Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.10.2015

42 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.10.2015”

1. Tuo Porkkalankadun suo­ja­tien pois­t­a­mi­nen kuu­lostaa kyl­lä aika hur­jal­ta, hotellil­ta tule­via ja mui­ta tien pohjois­puolen käyt­täjiä kul­kee Län­siväylän yli Espoon bussien pysäkeille jatku­vasti. Menee var­maan pujot­telemisek­si punais­ten val­o­jen aikaan kos­ka kuka jak­saa kiertää aliku­lun kaut­ta jalan?

   Vastaa

2. >Yleiskaa­van suuri ongel­ma on, että sen vaa­timia investoin­te­ja ei voi läh­eskään mak­saa ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loil­la. Kaa­vat­alous on miinuk­sel­la miljarditolkulla. 

   Mitkä alueet ovat plus­sal­la, mitkä miinuk­sel­la ja mik­si (tun­nelit?)? Tästä olisi mie­lenki­in­toista kuul­la lisää, onko viras­tol­la jotain raport­tia näistä johon voisi tutustua?

   >Lau­takun­nas­sa olisi ollut halua tiivistää enem­mänkin, mut­ta autopaikkanor­mi tuli vas­taan. Uusia asukkai­ta tulee noin 750.

   Eli ei ollut halua — tehän niistä normeista päätätte. Tuskin­pa kaupung­in­val­tu­us­to olisi kaavaa palaut­tanut eväs­teel­lä lisää autopaikko­ja ja vähem­män asun­to­ja. Toiv­ot­tavasti jatkos­sa halua on enem­pi. Löy­hät tiivistyskaa­vat tun­tu­vat aina yhtä paljon menete­ty­iltä mahdollisuuksilta.

   >On tutkit­tu tolkut­toman kalli­it­ta sil­ta- ja tun­neli­v­ai­h­toe­hto­ja Län­sisa­ta­man alati kas­va­vat liiken­teen ohjaamisek­si pois Län­siväylältä, mut­ta rahat on lop­pu. Niin­pä päädytään pien­imuo­tisi­in kaista- ja suo­jatiejär­jeste­ly­i­hin, jot­ka mak­sa­vat noin viisi miljoon­aa euroa. 

   Aaargh­h­hh, mitä hir­veyk­siä! No, saadaan­pa Laut­tasaaren sil­lan polkupyöräli­ikenne vähen­emään, kun se on uhkaavasti ollut nousus­sa. Mon­elta jää pyöräi­ly sik­si, että reitit ovat niin epä­selviä ja niiden löytämi­nen vaival­loista — tässä ollaan pahen­ta­mas­sa tilan­net­ta entis­es­tään. Mik­sei sitä rekkali­iken­net­tä voi sata­ma­mak­supoli­ti­ikalla ohja­ta Vuosaa­reen? Ihan vaan kos­ka niin ei ole ollut tapana tehdä? Kiin­nos­taisi ihan oikeasti kuul­la niitä syitä, tämä vaikut­taa vaan nyt niin type­r­ältä — on vaikea käsit­tää mik­si heit­etään miljoo­nia euro­ja jalankulku- ja pyöräi­lyli­iken­teen han­kaloit­tamisek­si sekä ilman­laadun heiken­tämisek­si täl­laisel­la paikalla. Ja sitä, mik­si kaupun­ki ylipäätään tekee kaikken­sa rekko­jen ja kal­jankuskaus­li­iken­teen lisäämisek­si keskus­tas­sa Vuosaaren sijaan!

   Vastaa

3. Lau­takun­nas­sa olisi ollut halua tiivistää enem­mänkin, mut­ta autopaikkanor­mi tuli vastaan. 

   Mitäs siel­lä normis­sa tarkalleen sanotaan?

   Myl­ly­purossa­han nur­mikkoa ja met­sää riit­tää: eikö sinne olisi voin­ut esimerkik­si rak­en­taa jonkin tarpeek­si korkean parkki­tornin keskelle aluet­ta, johon voisi sit­ten ympätä kaik­ki ympäristön talo­jen kiintiöpaikat?

   Eihän siitä ikinä tule mitään ja vielä vähem­män kaupunkia, jos kiin­tiöau­topaikko­jen pitää mah­tua samaan kort­teli­in asun­to­jen kanssa. Eihän yksit­täisil­lä taloil­la ole esimerkik­si omia bus­si- ja metropysäkkejäkään.

   Vastaa

4. Mites sem­moinen määräti­etoinen suun­nitel­ma ohja­ta viron­laut­to­ja Vuosaa­reen, eri­tyis­es­ti rekko­ja kul­jet­ta­vat lautat?

   Toinen tapa helpot­taa Län­sisa­ta­man liiken­net­tä on ohja­ta se Cru­cellin sil­lan yli suo­raan länärille. Salmisaaren liit­tymän suoris­t­a­mi­nen tuskin mak­saisi muu­ta­maa miljoon­aa eteen­päin, mut­ta viras­to jostain ihmeen syys­tä mielu­um­min halu­aa ohja­ta rekat Tyy­nen­meren- ja Välimerenkadun asuinkaduille. Nois­sa molem­mis­sa olisi nyt poli­it­tisen ohjauk­sen paikka.

   Län­sisa­ta­ma on jo ihan sol­mus­sa, vaik­ka alueen rak­en­t­a­mi­nen on vas­ta aivan alussa.

   Vastaa

5. Län­siväylän bussien pysäkeiltä tulee aika mat­ka Laut­tasaaren pysäkeille. Mut­ta nehän lop­pu­vat kyl­lä heti kun Län­simetro valmis­tuu, joskus heti 2018 mar­rasku­us­sa tai silleen.

   Län­sisa­ta­mankadul­la (ei siis Itämerenkadul­la) isoin ongel­ma on vain yksi Län­siväylälle pohjoiseen menevä kaista Itämerenkadun ja Porkkalankadun välis­sä. Sen voi kor­ja­ta ihan maalipens­selil­lä, Salmisaarenkadul­la häviää tosin parkkipaikkoja.

   Vastaa

6. Mik­si ihmeessä Län­siväylän ylit­tävä suo­jatie Porkkalankadun reunal­la ja se toinen, joka ylit­tää Meche­lininkadun, pitää tuos­sa suun­nitel­mas­sa pois­taa? Onko ken­ties muutenkin tarkoituk­se­na hivut­taa pikku hil­jaa Län­siväylän alkupäätä kohti Helsin­gin keskustaa? 

   Eikö jalankulk­i­jan pitäisi olla kaupungis­sa etusijalla?

   Tuo ei vaiku­ta hyvältä ollenkaan. Olen kulkenut tuon suo­ja­tien yli jalan aika mon­ta ker­taa. Pelkään pahoin, kun ihmis­ten luon­taiset käyt­täy­tymis­ta­vat ottaa huomioon, että tuol­lai­sista suun­nitelmista ei todel­lakaan hyvää seu­raa. Miten käy bus­sipysäkkien Porkkalankadul­la? Näinkö niitä uusia bule­varde­ja tehdään? Luuleeko joku, että kaik­ki käyt­tävät jatkos­sa vain metroa?

   Mitä mah­ta­vatkaan mak­saa suurimuo­toiset kaista- ja suo­jatiejär­jeste­lyt, jos pien­imuo­toisetkin mak­sa­vat jo viisi miljoon­aa euroa? Tuo­takin sum­maa varten pitäisi per­iä jo melkein kymme­nen euroa kaik­il­ta helsinkiläisiltä!

   Vastaa

7. Tuo Län­siväylän suo­ja­tien pois­to ja Ruo­ho­lah­den sil­lan kaista­jär­jeste­lyt on toiv­ot­tavasti tarkoi­tus toteut­taa vas­ta Län­simetron aloitet­tua. Muuten noiden vaiku­tuk­set käve­ly­matkoi­hin ja bussien nopeu­teen oli­si­vat aika katastrofaalisia.

   Toinen ehdote­tu­ista muu­tok­sis­sa pah­sti silmään pistävä seik­ka on se, että raiti­oli­ikenne on mallinnet­tu häir­iöt­tömäk­si. Samaan aikaan tode­taan että pahin ruuhkau­tu­mi­nen olisi jatkos­sa iltapöiväru­uhkas­sa Meche­lininkadul­la etelään. Kaista­jär­jeste­ly­istä huoli­mat­ta raitio­vaunu näyt­täisi ole­van tuos­sa yhä sekakaistal­la. Tuo häir­iö olisi syytä mallintaa ja tehdä tarkastelu myös mallille, jos­sa Meche­lininkadul­la on raiti­otiekaista. Vas­taavasti jos sil­lal­ta Län­siväylälle suun­tau­tu­van liiken­teen väl­i­tyskyky las­kee, voi se hei­jas­tua raiti­oli­iken­teeseen Ruoholahdenkadulla.

   Vastaa

8. Porkkalankadun suo­jati­estä.
   Vas­ta muu­ta­ma vuosi sit­ten saati­in raken­net­tua pyöräkai­stat Ruo­ho­lah­denkadulle Porkkalankdun alku­un asti. Toises­sa suun­nas­sa saadaan juuri valmi­ik­si pyöräkai­stat Laut­tasaar­en­tielle. Olisi loogista olet­taa, että myös tuolle välille tulisi pyöräkai­stat — siis Porkkalankadulle ja Laut­tasaaren sillalle.
   No mitä tapah­tuu, jos Län­siväylän suo­jatie pois­te­taan. Jalankulk­i­joille tulee toki pitkä kier­to, mut­ta heitä ei tosi­aan paljon liene sen jäl­keen kun Espoon bus­sit lopet­ta­vat. Sen sijaan pyöräli­iken­teelle tuo tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että liikenne siir­tyy Porkkalankadun ajo­radalle kohdas­sa, jos­sa on 5 kaistaa län­nen suun­taan ja 50 km/ h rajoi­tus. Tuos­sa siis pyörät eivät ajaisi edes kadun laidas­sa, vaan keskel­lä kat­ua (oikean­puoleisin Laut­tasaaren suun­taan menevistä kaistoista). Täysin käsit­tämätön aja­tus, onnet­to­muuk­sia tulee varmasti.
   Ratkaisuehdotus:
   Tehdään idästä tul­lessan­Laut­tasaaren suun­nan ja Län­siväylän suun­nan kaisto­jen väli­in korotet­tu pyöräkaista. Tilaa on sen ver­ran, että mah­tuu hyvin. Tuolle kaistalle pää­sisi siir­tymään hel­posti sil­lan län­sipään liiken­neval­ois­sa: uut­ta val­o­vai­het­ta ei tarvi­ta vaan pyörille voidaan näyt­tää vihreää samal­la kuin sil­lal­ta tuleville autoille on joka taoauk­ses­sa punainen. Ain­oa muu­tos olisi se, että sil­lal­ta tuke­vat auu­tokai­stat pitäisi jär­jestää niin, että vasem­man­puoleisim­mal­ta ei pääse Länsiväylälle.

   Vastaa

9. “Elämä on kulkenut Hert­toniemen teol­lisu­usalueen ohi.”

   Hert­toniemeläisenä min­u­ta on hienoa, että tässä lähel­lä on oikeaa toim­intaa, ei vain nukku­mista ja ulkoilua. Itse asi­as­sa olen hyö­dyn­tänyt aika mon­taakin alueen yri­tyk­sistä. On tääl­lä muu­takin kuin autoli­ikkeitä, vaikka­pa Suomen kuu­luisin kangaspaino.

   No tähän tarkoituk­seen riit­täisi tosi­aan pienem­pikin yrityspuisto

   Vastaa

10. Edel­lisen kok­ouk­sen asial­istal­la taidet­ti­in sopis tavoit­teek­si autori­ip­pu­vu­u­den vähen­tämi­nen? Taisi taas jäädä siihen kok­ouk­seen se ehdotus.

    Vastaa

11. Pari ilmaista vinkkiä tuo­hon Jätkäsaaren/Ruoholahden liiken­nesu­un­nitel­maan liitttyen.
    1. Jätkäsaaren yksisu­un­tais­ten pyörätei­den käyt­töönot­to eli liiken­nemerkkien asen­t­a­mi­nen. Mon­es­sa paikas­sa pyöräti­et olleet valmi­ina vuosia (esim. Län­sisa­ta­mankatu), mut­ta niil­lä ei saa ajaa kun merk­it puut­tuvat. Pyöräkaistaa­han ei erik­seen liiken­nemerkil­lä merk­itä, mut­ta nuo eivät ole pyöräkaisto­ja vaan yksisu­un­taisia pyöräteitä. Nyt pyörät aja­vat ajo­radal­la ja rekat jonos­sa pyörän takana.
    2. Ruo­ho­lah­den sil­lan alta oli ennen ajoy­hteys Ruo­hopark­ista (11-ker­roksi­nen parkki­ta­lo Porkkalankadun var­rel­la) län­teen. Nyt jo mon­ta vuot­ta on pitänyt kiertää Meche­lininkadun risteyk­sen kaut­ta. Turhaa ohja­ta nuokin autot kuor­mit­ta­maan jo ennestään ruuhkaista risteystä. Kyse siis tästä paikasta:
    https://goo.gl/maps/JgVfvinK4Kr

    Vastaa

12. Ymmärtääk­seni jalankulku on Helsingis­sä päätet­ty aset­taa liiken­nemuo­tona etusi­jalle mui­hin näh­den. Tarkoit­taako päätös jotain sil­loin, kun suo­jateitä ruve­taan poistamaan?

    Vastaa

13. Innos­tu­in vielä piirtämään kuvan tuos­ta yllä ehdot­ta­mas­tani Porkkalankadun pyöräkaistasta:
    http://aijaa.com/LKyRye

    Vastaa

14. Tuo Porkkalankadun/Mechelininkadun motarisoin­ti on kyl­lä hul­lun hom­maa, kun se on jo nyt aikamoinen helvetti.

    Pois­ta­mal­la suo­jateitä ja kier­rät­tämäl­lä jalankulk­i­joi­ta luo­daan järkyt­täviä este­vaiku­tuk­sia, lisäämäl­lä kaisto­ja taas saadaan lisää liiken­net­tä. Sat­tumal­ta tör­mäsin tänään eri­no­maiseen kansankieliseen artikke­li­in juurikin näistä samai­sista autoilun helpot­tamisen iloista:

    http://www.wired.com/2014/06/wuwt-traffic-induced-demand/

    Lisää kap­a­siteet­tia -> lisää liiken­net­tä -> ruuhkia ei voi rak­en­ta­mal­la pois­taa. Jos Län­siväylä joskus muut­tuu bule­vardik­si, niin tuo 10-kaistainen hirvi­tys Porkkalankadul­la pitää jyrätä ihan ensim­mäisessä vai­heessa ja rak­en­taa tilalle jotain kaupunki­in sopivaa.

    Vastaa

15. Käsit­tääk­seni Helsin­gin kaupun­ki on aset­tanut käve­lyn ja pyöräi­lyn pri­or­i­teeteik­si Helsin­gin liiken­net­tä suun­nitel­lessa. Miten tämä näkyy näis­sä suojateidenpoistosuunnitelmissa?

    Vastaa

16. Simo Mele­nius:
    Tuo Porkkalankadun/Mechelininkadun motarisoin­ti on kyl­lä hul­lun hom­maa, kun se on jo nyt aikamoinen helvetti.

    Pois­ta­mal­la suo­jateitä ja kier­rät­tämäl­lä jalankulk­i­joi­ta luo­daan järkyt­täviä este­vaiku­tuk­sia, lisäämäl­lä kaisto­ja taas saadaan lisää liiken­net­tä. Sat­tumal­ta tör­mäsin tänään eri­no­maiseen kansankieliseen artikke­li­in juurikin näistä samai­sista autoilun helpot­tamisen iloista:

    http://www.wired.com/2014/06/wuwt-traffic-induced-demand/

    Lisää kap­a­siteet­tia -> lisää liiken­net­tä -> ruuhkia ei voi rak­en­ta­mal­la pois­taa. Jos Län­siväylä joskus muut­tuu bule­vardik­si, niin tuo 10-kaistainen hirvi­tys Porkkalankadul­la pitää jyrätä ihan ensim­mäisessä vai­heessa ja rak­en­taa tilalle jotain kaupunki­in sopivaa. 

    Eikö nyt olisi jo korkein aika aloit­taa sen “kaupunki­in sopi­van” (liiken­neym­päristön?) rak­en­t­a­mi­nen myös tuonne Meche­lininkadun pään ja Porkkalankadun suunnalle? 

    Olisiko tuos­sa avuk­si kaupun­gin keskus­tan alit­ta­va tun­neli, joka johtaisi Ruo­ho­lahdessa Län­siväylältä suo­raan Sörnäis­ten rantatielle? Onko siel­lä maan alla vielä tilaa? Miten syvälle se tun­neli on tarkoi­tus suun­nitelmien mukaan viedä? 

    On mielestäni vähän hölmöä, jos myös läpikulkuli­ikenne pakote­taan tule­vaisu­udessakin ruuhkaut­ta­maan kaupun­gin keskus­tan kadut sekä muiden hait­to­jen ohel­la vaaran­ta­maan siel­lä liikku­vien jalankulk­i­joiden, julkisen liiken­teen sekä pyöräil­i­jöi­denkin turvallisuus.

    Jos joku haikailee Tallinnan laivali­iken­teen siir­toa Vuosaa­reen, pitäisi sinne ensin saa­da jatket­tua metroa vähin­tään yhdel­lä pysäkkivälil­lä, mieluiten ehkä kuitenkin sil­muk­ka par­il­la pysäkil­lä, jol­loin asun­to­jakin voitaisi­in rak­en­taa run­saasti, mikäli mah­dol­lista, vaikka­pa sikäläisen golf-ken­tän reunamille.

    Kaupun­gin eräs tärkeä eline­hto on sen liiken­neväylien toimivu­us. Se, että mat­ka pis­teestä A pis­teeseen B (oli niistä sit­ten molem­mat, tai vain toinen siel­lä kaupungis­sa) ei kestä liian kauan, vaik­ka mukana olisi vain rep­pu ja iPad, salkku, lapset, koul­u­lais-/tur­i­s­tiryh­mä tai paina­va työkalu­pak­ki, tai jokin uusi, klaf­fi­tuo­lia isom­pi huonekalu, tai ruokakau­pan parin laval­lisen toim­i­tuserä jne. 

    Liiken­teen monipuolisen toimivu­u­den, suju­vu­u­den ja riit­tävän nopeu­den takaamisek­si ei riitä, että edis­tetään vain kak­sipyöräis­ten etua. Pitää olla kokon­ais­val­tainen näkemys!

    Vastaa

17. anomuu­mi: mik­si kaupun­ki ylipäätään tekee kaikken­sa rekko­jen ja kal­jankuskaus­li­iken­teen lisäämisek­si keskus­tas­sa Vuosaaren sijaan!

    Kaupun­gin visiois­sa satam­a­toim­into­jen kas­vat­ta­mi­nen pelas­taa Helsin­gin talouden. Harmil­lista on, että ris­teilyaluk­set samal­la saas­tut­ta­vat meren ja lin­jali­iken­teessä kul­jete­tu­ille autoille pitää uhra­ta kaupunkiym­päristö ja tont­ti­maa­ta meren ran­nal­la kan­takaupungis­sa. Kaupunki­lainen voi vain luot­taa, että luot­ta­mus­mies voi vain luot­taa, että virkamies on valmis­tel­lut asian vakaa­ta hark­in­taa käyt­täen ja parhaaseen kokon­ais­tu­lok­seen pääsemiseksi 😉

    Vastaa

18. Län­sisa­ta­mankatu on asun­tokatu siinä mis­sä Jätkäsaaren muutkin kadut. On type­r­ää ohja­ta sille vielä lisää rekkali­iken­net­tä. Rekat kuu­luisi­vat Vuosaa­reen. Lisäkai­stat Porkkalankadun yli Län­siväylälle tule­vat tarpeeseen jo nykyisel­lä liiken­nemääräl­lä. Jonot Län­siväylälle yltävät nyky­isinkin Crusellin sil­lan yli rekko­jen ja auto­jen purkautues­sa laivoista.

    Län­sisa­ta­mankadun ratikkapysäkin koh­ta on jo nyt vaar­alli­nen. Siinä aje­taan kovaa ja rekko­ja ajaa jo nyt paljon, etenkin etelään päin. Ehdotin ja twit­ter­il­lä Pekka Saurille, että siihen kohtaan saataisi­in töyssyt hidas­ta­maan vauh­tia jo ennen kuin joku lap­si jää auton alle. Onnet­to­muu­den jäl­keen hidas­teet kyl­lä siihen tehdään. Sauri lupasi selvit­tää asi­aa. Voisiko myös Osmo kysäistä asiasta? 

    Lai­tan sin­ulle vielä Twit­ter­il­lä kuvan vaar­al­lis­es­ta risteyksestä.

    Vastaa

19. Ville: Kaupun­gin visiois­sa satam­a­toim­into­jen kas­vat­ta­mi­nen pelas­taa Helsin­gin talouden. 

    Viimek­si kun tark­istin, niin Vuosaarikin on Helsinkiä. Olen vain sitä mieltä, että liiken­nöit­si­jöitä ja matkus­ta­jia tulisi sata­ma­mak­supoli­ti­ikalla kan­nus­taa siten, että matkus­ta­jali­ikenne ohjau­tu­isi keskus­taan ja ajoneu­voli­ikenne Vuosaa­reen. Yön yli muu­tos ei tietenkään tapah­du, mut­ta ei myöskään itses­tään ilman kaupun­gin aktiivisuutta.

    Vastaa

20. Sakke: Jos joku haikailee Tallinnan laivali­iken­teen siir­toa Vuosaa­reen, pitäisi sinne ensin saa­da jatket­tua metroa vähin­tään yhdel­lä pysäkkivälillä

    Ei sinne puh­das­ta matkus­ta­jali­iken­net­tä pidä siirtää, kun sijain­ti on sille liian huono. Rekat ja henkilöau­tot pääosin kuitenkin. Muual­lakin maail­mas­sa ne on mon­es­sa paikas­sa erotel­tu omille lau­toilleen. Län­sisa­ta­maan on kyl­lä mah­dol­lista saa­da matkus­ta­jille tarpeek­si tehokas joukkoli­ikenne. Raiteet tule­vat nytkin ter­mi­naalin oven eteen. Vau­nun koos­sa vaan on vikaa, ja vähän muis­sakin järjestelyissä.

    Vastaa

21. Mikko HLän­sisa­ta­maan on kyl­lä mah­dol­lista saa­da matkus­ta­jille tarpeek­si tehokas joukkoli­ikenne. Raiteet tule­vat nytkin ter­mi­naalin oven eteen. Vau­nun koos­sa vaan on vikaa, ja vähän muis­sakin järjestelyissä. 

    Metron kap­a­siteet­ti idässä on ongel­ma muutenkin, joten matkus­ta­jali­iken­net­tä ei senkään suh­teen voi siirtää Vuosaareen.
    Län­si- ja Eteläsataman/Katajanokan osalta pitäisi saa­da sata­maan paljon ratikoi­ta laivo­jen saa­pues­sa, että voitaisi­in saavut­taa hyvä julkisen liiken­teen palve­lu­ta­so. Pitää ostaa lisää ratikoi­ta, jos ei nykyiset riitä — kiskois­sa kap­a­siteet­tia riittää.

    Vastaa

22. Län­sisa­ta­man liikenne ja Meche­linkadun liikenne on jo nyt ihan tukos­sa. Porkkalankadun jne pienet fiilauk­set eivät tilan­net­ta auta, vai kuvit­teleeko joku ihan tosis­saan, että kun Jätkäsaari on rak­enet­tu, tilanne helpottuu?

    Kun­non remont­ti Län­sisa­ta­man osalle tai vähin­tään rekat pois Vuosaa­reen. Rekko­jen siir­to tuskin onnis­tuu, joten parem­pi nos­taa tun­nelia­sia takaisin piirustuslaudalle.

    Ker­ta kipu on parem­pi kuin jatku­va tuska.

    Vastaa
23. Paluuviite: Pohjoismaiden suurin autokaupan keskittymä, mutta kuinka pitkään? | Helsinki 2050

24. Mitäpä jos Jätkäsaaren liiken­nejär­jeste­ly­ille ei tehtäisi mitään? Annetaan liiken­teen ruuhkau­tua ja odotel­laan että markki­nat ratkai­se­vat ongel­man eli osa kuor­mi­tuk­ses­ta siir­tyy Vuosaareen.

    Tallinkin Sea Wind (1 kaistak­ilo­metri kahdesti päivässä) siir­tyi Tallinna-Vuosaari ‑lin­jalle 8.1.2015, lisää var­mas­tikin tulee jos kysyn­tää riit­tää. Helsin­gin Sata­ma Oy osan­nee omas­ta puolestaan vas­ta­ta kysyntään.

    Vastaa

25. Ville: Metron kap­a­siteet­ti idässä on ongel­ma muutenkin, joten matkus­ta­jali­iken­net­tä ei senkään suh­teen voi siirtää Vuosaareen.
    Län­si- ja Eteläsataman/Katajanokan osalta pitäisi saa­da sata­maan paljon ratikoi­ta laivo­jen saa­pues­sa, että voitaisi­in saavut­taa hyvä julkisen liiken­teen palve­lu­ta­so. Pitää ostaa lisää ratikoi­ta, jos ei nykyiset riitä – kiskois­sa kap­a­siteet­tia riittää.

    Metron vuorovälin voisi ihan hyvin tupla­ta. Metron aja­tus on kul­jet­taa paljon matkus­ta­jia. Helsin­gin olisi mon­es­takin syys­tä paras ohjeis­taa sata­maa hin­noit­tele­maan laivoil­la liikku­vien auto­jen määrää pienem­mäk­si. Autot vievät viron­tu­li­aiset maakun­ti­in ja tukki­vat Helsin­gin liiken­teen. Ris­teily­matkus­ta­jat viet­tävät toden­näköisem­min tovin Helsingissä.

    Auto­jen kul­jet­ta­mi­nen lau­toil­la kalli­im­mak­si ja hin­tao­h­jauk­sel­la rah­tia kul­jet­ta­vat auto­lau­tat Vuosaa­reen. Yleiskaavaan päätös kehit­tää Vuosaaren valmiuk­sia ottaa vas­taan enem­män matkus­ta­jia. Ja metron jatko Vuosaaren sata­maan on ihan no-brainer.

    Vastaa

26. spot­tu:
    Mitäpä jos Jätkäsaaren liiken­nejär­jeste­ly­ille ei tehtäisi mitään? Annetaan liiken­teen ruuhkau­tua ja odotel­laan että markki­nat ratkai­se­vat ongel­man eli osa kuor­mi­tuk­ses­ta siir­tyy Vuosaareen.

    Tallinkin Sea Wind (1 kaistak­ilo­metri kahdesti päivässä) siir­tyi Tallinna-Vuosaari ‑lin­jalle 8.1.2015, lisää var­mas­tikin tulee jos kysyn­tää riit­tää. Helsin­gin Sata­ma Oy osan­nee omas­ta puolestaan vas­ta­ta kysyntään.

    Sata­ma tarvin­nee pien­tä omis­tao­h­jaus­ta… muuten yrit­tävät mak­si­moi­da sata­man läpi kulke­vien auto­jen lukumääriä.

    Vastaa

27. Jos Län­sisa­ta­mas­sa ryhdytään tekemään miljoonil­la kor­jauk­sia, niin lis­taan pitäisi ehdot­tomasti lisätä Tyy­nen­merenkadun raitio­vaunukaistan paran­nus. Kaista on kyl­lä lev­eä, joten tilas­ta ei sinän­sä ole puutet­ta, mut­ta kiskot ovat aivan kaistan ulko­re­unoil­la, joten lev­ey­den hyö­ty katoaa. 

    Kadul­la on vilkas rekkali­ikenne, ja ratik­ka kär­sii jatku­vasti siitä, että rekat aja­vat oman kaistansa reunas­sa siten, että peilit ovat ratikan tiellä.

    Vastaa

28. Sta­di:
    Käsit­tääk­seni Helsin­gin kaupun­ki on aset­tanut käve­lyn ja pyöräi­lyn pri­or­i­teeteik­si Helsin­gin liiken­net­tä suun­nitel­lessa. Miten tämä näkyy näis­sä suojateidenpoistosuunnitelmissa?

    Nuo­han ovat unelmahöt­tös­trate­gioi­ta. Ei pidä luul­la, että niil­lä olisi merk­i­tys­tä päätöksenteossa.

    “Haus­ka” esimerk­ki kesäku­ul­ta: lau­takun­ta hyväksyi joukon yle­viä tavoit­tei­ta raiti­oli­iken­teen kehit­tämis­es­tä ja samas­sa kok­ouk­ses­sa seu­raa­vana asiana päät­ti rak­en­taa ruuhkaiselle Rei­jolankadulle raitio­vau­nun autokaistalle.

    Vastaa

29. Rolle:
    Metron vuorovälin voisi ihan hyvin tupla­ta. Metron aja­tus on kul­jet­taa paljon matkustajia.

    - — - — -

    Yleiskaavaan päätös kehit­tää Vuosaaren valmiuk­sia ottaa vas­taan enem­män matkus­ta­jia. Ja metron jatko Vuosaaren sata­maan on ihan no-brainer. 

    Oho, ei tarvinne kom­men­toi­da muuta.

    Vastaa

30. Voisko noiden beton­is­ten koris­tekivien latomis­es­ta luop­uoa? Fle­mar­il­la tehdään remont­tia ja pien­tä betonikikkaret­ta asetel­laan tun­ti­tolkul­la käsi­työnä. Olen satavar­ma, että urakan hin­ta las­kee kym­me­nil­lä tuhan­sil­la jos vain laitet­taisi­in sileä asfalt­ti. Yleen­säkin pitäsi keskit­tyä toimivu­u­teen eikä koristellisuuteen.

    Vastaa

31. Ville: Metron kap­a­siteet­ti idässä on ongel­ma muutenkin, joten matkus­ta­jali­iken­net­tä ei senkään suh­teen voi siirtää Vuosaareen.

    Metron kap­a­siteet­tip­u­la kos­kee lähin­nä aamu­ru­uhkaa län­teen ja iltapäiväru­uhkaa itään. Eivät osu päällekkäin laut­tali­iken­teen kanssa.

    Vastaa

32. Länkkäriltä vapau­tuu koh­ta kak­si kaistaa bus­seil­ta, joten ain­oa fik­su aja­tus minus­ta on tehdä kun­toon yhteys Län­siväylä — sata­ma ja ohja­ta kaik­ki liikenne sinne. Se vaatii vain yhden kort­telin pakkol­u­nas­tuk­sen ja puolit­taisen purkamisen, minkä olisi voin­ut vält­tää fik­sum­mal­la kaavoituksella.

    Helsin­gin kaavoitus tun­netusti ei ole kovin pitkäjän­teistä, joten tuo voidaan minus­ta hyväksyä. Toki olisi parem­pi, että kaavoit­ta­jat osaisi­vat laskea edes jotenkin tule­vaisu­u­den liiken­netarpei­ta, mut­ta se lie­nee liikaa vaadittu.

    Jos halu­taan täy­del­listä ratkaisua, niin kehä ykköseltä pitää pois­taa Tapi­olan ja Lep­pä­vaaran väliltä turhat risteyk­set sekä suoris­taa väli Länkkäri — Tapiola.

    Vastaa

33. Län­sisa­ta­ma ja liiken­netur­val­lis­us s.28
    Kovin on pienet onnet­to­muus­lu­vut kun on tutkimuk­ses­sa käytet­ty jostain syys­tä Liiken­nevi­ras­ton rek­ister­iä jos­sa on kovin vähän noi­ta onnet­to­muuk­sia ver­rat­tuna KSV ltä saadun avoimen datan http://aulis.sange.fi/~sippis/hri-liikenneonnettomuudet-kartalla/# onnettomuuksiin?

    Vastaa

34. Sakke: Oho, ei tarvinne kom­men­toi­da muuta.

    Pahoit­te­lut jos käytin ilmaisua väärin / epäselvästi. 

    Metron jatko Vuosaa­reen sata­maan on ilmeinen metrolin­jas­ton kehi­tysko­hde ja toteutet­ta­va / kan­nat­taa toteut­taa joka tapauk­ses­sa ennem­min tai myöhemmin.

    Nykyisel­lään metro liiken­nöi keskus­tas­sa parhaim­mil­laan 4 min­uutin vuorovälille ja haaroil­la 8 min­uutin. Euroopan kaupunkien metrois­sa (mm. Brys­seli) metro­ju­nia tulee ase­mal­la ruuh­ka-aikaan 2 min­uutin välein.

    Vastaa

35. Kalle: Länkkäriltä vapau­tuu koh­ta kak­si kaistaa bus­seil­ta, joten ain­oa fik­su aja­tus minus­ta on tehdä kun­toon yhteys Län­siväylä – sata­ma ja ohja­ta kaik­ki liikenne sinne. Se vaatii vain yhden kort­telin pakkol­u­nas­tuk­sen ja puolit­taisen purkamisen, minkä olisi voin­ut vält­tää fik­sum­mal­la kaavoituksella.

    Tai sit­ten voitaisi­in rak­en­taa sel­l­ainen ele­vat­ed high­way, voitaisi­in jatkaa sitä Kaivopuis­ton kaut­ta Eteläsa­ta­maan. Tästä on jo suun­nitel­ma tehtynä 60-luvul­la. Muual­la maail­mas­sa näitä pure­taan keskus­toista, mut­ta Helsin­ki voisi näyt­tää mallia, että tääl­lä ollaan jo kehi­tyk­sessä seu­raaval­la kierroksella 😉

    Vastaa

36. Kalle: Se vaatii vain yhden kort­telin pakkol­u­nas­tuk­sen ja puolit­taisen purkamisen, minkä olisi voin­ut vält­tää fik­sum­mal­la kaavoituksella. 

    Tätä on kyl­lä turhaan tivat­tu aikaisem­minkin, mut­ta mis­sä tämä Kallen kort­teli on? Kuopiossa?

    Vastaa

37. Rolle: Pahoit­te­lut jos käytin ilmaisua väärin / epäselvästi.
    Metron jatko Vuosaa­reen sata­maan on ilmeinen metrolin­jas­ton kehi­tysko­hde ja toteutet­ta­va / kan­nat­taa toteut­taa joka tapauk­ses­sa ennem­min tai myöhemmin.

    Nykyisel­lään metro liiken­nöi keskus­tas­sa parhaim­mil­laan 4 min­uutin vuorovälille ja haaroil­la 8 min­uutin. Euroopan kaupunkien metrois­sa (mm. Brys­seli) metro­ju­nia tulee ase­mal­la ruuh­ka-aikaan 2 min­uutin välein. 

    Maail­man metrois­sa 1,5–2,5 min­uutin vuorovälit taita­vat olla aika tyyp­il­lisiä. Tuo 1,5 min­u­ut­tia taitaa kuitenkin vaa­tia vähän nyky­istä kehit­tyneem­pää kulun­valvon­taa. Itse matkus­tan toisi­naan aamu­ru­uhkas­sa met­rossa ja tilaa löy­tyy aina hyvin 4:n min­uutin vuorovälil­lä ja usein pääsen istu­maankin. Ollaan aika kaukana esimerkik­si Tukhol­malle tyyp­il­lis­es­tä ryysiksestä.

    Kohut­tu 90 m län­simetron lai­turip­itu­us puolestaan on tavalli­nen esimerkik­si Pari­i­sis­sa, joka puolestaan on hitusen Helsinkiä isom­pi kaupun­ki. Ja jos kap­a­siteet­ti Helsingis­sä oikeasti alka­isi tul­la vas­taan, niin on mah­dol­lista ottaa käyt­töön ruuh­ka-ajan junia, jois­sa istuimet ovat pitkittäissuunnassa. 

    Metron kap­a­siteet­tion­gel­ma on iltapäiväle­htimäi­nen lööp­pi­uu­ti­nen, jos­sa yksi mah­dolli­nen ske­naario on nos­tet­tu muu­ta­man vuo­den päästä vaani­vak­si uhkaku­vak­si. Tämä uhkaku­va on tilanne, jos­sa Öster­sun­domin rak­en­t­a­mi­nen on toteutet­tu, metro on raken­net­tu alueelle ja metron automa­ti­soin­ti ei ole onnis­tunut jostain syys­tä. Tämä lie­nee ajanko­htaista ehkä joskus 2040-luvul­la, jos Öster­sun­do­mia edes lähde­tään rak­en­ta­maan nyky­is­ten suun­nitelmien mukaan. 

    Jos Metron kap­a­siteet­ti todel­la tulee vas­taan, jätetään Öster­sun­dom metroi­neen rak­en­ta­mat­ta ja toteutetaan maankäyt­tö nykyisen metrolin­jan tun­tu­mas­sa. Ei toisin päin, eli jätetään toteut­ta­mat­ta nykyiseen metroon tukeu­tu­via pro­jek­te­ja, kos­ka tule­vaisu­udessa ehkä kapasiteetti.

    Vastaa

38. Tuo­mas L.: Kohut­tu 90 m län­simetron lai­turip­itu­us puolestaan on tavalli­nen esimerkik­si Pari­i­sis­sa, joka puolestaan on hitusen Helsinkiä isom­pi kaupunki.

    Pari­i­sis­sa ja muis­sa metropoleis­sa vaunu­jen sis­us­tus on eri­lainen ja sei­soma­paikko­ja ja sitä kaut­ta kap­a­siteet­tia per vaunu on selvästi enem­män. Helsingis­sä sis­us­tuk­sen muut­tamista on selvitet­ty, mut­ta vas­taan tulee ilmeis­es­ti metro­radan sil­to­jen kan­tavu­us (!), jos vaunut pakataan täydempään.

    Vastaa

39. Rolle: Pahoit­te­lut jos käytin ilmaisua väärin / epäselvästi. 

    Metron jatko Vuosaa­reen sata­maan on ilmeinen metrolin­jas­ton kehi­tysko­hde ja toteutet­ta­va / kan­nat­taa toteut­taa joka tapauk­ses­sa ennem­min tai myöhemmin.

    Nykyisel­lään metro liiken­nöi keskus­tas­sa parhaim­mil­laan 4 min­uutin vuorovälille ja haaroil­la 8 min­uutin. Euroopan kaupunkien metrois­sa (mm. Brys­seli) metro­ju­nia tulee ase­mal­la ruuh­ka-aikaan 2 min­uutin välein.

    Pinetä skaala­suh­teustus­ta:

    Bry­seellin kaupunkialueel­la on eräi­den arvioiden mukaan 2,7 miljoon­aa asukas­ta. Tihein osa 1,8 miljon­aa 162 km²:n alueella. 

    Bel­gias­sa asuu run­saat 11 miljon­naa ihmistä n30.000 km²:n alueela (väen­ti­heys 363 / km2)

    Vastaa

40. Markku af Heurlin: Pinetä skaalasuhteustusta:

    Bry­seellin kaupunkialueel­la on eräi­den arvioiden mukaan 2,7 miljoon­aa asukas­ta. Tihein osa 1,8 miljon­aa 162 km²:n alueella. 

    Bel­gias­sa asuu run­saat 11 miljon­naa ihmistä n30.000 km²:n alueela (väen­ti­heys 363 / km2)

    Miten kaupun­gin väen­ti­heys vaikut­taa metron teknisi­in mah­dol­lisuuk­si­in ajaa lyhyem­mäl­lä vuorovälil­lä? Kysymys oli huoles­ta, että metron kap­a­siteet­ti idässä ei riittäisi.

    Vastaa

41. Mikko H: Pari­i­sis­sa ja muis­sa metropoleis­sa vaunu­jen sis­us­tus on eri­lainen ja sei­soma­paikko­ja ja sitä kaut­ta kap­a­siteet­tia per vaunu on selvästi enem­män. Helsingis­sä sis­us­tuk­sen muut­tamista on selvitet­ty, mut­ta vas­taan tulee ilmeis­es­ti metro­radan sil­to­jen kan­tavu­us (!), jos vaunut pakataan täydempään. 

    Matkus­ta­jille lipun hin­ta pain­on mukaan?

    Vastaa
42. Paluuviite: Vapaan autoilun illuusion hinta | Kaupunkifillari