Yleiskaava läpäisi lautakunnan

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta hyväksyi osaltaan yleiskaa­van pan­tavak­si nähtäville. Siihen oli neu­votel­tu kaikkien muiden puoluei­den välil­lä sopu. Perus­suo­ma­laiset oli­si­vat halun­neet säi­lyt­tää Malmin lento­ken­tän ilmailukäytössä, mut­ta kos­ka kukaan muu ei sitä kan­nat­tanut, siitä ei edes äänestetty.

Yleiskaa­va kokon­aisuute­na on suuri voit­to sille ajat­telulle, jota minä ja useim­mat vihreät edus­ta­vat: tähän asti kaupun­ki on laa­jen­tunut sir­pale­mais­es­ti peit­täen alleen yhä enem­män arvokas­ta maa­ta. Nyt kaupunkia raken­netaan tiivistäen ja luon­non­ti­laista maa­ta säästäen. Sitä, että moot­toritei­den val­taa­man alueet Kehä I:n sisäpuolel­la ote­taan hyö­tykäyt­töön ja näin vapau­tuneille alueil­la (usei­ta neliök­ilo­me­tre­jä) asute­taan noin 80 000 asukas­ta, ei viisi vuot­ta sit­ten olisi voin­ut kuvitel­lakaan mei­dän saa­van läpi.

Muu­tok­sia lau­takun­ta teki yksimielis­es­ti tukun. Jois­takin olin hyvin iloinen, toiset olisin jät­tänyt tekemät­tä, mut­ta sitä on kom­pro­missien etsimi­nen. Vihreille tärkeimpiä muu­tok­sia olivat:

  • Munkkivuores­ta säästetään met­sää kuusi hehtaaria. Vas­taavasti Turun­väylän var­si Munkkivuoren ja Munkkiniemen välil­lä raken­netaan bule­vardis­oinin yhtey­dessä vielä aiot­tuakin tiiviimmin;
  • Hämeen­lin­nan­väylän bule­vardis­oin­nin vuok­si raken­net­tavak­si aiot­tua aluet­ta keskus­puis­ton län­si­laidal­la pienen­net­ti­in yhteen­sä kuusi hehtaaria. Nyt arvokas­ta met­sää ei juuri menetetä, vaan lähin­nä moot­tori­tien melu­alueel­la ole­vaa pel­toa tai entistä peltoa.
  • Van­taan­joen var­res­sa Veräjämäessä veden­puhdis­tus­laitok­sen pohjois­puolel­la kolme hehtaaria palaute­taan viher­alueik­si. (tästä on tul­lut paljon postia)
  • Viher­aluei­ta koske­vi­in kaavamääräyk­si­in lisät­ti­in määräys: ”Viher- ja virk­istysaluei­den kehit­tämisessä huomioidaan yleiskaa­van liitekar­tas­sa esitet­ty met­säverkos­to. Lähtöko­htana on säi­lyt­tää verkos­ton met­säi­nen luonne. Tämä oli vihrei­den luon­to­porukalle hyvin tärkeä lisäys, kos­ka se takaa noiden vih­ery­hteyk­sien säi­lyt­tämisen nimeno­maan metsäisinä.
  • Var­tiosaares­ta todet­ti­in, että siitä päätetään osayleiskaa­van yhtey­dessä. Se on tulos­sa lau­takun­taan kai vielä tässä kuussa.

 

Rasti­lan leir­in­täalue on merkit­ty raken­net­tavak­si. Raken­net­tavaa aluet­ta rajat­ti­in kolme hehtaaria pienem­mäk­si. Varaus leir­in­täalueelle Uute­las­ta pois­tet­ti­in, mut­ta todet­ti­in, että jostain Helsin­gin alueelta etsitään uusi paik­ka. Östersundom?

Suurmet­sän­tien pohjois­puolelta neljä ruu­tua Aurinkomäen puis­ton itäre­unas­sa muutet­ti­in vihreäk­si. Tämä muu­tos lähin­nä rauhoit­ti mieliä. Ei ollut tarkoi­tus laa­jen­taa raken­net­tua aluet­ta, mut­ta hehtaarinkokoi­sista pik­se­leistä saat­toi päätel­lä muu­ta. (Tämä merk­in­tä­ta­pa on syn­nyt­tänyt monia muitakin vääriä hälytyksiä)

Tuo­marinkylän kar­tanon alueelta pois­te­taan neljä  asun­torak­en­tamisen hehtaaria, jot­ta vint­tikoirarataa ja rat­sas­tustal­lien toim­intaa ei vaaran­neta. Tal­in golfken­tän var­relta pois­tet­ti­in peräti 11 hehtaaria. Aika kapean har­ras­ta­ja­joukon eteen uhrataan paljon maa­ta, mut­ta Malmin lento­ken­tän syömät 300 hehtaaria sen­tään vapautuvat.

Laut­tasaa­res­sa (Vat­tuniemessä) muute­taan yhdek­sän hehtaaria teol­lisu­usaluet­ta muuhun käyt­töön (kan­takaupun­ki, eli ihan mitä vaan) Hyvä!

Sta­dion­in vierssä hyväksyt­ti­in kak­sikin aluet­ta, joi­hin voi toteut­ta HIFK:in hallin ja sen rahoit­tamisek­si kaavail­lun kiin­teistöke­hi­tyspro­jek­tin. Vihrei­den mielestä alueen voi toteut­taa asun­toina myös ilman hallia.

Tässä tärkeim­mät! Upea jut­tu! Lau­takun­nas­sa neu­vot­telusuh­teet ovat näköjään parem­mat kuin neu­voteltaes­sa vaik­ka budjetista.

Syytä juh­lia!

Helsin­gin yleiskaa­va on Suomen suurin investoin­tio­hjel­ma, noin 70 mil­jar­dia euroa.

 

63 vastausta artikkeliin “Yleiskaava läpäisi lautakunnan”

  1. En ymmär­rä miten Vat­tuniemen pien­te­ol­lisu­u­usalueen muut­ta­mi­nen asuinalueek­si voi olla mielestäsi hyvä asia. Mon­imuo­toiseen kaupunkiym­päristöön kuu­lu­vat myös työ­paikat. Niiden ansioista Vat­tuniemessä on edelleen mm. pieniä lounas­rav­in­toloi­ta. Jo nyt Laut­tasaarea on raken­net­tu niin täy­teen, että mm. koulu­ja ei ole riit­tävästi. Tämä päätös on kaikkien nyky­is­ten ja tule­vien Laru­lais­ten kannal­ta merkit­tävä palvelu­iden heiken­nys! Toiv­ot­tavasti tämä ei ollut Vihrei­den esitys.

    1. Tälle teol­lisu­usalueelle saat­taa tul­la myös koulu. Tämä esi­tys ei kuitenkaan tul­lut kokoomuk­ses­ta, mut­ta narul­la ei voi työn­tää. Teol­lisu­us ei halua tul­la Vattuniemeen.

  2. Munkkivuoren ja Munkkiniemen välil­lä ole­van moot­to­rien muut­ta­mi­nen kaupunki­raken­net­ta eheyt­täväk­si osak­si Munk­in­seudun kokon­aisu­ut­ta on hyvin merkkit­tävä parannus.

