Kasvukäytävä menestyjien väliin

Suurten kaupunkien kasvu on tämän ajan mega­tren­di kaikkial­la maail­mas­sa. Toinen viimeaiko­jen muu­tos on kas­vanut halu asua kan­takaupunki­mais­es­ti sen sijaan, että asu­isi lähiöis­sä tai kaupun­gin ulkop­uolel­la omakotitaloissa.

Näi­hin muu­tok­si­in on turha etsiä koti­maisia seli­tyk­siä, kos­ka ne koske­vat liki kaikkia mai­ta. Suomen taloudel­lisil­la vaikeuk­sil­la ei voi mitenkään selit­tää kaupunki­a­sumisen suo­sion kasvua Ruotsissa.

Mei­dän aikanamme nopeim­min kas­va­vat elinkeinot perus­tu­vat korkeaan osaamiseen ja vuorovaikut­teisu­u­teen. Ne eivät ole ain­oi­ta elinkeino­ja eivätkä voisi ollakaan, mut­ta ne kas­va­vat nopeim­min ja vetävät mui­ta elinkeino­ja mukanaan. Men­estyäk­seen ne tarvit­se­vat suuren väestöpo­h­jan, jot­ta eri alo­jen osaa­jia riit­tää. Ne viihtyvät parhait­en kaupunki­mai­sis­sa ympäristöis­sä, kos­ka help­po vuorovaiku­tus lisää tuottavuutta.

Mod­erneille elinkeinoille sinän­sä riit­tää suuri työssäkäyn­tialue ilman kaupunki­maisu­ut­ta. Onhan koko Kali­forn­ian Piilaak­so yhtä suur­ta Espoota.

Keskus­ta­maiseen asumiseen ihmisiä vetää työ­paikko­jen sijas­ta halu asua lähel­lä urbaane­ja palvelu­ja ja tapahtumia.

Sosi­aalisen medi­an myötä kaupungeista on tul­lut kiin­nos­tavampia paikko­ja asua, kos­ka tieto tar­jol­la ole­vista palveluista on parem­min saatavil­la ja eri­lais­ten tapah­tu­mien organ­isoin­ti on help­poa. Entiseen ver­rat­tuna elämä Helsingis­sä on jatku­vaa tapah­tu­mien ilo­tuli­tus­ta. Moni halu­aa sinne, mis­sä tapahtuu.

Myös piilaak­sos­sakin lisään­tyy halua asua San Fran­cis­cos­sa, mikä on suu­tut­tanut kaupun­gin van­hat asukkaat. Asumisen hin­ta kun on nous­sut nopeasti.

Helsingis­säkin on yleistynyt tapa asua kan­takaupungis­sa ja käy­dä töis­sä sen ulkop­uolel­la. Län­simet­rossa tulee ole­maan työ­matkali­iken­net­tä molem­pi­in suuntiin.

= = =

Viimeisen viiden vuo­den aikana Suomen 20 suur­in­ta kaupunkia ovat kas­va­neet yli 130 000 asukkaal­la, mis­tä yli puo­let on tul­lut Helsinki­in, Espooseen ja Vantaalle.

Tämä ei ole mitään ver­rat­tuna siihen, kuin­ka rajusti nuoret koulute­tut aikuiset ovat maas­sa keskittyneet.

Aka­teemis­es­ti koulute­tu­ista 25–34 vuo­ti­aista 45 % asuu Helsin­gin seudul­la ja 72 % Helsin­gin, Tam­pereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seudulla.

Luvus­sa ovat mukana opet­ta­jat, lääkärit, apteekkar­it, tuo­mar­it ja muut sel­l­aiset aka­teemiset ammatit, jot­ka luon­nos­taan jakau­tu­vat suun­nilleen niin kuin väestö keskimäärin. Yri­tys­ten käytössä ole­va koulutet­tu nuori työvoima asuu läh­es kokon­aan muu­ta­man yliopis­tokaupun­gin ympärillä.

Huo­mat­takoon, että Helsin­gin seudun osu­us aka­teemis­es­ti koulute­tu­ista aikui­sista on selvästi suurem­pi kuin sen yliopis­to­jen osu­us valmis­tuneista. Helsin­gin seu­tu haalii siis alueelleen väkeä myös muual­la valmis­tuneista. Näin tekee myös Tam­pere, toisin kuin Turku, Oulu ja Jyväskylä, jois­sa nuo­ria koulutet­tu­ja aikuisia asuu suh­teessa yli puo­let vähem­män kuin alueen tiedeko­rkeak­ouluista valmistuu.

Helsin­gin seu­tu on men­estyjänä ylivoimainen ja Tam­pere on yhtä selvä kakkonen.

= = = =

Riip­pu­vu­us nuorista osaa­jista pakot­taa yri­tyk­set sijoit­ta­maan toim­intansa sinne, mis­sä nämä halu­a­vat asua. Kun­tien väli­nen kil­pailu onkin muut­tumas­sa kil­pailuk­si asumisolosuhteista.

Nuoren koulute­tun väestön asum­is­toiveet ohjaa­vat koko alueke­hi­tys­tä. Heil­lä on varaa vali­ta, minne aset­tuvat. Yri­tys­ten on seu­rat­ta­va perässä saadak­seen osaavaa työvoimaa. Muiden taas on seu­rat­ta­va yri­tyk­siä saadak­seen työtä.

Koulutet­tu väestö on elämä­nar­voil­taan hyvin urbaa­nia. Näin on kaikkial­la maail­mas­sa. Tästäkin syys­tä kaupungis­tu­mi­nen kiihtyy.

Kovin vaikea­ta ei ole hah­mot­taa ske­naar­i­o­ta, jos­sa Helsin­gin seu­tu saavut­taa niin ylivoimaisen ase­man, että se näivet­tää kaik­ki koti­maiset kil­pail­i­jansa. Tätä tuskin kukaan haluaisi.

Alueke­hi­tys­tä on syytä ohja­ta, mut­ta jar­rut­ta­mi­nen ei ole ohjaamista. Olisi hirveä virhe jar­rut­taa kaupungis­tu­mista, kos­ka se tarkoit­taisi myös nou­se­vien elinkeino­jen tukah­dut­tamista ja karkot­tamista ulko­maille. Helsin­gin asun­to­tuotan­toa tulisi yleisen edun nimis­sä kiihdyt­tää paljon.

Helsin­gin ohel­la Tam­pere kuu­luu ehdot­tomi­in men­estyji­in. Nämä kak­si ovat vah­vas­sa vuorovaiku­tuk­ses­sa keskenään ja vahvis­ta­vat tois­t­en­sa kasvua.

Mie­lenki­in­toinen vai­h­toe­hto voisi olla vahvis­taa kasvukäytävää Helsin­gin ja Tam­pereen välil­lä. Osa kum­mankin kaupun­gin kasvus­ta voisi suun­tau­tua niiden välille sel­l­aisille paikkakun­nille kuin Hyvinkää, Hämeen­lin­na ja vaikka­pa Turenki.

Kaupunk­in­auhan tulisi tukeu­tua nopeisi­in ja tiheästi kulke­vi­in ja edullisi­in taa­ja­ma­ju­ni­in. Sik­si VR:n on olta­va mukana tässä projektissa.

Helsin­ki ja Tam­pere eivät tarvitse kasvukäytävää, kos­ka ne tule­vat toimeen omil­laankin, mut­ta välis­sä ole­vat alueet tarvitsevat.

Läh­eskään eivät halua asua suuris­sa kaupungeis­sa. Kasvukäytävän vahvis­t­a­mi­nen paran­taisi hei­dän mah­dol­lisuuk­si­aan asua niin kuin haluavat.

Kasvukäytävään mah­tu­isi suuri määrä pieniä kaupunke­ja ja elinkelpoisia kyliä. Asukkaat saisi­vat pienen kaupun­gin tai kylän edut yhdis­tet­tynä suuren työssäkäyn­tialueen vahvuuksiin.

Voisi­pa radan­var­teen rak­en­taa muu­ta­man oikeaop­pisen puu­tarhakaupun­gin; kohta­laisen tiivi­in ja vehreän pien­talokaupun­gin, jois­sa käve­ly­matkan päässä ase­mal­ta asu­isi liki kymme­nen tuhat­ta ihmistä. Se riit­täisi ylläpitämään paikallisia palvelu­ja; koulu­ja ja kaup­po­ja esimerkiksi.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä näkökul­ma-artikke­li­na. Tek­sti poh­jau­tuu Eva-pam­flet­ti­in Kaupunkien voit­to, jon­ka julka­isin yhdessä Mikko Särelän kanssa. Tarkoituk­seni on, kun­han muil­ta kiireiltä ehdin, käy­dä tämän pam­fletin teemat vähän tarkem­min läpi täl­lä blogillani.

 

32 vastausta artikkeliin “Kasvukäytävä menestyjien väliin”

  1. Kaupungis­tu­mi­nen on myös käytän­nössä ain­oa tapa saa­da töitä sille osalle kansas­ta, joka ei syys­tä tai tois­es­ta pysty työl­listymään niille korkean tuot­tavu­u­den osaamis- ja vuorovaikut­tei­s­pain­ot­teisille aloille. Vain riit­tävän tiivi­is­sä kaupungis­sa on kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaa­vat myös per­in­teisem­mis­sä palvelu- ja käsityöläisammateissa.

    Teo­ri­as­sa “suuri Espoo” tyyp­pinen autoilu­un, verkkokaup­paan ja etä­työhön perus­tu­va osaamisy­hteiskun­ta on mah­dolli­nen, mut­ta sil­loin jäävät työt­tömik­si kaik­ki lounas­rav­in­toloiden, baarien, suu­tarien, ompe­limoiden, herkkukaup­po­jen, design­puti­ikkien, leipo­moiden, rautakaup­po­jen, polkupyöräko­r­jaamo­jen, kier­rä­tyskeskusten, antik­vari­aat­tien, levykaup­po­jen yms. työn­tek­i­jät, joiden elinkein­to perus­tuu siihen, että palve­lu­työn­tek­i­jän lähistöl­lä asuu riit­tävän suuri määrä ihmisiä, jot­ka ovat valmi­it palvelus­ta maksamaan.

    Oikeas­t­aan asuinympäristöä suurem­pi muu­tos on kult­tuurin siir­tymi­nen omavaraisu­ut­ta ja itse tekemistä arvostavas­ta “uudisraivaaja“perinteestä kohti palveluy­hteiskun­taa. Vielä kuulee puheen­vuoro­ja jois­sa voiv­otel­laan “nykya­jan nuorten” kyvyt­tömyyt­tä tun­nistaa myrkkysien­tä ruokasien­estä ja osaa­mat­to­muut­ta sahan ja vasaran kanssa, mut­ta palveluy­hteiskun­nas­sa tuo kyvyt­tömyys ja osaa­mat­to­muus onkin työl­lisyyt­tä lisäävä bisnesmahdollisuus.

  2. Tämä edel­lyt­täisi kyl­lä ihan eri otet­ta rato­jen ja niiden liiken­teen kehit­tämiseen. Tarkoi­tan sitä että sen ratali­iken­teen tavoit­teek­si pitäisi sit­ten ottaa tuon kasvukäytävän tukeminen. 

    Yht­en­tä käytän­nön esimerkkinä tuo vaatisi kah­den, tai jopa kol­men tason junali­iken­net­tä, eli tiheään joka ase­mal­la pysähtelevät junat malli­in N, isoim­mil­la asemil­la pysähtyvät malli­in R, ja niiden välil­lä suju­vat synkro­noidut vai­h­dot. Tuo pitäisi tehdä niin että ne pysähtyvät saman lai­turin eri puolilla.

