Kokkolan synnytyssairaala

10.11.2015 · Aihe: sote, _ 

Olen saanut palautetta siitä, että ihmettelin radion suorassa lähetyksessä keskustalaisen keskipohjalaisen kansanedustajan Mika Lintilän varmuutta siitä, että 68 000 asukkaan Keski-Pohjanmaalla säilyy synnytyssairaala. Laskin nopeasti päässä, että Keski-Pohjanmaalta synnyttäjiä riittää korkeintaan kaksi päivässä.

Minua on valistettu, että Kokkolan sairaalassa on 1500 synnytystä vuodessa eli neljä päivässä.  On siis nyt, kun synnytyksen toistaiseksi vielä maksavat kunnat. Monelle Pohjanmaan tai Pohjois-Pohjanmaan kunnalle Kokkolan sairaala on lähempänä kuin oman maakunnan Vaasa ja Oulu. Kunnalle on aivan sama, mihin sairaalaan se maksun maksaa, kun sairaalaa ei kuitenkaan omassa kunnassa ole.

Tilanne muuttuu, kun vastuu sotesta siirtyy maakunnalle. Jos Pohjanmaan maakunta ostaa synnytyksiä Vaasan sijasta Kokkolasta, rahaa siirtyy omasta kiinteästä budjetista naapurin budjettiin. Omaa toimintaa pitää siis supistaa, jos käyttää naapurin palveluja. Voi hyvinkin käydä niin, että maakunta ei katso hyvällä rahan siirtoa naapurimaakuntaan.

Tämä on siis vain yksi mahdollisuus. Voi toki olla, että valtakunnalliset säännöt tehdään niin, että naapurilta ostaminen tulee taloudellisesti järkeväksi tai potilas saa valita.

Toistaiseksi kunnat eivät ole katsoneet hyvässä sitä, että käyttää naapurikunnan palveluja ja lähettää laskut kotikuntaan. En ymmärrä, miksi maakunnan logiikka olisi toinen.

Kokkolassa on hyvä ja iso sairaala. Sen tulevaisuus olisi turvatumpi isossa maakunnassa.

Sote-uudistuksesta tiedämme vasta maakuntien ja sote-piirien lukumäärän, emme uudistuksen sisältöä, jota varmaankin nyt ryhdytään hahmottamaan.

Kommentit

27 Vastausta artikkeliin “Kokkolan synnytyssairaala”

  1. JY kirjoitti 10.11.2015 kello 15:37

    Niin siis Keski-Pohjanmaalla ja 68000. Näytäisi syntyvät n. 2,5 lasta/päivä. Viime vuonna 888.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  2. JussiP kirjoitti 10.11.2015 kello 15:39

    “68 asukkaan Etelä-Pohjanmaalla säilyy synnytyssairaala. Laskin nopeasti päässä, että Etelä-Pohjanmaalta synnyttäjiä riittää korkeintaan kaksi päivässä.”
    Eli _68 tuhannen_ ja Keskipohjanmaalla…

    Ja mielestäni noi soterajat pitäisi vetää mahdollisuuksien mukaan suoriksi, vanhoilla maakuntarajoilla ei ole mitään itseisarvoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  3. Mikko kirjoitti 10.11.2015 kello 15:45

    Tarkistatko Osmo vielä, että sinulla ei ole nyt mennyt tuossa Pohjanmaat sekaisin. Tarkoititko mahdollisesti Keski-Pohjanmaata, koska Kokkola kuitenkin siellä sijaitsee. Ei Etelä-Pohjanmaalla? Kannattaa kyllä tarkastaa nuo paikat ja faktat vielä kerran, että ei mene itse asian pihvi pieleen sen takia. Kiitos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.11.2015 kello 16:43

    Mikko, joo lapsus. Keski-Pohjanmaa. Se, että ulkopuoliselta menee neljä Pohjanmaan maakuntaa sekaisin, ei ole pelkästään ulkopuolisen vika.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Juho Laatu kirjoitti 10.11.2015 kello 16:49

    > Kunnalle on aivan sama, mihin sairaalaan se maksun maksaa, kun sairaalaa ei kuitenkaan omassa kunnassa ole.

