Raideinvestointeja ei pidä maksattaa kahta kertaa

29.10.2015 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 113 Kommenttia 

HSL:n lipunhintoja uhkaa suuri korotus, koska hintojen pitäisi perussopimuksen mukaan  kattaa puolet kustannuksista ja kustannuksiin on tulossa suuria pääomakuluja raideliikenneinvestoinneista.

Minusta tämä ei ole näin ollenkaan. Investoinneista maksettaisiin kahteen kertaan.

Raideinvestoinnit tekevät mahdolliseksi merkittävän yhdyskuntarakenteen tiivistämisen. Talouden kielellä puhuen ne nostavat maan arvoa. Pääsääntönä voidaan pitää, että raideinvestointi maksaa itsensä kokonaan maan arvonnousuna ja jos se ei maksa, se on kannattamaton. (Ihan näin se ei ole mutta melkein, koska raideinvestointia voidaan perustella myös esimerkiksi ympäristösyillä, eivätkä nämä hyödyt kapitalisoida kokonaan uudistuotannon rakennusoikeuksien hintaan.)

Tuo maan hinnan nousu tulee kuntien hyödyksi. Jos ei tule vaan päästetään valumaan vääriin taskuihin, se on oma vika. Lue lisää

Kaupunkien voitto: 7. Kehityksen tulppa – kaupunkiseutujen hajaantunut hallinto

Suurin osa suomalaisista kaupungeista on viime vuosikymmeninä kasvanut yli maantieteellisten rajojensa. Kaupunki on levittäytynyt usean itsenäisen kunnan alueelle.
Ennen toista maailmansotaa Suomessa kaupungin kasvaessa yli rajojensa rajoja muutettiin ja naapurikunnan puolelle syntyneet asuinalueet liitettiin kaupunkiin. Toisaalta maalaiskunnan sisälle syntynyt kasvava taajama voitiin erottaa omaksi itsenäiseksi kaupungikseen tai epäitsenäiseksi kauppalaksi tai taajaväkiseksi yhdyskunnaksi.

Viimeinen suuri rajojen tarkistus Helsingin seudulla tehtiin vuonna 1946, kun niin sanotut liitosalueet – suuri osa Helsingin maalaiskunnasta ja muun muassa Haagan kauppala, Lauttasaari ja Munkkiniemi – liitettiin Helsinkiin. Ruotsinkielinen Espoo jätettiin kielipoliittisista syistä kuntaliitoksen ulkopuolelle. Helsingin pinta-ala kahdeksankertaistui. Vuonna 1966 Helsinkiin liitettiin Helsingin maalaiskuntaan kuulunut Vuosaari ja vuonna 2008 Sipoosta Östersundomin alue.

Nykyinen epätarkoituksenmukainen kuntajako johtaa kuntien osaoptimointiin ja haittaa kaupunkien kehitystä, mistä kärsii lopulta koko maa. Kaupunkien hallinto on pirstoutunut ja alkuperäisen keskuskaupungin ja sitä ympäröivien lähiökuntien välillä on usein hyvinkin jännitteinen suhde. Lue lisää

Kaupunkien voitto: 6. Montako kaupunkia Suomeen mahtuu?

Perinteiset pienet kaupungit vaikuttavat uhanalaisilta. Elinkeinorakenteen muutos ei ole ollut niille suosiollinen.

Valtaosalla suomalaisista pienistä kaupungeista asukasluku laskee. Suomessa on 103 kuntaa, jotka kutsuvat itseään kaupungeiksi. Vuoden 2014 aikana näistä 41 kaupungin väkiluku nousi yhteensä 33 000 hengellä ja 63 kaupungin väkiluku laski yhteensä 7 500 hengellä.

