Maahanmuuttotilanne edellyttää muutoksia sääntöihin

Ehkä jopa 50 000 pako­laista pakot­taa muut­ta­maan käytän­töjä pako­lais­poli­it­ti­sis­sa käytännöissä.

Tavoit­teena tulee olla tänne jäävien mah­dol­lisim­man hyvä kotout­ta­mi­nen ja työllistäminen.

Nopeasti vas­taan­ot­tokeskuk­sista omi­in asuntoihin 

Pitkäaikainen maku­ut­ta­mi­nen vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa pilaa kenet tahansa. Sik­si pako­laiskeskuk­sista on päästävä eteen­päin nopeasti.

Ei syr­jäseuduille

Asun­to­ja on syr­jäseuduil­la tyhjil­lään yllin kyllin, mut­ta se olisi pelkkää säilömistä. Kotout­ta­mi­nen on han­kalaa, jos ei ole työpaikkoja.

Ei myöskään ole hyvä viedä suur­ta ulko­maalaisväestöä väk­isin alueille, jois­sa jokaista mur­taen suomea puhu­vaa pide­tään raiskaa­jana. Kotout­ta­mi­nen ei oikein suju, jos paikalliset asukkaat vieroksu­vat kaikkea erilaista.

Tuli­jat pitäisi asut­taa isoi­hin kaupunkei­hin, kos­ka niis­sä on työti­laisuuk­sia ja monikult­tuuri­nen ja suvait­se­vainen ilmapiiri.

Nopeasti lisää pieniä asuntoja

Mut­ta niis­sä on myös asun­top­u­la. Asun­to­tuotan­toa on kiihdytet­tävä merkit­tävästi ja on sal­lit­ta­va nyky­istä pienem­pi­en asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen. Olisi hyvä, jos asuin­talot tehtäisi­in hel­posti muun­neltaviksi niin kuin pilar­ien varaan raken­net­ta­vat toimis­to­talot ovat. Sil­loin asun­to­ja voidaan jakaa ja yhdis­tää myöhemminkin.

Asun­to­ja hajaute­tusti ostamalla

Ei ole hyvä rak­en­taa eril­lisiä maa­han­muut­ta­jien kasarme­ja. Maa­han­muut­ta­jille on ostet­ta­va vuokra-asun­to­ja taval­li­sista asun­to-osakey­htiösitä, kuten teki aikanaan Helsin­gin Asun­to­hank­in­ta Oy. Kos­ka tämä aiheut­taa ilmeisiä vas­taväit­teitä ennakkolu­u­loi­sis­sa asukkaissa, on tehtävä selväk­si, että asun­nos­ta joutuu pois, jos tuot­taa häir­iötä naa­pureilleen. (Näin myös Asun­to­hank­in­ta Oy teki.) Tämä kos­kee hyvin pien­tä osaa tulijoista.

Tyhjistä toimis­toista asuntoja

Pääkaupunkiseudul­la on yli miljoona toimi­s­toneliötä tyhjil­lään ja määrä on kasvus­sa. Niiden muut­tamista asun­noik­si on helpotet­ta­va. Tilapäisiä poikkeamis­lu­pia nopeasti!

Töi­hin pitäisi päästä nopeasti.

Työt­tömän sovel­tuvu­us työn­tekoon heikke­nee työt­tömyy­den pitkit­tyessä, eivätkä ulko­maalaiset ole tässäkään suh­teessa erilaisia.

Työn­tekok­iel­to on kumottava

On välit­tömästi, vielä tässä kuus­sa, kumot­ta­va määräys, jon­ka mukaan tur­va­paikan hak­i­ja ei saa tehdä työtä.

Palkkaamisen tulee kannattaa

Kukaan ei ota täy­del­lä pal­ka­lla töi­hin kieli­taido­ton­ta irak­i­laista. Jol­lakin tavoin hänen palkkaamis­es­taan tulee tehdä työ­nan­ta­jalle edullista. Meil­lä on työe­htosopimusten yleis­si­tovu­us, joka tässä tapauk­ses­sa toimii maa­han­muut­ta­jien vahin­gok­si, kos­ka he eivät voi pienem­mäl­lä pal­ka­lla kom­pen­soi­da huonoa kielitaitoaan.

Har­joit­teli­japalkat työe­htosopimuk­sis­sa tun­netaan. En tarkkaan tiedä, mil­lä kri­teereil­lä työn­tek­i­jä voidaan palkata har­joit­teli­jana, mut­ta maal­likos­ta tun­tuu, että juuri täl­laiseen tapauk­seen tuo mah­dol­lisu­us sopisi. Toinen, paljon jäykem­pi malli olisi palkkatu­ki. Juuri nyt palkkatuki­ra­hat ovat lopus­sa, mut­ta lisäbud­jet­tia tämä maa­han­muut­toti­lanne joka tapauk­ses­sa vaatii.

Helsingis­sä on sekä työn­tek­i­jän että yhteiskun­nan kannal­ta aivan sama, kuin­ka huonoa palkkaa maa­han­muut­ta­ja saa, kos­ka pien­i­t­u­loiset ovat niin pahas­sa tuloloukus­sa, että käteen jäävä tulo on jok­seenkin sama. Samas­ta syys­tä palkkat­uen mak­sami­nen ei mak­sa yhteiskun­nalle juuri mitään.

Työn vuokraami­nen

Työ­nan­ta­ja voi kokea pako­laisen riskirekry­toin­niksi. Turhien ennakkolu­u­lo­jen voit­tamisek­si työ­suhde voisi ainakin aluk­si perus­tua työvoiman vuokraamiseen. Vuokraa­jana voi olla TE-toimis­to tai yksi­tyi­nen työn­vuokrausyri­tys, joil­la on täl­lä alal­la ammat­ti­taitoa. En tiedä, onko esteitä mak­saa palkkatukea työvoiman vuokraa­jalle, mut­ta jos tähän on esteitä, ne on poistettava.

Onnis­tuneesta kotou­tu­mis­es­ta pisteitä

Jos tuli­ja täyt­tää pako­laiskri­teer­it, asian on sil­lä selvä: pako­lais­sta­tus on myön­net­tävä. Väli­in jää kuitenkin suuri har­maa vyöhyke, jos­sa työvä­li­neenä on oleskelulu­pa human­i­taarisin perustein. On ilmeistä, että nämä kri­teer­it tule­vat tiuken­tu­maan, kos­ka tuli­joi­ta on niin paljon.

Minä pisteyt­täisin oleskelu­lu­van saa­jat. Pis­teitä saisi pait­si koti­maan olo­suhteista, myös kotou­tu­mis­es­ta: kie­len oppimis­es­ta ja eri­tyis­es­ti työl­listymis­es­tä. Myön­net­täessä oleskelulu­paa ensim­mäisen ker­ran ei kotou­tu­mispis­teitä oikein voi olla kenel­läkään, mut­ta oleskelulu­paa jatket­taes­sa tilanne on jo toinen.

Joku voi pitää tätä peri­aat­tei­den myymisenä. Minus­ta se on vain prag­maat­tista. Sama maa­han­muut­ta­jamäärä tuot­taa pienem­män rasituk­sen, jos joukko valikoituu hyvistä kotoutu­jista eli kään­täen: näin toimien pystymme otta­maan vas­taan suurem­man määrän maa­han muuttujia.

Jos kotout­tamises­sa onnis­tu­taan, maa­han­muut­ta­jat voivat muo­dos­tua taakan sijas­ta voimavarak­si, kuten Jaakko Kian­der jo ehti huomauttaa.

 

= = =

Kos­ka aihe kos­kee maa­han­muut­toa, nou­datan moderoin­nis­sa tavanomaista tiukem­paa lin­jaa. Mitä ei osaa sanoa solvaa­mat­ta, ei kan­na­ta sanoa lainkaan.

222 vastausta artikkeliin “Maahanmuuttotilanne edellyttää muutoksia sääntöihin”

  1. Ehkä jopa 50 000 pakolaista

    Siis tänä vuon­na (tur­va­paikan­hak­i­joi­ta). Jos hei­dän annetaan suurelta osin jäädä, lisää tulee. Onko ihan var­ma, ettei tavoit­teena pitäisi olla tuli­joiden määrän min­i­moin­ti? Uusi uljas pohjolan Libanon?

    Asun­to­ja on syr­jäseuduil­la tyhjil­lään yllin kyllin, mut­ta se olisi pelkkää säilömistä. Kotout­ta­mi­nen on han­kalaa, jos ei ole työpaikkoja
    Nyky­isiten johtavien tuli­jakansal­lisuuk­sien edus­ta­jat ovat aiem­min kuitenkin työl­listyneet surkeasti, vaik­ka he pääosin ovat pää­tyneet muu­ta­maan suurim­paan kaupunki­in ja ovat tulleet lähin­nä nyky­istä (tai ennakoitavis­sa ole­via lähivu­osia) parem­man talouske­hi­tyk­sen aikana.

    Kos­ka tämä aiheut­taa ilmeisiä vas­taväit­teitä ennakkolu­u­loi­sis­sa asukkaissa, on tehtävä selväk­si, että asun­nos­ta joutuu pois, jos tuot­taa häir­iötä naapureilleen.

    Mut­ta heit­etäisi­inkö hänet ihan oikeasti pihalle (per­hei­neen?) vai annetaanko kier­topalkin­nolle uusi kämp­pä muualla?

    On välit­tömästi, vielä tässä kuus­sa, kumot­ta­va määräys, jon­ka mukaan tur­va­paikan hak­i­ja ei saa tehdä työtä.

    Tavoite kan­nat­ta­va, luo myös uuden kier­toväylän hal­patyövoiman tunoti­in ulko­mail­ta. No, monien mielestähän Suo­mi nimeno­maan tarvit­see työtäteke­vien köy­hien luokan. Mitä suurem­man, sen parem­pi. Saadaan sitä sisäistä deval­vaa­tio­ta ajet­tua oikein steroideilla.

    Jos tuli­ja täyt­tää pako­laiskri­teer­it, asian on sil­lä selvä: pako­lais­sta­tus on myönnettävä.

    Gen­even pako­lais­sopimuskin on viime kädessä vain sopimus, ei Tosi Jumalan muut­tuma­ton sana. Tyyp­il­lis­es­ti toki nämä määrät ovat olleet melko pieniä. 

    Myön­net­täessä oleskelulu­paa ensim­mäisen ker­ran ei kotou­tu­mispis­teitä oikein voi olla kenel­läkään, mut­ta oleskelulu­paa jatket­taes­sa tilanne on jo toinen.

    Käytän­nössä ihan sama, jos vähille pis­teille jääneitä ei koskaan täältä todel­la *pois­te­ta*. Onko Suomes­ta koskaan, tai ainakaan viimeiseen vuosikymme­neen pois­tet­tu (pakol­la) Suomes­ta *ain­ut­takaan* human­itäärisil­lä perusteil­la maa­han otet­tua, vain kos­ka suo­jelun tarvet­ta ei enää ollut eikä henkilön voitu kat­soa myöskään ole­van hyödylli­nen yhteiskun­nan jäsen? Sak­sas­ta ex-jugoslaave­ja ainakin jonkin ver­ran karkoitet­ti­in, mut­ta ei tietääk­seni täältä. Ainakaan viimeiseen pari­in vuo­teen Soma­li­aan ei ole pois­tet­tu ain­ut­takaan suo­ranaista rikol­lis­takaan, ja Afgan­istanin ja Irakin (tässä tulkin se nykyi­nen tur­va­paikan­hak­i­joiden kol­men kär­ki) suh­teen tilanne on ollut vain jos­sain määrin parempi.

  2. Pako­laisia on mon­en­laisia, asi­as­ta on kir­joitet­tu eri­no­maisen hyvin esimerkik­si seu­raavis­sa blogeissa:

    http://www.eeropaloheimo.fi/mielipiteita/
    http://tiedemies.blogspot.fi/2015/09/pakolaistulva.html
    http://www.hannuvisti.com/blog/files/fe3a90aa2cd392cb3718dec3ae8e24d1-1489.php

    Min­ul­la ei edelleenkään ole mitään ulko­maalaisia vas­taan, jot­ka tule­vat tänne asial­lis­es­ti töi­hin. Koko asia kuitenkin haisee ja hyvin pahasti.

  3. “Jos kotout­tamises­sa onnis­tu­taan, maa­han­muut­ta­jat voivat muo­dos­tua taakan sijas­ta voimavarak­si, kuten Jaakko Kian­der jo ehti huomauttaa.”

    On ollut mie­lenki­in­toista kuul­la, miten jotkut ihmiset ovat puhuneet alka­vansa dow­shif­taa­maan, kos­ka ovat menet­täneet toivon­sa Suomen ja Euroopan suh­teen. Pätevät ihmiset toki voivat hakea hyvä­palkkaista työtä USA:sta tai Aasiasta.

    Nämä voivat tietenkin olla pelkkää puhet­ta, mut­ta olisi mie­len­kli­noista tietää, miten maa­han­muut­ta­jat vaikut­ta­vat kan­taväestön työ­mo­ti­vaa­tioon. Jos merk­ki on negati­ivi­nen, niin sit­ten asi­at ovat kyl­lä mielenkiintoisia.

  4. Näin jälkikä­teen ajatel­tuna täy­tyy sanoa, että EU saat­toi olla alun alka­en tuhoon tuomit­tu pro­jek­ti. Sak­sal­la oli toisen maail­man­so­dan jäl­keen niin suuri itsein­ho ja syyl­lisyys, että se on ollut pakotet­tu anekaup­poi­hin ja tekemään epära­tionaal­isia päätök­siä todis­tak­seen, ettei se ole “fasisti­nen”. Samo­ja syyl­lisyys­tun­to­ja on entisil­lä siir­tomaaisän­nil­läkin. Valitet­tavasti näistä päätök­sistä kär­sivät muutkin EU-maat. Jos EU on ollut pakotet­tu tekemään epärati­naal­isia päätök­siä, niin miten se edes olisi voin­ut toimia?

  5. Esimerkik­si met­allin TES määrää har­joit­telijoiden palkak­si pien­im­män työn­vaa­tivu­us­ryh­män palkan, joka on 1500 e/kk.

    Ei kukaan täysi­järki­nen ala tuol­la hin­nal­la opet­ta­maan ulko­maalaiselle työn­tek­i­jälle hit­saamista. Joo, onhan siel­lä lause “jos taitoa ei ole, voidaan sopia alem­mas­takin” mut­ta tuskin­pa mikään tilanne oikeasti kel­paa liitolle.

    Kiin­teistöalal­la har­joit­teli­jan palk­ka on huimat 200e vähem­män kuin alin palkkalu­ok­ka joka on 1538 e. 

    Ei näil­lä har­joit­teli­japalkoil­la ote­ta yhtään ulko­maalaista har­joit­tele­maan pait­si jos työ ei kel­paa suomalaisille. 

    ————————-

    Eli kyl­lä tämä tur­va­paikan­hak­i­joiden työl­listämi­nen tulee tör­määmään suo­ma­lais­ten työ­markki­noiden jäykkyy­teen. Eivät tule työl­listymään, siitä Riku Aal­to, Paa­vo Arhinäm­ki, Dan Koivu­laak­so & kump­pan­it pyrkivät pitämään kaikin puolin huolta.

  6. Ihan päin­vas­toin pitää toimia. Kaik­ki tur­va­paikan­hak­i­jat sijoitet­ta­va maaseu­tu­taa­jami­in ja elä­tys val­tion hoidet­tavak­si tulon­si­ir­roil­la. Se on halv­in­ta ihan kaikille, ei tarvitse rak­en­taa sato­jatuhan­sia uusia asun­to­ja maail­man kalleim­mille alueille. Osake­huoneis­to­jen ost­a­mi­nen mamuille aivan älytön idea. Mihin Ode aikoo siirtää nykyisen asukkaat.

    Mitä rasistien sijain­tii tulee, kyl­lä val­takun­nan­ra­sis­tit asu­vat kaupungeis­sa, ei kaupunkikeskusten naa­purikun­nis­sa. Sen todis­taa täkäläis­ten fb-ryh­mässä käy­ty keskustelu. Värikkäästä keskustelus­ta huoli­mat­ta kukaan ei vas­tus­tanut tur­va­paikan­hak­i­joiden kun­taan tuloa. Pahim­mat suu­paltit päin­vas­toin lop­ul­ta tote­si­vat tuli­joiden saa­pumisen ole­van mukavaa. 

    Kyl­lä se niin on, että vasen­vihreät kiihkoil­i­jat vas­takkainaset­telu­un perus­tu­val­la asen­teel­laan itse liet­soo rasis­mia hal­la-aho­laisel­la raivolla.

  7. Ei syr­jäseuduille

    Käsi­tyk­seni on, että oleskelu­lu­van saa­neet saa­vat vali­ta asuin­paikkansa suh­teel­lisen vapaasti itse, eikä heitä siis asute­ta min­nekään, ainakaan ensim­mäisen asun­non han­k­in­nas­sa aut­tamisen jäl­keen. Annetaan siis niiden men­nä syr­jäseuduille, jot­ka sinne halu­a­vat. Kaupun­git kiin­nos­ta­vat toden­näköis­es­ti monia pako­laisia monista syistä, joten tavoit­teesi täyt­tyy var­maankin myös eri­tyisem­min ohjaamatta.

    Työ­paikko­ja maa­han­muut­ta­jille on sekä bus­sikuskeina Helsingis­sä, että kasvi­huone­työn­tek­i­jöinä ja kebab-rav­in­toloit­si­joina När­piössä. Mon­et maa­han­muut­ta­jat saat­ta­vat tyy­tyä suo­ma­laisia vähempäänkin, ja löytävät sik­si tyy­dyt­tävän työ­paikan itselleen melko hel­postikin (kieli­taidon puute tosin haittaa).

    Ei myöskään ole hyvä viedä suur­ta ulko­maalaisväestöä väk­isin alueille, jois­sa jokaista mur­taen suomea puhu­vaa pide­tään raiskaajana. 

    Tarkoi­tat kai Helsinkiä ja muu­tamia mui­ta kun­tia, jois­sa näitä ylilyön­te­jä on esiintynyt.

    Asun­to­tuotan­toa on kiihdytet­tävä merkit­tävästi ja on sal­lit­ta­va nyky­istä pienem­pi­en asun­to­jen rakentaminen. 

    En kan­na­ta tuki­aisia. Mainit­sit että maaseudul­la asun­to­ja olisi. Jos jotain tue­taan, voi kai tukea myös työl­listymistä maaseudul­la saman ver­ran kuin rak­en­tamista kaupungissa.

    Töi­hin pitäisi päästä nopeasti.

    Koske­nee myös suo­ma­laisia työt­tömiä, eli jär­jesteteään molem­mille ryh­mille lisää työti­laisuuk­sia yhteisille työmarkkinoille.

    Kukaan ei ota täy­del­lä pal­ka­lla töi­hin kieli­taido­ton­ta irakilaista.

    En kan­na­ta hal­patyövoima­markki­noiden muo­dostamista. Jo muo­dos­tuneet (osin lait­tomat) hal­patyövoima­markki­nat tulisi purkaa. Kaik­ki töi­hin samal­la pal­ka­lla. Ei siis myöskää mainit­se­maasi maa­han­muut­ta­jille kohdis­tet­tua palkkatukea. Jos ei ole kieli­taitoa, pitää hakeu­tua alku­un töi­hin, jois­sa kieli­taito ei ole keskeinen kri­teeri. Näitäkin työ­paikko­ja on riit­tävästi (ainakin jos työ­paikkati­lanne on yleis­es­ti kun­nos­sa). Bus­sikuski­na pär­jää var­masti ihan peruskieli­taidol­lakin, ja monis­sa muis­sa töis­sä vähemmälläkin.

    työ­suhde voisi ainakin aluk­si perus­tua työvoiman vuokraamiseen

    Jos tämä menetelmä ote­taan käyt­töön, niin kai saman tien sekä suo­ma­laisille että maahanmuuttajille.

    Minä pisteyt­täisin oleskelu­lu­van saa­jat. Pis­teitä saisi pait­si koti­maan olo­suhteista, myös kotou­tu­mis­es­ta: kie­len oppimis­es­ta ja eri­tyis­es­ti työllistymisestä.

    Ei pako­laisia voi suosia kieli­taidon mukaan. Heille kai tar­jo­taan mah­dol­lisu­us oleskel­la Suomes­sa siitä riip­pumat­ta, osaa­vatko kieltä vai ei. Tur­van tarve on siis sama kieli­tai­dos­ta riip­pumat­ta. Kie­len oppimi­nen on hyvä asia, mut­ta ei edel­ly­tys eikä hyväksyn­nän ehto pako­laisille. Muis­sa maa­han­muut­ta­jaryh­mis­sä kotou­tu­mis­tarvet­ta voi pitää selvem­min esil­lä. Ja nousee­han kieli­ta­don tärkeys joka tapauk­ses­sa automaat­tis­es­tikin (ilman mitään pistey­tyk­sen tarvet­ta) esi­in työ­paikko­ja haettaessa.

  8. Jos tuli­joi­ta on ensi vuon­nakin 50.000 ja kaik­ki muut­ta­vat Helsinki­in, niin pitäisi rak­en­taa vuodessa kym­meniä tuhan­sia asun­to­ja. Ei tai­da onnis­tua. Kuka ne rak­en­taisi? Kuka ne mak­saisi? Vai ote­taanko lisää velkaa?

    Toisaal­ta onhan meil­lä valmius­la­ki
    Valmius­lain 7 luvus­sa on määräyk­siä asun­tokan­nan sään­nöstelystä. Ne anta­vat mah­dol­lisu­u­den velvoit­taa asun­non­o­mis­ta­jat ilmoit­ta­maan ylimääräiset huoneen­sa vuokrat­tavak­si käyväl­lä vuokralla.

    Asute­taan maa­han­muut­ta­jat näi­hin ylimääräisi­in huoneisi­in. Näin­hän sotien jäl­keen tehti­in. Kun­nalli­nen asun­to­lau­takun­ta sit­ten jakoi huoneet niitä tarvit­seville. Aut­takaamme yhdessä! Kri­isi on mahdollisuus.

  9. >Ei syr­jäseuduille
    >Asun­to­ja on syr­jäseuduil­la tyhjil­lään yllin kyllin, mut­ta se olisi >pelkkää säilömistä. Kotout­ta­mi­nen on han­kalaa, jos ei ole t>yöpaikkoja.
    >Ei myöskään ole hyvä viedä suur­ta ulko­maalaisväestöä väk­isin >alueille, jois­sa jokaista mur­taen suomea puhu­vaa pide­tään >raiskaa­jana. Kotout­ta­mi­nen ei oikein suju, jos paikalliset >asukkaat vieroksu­vat kaikkea erilaista.
    >Tuli­jat pitäisi asut­taa isoi­hin kaupunkei­hin, kos­ka niis­sä on >työti­laisuuk­sia ja monikult­tuuri­nen ja suvait­se­vainen ilmapiiri.

    Pidätkö När­piötä isona kaupunk­i­na? Miten määrit­telet sel­l­aisen alueen “jos­sa jokaista mur­taen suomea puhu­vaa pide­tään raiskaa­jana”? Oletko var­ma, ettei Helsingis­sä ole yhtään täl­laista mielipi­det­tä? Kauhaval­la his­to­ri­an opet­ta­ja väit­ti täl­laista, mut­ta tun­nen kaupun­gin ja kyseisen his­to­ri­an opet­ta­jan sen ver­ran hyvin, että tiedän siel­lä ole­van myös muun­laisia mie­len­piteitä. Itse asi­as­sa Yle jo uuti­soi, kuin­ka kauhavalaiset ylpeinä ker­toi­vat vas­taan­ot­tokeskuk­sen­sa ole­van parem­pi kuin muual­la. Täl­lainen paikalli­sylpeys on mielestäni nyt paikallaan.

    Olen samaa mieltä, että vas­taan­oton luon­teel­la on suuri merk­i­tys kotou­tu­miseen. Jos ihmiset koke­vat ole­vansa ter­ve­tullei­ta, he toden­näköisem­mi­ni myös pyrkivät sopeu­tu­maan ympäröivään yhteiskun­taan. Mut­ta väite, että isois­sa kaupungeis­sa osat­taisi­in ottaa maa­han­muut­ta­jat jotenkin parem­min vas­taan kuin pienis­sä kaupungeis­sa, on kum­malli­nen. Kumpaan kat­e­go­ri­aan ase­tat Suomen 9. suurim­man kaupun­gin Lahden?

  10. Miten tahansa mietinkin asi­aa, niin sijoit­taisin kyl­lä tur­va­paikan­hak­i­joi­ta mielu­usti syr­jäseuduille, tai niihin kui­h­tu­vien 5000–10000 ihmisen kyliin. 

    Ihmiset nois­sa syr­jäkylis­sä ovat mielestäni lop­ul­ta paljon ren­nom­pia ja aidosti avoimem­pia kuin Helsingis­sä, jos vain tutus­tuu ihmisi­in eikä lähde esit­tämään mitään. Pienis­sä kylis­sä päässee myös helpom­min aidosti osak­si yhteisöä, kaik­ki kuitenkin tun­te­vat kaik­ki ja har­va esit­tää mitään. 

    Helsingis­sä toden­näköis­es­ti jengiy­tyy paljon herkem­min, kun klik­it ovat jo valmiina.

  11. 50 000 (ei jää siihen) pako­laisen asut­ta­mi­nen kasvukeskuk­si­in on äärim­mäisen kallis toimen­pide, jos edes mah­dolli­nen, kos­ka kysyn­tä ylit­tää jo tar­jon­nan. Turha höpöt­tää halvoista asun­noista, niiden kaavoitus ja rak­en­t­a­mi­nen olisi pitänyt aloit­taa jo vuosia aikaisem­min. Ja jos ajat­telit tar­jo­ta vain maa­han­muut­ta­jille mah­dol­lisu­u­den tehdä töitä halvem­mal­la, niin miten luulet työväen siihen reagoivan.

  12. OS: “Ei myöskään ole hyvä viedä suur­ta ulko­maalaisväestöä väk­isin alueille, jois­sa jokaista mur­taen suomea puhu­vaa pide­tään raiskaa­jana. Kotout­ta­mi­nen ei oikein suju, jos paikalliset asukkaat vieroksu­vat kaikkea erilaista.”

    Ylläol­e­va tek­stisi vaikut­taa ennakkolu­u­loiselta ja rasis­minkaltaiselta mielip­i­teeltä. Perus­tuuko tämä johonkin tutkimuk­seen vai muutenko vain olet näin ajatel­lut. Voitko nimetä nyt näitä paikkakun­tia jos­sa suh­taudu­taan näin maahanmuuttajiin?

  13. Suo­raan san­ot­tuna tässä nytä näper­rel­lään aika mar­gin­aal­is­ten asioiden kanssa. Olete­taan, että tänä vuon­na tulee se 50 000 ja vir­ta jatkuu saman­laise­na edelleen. Se tarkoit­taa ensi vuon­na 100 000 — 150 000 tuli­jaa. Kan­nat­taisiko lähteä siitä päästä, että arvioidaan, kuin­ka paljon kus­tan­nuk­sia tästä syn­tyy, minkälaisen paineen se aiheut­taa asumiseen, ter­vey­den­huoltoon, sosi­aal­i­toimeen, koulu­tuk­seen ja työt­tömyy­den hoitoon. Sit­ten voitaisi­in arvioi­da, mitä merk­it­see, että näil­lä kus­tan­nuk­sil­la rasite­taan avoin­ta eli tuot­tavaa sek­to­ria ja julk­ista talout­ta. Ehkä täl­laisen pienen kvan­ti­tati­ivisen har­joituk­sen jäl­keen voitaisi­in harki­ta, täy­tyykö asialle tehdä jotakin vai jatke­taanko ajopuuna.

  14. Kovin ide­al­isti­nen kir­joi­tus, enkä oikein usko punav­ihreässä kuplas­sa syn­tyvänkään mitään järkevää ratkaisua. Meille paras ratkaisua on siirtää koko kysymys EU-tasolle. 

    Selkeä virhe tuos­sa on oikeas­t­aan maaseutu/ työllistyminen/ kotou­tu­mi­nen kohdas­sa. Parhait­en tuli­jat ovat työl­listyneet maaseudul­la, esimerkik­si När­piössä! Siel­lä ei muuten hait­taa, vaik­ka puhuisit mur­taen suomea, kun ei sitä kukaan osaa. 🙂

    Kotout­tamises­sa meil­lä on yksi selkeä etu ver­rat­tuna mui­hin Pohjo­is­mai­hin. Koko kelvolli­nen miespuo­li­nen ikälu­ok­ka käy intin, joka on tutk­i­tusti tehokas tapa kotout­taa. Ehkä tehokkain kie­len opiskelun jälkeen.

  15. Paikkakun­nan kokoa merkit­tävämpi tek­i­jä lie­nee työl­lisyys­ti­lanne. Esimerkik­si När­piössä löy­tyy töitä ja kotou­tu­mi­nen sujuu siel­lä jopa pk-seu­tua parem­min. Kauhaval­lakin nimeno­maan yrit­täjät suh­tau­tu­vat vas­taan­ot­tokeskuk­seen myön­teis­es­ti työvoiman toivos­sa. Vaik­ka eihän nuo sitä varsi­naista syr­jäseu­tua ja pikkukylää olekaan. 

    Yksi mah­dol­lisu­us olisi jär­jestää koulu­tus­ta ja siihen liit­tyvää tuet­tua työ­paikka­har­joit­telua jo vas­taan­ot­tokesku­saikana. Jos sujuisi hyvin, voisi oleskelu­lu­van saat­u­aan parhaas­sa tapauk­ses­sa työl­listyä harjoittelupaikkaan.

  16. Nythän viime viikkoina Suomeen on saa­punut n 500 pako­laista päivässä. Jos sama tahti jatkuu ensi vuon­nakin, on meil­lä vuo­den päästä jo 200 000 pako­laista. Vieläkö tuo lista on sil­loin voimas­sa? Ei tai­da enään riit­tää edes syr­jäseu­tu­jen asun­not, eikä mitkään.

  17. Olen hiukan eri mieltä syr­jäseuduille sijoit­tamis­es­ta. Tietenkään heitä ei pidä sijoit­taa min­nekään mis­sä ei ole mitään työl­listymisen mah­dol­lisuuk­sia ja valmi­ik­si asun­top­u­la. Uskoisin kuitenkin Suomes­ta vielä löy­tyvän kaupunke­ja, jois­sa vuokra kus­tan­nuk­set ovat kohtu­ulliset ja jois­sa on jonkin­laisia työl­lisyys näkymiä ja jot­ka kuitenkin ovat suu­ru­udeltaan sitä luokkaa, ettei ihan joka kään­teessä pistä silmään.

    Pääkaupunkiseu­tu ei ole oikea paik­ka kos­ka tääl­lä on muutenkin huu­ta­va asun­top­u­la ja kalli­it vuokrat. Tun­tu­isi perin irvokkaal­ta, että he ohit­taisi­vat kaupun­gin asun­to jonois­sa ne jot­ka ovat siel­lä jo ennestään.

    Ikävä kyl­lä kaik­ki ylläol­e­va on vain sana­he­linää kos­ka ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta estää ihmistä asumas­sa Suomes­sa ihan mis­sä hän­tä huvit­taa jos kyseinen henkilö on työtön. Kyl­lä joku yksi­tyi­nen asun­non vuokraa ja sit­ten vaan hake­maan asun­to tukea, toimeen­tu­lo tukea ja työt­tömyysko­r­vaus­ta. Ja sen jäl­keen ei pääkaupunkiseudul­ta enää löy­dykään heille sel­l­aista työtä mis­tä työ­nan­ta­ja olisi heille valmis mak­samaan niin paljon palkkaa, että efek­ti­ivi­nen vero­pros­ent­ti olisi jotain muu­ta kuin 100%+ joten he eivät koskaan mene töi­hin ja jäävät yhteiskun­nan elätettäväksi.

    Sama pätee toki ihan syn­type­r­äiseen suo­ma­laiseenkin, ei pelkästään pakolaisiin!

    Siitä olen kyl­lä samaa mieltä, että vas­taan­ot­tokeskus ei ole mikään sijoi­tu­s­paik­ka pitkäk­si aikaa ja että työl­listymi­nen pitäisi mah­dol­lis­taa heti.

  18. Eräs tun­te­mani joka on näi­den asioiden kanssa tekemi­sis­sä ker­too että maa­han­muut­ta­jat (tai siis ainakin eräs hei­dän alaryh­män­sä) ovat aivan usko­mat­tomas­sa määrin taitavia ja ket­ter­iä löytämään työ­paikko­ja itselleen. He ovat yrit­teliäitä, akti­ivisia (nälkä on tehokas aktivoi­ja), eivät kovin nirp­panokkaisia, ja hyvin verkot­tunei­ta jo aset­tunei­den maan­mi­esten­sä kanssa.

    Mut­ta sit­ten kun maa­han­muut­ta­ja ker­too omin avuin löytäneen­sä työ­paikan, asian eten­e­m­i­nen tyssää kaiken maail­man type­r­yyk­si­in. Yksi hiton­moinen vaikeus on että he eivät voi ava­ta pankki­til­iä. Sil­loin työ­nan­ta­ja ei voi mak­saa heille palkkaa — tai tietenkin työ­nan­ta­ja voisi pala­ta ruskeisi­in kir­jekuori­in muu­ta­man vuosikymme­nen taakse, mut­ta mielu­um­min työ­nan­ta­jat sit­ten palkkaa­vat jonkun toisen. Ilmeis­es­ti EU:n rahan­pe­susäädök­set estävät tilin avaamisen sel­l­aiselle jol­la on vain matkus­tusasi­akir­ja eikä kun­non pas­sia, so. jon­ka henkilöl­lisyt­tä ei pysty luotet­tavasti selvittämään.

  19. En jak­sa enää olla kovin huolis­sani. Niin mon­et merk­it viit­taa­vat nyt siihen, että Suo­mi kyl­lä hoitaa tuon asian, vaik­ka yllätet­ti­inkin niin san­otusti housut kintuissa.

    Suo­mi ei ole kenenkään tur­va­paikan­hak­i­jan luon­nol­lisen reitin var­rel­la. Se merk­it­see sitä, että Suo­mi on heille aina tietoinen val­in­ta. He eivät valin­neet Ruot­sia, eivät Tan­skaa, eivät Sak­saa, eivät Itä­val­taa, vaan kulki­vat näi­den kaikkien läpi Suomeen asti. Mei­dän täy­tyy vain selvit­tää, mitkä ovat ne vetovoi­matek­i­jät, jot­ka houkut­tel­e­vat juuri Suomeen ja sen jäl­keen pois­taa ne. Näin­hän esimerkik­si Tan­s­ka on jo, ilmeisen men­estyk­sekkäästi, toiminut.

    Tänään uuti­soiti­in, miten Suo­mi on kärkikolmikos­sa tur­va­paikan­hak­i­joille mak­set­tavien rahal­lis­ten tukien määrässä. Aiem­min ker­rot­ti­in, miten Suo­mi on ain­oa Pohjo­is­maa, jol­la ei ole palau­tus­sopimus­ta Irakin kanssa. Suo­mi on myös pitänyt tur­vat­tom­i­na sel­l­aisia aluei­ta, joi­ta muut Euroopan maat pitävät riit­tävän turvallisina.

    Nuo asi­at kun kor­jataan, tilanne hoitaa itse itsen­sä. Jo yksi­no­maan rajavalvon­nan tiuken­t­a­mi­nen – jol­la ei ole mitään tekemistä sen kanssa, voiko täältä anoa tur­va­paikkaa ja voiko sen saa­da – on vähen­tänyt päivit­täis­ten tuli­joiden määrää. Tulos­sa on myös talvi, joka on Tornios­sa pitkä, kylmä ja pimeä. Sekin auttaa.

    Olet­teko muuten huo­man­neet, miten tur­va­paik­ka-aiheen uuti­soin­nin sävy on muut­tunut parin viime viikon aikana ratkaisevasti?

    Muu­ta­man vuo­den päästä 2015 muis­te­taan sinä vuon­na, kun Suomeen tuli yhtäkkiä val­ta­va määrä irak­i­laisia tur­va­paikan­hak­i­joi­ta. Sitä ei kukaan muista, mik­si he yhtäkkiä tänne tuli­vat ja minne he sit­ten lop­ul­ta läh­tivät. Mut­ta har­va tänne jää, uskoisin.

  20. Ilmeis­es­ti tuli­joista löy­tyy kaiken­laista osaamista. Ehkä myös itse­or­gan­isoi­tu­mi­nen itsen­sä ja muiden aut­tamisek­si olisi kehit­tämisen paik­ka? Korotet­tu päivära­ha (esim varus­mi­es­ta­so), jos on hom­mis­sa Pakolaiskeskuksessa? 

    Ehkä joku selvit­tää mitä osaamista ihmisil­lä on. Siitä se alkaa.
    Oppisopimus? Luovia ratkaisu­ja tarvitaan. 

    YK-joukko­jen ja Punaisen ristin kaut­ta on saatu koke­mus­ta ja osaamista maail­mal­ta miten toimia hyvin tai huonos­ti. Toiv­ot­tavasti tämä osaami­nen saadaan käyt­töön ja poli­it­ti­nen ohjaus lähin­nä ratkoo normiongelmia. 

    Ennen muu­ta jak­samista vapaae­htoise­na työskenteleville!

  21. “Jos kotout­tamises­sa onnistutaan” 

    No näytetään kyl­lä tähän men­nessä onnis­tu­tun ihan hel­vetin huonos­ti läh­es kaikkial­la muual­la. No johtuu mis­tä johtuu, mut­ta mitenkäs sit­ten näin ennustear­vois­es­ti mah­taa _täällä_ täl­lä ker­taa käydä? 

    PS. Ja OK, jos tämä nyt tekee minus­ta läpimädän rasistin jonkun mielestä, niin tehköön perkele sitten.

  22. jok­eri: Nämä voivat tietenkin olla pelkkää puhet­ta, mut­ta olisi mie­len­kli­noista tietää, miten maa­han­muut­ta­jat vaikut­ta­vat kan­taväestön työmotivaatioon.

    On ainakin todel­la “hauskaa” seu­ra­ta, kuin­ka punaista mat­toa ollaan levit­tämässä vasem­mal­ta ja oikeal­ta kieli­taidot­tomien turvapaikan(?)hakijoiden eteen, kun itse palu­umuut­ta­jana tohtorin koulu­tuk­sel­la ei löy­dä Suomes­ta töitä.

  23. Pakkokeino­lail­la aio­taan pakkosi­joit­taa tur­va­paikan­hak­i­jat kepukun­ti­in hal­patyövoimak­si kepu­laisille yrit­täjille, jot­ka tuki­ais­ten voimin kul­jet­ta­vat märkää puu­ta sel­l­ute­htaisi­in ym. men­nen maail­man laitoksiin.

    Miten ihmeessä syr­jäseudut tar­joaisi­vat pako­laisille elämän, jos läh­es sata pros­ent­tis­es­ti kaik­ki syr­jäseu­tu­jen nuoret ammat­tik­oul­u­laisia myöten pak­e­nee pois sieltä? 

    Suo­mi upot­taa läh­es 10 mil­jar­dia euroa joka iki­nen vuosi syr­jäseu­tu­jen tekohengitykseen!

    Pako­laiset ovat vain ja ain­oas­taan vipu, jol­la saadaan kepukun­ti­in tukiaisia.

    On täysin irstas­ta ja sairas­ta hyväk­sikäyt­tää pako­laisia kepukun­tien kun­nan­jo­hta­jien pal­lien säilyttämiseen!

  24. Jos kotout­tamises­sa onnis­tu­taan, maa­han­muut­ta­jat voivat muo­dos­tua taakan sijas­ta voimavarak­si, kuten Jaakko Kian­der jo ehti huomauttaa. 

    Jos nyt tule­vien kym­me­nien tuhan­sien kotout­tamises­sa ei onnis­tu­ta, niin lasku on pitkäl­lä tähtäimel­lä kym­meniä mil­jarde­ja. Onko meil­lä varaa ottaa näin suur­ta riskiä?

    Tänä vuon­na (2015) tulleet kansallisuudet:

    Irak: 11 526 eli 68%
    Soma­lia: 1 745 eli 10%
    Afgan­istan: 854 eli 5%

    Työl­lisyysas­teet (2010):

    Suo­mi 69,7
    Afgan­istan 19,3
    Irak 13,3
    Soma­lia 13,3

    http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yvrm_ulsi_201100_2012_6360_net.pdf (s. 74)

  25. Hiukan ihmette­len minkälaiseen toivea­jat­telu­un perus­tu näke­mys, että me voisime asut­taa, kotout­taa ja työl­listää tuol­laiset ihmisjoukot yhtäkkiä jos ei se edes onnis­tu jo tääl­lä asu­vien kanssa. Mitkä ovat ne uudet käyt­tämät­tömät keinot ja mis­tä kaik­ki varat tuon kaiken toteuttamiseen?

  26. Uskon nykyisen­laisen — pop­u­laa­tio­ta­sol­la heikosti jälki­te­ol­liseen työy­hteiskun­taan kotoutu­van — tuli­jat­ul­van johta­van luokkay­hteiskun­nan palu­useen ja hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan alasajoon. Sil­lä, joka uskoo ilmiön kään­tyvän net­tovoitok­si, on näyt­tö­taak­ka kaikkea empiri­aa vas­taan. Veikkaan, että 20-luvul­la moni havait­see olleen­sa “hyödylli­nen idioot­ti” yhteiskun­nan muis­tut­taes­sa enem­män nyky­istä Brasil­i­aa kuin kaikille tasa-arvoiset lähtöko­h­dat tar­joavaa, mod­er­nia ja ekol­o­gista yhteiskuntaa. 

    Rutiköy­hän orjatyölu­okan syn­nyt­tämi­nen ei ole järkevää, eikä se ole edes taloudel­lis­es­ti net­tokan­nat­tavaa globaalis­sa, tehokkaaseen työn­jakoon tähtäävässä töi­den jakau­tu­mises­sa. Uskon, että sel­l­aises­sa yhteiskun­nas­sa ja eloon­jäämis­tais­telus­sa ympäristöar­vot ovat lis­tan hän­nil­lä. Euroop­pa ei ole pian Afrikkaa tai Lähi-itää parem­pi paik­ka elää väestön valtaosalle.

    Uskon ilmiöstä koitu­vien (kumu­loitu­vien) inhimil­lis­ten net­tokus­tan­nusten muo­dos­tu­van todel­la suurik­si. Henkilöko­htais­es­ti pidän todel­la paljon maa­han­muut­ta­jataus­tai­sista ystävistäni, joten toivon maa­han­muu­ton pysyvän kestäväl­lä poh­jal­la hei­dänkin vuok­seen. Nykyi­nen tuli­javir­ta edus­taa pääosin elin­ta­sosi­ir­to­laisu­ut­ta, jon­ka sal­lim­i­nen ei paran­na väestöräjähtävää maail­maa mut­ta muut­taa Euroop­paa peruuttamattomasti.

  27. Min­u­akin kiin­nos­taa kyl­lä, tapah­tu­isiko maa­han­tuli­joiden kotou­tu­mi­nen parem­min, jos nuo pien­ten asun­to­jen talot raken­net­taisi­in Osmon nähdäk­seni kan­nat­ta­maan tiivi­iseen malliin? 

    Varsin tiivistä oli asu­tus nimit­täin aikoinaan jo sume­rienkin mail­la. Läh­teen mukaan (ks. “https://fi.wikipedia.org/wiki/Sumer”): “Sumeris­sa oli tois­takym­men­tä eril­lista kaupunki­val­tio­ta (Kiš, Uruk, Ur, Sip­par, Akšak, Larak, Nip­pur, Adab, Umma, Lagaš, Bad-tibi­ra ja Larsa sekä Eufratin yläjuok­sul­ta löy­tynyt Tell Habuba[6]). Kaupunki­val­tioiden syn­nyn taustal­la on Jemdet Nasr ‑kukois­tuskau­den (n. 3100–2900 eaa.) kau­pankäyn­nin vilka­s­tu­mi­nen ja väk­ilu­vun kasvu. Kaupunki­val­tioiden ympärille raken­net­ti­in suo­ja­muu­rit ja kaupun­gin keskus oli tietylle jumalalle omis­tet­tu temp­peli. Kaupun­git oli­vat hyvinkin suuria, esimerkik­si 400 hehtaarin Urukissa eli 2700-luvul­la eaa. arvi­ol­ta 50 000 ihmistä.” 

    Ehkä tuos­sa tuli esille Osmon jos­sain mainit­se­man ‘ison kaupun­gin’ raja, jota joku kyseli?

    Pitäisikö Suomeen rak­en­taa uusi Uruk? Se voisi olla vaik­ka naa­purikaupun­ki kaupungille Turku. 400 hehtaaria ei ole sinän­sä kovin paljon. Tuol­lainen kaupun­ki tai kaupunki­val­tio mah­tu­isi läh­es kokon­aan jo pelkästään Salon lähelle, Joen­su­un kar­tanon pel­loille Halikos­sa. Helsin­gin ulkoilu- ja virk­istysalueet voidaan siis jät­tää rauhaan. Riit­tää, kun vain rantara­ta saadaan parem­paan kun­toon. Ehkä pääkaupunkiseudullekin asun­to­ja jonkin ver­ran vielä mahtuisi …

    Em. lähde ker­toi muuten edel­läku­vatun lisäk­si (jos joku ei näitä koulu­a­joil­taan enää muista!): “Sumer oli varhainen sivil­isaa­tio ennen Baby­lo­ni­aa Mesopotami­as­sa noin 4000–2000 eaa. Sumerin alue oli nykyisessä Etelä-Irakissa Eufrat- ja Tigrisjok­ien laak­sois­sa, niin san­otus­sa Kak­soisvir­ran­maas­sa, hedelmäl­lisessä puo­liku­us­sa. Ei tiede­tä mis­tä sumer­i­laiset saa­pui­v­at Mesopotamiaan.”
    ja
    “Alun alka­en val­ta kaupunki­val­tiois­sa kuu­lui yhteisön van­himpi­en muo­dosta­malle neu­vos­tolle, mut­ta kaupunki­val­tioiden välisen kil­pailun myötä perustet­ti­in kuninkuuk­sia.” Sel­l­aista tun­tuu jopa eräs Nallekin suosivan.

    Baby­lo­ni­as­ta puolestaan ker­ro­taan: “Kaup­pa oli itsenäistä kap­i­tal­is­mia, joka oli vapau­tunut temp­pelin ohjauk­ses­ta joka oli taval­lista Sumerin aikoina.” (Lähde: “https://fi.wikipedia.org/wiki/Babylonia”)

    Maa­han­tuli­jat Irak­ista voivat parhaim­mil­laan olla Suomelle tosi­aan merkit­tävä voimavara. Hoide­taan hom­ma koti­joukko­jen hyväk­si, niin voidaan näyt­tää parem­paa mallia Unkar­ille, ehkä jopa Ruotsille!

  28. Tässä kaikessa on vähän sel­l­ainen perus­ta­van kaltainen ongel­ma, että vaik­ka vapaa liikku­vu­us on peri­aat­teessa ok eikä “hyv­in­voin­ti­val­tio­ta” kukaan nat­si­fa­sis­tilib­er­al­isti ‑leimaa vält­televä kyseenalaista, niin yhdessä ne eivät vain voi toimia.

    Nyt täy­ty­isi olla munaa tehdä selkeä, raa­ka päätös siitä kumpi Suomes­sa halu­taan vali­ta. Pan­naako rajat kiin­ni vai tode­taanko kylmästi, ettei sen joka ei työtä tee olekaan tarvis syödä (eikä saa­da kat­toa pään­päälle ja kän­nykkää, tiet­sikkaa, laa­jakaistali­it­tymää, las­ten har­ras­tuk­sia yms. siinä sivussa).

    Nykyi­nen meno tulee nimit­täin johta­maan siihen, että maa­han päästetään islamistisen ihmis­tul­van hyökyjä siinämäärin, että jär­jestäy­tynyt yhteiskun­ta hajoaa tähän ylimääräiseen kuor­maan. Johan nyky­is­ten tuli­joiden kus­tan­nuk­sik­si arvioidaan vähin­tään 1,5 mrd € / vuosi ja jos nykyi­nen meno jatkuu, niin ensivuodek­si tuli­joiden määräk­si voi varovais­es­tikin arvioi­da 200000–300000.

    Tämän rin­nal­la kaik­ki koulu­tuk­sen ja tutkimuk­sen leikkauk­set, “kil­pailukyky­loikat” jne. ovat silkkaa hyt­tys­ten suri­naa. Käytän­nössä nyt olisi pakko tehdä päätös siitä, että palaute­taanko kaik­ki tuli­jat samoin tein Ruot­si­in vai nos­te­taanko kädet pystyyn ja kat­so­taan kun yhteiskun­ta hajoaa ja vas­taan­ot­tokeskusten ulkop­uolel­la alkaa yhden lakanaukon ja kymme­nen kla­nipää­natsin kanssa riehu­maan 1000–10000 koti­maisia “ruskea­paito­ja”.

  29. Ensin­näkin: kyse on tur­va­paikan­hak­i­joista — ei pakolaisista.

    Toisek­seen: val­taosa nyky­i­sistä tuli­joista on lait­to­mia maa­han­muut­ta­jia. Suomen virkamiehet rikko­vat lakia määräti­etois­es­ti joka päivä tämän asian suh­teen. Mik­si virkamiehiä ei ran­gaista lain rikkomisesta?

    Kol­man­nek­si: kyse on läpimädän ja van­hen­tuneen tur­va­paikkasys­teemin jär­jestelmäl­lis­es­tä hyväk­sikäytöstä taloudel­lisin ja sosi­aal­isin perustein. Nämä ihmiset eivät selvästikään pak­ene mitään henkilöko­htaista vain­oa; täl­lais­es­ta ei ole ole­mas­sa mitään näyt­töä. Use­an tur­val­lisen maan läpi tulem­i­nen lev­eän sosi­aal­i­tur­van ja var­man oleskelu­lu­van saamisek­si todis­taa näi­den “tur­va­paikan­hak­i­joiden” todel­liset motiivit.

    Neljän­nek­si: Oden huoles­tu­mi­nen näi­den “tur­va­paikan­hak­i­joiden” työl­listymis­es­tä ja “kotou­tu­mis­es­ta” osoit­taa sen miten vinksal­laan lähtöko­h­dat tässä maas­sa ovat. Irak­i­lais­ten työl­lisyys­lu­vut ovat jo nyky­isin todel­la, todel­la alhaiset. Tämän lisäk­si “tur­va­paikan­hak­i­joiden” työl­listymisen helpot­ta­mi­nen ain­oas­taan pahen­taa nyky­istä kri­isiä, kos­ka se vahvis­taa jär­jestelmän väärinkäyt­töä, ja antaa suo­ran sig­naalin “tur­va­paikan­hak­i­joille”, että se mitä he tekevät on täysin legi­t­i­im­iä. Käsit­tääk­seni tur­va­paikan­hak­i­jalle (siis oikealle sel­l­aiselle, joi­ta Suomes­sa ei juurikaan ole) tärkein asia pitäisi olla tur­va­paik­ka, eikä työ­paik­ka. Tur­va­paikan­hak­i­joiden työl­lisyys pitäisi olla siis val­tion näkökul­mas­ta täysin epärel­e­vant­ti seikka.

  30. “Ei myöskään ole hyvä viedä suur­ta ulko­maalaisväestöä väk­isin alueille, jois­sa jokaista mur­taen suomea puhu­vaa pide­tään raiskaa­jana. Kotout­ta­mi­nen ei oikein suju, jos paikalliset asukkaat vieroksu­vat kaikkea erilaista.”

    Enpä olisi odot­tanut täl­laista ennakkolu­u­loisu­ut­ta ja rasis­mia kanssas­uo­ma­laisia kohtaan arvoste­tul­ta kir­joit­ta­jal­ta. Asenne ei oikein mah­dol­lista järkevän keskustelun käymistä tästä aiheesta.

  31. Mikko Kivi­ran­ta:
    Eräs tun­te­mani joka on näi­den asioiden kanssa tekemi­sis­sä ker­too että maa­han­muut­ta­jat (tai siis ainakin eräs hei­dän alaryh­män­sä) ovat aivan usko­mat­tomas­sa määrin taitavia ja ket­ter­iä löytämään työ­paikko­ja itselleen. He ovat yrit­teliäitä, akti­ivisia (nälkä on tehokas aktivoi­ja), eivät kovin nirp­panokkaisia, ja hyvin verkot­tunei­ta jo aset­tunei­den maan­mi­esten­sä kanssa.

    Mut­ta sit­ten kun maa­han­muut­ta­ja ker­too omin avuin löytäneen­sä työ­paikan, asian eten­e­m­i­nen tyssää kaiken maail­man type­r­yyk­si­in. Yksi hiton­moinen vaikeus on että he eivät voi ava­ta pankkitiliä. 

    Sit­ten kun men­nään anek­doot­tien tasol­ta tilas­toi­hin (tilas­tokeskus, työ ja elinkeino­min­is­ter­iö jne) voidana havai­ta, että tämän keskustelun kannal­ta oleel­lis­ten maa­han­muut­ta­jien työl­lisyys on ollut surkea vuosia tänne tulon jäl­keenkin. Kyl­lä heil­lä pankki­tilit tukien mak­sa­t­us­ta varten on ollut sil­loin jo pitkään. Tuol­ta esimerkik­si voi tode­ta, että soma­leista töis­sä on vähän run­sas 10%, ara­bi­aa ja pas­toa puhu­vista n 20%. Kan­taväestön osalta luku on yli 40% ja näis­sä luvis­sa on siis jo täysimääräis­es­ti maa­han­muut­ta­jien edullisem­man väestörak­en­teen (vähäisen eläkeläis­ten määrän) vaikutus.

    Nimeno­maan pitem­pään maas­sa ole­vien osalta saman suun­taista koru­ton­ta ker­tomaa on niin tässä TEM:in tutkimuk­ses­sa vuodelta 2014 (mm. kuvio 9) kuin tässä aikaisem­mas­sa vuodelta 2005
    (mm kuviot 5, 10, 12 ja 14).

    On mas­sivista itsepetos­ta väit­tää, etteikö näistä tur­va­paikan­hak­i­joista jäädessään tulisi merkit­tävä kestävyys­va­jeen ja sosi­aal­is­ten ongelmien lisä.

  32. Pois­te­taan­pa nyt se min­imi­palk­ka ja yleissitovuus.

    Ja uud­is­te­taan sosiaalisektori.

  33. Kyse on pako­lai­sista. Minus­ta täl­löin lähtöko­h­ta tulisi olla, että pako­laiselle taataan tääl­lä kelvol­liset ja tur­val­liset eli­nolo­suh­teet tois­taisek­si ja hänet palaute­taan lähtöpis­teeseen heti kun se on mah­dol­lista hänen tur­val­lisu­ut­taan vaarantamatta. 

    Kaikkien kohdal­la pakoon lähtemisen syyt eivät jatku ikuis­es­ti. Esimerkik­si Soma­lia on jo niin tur­valli­nen, että sieltä tänne pako­laisik­si aikoinaan läht­e­neet käyvät entisil­lä kotiseuduil­laan lomaile­mas­sa ‑mik­si heitä ei siis voisi palaut­taa sinne? Jos lähtöko­hdak­si ote­taan palau­tus heti kun se on mah­dol­lista ei myöskään tarvi­ta yhtä mas­si­ivisia kotout­tamis- ja asuttamistoimia.

    Blo­gisti ehdot­taa tiivi­in kaupunki­a­sut­tamisen lisäämistä tuli­joiden vuok­si, vaik­ka se vas­ta todet­ti­in ympäristölle haitallisek­si tavak­si asua.

    Pyy­dän etukä­teen anteek­si kir­joi­tus­tani asiasta:

    http://kyseenalaistava.blogspot.fi/2015/08/tutkittu-juttu-vihreat-ja-koirat.html

    1. Jos nyt puhumme samas­ta tutkimuk­ses­ta, sinä ei löy­tynyt mitään seli­tys­tä asum­is­muodon välille, kun ensin per­hetyyp­pi ja tulota­so vakioitiin.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos nyt puhumme samas­ta tutkimuk­ses­ta, sinä ei löy­tynyt mitään seli­tys­tä asum­is­muodon välille, kun ensin per­hetyyp­pi ja tulota­so vakioitiin.

    Nähdäk­seni ero löy­tyi: Tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­tamises­sa ollaan vuosikym­meniä sidok­sis­sa valit­tuun ener­gia­ratkaisu­un. Vaik­ka kehi­tys tuo uusia tehokkaampia ja ympäristöys­täväl­lisem­piä ratkaisu­ja niitä ei tiivi­is­sä city-ympäristössä voi­da ottaa käyt­töön. Esimerkkeinä tästä vaikka­pa eri­laiset läm­pöpumput ja aurinkoenergia-ratkaisut.

    1. Mihi9n tuokin nyt taas perus­tui? Helsin­gin ener­gian kaukoläm­mön­tuotan­nos­sa on noin sata megawat­tia läm­pöpumpul­la tuo­tuoa ener­giaa (Katri Vala) minkä lisäk­si instal­loitu kaukokylmäte­ho on liki 200 MW, mut­ta toki käytössä suurim­mal­ta osin kesäisin. Sekin on käytän­nössä läm­pöpumpul­la tehtyä mut­ta niin, ettei syn­nytet­ty kylmyyn mene hukkaan niin kuin maaläm­pöpumpuis­sa. Kaukoläm­pöverkko on mah­dol­lista ava­ta kil­pailulle niin, että kuka vain voi tuo­da sinne lämpöä.
      Hele­nil­lä on Suomen suurin aurinkosähkölaitos Suvi­lahdessa ja toinen vielä suurem­pi rak­en­teil­la. Vuosaa­reen ollaan tekemässä hakevoimalaa.

  35. Kivikenkä:
    Kyse on pako­lai­sista. Minus­ta täl­löin lähtöko­h­ta tulisi olla, että pako­laiselle taataan tääl­lä kelvol­liset ja tur­val­liset eli­nolo­suh­teet tois­taisek­si ja hänet palaute­taan lähtöpis­teeseen heti kun se on mah­dol­lista hänen tur­val­lisu­ut­taan vaarantamatta. 

    Kaikkien kohdal­la pakoon lähtemisen syyt eivät jatku ikuis­es­ti. Esimerkik­si Soma­lia on jo niin tur­valli­nen, että sieltä tänne pako­laisik­si aikoinaan läht­e­neet käyvät entisil­lä kotiseuduil­laan lomaile­mas­sa ‑mik­si heitä ei siis voisi palaut­taa sinne? Jos lähtöko­hdak­si ote­taan palau­tus heti kun se on mah­dol­lista ei myöskään tarvi­ta yhtä mas­si­ivisia kotout­tamis- ja asuttamistoimia.

    Olen ehdot­tomasti samaa mieltä. Sik­si kotout­tamisen ohel­la tulee ryhtyä kotiuttamiseen.

    Lisäk­si nykyiseen pako­laisvir­taan tulee hake­musten käsit­te­lyn lähtöko­hdak­si ottaa se, että jos lähtö­maas­sa on tur­val­lisia aluei­ta (kuten Irakissa ja Soma­lias­sa yksiselit­teis­es­ti on), niin kyseis­ten maid­en kansalaiset voidaan ja tulee palaut­taa koti­maa­hansa. Toivon todel­lakin, että tämä ote­taan nyt min­is­ter­iössä pohdit­ta­vana ole­van uuden lin­jauk­sen lähtöko­hdak­si. Eli pako­lais­ten tulee ensisi­jais­es­ti hakeu­tua koti­maansa sisäisik­si pako­laisik­si. Luulisi nyt maalais- tai kaupunki­laisjär­jen jo tämän sanovan.

  36. Suomen­maa on täyn­nä tyhjiä ker­rostalo­ja, minne hädässä ole­vat pako­laiset voidaan sijoit­taa odot­ta­maan, että sota lähtö­mais­sa lop­puu ja tuli­jat pää­sevät palaa­maan koti­mai­hin­sa. Suo­ma­lainen maaseu­tu­taa­ja­ma on silti parem­pi ympäristö kuin pako­laisleiri, vaik­ka ruo­ka onkin huonoa.

    Kym­me­nien tuhan­sien pako­lais­ten työl­listämi­nen ei mil­lään tem­puil­la yhtäkkiä onnis­tu, joten suurin osa tarvit­see katon päälleen ja jonkin­laisen ylläpi­don ja jotain aktivi­teet­tia. Sel­l­ainen tulee halvem­mak­si jär­jestää jos­sain muual­la kuin Helsingissä. 

    Kaikkien maa­han hakeu­tu­vien ei voi antaa val­ua hal­lit­se­mat­tomasti Helsinki­in ja muualle pääkaupunkiseudulle, jos­sa jo ennestään on pulaa työstä ja asun­noista. Ongel­ma ei asun­to­ja rak­en­ta­mal­la ratkea.

  37. Hyviä ja vii­sai­ta ajatuk­sia Osmol­ta. Tuo “Onnis­tuneesta kotou­tu­mis­es­ta pis­teitä” ‑esi­tys kuitenkin mieti­tyt­tää. Jos ajatel­laan, mil­laisia trau­mo­ja sota-alueelta tulevil­la voi olla, ei vain lähtöko­htais­es­ti tun­nu reilul­ta ko. pisteytys.

  38. En ymmär­rä mik­si puhutaan vain 50000 tuli­jas­ta, joka on vain viralli­nen ennuste tälle vuodelle. Seu­raa­van vuo­den aikana­han täl­lä nykyisel­lä noin 500 hen­gen päivä­vauhdil­la tulee 182500 henkilöä, eikä ole näköpi­iris­sä mas­samuu­tolle kehi­tys­maista mitään lop­pua val­ta­van syn­tyvyy­den ja maid­en välis­ten elin­ta­so­ero­jen takia nyky­poli­ti­ikalla, vaan seu­raa­vana vuon­na on tulos­sa taas vähin­tään sama määrä lisää. Ja vaik­ka osa saadaan karkotet­tua, niin per­heeny­hdis­tämis­ten kaut­ta määrät ovat vielä suurem­pia kokon­aisu­udessaan. Tätä voi ver­ra­ta vaikka­pa vuosit­tain Suomes­sa syn­tyvään vajaaseen 60000 lapseen tai vaikka­pa työt­tömien määrään, joka on nyt noin 222000 henkilöä. Tai vaikka­pa Helsin­gin välikuku­un, joka on 627 866 henkeä.

    Luulisi jokaisel­la lasku­taitoiselle ole­van sanomat­takin selvää, ettei Suo­mi yksinker­tais­es­ti pysty kovin kauaa selviämään näin suurista tuli­jamääristä ja samal­la säi­lyt­tämään esimerkik­si nykyisen­laista sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää. näin etenkin, kun aiem­minkin esimerkik­si Soma­lias­ta ja Irak­ista tulleil­la työl­listymis­pros­ent­ti on paremp­inakin taloudel­lisi­na aikoina jäänyt vain noin 15 prosenttiin.

    Tulisi lopet­taa hai­hat­telu, että siitä, että kyl­lä tästä työl­listämäl­lä, kotout­ta­mal­la, asut­ta­mal­la yms selvitään, kun tosi­asi­as­sa ei ole mitään ratio­naal­ista syytä uskoa täl­laista. Ajat­telu, että näin val­ta­vat ihmis­määrät pystyt­täisi­in nopeasti työl­listämään, etenkin kun koulu­tus­ta­so ei ole oikeasti kovin korkea, kieli­taito heikko, maas­sa on jo muutenkin korkea työt­tömyys ja heikko talousti­lanne, ovat pelkkää toivoajattelua.

    Suomeen tulee väestön kokoon suh­teutet­tuna suun­nilleen samaa luokkaa kuin Ruot­si­in tai Sak­saan, mut­ta meil­lä on talous vielä paljon huonom­mas­sa jamas­sa. Ja esimerkik­si Sak­sakin on jo nyt hätää kär­simässä määrän kanssa. On korkea aika paljon nyky­isiä suun­nitelmia voimakkaam­min vähen­tää esimerkik­si vetovoi­matek­i­jöitä, kos­ka EU-alueel­la Suo­mi on yksi vetovoimaisim­mista maista, eikä meil­lä ole tähän varaa. Esimerkik­si sosi­aalietuuk­sien voimakkaan leikkaamisen lisäk­si tarvi­taan kiristyk­siä siihen, että keille myön­netään turvapaikka.

    Myöskään per­heeny­hdis­tämistä tai pysyvää oleskelulu­paa tai kansalaisu­ut­ta ei enää pitäisi myön­tää henkilöille, jot­ka eivät pysty oma­l­la työl­lä elät­tämään itseään ja per­het­tään. On syytä muis­taa, että sota ei ole YK:n pako­lais­sopimuk­sen mukaan peruste saa­da pako­laisen sta­tus­ta, vaan suurin osa täältä tur­va­paikan saav­ista saa tur­va­paikan tois­si­jaisen suo­jelun takia tai human­i­taari­sista syistä. Tämän takia mei­dän ei tarvit­sisi tar­jo­ta yhtä hyviä etu­ja näil­lä pako­lais­sta­tus­ta kevyem­mil­lä perusteil­la tur­va­paikan saav­ille. Lisäk­si pako­lais­sopimuk­sen kri­teer­itkin tiet­tävästi täyt­tää pako­laisleir­i­ta­soinen asum­i­nen ja nimeno­maan sel­l­aista asut­tamista tarvit­taisi­in henkilöille, jot­ka eivät pysty oma­l­la työl­lä elät­tämään itseään. Tämä olisi täysin tur­val­lista, mut­ta pois­taisi yhden tärkeän vetovoi­matek­i­jän, kun tänne tule­mal­la ei saisi automaat­tis­es­ti juuri parem­paa elin­ta­soa kuin niil­lä kehi­tys­maid­en pakolaisleireillä.

    Jos kuitenkin asut­tamista asun­toi­hin tehdään, niin nimeno­maan pitäisi suosia syr­jäseu­tu­jen valmi­ik­si tyhjiä asun­to­ja. Suosi­tuis­sa kaupungeis­sa on jo vlami­ik­si asun­top­u­la ja niis­sä asun­not ovat kalli­ita ja uusien asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen täl­laisille ihmis­määrille on aivan kestämät­tömän kallista, etenkin kun näis­sä mais­sa tupataan sinkkuelämisen sijaan suosi­maan suuria per­heitä ja tarvi­taan suuria, eikä pieniä asun­to­ja. Lisäk­si syr­jäseuduil­la asut­ta­mi­nen kan­nus­taisi sosi­aal­i­tu­il­la elämisen sijaan han­kki­u­tu­maan työelämään, jol­loin voisi saa­da parem­paa elin­ta­soa. Sen sijaan nykyisen hal­li­tuk­sen lak­i­hankkeesta, joil­la pyritään vauhdit­ta­maan tur­va­paikan­hak­i­joiden asun­non saamista suosi­mal­la heitä asun­to­jonois­sa, pitäisi välit­tömästi luop­ua. Sel­l­ainen han­ke­han johtaa käytän­nössä kan­taväestön mata­la­palkkaisten ajamiseen vähitellen ulos suosi­tu­im­mista kaupungeista, kos­ka heil­lä ei ole varaa vapaiden markki­noiden asunoi­hin ja kun­nan asun­to­jonot taas menevät sadoista tuhan­sista etusi­jal­la ole­vista maa­han­muut­ta­jista aivan tukkoon.

    Lisäk­si nimeno­maan isoi­hin kaupunkei­hin muo­dos­tuu paljon nopeam­min niitä maa­han­muut­ta­javoit­toisia ongel­ma-aluei­ta, jois­sa maail­mal­la ole­vista esimerkeistä tiede­tään kotou­tu­misen ole­van eri­tyisen huonoa ja jois­sa on eri­laiset sosi­aaliset ongel­mat, rikol­lisu­us yms hyvin yleisiä ja joista kan­taväestö muut­taa white flight ‑ilmiön myötä pois. Pie­nille paikkakun­nille hajautet­tuna ei muo­dos­tu kri­it­tistä mas­saa niin nopeasti, että tapah­tu­isi täl­laista voimakas­ta eriy­tymistä, vaan ihmis­ten on pakko olla enem­män tois­t­en­sa kanssa tekemisissä.

  39. sint­ti: On ainakin todel­la “hauskaa” seu­ra­ta, kuin­ka punaista mat­toa ollaan levit­tämässä vasem­mal­ta ja oikeal­ta kieli­taidot­tomien turvapaikan(?)hakijoiden eteen, kun itse palu­umuut­ta­jana tohtorin koulu­tuk­sel­la ei löy­dä Suomes­ta töitä.

    Suomes­sa on koulu­tus­par­a­dig­man muu­tok­sen takia jo nyt työt­tömiä tohtor­e­i­ta työvoimare­servis­sä. Ja vuosit­tain valmis­tuu lisää kym­meniä. Tohtorit ovat suo­ma­laises­sa sys­tee­mis­sä työl­listyneet yleen­sä julkiselle sek­tio­r­ille ja eri­tyis­es­ti yliopis­ton tutk­i­joik­si. Nyt kun tuo tie on sul­jet­tu, niin ei mikään ihme kun ulko­mail­takaan saatu tohtor­in­tutk­in­to ei kel­paa. Toisaal­ta ei suo­ma­lainenkaan tohtor­in­tutk­in­to vält­täämät­tä päde muual­l­la maail­mas­sa. Tas­apeli siis.

  40. Kalle: Parhait­en tuli­jat ovat työl­listyneet maaseudul­la, esimerkik­si Närpiössä!

    När­piöön ei tosin ole tul­lut juurikaan tur­va­paikan­hak­i­joi­ta, vaan aiem­min kiin­tiö­pako­laisia ja viime vuosi­na enim­mäk­seen työperäisiä maa­han­muut­ta­jia. Suurim­mat ryh­mät ovat viet­nami­laiset ja bosnialaiset, jot­ka ovat työl­listyneet muual­lakin Suomes­sa kohtalaisesti.

  41. Pako­lainen on läht­enyt pakoon vain­oa ja sotaa yms. Miten lähde­tään pakoon Lähi-idästä Suomeen???

    Matkalla on toista kym­men­tä tur­val­lista maa­ta, joi­hin voi jäädä. Koraani kieltä mus­lim­i­maan anta­man tur­rvan vai­h­tamisen vääräuskoisen anta­maan tur­vaan, joten mus­lim­i­maa­han­muut­ta­jia sieltä ei meille ainakaan ole tulossa.

    Keitä sit­ten?

  42. Juk­ka Aaku­la:
    Pois­te­taan­pa nyt se min­imi­palk­ka ja yleissitovuus.

    His­to­ri­at­to­muus on kamala tau­ti. Mik­si luulet, että STK aikoinaan ajoi väk­isin läpi yleissitovuuden?

    Juk­ka Aaku­laJa uud­is­te­taan sosiaalisektori.

    Miten?

  43. Kivikenkä:
    Kaikkien kohdal­la pakoon lähtemisen syyt eivät jatku ikuis­es­ti. Esimerkik­si Soma­lia on jo niin tur­valli­nen, että sieltä tänne pako­laisik­si aikoinaan läht­e­neet käyvät entisil­lä kotiseuduil­laan lomaile­mas­sa ‑mik­si heitä ei siis voisi palaut­taa sinne? 

    Soma­lias­sa ei ole sosi­aal­i­tur­vaa, ja klaaniy­hteiskun­ta toden­näköis­es­ti hylk­isi ulko­mail­ta tule­via “rahamiehiä” joil­la on oudot tavat. Toinen asia ovat Suomes­sa syn­tyneet ja kas­va­neet lapset. Ei per­heitä voi hajot­taa, ja vain suomea puhu­vat suomen­so­ma­lit oli­si­vat hätää kär­simässä Afrikassa.

    Jos/kun tänne ote­taan 100000 irak­i­laista, per­heeny­h­dostämis­ten kanssa, niin tän­nehän ne jäävät. Osa toki kotiu­tuu. Osa ei.

    Toden­näköis­es­ti Suomen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä romahtaa.

  44. “Kotout­ta­mi­nen on han­kalaa, jos ei ole työpaikkoja.”

    Tot­ta. Suomes­sa on jo nyt noin 850 000 työikäistä joka päivä vail­la palkkatyötä.

  45. Koti­in­palu­u­ta odotel­lessa:
    …Sel­l­ainen tulee halvem­mak­si jär­jestää jos­sain muual­la kuin Helsingissä. 

    Kaikkien maa­han hakeu­tu­vien ei voi antaa val­ua hal­lit­se­mat­tomasti Helsinki­in ja muualle pääkaupunkiseudulle, …

    Tot­ta. Suomes­sa on esimerkik­si kun­ta, jos­sa kun­nal­lisvero on vain 16,5 % ja kun­nal­la vekaa 0 euroa. Varaa vas­taan­ot­tamiseen olisi siis reip­paasti, enem­män kuin jol­lain rahat­toma­l­la “kärvis­teli­jakun­nal­la”.

    Odotankin, että Kau­ni­aisi­in avataan vastaanottokeskus.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Mihi9n tuokin nyt taas perus­tui? Helsin­gin ener­gian kaukoläm­mön­tuotan­nos­sa on noin sata megawat­tia läm­pöpumpul­la tuo­tuoa ener­giaa (Katri Vala) minkä lisäk­si instal­loitu kaukokylmäte­ho on liki 200 MW, mut­ta toki käytössä suurim­mal­ta osin kesäisin. Sekin on käytän­nössä läm­pöpumpul­la tehtyä mut­ta niin, ettei syn­nytet­ty kylmyyn mene hukkaan niin kuin maaläm­pöpumpuis­sa. Kaukoläm­pöverkko on mah­dol­lista ava­ta kil­pailulle niin, että kuka vain voi tuo­da sinne lämpöä.
    Hele­nil­lä on Suomen suurin aurinkosähkölaitos Suvi­lahdessa ja toinen vielä suurem­pi rak­en­teil­la. Vuosaa­reen ollaan tekemässä hakevoimalaa.

    Helsin­gin Ener­gia tuot­ti kaukoläm­pöä vuon­na 2013 n 6,4 ter­awat­tia. Tuo mainit­se­masi 100 megawat­tia läm­pöpumpuil­la tuotet­tua kaukoläm­pöä tekee 0,003 % kaikesta tuote­tus­ta kaukoläm­möstä. Se on promillen osia siitä, mitä menee kaukoläm­mössä pelkästään siir­to­häviöi­hin. Paikallis­es­ti tuotet­tuna läm­pöpump­pu­jen osu­us läm­möstä voi olla n 2/3 ja tekni­ik­ka kehit­tyy edelleen.

    Valitet­tavasti vain on niin, että keskite­tyt raskaat ratkaisut ovat men­neen tal­ven lumia. Aika on pien­ten, nopeasti uud­is­tet­tavien paikallis­ten ratkaisujen.

    Osin leikkimielis­es­ti voisi tode­ta, että ympäristöys­täväl­lis­in­tä olisi asut­taa tuli­jat maaseudun autioitu­vi­in kyli­in, jois­sa he han­kki­si­vat läm­pön­sä ris­usavo­toil­la. Ratkeaisi työl­listämisongel­ma samalla.

  47. Hyviä ajatuk­si Osmolla.

    Kom­men­toin määrää. 

    Jos tulee 50000 ja puo­let niistä jää, tekee 25000. Nuo kun kotout­ta­vat per­heen­sä 3–4 henkilöä/ per­he, tekee 75000–100000 henkilöä.

    Pitäisi laskea kokon­ais­määrä, eikä vain suo­ria tulijoita.

  48. Hauskana meta­havain­tona tuo­takoon esille, että jopa tääl­lä Soin­in­vaaran blogilla (joka ei ole aivan Hom­ma-forum) erikois­tiukasti moderoidus­sa ketjus­sa val­lit­see noin kymme­nen suh­teessa yhteen “maa­han­muut­tokri­it­tisen” yleis­lin­jan mukainen näkemys.

    Mut­ta tuskin­pa se suvait­se­vaista viher­iäistöä paljoa hetkauttaa.

  49. JTS:
    Ilmeis­es­ti tuli­joista löy­tyy kaiken­laista osaamista. Ehkä myös itse­or­gan­isoi­tu­mi­nen itsen­sä ja muiden aut­tamisek­si olisi kehit­tämisen paik­ka? Korotet­tu päivära­ha (esim varus­mi­es­ta­so), jos on hom­mis­sa Pakolaiskeskuksessa? 

    Ehkä joku selvit­tää mitä osaamista ihmisil­lä on. Siitä se alkaa.
    Oppisopimus? Luovia ratkaisu­ja tarvitaan. 

    YK-joukko­jen ja Punaisen ristin kaut­ta on saatu koke­mus­ta ja osaamista maail­mal­ta miten toimia hyvin tai huonos­ti. Toiv­ot­tavasti tämä osaami­nen saadaan käyt­töön ja poli­it­ti­nen ohjaus lähin­nä ratkoo normiongelmia. 

    Ennen muu­ta jak­samista vapaae­htoise­na työskenteleville!

  50. Tätä juuri pelkään, että mei­dän 20 asun­non taloy­htiöömme ilmesty­isi sosi­aal­i­toimen osta­maan asun­toon per­he jom­mas­ta kum­mas­ta kahdes­ta suurim­mas­ta maa­han­muut­ta­jaryh­mästä. Ja minä olen taloy­htiön hal­li­tuk­sen puheenjohtaja.

  51. newyork­ista: Suomes­sa on koulu­tus­par­a­dig­man muu­tok­sen takia jo nyt työt­tömiä tohtor­e­i­ta työvoimare­servis­sä. Ja vuosit­tain valmis­tuu lisää kym­meniä. Tohtorit ovat suo­ma­laises­sa sys­tee­mis­sä työl­listyneet yleen­sä julkiselle sek­tio­r­ille ja eri­tyis­es­ti yliopis­ton tutkijoiksi.

    Tot­ta, tilanne on sinän­sä ymmär­ret­tävä. Päät­täjien vouho­tus tiet­ty­jen ryh­mien työl­listämis­es­tä kuitenkin hiukan huvit­taa, kun ulko­mail­ta palaavien kansalais­ten kom­pe­tenssin hyö­dyn­tämi­nen ei näytä kiin­nos­ta­van vira­nomaisia ollenkaan. Meistä saisi kuitenkin suh­teel­lisen vähäl­lä vaival­la sopeu­tunei­ta ja ehkä jopa tuot­tavia yhteiskun­nan jäseniä. Puuroa ja laitosruokaakin olemme useim­miten jo tot­tuneet syömään.

  52. Juu…

    tuo pistey­tys ei ole ihan uusi idea, ja sitä käytetään men­estyk­sekkäästi ainakin Kanadas­sa ja Aus­tralias­sa. Tääl­läkin sitä on ehdotet­tu aiem­min, mut­ta sil­loin esi­tys aikaan­sai varsi­naisen vasta­lau­sei­den tul­van: Suomen maine menee, pako­lais­sopimuk­set ja YKn kaik­ki mah­dol­liset sopimuk­set kieltävät SUomen perus­tus­la­ki mukaan­lukien, lisäk­si heinäsirkka­parvet val­taa­vat maan jne…
    …taisi vaan olla väärästä puolueesta tul­lut esi­tys sil­loin, joka kuvas­taa tietysti nyky­istä, pitkään jatkunut­ta ilmapi­ir­iä: TÄrkeää ei ole mitä san­o­taa, vaan kuka sanoo. Ja nähtävästi pako­lais ja siir­to­laiskysymyk­sessä eivät riitele asi­at vaan ihmiset. Jos näin jatkuu, niin todel­la huonol­ta näyt­tää. Tuo­ta nyky­istä määrää tuli­joi­ta ei kotou­ta mil­lään, ja kaiken­lisäk­si vievät resurssit Syyr­i­an pako­laisil­ta, joi­ta tänne voisi muu­toin ottaa vastaan.

  53. Kir­joituk­sen mukaan maa­han­muut­ta­jia ei pitäsi asut­taa syr­jäseuduille vaan isoi­hin kaupunkeihin.

    Tuli vaan tästä mieleen asia jon­ka oikeas­ta laidas­ta en tiedä. Miten on jos syr­jäseudun nuori työtön muut­taa vaikka­pa helsinki­in ilman tietoa asun­nos­ta, niin tar­jo­taanko hänelle asun­to sitä varten, että voi hakea töitä? Jos näin ei voi tehdä niin mik­si maa­han­muut­ta­jien kohdal­la tehtäisi­in poikkeus?

  54. Meil­lähän akti­ivis­es­ti estetään lain­säädän­nöl­lä ihmisiä työl­listymistä, joten en ihmettele yhtään että maa­han­muut­ta­jat eivät työllisty.

    Ei tarvi­ta kuin työe­htosopimusten yleis­si­tovu­u­den pois­to ja sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän remont­ti joka pois­taa kan­nustin­loukut, niin työl­lisyysaste kyl­lä nousee kaikissa ihmisryhmissä.

    MUTTA: tämä vaatii sit­ten sen hyväksymisen, että ihmis­ten työ­panos­ten markki­na-arvot vai­hetel­e­vat oikeasti paljon enem­män kuin Suomes­sa nyky­isin palkat vai­htel­e­vat. Lop­putu­lok­se­na on hyvin herkästi se, että insinöörien ja lääkärei­den ostovoima nousee rajusti kun palvelu­iden hin­nat rom­ah­ta­vat palkko­jen pudotessa.

    Ylem­män keskilu­okan palkat voisi­vat tuol­laises­sa tilanteessa olla hel­posti 10x suurem­mat kuin matal­im­mat täy­den työa­jan palkat.

    Jol­lain 50% veroas­t­eel­la + 700e kansalais­pal­ka­llakin eroa jää vielä hel­posti viisinkertaiseksi.

  55. Jouko Heyno:
    “Kotout­ta­mi­nen on han­kalaa, jos ei ole työpaikkoja.”

    Tot­ta. Suomes­sa on jo nyt noin 850 000 työikäistä joka päivä vail­la palkkatyötä.

    Kyl­lähän niitä apu- ja sekatyömiehen töitä olisi tar­jol­la suo­ma­laisillekin, mut­ta kun niihin tarvi­taan meil­lä aina joku diplo­mi, täy­delli­nen kieli­taito ja TES-palk­ka, minkä lisäk­si näi­hin töi­hin meno yleen­sä laukaisee jonkun kannustinloukun. 

    Jos tur­va­paikana­hak­i­joille ja (väli­aikaisen) oleskelu­lu­van saaneille asete­taan samat ehdot ja kan­nustin­loukut, aja­tus nopeas­ta kotou­tu­mis­es­ta on syytä unohtaa. 

    Mak­si­i­mi: “palkan pitää riit­tää elämiseen” ei tietenkään alkuaikoina toteu­tu­isi, mut­ta väliäkö sil­lä siinä tilanteessa. Työ on epäsään­nöl­lisenäkin paras­ta kotouttamista.

  56. 1) Kyse ei ole täl­lä ker­taa kiin­tiö­pako­lai­sista tai per­heeny­hdis­tämi­sistä. Sik­si on syytä olet­taa, että tuli­jat ovat keskimäärin yrit­teliäämpiä kuin suuri osa aiem­min tulleista. Ovathan he tänne asti vaivaan­tuneet. Lisäk­si heil­lä täy­tyy olla var­al­lisu­ut­ta ja sik­si toden­näköis­es­ti myös koulutusta.

    2) Tuli­jamäärät Suomeen tule­vat tip­pumaan koh­ta puolin. Nyt tulleille on ilmi­selvästi myy­ty pitem­pi mat­ka lupaa­mal­la liiko­ja kohteen ihanu­ud­es­ta. Selvää on myös, että nyt aluk­si on liik­keel­lä varakkaam­mat ja jatkos­sa tulee köy­hempiä, joiden rahat lop­pu­vat viimeistään Sak­sas­sa. Kun suurin osa vielä tulee pois­tu­maan maas­ta, tilanne ei ole niin paha kuin pelotellaan.

    3) Tehokkain keino hillitä tuli­joiden määrää, on ker­toa jo tulleille, miten Suomes­sa menee yleis­es­ti, miten Suomes­sa mamuil­la menee ja mitä on suun­nit­teil­la eri­tyis­es­ti irak­i­lais­ten ja soma­lilais­ten pako­lais­ten palaut­tamisek­si. Sik­si ehdotan tehoti­etoisku­ja jakavia kom­man­do­joukko­ja “keski­tysleireille” (kuten noi­ta “hotspot­te­ja” ennen kut­sut­ti­in). Sieltä viesti kulkeu­tuu tehokkaim­min asianomaisille ohi “matka­toimis­to­jen”.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Taisit sotkea ener­gian ja tehon ja tulit olet­ta­neek­si, että läm­pöpump­pu on pääl­lä vain tun­nin vuodessa

    Tot­ta, nyt vähän nolot­taa. Suuresti pahoittelut.

    Helsin­gin Ener­gian sivu­jen mukaan kaukoläm­mön tuotan­to 2014 jakautui:

    Kivi­hi­ili 45 %
    Öljy 2 %
    Maakaa­su 48 %
    Läm­pöpump­pu 5 %

    Joka tapauk­ses­sa läm­pöpump­pu­jen tapais­ten uusien inno­vaa­tioiden sovelt­a­mi­nen kaukoläm­mön tapai­sis­sa keskite­tyis­sä ratkaisu­is­sa laa­jamit­tais­es­ti on vaikeaa, ellei mah­do­ton­ta. Sik­si en oikein usko niiden ole­van pitkäl­lä tähtäimel­lä ympäristöys­täväl­lisimpiä ratkaisuja.

  58. Toinen asia mikä pitäisi muis­taa on pak­enevien ihmis­ten määrä:

    Syyr­i­an, Irakin ja Soma­lian väk­ilu­vut ovat wikipedi­an mukaan n. 23 miljoon­aa, 33 miljoon­aa ja 11 miljoon­aa. Yhteen­sä n. 65 miljoonaa.

    Kuin­ka iso osa näistä on pak­en­e­mas­sa? Jos neljä­sosa maid­en asukkaista pak­enisi, niin kokon­aisuute­na ihmisiä olisi liik­keel­lä n. 16 miljoonaa.

    EU:n väk­iluku on n. 500 miljoon­aa. Jos kaik­ki tuli­si­vat euroop­paan (ei ole kovin real­is­tista) ja hei­dät jaet­taisi­in väk­iluku­jen suh­teessa, Suomeen tulisi siis n. 1% tuli­joista, eli n. 160 000 ihmistä.

    Puheet useista sadoista tuhan­sista tuli­joista tai jopa miljoon­ista ovat harhaisia, kos­ka yksinker­tais­es­ti ihmiset lähtö­maista lop­pu­vat kesken.

  59. Suomes­ta muis­tan van­han tiedon, että suomeen muu­ton jäl­keen menee keskimäärin 6 vuot­ta, ennenkuin ollaan yhteikun­nas­sa nettomaksajia. 

    Hus­sein sanoi radios­sa, että sak­sas­sa eka vuosi on miinuk­sel­la, mut­ta toise­na vuon­na plus­sa­taan jo 14 000. Tätä sum­maa ei tehdä mini­jobeil­la, sil­lä joukos­sa on myös lap­sia ja van­huk­sia, jot­ka eivät tuota.

    Husu sanoi myös, että suomes­sa ollaan tokana vuote­na kak­si ton­nia pakkasel­la. Ollaanko suomes­sa nyky­isin kol­man­te­na vuote­na plussalla? 

    Onko syn­type­r­äi­nen suo­ma­lainen net­tomak­sa­ja alle vai yli kolmekymppisenä?

    Täl­läiset ajatuk­set tul­li­jonos­sa. Nyt leimo­ja passiin.

  60. Päin­vas­toin, maakun­nat ovat paljon parem­pi kohde, kuin Helsin­ki. Helsingis­sä maa­han­muut­ta­jat get­toutu­vat, maakun­nis­sa he voivat tuo­da alueelle uut­ta toimeliaisuutta.

    Väite rasis­ti­sista maalai­sista on lähin­nä, no, rasistinen.

  61. Hienoa, että joku pohtii sitäkin, mitä tuol­lainen yht’äkki­nen maa­han­muut­to tarkoit­taa käytän­nössä ja miten tilan­net­ta voi koet­taa hoitaa. Ja tämä ilman turhan ide­ol­o­gisia tai ennakkolu­u­loisia asenteita.

    Kun maa­han­muut­to nyt on tapah­tunut tosi­a­sia, joudumme tekemään tilanteelle jotakin. Olen­nais­in­ta on saa­da kotou­tu­mi­nen onnis­tu­maan mah­dol­lisim­man hyvin. Asia täy­tyy ottaa vakavasti, ja siihen tulee kohdis­taa riit­tävät voimavarat.

    Kuten tiedämme, ovat eri­tyis­es­ti jouti­laat nuoret miehet yhteiskun­nalli­nen aikapom­mi. Heil­lä on ener­giaa ja tekemisen halua, ja jos sitä ei saa­da kanavoitua rak­en­tavaan toim­intaan, saat­taa se kohdis­tua täysin epä­toiv­ot­tui­hin suuntiin.

  62. Kir­joit­ta­ja käy ansiokkaasti läpi eri­laisia vai­h­toe­hto­ja, joil­la kotout­tamista voitaisi­in tehostaa. Uskaltaisin kuitenkin väit­tää, että mas­samaa­han­muu­ton todel­liset kulut tule­vat vielä yllät­tämään mei­dät, varsinkin jos sijoi­tu­s­paikkoina on ensisi­jais­es­ti kaupun­git. Esimerkik­si jos “Asun­to­hank­in­ta Oy” alkaa ostaa kovan rahan asun­to­ja tur­va­paikan­hak­i­joille vuokrat­taviksi siir­ry­tään heti mil­jardik­er­hoon kulupuolella. 

    Samal­la asun­to­jen hin­take­hi­tys kaupungeis­sa ja haja-asu­tusalueil­la polar­isoituu entis­es­täänkin. Asun­to­jen hin­nat kään­tyvät suuren kysyn­nän takia merkit­tävään nousu­un, joka korko­jen noustes­sa vaikut­taa negati­ivis­es­ti kulutuskysyntään.

    Suo­mi tarvit­see pitkäl­lä jän­teel­lä maa­han­muut­toa, mut­ta jos muu­tosnopeus (kuten nyt) on liian suuri se johtaa han­kali­in ongelmiin.

  63. Mitä ihmeen ris­usavot­to­ja? Talous­met­sien hoito vaatii ammat­ti­taitoa, minkä joh­dos­ta met­sän­o­mis­ta­jat eivät päästä ketä tahansa omia met­siä raivaamaan.

    Hakku­utäh­teet kerätään tien­laitaan met­säa­jokoneil­la ja kasat hakete­taan enim­mäk­seen hakkuriautoilla.

    Nuorista met­sistä haketet­ta­vat puut ote­taan tal­teen motoil­la ja se touhu vaatii todel­la ammattitaitoa.

    Täl­lä het­kel­lä met­säkoneketjuil­la on pulaa töistä. Ei met­si­in mitään ris­usavot­tamiehiä tarvita.

  64. Eli lähi­t­ule­vais­su­udessa yrit­täjät voisi­vat palkata tur­va­paikan­hak­i­joi­ta mak­samal­la vaikka­pa vain kol­man­nek­sen alan nyky­i­sistä palkoista? Lop­ut elämisku­lut hal­patyöläisille hoitaisi yhteiskun­ta eri­laisil­la tukirahoilla.

    Var­maan samal­la tarvit­sisi romut­taa työe­htosopimusten yleisitovuus.

    Vikkelät yrit­täjät voit­taisi­vat urakoi­ta ja sopimuk­sia hal­patyövoiman avul­la. Samal­la nor­maali­palkko­ja mak­sa­vat yri­tyk­set menet­täi­sivät sopimuk­sia ja irti­sanois­i­vat väkeä kortis­toon. Useil­la toimi­aloil­la palkkata­so kään­ty­isi laskuun.

    Joidenkin yri­tys­ten ei kan­nat­taisi sijoit­taa automaa­tioon vaan käyt­tää hyväk­si hal­patyövoimaa. Tämä alen­taisi työn tuot­tavu­ut­ta Suomes­sa, eikä nos­taisi sitä niin kuin nykyi­nen hal­li­tus tah­too tehdä.

    Mihin raja sit­ten vedet­täisi­in. Saisiko tur­va­paikan­hak­i­joille mak­saa esimerkik­si vain 10 pros­ent­tia nor­maal­i­ta­sos­ta siten, että katu­ja kan­nat­taisi jälleen rak­en­taa lapi­o­työvoimal­la tai pel­to­ja rai­va­ta kuokkien kanssa?

    Epäilemät­tä hal­patyövoiman avul­la keskimääräi­nen kus­tan­nuskil­pailukyky kohenisi jonkun ver­ran ja vien­tiäkin saataisi­in hie­man lisää. Mut­ta taakkana olisi toisaal­ta yhteiskunnal­ta vaa­dit­ta­vat tukirahat.

    Mut­ta, jos ne tuki­ra­hat kuitenkin joudu­taan mak­samaan työt­tömille, niin eikö hal­patyö sit­tenkin olisi parem­pi ratkaisu?

    Var­maan johonkin joudu­taan vetämään raja, kuin­ka pieniä palkko­ja Suomes­sa saa yhteiskun­nan tuel­la maksaa. 

    Herää kysymys, olem­meko työ­markki­noil­lakin menos­sa samaan tilanteeseen kuin ener­gia­markki­noil­la? Markki­nae­htois­es­ti ei kan­na­ta juuri mikään, kun toim­inta pyörii yhteiskun­nan tukien varas­sa. Vikkelät tuulivoimayrit­täjät ja hal­patyövoiman hyö­dyn­täjät voit­ta­vat van­hat pelurit.

  65. Esitän­pä kysymyk­sen pohdit­tavak­si vii­saille. Use­am­mal­lakin keskustelu­pal­stoil­la on tiedet­ty, että Ruot­si on menet­tänyt kym­meniä mil­jarde­ja euro­ja maa­han­muu­ton seu­rauk­se­na. Toisaal­ta talousuutiset ker­to­vat toisaal­ta, että Ruot­sis­sa menee hyvin. Onko siis pääteltävis­sä siten, että Ruotsin talous on jopa niin vah­va, että se kestää tuon hirveän taakan.Itse en todel­la tiedä vas­taus­ta tähän kysymykseen.

    1. Use­am­mal­lakin keskustelu­pal­stoil­la on tiedet­ty, että Ruot­si on menet­tänyt kym­meniä mil­jarde­ja euro­ja maa­han­muu­ton seurauksena. 

      Ei pidä uskoa kaikkea mitä eri­laisil­la keskustelu­pal­stoil­la san­o­taan. Ruot­sis­sa on pari miljoon­aa siir­to­laista tai hei­dän jälkeläisiään. Ilman tätä joukkoa Ruotsin ikä­jakau­ma olisi pahasti vinoutunut eläkeläisikölu­okki­in päin ja maa olisi suuris­sa vaikeuksissa.

  66. Mielestäni tur­va­paikan­hak­i­jakeskustelun ongel­ma numero yksi on medi­aeli­itin (ja muunkin eli­itin) liki täy­delli­nen julki­nen yksimielisyys tässä asi­as­sa. Kun­nol­lista keskustelua ei voi­da käy­dä, jos keskustelu­os­a­puo­lia on paikalla vain yksi, joka sekin kävelee ympäri kehää pröys­täillen oma­l­la moraalisel­la ylemmyydellään.

    Ote­taan esimerkik­si tämä: “Asun­to­ja on syr­jäseuduil­la tyhjil­lään yllin kyllin, mut­ta se olisi pelkkää säilömistä. Kotout­ta­mi­nen on han­kalaa, jos ei ole työpaikkoja.”

    Asia on tietysti aivan ilmi­selvä, mut­ta mil­loinka­han viimek­si on ollut sel­l­ainen viikko, jol­loin jos­sain lehdessä ei olisi kir­joitet­tu tur­va­paikan­hak­i­joista syr­jäseu­tu­jen pelas­ta­jana ja ikärak­en­teen kor­jaa­jana? Jokainen asi­aa vähänkin ajat­tel­e­va tietää tietysti, että ei taan­tuvil­la muut­to­tap­pioalueil­la ole tar­jo­ta tuli­joille yhtään mitään niin kuin ei kan­taväestöllekään. Kos­ka kaik­ki maa­han­muut­to on kuitenkin hyvä asia, ja vain pahat ihmiset vas­tus­ta­vat sitä, ei pöhköimpiäkään argu­ment­te­ja saa keskustelun kaut­ta vähitellen kumo­tuk­si ja pois­te­tuk­si. Jopa muu­ta­man vuo­den takainen “James Fin­laysonkin oli maa­han­muut­ta­ja” on sekin tehnyt pienen palu­un. Odotankin jän­ni­tyk­sel­lä irak­i­lais­ten tur­va­paikan­hak­i­joiden perus­ta­van Suomeen puuvil­la­te­ol­lisu­ut­ta maa­ta hal­lit­se­van keis­arin tuella.

    Vielä kun tähän päälle lisätään se, että medi­aeli­it­ti tekee parhaansa myös sen suh­teen, että “maa­han­muut­tokri­it­tisyy­den” kasvoik­si on tässä kuus­sa päässyt KKK-kaa­puinen työtön myöhäis­teinipoi­ka Lahdes­ta, niin käy siinä sit­ten julk­ista keskustelua käsil­lä ole­van tilanteen ratkaisuedel­ly­tyk­sistä. Kos­ka “maa­han­muut­tokri­it­tis­ten” joukos­sa oikeasti on lukuisia umpi­ra­sis­te­ja, jot­ka eivät järken­sä vajavaisu­u­den täh­den edes ollenkaan arkaile ennakkolu­u­lo­jen­sa esi­in tuomista, mah­dol­lis­taa medi­an yksipuolisu­us keskiver­tokansalaisille väylän sivu­ut­taa kaik­ki ongel­mat rasistien mölinänä. Tilanteesta real­is­tisem­man kuvan muo­dostaak­seen pitäisi lukea ulko­maisia lehtiä, enkä siis tosi­aan tarkoi­ta ruot­salaisia. Tut­tava­pi­iris­säni on taval­lisia hyvää tarkoit­tavia ihmisiä, jot­ka vielä kuukausi sit­ten kiel­sivät sen, että ihmissalakul­jet­ta­jat markki­nois­i­vat Suomea parati­isi­na. Tänä päivänä he ovat sitä mieltä, että ruuan laadus­ta naput­tavia irak­i­laisia ei voi syyt­tää käytök­ses­tään, kos­ka ihmissalakul­jet­ta­jat ovat val­heel­lis­es­ti markki­noi­neet Suomea parati­isi­na. Kos­ka kysymyk­sen moraa­li­nen lataus on niin vah­va, jär­ki sam­muu joil­tain nor­maal­isti ihan tolkun ihmisiltäkin. 

    Samat­en on lehdis­tön kannal­ta aika noloa, että vain pari viikkoa sit­ten esitet­ti­in väit­teitä, jon­ka mukaan tur­va­paikan­hak­i­jat eivät ole aiheut­ta­neet lisätöitä poli­isille. Tätä uutista levitelti­in laa­jasti “hähä rasis­tit” ‑tyylisil­lä saate­sanoil­la. Eipä siinä sit­ten kestänyt kuin viikko tai pari, kun alkoi ilmestyä aivan päin­vas­taisia uutisia, ja “hähä suvak­it” oli valmis. Kuka muka oikeasti on niin nai­ivi, että kuvit­telee ettei sato­jen ulkop­uolis­ten ja vieläpä pakostakin jouti­laiden nuorten miesten paikkakun­nalle tulo aiheuta mitään kitkaa? Täl­laisen ilmi­selvästi nau­ret­ta­van väit­teen levit­tämi­nen on pitkäl­lä aikavälil­lä pelkästään haitallista, mut­ta kos­ka hyväl­lä asial­la ollaan, niin any­thing goes.

    Ihmis­lu­on­nos­ta kiin­nos­tuneille suosit­te­len tutus­tu­mista vaikka­pa Suomen rauta­tien­raken­nuk­sen his­to­ri­aan. Sieltä löy­tyy doku­men­toitu­ja tari­noi­ta, miten kyläy­hteisöis­sä reagoiti­in sato­jen ulkop­uolis­ten nuorten miesten paikalletu­loon. Yllä­tys yllä­tys, rautatieläis­ten koet­ti­in usein tuo­van mukanaan tapainturmelus­ta, ja heitä pidet­ti­in yli­maskuli­in­isi­na, tap­pelun­haluisi­na, varastelu­un taipu­vaisi­na ja sek­suaalis­es­ti holtit­tom­i­na. Kuu­lostaa hie­man tutul­ta, eikö? Osa tari­noista oli ilmeis­es­ti tot­takin. Hevosten luvat­tomas­ta laidun­tamis­es­ta en tosin ole viime aikoina kuul­lut ketään syytetyn.

    Kos­ka julkisen keskustelun tila on ala-arvoinen, on syytä esit­tää kiitos siitä, että pistät tässä asi­as­sa arvo­val­taasi peli­in. Muidenkin pitäisi kiireen vilkkaa ryhtyä tekemään niin, jos ratkaisu­ja oikeasti halut­taisi­in tosis­saan hakea, mut­ta odotuk­seni ovat kyl­lä aika lail­la nol­las­sa. Kuitenkin hark­it­se­mat­tomat heitot maalai­sista, jot­ka “pitävät kaikkia tur­va­paikan­hak­i­joi­ta raiskaa­ji­na” ovat äärim­mäisen vahin­gol­lisia, ja onkin ihme jos tätä lausumaa ei tietyis­sä “vai­h­toe­htome­diois­sa” pian siteer­a­ta. Iro­nista kyl­lä, innokkaim­mat siteer­aa­jat tule­vat ole­maan var­maankin juuri niitä, jot­ka todel­la pitävät kaikkia ulko­maalaisia raiskaajina.

    Kaikki­in toimen­pide-ehdo­tuk­si­isi on help­po yhtyä, joi­hinkin ehkä tietyin varauksin. Vain­ot­tu­ja olemme pako­lais­sopimusten mukaises­ti velvol­lisia suo­jele­maan ja hyvä niin, mut­ta kaik­ki ylimääräiset vetotek­i­jät (käteen annet­ta­va raha, palau­tus­sopimusten puute, käsit­te­lyn ja kään­ny­tys­ten hitaus, val­i­tuskier­teel­lä vetkut­telun mah­dol­lisu­us jne.) tulee myös pois­taa mah­dol­lisim­man nopeasti. Tämänkin oikeasti varsin ennustet­ta­van tilanteen olisi voin­ut hoitaa kun­toon jo vuosia sit­ten, niin ei tarvit­sisi nyt olla housut kin­tuis­sa, mut­ta se olisi var­maan ollut sitä syn­nil­listä per­su­jen myötäi­lyä se.

    Ja tosi­aan, entäpä sit­ten jos edes kolme seu­raavaa vuot­ta ovat saman­laisia kuin tämä lop­pukesä? Käsis­sämme saat­taa olla oikeasti ennen koke­ma­ton tilanne, jolle ei löy­dy luon­te­vaa ver­tailuko­htaa his­to­ri­as­ta. Koskaan aikaisem­min eivät sadat tuhan­net ihmiset ole matkus­ta­neet tuhan­sia kilo­me­tre­jä tur­va­paikan­haku­un sel­l­aisi­in mai­hin, jois­sa on moder­nit län­si­maiset hyv­in­voin­ti­jär­jestelmät. His­to­ri­al­lisia analo­gioi­ta on esitet­ty viime aikoina usein, mut­ta ne ovat kaik­ki enem­män tai vähem­män virheellisiä.

  67. Eikö tuo “asun­to­ja hajaute­tusti osta­mal­la” ole veron­mak­sajien kannal­ta turhankin kallista? 

    Olisiko järkeväm­pää vähen­tää asumisen tukia mm. eläkeläisiltä, jol­loin heitä alka­isi ehkä siir­tyä asumaan enem­män sel­l­aisille alueille, joil­la asum­i­nen on halvem­paa? Porkkanana voitaisi­in tukea tuol­laisia muut­to­ja. Asum­istuen määrä voisi olla osin kään­täen ver­ran­nolli­nen paikkakun­nan suh­teel­lisi­in asumiskus­tan­nuk­si­in, jol­loin kaikkein halu­tu­im­mille alueille ei tukia myön­net­täisi juuri lainkaan.

    Asun­to­ja vapau­tu­isi pääkaupunkiseudul­la näin uuteen käyt­töön, lähin­nä asumisen­sa itse mak­sav­ille, mikä alen­taisi asumisen kus­tan­nuk­sia myös tääl­lä ja samal­la myös tukien tarvet­ta. Eikö täl­lainen jär­jeste­ly tas­apain­ot­taisi tilan­net­ta parem­paan suuntaan?

  68. Vas­taan­ot­tokeskus kan­nat­taisi perus­taa Siun­tioon, niin saataisin ne junatkin kulkemaan.

  69. Kekkossslo­va­kia:
    Pakkokeino­lail­la aio­taan pakkosi­joit­taa tur­va­paikan­hak­i­jat kepukun­ti­in hal­patyövoimak­si kepu­laisille yrit­täjille, jot­ka tuki­ais­ten voimin kul­jet­ta­vat märkää puu­ta sel­l­ute­htaisi­in ym. men­nen maail­man laitoksiin.

    Miten ihmeessä syr­jäseudut tar­joaisi­vat pako­laisille elämän, jos läh­es sata pros­ent­tis­es­ti kaik­ki syr­jäseu­tu­jen nuoret ammat­tik­oul­u­laisia myöten pak­e­nee pois sieltä? 

    Suo­mi upot­taa läh­es 10 mil­jar­dia euroa joka iki­nen vuosi syr­jäseu­tu­jen tekohengitykseen!

    Pako­laiset ovat vain ja ain­oas­taan vipu, jol­la saadaan kepukun­ti­in tukiaisia.

    On täysin irstas­ta ja sairas­ta hyväk­sikäyt­tää pako­laisia kepukun­tien kun­nan­jo­hta­jien pal­lien säilyttämiseen!

    Eikö näi­hin rasis­tisi­in kom­ment­tei­hin pitänyt käyt­tää tiukkaa seulaa?

  70. “Ei myöskään ole hyvä viedä suur­ta ulko­maalaisväestöä väk­isin alueille, jois­sa jokaista mur­taen suomea puhu­vaa pide­tään raiskaa­jana. Kotout­ta­mi­nen ei oikein suju, jos paikalliset asukkaat vieroksu­vat kaikkea erilaista.”

    Onko tämä oikeasti blo­gistin kir­joit­ta­maa? Ei tai­da ennakkolu­u­loisu­us ja ahdas­mielisyys vähen­tyä opiskele­mal­la ja matkustelemalla…

  71. Laa­ja nuorten miesten maa­han­muut­to mah­dol­li­sine per­heeny­hdis­tämisi­neen aiheut­ta­nee väestönkasvua mikä taloudel­lises­sa mielessä saat­taa koitua eduk­si. Mut­ta miten ekol­o­gis­es­ti? On selvää että väestönkasvu edes Suomes­sa ei voi jatkua rajat­tomasti sil­lä perus­teel­la että yhä suurem­man väestön ja piden­tyvän elin­iän vuok­si tarvit­sisimme enem­män eläkkei­demme maksajia.

    Kun Osmo olet monipuo­li­nen ajat­teli­ja, niin mikä on mielestäsi Suomen tavoiteväkiluku?

  72. Yksi maail­man johtavista kehi­tys­tutk­i­joista. Paul Col­lier, pitää human­itääristä maa­han­muut­toa moraalit­tomana ja haitallise­na. Olisiko aika miet­tiä vai­h­toe­hto­ja. Ja tutus­tua kan­sain­välisi­in tutkimuk­si­in. Valitet­tavasti kylmän sodan sopimuk­sil­la ei ratkaista tämän päivän ongelmia.

  73. Sepi:
    Meil­lähän akti­ivis­es­ti estetään lain­säädän­nöl­lä ihmisiä työl­listymistä, joten en ihmettele yhtään että maa­han­muut­ta­jat eivät työllisty.

    Ei tarvi­ta kuin työe­htosopimusten yleis­si­tovu­u­den pois­to ja sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän remont­ti joka pois­taa kan­nustin­loukut, niin työl­lisyysaste kyl­lä nousee kaikissa ihmisryhmissä.

    MUTTA: tämä vaatii sit­ten sen hyväksymisen, että ihmis­ten työ­panos­ten markki­na-arvot vai­hetel­e­vat oikeasti paljon enem­män kuin Suomes­sa nyky­isin palkat vai­htel­e­vat. Lop­putu­lok­se­na on hyvin herkästi se, että insinöörien ja lääkärei­den ostovoima nousee rajusti kun palvelu­iden hin­nat rom­ah­ta­vat palkko­jen pudotessa.

    Ylem­män keskilu­okan palkat voisi­vat tuol­laises­sa tilanteessa olla hel­posti 10x suurem­mat kuin matal­im­mat täy­den työa­jan palkat.

    Jol­lain 50% veroas­t­eel­la + 700e kansalais­pal­ka­llakin eroa jää vielä hel­posti viisinkertaiseksi.

    Paljonko sin­un palka­s­tasi saisi leikata?

  74. Tom­pe­lo:

    3) Tehokkain keino hillitä tuli­joiden määrää, on ker­toa jo tulleille, miten Suomes­sa menee yleis­es­ti, miten Suomes­sa mamuil­la menee ja mitä on suun­nit­teil­la eri­tyis­es­ti irak­i­lais­ten ja soma­lilais­ten pako­lais­ten palaut­tamisek­si. Sik­si ehdotan tehoti­etoisku­ja jakavia kom­man­do­joukko­ja “keski­tysleireille” (kuten noi­ta “hotspot­te­ja” ennen kut­sut­ti­in). Sieltä viesti kulkeu­tuu tehokkaim­min asianomaisille ohi “matka­toimis­to­jen”.

    Huo­matavasti tehokkaampi keino ongel­man ratkaisemisek­si on ottaa mallia Aus­tralian ja Venäjän toimista: lähet­tää nyt tyhjän pant­ti­na Suomes­sa maakaa­vat tos­i­toimi­in Syyr­i­aan ja pom­mit­taa ISIS (oik. Dasht) taivas­ten val­takun­taan (tai toisaalle). Lopuisi­vat pakenemiset.

  75. Osmo Soin­in­vaara: Ei pidä uskoa kaikkea mitä eri­laisil­la keskustelu­pal­stoil­la san­o­taan. Ruot­sis­sa on pari miljoon­aa siir­to­laista tai hei­dän jälkeläisiään. Ilman tätä joukkoa Ruotsin ikä­jakau­ma olisi pahasti vinoutunut eläkeläisikölu­okki­in päin ja maa olisi suuris­sa vaikeuksissa.

    Vinoutunut?

    Mil­lainen olisi “vinou­tu­ma­ton” ikäjakauma?

    1. Vinou­tu­mat­tomas­sa ikä­jakau­mas­sa eri ikälu­okat oli­si­vat kooltaan liki yhtä­su­uria siten, että ikälu­okat pieneni­sivät yläspäin men­täessä eloonjoomistaulu8kkojen osoit­ta­mas­sa suh­teessa. Ilman maa­han­muut­ta­jia Ruot­si olisi huo­mat­ta­van vanhusvoittoinen.

  76. vipunen:
    Kir­joit­ta­ja käy ansiokkaasti läpi eri­laisia vai­h­toe­hto­ja, joil­la kotout­tamista voitaisi­in tehostaa. Uskaltaisin kuitenkin väit­tää, että mas­samaa­han­muu­ton todel­liset kulut tule­vat vielä yllät­tämään mei­dät, varsinkin jos sijoi­tu­s­paikkoina on ensisi­jais­es­ti kaupun­git. Esimerkik­si jos “Asun­to­hank­in­ta Oy” alkaa ostaa kovan rahan asun­to­ja tur­va­paikan­hak­i­joille vuokrat­taviksi siir­ry­tään heti mil­jardik­er­hoon kulupuolella. 

    Samal­la asun­to­jen hin­take­hi­tys kaupungeis­sa ja haja-asu­tusalueil­la polar­isoituu entis­es­täänkin. Asun­to­jen hin­nat kään­tyvät suuren kysyn­nän takia merkit­tävään nousu­un, joka korko­jen noustes­sa vaikut­taa negati­ivis­es­ti kulutuskysyntään.

    Suo­mi tarvit­see pitkäl­lä jän­teel­lä maa­han­muut­toa, mut­ta jos muu­tosnopeus (kuten nyt) on liian suuri se johtaa han­kali­in ongelmiin.

    Asun­to­ja ei tavitse kenenkään ostaa. Eli puhe mil­jardi­laskus­ta on tuulen suhi­naa. Suomes­sa on jo nyt yli 400 000 tyhjää asun­toa. Lain­säädän­nöl­lis­es­ti pitää vain tehdä asun­non tyhjänä pitämi­nen kalli­im­mak­si kuin vuokraaminen.

    Ei se muu­ta vaadi.

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Vinou­tu­mat­tomas­sa ikä­jakau­mas­sa eri ikälu­okat oli­si­vat kooltaan liki yhtä­su­uria siten, että ikälu­okat pieneni­sivät yläspäin men­täessä eloonjoomistaulu8kkojen osoit­ta­mas­sa suh­teessa. Ilman maa­han­muut­ta­jia Ruot­si olisi huo­mat­ta­van vanhusvoittoinen.

    Eloon­jäämis­taulukko?

  78. Mikko Kivi­ran­ta: Yksi hiton­moinen vaikeus on että he eivät voi ava­ta pankkitiliä.

    Tämä oli var­maan paras komm­net­ti aikoi­hin maa­han­muut­tokeskustelus­sa. Saman­laisia ongelmia tulee vas­taan kuulem­ma ihan muut­taes­sa Suomes­ta Ruotsiin.

    Muis­tan kun erääl­lä luen­nol­la pro­fes­sori ker­toi ehkä leikil­lään, että Aus­trali­aan muut­ta­mi­nen oli joskus ollut han­kalaa, kos­ka vira­nomais­ten vaa­timuk­sista huoli­mat­ta ei hänel­lä ollut esit­tää rikos­rek­iste­ri­otet­ta, kos­ka ei ollut koskaan tehnyt rikoksia.

  79. Sep­po S: Mitä ihmeen ris­usavot­to­ja? Talous­met­sien hoito vaatii ammat­ti­taitoa, minkä joh­dos­ta met­sän­o­mis­ta­jat eivät päästä ketä tahansa omia met­siä raivaamaan.

    Tot­ta, mut­ta kai maa­han­muut­ta­ji­akin pystytään koulut­ta­maan. Ainakin mon­et maanvil­jeli­jät ja kar­jankas­vat­ta­jat ovat pystyneet käyt­tämään heitä ensin apuna, sit­ten yhä vaa­ti­vam­mis­sa itsenäi­sis­sä tehtävissä.

    Sep­po S: Täl­lä het­kel­lä met­säkoneketjuil­la on pulaa töistä. Ei met­si­in mitään ris­usavot­tamiehiä tarvita.

    Aika paljon näkee noi­ta alle hehtaarin raiskioi­ta. Ihme­tyt­tää, kan­nat­taako sel­l­aiseen työhön kuska­ta raskaat koneet kym­me­nien kilo­me­trien päästä. Maanvil­jeli­jät osasi­vat ainakin ennen hoitaa vas­taa­vat työt paljon kevyem­mäl­lä kalustolla.

    Tei­den var­sil­la olisi edelleenkin paljon siis­titävää ainakin Val­tion mailla.

  80. OS: “Jos kotout­tamises­sa onnis­tu­taan, maa­han­muut­ta­jat voivat muo­dos­tua taakan sijas­ta voimavarak­si, kuten Jaakko Kian­der jo ehti huomauttaa.”

    Kuin­ka toden­näköistä tämä onnis­tu­mi­nen tulee ole­maan? Mik­sei irak­i­lais­ten ja soma­lialais­ten tähä­nas­tis­es­ta koto­tu­mis­es­ta ole lupa tehdä mitään johtopäätöksia?

    Nyt saamme toden­näköis­es­ti vajaan vuo­den aikana saman määrän tur­va­paikan­hak­i­joi­ta kuin aikaisem­min koko 2000-luvul­la. Taak­ka ei todel­lakaan tule ole­maan triviaali.

    OS: “Ilman maa­han­muut­ta­jia Ruot­si olisi huo­mat­ta­van vanhusvoittoinen.”

    Olisiko tuo hir­muinen trage­dia? Japanikin on huo­mat­ta­van van­husvoit­toinen, mut­ta ei se ole innos­tanut sikäläisiä maa­han­muu­ton lisäämiseen. Ehkäpä maa­han­muu­ton räjähtämi­nen ei olekaan luon­non­la­ki ja vähenevänkin väestön kanssa kyke­nee elämään?

  81. Kyse­len tyh­miä:
    Esitän­pä kysymyk­sen pohdit­tavak­si vii­saille. Use­am­mal­lakin keskustelu­pal­stoil­la on tiedet­ty, että Ruot­si on menet­tänyt kym­meniä mil­jarde­ja euro­ja maa­han­muu­ton seu­rauk­se­na. Toisaal­ta talousuutiset ker­to­vat toisaal­ta, että Ruot­sis­sa menee hyvin. Onko siis pääteltävis­sä siten, että Ruotsin talous on jopa niin vah­va, että se kestää tuon hirveän taakan.Itse en todel­la tiedä vas­taus­ta tähän kysymykseen.

    Tästä asi­akokon­aisu­ud­es­ta on OECD:n melko tuore raport­ti, jon­ka tiivis­telmän tivis­telmä on:

    “Euroopan maista mon­elle maa­han­muu­ton aiheut­ta­mat vero­tu­lot ja bud­jet­ti­menot ovat tas­apain­os­sa, ker­too OECD:n raport­ti vuodelta 2013. Maa­han­muu­ton osu­us brut­tokansan­tuot­teesta on keskimäärin puoli pros­ent­tia plus­saa tai mii­nus­ta. OECD-maid­en las­ket­tu keski­hyö­ty maa­han­muu­tos­ta on noin +0,35 pros­ent­tia BKT:sta.

    Lux­em­burg (+2,02 pros­ent­tia), Sveit­si (+1,95 pros­ent­tia) ja Italia (+0,98 pros­ent­tia) ovat selviä net­to­hyö­tyjiä, kun taas Ruot­si (+0,2 pros­ent­tia) ja Suo­mi (+0,16 pros­ent­tia) hyö­tyvät maa­han­muu­tos­ta hie­man OECD-maid­en keskiar­voa vähem­män. Mita­tu­ista maista ain­oas­taan Sak­salle (-1,13 pros­ent­tia) aiheu­tui raportin mukaan merkit­tävästi enem­män kus­tan­nuk­sia kuin tulo­ja. Tämä selit­tyy ikärak­en­teel­la: maa­han 1960- ja 1970-luvul­la saa­puneet maa­han­muut­ta­jat saa­vat nyt eläkettä.”

    Eli sen pitu­inen se.

  82. Jouko Heyno: Huo­matavasti tehokkaampi keino ongel­man ratkaisemisek­si on ottaa mallia Aus­tralian ja Venäjän toimista: lähet­tää nyt tyhjän pant­ti­na Suomes­sa maakaa­vat tos­i­toimi­in Syyr­i­aan ja pom­mit­taa ISIS (oik. Dasht) taivas­ten val­takun­taan (tai toisaalle). Lopuisi­vat pakenemiset.

    Joo, mut­ta minä en puhunutkaan sat­u­maail­mas­ta, jos­sa Venäjä ja Aus­tralia lähet­tävät irak­i­laisia tur­va­paikan hak­i­joi­ta hävit­täjä­len­tokonei­den puikois­sa Syyr­i­aan. Heh, kaikkea sitä …

  83. Ris­to:

    Mut­ta sit­ten kun maa­han­muut­ta­ja ker­too omin avuin löytäneen­sä työ­paikan, asian eten­e­m­i­nen tyssää kaiken maail­man type­r­yyk­si­in. Yksi hiton­moinen vaikeus on että he eivät voi ava­ta pankkitiliä.

    Sit­ten kun men­nään anek­doot­tien tasol­ta tilas­toi­hin (tilas­tokeskus, työ ja elinkeino­min­is­ter­iö jne) voidana havai­ta, että tämän keskustelun kannal­ta oleel­lis­ten maa­han­muut­ta­jien työl­lisyys on ollut surkea vuosia tänne tulon jäl­keenkin. Kyl­lä heil­lä pankki­tilit tukien mak­sa­t­us­ta varten on ollut sil­loin jo pitkään. 

    Otta­mat­ta kan­taa etteivätkö tilas­tosi olisi päte­viä ja huomioonot­tamisen väärte­jä, niin jos nyt kuitenkin joka tapauk­ses­sa otamme vas­taan maa­han­muut­ta­jia[*] : vaik­ka (työhy­po­teesina) 90% soma­leista ei työl­listy, mik­si tämän pitäisi merk­itä että myös niiden maa­han­muut­ta­jien pyrkimyk­siä pitäisi han­kaloit­taa jot­ka ovat työhaluisia ja kykeneviä löytämään töitä.

    Kyseessä ei ole pelkkä anek­doot­ti, sil­lä pystyt itsekin päät­telemään että maa­han­muut­ta­jat joiden henkilöl­lisyyt­tä ei voi varmis­taa, jäävät sys­temaat­tis­es­ti vaille pankki­til­iä. Syy, eli EUn rahan­pe­susäädök­set, on var­maan ihan järkevä, mut­ta ihme­tyt­tää eikö noille voisi jär­jestää jotain rajoitet­tua Val­tiokont­tori-Elec­tron ‑tiliä, jonne yri­tys voi mak­saa palkan mut­ta jos­ta ei esim. voi tehdä kan­sain­välisiä tilisiirtoja. 

    Point­ti noteer­at­tu että ennem­min tai myöhem­min maa­han­muut­ta­jil­ta oletet­tavasti löy­tyy tili jonne tukia voi mak­sel­la, mut­ta tuon soisi tapah­tu­van nopeasti sil­lä “Pitkäaikainen maku­ut­ta­mi­nen vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa pilaa kenet tahansa.

    Näköjään asia on noteer­at­tu.

    [*]Syy voi olla esim. se että halu­amme pysyä hyvässä maineessa jonkun sem­moi­sen porukan silmis­sä jol­ta voi odot­taa tukea ja apua jos esim. itä­naa­puri heit­täy­tyy hankalaksi.

  84. Tapio: Eli sen pitu­inen se.

    Kun puhutaan maa­han­muu­tos­ta yleen­sä (ml. työperäiset maa­han­muut­ta­jat), mut­ta miten on tur­va­paikan­hak­i­joiden kohdalla?

    Sitä pait­si tuo yleisim­min siteer­at­tu luku ei ota huomioon kaikkia yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sia. OECD esit­tää samas­sa tutkimuk­ses­sa myös laskel­mat jois­sa yhteiset menot (mm. infra­struk­tu­uri) on las­ket­tu mukaan, ja täl­löin maa­han­muu­ton kokon­ais­vaiku­tus on Suomelle ja Ruot­sille miinusmerkkinen.

  85. 481742”>Osmo Soininvaara:
    Meneekö Japanil­la hyvin? 


    481742”>Osmo Soin­in­vaara
    :
    Olisi Ruot­sis­sa vaikeuk­sia eläkkei­den kanssa ilman siirtolaisia.
    <a href=”#comment-

    Ruotsin siir­to­laisu­us on muut­tanut luon­net­taan vuosikym­menten saatossa. Epäilemät­tä täystyöl­liset maa­han­muut­ta­jat 70-luvul­la kar­tut­ti­vat eläkekas­saa, mut­ta tekevätkö Rosen­gårdin ja Ten­stan työt­tömät maa­han­muut­ta­jat sitä tänä päivänä?

  86. Jouko Heyno: Asun­to­ja ei tavitse kenenkään ostaa. Eli puhe mil­jardi­laskus­ta on tuulen suhi­naa. Suomes­sa on jo nyt yli 400 000 tyhjää asun­toa. Lain­säädän­nöl­lis­es­ti pitää vain tehdä asun­non tyhjänä pitämi­nen kalli­im­mak­si kuin vuokraaminen.

    Ei se muu­ta vaadi.

    Tai ehkä mielu­um­min asun­to­jen vuokraamis­es­ta kan­nat­tavam­paa. Hyvä aloi­tus olisi kieltää kun­tia rosvoa­mas­ta hoi­dos­sa ole­van van­huk­sen vuokratuloja.

  87. Mie­lenki­in­toista. Suuri joukko maa­han­muut­ta­jia halu­taan nopeasti töi­hin keinol­la mil­lä tahansa, kos­ka jouteno­lo turhaut­taa ja saa ihmisen touhua­maan ties mitä. Suomes­sa on 400 000 työtön­tä odot­ta­mas­sa unelmien­sa hom­maa, välil­lä käy­dään kurssikeskuk­sis­sa har­joit­tele­mas­sa CV:n tekoa ja välil­lä työkkärin­täti tai kelasetä kovis­telee kuu­lu­misia. He saa­vat turhau­tua ja tyl­sistyä kissavideoiden ääressä kaikessa rauhas­sa. Hei­dän työl­listämis­es­tään ei ole kukaan kiin­nos­tunut, ja taitaa nuo tuki­ra­hatkin olla lop­pu, joo… Muuten, tuos­sa maa­han­muut­ta­jien nopeas­sa kotout­tamises­sa on hiukan pelon­sekainen maku; hei­dät pitää saa­da nor­maali­in elämään kiin­ni ennen kuin alka­vat ret­telöidä. Kotop­eräi­sistä jouti­laista ei olla siis pelois­saan. Eli­it­ti ei pelkää kan­ta­suo­ma­laisen tart­tuvan pom­mi­in eikä pyssyyn. Suo­mi-lei­jonat on kesytet­ty. Aivan oike­as­sa ovat, kir­joit­taa nim­imerk­ki “kesytet­ty”.

    1. Näiltä maa­han­muut­ta­jil­ta halu­taan pois kieto tehdä työtä. Sitä ei voi­da pois­taa koti­maisil­ta työt­tömiltä, kos­ka sitä ei ole ollut koskaan olemassakaan.

  88. Tapio viit­tasi vas­tauk­ses­saan OECD:n raport­ti­in maa­han­muu­ton vaiku­tuk­ses­ta brut­tokansan­tuot­teeseen eri Euroopan mais­sa. En ole tuo­ta raport­tia lukenut, mut­ta maa­han­muu­ton tämän­hetkisen taloudel­lisen vaiku­tuk­sen lisäk­si olisi kiin­nos­ta­va nähdä ennus­teet siitä miten se tulee vaikut­ta­maan tule­vaisu­udessa eri ajankohtina.

    Maa­han­muut­topoli­ti­ikan tulisi olla nyky­hetkel­lä vähin­täänkin hal­lit­tua ja kus­tan­nuk­sil­taan jok­seenkin neu­traalia, mut­ta pitkäl­lä tähtäimel­lä talout­ta vahvis­tavaa. Muuten­han se on huonoa maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa taloudel­lis­es­ta näkökul­mas­ta kat­sot­tuna. Ei kai maa­han­muut­to sen­tään ole itseisarvo?

  89. Tero Tolo­nen:

    Muis­tan kun erääl­lä luen­nol­la pro­fes­sori ker­toi ehkä leikil­lään, että Aus­trali­aan muut­ta­mi­nen oli joskus ollut han­kalaa, kos­ka vira­nomais­ten vaa­timuk­sista huoli­mat­ta ei hänel­lä ollut esit­tää rikos­rek­iste­ri­otet­ta, kos­ka ei ollut koskaan tehnyt rikoksia.

    Var­masti pro­fes­sori vit­saili. Tai jotain. 

    Yhdys­val­toi­hin viisum­ia hakies­sa pitää esit­tää rikos­rek­iste­ri­ote kaik­ista maista, jois­sa siihen asti on asunut. No, minäpä hain Suomes­ta ja Ruot­sista. Kumpikin paperi tuli vaik­ka ei ole rikok­sia tilil­lä. Se ruot­salainen paperi on siitä has­su, että vaik­ka rikok­sia olisi tilil­lä, niin ne pyy­hitään pois kymme­nen vuo­den jäl­keen. Täysin merk­i­tyk­setön lap­pu siis. Eri­tyis­es­ti ihme­tyt­tävät ihmiset, jot­ka alka­vat vängätä asi­as­ta. Jos lap­pu pitää toimit­taa, niin on pien­im­män riesan tie toimit­taa se eikä vat­u­loi­da. Haas­tat­telus­sa ennen omaa vuoroani oli juuri tuol­lainen vänkääjä. Haas­tat­telu ei ollut kovin tulok­selli­nen tuolle tapauk­selle. Ter­ve­tu­loa uudestaan.

  90. Jouko Heyno:

    Tiedän kyl­lä että STK ja oikeis­to ajoi­vat yleis­si­tovu­ut­ta aikoinaan. Suomes­sa sekä suur­pääo­ma että ay-liike ovat aja­neet kon­sen­sus­ta ja sil­lä oli var­masti oma paikkansa sodan jälkeisessä taloudessa. 

    Ajat kuitenkin muut­tuvat. Maa­han­muut­ta­jien inte­groi­tu­mi­nen Suomeen on suuri haaste. En maa­han­muut­tokri­it­tisenä ole ollut heitä tänne halu­a­mas­sa, mut­ta kun nyt olemme tässä tilanteessa, on toimit­ta­va järkevästi.

    Ne jot­ka saa­vat tänne jäädä, on kotoutet­ta­va työl­listämäl­lä. Suomes­sa olisi kyl­lä työtä, jos työn tar­joamisen sudenkuopat täytet­täisi­in ja insen­ti­iv­it jäädä sosi­aal­i­tur­van varaan leikattaisiin.

    Min­imi­palk­ka pitää pois­taa ja työn­tek­i­jöi­den palkkaami­nen ja erot­ta­mi­nen pitää tehdä helpok­si. Yleis­si­to­vat sopimiset ja muut kartel­lit kuten tak­silu­pa­jär­jestelmä pitää murtaa.

    Kyl­lä se kir­paisee heikosti koulutet­tu­ja suo­ma­laisia. Mut­ta minkäs teet. Kansalaisille voisi tar­jo­ta pari sataa euroa kansalais­palkkaa uud­is­tuk­sen pehmentämiseksi. 

    Yhteiskun­ta (ja markki­nat) kehit­tyvät yleen­sä jonkun sisäis­ten tai ulkois­t­en shokkien kaut­ta joi­hin on pakko löy­tyy edes jonkin­lainen ratkaisu tai tuhoutua. Maa­han­muut­to on tuol­lainen shok­ki suo­ma­laiselle yhteiskunnalle.

    Soin­in­vaara esit­tää tässä kir­joituk­ses­sa melko maltil­lisia ratkaisu­ja. Mut­ta har­joit­telu­paikko­jen käyt­tämisen ehdot­ta­mi­nen on minus­ta huono ratkaisu — min­imi­palkan pois­t­a­mi­nen ja sosi­aal­i­tur­van heiken­tämi­nen paran­ta­vat työl­lisyyt­tä paremmin.

  91. Tom­pe­lo: Joo, mut­ta minä en puhunutkaan sat­u­maail­mas­ta, jos­sa Venäjä ja Aus­tralia lähet­tävät irak­i­laisia tur­va­paikan hak­i­joi­ta hävit­täjä­len­tokonei­den puikois­sa Syyr­i­aan. Heh, kaikkea sitä …

    Juu„ en minäkään. Sik­si tuo­hon tuli EDIT, “tyhjän pant­ti­na makaa­vat Hor­netit”, piti olla. Hapoit­te­len lapsusta.

  92. Osmo Soin­in­vaara:
    Meneekö Japanil­la hyvin? Olisi Ruot­sis­sa vaikeuk­sia eläkkei­den kanssa ilman siirtolaisia. 

    Ruot­sille hyö­tyä takavu­osikym­me­nien suo­ma­lais­si­ir­to­laisi­ta. Nykyisel­lään heil­lä on EU:n suuri vinou­tu­ma kan­taväestön korkean työl­lisyysas­teen ja maa­han­muut­ta­jien korkean työt­tömyy­den välillä

    Mikä Jap­nis­sa muuten on niin pahasti, että sitä varsinkaan euro-Suomes­ta kan­nat­taisi alkaa osoit­tele­maan? Elin­ta­so ei ole rom­ah­tanut, työt­tömyys on kan­sain­välis­es­ti kat­sot­tuna pysynyt aina varsin kohtu­ullisel­la tasol­la ja, poh­jat­toman type­r­i­stä maa­han­muut­tok­li­seistä huoli­mat­ta, maan julkiset tilat eivät ole hukku­mas­sa paskaan, maas­sa on varsin hyvin toimi­va julki­nen liikenne ja uskaltais­in­pa väit­tää, että van­huk­sia ei myöskään kuole nälkään ainakaan sen use­am­min kuin suo­ma­lai­sis­sa hoito­laitok­sis­sa. Mielum­min minä pimeän aikaan myös hor­toil­isin Tokion tai Osakan esikaupungeis­sa kuin Tukhol­man tai Malmön mamulähiöis­sä. Jos sit­ten kat­soo, että olisi itseis­ar­vo, että vaikka­pa alle 35-vuo­ti­ai­ta japani­laisia olisi nyky­istä enem­män, niin ei hei­dän määrään­sä siitä sen suurem­mak­si olisi muut­tunut, vaik­ka maa­ta lisätäyt­tämään olisi otet­tu sit­ten vaikka­pa arabeja.

  93. Osmo Soin­in­vaara:
    Meneekö Japanil­la hyvin? Olisi Ruot­sis­sa vaikeuk­sia eläkkei­den kanssa ilman siirtolaisia.

    Kyl­lä. Japanil­la menee todel­la hyvin. GNI 2012 (viimeisin) 488,829,200,000,000 jeniä.

  94. Jo Eläkeläi­nen:
    Tätä juuri pelkään, että mei­dän 20 asun­non taloy­htiöömme ilmesty­isi sosi­aal­i­toimen osta­maan asun­toon per­he jom­mas­ta kum­mas­ta kahdes­ta suurim­mas­ta maa­han­muut­ta­jaryh­mästä. Ja minä olen taloy­htiön hal­li­tuk­sen puheenjohtaja.

    Osakkail­la taitaa mon­es­sa taloy­htiössä olla etu­os­to-oikeus myytävi­in osakkeisi­in. Ainakin aikaisem­min oli, ellei ole kiel­let­ty syr­jivänä. Musta­laispykäläk­si tuo­ta on joskus san­ot­tu. Eli siitä vain osta­maan ennen fattaa.

  95. Kan­ta­suo­ma­laiset ajat­tel­e­vat, että ei kan­na­ta men­nä töi­hin, jos ei saa työ­sopimus­ta eläkeikään saak­ka. Eikä mis­sään nimessä kun­non työläi­nen ryhdy yrittäjäksi!

    Muual­la maail­mas­sa ei ole täl­läistä asenneongelmaa.

    Se on muuten pas­sivoivan työt­tömyys­tur­van ohel­la suurin este suo­ma­laisen työl­listymiselle: asenneongelma.

  96. Osmo Soin­in­vaara:
    Meneekö Japanil­la hyvin? Olisi Ruot­sis­sa vaikeuk­sia eläkkei­den kanssa ilman siirtolaisia.

    Eläke­pom­mi suurista ikälu­ok­ista on kuitenkin edessä vain ker­ran, mut­ta jos strate­giana on jatku­va väestönkasvu tul­laan ongel­man eteen yhä uud­estaan ja uud­estaan. Toki Ruot­sis­sa oltaisi­in ongelmis­sa eläkkei­den kanssa joitain kym­meniä vuosia, kuten Suomes­sakin jos tyy­dymme nykyiseen, hidas­tu­vaan väestönkasvu­un. Kumpi lin­ja on kuitenkin ekol­o­gis­es­ti kestävämpi; jatku­va väestönkasvu vai hitaasti tasaan­tu­va ja supis­tu­va väestö? Mikä on Suomen tavoiteväk­iluku jos juok­semme pelkästään väestöl­lisen huolto­suh­teen perässä? Entäpä vuon­na 2100?

    Eläkeiän reilu korot­ta­mi­nen, teknolo­gian hyö­dyn­tämi­nen ja tarvit­taes­sa eläke­mak­su­jen korot­ta­mi­nen ovat kestävämpi tie kuin väestönkasvun haaliminen.

  97. sint­ti: Kun puhutaan maa­han­muu­tos­ta yleen­sä (ml. työperäiset maa­han­muut­ta­jat), mut­ta miten on tur­va­paikan­hak­i­joiden kohdalla?

    Sitä pait­si tuo yleisim­min siteer­at­tu luku ei ota huomioon kaikkia yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sia. OECD esit­tää samas­sa tutkimuk­ses­sa myös laskel­mat jois­sa yhteiset menot (mm. infra­struk­tu­uri) on las­ket­tu mukaan, ja täl­löin maa­han­muu­ton kokon­ais­vaiku­tus on Suomelle ja Ruot­sille miinusmerkkinen.

    Tot­ta, mut­tei Suomen kohdal­la kovin paljon.

    Muu­ta­mat maat ovat kuitenkin maa­han­muu­tos­ta hyö­tyneet. Kan­nat­taisi siis muut­taa käytän­töjä, ja sitähän blo­gisti ehdottaa.

    PS: Tuon OECD:n tutkimuk­sen aika­jänne oli yllät­tävän lyhyt, mikä herät­tää kysymysmerkkejä.

  98. “Ei myöskään ole hyvä viedä suur­ta ulko­maalaisväestöä väk­isin alueille, jois­sa jokaista mur­taen suomea puhu­vaa pide­tään raiskaa­jana. Kotout­ta­mi­nen ei oikein suju, jos paikalliset asukkaat vieroksu­vat kaikkea erilaista.”

    Mietitääm­pä mil­lai­sista olo­suhteista tur­va­paikan­hak­i­jat ovat läht­e­neet. Tilanne on kri­isiy­tynyt sisäl­liso­dak­si. Olisiko syynä se että paikalliset asukkaat vieroksu­vat samas­sa maas­sa asu­via maan­miehiään, jot­ka kuu­lu­vat eri­laiseen uskon­nol­liseen, etniseen tai kieliryh­mään tai eri yhteiskun­talu­okkien väliset suh­teet tule­htu­vat väki­val­taisik­si. Enem­män tai vähem­män demokraat­tis­es­ti val­i­tut val­taa pitävät eivät onnis­tu kotout­ta­maan omia kansalaisi­aan omas­sa maassaan.

    Tämä ei tietenkään ole mikään syy olla kohtelemat­ta hyvin niitä, jot­ka tule­vat hake­maan tur­va­paikkaa Suomesta.

  99. Tämän keskustelun otsikko: “Maa­han­muut­toti­lanne edel­lyt­tää muu­tok­sia sään­töi­hin”. Sen­su­uri on kova, mut­ta yritän vielä ker­ran päästä läpi.

    Väitän, että mitään Osmon esit­tämiä toimia ei tarvitse toteut­taa ja osa niistä on joka tapauk­ses­sa type­r­iä. Aloi­tan type­r­i­stä ja ne ovat:

    “nopeasti vas­taan­ot­tokeskuk­sista omi­in asun­toi­hin, ei syr­jäseuduille, raken­net­ta­va nopeasti lisää pieniä asun­to­ja, asun­to­jen ost­a­mi­nen, tyhjistä toimis­toista asuntoja” 

    Kaik­ki maini­tut ehdo­tuk­set ovat erit­täin kalli­ita. Jos olete­taan, että 50.000 pako­laiselle jär­jestetään kaupunkiseuduille ja käytän­nössä pääosin pääkaupunkiseudulle asun­not, olete­taan että asun­not ovat keskikooltaan 50 m² ja kus­sakin asu­isi 4 henkilöä, niin hin­ta­la­puk­si tälle tulee 2,5 mil­jar­dia euroa (12500 asun­toa á 200.000 euroa). Ja tämä siis olisi vuosit­tainen meno 2015 volyymin poh­jal­ta. Raken­nusala kyl­lä mielel­lään näk­isi dol­larinku­vat silmis­sään näi­den Osmon ehdo­tusten toteutuvan.

    Samanaikaises­ti syr­jäseuduil­la on siis aivan riit­tävästi tyhjiä asun­to­ja odot­ta­mas­sa asukkai­ta. Nämä paikkakun­nat tarvit­se­vat työikäistä väestöä mm. palvelu­iden hoita­miseen. Eli jos asun­to­ja tarvi­taan, niin ne ovat jo ole­mas­sa ja pako­laiset tulee asut­taa niihin.

    Toise­na osana vas­taus­tani peruste­len sen, mik­si nykyisen Suomeen kohdis­tu­van pako­laisvir­ran poh­jal­ta ei näitä asun­to­ja sit­ten kuitenkaan tarvi­ta. Lähtöko­h­ta on se, että Suomeen on tänä vuon­na syysku­un lop­pu­un men­nessä tul­lut 18.000 tur­va­paikan­hak­i­jaa, joista 70% eli noin 12.500 on Irak­i­laisia ja 10 % soma­lialaisia, eli yhteen­sä 80 % ja että lop­pu­vuo­den pako­laisvir­ta jatkuu täl­lä rakenteella.

