Kaupunkien voitto: 2 Kaupunkien evoluutio cityiksi

13.10.2015 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 73 Kommenttia 

(Jatkan pamflettimme Kaupunkien voitto esittelyä)

Jo tuhansia vuosia sitten kauppiaat ja käsityöläiset muodostivat suuria kaupunkeja. Työnjako ja erikoistuminen loivat niissä ylellisyyttä, johon ympäröivällä maaseudulla ei ole ylletty. Kaupungit tuottivat hillitöntä vaurautta jo antiikin aikana ennen kapitalismia – eivät vain Euroopassa vaan myös esimerkiksi nykyisen Meksikon alueella. Näin on päätellyt Santa Fen tutkimuslaitoksen professori Luis Bettencourt arkeologisten kaivausten perusteella, kertoi Tekniikka & talous -lehti helmikuussa. Mitä suurempi kaupunki, sitä suuremmaksi tuottavuus oli niissä työnjaon ja erikoistumisen avulla kohonnut. Antiikin kaupunkien vauraus perustui työnjakoon kaupungissa. Eri alojen ammattilaiset saattoivat erikoistua hyvin pitkälle ja kohottaa taitojaan, koska heidän ei tarvinnut tehdä tai osata kaikkea. Nykykielellä näitä kutsutaan kasautumiseduiksi. Lue lisää

Yleiskaava 2016: teollisuusalueet

Yksi kiistanaihe yleiskaavassa ovat teollisuusalueiden säilyttäminen teollisuusalueina sen sijaan että ne muutettaisiin asuinalueiksi. Tämä koskee ennen kaikkea Pitäjänmäkeä ja Herttoniemeä, jossain määrin myös Vallilaa. Virasto puolustaa näitä varauksia suorastaan aggressiivisen innokkaasti.

Yhtenä perusteluna on, että valmistava tuotanto tulee vielä palaamaan Kiinasta, kun palkat Kiinassa lähestyvät eurooppalaisia palkkoja.    Tässä argumentissa on kaksi ongelmaa:

  1. Jos teollisuus lähtee Kiinasta sen takia, että palkat Kiinassa nousevat, ne eivät palaa Eurooppaan tai eivät ainakaan Suomeen, vaan etsivät uusia halvan työvoiman maita. Niitä kyllä löytyy.
  2. Minäkin uskon, että tuotanto palaa Kiinasta Eurooppaan, mutta ei palkkatason lähestymisen vuoksi (palkkatasot kyllä lähestyvät) vaan koska tuotanto automatisoituu. Mitä vähemmän tehtaassa on henkilökuntaa, sitä pienempi merkitys on sillä, millaista palkkaa siellä maksetaan. Jossain vaiheessa logistiikkakustannukset ylittävät palkkaeron vaikutuksen. Silloin valmistava teollisuus kyllä palaa Eurooppaan, mutta ei Herttoniemeen eikä Pitäjänmäelle. Työpaikat eivät palaa minnekään, vaan katoavat. Jos logistiikkakulut ajavat teollisuutta Aasiasta Eurooppaan, pyrkiikö se ylipäänsä syrjäiseen Suomeen vai jonnekin lähemmäs kuluttajia? Puolaan? Tämä kysymys saa oikeastaan ajattelemaan koko Suomen tulevaisuutta aika synkein mielin.
  3. Jos tuotanto ei tuota juuri lainkaan työpaikkoja ja vaatii siksi työntekijää kohden paljon tilaa ja tuottaa paljon tavaraliikennettä, tällaisen suuren robotin oikea sijaintipaikka ei ole keskellä kaupunkia vaan jossain moottoritien ja rautatien risteyskohdassa.

Lue lisää

Kaupunkien voitto (1): Aluksi

10.10.2015 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 49 Kommenttia 

Rykäisimme yhdessä Mikko Särelän kanssa Eva-pamfletin “Kaupunkien voitto”. Nimi viittaa EdWard Glaeserin kirjaan Tirumpf of the City. Koko julkaisu on ladattavissa Evan sivuilta tämän linkin kautta. [LINKKI KORJATTU; TOIMII NYT] Menemällä Evan sivuilla löytää myös linkin e-kirjan ilmaiseen lataukseen.

Tarkoituksenani on palastella raporttimme jaettuna useaan postaukseen. Toivon, että keskustelu pysyisi kunkin postauksen rajatussa aihepiirissä, koska koko raportista keskustelu yhtä aikaa johtaisi pahaan kakofoniaan.

  1. ALUKSI

Kaupungistuminen ja erityisesti suurten kaupunkien kasvu on nopeutunut kaikkialla maailmassa. Suomi on kaupungistumisessa selvästi jäljessä muita Pohjoismaita ja jokseenkin kaikkia yhtä vauraita maita.
Siksi voidaan olettaa, että tulemme ottamaan muita kiinni. Kaupunkien kasvu tulee Suomessa olemaan vielä suurempaa kuin muualla.
Viime viiden vuoden aikana vuosina 2010–2014 yhteenlaskettu väkiluvun kasvu 20 suurimmassa kaupungissa on ollut yli 133 000 henkeä. Yli puolet tästä, yli 71 000 henkeä, on kohdistunut Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle.
Näköpiirissä ole mitään, mikä hidastaisi tätä kehitystä. Päinvastoin, monet seikat viittaavat siihen, että suurten kaupunkien kasvu tulee kiihtymään.
Suomen taloudellisen menestyksen kannalta keskeiset kasvavat elinkeinoalat ovat sellaisia, että ne viihtyvät kaikkialla maailmassa parhaiten suurissa kaupungeissa. Harva asutuksemme vaikeuttaa entisestään vuorovaikutukseen perustuvien elinkeinojen toimintaa suurten kaupunkien ulkopuolella. Lue lisää

Kasvukäytävä menestyjien väliin

Suurten kaupunkien kasvu on tämän ajan megatrendi kaikkialla maailmassa. Toinen viimeaikojen muutos on kasvanut halu asua kantakaupunkimaisesti sen sijaan, että asuisi lähiöissä tai kaupungin ulkopuolella omakotitaloissa.

Näihin muutoksiin on turha etsiä kotimaisia selityksiä, koska ne koskevat liki kaikkia maita. Suomen taloudellisilla vaikeuksilla ei voi mitenkään selittää kaupunkiasumisen suosion kasvua Ruotsissa.

Meidän aikanamme nopeimmin kasvavat elinkeinot perustuvat korkeaan osaamiseen ja vuorovaikutteisuuteen. Ne eivät ole ainoita elinkeinoja eivätkä voisi ollakaan, mutta ne kasvavat nopeimmin ja vetävät muita elinkeinoja mukanaan. Menestyäkseen ne tarvitsevat suuren väestöpohjan, jotta eri alojen osaajia riittää. Ne viihtyvät parhaiten kaupunkimaisissa ympäristöissä, koska helppo vuorovaikutus lisää tuottavuutta.

Moderneille elinkeinoille sinänsä riittää suuri työssäkäyntialue ilman kaupunkimaisuutta. Onhan koko Kalifornian Piilaakso yhtä suurta Espoota.

Keskustamaiseen asumiseen ihmisiä vetää työpaikkojen sijasta halu asua lähellä urbaaneja palveluja ja tapahtumia. Lue lisää

Mistä VW tinkii korjatessaan huijausautot?

10.10.2015 · Aihe _ · 55 Kommenttia 

Volkswagen aikoo korjata kaikki huijausmoottoreilla varustetut autot. Korjaus maksaa muutaman satasen autoa kohden. Jos se olisi näin yksinkertaista, miksi koko huijaukseen piti ryhtyä?

Näin yksinkertaista se ei tietenkään ole. En tiedä, mitä VW moottoreille tekee, mutta olettaisin, että korjauksen jälkeen jää pysyvästi päälle säädöt, jotka olivat päällä testitilanteissa. Näin päästään luvattuihin nox-päästöihin. Lue lisää

Yleiskaava ja toimitilatarpeen mitoitus

Yleiskaavassa varaudutaan siis väestönkasvuun 260 000 asukkaalla (josta 28 000 on kaavatyön ollessa kesken jo tullut kaupunkiin). Tämän on katsottu tarkoittavan noin 180 000 uutta työpaikkaa ja sen taas on katsottu vaativan 5,4 miljoonaa kerrosneliötä uutta toimitilaa. Tehokkuudella yksi tähän menisi siis 5,4 neliökilometriä.

Puretaanpa vähän oletuksia.

Työpaikkaomavaraisuus ennallaan

Tässä oletetaan, että Helsingin suhteellinen työpaikkayliomavaraisuus säilyy ennallaan. (Minun taskulaskimeni muuten antaa uusien työpaikkojen tarpeeksi 165 000 lisätyöpaikkaa, enkä ole ottanut edes huomioon työikäisten ikäluokkien pienenemistä. Varmaankin olen ymmärtänyt jotain väärin.) Lue lisää

Helsingin yliopiston näivettäminen on hallituksen toimista tuhoisin

8.10.2015 · Aihe Eduskuntatyö · 132 Kommenttia 

Lukiota käyvä tyttäreni kysyi minulta yllättäen, kannattaako enää pyrkiä yliopistoon Suomessa vain onko suuntauduttava ulkomaille. Ihmettelin kysymystä. Tyttäreni huolen aiheena oli, onko muutaman vuoden kuluttua Suomessa enää tasokasta yliopisto-opetusta tai siis onko sitä Helsingin yliopistossa.

Helsingin yliopistolla menee juuri nyt hyvin. Sen sijoitus kansainvälisissä vertailuissa on noussut. Koska nämä mittarit puoltavat harhaisesti englanninkielisiä yliopistoja, kannattaa katsoa myös, miten Helsingin ylipisto on pärjännyt ei-englanninkielisten maiden joukossa. Sijoitus Shanghain listalla oli kuudestoista. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.10 2015: yleiskaava.

4.10.2015 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 50 Kommenttia 

Yleiskaava

Kokouksen ainoa aihe on yleiskaava. Siitä ei päätetä tässä kokouksessa vaan yleiskaava on sovittu pidettäväksi pöydälle marraskuun 3. päivään saakka, jolloin lautakunta päättää asiasta.

Lautakunnalle jaettu aineisto on niin mittava, että en ehdi siihen perehtymään syvällisesti ennen tiistaita, mutta silloinhan me saamme siitä kunnollisen esittely.

Yleiskaavan tähtäin on vuodessa 2050. Se on mitoitettu niin, että Helsingin seudun asukasluvun on oletettu kasvavan 600 000 hengellä ja Helsingin kaupungin tämänhetkisten rajojen sisällä asuvien määrä 260 000 hengellä. Väestönkasvun oletetaan siis hidastuvan sekä Helsingissä että Helsingin seudulla viime vuosien kasvuvauhdista. Lue lisää

Maahanmuuttotilanne edellyttää muutoksia sääntöihin

2.10.2015 · Aihe _ · 222 Kommenttia 

Ehkä jopa 50 000 pakolaista pakottaa muuttamaan käytäntöjä pakolaispoliittisissa käytännöissä.

Tavoitteena tulee olla tänne jäävien mahdollisimman hyvä kotouttaminen ja työllistäminen.

Nopeasti vastaanottokeskuksista omiin asuntoihin

Pitkäaikainen makuuttaminen vastaanottokeskuksissa pilaa kenet tahansa. Siksi pakolaiskeskuksista on päästävä eteenpäin nopeasti.

Ei syrjäseuduille

Asuntoja on syrjäseuduilla tyhjillään yllin kyllin, mutta se olisi pelkkää säilömistä. Kotouttaminen on hankalaa, jos ei ole työpaikkoja.

Ei myöskään ole hyvä viedä suurta ulkomaalaisväestöä väkisin alueille, joissa jokaista murtaen suomea puhuvaa pidetään raiskaajana. Kotouttaminen ei oikein suju, jos paikalliset asukkaat vieroksuvat kaikkea erilaista. Lue lisää

« Edellinen sivu