  3. Syytä juh­lia?
    Keskus­puis­toa säästet­ti­in 6ha,( Tal­in golfken­tän aluet­ta 11ha, Tuo­marinkylässä vint­tikoir­ille ja rat­sas­tustalleille 4ha.)
    Keskus­puis­to on Helsin­gin keuhkot, siel­lä ei ole tarvin­nut mak­saa jokaises­ta askeleesta, ainakaan vielä.

  4. Idea Malmin hävit­tämis­es­tä on hölmö tilanteesta, jos­sa muis­sa euroop­palai­sis­sa kaupungeis­sa raken­netaan kakkoskent­tiä hävit­tämäl­lä kort­te­likau­pal­la raken­nuk­sia (Lon­too) tai itkemäl­lä kent­täkaaok­sen perään tehty­jen virheel­lis­ten päätösten vuok­si (Berli­i­ni). Jokainen kai halu­aa tehdä omat virheen­sä? Huvit­tavak­si tämän tekee, että jos pähkähul­lu idea toteu­tuu, niin SMP:tä pide­tään asi­as­sa älykköpuolueena tulevaisuudessa. 🙂

  5. Juhani Eho­jo­ki:
    Munkkivuoren ja Munkkiniemen välil­lä ole­van moottorien… 

    Bule­varde­ja ei syn­ny hallinnol­lisil­la päätök­sil­lä. Var­maan noil­lakin lev­eyspi­ireil­lä on joskus kaupunkia, mut­ta se tarkoit­taa miljoon­aa helsinkiläistä lisää ja kaupunki­maisen asu­tuk­sen lev­iämistä alueelle.

  6. Eiköhän tässä käynyt niin, että kaupun­ki laa­je­nee edelleen tasaise­na mat­tona “peit­täen alleen yhä enem­män arvokas­ta maa­ta”. En olisi päät­täjänä kovinkaan iloinen ja ylpeä.

    Nyt olisi ollut hyvä het­ki tehdä paljon radikaalimpi suun­nan muu­tos. Kun kat­seet kään­netään ylöspäin, raken­net­taviss­sa ole­va tila ei lopu koskaan. Eli mah­dol­lisim­man korkei­ta raken­nuk­sia lähel­lä toisi­aan. Sil­lä taval­la maa­ta säästyisi.

    Esimerkik­si Koivusaa­reen voisi tehdä pienker­rostalo­jen maton ase­mes­ta nipun saman­laisia torne­ja kuin on tulos­sa lah­den toiselle ran­nalle Keilaniemeen.

  7. Arja Hol­ma:
    Syytä juhlia?
    Keskus­puis­toa säästettiin6ha,( Tal­in golfken­tän aluet­ta 11ha, Tuo­marinkylässä vint­tikoir­ille ja rat­sas­tustalleille 4ha.)

    Ei Hyvää Päivää! Näinkö polit­tiset voitot las­ke­taan, että mon­tako hehtaaria estet­ti­in rak­en­ta­mas­ta kunkin etu­ryh­män intressipiiristä?

    LISÄTTIINKÖ rak­en­tamishe­htaare­ja min­nekään vai käyti­inkö kisa tosi­aan vain siitä, että miten paljon rak­en­tamisaluei­ta saadaan pois? Eikö mikään poli­it­ti­nen ryh­mit­tymä aja yleis­es­ti ottaen LISÄÄ aluei­ta rakentamiseen?

    1. Asum­ista list­tii esimerkik­si tiivistämäl­lä tule­vaa bule­var­dia Munkkivuores­sa ja muut­ta­mal­la teol­lisu­usaluei­ta asumiseen Vat­tuniemessä. Lisäk­si asum­ista lisät­ti­in Sta­dion­in nurkil­la. Viohreät oli­si­vat halun­neet lisätä asum­ista merkit­tävästi Hert­toniemen teollisuusalueella.
      Tähän yleiskaavaan mah­tuu 260 000 uut­ta asukas­ta, yosi­asi­as­sa jopa selvästi enem­män. Tätä on lähin­nä paljoksuttu.

  8. Olen erit­täin häm­mästynyt että Por­nais­ten­niemen kohdalle jätet­ti­in voimaan rak­en­tamisen osoit­ta­vat merkin­nät. Jos rak­en­tamien toteu­tuu niin se tunkeu­tuu erit­täin arvokkaalle luon­to- ja virk­istysalueelle. Met­sään jos­sa suo­jel­tu ter­valep­päle­hto sijait­see. Samal­la tuho­taan kak­si hienoa luon­non­ni­it­tyä ja katkaistaan vih­ery­hteys Viikki­in. Alueelle mah­dol­lis­te­taan tiheää asuin­rak­en­tamista jol­la huonon­netaan kan­sain­välis­es­tikin arvokkaan alueen elin­mah­dol­lisuuk­sia. Huonoa kaupunkisuunnittelua.

    1. Rak­en­t­a­mi­nen ei tunkeudu noille aroille luon­toalueille Por­nais­ten­niemessä. Suo­jel­luille alueille ei voi men­nä. Näin ainakin mei­dän luon­toa­sioi­hin erikois­tuneet tilanteen analysoi­vat. Tuo esi­tystapa on vähän han­kalasti tulkit­ta­va. Rak­en­tamiseen osoitet­tu­ja ruu­tu­ja ei ole tarkoi­tus rak­en­taa kokonaan.

  9. Värikan­soille on nyt hyvin uut­ta ker­rosneliötä tar­jol­la. Seu­raako Helsin­gin seudun autioi­tu­mi­nen, nähtäneen noin 20 vuo­den kulues­sa. Englan­ti ilmoit­ti päämin­is­terin suul­la halun­sa ero­ta EU:sta eli raken­nel­ma Euroopas­ta. Tuleeko Venäjä tilalle?

  10. Retori­ikkasi Hesaris­sa pöyristyt­tää. Ihmisas­u­tus on “ympäristörikos” ja “syöpä”, Espoo ja Van­taa ilmeis­es­ti sen etäpesäkkeitä. Koko Suo­mi-neito lie­nee saat­to­hoito­vai­heessa, “syöpähän” on levin­nyt jo Lapin perukoille asti?

    Täl­laisen ihmisvi­han sijaan voisi myön­tää, että Helsin­ki, Espoo ja Van­taa ovat jo vuosikym­meniä sit­ten sulau­tuneet yhdek­si kaupungik­si, jon­ka rajo­ja ei pysty mitenkään erot­ta­maan ilma- tai satel­li­it­tiku­vista. Rajat ovat ole­mas­sa vain paper­il­la ja hallinto­him­melin rak­en­teis­sa, joi­ta paikallis­val­lan­pitäjät pönkit­tävät säi­lyt­tääk­seen omat hiekkalaatikkonsa.

    Jär­jen käyt­tö yhteisen seu­tuhallinnon aikaansaamisek­si Tukhol­man seudun tapaan toisi suun­nat­tomat määrät maa­ta kaavoituk­sen käyt­töön, ja pääkaupunkiseu­tua voitaisi­in kehit­tää viihtyvyys ja viher­alueet säi­lyt­täen ja silti mah­dut­taa sinne vaik­ka koko Suomen kansa isän­maan äidinkasvo­ja raiskaamasta.

    Jär­jen käyt­tö on kuitenkin tabu, yllä maini­tus­ta syys­tä, ja koko seu­tuhallinto­hanke on ilmeis­es­ti hau­dat­tu sekä kaupunkien että val­tion tahol­la, vaik­ka keskustelu oli vilka­s­ta vielä pari vuot­ta sit­ten. Tässä tarvit­taisi­in kipeästi päät­täväistä isän­nän ään­tä, mut­ta kaikesta päätellen vat­u­loin­ti jatkuu kunnes kaik­ki vielä pelastet­tavis­sa ole­va infra­struk­tu­uri on saatu tuho­tuk­si betonilähiöi­den tieltä.

  11. Vat­tuniemen mallia olisi voin­ut käyt­tää myös Hert­toniemen teol­lisu­usalueel­la ja samal­la vapaut­taa Itä-Helsin­gin viher­aluei­ta rak­en­tamisen sal­livil­ta kaavamerkinnöiltä.

    Tiedän kyl­lä. Plan­meca. Ei kuitenkaan ole oikein, että yksit­täi­nen yri­tys sanelee Helsin­gin kaavoitusta. 

    On jok­seenkin surkuhu­paisaa, että Plan­meca perustelee asun­to­jen vas­tus­tamista Hert­toniemen teol­lisu­usalueel­la sil­lä, että asukkaat häiri­in­ty­i­sivät sen toimin­nas­ta. Samaan aikaan Plan­meca havit­telee Vuosaa­res­sa levit­täy­tymistä asuinalueen kupeessa sijait­se­vaan rantalu­on­toon, miet­timät­tä lainkaan, häir­it­seekö se lähi­talo­jen asukkaita.

  12. Eili­nen Hesari ker­toi Seu­tu­lan lento­ken­tän lennon­jo­hdon uud­es­ta tavas­ta ohja­ta saa­pu­vat koneet ken­tälle. Ne tule­vat jatku­vas­sa alenevas­sa lius­sa kiitotielle ja näin vähen­tävät polt­toaineen kulu­tus­ta. Jos nyt avoimet läh­estymisti­et tuk­i­taan, kuten on tarkoi­tus tehdä Malmin lento­ken­tän suh­teen, saadaan lisää pakokaa­su­ja Helsin­gin ilmati­laan. Sitä se Vihreys teettää!

  13. Pekka Pietilä:
    Englan­ti ilmoit­ti päämin­is­terin suul­la halun­sa ero­ta EU:sta eli raken­nel­ma Euroopasta. 

    Höpön löpön sen­tään, Cameron halu­aa pysyä EU:ssa.

  14. Kalle:
    Idea Malmin hävit­tämis­es­tä on hölmö tilanteesta, jos­sa muis­sa euroop­palai­sis­sa kaupungeis­sa raken­netaan kakkoskenttiä…

    Jos joku olisi hölmöä niin tehdä Malmin ken­tästä täy­siver­i­nen kakkoskent­tä melu­alueinen. Jo nykyi­nen pien­potkurikonei­den pärinä häir­it­see val­tavaa joukkoa asukkaita.

    Kyl­lä lentokoneet kuu­lu­vat nouse­maan ja laskeu­tu­maan muualle kuin tiheään asut­tu­jen kaupunkialuei­den keskelle. Ja jos ken­tälle halu­taan päästä nopeasti, sinne raken­netaan nopea junayhteys.

  15. Mik­si Tal­in golfkent­tä voit­ti kisas­sa Malmin lento­ken­tän? Golf on vain har­ras­tus, lento­ken­täl­lä voi olla tule­vaisu­udessa muitakin mah­dol­lisuuk­sia. Ja muuten, kuten eräs asuk­ki val­i­tuk­sille lentomelus­ta tote­si, että kumpi oli ensin sinä vai kenttä!

  16. Kalle:
    Idea Malmin hävit­tämis­es­tä on hölmö tilanteesta, jos­sa muis­sa euroop­palai­sis­sa kaupungeis­sa raken­netaan kakkoskent­tiä hävit­tämäl­lä kort­te­likau­pal­la raken­nuk­sia (Lon­too) tai itkemäl­lä kent­täkaaok­sen perään tehty­jen virheel­lis­ten päätösten vuok­si (Berli­i­ni). Jokainen kai halu­aa tehdä omat virheen­sä? Huvit­tavak­si tämän tekee, että jos pähkähul­lu idea toteu­tuu, niin SMP:tä pide­tään asi­as­sa älykköpuolueena tulevaisuudessa. 

    Helsin­ki ei tarvitse mitään kakkoslen­to­kent­tää kau­pal­liselle lentoli­iken­teelle. Hki-Van­taal­la on laa­jen­tamis­varaa ken­tän pohjois­puolel­la vaik­ka huru mycket. 

    Har­rasteil­mailua varten on Num­me­lan kent­tä kaikine palveluineen ole­mas­sa ja Inkoon Degerbyssäkin on pieni pel­to­kent­tä. Vas­taa­van­laisia tul­ta­ne­en perustet­ta­van myös Helsin­gin itäpuolelle kun Mal­mi lopetetaan. 

    Vira­nomaislen­to­ja varten voisi San­ta­ham­i­naan rak­en­taa kent­tä, siel­lä on sel­l­ainen alun­perin ollutkin vielä 20-luvulla.

    Täy­tyy muis­taa että on muitakin har­ras­tuk­sia joi­ta ei voi har­ras­taa Helsingis­sä, eli joutuu matkus­ta­maan jonkun ver­ran. Esim alp­pi­hi­ih­to on sel­l­ainen, lähim­mät las­ket­telur­in­teet ovat Pohjois-Espoos­sa, Kirkkon­um­mel­la ja Sipoossa. 

    Se että golf-kent­tä jätet­ti­in Tali­in on käsit­tämätön­tä. Olen liikkunut alueel­la nyt syksyl­lä kun olen etsinyt oikoti­etä työ­matkapyöräre­it­ille Pitäjän­mäeltä Lep­pä­vaaraan nyt kun lyhyin reit­ti Pajamäen ja Perkkaan kaut­ta on katkaistu vesi­jo­hto­työ­maan takia. Golf-kent­tä on val­ta­va, se on niin iso että Malmin lento­kent­tä mah­tu­isi sen alueelle. Jos Helsin­gin sisäl­lä vält­tämät­tä pienkonekent­tä pitää olla niin Tali­in voisi rak­en­taa kiitoradan ja lentäjät ja gol­faa­jat voisi­vat keskenään sopia vuoroista;)

  17. Anja:
    Mik­si Tal­in golfkent­tä voit­ti kisas­sa Malmin lento­ken­tän? Golf on vain har­ras­tus, lento­ken­täl­lä voi olla tule­vaisu­udessa muitakin mahdollisuuksia. 

    Eri­no­mainen kysymys. Helsin­gin seudul­la 30 km säteel­lä on tois­takym­men­tä golfkent­tää, Helsin­gin sisäl­läkin kak­si täysimit­taista (http://bit.ly/golf-helsingin-seutu). Hieno har­ras­tus sinänsä.

    Lentoli­ikenne puolestaan on nopeim­min kas­va­va liiken­nemuo­to maail­mas­sa, ja kan­sain­vä­li­nen liike-elämä käyt­tää yhä enem­män Malmin kaltaisia vapaan aikataulun city-kent­tiä. Näitä on 150 km säteel­lä pääkaupungista tasan yksi: Malmi.

