Kaupunkien voitto ‑pamfletin julkistamistilaisuus

29 vastausta artikkeliin “Kaupunkien voitto ‑pamfletin julkistamistilaisuus”

1. Yksi kysymys, oliko kehätei­den tekem­i­nen oikea ratkaisu kaupunkien kehi­tyk­sen kannalta?

   Vastaa

2. Minus­ta näyt­tää selvältä, että suurkaupun­git tar­joa­vat parhaat mah­dol­lisu­udet taloudel­liselle toimin­nalle ja tiivis kaupunki­rakenne tar­joaa tiet­tyjä etu­ja suh­teesa hajanaisem­paan rakenteeseen.

   On kuitenknin mie­lenki­in­toinen ja han­kala kysymys, miltä osin ja mis­sä määrin suurten kaupunkiseu­tu­jen taloudelli­nen men­estys perus­tuu juuri “kaupunki­maisuuten” ja miltä osin saman­lainen taloudelli­nen men­estys on mah­dol­lista saavut­taa myös esikaupunki­maisem­mal­la rak­en­tamisel­la? Joku voisi esim. huo­maut­taa, että Piilak­so on hyvin esikaupunki­mainen alue.

   Vastaa

3. Pekka Pietilä:
   Yksi kysymys, oliko kehätei­den tekem­i­nen oikea ratkaisu kaupunkien kehi­tyk­sen kannalta?

   Oli.

   Vastaa

4. En pääse paikalle, sil­lä olen matkalla Pohjois-Kar­jalasa könl­niläisys­tätäväni kanssa.

   Mitä tiedätte Lewis Mumfordista?

   Vastaa

5. On ehkä ennenaikas­ta kysyä mitään ennen pam­fletin viral­lista julk­istamista, mut­ta jo otsikko on mie­lenki­in­toinen. Onko otsikko ehkä jonkin­lainen sodan tai tap­pi­on julis­tus maaseudulle? Vai perus­tuuko kaupunkien voit­to / kasvu enem­män väestönkasvulle, kuten tässä blo­gis­sa on joskus vihjailtu?

   Vastaa

6. Markku af Heurlin:
   En pääse paikalle, sil­lä olen matkalla Pohjois-Kar­jalasa könl­niläisys­tätäväni kanssa.

   Mitä tiedätte Lewis Mumfordista? 

   Tuo on eri­no­maisen hyvä kysymys, lisäk­si se on esitet­ty juuri sopi­vaan aikaan ja oikealle taholle, esim. Helsingis­sä viihty­isää ja vehreää kaupunkiym­päristöä, ja sen tärkeitä ulkoilu- ja virk­istysaluei­ta ymmärtääk­seni paljolti betonil­la täyt­tämään ja liikaa tiivistämään (ainakin aiem­min luke­mani perus­teel­la) pyrkiville henkilöille!

   Uut­ta pam­flet­tia en tietenkään tunne, mut­ta jo sen nimi herät­tää kysymyk­siä. “Kaupunkien voit­to”, niin mis­tä? Ettei vain omista asukkaistaan, kuten pahoin pelkään?

   Tiivis kivikaupun­ki on usein talvisin hyytävän kylmä ja lämpim­inä kesäpäiv­inäkin ahdis­ta­van kuuma. Puut, pen­saat, puis­tot, met­siköt ja mon­et ulkoilu­alueet, sekä mon­et vapaat, rak­en­ta­mat­tomat kalliot ja meren­ran­nat, sopi­va väljyys ja inhimilli­nen raken­nusko­rkeus, olkoot jatkos­sakin kaupunkimme asukkaiden viihty­isyy­den takaa­va tunnusmerkki!

   PS. Ohes­sa vielä kysymys niille, jot­ka asi­as­ta jotakin teitävät: Minne katosi paikallaan pitkään säi­lytet­ty kan­to Koivusaaren metroase­man län­tisen sisäänkäyn­nin työ­maan luoteis­nurkalta (nyt, vast’ikään pure­tun aitauk­sen ulkop­uolelta)? Saiko se saman­laisen kohtalon kuin Z. Mil­er’in piirtämä kan­to kir­jas­sa “Myyrä kaupungis­sa”, jos­sa kan­nol­la oli eri­tyi­nen merk­i­tys? Tuo las­tenkir­ja voisi (Mum­fordin ja mon­en muun kir­joit­ta­jan ohel­la) olla kuvi­tuksi­neen ja tek­stei­neen hyvää luet­tavaa niin Osmolle kuin muu­ta­malle Mikollekin.

   Vastaa

7. Ettei vain olisi kyseessä ns. ‘Pyrrhok­sen voitto’?

   Vastaa

8. Pet­teri Koso­nen:
   On kuitenknin mie­lenki­in­toinen ja han­kala kysymys, miltä osin ja mis­sä määrin suurten kaupunkiseu­tu­jen taloudelli­nen men­estys perus­tuu juuri “kaupunki­maisuuten” ja miltä osin saman­lainen taloudelli­nen men­estys on mah­dol­lista saavut­taa myös esikaupunki­maisem­mal­la rak­en­tamisel­la? Joku voisi esim. huo­maut­taa, että Piilak­so on hyvin esikaupunki­mainen alue. 

   Piilaak­son (San­ta Clara Coun­ty) asukasti­heys on 530/km2, se aset­tuu asukasti­hey­deltään Turun ja Tam­pereen väliin. 

   Väljän asukasti­hey­den kään­töpuoli on asun­to­jen järkyt­tävät hin­nat ja liikenneruuhkat.

   Asun­non myyn­ti­hin­nan medi­aani San­ta Clara Coun­tys­sa on $900,000. Medi­aani koko Bay Are­al­la oli $700,000. Yhdys­val­lois­sa käytetään yleis­es­ti nyrkkisään­töä, jon­ka mukaan vuokraan pitäisi men­nä korkein­taan 1/3 tuloista. Piilaak­sos­sa menee hel­posti puo­let vuokraan. Voikin kysyä onko väljä kaavoitus rajoit­ta­va tek­i­jä men­estyvän kaupun­gin kasvus­sa. Kaupungista voisi tul­la vielä men­estyneem­pi, jos se kaavoitet­taisi­in tiivi­im­mäk­si. Piilaak­so on San Fran­sis­con Espoo. Itse San Fran­sis­cos­sa hin­nat ovat vielä kovempia. 

   http://www.sfgate.com/cars/article/San-Francisco-s-traffic-congestion-is-2nd-worst-6172993.php

   http://www.chpc.net/dnld/HousingNeedSANTACLARAdraftFinal070314.pdf

   http://priceonomics.com/the-san-francisco-rent-explosion-part-iii/

   Vastaa

9. “Kaupungista voisi tul­la vielä men­estyneem­pi, jos se kaavoitet­taisi­in tiiviimmäksi.” 

   Joo. Pait­si että ne men­estyjät itse tup­paa­vat kes­ki-ikäistyessään halu­a­maan omaa tont­tia, riit­tävästi neliöitä ja omaa rauhaa — tai näin ainakin kaupunki­tutk­i­ja Mari Vaat­to­vaaran ja näi­den Hesarin haas­tat­telemien huip­pu­osaa­jien itsen­sä mukaan. Eli eihän se nk. luo­va luok­ka vält­tämät­tä kyl­lä ole tuos­ta urban­is­mista _lähellekään_ yhtä innois­saan kuin Soin­in­vaara ja palstalaisensa…

   Vastaa

10. “asun­to­jen järkyt­tävät hin­nat ja liikenneruuhkat” 

    “Itse San Fran­sis­cos­sa hin­nat ovat vielä kovempia” 

    Niin, eli miten se nyt sit­ten on? Järkyt­tävää vai epäjärkyt­tävää? Hin­nat järkyt­täviä, mut­ta tiivim­mässä paikas­sa _vieläkin_ järkyt­täväm­mät — mut­ta se on ihan ookoo, kos­ka tiivis ja eko ja stadi?

    Vastaa

11. Kaupunke­ja ei ole ilman niitä ympäröivää elin­voimaista maaseu­tua. Pitää olla tas­apaino. Tas­apaino vain on muut­tunut vuo­sisato­jen kulues­sa, kos­ka entistä pienem­pi maaseu­tu­väestö pystyy elät­tämään entistä suurem­man kaupunkilaisväestön. 

    Täy­tyy toivoa, että pie­nil­läkin kaupungeil­la on tule­vaisu­ut­ta. Helsin­ki on pieni kaupun­ki. Kaupunki­maista asu­tus­ta on vain joku kort­teli niemen nokassa. 

    Enem­män olisin kuitenkin huolis­sani maaseudus­ta. Iso- ja pieni­jako hävit­tivät tiivi­it kylät Suomes­ta, mikä oli fik­sua sen aikaisel­la teknolo­gial­la. Tänään koneelli­nen maat­alous liikkuu pitk­iäkin matko­ja pel­lol­ta toiselle. Miten pidämme maaseudun elävänä? Se on eline­hto kaupungeille.

    Vastaa

12. Mau­r­izio:
    “asun­to­jen järkyt­tävät hin­nat ja liikenneruuhkat” 

    “Itse San Fran­sis­cos­sa hin­nat ovat vielä kovempia” 

    Niin, eli miten se nyt sit­ten on? Järkyt­tävää vai epäjärkyt­tävää? Hin­nat järkyt­täviä, mut­ta tiivim­mässä paikas­sa _vieläkin_ järkyt­täväm­mät – mut­ta se on ihan ookoo, kos­ka tiivis ja eko ja stadi? 

    Hin­taan vaikut­taa kai yleen­sä kysyn­nän ja tar­jon­nan suhde. Suomes­sa voivat tosin hin­taa nos­taa myös ns. sosi­aaliset asum­istuet, jos asum­ista tue­taan niiden myötä verovaroin ja sel­l­aisil­la alueil­la, joil­la omara­hoit­teiset asun­not meni­sivät muutenkin kaupaksi. 

    Jos esim. Töölö van­hempana, tahi Jätkäsaari tai Ruo­ho­lahti uudemp­ina, ovat tuol­laisia hyvin kau­pak­si meneviä aluei­ta, voisi tuet­tua asum­ista sijoit­taa pain­ot­taen sitä selvästi kauem­mas, esim. Kar­jaan suun­taan, tai muualle, pidem­mälle, junaradan var­teen, mis­sä kus­tan­nus­ta­so on alhaisem­pi. Se tulisi veron­mak­sajien kannal­ta edullisem­mak­si ja aut­taisi myös kar­si­maan julk­isia meno­ja. Pääkaupunkia ympäröivät seu­tukun­nat saisi­vat tuos­ta myös uusien asukkaiden tuo­maa piristys­tä osalleen.

    Kaupun­gin ulkoilu- ja virk­istysaluei­den merk­i­tys on ihmisille myös suuri. Samoin on lai­ta kaupun­gin julk­isil­ta paikoil­ta, reit­eiltä ja alueil­ta avau­tu­vien maise­mallis­ten ympäristö­jen osalta. Kaupunkiym­päristömme ei ole vain har­valukuinen joukko pis­temäisiä paikko­ja, vaik­ka äsket­täisessä yleiskaavaky­selyssä nähdäk­seni vain tämän tulkin­nan mukaises­sa muo­dos­sa, kovin kapeakat­seis­es­ti, kan­nan­ot­to­ja kaupunki­laisill­ta pyydettiin! 

    Kaupun­ki on täyn­nä paikko­ja, mut­ta ihmi­nen käyt­tää kulkure­it­te­jä sekä kokee ja eri ais­teil­laan havait­see myös tilo­ja, sekä näkymiä ja niiden jatku­moi­ta. Näi­den laadus­ta on syytä kan­taa huol­ta aiem­paa enem­män huol­ta, vaik­ka Soin­in­vaara ja Särelä halu­aisi­vatkin näkökul­mi­amme kaikkial­la kaventaa. 

    Onko Vihrei­den takin vuori har­maa, kun eräs Helsin­gin laa­jim­mista vihreistä ken­tistä Talis­sa (golf-kent­tä) kuu­lunee betonoitavien aluei­den listalleen? Sini­nen värikään ei ole tur­vas­sa, jos tiivis rak­en­t­a­mi­nen rajaa ja peit­tää jatkos­sa näkymiä merelle ja taivaalle, esimerkik­si Koivusaaren luona ja viimek­si­maini­tun osalta paljolti muuallakin? 

    Rak­en­tamis­su­un­nitelmil­ta ei ole tur­vas­sa ympäristömme punasävyisetkään värit, mikäli liian korkealle kohoavin raken­nus­mas­soin halu­taan auringonlaskut ja iltaruskot julk­isil­ta kulku­väyliltämme peit­tää. Esimerkik­si Vask­i­lahti, jolle raken­nuk­set eivät tois­taisek­si var­joaan heitä, on iltaisin parhaim­mil­laan joskus myös kullankeltainen. 

    Ympäristömme synken­tämi­nen, vehrey­den ja vihrey­den vähen­tämi­nen ei saa olla kaupunkisu­un­nit­telun seu­raus. Liika tiivistämi­nen voi tuo­hon kuitenkin johtaa. 

    Isot virheet on syytä ehkäistä ajoissa!

    Vastaa

    1. Jos Tal­in golfkent­tä ote­taan “rak­en­tamiseen”, itse golfken­tälle raken­netaan hyvin vähän. Siitä tulee ympärille laa­jenevan asu­tuk­sen virk­istysaluet­ta. Tuo kaikille avoin virk­istysalue on jok­seenin vält­tämätön, jos ympärille raken­netaan paljon.

       Vastaa

13. Mau­r­izio:
    “Kaupungista voisi tul­la vielä men­estyneem­pi, jos se kaavoitet­taisi­in tiiviimmäksi.” 

    Joo. Pait­si että ne men­estyjät itse tup­paa­vat kes­ki-ikäistyessään halu­a­maan omaa tont­tia, riit­tävästi neliöitä ja omaa rauhaa – tai näin ainakin kaupunki­tutk­i­ja Mari Vaat­to­vaaran ja näi­den Hesarin haas­tat­telemien huip­pu­osaa­jien itsen­sä mukaan. Eli eihän se nk. luo­va luok­ka vält­tämät­tä kyl­lä ole tuos­ta urban­is­mista _lähellekään_ yhtä innois­saan kuin Soin­in­vaara ja palstalaisensa…

    Tuos­sa on luul­tavasti sukupolviero. Suuret ikälu­okat halu­si­vat vielä yleis­es­ti omakoti­talo­ja. Hei­dän lapsen­sa ovat kaupunki­laisem­pia ja vain osa heistä halu­aa omakoti­talon, useim­mat suo­si­vat ker­rostalo­ja tai riv­i­talo­ja pienel­lä pihal­la. Suurten ikälu­okkien lapsen­lapset ovat sit­ten jo enim­mäk­seen kaupunki­laisia, jot­ka eivät edes haaveille omakoti­talosta laitakaupungilla.

    Vastaa

14. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Tal­in golfkent­tä ote­taan “rak­en­tamiseen”, itse golfken­tälle raken­netaan hyvin vähän. Siitä tulee ympärille laa­jenevan asu­tuk­sen virk­istysaluet­ta. Tuo kaikille avoin virk­istysalue on jok­seenin vält­tämätön, jos ympärille raken­netaan paljon.

    Tuo kuu­lostaa valitet­tavasti viher­aluei­den jatku­van rak­en­tamisen puo­lus­telul­ta jonkin tätä tarkoi­tus­ta varten viritel­lyn viher­aluei­den lisään­tymistä todis­ta­van mit­tarin avul­la. Vähän ris­tiri­itaista siis.

    Tästä muis­tu­vat mieleen van­hat keskus­puis­ton raken­nus­tarkoituk­si­in lohkomisen ajat, jol­loin vihreät seisoi­vat bar­rikadin vas­takkaisel­la puolel­la puo­lus­ta­mas­sa kaupun­gin viher­aluei­den säilyttämistä.

    Eli yksinker­taisem­min selitet­tynä, kaupun­gin väk­ilu­vun kasvu näyt­tää ole­van vihreille nykyään tärkeämpi tavoite kuin sen viher­aluei­den säi­lyt­tämi­nen. Pitääkö paikkansa?

    Vastaa

15. Mau­r­izio:

    …Joo. Pait­si että ne men­estyjät itse tup­paa­vat kes­ki-ikäistyessään halu­a­maan omaa tont­tia, riit­tävästi neliöitä ja omaa rauhaa… 

    En tiedä, mikä “huip­pu­osaa­ja” on tuol­laista suoltanut. Ei hän ainakaan kaupunkiso­si­olo­gias­ta tai ‑ekono­mi­as­ta mitään ymmär­rä tai sit­ten kyse tilas­ta tarkoit­taa ker­rostaloa­sun­non neliöitä, mikä taas voikin pitää paikkansa.

    Tilaa haetaan ruuhkavu­osi­na, kun koetaan että lap­sille on hyvä tar­jo­ta rauhal­lisem­pi asum­is­muo­to. Toki nykyään taas on paljon per­heitä, jot­ka eivät edes siinä vai­heessa halua pois kaupungista, vaan pysyvät koko ajan keskus­tas­sa. Nyt siis tarkoi­tan aluet­ta johon voidaan laskea vielä Taka-Töölön eteläosat. Sen takia kaik­ki “ennus­teet” koulu­jen ja päiväkko­tien osalta ovat ihan pihal­la, kun on kuun­nel­tu näitä “huip­pu­osaa­jia”, joiden mukaan ihmiset eivät halua asua kaupungissa. 😀

    Suomen­ruot­salaisia tut­tu­ja seu­rates­sa voi tode­ta, että hyvin nor­maali elinkaari on syn­tyä Granis­sa, muut­taa opiskele­maan keskus­taan, perus­taa per­he Grani­in ja tul­la las­ten lähdet­tyä kotoa taas keskus­taan. Ongel­ma muo­dos­tuu siitä, ettei keskus­taa ole riit­tävästi tarpeeseen ver­rat­tuna ja hin­nat ovat pil­vis­sä. Tiedän, että 30-luvul­la tavalli­nen virkamies pystyi osta­maan asun­non Viiskul­mas­ta. Vielä 60-luvul­la käsit­tääk­seni perus virkamiehen tuloil­la pystyi osta­maan Töölöstä asun­non. Nyt virkamies ajaa oma­l­la autol­la Nur­mi­järvelle, kos­ka lähempää et saa asun­toa tuloil­lasi ja omakoti­ton­ti Suomes­sa kaavoite­taan mah­dol­lisim­man kauas rautateistä.

    Vastaa

16. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Tal­in golfkent­tä ote­taan “rak­en­tamiseen”, itse golfken­tälle raken­netaan hyvin vähän… 

    Eli pro­jek­ti­na ihan jär­jetön. Sinän­sä kent­tä on niin kaukana Helsingistä, ettei sen rak­en­tamisel­la ole mitään kiiret­tä, mut­ta jos se raken­netaan niin rak­en­tamisen pitää olla osa muu­tos­ta, jos­sa Turun motarin, Rantaradan ja Kol­mostien rajaa­ma alue ruu­tukaavoite­taan ker­ral­la. Osmo, tuo suun­nitel­ma nyky­muo­dos­saa on täysin hyödytön­tä näpertelyä.

    Vastaa

17. Juho Laatu: Tuo kuu­lostaa valitet­tavasti viher­aluei­den jatku­van rak­en­tamisen puo­lus­telul­ta jonkin tätä tarkoi­tus­ta varten viritel­lyn viher­aluei­den lisään­tymistä todis­ta­van mit­tarin avul­la. Vähän ris­tiri­itaista siis.

    Tästä muis­tu­vat mieleen van­hat keskus­puis­ton raken­nus­tarkoituk­si­in lohkomisen ajat, jol­loin vihreät seisoi­vat bar­rikadin vas­takkaisel­la puolel­la puo­lus­ta­mas­sa kaupun­gin viher­aluei­den säilyttämistä.

    Eli yksinker­taisem­min selitet­tynä, kaupun­gin väk­ilu­vun kasvu näyt­tää ole­van vihreille nykyään tärkeämpi tavoite kuin sen viher­aluei­den säi­lyt­tämi­nen. Pitääkö paikkansa? 

    Ehkä vihrei­den joukois­sa on har­maan­nut­tu, tai sit­ten siel­lä on Osmoa nuorem­mil­la kään­tynyt nut­tu nurin, jol­loin se har­maa vuori on tul­lut esi­in. Laske­vat ehkä saa­vansa lisää uusia ääniä täl­lä taval­la parem­min. Syr­jäkylil­lä kun saat­taa ehkä ainakin alkaa nuo­ria miehiä Keskus­tan houku­tuk­set kiin­nos­taa Vihre­itä enemmän.

    Vastaa

18. Kalle: En tiedä, mikä “huip­pu­osaa­ja” on tuol­laista suoltanut. 

    Tuos­sa vähän näkökulmaa:
    http://www.yss.fi/yks2011-3_eskela.pdf

    Vastaa

19. Sakke: Ehkä vihrei­den joukois­sa on har­maan­nut­tu, tai sit­ten siel­lä on Osmoa nuorem­mil­la kään­tynyt nut­tu nurin, jol­loin se har­maa vuori on tul­lut esi­in. Laske­vat ehkä saa­vansa lisää uusia ääniä täl­lä taval­la parem­min. Syr­jäkylil­lä kun saat­taa ehkä ainakin alkaa nuo­ria miehiä Keskus­tan houku­tuk­set kiin­nos­taa Vihre­itä enemmän.

    Vihreät ovat muut­tuneet ehkä luon­top­uolueesta city­puolueen suun­taan. Mon­et vihreät tosin van­nonevat ekol­o­gisu­u­den ja citykult­turin ole­van yksi ja sama asia. Maal­la ajatel­laan yleis­es­ti toisin.

    Syr­jäkylil­lä on myös mui­ta vihreän puolueen men­estys­tä hait­taavia tek­i­jötä. Maaseudul­la met­sästys kelpu­ute­taan yleis­es­ti luon­non­mukaiseen elämän­ta­paan. Vihrei­den vah­va arvolib­er­aal­ius vieroksut­ta­nee joil­lain uskon­nol­lisil­la alueil­la (näitä lie­nee enem­män maaseudul­la kuin kaupungeissa).

    Vastaa

20. Juho Laatu:
    … Maaseudul­la met­sästys kelpu­ute­taan yleis­es­ti luon­non­mukaiseen elämäntapaan… 

    Kyl­lä se kaupungis­sakin kelpu­ute­taan ihan jotain luon­nos­ta vier­aan­tunei­ta “cityvihre­itä” luku­unot­ta­mat­ta, mut­ta he eivät ole oikeasti vihre­itä. Minus­ta ihmi­nen ei voi olla aidosti vihreä ilman met­sästysko­rt­tia, kalas­tuslu­paa ja koti­tarvevil­je­lyä. Alal­la toki on kaiken­laisia oppor­tunis­te­ja, joille Espan puis­to ja lat­te ovat luontokokemuksia.

    Vastaa

21. N: Tuos­sa on luul­tavasti sukupolviero. Suuret ikälu­okat halu­si­vat vielä yleis­es­ti omakoti­talo­ja. Hei­dän lapsen­sa ovat kaupunki­laisem­pia ja vain osa heistä halu­aa omakoti­talon, useim­mat suo­si­vatk­er­rostalo­ja tai riv­i­talo­ja pienel­lä pihal­la. Suurten ikälu­okkien lapsen­lapset ovat sit­ten jo enim­mäk­seen kaupunki­laisia, jot­ka eivät edes haaveille omakoti­talosta laitakaupungilla. 

    Ehkeivät täl­lä het­kel­lä, mut­ta aika näyt­tää, miten jatkos­sa käy … , ellei heiltä sit­ten jää myöhem­min kokon­aan hok­saa­mat­ta, mitä kaikkea aitoa, lähilu­on­non tai oman pihan saati puu­tarhan suo­maa, vaille sil­loin jäävät.

    Vastaa

22. Kalle: Kyl­lä se kaupungis­sakin kelpu­ute­taan ihan jotain luon­nos­ta vier­aan­tunei­ta “cityvihre­itä” luku­unot­ta­mat­ta, mut­ta he eivät ole oikeasti vihre­itä. Minus­ta ihmi­nen ei voi olla aidosti vihreä ilman met­sästysko­rt­tia, kalas­tuslu­paa ja koti­tarvevil­je­lyä. Alal­la toki on kaiken­laisia oppor­tunis­te­ja, joille Espan puis­to ja lat­te ovat luontokokemuksia.

    Suomes­sa ter­mi “vihreä” tarkoit­taa ensisi­jais­es­ti vihreän puolueen näkökan­to­jen symp­paa­jaa, mikä tarkoit­taa tosi­aan nykyään aika selvästi eri asi­aa kuin “luon­non­suo­jelua keskeisenä tavoit­teenaan pitävä henkilö”.

    Minus­ta luon­non­suo­je­lu­mielessä vihreä voi olla myös ilman osaa noista lis­taamis­tasi vaa­timuk­sista, sil­lä kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea. Voi myös olla vaikka­pa veg­aani ja luon­non­suo­jelu­vihreä. Tuo veg­aani ei ehkä vas­tus­ta muiden kohdal­la hir­ven­li­han syömistä.

    Vihrei­den poli­ti­ikas­sa ehkä ensim­mäisenä tökkii (luon­non­suo­jelu­vihrey­den osalta) nykyään into mak­si­moi­da “eko­talous” niin, että Suomen luon­to polte­taan mak­si­maalisen täy­del­lis­es­ti polt­tokat­tilois­sa tai ote­taan muuhun teol­lisu­uskäyt­töön. Tähän näkökul­maan sopii hyvin ajatuk­sesi siitä, että Espan puis­to (ta muu­ta­ma nimet­ty pieni lun­non­suo­jelu­alue opas­tuskeskuksi­neen) edus­taa monille vihreille Suomen luon­toa (siis sitä suo­jeltavaa osaa siitä). Luon­nolle ei siis hei­dän mielestään tarvi­ta juurikaan omaa elin­ti­laa, vaan riit­tää, että vihreille itselleen raken­netaan siisti virkistäytymiskohde.

    Myös esim. OS:n innos­tus kiihdyt­tää väestönkasvua (eri­tyis­es­ti Helsingis­sä, mut­ta myös koko Suomes­sa pitämäl­lä väestöpyra­mi­di tyvestään tuke­vana) sopii huonos­ti luonnossuojeluvihreyteen.

    Vastaa

23. Pari tämä­naa­muista uutista, koulutet­tu­jen nuorten maas­ta­muut­to­haluista ja Tallinnan vetovoimas­ta panee ajat­tele­maan mis­tä on kysymys. Itsekin olen juuri kol­un­nut Kala­ma­jan kolkkia, ja toden­nut kuin­ka KV-pro­jek­te­ja tehneenä olisi kepeä veto lähteä töi­hin vaik­ka Hol­lan­ti­in. Ennakkoes­imerkkinä ovat vaik­ka Balt­ian maat, joiden julkisen talouden säästöku­u­rit ovat kyl­läkin ter­ve­hdyt­täneet taloudet (ja nyt alka­vat vetää esim. suo­ma­laisia?), mut­ta aja­neet koulute­tut nuoret ulkomaille.

    Mis­sä määrin kyse on siitä että kaupungis­tu­miske­hi­tys, joka on ensin ajanut maaseudul­ta Jyväskylään ja Oulu­un, ja sit­ten Helsinki­in, on nyt kään­tymässä Helsingistä Berli­ini­in ja Lontooseen?

    Mis­sä määrin kyseessä on saman­laisen EU-val­u­vian oras­t­a­mi­nen kuin Euro , kun käyt­töön on otet­tu eräitä liit­to­val­tion omi­naispi­irteitä, mut­ta ei niitä kaikkia? Esim. USA:han sopeu­tuu eri osien­sa eri­tah­tiseen kehi­tyk­seen siten että väki varsin kevyesti muut­taa taan­tuvil­ta alueil­ta kehit­tyville, mut­ta toisaal­ta liit­to­val­tion tulon­si­ir­rot tasaa­vat kehitystä.

    Rin­nakkaissäi­keessä käytävän maa­han­muut­tokeskustelun eräät kom­men­toi­jat ovat arvatenkin sitä mieltä että lähti­jät pak­enevat Suomen pako­lais­poli­ti­ikkaa. Mut­ta suosi­tu­impia kohde­mai­ta tun­tu­vat ole­van Ruot­si, Sak­sa ja Iso-Britannia?

    Entä kuin­ka moni pak­e­nee Antti Rin­teen näköistä poli­ti­ikkaa? Venäjän uhkaa ja sep­pokääriäis­läistä reagoin­ti­ta­paa? Pelkoa siitä että itselle ei jää eläket­tä aikaisem­min kerä­ty­istä puskureista, eikä jatku­vasti korkea vero­tus mah­dol­lista omi­in eläkkeisi­in säästämistä? Jotain muu­ta? Kaikkia noista? Yksi pak­e­nee yhtä, toinen toista?

    Vastaa

24. Kiitok­set blo­gis­tille päivän julkkarista ja paneel­ista. Edes Mat­ti Van­hanen ei änkyröin­nistään huoli­mat­ta onnis­tunut täysin pilaa­maan pam­fletin selkeitä ehdo­tuk­sia Suomen kehit­tämisek­si. Van­hasen kom­ment­ti kiin­teistövero­jen siir­tymis­es­tä kaupun­gin vuokra-asun­to­jen vuokri­in taisi olla kepu­lais­telun poh­jan­oteer­aus. Jokunen asialli­nenkin kom­ment­ti sieltä Nur­mi­järveltä tuli rehellisyy­den nimis­sä, vaik­ka kokon­aisuute­na aika näköalat­toma­l­ta entisen pm:n anti vaikut­tikin. Ode olisit voin­ut hie­man enem­män haas­taa Van­has­ta ainakin asi­akysymys­ten osla­ta, vaik­ka suo­ranainen väit­te­ly ei kyseessä ollutkaan.

    Vastaa

25. Kep­su: Ode olisit voin­ut hie­man enem­män haas­taa Van­has­ta ainakin asi­akysymys­ten osla­ta, vaik­ka suo­ranainen väit­te­ly ei kyseessä ollutkaan.

    Minus­ta tilaisu­us oli aika hyvässä bal­anssis­sa, eipä siel­lä olisi ollut juuri aikaa lähteä deba­toimaan yksi­tyisko­htaisem­min kuin nyt debatoitiin.

    Mikko Särelän point­ti Interenetin roolista oli mielestäni oival­ta­va — että kyläy­hteisöis­sä asukkaat tun­si­vat kylän tar­joa­mat mah­dol­lisu­udet muutenkin, mut­ta kaupungeis­sa vas­ta net­ti on helpot­tanut kohtaan­to-ongel­maa, eli tehnyt mah­dol­lisek­si lukuisien kaupungis­sa jär­jestet­ty­jen tapah­tu­mien lev­itä niistä kiin­nos­tunei­den lukuis­ten ihmis­ten tietoisuutean.

    Vastaa

26. Kiitos julkkar­i­ti­laisu­ud­es­ta omas­takin puolestani.

    Itseäni jäi mieti­tyt­tämään tämä kiinteistövero?

    Olete­taan että saan vuokrat­u­loa asun­nos­ta 100 euroa kulu­jen ja vero­jen jäl­keen. Nyt jos kulut nou­se­vat (vaik­ka vero­jen muo­dos­sa) ja hom­mas­sa olisi vuokraa­jan kannal­ta mitään järkeä niin kan­nat­taa ainakin yrit­tää nos­taa vuokraa.

    Nyt jäl­jel­lä 2 vai­h­toe­htoa. 1) Joku mak­saa sen korote­tun hin­nan, joko nykyi­nen tai uusi vuokralainen. 2) Kukaan ei suos­tu mak­samaan korotet­tua vuokraa jol­loin mak­san verot omas­ta pussista.

    Pidän vai­h­toe­htoa 1 toden­näköisem­pänä vai­h­toe­htona, varsinkin jos kaik­ki vuokranan­ta­jat korot­ta­vat vuokriaan.

    Vastaa

    1. Siir­tymäkausin kiin­teistöveron korot­tamises­sa on vähän han­kala, mut­ta jos kiin­teistövero on jo nous­sut ja hark­it­set sijoi­tusasun­non ostoa, sum­ma joka sin­un kan­nat­taa asun­nos­ta mak­saa on aiem­paa alem­pi. Sama kos­kee kaikkia muitakin osta­jia, minkä seu­rauk­se­na asun­to­jen myyn­ti­hin­nat laske­vat niin, että asumisku­lut pysyvät ennallaan.

       Vastaa

27. Osmo Soin­in­vaara: Siir­tymäkausin kiin­teistöveron korot­tamises­sa on vähän han­kala, mut­ta jos kiin­teistövero on jo nous­sut ja hark­it­set sijoi­tusasun­non ostoa, sum­ma joka sin­un kan­nat­taa asun­nos­ta mak­saa on aiem­paa alem­pi. Sama kos­kee kaikkia muitakin osta­jia, minkä seu­rauk­se­na asun­to­jen myyn­ti­hin­nat laske­vat niin, että asumisku­lut pysyvät ennallaan.

    Siel­lä tilaisu­udessa ja kir­jaa lukies­sa jää vähän miet­timään, miten kus­tan­nusten nos­t­a­mi­nen (kiin­teistöveroa nos­ta­mal­la) ei nos­taisi asumisku­lu­ja. Kävisikö tosi­aan niin, että työn ja raa­ka-ainei­den osu­us putoaisi vas­taavasti. Sitähän voi kokeil­la sil­lä, että kaupun­ki rak­en­taa muu­ta­man talon ja päät­tää, että tont­ti vuokrataan 300 vuodek­si kiin­teistöveroa kuvaaval­la korkeal­la vuokral­la. Tämä sit­ten kom­pen­soitaisi­in sil­lä, että kaupun­ki ei ota sitä raken­nus­li­ik­keen sikakap­i­tal­istin suur­ta voit­toa ja kaik­ki voit­ta­vat. Soin­in­vaaran lausumaa mukaillen “joidenkin sisäl­lä asuu vulgäärimarxilainen”

    Vastaa