    > Tilanne muuttuu, kun vastuu sotesta siirtyy maakunnalle. Jos Pohjanmaan maakunta ostaa synnytyksiä Vaasan sijasta Kokkolasta, rahaa siirtyy omasta kiinteästä budjetista naapurin budjettiin. Omaa toimintaa pitää siis supistaa, jos käyttää naapurin palveluja. Voi hyvinkin käydä niin, että maakunta ei katso hyvällä rahan siirtoa naapurimaakuntaan.

    Taloudellisesti kunnalle on sama, mistä palvelunsa ostaa, jos ei lasketa matkustuskuluja mukaan. Palvelumielessä kunnalle ei ole samantekevää saadaanko palvelut läheltä vai kaukaa. Synnytyksissä kohtuullinen etäisyys palveluihin kiinnostaa erityisesti.

    Yhtä keskeiStä pääsääntöä et näytä ottavan huomioon. Keksuskaupungit haluavat keskittää palveluita itselleen, kuten pienetkin, mutta isot ovat tässä pelissä voimakkaampia. Tässä tapauksessa kyse ei tainnut olla niinkään siitä, että Kokkola veisi isommilta resursseja, vaan siitä, että isommat vievät ehkä Kokkolalta resursseja.

    Hallinnolliset halut ovat huonoja argumentteja tässä asiassa. Keskittämishaluja keskusjohdolla ja -paikkakunnilla on myös aina. Järkevämpiä olisivat Lääketieteelliset argumentit sairaalan koon vaikutuksista, palveluetäisyyden vaikutuksista ja tavanomaisten ja erikoisempien synnytysten jakamisesta sairaaloiden kesken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  6. Countryboy kirjoitti 10.11.2015 kello 17:09

    Ensimmäinen alue joka varmaan poistuu sote-alueista on Itä-Savo (Savonlinnan alue). Sen asukaspohja on vain 44000. Se yhdistettäneen Etelä-Savoon (Mikkeli).

    Mutta pelkästään väestöpohjaan ei voitane perustaa kaikkea. Kyllä etäisyydelläkin on jotain merkitystä. Lapissa (180000 asukasta) saattaa potilas kuolla matkalla sairaalaan tai lapsi syntyä autoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  7. JY kirjoitti 10.11.2015 kello 17:26

    Siinä näyttää olevan 3 Pohjanmaan kuntaa, Pietarsaari, Pedersöre ja Luoto, joista on matkaa Kokkolaan n. 35 km ja Vaasaan 100 km. Niissä syntyi viime vuonna 435 lasta. Olisiko se sote -ratkaisun mukaan oikein, jos joutuvatkin Vaasaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  8. TimoT kirjoitti 10.11.2015 kello 17:29

    Eikös tässä sote-paketissa sovittu, että raha seuraa potilasta tai jotakin sinnepäin elikkä potilas voi valita myös julkisista terveyspalveluista sen, joka parhaiten miellyttää rajoista viis? Kokkolan talousalue on muutenkin paljon isompi kuin se “maakunta”, johon se lasketaan kuuluvan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  9. tuen maksaja kirjoitti 10.11.2015 kello 18:26

    JussiP:

    Ja mielestäni noi soterajat pitäisi vetää mahdollisuuksien mukaan suoriksi, vanhoilla maakuntarajoilla ei ole mitään itseisarvoa.

    On niillä sen verran väliä, että kiinteistöjen ja tilojen rajat määrittävät kunnan rajat ja kunnanrajat puolestaan läänin tai maakunnan rajan. Maanmittaus on Suomessa aika vanha laji ja vanhat lääninrajat ovat muodostuneet omistusten perusteella. Nykyisin pyritään siihen, että kiinteistöt kuuluvat yhteen kuntaan ja esimerkiksi vanhoja enklaaveja on poistettu hallinnollisilla päätöksillä. Suomessa kaiken perusta on maan omistus ja sen omistussuhteet. Mitään ei oikein voi säätää ottamatta huomioon kiinteistörekisteriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. Jouni Martikainen kirjoitti 10.11.2015 kello 18:32

    Osmo Soininvaara: “Toistaiseksi kunnat eivät ole katsoneet hyvässä sitä, että käyttää naapurikunnan palveluja ja lähettää laskut kotikuntaan.”

    Sinällään kuntalaisille on jo kohta kaksi vuotta ollut ihan sama mitä kotikunta siitä tykkää. “Vuodesta 2014 alkaen potilaalla on ollut mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista.”

    Lähde: http://stm.fi/hoitopaikan-valinta

    Jos tuota oikeutta meinataan romuttaa SOTE-uudistuksessa, niin ei kai nyt sentään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  11. Pauli Välimäki kirjoitti 10.11.2015 kello 20:57

    Täytyypä kommentoida kun olen Kokkolasta kotoisin. Kokkola saa tosiaan synnyttäjiä ruotsinkielisistä naapurikunnista, jotka uudessa sote-mallissa kuuluisivat ruotsinkielisen Pohjanmaan sote-alueelle. Maakunnan olemassaolo johtuu rkp:stä, ei kepusta. Todennäköisesti kielipoliittisista syistä Pohjanmaanlle eli Vaasalle annetaan sote-oikeus ja Kokkola joutuu liittymään siihen. Järkevää olisi muodostaa Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan maakunnista yksi sote-alue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.11.2015 kello 21:09

    Jos näin tehdään, maakuntaraja ei uhkaa Kokkolan sairaalaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. rintala kirjoitti 10.11.2015 kello 21:49

    Pohjanmaitahan on 4 ja ne yhteenlaitettuna tulis suuri ja komia alue mutta ei taida suurin eli Oulun alue tarvita “pikkuveljiään”, joista KP on pienin mutta Pohjanmaa alueena keinotekoisin. Kokkolan kannalta tärkeä asia on oys-erva -yhteistyö ja siis Oulu yliopistollisena sairaalana. Ei varmaan ole järkeä, että se vaihtuisi eepeen Tampereeksi tai Vaasan kautta Turuksi. Itsehallinto-alue on sitten toinen asia ja sen alueen optimikoko on kyllä avainkysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  14. JY kirjoitti 10.11.2015 kello 21:50

    Voihan Keski-Pohjanmaa liittyä sote-asioissa myös Pohjois-Pohjanmaahan. Ylivieskan seutukunnassa oli 45000 asukasta ja 630 synntystä vuonna 2014. Kartan mukaan Kokkola on selvästi Oulua lähempänä. Ja onhan siinä Nivala-Haapajärvi seutukuntakin 33000 asukasta ja 340 synnytystä. Missä mahtavat nyt asioida? Jotenkin tuntuisi, että Pohjois-Pohjanmaa tarvitsee Keski-Pohjanmaata enemmän kuin muut.

    Kun Pietarsaaren seutukunnassa on 50000 asukasta ja 590 synnytystä, niin yhteenlaskettuna siinä sairaalan ympärillä 100 km säteellä asuu 194000 ihmistä ja 2400 synnytystä. Ehkä se Lintilän itsevarmuus kumpuaa siitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.11.2015 kello 22:24

    Parasta olisi kuitenkin madaltaa rajoja, mutta se edellyttäisi toisenlaista budjettikäytäntöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Countryboy kirjoitti 10.11.2015 kello 22:12

    Osmo Soininvaara:
    Mikko, joo lapsus. Keski-Pohjanmaa. Se, että ulkopuoliselta menee neljä Pohjanmaan maakuntaa sekaisin, ei ole pelkästään ulkopuolisen vika.

    Entiseltä kansanedustajalta voisi edellyttää hieman parempaa Suomen tuntemusta. Vai eikö mikään Helsingistä pohjoiseen oleva kiinnosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.11.2015 kello 0:27

    Entiseltä kansanedustajalta voisi edellyttää hieman parempaa Suomen tuntemusta. Vai eikö mikään Helsingistä pohjoiseen oleva kiinnosta.

    Se oli lapsuus, mutta osaatko nimetä Helsingin suurpiirit? Paljon isompia kuin Keski-Pohjanmaa.
    Voisiko Pohjanmaan lukuisat maakunnat nimetä kansanedustajien mukaan. Töllin Pohjanmaa (Pohjois-) Lintilän Pohjanmaa (Keski-) Norbackin pohjanmaa (Pohjanmaa) ja Saarakkalan Pohjanmaa (Etelä-)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. JTS kirjoitti 11.11.2015 kello 2:55

    Vaasa siirtyi TYKS:n erva-alueelle, jotta ei missään tapauksessa joudu tekemään yhteistyötä 80 km:n päässä olevan Seinäjoen kanssa. Seinäjoki jatkaa TAYS:n Eeva-alueella.

    Muualla: Hämeenlinna ja Etelä-Häme voisi olla osa Pirkanmasta ihan suoraan.

    Ensihoitoa ja vastaavaa tässä ei olla lopettamassa. Se on vähän eri asia. Lapista osa potilaista on mielekkämpää viedä ambulanssilennolla HUS:iin kuin pitää osaamista varalla.
    No, nykyisinkin kaikki lasten syövät hoidetaan HUS:ssa.

    Etäisyyttä voi pohtia, että Beckham tuli Turkuun jalkaoperaatioon vaikka lähempänä olisi ollut hoitoa tarjolla. Osaaminen ja tulokset merkitsevät. Vaativa hoito on yhä enemmän erikoistumista eikä maakuntasarjan harrastamista.

    Onnellinen kunta toki omaa keskussairaalan synnytysosastolla ja vähintään prikaatin kokoisen varuskunnan. (Tämä kappale oli ironiaa. )

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  19. Tompelo kirjoitti 11.11.2015 kello 14:06

    Oliko se kardinaali Richelieu, jonka mielestä Ranska pitäisi hallinnollista syistä jakaa neliöihin? Ei tarvitsisi ottaa huomioon ikiaikaisia valtakuvioita, “maakuntahenkeä” tai muitakaan irrationaalisia kotipaikkarakkauksia.

    Mutta jos historian mukaan pitää mennä, Suomihan jakautuu alunperin kolmeen maakuntaan: Suomi, Häme ja Karjala. Jotkut laskevat Satakunnan ja Ahvenanmaan vielä päälle.

    Nylandin asuttivat ruotsalaiset (vapautetut orjat, kuulemma). Vaikka asuihan siellä jokunen suomenkielinenkin. Ekenäs (tamminiemi) on suomeksi Tammisaari. Maankohoaminen.

    Ruotsinkielinen Pohjanmaa ymmärrettiin pitkään pikemmin Ruotsin – Västerbottenin ja Österbottenin muodostamaksi kokonaisuudeksi – kuin Suomen osaksi.

    Muut “maakunnat” ovat myöhäisempiä. Lapissa puhuttiin neljää, viittä kieltä eikä maakuntaa siksi voinut olla olemassa. Savo ja suomenkielinen Pohjanmaa asutettiin Hämeestä ja Karjalasta vasta keskiajalta lähtien.

    Lisäksi joillakuilla ruotsinkielisillä on ollut pyrkimystä määritellä itsenä omaksi kansakseen.

    Suomalaisia “maakuntia” on – tai oli vielä joku aika sitten – ulkomailla: Pohjois-Norjassa ja Ruotsissa.