Maalaiskuntina itseään pitävistä 60 kunnan väkiluku nousi yhteensä 4 400 hengellä ja 151 kunnan väkiluku laski yhteensä 6 910 hengellä. Väkilukuaan nostaneet maalaiskunnat olivat voittopuolisesti suurten kaupunkien ympäryskuntia.
Merkille pantavaa on, että jos keskitytään vain väkilukuaan menettäneisiin kuntiin, väkiluvun aleneminen painottuu määrällisesti pieniin kaupunkeihin enemmän kuin maalaiskuntiin.
Pääsääntöisesti kaikki perinteiset pienet kaupungit menettivät asukaslukuaan, elleivät ne olleet suuren kaupungin naapureita kuten Naantali ja Kauniainen. Väkilukuaan kasvattaneissa pienissä kaupungeissa oli myös sellaisia kuin Närpiö, Laitila, Ikaalinen ja Nivala, joiden kaupunkimaisuus voidaan asettaa kyseenalaiseksi, mutta jotka ovat elinvoimansa osoittaneita alueensa keskuksia. Lue lisää

Kaupunkien voitto: 5. pienellä kaupungilla monia etuja – periaatteessa

Pienellä kaupungilla on periaatteessa puolellaan monia etuja. Vanhoissa kaupungeissa on toimiva ruutukaava ajalta ennen autoja. Sen ansiosta jokseenkin kaikki on saavutettavissa kävellen, tai olisi, jos kaupunkisuunnittelussa tätä olisi ymmärretty pitää päämääränä.

Pienen kaupungin on jokseenkin välttämätöntä suojella keskustansa elinvoimaisuutta peltomarketteja vastaan. Valitettavasti kaikki kaupungit eivät oivaltaneet tätä ajoissa, vaikka jokainen kaupunki nyt panostaa keskustan elävöittämiseen.

Kontaktikaupunkeina pienet kaupungit toimivat paremmin kuin suuret, vaikka ne menettävätkin työmarkkinoiden toimivuudessa suurille työssäkäyntialueille.

Pienten kaupunkien ilmapiiri on kotoisampi. Ne koetaan turvallisemmiksi. Paikallisdemokratia toimii paremmin, koska päätökset tapahtuvat lähempänä. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.10.2015

23.10.2015 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 42 Kommenttia 

Yleiskaava.

Tätä pannaan pöydälle vielä kerran neuvotteluja varten. Lautakunta käy sunnuntaina tutustumassa keskuspuistoon.

Kuninkaantammen alueen asemakaavan muutos

Pöydältä. Kokoomus oli pyytänyt pöydälle, joten varmaakin jokin vastaesitys on tulossa.

Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteet

Vihreät ovat tässä jokseenkin yksin eri mieltä. Me haluaisimme tästä sekoitetun toimitilojen ja asumisen alueen. Pohjoismaiden suurin autokaupan keskittymä on kyllä aivan väärässä paikassa, eikä paikkaa tee oikeammaksi se, että moni autokauppa haluaa tähän keskittymään. Moni autokauppa haluaisi keskittymään, oli se sitten missä hyvänsä. Lue lisää

Miksi Saudi-Arabia painaa öljyn hintaa alas?

22.10.2015 · Aihe Ilmastopolitiikka · 42 Kommenttia 

Energiapäivien aamupäivällä kuulimme Opecin edustajaa, joka kertoi öljymarkkinoista siitä, miksi öljyn hinta on yllättäen laskenut. Sivuutan detaljit ja käsittelen vain USA:n liuskeöljyn vaikutusta. Tarjonnan lisääntyminen alkoi painaa öljyn hintaa alas, mutta kaikkien hämmästykseksi Opec ei ryhtynyt turvaamaan hintatasoa leikkaamalla omaa tuotantoaan.

Opecin edustajan mukaan tämä johtui sitä, että erityisesti Saudi-Arabia halusi painaa hinnan niin alas, että liuskeöljyltä menee kannattavuus. Sen tuotanto onkin kääntynyt laskuun. Lue lisää

Kaupunkien voitto: 4. Osaaminen keskittyy rajusti suurille kaupunkiseuduille

Tiivistelmä:

Nuoret osaajat määräävät aluekehityksen suunnan. Heillä on varaa valita, minne asettuvat asumaan. Yritysten on pakko seurata perässä ja muiden on seurattava työpaikkoja.

Nuoret akateemisesti koulutetut aikuiset ovat keskittyneet rajusti alueellisesti. Helsinki ja Tampere ovat menestyneet näiden avainhenkilöiden houkuttelemisessa murskaavan hyvin. Yrittäjällä, joka on perustamassa korkeaan osaamiseen perustuvaa yritystä, ei ole Suomessa  sijaintivaihtoehdon osalta paljon valinnanvaraa. Lue lisää

Kaupunkien voitto: 3. Kasaustumisedut vauhdittavat kaupungistumista

Tiivistelmä

Kasautumisedut lisäävät suurten kaupunkien kasvua. Näitä ovat

  1. Suuren työssäkäyntialueen edut. Mitä erikoistuneempaa on työvoima, sitä suurempaa työssäkäyntialuetta tarvitaan, jotta työmarkkinat toimisivat kunnolla sekä työntekijöiden että työnantajien kannalta.
  2. Kontaktikaupungin edut. Helppo kohtaaminen lisää luovien alojen tuottavuutta. Tämä toimii parhaiten kävelykaupungin mittakaavassa. Helsingin seudun alakeskukset on suunniteltu tätä ajatellen väärin.
  3. Urbaanit palvelut ovat sitä parempia ja kiinnostavampia, mitä suurempi on asukaspohja. Tämä on tärkeä vetovoimatekijä.

Internetin ennustettiin merkitsevän kaupunkien kuolemaa, mutta toisin on käynyt. On vielä arvailujen varassa, miten internet vaikuttaa kaupungin tuomiin kasautumisetuihin työpaikkojen osalta, mutta asukkaiden kannalta internet lisää selvästi kaupungissa asumisen etuja. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.10.2015

19.10.2015 · Aihe _ · 28 Kommenttia 

Viraston ympäristöohjelma

Ohjelma on kiitettävän lyhyt ja siten käsiteltävissä oleva. Keskeiset kohdat ovat

Autoriippuvuuden vähentäminen

Suositaan kävelyä, joukkoliikennettä jaq pyöräilyä ja liikennetarpeen vähentämistä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Keskitytään erilaisin keinoin torjumaan tulvia hule-vesiohjelmalla. Katu- ja pihapuiden suosiminen; puhdistavat ilmaa ja suojaavat porottavalta auringolta. Lue lisää

Yleiskaava 2016: Asuntoja vai työpaikkoja keskustaan?

Helsingissä on voimakas paine muuttaa keskustassa toimistoja asunnoiksi. Vielä 80-luvulla paine oli päinvastainen. Kaupunki jahtasi luvatta toimistoiksi muutettuja asuntoja eli piilokonttoreita.

WSOY:n entistä pääkonttoria muutetaan paraikaa takaisin asunnoiksi. Neliöhinnan täytyy olla olennaisesti korkeampi asuntoina, koska remontti on kallis ja senkin jälkeen kaupunki perii maksua kaavoitushyödystä.

Ekonomisti ajattelisi, että jokaisella tontilla on suhteellinen etu siihen toimintaan, jossa siitä maksettaisiin eniten. Kaupunkisuunnittelijan ajattelumaailmassa tämä on keinottelua, siis jotain hyvin pahaa.

Kantakaupungissa on muutettu toimistoja asunnoiksi peräti 200 000 kerrosneliön verran. Tämä vastaa viittätuhatta uutta asukasta. Hakemuksia on tiettävästi käsittelyssä tuplasti enemmän.

Maan paras paikka toimistoille – ja asunnoille

Kaupunkisuunnittelijat puolustavat kantakaupungin toimistoja sillä, että ne ovat haluttuja. Toimistotilaa ei keskustassa ole tyhjänä lähes lainkaan, muualla kyllä on. Lue lisää

Seuraava sivu »