    Käytän­tö täl­lä het­kel­lä? No esimerkik­si Hyvinkää on kaavoit­tanut per­in­teis­es­ti sivistyneesti ase­mal­ta ulospäin, seu­raa­va asuinalue edel­lisen viereen. Eikä pitkin pel­to­ja malli­in Tuusu­la. Nyt heil­lä kuitenkin tuli Han­ko-Hyvinkää tie vas­taan, joten seu­raa­va alue tulee sen eteläpuolel­la. Sinne toiv­otaan juna-ase­maa, ja sinne junia, kos­ka ei Hyvinkääl­lä mitään val­taa junali­iken­teeseen ole.

  3. Keskus­ta­maiseen asumiseen ihmisiä vetää työ­paikko­jen sijas­ta halu asua lähel­lä urbaane­ja palvelu­ja ja tapahtumia.

    Tarkoit­taako tämä sitä, että

    a) työ­paikat eivät ole keskeinen kasvukeskusten vetovoiman syy, vaan urbaan­it palve­lut ja tapahtumat

    vai että

    b) työ­paikat ovat keskeinen ihmisiä asu­tuskeskuk­si­in vetävä tek­i­jä, mut­ta asu­tuskeskusten sisäl­lä jotkut (urbaaneista palveluista ja tapah­tu­mista pitävät) halu­a­vat asua kivikeskustassa

    vai että

    c) kuten koh­ta b), mut­ta urbaan­it palve­lut ja tapah­tu­mat ovat selvästi merkit­tävin syy kivikeskus­tas­sa asumiseen (ja esim. lyhyet työ­matkat ja sta­tus vain mar­gin­aal­isia syitä)

  4. Kos­ka sisäiset deval­vaa­tiot tule­vat tois­tu­maan olisi tärkeää, että asun­topoli­ti­ik­ka pysty­isi varmis­ta­maan kohtu­uhin­taisen asumisen. Tässä ei ole alku­unkaan onnis­tut­tu Helsingisssä. Helsin­gin surkea ja teho­ton asun­topoli­ti­ik­ka tulee ole­maan kasvun pul­lokaulo­ja tule­vaisu­udessa. Fan­tasi­at paisu­vas­ta Helsingistä ovat yksi uhkaku­va Suomen talouden kasvulle. 

    Tilanne on vain pahentumassa:
    http://www.talouselama.fi/uutiset/paakaupunkiseudulla-asuntoja-rakennetaan-halyttavan-vahan-6002325

  5. Tam­pereel­la on korkea työt­tömyys, joten en pidä Tam­pereen kehi­tys­tä hyvänä. Yleen­säkin pidän kum­mallise­na puhet­ta siitä, että kaupun­git ratkai­se­vat työt­tömyysongel­man, kos­ka tilas­tot eivät sitä todista.

    Kaupun­git kyl­lä keräävät työt­tömät yhteen, mut­ta eivät ne poista peru­songel­maa eli teknolo­gian aiheut­ta­maan korkeaa perustyöt­tömyyt­tä. Kaupungeis­sa myös kas­vaa nopeasti koulutet­tu­jen työt­tömien joukko.

    Kaup­pale­hti: “Kesäku­un ankeis­sa työt­tömyys­lu­vuis­sa huomio kiin­nit­tyi eri­tyis­es­ti suuri­in kaupunkei­hin, joi­hin on per­in­teis­es­ti muutet­tu työn perässä. Nyt tästäkään ei ole apua. Esimerkik­si Helsingis­sä työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta on nyt läh­es 15 pros­ent­tia vuo­den takaista enem­män. Espoos­sa työt­tömyy­den kasvupros­ent­ti on yli 16.

    Suurista kaupungeista korkein työt­tömyysaste, 19,4 pros­ent­tia, on Jyväskylässä, mut­ta yli 17 pros­entin työt­tömyysas­teesta kär­sitään myös Tam­pereel­la, Oulus­sa, Turus­sa ja Lahdessa.”

    http://www.kauppalehti.fi/uutiset/myos-tyottomyys-kaupungistuu/TacrVAf2

    1. Kaupungeis­sa on tietysti korkeampi työt­tömyys kuin kun­nis­sa, jois­sa enem­mistö on maanvil­jeli­jöitä. Työt­tömien myös kan­nat­taa muut­taa kaupunkei­hin, kos­ka siel­lä voi edes teo­ri­as­sa saa­da työtä. Tämän tosesi jo Aristoteles.

  6. En oikein ymmär­rä tätä kaupunkien voit­to hehku­tus­ta. Jo vuosi­tuhan­sia sit­ten kaup­pi­aat ja ammat­tikun­nat keskit­tivät toim­intansa liiken­teen sol­muko­hti­in. Toisaal­ta monista mahtikaupungeista on vain muis­to jäl­jel­lä: Kartha­go, Perse­po­lis, Baby­lon, Uruk, Nim­rud, Viipuri. Kaupunkien suurin uhka on sodat ja hävi­tys. Kaupungeis­sa saa nopeasti monin ver­roin enem­män tuhoa kuin maaseudul­la. Kat­so kuvia Alep­pos­ta. Jäl­ki on samaa kuin aikoinaan Välimeren helmessä Beirutissa. 

    Maaseudun asut­tamisel­la on pyrit­ty maat­alouselinkeinon ohel­la ylläpitää alueel­lista val­taa. Näin tehti­in myös Suomes­sa vaikka­pa Savon asut­tamisel­la. 1800-luvun teol­lis­tu­mi­nen taas joh­tui ener­giantarpeesta. Kaik­ki kos­ket val­jastet­ti­in tehtait­ten ener­giantuotan­toon: Kel­lokos­ki, Vaa­jakos­ki, Juankos­ki, Valkeakos­ki, Tam­merkos­ki. Viimek­si maini­tus­ta syn­tyi tämä toisek­si suurin kaupunkikeskit­tymämme skot­tien­tre­prenöörin johdolla.

    Ven­namo asut­ti maineikkaasti Kar­jalan evakot pitkin mai­ta ja man­tu­ja paljolti pien­ti­lan pitäjik­si. Tämä oli onnis­tunut veto mut­ta asian olisi ehkä voin­ut tehdä toisin vielä men­estyk­sekkääm­min rak­en­ta­malle uusi Viipuri Viro­lahdelle. Kaupunkien rak­en­tamises­sa on myös riskin­sä ja se on sota. Sik­si kenellekään ei tul­lut mieleen asut­taa Viro­lahtea kun Porkkalankin ran­nikko­tyk­it oli suun­nat­tu suo­raan Tuomiokirkon torniin.

    Poli­ti­ikoille on tyyp­il­listä, että he tule­vat aina ja tois­tu­vasti ylläte­tyk­si housut kin­tuis­sa. Mil­loin on ener­giakri­isi tai hap­posade sit­ten taas finanssikri­isi ja pörssirom­ah­dus. Nyt ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen ja pako­laiskri­isi. Hal­li­tuk­set kulke­vat kri­i­sistä toiseen pystymät­tä ajat­tele­maan, mikä on hei­dän suurem­pi tarkoituk­sen­sa. Se ei voi olla yli 20 tun­nin päiväkotiki­in­tiön varmis­t­a­mi­nen tai asun­to­tuotan­non viiden pros­entin kasvu­tavoite. Aika vaan ajaa ohi näpertelyn.

    Neu­vos­toli­iton viisivuo­tis­su­un­nitel­mat oli­vat yri­tys yhteiskun­nan järkiperäiseen kehit­tämiseen. Tulok­set ovat kaikkien nähtävis­sä. Nyt saamme globaal­isti kär­siä Ukrainas­sa Antonovin lentokonete­htaan jäämis­es­tä Venäjän keis­arikun­nan rajo­jen ulkop­uolelle. Vaik­ka alun perin kaik­ki oli tarkoin harkit­tu ja mietit­ty. Sota ja val­takeskit­tymien muu­tok­set tekevät pahaa jälkeä kaupungeille. Jopa ruo­ka lop­puu ja läm­pö. Maal­la voi kerätä risu­ja. Rauhan aikana kaik­ki on toisin. Ei tarvitse miet­tiä kuin seu­raavaa nelivuotiskautta.

    Neu­vostopom­mit­ta­jat eivät onnis­tuneet tuhoa­maan Helsinkiä, kiitos ilma­tor­jun­ta­matemaatikko­jen. Meille jäi illu­u­sio kuolemat­to­muud­es­ta. Toisin kuin Hiroshi­mas­sa tai Danzigis­sa, jois­sa 99% kaupungista oli tuhot­tu. Sik­si Helsin­gin kun­nal­lispoli­itikoil­la ei tun­nu ole­van vaikeuk­sia hävit­tää itse kaupunkia uuden tieltä moninker­tais­es­ti yli sen mihin Neu­vos­toli­iton kaukopom­mi­tusjoukot pystyivät.

    Luen Talouselämä-lehden pääkir­joi­tus­ta numeros­ta 3 1971 ”Etelä-Suomen asun­top­u­la pul­lonkaulana”. Työvoiman liikku­vu­us- ja asun­tokysymys­toimikun­ta julka­isi miet­intön­sä. Etelä-Suomes­sa asun­non saan­nin vaikeus oli muo­dos­tunut huo­mat­tavak­si työvoiman liikku­vu­u­den esteek­si. Kiitos Ode, että olet ryhtynyt tuumas­ta toimeen. Johan koh­ta tuleekin puoli vuo­sisa­taa täy­teen Asun­tokysymys­toimikun­nan raportista. Bule­vardis­oin­ti on hyvä, vaikka­pa Helsin­gin ja Tam­pereen välille mut­ta ihmette­len, kun ehdotin kaupunkisu­un­nit­telijoille, että bule­vardis­oin­ti aloitet­taisi­in heti Pitäjän­mäen­tiel­lä, johon Jok­eri­raide on kai ensik­si tulos­sa. Mut­ta suun­nit­teli­jat vas­ta­si­vat, että tässä vai­heessa moi­seen ei ole tarvet­ta. Kun­han kaavoit­ta­vat ensin Tal­in golf- ja Malmin lento­ken­tän. Kyynikko minus­sa luop­uu toivos­ta ja muut­taa lämpimään.

  7. Onko Suomes­sa oikeasti mui­ta kaupunke­ja kuin Helsin­ki, jos­sa urbaanisu­us toteu­tuu. Helsingis­säkin hyvin pienel­lä alueel­la. Kovin vaa­ti­mat­tomil­ta tun­tu­vat Tam­pere ja Turku.

  8. Kir­joituk­ses­sa ilmenevä VR-uskoisu­us viit­taa keskusjo­htoiseen ajat­te­lu­ta­paan, joka näivet­tää kasvukäytäväk­si valit­tu­jen ulkop­uolisia aluei­ta (tsaari­naikaista “demokra­ti­aa” siis).

    Selit­tääpä tämä blo­gi senkin, mik­si en ole saanut vas­taus­ta kom­ment­ti­i­ni ketjus­sa “Siun­tion junay­hteys” 8.10. klo 13.53. Vai­h­toe­hto­ja on, jos niitä viit­sii miettiä.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204339-pisara-radasta-y-junankin-pelastus

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi/

  9. Nyt metropo­lialue ja kun­ta sulois­es­ti sekaisin. Kun­ta on tehokas, kun asukkai­ta on 10 000 — 40 000. Metropo­lialue taas toimii, kun sil­lä on hyvä veturi kaupun­ki, toimi­va liiken­nejär­jeste­ly ja lähiökun­nat keskit­tyvät omako­ti­a­su­tuk­sen edel­ly­tys­ten luomiseen.

  10. Suomen pitäisi ensim­mäisek­si lopet­taa koko maan asut­tamisen tukeminen.

    Leikkaus­lista:

    - Maat­aloustuet
    — Kun­tien valtionosuudet
    — Verotuet alue­poli­ti­ikan perustein (esim. pohjois­t­en aluei­den kul­je­tus­tu­ki ym. roskatuet)
    — Met­sän­o­mis­ta­jien tuet
    — Maan­omis­ta­jien tuet
    — Koulukyytituet ym. vas­taa­vat kepukun­tien järjettömyydet
    — Tal­vi­vaara (heti 200 miljoon­aa / a säästöä)
    — Yri­tystuet kokon­aan pois
    — Yri­tyk­sille vero­helpo­tuk­sien muo­dos­sa jae­tut tuet pois

    Hup­sista, siinähän tuli jo 10+ mil­jar­dia euroa säästöä.

    Sit­ten All-In Helsin­gin kehi­tyk­seen, kaik­ki Helsin­gin­seudun kun­nat pakkoli­itet­tävä Helsinki­in. Suomeen riit­täisi yksi yliopis­to, joka olisi Helsingis­sä. Kaik­ki muut yliopis­tot saman yhden yliopis­ton alaisu­u­teen Helsinki­in. Uusia raken­nuk­sia saa kun vain rakentaa.

    Lyhyesti: Suomes­ta pitää muoka­ta kaupunki­val­tio nimeltä Helsinki.

  11. Kan­natan. Aja­tus on niin hyvä ja inno­vati­ivi­nen, että sil­lä ei kuitenkaan ole mitään läpi­menon mah­dol­lisuuk­sia maas­sa, jos­sa kyl­lä puhutaan inno­vati­ivi­su­ud­es­ta ja kärk­i­hankkeista, mut­ta niukkenevat voimavarat kohdis­te­taan näke­myk­set­tömästi vähän mihin sattuu.

    Tääl­lä keski­tytään vas­tus­ta­maan kaupunkien kasvua, vaik­ka yhteiskun­nalli­nen vir­ta kuin­ka veisi siihen suun­taan. Tääl­lä koetaan voitok­si se, kun neli­raa­ja­jar­ru­tuk­sel­la onnis­tu­taan kaata­maan kaik­ki ne han­kkeet, jot­ka jotain tässä maas­sa muuttaisivat.

    Kiitos Osmo Soin­in­vaar­alle ja muille hänen kaltaisilleen poli­itikoille, jot­ka sin­nikkäästi jak­sa­vat tehdä töitä parem­man Suomen ja maail­man puoles­ta, vaik­ka vas­tas­sa on saavutet­tu­jen etu­jen, omaan napaan tui­jot­tamisen ja lukki­u­tunei­den asen­tei­den ilmapiiri.

  12. Maat­alouden tukem­i­nen on mie­lenki­in­toinen yhtälö, eikä ollenkaan yksinker­tainen. Mon­es­ta muus­ta tues­ta olen samaa mieltä, niin sosi­aali- kuin yritystuistakin. 

    Peri­aat­teessa maat­alout­ta ei kan­nat­taisi tukea, mut­ta maat­alouden omavaraisu­us on yksi keskeisiä tek­i­jöitä tur­val­lisu­us­poli­ti­ikas­sa. Jos maa ei ole omavarainen peruselin­tarvikkei­den osalta, se on help­po suos­tutel­la mukaan sotaan. Toisaal­ta kri­isi­aikoina, kun elin­tarvikkei­ta ei riitä kaikille, on yleinen käytän­tö pyrk­iä tyy­dyt­tämään oma tarve ensin. Suomel­la on näistä omako­htaisi­akin kokemuksia. 

    Oleel­lista on, ettei tuotan­non tukem­i­nen ole järkevää, vaan pitää tukea kykyä tuot­taa. Sveitsin tuki on ainakin ollut tämän kaltaista. On tuet­tu kykyä tuot­taa ja sivus­sa on tuotet­tu pieni määrä korkealu­okkaisia elin­tarvikkei­ta mak­sukyky­isille asi­akkaille. Jos aiomme pysyä irti seu­raavas­ta yleiseu­roop­palais­es­ta kri­i­sistä, on olta­va riit­tävä puo­lus­tuskyky ja kyky tuot­taa maan tarvit­se­mat peruselin­tarvikkeet. Muuten olemme taas mukana iso­jen poikien kokeil­lessa voimiaan.

  13. Teknisiä korkeak­oulu­ja sit­ten vain perus­ta­maan, jos se ker­ran ratkaisee alueen menestyksen.

  14. Kallion kaupungi­nosas­sa on tätä urpånis­mia niin että riit­tää. Hiero­masa­lonke­ja ja räkälöitä on niin paljon, että täy­tyy oikein miet­tiä, että mis­tä ne saa­vat asi­akasvir­ran, vai rahaako nois­sa pestään? Jos ei edel­liset kiin­nos­ta, niin tatuoin­tili­ikkeitä ja sek­si­tarvike­li­ikkeitä on myös. Lähin siwa lopetet­ti­in ja nyt on sit­ten yksi val­in­tat­a­lo ja toinen siwa sekä alepa. Muu­ta ei sit­ten olekaan.

  15. Perusjunt­ti: Kaupun­git kyl­lä keräävät työt­tömät yhteen, mut­ta eivät ne poista peru­songel­maa eli teknolo­gian aiheut­ta­maan korkeaa perustyöt­tömyyt­tä. Kaupungeis­sa myös kas­vaa nopeasti koulutet­tu­jen työt­tömien joukko.

    Tämä on vähän niinkuin jos näk­isi kodit­toman nukku­mas­sa kadul­la ja toteaisi, että “eihän tässä mitään ongel­maa ole, menisi koti­in­sa niin ei tarvitse ulkona olla”. 

    Ihmiset menevät kaupunkei­hin kos­ka kaupungeis­sa on töitä. Siel­lä ei ole töitä *kaikille* mut­ta syr­jäkun­nis­sa ei ole työtä *kenellekään*. Syr­jä­paikkakunnal­ta muute­taan kaupunkei­hin sik­si, että siel­lä edes teo­ri­as­sa voi saa­da töitä. 

    Mitä tulee tähän ajat­telu­un, visioin­ti on ihan OK, mut­ta kun poli­itikko sitä tekee ja haaveilee suu­ru­ud­es­ta, min­ua alkaa aina pelot­taa, vaik­ka olisinkin samaa mieltä teo­ri­as­sa. Suu­ru­u­den­palvon­ta on Suomes­sa niin tolku­ton­ta, että se saa ihmiset tekemään aivan pähkähul­lu­ja asioita.

    Nyt kun taas olen vähän aikaa oleskel­lut Sin­ga­pores­sa, huo­maan tämän selkeäm­min. Tässä on kehä III:n sisään jäävän alueen kokoisel­la saarel­la yli 5.5 miljoon­aa ihmistä. Kyl­lä, se on rikas ja tääl­lä on toimi­va infra ja työt­tömyys käytän­nössä nol­las­sa. Mut­ta toisaal­ta naa­puris­sa on Male­sia ja Indone­sia, jonne voi ulkois­taa työt­tömyy­den ja jois­sa on markki­nat ja raa­ka-aineet. Meil­lä on kyl­lä Venäjä (raa­ka-aineet) ja Euroop­pa (markki­nat), mut­ta logisti­nen etu­lyön­ti­ase­ma puut­tuu. Emmekä me voi ulkois­taa työt­tömyyt­tämme Viroon tai Irakiin.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupungeis­sa on tietysti korkeampi työt­tömyys kuin kun­nis­sa, jois­sa enem­mistö on maanvil­jeli­jöitä. Työt­tömien myös kan­nat­taa muut­taa kaupunkei­hin, kos­ka siel­lä voi edes teo­ri­as­sa saa­da työtä. Tämän tosesi jo Aristoteles.

    Mis­tä löy­dät kun­nan, jos­sa enem­mistö olisi maanvil­jeli­jöitä ? När­piössäkin alku­tuotan­nos­sa on vain 22 % työl­li­sistä ja När­piö elää alkutuotannosta.
    Palve­lut ne työl­listävät siel­läkin, n 52 %

    Tutkin muu­ta­man tun­netun maanvil­je­lykun­nan elinkeino­raken­net­ta eikä niistä löy­tynyt 23 % korkeam­paa alku­tuotan­non osuutta

    Maa ‑ja met­sä­talous työl­listäjänä on men­nyt­tä aikaa ja jos maat­alouden raken­net­takin uud­is­tet­taisi­in yhtä tehokkaasti kuin palkkatyötä tehdään niin alku­tuotan­nos­sa olisi enää mur­to-osa tuostakin ja Suo­mi voisi olla kil­pailukykyi­nen maailmanmarkkinoillakin

    Mut­ta nykyään maanvil­je­ly on teho­ton kepu­lais­ten suo­jatyö­paikkalaitos, jos­sa näper­rel­lään kaiken­laista mukavaa mut­ta tehotonta

  17. Mis­tä Osmo löytää kun­nan jos­sa enem­mistö asukkaista on maanvil­jeli­jöitä? Työvoima­pu­laa maaseudul­la pode­taan kaupungis­tu­misen myötä. Nuoriso suun­taa keskuk­si­in ja kaik­ki raskaat, likaiset ja kausi­työt joudu­taan teet­tämään maa­han­muut­ta­jil­la, kos­ka suo­ma­laista työvoimaa ei tar­jol­la ole. En ole mitenkään tätä kehi­tys­tä vas­taan, totean vain.

  18. Mik­si Tam­pere on niin hyvässä ase­mas­sa? Turkuhan on saman kokoinen ja yhtä kaukana Helsingistä. Yksi seli­tys voisi olla parem­pi kulkuy­hteys. Rautatie näi­den välil­lä on suorem­pi. Turku­un piti kiertää Toi­jalan kaut­ta, nyky­isikin täy­tyy tehdä syr­jähyp­py Karjaalle!
    Pitkään juna oli tärkein kulku­vä­line, jos­ta Tam­pere on hyö­tynyt täysimit­tais­es­ti jo koh­ta 150 vuot­ta. Nykyään useimpi­in suun­ti­in on moot­tori­tie, mut­ta Tam­pereelle rautatie on silti nopein. Oiko­radan valmis­tut­tua Lah­den kehi­tys voisi olla saman­lainen. Radan suh­teelli­nen kil­pailue­tu sinne on kuitenkin pienempi.
    Lisäk­si Tam­pereel­la on suh­teet­toman suuri rautatei­den taka­maa, jon­ka ansios­ta junay­hteys sinne on ja on ollut parem­pi, kuin mitä kaupun­gin koko edel­lyt­täisi. Poh­jan­maa sijait­see luon­tev­asti Tam­pereen takana, mut­ta rataverkon rak­en­teesta johtuen myös Jyväskylään ja Pori­inkin täy­tyy kulkea raiteitse tätä kautta.
    Näyt­täisikin siltä, että hyvä junay­hteys on elin­tärkeää keskusten kehi­tyk­selle. Suo­ra reit­ti mah­dol­lis­taa moot­tori­ti­etä nopeam­man matkan nykyisel­läkin nopeusta­sol­la. Suurnopeusta­solle kehitet­tynä se on ylivoimainen maantiehen nähden.
    Juha

  19. Tiedemies: Ihmiset menevät kaupunkei­hin kos­ka kaupungeis­sa on töitä. Siel­lä ei ole töitä *kaikille* mut­ta syr­jäkun­nis­sa ei ole työtä *kenellekään*.

    Eivät työt­tömyys­ti­las­tot kaupunkei­hin ver­rat­tuna mitenkään eri­tyisen huono­ja ole. Sen kuin silmäilet.

    Oleel­lis­ta­han on kuitenkin se, ettei ale­ta rak­en­taa kalli­isi­in kaupunkei­hin syr­jäy­tynei­den slum­me­ja. Kaupunkei­hin ei pitäisi päästää työt­tömiä tai huonos­ti koulutet­tu­ja, kos­ka se johtaa eri­ar­vois­tu­miseen ja syr­jäyt­tävän kult­tuurin syn­tyyn. Kaupun­git on varat­ta­va vain men­estyneille ihmisille. Köy­hän on sekä itsen­sä että veron­mak­sajien edun vuok­si parem­pi pysyä maalla.

  20. Mie­lenki­in­toinen vai­h­toe­hto voisi olla vahvis­taa kasvukäytävää Helsin­gin ja Kar­jaan välil­lä. Osa kum­mankin kaupun­gin kasvus­ta voisi suun­tau­tua niiden välille sel­l­aisille paikkakun­nille kuin Siun­tio ja Inkoo. Nämä paikkakun­nat oli­si­vat lähempänä Helsinkiä kuin Turenki.

  21. Mik­si Helsingis­sä on eniten syr­jäy­tyneitä, pahoin­voin­tia, asun­not­to­mia, köy­hiä ja suurin nuorten työt­tömyys Suomen kaupungeista. Maakun­takaupungien väk­iluku on kas­vanut vapaae­htoisin alueli­itoksin, pait­si Helsin­ki, kos­ka ei tule toimeen naa­purikaupungien kanssa. Melkein kaik­ki ydi­nosaami­nen ja inno­vaa­tiot on syn­tyneet maakun­nis­sa ja muual­la kuin Helsingis­sä. Taiteil­i­jat muut­ta­neet maaseudulle ja suuret kul­tu­uriper­soonat eivät viihdy Helsin­gin kan­takaupungis­sa pitkään. Kali­for­nia on taan­tunut kadas­trofin partaalle.

  22. Osmo Soin­in­vaara on jäänyt kehi­tyk­ses­tä jäl­keen ja tieto on peräisin ‑80–90 luvul­ta, joil­loin tianne oli toisin;kunnissa ei ole enään mon­taa vil­jeli­jää, eikä kaikil­la kylil­lä yhtään, edelleen vähe­nee, Suo­mi on koh­ta kokon­aa kalli­in tuon­nin varas­sa, mitä vihreet ajaa voimalla.-80–90 luvul­la; Maanvil­jeliöitä ja maaseutuelinkeino­ja oli enem­män, eikä pyro­gra­dia, mas­si­ivi­nen virkakoneis­to ja kym­menker­tainen hallinto lan­nistanut yrit­täjyytä kuten nyt tekee tarpee­ton virkakoneisto.

  23. Nuoret aka­teemis­es­ti koulute­tut osaa­jat eivät enää mah­du Helsinki­in, kos­ka Helsin­ki alkaa täyt­tyä ulko­maalai­sista osaa­jista. Näille ei ole lop­pua näköpiirissä.

    Ehkä kan­nat­taisikin hillitä suur­in­ta kasvuin­nos­tus­ta, ja säi­lyt­tää kaupun­gin oma­leimaisu­us viher­aluei­neen ja rak­en­ta­mat­tomine meren­ran­toi­neen. Näin kaupun­ki voisi säi­lyä viihty­isänä kotikaupunk­i­na myös niille 600.000 ihmiselle, jot­ka siel­lä jo asuvat.

  24. Juha P Korho­nen:
    Mik­si Tam­pere on niin hyvässä ase­mas­sa? Turkuhan on saman kokoinen ja yhtä kaukana Helsingistä. Yksi seli­tys voisi olla parem­pi kulkuy­hteys. Rautatie näi­den välil­lä on suorem­pi. Turku­un piti kiertää Toi­jalan kaut­ta, nyky­isikin täy­tyy tehdä syr­jähyp­py Karjaalle!
    Pitkään juna oli tärkein kulku­vä­line, jos­ta Tam­pere on hyö­tynyt täysimit­tais­es­ti jo koh­ta 150 vuot­ta. Nykyään useimpi­in suun­ti­in on moot­tori­tie, mut­ta Tam­pereelle rautatie on silti nopein. Oiko­radan valmis­tut­tua Lah­den kehi­tys voisi olla saman­lainen. Radan suh­teelli­nen kil­pailue­tu sinne on kuitenkin pienempi.
    Lisäk­si Tam­pereel­la on suh­teet­toman suuri rautatei­den taka­maa, jon­ka ansios­ta junay­hteys sinne on ja on ollut parem­pi, kuin mitä kaupun­gin koko edel­lyt­täisi. Poh­jan­maa sijait­see luon­tev­asti Tam­pereen takana, mut­ta rataverkon rak­en­teesta johtuen myös Jyväskylään ja Pori­inkin täy­tyy kulkea raiteitse tätä kautta.
    Näyt­täisikin siltä, että hyvä junay­hteys on elin­tärkeää keskusten kehi­tyk­selle. Suo­ra reit­ti mah­dol­lis­taa moot­tori­ti­etä nopeam­man matkan nykyisel­läkin nopeusta­sol­la. Suurnopeusta­solle kehitet­tynä se on ylivoimainen maantiehen nähden.
    Juha

    Tam­pereen men­estys tuskin riip­puu junailus­ta paljoakaan. Mutu-tun­tu­mal­la sanois­in, että Tam­pere on hyötynyt:
    ‑teknis­es­tä korkeakoulusta
    ‑sijain­nista “keskel­lä Suomea” (jos voi maalainen muut­taa lähelle, mik­si muut­taa kauas?)
    ‑lup­sak­ka maine ver­rat­tuna Hesaan ja Turkuun
    ‑ja onhan se kau­nis siinä järvien keskellä
    ‑teknis­es­tä korkeakoulusta

  25. Perusjunt­ti: Eivät työt­tömyys­ti­las­tot kaupunkei­hin ver­rat­tuna mitenkään eri­tyisen huono­ja ole. Sen kuin silmäilet.

    Mik­si ne oli­si­vat, jos läh­es kaik­ki työt­tömät tai työt­tömik­si pää­tyvät muut­ta­vat pois? 

    Mik­si esimerkik­si joku opiskele­maan läht­enyt, mut­ta työt­tömäk­si valmis­tu­misen jäl­keen muut­taisi takaisin peräkylälle, jos­sa ei var­masti työl­listy? Eihän maaseudul­la ole edes amik­sia, senkin takia pitää men­nä keskuskaupunkiin.

  26. Tom­pe­lo: Tam­pereen men­estys tuskin riip­puu junailus­ta paljoakaan. Mutu-tun­tu­mal­la sanois­in, että Tam­pere on hyötynyt:
    ‑teknis­es­tä korkeakoulusta
    ‑sijain­nista “keskel­lä Suomea” (jos voi maalainen muut­taa lähelle, mik­si muut­taa kauas?)
    ‑lup­sak­ka maine ver­rat­tuna Hesaan ja Turkuun
    ‑ja onhan se kau­nis siinä järvien keskellä
    ‑teknis­es­tä korkeakoulusta

    Lisäisin lis­taan Tam­pereen seudun pitkän ja monipuolisen teol­lisen historian. 

    Men­neisyy­del­lä, oikeas­t­aa per­in­teil­lä, on yllät­tävän suuri vaiku­tus nyky­isyy­teen. Esim. Oulun seudul­la on 1880-luvul­la alka­nut his­to­ria sähkö- ja puhe­lin­businek­siss­sa. Konepa­ja­toim­inta ei sen sijaan ole kun­nol­la läht­enyt lentoon mit­tavas­ta koulu­tuk­ses­ta huolimatta.

  27. Jor­ma Jylän­ki:
    Osmo Soin­in­vaara on jäänyt kehi­tyk­ses­tä jäl­keen ja tieto on peräisin ‑80–90 luvul­ta, joil­loin tianne oli toisin;kunnissa ei ole enään mon­taa vil­jeli­jää, eikä kaikil­la kylil­lä yhtään, edelleen vähe­nee, Suo­mi on koh­ta kokon­aa kalli­in tuon­nin varas­sa, mitä vihreet ajaa voimalla.-80–90 luvul­la; Maanvil­jeliöitä ja maaseutuelinkeino­ja oli enem­män, eikä pyro­gra­dia, mas­si­ivi­nen virkakoneis­to ja kym­menker­tainen hallinto lan­nistanut yrit­täjyytä kuten nyt tekee tarpee­ton virkakoneisto.

    Maat­aloudessakin pitäis tehdä tuot­tavu­us­loik­ka, nyt maat­alous­tu­il­la ylläpi­de­tään Impivaaraa .

    Tilo­jen määrää pitäisi suurentaa ja määrää vähen­tää .Maan­vi­jeli­jöistä pitäsi tehdä nor­naale­ja yrit­täjiä ja iir­tyä ainakin suurim­mak­si osak­si osakey­htiö­muo­toon ja hajau­tuneeseen omistukseen

    Nyt maanil­je­ly on liikaa hnek­ilöi­tynyt ja kaikil­la tiloil­la on ongel­mana omis­ta­jan elinkaaren ongel­mat ja vije­ly voi lop­pua, kun fyy­sistä henkilö­jatka­jaa ei ole

    Osakey­htiössä vai­h­tuu vain tj

  28. Kasvukäytävä Kar­jaalle:
    Mie­lenki­in­toinen vai­h­toe­hto voisi olla vahvis­taa kasvukäytävää Helsin­gin ja Kar­jaan välil­lä. Osa kum­mankin kaupun­gin kasvus­ta voisi suun­tau­tua niiden välille sel­l­aisille paikkakun­nille kuin Siun­tio ja Inkoo. Nämä paikkakun­nat oli­si­vat lähempänä Helsinkiä kuin Turenki.

    Salosta ajaa moot­tori­ti­etä pitkin Helsinki­in tunnissa.

    Kar­jaaseen näh­den ero on se, että Salo on kan­sain­vä­li­nen, pitkän teknolo­gia­per­in­teen omaa­va kaupun­ki. Siel­lä on jopa valmi­ik­si osaamista ehkä jopa enem­män kuin Turengis­sa. Käykää muuten kat­so­mas­sa, jos ette ole piipah­ta­neet aikoihin.

    Mut­ta eihän se kel­paa, kos­ka pitää olla JUNA. Ja ilman­su­un­takin on väärä, kohti Turkua, joka on menetet­ty tapaus näis­sä visioissa.

  29. tpyy­lu­o­ma:
    Tämä edel­lyt­täisi kyl­lä ihan eri otet­ta rato­jen ja niiden liiken­teen kehit­tämiseen. Tarkoi­tan sitä että sen ratali­iken­teen tavoit­teek­si pitäisi sit­ten ottaa tuon kasvukäytävän tukeminen… 

    Oleel­lista on kaavoit­taa niin, että motari ja rata ovat riit­tävän kaukana toi­sis­taan, uusi asu­tus kaavoite­taan radan var­teen ja kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa nämä ase­manseudut erote­taan emokunnastaa.

  30. Kalle: Oleel­lista on kaavoit­taa niin, että motari ja rata ovat riit­tävän kaukana toi­sis­taan, uusi asu­tus kaavoite­taan radan var­teen ja kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa nämä ase­manseudut erote­taan emokunnastaa. 

    Ehdo­tatko siis, että Lep­pä­vaara ja Kau­ni­ainen liitetään Helsinkiin?

    Jälkim­mäistä voisin kan­nat­taa, kun Wikipedi­akin ker­too sen vai­heista 1900 alkupuolelta, että: “Tuol­loin vil­lo­jen tont­tien koko oli usein hehtaarin tai sitäkin isom­pi. Puu­tarhakaupun­gin ideana oli että taloa ympäröi puu­tarha ja tämän ympäril­lä oli vapaa luon­non vyöhyke. Alle 3 000 neliön tont­te­ja ei myy­ty ollenkaan.” Tuo­han alkaa kuu­losta­maan läh­es kohtu­ulliselta. Jo alkoi kiinnostamaan! 🙂

Vastaa käyttäjälle Pirjo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.