Kaupunkien voitto (1): Aluksi

10.10.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Rykäisimme yhdessä Mikko Särelän kanssa Eva-pamfletin “Kaupunkien voitto”. Nimi viittaa EdWard Glaeserin kirjaan Tirumpf of the City. Koko julkaisu on ladattavissa Evan sivuilta tämän linkin kautta. [LINKKI KORJATTU; TOIMII NYT] Menemällä Evan sivuilla löytää myös linkin e-kirjan ilmaiseen lataukseen.

Tarkoituksenani on palastella raporttimme jaettuna useaan postaukseen. Toivon, että keskustelu pysyisi kunkin postauksen rajatussa aihepiirissä, koska koko raportista keskustelu yhtä aikaa johtaisi pahaan kakofoniaan.

  1. ALUKSI

Kaupungistuminen ja erityisesti suurten kaupunkien kasvu on nopeutunut kaikkialla maailmassa. Suomi on kaupungistumisessa selvästi jäljessä muita Pohjoismaita ja jokseenkin kaikkia yhtä vauraita maita.
Siksi voidaan olettaa, että tulemme ottamaan muita kiinni. Kaupunkien kasvu tulee Suomessa olemaan vielä suurempaa kuin muualla.
Viime viiden vuoden aikana vuosina 2010–2014 yhteenlaskettu väkiluvun kasvu 20 suurimmassa kaupungissa on ollut yli 133 000 henkeä. Yli puolet tästä, yli 71 000 henkeä, on kohdistunut Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle.
Näköpiirissä ole mitään, mikä hidastaisi tätä kehitystä. Päinvastoin, monet seikat viittaavat siihen, että suurten kaupunkien kasvu tulee kiihtymään.
Suomen taloudellisen menestyksen kannalta keskeiset kasvavat elinkeinoalat ovat sellaisia, että ne viihtyvät kaikkialla maailmassa parhaiten suurissa kaupungeissa. Harva asutuksemme vaikeuttaa entisestään vuorovaikutukseen perustuvien elinkeinojen toimintaa suurten kaupunkien ulkopuolella.
Tämä ei tarkoita, ettei muunlaista elinkeinotoimintaa tarvita tai ettei muilla paikkakunnilla kuin suurimmilla kaupungeilla ole merkitystä. Se tarkoittaa vain, että optimi on siirtymässä: voisimme kansakuntana paremmin, jos suurimmat kaupunkimme olisivat suurempia.
Vaikka kaupunkien kasvu jatkuisi vain viime viiden vuoden tasolla, seuraavan 15 vuoden aikana kaupungeissa tarvittaisiin asuntoja noin 400 000 lisäasukkaalle eli noin 15 miljoonaa asuinneliötä. Tämä tarkoittaisi samaa kuin Turun ja Tampereen kaupunkien rakentaminen täysin tyhjästä aloittaen.
Lisäksi Tilastokeskus ennustaa suurten kaupunkien kehyskuntiin sadantuhannen asukkaan lisäystä. Mahdollinen asumisväljyyden kasvu saattaa tuoda kaupunkeihin rakentamistarvetta yhtä paljon kuin väkiluvun lisäys.
Asuntojen lisäksi uudet asukkaat tarvitsevat teitä, katuja ja raiteita, kouluja, päiväkoteja ynnä muuta. Helsingissä on arvioitu, että uusista asukkaista syntyy kunnalle investointitarpeita runsaat 30 000 euroa uutta asukasta kohden.
Yleistettynä kaikkiin kasvaviin kaupunkeihin tämä merkitsee, että asuntorakentamisen ohella kaupunkien kasvu tuottaa kunnallisia investointeja 10–15 miljardia euroa. Lisäksi tulevat investoinnit työpaikkoihin ja asukkaiden käyttämiin yksityisiin palveluihin.
Maamme taloudellinen tulevaisuus ratkaistaan kaupungeissa. Urbanisoituminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti. Tätä taustaa vasten kaupunkipolitiikkaan kiinnitetään oudon vähän huomiota.
Kaupunkien merkitys Suomen taloudelle on jo nyt aivan olennainen, mikä käy ilmi muuttoliiketutkija Timo Aron teettämästä kartografista (kuvio 1). Tampereen, Turun ja Helsingin merkitys on jo nyt hallitseva.
Koko kansantalouden kohtalo ratkaistaan kaupungeissa, vaikka jotkut kaupunkien ulkopuoliset hankkeet voivat olla hyvinkin menestyksellisiä ja tuoda hyvinvointia ja kasvua paikallisesti.

alueellinen BKT
Tämä EVA Pamfletti on kirjoitus siitä, miksi kaupunkien kasvu on väistämätöntä ja miksi se on myös hyvä ja monen kaupunkeihin muuttavan kannalta onnellinen asia. Keskitymme kaupungeista erityisesti cityihin, monipuolisen osaamisen verkostojen ympärille rakentuneisiin kaupunkeihin, jotka väistämättä ovat Suomen oloissa maan suurimpia kaupunkeja. Kaupungeilla on myös muita funktioita, mutta niitä ei tässä pamfletissa käsitellä kuin pintapuolisesti.
Kirjassa käsitellään hyvin paljon Helsinkiä. Tämä johtuu kirjoittajien taustasta – siitä, että tunnemme Helsingin muita kaupunkeja paremmin. Paljon on tekstiä myös Tampereesta, koska se näyttää muodostavan Helsingille tärkeimmän kilpailijan tai kumppanin Suomessa.
Tämän pamfletin sisältöön ovat vaikuttaneet molemmat kirjoittajat, Mikko Särelä ja Osmo Soininvaara. Tekstin lopullinen muotoilu ja siihen sisältyvät kannanotot ovat Osmo Soininvaaran vastuulla. Niinpä tekstissä paikoin ilmenevä minä-muoto viittaa Osmo Soininvaaraan ja me-muoto molempiin kirjoittajiin.
Olemme työn kuluessa saaneet arvokkaita kommentteja ja neuvoja lukuisilta henkilöiltä. Haluamme kiittää erityisesti Timo Aroa, Mika Kortelaista, Juha Kostiaista, Markku Lehmusta, Antti Moisiota, Tuukka Saarimaata, Antti Suvantoa ja Janne Tukiaista.

 

Kommentit

49 Vastausta artikkeliin “Kaupunkien voitto (1): Aluksi”

  1. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 11.10.2015 kello 0:54

    Pamfletin teksti heijastelee nähdäkseni kirjoittajiensa ajatusmaailmaa.

    Kenen piikkiin tuo arvioitu 30.000 euron infrakustannus per uusi asukas oikeastaan kuuluu?

    Millä keskimääräisellä tulotasolla kaupungin uudet asukkaat kykenevät itse kustantamaan tuottamansa investointitarpeen infraan (sitä asuntoinvestointia unohtamatta)? Ts. miten suuret tulot tulee tulokkailla olla, jotta rahkeensa riittävät tuohon kaikkeen? Pitääkö koko esim. nelihenkisen perheen tehdä lapsia myöten hyväpalkkaista ansiotyötä.

    Entä missä ajassa se heidän infransa tulee maksaa? Vai kerätäänkö yhteen isoon “säkkiin”, siis rahat sitä uutta infaa varten peräti kaikilta kaupunkilaisilta? Siinä piilee silloin myös sellainen vaara, että kaupungin jo olemassaolevan infran kunnossapito jää enemmän (tai vähemmän) hunningolle, jos kaiken huomion saa pelkästään vain kaikki uusi. Se voisi olla sangen lyhytnäköistä, kun se vanha infra ikääntyy ja myös kunnoltaan heikkenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.10.2015 kello 9:09

    Tarkoitus on, että he maksavat siitä suurimman osan asuntoa ostaessaan. Tai siis rakennusliike tonttia ostaessaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Aimo kirjoitti 11.10.2015 kello 9:01

    Lähdeluettelosta näyttää puuttuvan alan klassikot Alexander ja Cristaller. Helsingin kohdalla kuusikulmio muuttuu helposti kolmioksi, siihen auttaa Chermayeff.

    Pietari..? Putin ei ole vallassa ikuisesti, pikajuna Pietariin Kouvolan kautta on yhtä tärkeä kuin ruma ELSA.

    Tallinan tunneli..? Sittenhän siinä on jo viisi kuudesta kristallin särmästä.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskuspaikkateoria

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  4. max kirjoitti 11.10.2015 kello 9:26

    Yksi selitys kaupunkien kasvulle on tässä kuvaajassa:
    http://www.stat.fi/til/tjt/2011/03/tjt_2011_03_2013-04-10_kat_002_fi_001.gif

    Nuorten tulot painuvat. Se selittää miksi päätöksenteko ja itsenäistyminen hidastuvat kuten Talouselämä taannoin uutisoi. Tuettu asuminen ja elämä on houkuttelevampaa kaupungissa kuin karikatyyrinen itsenäistyminen pientaloon kasvukeskuksen työssäkäyntialueella.

    Osmo, anna nuorille kokoaikaista, konservatiivista ja hyväpalkkaista työtä ja he, mahdollisesti ostavat kyllä kaupunkiasunnon jostakin urbaanista lontoosta kulttuuri- tai viihdetekona ja asettuvat asumaan johonkin mukavaan ja tunnelmalliseen oxfordiin. Aivan kuten tekevät kaikki muutkin jos on valinnanvaraa ja resursseja. Kaupunkien voitto on etenkin tuloerojen kasvun ja työn loppumisen voitto. Toki aina on poikkeuksiakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  5. max kirjoitti 11.10.2015 kello 9:29

    “Tuettu asuminen ja elämä on houkuttelevampaa kaupungissa kuin karikatyyrinen itsenäistyminen pientaloon kasvukeskuksen työssäkäyntialueella.”

    Tuo meni päin prinkalaa (kaksi ajatusta sotkeutui), “houkuttelevampaa kaupungissa kuin kasvukeskuksen työssäkäyntialueella”. Tämä jo pelkästään opinahjojen maantieteellisen sijainnin vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  6. JY kirjoitti 11.10.2015 kello 10:42

    Pitää vähän avata tuota väkiluvun kasvua. Onko tuo nyt sitten megatrendi? Ehkä siinä on vähän liikaa mahtipontisuutta.

    1.1.2010-30.6.2015
    syntyvyys, maassamuutto, maahanmuutto, yhteensä
    Espoo+Helsinki+Vantaa..29178..18311..31239…79025
    20 suurinta…………46595..32010..57014..135619
    muu maa…………….-5751.-32010..27449..-10312

    20 suurinta kasvuprosentin mukaan
    Espoo……..11842…3139…7679…9,43
    Oulu……….8746…3372…2162…7,81
    Vantaa……..7676…-234…6606…7,44
    Seinäjoki…..1784…1729….584…7,19
    Helsinki……9660..15406..16954…7,08
    Tampere…….3590…5006…2989…5,49
    Jyväskylä…..3592….575…1671…4,57
    Turku……….702…3281…3865…4,37
    Kuopio………849…2233…1322…4,15
    Vaasa………1126…-322…1861…4,11
    Joensuu……..507….635…1070…3,02
    Lahti………-238…1634…1457…2,81
    Rovaniemi…..1168…-912…1173…2,43
    Hämeenlinna…-289….729…1115…2,32
    Lappeenranta..-220…-602…1466…0,86
    Pori……….-840….438….835…0,52
    Mikkeli…….-436…-184….647…0,09
    Kotka………-989..-1269…1860..-0,72
    Salo……….-240..-1094….665..-1,21
    Kouvola……-1395..-1550…1033..-2,17

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  7. Syltty kirjoitti 11.10.2015 kello 10:57

    Aimo:
    Pietari..? Putin ei ole vallassa ikuisesti, pikajuna Pietariin Kouvolan kautta on yhtä tärkeä kuin ruma ELSA.

    Putin ei ole mikään anomalia Venäjän historiassa, eikä hänen poistumisensa muuta maan perusolemusta. Venäjä on ekspansiivinen ja laajentumishaluinen valtio, on aina ollut ja tulee edelleenkin olemaan nähtävissä olevassa lähitulevaisuudessa.

    Eli Venäjä on halunnut ja edelleenkin haluaa sananvallan piennempien naapureiden asioihin. Täämä ei yhden putinin tuleminen tai meneminen muuta miksikään.

    Toisin sanoen liian voimakkaat taloudelliset siteet Venäjään ovat suurta tyhmyyttä. Sen Fennovoiman ja Fortumin veivaus osoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  8. Sepi kirjoitti 11.10.2015 kello 13:50

    Jos BKT per capita on kaupungissa reilusti korkeampi kuin maaseudulla, niin infrakustannukset saa maksettua kyllä ilman mitään ongelmia.

    Se, että minä verona / maavuokrana jne. nuo kerätään vaikuttaa taloudelliseen tehokkuuteen, mutta ero jäänee marginaaliseksi jos verotusta ei hoideta eivan pähkähullusti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  9. Markku Korkeala kirjoitti 11.10.2015 kello 13:57
  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.10.2015 kello 21:36

    Kiitos, Markku Korkeala. Linkki on nyt korjattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. antti kirjoitti 11.10.2015 kello 14:50

    Itse maksan noin 10000 euroa kunnallisveroa vuodessa, siitä vaan lisää kaupunkia rakentamaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  12. Tompelo kirjoitti 12.10.2015 kello 10:43

    max:
    Yksi selitys kaupunkien kasvulle on tässä kuvaajassa:
    http://www.stat.fi/til/tjt/2011/03/tjt_2011_03_2013-04-10_kat_002_fi_001.gif

    Nuorten tulot painuvat. Se selittää miksi päätöksenteko ja itsenäistyminen hidastuvat kuten Talouselämä taannoin uutisoi. Tuettu asuminen ja elämä on houkuttelevampaa kaupungissa kuin karikatyyrinen itsenäistyminen pientaloon kasvukeskuksen työssäkäyntialueella.

    Osmo, anna nuorille kokoaikaista, konservatiivista ja hyväpalkkaista työtä ja he, mahdollisesti ostavat kyllä kaupunkiasunnon jostakin urbaanista lontoosta kulttuuri- tai viihdetekona ja asettuvat asumaan johonkin mukavaan ja tunnelmalliseen oxfordiin. Aivan kuten tekevät kaikki muutkin jos on valinnanvaraa ja resursseja. Kaupunkien voitto on etenkin tuloerojen kasvun ja työn loppumisen voitto. Toki aina on poikkeuksiakin.

    Kantsii kuitenkin panna merkille, että nuoret tienaavat enemmän ja jopa huomattavasti enemmän nyt kuin silloin kun omakotitalobuumi oli voimakkaimmillaan. Siksi on vaikea hyväksyä väitettä että tulojen väheneminen olisi syynä haluun asua kaupungissa.

    Sinänsä kyllä ihan mielenkiintoinen trendi tuo nuorten ansioiden jämähtäminen (ei kuitenkaan laskeminen, toisin kuin väität). Varmaan sillä on yhteys siihen, että yhä useampi pitää pääkaupunkiseudulle – ja muihin kaupunkeihin – muuttamista järkevänä. Töitä on tarjolla enemmän ja uraputki ei ole ihan toivoton.

    Tämä kehitys myös ruokkii itseään: mitä enemmän porukka muuttaa kaupunkeihin, sitä huonompi on sijoitus omakotitaloon nurmijärvillä.

    Kepu ja näemmä muutkin hallituspuolueet haluavat hidastaa kehitystä maataloustukia nostamalla ja biotalouteen liittyvillä “kärkihankkeilla”. “Kärki” taitaa tässä kuitenkin viitata ikään kuin vitsin kärkeen. Paitsi että ei paljon naurata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2015 kello 18:00

    Siksi on vaikea hyväksyä väitettä että tulojen väheneminen olisi syynä haluun asua kaupungissa

    Vielä vaikeammaksi tämän tekee se, että asuminen kaupungissa on paljon kalliimpaa kuin asuminen kehyskunnissa.Argumentissa on jokin etumerkkiin liittyvä ongelma.

    .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. erkki niini kirjoitti 12.10.2015 kello 13:23

    Helsinki on ongelma, pienituloisten rahat eivät riitä asumiseen. Helsingin kasvu perustuu julkisen sektorin kasvuun, mutta se on onneksi taittumassa. Suurin tuote lienee erlaiset tutkimusraportit. Sekin taitaa hiipua, hallitus tekee päätöksiä ilman 2+ vuoden valmistelua, toki joutuu joskus korjailemaan, mutta vauhdilla menee.
    PS oonko liian räväkkä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2015 kello 18:34

    Onko valtion työpaikkojen määrä kasvanut Helsingissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Countryboy kirjoitti 12.10.2015 kello 18:04

    Kesällä oli lehdissä 20 suurimman kaupungit työttömyysasteet. Ei kovin mairittelevaa luettavaa, korkein Kotkassa 20,5 %. Helsinginkin luku 13% lähenee jo Kouvolan lukua 14,5%. Maahanmuutto tullee lisäämään vielä Helsingin ja muiden kaupunkien työttömyyttä huomattavasti. Onko tämä nyt sitten menestystarina ? Ehkä. Pienimmät työttömyysprosentit ovat perinteisesti Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  17. max kirjoitti 12.10.2015 kello 19:17

    Osmo Soininvaara: Vielä vaikeammaksi tämän tekee se, että asuminen kaupungissa on paljon kalliimpaa kuin asuminen kehyskunnissa.Argumentissa on jokin etumerkkiin liittyvä ongelma.
    .

    Latasin pamfletin mutta en vielä juurikaan lukenut sitä. Voi olla, että seuraava selviää siitä suoraan tai ainakin rivien välistä…

    Voinko pyytää Osmo määrittelemään minkä tuossa laskette kaupungiksi ja mikä ei ole enää kaupunkia. (Kuntaliitosten myötä yhä useampi asuu kaupungissa mutta sitä ette tietenkään tarkoittane. Vaikea toisaalta mieltää, että tarkoittaisitte kaupungiksi myöskään autoistunutta alikaupunkia(?))Ja arvio tarvitseeko määritelmää muuttaa jos ja kun nautimme joskus taas voimakkaasta talouskasvusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2015 kello 20:12

    Kaupunki on paikka, josta on alle 300 metriä ratikkapysäkille .;-) On myös laveampia määritelmiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Urbaani Vantaalla kirjoitti 12.10.2015 kello 20:12

    Pääkaupunkiseutua pitäisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Näin asumista ja työssäkäyntiä voitaisiin ohjata järkevästi laajemmalle alueelle, eikä rakentaa Helsingin viheralueita ja merenrantoja täyteen asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  20. tuen maksaja kirjoitti 12.10.2015 kello 21:11

    Osmo Soininvaara:
    Kaupunki on paikka, josta on alle 300 metriä ratikkapysäkille .;-) On myös laveampia määritelmiä.

    Tässä on nyt taas jotain vaikeasti ymmärrettävää huumorintapaista. Kuten on sanottu aikaisemmin, sinun kannattaa jättää huumori niille, jotka sen taitavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  21. max kirjoitti 12.10.2015 kello 22:20

    Tompelo: Kantsii kuitenkin panna merkille, että nuoret tienaavat enemmänja jopa huomattavasti enemmän nyt kuin silloin kun omakotitalobuumi oli voimakkaimmillaan. Siksi on vaikea hyväksyä väitettä että tulojen väheneminen olisi syynä haluun asua kaupungissa.

    Sinänsä kyllä ihan mielenkiintoinen trendi tuo nuorten ansioiden jämähtäminen (ei kuitenkaan laskeminen, toisin kuin väität). Varmaan sillä on

    Tuohon saattaa nipin napin riittää, että asuntolainojen korot ovat laskeneet nostaen käytettävissä olevien tulojen asuntotulo-osuutta. Niin ja asumistukihan on ainakin massana kasvanut. Se on nostanut käytettävissä olevien tulojen tulonsiirto-osuutta. Sotkuinen juttu.

    Kaupunkien kasvu on otettava. Mutta siitä olen rankasti eri mieltä ettakö se koostuisi vain kourallisesta positiivisia kertoimia vailla mustia joutsenia.

    Olen jo aiemminkin täällä blogissa kehunut Osmoa, että hän sentään antaa nuorille toivoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Tero Tolonen kirjoitti 13.10.2015 kello 9:55

    Eiköhän se näissä kaupunki vs maaseutu -jutuissa ole kuitenkin niin, että virtaava vesi voittaa seisovan – jos ihmiset jämähtää kaupunkeihin nauttimaan niiden elintasosta ja palveluista, eivätkä enää joko tietoisesti tai tiedostamatta kehity oman siviilisaation henkisen tason kehittämiseen, siitä on seurausta paitsi henkinen taantuminen myös viimekädessä taloudellinen taantuminen.

    Ei siis ole vielä todistettu, että tämä nykyinen sukupolvi tai sitä seuraavat eivät jumiutuisi velaksi elämisen kulttuuriin, jota ylläpidetään kaupunkien rakentamisesta saadulla ilmaisella rahalla. Ja ei käsittääkseni ole todistettu sitäkään, etteikö kaupunkien työpaikoista suuri osa ole seurausta juuri tästä aavistuksen keinotekoisesta, asuntotuotantopohjaisesta rahasta.

    Nyt kun toistaalta maaseudulta virtaa sen lahjakkainta pääomaa kaupunkeihin, ja toisaalta pankit voivat luoda uutta rahaa tyhjästä, kaupungit pysyvät elinvoimaisempina – mutta jossain vaiheessa tämä muutos tasoittuu ja lopulta taas kaupungin ääni, valo, ja ilmansaasteet, melu ja muut tekijät taas alkavat muuttaa evolutiivista tasapainoa heikentäen kaupungissa asuvien kapasiteettia suhteellisesti enemmän kuin keskittymiskykyä paremmin ylläpitävän, maaseutumaisemman olosuhteiden lapsilla. Rauhalliset kivitalot kaupunkien keskustoissa ovat ehkä juuri siksi niin kalliita – niissä häiriötekijät ovat kohtuullisesti minimoituina.

    Kaupunkihan ei itsessään tuota mitään muuta “reaalista” kuin asumipaikan – kulttuurikeskittymän, kaupan ja talouden keskittymän – sen sijaan moni kaupan käytävä asia syntyy kaupunkien ulkopuolella, kahvi, sokeri, paperi, maito, elektroniikkatuotteet, sähkö, lämpö, villa, vaatteet, linja-autot, junat etc. rakennetaan pääosin kaupunkien ulkopuolisilla alueilla, tai ainakin ydinkeskustan ulkopuolella tai alueille joita voitaisiin luokitella ns. teollisuusalueiksi. Lämpövoimaloissa käytettävää hiiltäkään ei tietääkseni louhita urbaaneilta alueilta. Nämä ovat niitä todellista arvoa sisältäviä “tuotteita”, jotka lopulta pitävät ihmisen tai ihmiskunnan elossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  23. max kirjoitti 13.10.2015 kello 11:29

    Osmo Soininvaara:
    Kaupunki on paikka, josta on alle 300 metriä ratikkapysäkille .;-) On myös laveampia määritelmiä.

    Voitto ei kuitenkaan suju kuin tanssi?

    “Maksuhäiriöiden määrä nousi ennätystasolle – jo joka kuudennella kolmekymppisellä merkintä” -HS

    “Täällä eivät maksuhäiriöt paina – katso oman alueesi tiedot” -Helsingin Uutiset

    jälkimmäistä lukemalla selviää, että pääkaupunkiseudulla maksuhäiriötä on lievimmin Espoossa.

    Onko Espoo siis lopulta (ainut positiivinen) malliesimerkki Kaupunkien Voitosta. (Joo 300 metriä raitsikkapysäkistä on lähinnä pittoreski anomalia mutta nasta sellainen, tunnustan jos voittaisin lotosta ostaisin sieltä kämpän kulttuuritekona vaikkapa Palmu-elokuvia kohtaan.)

    Vai onko voitto nyt tässä tulkittava vähän samanlaiseksi kuin olen jossakin aikanaan kommentoinut vuoteen 2007 päättynyttä nousukautta – vielä yksi tällainen nousukausi ja olemme kaikki konkurssissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. Perusjuntti kirjoitti 13.10.2015 kello 17:40

    Countryboy:
    Kesällä oli lehdissä 20 suurimman kaupungit työttömyysasteet. Ei kovin mairittelevaa luettavaa, korkein Kotkassa 20,5 %. Helsinginkin luku 13% lähenee jo Kouvolan lukua 14,5%. Maahanmuutto tullee lisäämään vielä Helsingin ja muiden kaupunkien työttömyyttä huomattavasti. Onko tämä nyt sitten menestystarina ? Ehkä. Pienimmät työttömyysprosentit ovat perinteisesti Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

    Lapin työttömyysprosentti on 16,3. Tässä lapin kunnat eriteltynä:

    Enontekiö 16,2
    Inari 16,9
    Kemi 18,9
    Kemijärvi 18,2
    Keminmaa 12,7
    Kittilä 16,8
    Kolari 19,0
    Muonio 20,3
    Pelkosenniemi 23,7
    Pello 16,8
    Posio 20,5
    Ranua 15,3
    Rovaniemi 15,6
    Salla 21,0
    Savukoski 20,9
    Simo 14,6
    Sodankylä 14,1
    Tervola 16,0
    Tornio 15,1
    Utsjoki 11,8
    Ylitornio 15,9

    Niin kauan kuin työttömyys pysyy pienissä kunnissa näin alhaisena, minusta ei ole mitään syytä kiihdyttää kehitystä, jossa ihmisiä ajetaan kaupunkeihin jakautumaan syrjäytyjiin ja menestyjiin ja luomaan kulttuuria, jossa sekä menestys että kurjuus periytyvät. Pienillä paikkakunnilla tällaista jakautumista ei tapahdu. Pienillä paikkakunnilla myös elinkustannukset ovat matalammat kuin kaupungeissa, veroin tuetuille työttömillekin.

    Epäilemättä kaupunki tarjoaa dynaamisille ja kunnianhimoisille ihmisille väylän verkostoitua ja kehittyä, mutta dynaamisia ja kunnianhimoisia on vain pieni osa kansasta. Sitä kansanosaa, joka pääasiassa pystyy ainoastaan suorittamaan, ei ole mitään syytä ohjata kaupunkeihin, vaan se päinvastoin pitäisi saada pysymään maalla. Kaupungit ovat joka tapauksessa tulevaisuudessa syvässä nesteessä jo pelkkien maahanmuuttajien vuoksi.

    Taitaa tässäkin asiassa päteä se vanha väittämä, että Suomi on pieni maa, johon mahtuu vain yksi totuus kerrallaan. Tällä hetkellä se on kaupungistiminen. Kaupungistumisen etuja nostetaan toistamiseen esiin, haittoja ei niinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  25. Jalankulkija kirjoitti 13.10.2015 kello 19:18

    Osmo Soininvaara:
    Kaupunki on paikka, josta on alle 300 metriä ratikkapysäkille .;-) On myös laveampia määritelmiä.

    Joo, paitsi niissä paikoissa, joissa kaupunkisuunnittelu ajaa keskustan pysäkkien vähentämistä ratikan “nopeuttamisen” verukkeella. Tämä 300 m toteutuu (ja alittuukin) pääasiassa Katajanokalla. Määritelmäsi mukaan esim. Eut-Töölö ei ole kohta enää kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  26. Vinha Perä kirjoitti 13.10.2015 kello 21:43

    Tero Tolonen:


    Nyt kun toistaalta maaseudulta virtaa sen lahjakkainta pääomaa kaupunkeihin, ja toisaalta pankit voivat luoda uutta rahaa tyhjästä …

    No tuo rahan tyhjästä luominen ei ihan pidä paikkaansa.

    Pankit luovat rahaa luottamusta vastaan, ei tyhjästä. Jollei ole luottamusta siihen että lainanottaja pystyy maksamaan lainansa takaisin ei pankki anna lainaa, eli uutta rahaa ei synny.

    Se miksi pankkilla sitten ei ole luottamusta voi taas johtua taloustilanteesta (taantuma/lama), koska ei pankilla ole hyviä edellytyksiä arvioida esim. uusien tuotteiden/innovaatioiden menestymismahdollisuuksia.

    Tämä on syy miksi EKP:n QE-ohjelma ei suoraan siirry reaalitalouteen: pankit ei myönnä uutta lainaa, eikä firmat investoi eli eivät tarvitse uutta lainaa. Narulla ei voi työntää.

    Uutta rahaa syntyykin sitten julkisen puolen lainanoton kautta: valtioiden ei tarvitse välttämättä edes koskaan maksaa kaikkea ottamaansa lainaa takaisin toisin kuin kotitalouksien: Korot pitää maksaa, mutta kun Suomen pankki ostaa Suomen valtion lainapapereita jälkimarkkinoilta ja tilittää korot valtiolle, niin rahaa siirtyy vaan taskusta toiseen.

    QE-ohjelmalla on kyllä ollut muita myönteisiä vaikutuksia, kuten euron kurssin lasku ja valtioden + yksityisten lainojen korkojen lasku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. R.Silfverberg kirjoitti 14.10.2015 kello 10:05

    Perusjuntti:

    Epäilemättä kaupunki tarjoaa dynaamisille ja kunnianhimoisille ihmisille väylän verkostoitua ja kehittyä, mutta dynaamisia ja kunnianhimoisia on vain pieni osa kansasta. Sitä kansanosaa, joka pääasiassa pystyy ainoastaan suorittamaan, ei ole mitään syytä ohjata kaupunkeihin, vaan se päinvastoin pitäisi saada pysymään maalla. Kaupungit ovat joka tapauksessa tulevaisuudessa syvässä nesteessä jo pelkkien maahanmuuttajien vuoksi.

    Tuohon ensimmäiseen väitteeseesi kysyn että tarkoitatko ihan tosissasi että vähän yksinkertaisemmat ihmiset kolhoosihommiin landelle vaan? Millä takaat sen että maaseudun miehet pääsevät perustamaan perheitä jos naiset eivät suostu maalle jäämään?

    Maahanmuuttajia Suomessa ei ole läheskään niin paljon kuin muissa länsimaissa, Nyt viime aikoina on tullut n 10.000 lyhyessä ajassa mutta se on kaiketi tilapäinen ilmiö. Siihen voi löytyä sjopa sellainen ratkaisu että Putler saa tahtonsa läpi: Jos länsimaat lakkaavat tukemasta Ukrainaa ja Janukovitsh palaa pressaksi, antaa Putin länsimaille vapaat kädet miehittää Syyria ja kaataa Al Assadin hallitus ja lopettaa ISI:ksen touhut siellä. Tarjous voi olla vaikea niellä mutta nämä kaksi asiaa: Ukraina ja lähi-itä ovat käytännössä Putinin näpeissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  28. Perusjuntti kirjoitti 14.10.2015 kello 21:14

    “Tuohon ensimmäiseen väitteeseesi kysyn että tarkoitatko ihan tosissasi että vähän yksinkertaisemmat ihmiset kolhoosihommiin landelle vaan?”

    Ei landen työntekijöistä tee varsinaista maataloustyötä kuin pieni osa.

    Suomessa on maatiloja reilut 50 tuhatta, ei sen enempää. Tilan ulkopuolisia työntekijöitä on hyvin harvalla. Ja kun huomioidaan, että Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa asuu väestöstä vähän yli kaksi miljoonaa, niin selviää, että näennäiskaupungeissa tai maalla työskentelee huomattava osa Suomen väestöstä, koska pikkukuntien työttömyysprosentit eivät ratkaisevasti eroa kaupunkien työttömyysprosenteista.

    “Maahanmuuttajia Suomessa ei ole läheskään niin paljon kuin muissa länsimaissa”

    Silti pääkaupunkiseudulla asuntopula ja sen vuoksi asumisen hinta on aivan sietämätön. Suurin osa maahanmuuttajista valuu sinne. Lähivuosina heitä tulee arviolta vähintään yli sata tuhatta (perheenyhdistämiset) ja seuraavan kymmenen vuoden aikana kaiketi yli puoli miljoonaa. Siinäpähän sitten pääkaupunkiseutu taistelee.

    Näistä ihmisistä merkittävä osa syrjäytyy tai eristäytyy, mikä johtaa slummiutumiseen. Somalialaisten ja irakilaisten työlllisyysaste on 13 %. Ei näille ihmisille voi povata muuta kuin kaupunkilaiskurjaliston osaa.

    https://vaestotiede.files.wordpress.com/2015/06/nepal1.jpg?w=728&h=748

    Ei minustakaan ole luovaan työhön. Jos minulle ei ole suorittavaa työtä, niin sitten ei ole työtä ollenkaan, koska oikeasti pystyn parhaimmillani vain esittämään luovaa. Kognitiivisilta kyvyiltäni olen liian heikko maailmaan, jossa täytyisi pärjätä muuten kuin mekaanisesti suorittamalla.

    Mitä hyödyllistä minun laiseni kaupungissa tekisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  29. mikko siitonen kirjoitti 15.10.2015 kello 5:31

    Terve,
    pikkuisen ma ihmettelen taas kerran tata ns. keskustelua. Ihmiset muuttavat noihin isompiin kaupunkeihin. Nailla keskustelupalstoilla me kinataan siita, miksi niiden niiden ei pitaisi tehda niin. Aika hassua, kai ne tietavat.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  30. R.Silfverberg kirjoitti 15.10.2015 kello 10:02

    Perusjuntti:
    Näistä ihmisistä merkittävä osa syrjäytyy tai eristäytyy, mikä johtaa slummiutumiseen. Somalialaisten ja irakilaisten työlllisyysaste on 13 %. Ei näille ihmisille voi povata muuta kuin kaupunkilaiskurjaliston osaa.

    Mä asun itse yhden suuren siirtolaislähiön leiman saaneen kerrostaloalueen vieressä. Ei somaleilla ym näytä niin huonosti menevän. Miehet ajavat töikseen taksia tai bussia, naiset sairaanhoitajina. Paljon lapsia heillä on tosin.

    Perusjuntti:

    Ei minustakaan ole luovaan työhön. Jos minulle ei ole suorittavaa työtä, niin sitten ei ole työtä ollenkaan, koska oikeasti pystyn parhaimmillani vain esittämään luovaa. Kognitiivisilta kyvyiltäni olen liian heikko maailmaan, jossa täytyisi pärjätä muuten kuin mekaanisesti suorittamalla.

    Mitä hyödyllistä minun laiseni kaupungissa tekisi?

    Luovuutesi näkyy ainakin siinä että osaat kirjoittaa. Kaupungissa tutustuisit muihin jotka osaavat ja joilla on mieliipiteitä asiosta.
    Sekin on lahja jos osaa tehdä suorittavaa työtä, kaupungissa riittää töitä putki- ja sähkömiehille ja muille remonttitaitoisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  31. Perusjuntti kirjoitti 15.10.2015 kello 12:58

    mikko siitonen:
    Terve,
    pikkuisen ma ihmettelen taas kerran tata ns. keskustelua. Ihmiset muuttavat noihin isompiin kaupunkeihin.

    Koska on pakko. Jos kaupunkiin muuttaneet joskus vaurastuvat tai saavat muuten mahdollisuuden, monet heistä muuttavat pois esimerkiksi kaupungin lähikuntiin, joissa on asumisen väljyyttä, mutta joista kaupungin palveluihin on vielä kohtuullinen matka.

    Tämä ei tarkoita, etteikö kaupunki olisi paras elinympäristö monille, mutta meitä ihmisiä on erilaisia, eikä kaupunkia voi tarjota yleisratkaisuksi. On pidettävä huoli siitä, että myös maaseudulla säilyy elämisen mahdollisuus. Se on myös kaupunkilaisten etu, koska kuten totesin, on kaupungistumisen kiistaton varjopuoli sosiaalisten luokkien korostuminen ja kansan jakautuminen kaupunkikurjalistoon ja luovaan hyvin toimeentulevaan luokkaan.

    Kaupungistuminen on lähtökohtaisia eroja tasanneen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tuhoaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.10.2015 kello 10:56

    Perusjuntti:
    Jos ihmisillä ei ole varaa muuttaa halpoihin asuntoihin kehyskuntiin, miten heillä on varaa asua kalliissa asunnoissa kaupungissa?
    Jos kaupungistuminen on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tuhoaja, se on varmaan aivan raunioina Ruotsissa ja erityisesti Tanskassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Sepi kirjoitti 15.10.2015 kello 14:50

    Perusjuntti:
    Niin kauan kuin työttömyys pysyy pienissä kunnissa näin alhaisena, minusta ei ole mitään syytä kiihdyttää kehitystä, jossa ihmisiä ajetaan kaupunkeihin jakautumaan syrjäytyjiin ja menestyjiin ja luomaan kulttuuria, jossa sekä menestys että kurjuus periytyvät.

    Työttömyysprosentit ovat matalia koska työttömät työikäiset ovat muuttaneet pois niiden töiden perässä.

    Jos sata työtöntä muuttaa taantuvasta kunnasta pois kaupunkiin ja heistä 50 työllistyy kaupungissa, koko maan kokonaistyöttömyys vähenee, taantuvan kunnan työttömyysprosentti vähenee ja kunnan työllisyysprosentti kasvaa, mutta kaupungin työttömyysprosentti kasvaa, koska vain puolet tulijoista työllistyi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  34. Maurizio kirjoitti 15.10.2015 kello 16:21

    “Ei somaleilla ym näytä niin huonosti menevän.”

    Ja tällä sun subjektiivisella huomiolla on yllämainitun työllisyysasteen kanssa tekemistä… niin mitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  35. Perusjuntti kirjoitti 16.10.2015 kello 11:13

    “Jos ihmisillä ei ole varaa muuttaa halpoihin asuntoihin kehyskuntiin, miten heillä on varaa asua kalliissa asunnoissa kaupungissa?”

    Eihän heillä olekaan. Heidän on pakko, koska keskittävällä politiikalla on ohjattu tilanne sellaiseksi, että ihmisten on pakko hakeutua seuduille, joilla he eivät ominensa pärjää.

    Viimeisissä uutisissa on kerrottu pääkaupunkiseudun asuntoahdingosta, jonka pakolaiset aiheuttavat. Eikös jo opiskelija-asuntojakin ehdotettu pakolaisille? Mihin opiskelijat sitten menevät?

    http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/tietokeskus/toimeentulotuen-ja-asumistuen-saajien-maarat-+jatkavat-kasvuaan

    “Toimeentulotuen saajien määrä kasvoi tammi‒maaliskuussa pääkaupunkiseudulla jälleen lähes kymmenesosalla edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tukea sai keskimäärin kuukaudessa 65 560 henkeä, mikä oli yli 5 000 henkeä enemmän kuin edellisvuonna. Helsingissä toimeentulotukea sai ensimmäisellä vuosineljänneksellä 41 620 henkeä, joka oli 7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Espoossa toimeentulotuen saajien määrä kasvoi 14 prosenttia 11 330 henkeen ja Vantaalla 8 prosenttia 12 610 henkeen. Kasvuvauhti on ollut viimeisen vuoden aikana pääkaupunkiseudun kunnissa kohtalaisen yhtenäistä.

    Asumistuen ja toimeentulotuen saajien määrät ovat viime vuosina kehittyneet pääkaupunkiseudulla samansuuntaisesti. Maaliskuun lopussa yleistä asumistukea sai pääkaupunkiseudulla 54 410 ja Helsingin seudulla 63 200 ruokakuntaa, mikä oli molemmissa tapauksissa 12 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  36. Juho Laatu kirjoitti 16.10.2015 kello 11:46

    Osmo Soininvaara:
    Perusjuntti:
    Jos ihmisillä ei ole varaa muuttaa halpoihin asuntoihin kehyskuntiin, miten heillä on varaa asua kalliissa asunnoissa kaupungissa?

    Suurimmille kaupungeille maksettavat korkeat asumistukiaiset lienevät ainakin yksi keskeinen syy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  37. Maurizio kirjoitti 16.10.2015 kello 16:31

    Lainaus alla olevan linkin jutusta: ‘Pientalorakentaminen houkuttelee helsinkiläisiä, kertoo yliopistotutkija Hannu Kytö Helsingin yliopistolta.’

    Joo, että semmoinen ‘kaupunkien voitto’. Itse asumisensa maksavan porukan suurempituloinen puolisko muuttaa faartilla Espooseen ja Vantaallekin, koska lisäneliöt ja asumisen väljyys pihapiireineen yms. viehättävät. Joten mitä tässä valossa on tämä tiivistämiskiima? Urbaania autuutta sellaisille, jotka joko eivät maksa asumistaan itse, tai eivät ainakaan voi maksaa siitä kovinkaan paljoa?

    http://tinyurl.com/nw2cpdu

    WTG, Helsinki. Vasta 370 miltsiä verotuloissa tappiolla ja laskuri käy. Mutta saahan sitä, totanoin öh, sitä velkaa tietysti – tai siis saa ainakin toistaiseksi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  38. Kehittyvien Myyttien Suomi kirjoitti 17.10.2015 kello 10:36

    Jos Suomi lopettaisi koko maan asuttamisen tukemisen, niin Suomi voisi laskea verotustaan roimasti (n. 10 %) ja ottaisi täten “10 % kilpailukykyloikan”.

    Nimittäin koko maan asutettuna pitäminen maksaa Suomelle yli 10 miljardia euroa vuodessa.

    Kuntien tukeminen on 8,5 miljardia vuodessa ja maataloustuki yritystukineen yli 2 miljardia (ei eu-tukea mukana).

    Joka vuosi tämä summa verotetaan ja ripotellaan pitkin kuolevia pitäjiä.

    On suorastaan sairasta ihmiselämien tuhlaamista, että ihmisille syötetään pajunköyttä ja oikein rahalla tukemalla pyritään maksimoimaan hukattujen elämien määrä hevon kuusessa.

    Nytkin Suomi antaa kaiken kaikkiaan puolisen miljardia euroa Äänekosken sellutehtaan modernisointiin. Tai antoi jo. Siis tämä tulee lainana, tukena ja välillisenä tukena.

    Talvivaara, 200 miljoonaa per vuosi, nikkelin hinta on samoissa lukemissa kuin vuonna 2009. Trendi alaspäin.

    Miten Suomi panostaa esimerkiksi Helsingin seudun start up yrityksiin?

    Ei sitten mitenkään.

    On suorastaan käsittämätöntä, että kokoomus on mukana tälläisessä äärikepulaisessa hallituksessa, joka tekee kaikkensa Suomen menestyksen estämiseksi.

    Tekisi melkein kysyä Lepomäeltä, että miltä tuntuu olla kepuisäntien *piip*?

    Sellun hintakin on laskusuhdanteessa ja tulee normalisoitumaan. 1000 euron raja ei mennyt rikki, eikä tule menemään. Öljyn hinta tulee laskemaan pitkällä tähtäimellä, koska Kiina tuuppaa halvat 5k-10k euron sähköautot markkinoille, joka pakottaa perinteiset suuret autovalmistajat tuuppaamaan omat mallinsa markkinoille, ettei Kiina vie niitä. Jo nyt saksalaiset sähkökonseptisedanit ajavat yli 700 km yhdellä latauksella.

    Laskeva raakaöljyn hinta tarkoittaa myös sitä, että siitä valmistettujen tuotteiden, joita nyt puulla yritetään korvata, tulee laskemaan, ja siten puusta tehdyt tuotteet pysyvät kannattamattomina.

    Vuoden 2010 öljykatastrofi Meksikonlahdella tuotti tutkijoille yllätyksen. Öljy katosi. Sittemmin on havaittu, että on olemassa bakteereja, jotka kykenevät hajottamaan öljyn. Jopa stryroxilla on kyetty elättämään matoja. Mitä tämä tarkoittaa? No sitä, että raakaöljy ei ole ympäristölle niin haitallista, kuin on kuviteltu ja todennäköisesti raakaöljypohjaiset tuotteet voidaan “biohajoittaa” tulevaisuudessa.

    Raakaöljyä riittää maapallolla vielä sadoiksi vuosiksi varsinkin, kun autoliikenne siirtyy sähköautojen vuoksi seuraavalla vuosikymmenellä pois sen kulutuksesta. Jopa raskasliikenne voi siirtyä kaasun kulutukseen, jota niin ikään on olemassa valtavat esiintymät, mutta erityisesti sitä voidaan tuottaa synteettisesti. Myös öljyä voidaan tuotaa synteettisesti.

    Bio(sellu)talous on huuhaata ja oikea märkä rätti suomalaisten kaupunkien ja kaupungissa elävien yrittäjien kasvoille.

    On suorastaan mykistävää, että aiotaan upottaa 2 miljardia euroa liian suuren tieverkoston korjaamiseen, joka niin ikään menee metsäteollisuuden laariin. Pitäisi lakkauttaa valtaosa tieverkostosta ja metsäteollisuus hoitakoot ja omistakoot omat tieverkkonsa.

    Suoraan sanottuna rannikkoa lukuunottamatta Suomea ei kannata pitää asuttuna. Ainoastaan ne sijainnit, joista saadaan luonnonvaroja raaka-aineiksi. Itä- ja Pohjois-Suomen maataloustuet pitäisi lakkauttaa, jotta täysin kannattamattomasta maataloudesta päästäisiin eroon. Kaikki suomalainen maatalous pitäisi olla keskitetty parhaimmalle kasvuvyöhykkeelle, eli rannikon tuntumaan.

    Suuret ikäluokat, eläkeläiset, menneisyydessä märehtivät poliittiset broilerit, alkiolaiset ja totaalisen pihalla olevat kokoomuslaiset (ihan oikeasti mitä v?) tekevät kaikkensa, jotta Suomi ei pystyisi talouskasvuun ja että nuorten ikäluokkien elämä ei koskaan alkaisi.

    Esimerkiksi yrittäjyyttä pitäisi helpottaa siten, että opiskelija saisi perustaa yrityksen ja silti saada opintotukea. Nimittäin opiskelija kykenisi lukemattomilla aloilla toteuttamaan pienimuotoista yritystoimintaa, ilman mittavia investointeja, ja tehdä oman alansa töitä.

    Helsingin seudun asuntotuotanto on pakko saada isolla vaihteella käyntiin ja kaavoittajille kenkää. Uudet tilalle.

    Jos tämä meno jatkuu, niin eihän tässä ole muuta vaihtoehtoa, kuin perustaa uusi liberaalipuolue, joka ajaa Helsingin seudun itsenäistymistä muusta Suomesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  39. Maurizio kirjoitti 17.10.2015 kello 13:23

    “Pitäisi lakkauttaa valtaosa tieverkostosta”

    No entäs se jengi joka kuitenkin asuu näiden teiden varrella? Pakkosiirrot kehiin?

    “joka ajaa Helsingin seudun itsenäistymistä muusta Suomesta”

    Niin, onhan näitä hihhuliryhmiä ennenkin toki perustettu. Mutta kiinnostaisiko Espoota ja/tai Vantaata siltikään kaupunkinvaltion perustaminen Helsingin kanssa? Tuskinpa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  40. Ville kirjoitti 17.10.2015 kello 13:43

    Kehittyvien Myyttien Suomi: Nimittäin koko maan asutettuna pitäminen maksaa Suomelle yli 10 miljardia euroa vuodessa.

    Koko maan asuttuna pitäminen ja maatalouden tukeminen ovat olleet pitkälti myös puolustuspolitiikkaa ja kriisitilanteisiin varautumista (“huoltovarmuus”). Toisenlainenkin ratkaisu on mahdollinen ja Puolustusvoimat on ilmeisesti jo priorisoinut omissa strategioissaan, miten eri osia Suomesta tositilanteessa puolustettaisiin. Ehkä poikkeustilanteiden elintarviketuotannon voisi toteuttaa kustannustehokkaammin kuin maataloustuilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  41. Markku af Heurlin kirjoitti 17.10.2015 kello 19:42

    Osmo Soininvaara:
    Kaupunki on paikka, josta on alle 300 metriä ratikkapysäkille .;-) On myös laveampia määritelmiä.

    Onko Nousiatsentie 8 Ruskeasuolal kaupunkia (matkaa r-pysäkille 500m). Onko Haaga kaupunkia? Ei teitenkään; sehän kauppala. Puhumattakoon tuosta epäurbaanisuuden iljettävyydetsä eli Munkkivuoresta franmannikouluineen. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  42. Totte kirjoitti 17.10.2015 kello 20:32

    Kehittyvien Myyttien Suomi:
    Esimerkiksi yrittäjyyttä pitäisi helpottaa siten, että opiskelija saisi perustaa yrityksen ja silti saada opintotukea. Nimittäin opiskelija kykenisi lukemattomilla aloilla toteuttamaan pienimuotoista yritystoimintaa, ilman mittavia investointeja, ja tehdä oman alansa töitä.

    Ei kai yrittäjyys vaikuta opintotukioikeuteen? Vai onko tämä viime vuosina muuttunut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  43. Countryboy kirjoitti 18.10.2015 kello 13:32

    Kehittyvien Myyttien Suomi: Nytkin Suomi antaa kaiken kaikkiaan puolisen miljardia euroa Äänekosken sellutehtaan modernisointiin. Tai antoi jo. Siis tämä tulee lainana, tukena ja välillisenä tukena.

    Kannattaisi vähän perehtyä asiaan ennen kuin kirjoittaa mitään.

    Hankkeen hinnasta 1,2 miljardia, rahoitetaan omistajan Metsä Fibre rahoilla 40% (480 milj.) ja velalla 60%, jonka takaajana on mm. Finnvera (ei ole annettua rahaa !). Metsä Fibren pääomistaja on Metsäliitto eli suomalaiset metsänomistajat. MetsäFibrestä noin 25% omistaa japanilainen Itochu. Laitetoimitukset tulevat pääosin Suomesta (Valmet). Varsinaista valtiontukea hanke on saanut TEM:ltä 32 miljoonaa uusiutuvan energian tukea (noin 3% kustannuksista). Laitos tuottaa energiaa noin 4 TWh, joka on merkittävä määrä (noin 1/2 ydinvoimalaitoksen tuotannosta).

    Eli pääosin yksityisellä rahalla tehdään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  44. Ree-vitamiiniä purkista kirjoitti 18.10.2015 kello 15:19

    Totte: Ei kai yrittäjyys vaikuta opintotukioikeuteen? Vai onko tämä viime vuosina muuttunut?

    Kyllä Kela tekee parhaansa, että jokainen euro lasketaan tuloksi ja jos tulorajat ylittyvät, niin opintotuki peritään koronkiskontakorolla takaisin. Yrittää toki voi, mutta tuloja siitä ei saa kertyä, mikä nyt oikeastaan vie idean yrittämisestä. Vaikka opintojen alussa on oikeus 55 opintotukikuukauteen, niin takaisinperityt kuukaudet lasketaan käytetyiksi vaikka oikeus tukeen perutaan ja raha otetaan takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. Kehittyvien Myyttien Suomi kirjoitti 18.10.2015 kello 18:26

    Countryboy: Kannattaisi vähän perehtyä asiaan ennen kuin kirjoittaa mitään.

    Hankkeen hinnasta 1,2 miljardia, rahoitetaan omistajan Metsä Fibre rahoilla 40% (480 milj.) ja velalla 60%, jonka takaajana on mm. Finnvera (ei ole annettua rahaa !).

    Kirjoitin: “lainalla, tuella ja välillisenä tukena”.

    Lainaa Finnveralta ja takausta, sitten tuetaan mm. uudistamalla Äänekosken tiestöä ja Keski-Suomen tiestöä yleisestikin, joku 100-200 miljoonaa euroa.

    Siis kaikki tämä järjetön panostus yhden kuppasen sellutehtaan modernisointiin!

    Montakohan startup yritystä tai jo jaloillaan olevaa pienempää hightech firmaa olisi saanut aimo annoksen boostia tuolla puolen miljardin lainalla ja lisäksi vielä suurilla takauksilla?

    Sellunhinta normalisoituu seuraavan viiden vuoden kuluessa sinne alle 500 dollarin tuntumaan. Katsokaapa vain.

    Joka tapauksessa on aivan käsittämätöntä, että yksi tehdas, kepun sydänmailla, saa tälläisen panostuksen! Ja kun se ei ole ainut, vaan Talvivaara saa suoraan budjetista 200Me/a luokkaa pätäkkää muutaman sadan keputyöpaikan tekohengitykseen!

    Entä työllistävyys? Tällä yli miljardin euron investoinnilla saadaan pari sataa uutta metsätraktorikuskia ja tukkirekkakuskia.

    Entäs biotuotteet? Sellua, sellua ja sellua. Niin no, toki tehdas tuottaa oman sähkönsä, johon niin ikään saadaan valtion tukea.

    Missä muussa valtiossa käytetään lähes kokonaisuudessaan valtion käytössä olevien “tuki-instrumenttien” voima yhden tehtaan modernisointiin???

    Cleantech Suomessa: keitetään sellua ja poltetaan jätepuuta sähköksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  46. tuen maksaja kirjoitti 18.10.2015 kello 21:53

    Kehittyvien Myyttien Suomi: Kirjoitin: “lainalla, tuella ja välillisenä tukena”.

    Lainaa Finnveralta ja takausta, sitten tuetaan mm. uudistamalla Äänekosken tiestöä ja Keski-Suomen tiestöä yleisestikin, joku 100-200 miljoonaa euroa.

    Siis kaikki tämä järjetön panostus yhden kuppasen sellutehtaan modernisointiin!

    Montakohan startup yritystä tai jo jaloillaan olevaa pienempää hightech firmaa olisi saanut aimo annoksen boostia tuolla puolen miljardin lainalla ja lisäksi vielä suurilla takauksilla?

    Sellunhinta normalisoituu seuraavan viiden vuoden kuluessa sinne alle 500 dollarin tuntumaan. Katsokaapa vain.

    Joka tapauksessa on aivan käsittämätöntä, että yksi tehdas, kepun sydänmailla, saa tälläisen panostuksen! Ja kun se ei ole ainut, vaan Talvivaara saa suoraan budjetista 200Me/a luokkaa pätäkkää muutaman sadan keputyöpaikan tekohengitykseen!

    Entä työllistävyys? Tällä yli miljardin euron investoinnilla saadaan pari sataa uutta metsätraktorikuskia ja tukkirekkakuskia.

    Entäs biotuotteet? Sellua, sellua ja sellua. Niin no, toki tehdas tuottaa oman sähkönsä, johon niin ikään saadaan valtion tukea.

    Missä muussa valtiossa käytetään lähes kokonaisuudessaan valtion käytössä olevien “tuki-instrumenttien” voima yhden tehtaan modernisointiin???

    Cleantech Suomessa: keitetään sellua ja poltetaan jätepuuta sähköksi.

    Sen verran purnaisin, että kyllä sellulla ja varsinkin havusellulla on tulevaisuutta. Puuvillaa ei kohta voi enää viljellä samassa määrin kuin aikaisemmin, koska ilmastonmuutos ja kuivuminen. Maa-alaa tarvitaan myös ruokakasveille aiempaa enemmän. Kyllä selluloosapohjaisilla totteilla on oma markkinarakonsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  47. Totte kirjoitti 19.10.2015 kello 23:22

    Ree-vitamiiniä purkista: Kyllä Kela tekee parhaansa, että jokainen euro lasketaan tuloksi ja jos tulorajat ylittyvät, niin opintotuki peritään koronkiskontakorolla takaisin. Yrittää toki voi, mutta tuloja siitä ei saa kertyä, mikä nyt oikeastaan vie idean yrittämisestä. Vaikka opintojen alussa on oikeus 55 opintotukikuukauteen, niin takaisinperityt kuukaudet lasketaan käytetyiksi vaikka oikeus tukeen perutaan ja raha otetaan takaisin.

    Jos puhutaan “pienimuotoisesta yritystoiminnasta” opintojen ohella, niin kyllä se vajaa 12000 euroa vuodessa joka oikeuttaa _täyteen_ tukeen on suht riittävä. Jos lipsahtaa vähän yli voi sen tuen palauttaa eikä se kuluta niitä rajattuja opintotukikuukausia.

    Sitä paitsi, jos puhutaan pelkistä tuloista eikä yrittäjästatuksesta, niin ongelma on sama myös palkansaajille. Opintotukihan on erittäin yrittäjäystävällinen verrattuna esim. työttömyysturva + yleinen asumistuki -komboon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  48. anonyymi kirjoitti 20.10.2015 kello 10:27

    Vaikka kaupunkien kasvu jatkuisi vain viime viiden vuoden tasolla, seuraavan 15 vuoden aikana kaupungeissa tarvittaisiin asuntoja noin 400 000 lisäasukkaalle eli noin 15 miljoonaa asuinneliötä. Tämä tarkoittaisi samaa kuin Turun ja Tampereen kaupunkien rakentaminen täysin tyhjästä aloittaen.

    Jos tämä kerran on niin vääjäämätöntä, eikö tässä olisi nyt tuhannen taalan paikka miettiä, mihin kohtaa Suomea olisi hyvä saada iso uusi kaupunki ja rakentaa sinne semmoinen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. Kalle kirjoitti 22.10.2015 kello 23:17

    Osmo Soininvaara:
    Tarkoitus on, että he maksavat siitä suurimman osan asuntoa ostaessaan. Tai siis rakennusliike tonttia ostaessaan.

    Onko jossain viimeaikoina puhuttu liian korkeista asuntojen hinnoista? Kaavoitusmonopoli ja oikeus ostaa tonttimaata ovat yksi syy kohtuuttoman korkeisiin hintoihin. Monopoli on aina kuluttajan kannalta vahingollinen. Kuntien monopoli, jota tuetaan lainsäädännöllä, on erityisen vahingollinen kuluttajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus