Kaupunkien voitto: 5. pienellä kaupungilla monia etuja – periaatteessa

24.10.2015 · Aihe: Kaupunkien voitto, Kaupunkisuunnittelu 

Pienellä kaupungilla on periaatteessa puolellaan monia etuja. Vanhoissa kaupungeissa on toimiva ruutukaava ajalta ennen autoja. Sen ansiosta jokseenkin kaikki on saavutettavissa kävellen, tai olisi, jos kaupunkisuunnittelussa tätä olisi ymmärretty pitää päämääränä.

Pienen kaupungin on jokseenkin välttämätöntä suojella keskustansa elinvoimaisuutta peltomarketteja vastaan. Valitettavasti kaikki kaupungit eivät oivaltaneet tätä ajoissa, vaikka jokainen kaupunki nyt panostaa keskustan elävöittämiseen.

Kontaktikaupunkeina pienet kaupungit toimivat paremmin kuin suuret, vaikka ne menettävätkin työmarkkinoiden toimivuudessa suurille työssäkäyntialueille.

Pienten kaupunkien ilmapiiri on kotoisampi. Ne koetaan turvallisemmiksi. Paikallisdemokratia toimii paremmin, koska päätökset tapahtuvat lähempänä.

Tiheästi asutussa Keski-Euroopassa pienet kaupungit menestyvät hyvin. Lyhyiden etäisyyksien ja kattavan raideliikenteen ansiosta ne muodostavat keskenään ison ja elinvoimaisen työmarkkina-alueen.
Suomessa tämä on mahdotonta Uuttamaata, Varsinais-Suomea ja pääradan vartta lukuun ottamatta. Tämäkin mahdollisuus kannattaisi käyttää.

Saksassa pyöräillessäni olen oppinut tunnistamaan kaupungit, jotka säästyivät pommituksilta niistä, jotka on rakennettu sodan jälkeen uudestaan. Vaikka Saksassa yritettiin kunnioittaa tuhottujen kaupunkien henkeä, aidosti vanhat kaupungit ovat tavattoman paljon viehättävämpiä ja siksi asuinympäristönä vetovoimaisempia.

Jos ei tietäisi, luulisi, että Suomessa lähes kaikki pienet kaupungit pommitettiin sodan aikana maan tasalle. Minkä sota säästi, sen rauha tuhosi. Juro ja hengetön betonibrutalismi heikentää suomalaisten pikkukaupunkien vetovoimaa rutkasti verrattuna siihen, mitä se voisi olla.

Poikkeuksia toki on, esimerkiksi Rauma, Tammisaari ja Porvoo. Elinkeinorakenteen murroksessa esimerkiksi Rauman tilanne olisi jokseenkin toivoton, ellei kaupunki tarjoaisi niin miellyttävää asuinympäristöä.

Pienelle paikkakunnalle asettuminen on aina pieni riski. Työpaikan vaihto merkitsee suurella todennäköisyydellä asunnon vaihtoa.
Omistusasumista suosiva asuntopolitiikka lisää tätä riskiä. Kaiken huippuna on varainsiirtovero – aivan käsittämätön muuttamista ehkäisevä vero – joka merkitsee samaa kuin jos asuinpaikkaa vaihtava joutuisi maksamaan tyhjästä asunnosta puolen vuoden vuokran.

Pienillä kaupungeilla on periaatteessa suuri potentiaali halvoissa asunnoissa. Niistä ei pienen työmarkkina-alueen vuoksi pysty kehittymään insinööripainotteisen luovan luokan keskuksia, mutta luova luokka ei rajoitu insinööreihin.

Pienet kaupungit voivat tehdä suuremmassa mittakaavassa sen, minkä Fiskars on tehnyt pienessä mittakaavassa: houkutella jonkin luovan alakulttuurin edustajat luokseen. Porilla esimerkiksi on hyvää yritystä tähän suuntaan.

Kommentit

9 Vastausta artikkeliin “Kaupunkien voitto: 5. pienellä kaupungilla monia etuja – periaatteessa”

  1. Jalankulkija kirjoitti 24.10.2015 kello 11:54

    “Juro ja hengetön betonibrutalismi heikentää suomalaisten pikkukaupunkien vetovoimaa rutkasti verrattuna siihen, mitä se voisi olla.”

    Jo on aikoihin eletty, kun “vihreiden” betoninrakastajien helsinkiläinen ykkösmannekiini kritisoi pikkukaupunkien tylsää betoni-ilmettä. Tätähän on Helsinkiin tyrkyllä viheralueiden kustannuksella järkyttäviä määriä. Tulossa on Fifty Shades of Grey Concrete.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  2. Olli kirjoitti 24.10.2015 kello 12:59

    Jalankulkija:
    “Juro ja hengetön betonibrutalismi heikentää suomalaisten pikkukaupunkien vetovoimaa rutkasti verrattuna siihen, mitä se voisi olla.”

    Jo on aikoihin eletty, kun “vihreiden” betoninrakastajien helsinkiläinen ykkösmannekiini kritisoi pikkukaupunkien tylsää betoni-ilmettä. Tätähän on Helsinkiin tyrkyllä viheralueiden kustannuksella järkyttäviä määriä. Tulossa on Fifty Shades of Grey Concrete.

    Häh. Mihin tälläistä on tulossa? Ainakin minusta uudet alueet ovat varsin hienoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  3. Olli kirjoitti 24.10.2015 kello 13:04

    Toisekseen; jos viheralueet olisivat oikeasti vetovoimatekijä, maaseutu ei autioituisi. Osmo viitannee tässä betonibrutalismiin joka on peittänyt altaan pittoreskin vanhan rakennuskannan. Se on oikeasti säilyttämisen arvoista toisin kuin pelkkä metsä jota suomen pinta-alasta on muutenkin 72%

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  4. smokin' joe kirjoitti 24.10.2015 kello 14:19

    Nyt osuit naulan kantaan. Melkein kaikki verot ovat jossain määrin haitallisia, mutta jostain rahat on kerättävä. Voisi tietysti kerätä vähemmän, mutta se on eri juttu.
    Varainsiirtovero on varmaan älyttömin vero kaikista. Paikkakunnan vaihto on hankalaa, ja asunnon vaihto pienempään/suurempaan tarpeen muuttuessa maksaa kohtuuttomasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  5. Urbaani Helsingissä kirjoitti 24.10.2015 kello 16:59

    Juro ja hengetön betonibrutalismi heikentää suomalaisten pikkukaupunkien vetovoimaa, eikä se sitä kyllä paranna Helsingissäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  6. Pekka Pietilä kirjoitti 24.10.2015 kello 22:33

    Helsingissä on Vuosaari, alue, jossa asuu noin 30000 asukasta. Palveluita on ja ne on saavutettavissa 5 minuutin bussimatkalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  7. Sakke kirjoitti 26.10.2015 kello 19:35

    Pekka Pietilä:
    Helsingissä on Vuosaari, alue, jossa asuu noin 30000 asukasta. Palveluita on ja ne on saavutettavissa 5 minuutin bussimatkalla.

    On se vaan aikamoista pöpelikköä ja isoa tyhjää lääniä paljolti täynnä silti. Kuin Cahulawassee-joen pahaenteistä seutua elokuvasta Syvä joki. Siellähän voi yhä eksyä, varsinkin synkkänä loppusyksyn iltana, kuin keskellä ei-mitään. Joku satunnainen turisti voisi moisesta jopa säikähtää …

    Ehkä siellä tarvittaisiin enemmän sitä Osmon & kumppaneiden peräänkuuluttamaa tiivistä kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  8. Sakke kirjoitti 26.10.2015 kello 22:13

    Sakke: On se vaan aikamoista pöpelikköä ja isoa tyhjää lääniä paljolti täynnä silti. Kuin Cahulawassee-joen pahaenteistä seutua elokuvasta Syvä joki. Siellähän voi yhä eksyä, varsinkin synkkänä loppusyksyn iltana, kuin keskellä ei-mitään. Joku satunnainen turisti voisi moisesta jopa säikähtää …

    Ehkä siellä tarvittaisiin enemmän sitä Osmon ja kumppaneiden peräänkuuluttamaa tiivistä kaupunkia.

    Toisaalta, loka-marraskuinen ilta ei liene kaikkein paras aika havaintojen tekoon ulkosalla, kun silloin on niin pimeää. Kansa, joka vaeltaa pimeyden keskellä, tarvitsee valoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  9. Samuli Saarelma kirjoitti 30.10.2015 kello 16:40

    Mikä sen varainsiirtoveron alkuperäinen tarkoitus oikein on? Yleensähän verotuksessa pyritään keräämään osa yhteiskunnalle siitä lisäarvosta, mitä joku taloudellinen toiminta tuottaa (ALV, tulovero, pääomatulon verotus, liikevoiton verotus), mutta varainsiirtovero kohdistuu siihen, kun vain myydään omaisuutta yhdeltä toiselle ja iskee koko myytävään omaisuuteen, ei vain siihen tulleeseen arvonnousuun.

    Se on vähän samassa kategoriassa menneen varallisuusveron tai perintöveron kanssa. Noille on jonkinlaiset perusteet (varallisuusvero on suunnilleen puhdas “tasoitetaan yhteiskunnan varallisuuseroja” vero ja perintövero kohdistuu oikeastaan kuolleeseen henkilöön, ja siinä mielessä hänen verottamisensa ei tunnu niin väärältä), mutta varainsiirtoverolle on vaikea keksiä samanlaista perustetta. Se tuntuu siinäkin mielessä väärältä, että yksi taho, jossa tapahtuu todennäköisesti enemmän varallisuuden myyntiä ja ostoa kuin missään muualla, on kyseisestä verosta vapautettu, nimittäin osakepörssi.

    Se siis rappaa keskituloista asunnonvaihtajaa. On vaikea keksiä, miksi tätä tahoa pitäisi rokottaa. Kysehän ei ole edes siitä, että omistusasujia yleisesti rokotettaisiin (kuten tehdään kiinteistöveron kohdalla), vaan siitä, että asuntoa usein vaihtavia rokotetaan. Jos asut samassa asunnossa 50 vuotta, varainsiirtoverolla ei ole oikeastaan merkitystä asumiskustannuksiisi. Jos vaihdat asuntoa viiden vuoden välein, se on merkittävä menoerä.

    Yllä mainitun ihmisten paikkakunnan vaihtamista vaikeuttamisen lisäksi se sitoo ihmisiä itselleen vääränlaisiin asuntoihin. Lapsiperheen ei kannata muuttaa kasvunsa mukana tasaisesti isompaan asuntoon, vaan muutto on kannattavaa tehdä yhtenä isona hyppynä (kaksiosta suoraan niin isoon kuin vain rahat riittävät). Vanhemmille pariskunnille downshiftaus ei ole houkutteleva vaihtoehto, kun valtio vie osansa välirahasta. Kiinteistövero ohjaisi juuri päinvastaiseen, eli siihen, että ihmiset asuisivat itselleen sopivimmassa asunnossa ja vaihtaisivat sitä tarvittaessa usein.

    Onko siis jokin hyvä syy sille, että jos asumista halutaan verottaa, sitä ei tehtäisi kaikille tasapuolisella kiinteistöverolla ja poistettaisiin varainsiirtovero vähintäänkin omassa käytössä olevista asunnoista? Tai jos välttämättä halutaan kerätä rahaa ihmisten tekemistä isommista varainsiirroista, niin eikö pörssikauppa pitäisi saada tähän mukaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus