Kaupunkien voitto: 2 Kaupunkien evoluutio cityiksi

(Jatkan pam­flet­timme Kaupunkien voit­to esittelyä)

Jo tuhan­sia vuosia sit­ten kaup­pi­aat ja käsi­työläiset muo­dos­ti­vat suuria kaupunke­ja. Työn­jako ja erikois­tu­mi­nen loi­vat niis­sä ylel­lisyyt­tä, johon ympäröiväl­lä maaseudul­la ei ole yllet­ty. Kaupun­git tuot­ti­vat hillitön­tä vau­raut­ta jo anti­ikin aikana ennen kap­i­tal­is­mia – eivät vain Euroopas­sa vaan myös esimerkik­si nykyisen Mek­sikon alueel­la. Näin on päätel­lyt San­ta Fen tutkimus­laitok­sen pro­fes­sori Luis Bet­ten­court arke­ol­o­gis­ten kaivausten perus­teel­la, ker­toi Tekni­ik­ka & talous ‑lehti helmiku­us­sa. Mitä suurem­pi kaupun­ki, sitä suurem­mak­si tuot­tavu­us oli niis­sä työn­jaon ja erikois­tu­misen avul­la kohon­nut. Anti­ikin kaupunkien vau­raus perus­tui työn­jakoon kaupungis­sa. Eri alo­jen ammat­ti­laiset saat­toi­vat erikois­tua hyvin pitkälle ja kohot­taa taito­jaan, kos­ka hei­dän ei tarvin­nut tehdä tai osa­ta kaikkea. Nykykielel­lä näitä kut­su­taan kasautumiseduiksi. 

Kaupun­ki pystyi elät­tämään suutare­i­ta, räätäleitä, sep­piä, kokke­ja, kapakan pitäjiä, olu­en pani­joi­ta, opet­ta­jia ja niin edelleen. Myöhem­min käyt­töön ote­tun ter­mi­nolo­gian mukaan kaupun­git oli­vat por­varis­sää­dyn tyys­si­jo­ja. Sik­si kut­sun niitä porvarikaupungeiksi.

Kun ihmiset asui­v­at hajal­laan kaukana toi­sis­taan, kukaan ei voin­ut erikois­tua tekemään vain kenkiä itselleen ja muu­ta­malle naa­purille. Sik­si elin­ta­so jäi olen­nais­es­ti alem­mak­si. Por­varikaupunkien syn­nyn ja kasvun teki mah­dol­lisek­si työn tuot­tavu­u­den nousu maat­aloudessa, jol­loin kaikkia ei tarvit­tu peruselin­tarvikkei­den tuotan­toon. Sik­si kaupun­git syn­tyivät sinne, mis­sä maa oli tuot­tois­in­ta. Suurkaupun­git ovat ja kas­va­vat edelleen parhail­la maat­alousalueil­la, mikä tietysti on elin­tarvike­tuotan­toa ajatellen epätarkoituksenmukaista.

Arke­olo­gien löytämä yltäkyl­läisyys ker­too tietysti myös jät­timäis­es­tä eri­ar­voisu­ud­es­ta kaupunkien sisäl­lä. Eikä kaupunkien kukois­tus pelkki­in men­estyneisi­in elinkeinoi­hin perus­tunut. Rooman kukois­tus­ta pönkitet­ti­in legioonil­la. Läh­es miljoo­nan asukkaan kaupun­ki ei olisi ollut mah­dolli­nen pelkästään legioonien tuel­la eikä armei­jaa olisi voin­ut olla ilman, että on ensin kukois­ta­va kaupun­ki. Hal­lit­si­jat eivät olisi voineet ryöstää suuria omaisuuk­sia itselleen, ellei niitä olisi ensin syn­nytet­ty. Kaupungilla täy­tyi olla puolel­laan suuria vahvuuk­sia jo kauan sitten.

Teol­lisu­uskaupun­ki on erilainen 

Teolli­nen val­lanku­mous syn­nyt­ti teol­lisu­uskaupunke­ja. Ne toimi­vat eri taval­la kuin por­varikaupun­git. Tehdas tarvit­see kaupunkia lähin­nä työvoimare­serv­inä. Se ei tarvitse kaupunkia ja kaupunki­laisia samas­sa mielessä kuin por­varikaupungis­sa suu­tari tarvit­see räätäliä ja päinvastoin.

Tehtaan sijain­nin kannal­ta logis­ti­ik­ka on kyl­lä tärkeätä. Tehdas kan­nat­taa perus­taa sata­man tai rauta­tien lähelle, jot­ta raa­ka-aineet saadaan kul­jete­tuk­si tehtaaseen ja tuot­teet kulut­ta­jille. Esimerkik­si telakan toimin­nan kannal­ta on olen­naista, että ali­hankki­joiden verkos­to sijait­see logis­tis­es­ti kohtu­uetäisyy­del­lä, mut­ta samas­sa kaupungis­sa ali­hankki­joiden ei tarvitse sijai­ta. Ennen val­takun­nal­lista sähköverkkoa mekaanista ener­giaa tarvit­se­va tehdas oli melkein pakko sijoit­taa kosken äärelle.

Kaupunkei­hin liit­tyvistä kasautu­mise­duista tehdas ei hyödy kuin tur­vat­tuna työvoiman saamise­na. Niin­pä Suomes­sakin on perustet­tu tehtai­ta keskelle maaseu­tua, ja kaupun­ki on syn­tynyt tehtaan ympärille. Teol­lisu­uskaupungeis­sa ei ollut painet­ta kaupunkien koon kasvulle. Kaupunkien liial­lis­es­ta koos­ta saat­toi olla myös hait­taa esimerkik­si kul­je­tusten vaikeutumisena.

Rak­en­teeltaan teol­lisu­uskaupunkia muis­tut­taa hallintokaupun­ki, joka saa tulon­sa veroina hallinnon kului­hin. Hallinto vas­taa roo­lil­taan teol­lisu­uskaupun­gin tehdas­ta. Myös hallintokaupun­ki tarvit­see ympäröivää kaupunkia lähin­nä työvoiman asuin­paikkana. Ympärilleen se syn­nyt­tää tehtaan tavoin kaupunki­maisia palvelu­ja. Ero teol­lisu­uskaupun­gin ja por­varikaupun­gin välil­lä on liuku­va. Jokaisen teol­lisu­uskaupun­gin sisäl­lä on aina elänyt suurem­pi tai pienem­pi porvarikaupunki.

City pyrkii kas­va­maan rajatta

Teol­lisu­uskaupunke­ja ovat seu­ran­neet usein yliopis­to­jen ympärille syn­tyneet tietopo­h­jaisi­in ammat­tei­hin keskit­tyvät luo­van luokan kaupun­git, joiden men­estymisessä kasautu­mise­duil­la on suuri merk­i­tys. Keskeisiä rahaa ulkop­uolelta tuot­tavia elinkeino­ja ovat eri­laiset liike-elämää palvel­e­vat toimin­not. Luo­van luokan käsite on kaupunki­tutk­i­ja Richard Flori­dan syn­nyt­tämä. Suomen kielessä luovu­u­teen yhdis­tetään herkästi taiteil­i­jat, mut­ta Flori­dan käsite on laa­jem­pi. Tärkeä osa luo­vaa luokkaa ovat insinöörit, kos­ka näi­den panos uusien tuot­tei­den kehit­täjinä on ratkai­se­va. Toisaal­ta muun­lainen osaami­nen on työn­tymässä insinööriosaamisen rin­nalle uusien tuot­tei­den kehit­tämisessä kulut­ta­jalle sopi­vak­si. Myös taiteil­i­joille on siinä kehi­tyk­sessä tilaa.

Luo­van luokan ammateis­sa syvälle menevä erikois­tu­mi­nen on kan­nat­tavaa ja eri osaa­jien väli­nen vuorovaiku­tus keskeistä. Luo­van luokan kaupunkien men­estys perus­tuu työn­jakoon ja vuorovaiku­tuk­seen samal­la taval­la kuin porvarikaupunkienkin.

Luo­van luokan kaupungeis­sa tai cityis­sä kasautu­mise­dut ovat merkit­täviä. Ne pyrkivät kas­va­maan rajat­ta. Koon ylära­ja ei ole tul­lut vielä vas­taan, vaik­ka yli kymme­nen miljoo­nan asukkaan kaupunke­ja on jo yli kak­sikym­men­tä. Helsin­ki ympäryskun­ti­neen on run­saal­la miljoon­al­la asukkaal­laan joka tapauk­ses­sa selvästi opti­mikoon alapuolella.

Kaupun­gin sisäl­lä saman alan toim­i­jat pyrkivät hakeu­tu­maan tois­t­en­sa läheisyy­teen. Juuri tämän takia kaikkial­la kaupunkien kasvu on pain­ot­tumas­sa suurimpi­en kaupunkien kasvuun.

Miljoon­akaupungeista suurin osa on kehit­tyvis­sä talouk­sis­sa. Niiden kasvua ei ruo­ki vain kaupun­gin vetovoimaisu­us vaan myös ympäröivän maaseudun liikaväestön muo­dosta­ma työn­tö­vaiku­tus. Köy­hissä mais­sa muut­toli­ike suun­tau­tuu juuri suuri­in kaupunkei­hin, ei pieni­in tai keskisu­uri­in. Suuret kaupun­git ovat siis elin­voimaisem­pia ja niis­sä on parem­mat mah­dol­lisu­udet saa­da työtä.

Siir­tymä tehtaas­ta toimistoon

Muu­ta­man sukupol­ven mit­taisen kukois­tuskau­den jäl­keen teol­lisu­uskaupunkien tule­vaisu­us näyt­tää synkältä kaikkial­la vau­rais­sa mais­sa. Automaa­tio syö lat­ti­ata­son työ­paikko­ja ja glob­al­isaa­tio siirtää valmis­tavaa teol­lisu­ut­ta rikkaista maista köy­hempi­in. Kun automaa­tio lisään­tyy, palkkakus­tan­nusten merk­i­tys vähe­nee, jol­loin valmis­tus logis­ti­sista syistä toden­näköis­es­ti palaa osit­tain teol­lisu­uskaupunkei­hin. Työ­paikat eivät palaa vaan katoa­vat. Suomes­sa jok­seenkin kaik­ki keskisu­uret ja suuret kaupun­git ovat tai ovat olleet teollisuuskaupunkeja.

Moni teol­lisu­uskaupun­ki suun­nit­telee muun­tu­mista teol­lisu­uskaupungista cityk­si. Muu­tos on vaikea. Tehtaas­ta ei niin vain siir­ry­tä toimis­toon. Tästä löy­tyy esimerkkeinä eri puo­lil­ta maail­maa sekä lois­tavia men­estyk­siä että surkei­ta epäonnistumisia.

Yhdys­val­lois­sa New York on paras esimerk­ki siitä, miten teol­lisu­uskaupun­ki onnis­tuu kään­tämään teol­lisu­u­den ahdin­gon kukois­tuk­sek­si. Detroit taas on ehkä varoit­tavin esimerk­ki siitä, miten teol­lisu­uskaupun­gin voi käy­dä teol­lisu­ustyö­paikko­jen huvetes­sa. Kyse on paljolti onnes­ta ja olo­suhteista, mut­ta myös her­raonnes­ta, hyvistä päät­täjistä. New Yorkin tari­na olisi voin­ut päät­tyä aivan toisin. Auto­te­ol­lisu­ud­es­ta riip­pu­vaises­sa Detroitis­sa taas huono hallinto on syven­tänyt katastrofia.

Meil­lä Suomes­sa on hyvää ja inno­vati­ivista insinööriosaamista, joka toiv­ot­tavasti tuot­taa maail­mal­la men­estyviä tuot­tei­ta jatkos­sakin. Silti sekään ei vält­tämät­tä helpota teol­lisu­uskaupunkien ahdinkoa. Aiem­min hyvät osaa­jamme taka­si­vat tule­vaisu­u­den myös lat­ti­ata­son työläisille. Nyt hyvä koti­mainen tuote voidaan valmis­taa tai valmis­tut­taa muual­la. Mon­en yri­tyk­sen on suo­ras­taan pakko tehdä näin, kos­ka suo­ma­laisen valmis­tuk­sen kus­tan­nus­ta­sol­la ei men­esty kan­sain­väli­sis­sä kilpailutuksissa.

Yri­tys­ten kan­sain­välistymi­nen joudut­taa valmis­ta­van teol­lisu­u­den lat­ti­ata­son työ­paikko­jen menet­tämistä, kos­ka mon­es­sa maas­sa toimi­van yri­tyk­sen on luon­nol­lista valmis­taa kutakin tuotet­ta omista tehtais­taan niis­sä, jois­sa se tulee  edullisim­mak­si. Suo­ma­lainen lat­ti­ata­son työläi­nen on suo­ras­sa kil­pailus­sa muiden maid­en työläis­ten kanssa.

Teol­lisu­usautomaa­tio tulee vääjäämät­tä heiken­tämään työl­lisyyt­tä varsi­nai­sis­sa tehdas­saleis­sa koko maail­mas­sa. Jäl­jelle jäävät teol­lisu­ustyö­paikat pain­ot­tuvat toim­i­henkilöam­mat­tei­hin. Tuoteke­hi­tystyöstä tulee yri­tyk­sen men­estyk­sen kannal­ta yhä keskeisem­pää, ja se muut­tuu yhä vaativammaksi.

Eri puolel­la maa­ta sijait­se­vat teol­lisu­usyri­tyk­set ovat valin­nan edessä: sijoit­tuuko tuoteke­hi­tys jatkos­sakin tehtaan läheisyy­teen vai siir­tyykö se johonkin suurem­paan henkisen pääo­man keskit­tymään Suomes­sa tai ulkomailla.

Avainase­mas­sa osaamisammatit

Helsin­ki ympäristöi­neen on onnis­tunut parhait­en muu­tok­ses­sa teol­lisu­uskaupungista cityk­si. Raskas teol­lisu­us on kaupungista läh­es kaikon­nut, mut­ta osaamisam­matit ovat kor­van­neet menete­tyt työ­paikat enem­män kuin kokon­aan. Ehdot­tomi­in onnis­tu­ji­in kuu­luu myös Tam­pere, vaik­ka sen osalta muu­tos onkin vielä pahasti kesken. Tam­pere vetää henkistä pääo­maa puoleen­sa. Tam­pereen seudul­la asuu nuo­ria aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja aikuisia enem­män kuin seudun korkeak­ouluista on valmis­tunut (ks. tarkem­min s. 33–36). Jotain kaupungis­sa on tehty oikein, kos­ka se on Talous­tutkimuk­sen mielipi­de­tutkimuk­sis­sa tois­tu­vasti arvioitu halu­tu­im­mak­si asuinkaupungik­si Suomessa.

‘Muu­tok­sen raskaud­es­ta Tam­pereel­la ker­too kuitenkin se, että työt­tömyys on kaupungis­sa huo­mat­ta­van korkea, läh­es 20 pros­ent­tia. Työt­tömien määrä ei ole kuitenkaan pelkästään huono merk­ki. Tarkoit­ta­han se, että työt­tömät ovat jääneet kaupunki­in, mikä osoit­taa jonk­i­nasteista luot­ta­mus­ta työl­listymis­mah­dol­lisuuk­si­in. Työl­listymisen kannal­ta toiv­ot­tomil­ta paikkakun­nil­ta kan­nat­taa muut­taa pois jos pääsee.

Jyväskylä on esimerk­ki määräti­etois­t­en päätösten vaiku­tuk­ses­ta. Kaupung­in­jo­hta­ja Pekka Ket­tunen otti suuren kun­nal­listaloudel­lisen riskin kään­täessään Jyväskylää ruostevyöhyk­keen kaupungista osaamis­in­ten­si­ivisek­si cityk­si. Jyväskylän muu­tok­sen lop­putu­los ei ole vielä selvil­lä eikä Nokian toim­into­jen alasajo tilan­net­ta helpota, mut­ta vai­h­toe­htona Jyväskyläl­lä olisi ollut vääjäämätön surkas­tu­mi­nen. Oma­l­ta puolueelta, sosi­aalidemokraateil­ta, Ket­tuselle ei tukea herunut. Nämä syyt­tivät hän­tä siitä, että hän toi Jyväskylään väärän­laisia työpaikkoja. ’

Jyväskylän käve­lykatu elävöit­tää kaupun­gin elämää suuresti, vaik­ka keskus­tan elävöit­tämiseen herät­ti­inkin liian myöhään. Kaupun­gin ulkop­uolelle oli jo ehtinyt nous­ta automar­ket­te­ja keskus­taa näivet­tämään. Viime vuosien kir­i­jä on ollut Kuo­pio, joka on alka­nut imeä puoleen­sa väestöä ja osaa­jia. Kuo­pi­on vetovoimaa jatkos­sa saat­taa lisätä nykya­jan vaa­timuk­sia myötäilevä tiivis kaupunki­rakenne. Siitä kuo­pi­o­laiset saa­vat kiit­tää pait­si vii­sai­ta päät­täjiä ja kaavoit­ta­jia, myös vesistö­jen tuot­tamia rajoituk­sia kaupunkialueen leviämiselle. ’

Turun seu­tu vaikut­taa lähtöko­hti­in­sa ver­rat­tuna alisuo­ri­u­tu­jal­ta. Aiem­min Turku kil­paili tasaverois­es­ti Tam­pereen kanssa, mut­ta on nyt jäänyt Tam­pereesta jäl­keen jok­seenkin kaikil­la mittareil­la. Kuvaavaa on, että Tam­pere houkut­telee aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja nuo­ria aikuisia enem­män kuin niitä koulut­taa, kun taas Turus­sa moni käy opiskele­mas­sa ja muut­taa sen jäl­keen muualle. Turun keskeisenä ongel­mana näyt­tää ole­van keskuskaupun­gin ja ympäryskun­tien huono yhteis­peli. Turun hidas rautatiey­hteys antaa myös huo­mat­tavaa tasoi­tus­ta Tampereelle.

Suu­ru­us antaa kykyä kestää iskuja

Oulun seudul­la meni Nokian imus­sa todel­la hyvin. Seudun väk­iluku kasvoi suh­teel­lis­es­ti selvästi Helsin­gin seu­tua nopeam­min, vaik­ka absolu­ut­ti­sis­sa luvuis­sa Helsin­gin seu­tu tietysti päi­hit­ti Oulun seudun selvästi. Kun it-teknolo­gian työ­paikko­jen määrä on vähen­tynyt, Oulus­sa on pal­jas­tunut val­i­tun strate­gian haavoit­tuvu­us. Oul­ul­la on vain muu­ta­ma vuosi aikaa uuteen nousu­un työt­tömäk­si jäänei­den osaa­jien siivittämänä.

Pitkit­tyessään työt­tömyys ajaa lah­jakku­udet muualle tai naker­taa vaar­al­lis­es­ti hei­dän osaamis­taan. Ilmas­sa on lupaavia merkke­jä siitä, että vapaana ole­va suuri lah­jakku­us­re­servi houkut­telee koti­maisia ja ulko­maisia yri­tyk­siä Oulu­un. Mon­et työt­tömik­si jääneet ovat myös käyn­nistäneet men­estyk­sel­lä omia yrityksiä.

Nokia nos­ti Salon kaupun­gin uin­u­vas­ta maaseu­tukaupungista maan keskeis­ten men­estyjien joukkoon. Täl­lä haavaa vaikut­taa siltä, että olisi ollut onnel­lisem­paa, jos Nokian Salon toimin­not olisi sijoitet­tu Turku­un. Huip­pu­osaamiseen ja kan­sain­välisessä kil­pailus­sa men­estymiseen perus­tu­vat työ­paikat ovat hyvin epä­var­mo­ja. Sik­si niiden pitäisi oikeas­t­aan sijai­ta kohta­laisen suuris­sa ja monipuoli­sis­sa keskuk­sis­sa, jot­ka otta­vat parem­min vas­taan iskuja.

Kult­tikaupun­git ovat oma lukunsa

‘Osa city­istä on kehit­tynyt kult­tikaupungeik­si, jot­ka maineen­sa ansios­ta houkut­tel­e­vat puoleen­sa. New York, Lon­too, Pari­isi, Berli­i­ni ja Kööpen­ham­i­na vetävät puoleen­sa väkeä kan­sain­välis­es­ti ja saa­vat myös merkit­täviä tulo­ja tur­is­mista. Hyvä arkkite­htu­uri, onnis­tunut kaupunkisu­un­nit­telu ja toimi­va joukkoli­ikenne ovat vält­tämät­tömyyk­siä kult­tikaupun­gin ase­maan kohoamisek­si. Niihin liit­tyvät vilkas kult­tuu­ri­tar­jon­ta ja toimi­vat yksi­tyiset palve­lut mie­lenki­in­toi­sine rav­in­toloi­neen. Jostain on vielä löy­dyt­tävä fyysi­nen tila vai­h­toe­htoiselle, kokeil­e­valle eikä vielä niin mak­sukykyiselle toimin­nalle. Berli­inin nousua vauhdit­ti­vat hal­vat asun­not ja toim­i­ti­lat keskel­lä kaupunkia. Täl­lä sar­al­la Tallinna on viime vuosi­na kirinyt merkit­tävän paljon, mut­ta on Helsinkikin ase­maansa paran­tanut. Pyrkimys kohti kult­tikaupun­gin mainet­ta on saat­tanut kaupun­git uuden­laiseen kil­pailu­ase­maan keskenään. Yksikään suo­ma­lainen kaupun­ki ei pysty kil­paile­maan New Yorkin, Pari­isin, Lon­toon tai Berli­inin kanssa, mut­ta maineel­la on kaupunkien välisessä kil­pailus­sa vaiku­tus­ta Suomen sisäl­läkin. Maine on kaupun­gin men­estyk­selle tärkeä.

 

73 vastausta artikkeliin “Kaupunkien voitto: 2 Kaupunkien evoluutio cityiksi”

  1. His­to­ri­alli­nen johdan­to ontuu. En tosin tiedä, onko sil­lä suur­ta väliä. Pait­si ehkä vertauskuvallisesti. 

    Nimit­täin, anti­ikin kaupun­git eivät olleet por­varikaupunke­ja. Helleenikaupungeis­sa por­var­it eivät usein saa­neet edes kansalaisu­ut­ta. Kansalaiset muo­dos­ti­vat erään­laisen kult­tiy­hteisön, jon­ka jäsenek­si oli han­kala päästä. 

    Rooman kaupun­ki taas on esimerk­ki toisen­lais­es­ta his­to­ri­al­lis­es­ta kaupungista, joka sekään ei ollut por­variv­e­toinen. Rooma oli hallintokaupun­ki, joka houkut­teli val­ta­van väestön lähin­nä sik­si, että siel­lä oli poikkeuk­sel­lisen korkea sosi­aal­i­tur­va: sirkushu­vien ohel­la leipää. Imperi­u­mia johdet­ti­in pitämäl­lä yhden kaupun­gin rah­vas tyytyväisenä.

    Por­varikaupun­git syn­tyivät his­to­ri­an stan­dard­iesi­tyk­sen mukaan Ital­ias­sa keski­a­jal­la itsenäi­sis­sä kaupunki­val­tiois­sa. Jos­sain Venet­si­as­sa por­var­it hal­lit­si­vat kaupunki­aan, ei keis­ari tai jumala. Meille Ruot­si­in por­varikaupun­git tuli­vat Hansan mukana; 70% nykyruot­sista on, muuten, keski­aikaista saksaa.

    Täl­lä kaikel­la voi olla jotain tekemistä teesien kanssa: kaupun­git voivat nimit­täin olla muu­takin kuin talouden näyt­tämöitä. Tai oikeas­t­aan ne ovat aina muu­takin. Helsin­ki ei ole luo­van luokan leikkikent­tä, pelkästään. Se on myös “keis­arin” val­lan näyt­tämö. Se on myös “kult­tiy­hteisö”, paik­ka jos­sa mon­et suo­ma­laisen kult­tuurin ja poli­ti­ikan into­hi­mot kiteytyvät.

    Mut­ta his­to­ri­al­liset johdan­not nyt ovat mitä ovat. Eli usein tarpeet­to­mia ja taita­mat­to­mia. Jos niitä kuitenkin halu­aa har­ras­taa, kan­nat­taisi paneu­tua aiheeseen. Kaupunkien his­to­ria on mie­lenki­in­toinen aihe.

  2. Osmon ana­lyysi on väärä. Kyl­lä meil­lä Keskus­tan pienis­sä maaseu­tukun­nis­sa ja taa­jamis­sa on elämä onnel­lista. Ajamme ensin farkul­la töi­hin ja sit­ten käymme Pris­mas­sa ostok­sil­la. Joskus juh­lapäivänä ajamme Iisalmen keskus­taan Rossoon syömään. Osu­us­pank­ki, S‑ryhmä ja Keskus­ta-puolue ovat Suomen ydin­tä — ei Kallion hipsterit…

  3. Kaupunkia ei tarvi­ta enää inter­netin aikana

    Olen huo­man­nut, että käyn enää har­voin kau­pas­sa, kos­ka voin tila­ta tavaran netistä

    Isokokoise­na ei vaat­tei­ta eikä kenkiä edes löy­dy kau­pas­ta, 49 kenkäkin löy­tyy Sievin tehtaal­ta tai jostain Euroopan net­tikau­pas­ta, puvut , tak­it pai­dat voi tila­ta Honkkarin räätäliltä etc

    Ruokaakin saa netistä ‚poro tulee Lapista, ostan poron ker­ral­la tai lam­mas Pohjanmaalta
    nau­ta ja hirvi Lapista

    Kau­pas­ta tarvii enää leipää , vihan­nek­sia ja hedelmiä+lisukkeita

    Ne löy­tyvät jo peräkylän marketistakin

    Ja etu nei­iti­ju­tuis­sa on , että tavara tulee kotiovelle

    Sama kos­kee työtäkin, toimis­to kor­vau­tuu koti­työl­lä. Face-to-face-palver­it ovat kor­vau­tuneet puhelin/videokonfferensseilla.

    Tut­ta­vani juuri ihmetteli, että nykyään voi men­nä 5–10 vuot­takin niin ettei läheistä työ­tove­ria ole tavan­nut fyy­sis­es­ti koskaan

    Samoin kun nykyaikainen kont­tori on ahtamisen huip­pu niin yhä use­ampi pyrkii etätöihin.

    Tun­tuu oudol­ta, että työ­nan­ta­jat vas­tus­ta­vat täl­laisia joustoja

  4. Aus­tri­an:
    Osmon ana­lyysi on väärä. Kyl­lä meil­lä Keskus­tan pienis­sä maaseu­tukun­nis­sa ja taa­jamis­sa on elämä onnel­lista. Ajamme ensin farkul­la töi­hin ja sit­ten käymme Pris­mas­sa ostok­sil­la. Joskus juh­lapäivänä ajamme Iisalmen keskus­taan Rossoon syömään. Osu­us­pank­ki, S‑ryhmä ja Keskus­ta-puolue ovat Suomen ydin­tä – ei Kallion hipsterit… 

    Ei tarvitse kat­sel­la kuin kun­tien val­tiono­suuk­sia ja näkee, että se hyv­in­voin­ti ja onnel­lisu­us on muiden mak­samaa, eikä itse oma­l­la työl­lä tienattua.

  5. Tärkeä osa luo­vaa luokkaa ovat maanvil­jeli­jät, kos­ka näi­den panos uusien tuot­tei­den kehit­täjinä on ratkaiseva.

  6. “Tam­pere vetää henkistä pääo­maa puoleen­sa. Tam­pereen seudul­la asuu nuo­ria aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja aikuisia enem­män kuin seudun korkeak­ouluista on valmis­tunut (ks. tarkem­min s. 33–36). Jotain kaupungis­sa on tehty oikein, kos­ka se on Talous­tutkimuk­sen mielipi­de­tutkimuk­sis­sa tois­tu­vasti arvioitu halu­tu­im­mak­si asuinkaupungik­si Suomessa.”

    Var­maan näi­hin asioi­hin palataan vielä tule­vis­sa postauk­sis­sa, mut­ta sanon silti:

    Halvem­mat asun­not ja pienem­mät etäisyy­det (lyhyem­mät matkat) kuin pääkaupunkiseudul­la. Kah­den opiske­li­jan tuloil­la on aivan hel­posti mah­dol­lista asua käve­ly­matkan päässä Stockmannista.

    Lisäk­si tam­pere­laiset eivät tee kauheaa numeroa siitä, että noin puo­let väestöstä on muut­tanut kaupunki­in vas­ta suh­teel­lisen äsket­täin. Tilan­net­ta pide­tään niin nor­maali­na, että sitä har­voin edes san­o­taan ääneen.

    Kaik­ki muu on Helsingis­sä yhtä hyvin tai paremmin.

    Muista maakun­takaupungeista Tam­pereen erot­taa vain sen korkeak­oulu­tar­jon­ta. Pääkaupunkiseudun lisäk­si mis­sään muual­la ei ole yhteiskun­tati­eteel­listä ja teknil­listä koulu­tus­ta samas­sa kaupungis­sa, ja run­sas AMK-tar­jon­ta vielä päälle.

  7. Tur­is­mia ja siihen liit­tyviä palvelui­ta aliarvioidaan Suomes­sa jatku­vasti Tur­is­mi on isoa teol­lisu­ut­ta, jos­sa toim­i­jat ovat pk-yri­tyk­siä ja sit­ten hotelliketjuja.

    Mänt­tä on rak­en­tanut taide­mu­soiden ympärille vetovoi­matek­i­jän, paikkaan joka on keskel­lä ei juri mitään.

    Helsin­ki taas on antanut omien nähtävyyk­sien­sä rapis­tua ja hyy­tyä. On toki Ateneum. Kias­ma on koti­tarve­taiteen esit­telu­paik­ka, joss kuu­luu käy­dä. Jos kat­soataan ulkoapäin, onko Helsingis­sä jotain muuten vetovoimaista turistille?

    Kun on turim­sia, on alvelui­ta ja on samal­la elävyyt­tä, joka houkut­taa muut­ta­jia ja luo­vaa luokkaa. 

    Asiantun­ti­japer­heis­sä molem­mille puolisoille on olta­va trjol­la mielekästä tekemistä, kukaan ei raken­na uraa ole­maan kotona. Se näivet­tää yksipuolisia pien­paikkakun­tia, jois­sa on iso mies tai naistyönantaja. 

    Out­okumpua pelaste­taan kun siel­lä on työapikko­ja. Olisiko niil­lä rahoil­la saatu tur­is­mi­in enem­män ja tuot­tavampia työapikko­ja? Muuten, myös maaseudulle — jos sinne vuokrat­tavalle mökille tuot­teis­tet­taisi­in myös liikku­mis­paket­ti ja vähän muutakin.

    Vink­ki sinne päät­täjille: venäläis­ten tur­is­mille kävi kuin idänkau­palle 1991. Enää ei houkut­tim­sek­si riitä pesuaineen hal­pa hin­ta ja shop­pailu, verkkokau­pat on kek­sit­ty sielläkin.
    Tur­is­te­ja olisi hyvä saa­da tänne myös Euroopas­ta ja se ai tapah­du ihan itsekseen.

  8. Aus­tri­an,

    olen iloinen, että viihdyt syr­jäseudul­la. Näen itsekin näin kaupunki­laise­na siinä hie­man viehä­tys­tä. Sen sijaan en ole lainkaan iloinen siitä, että koko touhu on hyvin hataral­la poh­jal­la: me helsinkiläiset mak­samme ensin elin­ta­panne suo­raan val­tiono­suuk­sil­la ja tois­tamiseen menetet­tynä taloudel­lise­na toimeli­aisuute­na. Ei ole mielestäni kovin eet­tistä elää sel­l­aisen varas­sa, ja uskonkin, että kysymys maaseudun elät­tämis­es­tä poli­ti­soituu lähi­t­ule­vaisu­udessa. Voi olla, että valin­nan maaseudul­la elämis­es­tä joutuu jos­sain vai­heessa mak­samaan omas­ta pussistaan.

  9. Mikael M.:
    Muista maakun­takaupungeista Tam­pereen erot­taa vain sen korkeak­oulu­tar­jon­ta. Pääkaupunkiseudun lisäk­si mis­sään muual­la ei ole yhteiskun­tati­eteel­listä ja teknil­listä koulu­tus­ta samas­sa kaupungis­sa, ja run­sas AMK-tar­jon­ta vielä päälle.

    Ja houkut­tele­vu­us. Tam­pereen korkeak­oulut houkut­tel­e­vat väkeä täältä pääkaupunkiseudul­takin. Sel­l­ais­takin väkeä, joka pää­sisi tääl­läkin korkeak­oulu­un mut­ta nimeno­maan halu­aa Tampereelle.

    Maakun­tayliopis­tot ovat pääasi­as­sa kaivoon kan­net­tua vet­tä, mut­ta Tam­pereel­la ei jostain syys­tä ole näin.

  10. Kaupunkien koon ylära­ja ei ole tul­lut vielä vas­taan, vaik­ka yli kymme­nen miljoo­nan asukkaan kaupunke­ja on maail­mas­sa jo yli kak­sikym­men­tä. Helsin­ki ympäryskun­ti­neen on run­saal­la miljoon­al­la asukkaal­laan joka tapauk­ses­sa selvästi opti­mikoon ala­puolel­la. Yleiskaa­van kasvu­tavoit­tei­ta pitäisikin suurentaa.

  11. Sepi: Ei tarvitse kat­sel­la kuin kun­tien val­tiono­suuk­sia ja näkee, että se hyv­in­voin­ti ja onnel­lisu­us on muiden mak­samaa, eikä itse oma­l­la työl­lä tienattua.

    Kake:
    Austrian, 

    olen iloinen, että viihdyt syr­jäseudul­la. Näen itsekin näin kaupunki­laise­na siinä hie­man viehä­tys­tä. Sen sijaan en ole lainkaan iloinen siitä, että koko touhu on hyvin hataral­la poh­jal­la: me helsinkiläiset mak­samme ensin elin­ta­panne suo­raan val­tiono­suuk­sil­la ja tois­tamiseen menetet­tynä taloudel­lise­na toimeli­aisuute­na. Ei ole mielestäni kovin eet­tistä elää sel­l­aisen varas­sa, ja uskonkin, että kysymys maaseudun elät­tämis­es­tä poli­ti­soituu lähi­t­ule­vaisu­udessa. Voi olla, että valin­nan maaseudul­la elämis­es­tä joutuu jos­sain vai­heessa mak­samaan omas­ta pussistaan.

    Sepi ja Kake,

    Kai hyväksytte kuitenkin sen peri­aat­teen, että Suomes­sa tulo­ja tasa­taan. Otan esimerkin. Pihtiputaan mum­mon lapset ovat töis­sä Helsingis­sä. Helsin­gin mum­mon lapset ovat töis­sä Helsingis­sä. Pihtiputaa on siis van­husvoit­toinen paikkakun­ta ja Helsin­ki työikäisvoit­toinen. Kenen pitäisi mak­saa Pihtiputaan mum­mon kun­nal­lispalve­lut? Naa­purin vaarinko? Minus­ta on aika luon­te­vaa, että rikkaat ja työssäkäyvät mak­sa­vat van­hus­ten kulu­ja. Sik­si tarvi­taan jokin tulon­si­ir­to­jär­jestelmä, jol­la muut (ja tässä tapauk­ses­sa mum­mon omat lapset) mak­sa­vat Pihtiputaan korkei­ta kulu­ja. Eikö niin? Vai annetaanko köy­himpi­en pitää huol­ta itse itsestään?

    Kakelle myös kys­mys siitä, mik­si maaseu­tu edus­taa sin­ulle menetet­tyä taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta? Luulen että aika samoissa men­nään keskimäärin ihmis­ten toimeliaisuudessa.

  12. Tun­tuu siltä, että Richard Flori­dan teesit hei­jastel­e­vat Yhdys­val­to­jen olo­suhtei­ta ja ovat (tutkimuk­sen lisäk­si) osa sikäläistä kaupunkipoli­it­tista keskustelua. Esimerkik­si Berli­inin pitäisi men­estyä parem­min sak­salais­ten kaupunkien kil­pailus­sa, jos Flori­dan luovu­usin­dek­sit mit­taisi­vat talouden kasvuedel­ly­tyk­siä yleisemmin. 

    Tosi­asi­as­sa Berli­i­ni on kovin riip­pu­vainen liit­to­tasaval­lan tulon­si­ir­roista, minkä vuok­si oudok­sun vihrei­den ja vasem­mis­ton halua nos­taa Berli­i­ni kult­tikaupunk­i­na Helsin­gin kehit­tämisen esiku­vak­si. Oppia voidaan tietenkin ottaa vaikka­pa joukkoli­iken­teen järjestämisessä.

    Täl­lä het­kel­lä DAX-indeksin 30 yri­tyk­ses­tä vain Siemensin toinen koti­paik­ka on Berli­inis­sä, ja tässäkin tapauk­ses­sa pääkont­tori on Münchenis­sä. Luovil­la aloil­la pääkaupun­ki men­estyy parem­min, mut­ta esimerkik­si muoti- tai main­os­alal­la Berli­i­ni ei ole mikään ylivoimainen keskus. Sak­san medi­as­sa on kyl­lä kir­joitet­tu pääkaupun­gin akti­ivis­es­ta start­up-kult­tuurista, joten tule­vaisu­us on ehkä valoisampi.

  13. Teol­lisu­us on muut­tunut, ali­hankki­jat voivat ihan hyvin olla toisel­la puolel­la maa­pal­loa: tälle ajalle ovat omi­naisia jät­timäiset logis­ti­ikkakeskuk­set. Myös tieto­työssä työn­tek­i­jät tai tiim­it voivat olla fyy­sis­es­ti mis­sä päin maail­maa tahansa, ja jois­sain yri­tyk­sis­sä tämä on jo nor­maal­i­ti­lanne — tieto liikkuu tietoverkois­sa ja logis­ti­ikkakeskuk­sia vas­taa­vat palvelinkeskuk­set. Se, mihin yri­tyk­set ja työn­tek­i­jät sijoit­tuvat, riip­puu paljon eri kaupunkien ja maid­en vetovoimatekijöistä.

  14. Osmo Soin­in­vaara käyt­ti ver­biä “rykäistä” kuvates­saan tämän pam­fletin syn­tyä. Se ker­tonee, että tek­sti on syn­tynyt varsin nopeasti ja se on siis nimeno­maan enem­män keskustelupuheen­vuoro kuin tieteelli­nen esitys.

    Pam­fletin pohdiske­lut ovat silti mie­lenki­in­toisia ja ana­lyysi kaupunkien eri­lai­sista vetovoi­matek­i­jöistä tun­tuu oikeal­ta. Kasautu­mise­dut pitävät var­masti paikkansa ja kaupunkien voit­tokulku siis jatkunee, vaik­ka mon­et maaseudun lipunkan­ta­jat muu­ta väittävätkin.

    Tähän luon­taiseen kehi­tyk­seen ei yhteiskun­nan pidä liian kärkkäästi puut­tua. Varsinkin kun globaali kil­pailu on kovaa muutenkin ja luon­taiseen kehi­tyk­seen puut­tumi­nen syö hel­posti kilpailuedellytyksiä.

    Silti pitää kysyä: mis­sä on opti­mi? Eivät kaupun­git voi lop­ut­tomi­in kas­vaa maaseudun kus­tan­nuk­sel­la, eivätkä suuret kaupun­git pien­ten kustannuksella. 

    Ja vielä: onko yhteiskun­nan etu sit­tenkin jois­sain tilanteis­sa puut­tua tähän kehi­tyk­seen? Ohjaam­a­ton kehi­tys ei aina kul­je kohti opti­mia, sil­lä se ei ota huomioon kaikkia niitä tekjöitä, joi­ta hyvän yhteiskun­nan rak­en­tamiseen kuu­luu. Niitä voi suun­nitel­la vain viisas ihminen.

  15. Liian van­ha:
    1) Kaupunkia ei tarvi­ta enää inter­netin aikana.
    — - — - -
    2) Sama kos­kee työtäkin, toimis­to kor­vau­tuu koti­työl­lä. Face-to-face-palver­it ovat kor­vau­tuneet puhelin/videokonfferensseilla.
    — - — - -
    3) Tut­ta­vani juuri ihmetteli, että nykyään voi men­nä 5–10 vuot­takin niin ettei läheistä työ­tove­ria ole tavan­nut fyy­sis­es­ti koskaan
    — - — - -
    4) Samoin kun nykyaikainen kont­tori on ahtamisen huip­pu niin yhä use­ampi pyrkii etätöihin.
    — - — - -
    5) Tun­tuu oudol­ta, että työ­nan­ta­jat vas­tus­ta­vat täl­laisia joustoja 

    1) Erakot eivät ehkä tarvitse kaupunkia yhtä paljon kuin luon­teeltaan sosi­aalisem­mat ihmiset

    2) Nuo toimi­vat korkein­taan osaratkaisuna. Mm. yhdessä syö­ty ate­ria lisää osa­puolten välistä luottamusta

    3) Voiko tuo­ta mitenkään kut­sua “läheisek­si” työ­toverik­si? Vai onko kyseessä työ­toveri, joka tekee etätöitä. Etätöi­den takia ainakin meil­lä sih­teeri on usein pois­sa juuri sil­loin, kun hän­tä tarvit­taisi­in. Seu­rauk­se­na tästä on se, että muiden työa­jas­ta menee suh­teet­toman paljon aikaa sel­l­aisi­in tehtävi­in, joi­ta esim. joku sih­teeri tai toimis­toa­pu­lainenkin voisi hoitaa. Viimemainit­tu­ja ei nyky­isin enää näe juuri mis­sään. Tämä johtaa pikku hil­jaa koko organ­isaa­tion tehottomuuteen.

    4) Rahanah­neus tai rahan puute ajaa ihmisiä joskus jopa epä­toivoisi­in tekoi­hin. Tuo on van­ha, jo kauan tun­net­tu ilmiö. 

    Kun­han aikaa kuluu, kiertävät tren­dit eri vai­hei­den kaut­ta jälleen takaisin entiseen, mm. pois avokont­tor­eista eril­lisi­in työhuoneisi­in. Toki jos­sain var­maankin säi­lyy pitkään näitä val­lankäytön sym­bol­ei­ta. Mitä muu­ta voi sanoa esim. kont­torista, jol­la osoite­taan työn­tek­i­jälle näkyvästi olema­ton arvon­sa fir­malle sekä help­po ja yksinker­tainen kor­vat­tavuuten­sa? Täl­laista kohtelua osak­seen saav­il­ta työn­tek­i­jöiltä on turha odot­taa minkään­laista sitou­tu­mista. Hyvistä ideoista vai­etaan, sil­lä ne kan­nat­taa säästää seu­raavaa, työ­nan­ta­jaa tai omaa fir­maa varten.

    5) Etä­työssä lie­nee joidenkin pomo­jen vaikeampi kyykyt­tää ja valvoa alaisi­aan ja hei­dän ajankäyttöään.

    Ihmisen kaipu­u­ta vapau­teen on yritet­ty rajoit­taa kaut­ta aiko­jen, mut­ta ilman joskus lop­ul­ta kuitenkin kaatu­vaa hir­muhallintoa se ei yleen­sä kovin hyvin onnistu.

  16. 2) Nuo toimi­vat korkein­taan osaratkaisuna. Mm. yhdessä syö­ty ate­ria lisää osa­puolten välistä luottamusta 

    Asi­akkaan ja toimit­ta­jan välil­lä var­mas­tikin, mut­ta työkaverei­den kesken?

    3) Voiko tuo­ta mitenkään kut­sua “läheisek­si” työ­toverik­si? Vai onko kyseessä työ­toveri, joka tekee etätöitä. Etätöi­den takia ainakin meil­lä sih­teeri on usein pois­sa juuri sil­loin, kun hän­tä tarvittaisiin. 

    Ja sitä sih­teer­iä ei saa kiinni/ei voi tavoitel­la s‑postilla tai skypellä/lyncillä? Mihin sinä sitä sih­teer­iä tarvit­set, sit­o­maan kengännauhat?

    4) Rahanah­neus tai rahan puute ajaa ihmisiä joskus jopa epä­toivoisi­in tekoi­hin. Tuo on van­ha, jo kauan tun­net­tu ilmiö.
    Kun­han aikaa kuluu, kiertävät tren­dit eri vai­hei­den kaut­ta jälleen takaisin entiseen, mm. pois avokont­tor­eista eril­lisi­in työhuoneisiin. 

    Kyl­lä tren­di kul­kee siihen suun­taan, että säästöjä etsitään vähen­tämäl­lä kont­tori­tilo­ja. Esim. etätyöllä.

  17. Etä­työ kto­ta ei oikein toi­mi ihan niin kivasti, kuin juh­la­puheis­sa annetaan ymmmärtää.

    Jopa min­ul­la on onelmia motivoitua tekemään etätöitä kotona ja olen sen­tään yrit­täjä. Sama jut­tu tun­temieni yrit­täjien kanssa. Yksi otti itselleen kont­torin, kos­ka ei saanut kotona tarpeek­si aikaan. Sama että työn­tek­i­jätkin laiskistu­vat koton­aan ja sik­si on pakko han­kkia kont­tor­e­i­ta pitkin Suomea. 

    Yksit­täiset läp­päril­lä tehdyt etäpäivät eivät ole ongel­ma, mut­ta kont­to­ril­ta täysimääräis­es­ti kotia siir­tymi­nen on ongel­ma useimpi­en kohdal­la. Har­vas­sa ovat niin kovasti motivoituneet, että työt tulee hoidet­tua kunnolla.

  18. Juho Laatu:

    Hyväksyn toki tulon­tasauk­sen. Sen sijaan en hyväksy sitä, että koko maan asut­tuna pitämi­nen on itseis­ar­vo kaikessa poli­ti­ikan­teossa. Toki eläkeläisille pitää hoitaa rahaa ja heikom­mista tulee pitää muutenkin huol­ta, mut­ta pihtiputaalaisu­us ei ole mikään elinikäi­nen vam­ma, vaan asianti­lan voi kor­ja­ta muut­ta­mal­la. Täl­lä het­kel­lä siihen muut­tamiseen ei vain ole mitään insen­ti­iviä, kos­ka keskuk­sista kaade­taan hillitön määrä rahaa per­ife­ri­oi­hin tietyn­laisen elämän­ta­van ylläpitämiseen. Hin­ta maaseudun asut­tuna pitämiselle on valtava.

    Kysyt myös, mik­si maaseu­tu edus­taa menetet­tyä taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta. Tarkoitin sitä, että kaupunkien suo­mat kasautu­mise­dut ja run­saam­mat ihmisko­htaamiset lisäävät ekspo­nen­ti­aalis­es­ti mah­dol­lisuuk­sia kaiken­laiseen taloudel­liseen toim­intaan. Pihtiputaalle ei kan­na­ta perus­taa pöly­pusse­ja myyvää liiket­tä tai kim­chi-rav­in­to­laa. Mielestäni tämä on niin ilmi­selvää, että epäilen ymmärtäneeni kysymyk­sesi jotenkin väärin. Maal­la ei vain yksinker­tais­es­ti riitä työtä ja tekemistä ahk­er­illekaan tek­i­jöille jälki­te­ol­lises­sa palveluy­hteiskun­nas­sa ilman tulon­si­ir­to­jen suo­maa teko­hen­gi­tys­tä. Sik­si kaupungistuminen.

  19. JY:
    Ja sitä sih­teer­iä ei saa kiinni/ei voi tavoitel­la s‑postilla tai skypellä/lyncillä?

    Mihin sinä sitä sih­teer­iä tarvit­set, sit­o­maan kengännauhat? 

    Meil­lä ei kaikkea fir­man sisäistä infor­maa­tio­ta kier­rätetä vielä NSA:n, Ruotsin radi­otiedustelun tai Mosko­van kautta.

    Ei kun solmion …

  20. Liian van­ha: Sama kos­kee työtäkin, toimis­to kor­vau­tuu koti­työl­lä. Face-to-face-palver­it ovat kor­vau­tuneet puhelin/videokonfferensseilla.

    Tut­ta­vani juuri ihmetteli, että nykyään voi men­nä 5–10 vuot­takin niin ettei läheistä työ­tove­ria ole tavan­nut fyy­sis­es­ti koskaan

    Palavere­ja ja kok­ouk­sia on mon­en­laisia. Toises­sa ääripäässä ovat kok­ouk­set, jois­sa sekä muo­to että sisältö ovat tois­tu­via ja vakioitu­ja, toises­sa ääripäässä kok­ouk­set, jois­sa hamotel­laan jotain uutta.

    Ruti­inikok­ouk­set suju­vat etänäkin hyvin, jos osal­lis­tu­jil­la on sama ter­mi­nolo­gia, siis ymmär­rys ter­mien sisäl­löstä. Uut­ta luo­vat kok­ouk­set eivät toi­mi alku­unkaan etänä, elleivät osal­lis­tu­jat tunne toisi­aan. Etenkin puheen­jo­hta­jan pitää tun­tea jokainen osal­lis­tu­ja. Pitää tietää, että A puhuu puhu­misen ilosta ja hän­tä pitää jar­rutel­la, mut­ta jos Z urah­taa, hänelle pitää antaa tilaa asiansa esittämiseen.

    Toki se kok­ous saadaan hoidet­tua lop­pu­un tun­tem­at­tomienkin kesken, mut­ta tulos on vain mur­to-osa potentiaalisesta.

    Sylt­ty:
    Etä­työ kto­ta ei oikein toi­mi ihan niin kivasti, kuin juh­la­puheis­sa annetaan ymmmärtää.

    Jopa min­ul­la on onelmia motivoitua tekemään etätöitä kotona ja olen sen­tään yrit­täjä. Sama jut­tu tun­temieni yrit­täjien kanssa. Yksi otti itselleen kont­torin, kos­ka ei saanut kotona tarpeek­si aikaan. Sama että työn­tek­i­jätkin laiskistu­vat koton­aan ja sik­si on pakko han­kkia kont­tor­e­i­ta pitkin Suomea. 

    Yksit­täiset läp­päril­lä tehdyt etäpäivät eivät ole ongel­ma, mut­ta kont­to­ril­ta täysimääräis­es­ti kotia siir­tymi­nen on ongel­ma useimpi­en kohdal­la. Har­vas­sa ovat niin kovasti motivoituneet, että työt tulee hoidet­tua kunnolla.

    Täs­mälleen samat kokemukset.

  21. Osmo:“Yhdysvalloissa New York on paras esimerk­ki siitä, miten teol­lisu­uskaupun­ki onnis­tuu kään­tämään teol­lisu­u­den ahdin­gon kukois­tuk­sek­si. Detroit taas on ehkä varoit­tavin esimerk­ki siitä, miten teol­lisu­uskaupun­gin voi käy­dä teol­lisu­ustyö­paikko­jen huvetes­sa. Kyse on paljolti onnes­ta ja olo­suhteista, mut­ta myös her­raonnes­ta, hyvistä päät­täjistä. New Yorkin tari­na olisi voin­ut päät­tyä aivan toisin. Auto­te­ol­lisu­ud­es­ta riip­pu­vaises­sa Detroitis­sa taas huono hallinto on syven­tänyt katastrofia.”

    Kumpi olikaan ensin: hyvät olo­suh­teet vai hyvät päät­täjät? Osmon artikke­lin pääjuoni­han on, että olo­suh­teet ratkai­se­vat, ei hyvä tuuri. Mik­si siis edel­lä siteer­atut oli­si­vat poikkeus siitä sään­nöstä, että vain hyvät olo­suh­teet saa­vat tekemään hyviä päätök­siä tai toisin sanoen:hyvät olo­suh­teet nos­ta­vat val­taan päte­vim­mät päät­täjät? Hyvätkin päät­täjät epäon­nis­tu­vat, niistä tulee huono­ja päättäjiä,kun kaupun­gin men­estyk­selle ei ole edellytyksiä.

    1. Min­ulle on tul­lut sel­l­ainenkäsi­tys, että New Yorkin kehi­tys olisi voin­ut ottaa aivan tosen suun­nan, elleivät päät­täjät sat­tumal­ta olisi olleet hyviä, mut­ta Detroitia ei olisi pelas­tanut mikään.

  22. Tuo Mikon ja Osmon innoit­tunut kuvaus kaupunkikult­tuurin alus­ta, kehi­tyk­ses­tä ja kaik­in­puolis­es­ta eri­no­maisu­ud­edes­ta ei oikein vas­taa min­un käsi­tyk­siäni. Sääli, että olen selvästi lukenut liikaa Dickensiä. 

    Aka­teemikko Jared Dia­mondin mukaan teolli­nen yhteiskun­ta saavut­ti joskus 1900-luvul­la sel­l­aisen rav­it­se­muk­sel­lisen tason, että maat­alousy­hteiskun­nan rav­it­se­mus ylit­ti met­sästäjä-keräil­i­jöi­den tason. Hie­man kär­jis­tet­tyä ja muistinvaraista-

    Van­ha neuvostokasku:

    Kysymys: “Mitä luki kivikau­den ihmis­ten luolien seinillä?”

    Vas­taus: “Eläköön orjan­omis­tusy­hteiskun­ta, ihmiskun­nan val­oisa tulevaisuus!”

  23. Kake:
    Juho Laatu: 

    Hyväksyn toki tulon­tasauk­sen. Sen sijaan en hyväksy sitä, että koko maan asut­tuna pitämi­nen on itseis­ar­vo kaikessa politiikanteossa.

    Koko maan asut­tuna pitämi­nen on jo toinen tari­na. Pitäy­dyn tois­taisek­si näis­sä tulonsiirtokysymyksissä.

    Toki eläkeläisille pitää hoitaa rahaa ja heikom­mista tulee pitää muutenkin huol­ta, mut­ta pihtiputaalaisu­us ei ole mikään elinikäi­nen vam­ma, vaan asianti­lan voi kor­ja­ta muut­ta­mal­la. Täl­lä het­kel­lä siihen muut­tamiseen ei vain ole mitään insen­ti­iviä, kos­ka keskuk­sista kaade­taan hillitön määrä rahaa per­ife­ri­oi­hin tietyn­laisen elämän­ta­van ylläpitämiseen. Hin­ta maaseudun asut­tuna pitämiselle on valtava.

    Ok, Pihtipu­das on siis mielestäsi yksi sel­l­ainen paikkakun­ta, joka ei toi­mi riit­tävän tehokkaasti. Min­un arvauk­seni on kuitenkin se, että mum­mon hoit­a­mi­nen Pihtiputaal­la tulee halvem­mak­si kuin mitä tuon mum­mon hoit­a­mi­nen mak­saisi Helsingis­sä. Helsin­ki siis säästää, jos mum­mo pysyy Pihtiputaalla.

    Mum­mo tuskin on elämän­tavoil­taan kovin tuh­lail­e­vainen. Mikä on mainit­se­masi kallis “tietyn­lainen elämäntapa”?

    Min­un käsi­tyk­seni siis on, että Pihtipu­das on ihan tavalli­nen suo­ma­lainen paikkakun­ta, jos­sa ei esi­in­ny eri­ty­istä tuh­lail­e­vaisu­ut­ta, ja on ihan nor­maalia, että se saa mum­mo­jen hoitoon enem­män val­tiono­suuk­sia kuin Helsin­ki saa.

    Sanoit että hyväksyt sen, että mum­moista pide­tään huol­ta. Et ker­tonut mikä on se Pihtipu­das­ta hyödyt­tävä osa tulon­si­ir­to­ja, jota et hyväksy. Ehkä että seli­tyk­sesi liit­tyy jotenkin siihen, että työikäiset pihtiputaalaiset tien­aisi­vat enem­män, jos hei­dät siir­ret­täisi­in Helsinkiin.

    Kysyt myös, mik­si maaseu­tu edus­taa menetet­tyä taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta. Tarkoitin sitä, että kaupunkien suo­mat kasautu­mise­dut ja run­saam­mat ihmisko­htaamiset lisäävät ekspo­nen­ti­aalis­es­ti mah­dol­lisuuk­sia kaiken­laiseen taloudel­liseen toimintaan.

    Tuol­lais­ta­han OS maalaili. Ekspo­nen­ti­aal­isu­us voi tosin olla aika kaukana. Väitän edelleen, että maalaiset ovat suun­nilleen yhtä toimeli­ai­ta kuin kaupunki­laiset. Väit­teesi kohdis­tuu kai yleisen toimeli­aisu­u­den sijaan työn tuot­tavu­u­teen, ja ole­tat, että Helsinki­in siirtämäl­lä pihtiputaalais­ten työn tuot­tavu­us paranisi. En usko, että perus­ta­son konepa­jan tai vas­taa­van siirtämi­nen Pihtiputaal­ta Helsinki­in nos­taisi tehokku­ut­ta. Ei konepa­jan pyörit­tämi­nen juurikaan hyödy Helsin­gin kahvi­lakult­tuurista. Tavikset voivat tehdä tavis­du­unin­sa myös muual­la kuin Helsin­gin yliopis­to­jen ja kahviloiden vier­essä. Usein täl­lais­ten hom­mien tekem­i­nen on halvem­paa hie­man sivum­mal­la. Taval­lis­es­ta pihtiputaalais­es­ta ei tule pelinke­hit­täjää Helsinki­in siirtämäl­lä, ja konepa­ja toimii ehkä parem­min ja halvem­min Pihtiputaal­la kuin Helsingis­sä. Ja voihan Pihtiputaal­la olla myös pelien kehit­täjiä — en tiedä.

    Pihtiputaalle ei kan­na­ta perus­taa pöly­pusse­ja myyvää liiket­tä tai kim­chi-rav­in­to­laa. Mielestäni tämä on niin ilmi­selvää, että epäilen ymmärtäneeni kysymyk­sesi jotenkin väärin. Maal­la ei vain yksinker­tais­es­ti riitä työtä ja tekemistä ahk­er­illekaan tek­i­jöille jälki­te­ol­lises­sa palveluy­hteiskun­nas­sa ilman tulon­si­ir­to­jen suo­maa teko­hen­gi­tys­tä. Sik­si kaupungistuminen.

    Pöy­pussien myymi­nen on erit­täin sopi­vaa toim­intaa Pihtiputaalle. Suomes­sa on lukuisa joukko netis­sä kaiken­laista tavaraa myyviä maaseu­tuyri­tyk­siä. Pöly­pussien myyn­tiä voisi pitää hyvänä esimerkkinä maaseudun uusista mah­dol­lisuuk­sista. Kim­chi-rav­in­to­la ei ehkä vielä olisi kovin var­ma bisnes. Tosin kebab-rav­in­to­lat ovat jo main­streamia maaseudul­la, joten ehkä kim­chikin pian. Hie­man harvem­man suuhun sopi­va tuote tosin. Toisaal­tam ei maaseudun talous menetä mitään, vaik­ka olisi vain kebabia tar­joil­la. Ihmiset voivat käy­dä ker­ran vuodessa Helsingis­sä lin­nan­mäel­lä, oop­peras­sa ja kim­chiä syömässä.

    En ymmär­rä mik­si maaseudul­la ei voisi riit­tää työtä. Monel­la paikkakun­nal­la on työt­tömyyt­tä (kuten Helsingis­säin), mut­ta tekevälle löy­tyy työtä niin maaseudulla/maaseututaajamissa kuin kaupun­ge­sis­sa, vaikka­pa konepa­jass tai kebab-ravintolassa.

    Mainit­sit myös palveluy­hteiskun­nan. En usko siihen OS:n suosi­maan ajatuk­seen, että tois­t­en paito­ja pesemäl­lä maaseu­tu tai kaupun­ki rikas­tu­isi. Kyl­lä konepa­jat, peli­fir­mat ja muut uut­ta tuot­ta­vat ja vien­ti­inkin sopi­vat alat ovat se moot­tori, joka mah­dol­lis­taa sen, että ihmiset voivat käyt­tää osan tulois­taan myös paito­jen peset­tämiseen, kim­chi­in ja mui­hin kulutuspalveluihin.

    Min­ulle jäi tästä mieliku­va, että uskot oikeasti perus­du­unarei­den työn­teon ole­van maaseudul­la jotenkin tuot­tam­a­ton­ta ver­rat­tuna pääkaupunkiseu­tu­un. Ei täl­laista voi päätel­lä siitä, että Pihtipu­das saa enem­män val­tiono­suuk­sia kuin Helsin­ki. Ero johtuu siitä, että Helsingis­sä on enem­män kova­palkkaisia kavere­i­ta, ja sik­si Helsin­gin on helpom­pi kerätä perus­palvelu­iden (=kun­tien pääte­htävä) rahoi­tus paikallisilta.

  24. JY: Asi­akkaan ja toimit­ta­jan välil­lä var­mas­tikin, mut­ta työkaverei­den kesken?

    Ja sitä sih­teer­iä ei saa kiinni/ei voi tavoitel­la s‑postilla tai skypellä/lyncillä? Mihin sinä sitä sih­teer­iä tarvit­set, sit­o­maan kengännauhat?

    Sposti on todel­la huono sem­moist­en asioiden hoitoon, jot­ka pitäisi saa­da hoidet­tua heti. Kir­joi­tat sähkö­pos­tia sih­teer­ille, aja­tus katkeaa. Jatkat töitä, sih­teer­iltä tulee posti puolen tun­nin päästä takaisin — taas aja­tus katkeaa.

    Tavalli­nen puhe­liny­hteys, Lync (eli nykyään Skype for busi­ness) ja Skype taas, peri­aat­teessa kyl­lä, käytän­nössä ei kumminkaan. 

    Kun minä vai­h­doin sisäis­es­ti toimip­is­tet­tä isom­mas­ta pienem­pään, yhtey­de­not­to­jen määrä suurem­mas­ta toimip­is­teestä rom­ahti, vaik­ka vas­taan fir­man IT-asioista ja oikeas­t­aan kaikesta muus­takin. Ihmiset nyt vaan eivät tar­tu puhe­limeen ja soi­ta min­ulle niin usein ver­rat­tuna siihen, jos voisi­vat kävel­lä puheil­leni. Sen­si­jaan he yrit­tävät ensin hoitaa asi­at omin tavoin ja jos ei onnis­tu, soit­ta­vat vas­ta sen jäl­keen. Toisaal­ta voi olla ihan tyy­tyväi­nen jos ihmiset opet­tel­e­vat vähän oma­toimisu­ut­ta (voi oikeasti tehostaa toim­intaa, jos ihan joka ikiseen asi­as­ta ei soite­ta tj:lle/pomolle), mut­ta sih­teeri­palveluis­sa tämä on ihan järjetöntä.

  25. Detroitin kaupun­gin alamä­ki alkoi jo vuon­na 1967, ei vuon­na 2007. 

    Ja sil­lä ei ole mitään tekemistä auto­te­ol­lisu­u­den kanssa, Fordin pääkont­tori on Dear­bor­nissa ja Chrys­lerin Auburn Hill­sis­sä. Tehtaat on myös olleet ihan muual­la kuin Detroitin kaupun­gin alueel­la eli Riv­er Rouges­sa, Ham­tram­ckissa tai High­land Parkissa. Tai kokon­aan ihan muiden piirikun­tien tai osaval­tioiden alueella. 

    Jostain syys­tä Detroitin naa­purikaupungeil­la menee edelleenkin ihan hyvin, esimerkkinä Grosse Pointe.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ulle on tul­lut sel­l­ainenkäsi­tys, että New Yorkin kehi­tys olisi voin­ut ottaa aivan tosen suun­nan, elleivät päät­täjät sat­tumal­ta olisi olleet hyviä, mut­ta Detroitia ei olisi pelas­tanut mikään.

    Detroitis­sa kävi ennem­minkin niin, että hyvät veron­mak­sa­jat kato­si­vat kaupungista ja muut­ti­vat paikallisi­in espoisi­in eli ympäröivi­in coun­ty­i­hin. Michi­gan­is­sa on edelleen auto­te­ol­lisu­ut­ta runsaasti.

  27. Ero Helsin­gin ja muun Suomen välil­lä on se että vain Helsingis­sä kuka tahansa voi saa­da töitä. Tosin ei ehkä sel­l­laista työtä jota halu­aa mut­ta kum­minkin. Muual­la pitää olla paper­it ja työkoke­mus­ta. Eikä saa olla ter­veysongelmia eikä viinan kanssa mitään ongelmia eikä mitään rikos­rek­ister­iä. Ja Suomen kieltä pitää tietenkin osa­ta täydellisesti. 

    Tietysti jotain pimeitä hom­mia voi siinäkin tapauk­ses­sa saa­da mut­ta Helsin­gin seudul­la työvoima­pu­la pitää huolen että vajaakun­toiset ja kieli­taidot­tomatkin voivat työl­listyä ihan virallisestikin. 

    Helsingillä on pitkä mat­ka vielä mik­sikään New Yorkin tai Lon­toon Cityn kaltaisek­si maail­mankaupungik­si, ja ehkä onnek­si. Noiden kapupunkien keskus­toi­hin on asi­aa vain jos on pankki­ir­ili­ik­keen meklari tai viihde­taiteil­i­ja. Muut joutu­vat han­kki­maan leipän­sä lähiöistä.

  28. Tilas­tol­lis­es­ti kaupungeis­sa on asukasluku­un suh­teutet­tuna kak­si ker­taa enem­män mie­len­ter­veysongelmia ja rikok­sia. Tämä ei tarkoi­ta tietenkään sitä, että kaupun­ki tekee kaik­ista ihmi­sistä rikol­lisen tai psyykkises­ti sairaan, vaan sitä että kaupunki­a­sum­i­nen ei sovi kaikille ja mon­et asu­vat kaupungis­sa pakon sanelemana. 

    Osmo on oike­as­sa siinä, että kaupungis­tu­mi­nen on lisän­nyt ja lisää taloudel­lisen toimin­nan tehokku­ut­ta. Samal­la se lisää myös ener­gian ja luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta. Kuvitel­ma siitä, että tavaroiden kulu­tus­ta voitaisi­in muut­taa riit­tävän suures­sa määrin palvelu­iden kulut­tamisek­si, on vihreää utopi­aa. Kaupunki­laiset myös har­ras­ta­vat enem­män ulko­maan matkailua, tietenkin lentäen. 

    Haja-asu­tusalueen ihmiset ovat onnel­lisu­us­tutkimusten kär­jessä. Suuri osa kaupunkien ihmi­sistäkin haaveilee maal­la asumis­es­ta. Jos tuotan­nol­lisen tehokku­u­den ja voit­to­jen mak­si­moimisen sijas­ta pienelle eli­it­ille ajateltaisi­in kansalais­ten hyv­in­voin­tia, ei ihmisiä pain­os­tet­taisi kaavoitus- ja muun lain­säädän­nön avul­la ahtau­tu­maan kaupunkei­hin, vaan molem­mat asum­is­muodot oli­si­vat aidosti valit­tavis­sa ja saavutet­tavis­sa. Suomen yksi rikkaus on har­va asu­tus ja upea luon­to. Sen merk­i­tys monille on suurem­pi kuin mak­si­moitu taloudelli­nen elin­ta­so. Kaavoituk­sel­la ja Suomen kannal­ta nau­ret­tavil­la ener­gia- ym. ympäristöveroil­la vaikeutetaan haja-alueel­la asum­ista. Jos esim. päästöis­sä suh­teutet­taisi­in oikeudet kunkin val­tion pin­ta-alaan ja asukasti­hey­teen, voisimme suomes­sa tuot­taa niitä melko rajoit­ta­mat­tomasti ja jär­jestelmä ohjaisi niitä mai­ta, jot­ka aiheut­ta­vat todel­lisen uhan maa­pal­lolle, nimit­täin liian tiuhaan asut­tu­ja. Liikakan­soi­tus on ylivoimais­es­ti merkit­tävin ympäristöuh­ka. Citya­sum­i­nen ja sen myötä tuotan­nol­lisen tehokku­u­den mak­si­moin­ti luo edel­ly­tyk­siä väestönkasvun jatku­miselle ja luon­non­va­ro­jen tuhlaukselle. 

    Val­tiono­su­udet nos­te­taan esi­in tämän tästä, kun muis­tute­taan maalais­ten elävän kaupunki­lais­ten siiv­el­lä. Yhteiskun­nan meno­jen ver­tailu on tarkoi­tushakuista ja harhaan­jo­htavaa. On paljon yhteiskun­nal­lisia meno­ja, joi­ta mak­se­taan val­tion kukkaros­ta, mut­ta jot­ka eivät näy tilas­tois­sa ver­tail­taes­sa kaupunkien ja maaseudun kus­tan­nus­raken­net­ta. Esim. aiem­min mainit­tu rikol­lisu­u­den ja psyykkisten sairauk­sien kak­si ker­taa suurem­pi esi­in­tyvyys kaupungeis­sa aiheut­taa suo­ria meno­ja val­ti­olle, mitä ei ole huomioitu mis­sään tilas­tois­sa maaseudun ja kaupun­gin kus­tan­nusten ver­tailus­sa. Kaupunki­lais­ten suurem­pi ener­gian ja luon­non­va­ro­jen kulu­tus ei myöskään tule esille yhteiskun­nan kulu­ja ver­tail­taes­sa suh­teessa asuinpaikkaan. 

    Nykyisen teknolo­gian turvin on mah­dol­lista luo­da yhteiskun­ta, jos­sa voi aidosti vali­ta maaseu­tu tai kaupunki­a­sumisen ja silti kyetään ylläpitämään toimi­va teol­lisu­us ja palvelut.

    1. On kyl­lä ole­mas­sa tilas­to val­tion kaik­ista tuloista ja menoista maakun­nit­tain. Siinä näkyy, että val­tion bud­jetin kaut­taa siir­tyy rahaa pääkaupunkiseudul­ta muualle maa­han todel­la paljn, vaik­ka val­tion virkami­esten palkat on otet­tu huoimioon.

  29. Kake: pöly­pu

    Itsekin tilaan jatku­vasti tavaraa kiinas­ta asti, aivan pikku­nip­peleitä myö­den, on vähän kauem­pana kuin Pihtipu­das :). Nykypäivänä teol­lisu­us tai yhtä hyvin jatku­vasti kas­va­va verkkokaup­pa voi olla melkein mis­sä tahansa ja myy­dä ympäri maailmaa. 

    Ei ole mitään järkeä sur­voa ihmisiä isoi­hin kaupunkei­hin vas­ten tah­toaan. Aivan kuten rotat tule­vat hul­luk­si ja alka­vat tap­paa toisi­aan, jos ne ahde­taan liian pie­neen tilaan, niin käy myös ihmisille. Kaupungeis­sa rikol­lisu­us ja psyyken ongel­mat ovat kaksinker­taisia maaseu­tu­un ver­rat­tuna, kuten jo mainitsinkin.

    1. Ei ole mitään järkeä sur­voa ihmisiä isoi­hin kaupunkei­hin vas­ten tahtoaan.

      Kuka sel­l­aista on tekemässä? Täältä kaupunista kat­sot­tuna asia näyt­tää siltä, että halukkai­ta kaupunki­in muut­ta­jia olisi vaik­ka kuin­ka paljon, mut­ta hei eivät voi, kos­ka asun­to­ja on aivan liian vähän. Jos Helsingistä saisi asun­to­ja kan­takau­paungista rajat­tomasti sil­lä hin­nal­la kuin vaik­ka Jyväskylästä, vapaae­htoisia tuli­joi­ta olisi välit­tämästö ainakin satatuhatta.
      Niin­poä jokainen, joka ihan vapaae­htois­es­ti halu­aa pysyä pois­sa, helpot­taa Helsinki­in halu­avien tilannetta.

  30. Juho Laatu: Pöly­pussien myyn­tiä voisi pitää hyvänä esimerkkinä maaseudun uusista mahdollisuuksista.

    Voisi, jos se olisi sitä. Verkkokaup­pa ei vaan enää nykyaikana sijaitse oikein mis­sään. Tilauk­set tehdään yhä enenevässä määrin suomek­si kään­netyl­lä ison kv. toim­i­jan sivus­tol­la, joka välit­tää tilauk­sen suo­raan valmis­ta­jalle tai tukkurille, joka päät­tää mis­tä varas­tos­ta tavara läh­tee. Jos asi­akas­ta kiin­nos­taa, jonkin linkin takaa selviää minkä maan lain­säädän­töä noudatetaan.

    Varas­tot ovat aivan muual­la kuin jos­sain syr­jäisessä maas­sa kaukana logis­ti­ikkavir­roista. Hal­van sähkön, kylmän ilmas­ton ja uuden kuituy­htey­den ansios­ta serveri voi jatkos­sa sijaitakin Suomes­sa, mut­ta tuskin Pihtiputaalle tätä varten halu­taan uut­ta infra­struk­tu­uria rakentaa.

    Verkkokau­pan asi­akkaal­la on tuskin halukku­ut­ta mak­saa pre­emio­ta siitä että toim­i­tus­pros­es­si on toteutet­tu tehot­tomasti kier­rät­tämäl­lä tavara Pihtiputaan kaut­ta tai asioimis­es­ta pienen toim­i­jan kanssa joka ei pysty neu­vot­tele­maan itselleen kun­nol­lisia määräalennuksia.

  31. Markku af Heurlin: Tuo Mikon ja Osmon innoit­tunut kuvaus kaupunkikult­tuurin alus­ta, kehi­tyk­ses­tä ja kaik­in­puolis­es­ta eri­no­maisu­ud­edes­ta ei oikein vas­taa min­un käsi­tyk­siäni. Sääli, että olen selvästi lukenut liikaa Dickensiä.

    His­to­ri­aan sijoit­tuvaa kaunokir­jal­lisu­ut­ta lukies­sa uno­htuu hel­posti se tosi­seik­ka että kaikesta kur­ju­ud­es­ta huoli­mat­ta ihmiset hakeu­tu­i­v­at kaupunkei­hin paran­taak­seen elin­ta­soaan, eli kaupunkielämä oli kuitenkin laadukkaampi vai­h­toe­hto kuin nälkään kuolem­i­nen maaseudulla.

  32. Math­ias voisi esit­tää jonkin viit­teen väit­teilleen. Ainakin THL:n Sotkanet ‑tilas­tokan­nas­ta voidaan tode­ta että Math­i­ak­sen väit­teet mie­len­ter­veysongelmien yleisyy­destä ovat täyt­tä pup­pua. Tilas­to­jen mukaan mie­len­ter­veysongel­mat ovat jopa yleisem­piä maaseu­tu­mai­sis­sa kun­nis­sa kuin kaupungeissa.

    https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku?g=470

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    On kyl­lä ole­mas­sa tilas­to val­tion kaik­ista tuloista ja menoista maakun­nit­tain. Siinä näkyy, että val­tion bud­jetin kaut­taa siir­tyy rahaa pääkaupunkiseudul­ta muualle maa­han todel­la paljn, vaik­ka val­tion virkami­esten palkat on otet­tu huoimioon.

    Onko tässä jotain moitit­tavaa? Jos korkea­palkkaisim­mat kaver­it asu­vat Helsingis­sä, ja pohjo­is­maistyylisessä maas­sa kaikille kus­tan­netaan samat perus­palve­lut ja muu yhteinen, on itses­tään­selvää, että Helsin­gin rikkaat kus­tan­ta­vat osan Helsin­gin köy­hien ja maaseudun köy­hien palveluista. Oletin tässä siis, että tarkoitit tuon moit­teek­si. Va oliko tuo pohjo­is­maisen mallin kehu­mista? Olisi hyvä tietää kumpaan suun­taan vedät. Se on jo selvä, minkä mieliku­van vetämis­es­täsi annat.

    1. Jos vas­taan, että jonkun esit­tämä fak­ta on väärä, se on kan­ta siihen, että fak­ta on väärä ei siihen, mil­lainen maail­man pitäisi olla.

  34. spot­tu: Voisi, jos se olisi sitä. Verkkokaup­pa ei vaan enää nykyaikana sijaitse oikein mis­sään. Tilauk­set tehdään yhä enenevässä määrin suomek­si kään­netyl­lä ison kv. toim­i­jan sivus­tol­la, joka välit­tää tilauk­sen suo­raan valmis­ta­jalle tai tukkurille, joka päät­tää mis­tä varas­tos­ta tavara läh­tee. Jos asi­akas­ta kiin­nos­taa, jonkin linkin takaa selviää minkä maan lain­säädän­töä noudatetaan.

    Varas­tot ovat aivan muual­la kuin jos­sain syr­jäisessä maas­sa kaukana logis­ti­ikkavir­roista. Hal­van sähkön, kylmän ilmas­ton ja uuden kuituy­htey­den ansios­ta serveri voi jatkos­sa sijaitakin Suomes­sa, mut­ta tuskin Pihtiputaalle tätä varten halu­taan uut­ta infra­struk­tu­uria rakentaa.

    Verkkokau­pan asi­akkaal­la on tuskin halukku­ut­ta mak­saa pre­emio­ta siitä että toim­i­tus­pros­es­si on toteutet­tu tehot­tomasti kier­rät­tämäl­lä tavara Pihtiputaan kaut­ta tai asioimis­es­ta pienen toim­i­jan kanssa joka ei pysty neu­vot­tele­maan itselleen kun­nol­lisia määräalennuksia.

    Kuvailin okeas­t­aan nyky­istä tilan­net­ta maaseudul­la. Pihtiputaiden (tai muiden väli­vara­so­jen, en tiedä tarkem­min) kaut­ta kier­rätetään jo paljon net­timyyn­ti­tavaraa. Juuri tuli tilat­tua painepesuri osoit­teesta, joka viit­tasi Ylivieskaan. Kohtu­ulli­nen hin­ta oli yksi keskeinen syy tila­ta heiltä, joten en voi ostaa argu­ment­ti­asi siitä, että Ylivieaskas­ta koordi­noitu pros­es­si olisi teho­ton ja kallis. Samoil­la hin­nan, toim­i­tusa­jan, luotet­tavu­u­den yms. huomioonot­tavil­la kri­teereil­lä on tul­lut tilail­tua muu­ta­ma ker­ta aiem­minkin, ja aika usein katse on kään­tynyt juuri maakun­tien verkkomyyn­tili­ikkei­den puoleen. Ehkä tark­i­stat itsekin tilanteen, kun tilailet seu­raa­van kerran.

    Pih­tuputaalle ei muuten tarvitse rak­en­taa mitään erikoista infraa. Voi olla että pil­vessä ole­vat verkko­sivut ja sat­tumal­ta käytössä ole­va tyhjä varas­toti­la riit­tävät. Matkahuolto ja posti hoita­vat lop­ut. Täl­lainen asenne voi olla yksi keskeinen syy siihen, että ovat pystyneet jär­jestämään min­ulle hyvää tavaraa edullisesti.

  35. Osmo Soin­in­vaara: Kuka sel­l­aista on tekemässä? Täältä kaupunista kat­sot­tuna asia näyt­tää siltä, että halukkai­ta kaupunki­in muut­ta­jia olisi vaik­ka kuin­ka paljon, mut­ta hei eivät voi, kos­ka asun­to­ja on aivan liian vähän. Jos Helsingistä saisi asun­to­ja kan­takau­paungista rajat­tomasti sil­lä hin­nal­la kuin vaik­ka Jyväskylästä, vapaae­htoisia tuli­joi­ta olisi välit­tämästö ainakin satatuhatta.
    Niin­poä jokainen, joka ihan vapaae­htois­es­ti halu­aa pysyä pois­sa, helpot­taa Helsinki­in halu­avien tilannetta.

    Muis­tu­tan taas ker­ran siitä, että pitää tehdä ero niiden ihmis­ten välil­lä, jot­ka hakeu­tu­vat kivikeskus­taan sik­si että halu­a­vat asua kivikeskus­tas­sa, ja niiden, jot­ka muut­ta­vat sinne muista syistä, kuten vaikka­pa työ­paikan tai opiskelu­paikan vuok­si (ja suh­tau­tu­vat kivikeskus­tas­sa asumiseen ehkä neu­traal­isti tai negatiivisesti).

    1. Mik­si kukaan hakeu­tuu kivikeskus­taan kalli­iseen asun­toon, jos halu­aa asua sen ulkop­uolel­la? Keskus­tas­sa ole­vi­in työ­paikkoi­hin pääsee hel­posti melkein mis­tä tahansa pääkaupunkiseudulta.

  36. spot­tu: His­to­ri­aan sijoit­tuvaa kaunokir­jal­lisu­ut­ta lukies­sa uno­htuu hel­posti se tosi­seik­ka että kaikesta kur­ju­ud­es­ta huoli­mat­ta ihmiset hakeu­tu­i­v­at kaupunkei­hin paran­taak­seen elin­ta­soaan, eli kaupunkielämä oli kuitenkin laadukkaampi vai­h­toe­hto kuin nälkään kuolem­i­nen maaseudulla.

    Kaupunkei­hin oli pakko muut­taa, kos­ka yhteis­maid­en pri­va­tios­in­ti oli tehostanut maanvilö­jelystä eikä työtä (= ruokaa) ollut kaikille. Tulokkaiden onnek­si kaupugeis­sa ihmiset kuo­li­vat kuin kär­päset, joten yli­jäämäväestölle riit­ti kysyntää.

    Dick­ensin ajan Lon­too oli jo käsit­tääkeni kehit­tynyt Samuel John­sonin ajan Lontoosta.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos vas­taan, että jonkun esit­tämä fak­ta on väärä, se on kan­ta siihen, että fak­ta on väärä ei siihen, mil­lainen maail­man pitäisi olla.

    Esität tilas­totiedot taval­la, jon­ka arvaat useimpi­en luk­i­joiden tulk­it­se­van rahavir­to­ja moit­ti­vak­si. Tulk­it­sen asian niin, että halu­at vään­tää asi­aa tuo­hon suun­taan, mut­ta et halua julkises­ti tun­nus­taa väriä tuo­hon suuntaan.

    Jos olen väärässä, voit kor­ja­ta, niin tulk­it­semme sin­un hyväksyvän nuo tulon­si­ir­rot rikkail­ta köyhille.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si kukaan hakeu­tuu kivikeskus­taan kalli­iseen asun­toon, jos halu­aa asua sen ulkop­uolel­la? Keskus­tas­sa ole­vi­in työ­paikkoi­hin pääsee hel­posti melkein mis­tä tahansa pääkaupunkiseudulta.

    Asum­isvi­ihtyvyy­teen liit­tymät­tömiä syitä pääkaupunkiseudulle hakeu­tu­miseen on usei­ta. Merkit­tävin ehkä se, että saa houkut­tel­e­van työ- tai opiskelu­paikan sieltä.

    Kivikeskus­ta on kalli­ihko alue, ja kukin opti­moi asumisen­sa var­al­lisuuten­sa ja miel­tymys­ten­sä mukaan (ml. pen­delöin­nin sietokyky). Kivikeskus­taa rakas­tavia asuu kivikeskus­tas­sa tietenkin suh­teessa enem­män kuin muis­sa kaupungi­nosis­sa, mut­ta kaikissa kaupungi­nosis­sa on kaiken­laisia mielip­iteitä. Esimerkik­si kansane­dus­ta­jista var­mas­tikin moni asuu kivikeskus­tas­sa, etkä voi väit­tää, että he kaik­ki oli­si­vat sinne tulleet kivikeskus­tarakkaut­en­sa vuoksi.

    Väi­tit että halvem­mil­la hin­noil­la kan­takaupunki­in olisi välit­tömästi tulos­sa ainakin satatuhat­ta halukas­ta. Edelleenkin olen sitä mieltä, että Helsinki­in ja kivikeskus­taan tuli­joista suuri osa tah­too pääkaupunki­in ja sen keskus­taan muista syistä kuin kivikeskus­ta­maiseen asum­isym­päristöön päästäk­seen. Jos pelkkä kivikeskus­ta riit­täisi, kai oli­si­vat vuosien saatossa pyrki­neet yhtä paljon Turku­un kuin Helsinki­in (ja Turku olisi nyt yhtä iso kuin Helsin­ki). Tärkein Helsinkiä kas­vat­tanut ja hin­to­ja nos­tanut tek­i­jä on ollut sen pääkaupunkistatus.

    Sekin pitää muis­taa, että val­tio tukee Helsingis­sä asum­ista myös huo­mat­tavil­la asum­is­tuki­aisil­la, ja tämä on yksi syy asua Helsingis­sä, asumisen kalleud­es­ta huolimatta.

  39. Niin, tämä orjakasku oli mie­lenki­in­toinen — Rooman aikaan­han orjat asui­v­at kaupungeis­sa ja palve­li­v­at siel­lä suo­raan isän­tiään — joil­lakin oli jopa mah­dol­lisu­us vapau­tua orju­ud­es­ta tai tien­ata keskimääräistä parem­min. Jokut orjat jopa nousi­vat merkit­täviksi hah­moik­si yhteisössään vapaut­tamisen­sa jälkeen.

    Nykyisessä yhteiskun­nas­sa ei ole läs­nä orju­ut­ta, mut­ta kos­ka rahan arvo eripuo­lil­la maa­pal­loa on niin suuri, län­si­mainen ihmi­nen pystyy osta­maan kaukaa sel­l­aista palvelua tai tuot­tei­ta, mihin hänel­lä ei olisi varaa, mikäli työn tek­i­jänä toimisi joku hänen maanmiehensä.

    Kukaan ei koe sitä ongel­mana, kos­ka köy­häkin on iloinen siitä vähästä mitä hän saa, mut­ta taloudelli­nen ja yhteiskun­nalli­nen tila periy­tyy, Ugan­das­sa maanvil­jeli­jän pojak­si syn­tyneen maanvil­jeli­jän- Ugan­dalainen kahvi saat­taa pää­tyä Jenkkei­hin tai Helsin­gin hienos­tokahviloi­hin mut­ta tämä ei ole orju­ut­ta vaan nykyter­mein epätasa-arvoa. 

    Parisen kuukaut­ta sit­ten loma­matkalla kävelin Pom­pei­jin rau­niokaupungis­sa ja ihmettelin miten paljon se muis­tut­ti nykyaikaista kaupunkia, tor­ei­neen, ruokakaup­poi­neen, kylpylöi­neen, yhteiskun­tarak­en­teen­sa, taiteen­sa ja mon­en muun yksi­tyisko­hdan osalta. Se pisti miet­timään, että vaik­ka ihmiskun­ta tietää enem­män kuin sil­loin, onko ihmi­nen itsessään muut­tunut? Olemme var­masti eri­laisia, mut­ta emme ehkä ihan niin paljon kuin mitä halu­amme uskoa.

  40. Juho Laatu: Muis­tu­tan taas ker­ran siitä, että pitää tehdä ero niiden ihmis­ten välil­lä, jot­ka hakeu­tu­vat kivikeskus­taan sik­si että halu­a­vat asua kivikeskus­tas­sa, ja niiden, jot­ka muut­ta­vat sinne muista syistä, kuten vaikka­pa työ­paikan tai opiskelu­paikan vuok­si (ja suh­tau­tu­vat kivikeskus­tas­sa asumiseen ehkä neu­traal­isti tai negatiivisesti).

    Kyl­läpä tääl­lä taas eritel­lään haluamisia. 

    Jos asuu paikas­sa X mielum­min kuin paikas­sa Y, niin kyl­lä sil­loin asuu paikas­sa X mielum­min kuin paikas­sa Y, oli­pa se syy työ­paik­ka, vaimo, alak­er­ran baari, parem­pi lik­sa, hil­jaisu­us, suuri piha tai jotain muuta.

    Helsinkiläi­nen­hän voisi tode­ta, että pitää nyt eritel­lä sel­l­aiset ihmiset jot­ka halu­a­vat asua maaseudul­la sel­l­ai­sista, jot­ka halu­a­vat maaseudulle ison pihan takia. Ne ison pihan halu­a­vathan halu­aisi­vat oikeasti ison pihan ja todel­la hyvät palve­lut, mut­ta rahat eivät vain riitä. Täm­möiset ihmiset eivtä siis oikeasti halu­akaan asua maaseudul­la, vaan keskustassa. 

    Jep, jep, näin­pä näin.

  41. Detroitis­sa jo 60-luvun alus­sa Wayne State Uni­ver­si­tyn The Pop­u­la­tion Rev­o­lu­tion in Detroit tutkimuk­ses­sa ennustet­ti­in, että ne, jot­ka mak­sa­vat vero­ja siir­tyvät pois Detroitista ja ne, jot­ka eivät mak­sa, jäävät. Näin kävi muu­ta­mas­sa vuodessa. Auto­ja tehti­in edelleen van­haan malli­in, mut­ta eihän niitä ennenkään tehty itse Detroitis­sa. Kaupun­ki kek­si ratkaisuk­si lisää vero­ja, joten muut­toli­ike vain kiihtyi. Kyse ei siis ollut teol­lisu­u­den vähenemisestä.

  42. Juho Laatu: Muis­tu­tan taas ker­ran siitä, että pitää tehdä ero niiden ihmis­ten välil­lä, jot­ka hakeu­tu­vat kivikeskus­taan sik­si että halu­a­vat asua kivikeskus­tas­sa, ja niiden, jot­ka muut­ta­vat sinne muista syistä, kuten vaikka­pa työ­paikan tai opiskelu­paikan vuok­si (ja suh­tau­tu­vat kivikeskus­tas­sa asumiseen ehkä neu­traal­isti tai negatiivisesti). 

    Et tarkoit­tane tässä nyt siis “kivikeskustal­la” vain sitä ydinkeskus­taa, vaan siis koko työssä ja koulus­sakäyn­tialuet­ta, joka kaupunkien keskus­to­ja ympäröi. Kenenkään­hän ei tietenkään ole pakko muut­taa juuri ydinkeskus­taan työn vuok­si vaan ihan yhtä hyvin voisi jäädä ympäryskun­taan. Keskus­tan asun­to­jen ympäröivää aluet­ta korkeam­mat hin­nat eivät siis seli­ty työssäkäynnillä. 

    Se sit­ten ehkä sit­ten selit­tyykin, mik­si kaupun­gin ympäryskun­nis­sa asun­not ovat kalli­impia kuin syväl­lä maaseudul­la. Mut­ta silti argu­ment­tisi on heikois­sa kan­timis­sa. Taloudelli­nen hyv­in­voin­ti on yksi niistä asioista, joi­ta ihmiset arvosta­vat. Jos tämän saa siel­lä suurkaupungis­sa, mut­tei saa maaseudul­la tai pikkukaupungeis­sa, niin on minus­ta väärin sanoa, että ihmiset eivät halua asua kaupungissa. 

    Kyse on sil­loin vähän samas­ta kuin jos halu­aisi asua jär­ven ran­nas­sa, mut­ta kos­ka tähän ei ole mah­dol­lisu­ut­ta Helsin­gin keskus­tas­sa, niin sitä muut­toa jär­ven ran­nalle pidet­täisi­in hänen tah­ton­sa vas­taise­na, kun hän sil­loin jou­tu­isi luop­umaan Helsin­gin työpaikastaan.

  43. Sylt­ty: Kyl­läpä tääl­lä taas eritel­lään haluamisia. 

    Jos asuu paikas­sa X mielum­min kuin paikas­sa Y, niin kyl­lä sil­loin asuu paikas­sa X mielum­min kuin paikas­sa Y, oli­pa se syy työ­paik­ka, vaimo, alak­er­ran baari, parem­pi lik­sa, hil­jaisu­us, suuri piha tai jotain muuta.

    Juuri näin.

    Helsinkiläi­nen­hän voisi tode­ta, että pitää nyt eritel­lä sel­l­aiset ihmiset jot­ka halu­a­vat asua maaseudul­la sel­l­ai­sista, jot­ka halu­a­vat maaseudulle ison pihan takia. Ne ison pihan halu­a­vathan halu­aisi­vat oikeasti ison pihan ja todel­la hyvät palve­lut, mut­ta rahat eivät vain riitä. Täm­möiset ihmiset eivtä siis oikeasti halu­akaan asua maaseudul­la, vaan keskustassa. 

    Jep, jep, näin­pä näin.

    Aivan. Tämäkin voisi olla mielenkiintoista.

    OS:n kohdal­la on kuitenkin kyse siitä ongel­mas­ta, että hän antaa usein ymmärtää jotain sen tapaista, että Helsin­gin keskus­taan muute­taan ja siel­lä on korkeat asun­to­jen hin­nat, kos­ka ihmiset halu­a­vat asua Helsin­gin keskus­tan kaltai­sis­sa kivikaupungeis­sa (niiden asum­isvi­ihtyvyy­den vuok­si). Hän siis esit­tää yhden mah­dol­lisen osasyyn ain­oana mah­dol­lise­na tai ainakin keskeisim­pänä syynä. Tuol­lais­es­ta vääris­televästä sanankäytöstä on mielestäni hyvä huo­maut­taa aina kun sel­l­aista tapaa.

  44. spot­tu: His­to­ri­aan sijoit­tuvaa kaunokir­jal­lisu­ut­ta lukies­sa uno­htuu hel­posti se tosi­seik­ka että kaikesta kur­ju­ud­es­ta huoli­mat­ta ihmiset hakeu­tu­i­v­at kaupunkei­hin paran­taak­seen elin­ta­soaan, eli kaupunkielämä oli kuitenkin laadukkaampi vai­h­toe­hto kuin nälkään kuolem­i­nen maaseudulla.

    Epäilen, että Osmo on lukenut joskus Putkinotkon ja tekee sen perus­teel­la päätelmiä maaseudus­ta ja sen asukkaista.

  45. Markku af Heurlin: Tulokkaiden onnek­si kaupugeis­sa ihmiset kuo­li­vat kuin kär­päset, joten yli­jäämäväestölle riit­ti kysyntää.

    Se että kaupungeis­sa kuolleisu­us ylit­ti syn­tyvyy­den aina 1900-luvun alku­un saak­ka ei muu­ta sitä tosi­asi­aa että kaupun­git oli­vat sil­loinkin suh­teel­lisia men­estys­tari­noi­ta. Ilman halukkai­ta maal­ta­muut­ta­jia kaupun­git eivät olisi ikinä kehit­tyneet niin tiivi­ik­si ja epäter­veel­lisik­si ennen kuin suuren kuolleisu­u­den aiheut­ta­jat keksittiin.

    Tulokkaiden onnek­si kaupugeis­sa ihmiset kuo­li­vat kuin kär­päset, joten yli­jäämäväestölle riit­ti kysyntää.

    Kaupunkien vetovoima ei kuitenkaan lop­punut pöpö­jen tap­pi­oon hygien­ia-ajat­telun / viemäröin­nin ja sit­tem­min penisil­li­inin kek­simisen myötä.

  46. Samuli Saarel­ma: Et tarkoit­tane tässä nyt siis “kivikeskustal­la” vain sitä ydinkeskus­taa, vaan siis koko työssä ja koulus­sakäyn­tialuet­ta, joka kaupunkien keskus­to­ja ympäröi. 

    Tarkoi­tan sitä Helsin­gin ydi­naluet­ta, jota OS pitää ihanteel­lise­na asuinympäristönä kir­joituk­sis­saan (hän voi ehkä määritel­lä tarkemmin).

    Kenenkään­hän ei tietenkään ole pakko muut­taa juuri ydinkeskus­taan työn vuok­si vaan ihan yhtä hyvin voisi jäädä ympäryskun­taan. Keskus­tan asun­to­jen ympäröivää aluet­ta korkeam­mat hin­nat eivät siis seli­ty työssäkäynnillä. 

    Yksi keskeinen pääkaupunkiseudun asun­to­jen (Nur­mi­järveltä kivikeskus­taan) hin­to­ja nos­taa­va syy on pääkaupungis­sa saatavil­la ole­vat houkut­tel­e­vat työ­paikat. Vaikut­taa niin kivieskus­tas­sa kuin laidem­mal­lakin. Kivikeskus­tas­sa on paljon työ­paikko­ja suh­teessa asun­to­jen määrään, joten muut kuin siel­lä asu­vat joutu­vat pen­delöimään sinne, mikä myös osaltaan nos­taa kivikeskus­tan hin­to­ja ja sen halut­tavu­ut­ta niidenkin joukos­sa, jot­ka eivät ole eri­tyisen kiin­nos­tunei­ta kivikeskus­tas­ta sinänsä.

    Se sit­ten ehkä sit­ten selit­tyykin, mik­si kaupun­gin ympäryskun­nis­sa asun­not ovat kalli­impia kuin syväl­lä maaseudulla. 

    Pääkaupun­gin vaiku­tus näkyy selvästi ainakin Nur­mi­järvelle asti.

    Mut­ta silti argu­ment­tisi on heikois­sa kan­timis­sa. Taloudelli­nen hyv­in­voin­ti on yksi niistä asioista, joi­ta ihmiset arvosta­vat. Jos tämän saa siel­lä suurkaupungis­sa, mut­tei saa maaseudul­la tai pikkukaupungeis­sa, niin on minus­ta väärin sanoa, että ihmiset eivät halua asua kaupungissa. 

    Aivan, en väitäkään, että kukaan ei haluisi asua ydinkeskus­tas­sa. Min­un väit­teeni on, että työ­paikan takia Helsinki­in muut­tavista ja siel­lä asu­vista osa on siel­lä työ­paikan vuok­si, osa kivikeskus­ta-asumisen vuok­si, osa jois­tain muista syistä. Kri­ti­soin sitä, että OS antaa ymmärtää, että kivikeskus­ta-asum­i­nen olisi keskeinen tai ain­oa selit­tävä syy halulle asua pääkaupun­gin keskus­tas­sa. Usein näyt­tää siltä, että hänen mielestään asun­to­jen korkeat hin­nat todis­ta­vat, että kaik­ki tai suuri osa suo­ma­lai­sista halu­aisi asua Helsin­gin keskus­tas­sa (siis asum­isvi­ihtyvyyssy­istä, eikä esim. työ­paikan vuoksi).

    Kyse on sil­loin vähän samas­ta kuin jos halu­aisi asua jär­ven ran­nas­sa, mut­ta kos­ka tähän ei ole mah­dol­lisu­ut­ta Helsin­gin keskus­tas­sa, niin sitä muut­toa jär­ven ran­nalle pidet­täisi­in hänen tah­ton­sa vas­taise­na, kun hän sil­loin jou­tu­isi luop­umaan Helsin­gin työpaikastaan.

    Jokainen muut­topäätös on var­maankin jonkin­lainen kom­pro­mis­si. Ratio­naal­ista muut­topäätöstä voi kai aina pitää siir­tymisenä aiem­paa halu­tumpaan paikkaan. Ongel­ma OS:n kanssa on siinä, että hän yrit­tää todis­taa kaiken liik­keen Helsinki­in päin ole­van sidok­sis­sa ihmis­ten halu­un asua kivikeskus­ta­maises­sa ympäristössä. Jos min­ul­ta kysyt­täisi­in, mikä on toden­näköisin ykkössyy, veikkaisin ehkä pääkaupun­gin tar­joamia korkea­palkkaisia töitä ja eten­e­mis­mah­dol­lisuuk­sia, ja myös korkeak­oulu­jen opiskelu­paikko­jen suur­ta määrää.

  47. peksux:
    Math­ias voisi esit­tää jonkin viit­teen väit­teilleen. Ainakin THL:n Sotkanet ‑tilas­tokan­nas­ta voidaan tode­ta että Math­i­ak­sen väit­teet mie­len­ter­veysongelmien yleisyy­destä ovat täyt­tä pup­pua. Tilas­to­jen mukaan mie­len­ter­veysongel­mat ovat jopa yleisem­piä maaseu­tu­mai­sis­sa kun­nis­sa kuin kaupungeissa.

    https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku?g=470

    Ensin­näkin sinä puhut “maaseu­tu­mai­sista kun­nista” et maal­la asumis­es­ta. Toisek­seen asi­as­ta löy­tyy tutkimus­tu­lok­sia vaik­ka kuin­ka paljon, psyykkiset ongel­mat ja rikol­lisu­us ovat kaupungeis­sa suurem­mat. Kaupunki­laiset kulut­ta­vat enem­män ener­giaa ja luon­non­va­ro­ja, saas­tut­ta­vat enemmän. 

    Tässä vähän tutkimus- ja tilas­toti­eto­ja, lisää löy­dät kyl­lä pil­vin pimein, kun otat punav­ihreät lasit silmiltäsi :

    Kaupungis­sa asum­i­nen altistaa mie­len­ter­vey­den ongelmille. Kaupungis­sa asuvil­la on kak­si ker­taa enem­män mie­len­ter­vey­den ongelmia kuin maal­la asuvilla.

    http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2011–06-25/Kaupungissa-asuminen-altistaa-stressille-ja-mielenterveysh%C3%A4iri%C3%B6ille-3302998.html

    Huume­on­gel­mat ovat laa­jo­jen tutkimusten mukaan keskit­tyneet kaupunkeihin.

    http://www.lycaeum.org/~sky/data/kontula.html

    Kaupungeis­sa esi­in­tyy väestömäärään suh­teutet­tua väki­val­taa kak­si ker­taa enem­män kuin pienis­sä kun­nis­sa, maal­la väki­val­taa esi­in­tyy vielä paljon vähäisemmin.

    http://www.optula.om.fi/uploads/887ytzh3r479_1.pdf

    Kaupunki­lainen saas­tut­taa enem­män kuin maalainen.

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suom … 5266327822

    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/10/08/kumpi-saastuttaa-enemman-kaupunkilainen-vai-maalainen/201413951/310

    Min­ul­la ei ole mitään sitä vas­taan, että ihmiset asu­vat kaupungeis­sa, jos ja kun he sitä halu­a­vat. Sen sijaan vieras­tan suuresti valikoitu­jen tutkimusten ja tarkoi­tushakuisen tieteen turvin “perustel­tua” “vihreätä” poli­ti­ikkaa, jos­sa kaavoitus‑, vero­tus- ym. poli­ti­ikalla, hyvä ettei pakkokeinoin, yritetään pakot­taa kaik­ki asumaan ghetois­sa, joka ei kaikille sovi.

  48. Osmo Soin­in­vaara: Mathi

    http://yle.fi/uutiset/maaseutu_vetaa_nuoria_puoleensa_omalla_luksuksellaan/8394401

    Ihmisiä pakote­taan kaupunkei­hin esim. vaikeut­ta­mal­la rak­en­tamista haja-asu­tusaluelle kaavoituk­sen ja muun rak­en­tamista säätelevän lain­säädän­nön turvin. Lisäk­si ihmisiä ohjataan esim. ener­giavero­tuk­sel­la ja muil­la pakkokeinoil­la. Osmo kyl­lä tietää nämä asi­at ja voisi halutes­saan ker­toa paljon­ki siitä, miten tiivistä yhdyskun­taraken­net­ta suositaan 🙂

  49. Ymmär­rän hyvin, että Osmo viihtyy kaupungeis­sa, mielu­um­min isois­sa, City olisi toiv­ot­ta­va, jos PKS voisi sel­l­aisek­si kehit­tyä. Sitä ihmette­len, ettei Osmo ymmär­rä ihmis­ten eri­laisu­ut­ta ja sen myötä halua asua eri tavoin, eikä niitä seu­rauk­sia mihin pakkokeinot (kaavoitus, vero­tus, raken­nus­lain­säädän­tö ym). johta­vat. Taloudel­lis­es­tikin ajatellen eri­lais­ten asum­is­mah­dol­lisuuk­sien tukem­i­nen on siten pidem­män päälle järkev­in­tä, puhu­mat­takaan sosi­aalisen hyv­in­voin­nin näkökulmasta. 

    Suomen suurin rikkaus on har­va asu­tus ja upea, puh­das luon­to. On aivan älytön­tä väkipakol­la sur­voa ihmiset kaupunkei­hin. Näin­hän tehdään ohjaa­mal­la ihmisiä ja yri­tyk­siä kaavoituk­sel­la, ener­giavero­tuk­sel­la ja muun lain­säädän­nön keinoin, var­masti vihreät halu­aisi­vat kieltää maal­la asumisen kokonaan. 

    Lukekaa oheinen artikke­li, niin pysy­tytte ehkä käsit­tämään ihmis­ten eri­laisu­ut­ta, sitä ettei kaupunki­a­sum­i­nen ker­ta kaikki­aan sovi kaikille. Jos se ei tee heitä hul­luk­si, niin se saa hei­dät voimaan pahoin ja lisää sitä kaut­ta myös rikol­lisu­ut­ta, heiken­täen myös niiden asum­isvi­ihtyvyyt­tä, jot­ka halu­a­vat asua kaupungis­sa ja viihtyvät siel­lä, joille se sopii. 

    Var­masti kaupunki­a­sumis­es­ta naut­ti­va, myös sinä Osmo halu­aisit mielu­um­min asua kaupungis­sa, jos­sa on vähän rikol­lisu­ut­ta ja enem­män onnel­lisia ihmisiä, niin­pä sin­un kan­nat­taisi kaupungis­tu­misen edis­tämisen sijas­ta pyrk­iä mah­dol­lis­ta­maan parem­pi valinnnan vapaus asuin­paikan valinnalle. 

    http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2011–06-25/Kaupungissa-asuminen-altistaa-stressille-ja-mielenterveysh%C3%A4iri%C3%B6ille-3302998.html

    Artikke­lis­sa tode­taan viisaasti myös lopuksi: 

    ” Tutk­i­jat eivät kuitenkaan keho­ta kaupunki­laisia muut­ta­maan joukol­la maalle, sil­lä kaupunkiym­päristössä on myös paljon hyviä puo­lia, kuten kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mia ja helpom­pi pääsy terveydenhoitoon.Sen sijaan tutkimusten tulok­sista voi olla hyö­tyä kaupunkisu­un­nit­telus­sa: mikä kaupungeis­sa stres­saa, ja mitä sille voisi tehdä?”

    Totu­us on kuitenk­inn se, että enem­mistö kaupungis­sa asu­vista joutuu asumaan juuri sel­l­aises­sa kaupunkiym­päristössä, joka kuor­mit­taa psyykkises­ti eniten, ahtaasti, kan­soite­tuis­sa lähiöis­sä, vain har­voil­la on eli­itin etuoikeus asua kaupunkien viihty­isäm­mis­sä osissa. 

    Uskokaa pois Osmo ja kump­pan­it, eten­ki meis­sä suo­ma­lai­sis­sa on val­ta­va joukko ihmisiä, joiden geneti­ik­ka on muotoutunut vuosi­tuhan­sien aikana har­vaan asut­tuun, luon­non­läheiseen elämään, olemme intro­vert­te­jä havuk­ka-ahon ajat­telijoi­ta, ahk­e­ria maan hil­jaisia. Jos mei­dät pakote­taan kaupunki­in, monista meistä tulee juop­po­ja, hul­lu­ja, ympäristölleen vaar­al­lisia häiriköitä tai ahdis­tuk­sen riivaamia yhteiskun­nan riip­po­ja, kos­ka emme kestä tei­dän ihanaa elämäntapaanne 🙂 

    Kaupungis­sa, etenkin suures­sa cityssä on kiva käy­dä ihmettelemässä maail­man menoa, mut­ta moni meistä ei halua elää vihrei­den unel­man tavoin jos­sakin ghetossa, poiketen sil­loin täl­löin lep­u­ut­ta­mas­sa sielu­aan met­sän siimek­sessä. Niin, tiesit­te­hän että jo 20 min­uutin oleskelu met­sässä las­kee jokaisen ihmisen veren­painet­ta ja pulssia, alen­taa stres­si­hor­monien tasoa. 

    Ääriv­ihreät ovat kadot­ta­neet kos­ke­tuk­sen luon­toon, he luule­vat että sato­ja tuhan­sia vuosia luon­non hel­mas­sa elänyt ihmi­nen viihty­isi asfalt­tivi­idakos­sa, vaa­ti­vat jopa jät­tämään luon­non vapaak­si ihmis­es­tä, haloo.…me olemme osa luon­toa, vaikkei citykani siel­lä enää viihdykään, eikä pärjää.

    1. En ymmär­rä Math­i­as­ta ollenkaan. Kukaan ei pako­ta ketään asumaan kaupunkei­hin vaan päin vas­toin asun­top­u­las­ta johtu­va asumisen tolku­ton hin­ta estää monia muut­ta­mas­ta kaupunki­in vaik­ka haluaisivat.
      Jokainen, joka halu­aa asua maal­la voi niin tehdä. Asum­i­nen on hal­paa, maaseudul­la käytet­tävää läm­mi­ty­sen­er­giaa verote­taan paljon vähem­män kuin kaupungeis­sa käytet­tävää läm­mi­ty­sen­er­giaa. Jos me kaavoita­mme lisää asun­tok­er­rosalaa kaupunkei­hin, se ei pako­ta rak­en­ta­maan vaan tekee sen mahdolliseksi.
      Jotenkin tuos­sa haiskah­taa aja­tus, että asum­i­nen kaupungeis­sa äitäisi kieltää ja vas­ta tämä kieltä tek­isi ihmik­set vapauik­si pakosta.

  50. Osmo Soin­in­vaara: En ymmär­rä Math­i­as­ta ollenkaan. Kukaan ei pako­ta ketään asumaan kaupunkei­hin vaan päin vas­toin asun­top­u­las­ta johtu­va asumisen tolku­ton hin­ta estää monia muut­ta­mas­ta kaupunki­in vaik­ka haluaisivat.
    Jokainen, joka halu­aa asua maal­la voi niin tehdä. Asum­i­nen on hal­paa, maaseudul­la käytet­tävää läm­mi­ty­sen­er­giaa verote­taan paljon vähem­män kuin kaupungeis­sa käytet­tävää läm­mi­ty­sen­er­giaa. Jos me kaavoita­mme lisää asun­tok­er­rosalaa kaupunkei­hin, se ei pako­ta rak­en­ta­maan vaan tekee sen mahdolliseksi.
    Jotenkin tuos­sa haiskah­taa aja­tus, että asum­i­nen kaupungeis­sa äitäisi kieltää ja vas­ta tämä kieltä tek­isi ihmik­set vapauik­si pakosta.

    Avauk­sesi on hyvä, “en ymmär­rä Math­i­as­ta ollenkaan”. Kun lähtöko­h­ta on tuol­lainen, kan­nat­taa aina pysähtyä miet­timään, miten voisi laa­jen­taa ymmärrystään. 

    Siinä olet oike­as­sa, että kaupunki­in olisi tunkua ja asun­to­jen kohtu­ut­tomat hin­nat sekä kaavoitus estävät kaupunki­in pyrkivien muut­toa. Olemme var­masti samaa mieltä, että kehä kol­mosen sisäpuoli voitaisi­in kaavoit­taa läh­es kokon­aan asumiseen ja yri­tys­toim­n­taan, niin johan hin­nat lask­i­si­vat, mah­tu­isi­han sinne vaik­ka miljoo­nan ihmisen omakoti­taloalueet, puhu­mat­takaan tiivi­im­mästä rakentamsiesta. 

    Se, että moni halu­aa kaupunki­in, ei tarkoi­ta että kaik­ki halu­aisi­vat siel­lä asua, vaan ovat pakotet­tu­ja pyrkimään sinne olo­suhtei­den vuok­si. Ja näi­hin olo­suhteisi­in vaikute­taan lain­säädän­nöl­lä. Siinä mis­sä kaupunkien kaavoitus on riit­tämätön­tä esim. yleiskaaval­la ja kaupunkien omil­la kaavoituk­sil­la pyritään estämään rak­en­tamista haja-asu­tusalueelle, et voi Osmo vihreänä olla tästä täysin tietämätön? Lisäk­si esim. ener­gia- ja “hait­ta” vero­tuk­sel­la vaikeutetaan ympäristön­suo­jelun nimis­sä haja-asu­tuk­sen asum­ista. Ajoneu­vovero iskee enem­män maal­la asu­vaan, kos­ka kaupunki­lainen liikkuu käyt­täen tuet­tua ja vähem­män verotet­tua julk­ista liikennettä. 

    On muka­va kuul­la, että sinä Osmo kan­natat valin­nan vapaut­ta. Olen tör­män­nyt moni­in vihreisi­in, jot­ka eivät sitä kan­na­ta ja sen vuok­si myös vihrei­den poli­ti­ik­ka pyrkii tuke­maan kaupunki­a­sum­ista ja tekemään vaikeak­si tai mah­dot­tomak­si maal­la asumisen, esim. juuri kaavoituk­sen ja vero­tuk­sen “ohjaus­vaiku­tuk­sel­la”.

    Voimme var­masti lopuk­si tode­ta, että kumpikin meistä kan­nat­taa valin­nan vapaut­ta. Ener­giavero­tuk­ses­ta ja ympäristön­suo­jelus­ta saisimme var­masti muka­van väit­te­lyn, mut­ta ei men­nä siihen nyt. Ken­ties voimme olla yhtä mieltä siitä, että asum­i­s­paikan valin­nan vapau­den lisäk­si tulisi lisätä myös kaavoitukse vapaut­ta. Byrokra­t­ian purkamisen nimis­sä voisimme tehdä sekä haja-asu­tusalueelle että taa­jami­in rak­en­tamisen helpom­mak­si ja vapaam­mak­si. Siinä tosin joudut ris­tiri­itaan vihreän liiton kanssa, kos­ka puolue halu­aa suit­sia vah­vasti haja-asu­tusalueen “hal­lit­se­ma­ton­ta” rak­en­tamista. Suo­mi on todel­lisu­udessa niin har­vaan asut­tu maa, että haja-alueelle voitaisi­in sal­lia läh­es vapaa rak­en­t­a­mi­nen, ilman että se olisi “hal­lit­se­ma­ton­ta”, onhan har­va asukasti­heys yksi rikkauksistammme. 

    Kun lukee Vihrei­den lin­jauk­sia asun­to- ja rak­en­tamis­poli­ti­ikas­ta, ei voi olla huo­maa­mat­ta että se pitää sisäl­lään niin paljon tavoit­tei­ta ja vahvo­ja lin­jauk­sia, ettei niitä voi­da saavut­taa muu­ta kuin rajoit­ta­mal­la vah­vasti ihmis­ten aitoa valin­nan vapaut­ta ja pakot­ta­mal­la “val­it­se­maan” tiukat reunae­hdot sisältävistä vaihtoehdoista. 

    https://www.vihreat.fi/vihreita-linjauksia-kasvukeskusten-kaupunkien-asuntopolitiikkaan

    Kun tämä seik­ka tuo­daan esi­in, vede­tään hihas­ta “ympäristön­suo­jelu” kort­ti, joka ikään kuin antaa vapau­den vah­valle pakko-ohjauk­selle, kaavoituk­sen ja lain­säädän­nön kaut­ta. Mut­ta ehkä sinä Osmo olet eri lin­joil­la puolueessa ja kan­natat aitoa valin­nan vapaut­ta? Suomes­sa meil­lä on oikeasti mah­dol­lisu­us ja tilaa vali­ta. Mik­si vira­nomaisen pitää hol­ho­ta esim. sitä, rak­en­taako ihmi­nen “tyh­mään” paikkaan talon­sa, jos val­in­ta on huono, hän kär­sii itse sen seu­rauk­sen esim. talon arvon lasku­na tule­vaisu­udessa. Enem­män yksilön­va­paut­ta, vähem­män vira­nomaisen hol­hous­ta ja valin­nan­va­pau­teen piilotet­tu­ja pakkokeinoja.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    En ymmär­rä Math­i­as­ta ollenkaan. Kukaan ei pako­ta ketään asumaan kaupunkei­hin vaan päin vas­toin asun­top­u­las­ta johtu­va asumisen tolku­ton hin­ta estää monia muut­ta­mas­ta kaupunki­in vaik­ka haluaisivat.

    Tai­dat puhua Helsin­gin kaavoit­tamis­es­ta. Mitä järkeä on kaavoit­taa Helsinki­in, kun vain asumisen tolku­ton hin­ta estää monia helsinkiläisiä muut­ta­mas­ta Tukhol­maan ja Brys­seli­in vaik­ka halu­aisi­vat. Eikö uudet asun­not kan­nat­taisi kaavoit­taa nohin kaupunkeihin? 🙂

    Point­ti on siis siinä, että läh­es kaik­ki kun­nathan yrit­tävät haalia uusia asukkai­ta niin paljon kuin pystyvät. Helsin­ki ei ole poikkeus. Pääkaupunk­i­na Helsin­ki men­estyy tuos­sa kisas­sa varsin hyvin, mut­ta se ei tarkoi­ta, että olisi ihmis­ten onneel­lisu­u­sop­ti­mi tai Suomen talouden tehokku­u­sop­ti­mi keskit­tää enem­mistö suo­ma­lai­sista Helsinkiin/pääkaupunkiseudulle. Sal­li­taan sin­ulle patri­oot­ti­nen halu imeä lisää ihmisiä Helsinki­in, mut­ta on vähän loukkaavaa muual­la Suomes­sa asu­via kohtaa väit­tää aina, että suuri osa heistä “halu­aa” Helsinki­in, kun mon­en kohdal­la tilanne on se, että he eivät saa työ­paikkaa sieltä, mis­sä hauaisi­vat asua, tai hakeu­tu­vat Helsinki­in rahan, val­lan, men­estyk­sen tai siel­lä sijait­se­van opinahjon vuok­si (eivät siis itse kaupun­gin halut­tavu­u­den vuok­si). Osa noista maal­lista hyvää tavoit­tele­vista jatkaa tietenkin Brys­seli­in, piilaak­soon ja mui­hin vielä “halu­tumpi­in” kohteisi­in, jos tilaisu­us vain tarjoutuu.

    Aiheeseen eli Helsinkiin“pakottamiseen” liit­tyen, onko se nykyi­nen käytän­tö mielestäsi hyväksyt­tävä tai suositelta­va, että ihmisiä ohjataan Helsinki­in tuke­mal­la siel­lä asum­ista rahal­lis­es­ti? (asum­is­tu­in)

    1. Juho Laatu.
      Sotket nyt kak­si keskustelua. Minä olen puhunut sen puoles­ta, että niitä, jot­ka eri syistä pää­tyvät asumaan Helsin­gin seudulle pitäisi ohjata/päästää nyky­istä enem­män asumaan kan­takaupunki­in tekemäl­lä sinne enem­män asun­to­ja, en siitä, mis­sä määrin ihmis­ten tulee tai kan­nat­taa muut­taa muual­ta maas­ta Helsinkiin.
      Asum­is­tu­ki ei lisää vaan vähen­tää muut­tamista Helsinki­in. Se ei syn­nytä enem­män asun­tokan­taa vaan aut­taa myös pienem­pit­u­loisia pääsemään Helsinki­in, jol­loin taas joku muu ei pääse/mahdu. Se vähen­tää Helsingis­sä asum­ista, kos­ka sen turvin asu­taan jonkin ver­ran väl­jem­min kuin asut­taisi ilman sitä. 

  52. Juho Laatu: on vähän loukkaavaa muual­la Suomes­sa asu­via kohtaa väit­tää aina, että suuri osa heistä “halu­aa” Helsinki­in, kun mon­en kohdal­la tilanne on se, että he eivät saa työ­paikkaa sieltä, mis­sä hauaisi­vat asua, tai hakeu­tu­vat Helsinki­in rahan, val­lan, men­estyk­sen tai siel­lä sijait­se­van opinahjon vuok­si (eivät siis itse kaupun­gin halut­tavu­u­den vuoksi)

    Sin­ul­la on tapana erot­taa kaupungista kaik­ki sen edut ja hyvät puo­let ja määritel­lä, että ne eivät ole ‘itse kaupunkia’.

    Juho Laatu: onko se nykyi­nen käytän­tö mielestäsi hyväksyt­tävä tai suositelta­va, että ihmisiä ohjataan Helsinki­in tuke­mal­la siel­lä asum­ista rahal­lis­es­ti? (asum­is­tu­in)

    Jos asum­is­tu­ki lakkautet­taisi­in, epäilemät­tä huo­mat­ta­va määrä helsinkiläisiä asun­to­ja jäisi tyhjilleen. /sarkasmi loppu

  53. Math­ias: Lukekaa oheinen artikke­li, niin pysy­tytte ehkä käsit­tämään ihmis­ten eri­laisu­ut­ta, sitä ettei kaupunki­a­sum­i­nen ker­ta kaikki­aan sovi kaikille. Jos se ei tee heitä hulluksi, […]

    http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2011–06-25/Kaupungissa-asuminen-altistaa-stressille-ja-mielenterveysh%C3%A4iri%C3%B6ille-3302998.html

    Kaupungeis­sa käsitetään, että ihmiset voivat olla eri­laisia; on vapaamielisiä ihmisiä, nuo­ria aikuisia ja sinkku­ja, jot­ka voivat tehdä vapaam­min val­in­to­ja elämässään. Tämä vapaampi elämä voimis­taa perin­nöl­listä alt­tiut­ta sairas­tua (Gene-envi­ron­ment inter­ac­tions) — mekanis­mi voi hyvin olla, että vapaus lisää stres­siä ja epäter­veel­lisiä elämän­tapo­ja, jot­ka lisäävät sairas­tu­misia. Tästä voisi päätel­lä, että kon­ser­vati­iviset arvot ja sosi­aa­li­nen kon­trol­li ovat mie­len­ter­vey­delle hyväksi 😉

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu.
    Sotket nyt kak­si keskustelua. Minä olen puhunut sen puoles­ta, että niitä, jot­ka eri syistä pää­tyvät asumaan Helsin­gin seudulle pitäisi ohjata/päästää nyky­istä enem­män asumaan kan­takaupunki­in tekemäl­lä sinne enem­män asun­to­ja, en siitä, mis­sämäärin ihmis­ten tulee tai kan­nat­taa muut­taa muual­ta maas­ta Helsinkiin.

    Var­maankin olet puhunut mm. tuol­laisen asian puoles­ta. Lainaa­mas­sani kohdas­sa taisit kuitenkin vas­ta­ta Math­i­ak­selle nimeno­maan kaupunki­in muut­tamis­es­ta, etkä kaupun­gin sisäis­es­tä jaos­ta keskus­taan vs. laita-alueille.

    Olen muuten pyytänyt muu­tamia ker­to­ja vas­tauk­sia siihen, mitä kan­natat ja mitä et, mut­ta et ole vas­tan­nut. Keskustelu olisi helpom­paa, jos ker­toisit kan­nan­ot­tosi (mieluiten jo kyse­lemät­tä) selvästi ja suo­raan, etkä jät­täisi niitä sel­l­as­ten vih­jausten asteelle, joiden tarkoituk­sen ihmiset kyl­lä arvaa­vat, mut­ta joiden takaa voit aina tarpeen tullen vetäytyä.

    Asum­is­tu­ki ei lisää vaan vähen­tää muut­tamista Helsinki­in. Se ei syn­nytä enem­män asun­tokan­taa vaan aut­taa myös pienem­pit­u­loisia pääsemään Helsinki­in, jol­loin taas joku muu ei pääse/mahdu. Se vähen­tää Helsingis­sä asum­ista, kos­ka sen turvin asu­taan jonkin ver­ran väl­jem­min kuin asut­taisi ilman sitä. 

    Mil­lä tavoin Helsin­gin korotet­tu asum­is­tu­ki vähen­tää muut­tamista Helsinki­in? Viit­taat edel­lä siihen, että pien­i­t­u­loiset muut­taisi­vat Helsinki­in, ja tämän vuok­si korkeampit­u­loisia ei vas­taavasti mah­tu­isi yhtä mon­taa kuin muuten tulisi. Täl­löin­hän asukas­määrä pysy­isi ennal­laan eikä vähenisi.

    Ja tietenkin asukkaiden tietoinen ohjaami­nen kaupunki­in kas­vat­taa myös automaat­tis­es­ti (ei suo­raan asun­mis­tukipäätösten kaut­ta, vaan epä­suo­rasti muiden tästä seu­raavien päätösten ja asun­tomarkki­noiden intressien kaut­ta) asun­to­jen määrää.

    On myös itses­tään selvää, että korote­tun asum­istuen jakami­nen Helsinki­in ohjaa mon­en ihmisen päätöstä siihen suun­taan, että Helsingis­sä kan­nat­taa asua. Osa asukkaista muut­taisi var­masti pois, jos asum­istuet oli­si­vat yhtä suuria muual­lakin. Eikö tämä tarkoi­ta sitä, että korotet­tu asum­is­tu­ki parem­minkin pitää Helsin­gin asukas­määrää korkeal­la, eikä suinkaan vähen­nä sitä?

    1. Juho,
      Helsingis­sä asuu niin paljon ihmisiä kuin siel­lä mah­tuu asumaan. Sil­lä että houkutel­laan ihmisiä Helsinki­in ei ole merk­i­tys­tä siihen, kukn­ka paljon asun­tokan­taan mah­tuu. Asum­is­tu­ki houkut­telee asumaan väl­jem­min, mikä taas tarkoit­taa, että asun­tokan­taan mah­tuu vähem­män ihmisiä.

  55. Juho Laatu:

    Pihtipu­das oli val­it­se­masi esimerk­ki, ei muu­ta. En oikein näe, miten prover­biaalisen mum­mon hoit­a­mi­nen (vaikka­pa) siel­lä tulisi Helsinkiä halvem­mak­si, mum­mo kun tarvit­see mökki­in­sä sähkö‑, vesi‑, jätevesi‑, internet‑, ja tieli­it­tymät. Se on myös se tarkoit­ta­mani tietyn­lainen elämän­ta­pa: syr­jässä asum­i­nen kaupunki­laisin piirtein. San­ot, että on “nor­maalia”, että Pihtipu­das saa mum­mo­jen hoita­miseen enem­män kuin Helsin­ki; tästä olen vah­vasti eri mieltä, ja tämän “nor­maalin” määrit­te­ly onkin poli­ti­ikan kovaa ydin­tä, kuten tiedämme.

    Kir­joi­tat myös, että tekevälle riit­tää töitä. Se ei nähdäk­seni yksinker­tais­es­ti pidä paikkaansa, ja jos riit­tääkin, niin yhdessä kylässä on työtä konepa­jatyön­tek­i­jälle, toises­sa kebabyrit­täjälle, kol­man­nes­sa ei kum­mallekaan. Jot­ta hom­ma toimisi, ihmis­ten tulisi liikkua pien­estä taa­ja­mas­ta toiseen: näin ei kuitenkaan tapah­du, kos­ka kyseiselle elämän­tavalle on leimallista juuri paikallisu­us. Rav­in­tolan­pitäjälle tai muille palvelu­aloille ei taas ole töitä yhtään mis­sään, kos­ka väestöpo­h­ja ei ole riit­tävä mis­sään yksit­täisessä paikassa.

    En usko, että perus­du­unarei­den työn­teko olisi maaseudul­la tuot­ta­mat­tomam­paa, sikäli kun töitä on. Niitä vain ei ole.

  56. anon­il­li: Sin­ul­la on tapana erot­taa kaupungista kaik­ki sen edut ja hyvät puo­let ja määritel­lä, että ne eivät ole ‘itse kaupunkia’.

    Olen yrit­tänyt erotel­la eri­laisia kaupungis­sa asumisen syitä. Ja näistä olen yrit­tänyt luokitel­la osan kat­e­go­ri­aan, jos­sa kyse on itse asumiseen liit­tyvästä viihtyvyy­destä. Tämä kat­e­go­ria voi olla sup­pea, sisältäen vain itse asun­toon liit­tyvät viihtyvyys­tek­i­jät, tai laa­jem­pi, sisältäen myös asun­non lähiym­päristön tar­joa­mat vapaa-aikaan liit­tyvät vihtyvyys­tek­i­jät. Näis­sä määritelmis­sä mm. työhön liit­tyvät kri­teer­it jäävät siis aina “itse kaupun­gin” tai “asum­isvi­ihtyvyy­den” ulkop­uolelle. Käyt­tämäsi ter­mi­in “itse kaupun­ki” liit­tyvät omi­naisu­udet on siis sup­peampi joukko kuin kaik­ki paikkakun­taan liit­tyvät ominaosuudet.

    Moit­teet OS:lle liit­tyvät siihen, että hän ei tee riit­tävän selvää erot­telua, vaan linkkailee hämäävästi yksit­täis­ten syi­den ja koko paketin suhtei­ta — esimerkik­si kiv­i­taloa­sumisen halut­tavu­ut­ta ja Helsin­gin korkeaa asun­to­jen hintatasoa.

    Jos asum­is­tu­ki lakkautet­taisi­in, epäilemät­tä huo­mat­ta­va määrä helsinkiläisiä asun­to­ja jäisi tyhjilleen. /sarkasmi loppu

    EI var­maankaan jäisi, sil­lä hin­nat aleni­si­vat, ja suuri osa noista asun­noista täyt­ty­isi pian uusil­la tuli­joil­la. Moni kauem­pana asu­va voisi esimerkik­si lyhen­tää työ­matkaansa muut­ta­mal­la hie­man lähem­mäs keskustaa.

    Mainitsin toises­sa viestis­sä myös mah­dol­lisu­u­den, että muillekin kun­nille myön­net­täisi­in vas­taa­vat asum­istuet. Var­maan osa muut­taisi näinkin, tuo­ta kuvaile­maasi tapaus­ta posi­ti­ivisem­mis­sa tun­nelmis­sa. (OS:han kan­nat­taa kysyn­nän elvyt­tämistä velka­ra­hal­la, joten ehkä kan­nat­taa tätäkin ratkaisua. 🙂 )

  57. Kake:
    Juho Laatu:

    Pihtipu­das oli val­it­se­masi esimerk­ki, ei muu­ta. En oikein näe, miten prover­biaalisen mum­mon hoit­a­mi­nen (vaikka­pa) siel­lä tulisi Helsinkiä halvem­mak­si, mum­mo kun tarvit­see mökki­in­sä sähkö‑, vesi‑, jätevesi‑, internet‑, ja tieliittymät. 

    Veikkaan että (tarve­vakioidusti mitat­tuna) Pihtipu­das hoitaa van­huk­sen­sa halvem­mal­la kuin Helsin­ki hoitaa. Soten tilas­to­ja (THL) olen tutk­in­ut eniten, ja niis­sä Helsin­ki kuu­luu yleen­sä tuh­laile­vimpi­en joukkoon.

    Se on myös se tarkoit­ta­mani tietyn­lainen elämän­ta­pa: syr­jässä asum­i­nen kaupunki­laisin piirtein. San­ot, että on “nor­maalia”, että Pihtipu­das saa mum­mo­jen hoita­miseen enem­män kuin Helsin­ki; tästä olen vah­vasti eri mieltä, ja tämän “nor­maalin” määrit­te­ly onkin poli­ti­ikan kovaa ydin­tä, kuten tiedämme.

    Tarkoi­tan sitä, että jos ole­tamme kaikkien kun­tien selviävän samoista velvoit­teista samal­la rahal­la, ja halu­amme pohjo­is­maiseen tyyli­in tar­jo­ta kaikille kansalaisille samat perus­palve­lut yhteis­vas­tu­ullis­es­ti, ja pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen, täl­löin Helsin­gin rikkail­ta tulee kerätä rahaa enem­män kuin kansalaisil­ta keskimäärin, ja tämä raha tulee (osit­tain) käyt­tää Helsin­gin ja Pihtiputaan mum­mo­jen hoita­miseen. Rikkail­ta siis ote­taan ja köy­hille annetaan. Rikkaiden ja köy­hien maanti­eteel­lisen sijoit­tumisen vuok­si Pihtipu­das saa enem­män rahaa val­tion kas­sas­ta kuin Helsin­ki. Tilan­net­ta mon­imutkaistaa hie­man se, että kus­tan­nuk­sia kate­taan sekä kun­nan että val­tion keräämil­lä veroil­la, mut­ta peri­aate on tästä huoli­mat­ta yllä kuvat­tu. Molem­mille tulee sama raha, mut­ta Pihtiputaalle enem­män val­tion kautta.

    Kir­joi­tat myös, että tekevälle riit­tää töitä. Se ei nähdäk­seni yksinker­tais­es­ti pidä paikkaansa, ja jos riit­tääkin, niin yhdessä kylässä on työtä konepa­jatyön­tek­i­jälle, toises­sa kebabyrit­täjälle, kol­man­nes­sa ei kummallekaan.

    Helsingis­sä löy­tyy var­maankin esim. siivoustyötä kaikille halukkaille hyvän työkun­non omaav­ille. Muual­la Suomes­sa voi joutua impro­vi­soimaan hie­man enem­män, ja ehkä käymään töis­sä naa­purikun­nas­sa. Joidenkin on ehkä pakko muut­taa Helsinki­in asti siivoustyö­paikan saadakseen.

    Jot­ta hom­ma toimisi, ihmis­ten tulisi liikkua pien­estä taa­ja­mas­ta toiseen: näin ei kuitenkaan tapah­du, kos­ka kyseiselle elämän­tavalle on leimallista juuri paikallisuus. 

    Voi sanoa, että maalaiselle elämän­tavalle on leimallista paikallisu­us (= pysyvä yhteys tut­tui­hin naa­purei­hin, suku­laisi­in ja syn­nyin­seu­tu­un). Mut­ta työin­toiset ovat tyyp­il­lis­es­ti myös jous­tavia, ja ymmärtävät, että kom­pro­mis­se­ja voi joutua tekemään. Kaik­ki ymmärtävät, että maaseudul­la itselle räätälöi­tyä työ­paikkaa ei vält­tämät­tä löy­dy heti naa­purin nave­tan takaa.

    Rav­in­tolan­pitäjälle tai muille palvelu­aloille ei taas ole töitä yhtään mis­sään, kos­ka väestöpo­h­ja ei ole riit­tävä mis­sään yksit­täisessä paikassa.

    Ainakin maa­han­muut­ta­jat pyörit­tävät ilois­es­ti piz­za- ja kebab-rav­in­toloi­ta läh­es mis­sä tahansa. Fiin­impiä gourmet-rav­in­toloi­ta pien­ten kun­tien kun­takeskus­tois­sa ei yleen­sä ole, mut­ta työ­maaruokaloi­ta, olu­en lisäk­si ruo­ka-annok­sia myyviä paikko­ja, huoltoase­man ruokatar­joilua, ham­puri­laisko­ju­ja ja pitopalvelui­ta kyllä.

    En usko, että perus­du­unarei­den työn­teko olisi maaseudul­la tuot­ta­mat­tomam­paa, sikäli kun töitä on. Niitä vain ei ole.

    Sin­ulle räätälöi­tyä tarkkaan määrit­telemääsi työ­paikkaa ei ehkä löy­dy läheltä, mut­ta Suo­ma­laises­sa keskiver­tokun­nas­sa löy­dät kyl­lä var­masti jonkun työ­paikan, jos olet työkun­toinen ja ‑intoinen. Ne kun­nat (pienet ja suuret), jois­sa on jokin aku­ut­ti kri­isi tai pysyvämpi lama, joka estää sin­ul­ta työl­listymisen, lienevät kuitenkin poikkeus. Pitäisi tutkia vähän työt­tömyys­ti­las­to­ja, jot­ta voisi antaa selvem­män vas­tauk­sen siihen, mis­tä töitä löy­tyy nopeasti ja mis­tä ei. Pitkäailka­istyöt­tömiä löy­tyy toki ihan kaik­ista kunnista.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu.
    Sotket nyt kak­si keskustelua. Minä olen puhunut sen puoles­ta, että niitä, jot­ka eri syistä pää­tyvät asumaan Helsin­gin seudulle pitäisi ohjata/päästää nyky­istä enem­män asumaan kan­takaupunki­in tekemäl­lä sinne enem­män asun­to­ja, en siitä, mis­sämäärin ihmis­ten tulee tai kan­nat­taa muut­taa muual­ta maas­ta Helsinkiin. 

    Voisitko Osmo ker­toa, mis­sä helsinkiläi­nen voisi elää het­ken rauhas­sa, ilman että naa­puri­in olisi koko ajan joku (kaupun­ki tai gryn­deri) tup­paa­mas­sa uut­ta taloa (toisen perään, tai tilalle) ja lisää väkeä? 

    Math­ias on oike­as­sa. Jatku­vas­ta rak­en­tamis­es­ta ja vielä uusista suun­nitelmista aiheutu­va stres­si alkaa käy­dä kaupunki­lais­ten her­moille. Tässähän on koh­ta koko kaupun­ki kuin noidanke­hässä, kun ei koh­ta enää edes tiedä, kan­nat­taisiko muut­taa Kehä I:n taakse vai peräti III:n ulkop­uolelle? Eihän tääl­lä täl­lä menol­la koh­ta kestä kukaan vielä jär­jis­sään ole­va enää asua! 

    Väkimäärän hillit­semätön kasvu tulee näkymään myös mie­len­ter­veyshäir­iöistä kär­sivien määrän kasvu­na. Viimemaini­tut taas halun­nevat vain edelleen tai jopa entistä kiihkeäm­min ‘lisää kaupunkia kaupunki­in’! Ahneelle­han ei mikään riitä.

    Laut­tasaa­res­sa pure­taan kaupun­gin kaunein­ta vesi­tor­nia ja Vul­canin mäen luona on nähty myös Hul­lu-Jus­si. Tämä hul­lu ilmiö, jon­ka vaiku­tuk­set näkyvät jopa uusim­man yleiskaa­van suun­nitelmis­sa, on selvästikin kuin noidanke­hä, jos­ta ei pääse edes kovin hel­posti irti.

  59. Alkaa jo ilmeis­es­ti minus­sakin näkyä mie­len­ter­veyshäir­iön ensioireet, kun kir­joitin edel­lä nim­imerkik­seni “Kivikaupun­gin kasvu”!!! Näin se hul­lu­us ilmeis­es­ti alkaa …

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho,
    Helsingis­sä asuu niin paljon ihmisiä kuin siel­lä mah­tuu asumaan. Sil­lä että houkutel­laan ihmisiä Helsinki­in ei ole merk­i­tys­tä siihen, kukn­ka paljon asun­tokan­taan mahtuu. 

    Näin on, mut­ta kaik­ki ymmär­rämme, että tehokas väen houkut­telu kor­reloi käytän­nössä asun­to­jen ja väen määrän lisään­tymisen kanssa. Se ainakin lie­nee houkut­telun tarkoi­tus. (Ups, sin­un tarkoituk­sesi­han ei kai ollut houkutel­la 400 000 ihmistä Helsinki­in. Tai ehkä halu­at houkutel­la heitä, mut­ta jät­tää uudet asun­not rak­en­ta­mat­ta. Tai ehkä toiv­ot, että vuosaare­laiset muut­ta­vat keskus­taan, ja Vuosaari jää tyhjäksi. 🙂 )

    Asum­is­tu­ki houkut­telee asumaan väl­jem­min, mikä taas tarkoit­taa, että asun­tokan­taan mah­tuu vähem­män ihmisiä.

    Noin voisi käy­dä vain jois­sain tarkasti säädel­lyis­sä olo­suhteis­sa. Jos rahaa jae­taan, syn­tyy myös lisää halua muut­taa paikkakun­nalle, ja asun­to­jen hin­nat nou­se­vat ja estävät isoon asun­toon hakeu­tu­mista. Kyl­lä pääsään­tö on, että ihmiset ryn­täävät sinne, mihin kolikoi­ta heitetään.

    Käsit­tääk­seni Helsingis­sä on paljon kysyn­tää myös pie­nille asun­noille, joten kyse ei ole siitäkään, että asum­istuet ja niihin liit­tyvät ehdot oli­si­vat muut­ta­neet pien­im­mät asun­not ei-halu­tuik­si. Toisaal­ta, jos muual­lakin mak­set­taisi­in Helsin­gin tasoisia asum­is­tukia, olisi aika ilmeistä, että täl­lä päin­vas­taisel­la toimen­piteel­lä paine asua Helsingis­sä vähenisi. Sinä väität ilmeis­es­ti dynaami­ikan toimi­van päin­vas­toin (lisää rahaa = vähem­män asukkaita).

  61. Kaupun­ki voi kas­vaa, mut­ta sen kasvun tulee olla hal­lit­tua ja hyvin harkit­tua. Lisäk­si tulee sitä (kasvua) suun­niteltaes­sa ottaa huomioon nyky­is­tenkin asukkaiden (ja yri­tys­ten) tarpeet, ei ain­os­taan uusien tulokkaiden tai gryn­drei­den vaa­teet. Tyl­sää ja yksi­toikkoista, liian lev­o­ton­ta tai tiivistä ja rumaa kaupunkia ei tarvi­ta lisää.

    Kaupungis­sa tarvi­taan mon­en­laisia tilo­ja. Liikaa yksipuolisu­ut­ta, esim. aluei­ta, joil­la on vain asun­to­ja tai vain vain varas­to­ja, tai toimis­totilo­ja tulee vält­tää. Jos jollekin­näistä on enem­män voimakas­ta kysyn­tää kuin muille, on löy­dyt­tävä myös jous­toa, mut­ta ei mihin asti hyvän­sä. Ihan pelkkiä nukku­malähiöitä ei pidä tehdä, ei myöskään nykyisen Espoon Keilaniemen ja ‑ran­nan kaltaista, iltaisin ja viikon­lop­puisin kolkkoa, mut­ta silti aika kum­mallisen har­vaan raken­net­tua kaavaa. Siel­lä, jos mis­sä, riit­täisi pusku­trak­to­ril­la töitä, kun koko alue olisi syytä suun­nitel­la aivan uusik­si paljon nyky­istä järkeväm­mäl­lä taval­la. Miten tuos­ta on tuol­lainen ylipäätään tullutkaan?

    Aivan olen­nainen asia kaupun­gin men­estyk­sen kannal­ta ovat myös hyvät ja suju­vat liikenne- ja kulkuy­htey­det, ilman liian pitk­iä odotu­saiko­ja. On myös huo­mat­ta­va, että kaik­ki eivät halua pyöräil­lä vuo­den ympäri. Vain har­va halu­aaa ajaa pyöräl­lä (tääl­lä Suomes­sa) kelis­sä kuin kelis­sä. Moni mat­ka voi myös olla tuo­ta varten liian pitkä, ainakin kokon­aisa­jankäytön osalta (suihkus­sa käyn­ti ja vaat­tei­den vai­h­to mukaan­lukien). Jos kaupun­ki ja sen työ­paikat halu­taan entistä use­am­man ulot­tuville, tulee myös kaupun­gin isoi­hin liiken­nehankkeisi­in, jot­ka anta­vat mah­dol­lisu­u­den inhimil­liseen asun­to­tuotan­toon myös etääm­mäl­lä, eri ilman­su­un­nis­sa, löy­tyä riit­tävä rahoi­tus ja osaa­vat suunnittelijat.

    On aika kum­mallista, miten paljon nykyään kaupunkia raken­netaan vain pyöräil­i­jöi­den etua ajatellen, kun ykkös­si­jalle kaikessa liiken­nesu­un­nit­telus­sa tulisi aset­taa jalankulk­i­ja, joka hyvin usein tarvit­see myös julk­isia liiken­nevä­lineitä. Vaik­ka yhtey­det mm. Laut­tasaares­ta (ehkä muual­takin) keskus­taan on saatu tehtyä eri­laisin kier­tor­e­it­ein (ja pyöräti­etyö­main) aiem­paa selvästi hitaam­mik­si, on julk­isten liiken­nevä­linei­den suo­sio suh­teel­lis­es­ti ottaen yhä erit­täin suuri. 

    Ei pidä uno­htaa, että meistä ihmi­sistä (jopa espoolai­sista!) ylivoimais­es­ti suurin osa on lähtöko­htais­es­ti jalankulk­i­joi­ta, ja siten poten­ti­aal­isia aiem­paa tehokkaam­min toimi­van julkisen liiken­teen käyttäjiä.

    1. On aika kum­mallista, miten paljon nykyään kaupunkia raken­netaan vain pyöräil­i­jöi­den etua ajatellen

      Pyöräi­lyn hyväk­si käytetään rahaa vähän alle 10 M€/vuosi. Kaupung­inm suo­rat investoin­nit autoilun hyväk­si ovat noin 100 m€/vuosi, minkä lisäk­si asun­to-osakey­htiöitä velvoite­taan kaavamääräyk­sil­lä rak­en­ta­maan autopaikko­ja noin sadal­la miljoon­al­la. Lisäk­si val­tiokin investoi jotain autoilun hyväk­si Helsingissä.

  62. Juho Laatu:

    Halu­amme eri asioi­ta. Nähdäk­seni tuol­lainen “kyl­lä tekevälle töitä löy­tyy” ‑raken­nel­ma johtaa viime kädessä risu­jen keräi­lyyn ja köy­hyy­teen. Kaik­ki vau­raus tässä yhteiskun­nas­sa perus­tuu erikois­tu­misen tuo­ma­lle lisäar­volle. Sil­lä eikä spas­tisel­la työn­teon palvom­isel­la mah­dol­lis­te­taan mm. juuri tuo sin­unkin hel­limäsi maaseu­tu-utopia. En usko, että saavu­tamme liiem­min yksimielisyyt­tä tästä asi­as­ta, joten parem­pi var­maan jät­tää tähän ja mah­dol­lis­es­ti jatkaa Osmon tuoreem­pi­en päiv­i­tys­ten yhteydessä.

  63. Kake:
    Juho Laatu:

    Halu­amme eri asioi­ta. Nähdäk­seni tuol­lainen “kyl­lä tekevälle töitä löy­tyy” ‑raken­nel­ma johtaa viime kädessä risu­jen keräi­lyyn ja köyhyyteen. 

    En puhunut siitä, mitä minä halu­an, vaan siitä, mil­lainen käsi­tyk­seni on tämän het­ken työl­lisyys­ti­lanteesta Suomessa.

    Mut­ta jos puhutaan siitä, mil­lainen työl­lisyyspoli­ti­ik­ka Suomes­sa pitäisi olla, kan­natan nk. täystyöl­lisyyt­tä ja yhteiskun­nan toimia sen saavut­tamisek­si. Kaik­ki työt ovat kun­nioitet­tavia, myös risu­jen keräi­ly, jos sel­l­aista työtä sat­tuisi ole­maan tar­joil­la. Köy­hyyt­tä en aja. Köy­hyy­den elim­i­noimisek­si pidän esim. perus­tu­loa ja taku­u­työ­paikkaa kehit­telemisen arvoisi­na ajatuksi­na. Näin Suomeen ei jääsi ain­oatakaan työhaluista kohtu­u­umenoista köyhää.

    Kaik­ki vau­raus tässä yhteiskun­nas­sa perus­tuu erikois­tu­misen tuo­ma­lle lisäarvolle. 

    Ei perus­tu. Tai siis vaik­ka erikois­tu­mi­nen onkin oleelli­nen perus­ta ja osa yhteiskun­tamme toim­intaa, se on jo itses­tään­selvä asia eikä enää mikään keskeinen hyv­in­voin­timme tason muu­tok­si­in vaikut­ta­va tekijä.

    Väitän että tuo­ta merkit­tävämpiä tek­i­jöitä ja kehi­tysko­hte­ta hyv­in­voin­nin tuot­tamises­sa ovat esim. koulu­tus, teol­lisu­us, muu myytäväk­si kel­paa­van tuot­ta­mi­nen yli oman tarpeen ja vielä var­maankin alku­tuotan­tokin. Erikoi­tu­mista tarvi­taan myös, mut­ta ne oleel­lisim­mat askeleet erikois­tu­mises­sa otet­ti­in jo tuhan­sia vuosia sit­ten, ja Suomes­sa sil­loin, kun omavaraistalous ja kylä­ta­soinen erikois­tu­mi­nen lalkka­si­vat ole­mas­ta domi­noi­va toimeen­tu­lon muo­to. Nykyään käytän­nössä kaik­ki työn­tek­i­jät ovat erokois­tunei­ta. Siinä mielessä erikois­tu­mi­nen jatkuu, että esimerkik­si tietokone­pele­jä tehdään nyt jos­sain kylässä koko maail­man tarpeisi­in. Joil­lain aloil­la lisäerikois­tu­misel­la voi siis vielä saavut­taa lisäte­ho­ja. Mut­ta tämä ei siis tee erikois­tu­mis­es­ta ain­oaa lsäar­von tuot­ta­jaa, vaan vain yhden yksit­täisen suh­teel­lisen stabi­ilin tek­i­jän lisäar­von tuottamisessa.

    Sil­lä eikä spas­tisel­la työn­teon palvom­isel­la mah­dol­lis­te­taan mm. juuri tuo sin­unkin hel­limäsi maaseutu-utopia. 

    En osaa kom­men­toi­da, ellet ker­ro sitä, mil­laiseen utopi­aan ja työn­tekoon uskot min­un uskovan.

    En usko, että saavu­tamme liiem­min yksimielisyyt­tä tästä asi­as­ta, joten parem­pi var­maan jät­tää tähän ja mah­dol­lis­es­ti jatkaa Osmon tuoreem­pi­en päiv­i­tys­ten yhteydessä.

    Minus­ta näyt­ti vähän siltä, että olit pääasi­as­sa eri mieltä jonkun min­ulle tun­tem­at­toman henkilön kanssa :-).

Vastaa käyttäjälle Juho Laatu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.