    Tukhol­mas­sa on vastikään panos­tet­tu miljoo­nia Brom­man city-ken­tän liike­len­topalvelui­hin (http://bit.ly/bromma-investering).

    1. Yleiskaavas­sa ei päätetä vuokra­sopimuk­sista. Golf-ken­tän vuokra­sopimus on voimas­sa vuo­teen 2034. Siihen men­nessä ympärille on tul­lut paljon asu­tus­ta, minkä vuok­si paineet saa­da alue koko kansan virk­istysalueek­si kasvavat.
      Golfken­tän alueesta suurin osa on rak­en­tamiseen kel­paam­a­ton­ta, kos­ka se on poten­ti­aal­ista tul­va-aluet­ta, kun meren pin­ta ilmas­ton läm­pen­e­misen vuok­si nousee, mut­ta kaikille avoime­na virk­istysalueena se on haluttu.

  18. Pik­selöin­tiä käytetään kuvis­sa yleen­sä sil­loin, kun halu­taan peit­tää jotain jota halu­taan sala­ta. Samas­ta asi­as­ta taitaa olla kysymys yleiskaavassakin.

    Kuka täl­laisen pik­selöin­nin on yleiskaavakart­toi­hin hyväksynyt? Kaava­su­un­nitel­mat pitäisi esit­tää konkreet­tises­sa muo­dos­sa, eikä epämääräis­inä pik­se­leinä, joiden taakse todel­liset suun­nitel­mat piilotetaan.

  19. En tiedä onko. 

    Kyseessä on kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton käyt­tämä suun­nit­telumenetelmä, jos­sa ylim­i­toitet­tu­jen väestöen­nustei­den perus­teel­la tehdään ensin epäre­al­isti­nen kaava­su­un­nitel­ma, jos­sa kaik­ki kaupun­gin viher­alueet raken­netaan asunnoiksi.

    Sen jäl­keen suun­nitel­mas­ta voikin vähän tin­kiä sieltä täältä, niin että jokainen val­tu­us­to­ryh­mä saa oman puumerkkin­sä suun­nitel­maan. Suuri voit­to vai lai­ha lohtu?

  20. <a href=”#comment‑4
    Har­rasteil­mailua varten on Num­me­lan kent­tä kaikine palveluineen ole­mas­sa ja Inkoon Degerbyssäkin on pieni pel­to­kent­tä. Vas­taa­van­laisia tul­ta­ne­en perustet­ta­van myös Helsin­gin itäpuolelle kun Mal­mi lopetetaan.

    Et ole selvil­lä fak­toista. LVM:n teet­tämän selvi­tyk­sen mukaan Num­mela ja Hyvinkää yhdessäkään eivät riitä edes Malmin pelkän har­rasteil­mailun volyymille. Pienet pel­to­ken­tät eivät palvele ympärivuo­tis­es­ti, eikä niitä peruste­ta noin vain, eikä niitä voi käyt­tää kau­pal­liseen lentok­oulu­tus­toim­intaan. Malmin use­at kau­pal­liset lentok­oulut ovat jäämässä tyhjän päälle nimeno­mai­sista lupauk­sista huolimatta.

  21. Nyt alkaa kissan­hän­nän­ve­to siitä, kumpi olisi pitänyt rak­en­taa, Tal­in golfkent­tä vai Malmin lento­kent­tä. Kun tässä nyt ollaan Helsingistä metropo­lia tekemässä, niin luulisi että täl­laiseen kaupunki­in yksi golfkent­tä, pien­len­to­kent­tä ja muu­ta­ma puis­tokin mahtuisi.

  22. Urbaani Helsingis­sä:
    Nyt alkaa kissan­hän­nän­ve­to siitä, kumpi olisi pitänyt rak­en­taa, Tal­in golfkent­tä vaiMalmin lento­kent­tä. Kun tässä nyt ollaan Helsingistä metropo­lia tekemässä, niin luulisi että täl­laiseen kaupunki­in yksi golfkent­tä, pien­len­to­kent­tä ja muu­ta­ma puis­tokin mahtuisi.

    Juuri näin. Keskustelu jumit­tuu hävitet­tävien ja säästet­tävien aluei­den vas­takkainaset­telu­un ja juu­pas-eipäs ‑epäolen­naisuuk­si­in.

    Fak­ta on kuitenkin se, että Helsin­gin kaupungilla on oma­l­la alueel­laankin jouti­laana loju­vaa parem­pi­laa­tu­ista raken­nus­maa­ta pitkälle tule­vaisu­u­teen, ilman että yhteenkään käytössä ole­vaan liikenne‑, virk­istys- tai viher­alueeseen tarvit­sisi koskea.

    Heti paper­ille piir­ret­ty­jen kaupung­in­ra­jo­jen tuol­la puolen avau­tu­isi­vat ran­nat­tomat joutomaise­mat, jos pääkaupunkiseudun kehit­tämisessä päästäisi­in kun­nal­lispäät­täjien hiekkalaatikoista kokon­aisu­u­den tasolle.

    Paikallispäät­täjien kat­seen kohot­ta­mi­nen omaa pien­tä horisont­tia laa­jem­malle olisi se resep­ti, jol­la Suo­mi voisi nous­ta. Mut­ta kun ei.

  23. Anja:
    Mik­si Tal­in golfkent­tä voit­ti kisas­sa Malmin lento­ken­tän? Golf on vain har­ras­tus, lento­ken­täl­lä voi olla tule­vaisu­udessa muitakin mah­dol­lisuuk­sia. Ja muuten, kuten eräs asuk­ki val­i­tuk­sille lentomelus­ta tote­si, että kumpi oli ensin sinä vai kenttä! 

    Tai mitä jos laitet­taisi­in gol­faa­jat lento­ken­tän reuno­jen nur­mikolle pelaa­maan niin saadaan golfkent­tä asuntokäyttöön. 

    Sitä­pait­si Tal­in­ran­nan pikkulähiö on jo tul­va-alueel­la, mut­ta se tarvi­tit­sisi täy­den­nys­rak­en­tamista että sinne nousisi palvelui­ta kanssa.

  24. Malmin kent­tään liit­tyvistä asioista vielä… Min­ul­la ei ole henk.koht. mielipi­det­tä ken­tän säi­lyt­tämisen tai alueen rak­en­tamisen puolesta/vastaan. Mut­ta yksi some-keskusteluis­sa use­asti eteen tul­lut argu­ment­ti ken­tän säi­lyt­tämisen puoles­ta on se, että maaperä alueel­la on van­haa suo­ta, ja tästä syys­tä koko alue pitäisi paa­lut­taa, jot­ta sinne ylipäätän­sä voisi rak­en­taa yhtään mitään kiitorataa raskaam­paa. Argu­mentin mukaan tämä puolestaan tek­isi rak­en­tamis­es­ta niin kallista, ettei siinä olisi mitään järkeä, joten myöskään alueen kaavoituk­ses­sa raken­nuskäyt­töön ei olisi mitään järkeä. Kysei­sis­sä keskusteluis­sa en ole näh­nyt kenenkään rak­en­tamista puo­lus­ta­van tahon debunkkaa­van tätä argu­ment­tia. Olisiko jol­lain antaa linkkiä vas­ta-argu­ment­ti­in, jos asi­aa on jos­sain toden­te­ol­la mietit­ty? Voihan olla että tuo paa­lu­tusa­sia on vain ken­tän säi­lyt­tämisen puoles­ta heit­et­ty ont­to argu­ment­ti vail­la todel­lisu­us­po­h­jaa. Käsit­tääk­seni Lah­den­tie on näiltä kohdin myös oikeas­t­aan sil­taa pitkät matkat, joten ilmeis­es­ti siel­lä on vähän upot­ta­vat maat. Itse en tiedä asi­as­ta tarpeek­si, että voisin tätä arvioi­da, joten mielel­läni luk­isin aiheesta lisää ana­lyyt­tis­es­ti argu­men­toitua fak­taa, oli tulos kumpi tahansa. Olisiko Osmol­la itsel­lään tähän jotain sanottavaa?

  25. Han­na-Leena Ylinen:
    On jok­seenkin surkuhu­paisaa, että Plan­meca perustelee asun­to­jen vas­tus­tamista Hert­toniemen teol­lisu­usalueel­la sil­lä, että asukkaat häiri­in­ty­i­sivät sen toiminnasta. 

    ///Jos Hert­toniemen teol­lisu­usalueelta pää­sisi kään­tymään Itäväylälle use­am­mas­ta kohtaa, ei rekko­jen tarvit­sisi jyrätä koko alueen läpi.

  26. Urbaani Helsingis­sä:
    Nyt alkaa kissan­hän­nän­ve­to siitä, kumpi olisi pitänyt rak­en­taa, Tal­in golfkent­tä vaiMalmin lento­kent­tä. Kun tässä nyt ollaan Helsingistä metropo­lia tekemässä, niin luulisi että täl­laiseen kaupunki­in yksi golfkent­tä, pien­len­to­kent­tä ja muu­ta­ma puis­tokin mahtuisi.

    Golf-kent­tiä on lähistöl­lä yllin kyllin, Tal­ista lähin 10 km län­teen. Lento­kent­täkin löy­tyy Van­taal­ta ja Uudel­la­maal­la on joukko harrastelukenttiä.

  27. Eläin­tarhan urheilupuis­to ja luon­non­ran­tainen Töölön­lahti muo­dosta­vat Helsin­gin Keskus­puis­ton jat­keen, joka ulot­tuu ain­ut­laa­tuisel­la taval­la aivan kaupun­gin sydämeen.

    Töölön­lah­den puis­toalueel­la sijait­see jo Fin­lan­di­at­a­lo, Kansal­lisoop­pera, Olympias­ta­dion, Töölön van­ha kisa­hal­li, kaupun­gin talvipu­u­tarha ja van­ho­ja Lin­nun­laulun pit­si­huviloi­ta. Sinne ei kai­va­ta sen enem­pää uud­is­as­un­to­ja kuin urheiluhalle­ja, hotelle­ja, pont­tooni­rav­in­toloi­ta tai kauppakeskuksiakaan.

  28. Hait­u­la: Et ole selvil­lä fak­toista. LVM:n teet­tämän selvi­tyk­sen mukaan Num­mela ja Hyvinkää yhdessäkään eivät riitä edes Malmin pelkän har­rasteil­mailun volyymille. Pienet pel­to­ken­tät eivät palvele ympärivuo­tis­es­ti, eikä niitä peruste­ta noin vain, eikä niitä voi käyt­tää kau­pal­liseen lentok­oulu­tus­toim­intaan. Malmin use­at kau­pal­liset lentok­oulut ovat jäämässä tyhjän päälle nimeno­mai­sista lupauk­sista huolimatta.

    Sitä har­rastelua voisi olla vähem­mänkin. Ehkä koulut voisi­vat siir­tyä maakun­tien ken­tille, joi­ta niitäkin uhkaa lopet­ta­mi­nen. Niille ken­tille on osalle ihan hyö­tykäyt­töäkin ja koulut voisi­vat paran­taa niiden käyttöasteita.

  29. Hait­u­la: Et ole selvil­lä fak­toista. LVM:n teet­tämän selvi­tyk­sen mukaan Num­mela ja Hyvinkää yhdessäkään eivät riitä edes Malmin pelkän har­rasteil­mailun volyymille. Pienet pel­to­ken­tät eivät palvele ympärivuo­tis­es­ti, eikä niitä peruste­ta noin vain, eikä niitä voi käyt­tää kau­pal­liseen lentok­oulu­tus­toim­intaan. Malmin use­at kau­pal­liset lentok­oulut ovat jäämässä tyhjän päälle nimeno­mai­sista lupauk­sista huolimatta. 

    Nii­in ja uno­hdin Räyskälän!

    Num­me­lan ja Malmin kent­tien pää ja poikit­taiski­itora­dat ovat saman­veroisia, Num­me­lan pääki­itotie jopa pidem­pi. Lisää konei­den säi­ly­tys­ti­laa saadaan vetämäl­lä asfalt­tia ja pystyt­tämäl­lä halle­ja. Num­me­las­sa on jopa jonkin­lainen lennon­jo­hto­torni, onko se miehitet­ty en tiedö mut­ta se voidaan var­maan varus­taa asian­mukaisin lait­tein ja miehi­tyksin. Pienet kor­piken­töt toimi­vat pääosin kesäisin mut­ta pienkoneil­mailua, lasku­var­jo­hyp­päämistä ym har­raste­taan muutenkin enim­mäk­seen silloin.

  30. Pik­selit auki:
    Pik­selöin­tiä käytetään kuvis­sa yleen­sä sil­loin, kun halu­taan peit­tää jotain jota halu­taan sala­ta. Samas­ta asi­as­ta taitaa olla kysymys yleiskaavassakin.

    Kuka täl­laisen pik­selöin­nin on yleiskaavakart­toi­hin hyväksynyt? Kaava­su­un­nitel­mat pitäisi esit­tää konkreet­tises­sa muo­dos­sa, eikä epämääräis­inä pik­se­leinä, joiden taakse todel­liset suun­nitel­mat piilotetaan.

    Koko yleiskaavaan idea on siinä, että sitä ei lue­ta suuren­nus­lasin kanssa. Pik­selöin­ti on hyvä keino havain­no­lis­ta­maan tätä. Tarkat rajat selviävät sit­ten ase­makaavoituk­sen yhteydessä.

  31. Mil­lä aikataul­ul­la tuo Vat­tuniemen kaava­muu­tos toteu­tuu? Enti­nen työ­paikkani oli siellä.

  32. Vat­tuniemikö kan­takaupunkia? Kaukana siitä!

    Mon­tako työ­paikkaa niiltä ‘teol­lisu­usalueil­ta’ on tarkoi­tus häätää? Mitä nuo ovat, mon­tako niitä on, ja minne ne on tarkoi­tus siirtää? Van­taalleko, vai kauem­mas Kehä III:n taakse, vai maakun­ti­in? Mitä saadaan tilalle? 

    Elämme aikaa, jol­loin jokainen työ­paik­ka ja hyvä veron­mak­sa­ja (net­tomak­sa­ja) on myös kaupungille (ja uudelle sote-alueelle!) kul­lan arvoinen.

  33. “Tuo­marinkylän kar­tanon alueelta pois­te­taan neljä asun­torak­en­tamisen hehtaaria, jot­ta vint­tikoirarataa ja rat­sas­tustal­lien toim­intaa ei vaaranneta. ”

    Tämä on ähän tyh­mä jut­tu. Tuo­marinkylän alueesta on vuokrat­tu nimel­lisel­lä vuokral­la muu­ta­ma hehtaari.Todellisuudessa käytössä on kuitenkin kym­meniä hehtaareja.

    Suun­nitel­tu rak­en­tamisalue olisi tul­lut koraradan kohdalle.Koirien vuok­si hevosih­miset eivät käytä kar­tanon län­sipuolisia reit­te­jä , pääosa reit­eistä on itä-ja pohjispuolella .

    Ja mikäli aluet­ta kehitet­täisi­in niin reit­te­jä voisi ava­ta Keskus­puis­ton suuntaan

    Koiraradan käyt­tö on sat­un­naista, kesäaikaan on muu­ta­ma tapah­tu­ma ja käyt­täjäluku­ja on suuresti liioiteltu

    Käytän­nössä koira-ja hevosih­miset ovat karkot­ta­neet muut alueen käyt­täjät ja niin­pä kar­tanon alu­en on vajaakäytöl­lä ja raken­nuk­set tyhjillään 

    Alueen nyky­muo­toisen käytön ongel­mana on myös pysäköin­ti: Alueelle ei ole tehty pysäköin­tipaikko­ja, joten tilaisuuk­sien aikaan Van­han Tuusu­lantien reunat on täyn­nä henkilöau­to­ja ja tien yli ryn­täile­viä aikuisia, lap­sia ja koiria . Kun liikenne on vilka­s­ta niin vaara on ilmeinen

  34. Tuo­marinkylän kar­tanon alueesta on tulut romo­jen säi­ly­tysalue ja sen viihtyvyys ja virk­istyskäyt­töar­vo on laskenut

    Alueel­la säi­lytetään hevos­mi­esten romua ja alue on suuri hevosperä­vaunu­jen säilytysalue.

    Eikä kysymys ole enää har­ras­tuk­ses­ta, sil­lä vuokraa­ji­na ovat yri­tyk­set, eivät yhdis­tyk­set. Nämä taas käyt­tävät työvoimana alaikaäisiä tyttöjä.

    Maan­vuokra on nimelli­nen ja vuokra-alue on vain mur­to-osa käyt­töalueesta esim lähel­lä ole­vat omako­ti­a­su­jat maks­vat moninker­taista vuokraa maasta.

    Yhdessä keskutelus­sa Pak­i­lan kirkos­sa esitelti­in Tukhol­man vas­taavaa ja väite oli, että täl­lainen keskus on Tukhol­man keskustassa.
    Kart­ta kuitenkin pal­jasti, että matkaa keskus­taan on 40 km

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Malmin maaperä on parem­paa kuin keskimäärin se maa, jolle Helsingis­sä rakennetaan.

    Ymmärtääk­seni Öster­sun­domis­sa on peruskalliopo­h­jaista joutomaa­ta yli 20 ker­taa Malmin ken­tän savikon ver­ran, ja siitä val­taosa mil­lään lail­la Nat­u­raan tai Nat­u­ran laa­jen­net­tui­hinkaan suo­ja-alueisi­in liittymätöntä.

  36. Rolle: Golf-kent­tiä on lähistöl­lä yllin kyllin, Tal­ista lähin 10 km län­teen. Lento­kent­täkin löy­tyy Van­taal­ta ja Uudel­la­maal­la on joukko harrastelukenttiä.

    Helsin­ki-Van­taa ei palvele kevyt­tä aikataulu­ton­ta lentoli­iken­net­tä jous­tavasti, se on raskaan reit­tili­iken­teen kent­tä — ain­oa kent­tä Suomes­sa, jos­sa kiitotei­den käyt­töön on pyy­det­tävä lupaa tun­tikau­sia etukä­teen. Tule­vaisu­udessa lentoli­iken­teen kas­vaes­sa rajusti (Euro­con­trolin pitkän aikavälin ennus­teet 2030- ja 2050-luvulle) kevyen liiken­teen palvelem­i­nen käy Van­taal­la käytän­nössä mah­dot­tomak­si, vaik­ka kysymyk­sessä on liikeil­mailun nopeim­min kas­va­va segmentti.

    Uuden­maan har­rasteluken­tät selvitet­ti­in LVM:n toimes­ta vuon­na 2014 ja todet­ti­in, etteivät ne yhteen­las­ket­tuinakaan riitä kap­a­siteetil­taan edes Malmin har­rasteil­mailulle, muista toimin­noista puhumattakaan.

  37. Koti-isä: Jos joku olisi hölmöä niin tehdä Malmin ken­tästä täy­siver­i­nen kakkoskent­tä melu­alueinen. Jo nykyi­nen pien­potkurikonei­den pärinä häir­it­see val­tavaa joukkoa asukkaita.

    Mal­mi on nimeno­maan kevyen kalus­ton kent­tä, jonne kukaan ei ole tuo­mas­sa raskai­ta suihkukonei­ta. Kevyt liike­len­tokalus­to on nopeim­min kas­va­va ilmailu­alan seg­ment­ti, ja moder­nit liike­len­tokoneet nyky­istä potkurikonekalus­toa hil­jaisem­paa. Kes­ki-Euroopas­sa liike-elämä käyt­tää jo ruti­inil­la pieniä city-kent­tiä ruuhkau­tu­vien suurkent­tien sijasta.

    Pääkaupunkiseudun lentoasemien työn­jako on selkeä ja erit­täin järkevä: Helsin­ki-Van­taa hoitaa raskaan liiken­teen ja Mal­mi kevyen liiken­teen. Näin pääkaupun­gin lentoli­iken­teen suju­vu­us ja jous­tavu­us on paras mahdollinen.

  38. “Sitä har­rastelua voisi olla vähemmänkin.” 

    Mik­si? Kos­ka sinä san­ot niin?

  39. Hait­u­la: Helsin­ki-Van­taa ei palvele kevyt­tä aikataulu­ton­ta lentoli­iken­net­tä jous­tavasti, se on raskaan reit­tili­iken­teen kent­tä – ain­oa kent­tä Suomes­sa, jos­sa kiitotei­den käyt­töön on pyy­det­tävä lupaa tun­tikau­sia etukä­teen. Tule­vaisu­udessa lentoli­iken­teen kas­vaes­sa rajusti (Euro­con­trolin pitkän aikavälin ennus­teet 2030- ja 2050-luvulle) kevyen liiken­teen palvelem­i­nen käy Van­taal­la käytän­nössä mah­dot­tomak­si, vaik­ka kysymyk­sessä on liikeil­mailun nopeim­min kas­va­va segmentti.

    Uuden­maan har­rasteluken­tät selvitet­ti­in LVM:n toimes­ta vuon­na 2014 ja todet­ti­in, etteivät ne yhteen­las­ket­tuinakaan riitä kap­a­siteetil­taan edes Malmin har­rasteil­mailulle, muista toimin­noista puhumattakaan.

    Malmin har­rasteli­jat var­maan oma­l­ta osaltaan häir­it­sevät jo nyt HKI-Van­taan lento­ja, eli siltäkin kannal­ta hyvä että lähtevät saas­tut­ta­mas­ta ilmati­laan. Löy­tyy niitä ken­tia Uuden­maan ulkopuoleltakin.

  40. Malmille ei vain kiristyvien tur­vamääräys­ten vuok­si voi tehdä mit­tar­i­laskeu­tu­misia, joten… no way,
    Toiv­otaan silti sopi­van avaraa kaavoitus­ta ja suo­jaluei­den kosteikko­jen säästymistä.
    Patri­an lennonope­tus muut­taa tam­pere-Pirkkalaan, mikä lie­nee hyvä asia kaikille.

  41. Sakke:
    Vat­tuniemikö kan­takaupunkia? Kaukana siitä! 

    Kaavamerkin­näl­lä on selvä määritelmän­sä, joka vain yksinker­tais­es­ti tarkoit­taa, että alueelle voi sijoit­tua asum­ista ja mui­ta toim­into­ja. Ei pidä ehdoin tah­doin sekoit­taa Helsin­gin his­to­ri­al­lista kan­takaupun­gin rajaa tähän.

    Mon­tako työ­paikkaa niiltä ‘teol­lisu­usalueil­ta’ on tarkoi­tus häätää? Mitä nuo ovat, mon­tako niitä on, ja minne ne on tarkoi­tus siirtää? Van­taalleko, vai kauem­mas Kehä III:n taakse, vai maakun­ti­in? Mitä saadaan tilalle? 

    Ei kaavoit­ta­ja ole sieltä mitään häätämässä, eikä Helsin­gin kaavoit­ta­jil­la ole val­taa siirtää mitään Van­taalle. Vat­tuniemessä tilat ovat jo nyt alikäytöl­lä eikä yri­tyk­sil­lä näytä ole­van halu­ja sijoit­tua sinne. Muutet­tu kaavamerk­in­tä mah­dol­lis­taa edelleen toim­i­tilo­jen rak­en­tamisen sinne. Nyt vaan on niin, että kysyn­tää on asunnoista.

  42. Mikko H: Kaavamerkin­näl­lä on selvä määritelmän­sä, joka vain yksinker­tais­es­ti tarkoit­taa, että alueelle voi sijoit­tua asum­ista ja mui­ta toim­into­ja. Ei pidä ehdoin tah­doin sekoit­taa Helsin­gin his­to­ri­al­lista kan­takaupun­gin rajaa tähän.

    Ei kaavoit­ta­ja ole sieltä mitään häätämässä, eikä Helsin­gin kaavoit­ta­jil­la ole val­taa siirtää mitään Van­taalle. Vat­tuniemessä tilat ovat jo nyt alikäytöl­lä eikä yri­tyk­sil­lä näytä ole­van halu­ja sijoit­tua sinne. Muutet­tu kaavamerk­in­tä mah­dol­lis­taa edelleen toim­i­tilo­jen rak­en­tamisen sinne. Nyt vaan on niin, että kysyn­tää on asunnoista. 

    Tuo tiede­tään, mut­ta pitää osa­ta kat­soa pidem­mälle. Nyt on ollut taloudessa jo pitem­pään aika huonot ajat ja mon­et fir­mat säästävät mm. toim­i­ti­lati­lakus­tan­nuk­sis­sa. Kun­han tästä ajat paranevat tilanne voi muut­tua taas paljonkin. 

    Jos nyt raken­netaan kaik­ki lop­utkin alueet asun­to­ja täy­teen, minne mah­tuu pien­te­ol­lisu­us, venete­lakat, ‑kor­jaamot ja sel­l­aiset, ns. nyrkkipa­jat, jot­ka eivät enää ihan esim. auto­tal­li­in mah­du? Sopii yrit­tää sit­ten myöhem­min saa­da sel­l­aisia sopi­maan asuin­talon neljän­nen ker­roksen piilokont­tori­in. Se ei vain sit­ten enää onnis­tu. Siinä meren äärelle raken­net­tu kaupun­ki ja sen kaupunkiku­va hel­posti köyhtyvät!

    Kaupun­gin aluei­den, tont­tien, raken­nusten ja tilo­jen monipuolisu­us on sen rikkaus. Pelkät asuinalueet ovat usein puudut­ta­van monot­o­n­isia ja tylsiä.

    Ne yleiskaa­van ruudut ovat muuten kuin merkilli­nen tilkkutäk­ki, mis­sä osas­ta ruu­tu­jen väre­jä on ihmeen vaikea, ellei suo­ras­taan mah­do­ton­ta päätel­lä kumpaa seli­tysosas­sa ker­ro­tu­ista kahdes­ta toisi­aan lähin­nä olev­as­ta värisävymääritelmästä kul­loinkin tarkoite­taan, vaik­ka leikkaisit jälkim­mäiset irti ja siirtäisit kaistaleen tutki­masi kaupunkialueen viereen “cut&paste”-tekniikalla. Kokeilin tuo­ta keinoa ker­ran, mut­ta ei siitä juuri paljon apua ollut. 

    Tämähän onkin aika vekkuli temp­pu, tarkoi­tan tässä siis yleiskaavakar­tan liian liki toisi­aan ole­via värisävyjä, kun päät­täjillekään ei täl­lä tavoin toimit­taes­sa anneta mah­dol­lisu­ut­ta hah­mot­taa kun­nol­la, mis­tä oikeas­t­aan päät­tävät. Kenelle kuu­lu­vat aplodit?

  43. Mau­r­izio:
    “Sitä har­rastelua voisi olla vähemmänkin.” 

    Mik­si? Kos­ka sinä san­ot niin?

    Kos­ka pum­mit, joil­la ei ole rahaa mak­saa har­ras­tuk­sen­sa kus­tan­nuk­sia, eivät suos­tu siirtämään sitä har­ras­tus­taan jon­nekin, mis­sä se olisi halvem­paa. Siksi.

  44. ze: Koko yleiskaavaan idea on siinä, että sitä ei lue­ta suuren­nus­lasin kanssa. Pik­selöin­ti on hyvä keino havain­no­lis­ta­maan tätä. Tarkat rajat selviävät sit­ten ase­makaavoituk­sen yhteydessä. 

    Koko yleiskaa­van idea on siinä, että sitä ei lue­ta suuren­nus­lasin kanssa. Näin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tolle taataan työrauha. Tarkat rajat ilmoite­taan myöhemmin.

    1. Olisi aivan kohtu­u­ton­ta, jos Helsin­ki suun­niteltaisi­in vuon­na 2015 metrin tarkku­udel­la aina vuo­teen 2050 asti. Yleispi­irteisyys on hyvä nimeno­maan tule­vien päät­täjien kannalta.

  45. Huh kauhis­tut­ta­va tuo suun­nitel­man hin­ta. Kun­nat julis­ta­vat ja käyn­nistävät vim­mal­la kaiken­laisia suun­nitelmia ennen kuin val­ta siir­tyy maakun­ta­hallinnolle :). Mis­tähän johtuu, kun Helsingis­sä tulee kovin har­voin käy­tyä (täältä Espoos­ta). Onko vika minus­sa vai Helsingis­sä. Kuitenkin on mukavia lap­su­u­den muis­to­ja Helsingistä.

  46. anon­il­li: Kos­ka pummit 

    Yhteiskun­nan ilmapi­iri ja net­tikeskustelun taso on tosi­aan men­nyt viime vuosi­na alaspäin. Syöpiä ja pum­me­ja alkaa ilmaan­tua asial­lisenkin tek­stin sekaan kun san­ot­ta­va lop­puu. Meinin­ki on koh­ta tääl­läkin ihan hommaforum.

  47. On peri­aat­teessa hyvä aja­tus, että kaavoitus olisi ohjaavaa ja jous­tavaa. Vaarana on kuitenkin, että näil­lä pik­se­leil­lä saadaan aluei­ta vaivihkaa leimat­tua rak­en­tamisalueik­si, vaik­ka nyt vielä toisin vakuutel­laan. Myöhem­min on sit­ten help­po vedo­ta täl­laisi­in pikselikaavoihin.

    Eri­tyis­es­ti viher­alueille tulisi laa­tia konkreet­tiset rajat, että niiden jatku­valle käytölle raken­nus­maare­serv­inä saataisi­in lop­pu. Keskus­puis­to ja Töölön­lah­den alue ovat hyviä esimerkke­jä tästä.

    1. Jos halu­aisin ujut­taa hark­it­se­ma­ton­ta rak­en­tamista ohi päätök­sen­teon, tek­isin tarkan yleiskaa­van, kos­ka mikään elin ei voi käsitel­lä koko kaupunkia metrin tarkku­udel­la. Ihan samat puolueet, ehkä uusil­la voima­suhteil­la, tule­vat yleiskaavaa soveltamaan.

  48. JTS: Malmille ei vain kiristyvien tur­vamääräys­ten vuok­si voi tehdä mit­tar­i­laskeu­tu­misia, joten… no way,

    Mal­mi alkaa olla his­to­ri­aa . Se on liian lähel­lä Helsin­ki-Van­taa­ta , kiitora­ta on lyhyt ja sen kan­tavu­us on olematon.

    Jot­ta II-ken­tästä olisi hyö­tyä ammt­tili­iken­teelle niin kiitora­to­ja pitäsi olla kak­si ris­teävää, jot­ta vidaan vali­ta tuuleen sopi­va laskeu­tu­mis­su­un­ta ja ilmati­lan pitää olla niin laa­ja, että automaat­ti­nen läh­estymi­nen ja laskeu­tu­mi­nen olisi tur­val­lista. Lisäk­si etäisyyt­tä Hki-Van­taaseen pitäsi olla riit­tävästi eli kym­meniä kilometreja.

    Jota liiken­nöin­ti ken­tälle olisi jous­tavaa niin sil­loin ken­tän pitäisi olla Tam­pereen tai Lah­den radan var­res­sa . Kumpaankin suun­taan saadaan raide-ja bus­siy­hteys ja moot­tori­ti­et mah­dol­lis­ta­vat nopean yhteyden

    Nyt Mal­mi kui­h­tuu, kos­ka käyt­täjien määrä tip­puu ja ammat­tili­ikenne joutuu siir­tymään muualle.

    Lasku­jen ja nousu­jen määrä on Malmil­la laskus­sa eikä lop­pua näy

  49. Sakke: Nyt on ollut taloudessa jo pitem­pään aika huonot ajat ja mon­et fir­mat säästävät mm. toim­i­ti­lati­lakus­tan­nuk­sis­sa. Kun­han tästä ajat paranevat tilanne voi muut­tua taas paljonkin. 

    Vat­tuniemen tilo­jen tyh­jen­e­m­i­nen ei kyl­lä alka­nut tämän laman aikana, ja kuten Soin­in­vaara ja moni muu on toden­nut, Helsingis­sä on toim­i­ti­laa kaavoitet­tu reilusti yli tarpeen ja uudessa yleiskaavas­sakin sitä on tolkut­tomasti. Pajoille todel­lakin luulisi löy­tyvän paik­ka. Yleiskaavas­sa ollaan jäädyt­tämässä mm. Hert­toniemen tilanne.

  50. Pik­selit auki: Koko yleiskaa­van idea on siinä, että sitä ei lue­ta suuren­nus­lasin kanssa. Näin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tolle taataan työrauha. Tarkat rajat ilmoite­taan myöhemmin.

    Yleiskaavo­ja on tehty usei­ta ennenkin eikä rajo­ja ole koskaan ollut tarkoi­tus määrit­tää millintarkasti.

    1. ze3,
      Kyl­lä yleiuswkaavo­ja ja jopa maaku­jn­takaavaa on kiis­tanalai­sis­sa tapauk­sis­sa vaa­dit­tu nou­datet­tavak­si metrin tarkkuudella.

  51. O.S. kir­joit­ti: “Helsin­gin yleiskaa­va on Suomen suurin investoin­tio­hjel­ma, noin 70 mil­jar­dia euroa.”

    Aika kova­palkkaisia lienevät siis KSV:n kaavoitusarkkitehdit!

  52. tj: maaperä alueel­la on van­haa suo­ta, ja tästä syys­tä koko alue pitäisi paa­lut­taa, jot­ta sinne ylipäätän­sä voisi rak­en­taa yhtään mitään kiitorataa raskaam­paa. Argu­mentin mukaan tämä puolestaan tek­isi rak­en­tamis­es­ta niin kallista, ettei siinä olisi mitään järkeä

    Ara­bi­an­ran­ta joka on lop­pusi­laus­ta vaille valmis seisoo 20 metris­ten paalu­jen pääl­lä hyl­lyvässä liet­teessä. Hyvin näyt­tävät pystyssä pysyvän. Ja hyvin on löy­tynyt alueelle asukkai­ta. Var­masti enem­mänkin olisi ollut tulijoita.

    Että ei mitään hätää Malminkaan suh­teen. Hyvä siitä tulee. Ja halut­tu asuinpaikka.

  53. JTS: Patri­an lennonope­tus muut­taa tam­pere-Pirkkalaan, mikä lie­nee hyvä asia kaikille. 

    Ei kai se mikään ihme ole, kun ilmas­sa on jo pitkään ollut, että kent­tä läh­tee alta, oli sit­ten luvat­tu mitä tahansa.

  54. <a href=”#comment-

    Osmo Soin­in­vaara:
    Golfken­tän alueesta suurin osa on rak­en­tamiseen kel­paam­a­ton­ta, kos­ka se on poten­ti­aal­ista tul­va-aluet­ta, kun meren pin­ta ilmas­ton läm­pen­e­misen vuok­si nousee, mut­ta kaikille avoime­na virk­istysalueena se on haluttu.

    Ihmette­len, etä Tal­in ken­tälle ei voisi rak­en­taa, kos­ka se on tul­va-aluet­ta. Laut­tasaa­res­sa Län­siväylän pohjois­puo­li­nen alue on kokon­aan tul­va-aluet­ta. Kuitenkin se aio­taan rak­en­taa ja tehdä alueelle mas­si­iviset maan­täytöt. Mitenkäs näin?

  55. Kai­juli: Ihmette­len, etä Tal­in ken­tälle ei voisi rak­en­taa, kos­ka se on tul­va-aluet­ta. Laut­tasaa­res­sa Län­siväylän pohjois­puo­li­nen alue on kokon­aan tul­va-aluet­ta. Kuitenkin se aio­taan rak­en­taa ja tehdä alueelle mas­si­iviset maan­täytöt. Mitenkäs näin?

    ( Ssssh­h­hh! )

    Ei puhuta näist jutuist…

Vastaa käyttäjälle Haitula Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.