    Minulla kun ei ole mitään tunnesidettä maakuntiin, kannatan Richeleun ideaa. Suomi voitasiin jakaa noin 200 x 200 kilometerin neliöihin etelässä ja vähän isompiin pohjoisessa..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  20. MariaK kirjoitti 11.11.2015 kello 18:20

    Osmo Soininvaara: Se oli lapsuus, mutta osaatko nimetä Helsingin suurpiirit? Paljon isompia kuin Keski-Pohjanmaa.
    Voisiko Pohjanmaan lukuisat maakunnat nimetä kansanedustajien mukaan. Töllin Pohjanmaa (Pohjois-) Lintilän Pohjanmaa (Keski-) Norbackin pohjanmaa (Pohjanmaa) ja Saarakkalan Pohjanmaa (Etelä-)

    Ei kai pitäisi olla vaikeaa muistaa, että kun Kokkola on Oulun ja Vaasan välissä niin se on juuri Keski-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaa on pohjoisessa niin kuin Oulu ja Etelä-Pohjanmaa vähän vähemmän itsestäänselvästi koko Pohjanmaan kaakkoisosassa. Pelkkä Pohjanmaa se, joka jäi jäljelle. Kun ne Helsingin suurpiiritkin on nimetty ilmansuuntien mukaan niin äkkiähän ne oppisi kansalainenkin. Jos siis tarvitsisi kommentoida jotain suurpiirin lakkauttamista eikä tietäisi, missä päin Helsinkiä se ylipäätään sijaitsee.

    JTS:
    Vaasa siirtyi TYKS:n erva-alueelle, jotta ei missään tapauksessa joudu tekemään yhteistyötä 80 km:n päässä olevan Seinäjoen kanssa. Seinäjoki jatkaa TAYS:n Eeva-alueella.

    Rkp ja kielipolitiikka on tässäkin taustalla. Ruotsinkieliset toivovat ymmärrettävästi saavansa hoitoa omalla kielellään ja Turussa se on edes hieman todennäköisempää kuin Tampereella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  21. Liian vanha kirjoitti 11.11.2015 kello 22:39

    Tompelo: Oliko se kardinaali Richelieu, jonka mielestä Ranska pitäisi hallinnollista syistä jakaa neliöihin? Ei tarvitsisi ottaa huomioon ikiaikaisia valtakuvioita, “maakuntahenkeä” tai muitakaan irrationaalisia kotipaikkarakkauksia.

    Historiallisten maakuntien määrä on yhdeksän: Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

    Keskiajalla perustettu hallinnollinen jako linnalääneihin noudatti maakuntajakoa

    Linnaläänit korvattiin vuonna 1634 maaherrajohtoisilla siviililääneillä, jotka eivät enää täysin noudatelleet vanhaa maakuntajakoa.

    Tässä yhteydessä maakunnat menettivät roolinsa hallinnollisina alueina

    Mutta vuonna 1994 maakuntahallintoa heräteltiin henkiin,mutta nyt alueellisesti pienempinä yksikköinä ,määrä on 19

    On aika vaikea kuvitella, että 20 vuodessa olisi rakennettu sellainen maakuntaidentiteetti ja oma kulttuuri, joka poikkeaisi keskimääräisestä kulttuurista niin paljon, että alueella pitäisi olla valtion tapainen itsemääräämisoikeus.

    Enää ei ole edes kieliongelmia kuten esim 50-60-luvulla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  22. Syltty kirjoitti 12.11.2015 kello 7:29

    MariaK: Rkp ja kielipolitiikka on tässäkin taustalla. Ruotsinkieliset toivovat ymmärrettävästi saavansa hoitoa omalla kielellään ja Turussa se on edes hieman todennäköisempää kuin Tampereella.

    En ymmärrä. Meillähän opetellaan ruotsia koulussa niin, että kaikki sitä osaavat.

    Joko ruotsin opiskelu on turhaa kun sitä ei opita, jolloin sen opetuksen järjestämisen järkevyydestä tulee suuri epäilys tai sitten ruotsalaiset ovat nirsoja, kun heille ei kelpaa suomensuomalainen lääkäri.

    Ruotsinkieliset osoittavat omalla toiminnallaan koko ajan, ettei ruotsin opettamisesta ole mitään todellista hyötyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  23. js kirjoitti 12.11.2015 kello 11:25

    Niin, aika hyvä olisi esim katsoa keski-pohjanmaan piiriä monissa kansalaisjärjestöissä, esim. palloliiton keski-pohjamaam piiri. Helsingin suurpiiritkin ovat omalla tavallaan sekavia, esim. Itä-Helsinki on jaettu ainakin kolmeen piiriin.
    Mari Kiviniemi yritti liittää Keski-pohjanmaan Oulun suuntaa, mutta siitä ei tullut mitään koska Kokkola on kielirajalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  24. MariaK kirjoitti 12.11.2015 kello 17:03

    Syltty: En ymmärrä. Meillähän opetellaan ruotsia koulussa niin, että kaikki sitä osaavat.

    Joko ruotsin opiskelu on turhaa kun sitä ei opita, jolloin sen opetuksen järjestämisen järkevyydestä tulee suuri epäilys tai sitten ruotsalaiset ovat nirsoja, kun heille ei kelpaa suomensuomalainen lääkäri.

    Ruotsinkieliset osoittavat omalla toiminnallaan koko ajan, ettei ruotsin opettamisesta ole mitään todellista hyötyä.

    Kaikille tarjotaan mahdollisuus oppia, mutta kaikki eivät hyödynnä sitä. Samoin käy muunkin peruskoulun tarjonnan kanssa. Ovatko muuten ne Tyksinkään lääkärit ruotsinkielisiä? Oman kokemukseni perusteella ovat enimmäkseen ihan suomensuomalaisia. Vaasassa vain ajateltiin, että jos he pärjäävät Ahvenanmaan ummikoiden kanssa, niin ehkä Pohjanmaan pakkosuomensa unohtaneet dementikotkin tarvittaessa hoituvat paremmin kuin Tampereella, josta oli jo kokemusta. En sitten tiedä, onko käytännössä parantunut vaihtamalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  25. Tompelo kirjoitti 12.11.2015 kello 19:01

    Syltty: Ruotsinkieliset osoittavat omalla toiminnallaan koko ajan, ettei ruotsin opettamisesta ole mitään todellista hyötyä.

    Pakkoruotsiin onkin syyllinen eduskunnan enemmistö, ei parin prosentin ruotsinkielinen vähemmistö. Mutta, joo, pakkoruotsi on outo ilmiö terveen järjen ulottumattomissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  26. Tompelo kirjoitti 12.11.2015 kello 19:09

    Liian vanha: Historiallisten maakuntien määrä on yhdeksän: Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

    Niin, minähän tämän asian jo selitin. Alkujaan Suomessa oli historian oppikirjanäkemyksen mukaan kolme maakuntaa: Suomi, Häme ja Karjala. Historiallisella ajalla on sitten syntynyt muita asutustoiminnan ansiosta. Satakunta on tosin monen mielestä esihistoriallinen ja Ahvenanmaa myös, jos se luetaan Suomeen.

    Mutta ihan sama, en minä näistä epämääräisistä maakunnista paljon perusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  27. Realisti kirjoitti 13.11.2015 kello 1:23

    Entisenä paikallisena sanoisin, että jompikumpi keskussairaaloista on liikaa, Vaasa tai Kokkola. Toiselle on tarjolla jatkossa vain paikallissairaalan rooli. Myös erva-alue ei ole ollenkaan selvä. Yhteydet Turkuun ovat huonommat kui n Tampereelle tai Ouluun. Koko Turun YKS pitäisi lopettaa ja yhdistää Helsinkiin ja Tampereeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus