Kaupunkien voitto: 5. pienellä kaupungilla monia etuja – periaatteessa

Pienel­lä kaupungilla on peri­aat­teessa puolel­laan monia etu­ja. Van­hois­sa kaupungeis­sa on toimi­va ruu­tukaa­va ajal­ta ennen auto­ja. Sen ansios­ta jok­seenkin kaik­ki on saavutet­tavis­sa kävellen, tai olisi, jos kaupunkisu­un­nit­telus­sa tätä olisi ymmär­ret­ty pitää päämääränä.

Pienen kaupun­gin on jok­seenkin vält­tämätön­tä suo­jel­la keskus­tansa elin­voimaisu­ut­ta pel­tomar­ket­te­ja vas­taan. Valitet­tavasti kaik­ki kaupun­git eivät oival­ta­ne­et tätä ajois­sa, vaik­ka jokainen kaupun­ki nyt panos­taa keskus­tan elävöittämiseen.

Kon­tak­tikaupunkeina pienet kaupun­git toimi­vat parem­min kuin suuret, vaik­ka ne menet­tävätkin työ­markki­noiden toimivu­udessa suurille työssäkäyntialueille.

Pien­ten kaupunkien ilmapi­iri on kotoisampi. Ne koetaan tur­val­lisem­mik­si. Paikallis­demokra­tia toimii parem­min, kos­ka päätök­set tapah­tu­vat lähempänä.

Tiheästi asu­tus­sa Kes­ki-Euroopas­sa pienet kaupun­git men­estyvät hyvin. Lyhyi­den etäisyyk­sien ja kat­ta­van raideli­iken­teen ansios­ta ne muo­dosta­vat keskenään ison ja elin­voimaisen työmarkkina-alueen.
Suomes­sa tämä on mah­do­ton­ta Uut­ta­maa­ta, Varsi­nais-Suomea ja pääradan vart­ta luku­un otta­mat­ta. Tämäkin mah­dol­lisu­us kan­nat­taisi käyttää.

Sak­sas­sa pyöräil­lessäni olen oppin­ut tun­nista­maan kaupun­git, jot­ka säästyivät pom­mi­tuk­sil­ta niistä, jot­ka on raken­net­tu sodan jäl­keen uud­estaan. Vaik­ka Sak­sas­sa yritet­ti­in kun­nioit­taa tuhot­tu­jen kaupunkien henkeä, aidosti van­hat kaupun­git ovat tavat­toman paljon viehät­tävämpiä ja sik­si asuinympäristönä vetovoimaisempia.

Jos ei tietäisi, luulisi, että Suomes­sa läh­es kaik­ki pienet kaupun­git pom­mitet­ti­in sodan aikana maan tasalle. Minkä sota säästi, sen rauha tuhosi. Juro ja hengetön betoni­bru­tal­is­mi heiken­tää suo­ma­lais­ten pikkukaupunkien vetovoimaa rutkasti ver­rat­tuna siihen, mitä se voisi olla.

Poikkeuk­sia toki on, esimerkik­si Rau­ma, Tam­misaari ja Por­voo. Elinkeino­rak­en­teen mur­rokses­sa esimerkik­si Rau­man tilanne olisi jok­seenkin toiv­o­ton, ellei kaupun­ki tar­joaisi niin miel­lyt­tävää asuinympäristöä.

Pienelle paikkakun­nalle aset­tumi­nen on aina pieni ris­ki. Työ­paikan vai­h­to merk­it­see suurel­la toden­näköisyy­del­lä asun­non vaihtoa.
Omis­tusasum­ista suo­si­va asun­topoli­ti­ik­ka lisää tätä riskiä. Kaiken huip­puna on varain­si­ir­tovero – aivan käsit­tämätön muut­tamista ehkäi­sevä vero – joka merk­it­see samaa kuin jos asuin­paikkaa vai­h­ta­va jou­tu­isi mak­samaan tyhjästä asun­nos­ta puolen vuo­den vuokran.

Pie­nil­lä kaupungeil­la on peri­aat­teessa suuri poten­ti­aali halvois­sa asun­nois­sa. Niistä ei pienen työ­markki­na-alueen vuok­si pysty kehit­tymään insinööri­pain­ot­teisen luo­van luokan keskuk­sia, mut­ta luo­va luok­ka ei rajoitu insinööreihin.

Pienet kaupun­git voivat tehdä suurem­mas­sa mit­takaavas­sa sen, minkä Fiskars on tehnyt pienessä mit­takaavas­sa: houkutel­la jonkin luo­van alakult­tuurin edus­ta­jat luok­seen. Poril­la esimerkik­si on hyvää yri­tys­tä tähän suuntaan.

9 vastausta artikkeliin “Kaupunkien voitto: 5. pienellä kaupungilla monia etuja – periaatteessa”

  1. “Juro ja hengetön betoni­bru­tal­is­mi heiken­tää suo­ma­lais­ten pikkukaupunkien vetovoimaa rutkasti ver­rat­tuna siihen, mitä se voisi olla.”

    Jo on aikoi­hin elet­ty, kun “vihrei­den” beton­in­rakas­ta­jien helsinkiläi­nen ykkös­man­neki­i­ni kri­ti­soi pikkukaupunkien tyl­sää betoni-ilmet­tä. Tätähän on Helsinki­in tyrkyl­lä viher­aluei­den kus­tan­nuk­sel­la järkyt­täviä määriä. Tulos­sa on Fifty Shades of Grey Concrete.

    Vastaa

  2. Jalankulk­i­ja:
    “Juro ja hengetön betoni­bru­tal­is­mi heiken­tää suo­ma­lais­ten pikkukaupunkien vetovoimaa rutkasti ver­rat­tuna siihen, mitä se voisi olla.”

    Jo on aikoi­hin elet­ty, kun “vihrei­den” beton­in­rakas­ta­jien helsinkiläi­nen ykkös­man­neki­i­ni kri­ti­soi pikkukaupunkien tyl­sää betoni-ilmet­tä. Tätähän on Helsinki­in tyrkyl­lä viher­aluei­den kus­tan­nuk­sel­la järkyt­täviä määriä. Tulos­sa on Fifty Shades of Grey Concrete.

    Häh. Mihin täl­läistä on tulos­sa? Ainakin minus­ta uudet alueet ovat varsin hienoja.

    Vastaa

  3. Toisek­seen; jos viher­alueet oli­si­vat oikeasti vetovoi­matek­i­jä, maaseu­tu ei autioi­tu­isi. Osmo viitan­nee tässä betoni­bru­tal­is­mi­in joka on peit­tänyt altaan pit­tore­skin van­han raken­nuskan­nan. Se on oikeasti säi­lyt­tämisen arvoista toisin kuin pelkkä met­sä jota suomen pin­ta-alas­ta on muutenkin 72%

    Vastaa

  4. Nyt osuit naulan kan­taan. Melkein kaik­ki verot ovat jos­sain määrin haitallisia, mut­ta jostain rahat on kerät­tävä. Voisi tietysti kerätä vähem­män, mut­ta se on eri juttu.
    Varain­si­ir­tovero on var­maan älyt­tömin vero kaik­ista. Paikkakun­nan vai­h­to on han­kalaa, ja asun­non vai­h­to pienempään/suurempaan tarpeen muuttues­sa mak­saa kohtuuttomasti.

    Vastaa

  5. Juro ja hengetön betoni­bru­tal­is­mi heiken­tää suo­ma­lais­ten pikkukaupunkien vetovoimaa, eikä se sitä kyl­lä paran­na Helsingissäkään.

    Vastaa

  6. Helsingis­sä on Vuosaari, alue, jos­sa asuu noin 30000 asukas­ta. Palvelui­ta on ja ne on saavutet­tavis­sa 5 min­uutin bussimatkalla.

    Vastaa

  7. Pekka Pietilä:
    Helsingis­sä on Vuosaari, alue, jos­sa asuu noin 30000 asukas­ta. Palvelui­ta on ja ne on saavutet­tavis­sa 5 min­uutin bussimatkalla. 

    On se vaan aikamoista pöpe­likköä ja isoa tyhjää lääniä paljolti täyn­nä silti. Kuin Cahu­lawassee-joen pahaen­teistä seu­tua eloku­vas­ta Syvä joki. Siel­lähän voi yhä eksyä, varsinkin synkkänä lop­pusyksyn iltana, kuin keskel­lä ei-mitään. Joku sat­un­nainen tur­isti voisi moi­ses­ta jopa säikähtää …

    Ehkä siel­lä tarvit­taisi­in enem­män sitä Osmon & kump­panei­den peräänku­u­lut­ta­maa tiivistä kaupunkia.

    Vastaa

  8. Sakke: On se vaan aikamoista pöpe­likköä ja isoa tyhjää lääniä paljolti täyn­nä silti. Kuin Cahu­lawassee-joen pahaen­teistä seu­tua eloku­vas­ta Syvä joki. Siel­lähän voi yhä eksyä, varsinkin synkkänä lop­pusyksyn iltana, kuin keskel­lä ei-mitään. Joku sat­un­nainen tur­isti voisi moi­ses­ta jopa säikähtää …

    Ehkä siel­lä tarvit­taisi­in enem­män sitä Osmon ja kump­panei­den peräänku­u­lut­ta­maa tiivistä kaupunkia. 

    Toisaal­ta, loka-mar­raskuinen ilta ei liene kaikkein paras aika havain­to­jen tekoon ulkos­al­la, kun sil­loin on niin pimeää. Kansa, joka vaeltaa pimey­den keskel­lä, tarvit­see valoa.

    Vastaa

  9. Mikä sen varain­si­ir­toveron alku­peräi­nen tarkoi­tus oikein on? Yleen­sähän vero­tuk­ses­sa pyritään keräämään osa yhteiskun­nalle siitä lisäar­vos­ta, mitä joku taloudelli­nen toim­inta tuot­taa (ALV, tulovero, pääo­mat­u­lon vero­tus, liikevoiton vero­tus), mut­ta varain­si­ir­tovero kohdis­tuu siihen, kun vain myy­dään omaisu­ut­ta yhdeltä toiselle ja iskee koko myytävään omaisu­u­teen, ei vain siihen tulleeseen arvonnousuun. 

    Se on vähän samas­sa kat­e­go­ri­as­sa men­neen var­al­lisu­usveron tai per­in­töveron kanssa. Noille on jonkin­laiset perus­teet (var­al­lisu­usvero on suun­nilleen puh­das “tasoite­taan yhteiskun­nan var­al­lisu­usero­ja” vero ja per­in­tövero kohdis­tuu oikeas­t­aan kuolleeseen henkilöön, ja siinä mielessä hänen verot­tamisen­sa ei tun­nu niin väärältä), mut­ta varain­si­ir­toverolle on vaikea kek­siä saman­laista perustet­ta. Se tun­tuu siinäkin mielessä väärältä, että yksi taho, jos­sa tapah­tuu toden­näköis­es­ti enem­män var­al­lisu­u­den myyn­tiä ja ostoa kuin mis­sään muual­la, on kyseis­es­tä veros­ta vapautet­tu, nimit­täin osakepörssi. 

    Se siis rap­paa keski­t­u­loista asun­non­va­i­h­ta­jaa. On vaikea kek­siä, mik­si tätä tahoa pitäisi rokot­taa. Kyse­hän ei ole edes siitä, että omis­tusasu­jia yleis­es­ti rokotet­taisi­in (kuten tehdään kiin­teistöveron kohdal­la), vaan siitä, että asun­toa usein vai­h­tavia rokote­taan. Jos asut samas­sa asun­nos­sa 50 vuot­ta, varain­si­ir­toverol­la ei ole oikeas­t­aan merk­i­tys­tä asumiskus­tan­nuk­si­isi. Jos vai­h­dat asun­toa viiden vuo­den välein, se on merkit­tävä menoerä. 

    Yllä maini­tun ihmis­ten paikkakun­nan vai­h­tamista vaikeut­tamisen lisäk­si se sitoo ihmisiä itselleen väärän­laisi­in asun­toi­hin. Lap­siper­heen ei kan­na­ta muut­taa kasvun­sa mukana tasais­es­ti isom­paan asun­toon, vaan muut­to on kan­nat­tavaa tehdä yht­enä isona hyp­pynä (kak­sios­ta suo­raan niin isoon kuin vain rahat riit­tävät). Van­hem­mille pariskun­nille down­shif­taus ei ole houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto, kun val­tio vie osansa väli­ra­has­ta. Kiin­teistövero ohjaisi juuri päin­vas­taiseen, eli siihen, että ihmiset asu­isi­vat itselleen sopivim­mas­sa asun­nos­sa ja vai­h­taisi­vat sitä tarvit­taes­sa usein. 

    Onko siis jokin hyvä syy sille, että jos asum­ista halu­taan verot­taa, sitä ei tehtäisi kaikille tas­a­puolisel­la kiin­teistöverol­la ja pois­tet­taisi­in varain­si­ir­tovero vähin­täänkin omas­sa käytössä ole­vista asun­noista? Tai jos vält­tämät­tä halu­taan kerätä rahaa ihmis­ten tekemistä isom­mista varain­si­ir­roista, niin eikö pörssikaup­pa pitäisi saa­da tähän mukaan?

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.