    Maa­han­muut­tovi­ras­to 21.9.2015:
    ” Maa­han­muut­tovi­ras­to on päivit­tämässä tur­val­lisu­usarvioitaan Irakin ja Soma­lian osalta lähivi­ikko­jen aikana. Samal­la kar­toita­mme EU-käytän­töä sekä palau­tus­mah­dol­lisuuk­sia Iraki­in ja Soma­li­aan. Tur­va­paikka­hake­musten ratkaisulin­jauk­sia muute­taan, jos saadut tiedot osoit­ta­vat sen tarpeelliseksi.”

    Maa­han­muut­tovi­ras­to tulee merkit­tävästi nos­ta­maan kyn­nys­tä Irak­i­lais­ten ja soma­lialais­ten tur­va­paikan myön­tämiselle, ja hyvin perustein:

    - Irakin pin­ta-alas­ta yli puo­let on kat­sot­tu tur­val­lisek­si (sama myös Soma­lias­sa), mikä mah­dol­lis­taa maan sisäisen, tur­val­lisen pako­laisu­u­den ja se mah­dol­lis­taa myös tur­val­lisen palaut­tamisen. Suo­mi parhail­laan neu­vot­telee Irakin kanssa jok­seenkin saman­sisältöis­es­tä sopimuk­ses­ta mikä on jo vuosia ollut esim. Ruotsin ja Irakin välillä.
    — Suomeen irak­i­laiset ovat matkus­ta­neet noin kymme­nen tur­val­lisen, elin­ta­soltaan korkean, pako­lais­myön­teisen euroop­palaisen maan kaut­ta hake­mat­ta tur­va­paikkaa kysei­sistä maista.
    — Suomes­ta irak­i­lais­ten on ollut liian help­poa saa­da tur­va­paik­ka, paljon helpom­paa kuin esim. Ruot­sista. Ruot­si on hylän­nyt noin 70% irak­i­lais­ten hake­muk­sista Suomea paljon nopeam­mal­la käsit­te­lyl­lä. Suo­mi tulee nos­ta­maan irak­i­lais­ten kohdal­la tur­va­paikkakyn­nyk­sen vähin­tään Ruotsin tasolle. 

    Maamme niukat voimavarat tuleekin käyt­tää todel­lises­sa hädässä ole­vien kuten syyr­i­alais­ten hyväk­si. Oikea tapa, joka samal­la pois­taa salakul­jet­ta­jien bis­nek­sen ja säästää pako­lais­ten rahat, on tur­va­paikan saavien valikoimi­nen pako­laisleireiltä. Tätähän mon­et poli­itikkom­mekin ovat onnek­si ehdot­ta­neet. Asi­at tule­vat Suomen pako­lais­poli­ti­ikas­sa lähi­aikoina muut­tumaan merkittävästi.

  100. Juk­ka Aaku­la: Tiedän kyl­lä että STK ja oikeis­to ajoi­vat yleis­si­tovu­ut­ta aikoinaan.… 

    Ja mik­si?

    Juk­ka Aakula

    – min­imi­palkan pois­t­a­mi­nen ja sosi­aal­i­tur­van heiken­tämi­nen paran­ta­vat työl­lisyyt­tä paremmin.

    Suomes­sa ei ole minkään­laista muu­ta min­imi­palkkaa kuin mitä työe­htosopimuk­sis­sa työ­nan­ta­jat ja työtek­i­jät ovat edus­ta­jien­sa välil­lä sopineet.

    Tärkein työ­markki­noil­la toimi­va kartel­liryh­mä ovat osakey­htiöt. Pitäisikö siis mielestäsi koko sopimusjär­jestelmä romut­taa ja tehdä työ­sopimuk­set yksit­täisen henkilö­työn­tek­i­jän ja henkilö­työan­ta­jan, patru­u­nan, välisik­si? Vai pitääkö kartel­lioikeus olla vain työnantajilla?

  101. Niin ja kysymyk­sessähän eivät ole pako­laiset vaan tur­va­paikan­hak­i­jat. Siis nämä mas­samaa­han­tuli­jat mm. pohjoisen reitin kaut­ta. Tämä asia pitäisi Odellekin olla selvä.

  102. Juho Laatu:

    En kan­na­ta tuki­aisia. Mainit­sit että maaseudul­la asun­to­ja olisi. Jos jotain tue­taan, voi kai tukea myös työl­listymistä maaseudul­la saman ver­ran kuin rak­en­tamista kaupungissa.

    Anteek­si off-top­ic, mut­ta miten rak­en­tamista kaupungis­sa muka tuetaan?

  103. Jouko Heyno: Paljonko sin­un palka­s­tasi saisi leikata? 

    En kuu­lu yleis­si­to­van työe­htosopimuk­sen piiri­in nytkään, joten en näe mik­si moinen johtaisi leikkauk­si­in palka­s­sani. Ei sitä nytkään mil­lään taval­la mikään TES määritä.

    Toki työn­tek­i­jät poikkeuk­set­ta neu­vot­tel­e­vat isom­mis­sa porukois­sa kuin yksilöinä, mut­ta ei se tarkoi­ta, että tarvit­taisi­in koko alan kat­ta­vat yleis­si­to­vat sopimukset.

  104. Osmo Soin­in­vaara:
    Meneekö Japanil­la hyvin? Olisi Ruot­sis­sa vaikeuk­sia eläkkei­den kanssa ilman siirtolaisia.

    BKT/capitan kasvu viime vuosi­na Japanis­sa ja Ruot­sis­sa on ollut ihan saman suun­taista Maail­man­pankin mukaan. Yhdessä väestö­jakau­mien muu­tosten kanssa tämä ker­too ilmeis­es­ti siitä, että tuot­tavu­uske­hi­tys on ollut huonom­paa Ruotsissa.

    Ain­oa syy nos­taa BKT:tä väestönkasvul­la on markki­noi­ta hal­lus­sa pitävien edut. Ei ole oikein, että niin pienel­lä vähem­mistöl­lä on niin paljon kavere­i­ta poli­itikko­jen keskuudessa.

  105. Kotou­tu­mi­nen? Ennem­min vihreät kotoutu­vat perus­suo­ma­laisi­in kuin mus­lim­it ja kris­ti­tyt keskenään.

    Minä en käsitä tätä sosi­olo­gian ja filosofi­an pois­saoloa näistä keskusteluista.

    Kyse on ide­olo­gioista — ei yksilöistä.

  106. Sepi: En kuu­lu yleis­si­to­van työe­htosopimuk­sen piiri­in nytkään, joten en näe mik­si moinen johtaisi leikkauk­si­in palka­s­sani. Ei sitä nytkään mil­lään taval­la mikään TES määritä.
    Toki työn­tek­i­jät poikkeuk­set­ta neu­vot­tel­e­vat isom­mis­sa porukois­sa kuin yksilöinä, mut­ta ei se tarkoi­ta, että tarvit­taisi­in koko alan kat­ta­vat yleis­si­to­vat sopimukset.

    Heh, enne van­haan yri­tysko­htaiset sop­par­it oli­vat yleisiä.

    Minäkin olin 25 vuot­ta sel­l­aisen piiris­sä, mut­ta sit­ten työ­nan­ta­ja halusi vai­h­taa työe­htosopimuk­sen alakohtaiseen .

    Suomes­sa työ­nan­ta­ja päät­tää, mitä työe­htosopimus­ta yri­tyk­sessä nou­date­taan, työn­tek­i­jöil­lä ei ole mitään san­ot­tavaa työ­nan­ta­jan päätökseen

    Ain­oa vai­h­toe­hto on laiton lakko, jol­la muu­tos­ta voidaan vastustaa

    Hyvä esimerk­ki on Helsin­gin bus­siy­htiö Osmokin oli aja­mas­sa työe­htosop­parin muut­tamista yri­tysko­htais­es­ta alako­htaiseen soppariin.

    Kun työ­nanat­jat väk­isin ovat halun­neet laa­jo­ja yleis­si­tovia sop­pare­i­ta ja vään­tävät nurin noi­ta yri­tysko­htaisia niin tun­tuu oudol­ta, että ehdote­taan yri­tysko­htaisia soppareita ????

    Vien­ti­te­ol­lisu­udessa palkat ovat n 10–15 % kus­tan­nuk­sista, joten yhden yri­tyk­sen palkka­jous­toil­la ei kil­pailukykyä merkit­tävästi paranneta

    Vien­ti toki käyt­tää noi­ta väl­i­tuot­tei­ta, joten palkko­jen osu­us on toki suurem­pi lop­putuot­teessa, mut­ta kun palkkaratkaisu on yri­tysko­htainen niin tuol­la jous­tol­la on vaiku­tus­ta vain tuon yhden yri­tyk­sen kohdalla

    Ja kun duunarei­den osu­us palkoista on 50–60 % niin lat­ti­ata­son palkko­jen jous­toil­la ei kil­pailukykyä juurikaan paranneta

    Jos duuan­rin palkkaa alen­netaan 10 % niin tuot­teen hin­ta muut­tuu vain 0,5 %.

    Käytän­nössä tuo hukkuu lasken­nan virheisi­in ja pyöristyksiin

  107. Sepi: En kuu­lu yleis­si­to­van työe­htosopimuk­sen piiri­in nytkään, joten en näe mik­si moinen johtaisi leikkauk­si­in palka­s­sani. Ei sitä nytkään mil­lään taval­la mikään TES määritä.

    Toki työn­tek­i­jät poikkeuk­set­ta neu­vot­tel­e­vat isom­mis­sa porukois­sa kuin yksilöinä, mut­ta ei se tarkoi­ta, että tarvit­taisi­in koko alan kat­ta­vat yleis­si­to­vat sopimukset.

    Mnjaa, mil­lähän allal­la olet palkollisena?

  108. sint­ti: När­piöön ei tosin ole tul­lut juurikaan tur­va­paikan­hak­i­joi­ta, vaan aiem­min kiin­tiö­pako­laisia ja viime vuosi­na enim­mäk­seen työperäisiä maa­han­muut­ta­jia. Suurim­mat ryh­mät ovat viet­nami­laiset ja bosnialaiset, jot­ka ovat työl­listyneet muual­lakin Suomes­sa kohtalaisesti.

    När­piössä on n 9400 asukas­ta ja maalisku­us­sa maah­n­muut­ta­jia oli 817 eli8,7 %

    Esimerkik­si Helsingis­sä heitä oli n 12 % ja työt­tömyysaste 2–3 ker­tainen kan­taväestöön verrattuna 

    Eikä När­piö ker­ro, mikä on maa­han­muut­ta­jien työt­tömyysaste var­rat­tuna kan­taväestöön, Helsingis­sä se on kolminkertainen

    Meille esitetään vain Potemkinin kulis­se­ja ja nuo esitel­lyt työl­liset maa­han­muut­ta­jat ovat saman­laisia kuin Stal­in­in propagandalapset

  109. Tar­mo Pyykkö­nen:
    Mie­lenki­in­toista. Suuri joukko maa­han­muut­ta­jia halu­taan nopeasti töi­hin keinol­la mil­lä tahansa, kos­ka jouteno­lo turhaut­taa ja saa ihmisen touhua­maan ties mitä. Suomes­sa on 400 000 työtön­tä odot­ta­mas­sa unelmien­sa hom­maa, välil­lä käy­dään kurssikeskuk­sis­sa har­joit­tele­mas­sa CV:n tekoa ja välil­lä työkkärin­täti tai kelasetä kovis­telee kuu­lu­misia. He saa­vat turhau­tua ja tyl­sistyä kissavideoiden ääressä kaikessa rauhas­sa. Hei­dän työl­listämis­es­tään ei ole kukaan kiin­nos­tunut, ja taitaa nuo tuki­ra­hatkin olla lop­pu, joo… Muuten, tuos­sa maa­han­muut­ta­jien nopeas­sa kotout­tamises­sa on hiukan pelon­sekainen maku; hei­dät pitää saa­da nor­maali­in elämään kiin­ni ennen kuin alka­vat ret­telöidä. Kotop­eräi­sistä jouti­laista ei olla siis pelois­saan. Eli­it­ti ei pelkää kan­ta­suo­ma­laisen tart­tuvan pom­mi­in eikä pyssyyn. Suo­mi-lei­jonat on kesytet­ty. Aivan oike­as­sa ovat, kir­joit­taa nim­imerk­ki “kesytet­ty”.

    Usko tai älä, suo­ma­lainen pitkäaikaistyötön saat­taa todel­la olla huonom­pi työn­tek­i­jä kuin kieli­taidoltaan vajavainen maahanmuuttaja.

  110. Ness: Anteek­si off-top­ic, mut­ta miten rak­en­tamista kaupungis­sa muka tuetaan?

    Tulk­itsin OS:n viit­tauk­sen “asun­to­tuotan­toa on kiihdytet­tävä merkit­tävästi” tähän suun­taan vetäväk­si ehdo­tuk­sek­si. Juuri ennen tuo­ta kohtaa hän korosti sitä, että maa­han­muut­ta­jia ei pitäisi asut­taa maaseudulle, vaan hei­dät pitäisi (jol­lain keinol­la, ehkä rahaa käyt­täen?) ohja­ta kaupunkei­hin. Nyky­isin kaupunki­a­sum­ista / ‑rak­en­tamista tue­taan käsit­tääk­seni korote­tu­il­la asum­is­tu­il­la (joi­ta OS tun­tuu kannattavan).

  111. Ness: Anteek­si off-top­ic, mut­ta miten rak­en­tamista kaupungis­sa muka tuetaan? 

    Täl­läkin taval­la on joskus yritet­ty tukea: ks. “fi.m.wikipedia.org/wiki/Naurissaaren_lahjusjupakka”. Aikaa­han tuostakin tapauk­ses­ta on tietysti jo kulunut, eikä pikku­ruiseen Nau­ris­saa­reen tai­da muu­ta raken­net­tavaa enää mah­tua, mut­ta mui­ta saaria, ulkoilu- ja virk­istyskäytössä ole­via aluei­ta (ja poli­itikko­ja) on Helsingistä sen­tään vielä löy­tynyt ja löy­tynee yhä.

  112. Ylem­pana speku­laa­tio, Etta soma­lias­ta ja irak­ista lahti­jat jakau­tu­isi­vat eu:hun tasais­es­ti. Nain­han se ei mene. Ita-Euroop­paan ei jaa kukaan ja suo­mi on soma­lialais­ten eri­tyis­su­o­sios­sa kos­ka taal­la on Jo niin iso somalialaisyhteiso.

  113. Jouko Heyno: Vai pitääkö kartel­lioikeus olla vain työnantajilla?

    No olen itse puhunut kartelle­ja vas­taan kaikessa muus­sakin. Ja iloin­nut kun Lidl tai Onnibus ovat rikkoneet kartellei­ta. Miten hienol­ta tun­tuikaan ensi ker­taa istua Onnibussin bussissa.

    Eikä yleis­si­tovu­us-kartel­li ole vain työn­tek­i­jöi­den jut­tu. Myös työ­nan­ta­ja-jär­jestöt tekevät törkeästi yleis­si­tovia sopimuk­sia muiden työ­nan­ta­jien lupaa kysymättä.

    Tot­takai ihmiset saa­vat tehdä sopimuk­sia. Tietenkin sopimusjär­jestelmä on tärkeä markki­na­t­alouden insti­tuu­tio. Mut­ta ei voi tehdä mil­laisia sopimuk­sia tahansa. Hin­takartel­lit on kiel­let­ty, kos­ka ne on jo 1800-luvul­la tajut­tu markki­na­t­alouteen tehot­to­muut­ta tuoniksi anom­alioik­si. Amerikkalaisen pro­gres­sivistien Th. Roo­seveltin yms. toimes­ta ne kielleettiin.

  114. Maa­han­muut­ta­jien ase­man paran­t­a­mi­nen suh­teessa kan­taväestöön on ben­san heit­tämistä tulipaloon.

    Meil­lä on täl­lä het­kel­lä n 500000 työtön­tä työn­hak­i­jaa ja n 350000 palkaton­ta “har­joit­teli­jaa”

    Jos maa­han­muut­ta­jat asete­taan etusi­jalle niin enpä usko, että tuo laa­ja työt­tömien /harjoittelijoiden joukko sal­lii sen ilman vastareak­tio­ta. Kun tähän yhdis­tetään tukien leikkaami­nen ja kan­ta­suo­ma­lais­ten pakko­työt niin on suuri vaara , että syn­tyyvät uudet Punaiset Prikaatit. 

    Meil­lä oli vuon­na 1989 n 2,5 miljon­aa työl­listä ja 80000 työtön­tä. Vuo­teen 2007 työl­lis­ten määrässä ei tapah­tunut muu­tos­ta vaan meil­lä oli edelleen n 2,5 miljoon­aa työl­listä, mut­ta työt­tömiä olikin jo 350000 eli työvoiman tar­jon­ta ei jalostunut työllisiksi

    Toki työl­lisyys vai­htelee ajan funk­tiona esim 1990 luvun lamas­sa työ­paikko­jen määrä rom­ahti liki 2 miljoonaan.Ja tässä lamas­sa on tiput­tu n 2,3 miljoo­nan tasolle.

    ETLAn mukaan meil­lä on pitkässä juok­sus­sa hävin­nyt vuodessa n 120000–140000 työ­paikkaa tuot­tavu­u­den nousun ja tuote­va­likoiman muu­tok­sen vuok­si .Toisaal­ta tuo n 3–7 % kasvu ja uudet tuot­teet ovat syn­nyt­täneet keskimäärin 120000–140000 uut­ta työ­paikkaa tilalle.

    Tuona 1989–2007 ajan­jak­sona maa­han on muut­tanut n 250000 maahanmuuttajaa

    Kun kat­soo noi­ta luku­ja niin ei voi olla pää­tymät­tä ajatuk­seen, että jokainen työl­listynyt maa­han­muut­ta­ja on syr­jäyt­tänyt yhden kantasuomalaisen.

    Ongal­ma on, että eli­it­ti halu­aa syödä hal­pa­piz­zaa ja sen vuok­si maa­han on tuo­ta­va halpatyövoimaa

    Toinen vai­h­toe­hto olisi p‑duunien tuot­tavu­u­den ja ehto­jen kehit­tämi­nen, mut­ta sitä ei halu­ta tehdä vaan sat­sa­taan siihen, etteivät p‑duunit kehi­ty vaan ehdot määrätään ylhäältä mieli­v­al­tais­es­ti ja ne tehdään hyvi­in alkeel­lisin menetelmin.

    Hyvä esimerk­ki on tuo ehdo­tus met­sän­hoitotöi­den teet­tämis­es­tä työttömillä/maahanmuuttajilla manuaalisesti.
    Tuo­ta tehti­in 60-luvul­la, mut­ta ne lop­pui­v­at kun motivoitu­ma­ton ja ammat­ti­taido­ton poruk­ka raiskasi taimikon ja istutet­ta­vat taimet pää­tyivät turpeen alle

    Met­surin ammat­ti on sen ver­ran raa­ka , ettei sitä voi tehdä 40 vuot­ta ilman ter­vey­den­mene­tys­tä. Niin­pä 60–70-80-luvulla van­hu­useläk­keelle siir­tyvä met­suri oli suuri harvinaisuus.
    Lisäämäl­lä työkyvyttömyyseläkkeitä/sossumenoja siir­retään ongel­maa vain seu­raav­ille sukupolville

    Met­sure­i­ta on jäl­jel­lä 2000–3000 mut­ta he tekevät lähin­nä puis­to-pihan­hoitotöitä eli met­suri on ollut jo pitkään kadon­nut ammat­ti paimen­po­jan tapaan.

    Met­sän­hoito on kone­työtä ja työl­listää enää vähän ihmisiä.

  115. Juk­ka Aaku­la: No olen itse puhunut kartelle­ja vas­taan kaikessa muus­sakin. Ja iloin­nut kun Lidl tai Onnibus ovat rikkoneet kartellei­ta. Miten hienol­ta tun­tuikaan ensi ker­taa istua Onnibussin bussissa.

    Olet siis sitä mieltä, että työvoiman ostokartel­li, osakey­htiö, pitäisi säätää lait­tomak­si yritysmuodoksi?

    Paljonko omas­ta palka­s­tasi saa leikata?

  116. Jos Afrikan väk­iluku tuplaan­tuu ja maail­maan tulee pari mil­jar­dia ihmistä lisää, emme yksinker­tais­es­ti voi asialle mitään. 100 miljoon­aa afrikkalaista ei mah­du Euroop­paan. Tai näemme sitä ennen 3. maail­man­so­dan ja kym­meniä miljoo­nia kuolleita. 

    Mut­ta jos ajat­telee ns. puh­taal­ta pöy­dältä että mitä pitäisi tehdä esimerkik­si 10 miljoo­nan pako­laisen aut­tamisek­si, ja maail­man paran­tamisek­si, niin pohdin seu­raavaa (jos olisin esim. Venäjän diktaattori):

    Venäjän aroil­la on siis tyhjää tilaa, sekä koke­mus­ta sosial­is­tis­es­ta real­is­mista. Rak­en­taisin aroille sopivin väli­matkoin n. 100–500k ihmisen kaupunge­ja, joukkoli­iken­teelle ja polkupyörille mitoitet­tuna. Kaupun­git muo­dostet­taisi­in sel­l­aisik­si, että ihmiset voisi­vat vapaasti asua niis­sä ilman rahaa ja ilman pelkoa väki­val­las­ta. Jokin kan­sain­vä­li­nen ulkoinen taho siis takaisi rauhan ja peruselämisen. Ihmiset saisi­vat tehdä töitä vapaae­htois­es­ti omien olo­jen­sa paran­tamisek­si. Eli siis jonkin­lainen uuden­lainen kom­mu­nis­mi, jos­sa ei tarvitse ajatel­la rahaa, vaan jos­sa ihmis­ten moti­vaa­tio tekemiselle olisi yhteiskun­nan paran­t­a­mi­nen, tois­t­en aut­ta­mi­nen ja itsen­sä toteuttaminen. 

    Tuol­lainen tar­joaisi tur­va­paikan kaikille pako­laisille, ilman mitään rahal­lista moti­ivia. Nyt siis tuol­laisia leire­jä on jo Jor­da­ni­as­sa tms. mut­ta niis­sä ei ole toimi­vaa yhteiskuntaa.

  117. En kom­men­toi muu­ta kuin tätä syr­jäseu­tu con­tra kaupun­ki- aspektia. 

    Kumpikin näköko­h­ta on järkevä. Voimakkaan muut­to­tap­pi­on kun­nis­sa on hal­paa asua. Siel­lä on pulaa asi­akkaista ja työvoimas­ta. Siel­lä on myös pula työ­paikoista, kos­ka kun ei ole työvoimaa, ei ole ostovoimaa, ja kun ei ole ostovoimaa, niin palveluelinkeino ei kan­na­ta ja työvoimas­ta lop­utkin muut­taa pois, joten ei kan­na­ta pitää fir­maa siel­lä vaik­ka se tek­isikin val­takun­nalaa­juis­es­ti tuotteita. 

    Maa­han­muut­ta­jia ei kuitenkaan kan­na­ta pakot­taa mihinkään. Tässäkin kysyn­nän ja tar­jon­nan voi antaa ratkaista asian. Val­tio mak­saa sosi­aal­ituet joi­ta maa­han­tuli­joille mak­se­taan, ja näille annetaan mah­dol­lisu­us vali­ta paikkakun­ta sen asumiskus­tan­nusten ja muiden mukavuuk­sien mukaan. Monis­sa keskikokoi­sis­sa kun­nis­sa on uima­hal­li ja urheilu­ti­lat, ter­veyskeskuk­set yms kirkonkyläl­lä, ja aivan taku­ul­la vapai­ta asun­to­ja. Val­tio voi ostaa niitä asun­to­ja ja vuokra­ta niitä maa­han­muut­ta­jille tarvit­taes­sa. Tämän sum­man voi sit­ten vähen­tää alueelle mak­set­tavista tuista melkein suo­raan, ja väit­täisin kaikkien voittavan.

    Kun vielä tehdään niin, että täl­laisil­la paikkakun­nil­la ei työn­tekoa estetä — voidaan tehdä eri­laisia kokeilu­ja jois­sa nämä ihmiset saa palkata hie­man halvem­mal­la ko. alueil­la, niin kat­so­taan mitä tapah­tuu. Pikkupitäjien väki on jovi­aalia ja reilua, heil­lä on suuri sydän ja paljon ymmär­rystä ihmisille jot­ka ovat valmi­ita tekemään osuuten­sa. Paljon on rapis­tu­vaa infraa muut­to­tap­pioalueil­la ja osa siitä kor­jaustyöstä voidaan tehdä täl­lä työvoimal­la, aivan var­masti jos tah­toa löy­tyy, eikä se tule edes mitenkään kauhean kalliiksi. 

    Osmon argu­men­tit parem­mas­ta työn kysyn­nästä pääkaupungis­sa esimerkik­si ovat oikei­ta muuten, mut­ta siel­lä ongel­mana on tosi­aan asumisen hin­ta. Tämä kus­tan­nus on aivan val­ta­va. Helsingistä ei saa neljän hen­gen per­heelle asun­toa vuokrat­tua nyky­hin­noil­la hyvä jos ton­nil­la, kun vaikka­pa Lapual­ta kolmion saa vuokrat­tua alle neljäl­lä sadal­la. (Vuokraoves­sa oli ainakin yksi kolmio 360€/kk) Jos kuvitel­laan että jotenkin saisi jostain 700€ asun­non pääkaupunkiseudul­ta ja kysytään per­heeltä otta­vatko 340 euroa kuus­sa bonus­ta siitä, että asu­vat Lapual­la, mitä luulette näi­den sanovan? Tai vaik­ka pis­tet­täisi­in vahinko puo­lik­si ja tar­jot­taisi­in käteen 170 euroa kuus­sa enem­män, mitä tämä per­he tekisi? 

    Kaik­ki eivät val­it­sisi, mut­ta sil­lä ei ole väliä; jos meil­lä on mah­dol­lisu­us tar­jo­ta val­in­ta joka tulee halvem­mak­si meille ja jon­ka toinen halu­aa tehdä, niin en näe mitään sel­l­aista moraal­ista peri­aatet­ta, joka puoltaisi tämän val­in­tamah­dol­lisu­u­den pois­tamista. En ker­ras­saan mitään, kos­ka en usko että sel­l­aista on. Menen vielä askeleen pidem­mälle, uskon että ihmi­nen jon­ka mielestä sel­l­ainen peri­aate edes on ole­mas­sa, on jul­ma ja ilkeä ja tah­too vain rikkoa ikkunoi­ta pelkästä tuhovim­mas­ta, eli lyhyesti sanoen vas­tus­taa tehokkuutta.

  118. Krtek: Usko tai älä, suo­ma­lainen pitkäaikaistyötön saat­taa todel­la olla huonom­pi työn­tek­i­jä kuin kieli­taidoltaan vajavainen maahanmuuttaja. 

    Kävin juuri tapaa­mas­sa tut­tavaani joka on muut­tanut Inti­as­ta usei­ta vuosia sit­ten, saa­punut alun perin Nokian intialaisen ali­hankki­jan nälkä­palkat­tuna valkokaulustyöläisenä. Hän on jo irtau­tunut alku­peräis­es­tä työ­nan­ta­jas­taan ja ehtinyt perus­taa kolme yri­tys­tä. Kahdel­la fir­mal­la menee hyvin (laa­jen­ta­vat skan­di­navi­aan ja bal­ti­aan), mut­ta kol­man­teen hän halu­aisi suomea koros­tuk­set­ta puhu­van työn­tek­i­jän: aluk­si har­joit­teli­jak­si sit­ten ehkä vak­i­naisek­si. Hän epäilee nimit­täin että myyn­ti-yhtey­de­no­tot suo­ma­la­is­fir­moi­hin osit­tain tyssäävät ‘väärän­väriseen’ puheen­par­teen. Työkkärin kaut­ta ei ole löy­tynyt halukkai­ta tulijoita.

    Tämä oli huono anek­doot­ti nimeno­maan y.k. kom­ment­ti­in kos­ka kieli­taido­ton maa­han­muut­ta­ja ei kel­paisi. Mut­ta panee miet­timään mis­sä määrin alakult­turit ovat inte­groi­tu­misen ja kotiu­tu­misen sijaan eriy­tymässä, eivätkä tässä akti­ivisia itseen­säkäper­tyjiä ole vain maa­han­muut­ta­jat vaan myös kan­taväestö. Olen nimit­täin hais­tavinani että myös joillekin syn­type­r­äisille suomen­puhjille intialais­tut­ta­vani olisi ‘väärän­väri­nen’ työnantaja.

  119. Miten perus­tu­lo­jär­jestelmän pitäisi ottaa luku­un maa­han­muut­to? Asum­is­po­h­jainen perus­tu­lo on järkevää työikäis­ten kohdal­la, kos­ka kan­nus­taa työelämään.

    Mut­ta entä eläkeikäi­nen maa­han­muut­ta­ja? Saisiko hän suo­raan suo­ma­laisen perus­tu­lon tänne muutet­tuaan? Perus­tu­lomme lienisi aika iso ver­rat­tuna muu­tamien lähel­lä sijait­se­vien EU-maid­en eläkkeisiin.

    Kävin kat­so­mas­sa Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llia, mut­ta se ei tätä kysymys­tä (eläkeikäi­nen maa­han­muut­ta­ja) näyt­tänyt käsit­televän lainkaan.

  120. Krtek: Usko tai älä, suo­ma­lainen pitkäaikaistyötön saat­taa todel­la olla huonom­pi työn­tek­i­jä kuin kieli­taidoltaan vajavainen maahanmuuttaja.

    Puhu­mat­takaan siitä, mil­lainen työn­tek­i­jä on kieli­taidoil­taan vajavainen pitkäaikaistyötön maahanmuuttaja.

  121. Tiedemies:

    Val­tio voi ostaa niitä asun­to­ja ja vuokra­ta niitä maa­han­muut­ta­jille tarvit­taes­sa. Tämän sum­man voi sit­ten vähen­tää alueelle mak­set­tavista tuista melkein suo­raan, ja väit­täisin kaikkien voittavan.

    Kuu­lostaa vähän han­kalal­ta. Kun­nan kannal­ta tilanne voi olla ok, mut­ta mitä tuo­hon sanoo paikalli­nen köy­hä, jon­ka nenän edestä val­tio ostaa asun­non, vuokraa maa­han­muut­ta­jalle, vähen­tää paikallisen köy­hän avus­tuk­sia, ja antaa ne tuolle maahanmuuttajalle.

    Kun vielä tehdään niin, että täl­laisil­la paikkakun­nil­la ei työn­tekoa estetä — voidaan tehdä eri­laisia kokeilu­ja jois­sa nämä ihmiset saa palkata hie­man halvem­mal­la ko. alueil­la, niin kat­so­taan mitä tapah­tuu. Pikkupitäjien väki on jovi­aalia ja reilua, heil­lä on suuri sydän ja paljon ymmär­rystä ihmisille jot­ka ovat valmi­ita tekemään osuutensa.

    On var­masti paljon ymmär­rystä työtä teke­viä vas­tu­un­sa kan­tavia ihmisiä kohtaan, mut­ta tässäkin pätee se, että jos paikkakun­nan köy­hä jää vaille työ­paikkaa, kun työ­nan­ta­ja saa palkata maa­han­muut­ta­jan ale­hin­taan, ymmär­rys val­takun­napoli­itiko­ja tai ammat­ti­jär­jestöjä kohtaan voi kärsiä.

    Osmon argu­men­tit parem­mas­ta työn kysyn­nästä pääkaupungis­sa esimerkik­si ovat oikei­ta muuten, mut­ta siel­lä ongel­mana on tosi­aan asumisen hin­ta. Tämä kus­tan­nus on aivan val­ta­va. Helsingistä ei saa neljän hen­gen per­heelle asun­toa vuokrat­tua nyky­hin­noil­la hyvä jos ton­nil­la, kun vaikka­pa Lapual­ta kolmion saa vuokrat­tua alle neljäl­lä sadal­la. (Vuokraoves­sa oli ainakin yksi kolmio 360€/kk) Jos kuvitel­laan että jotenkin saisi jostain 700€ asun­non pääkaupunkiseudul­ta ja kysytään per­heeltä otta­vatko 340 euroa kuus­sa bonus­ta siitä, että asu­vat Lapual­la, mitä luulette näi­den sanovan? Tai vaik­ka pis­tet­täisi­in vahinko puo­lik­si ja tar­jot­taisi­in käteen 170 euroa kuus­sa enem­män, mitä tämä per­he tekisi? 

    En tiedä osaanko laskea asum­is­tukia oikein, mut­ta äkkiseltään näyt­ti siltä, että Helsingis­sä viisi­henk­i­nen per­he voisi saa­da 310€ enem­män asum­is­tukea per kuukausi kuin Lapual­la. Tämä voi riit­tää syyk­si siir­tyä asumaan Helsinki­in tuki­ais­ten varassa.

  122. Ei suo­ma­laisetkaan pääse har­joiteli­jan pal­ka­lla har­joit­tele­maan työn­tekoa. Jos ei ole koulu­tus­ta tai ei edes koulu­tuk­sen kanssa. Niin tuskin sit­ten edes maa­han­muut­ta­jat. Nuoriso­työt­tömyyskin nousee kokoa­jan, nämä olisi nuo­rille juuri hyviä kon­ste­ja mut­ta ei toi­mi niin ei.

    Ei pelkästään maa­han­muut­ta­jille voi­da sopia mitään hel­pos­tuk­sia, jos eivät koske mui­ta työt­tömiäkin. En näe, että kan­nat­taa ruve­ta maa­han­muut­ta­jien työl­listymistä helpot­ta­maan jos uno­hde­taan suo­ma­laiset työt­tömät. Tasa-arvo pitää olla tässäkin asi­as­sa. Tässähän tämä viher ja muun vasemis­ton päiväu­ni onkin, että maa­han­muut­ta­jil­la teetetään työtä, että voitaisi­in omat virka­paikat ja suo­jatyö­paikat pitää pystyssä.

    Sylt­ty:
    Esimerkik­si met­allin TES määrää har­joit­telijoiden palkak­si pien­im­män työn­vaa­tivu­us­ryh­män palkan, joka on 1500 e/kk.

    Ei kukaan täysi­järki­nen ala tuol­la hin­nal­la opet­ta­maan ulko­maalaiselle työn­tek­i­jälle hit­saamista. Joo, onhan siel­lä lause “jos taitoa ei ole, voidaan sopia alem­mas­takin” mut­ta tuskin­pa mikään tilanne oikeasti kel­paa liitolle.

    Kiin­teistöalal­la har­joit­teli­jan palk­ka on huimat 200e vähem­män kuin alin palkkalu­ok­ka joka on 1538 e. 

    Ei näil­lä har­joit­teli­japalkoil­la ote­ta yhtään ulko­maalaista har­joit­tele­maan pait­si jos työ ei kel­paa suomalaisille. 

    ————————-

    Eli kyl­lä tämä tur­va­paikan­hak­i­joiden työl­listämi­nen tulee tör­määmään suo­ma­lais­ten työ­markki­noiden jäykkyy­teen. Eivät tule työl­listymään, siitä Riku Aal­to, Paa­vo Arhinäm­ki, Dan Koivu­laak­so & kump­pan­it pyrkivät pitämään kaikin puolin huolta.

  123. Liian van­ha: Met­sure­i­ta on jäl­jel­lä 2000–3000 mut­ta he tekevät lähin­nä puis­to-pihan­hoitotöitä eli met­suri on ollut jo pitkään kadon­nut ammat­ti paimen­po­jan tapaan.

    Uno­h­dat yksi­tyiset met­sän­o­mis­ta­jat, m.l. maanvil­jeli­jät, jot­ka tekevät per­hei­neen met­sän­hoitotöitä omil­la mail­laan. Täl­laisia sivu­toimisia met­sure­i­ta on vähin­täänkin kym­meniä tuhan­sia. Jotkut heistä käyt­tävät jo nyt apunaan maahanmuuttajia.

  124. Tero Tolo­nen: Tämä oli var­maan paras komm­net­ti aikoi­hin maa­han­muut­tokeskustelus­sa. Saman­laisia ongelmia tulee vas­taan kuulem­ma ihan muut­taes­sa Suomes­ta Ruotsiin. 

    Tuskin­pa tulee. Suo­ma­laiselle pitäisi olla triv­i­aalia ava­ta pankki­tili mis­sä tahansa EU-maas­sa. Voi olla, että avaamiseen tarvi­taan osoite kyseisessä maas­sa, mut­ta kos­ka henkilön pitää joka tapauk­ses­sa jos­sain asua, niin tuskin­pa tästä nyt ylit­sepääsemätön­tä ongel­maa tulee. 

    Muis­tan kun erääl­lä luen­nol­la pro­fes­sori ker­toi ehkä leikil­lään, että Aus­trali­aan muut­ta­mi­nen oli joskus ollut han­kalaa, kos­ka vira­nomais­ten vaa­timuk­sista huoli­mat­ta ei hänel­lä ollut esit­tää rikos­rek­iste­ri­otet­ta, kos­ka ei ollut koskaan tehnyt rikoksia. 

    Joko on kyse puh­taas­ta myytista tai jos tuo tosi jut­tu, niin kyseinen prof­fa ei ollut koskaan ottanut yhteyt­tä poli­isi­in tuon rek­isterin suh­teen. Tietenkin poli­isil­ta saa rikos­rek­iste­ri­ot­teen, jos­sa san­o­taan, ettei kyseisel­lä henkilöl­lä ole rikok­sia tilillään. 

    Rek­iste­ri­ot­teen saa käsit­tääk­seni halutes­saan jopa pos­titet­tua sinne Aus­trali­aan, joten vaik­ka prof­fa ei olisi muis­tanut sitä han­kkia ennen lähtöään, niin hänen olisi ollut mah­dol­lista han­kkia se jopa Aus­tralias­ta käsin.

  125. Osmo Soin­in­vaara:
    Näiltä maa­han­muut­ta­jil­ta halu­taan pois kieto tehdä työtä. Sitä ei voi­da pois­taa koti­maisil­ta työt­tömiltä, kos­ka sitä ei ole ollut koskaan olemassakaan. 

    Ole­tan, että tarkoi­tat tässä tur­va­paikan hak­i­joi­ta, eli siis ihmisiä, jot­ka ovat sanoneet rajalla:“Tarvitsen tur­va­paikan”. Oikeas­t­aan mitään muu­ta heiltä kai ei tarvi­ta. Tässä vai­heessa pros­es­sia hei­dän ei tarvitse osoit­taa mis­tään mitään. Jos heil­lä ei ole edes matkus­tusasi­akir­jo­ja, niin he voivat jopa vale­hdel­la sen maan, mis­tä ovat tulossa. 

    Mitä oli­si­vat dynaamiset vaiku­tuk­set siitä, että automaat­tis­es­ti pelkkä tur­va­paikan haku tuot­taisi työoikeu­den Suomeen? Minus­ta tämä lisäisi reilusti niitä vetotek­i­jöitä, jot­ka kohdis­tu­vat kehi­tys­maista tule­vi­in talous­si­ir­to­laisi­in, joille ain­oa reit­ti on juuri tp-haku, kos­ka työperäis­es­ti heil­lä ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta tul­la Suomeen. 

    Nythän tp-hak­i­ja saa kyl­lä katon päälle ja ruokaa eteen­sä, mut­ta muuten joutuu tule­maan toimeen suht niukasti. Jos hän voisi koko hakupros­essin ajan tehdä töitä, niin Suomeen täysin tur­val­lis­es­ta maas­ta tulo voisi olla kan­nat­ta­va jut­tu jopa siinä tapauk­ses­sa, että lop­ul­ta saisi hake­muk­seen­sa hylsypäätöksen. 

    Sanois­in siis, että jälleen ehdote­taan sel­l­aista, joka on staat­tise­na ajatuk­se­na ihan fik­sul­ta kuu­losta­va (tietenkin on parem­pi, että tp-hak­i­ja tekee töitä kuin se, että hän vain makoilee, näin etenkin siinä tapauk­ses­sa, että hänelle lop­ul­ta sit­ten annetaan tur­va­paik­ka). Kuitenkin on epä­selvää, onko tuol­laisen muu­tok­sen kokon­ais­vaiku­tus sit­tenkään posi­ti­ivi­nen, jos sen vuok­si, että Suo­mi ottaisi käyt­töön sys­teemin, jos­sa tp-hak­i­ja tilanteesta riip­pumat­ta saa automaat­tisen työlu­van, maa­han alka­isi vir­ra­ta iso määrä tp-hak­i­joi­ta, jot­ka eivät sit­ten lop­ul­ta saakaan turvapaikkaa. 

    Minus­ta parem­pi peri­aat­teessa samaan tulok­seen johta­va uud­is­tus olisi se, että käsit­telyaiko­ja painet­taisi­in alaspäin. Täl­löin oikeat tur­va­paikan ansait­se­vat ihmiset saisi­vat nopeam­min oleskelu­lu­van ja sitä kaut­ta oikeu­den työhön ja toisaal­ta tyhjän­päiten Suomeen tulleet voitaisi­in heit­tää ulos nopeam­mas­sa tahdissa.

  126. Jouko Heyno: Mnjaa, mil­lähän allal­la olet palkollisena?

    Sak­salaisel­la työ­nan­ta­jal­la Saksassa.

    Yleis­si­tovuuk­sia ei tun­neta lain­säädän­nössä. Meil­lä on toki yri­tysko­htainen työn­tek­i­jöi­den yhteen­li­it­tymä, joka on kiristänyt etun­sa työ­nan­ta­jal­ta, mut­ta niitä ei ole sidot­tu lain­säädän­nöl­lä naa­pu­ri­fir­man etuihin.

    Ne myös voivat elää tarvit­taes­sa yri­tyk­sen tarpei­den ja mak­sukyvyn mukaan, sen sijaan että jostain nor­sun­lu­u­tor­nista huudeltaisi­in, että tei­dän pitää nyt taipua näi­hin ja näi­hin ehtoihin.

    Liian van­ha: Heh, enne van­haan yri­tysko­htaiset sop­par­it oli­vat yleisiä.

    Minäkin olin 25 vuot­ta sel­l­aisen piiris­sä, mut­ta sit­ten työ­nan­ta­ja halusi vai­h­taa työe­htosopimuk­sen alakohtaiseen . 

    Yleis­si­tovu­us tun­tuu sopi­van EK:lle, eli suuryri­tyk­selle ja muu­tamille ase­mansa vaki­in­nut­taneille keskisu­urille pelureille. Siel­lä on kiva jakaa “sulle-mulle-sulle-mulle” peri­aat­teel­la etu­ja kam­pavi­inere­itä neu­vot­telu­iden ohes­sa puputtaessa.

    Pienyrit­täjiä ja työt­tömiä sor­re­taan monopoleil­la jois­sa kaik­ki muut neu­vot­tel­e­vat hei­dän puolestaan, eikä heil­lä ole mitään sanaa mihinkään.

    TL:Venäjän aroil­la on siis tyhjää tilaa. 

    Afrikan pin­ta-ala on n. kaksinker­tainen koko Venäjän pin­ta-alaan ver­rat­tuna. Afrikas­sa jos jos­sain on tilaa. Se on aivan käsit­tämät­tömän val­ta­va manner.

    Mei­dän kart­tamme vale­htel­e­vat, kos­ka nor­maalit pro­jek­tiot venyt­tävät pohjoisia ja eteläisiä aluei­ta suh­teessa päivän­tasaa­jan ympäristöön.

    Tila ei ole Afrikan ongel­ma. Ongel­ma on kor­rup­tio ja huonot instanssit jot­ka perus­tu­vat klep­tokra­ti­aan jne. Mut­ta ehkä sekin alkaa vähitellen muut­tua kun talous kasvaa.

  127. Jouko Heyno: Olet siis sitä mieltä, että työvoiman ostokartel­li, osakey­htiö, pitäisi säätää lait­tomak­si yritysmuodoksi?

    Paljonko omas­ta palka­s­tasi saa leikata?

    1. Osakey­htiöitä on mon­ta. Ei yksi osakey­htiö muo­dos­ta kartel­lia pait­si jos pikku­paikalla on vain yksi merkit­tävä työnantaja.

    2. Ei liity mitenkään tähän paljonko min­ul­ta saa leikata.

  128. Jouko Heyno: Olet siis sitä mieltä, että työvoiman ostokartel­li, osakey­htiö, pitäisi säätää lait­tomak­si yritysmuodoksi? 

    Vain monop­o­liase­mas­sa ole­va osakey­htiö voi olla työvoiman ostokartel­li. Jos täl­laisia on, niin niiden toim­intaan pitää puuttua. 

    Tietenkin työ­markki­noil­la on sekä työ­nan­ta­jien että ‑tek­i­jöi­den yri­tyk­siä muo­dostaa kartelle­ja, mut­ta täl­lä ei ole juuri mitään tekem­mistä osay­htiön kanssa yritysmuotona.

  129. Samuli Saarel­ma: Minus­ta tämä lisäisi reilusti niitä vetotek­i­jöitä, jot­ka kohdis­tu­vat kehi­tys­maista tule­vi­in talous­si­ir­to­laisi­in, joille ain­oa reit­ti on juuri tp-haku, kos­ka työperäis­es­ti heil­lä ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta tul­la Suomeen.

    Riip­puu siitä, löy­tyykö tur­va­paikan­hak­i­joille töitä käytän­nössä. Ruot­sis­sa tehti­in vas­taa­va uud­is­tus jo viitisen vuot­ta sit­ten, jon­ka jäl­keen tuhan­sille tur­va­paikan­hak­i­joille on myön­net­ty Ruot­sis­sa vuosit­tain väli­aikainen työlu­pa. Työl­listyneitä on silti ollut vain muu­tamia sato­ja per vuosi. Esim. viime vuon­na myön­net­ti­in yli 25000 täl­laista lupaa, ja 447 sai töitä. (Toiv­ot­tavasti tämän linkin saa lait­taa, kun se liit­tyy suo­raan blo­gin aiheeseen?)
    http://arbetet.se/2015/06/05/mycket-fa-asylsokande-har-jobb-trots-tillstand/

  130. Sepi:
    Afrikan pin­ta-ala on n. kaksinker­tainen koko Venäjän pin­ta-alaan ver­rat­tuna. Afrikas­sa jos jos­sain on tilaa. Se on aivan käsit­tämät­tömän val­ta­va manner. 

    Mietin ilmas­ton kannal­ta täy­del­listä seu­tua asut­taa miljoonit­tain ihmisiä “kom­mu­nis­tiseen utopi­aan” ja Afrikas­sa sel­l­aista on lähin­nä eteläm­pänä. Venäjän arot ovat logis­tisetkin sopi­val­la paikalla. Ilmas­ton tulee siis olla sopi­van läm­mintä, mut­tei liian kuumaa, jot­ta kaupungeista saadaan mah­dol­lisim­man omavaraisia ener­gian ja ruoan­tuotan­non suhteen. 

    Voisin siis aivan hyvin elää ilman rahaa yhteiskun­nas­sa, jos­sa asum­i­nen, ruo­ka, ter­vey­den­hoito ja tur­val­lisu­us ovat taat­tu­ja. Nykyte­knolo­gial­la tuol­lainen onnis­tuu automaa­ti­ol­la ja vapaae­htoistyöl­lä, kun jätetään autot ja ker­skaku­lu­tus pois.

    Uskon että tuol­lainen vapaae­htoinen kom­mu­nisti­nen vai­h­toe­hto olisi mon­elle hyvä nyt ja tule­vaisu­udessa. Lähi-idässä kiehuu nyt joka tapauk­ses­sa sel­l­ainen sop­pa, että EU:n lähialueil­la tulee ole­maan miljoonit­tain pako­laisia koko lop­puelämäni ajan.

  131. Osmol­la näyt­tää ole­van käsi­tys että asi­at järjestyvät kun­han vain ryhdytään hom­mi­in. Kaikkile asun­to ja työpaikka.

    Jos tämä on näin help­poa, niin miten ihmeesä meil­lä sit­ten on vielä työt­tömiä ja asun­not­to­mia suo­ma­laisia. Ongel­maa on koit­tanut ratkoa jokainen hal­li­tus, jon­ka minä muistan.

  132. No onpa törkeää mol­la­ta maal­la asu­via. Maal­la tutus­tu­taan oikeasti ihmisi­in, toisin kuin Helsingis­sä. Maal­la mamu voi olla per­soona, ei massaa. 

    Helsinki­in on turha tunkea lisää väkeä, liika on liikaa. Hajasi­joi­tus on tässäkin hyvästä. Asuuko soini­vaaran nurkil­la paljonkin maahanmuuttajia? 

    Ja sit­ten se Tes: mun alal­la har­joit­teli­japalk­ka on noin 1800 euroa. Ei niitä huvikseen palkata ja asi­akas­palvelu on suomek­si, joskus englan­niksi, viroksi ja venäjäk­si ja ruot­sik­si. Nyky­tuli­jat ei tai­da oikein osa­ta mitään kieltä, ehkä aut­tavaa englantia. 

    Mik­si suomen työt­tömiä ei ole hätä saa­da töi­hin? Mik­si suomen köy­hiä ei ole hätä ruokkia? Tot­takai kon­flik­te­ja jos nämä ryh­mät kokee, että ara­bi­an (komeat 🙂 prinssit laite­taan hei­dän edelle nyt. Ja 50 000 tuli­jaa voi ker­toa nelink­er­tIsek­si kun vaimot ja lapset tuo­daan Suomeen.

    1. Helsinki­in on turha tunkea lisää väkeä, liika on liikaa. Hajasi­joi­tus on tässäkin hyvästä. Asuuko soini­vaaran nurkil­la paljonkin maahanmuuttajia?

      Mei­dän talomme huoneis­toista neljä on maa­han muut­ta­jien asumia.
      Luot­sikadul­ta löytää paljon maa­han­muut­ta­jia: nepalilais­ten ylläpitämä rav­in­to­la, kur­di­pako­lais­ten ylläpitämä pesu­la, venäläisen ylläpitämä ompe­limo, ital­ialaisen ylläpitämä kahvi­la ja myymälä sekä tatuoin­tiyri­tys, jon­ka pitäjien kansal­lisu­us on min­ulle epäselvä.

  133. Suomes­sa on vallinnut jo pitkään tuhan­sien hehtaarien met­sän­hoito­va­jaus. Jokainen voi havai­ta pusikoitu­vien met­siemme huu­ta­van edes
    ensiharvennusta.
    Kuitupu­un kan­to­hin­ta on noin puo­let hankintahinnasta,tällä het­kel­lä n. 15 euroa kiin­tokuu­tio. Met­sä­tien var­res­sa pinot­tuna noin 30 euroa.
    Suurten met­säkonei­den käyt­tö ensi­har­ven­nuk­ses­sa on ongel­mallista eikä raskas runk­o­jen raa­haami­nen tuo ammat­ti­laisen halu­a­maa tun­tipalkkaa. Tehdään näin:
    Mak­se­taan ammat­ti­ati­toiselle met­surille 5 eur/m3
    siitä, että hän valikoi, kaataa ja pätkii har­ven­net­ta­vat puut. Samat­en met­sä­trak­to­rille kul­je­tuk­ses­ta ajoural­ta tien var­teen. Viimeinen vito­nen jäisi reip­paalle nuorukaiselle tai neitoselle, joka kar­sisi puut ja toimit­taisi ajouralle.
    Lumel­la voisi esim vesikelkkaa käyt­täen jättää
    konekul­je­tuk­sen osu­u­den pois.
    Motivoitunut tek­i­jä kar­sii ja siirtää hel­posti kiin­tokuu­tion tun­nis­sa (n 30–50 rankaa). Päivän tien­esti 40 euroa ja Suomen met­sät kiittävät.
    Täl­lainen palk­ka ei näytä motivoivan kotimaisia
    työt­tömiä, mut­ta ymmärtääk­seni saa­puneet tur­va­paikan­hak­i­jat ovat halukkai­ta työn­tekoon. Vapaae­htoisu­u­den poh­jal­ta tietysti.
    Suuris­sa kaupungeis­sa har­ven­nus­met­sät eivät aina ole lähel­lä, mut­ta tehdään näin:
    Kiin­tokuu­tio koivukuitua mak­saa 30 euroa. Siitä saadaan 2,5 heit­to­mot­tia koivuk­lapia a.60 euroa. Pankaamme kul­je­tuk­si­in kyp­pi per heit­to­mot­ti, markki­noioiti­in, varas­toin­ti­in, vaku­u­tuk­si­in lupi­in, tilavuokri­in ym. 20/m3 ja pilkko­jalle 20. Motivoit­in­ut mies tai nainen hakkaa klapeik­si kiin­tokuu­tion päivässä vai­vat­ta. Päiväan­sio 50 euroa.
    Tarvi­taan vain tila (esim tyhjä teollisuushalli)
    pokasa­ho­ja ja kirveitä. Eikä kenenkään tarvitse enää sanoa, ettei ole mitään tekemistä.

  134. Samuli Saarel­ma:
    Minus­ta parem­pi peri­aat­teessa samaan tulok­seen johta­va uud­is­tus olisi se, että käsit­telyaiko­ja painet­taisi­in alaspäin. Täl­löin oikeat tur­va­paikan ansait­se­vat ihmiset saisi­vat nopeam­min oleskelu­lu­van ja sitä kaut­ta oikeu­den työhön ja toisaal­ta tyhjän­päiten Suomeen tulleet voitaisi­in heit­tää ulos nopeam­mas­sa tahdissa. 

    Teo­ri­as­sa tuo kuu­lostaa hyvältä. Käytännössä:
    * Val­taosa oleskelu­lu­van jo ensi haulla saaneista saa sen jonkin muun vähäisem­män syyn kuin tur­va­paikkatarpeen perusteella
    * Niistäkin joille on lätkäisty jopa KHO:n vahvis­ta­ma kääny­tyspäätös läh­eskään kaikkia ei olla saatu pois­tet­tua maas­ta. Eri­tyisen ongel­mallisia mai­ta ovat olleet Soma­lia, Afgan­istan ja Irak. Valitet­tavasti, mut­ta ei varsi­nais­es­ti sat­tumal­ta, nämä ovat myös nyky­is­ten tuli­ja­maid­en top 3.
    * Jo nykyisel­lään Suomel­la on ollut Irakissa maine maana, jos­ta oleskelu­lu­van saa poikkeuk­sel­lisen hel­posti ja myös *nopeasti*. Heti kun on saanut oman oleskelu­lu­van voi lait­taa per­heeny­hdis­tämishake­muk­set sisään.

    Onhan se tietysti per­hanan teho­ton mekanis­mi ide­allin ver­rat­tuna, mut­ta nykyti­lantes­sa hidas oleskelulupi­en käsit­te­ly säästää rahaa vähänkään pitem­mäl­lä aikavälil­lä. Parem­pi, että käsit­te­ly pysyykin jäädytet­tynä kunnes on sekä muutet­tu päätösten tekope­rustei­ta, että saatu olen­naista edis­tys­tä kiel­teisen päätök­sen saanei­den kään­ny­tys­ten täytäntöönpanossa.

    Tuli­joiden työl­lisyys tulee pysymään hyvin huonona. Tuli­joiden määrä on se, mihinkä me todel­la voisimme halutes­samme merkit­tävästi vaikuttaa.

  135. OS: “Ei syrjäseuduille”
    Blo­gi-isän­nän olisi ehkä hyvä päivit­tää tieton­sa syr­jäseu­tu­jen maa­han­muut­toti­lanteesta. Syr­jäseu­tu­jen yri­tyk­sis­sä työsken­tele­vistä palka­tu­ista työn­tek­i­jöistä taitaa jo val­taosa olla maahanmuuttajia.

  136. Juk­ka Aaku­la: 1. Osakey­htiöitä on mon­ta. Ei yksi osakey­htiö muo­dos­ta kartel­lia pait­si jos pikku­paikalla on vain yksi merkit­tävä työnantaja.

    Näin se use­asti on ja nuo paikkakun­nan yri­tyk­set huole­hti­vat ettei työvoimas­ta kil­paile­via yri­tyk­siä tule paikkakunnalle

    Kun ihmi­nen on sidot­tu ammat­ti­in , asun­to­lainaan, opin­to­lainaan, puolisoon ja lap­si­in , las­ten har­ras­tuk­si­in ja kaverei­hin niin työ­paikan vai­h­to on jäykkää

    Tietysti jous­toa voidaan lisätä kun kiel­letään yhteise­lo, las­ten teko ja asun­non omis­t­a­mi­nen etc.

    Se olisi tärkeimpiä rak­en­teel­lisia työelämän muu­tok­sia, nykyiset rak­en­teet ovat liian jäykkiä

    Var­ti­ainen var­maan taput­taisi käsiään kun saataisi­in joustoja

  137. Sepi: Yleis­si­tovu­us tun­tuu sopi­van EK:lle, eli suuryri­tyk­selle ja muu­tamille ase­mansa vaki­in­nut­taneille keskisu­urille pelureille. Siel­lä on kiva jakaa “sulle-mulle-sulle-mulle” peri­aat­teel­la etu­ja kam­pavi­inere­itä neu­vot­telu­iden ohes­sa puputtaessa.

    Yleis­si­tovu­us ei riip­pu siitä onko sop­par­it luet­tu yleis­si­toviksi vai ei.

    Mui­ta yleis­si­tovu­u­teen johtavia asioi­ta ovat oikeuk­sien enakkopäätökset.Harvassa yri­tyk­sessä on kym­me­nien tuhan­sien sivu­jen työ­sopimuk­sia tai HR-ohjei­ta, joten oikeu­teen viedyis­säki­is­tois­sa joudu­taan sovelta­mana jotain. Jos sitä ei löy­dy sop­pareista niin sil­loin kat­so­taan oikeuk­sien enakkopäätök­siä, jot­ka perus­tu­vat useim­miten jos voimas­saole­vi­in työehtosopimuksiin

    Samaan johtaa myös toinen yleinen kiis­to­jen ratkaisumenetelmä eli alal­la yleis­es­ti käytössä ole­vat tavat.Eli jos alal­la toim­i­taan jol­lain taval­la niin se on sil­loin sään­tö, jon­ka mukaan kiista ratkaistaan.

    Ja mitä tulee Sak­saan ja Ruot­si­in niin työelämän jous­to­jen suh­teen ne eivät poikkea suurestikaan Suomesta

    Vaik­ka Suomes­sa on keskitet­ty sopimus – niin paikalli­nen sopimi­nen on täysin mahdollista.
    World Eco­nom­ic Foru­min vertailussa
    paikallisen sopimuk­sen jous­tavu­udessaä Sak­sa on sijal­la 132, Ruot­si sijal­la 133,Suomi sijal­la 140.
    Ja päälu­okas­sa ”Työ­markki­noiden tehokku­us” Suo­mi on sijal­la 26 – tiivi­isti Ruotsin 25 ja Sak­sa 27,

    Suomen ongel­ma on, ettei Suomes­sa osa­ta käyt­tää hyväs­ki paikallista sopimista.

    Minä olen tehnyt töitä alal­la, jol­la työaiko­jen jous­tot ja eri työaika­muodot ovat vält­tämät­tömyys eikä min­ul­la ole koskaan ole ollut vaikeut­ta sopia uusista työa­joista tai työa­jan joustoista

    1. Työe­htosopimus on yleis­si­to­va vain jos se on sel­l­aisek­si kat­sot­tu. Kaik­ki eivät ole eikä kaikil­la aloil­la ole yleis­si­to­vaa sopimus­ta. Kri­teer­inä on, että alan yri­tyk­sistä puo­let kuu­luu työ­nan­ta­jali­it­toon. En muista, miten yri­tyk­sen kokoa tässä painotetaan.

  138. Mainitsinko että pidän asum­is­tukea noin ylipäätään äärim­mäisen huonona ideana? 

    Argu­ment­ti asun­non men­e­mis­es­tä köy­hiltä suo­ma­laisil­ta on väärä kos­ka monel­la paikkakun­nal­la on tyhjil­lään asun­to­ja joi­ta kukaan ei halua. Kokon­aisia ker­rostalo­ja myy­dään pilkkahintaan.

  139. Juk­ka Aaku­la:

    2. Ei liity mitenkään tähän paljonko min­ul­ta saa leikata.

    Tämä vas­taus on yleen­sä 100 % otok­ses­ta. Voidaan leika­ta, kun­han ei minulta.

  140. Tim­oT:
    OS: “Ei syrjäseuduille”
    Blo­gi-isän­nän olisi ehkä hyvä päivit­tää tieton­sa syr­jäseu­tu­jen maa­han­muut­toti­lanteesta. Syr­jäseu­tu­jen yri­tyk­sis­sä työsken­tele­vistä palka­tu­ista työn­tek­i­jöistä taitaa jo val­taosa olla maahanmuuttajia. 

    Tosi­aan maalais­serkku selit­ti, että esimerkik­si ukrainalaisia on pil­vin pimein maalaistaloissakin. 

    Lisäk­si olen hiukan pet­tynyt siihen, että Soin­in­vaara ehdot­teli mon­imutkaisia sään­tö­jen kierte­lyjä kuten har­joit­teli­jan roolin käyttöä. 

    Mihin on hävin­nyt se “yksinker­tais­te­taan sosi­aal­i­huoloa ja ote­taan käyt­töön kansalaispalkka”-Soininvaara. Eikö olisi Odelle luon­te­vam­paa ehdot­taa 1) työvoiman palkkaamisen rakjoi­tusten purkua esimerkik­si min­imi­palk­ka- ja irti­sanomis­suo­ja pois­ta­mal­la / heiken­tämäl­lä ja 2) kansalaispalkka.

  141. Tim­oT:
    OS: “Ei syrjäseuduille”
    Blo­gi-isän­nän olisi ehkä hyvä päivit­tää tieton­sa syr­jäseu­tu­jen maa­han­muut­toti­lanteesta. Syr­jäseu­tu­jen yri­tyk­sis­sä työsken­tele­vistä palka­tu­ista työn­tek­i­jöistä taitaa jo val­taosa olla maahanmuuttajia.

    No ei todel­lakaan ole.

  142. Kos­ka blo­gisti näem­mä sen­suroi yleisem­mät kom­men­tit tur­va­paikkapoli­ti­ikas­ta, osoi­tan kom­ment­ti­ni suorem­min virkkeeseen

    “Jos kotout­tamises­sa onnis­tu­taan, maa­han­muut­ta­jat voivat muo­dos­tua taakan sijas­ta voimavarak­si, kuten Jaakko Kian­der jo ehti huomauttaa.”

    Kian­der korosti hyvin voimakkaasti sanaa JOS. Tätä hän pain­ot­ti jo 5,5 vuot­ta sitten:
    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/02/15/maahanmuuton-hinta-kasikirjoitus

    On yli­tiöpäistä yliop­ti­mis­mia kuvitel­la, että pysty­isimme kotout­ta­maan irak­i­laiset, soma­lialaiset ja afgaan­it parem­min kuin Ruot­si, Nor­ja tai Tan­s­ka. Nois­sa mais­sa epäon­nis­tu­mis­es­ta on jo vankkaa tilas­toti­etoa. Suomes­sakin tutkimustiedon mukaan *10 maas­saolovuo­den jäl­keen* Viros­ta ja Län­si-Euroopas­ta tullei­den työl­lisyys on noin 67 %, kun taas Pohjois-Afrikas­ta ja Län­si-Aasi­as­ta tullei­den työl­lisyys on noin 40 %; ks. kuvio 9 sivul­la 34 raportissa
    https://www.tem.fi/files/40368/maahanmuuttajien_tyollistyminen.pdf

  143. Osmo Soin­in­vaara:
    Työe­htosopimus on yleis­si­to­va vain jos se on sel­l­aisek­si kat­sot­tu. Kaik­ki eivät ole eikä kaikil­la aloil­la ole yleis­si­to­vaa sopimus­ta. Kri­teer­inä on, että alan yri­tyk­sistä puo­let kuu­luu työ­nan­ta­jali­it­toon. En muista, miten yri­tyk­sen kokoa tässä painotetaan.

    Jär­jestäy­tyneis­sä yri­tyk­sis­sä on vähin­tään puo­let alan työntekijöistä

  144. esa parkat­ti: Suurten met­säkonei­den käyt­tö ensi­har­ven­nuk­ses­sa on ongel­mallista eikä raskas runk­o­jen raa­haami­nen tuo ammat­ti­laisen halu­a­maa tun­tipalkkaa. T

    Har­ven­nuk­seen ja ener­gia­pu­un käsit­te­lyyn on jo ole­mas­sa oma konekantansa.

    Teet­tin muu­ta­ma vuosi sit­ten ensi­har­ven­nuk­sen per­in­töti­lal­la ja kyl­lä hom­ma hoidet­ti­in koneel­lis­es­ti , ei siihen met­suria tarvittu

    Koneet oli­vat pienem­piä kuin pääte­hakkuis­sa . Kuitupuu käsitelti­in noraal­isti ja ener­gia­puu haketettiin 

    Eipä tuo­hon met­surille jäänyt markkinarakoa

    Met­sien hoito­va­je syn­tyy siitä, että omis­tus on pirstoutunut eikä met­säl­lä ole kiin­nos­tunut­ta omis­ta­jaa tai omis­ta­ja halu­aa pitää met­sän luonnontilaisena.

    Ilman omis­ta­jan lupaa met­sään ei ole asi­aa ja pros­es­si on sen ver­ran mon­imutkainen, että itsekin käytin asian hoita­miseen amamttilaista

  145. Sepi: Sak­salaisel­la työ­nan­ta­jal­la Saksassa.

    Yleis­si­tovuuk­sia ei tun­neta lain­säädän­nössä. Meil­lä on toki yri­tysko­htainen työn­tek­i­jöi­den yhteen­li­it­tymä, joka on kiristänyt etun­sa työ­nan­ta­jal­ta, mut­ta niitä ei ole sidot­tu lain­säädän­nöl­lä naa­pu­ri­fir­man etuihin.

    Ne myös voivat elää tarvit­taes­sa yri­tyk­sen tarpei­den ja mak­sukyvyn mukaan, sen sijaan että jostain nor­sun­lu­u­tor­nista huudeltaisi­in, että tei­dän pitää nyt taipua näi­hin ja näi­hin ehtoihin.

    Yleis­si­tovu­us tun­tuu sopi­van EK:lle, eli suuryri­tyk­selle ja muu­tamille ase­mansa vaki­in­nut­taneille keskisu­urille pelureille. Siel­lä on kiva jakaa “sulle-mulle-sulle-mulle” peri­aat­teel­la etu­ja kam­pavi­inere­itä neu­vot­telu­iden ohes­sa puputtaessa.

    Pienyrit­täjiä ja työt­tömiä sor­re­taan monopoleil­la jois­sa kaik­ki muut neu­vot­tel­e­vat hei­dän puolestaan, eikä heil­lä ole mitään sanaa mihinkään.

    Afrikan pin­ta-ala on n. kaksinker­tainen koko Venäjän pin­ta-alaan ver­rat­tuna. Afrikas­sa jos jos­sain on tilaa. Se on aivan käsit­tämät­tömän val­ta­va manner.

    Mei­dän kart­tamme vale­htel­e­vat, kos­ka nor­maalit pro­jek­tiot venyt­tävät pohjoisia ja eteläisiä aluei­ta suh­teessa päivän­tasaa­jan ympäristöön.

    Tila ei ole Afrikan ongel­ma. Ongel­ma on kor­rup­tio ja huonot instanssit jot­ka perus­tu­vat klep­tokra­ti­aan jne. Mut­ta ehkä sekin alkaa vähitellen muut­tua kun talous kasvaa.

    Afrikan ja Aasian saari­aval­tioiden pinta-ala“illuusiosta” saamme syyt­tää pro­jek­ti­ivista kuvaus­ta, joka korostaa vähän vääriä aluei­ta maailmankuvastamme.

    Eräskin korkeasti koulutet­tu ei ollut uskoa silmiään, kun luki, että Asian “pikku saar­il­la” on pal­neet­tamme val­tavimpia sademetsiä.

    Afrik­ka on tosi­aankin yli 30 mil­jar­dia neliök­ilo­metriä, kun Venäjä on vain 17 miljardia.

    1. Afrik­ka on tosi­aankin yli 30 mil­jar­dia neliök­ilo­metriä, kun Venäjä on vain 17 miljardia.

      Tässä taitaa olla pilkku­virhe. 30 mrd km2 = 170 000 km x 170 000 km. Maa­pal­lon ympärys­mit­ta on 40 000 km. Miljoona?

  146. newyork­ista: Tämä vas­taus on yleen­sä 100 % otok­ses­ta. Voidaan leika­ta, kun­han ei minulta.

    Min­ul­ta voi viedä 100% jos pär­jää markki­noil­la parem­min. Jostain syys­tä tämä markki­nae­htoisu­us yleen­sä uno­htuu niiltä, jot­ka esit­tävät tämän leikkauskysymyksen.

  147. Osmo Soin­in­vaara: Mei­dän talomme huoneis­toista neljä on maa­han muut­ta­jien asumia.
    Luot­sikadul­ta löytää paljon maa­han­muut­ta­jia: nepalilais­ten ylläpitämä rav­in­to­la, kur­di­pako­lais­ten ylläpitämä pesu­la, venäläisen ylläpitämä ompe­limo, ital­ialaisen ylläpitämä kahvi­la ja myymälä sekä tatuoin­tiyri­tys, jon­ka pitäjien kansal­lisu­us on min­ulle epäselvä.

    Yrit­täjä Mara alal­la ei saa palkata alle tessin työvoimaa. Onko­han näin. Vain yrit­täjäomis­ta­ja voi raataa kuten halu­aa. Työn­tek­i­jää kos­kee työaikala­ki. Onko­han näin? Onko kil­pailu reilua, oikeasti?

    Mitä on muuten ne alat, joil­la ei ole yleisi­to­vaa Tes sopimusta? 

    Kiin­teistövälit­täjät ja kie­lenkään­täjät? Jos hyvin pieni yri­tys, ei tartte luot­ta­mus­mi­estä olla, mut­ta se on eri asia kuin Tes.

  148. sunimh:
    Hauskana meta­havain­tona tuo­takoon esille, että jopa tääl­lä Soin­in­vaaran blogilla (joka ei ole aivan Hom­ma-forum) erikois­tiukasti moderoidus­sa ketjus­sa val­lit­see noin kymme­nen suh­teessa yhteen “maa­han­muut­tokri­it­tisen” yleis­lin­jan mukainen näkemys.

    Mut­ta tuskin­pa se suvait­se­vaista viher­iäistöä paljoa hetkauttaa.

    Vihreät halu­a­vat paljon maa­han­muut­ta­jia ja vielä asumaan etelän kaupunkei­hin. Syy saat­taa olla raadolli­nen: halu lisätä vihrei­den äänestäjien määrää ydi­nalueil­laan. 100.000 uut­ta vihrei­den äänestäjää tarkoit­taisi 40%:n ään­imäärän lisäys­tä ja loikkaa suurten puoluei­den joukkoon.

  149. > Tilapäisiä poikkeamis­lu­pia nopeasti!

    > Palkkaamisen tulee kannattaa.

    Nämä ratkaisumallit ovat oikei­ta mut­ta niiden on kos­ket­ta­va KOKO VÄESTÖÄ. Muuten niistä seu­raa­vat ongel­mat ovat saman kaltaisia, mitä kasarmi­rak­en­tamis­es­ta seuraa.

    Esimerkik­si: Jos pako­lais­ten asut­ta­mi­nen toimis­to­jen lat­tioille sal­li­taan, on samal­la sal­lit­ta­va toimis­to­jen lat­tioiden vuokraami­nen myös kan­taväestölle asum­is­tarkoituk­seen, jne.

    Kasarmeista on seu­rauk­se­na slum­me­ja. Samoin poikkeamis­lupi­en tai työl­listämis­tukien kohdis­tamis­es­ta vain yhteen väestön osaan. Nämä slum­mit vaan eivät sijaitse fyy­sisessä ulot­tuvu­udessa. Ne luo­vat ajal­lis­es­ti pitkälle ulot­tuvaa seg­re­goi­tu­mista eri väestöryh­mien välille.

    Ratkaisue­hdo­tuk­sesi ker­to­vat laa­jem­min Suomen rak­en­teel­li­sista ongelmista. Jos rak­en­teet oli­si­vat kun­nos­sa, pako­laiset sijoit­tuisi­vat väestön kesku­u­teen ilman val­tion puut­tumista asian.

  150. Prometheus: No ei todel­lakaan ole.

    Esim. kaik­ki suo­ma­laiset man­sikat poimii ulko­maiset poim­i­jat. Siel­lä on lääkäre­itä, insinööre­jä, opet­ta­jia yms. poim­i­joiden joukos­sa. He tien­aa­vat sil­lä työl­lä enem­män muu­ta­mas­sa viikos­sa kuin varsi­nai­sis­sa ammateis­saan koti­mais­saan koko vuonna.

  151. “Jos kotout­tamises­sa onnis­tu­taan, maa­han­muut­ta­jat voivat muo­dos­tua taakan sijas­ta voimavaraksi”

    Ote­taan maa­han 50’000+ uut­ta ihmistä, joista 80% on nuo­ria miehiä.

    What could pos­si­bly go wrong?

  152. Ulko­maalais­lain mukaan tur­va­paikan­hak­i­ja saa tehdä töitä kol­men kuukau­den kulut­tua tur­va­paikka­hake­muk­sen jät­tämis­es­tä, mikäli hak­i­jal­la on ollut viralli­nen matkus­tusasi­akir­ja maa­han saa­pues­saan. Mikäli täl­laista ei ole, alkaa työn­teko-oikeus kuu­den kuukau­den kulut­tua hake­muk­sen jät­tämis­es­tä. Tur­va­paikan­hak­i­joiden osalta ei siis tarvitse kumoa mitään työhön­tu­lok­iel­toa, toki aikamääreistä voi käy­dä keskustelua.

    Suomes­sa ulko­maalaisen työn­tek­i­jän työn­teko-oikeu­den varmis­tamisvelvol­lisu­us on säädet­ty työ­nan­ta­jalle. Tur­va­paikan­hak­i­joiden osalta työ­nan­ta­jan varmis­tu­mis­pros­es­si on käytän­nössä melko han­kala. En erit­tele sitä tässä, tietoa löy­tyy Migrin sivuil­ta: http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/tyonteko-oikeus

    On tot­ta, että tur­va­paikan­hak­i­jan on han­kalaa saa­da pankki­til­iä avatuk­si. Työ­sopimus­la­ki edel­lyt­tää lähtöko­htais­es­ti, että palk­ka mak­se­taan pankki­tilille. Lais­sa on kuitenkin poikkeus, jon­ka mukaan palk­ka voidaan mak­saa käteisenä pakot­tavas­ta syys­tä. Käsit­tääk­seni tur­va­paikkas­ta­tus toimii täl­laise­na pakot­ta­vana syynä. Työ­nan­ta­jal­la pitää olla kuitenkin käteis­mak­sus­ta työn­tek­i­jän allekir­joit­ta­ma kuit­ti tai muu vas­taa­va selvi­tys, jos­ta asia voidaan todeta.

  153. Osmo Soin­in­vaara: Tässä taitaa ollapilkku­virhe. 30 mrd km2 = 170 000 km x 170 000 km. Maa­pal­lon ympärys­mit­ta on 40 000 km. Miljoona?

    Juuh, mil­jar­di sinne tänne! Suhde sama kuitenkin!

  154. Liian van­ha:

    Teet­tin muu­ta­ma vuosi sit­ten ensi­har­ven­nuk­sen per­in­töti­lal­la ja kyl­lä hom­ma hoidet­ti­in koneel­lis­es­ti , ei siihen met­suria tarvittu. 

    Paljonko jäi met­sä­tu­loa kuu­ti­ol­ta “kevei­den met­säkonei­den” kulu­jen jälkeen?
    Luepa kir­joituk­seni uudelleen, ehkä löy­dät pointtini.

  155. Osmo Soin­in­vaara: Mei­dän talomme huoneis­toista neljä on maa­han muut­ta­jien asumia. 

    Kuin­ka mon­es­sa asuu tur­va­paikkaa Suomes­ta hakeneita?

    On maa­han­muut­ta­jia ja maahanmuuttajia.

  156. TL kir­joit­ti:
    “Jos Afrikan väk­iluku tuplaan­tuu ja maail­maan tulee pari mil­jar­dia ihmistä lisää, emme yksinker­tais­es­ti voi asialle mitään. 100 miljoon­aa afrikkalaista ei mah­du Euroop­paan. Tai näemme sitä ennen 3. maail­man­so­dan ja kym­meniä miljoo­nia kuolleita.” 

    Kolme point­tia:

    1. Kyl­lä se tuplaan­tuu ja enem­mänkin. Tuplaan­tu­miseen ei tarvi­ta korkeaa syn­tyvyyt­tä, vaan pelkästään se, että väestöpyra­mi­di lev­e­nee yläosas­taan. Afrikas­sa kak­sikymp­pisiä on mon­ta ker­taa niin paljon kuin nelikymp­pisiä ja kuusikymp­pisiä. Kun nykyiset kak­sikymp­piset ovat kuusikymp­pisiä, niin sil­loin väkeä on tuplat­en, vaik­ka tämän päivän kak­sikymp­piset eivät enää tek­isikään kuin pari las­ta per per­he. (Ja siitä ollaan vielä kaukana, että syn­tyvyys olisi vain uusiutumistasolla.)

    2. Afrikan kehit­tymiseen kan­nat­taisi panostaa

    100 miljoon­aa afrikkalaista Euroop­paan kuu­lostaa paljol­ta, mut­ta paljon enem­mänkin voi seu­raavien 50 vuo­den aikana tul­la, jos eli­nolot Afrikas­sa eivät parane tarpeek­si. Eli­nolo­jen nopean kohen­tu­misen vähen­täisi muut­toa kolmea kaut­ta. Ensin­näkin poten­ti­aal­isia tuli­joi­ta voisi olla vähem­män, jos syn­tyvyys kään­ty­isi nopeaan lasku­un, niin kuin on jo tapah­tunut nopeasti kehit­tyneis­sä mais­sa, etenkin Aasi­as­sa. Toisek­si, lähtöha­lut voisi­vat olla vähäisem­piä, jos elämisen ehdot koti­maas­sa kohen­tu­isi­vat nopeasti. Kol­man­nek­si, eli­nolo­jen kohen­e­m­i­nen voisi vähen­tää sotien, kon­flik­tien ja hir­mu­val­lan riskiä ja sitä kaut­ta pakolaisuutta.

    3. Euroop­paan mah­tuu paljon, mut­ta eivät kaikki

    Alhaisen syn­tyvyy­den Euroop­pa voi hyvin ottaa vas­taan paljon lisää ihmisiä Afrikas­ta. On tilaa ja on tekemistä, mm. van­hus­ten hoita­mises­sa. Jos muut­toli­ike pysyy kohtu­ullise­na, kan­taväestökin voi hyö­tyä siitä, että tulee lisää vero­jen ja eläke­mak­su­jen mak­sajia. En tiedä, mis­sä kohtu­u­den raja menee, mut­ta se voi hyvinkin olla enem­män kuin nim­imerk­ki TL:n kauhis­telemat 100 miljoon­aa tuli­jaa. Toden­näköiseltä kuitenkin näyt­tää, että muut­topainet­ta on vielä paljon enem­män. Sik­sikin Euroopan kan­nat­taisi panos­taa Afrikan kehi­tyk­seen enem­män kuin nyt.

  157. Osmo Soin­in­vaara: Ei pidä uskoa kaikkea mitä eri­laisil­la keskustelu­pal­stoil­la san­o­taan. Ruot­sis­sa on pari miljoon­aa siir­to­laista tai hei­dän jälkeläisiään. Ilman tätä joukkoa Ruotsin ikä­jakau­ma olisi pahasti vinoutunut eläkeläisikölu­okki­in päin ja maa olisi suuris­sa vaikeuksissa.

    Mik­si Ruotsin edelli­nen päämin­is­teri sanoo täysin toista täl­lä vide­ol­la kuin väität? “Maa­han­muut­to mak­saa val­tavasti. Avatkaa sydämenne”

    https://www.youtube.com/watch?v=EKiYJa_RmTY

  158. jok­eri: Mik­si Ruotsin edelli­nen päämin­is­teri sanoo täysin toista täl­lä vide­ol­la kuin väität? “Maa­han­muut­to mak­saa val­tavasti. Avatkaa sydämenne”

    Ehkäpä “mak­saa” viit­taa investoin­tikus­tan­nuk­si­in, jot­ka sit­ten poiki­vat moninker­tais­es­ti hyvää joskus tule­vaisu­udessa. Hän myös viitan­nee maa­han­muut­toon kokon­aisu­udessaan, ei pelkästään human­itääriseen maa­han­muut­toon — tai sit­ten päinvastoin…

  159. J: Min­ul­ta voi viedä 100% jos pär­jää markki­noil­la parem­min. Jostain syys­tä tämä markki­nae­htoisu­us yleen­sä uno­htuu niiltä, jot­ka esit­tävät tämän leikkauskysymyksen.

    Ammat­tili­itot nimeno­maan toimi­vat markki­noil­la. Kysyn­tä ja tar­jon­ta, tiedäthän. Jos TESn mukainen palk­ka on liian korkea, työtä ei kan­na­ta teet­tää. Sel­l­aista se markki­na­t­alous on.

  160. Liian van­ha: Sak­salaise

    Olet siis sak­salaisel­la työ­nan­ta­jal­la töis­sä Sak­sas­sa. No, on tietysti selvää, että suo­ma­laiseen työn­tek­i­jään Suomes­sa kohdis­tu­vat leikkauk­set eivät palkkaasi vaikuta. 

    Mitä siis oikein halu­at sanoa?

  161. esa parkat­ti: Paljonko jäi met­sä­tu­loa kuu­ti­ol­ta “kevei­den met­säkonei­den” kulu­jen jälkeen?
    Luepa kir­joituk­seni uudelleen, ehkä löy­dät pointtini.

    Met­säkoneista ei tullt min­ulle laskua, sil­lä koneu­rakoit­si­ja myös osti puut.

    Kallein­ta oli met­sän­hoitoy­hdis­tyk­sen pro­jek­t­in­hoito ‚siihen meni tuo­to­s­ta suurin osa

  162. Osmo Soin­in­vaara: Ruot­sis­sa on pari miljoon­aa siir­to­laista tai hei­dän jälkeläisiään. Ilman tätä joukkoa Ruotsin ikä­jakau­ma olisi pahasti vinoutunut eläkeläisikölu­okki­in päin ja maa olisi suuris­sa vaikeuksissa.

    Kan­natatko ihan oikeasti kehi­tys­maatyyp­pistä suureen väestönkasvu­un johtavaa ikäpyra­midia kaikki­in mai­hin? Vaik­ka et tähtäisi aivan yhtä ala­pain­ot­teiseen pyra­midi­in kuin köy­himpi­en kehi­tys­maid­en pyra­mid­it ovat, pitää ottaa huomioon, että van­huk­set elävät Pohjo­is­mais­sa pitkään, ja sik­si heitä tuke­maan tarvi­taan vielä enem­män väkeä pyra­midin alaosi­in kuin kehi­tys­mais­sa tarvittaisiin.

    Minus­ta järkevä pyramidin/ikäjakauman muo­to olisi sel­l­ainen, jos­sa väestön määrä supis­tuu jonkin ver­ran eikä suinkaan kas­va. Tois­taisek­si Suomes­sakin väk­iluku kas­vaa. Täl­lä perus­teel­la pyra­midia pitäisi oikeas­t­aan kaven­taa alao­sis­taan eikä leventää.

    Se väite että pyra­midin alaosan pitäisi olla lev­eä, jot­ta väl­tet­täisi­in “talouden suuret vaikeudet” on hölmö. Ei väestön määrän lievän laskun tarvitse merk­itä talouden vaikeuk­sia, vaan vain sitä, että joko ikään­tyvät ihmiset tekevät enem­män töitä, tai sit­ten me kaik­ki kulu­tamme hie­man aiem­paa vähem­män, tai kol­man­te­na mah­dol­lisuute­na nos­tamme töitä teke­vien tuot­tavu­ut­ta jotenkin. Kaikissa kolmes­sa vai­h­toe­hdois­sa talous voi toimia hyvin, vaik­ka vai­h­toe­hdoista ainakin kak­si ensim­mäistä ovatkin poli­it­tisi­na päätöksinä hie­man kivuliaita.

    Mikä siis on kan­tasi väestönkasvu­un? Tulisiko Suomen väkimäärää kas­vat­taa pyra­midin pitämisek­si talouden kannal­ta mah­dol­lisim­man help­pona, vai pitäisikö tyy­tyä siihen, että nyt tai piakkoin maa­pal­lon väestön ei tule enää kasvaa?

    Suomen väestönkasvu voidaan toteut­taa joko sisäisenä lisään­tymisenä tai väestön­si­ir­toina ulko­mail­ta. Tuos­sa jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa pitää vas­ta­ta vielä kysymyk­si­in siitä, levitetäänkö lähtö­mais­sa pyra­midin poh­jaa entis­es­tään (mon­en työikäisen siir­tyessä Suomeen), vai elät­tävätkö suo­ma­laiset molem­pi­en maid­en van­huk­set (Suomeen siir­ret­ty­inä tai koti­maa­han jääneinä).

  163. K‑Veikko: Ratkaisue­hdo­tuk­sesi ker­to­vat laa­jem­min Suomen rak­en­teel­li­sista ongelmista. Jos rak­en­teet oli­si­vat kun­nos­sa, pako­laiset sijoit­tuisi­vat väestön kesku­u­teen ilman val­tion puut­tumista asian.

    Asian ytimeen. Esite­tyt ratkaisue­hdo­tuk­set kuu­lu­vat kat­e­go­ri­aan “järkeä tulisi vih­doinkin käyt­tää syys­tä X” jos­sa X vain sat­tuu täl­lä ker­taa ole­maan turvapaikanhakijatilanne.

    Man­tereen ulkop­uolelta tule­vien maa­han­muut­ta­jien inte­groi­tu­mi­nen on Euroopas­sa per­in­teis­es­ti paljon huonom­paa kuin Yhdys­val­lois­sa. Tiedä sit­ten onko syy rak­en­teis­sa vai tulijoissa.

  164. Tim­oT: Esim. kaik­ki suo­ma­laiset man­sikat poimii ulko­maiset poim­i­jat. Siel­lä on lääkäre­itä, insinööre­jä, opet­ta­jia yms. poim­i­joiden joukos­sa. He tien­aa­vat sil­lä työl­lä enem­män muu­ta­mas­sa viikos­sa kuin varsi­nai­sis­sa ammateis­saan koti­mais­saan koko vuonna.

    Et vaiku­ta täysin ihmiseltä, jol­la todel­lisu­u­den­ta­ju olisi oikein kohdallaan.

    Siis aluk­si esität täysin todel­lisu­ud­es­ta irral­laan ole­van ja nau­ret­ta­van väit­teen, ja tämän tuek­si esität yhden pienen esimerkin, jon­ka työvoima koos­t­uu lähin­nä kausi­työläi­sistä, eikä niinkään maa­han­muut­ta­jista. Se että man­sikan­poim­i­joista val­taosa on vierastyöläisiä, on aika pitkä mat­ka siihen, että san­o­taan “syr­jäseu­tu­jen yri­tyk­sis­sä työsken­tele­vistä palka­tu­ista työn­tek­i­jöistä taitaa jo val­taosa olla maahanmuuttajia”.

    Väit­teesi nyt vain on ihan täyt­tä fuu­laa, eikä sen fal­si­fioimiseen tarvi­ta edes mitään työelämän tilas­to­ja. Muu­ta­man tuhan­nen asukkaan suo­ma­laises­sa kun­nas­sa asuu tyyp­il­lis­es­ti jotain pari kym­men­tä maa­han­muut­ta­jaa. On selvää, että nämä eivät voi muo­dostaa val­taosaa palka­tu­ista työn­tek­i­jöistä puh­taan demografi­sista syistä ja varsinkin kun ote­taan huomioon maa­han­muut­ta­jien heikot työl­lisyys­lu­vut, niin se saa näyt­tämään väit­teesi entistä koomisemmalta.

    Niin, ja ker­tauk­sen vuok­si: ylivoimais­es­ti suurin osa Suomen ulko­maalaisväestöstä asuu suuris­sa kaupungeissa.

  165. Vesa: Vihreät halu­a­vat paljon maa­han­muut­ta­jia ja vielä asumaan etelän kaupunkei­hin. Syy saat­taa olla raadolli­nen: halu lisätä vihrei­den äänestäjien määrää ydi­nalueil­laan. 100.000 uut­ta vihrei­den äänestäjää tarkoit­taisi 40%:n ään­imäärän lisäys­tä ja loikkaa suurten puoluei­den joukkoon.

    Tämähän on esimerkik­si Sak­san vihrei­den kohdal­la totis­in­ta tot­ta. Sak­san vihreät ovat aivan julkises­ti puhuneet siitä, että halu­a­vat maa­han­muut­ta­jia maa­han, jot­ta puolue voi kas­vaa, ja jot­ta Sak­sa euroop­palaise­na enti­teet­tinä voitaisi­in tuho­ta. Tästä on puhunut mm. Daniel Cohn-Ben­dit, Clau­dia Roth, Jür­gen Trit­tin jne.

    Pidän täysin uskot­ta­va, että Suomen vihreil­lä on samankaltaisia tavoitteita.

  166. JaSa: En tiedä, mis­sä kohtu­u­den raja menee, mut­ta se voi hyvinkin olla enem­män kuin nim­imerk­ki TL:n kauhis­telemat 100 miljoon­aa tulijaa.

    Se oli vain totea­mus eikä kauhis­telua. Min­ua kiin­nos­ta­vat tosi­asi­at, syyt ja seuraukset. 

    Japanin väk­iluku on 125 miljoon­aa, has­su saari oman­laisel­laan intro­ver­tilla tapakult­tuuril­la. Lisätään sinne 100 miljoon­aa afrikkalaista, ja Japani ei ole entisensä.

    Tai mitä jos siir­retään kaik­ki 9.7 miljoon­aa ruot­salaista Sau­di-Ara­bi­aan (28 miljoon­aa). Siitäkin seu­raisi mie­lenki­in­toinen yhteiskun­nalli­nen kokeilu.

    Län­si­mais­sa ja Euroopas­sa on nyt tilanne, jos­sa teknolo­gia kehit­tyy nopeam­min kuin koskaan, aiheut­taen pelkästään maid­en ja kan­so­jen sisäl­lä rajua seg­re­gaa­tio­ta ja raken­nemuu­tos­ta. Kun lisätään tuo­hon sop­paan miljoonit­tain uusia ihmisiä täysin eri­lai­sista kult­tuureista, niin siinähän on sit­ten oman­laisen­sa sekoitus.

    Tuos­sa sekoituk­ses­sa ja liit­to­val­tioke­hi­tyk­sessä häviää Suomen sosi­aal­i­tur­va ja hyv­in­voin­ti­val­tio. Siinä toden­näköis­es­ti syn­tyy myös aseel­lisia kon­flik­te­ja ja näemme taas per­in­teisiä van­han liiton sep­a­ratis­titer­ro­tis­te­ja Euroopas­sa. Muiden ter­ror­istien ohella.

  167. JaSa:
    2. Afrikan kehit­tymiseen kan­nat­taisi panostaa 

    Kyl­lä, kyl­lä, mut­ta mikä ihmeen valkoisen miehen mod­erni taak­ka on se, että tästä huole­htimi­nen olisi euroop­palais­ten vas­tu­ul­la? (ns. kan­netun veden kaivos­sa pysymisen his­to­ri­al­lis­es­ti ollessa vielä huonoa).

  168. Juho Laatu: Tois­taisek­si Suomes­sakin väk­iluku kas­vaa. Täl­lä perus­teel­la pyra­midia pitäisi oikeas­t­aan kaven­taa alao­sis­taan eikä leventää.

    Oikeas­t­aan suomea tai ruot­sia Suomes­sa puhu­vien määrän kasvu on tasais­es­ti laskenut kohti nol­laa ja kään­tyy negati­ivisek­si ehkä juuri tänä vuon­na. Eli koko Suomen väestönkasvu on nykyään maa­han­muu­ton aikaansaa­maa, suo­raa tai kas­va­neen syn­tyvyy­den tuo­maa. (Ulko­maalais­taus­taiset tai osit­tain sel­l­aiset, joiden äidinkieli rek­isteröidään suomek­si (tai ruot­sik­si) las­ke­taan tässä puh­taasti suomalaisiksi).

  169. Prometheus: Et vaiku­ta täysin ihmiseltä, jol­la todel­lisu­u­den­ta­ju olisi oikein kohdallaan.

    Siis aluk­si esität täysin todel­lisu­ud­es­ta irral­laan ole­van ja nau­ret­ta­van väit­teen, ja tämän tuek­si esität yhden pienen esimerkin, jon­ka työvoima koos­t­uu lähin­nä kausi­työläi­sistä, eikä niinkään maa­han­muut­ta­jista. Se että man­sikan­poim­i­joista val­taosa on vierastyöläisiä, on aika pitkä mat­ka siihen, että san­o­taan “syr­jäseu­tu­jen yri­tyk­sis­sä työsken­tele­vistä palka­tu­ista työn­tek­i­jöistä taitaa jo val­taosa olla maahanmuuttajia”.

    Väit­teesi nyt vain on ihan täyt­tä fuu­laa, eikä sen fal­si­fioimiseen tarvi­ta edes mitään työelämän tilas­to­ja. Muu­ta­man tuhan­nen asukkaan suo­ma­laises­sa kun­nas­sa asuu tyyp­il­lis­es­ti jotain pari kym­men­tä maa­han­muut­ta­jaa. On selvää, että nämä eivät voi muo­dostaa val­taosaa palka­tu­ista työn­tek­i­jöistä puh­taan demografi­sista syistä ja varsinkin kun ote­taan huomioon maa­han­muut­ta­jien heikot työl­lisyys­lu­vut, niin se saa näyt­tämään väit­teesi entistä koomisemmalta.

    Niin, ja ker­tauk­sen vuok­si: ylivoimais­es­ti suurin osa Suomen ulko­maalaisväestöstä asuu suuris­sa kaupungeissa.

    Väestöti­las­tot eivät ker­ro totu­ut­ta kausi­työläi­sistä. He ovat kir­joil­la omis­sa mais­saan, mut­ta ilman heitä ei olisi suo­ma­laisia man­sikoi­ta marketissa.
    Muuten sanomani perust­tu omi­in koke­muk­si­in, ei tilas­toi­hin. Olen yrit­täjä syr­jäseudul­ta, pääosa omis­takin työn­tek­i­jöistäni on syn­type­r­ältään ulko­maisia. Toki he asu­vat paikkakun­nal­la vak­i­tuis­es­ti. Omakaan yri­tys­toim­intani ei olisi mah­dol­lista ilman heitä, sil­lä tääl­lä asuu enää niin vähän työhaluisia kan­ta­suo­ma­laisia. Lukumääräis­es­ti enem­män maa­han­muut­ta­jia asuu tietysti Helsingis­sä, mut­ta niin asuu kan­ta­suo­ma­laisi­akin. Tärkeitä he ovat siel­läkin talouselämän pyörim­isen kannal­ta: rak­sat oli­si­vat hil­jaisia ja hotel­lit sikolät­te­jä ilman heitä.

  170. Ris­to: Kyl­lä, kyl­lä, mut­ta mikä ihmeen valkoisen miehen mod­erni taak­ka on se, että tästä huole­htimi­nen olisi euroop­palais­ten vas­tu­ul­la? (ns. kan­netun veden kaivos­sa pysymisen his­to­ri­al­lis­es­ti ollessa vielä huonoa).

    “Taak­ka” on yksinker­tais­es­ti se, että kansan­val­ta Afrikas­sa tulee halvem­mak­si meille “valkoisille” kuin nykyi­nen sekoilu. Tosin nykyti­lanne on rajat­ulle ryh­mälle “valkoi­sis­sa” edulli­nen, mut­ta se on jo aivan toien jut­tu. Hyvä esimerk­ki: “Ver­iti­mat­tikaup­pa” lop­puisi samal­la kun de Beersin timant­ti­mo­nop­o­li lop­puisi. Muitakin esimerkke­jä on help­po löytää.

  171. newyork­ista: Tämä vas­taus on yleen­sä 100 % otok­ses­ta. Voidaan leika­ta, kun­han ei minulta.

    Älä syötä min­ulle sano­ja suuhun. 

    En ottanut mitään kan­taa siihen saako min­ul­ta leika­ta vai ei, kos­ka en ole maail­man napa eikä tässä ole kyse minusta.

    En näe mitään järkeä alkaa puhu­maan siitä saako min­ul­ta leika­ta. Mut­ta san­o­taan nyt kuitenkin kun intät: “Ei ole min­nun asia päät­tää sitä. Ihan sama leikataanko vai ei.”.

  172. Ris­to: Oikeas­t­aan suomea tai ruot­sia Suomes­sa puhu­vien määrän kasvu on tasais­es­ti laskenut kohti nol­laa ja kään­tyy negati­ivisek­si ehkä juuri tänä vuon­na. Eli koko Suomen väestönkasvu on nykyään maa­han­muu­ton aikaansaa­maa, suo­raa tai kas­va­neen syn­tyvyy­den tuo­maa. (Ulko­maalais­taus­taiset tai osit­tain sel­l­aiset, joiden äidinkieli rek­isteröidään suomek­si (tai ruot­sik­si) las­ke­taan tässä puh­taasti suomalaisiksi).

    Mik­si väkimäärän ylipäätään pitäisi kas­vaa? Mikä on siitä saatavak­si kuvitel­tu hyö­ty? Tutkimusten ja selvi­tys­ten mukaan yhden ihmisen elät­tämi­nen vaatii noin 2,2 ha maat­alous­maa­ta. Sitä on nyky­isin maail­mas­sa noin 1,8 ha/hlö, ja väestön kas­vaes­sa pin­ta-ala­suhde heikke­nee. Tämän toki esit­ti jo Thomas Malthus 1798, mut­ta kehi­tys näyt­tää edelleen ole­van joillekin “yllät­tävää”.

  173. Ein­sten: Suomes­sa ulko­maalaisen työn­tek­i­jän työn­teko-oikeu­den varmis­tamisvelvol­lisu­us on säädet­ty työ­nan­ta­jalle. Tur­va­paikan­hak­i­joiden osalta työ­nan­ta­jan varmis­tu­mis­pros­es­si on käytän­nössä melko hankala.

    Nyt kun mietitään kil­van helpo­tuk­sia työl­listämis­by­rokra­ti­aan, niin onko myös mietit­ty miten väärinkäytök­set estetään? Eli esim. se että tänne tuo­daan hal­patyövoimaa ”jonon ohi”, käs­ketään niiden ilmoit­tau­tua tur­va­paikan­hak­i­joik­si, ja mak­se­taan alen­net­tu palk­ka käteisel­lä papere­i­ta kyse­lemät­tä. Jos/kun hake­mus hylätään, voi hakea uut­ta nöyrää työvoimaa tilalle.

    Työlu­van aikaistamisen ehtona pitäisi ainakin säi­lyt­tää se, että pas­si on tal­lel­la tai henkilöl­lisyys muuten tiedos­sa. Tääl­lä työu­rat alka­vat muutenkin olla niin pätkit­tyneitä, että jos ihmi­nen menee jo muu­ta­man kuukau­den toimet­to­muud­es­ta ”pilalle”, niin ei ehkä ole tänne kotou­tu­maan pas­seli henkilö ollenkaan. Siinä ajas­sa ehtisi tosin vaik­ka pitää pikakurssin Suomen yhteiskun­nas­sa toim­imis­es­ta, ettei ihan jouten tarvitse olla.

  174. Antero muurik­ka: Tuli vaan tästä mieleen asia jon­ka oikeas­ta laidas­ta en tiedä. Miten on jos syr­jäseudun nuori työtön muut­taa vaikka­pa helsinki­in ilman tietoa asun­nos­ta, niin tar­jo­taanko hänelle asun­to sitä varten, että voi hakea töitä?

    No ei nyt sen­tään. Myöskään pääkaupunkiseudul­la syn­tynyt nuori työlli­nen, joka tarvit­sisi asun­non, jää myöskin ilman asuntotarjousta. 

    (nim­im. kum­mipoi­ka suku­lais­ten­sa nurkissa)

  175. Sepi: Syyr­i­an, Irakin ja Soma­lian väk­ilu­vut ovat wikipedi­an mukaan n. 23 miljoon­aa, 33 miljoon­aa ja 11 miljoon­aa. Yhteen­sä n. 65 miljoonaa.
    Kuin­ka iso osa näistä on pakenemassa? …
    Puheet useista sadoista tuhan­sista tuli­joista tai jopa miljoon­ista ovat harhaisia, kos­ka yksinker­tais­es­ti ihmiset lähtö­maista lop­pu­vat kesken.

    Suomeen ei tule juuri lainkaan syyr­i­alaisia. Touhua kyl­lä markki­noidaan syyr­i­alaisil­la, mut­ta heitä on tur­va­paikan­hak­i­jois­tamme vain pari prosenttia.

    Sen sijaan tänne tulee eniten väkeä Afgan­istanista ja Soma­lias­ta. Afgan­istanis­sa on väkeä 30 miljoon­aa. Muualle Euroop­paan tulee tur­va­paikan­hak­i­joi­ta edel­lä­mainit­tu­jen maid­en lisäk­si esimerkik­si Eritreas­ta, Nige­ri­as­ta, Pak­istanista, Bangladeshistä ja Inti­as­ta. Tässä ei ole kaik­ki lähtö­maat, mut­ta jo niis­sä on yhteen­sä 1611 miljoon­aa asukas­ta. Heistä ei tarvi­ta neljännestä, vaan jo pros­ent­ti tai pari riit­tää siihen että Euroop­pa ei selviä nykyisenkaltaise­na — varsinkin kun muut­ta­jat eivät suin sur­minkaan halua entisi­in itäblokin mai­hin, vaan tiet­ty­i­hin län­tisen Euroopan mai­hin, joi­hin Suomikin nyt vah­vasti lukeutuu.

  176. Tim­oT: Väestöti­las­tot eivät ker­ro totu­ut­ta kausi­työläi­sistä. He ovat kir­joil­la omis­sa mais­saan, mut­ta ilman heitä ei olisi suo­ma­laisia man­sikoi­ta marketissa. 

    Tämä on saman­lainen harkaku­vitel­ma kuin se, että bus­sit eivät Helsingis­sä kulk­isi ilman maa­han­muut­ta­jia. Tot­takai kulk­i­si­vat, jos työt­tömyys­tur­va­jär­jestelmä ei olisi niin vialli­nen kuin se nyt on.

    Jos käteen jää muu­ta­ma vaivainen sata­nen enem­män siitä, että tekee täyspäiväis­es­ti raskas­ta vuorotyötä vapaapäivien sijaan, niin on puh­taasti jär­jestelmän vika, että perustyötön ei vaivaudu.

    Mut­ta entäpä jos työkkäri ilmoit­taisi tylysti näille ex-hit­sareille ja ex-pankkivirkail­i­joille, että jos ei bussinkul­jet­ta­jakurssi ja ‑työ kel­paa, niin sit­ten pitää pär­jätä omil­laan. Mah­taisiko niiden 400 000 työt­tömän joukos­ta alkaa löy­tyä bus­sikuske­ja ja jopa siivoojia?

  177. Ris­to: Oikeas­t­aan suomea tai ruot­sia Suomes­sa puhu­vien määrän kasvu on tasais­es­ti laskenut kohti nol­laa ja kään­tyy negati­ivisek­si ehkä juuri tänä vuon­na. Eli koko Suomen väestönkasvu on nykyään maa­han­muu­ton aikaansaa­maa, suo­raa tai kas­va­neen syn­tyvyy­den tuo­maa. (Ulko­maalais­taus­taiset tai osit­tain sel­l­aiset, joiden äidinkieli rek­isteröidään suomek­si (tai ruot­sik­si) las­ke­taan tässä puh­taasti suomalaisiksi).

    OS aikoo han­kkia Helsinki­in 400000 asukas­ta lisää. Ne eivät tai­da tul­la suo­raan noiden mainit­semiesi nyky­is­ten tren­di­en seu­rauk­se­na. Olisi muka­va kuul­la OS:lta, miten nuo uudet asukkaat generoidaan.

  178. Daniel Fed­er­ley:
    Mut­ta entäpä jos työkkäri ilmoit­taisi tylysti näille ex-hit­sareille ja ex-pankkivirkail­i­joille, että jos ei bussinkul­jet­ta­jakurssi ja ‑työ kel­paa, niin sit­ten pitää pär­jätä omillaan.

    Eikö se sit­ten ilmoi­ta? Jos ei ota osoitet­tua työtä vas­taan, saa karenssin.

    Ongel­ma taitaa pikem­minkin olla se, että bussinkul­jet­ta­jakurs­seille ei pääse. Halukkai­ta kyl­lä olisi.

    Minus­ta myös tun­tuu, että käsi­tyk­sesi tukien suu­ru­ud­es­ta on täysin harhainen. Asumisen tukem­i­nen on rajoitet­tua. Asum­istuen saa täysimääräisenä vain hyvin edulliseen kämp­pään, sel­l­aiseen, jota on vaikea löytää.

    Pitkäaikaistyötön taas saa työ­markki­natukea keskimäärin 705 euroa kuukaudessa. Tästä sum­mas­ta on mak­set­ta­va verot ja osa vuokras­ta. Käteen jää siis alle viisi sataa.

    Bussinkul­jet­ta­jan brut­toan­sio on lisi­neen kahdes­ta ja puoles­ta ton­nista pitkälle yli kolmeen ton­ni­in, kai lähelle neljääkin ton­nia. Bussinkul­jet­ta­jalle jää siis käteen moninker­tais­es­ti ver­rat­tuna pitkäaikaistyöttömään.

    Tee tästä johtopäätökset.

  179. Luo­daan Suomeen nyky­is­ten työ­markki­noiden rin­nalle mamu-hal­patyövoima­markki­na? Tämä on mielestäni todel­la ongel­malli­nen strate­gia, monel­lakin tavoin. Aja­tus haiskah­taa jopa rasis­tiselta: ajatel­laan, että maa­han­muut­ta­jista ei ole muuhun, vaik­ka osa heistä on korkeastikin koulutet­tu­ja. Lisäk­si se vauhdit­taisi work­ing poor ‑alalu­okan ja tulo­ero­jen kasvua, mikä tietysti sopii oikeis­to­laiseen ide­olo­giaan, mut­ta ei ole omi­aan lisäämään yhteiskun­ta­rauhaa eikä edes maa­han­muut­ta­jien kotou­tu­mista, vaan lisää yhteiskun­nan kah­ti­a­jakoa hyväo­saisi­in ja huono-osaisiin.

    Sen sijaan voitaisi­in kan­nus­taa maa­han­muut­ta­jien (ja samal­la kan­ta­suo­ma­lais­ten) yrit­täjyyt­tä pois­ta­mal­la yrit­täjyy­den esteitä ja madal­ta­mal­la radikaal­isti yrit­täjäk­si ryhtymisen kyn­nys­tä. Maa­han­muut­ta­jat ovat yrit­täjähenkisem­piä kuin kan­ta­suo­ma­laiset, ja irak­i­lainen yrit­täjä palkkaisi var­masti mielel­lään irak­i­laisen työn­tek­i­jän, vaik­ka suomen kieli ei olisikaan vielä hal­lus­sa. Yrit­täjyys mah­dol­lis­taisi maa­han­muut­ta­jalle oman osaamisen tehokkaan hyö­dyn­tämisen ja olisi siten mielekkäämpi vai­h­toe­hto kuin oman koulu­tus­taus­tan ja osaamisen mitätöivä ali­palkat­tu työ sel­l­aiselle kan­ta­suo­ma­laiselle työ­nan­ta­jalle, joka näkee kieli­taidot­toman maa­han­muut­ta­jan lähin­nä rekry­toin­tiriskinä. Työn­tek­i­jöi­den kieli­tai­dos­ta huolis­saan ole­vat kan­ta­suo­ma­laiset työ­nan­ta­jat voisi­vat jatkos­sakin keskit­tyä palkkaa­maan suomenkielistä työvoimaa ja mak­samaan asial­lista palkkaa, mut­ta yrit­täjyyt­tä tuke­vat uud­is­tuk­set hyödyt­täi­sivät heitäkin.

    Pk-sek­to­ril­la on merkit­tävä hyö­dyn­tämätön kasvupo­ten­ti­aali, ja mamu-yri­tyk­set voisi­vat yrit­täjämyön­tei­sis­sä olo­suhteis­sa edesaut­taa tätä kasvua.

  180. Perusjunt­ti: Ongel­ma taitaa pikem­minkin olla se, että bussinkul­jet­ta­jakurs­seille ei pääse. Halukkai­ta kyl­lä olisi.

    Val­i­taanko kurs­seille etnisin perustein?

  181. Perusjunt­ti: Eikö se sit­ten ilmoi­ta? Jos ei ota osoitet­tua työtä vas­taan, saa karenssin.

    Teo­ri­as­sa näin. Käytän­nössä van­ha nimi työn­väl­i­tys­toimis­to ei oikein toi­mi enää. Har­valle sieltä työtä välitetään, suurim­malle osalle työkkäri on lähin­nä työt­tömyysko­r­vaushake­musten käsit­telijä. Resursse­ja muuhun ei usein ole.

    Ja jos niin sat­tuisikin käymään, että vaa­dit­taisi­in hake­maan jotakin työtä, niin sit­ten kir­joite­taan surkei­ta hake­muk­sia ja men­nään anta­maan itses­tä sel­l­ainen kuva haas­tat­telu­un, ettei taku­ul­la tule palkatuksi.

    Nää on näitä.

    Sit­ten taas toisaal­ta meil­lä on paljon ihan taval­lisia suo­ma­laisia, jot­ka hake­vat kym­meniä paikko­ja eivätkä pääse edes haas­tat­telui­hin, vaik­ka työhalu­ja olisi kovasti.

  182. Daniel Fed­er­ley: Teo­ri­as­sa näin. Käytän­nössä van­ha nimi työn­väl­i­tys­toimis­to ei oikein toi­mi enää. Har­valle sieltä työtä välitetään, suurim­malle osalle työkkäri on lähin­nä työt­tömyysko­r­vaushake­musten käsit­telijä. Resursse­ja muuhun ei usein ole.

    Ja jos niin sat­tuisikin käymään, että vaa­dit­taisi­in hake­maan jotakin työtä, niin sit­ten kir­joite­taan surkei­ta hake­muk­sia ja men­nään anta­maan itses­tä sel­l­ainen kuva haas­tat­telu­un, ettei taku­ul­la tule palkatuksi.

    Nää on näitä.

    Sit­ten taas toisaal­ta meil­lä on paljon ihan taval­lisia suo­ma­laisia, jot­ka hake­vat kym­meniä paikko­ja eivätkä pääse edes haas­tat­telui­hin, vaik­ka työhalu­ja olisi kovasti.

    Töitä olisi kaikille halukkaille, jos se jaet­taisi­in uusik­si. Siir­tymi­nen 4 x 8 tun­nin työvi­ikkoon, esimerkik­si, lask­isi keskiver­to­suo­ma­laisen kokon­ais­tu­lo­ja noin 5 %, mut­ta vasti­neek­si työai­ka vähenisi noin 20 %. Siis 5 % palka­nalen­nuk­sel­la yksi päivä viikos­sa lisä vapaa-aikaa ja työt­tömyysko­rvuak­set lähelle nol­laa. Säästö veron­mak­sajille, “val­ti­olle”, noin 6 mrd. euroa vuodessa.

    Kan­nat­tavaa?

  183. Soin­in­vaaraal­la on mie­lenki­in­toisia teese­jä. Mut­ta onko hän yhtään funtsin­ut, mis­sä kul­kee volyymi­ra­ja, jos­sa sys­tee­mi vielä pelaisi? 10000 turvapaikkaa/vuosi? 20000/v? 50000/v?

    Kap­a­siteet­tiarvioi­ta tehdessä on huomioita­va, että teo­reet­ti­nen taloudelli­nen “mak­simikotou­tuska­p­a­siteet­ti” ei vält­tämät­tä ole lähellekään real­isti­nen, kos­ka se vaatii sen luokan tulon­si­ir­to­ja ja “posi­ti­ivista” syr­jin­tää, joka ei ole poli­it­tis­es­ti mahdollista. 

    Kansal­lisen hyv­in­voin­nin kannal­ta voi olla parem­pi, että aiheet­tomasti tur­va­paikkaa hake­vat palaute­taan mah­dol­lisim­man kat­tavasti kotimaihinsa.

  184. Jouko Heyno: Töitä olisi kaikille halukkaille, jos se jaet­taisi­in uusik­si. Siir­tymi­nen 4 x 8 tun­nin työvi­ikkoon, esimerkiksi

    Juu, olisi­han se tosi kätevää kuin lääkäri tek­isi nelipäiväistä työvi­ikkoa ja per­jan­taina vas­taan­otol­la olisikin joku sat­u­nainen työtön ste­toskoopin kanssa.

    Eli idea on toteuttamiskelvoton.

  185. Sylt­ty: Juu, olisi­han se tosi kätevää kuin lääkäri tek­isi nelipäiväistä työvi­ikkoa ja per­jan­taina vas­taan­otol­la olisikin joku sat­u­nainen työtön ste­toskoopin kanssa.

    Eli idea on toteuttamiskelvoton.

    Mik­si sen pitäisi olla “sat­un­nainen työtön”?

    1. Ran­skas­sa kokeilti­in työa­jan lyhen­tämistä keinona tak­la­ta työt­tömyyt­tä. Ei toimin­ut. Työ­markki­noiden uusi tas­apain­oti­la johti jok­seenkin samaan työt­tömyysas­teeseen kuin ennen työa­jan lyhen­tämistä. Töitä vain jäi tekemät­tä. Juuri tähän perus­tuu väite, että työvoiman tar­jon­nan lisäämi­nen ei myöskään kas­va­ta työt­tömyyt­tä, jos ker­ran sen vähen­tämi­nen ei alen­na työttömyyttä.

  186. Osmo Soin­in­vaara:
    Ran­skas­sa kokeilti­in työa­jan lyhen­tämistä keinona tak­la­ta työt­tömyyt­tä. Ei toimin­ut. Töitä vain jäi tekemät­tä. Juuri tähän perus­tuu väite, että työvoiman tar­jon­nan lisäämi­nen ei myöskään kas­va­ta työt­tömyyt­tä, jos ker­ran sen vähen­tämi­nen ei alen­na työttömyyttä.

    Tähän kum­mallisu­u­teen olisi hyvä saa­da valais­tus­ta. Työa­jan sään­te­ly ei nimit­täin ole sama asia kuin työvoiman tarjonta.

  187. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitähän tuol­la kuvi­o­l­la yrität ker­toa? Tuo 35-tun­ti­nen työvi­ikko tu7li voimaan joskus 1990-luvulla?

    No ei se tul­lut. Se tuli voimaan 2000 luvul­la. Tutkimus seu­rauk­sista: http://www.insee.fr/fr/ffc/docs_ffc/es376377b.pdf

    Ongel­mana oli, että ensin­näkin Ransan jär­jestäy­tymisas­te on noin 10 % ja toisek­si, että kuukausi­palkko­ja ei leikat­tu vas­taavasti, vaan ne käytän­nössä nousi­vat. Lisäk­si yli­työra­jan nos­t­a­mi­nen toi­mi itse lyhen­nyst vas­taan. Tämä aiheut­ti tilanteen, jos­sa toiv­ot­tua lisä­työvoimaa ei voitu palkata. Lisäk­si irti­sanomisen jäykkyys pelot­ti työ­nan­ta­jia. Suomes­sa­han moista ongel­maa ei ole, tarvi­taan vain YT-“neuvottelut” ja tuotan­nol­liset yms. tekosyyt.

    Lain tul­tua voimaan syn­tyi yli 350 000 lisä­työ­paikkaa, mikä näkyi työt­tömyys­ti­las­tois­sa. Kaiken voit lukea linkin tutkimuksesta.

  188. Jouko Heyno: Mik­si sen pitäisi olla “sat­un­nainen työtön”?

    Kos­ka työt­tömiä lääkäre­itä ei ole ole­mas­sakaan. Toisin sanoen lääkärei­den työpäivien vähen­tämistä voi komep­n­soi­da palkkaa­mal­la vain sat­un­naisia työt­tömiä, kos­ka työt­tömiä lääkäre­itä ei voi palkata kun niitä sel­l­aisia ei ole.

    Lääkärin tilalle voit lait­taa minkä tahansa asiantuntijatyön.

    Ode: eihän tuol­laista voisi ver­ra­ta Ran­skaan, kun siel­lä palk­ka pidet­ti­in samana. Ainakin minä ymmärsin että tässä maal­li heynos­sa leikat­taisi­in kk-palkkaa samas­sa suh­teessa kuin työaikaakin.

  189. Sylt­ty: Kos­ka työt­tömiä lääkäre­itä ei ole ole­mas­sakaan. Toisin sanoen lääkärei­den työpäivien vähen­tämistä voi komep­n­soi­da palkkaa­mal­la vain sat­un­naisia työt­tömiä, kos­ka työt­tömiä lääkäre­itä ei voi palkata kun niitä sel­l­aisia ei ole.

    Lääkärin tilalle voit lait­taa minkä tahansa asiantuntijatyön.

    Ode: eihän tuol­laista voisi ver­ra­ta Ran­skaan, kun siel­lä palk­ka pidet­ti­in samana. Ainakin minä ymmärsin että tässä maal­li heynos­sa leikat­taisi­in kk-palkkaa samas­sa suh­teessa kuin työaikaakin.

    http://yle.fi/uutiset/laakarien_tyottomyys_kasvussa__samaan_aikaan_toita_runsaasti_tarjolla/7385584

    http://4.bp.blogspot.com/-NUQ-KrjFrII/TzLcG21lNPI/AAAAAAAAAOc/xuDRVhYKGds/s1600/Untitled.jpg

    http://www.akava.fi/files/15111/Akavan-tyottomyyskatsauksen-kaavio-3-_2015_03.png

    http://www.akava.fi/files/12516/01_Tilastoja_korkeasti_koulutettujen_tyottomyydesta_yleisimmat_asteet.pdf

    Mallis­sani tun­tipalk­ka säi­lyy. 5 % laskul­la kokon­ais-vuosi­t­u­lo syn­tyy 20 % lyhyem­pi työai­ka; 52 vapaapäivää vuodessa. Samal­la keskimääräi­nen­vero­tus­tarve las­kee noin 3 000 eurolla/nykyisin työllistetty.

  190. Suosit­te­len luke­maan tämän ulko­maalaisen suomes­sa opiskelleen ihmisen näkökul­man siitä, ettei päämääräti­etoisen ja korkealle tähtäävän ihmisen kan­na­ta asua suomes­sa. Suomen yhteiskun­taa ei ole tehty täl­laista ihmistä varten, olis sit­ten ulko­maalainen tai suomalainen.

    http://thehieno.com/2015/10/09/finland-is-not-for-the-ambitious/

    “Equal­i­ty” does not mean mer­i­toc­ra­cy. In the Finnish con­text, it means mediocrity.”

  191. O. S.: “Kotout­ta­mi­nen ei oikein suju, jos paikalliset asukkaat vieroksu­vat kaikkea erilaista”.

    Sui­juisiko­han se sit­ten parem­min, jos tuli­jat yrit­täi­sivät itse sopeu­tua parem­min paikallisi­in oloi­hin ja käyt­täy­tymistapoi­hin, ns. kir­joit­ta­mat­tomi­in sään­töi­hin? Kun­han heille niistä vain asial­lis­es­ti kerrotaan! 

    Nor­maali pusak­ka tai tak­ki, ja vaikka­pa pipo saat­taisi­vat jo het­kessä saa­da pieniä, mut­ta tarpeel­lisia ihmeitä aikaan, ainakin isoon mus­taan kaa­pu­un, mus­taan viit­taan ja huivi­in ver­rat­tuna. Viimek­si­mainit­tu­ja kolmea vieroksun jopa minäkin. Ne eivät mielestäni auta kotout­tamises­sa, vaan pikem­minkin vier­aan­nut­ta­vat. Onko pakko nimeno­maan huomio­ta herät­täväl­lä pukeu­tu­misel­la pyrk­iä osoit­ta­maan ole­vansa eri­lainen ja paikallisi­in oloi­hin ken­ties soputumaton? 

    Kansal­lispäiv­inä voi toki pukeu­tua perin­nea­sui­hin, ken halu­aa. Kuka antaisi sopeu­tu­maan pyrkiville tuli­joille vinkin tästä?

  192. Jysky:
    Sui­juisiko­han se sit­ten parem­min, jos tuli­jat yrit­täi­sivät itse sopeu­tua parem­min paikallisi­in oloi­hin ja käyt­täy­tymistapoi­hin, ns. kir­joit­ta­mat­tomi­in sään­töi­hin? Kun­han heille niistä vain asial­lis­es­ti kerrotaan! 

    Nor­maali pusak­ka tai tak­ki, ja vaikka­pa pipo saat­taisi­vat jo het­kessä saa­da pieniä, mut­ta tarpeel­lisia ihmeitä aikaan, ainakin isoon mus­taan kaa­pu­un, mus­taan viit­taan ja huivi­in ver­rat­tuna. Viimek­si­mainit­tu­ja kolmea vieroksun jopa minäkin… 

    Huo­maan eläväni kuplas­sa. Ihan oikeasti en ollut tähän men­nessä tajun­nut, että Suomes­sa elää vielä net­tisukupolveen kuu­lu­via ihmisiä, joille on oikea ongel­ma se, että joku toinen pukeu­tuu huivi­in. Net­tisukupolvel­la tarkoi­tan tässä sitä ikälu­okkaa, joka surf­faa suju­vasti netis­sä. 90-vuo­ti­aan anop­pi­ni ikälu­okkaan kuu­luvil­ta ihmisiltä vielä tuol­laisen asen­teen tajuaisin.

    Minäkin nyökyt­telin päätäni, kun luin viestin alus­sa siitä, että tuli­joiden pitäisi sopeu­tua paikallisi­in tapoi­hin. Mut­ta kyl­lä min­ul­la oli sil­loin mielessäni sel­l­aiset jutut kuin että naa­pure­i­ta ei häir­itä metelöimäl­lä yöl­lä, jät­teet lajitel­laan oikeaop­pis­es­ti, koulus­sa totel­laan myös naisopet­ta­jia jne. Kuin­ka ihmeessa jollekin voi olla ongel­ma se, että toinen ihmi­nen pukeu­tuu vähän eri tavalla?

  193. Kepa: Huo­maan eläväni kuplas­sa. Ihan oikeasti en ollut tähän men­nessä tajun­nut, että Suomes­sa elää vielä net­tisukupolveen kuu­lu­via ihmisiä, joille on oikea ongel­ma se, että joku toinen pukeu­tuu huiviin.

    Kuin­ka ihmeessa jollekin voi olla ongel­ma se, että toinen ihmi­nen pukeu­tuu vähän eri tavalla? 

    Kenen ongel­mas­ta ja mis­tä ongel­mas­ta oikeas­t­aan puhut?

    En pyrkinyt kir­joit­ta­maan ongel­mas­ta niinkään ongel­mana, vaan pikem­minkin sen ratkaisu­tavas­ta, jol­la voisi ehkä helpot­taa maa­han­muut­ta­jien sopeu­tu­mista oloi­himme. Tavas­ta, jota ei ehkä ole tul­tu vain ajatelleeksi.

    Maa­hamme viime viikoil­la saa­puneet lukuisat nuoret miehet ovat nähdäk­seni pukeu­tuneet melko lail­la samoin kuin maamme asukkaat, näin karkeasti yleistäen, joten ainakaan heil­lä ei tai­da mainit­se­maasi asuon­gel­maa olla. On silti ihan hyvä asia, että vaatek­eräyk­setkin on saatu toim­i­maan, jos monikaan tuli­ja ei ole voin­ut tuo­da mukanaan oloi­himme (mm. talvel­la) tarvit­tavaa vaatetusta. 

    Suo­mi on toisaal­ta vapaa maa, joten tääl­lähän saa tietysti jokainen pukeu­tua, kuten halu­aa, myös huomio­ta herät­täväl­lä taval­la, vai kuin­ka? Ongel­maa ei pitäisi tääl­lä syn­tyä myöskään siitä, jos joku EI halua pukeu­tua huiviin.

    Edelfeltin taulus­sakin (vuodelta 1887, eli jo ennen anop­pisi syn­tymää) oli nähdäk­seni sen­tään jo nuorin eukoista Ruoko­lah­den kirkon­mäel­lä rohjen­nut siirtää huiv­in hiuk­sil­taan kaulalleen. Nykyi­nen, yleinen pukeu­tu­mistyyli maas­samme on kyl­lä mielestäni kyseisen maalauk­sen eukko­jen ajas­ta jo aika paljon kehit­tynyt, samoin sen tyylin vari­aa­tiot ja joskus jopa irtiotot. Tääl­lä ei nais­ten pukeu­tu­mista parane juuri arvostel­la tai sitä kenenkään määräillä!

    Esim. hyön­teis­ten, lin­tu­jen ja eläin­ten maail­mas­ta löy­tyy vaik­ka kuin­ka monia eri­laisia esimerkke­jä siitä, miten ulkoa­sun avul­la voi pyrk­iä joko herät­tämään huomio­ta tai sit­ten vain yrit­tämään sopeu­tua ympäristöön­sä, ilman että erot­tuisi joukos­ta tai taus­tas­ta liian silmi­in­pistäväl­lä taval­la. Viimek­si­mainit­tu “suo­javäri­tys” on tietääk­seni monil­la lajeil­la evoluu­tion myötä kehit­tynyt luon­non­mukainen suo­jau­tu­miskeino mm. peto­jen varalta. 

    “… pukeu­tuu vähän eri tavalla”

    Näköjään “vähän”-sanan käyt­töön voi liit­tyä eri­laisia tulkintoja. 

    Nousi­han tääl­lä melkoinen kohu, kun jos­sain pohjoisen kaupungis­sa joku pukeu­tui valkoiseen asu­un. Niin, ajatel­la! Pöhkön idean saat­u­aan, ei pukeu­tunutkaan mus­taan asu­un, vaan valkoiseen asu­un ja vieläpä saman väriseen päähi­neeseen, has­su­un töt­teröön, ja pää­tyi sen vuok­si jopa uutisi­in asti. Tähänkö tapauk­seen kysymyk­sesi viittasi?

    Itse vieras­tan niin mus­tia kuin valkoisi­akin, iso­ja huiv­e­ja ja kaa­pu­ja. Maail­mamme ei pitäisi olla liian mus­tavalkoinen, ei toki myöskään liian tiukan pukeu­tu­miskood­in tai ‑normin sanelema.

  194. Jysky: Kenen ongel­mas­ta ja mis­tä ongel­mas­ta oikeas­t­aan puhut?

    En pyrkinyt kir­joit­ta­maan ongel­mas­ta niinkään ongel­mana, vaan pikem­minkin sen ratkaisu­tavas­ta, jol­la voisi ehkä helpot­taa maa­han­muut­ta­jien sopeu­tu­mista oloi­himme. Tavas­ta, jota ei ehkä ole tul­tu vain ajatelleeksi.

    Maa­hamme viime viikoil­la saa­puneet lukuisat nuoret miehet ovat nähdäk­seni pukeu­tuneet melko lail­la samoin kuin maamme asukkaat, näin karkeasti yleistäen, joten ainakaan heil­lä ei tai­da mainit­se­maasi asuon­gel­maa olla. On silti ihan hyvä asia, että vaatek­eräyk­setkin on saatu toim­i­maan, jos monikaan tuli­ja ei ole voin­ut tuo­da mukanaan oloi­himme (mm. talvel­la) tarvit­tavaa vaatetusta. 

    Suo­mi on toisaal­ta vapaa maa, joten tääl­lähän saa tietysti jokainen pukeu­tua, kuten halu­aa, myös huomio­ta herät­täväl­lä taval­la, vai kuin­ka? Ongel­maa ei pitäisi tääl­lä syn­tyä myöskään siitä, jos joku EI halua pukeu­tua huiviin.

    Edelfeltin taulus­sakin (vuodelta 1887, eli jo ennen anop­pisi syn­tymää) oli nähdäk­seni sen­tään jo nuorin eukoista Ruoko­lah­den kirkon­mäel­lä rohjen­nut siirtää huiv­in hiuk­sil­taan kaulalleen. Nykyi­nen, yleinen pukeu­tu­mistyyli maas­samme on kyl­lä mielestäni kyseisen maalauk­sen eukko­jen ajas­ta jo aika paljon kehit­tynyt, samoin sen tyylin vari­aa­tiot ja joskus jopa irtiotot. Tääl­lä ei nais­ten pukeu­tu­mista parane juuri arvostel­la tai sitä kenenkään määräillä!

    Esim. hyön­teis­ten, lin­tu­jen ja eläin­ten maail­mas­ta löy­tyy vaik­ka kuin­ka monia eri­laisia esimerkke­jä siitä, miten ulkoa­sun avul­la voi pyrk­iä joko herät­tämään huomio­ta tai sit­ten vain yrit­tämään sopeu­tua ympäristöön­sä, ilman että erot­tuisi joukos­ta tai taus­tas­ta liian silmi­in­pistäväl­lä taval­la. Viimek­si­mainit­tu “suo­javäri­tys” on tietääk­seni monil­la lajeil­la evoluu­tion myötä kehit­tynyt luon­non­mukainen suo­jau­tu­miskeino mm. peto­jen varalta. 

    “… pukeu­tuu vähän eri tavalla”

    Näköjään “vähän”-sanan käyt­töön voi liit­tyä eri­laisia tulkintoja. 

    Nousi­han tääl­lä melkoinen kohu, kun jos­sain pohjoisen kaupungis­sa joku pukeu­tui valkoiseen asu­un. Niin, ajatel­la! Pöhkön idean saat­u­aan, ei pukeu­tunutkaan mus­taan asu­un, vaan valkoiseen asu­un ja vieläpä saman väriseen päähi­neeseen, has­su­un töt­teröön, ja pää­tyi sen vuok­si jopa uutisi­in asti. Tähänkö tapauk­seen kysymyk­sesi viittasi?

    Itse vieras­tan niin mus­tia kuin valkoisi­akin, iso­ja huiv­e­ja ja kaa­pu­ja. Maail­mamme ei pitäisi olla liian mus­tavalkoinen, ei toki myöskään liian tiukan pukeu­tu­miskood­in tai ‑normin sanelema.

    Keskeistähän pukeu­tu­mises­sa ei ole pukeu­tu­mi­nen, vaan se, mitä sil­lä halu­taan tietois­es­ti viestit­tää: “Kiitos, Jumala, etten ole niin kuin tuo publikaani…”

    Täy­tyy sanoa, että itsel­lenkin tuo asenne ja sen hyväksymi­nen tuot­taa ongelmia, ei itse huivi.

  195. Jouko Heyno: Keskeistähän pukeu­tu­mises­sa ei ole pukeu­tu­mi­nen, vaan se, mitä sil­lä halu­taan tietois­es­ti viestit­tää: “Kiitos, Jumala, etten ole niin kuin tuo publikaani…”

    Minä en ole koskaan ajatel­lut, että kaa­pu­un tai huntu­un pukeu­tu­va nainen halu­aisi pukeu­tu­misel­laan viestit­tää jotain. Minä olen tulkin­nut tilanteen niin, että hän on yksinker­tais­es­ti pukeu­tunut taval­la, jota hänen lähipi­irin­sään pide­tään säädyllisenä. 

    Sen sijaan joku KKK-asu­un pukeu­tunut suo­ma­lainen on mielestäni täysin eri asia, kos­ka koen hänen nimeno­maan halu­a­van viestit­tää pukeu­tu­misel­laan esimerkik­si rasis­mia, muukalaisvi­hamielisyyt­tä ja väki­val­lal­la uhkaamista.

  196. Kepa: Kuin­ka ihmeessa jollekin voi olla ongel­ma se, että toinen ihmi­nen pukeu­tuu vähän eri tavalla?

    Tämä oli aikoinaan selvää esimerkik­si Kemal Atatürkin hallinnolle, ja useim­mille niistä nai­sista jot­ka ovat päässeet sub­jek­ti­ivis­es­ti ver­taile­maan län­si­maisen ja islamin hal­lit­se­man yhteiskun­nan ruo­hon­ju­u­ri­ta­son todel­lisu­ut­ta sisältäpäin.

    Huivikiel­to on osa sitä his­to­ri­al­lista kon­tek­s­tia joka on johtanut pako­laisvir­taan Syyr­i­as­ta Turkki­in eikä tois­in­päin. Huivi on sel­l­aisen henkisen taan­tu­muk­sen sym­boli jon­ka loogis­es­ta lop­putule­mas­ta on kehit­tymässä maanosamme keskeisin ulko- ja tur­val­lisu­us­poli­it­ti­nen ongelma. 

    Kan­nat­taa lukea Orhan Pamukin poli­it­ti­nen romaani Lumi, jon­ka jäl­keen vaikka­pa Erdo­ganin (maltil­lisen eli piilo-islamistisen) hallinnon pakkomielle huivikiel­lon kumoamiseen tulee paljon ymmärrettävämmäksi.

  197. Kepa:
    1) Minä en ole koskaan ajatel­lut, että kaa­pu­un tai huntu­un pukeu­tu­va nainen halu­aisi pukeu­tu­misel­laan viestit­tää jotain. Minä olen tulkin­nut tilanteen niin, että hän on yksinker­tais­es­ti pukeu­tunut taval­la, jota hänen lähipi­irin­sään pide­tään säädyllisenä. 

    2) Sen sijaan joku KKK-asu­un pukeu­tunut suo­ma­lainen on mielestäni täysin eri asia, kos­ka koen hänen nimeno­maan halu­a­van viestit­tää pukeu­tu­misel­laan esimerkik­si rasis­mia, muukalaisvi­hamielisyyt­tä ja väki­val­lal­la uhkaamista. 

    Jos kohdas­ta (1) kuitenkin seu­raa koh­ta (2), voi olla syytä avar­taa maail­manku­vaa. Lähipi­iri, joka koos­t­uu “sam­makoista kaivon poh­jal­la” ei ehkä näe kuin vain aika kapean kaistaleen koko maail­mas­ta. Jos kiipeää ylös kat­se­le­maan maail­maa sieltä “kaivon reunal­ta” näkee ehkä vähän laajemmalle. 

    Nopea sopeu­tu­mi­nen paikallisi­in oloi­hin, ns. val­tavir­taan, voi aut­taa jotaku­ta men­estymään parem­min. Säädylli­nen pukeu­tu­mi­nen Suomes­sa ei edel­lytä niinkään huiv­ia, vaan pikem­minkin oman ihmis­ar­von­sa tiedostavaa asennetta.

  198. Osmo Soin­in­vaara: Ran­skas­sa kokeilti­in työa­jan lyhen­tämistä keinona tak­la­ta työt­tömyyt­tä. Ei toimin­ut. Työ­markki­noiden uusi tas­apain­oti­la johti jok­seenkin samaan työt­tömyysas­teeseen kuin ennen työa­jan lyhen­tämistä. Töitä vain jäi tekemät­tä. Juuri tähän perus­tuu väite, että työvoiman tar­jon­nan lisäämi­nen ei myöskään kas­va­ta työt­tömyyt­tä, jos ker­ran sen vähen­tämi­nen ei alen­na työttömyyttä.

    Kuit­nekin koko Euroopas­sa työt­tömyyst­tä on ratkot­tu työeikaa lyhentämällä

    Ei yleistä työaikaa vaan osa-aikaistamisen kautta.

    Yleiseti osa-aikaisten määrä vai­htelee 25 %-50 % välillä.

    Jos Suomes­sakin olisi yhtä paljon osa-aikaisia niin Suomen työt­tömyysaste olisi 5 % ja työl­lisyysaste 80 % luokkaa

    Tämä näkyy tehdyis­sä työtunneissa

    http://www.huffingtonpost.com/2014/06/05/sweden-work-hours_n_5446579.html

    Ran­skas­sakin tehdään aika vähän työ­tun­te­ja per henkilö. Mut­ta ei tuo yleinen työa­jan lyhen­tämi­nen ollut kat­ta­va, se kos­ki vain julk­ista sek­to­ria ja suurimpia yri­tyk­siä, joten 60 % luokkaa työl­li­sistä jäi sen ulkopuolelle.

    Yleis­es­tikin työn tar­jon­nal­la ja työllisyydellä/työttömyydellä ole kovin suur­ta yhteyt­tä, sen sijaan yhteys kasvu­un on selvä

    Esim kun Sak­san kasu on ollut vakaa­ta niin se on luonut työpaikkoja.Suomessa taas nol­laksvu takaa sen, että työ­paikat vähenevät, kos­ka tuot­tavu­u­den nousu syö niitä eikä kasvu korvaa

  199. Coun­try­boy: Ylläol­e­va tek­stisi vaikut­taa ennakkolu­u­loiselta ja rasis­minkaltaiselta mielip­i­teeltä. Perus­tuuko tämä johonkin tutkimuk­seen vai muutenko vain olet näin ajatel­lut. Voitko nimetä nyt näitä paikkakun­tia jos­sa suh­taudu­taan näin maahanmuuttajiin?

    Päivän Uudessa Suomes­sa lääketi­eteen opiske­li­ja Soroush Mehrabkhani kiteyt­tää maaseu­tukaupun­gin ilmapi­irin hilpeästi:

    Halusin lääkärik­si, kos­ka ajat­telin, että siinä amma­tis­sa pääsen pitkälle yhteiskun­nas­sa ja pois Vaasas­ta. Se olisi ulospääsy helvetistä. 

  200. Kepa: Minä en ole koskaan ajatel­lut, että kaa­pu­un tai huntu­un pukeu­tu­va nainen halu­aisi pukeu­tu­misel­laan viestit­tää jotain. Minä olen tulkin­nut tilanteen niin, että hän on yksinker­tais­es­ti pukeu­tunut taval­la, jota hänen lähipi­irin­sään pide­tään säädyllisenä. 

    Asi­as­ta jo sin­ulle vas­tat­ti­inkin mut­ta minä tyk­itän vielä lisää: tuo naisen “säk­i­tys” on nimeno­maan islami­lainen tapa osoit­taa, että nainen on jonkun omaisu­ut­ta eikä vapaa­ta riis­taa. Käsky tuli itse her­ra Muhammedil­ta, jon­ka sana taas on Jumalan ilmoi­tus­ta ja sitä ei saa kysen­lais­taa taik­ka joudu­taan taas päänirtileikkaushommiin. 

    Per­heen luot­tokamelil­lakin on korkeampi ase­ma kuin naisel­la islami­laises­sa perheessä.

  201. Mik­si maa­han­muut­ta­jat ovat jotenkin etuoikeutet­tu­ja muut­ta­maan kaupunkei­hin? Maaseudul­la on tuhan­sia nuo­ria jumis­sa ja halu­aisi­vat muut­taa pois sieltä, mut­ta ei heil­lä ole mah­dol­lisu­ut­ta, eikä maa­han­muut­toti­lanne ja sen ohjaami­nen suuri­in kaupunkei­hin paran­na asi­aa mitenkään. Ilmeis­es­ti maa­han­muut­ta­jien hyv­in­voin­ti menee omien yli?

  202. Vesa:

    4.10.2015:

    Asi­at tule­vat Suomen pako­lais­poli­ti­ikas­sa lähi­aikoina muut­tumaan merkittävästi.

    No tänään hal­li­tuk­semme sit­ten vih­doin julk­isti kohta­laisen oikeaan osu­via toimen­piteitä pako­lais­ti­lanteen hal­lit­semisek­si. Jotenkin tähän saati­in käytet­tyä muu­ta­ma kuukausi ja muut Pohjo­is­maat ehtivät tehdä merkit­täviä muu­tok­sia nopeam­min. Yhden kuukau­den kup­pailu mak­saa Suomelle läh­es 100 miljoon­aa. Miten tämä voi olla näin hidasta?

    Toiv­ot­tavasti hal­li­tuk­sen toimista saamme keskustelu­navauk­sen Osmolta.

    1. Olen hyvn halu­ton kir­joit­ta­maan ulko­maalais­poli­tikkas­ta mitään, kos­ka se tekee pal­stan moderoin­nista yhtä tuskaa.

  203. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen hyvn halu­ton kir­joit­ta­maan ulko­maalais­poli­tikkas­ta mitään, kos­ka se tekee pal­stan moderoin­nista yhtä tuskaa.

    Ymmär­rän ja har­mit­te­len samaan aikaan. Ongel­man jakanevat muutkin blo­gis­tit, mikä asian tärkeys ja ajanko­htaisu­us huomioiden on kyl­lä tosi har­mi. Täy­ty­isi kai löytää jokin sul­jet­tu keskusteluympäristö.

Vastaa käyttäjälle kari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.