Miksi perustulo on ajankohtainen

Min­un lähtöko­htani tukea perus­tu­loa on prag­maat­ti­nen. Perus­tu­loa on parem­pi tapa toteut­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan kuu­lu­va tulon­jako kuin nykyi­nen hyvin sir­paleinen sosiaaliturvajärjestelmämme.

Perus­tu­loa mak­set­taisi­in vähän yli 500 euroa jokaiselle täysi-ikäiselle suo­ma­laiselle kuus­sa. Muut tulot eivät perus­tu­loa pienen­täisi, mut­ta veroa niistä menisi ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta alka­en. Itse perus­tu­lo on vero­ton. Sik­si se vas­taa suun­nilleen työ­markki­natukea. Nor­maalia palkkat­u­loa saa­van tilanne ei muu­tu. Käteen jää jok­seenkin yhtä paljon kuin nytkin. Työt­tömän tilanne ei myöskään muu­tu. Lisää rahaa tulee niille, joil­la on pieniä ansiotuloja.

Ajanko­htaisek­si perus­tu­lon tekee meneil­lään ole­va palkka­jakau­man polar­isoi­tu­mi­nen automaa­tion ja tietotekni­ikan myötä. Keskeltä pois­tuu hyvä­palkkaisia ammat­te­ja ja reunoille tulee lisää toisaal­ta varsin hyvä­palkkaisia korkean osaamisen ammat­te­ja ja mata­la­palkkaisia, lähin­nä palvelu­alo­jen työpaikkoja.

Mata­la­palkkaisten töi­den lisään­tymistä ei voi oikein estää. Jos niiden palkko­ja nos­te­taan tulopöy­dässä, mata­la­palkkatyö vai­h­tuu työttömyydeksi.

Mata­la­palk­ka-aloil­la töitä teke­vien tulota­soa on nos­tet­ta­va muin keinoin. Se on vält­tämätön­tä jo kansal­lisen ehey­den kannal­ta. Polar­isoitu­va tulon­jako johtaa polar­isoitu­vaan vihan­pidon yhteiskuntaan

Perus­tu­lo aut­taa pieni­palkkaisia ja eri­tyis­es­ti niitä, joiden työ on osa-aikaista tai satunaista.

Entis­inä aikoina tulon­jaon tasaamiseen riit­ti, että pro­gres­si­ivisel­la vero­tuk­sel­la otet­ti­in isopalkkaisil­ta. Pitäisi myös antaa pieni­palkkaisille. Tässä on ero perus­tu­lon ja nykyisen tulo­jen­tasausjär­jestelmän välillä.

Olemme keskit­tyneet liiak­si vain työt­tömien toimeen­tu­loon. Vähem­mälle huomi­olle on jäänyt, että moni työtä tekevä saa käteen aivan yhtä vähän.

= = =

Perus­tu­lon tekee ajanko­htaisek­si myös työt­tömyy­den luon­teen muuttuminen.

Ennen työt­tömyys oli väli­aikaista ja suh­dan­nelu­on­toista. Nyt työt­tömistä suurin osa kuu­luu joukkoon, jol­la työt­tömyys on pysyvän luon­teista vuorot­telua lyhyi­den työkeikko­jen ja työt­tömyy­den välillä.

Tois­tu­vaistyöt­tömän kan­nat­taa laskea tarkkaan, mil­loin kan­nat­taa olla täis­sä ja mil­loin ei. Laskem­i­nen ei ole help­poa, kos­ka sään­nöt ovat todel­la mon­imutkaiset. Työ kyl­lä yleen­sä lop­ul­ta kan­nat­taa, mut­ta tästä ei ole apua, jos henkilö itse ei sitä tiedä.

Perus­tu­lol­la sään­nöt ovat selvät: työ kan­nat­taa aina.

Työt­tömyys­tur­van sään­töjä on paikkail­tu niin, että palkkatyön vas­taan otta­mi­nen kan­nat­taa melkein aina, mut­ta itsen­sä työl­listämi­nen suh­teen kan­nat­taa olla varovainen.

Työt­tömän on luon­te­vaa ryhtyä osa-aikaisek­si yrit­täjäk­si seu­raavaa palkkatyö­jak­soa odotel­lessa, mut­ta työt­tömyysko­r­vaus voi men­nä kokon­aan, jos työtön toimit­ta­ja saa free­lance­ri­na kuin­ka pieniä kir­joi­tus­palkkioi­ta hyvän­sä. Täl­laisia kauhuk­er­to­muk­sia sain lukea eduskun­taan tulleina sähköposteina.

Perus­tu­loon liit­tyy mah­dol­lisu­us kieltäy­tyä surkeas­ta tai alen­tavas­ta työ­tar­jouk­ses­ta. Sel­l­ais­takin on nähty, että karenssin saa, jos nuori nainen kieltäy­tyy top­less ‑tar­joil­i­jan työstä. Tämä tapaus tosin johti ohjei­den tarkistamiseen.

Palveluy­hteiskun­nas­sa on aina lyhy­taikaista tai tilapäistä keikkatyötä ja ruuhkahuip­pu­jen tasaamista. Opiske­li­jat tekevät niitä mielel­lään, työt­tömät eivät koske niihin kepil­läkään. Sadan euron keikas­ta opiske­li­jalle jää 80 euroa käteen, työt­tömälle 15 – 40 euroa. Opin­to­tu­ki on rak­en­teeltaan perus­tu­lo, kos­ka pienet palkkat­u­lot eivät sitä alenna.

Työt­tömyys­tur­van ja asum­istuen ehto­ja on muutet­tu niin, että 300 euroa ansio­tu­lo­ja kuukaudessa ei niihin vaiku­ta. Tämä hyvin perus­tu­lo­henk­i­nen uud­is­tus on työt­tömyyskas­soista saatu­jen tieto­jen mukaan vaikut­tanut selvästi siihen, paljonko työt­tömät tekevät työtä. Työt­tömät ovat tulos­sa opiske­li­joiden keikkatyömarkkinoille.

Ennus­tan, että työt­tömien työn­teko lisään­tyy edelleen. Vie aikansa, ennen kuin uuden lain­säädän­nön avaa­mat mah­dol­lisu­udet oival­letaan niin työn­tek­i­jöi­den kuin työ­nan­ta­jienkin puolella.

Työt­tömyys­tur­van ja asum­istuen perus­tu­lo­henkiset uud­is­tuk­set nos­ti­vat osa-aikatyötä tekevät kau­pan kas­san net­toan­sioi­ta noin 200 eurol­la kuus­sa. Mil­loinka­han PAM on päässyt tupo-pöy­dässä yhtä hyvään tulokseen?

Tässä sovitel­lun päivära­han 300 euron suo­jao­su­udessa on kuitenkin pieni ongel­ma. Sen menet­tää, jos työai­ka ylit­tää 80 pros­ent­tia kokoaikaises­ta työa­jas­ta, kos­ka sit­ten ei enää olekaan työtön. Moni saa nelipäiväis­es­tä työvi­ikos­ta käteen enem­män kuin saisi viisipäiväis­es­tä. Ei se näin voi olla.

Ansiosi­don­naises­sa työt­tömyys­tur­vas­sa ei voi mitään sille, että sen ehtona on olta­va työt­tömyys. Muuten ker­ran työt­tömänä ollut tek­isi lop­ut­tomi­in parem­paa tiliä kuin muut.

Työ­markki­nat­ues­ta pitäisi pois­taa vaa­timus osa-aikaisu­ud­es­ta kokon­aan. Tukea tulisi, jos palk­ka on pieni. Mik­si kahdes­ta yhtä paljon ansait­sev­as­ta pitäisi tukea vain sitä, joka tekee työtä 30 tun­tia viikos­sa mut­ta ei sitä, joka tekee täyt­tä työviikkoa?

Jos työ­markki­nat­ues­ta pois­tet­taisi­in vaa­timus osa-aikaises­ta työn­teosta, olisi se suuri loik­ka kohti perus­tu­loa, ilman niitä riske­jä, joi­ta moni näkee (turhaan) perus­tu­los­sa. Free­lance­ri­na toimi­va työtön toimit­ta­jakin saisi sovitel­tua työ­markki­natukea. Nyt se tyssää epäi­lyyn, että hän kir­joit­ti tuo­ta yhtä kir­joi­tus­ta koko kuukau­den kahdek­san tun­tia päivässä.

Perus­tu­los­sa pelätään, että nuoret miehet syr­jäy­ty­i­sivät työelämän ulkop­uolelle, kun heitä ei voisi patis­taa karenssin avul­la töi­hin tai koulu­tuk­seen. Tätä riskiä ei ole, jos työ­markki­nat­ues­ta pois­te­taan vaa­timus tehdä vain osa-aikaista työtä ja kart­taa itsen­sä työllistämistä.

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

132 vastausta artikkeliin “Miksi perustulo on ajankohtainen”

  1. “Mata­la­palkkaisten töi­den lisään­tymistä ei voi oikein estää.”

    Voi kun näin olisikin, mut­ta valitet­tavasti niihin yksinker­taisimpi­inkin töi­hin on mon­esti suuri määrä hakijoita. 

    Se olisi jo jotain, jos tar­jol­la olisi edes niitä mata­la­palkkaisia töitä, mut­ta enpä siitä toivoa elättele.

    Väitän että keskilu­ok­ka on tässä suh­teessa täysin harhainen. Se ei ymmär­rä, että kau­pan kas­salle ei men­nä. Sinne päästään.

  2. Mielestäni 500 euroa on aivan liikaa. Oma arvioni on, että sen tulisi olla noin 350 euroa ja ensim­mäi­nen 500 euroa kuus­sa tulisi olla vero­ton. 500 eurol­la pystyy jo elämään, ja osal­lis­tu­mis­päätök­sen kohdal­la on muutenkin iso marginaali. 

    Toiv­ot­tavasti malli­isi kuu­luu asum­istuen pois­t­a­mi­nen kokonaan.

  3. Anteek­si, luin huolimattomasti. 

    Siis, täl­lähän het­kel­lä kah­den lapsen neli­henk­i­nen per­he, jon­ka brut­to­tu­lot ovat 3600 euroa kuus­sa, nos­taa asum­is­tukea, ja mak­saa 900 euroa vuokraa asun­nos­ta ja jos­sa molem­mat lapset ovat päivähoi­dos­sa, kohtaa noin 110 pros­entin mar­gin­aaliv­eron. Tämä siis tilanteessa, jos­sa per­he ei saa mitään muu­ta sosi­aal­i­tur­vaa. En näe miten asum­is­tukea voi yhdis­tää ilman täl­laista kieroa kannustinvaikutusta.

    Lisäk­si asum­is­tu­ki nos­taa asumisen hin­taa myös niille, jot­ka siihen eivät ole oikeutet­tu­ja, eli asum­is­tu­ki on sub­ven­tio joka enem­män kuin täysimääräisenä menee vuokranan­ta­jien pussiin.

  4. Kan­natan perus­tu­loa jos se:
    — vähen­tää julkisen sek­torin alijäämää
    — alen­taa työttömyyttä
    — tor­juu passivoitumista
    — ei muu­ta tulon­jako olen­nais­es­ti, ainakaan hyvä­tu­loisia suosivasti

    Jos eläkeläisiä ei ote­ta perus­tu­lon piiri­in, niin perus­tu­loa saavia 18–65 vuo­ti­ai­ta on Suomes­sa kolmisen miljoon­aa. 500 euroa/kk tarkoit­taisi vuosi­ta­sol­la 18 mil­jardin euron kokon­ais­pot­tia. Äkkiseltään sum­ma tun­tuu niin suurelta, että olisi kiva nähdä edes karkeat laskel­mat mis­tä tämä raha saadaan kasaan vero­tu­lo­jen kasvun ja menosäästö­jen kautta.

  5. En tyr­mää perus­tu­loa, sil­lä on selvää, ettei nyky malli ole opti­maa­li­nen, mut­ta joitain kysymyksiä: 

    1) Jos ajatel­laan, että n. 4 miljoon­aa suo­ma­laista saisi n. 500 euroa/kk, olisi hin­ta­lap­pu vuodessa jos­sain 25 mil­jardis­sa. Onko tähän varaa? 

    2)500 tuskin riit­tää kaikille elämiseeen, joten eikö vieläkin tarvit­taisi mm. lap­sil­isiä, kelako­r­vauk­sia ja asum­is­lisiä, joista riideltäisi­in vira­nomais­ten kanssa? 

    3) Jos verot nou­se­vat kaikesta tehdys­tä työstä 30–40 %, niin kan­nus­taako se todel­la tekemään töitä, joiden tun­tipalk­ka on alle 10 euroa? Entä mis­sä määrin yrit­täjän kan­nat­taa ottaa riskejä? 

    4)Ja kos­ka ajat ovat mitä ovat. Olisiko perus­tu­lon edel­ly­tyk­senä Suomen kansalaisu­us vai olisiko se asum­is­pe­rusteinen. Edel­lytetäänkö ulko­maalaisil­ta mitään työhistoriaa?

    1. Kun vero­tus alkaa ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta, perus­tu­lo verote­taan pois nor­maalia palkkat­u­loa saav­il­ta. Sik­si se ei mak­sa sen enem­pää kuin mon­imutkaisem­mat sosi­aal­i­tur­van muodot.

  6. Olen tietyin varauksin kään­tymässä varovasti kan­nalle­si. Syynä on ennen muu­ta yksinker­taisu­us. Nykyi­nen sosi­aal­i­tur­va on niin mon­imutkainen, että sitä lie­nee mah­do­ton­ta saa­da oikeu­den­mukaisek­si ja työnot­toa suo­si­vak­si. Mut­ta sen pitää sil­loin todel­la kor­va­ta eikä tul­la entis­ten lisäk­si. Ja täs­mäl­liset laskel­mat tarvitaan.

  7. “Palveluy­hteiskun­nas­sa on aina lyhy­taikaista tai tilapäistä keikkatyötä ja ruuhkahuip­pu­jen tasaamista. Opiske­li­jat tekevät niitä mielel­lään, työt­tömät eivät koske niihin kepilläkään”

    Tuo­lais­ten pätkätöi­den määrää liioitel­laan suuresti.Niitä on ollut aina ja aina niihin on löy­tynyt myös ratkaisu

    Toisaal­ta opiske­li­jat ja koul­u­laiset ovat aina tehneet pätkä-ja kesätöitä ja hekin arvit­se­vat rahaa ja työkoke­mus­ta, jten ei niitä mikään väärä ryh­mä ole tehnyt vaan tarpeeseen tämäkin työ on tehty.

    Nyt perus­tu­lo voi syr­jäyt­tää nämä , ainakin se tapah­tuu helpommin,koska työtön­tä ei rajoi­ta yhtä moni asia kuin opiskelijaa.

    Sil­loin opiske­li­joiden on vas­tat­ta­va kil­pailu­un työe­hto­jen polkemisella

  8. Olen itsekin alka­nut kallis­tua perus­tu­lon puolelle, sil­lä työn määrä ei kas­va ‚kos­ka kasvu on nol­lan tietämis­sä ja kaikissa Euroopan mais­sa työ­paikko­jen kasvu perus­tuu nykyään työn jakamiseen osa-aikatyön laa­jen­tamisen kautta

    Ilman tukea se johtaa köy­hyy­den kasvu­un USA:n , Sak­san ja Englan­nin tapaan ja se johtaa myös ennem­min tai myöhem­min lev­ot­tomaan yhteiskun­taan jota pide­tään kasas­sa poliiseilla

    Por­tu­galis­sakin havait­si täl­laisen kehityksen,kerjäläisiä oli paljon ja pienikin väliko­htaus toi paikalle bussin­lastil­lisen poli­ise­ja mel­lakkavarusteis­sa .Poli­ise­ja oli vahdis­sa joka nurkalla ja he hälyt­tivät joukko­ja paikalle.Bussien piti päivys­tää jos­sain lähistöllä,sillä ne oli­vat paikalla paris­sa minuutissa.

    Samoin Sak­sakin jon jakaan­tunut ja ääri­vasem­mis­to-oikeis­to on saanut jalan­si­jaa ja molem­mat har­ras­ta­vat väki­val­taa, jos­ta ei paljon puhuta julkisuudessa

  9. Kopi­oin aiem­mas­ta tähän, kos­ka sopii parem­min tähän otsikkoon hyv­in­voin­ti­val­tio­ta koskien:

    Euroopal­la víelä täl­lä het­kel­lä ole­va men­estys perus­tuu edel­lis­ten sukupolvien työhön. Nokiankin men­estyk­sen loi 80-luvul­la itse­murhan tehnyt visionääri, ei Ollila.
    Toisen maail­man­so­dan jäl­keen Euroopan ain­oa vakavasti otet­ta­va kil­pail­i­ja oli USA. Kom­mu­nis­tiset maat oli­vat tuhoon tuomit­tu­ja eikä Aasi­as­sa ollut koulutet­tua väkeä. Kom­mu­nis­min rom­ah­dus 90-luvun alus­sa sai Euroopan hul­laan­tu­maan. Ajatelti­in, että euroop­palainen hyv­in­voin­ti­malli on ylivoimainen ja muut kopi­oisi­vat sen. Fran­cis Fukuya­ma puhui his­to­ri­an lopus­ta ja lib­er­aalidemokra­t­ian voitos­ta-kaik­ki maat tuli­si­vat lop­ul­ta kopi­oimaan euroop­palaisen sosi­aali­val­tioma­llin. Tämä sai Euroopan vauhtisokeaksi.
    Euroopalle ei riit­tänyt se, että omista pide­tään huol­ta, vaan koko maail­man köy­hät oli­vat oikeutet­tu­ja tule­maan Euroop­paan. Tosi­asi­as­sa Euroopan men­estys perus­tui siihen, että kil­pailua ei ollut muual­ta kuin USA:sta. Euroopan brän­dit, teol­lisu­us ja tieto­taitokin oli­vat tulleet per­in­tönä edel­lisiltä sukupolvil­ta, ei 60- ja 70-luvul­la syn­tynei­den työstä.
    Nyt Euroop­pa on todel­la kovis­sa vaikeuk­sis­sa. YKsilöä arvosta­va USA jatakaa menoaan, mut­ta Aasi­as­ta on tul­lut nou­se­via todel­la kovaan työn­tekoon ja kil­pailu­un van­novia mai­ta. Euroop­pa ei tun­nu pysyvän perässä. Euroop­pa on perin­nöil­lä rehvastel­e­va hult­tio, kun USA:n ja Aasian men­estys perus­tuu työhön.
    Tämän lisäk­si Euroop­pa on tehnyt katas­tro­faal­isia virheitä val­u­ut­tapoli­ti­ikas­sa ja on nyt tekemässä maa­han­muu­ton kanssa myös todel­la suur­ta virhet­tä. Jos Euroop­pa aikoo pitää kiin­ni sosi­aal­i­mallis­taa ja tuo­da Afrikan ja Läi-Idän köy­hät tänne, se ei tiedä hyvää työ­mo­ti­vaa­ti­olle. Euroop­pa tip­puu kaue­mas muista.
    Jos Euroop­pa ei pär­jää Aasialle ja USA:lle kil­pailus­sa, on se myös sig­naali lib­er­aalidemokra­t­ian ja hyv­in­voin­ti­mallin häviöstä USA:n yksilökult­tuuria ja Aasian autori­taarisia malle­ja vas­taan. Sik­si tun­tuukin oudol­ta, että juuri vasem­mis­to tun­tuu aja­van poli­ti­ikkaa, mikä tuhoaa Euroopan ja hyv­in­voin­ti­mallin tulevaisuuden.
    Lois­ta­vat tek­stit PAloheimolta:
    http://www.eeropaloheimo.fi/jako-kahteen/
    http://www.eeropaloheimo.fi/kolmen-kriisin-kombinaatio/

    Voi olla, että puhelu hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­ta on ohi. Voi olla, että se oli sen pitu­inen Euroop­pa “eur­roopalai­sine” arvoineen.

  10. Aiem­man viestin voi pois­taa, kos­ka kappalejako.

    Kopi­oin aiem­mas­ta tähän, kos­ka sopii parem­min tähän otsikkoon hyv­in­voin­ti­val­tio­ta koskien:

    Euroopal­la víelä täl­lä het­kel­lä ole­va men­estys perus­tuu edel­lis­ten sukupolvien työhön. Nokiankin men­estyk­sen loi 80-luvul­la itse­murhan tehnyt visionääri, ei Ollila.

    Toisen maail­man­so­dan jäl­keen Euroopan ain­oa vakavasti otet­ta­va kil­pail­i­ja oli USA. Kom­mu­nis­tiset maat oli­vat tuhoon tuomit­tu­ja eikä Aasi­as­sa ollut koulutet­tua väkeä. Kom­mu­nis­min rom­ah­dus 90-luvun alus­sa sai Euroopan hul­laan­tu­maan. Ajatelti­in, että euroop­palainen hyv­in­voin­ti­malli on ylivoimainen ja muut kopi­oisi­vat sen. Fran­cis Fukuya­ma puhui his­to­ri­an lopus­ta ja lib­er­aalidemokra­t­ian voitos­ta-kaik­ki maat tuli­si­vat lop­ul­ta kopi­oimaan euroop­palaisen sosi­aali­val­tioma­llin. Tämä sai Euroopan vauhtisokeaksi.

    Euroopalle ei riit­tänyt se, että omista pide­tään huol­ta, vaan koko maail­man köy­hät oli­vat oikeutet­tu­ja tule­maan Euroop­paan. Tosi­asi­as­sa Euroopan men­estys perus­tui siihen, että kil­pailua ei ollut muual­ta kuin USA:sta. Euroopan brän­dit, teol­lisu­us ja tieto­taitokin oli­vat tulleet per­in­tönä edel­lisiltä sukupolvil­ta, ei 60- ja 70-luvul­la syn­tynei­den työstä.

    Nyt Euroop­pa on todel­la kovis­sa vaikeuk­sis­sa. YKsilöä arvosta­va USA jatakaa menoaan, mut­ta Aasi­as­ta on tul­lut nou­se­via todel­la kovaan työn­tekoon ja kil­pailu­un van­novia mai­ta. Euroop­pa ei tun­nu pysyvän perässä. Euroop­pa on perin­nöil­lä rehvastel­e­va hult­tio, kun USA:n ja Aasian men­estys perus­tuu työhön.

    Tämän lisäk­si Euroop­pa on tehnyt katas­tro­faal­isia virheitä val­u­ut­tapoli­ti­ikas­sa ja on nyt tekemässä maa­han­muu­ton kanssa myös todel­la suur­ta virhet­tä. Jos Euroop­pa aikoo pitää kiin­ni sosi­aal­i­mallis­taa ja tuo­da Afrikan ja Läi-Idän köy­hät tänne, se ei tiedä hyvää työ­mo­ti­vaa­ti­olle. Euroop­pa tip­puu kaue­mas muista.

    Jos Euroop­pa ei pär­jää Aasialle ja USA:lle kil­pailus­sa, on se myös sig­naali lib­er­aalidemokra­t­ian ja hyv­in­voin­ti­mallin häviöstä USA:n yksilökult­tuuria ja Aasian autori­taarisia malle­ja vas­taan. Sik­si tun­tuukin oudol­ta, että juuri vasem­mis­to tun­tuu aja­van poli­ti­ikkaa, mikä tuhoaa Euroopan ja hyv­in­voin­ti­mallin tulevaisuuden.

    Lois­ta­vat tek­stit PAloheimolta:
    http://www.eeropaloheimo.fi/jako-kahteen/
    http://www.eeropaloheimo.fi/kolmen-kriisin-kombinaatio/

    Voi olla, että puhelu hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­ta on ohi. Voi olla, että se oli sen pitu­inen Euroop­pa “eur­roopalai­sine” arvoineen. Jos Euroop­pa aikoo selvitä, pitäisi tehdä rehellisiä päätök­siä, joista saa huonon ja epäem­paat­tisen maineen kansalta. Saa nähdä, onko poli­itikoista tähän vai onko some-tykkäyk­set tärkeämpiä.

  11. luon­non­va­l­in­ta kor­jaa hyvín­voin­ti­val­tion ja “euroop­palaisen mallin”

  12. Hal­li­tuk­sen kaavaile­man perus­tu­lokokeilun voisi tehdä työt­tömyys­tur­vau­ud­is­tuk­sen yhtey­dessä. Työt­tömälle olisi tärkeää taval­la tai toisel­la työl­listyä mah­dol­lisim­man nopeasti. Yrit­tämi­nen ei nykyisel­lään ole sal­lit­tua. Lisäk­si on arvioitu, että ainakin osaa nykyi­nen pitkä ansiosi­don­nainen pas­sivoi. Sik­si seu­raa­va ehdotus.

    Ansiosi­don­nainen 0–150 päivää
    Perus­tu­lokokeilu 500–350 päivää

    Yrit­tämi­nen sal­lit­tu ja jos yrit­tämään heti alus­sa, niin sil­loin saa vain perustuloa.

    Tässä mallis­sa ei olisi nähdäk­seni perus­tus­lakion­gel­maa, mikä hel­posti edessä esim. kun­tako­htaises­sa kokeilus­sa. Kokeilu olisi saatet­tavis­sa voimaan myös pienel­lä työllä.

  13. Miten tässä mallis­sa, yrit­täjä joka ei pysty mak­samaan itselleen palkkaa, vaik­ka työn sesonkilu­on­toisu­u­den tai muun syyn takia — saisiko hänkin perustuloa?

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    …perus­tu­lo …ei mak­sa sen enem­pää kuin mon­imutkaisem­mat sosi­aal­i­tur­van muodot. 

    Kun samas­ta asi­as­ta aina tun­tuu ole­van epä­selvyyt­tä, kopi­oin­pa täältä

    Nykysys­tee­mis­sä 115 mrd:n verotet­tavista tuloista kan­netaan 25 mrd:n verot ja niistä mak­se­taan 6 mrd perus­tavimpia tukia. Jäl­jelle jää 19 mrd mui­hin val­tion ja kun­tien menoihin.

    Perus­tu­los­sa 115 mrd:n verotet­tavista tuloista kan­netaan 40% tasaverol­la 46 mrd:n verot ja mak­se­taan takaisin 27 mrd kansalais­palkkana. Jäl­jelle jää 19 mrd mui­hin val­tion ja kun­tien menoihin. 

    … ja täältä

    Perus­tu­lo­ma­llis­sa ker­tyy siis vero­tu­lo­ja 5.2 mrd vähem­män kuin nyky­mallis­sa. Mut­ta bud­jetin kulupuolel­lakin on vähem­män mak­set­tavaa kun joukko nyky­isiä tukia kor­vataan perus­tu­lol­la. Nimetön kansalaisak­tivisti oli tääl­lä kaivanut tulo- ja menoarvios­ta seu­raa­vat säästöt (en ole itse tarkistanut):

    Omaishoidon­tu­ki 153 Me
    Koti­hoidon tuet 384 Me
    Perus­päivära­ha 197 Me
    Työ­markki­natu­ki 743 Me
    Ansiopäivära­han peru­sosa 2074 Me
    Toimeen­tu­lo­tu­ki 600 Me
    Työt­tömyy­seläk­keet 531 Me
    Työvoimapol. koulu­tustuet ja päivära­ha 133 Me
    Työvoimapol. aikuisk­oulu­tus 364 Me
    Opin­to­tu­ki 937,4 Me

    = 6.1 mrd 

    Luvut ovat van­ho­ja — pitäisi kaivaa esi­in ajan­ta­saiset — mut­ta perusidea toiv­ot­tavasti valkenee.

  15. Osmo, miten asumiseen liit­tyvät kulut ote­taan huomioon? Sil­loin ei tietenkään riitä tuo €500/kk.

    Toki perus­tu­los­sa on se hyvä puoli että se toden­näköis­es­ti hillit­sisi vuokrien nousua.

  16. Mikko Kivi­ran­ta: Kun samas­ta asi­as­ta aina tun­tuu ole­van epä­selvyyt­tä, kopi­oin­pa täältä…

    Ja vielä palkkalu­okit­tain, amatöörin tääl­lä laske­m­ana (virheitä taa­tusti löytyy):


    Vuosi . . . . -- Nykyään -- . Perustulossa
    tulot . Saajia . Vero% .Kertyy . Vero% .Kertyy
    - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
    0-1t . . 175t . . 4.7 . . . 3 . -1415 . -1019
    1-2.5t . 130t . . 2.2 . . . 5 .. -316 . .-695
    2.5-5t . 153t . . 3.4 . . .19 .. -123 . .-694
    5-7.5t . 198t . . 9.2 . . 116 . . -54 . .-681
    7.5-10t. 335t . . 4.9 . . 143 . . -29 . .-848
    10-15t . 622t . . 9.4 . . 737 . .. -8 . .-612
    15-20t . 504t . .14.4 . .1270 . . 5.6 . ..492
    20-25t . 460t . .16.3 . .1691 . . 13.3 . .1379
    25-30t . 465t . .17.6 . .2254 . . 18.2 . .2324
    30-40t . 701t . .20.7 . .5006 . . 22.6 . .5464
    40-50t . 356t . .24.2 . .3841 . . 26.5 . .4196
    50-60t . 184t . .27.1 . .2715 . . 29.0 . .2907
    60-80t . 151t . .29.6 . .3042 . . 31.2 . .3208
    80-100t . 54t . .32.6 . .1548 . . 33.2 . .1580
    >100t . . 60t . .34.8 . .3811 . . 36.7 . .4021
    - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
    Yht . . 4548t . . . . .26200Me . . . . .21023Me

    Nykyk­er­tymät Tilas­tokeskuk­sen luvuista, ja tule­vat olet­taen 6000e/v perus­tu­lo ja 40% tasavero kaik­ista tuloista.

    Vero­ker­tymä tämän mallin mukaises­sa perus­tu­los­sa on 5–6 Mrd pienem­pi kuin nykyään, mut­ta niin­pä perus­tu­lon olete­taankin kat­ta­van joukon nyky­isiä tukia, esimerkiksi 

    Omaishoidon­tu­ki 153 Me
    Koti­hoidon tuet 384 Me
    Perus­päivära­ha 197 Me
    Työ­markki­natu­ki 743 Me
    Ansiopäivära­han peru­sosa 2074 Me
    Toimeen­tu­lo­tu­ki 600 Me
    Työt­tömyy­seläk­keet 531 Me
    Työvoimapol. koulu­tustuet ja päivära­ha 133 Me
    Työvoimapol. aikuisk­oulu­tus 364 Me
    Opin­to­tu­ki 937,4 Me

    = 6.1 mrd 

    Varoituk­sen sanana: juuri ylläku­vatut luvut ja juuri noiden tukien kor­vau­tu­mi­nen perus­tu­lol­la eivät ole minkään tahon viralli­nen ehdo­tus perus­tu­lok­si, vaan ymmär­ryk­sen tuek­si yksinker­tais­tet­tu ver­sio Vihrei­den van­has­ta mallista. Vihreil­lä on nykyään jo uudem­pi ver­sio, jon­ka luku­ja en ole kahlannut läpi.

    Perus­tu­loa voi numeroi­ta muut­ta­mal­la säätää tavat­toman löy­häkä­tis­es­tä niin tiukak­si että paatunein­takin makeanve­denekon­o­mis­tia tyy­dyt­tää — vaikka­pa kor­va­ta kaik­ki tuet parakki­ma­joituk­sel­la ja 10 euron kuukausir­a­hal­la niinkuin Liet­tua mak­saa pako­laisille. Sit­ten toisaal­ta esimerkik­si BIENin kansalaisa­loite oli mielestäni kestämät­tömän höveli. Vihrei­den numerot tun­tu­vat ole­van aika hyvin harkitut.

  17. Perus­tu­lo pienen­täisi joil­tain korkei­ta rajavero­ja, toisil­ta valmi­ik­si mata­lampia. Se olisi siis teho­ton (kallis) keino pienen­tää korkeimpia rajavero­ja eli kan­nustin­loukku­ja eikä pois­taisi kuin osan niistä.

    Kan­natan silti perus­tu­loa, kos­ka se pois­taisi sotun viiveen ja niiden masen­tunei­den ongelmia, joista ei ole anomaan tukia, ei lan­nistaisi ihmisiä ryhtymästä edes sivu­toimisik­si yrit­täjik­si jne.

    Perus­tu­lon lisäk­si tarvi­taan tehokkaampia (halvem­pia) kan­nustin­loukku­jen pois­to­ja. Olen esit­tänyt puolipe­rus­tu­loa eli efek­ti­ivistä rajaverokat­toa eli “kan­nustin­loukku­jen kiel­to­lakia”: velvoite­taan vira­nomaiset toimit­ta­maan verot­ta­jalle tiedot henkilön tulosi­don­nai­sista mak­su­ista ja tuista. Veroe­hdo­tuk­ses­sa verot­ta­ja leikkaa efek­ti­ivisen rajaveron joka eurosta max. 60 sent­ti­in tms.

    Täl­löin jokainen voi olla aina var­ma, että työn­teko kan­nat­taa, ainakin 40-pros­ent­tis­es­ti (tai 25–30-prosenttisesti, jos sivuku­lut yms. las­ke­taan), mikä olisi val­ta­va paran­nus nykyti­laan. Jos pelkää tukien takaisin­per­in­tää, voi estää ne ja mätkyt otta­mal­la 60 %:n verokortin. 

    Vaik­ka ihan kaikkia tukia/maksuja ei saataisi (heti) jär­jestelmän piiri­in tai säädet­ty rajaverokat­to olisi aluk­si korkeampi kuin 60 %, silti kat­to olisi paran­nus nykytilaan.

    Eduskun­nan ylivoimainen enem­mistö vas­tus­ta­nee yli 60 %:n (eli sivuku­lut mukl. 70 %?) rajaveroa, joten on kansan tah­don vas­taista, että mikään laki voi sel­l­aista vahin­gos­sa tuot­taa. Sik­si eduskun­nan pitäisi yksinker­tais­es­ti säätää tämä kan­nustin­loukku­jen kiel­to­la­ki. Jos kat­to on tarpeek­si korkea, aivan var­masti lain hin­ta on negati­ivi­nen mut­ta työl­lisyys kiit­tää ja syr­jäy­tymi­nen vähe­nee. Minus­ta kat­to voisi olla niin mata­la, että se saisi jotain mak­saakin. Eduskun­nan tietopalvelu lask­isi simu­loisi hel­posti approksi­maa­tion kus­tan­nus­neu­traal­ista katos­ta, kos­ka sil­lä on tarvit­ta­vat tiedot työn­teon vero­jous­toi­neen. Tähän voisi panos­taa paljonkin rahaa. Joka euro menisi kan­nustin­loukku­jen pois­tamiseen, ei sent­tiäkään meille, joil­la rajavero on valmi­ik­si matala.

  18. Voi kun näin olisikin, mut­ta valitet­tavasti niihin yksinker­taisimpi­inkin töi­hin on mon­esti suuri määrä hakijoita. 

    Se olisi jo jotain, jos tar­jol­la olisi edes niitä mata­la­palkkaisia töitä, mut­ta enpä siitä toivoa elättele. 

    Tämä johtuu kahdes­ta asi­as­ta ensin­näkin siitä, että Suomes­sa ns. mata­la­palkkatöi­den palkat ovat niin korkei­ta, ettei palkkaami­nen kannata. 

    Toisaal­ta jatku­vasti lisään­tyvä automa­ti­soin­ti vähen­tää mata­la­palkkatyön kysyn­tää ja siitä kuin­ka paljon yksinker­tai­sista töistä ollaan markki­noil­la valmi­it maksamaan.

    Osmon esit­tämälle perus­tu­lo, voi olla yksi ratkaisu paran­taa työl­lisyyt­tä, mut­ta samal­la työl­lisyy­den parane­m­i­nen vaatii myös palkko­jen määräy­tymistä markki­noil­la eli käytän­nössä työe­htosopimusten yleis­si­tovu­ud­es­ta luop­umista. Vas­ta sen jäl­keen kun mata­lam­mat palkat määrit­tyvät markki­noil­la niitä voi syn­tyä lisää.

  19. Petri Wik­ström: Miten tässä mallis­sa, yrit­täjä joka ei pysty mak­samaan itselleen palkkaa, vaik­ka työn sesonkilu­on­toisu­u­den tai muun syyn takia – saisiko hänkin perustuloa?

    Saisi.

    Idea on että epä­tyyp­il­lisem­pi­inkin työti­laisuuk­si­in voi tart­tua ja yrit­täjäriskiä ottaa helpom­min, kun riskin lauetes­sa leipä kyl­läkin kape­nee mut­ta suo­ras­taan nälkäkuole­ma, lumi­hankeen palel­tumi­nen tai sos­sun kaavake­by­rokra­ti­aan uupumi­nen ei ole uhkana. 

    Muitakin hyviä syitä löytyy.

  20. Tiedemies:
    Mielestäni 500 euroa on aivan liikaa. Oma arvioni on, että sen tulisi olla noin 350 euroa ja ensim­mäi­nen 500 euroa kuus­sa tulisi olla vero­ton. 500 eurol­la pystyy jo elämään, ja osal­lis­tu­mis­päätök­sen kohdal­la on muutenkin iso marginaali. 

    Toiv­ot­tavasti malli­isi kuu­luu asum­istuen pois­t­a­mi­nen kokonaan.

    Just. Sanoo ihmi­nen joka var­maan tien­aa itse kolme ton­nia kuussa.
    Eikö sul­la ole mitään hajua nykyis­es­tä vuokrata­sos­ta. Vuokra-asun­to­jakaan pienem­piäkään ei saa alle 500 e kuus­sa. mil­lä sä sit­ten elät, kun kaik­ki rahat menee vuokraan.
    Kun menee nytkin kun saan ansiosi­don­naista ei käteen jää kuus­sa vuokran jäl­keen kun pari sataa.

    Jos perus­tu­lo on 500, ja asum­is­tu­ki lop­puu, ja perus­tu­lo kat­tais myös toimeentulotuen.
    Vuokra on 600 e. Niin mil­lä laskukaaval­la tuo 500 e/kk riittää ??

  21. Tiedemies: Toiv­ot­tavasti malli­isi kuu­luu asum­istuen pois­t­a­mi­nen kokonaan.

    Sama huo­let­taa itseäni. Osmo tun­tuu ajat­tel­e­van että asum­is­tu­ki jatkuisi myös perus­tu­lon val­lites­sa, ja hän on perustel­lutkin asi­aa tääl­lä ja tääl­lä.
    Itse en ole ajatel­lut asi­aa kun­nol­la läpi, mut­ta se tun­tuu ole­van sukua vaikeudelle ymmärtää asum­is­tu­lon käsitet­tä.

    Noin vais­ton varas­sa, nim­im. Tiedemiehen tääl­lä esit­tämä aja­tus asum­istuen vähit­täis­es­tä pois­tamis­es­ta kuul­lostaa järkevältä, mut­ta johtopäätös saat­taa muut­tua jos vais­ton sijas­ta ajat­telisi asian kun­nol­la läpi.

  22. Kan­natan. On turha haaska­ta ener­giaa mon­imutkaisem­pi­in mallei­hin. Tosin minkä ikäisenä perus­tu­loa alkaa saa­da on vielä itselle epä­selvää — onko raja 18, 16 ja miten eläke tai osa-aikaeläke suhtautuvat

  23. EU voisi kat­soa täl­laisen val­tion piilotuek­si Suomes­sa toimiville yri­tyk­sille, kos­ka se voisi alen­taa palkko­jen tasoa, koro­tu­s­painei­ta ja ‑tarvet­ta, mikä olisi kil­pailue­tu Suomelle.

    1. Ei voi kat­soa lait­tomak­si val­tiontuek­si. Sil­loin piilo­tukea olisi myös Sak­san mini­jobeis­sa, joi­ta tue­taan työt­tömyysko­r­vauk­sil­la. Olisi­pa myös mei­dän sovitel­tu päivära­ha piilo­tukea kuten myös lap­sil­isät ja asumistuki.

  24. Oliko tässä nyt jotain uut­ta? Vaikut­taisi, että ehdo­tus jät­tää edelleen työt­tömien kyyky­ty­se­le­men­tit (karenssit, koulu­tus­pakot, työn vas­taan­ot­tamis­pakot) paikoilleen, eikä siis siinä mielessä ole aito perus­tu­lo. Esim. tuon maini­tun free­lance-toimit­ta­jan pitäisi työvoima­toimis­tossa edelleen ainakin esit­tää hake­vansa “oikeaa” työtä, eikä se siis riit­täisi, että hän sanoisi tekevänäsä 35 tun­tia viikos­sa kir­joi­tustyötä, eikä hänel­lä sik­si ole aikaa hakea mui­ta hommia. 

    Sehän siinä osa-aikaisu­us­vaa­timuk­ses­sa kai takana on, että sil­lä taataan, että työtön on edelleen työ­markki­noiden käytössä. Jos hän jo tekee kokopäiväistä työtä, niin voiko näin enää sanoa olevan? 

    Jos taas sit­ten hyväksytään se, että töis­sä käymätön ihmi­nen saa puuhastel­la koko päiväis­es­ti jotain, joka ei ole taloudel­lis­es­ti hirvit­tävän kan­nat­tavaa ja saa sit­ten sen tuek­si lisära­haa val­ti­ol­ta, eikä hän­tä pakote­ta johonkin parem­pi­palkkaiseen työhön, jos sel­l­ainen auke­nee, mut­tei hän­tä itseään kiin­nos­ta siihen lähteä, niin sit­ten on kyl­lä ihan turha puhua rahas­ta enää työttömyyspäivärahana. 

    Ja lopuk­si, ehdo­tuk­ses­ta jäi jälleen puut­tumaan se tärkeä tuloloukko, jon­ka Tiedemies esit­ti, eli asumisen tukem­i­nen. Nuo työt­tömän käteen­jään­tipros­en­tit eivät nouse sinne opiske­li­jan tasolle, jos hänen asum­is­taan tue­taan edelleen nyky­taval­la (joko kokon­aan toimeen­tu­lotues­ta tai osin asum­istues­ta). Olisi kiva, jos OS jotenkin kom­men­toisi tuo­ta Tiedemiehen asum­is­tukies­imerkkiä, joka ainakin minus­ta osoit­taa sys­teemin täysin toimimattomaksi.

  25. Rai­ja Ranta­nen:
    Eikö sul­la ole mitään hajua nykyis­es­tä vuokrata­sos­ta. Vuokra-asun­to­jakaan pienem­piäkään ei saa alle 500 e kuus­sa. mil­lä sä sit­ten elät, kun kaik­ki rahat menee vuokraan.

    Vuokra on noin korkea sik­si, että on asumistuki.

    Tietenkään mitään tukea ei voi poista naps, sormia nap­saut­ta­mal­la huomen­na. Se, mitä pitäisi tehdä, on ottaa uusi malli ja van­ha malli, ja sopia jokin siir­tymäai­ka — esimerkik­si 10 vuot­ta — jol­la siir­ryt­täisi­in asteit­tain van­has­ta mallista uuteen. Tämä onnis­tuu esimerkik­si niin, että jäädytetään jotkin etu­udet parik­si vuodek­si, ja sit­ten niiden taso alkaa pudo­ta, ja samaan aikaan perus­tu­lona mak­set­ta­va osu­us kas­vaa. Jos väki oikeasti alka­akin yhtäkkiä kur­jis­tua ihan kauheasti, niin aina voi painaa jarrua. 

    Jos ajatel­laan dynaamisia vaiku­tuk­sia, ne tapah­tu­vat usein aika isol­la viiveel­lä. Tämänkin vuok­si on syytä ottaa siir­tymäai­ka kaikki­in isom­pi­in remont­tei­hin. Olen­naista on kuitenkin että tiedet­täisi­in mihin ollaan menos­sa. Jos asum­istuen tiede­tään laske­van, vuokrata­so putoaa mukana. Lisäk­si liian kalli­isti asuvil­la on aikaa muut­taa halvem­paan ajan kanssa.

    Tot­takai jokaises­sa muu­tok­ses­sa on ihmisiä jot­ka häviävät. Mut­ta Helsingis­sä on aika vähän sel­l­aisia tyhjil­lään ole­via asun­to­ja joi­ta ylipäätään voi vuokra­ta markki­nahin­taan — poikkeuk­se­na ne laitosvan­hus­ten omis­tusasun­not jot­ka laki käytän­nössä pakot­taa pitämään tyhjil­lään kunnes omis­ta­ja kuolee. 

    Ihmisil­lä on aivois­saan sel­l­ainen vika että jokainen ajat­telee staat­tis­es­ti. Nekin jot­ka kuvit­tel­e­vat ajat­tel­e­vansa dynaamis­es­ti, ajat­tel­e­vat yleen­sä staat­tis-kom­para­ti­ivis­es­ti eli miet­tivät uut­ta tas­apain­oti­laa — siis itsekin teen näin, tietenkin. Tämä on toinen syy mik­si asia pitää toteut­taa asteittain. 

    Selitin jo toisaal­la Osmon kom­menteis­sa toisenkin tärkeän syyn mik­si asum­is­tukea ei pitäisi olla mis­sään muo­dos­sa: Jos sama sum­ma annet­taisi­in käteen vuokras­ta riip­pumat­ta, asum­istuen saa­jista iso osa jonkin ajan kulues­sa muut­taisi halvem­paan asun­toon. Tätä en tietenkään voi a pri­ori todis­taa, mut­ta jälleen ker­ran, jos asum­is­tukea ale­taan pois­taa ja muut­taa tukia perus­tu­lok­si, ihmiset toden­näköis­es­ti muut­ta­vat halvem­pi­in asuntoihin. 

    Sekin kan­nat­taa ymmärtää, että rajahin­ta jota halvem­pi­en markki­navuokrien val­lites­sa vuokra-asun­to kan­nat­taa pikem­minkin pitää tyhjil­lään kuin vuokra­ta, on hyvinkin alhainen. Hin­to­ja ei sik­si nos­ta vuokranan­ta­jien “ahneus”, vaan kysyn­tä. Vuokranan­ta­ja nos­taa asun­non vuokran sille tasolle, jol­la saa sen vielä vuokrattua.

    1. Tiedemiehel­lä on aivan väärä käsi­tys asum­istuen rak­en­teesta. En tunne Tam­pereen olo­suhtei­ta, mut­ta Helsingis­sä asum­is­tuke kor­vaa yksinäiselle henkilölle vuokras­ta 80 % omavas­tu­u­o­su­u­den (tuloista rip­pu­va) osa hyväksys­tä mak­simivuokras­ta. Tuo mak­simivuokra on muis­taak­seni alle 400 €/kk. Sil­lä hin­nal­la ei saa vuokratuk­si mitään asun­toa Helsingis­sä, joten tämä asum­is­tu­ki käyt­täy­tyy aivan samal­la taval­la kuin ehdo­ton rahan­jako olet­taen, että henkilö ei asu ulkosalla.

  26. Ekon­o­misti:
    EU voisi kat­soa täl­laisen val­tion piilotuek­si Suomes­sa toimiville yri­tyk­sille, kos­ka se voisi alen­taa palkko­jen tasoa, koro­tu­s­painei­ta ja ‑tarvet­ta, mikä olisi kil­pailue­tu Suomelle. 

    Jos tuo logi­ik­ka toimisi, niin eikö sit­ten saman­laise­na piilo­tuke­na voisi pitää kaikkia palkkaverokevennyksiäkin?

  27. Olen kir­joit­tanut usei­ta kir­joituk­sia perus­tu­losta, esimerkik­si tämän, jos­sa totean, ettei perus­tu­lo sovel­lu pysyväk­si täyspäiväis­ten mata­la­palkkatöi­den tulo­jen täy­den­nyk­sek­si. Siitä voi tul­la erit­täin suuria julk­isten meno­jen lisäyksiä:

    Mikä sit­ten on ongel­mana siinä, jos perus­tu­lon net­tosaa­jien joukos­sa on vak­i­tu­is­ten täyspäiväis­ten töi­den tek­i­jöitä? Kysymys on siitä, että tämän­tyyp­pinen jär­jestelmä ei koskisi muu­ta­maa sat­un­naista työn­tek­i­jää, vaan kuten mata­la­palkat yleen­sä, siitä tulisi laa­ja nor­mi useil­la eri aloil­la, jois­sa työte­htävät eivät vaa­di harv­inaisem­paa ja kalli­im­paa erikoisosaamista. Olisi esimerkik­si mah­dol­lista, että Suomen työ­markki­noil­la olisi vähin­tään 500000 maini­tun­laista perus­tu­lon net­tosaa­jatyön­tek­i­jää ja hei­dän keskimääräi­nen perus­tu­lon avul­la rahoitet­ta­va osuuten­sa kuukausit­tais­es­ta toimeen­tu­losta olisi vähin­tään 200€. Luvut eivät ole täs­mäl­lisiä, mut­ta anta­vat uskot­ta­van suu­ru­us­lu­okan. Tämä tarkoit­taisi val­ti­olle vuo­tu­isia 1,2 mil­jardin euron meno­ja ja kumpaakin lukuarvio­ta vähänkin nos­ta­mal­la sum­ma voi nous­ta use­am­paankin mil­jardi­in. Kaik­ki tämä menisi vain mata­la­palk­ka-alo­jen sub­ven­tioon eikä edes kat­taisi työt­tömyy­den tai silp­putyön aiheut­tamia mui­ta perus­tu­lomeno­ja.

    Pidän edelleen parem­pana ratkaisuna vah­vaa ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tä, yleis­si­tovia työe­htosopimuk­sia ja niiden valvontaa.

  28. Ensin­näkään ei kai kyse ollut siitä, onko mah­dol­lista asua alle mak­simivuokrata­son olevas­sa asun­nos­sa, vaan siitä, että kos­ka asum­is­tu­ki on tulori­ip­pu­va, se tuot­taa sys­teemi­in lisää efek­ti­ivistä mar­gin­aalipros­ent­tia. Eli vaik­ka mui­ta tukia jus­teer­at­taisi­in niin, että työn­teko kan­nat­taa, niin tuo asum­is­tu­ki sit­ten kuitenkin tekee työn­teosta vähem­män kan­nat­tavaa, kos­ka tuen lasku tulo­jen kasvun mukana on efek­ti­ivis­es­ti sama asia kuin tulovero.

    Toisek­si, tuo kir­joit­ta­masi pätee var­maan yksiöi­hin, mut­ta ne ver­tailu­na esit­tämäsi opiske­li­jat asu­vat usein solu­muo­tois­es­ti juuri sik­si, että siten saa­vat painet­tua vuokrakus­tan­nuk­sia alaspäin. Onko jokin syy, mik­si tämä ei olisi keino muillekin (siis paljon parem­min kuin tuo olk­iukko­mainen ulkona asumise­hdo­tuk­sesi)? Toinen vai­h­toe­hto on sit­ten yhden huoneen vuokraami­nen esim. van­hem­mal­ta pariskunnal­ta, jol­ta on lapset läht­e­neet kotoa ja taloon jäänyt tyhjää tilaa. Täl­laista ainakin Bri­tan­ni­as­sa har­joite­taan, mut­ta Suomes­sa lie­nee varsin harv­inaista johtuen ehkä juuri siitä, että asum­istuen vuok­si ei ole mitään tarvet­ta kel­lään koit­taa painaa asumiskus­tan­nuk­sia sen mak­simivuokran alle. 

    Molem­mat keinot, eli solu­a­sum­i­nen ja yksit­täis­ten huonei­den vuokraami­nen helpot­taisi asun­top­u­laa pääkaupunkiseudul­la, jos­sa juuri pienistä asun­noista on pulaa ja tek­isi sen vielä siinä mielessä ilmaisek­si, ettei tarvit­sisi rak­en­taa yhtään uut­ta asun­toa, käyt­tää vain ole­mas­saole­via tehokkaammin. 

    Ja jos sinus­ta kel­lään ei ole mah­dol­lista junail­la asum­is­taan niin, että se olisi halvem­paa kuin mak­simivuokra, niin mihin koko asum­is­tukea sit­ten tarvi­taan? Mik­sei saman tien mak­se­ta sitä kaikille perus­tu­lona? Jos taas keino­ja on, niin sit­ten asum­is­tu­ki kan­nus­taa ole­maan käyt­tämät­tä niitä ja siten siis vain nos­taa sosi­aal­i­tur­va­menoi­hin kulu­vaa rahamäärää.

  29. Tuo mak­simivuokra on muis­taak­seni alle 400 €/kk.

    Enim­mäisas­um­is­meno on yhden hen­gen ruokakun­nalle Helsingis­sä 502 euroa kuus­sa, muual­la pääkaupunkiseudul­la 492 euroa ja Tam­pereel­la 411 euroa kuussa.

    Kah­den hen­gen ruokakun­nalle vas­taa­vat enim­mäisas­um­is­meno­ra­jat ovat 735, 706 ja 600 euroa kuussa.

    Tuos­ta vuokra­mak­simista voi siis saa­da asum­is­tukea korkein­taan 80 % ja lop­ulli­nen tuki riip­puu tulo­jen suuruudesta.

  30. Mikko Kivi­ran­ta: Ja vielä palkkalu­okit­tain, amatöörin tääl­lä laske­m­ana (virheitä taa­tusti löytyy):

    Suuri tai ainakin häir­it­sevä virhe tuos­sa on että lop­pusum­mak­si saadaan 4.5 miljoon­aa veron­mak­sa­jaa; perus­tu­lon kannal­ta osa tuos­ta porukas­ta on joko alaikäisiä, taik­ka jo työeläk­keel­lä, eli eivät vielä/enää saisi perus­tu­loa? Mut­ta heil­lä olisi kutenkin sama kiin­teä vero­pros­ent­ti? Ja tuos­sa taulikos­sa taisi olla yhdis­tet­tynä tuloverot ja pääomatulot?

  31. Tiedemies näyt­tää laske­van toimeen­tu­lotuen osu­u­den asumisku­luista asum­istuek­si. Mitä toimeen­tu­lotuelle tapah­tuu perustulomallissa?

  32. Petri Wik­ström:
    Miten tässä mallis­sa, yrit­täjä joka ei pysty mak­samaan itselleen palkkaa, vaik­ka työn sesonkilu­on­toisu­u­den tai muun syyn takia – saisiko hänkin perustuloa?

    Ihan mie­lenki­in­nos­ta kysyn, kun näitä “yrit­täjiä, jot­ka eivät pysty mak­samaan itselleen palkkaa” tun­tu­isi esi­in­tyvän melko sään­nöl­lis­es­ti keskustelus­sa, niin miten nämä oletet­tavasti hengis­sä ole­vat yksilöt ovat mak­sa­neet itselleen ate­ri­ansa, asumisen ja lainat, pukeu­tu­misen ja auton ja sen kulut yms. Näitä samo­ja perus­tarpei­ta kuin mitä palkkaa saaval­la on?

    1. Eri­tyis­es­ti min­ua ihme­tyt­tää yrit­täjä, joka ei pysty mak­samaan itselleen palkkaa, mut­ta joutuu kuikenkn mak­samaan veroa.

  33. Tiedemies:
    Selitin jo toisaal­la Osmon kom­menteis­sa toisenkin tärkeän syyn mik­si asum­is­tukea ei pitäisi olla mis­sään muo­dos­sa: Jos sama sum­ma annet­taisi­in käteen vuokras­ta riip­pumat­ta, asum­istuen saa­jista iso osa jonkin ajan kulues­sa muut­taisi halvem­paan asun­toon. Tätä en tietenkään voi a pri­ori todis­taa, mut­ta jälleen ker­ran, jos asum­is­tukea ale­taan pois­taa ja muut­taa tukia perus­tu­lok­si, ihmiset toden­näköis­es­ti muut­ta­vat halvem­pi­in asuntoihin. 

    Minä olen jo nyt hak­enut halvem­paa asun­toa, mut­ta kri­teereil­lä max 500 e/kk vuokra niin niitä ei vaan yksinker­tais­es­ti ole. Ainakaan sel­l­aisia väh. 35 neliöisiä asun­to­ja mis­sä yksi iso ihmi­nen mah­tu­isi kääntymään.
    Oletko kat­sonut esim. Tam­pereen seudun vuokra-asun­to­tar­jon­taa ja hin­tata­soa. Kan­nat­tais ehkä ennenkun alkaa sanele­maan halvem­man asun­non hakemisesta. 

    Ja kaik­ki työ­markki­nat­uen ja asum­istuen ansio­tulovähen­nyk­set mitä nyt kieli poskessa vaah­do­taan siitä 300 eurosta.
    On tätä kuu­luisaa höynäy­tysyri­tys­tä yhteiskun­nan puolelta.
    Tuo 300 euron ansio­tulovähen­nys on kaikkein köy­hem­mil­lä max 60 e. Tarkoi­tan toimeen­tu­lotues­sa sitä “etuoikeutet­tua tuloa”, joka on max 20 %.

    Kun siis puhutaan että aut­taa kaikkein köy­hempiä, (niinkuin puhut­ti­in väärin sil­loin kun tämä 300 euroa tuli työ­markki­natu­keen että saa tien­ata tämän työt­tömyystuen lisäk­si), niin se on väärin ajatel­tu. Kaikkein köy­hin ihmi­nen on se, joka joutuu hake­maan toimeen­tu­lo­tukea. Ja toimeen­tu­lotues­sa siis tuo 300 e on max. 60 e.

  34. lisäten edel­liseen. Mon­et sanovat, että kaik­ki vähä­varaiset ei saa edes toimeentulotukea.
    Nämä jot­ka eivät saa toimeen­tu­lo­tukea, niin eivät ole kaikkein köyhempiä.
    Se mitä val­tio antaa työt­tömyyspäivära­has­sa ja asum­istues­sa jous­toa ja helpo­tus­ta, ote­taan kaikkein köy­hem­miltä jot­ka elää toimeen­tu­lo­tur­van varas­sa, niin toimeen­tu­lo­tuk­i­lasken­nas­sa pois.
    siis oikeal­la kädel­lä annetaan, vasem­mal­la ote­taan pois. Viivan alle ei jää yhtään enem­pää kuin ennenkään. Tätä ei ole kukaan mis­sään aikaisem­min lausunut ääneen. Luulee että köy­hä on syn­onyy­mi tyhmälle.

  35. Samuli Saarel­ma:
    Ensin­näkään ei kai kyse ollut siitä, onko mah­dol­lista asua alle mak­simivuokrata­son olevas­sa asun­nos­sa, vaan siitä, että kos­ka asum­is­tu­ki on tuloriippuva.

    Kyl­lä tästäkin oli juurikin kyse eräässä kir­joituk­ses­sa, mis­sä kir­joitet­ti­in että olisi joku siir­tymäai­ka muut­taa pienem­pään asun­toon. (mikä nyt on toimeen­tu­lotues­sa 3 kk).

    Toisek­si, tuo kir­joit­ta­masi pätee var­maan yksiöi­hin, mut­ta ne ver­tailu­na esit­tämäsi opiske­li­jat asu­vat usein solu­muo­tois­es­ti juuri sik­si, että siten saa­vat painet­tua vuokrakus­tan­nuk­sia alaspäin. Onko jokin syy, mik­si tämä ei olisi keino muillekin (siis paljon parem­min kuin tuo olk­iukko­mainen ulkona asumise­hdo­tuk­sesi)? Toinen vai­h­toe­hto on sit­ten yhden huoneen vuokraami­nen esim. van­hem­mal­ta pariskunnal­ta, jol­ta on lapset läht­e­neet kotoa ja taloon jäänyt tyhjää tilaa. Täl­laista ainakin Bri­tan­ni­as­sa har­joite­taan, mut­ta Suomes­sa lie­nee varsin harv­inaista johtuen ehkä juuri siitä, että asum­istuen vuok­si ei ole mitään tarvet­ta kel­lään koit­taa painaa asumiskus­tan­nuk­sia sen mak­simivuokran alle. 

    Huo­maa että et onnek­sesi ole joutunut koskaan hake­maan toimeen­tu­lo­tukea. Ja silti — niin kuin use­am­mat muutkin, ehdot­telee sel­l­aista mikä pudot­taa köy­hem­män kansan kuus­es­ta katajaan.
    Val­is­tet­takoon siis sin­ua ja kaikkia niitä jot­ka eivät asi­aa tiedä:
    Jos nyt esim. Tam­pereen Kaupun­gin toimeen­tu­lotues­sa hyväksyt­tävät asum­is­menot ovat 550 e/kk. Niin jos menet asumaan solukämp­pään tai kimp­pakämp­pään, niin se onkin toimeen­tu­lotues­sa hyväksyt­tävät asum­is­menot max. 350,00 e.
    Koke­mus­ta on.
    Vaik­ka mak­saisit kimp­pakäm­pästä oman osu­ute­si vuokras­ta joka on 550 e, niin toimeen­tu­lotues­sa hyväksytään asum­is­menok­si 350 e.
    Täl­lä ei ainakaan motivoi­da eikä kan­nuste­ta ihmisiä (mui­ta kuin opiske­li­joi­ta) kimppa-asumiseen.
    Tätä kimp­pa-asum­ista kohdel­laan saman­ver­tois­es­ti myös asumistuessa.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Eri­tyis­es­ti min­ua ihme­tyt­tää yrit­täjä, joka ei pysty mak­samaan itselleen palkkaa, mut­ta joutuu kuikenkn mak­samaan veroa.

    Ennakkovero on mak­set­ta­va, kuten työeläke­mak­sut on mak­set­ta­va myös heikomp­ina kausi­na. Toki niitä voi hake­muk­sel­la kohtu­ullis­taa ja liikaa mak­se­tun veron saa aikanaan takaisin. Mut­ta kos­ka työeläke­mak­su määrit­tää sosi­aal­i­tur­van tason, sitä on ikävä jät­tää maksamatta.

  37. Keskustelu pyörii tyyp­il­lis­es­ti iso­jen kaupunkien ongelmis­sa. Minus­ta perus­tu­lo voisi antaa taan­tuville paikkakun­nille ja maaseudulle piristys­tä. Siis alueille, jois­sa asumisen hin­ta ei ole suurin ongel­ma. Ja sit­ten on tietysti maahanmuuttajat.

  38. antti: Suuri tai ainakin häir­it­sevä virhe tuos­sa on että lop­pusum­mak­si saadaan 4.5 miljoon­aa veronmaksajaa;

    Hei, to crit­i­cize is to vol­un­teer, niinkuin ameri­ikkalaiset sanovat, siitä vaan rus­taa­maan parem­pi taulukko. Vaik­ka vakavasti ottaen, real­is­tisen ja luotet­ta­van tulo­jakau­mataulukon laskem­i­nen on ammat­ti­lais­ten puuhaa, sen ver­ran mon­imutkainen het­teikkö on Suomen vero­tus- ja tulon­si­ir­to­jär­jestelmä. (Jo olisi aikakin yksinker­tais­taa edes yhtä nurkkaa siitä).

    Mitä tulee veron­mak­sajien lukumäärään, omat laskuhar­joituk­seni poh­jau­tu­i­v­at alun­perin verot­ta­jan Tasku­ti­las­toon 2012. Siel­lä sivul­la 6 seisoo “Tulon­saa­jien lukumäärä … yhteen­sä 4 564 418”.

  39. 1) Aivan var­masti löy­tyy Suomes­ta aluei­ta, ja pääkaupunkiseudul­ta paljonkin, jois­sa asum­istuen “perälau­ta” tulee vas­taan, etenkin jos puhutaan pelkästään yleis­es­tä asum­istues­ta. Sivu­u­tat kuitenkin per­heet, joil­la asum­ista tue­taan suh­teessa vuokri­in avokä­tisem­min myös yleisel­lä asum­istuel­la. Ihmiset eivät myöskään ole täysin ratio­naal­isia, joten jos asum­is­tu­ki on mak­simis­saan 300 euroa ja asun­non vuokra on 700 euroa, yksilö kokee mak­sa­vansa kulutet­tavis­sa ole­vista tulois­taan vain 400. 800 euron vuokras­ta kokee mak­sa­vansa 500 euroa. Ratio­naaliset ihmiset ajat­telisi­vat jokaista päätöstä mar­gin­aalil­la, mut­ta eivät taval­liset ihmiset tarkastele iso­jen päätösten jokaista euroa mar­gin­aalil­la, vaan keskiar­vois­ta­vat; siis koke­vat vaan että asum­is­tu­ki mak­saa pienem­män osuuden. 

    Laskin piru­ut­tani esimerkin Tam­pereelta. Jos neli­henkisen per­heen brut­to­tu­lot ovat 3600 euroa, se oikeut­taa vielä yleiseen asum­is­tu­keen. Jos per­heessä on kak­si las­ta päivähoi­dos­sa, niin brut­to­tu­lo­jen noustes­sa 200 eurol­la, asum­istuen pudo­tus, päivähoit­o­mak­sun nousu, ja vero­pros­entin nousu yhdessä vievät käytet­tävis­säole­vista tuloista 220 euroa. Eli pait­si se vaiku­tus hin­toi­hin, sil­lä on myös tämä marginaaliverovaikutus. 

    2) Kyl­lähän yrit­täjä voi joutua mak­samaan vero­ja paljonkin. Esimerkik­si joutuu het­kel­lis­es­ti mak­samaan arvon­lisäveroa niin paljon, että kat­teet eivät riitä kiin­tei­den kulu­jen kat­tamiseen. Lisäk­si voi joutua arvioverote­tuk­si jos tulot syys­tä tai toista tip­pu­vat. Verov­e­lat ovat yksi suurimpia yksit­täisiä konkurssien syitä Suomessa.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Eri­tyis­es­ti min­ua ihme­tyt­tää yrit­täjä, joka ei pysty mak­samaan itselleen palkkaa, mut­ta joutuu kuikenkn mak­samaan veroa. 

    Asi­akas voi mak­saa myöhässä, mut­ta Alv pitää mak­saa ajal­laan — mon­esti ennenkuin yrit­täjä on saanut asi­akkaan mak­susuori­tus­ta. Ennakkoverot pitää mak­saa sään­nöl­lis­es­ti vaik­ka tulot vai­htelee — joinakin kuukausi­na ei ole tulo­ja, mut­ta on vero­ja. Lisäk­si mon­esti investoin­nit pitää mak­saa ennakkoon, mut­ta pois­tot saa vero­tuk­ses­sa pikkuhil­jaa mon­en vuo­den aikana. Kas­sa voi olla tyhjä ja tili miinuk­sel­la vaik­ka kir­jan­pito vuosi­ta­sol­la näyt­tää posi­ti­ivista tulosta, jos­ta pitää mak­saa vero­ja. Palkko­jen sijaan yrit­täjä mak­saa vero­ja, kos­ka vero­tus ei jousta. 

    Konkurssi tulee jos ei kykene mak­samaan lasku­ja — yri­tys­toim­inta voisi siitä huoli­mat­ta olla voitol­lista vaik­ka kas­savir­ta käy välil­lä pakkasel­la. Pienyrit­täjäl­lä tulot voi vai­hdel­la eikä vält­tämät­tä ole suuria säästöjä tai mah­dol­lisu­ut­ta saa­da lainaa vero­jen mak­su­un, mut­ta silti verot pitää mak­saa sään­nöl­lis­es­ti ja ajallaan.

  41. Var­maan asum­is­tu­ki kaipaisi sekin uud­is­tamista, mut­ta pitäisin sen kyl­lä perus­tu­losta eril­lään, kos­ka asumiskus­tan­nuk­set vai­htel­e­vat niin paljon eri ihmisil­lä. Perus­tu­lo tulisi hirveän kalli­ik­si, jos siihen yritetään yhdis­tää myös “min­im­imääräiset” asumisku­lut. Eikä ole työl­lisyy­den kannal­ta toiv­ot­tavaa, että kaik­ki köy­hät muut­ta­vat johonkin perähik­iälle laavu­un asumaan.

    On tul­lut myös mieleen, että perus­tu­lon määrässä ote­taan kai näis­sä mietinnöis­sä mukaan vain ansio­tu­lot. Olisiko­han mah­dol­lista huomioi­da myös pääo­mat­u­lot, kun mietitään mitä mak­se­taan ja kenelle? (Omaisu­u­den huomioonot­ta­mi­nen ei vaiku­ta järkevältä pikaises­ti mietittynä.)

  42. Samuli Saarel­ma:
    Toinen vai­h­toe­hto on sit­ten yhden huoneen vuokraami­nen esim. van­hem­mal­ta pariskunnal­ta, jol­ta on lapset läht­e­neet kotoa ja taloon jäänyt tyhjää tilaa. Täl­laista ainakin Bri­tan­ni­as­sa har­joite­taan, mut­ta Suomes­sa lie­nee varsin harv­inaista johtuen ehkä juuri siitä, että asum­istuen vuok­si ei ole mitään tarvet­ta kel­lään koit­taa painaa asumiskus­tan­nuk­sia sen mak­simivuokran alle. 

    Voi olla kyse myös siitä, että kumpikin osa­puoli arvostaa yksi­ty­isyyt­tään liikaa. Tuo van­hempi pariskun­ta ei vält­tämät­tä ole valmis jaka­maan kylpy­huonet­taan ja keit­tiötään huoneen­vuokraa­jan kanssa, ainakaan niin alhaiseen hin­taan, että vuokraa­jia löy­ty­isi (huo­maa pääo­mat­ulovero vuokratulosta).

    Samoin aikuinen huoneen tarvit­si­ja voi halu­ta viet­tää joskus yötä tapaa­mansa ystäväl­lisen sielun kanssa, minkä tapaiset yllä­tyk­set eivät vält­tämät­tä alivuokrahuoneen tar­joa­jille sovi.

    Eli olisiko­han kyse yksi­ty­isyy­den kult­tuuril­lis­es­ta merkityksestä?

  43. tuen mak­sa­ja: Ihan mie­lenki­in­nos­ta kysyn, kun näitä “yrit­täjiä, jot­ka eivät pysty mak­samaan itselleen palkkaa” tun­tu­isi esi­in­tyvän melko sään­nöl­lis­es­ti keskustelus­sa, niin miten nämä oletet­tavasti hengis­sä ole­vat yksilöt ovat mak­sa­neet itselleen ate­ri­ansa, asumisen ja lainat, pukeu­tu­misen ja auton ja sen kulut yms. Näitä samo­ja perus­tarpei­ta kuin mitä palkkaa saaval­la on?

    EVP saat­taa olla mon­en ratkasu.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Eri­tyis­es­ti min­ua ihme­tyt­tää yrit­täjä, joka ei pysty mak­samaan itselleen palkkaa, mut­ta joutuu kuikenkn mak­samaan veroa.
    Olen ihme­tel­lyt tätä myös ja sitä ett mis­tä verot­ta­ja on ajatel­lut tulot­toman yrit­täjän sen veron mak­sa­van. Onko ole­tuk­se­na ett yrit­täjä tekee kuitenkin sen ver­ran pimeetä ett sieltä voi repiä?

    1. Min­mun kysymyk­seni kyl­lä oli se, että jos ei ole tulo­ja, en ymmär­rä, minkä perus­teel­la kuitenkin on vero­ja. Sil­loin kai pitää olla tuloja.

  45. Nämä jot­ka eivät saa toimeen­tu­lo­tukea, niin eivät ole kaikkein köyhempiä. 

    Tämäkin riip­puu nykyisen lain­säädän­nön kanssa myös kaupungista ja virkail­i­jas­ta. Helsingis­sä toimeen­tu­lotuen myön­tämis­pe­rus­teet on kir­joitet­tu niin, että ne suo­ras­taan ohjeis­ta­vat tekemään opiske­li­joille kaik­ki mah­dolli­nen kiusa, siis aivan älyt­tömien liit­tei­den pyytämistä ym.

    Vinkkinä jatko-opiske­li­joille, joille toimeen­tu­lotuen hakem­i­nen voi tul­la eteen: 

    jos olette saa­neet apu­ra­han, jos­ta ei ole valmi­ik­si vähen­net­ty pakol­lista vaku­u­tus­mak­sua, niin se kan­nat­taa mak­saa pois hyvis­sä ajoin. Jos sen ere­htyy mak­samaan vas­ta viimeisil­lä rahoil­laan ennen toimeen­tu­lo­hake­mus­ta niin voi käy­dä niin, että rahat ovat lop­pu, mut­ta toimeen­tu­lo­laskel­mas­sa on pari ton­nia normiyli­jäämää, joka pidätetään seu­raavien kuukausien toimeen­tu­lo­tu­ista — ja jos jostain saa tilille rahaa niin se lisätään normiylijäämään.

    Normiyli­jäämä on sosi­aal­i­toimen tulk­in­ta lain mah­dol­lis­ta­mas­ta tulo­jen jak­sot­tamis­es­ta. Laki edel­lyt­tää kohtu­ullisu­ut­ta tulo­jen jak­sot­tamises­sa, mut­ta kohtu­us on niin sub­jek­ti­ivista. Hallinto-oikeudessa täl­laiset päätök­set kaiketi aina kumo­taan, mut­ta käsit­te­ly kestää niin kauan että se ei auta väl­itön­tä ahdinkoa.

  46. Esimerk­ki tosielämästä ja työn kan­nat­tavu­ud­es­ta: Ansiosi­don­naisel­la päivära­hal­la ole­va ihmi­nen saa osa-aikatyön ja kil­jahtelee onnes­ta kun sen päälle mak­se­taan vielä sovitel­tua päivära­haa sen ver­ran, että ansio­tu­lon ja työt­tömyys­tee­un yhteis­määrä on sama kuin’päivära­han perus­teena ole­va palk­ka’. Esimerkin vuok­si san­o­taan vaik­ka, että päiära­han perus­teena ole­va palk­ka on 2000 euroa ja osa-aikatyöstä saata­va palk­ka 1500 euroa. Henkilö saa siis vielä 500 euroa sovitel­tua ansiopäivära­haa kuussa.

    26 työssäolovi­ikon jäl­keen ‘työssäoloe­hto’ täyt­tyy ja ansiosi­don­naisen päivära­han määrä las­ke­taan uudelleen. Se perus­tuu noiden viikko­jen aikana ansait­tuun palkkaan, ja tiet­ty­jen vähen­nys­ten jäl­keen jää vähän alle 1500 euron. Tämän jäl­keen henkilö ei saa palkan päälle enää sovitel­tua päivära­haa, sil­lä tuo “alle 1500 euroa” on kat­to. Henkilön kuukausi­t­u­lot tip­pu­vat siis 500 eurolla.

    Kun taas jos henkilö tek­isi noiden 26 viikon aikana alle 18 tun­tista työvi­ikkoa, ei työssäoloe­htoon luet­tavia työvi­ikko­ja ker­ty­isi, eikä ansiosi­don­naisen päivära­han määrää las­ket­taisi uudelleen. Bonuk­se­na tästä lyhen­netys­tä työvi­ikos­ta mak­set­ta­va palk­ka (esim. 1200 euroa) oikeut­taisi 800 euron päivärahaan. –>
    Vähem­mäl­lä työmääräl­lä sama tulotaso.

    Ain­ut että se tulota­so säi­ly­isi 26 viikon työssäolon jälkeenkin.

  47. Tiedemies:

    Laskin piru­ut­tani esimerkin Tam­pereelta. Jos neli­henkisen per­heen brut­to­tu­lot ovat 3600 euroa, se oikeut­taa vielä yleiseen asumistukeen. 

    Kehot­taisin vai­h­taa­maan laskinta.
    Omaiseni on kol­men lapsen yksin­huolta­ja ja brut­to­tu­lot 1700 e. Eikä asum­istues­ta toivoakaan.
    Että silleen on mar­jat. Hän Tam­pereen naa­purikun­nas­sa asustel­e­va. Nih !

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Perus­tuy­lon määrässä ei ote­ta huomioon mitää tuloja. 

    Huo­masin itsekin, että kir­joitin huoli­mat­tomasti. Perus­tu­lo pysyy aina samana, mut­ta ansio­tu­lon vero­tus muut­tuisi, ehkä olisi samal­la syytä muut­taa pääo­mat­ulovero­tus­takin. Ja jos kyseessä olisi negati­ivi­nen tulovero, niin sil­loin­han ne tulot vaikut­ta­vat käsittääkseni.

    Muis­tan, että jos­sain perus­tu­lo­ju­tus­sa veroasiantun­ti­ja oli sitä mieltä, että verot­ta­jan kannal­ta perus­tu­lo olisi helpom­pi sys­tee­mi kuin negati­ivi­nen tulovero, mikä kuu­losti itses­täni yllättävältä. 

    (Ja joo, myön­netään että en ymmär­rä tarpeek­si vero­tuk­ses­ta eli parem­pi olla kom­men­toimat­ta enem­pää. Yksinker­taisu­us ja selkeys oli­si­vat joka tapauk­ses­sa poikaa.)

    Viime aikoina on nous­sut taas sel­l­aisia miet­teitä, ettei järkevän tasoiseen perus­tu­loon olisi varaa (Var­ti­ainen Suomen kuvale­hdessä) Tiedä sit­ten. Itse kan­natan jopa melko pien­tä perus­tu­loa, mut­ta se tarvit­sisi seu­rak­seen tietysti sit­ten enem­män tarve­hark­in­taisia tukia.

  49. Petri Wik­ström:

    Kysessä on harkintaverotus.Kukaan ei elä tulo­ja vail­la, ehkä joku pienvil­jeli­jä, mut­ta tässä tapauk­ses­sa on var­maan kysymys yrit­täjästä, jol­la on meno­ja ja tulo­ja , mut­ta ei varaa mak­saa palkkaa eli ei kykene osta­maan ruokaa eikä mak­samaan muitakaan elinkuluja.Eikä kykene osoit­ta­maan verova­paa­ta tulonlähdettä

    Kun yrit­täjälle ei ole käynyt kuin hul­lulle miehelle Huittisista

    Sil­loin olete­taan, että fir­mas­ta on nos­tet­tu tuloa pimeästi ja sitä tuloa verotetaan

  50. Jos joku jostain syys­tä sat­tuisi jou­tu­maan asun­not­tomak­si, eikö ole aika jul­maa ran­gaista hän­tä siitä tukien vähentämisellä?
    Asum­istuet (tosin vielä enem­män muiden tukien ehdot) myös kan­nus­ta­vat opiske­li­joi­ta muut­ta­maan aikaisin pois van­hempi­en­sa asun­nos­ta, ja tääl­lä halvem­pi­en vuokrien alueel­la myös työt­tömiä ja opiske­li­joi­ta otta­maan isom­pia asuntoja.

    Mis­sä tilanteessa asum­istues­ta on hyö­tyä ver­rat­tuna perus­tu­lon kas­vat­tamiseen samal­la summalla?

  51. Pidin muis­taak­seni Tiedemiehen aikanaan ehdot­ta­mas­ta mallista, jos­sa perus­tu­lo on oikeasti pieni, mut­ta ensim­mäiset sadat eurot kuus­sa ansaitaan negati­ivisel­la veroprosentilla. 

    Siis perus­tu­lo vaik­ka 250 euroa kuus­sa ja ensim­mäi­nen 250 euroa ‑100% verol­la tarkoit­taa että jos onnis­tuu tien­aa­maan 250 euroa, käteen jää perus­tu­lo 250 euroa + palk­ka 250 euroa + verot 250 euroa = 750 euroa. Eli kak­si täysin työtön­tä pääsee 500 euron kuukausi­t­u­lolle sopi­mal­la että ensim­mäi­nen kastelee toisen kukat maanan­taisin ja toinen hakee ensim­mäisen postin per­jan­taisin 250 euron kuukausikorvauksella. 

    Vaik­ka tämä saat­taa kuu­lostaa tarpeet­toma­l­ta kikkailul­ta, niin tässä mallis­sa on pari erit­täin oleel­lista seikkaa. Ensin­näkin pien­i­t­u­loisil­la on vah­va kan­nuste tuo­da työn­sä vero­tuk­sen ja viral­lisen talouden piiri­in minkä luulisi vähen­tävän har­maa­ta talout­ta merkit­tävästi. Toinen on se, että tässä mallis­sa yhteiskun­ta ei akti­ivis­es­ti pot­ki pien­i­t­u­loisia kohti syr­jä­tyneisyyt­tä, vaan tukee vah­vasti pien­täkin toimelia­su­ut­ta ja legit­i­moi ihmisen ase­man “kun­non kansalaise­na” tuo­ma­l­la tämän nor­maalin vero­tuk­sen piiri­in eikä vain ole­maan almu­jen pas­si­ivi­nen vastaanottaja.

    (Toki tämän päälle saate­taan tarvi­ta jonkin­lainen tarve­hark­in­tainen kom­po­nent­ti, mut­ta henkilöko­htainen näke­myk­seni on, että henkises­ti ja fyy­sis­es­ti ter­veille ihmisille tuon tarve­hark­in­taisu­u­den piiri­in pääsem­i­nen edel­lyt­täisi jonkun­laisen taloudel­lisen hol­houk­sen alaisu­u­teen suos­tu­miseen kunnes elämä on sil­lä mallil­la että ei tuo­ta tarve­hark­in­tista kom­po­nent­tia tarvitse. Tämä siis olet­taen, että tuo malli lisäisi pien­i­t­u­lois­t­en mah­dol­lisuuk­sia ansait­semiseen niin paljon kuin kuvittelen.)

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­mun kysymyk­seni kyl­lä oli se, että jos ei ole tulo­ja, en ymmär­rä, minkä perus­teel­la kuitenkin on vero­ja. Sil­loin kai pitää olla tuloja. 

    Verotet­ta­vat tulot ei tarkoi­ta, että olisi kas­savir­taa tai rahaa mak­saa palkko­ja, verot, vuokrat ja ruu­at. Verot eivät perus­tu kas­savir­taan vaan verot­ta­jan ohjeisi­in tulo­jen ja meno­jen jak­sot­tamis­es­ta. Verot mak­se­taan pääsään­töis­es­ti heti, mut­ta todel­liset tulot tule­vat yleen­sä myöhässä ja investoin­tien pois­tot vuosien päästä, jos sil­loin sat­tuu ole­maan tulo­ja. Vero­jen etu­pain­ot­teinen mak­su sitoo paljon pääo­maa. Eri­tyis­es­ti aloit­taval­la pienyri­tyk­sil­lä ilman suuria pääo­mia voi olla vaikeuk­sia mak­su­vaikeuk­sia vaik­ka toim­inta tuot­taisi verotet­tavaa tuloa.

    Myös eri tulo­la­jei­hin jaot­telu voi aiheut­taa tilanteen että tulos on tap­pi­ol­la, mut­ta joutuu mak­samaan vero­ja. Esimerkik­si jos yrit­täjäl­lä on isot tap­pi­ot arvopa­pereista, mut­ta vas­taa­va määrä tulo­ja muus­ta yri­tys­toimin­nas­ta. Kos­ka kyseessä on eri tulo­la­jit, ei tap­pi­oi­ta voi vähen­tää tuloista vaan joutuu mak­sanaan verot muista tuloista vaik­ka kokon­aisuute­na yri­tys on tappiolla.

    Pienyrit­täjiä aut­taisi jos verot voisi mak­saa kas­savir­ran perus­teel­la. Eli tuloista sil­loin kun mak­su tulee ja pienet investoin­nit voisi pois­taa heti kun ne mak­saa. Ennakkovero­jen sijaan olisi parem­pi mak­saa toteu­tuneen tulok­sen perus­teel­la. Eri tulo­la­jei­hin jaot­telun voisi pois­taa, kos­ka en kek­si sille muu­ta syytä kuin keinotekoinen ja vääristävä tapa kas­vat­taa kokonaisverotusta.

    Nykyisel­lään pienyrit­täjä joutuu pienistä säästöistään tai korkeako­rkoisel­la lainal­la rahoit­ta­maan val­tio­ta, joka ei mal­ta odot­taa vero­jen mak­sua vaik­ka val­tio saisi lainaa negati­ivisel­la reaalikorolla.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­mun kysymyk­seni kyl­lä oli se, että jos ei ole tulo­ja, en ymmär­rä, minkä perus­teel­la kuitenkin on vero­ja. Sil­loin kai pitää olla tuloja.

    Eikös se jo aika hyvin selitet­ty tuos­sa aivoituk­sen postauk­ses­sa? Voihan sitä olla tulo­ja, mut­ta ei kas­sas­sa rahaa. Tuloslaskel­mas­sa ole­vat tulot eivät läm­mitä, jos ei saa suorituk­sia ajallaan. 

    Jos tekee töitä asi­akkaalle, jol­la on mak­su­vaikeuk­sia, alvit pitää mak­saa siitä huoli­mat­ta. Ne saa takaisin vas­ta kun asi­akas on konkurssissa.

    Ennakkoveroista en olisi huolis­saan, ne voi vään­tää nol­laan kun­han perustelee jotenkin, sit­ten tietenkin tulee mätkyjä jos tulos ei olekaan nolla. 

    Eli rahoitu­ta tarvitaan.

    Tiedemies:
    Verot ovat tietenkin yksi suuri syy konkurs­sei­hin, kos­ka jos yri­tys on vaikeuk­sis­sa, nimeno­maan verot jät­tää mak­samat­ta. Jos jät­tää palkat mak­samat­ta, työn­tek­i­jät läh­tee. Jos jät­tää vuokrat/materiaaliit/tms. mak­samat­ta, toimit­ta­jat eivät enää toimi­ta tavaroi­ta ja toim­inta vaikeu­tuu tai lop­puu kokon­aann. Eläkey­htiötkin karhua­vat nopeam­min saatavi­aan kuin verottaja. 

    Siis­pä jos pitää miet­tiä, mitkä laskut jätetään mak­samat­ta, niin verot. Niiden laimin­lyön­ti ei vaiku­ta ollenkaan yri­tyk­sen päivit­täiseen toim­intaan ja verot­ta­ja karhuaa saatavi­aan kaik­ista laskut­ta­jista hitaim­miten. On siis ihan luon­nol­lista, että kos­ka verot jätetään ensim­mäisenä mak­samat­ta, ne ovat myös yleisin syy mik­si yri­tyk­siä haetaan konkurssiin.

    Näin sen min­un mielestä pitää ollakin. Verot­ta­jal­la on riskinkan­tokykyä ihan eri malli­in kuin yksit­täisel­lä työn­tek­i­jäl­lä taik­ka tavarantoimittajalla.

  54. Olen mieltänyt perus­tu­lo­ma­llin näin: saat verot­tomana 500e/kk, mitään mui­ta sosi­aalietuuk­sia ei ole. 

    Liian raakaa ? Toisaal­ta perus­tu­loidea­han vesit­tyy heti, jos asum­is- ja toimeen­tu­lo­tu­ki kuitenkin jäävät…mutta Osmon mukaan kuitenkin jäisivät ?

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un kysymyk­seni kyl­lä oli se, että jos ei ole tulo­ja, en ymmär­rä, minkä perus­teel­la kuitenkin on vero­ja. Sil­loin kai pitää olla tuloja. 

    Osakey­htiön toimin­nan tarkoi­tus on lain mukaan tuot­taa voit­toa omis­ta­jille. Tästä on tulkit­tu, että yri­tyk­sen pitää mak­saa veroa, jos se on olemassa.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­mun kysymyk­seni kyl­lä oli se, että jos ei ole tulo­ja, en ymmär­rä, minkä perus­teel­la kuitenkin on vero­ja. Sil­loin kai pitää olla tuloja.
    Ainakin Yle-vero menee yel-mak­su­jen perusteella.On myös mui­ta mak­su­ja joi­ta verot­ta­ja perii vaikkei tulo­ja — sairausvakuutusmaksu? 

  57. Rai­ja Ranta­nen: Jos nyt esim. Tam­pereen Kaupun­gin toimeen­tu­lotues­sa hyväksyt­tävät asum­is­menot ovat 550 e/kk. Niin jos menet asumaan solukämp­pään tai kimp­pakämp­pään, niin se onkin toimeen­tu­lotues­sa hyväksyt­tävät asum­is­menot max. 350,00 e.

    Juuri tätä ajoin takaa. Yksi syy siihen, mik­si yksiöi­den vuokrat ovat korkeal­la, on juuri se, että noi­ta sitä halvem­pia kil­pail­i­joi­ta rap­ataan nykyisessä tuk­isys­tee­mis­sä. Tietenkin yksiö on suurelle osaa ihmisiä laadullis­es­ti parem­pi asum­is­muo­to kuin kimp­pa-asum­i­nen, jos tämä tarkoit­taa sitä, että käteen jää ihan sama rahamäärä.

    Jos tilanne muutet­taisi­inkin sel­l­aisek­si, että saa saman tuen riip­pumat­ta asum­is­muo­dos­ta, niin yllät­täen moni pien­i­t­u­loinen ei enää halu­aisikaan asua niis­sä yli­hin­tai­sis­sa yksiöis­sä (joiden hin­nat lask­i­si­vat ja siten helpoit­taisi­vat niidenkin tilan­net­ta, jot­ka jäi­sivät yksiöihin). 

    Minus­ta tässä siis hol­ho­taan ihmisiä tiet­tyyn asum­is­muo­toon, jon­ka joku sosi­aalivi­ra­nomainen on päät­tänyt oikeak­si ja siitä lip­sumis­es­ta sit­ten rap­ataan (jos asuu väl­jem­min, tulee vas­taan se mak­simivuokra ja kai tämän lisäk­si on jotain ihan eksplisi­it­tisiä rajo­ja neliömäärällekin, jos tiivi­im­min kuten solus­sa tai vuokrahuoneessa, niin sit­ten tuk­i­ta­soa pudote­taan niin, että käteen jää edelleen ihan sama rahamäärä). 

    Joku asumiseen kohdis­te­tun tuen kan­nat­ta­ja voisi ker­toa min­ulle, mik­si yhteiskun­nalle on parem­pi mak­saa toimeen­tu­lotuen saa­jalle 500 euron vuokra, joka menee suo­raan vuokranan­ta­jalle, mut­ta jos sit­ten kyseinen henkilö muut­taa solu­un tai vuokrahuoneeseen, jon­ka kus­tan­nus on 350 euroa, se väli­ra­ha vede­täänkin pois. Onko maail­ma parem­pi tilanteessa, jos­sa 500 euroa kilah­taa vuokranan­ta­jan tilille kuin jos 350 kilah­taisi vuokranan­ta­jalle ja 150 euroa tuen saa­jalle ja tuen saa­ja asu­isi tiiviimmin? 

    Sama jut­tu muuten yleis­es­tikin yhteisas­umisen suh­teen. Yhteiskun­ta oikein tukee sitä, että ihmiset asu­vat yksin sen sijaan, että muut­taisi­vat yhteen, vaik­ka yhteiskun­nalle itselleen olisi parem­pi, että ihmiset asu­isi­vat yhdessä ja oli­si­vat sitä kaut­ta parem­min suo­jas­sa syrjäytymiseltä.

  58. ij: Voi olla kyse myös siitä, että kumpikin osa­puoli arvostaa yksi­ty­isyyt­tään liikaa. Tuo van­hempi pariskun­ta ei vält­tämät­tä ole valmis jaka­maan kylpy­huonet­taan ja keit­tiötään huoneen­vuokraa­jan kanssa, ainakaan niin alhaiseen hin­taan, että vuokraa­jia löy­ty­isi (huo­maa pääo­mat­ulovero vuokratulosta). 

    Voi tuokin tietenkin vaikut­taa, mut­ta kyl­lä sitä yksi­ty­isyyt­tä muual­lakin arvostetaan. 

    Väit­täisin, että sil­lä, että nykyi­nen asum­is­tuk­isys­tee­mi on viritet­ty juuri tuol­laista tapaus­ta vas­taan, on yksi syy sille, mik­si se ei ole kan­nat­tavaa. San­o­taan, että tar­joaisi vuokralaiselle huoneen, käyt­töoikeu­den keit­tiöön, ilmaisen netin, sanomale­hden, jne. samal­la hin­nal­la, jon­ka vuokralainen jou­tu­isi mak­samaan yksiöstä, niin tuo voisi olla hyvinkin houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto pieni­palkkaiselle “siis­tille” vuokralaiselle. Tietenkään jotain sos­sun elät­tämää alko­holis­tia ei kukaan halu­aisi omaan asun­toon­sa ottaa. Mut­ta nyt siis asum­is­tuk­isys­tee­mi syr­jii tuo­ta muo­toa. Joku voisi ker­toa min­ulle, mitä tässä voitamme? 

    Samoin aikuinen huoneen tarvit­si­ja voi halu­ta viet­tää joskus yötä tapaa­mansa ystäväl­lisen sielun kanssa, minkä tapaiset yllä­tyk­set eivät vält­tämät­tä alivuokrahuoneen tar­joa­jille sovi. 

    Näistä voi tietenkin sopia ja tietenkin parhaim­mil­laan sys­tee­mi toimisi sel­l­aises­sa talos­sa, jos­sa on erilli­nen ulko-ovi sille vuokralaiselle.

  59. Edelleen nipotan siitä, että mar­gin­aalit ovat liian korkeat kaikissa sel­l­ai­sis­sa malleis­sa jois­sa on syype­r­us­taisia tukia. Lisäk­si kaik­ki syype­r­us­taiset tuet semen­toi­vat niitä syitä joiden perus­teel­la tukea maksetaan. 

    Julkisen val­lan ei pitäisi luo­da olo­suhtei­ta, jois­sa ihmisen ansioi­ta han­kki­ak­seen pitää miet­tiä miten sys­tee­mis­sä “pelataan” byrokra­ti­aa vas­taan. Tätä ongel­maa ei voi myöskään kor­ja­ta tekemäl­lä valvon­nas­ta “tehokkaam­paa”, kos­ka se vain koven­taa pelin panoksia. 

    Asum­is­tu­ki on yksi täl­lainen tuki, ja ns hyv­in­voin­ti­val­tion kru­u­nun­jalokivi, johon yllä viitataa, eli toimeen­tu­lo­tu­ki on näistä “peli­tu­ista” kaikkein vihe­liäisin. Toimeen­tu­lo­tu­ki aiheut­taa aivan sairaat kannustimet. 

    Esimerkik­si pari vuot­ta sit­ten eräälle suku­laiselle oli myön­net­ty toimeen­tu­lo­tukea, kos­ka tämä oli taloudel­lises­sa ahdin­gos­sa. Pää­timme suku­lais­ten kesken ilah­dut­taa, jot­ta tämä lap­siper­he voisi han­kkia joul­u­lahjo­ja, joten keräsimme kole­hdin ja laitoimme joulun alla suku­laisen pankki­tilelle. Ties­imme hänen talous­vaikeuk­sis­taan — mut­ta emme toimeen­tu­lotues­ta — ja sosi­aal­i­toimis­to leikkasi las­ten joul­u­lahjoi­hin tarkoite­tut lah­jara­hat täysimääräis­es­ti toimeentulotuesta. 

    Jos joku on sitä mieltä, että toimeen­tu­lo­tukea “väärinkäytetään” ja että näi­den “väärinkäytösten” kor­jaami­nen valvon­taa lisäämäl­lä jotenkin kor­jaa ongel­maa, niin voin vain ihme­tel­lä mil­lainen ajat­te­lu­ta­pa täl­laisel­la ihmisel­lä on. Toimeen­tu­lotuen ongel­ma ei ole “väärinkäyt­tö” vaan sen oikein käyt­tämisen luo­mat insentiivit. 

    Asum­istues­sa on samankaltaisia ilmiöitä. Esimerkik­si kimp­pa-asumises­sa saate­taan mieli­v­al­tais­es­ti päät­tää että solu­a­sun­non asukkaat ovatkin yksi ruokakun­ta, jol­loin toisen tulot vaikut­ta­vat toisen asum­is­tu­keen. Tämäkin on täysin mielipuolista. 

    Myös työt­tömyysko­r­vausten kohdal­la toim­i­taan mieli­v­al­tais­es­ti. Koko aja­tus siitä, että asia pitää jonkun “käsitel­lä” ja “hyväksyä” jol­lakin muul­la taval­la kuin totea­mal­la että palka­n­mak­su päät­tyy sinä ja sinä päivänä, on jär­jetön. Itseasi­as­sa koko jär­jestelmä on jär­jetön, mut­ta pahim­mat ihmis­ten kohtaa­mat ongel­mat johtu­vat siitä että TE-keskusten vira­nomaiset toimi­vat täysin sat­un­nais­es­ti. Näis­säkin on syynä mieli­sairaut­ta lähen­televä pelko “väärinkäytök­sistä”, ja “väärinkäytösten” jah­taamiseen käytetään moninker­tais­es­ti enem­män resursse­ja kuin mitä niil­lä säästetään “turhaan” mak­set­tuina tukina. 

    Mikään määrä sel­l­aisia “sään­töjä” tai “kor­jauk­sia” joil­la täl­laiset syype­r­usteiset tuet voitaisi­in saa­da toim­i­maan, ei kor­jaa sitä perus­ta­van­laa­tu­ista ongel­maa, että ne luo­vat täysin väärän­laiset kan­nustin­vaiku­tuk­set. Ne kan­nustin­vaiku­tuk­set vaikut­ta­vat merkit­tävästi siihen, miten ihmi­nen elämän­sä jär­jestää ja mil­laisi­in mah­dol­lisuuk­si­in hän tarttuu.

  60. Rai­ja Ranta­nen: Kehot­taisin vai­h­taa­maan laskinta.
    Omaiseni on kol­men lapsen yksin­huolta­ja ja brut­to­tu­lot 1700 e. Eikä asum­istues­ta toivoakaan.
    Että silleen on mar­jat. Hän Tam­pereen naa­purikun­nas­sa asustel­e­va. Nih ! 

    Pyörit­telin Kelan laskuria niin molem­mat oike­as­sa. Riit­tävän kalli­il­la asumisel­la saa kyl­lä asum­is­tukea noinkin kovil­la tuloil­la (3600e/kk). Sys­tee­mi ei kan­nus­ta säästäväisyy­teen. Kalleus on itseis­ar­vo. En ota kan­taa asumisen laatu­un hin­nan noustes­sa. Vaikut­taisi siltä, että ne eivät kulk­isi käsi kädessä kos­ka Helsingis­sä eivät asu Suomen onnel­lisim­mat. Har­mi, että meil­lä on täl­lainen kallis systeemi.

  61. Investoin­nit asumiseen kil­pail­e­vat muiden sijoi­tusko­htei­den kanssa. 

    Asum­istuen lopet­ta­mi­nen ja ihmis­ten häätämi­nen kaduille asumaan tiput­taa kyl­lä vuokrien hin­to­ja , mut­ta samal­la se lisää säästämistä ylläpi­dos­ta mikä taas merk­it­see talo­jen kun­non rom­ah­tamista ja edis­tää slum­mien syntymistä

    Ja kun asi­akkaat ovat mak­sukyvyt­tömiä ja tuot­to asum­is­in­vestoin­neis­sa mata­la niin asun­to­tuotan­to vähe­nee j

    Tämä taas johtaa asum­isväljyy­den pienen­e­miseen ja asunnottomuuteen.

    Todel­lista kil­pailua on vaikea luo­da yhteiskun­taan, jota hal­li­taan suuril­la pääomilla.

    Sijit­ta­jat eivät ole kovin inno­v­a­tivisia vaan lähin­nä kupon­gin leikkaa­jia, jot­ka eivät luo uut­ta vaan pyrkivät vain pääo­man tuo­ton maksimointiin

  62. max: Sys­tee­mi ei kan­nus­ta säästäväisyy­teen. Kalleus on itseis­ar­vo. En ota kan­taa asumisen laatu­un hin­nan noustes­sa. Vaikut­taisi siltä, että ne eivät kulk­isi käsi kädessä kos­ka Helsingis­sä eivät asu Suomen onnel­lisim­mat. Har­mi, että meil­lä on täl­lainen kallis systeemi. 

    Tähän postauk­seen kitey­tyi hyvin koko nykysys­teemin ongel­ma. Toisaal­ta asum­is­tu­ki kan­nus­taa asumaan kalli­isti, toisaal­ta ole­maan han­kki­mat­ta lisä­tu­lo­ja. Kan­nus­tamisel­la tarkoi­tan tässä sitä, että toisaal­ta kalli­in asumisen lisäkus­tan­nuk­set menevät ainakin osin muiden mak­set­tavak­si ja toisaal­ta tulo­jen kas­vaes­sa hyö­ty val­uu alen­tu­vien tukien muo­dos­sa tois­t­en taskui­hin. Toimeen­tu­lotuen kohdal­la ongel­ma tietenkin on vielä pahempi. 

    Kiin­teä perus­tu­lo kor­jaisi molem­mat ongelmat.

  63. Samuli Saarel­ma: Toisaal­ta asum­is­tu­ki kan­nus­taa asumaan kalli­isti, toisaal­ta ole­maan han­kki­mat­ta lisä­tu­lo­ja. Kan­nus­tamisel­la tarkoi­tan tässä sitä, että toisaal­ta kalli­in asumisen lisäkus­tan­nuk­set menevät ainakin osin muiden maksettavaksi.

    Jaa niinkö ? Mik­siköhän sit­ten min­un pitää muut­taa reilun vuo­den asut­tuani nyt halvem­paan. (mikäli edes sel­l­aista onnis­tun löytämään), kun jäin työttömäksi.
    Sain työ­tu­lo­jen mukaan asum­is­tukeakin vielä, vaik­ka jäin työt­tömäk­si jo reilu 6 kk. sitten.

    Kun asuin naa­purikun­nas­sa, sain isom­mas­ta ja kuitenkin edullisem­mas­ta vuokrahin­nas­ta enem­män myös asumistukea.

    Huom. Ja toimeen­tu­lotues­sa on edelleenkin ne kun­tako­htaiset niiden kat­so­mat “kohtu­ulliset asumisku­lut”, minkä jäl­keen tasan tarkkaan vuokraa­ja itse mak­saa. Eikä “muiden mak­set­tavak­si jää kyl­lä yhtään mitään”. Nih.

  64. tuen mak­sa­ja: Ihan mie­lenki­in­nos­ta kysyn, kun näitä “yrit­täjiä, jot­ka eivät pysty mak­samaan itselleen palkkaa” tun­tu­isi esi­in­tyvän melko sään­nöl­lis­es­ti keskustelus­sa, niin miten nämä oletet­tavasti hengis­sä ole­vat yksilöt ovat mak­sa­neet itselleen ate­ri­ansa, asumisen ja lainat, pukeu­tu­misen ja auton ja sen kulut yms. Näitä samo­ja perus­tarpei­ta kuin mitä palkkaa saaval­la on?

    Puoli­son tuloil­la ja van­hoil­la säästöil­lä. Esimerkik­si. Ter­veisin tuore yrit­täjä, joka ihan koh­ta pääsee tekemään ensim­mäisen laskun­sa. En mak­sa itsel­leni palkkaa vielä tänä vuonna.

  65. “Työt­tömyys­tur­van ja asum­istuen ehto­ja on muutet­tu niin, että 300 euroa ansio­tu­lo­ja kuukaudessa ei niihin vaikuta.”

    Mut­ta tilanne voi olla sel­l­ainen ansiosi­don­naisel­la, että ylit­tämäl­lä tuon 300 rajan, niin tulot putoaa paljonkin. Tien­asin heinäku­us­sa 16 sent­tiä yli 300 euron ja ansiosi­don­nainen putosi 203 euroa. Jos olisin tien­an­nut 299€, niin ansiosi­don­nainen ei olisi pudon­nut senttiäkään. 

    Tämä johtuu lasken­nal­lisen palkkani pienu­ud­es­ta, jon­ka takia ansiosi­don­nainen on pieni ja jon­ka takia noiden ero­tus on käytän­nössä 100 euron luokkaa. 

    Meinaan kir­joit­taa tästä blogi­i­ni kun­han kerkeän, sen ver­ran älytön tuo tilanteeni on. Min­un kan­nat­taa tien­ata alle 300€ tai sit­ten yli 1000 euroa, mut­ta niiden välis­sä hyö­ty on aika olematon.

  66. Rai­ja Ranta­nen:
    Huom. Ja toimeen­tu­lotues­sa on edelleenkin ne kun­tako­htaiset niiden kat­so­mat “kohtu­ulliset asumisku­lut”, minkä jäl­keen tasan tarkkaan vuokraa­ja itse mak­saa. Eikä “muiden mak­set­tavak­si jää kyl­lä yhtään mitään”. Nih. 

    Niin, point­ti­ni oli se, että tuol­laiselle henkilölle ei ole mitään hyö­tyä koit­taa painaa asumisku­lu­ja alle sen “kohtu­ullisek­si kat­so­tun asumisku­lun” esim. muut­ta­mal­la toiseen kun­taan (sin­un mukaasi sil­lä saisi asum­is­meno­ja alem­mas). Jos täl­lainen henkilö näin tekee, siitä hyö­ty menee täys­määräis­es­ti muiden tasku­un ja hänelle jää käteen ihan sama kuin ilmankin muuttoa.

  67. Jos siis perus­tu­lon lisäk­si olisi jonkin­lainen “asum­is­tu­ki”, sen pitäisi olla riip­puma­ton asumisku­luista ja ‑muo­dos­ta ja olla korkein­taan riip­pu­vainen tuloista ja asuin­paikkakun­nas­ta. Vai?

  68. Tiedemies:
    Esimerkik­si kimp­pa-asumises­sa saate­taan mieli­v­al­tais­es­ti päät­tää että solu­a­sun­non asukkaat ovatkin yksi ruokakun­ta, jol­loin toisen tulot vaikut­ta­vat toisen asumistukeen

    Sivuhuo­mau­tus ja tarken­nus: Ruokakun­ta saa vain yhden asum­istuen. Puoliso­jen — tai sel­l­aisek­si määritel­ty­jen — tulot eivät enää onnek­si vaiku­ta toisen saami­in (ainakaan työttömyys-)tukiin. (Mut­ta toimeen­tu­lo­tu­keen kyl­lä? Ja yhteiseen asum­is­tuk­seen kyllä.)

    Mainit­siko joku jo, että nykyi­nen jär­jestelmä on hie­man mon­imutkainen ja seka­va ja että yhden ihmisen on kokon­aisu­ut­ta — tai edes omaa tilan­net­ta — vaikea hahmottaa?

  69. Perus­tu­lo toimisi parhait­en, jos kaik­ki työssäkäyvät oli­si­vat per­in­tei­sis­sä työ­suhteis­sa — palkkatyössä, jos­ta mak­se­taan ansio­tuloveroa. Ongel­mana ovat yrit­täjät — mukaan lukien yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jät, joil­la on mah­dol­lisu­us laskut­taa osa palka­s­taan oman yhtiön kaut­ta. Heil­lä on perus­tu­lon ansios­ta entistä parem­pi mah­dol­lisu­us vähen­tää henkilöko­htaisia tulo­jaan ja jät­tää tulon­sa sijoi­tusy­htiöön. Suu­rit­u­loisim­mat ovat näin jo tehneet pitkän aikaa, mut­ta perus­tu­lon ansios­ta tästä voi tul­la kansanhuvi.

  70. Liian van­ha:
    Ja kun asi­akkaat ovat mak­sukyvyt­tömiä ja tuot­to asum­is­in­vestoin­neis­sa mata­la niin asun­to­tuotan­to vähenee 

    Nojaa. Toisaal­ta SATO:t ja VVO:t tekevät niin pos­ket­to­mia tuot­to­ja vuokra-asun­tokan­nal­laan, että hölmömpi luulisi niiden rak­en­ta­van jo nykyisen tuot­to­ta­son perässä pää punaise­na lisää.

    Minus­ta kuitenkin näyt­täisi siltä, että rak­sa ja vuokray­htiökartel­lit rajoit­ta­vat tuotan­toa pitäen hin­nat ja täten omat tuot­ton­sa aivan astronomi­sis­sa lukemissa.

    Asum­is­tukien pois­t­a­mi­nen vaikut­taisi luul­lak­seni lähin­nä huonoimpi­in asun­toi­hin ja alueisi­in. Köy­hien olisi pakko etsiä niitä kämp­piä ja asuinaluei­ta jois­sa vuokrat laske­vat ja vas­taavasti jen­gi jol­la on varaa toden­näköis­es­ti muut­taisi kaikin keinoin pois noil­ta kur­jis­tuvil­ta alueil­ta niihin vapau­tu­vi­in hin­tansa parem­min säi­lyt­tävi­in kallion ja parem­pi­en lähiöi­den luukkui­hin. Asum­istuen pois­tamisen slum­mi­ut­ta­va vaiku­tus olisi var­masti aika massiivinen.

    Nyt asum­is- ja toimeen­tu­lotuet ripot­tel­e­vat syr­jäy­tyneitä halvimpi­en lähiöi­den lisäk­si ympäri ämpäri pk-seu­tua, joka vas­taavasti työn­tää työssäkäyviä noi­hin lähiöi­hin kun muuallekaan ei mahdu.

    Voisiko hom­maa tehdä jotenkin muuten? Sen sijaan, että vähen­netään asum­is­tukia voitaisi­in ehkä verot­taa voimakkaam­min kiin­teistön­o­mis­ta­jil­ta tuot­to­ja. Se leikkaisi vuokratuot­to­ja ja kom­pen­soisi val­tion bud­jetis­sa noi­ta asumistukia?

    Ts. hoide­taan slum­mi­u­tu­misen estämistä nykyiseen tyyli­in sosi­aal­i­tu­il­la, mut­ta verote­taan sen aiheut­tamien markki­navääristymien antamia yli­tuot­to­ja nyky­istä tehokkaammin.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­mun kysymyk­seni kyl­lä oli se, että jos ei ole tulo­ja, en ymmär­rä, minkä perus­teel­la kuitenkin on vero­ja. Sil­loin kai pitää olla tuloja.

    Jos esim. asi­akkaiden laskut ovat myöhässä, yrit­täjä saat­taa päät­tää lainan ottamisen sijaan jät­tää täl­löin oman palkan nos­ta­mat­ta ja oma palk­ka käytetään täl­löin työn­tek­i­jän palkkoi­hin, fir­man alvei­hin ja veroi­hin. Eli raha ei liiku oikeasti yrit­täjälle itselleen, mut­ta hän mak­saa verot työn­tek­i­jän tulosta siten että jät­tää oman palkkansa maksamatta.

    Seu­raus tästä voi kuitenkin olla, että kun yrit­täjä ei itse nos­ta palkkaa, kir­jan­pidol­lis­es­ti fir­man tulos kään­tyy posi­ti­ivisek­si, jol­loin tuos­ta tulee vielä yri­tys- ja yhteisöverot päälle — mah­dol­lis­es­ti vielä jotain fir­man toim­intaan liit­tyviä kulu­ja, esim. edus­tusku­lu­ja, kat­so­taan yrit­täjän omak­si tulok­si tämän lisäksi

  72. Ville:
    Perus­tu­lo toimisi parhait­en, jos kaik­ki työssäkäyvät oli­si­vat per­in­tei­sis­sä työ­suhteis­sa – palkkatyössä, jos­ta mak­se­taan ansio­tuloveroa. Ongel­mana ovat yrit­täjät – mukaan lukien yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jät, joil­la on mah­dol­lisu­us laskut­taa osa palka­s­taan oman yhtiön kaut­ta. Heil­lä on perus­tu­lon ansios­ta entistä parem­pi mah­dol­lisu­us vähen­tää henkilöko­htaisia tulo­jaan ja jät­tää tulon­sa sijoi­tusy­htiöön. Suu­rit­u­loisim­mat ovat näin jo tehneet pitkän aikaa, mut­ta perus­tu­lon ansios­ta tästä voi tul­la kansanhuvi.

    Siis sen sijaan, että mak­saisin itsel­leni palkkaa huikean ton­nin ja mak­saisin siitä verot, eläisin sil­lä 500 euron perus­tu­lol­la. Yri­tyk­sen tulos nousisi sen ton­nin ja mak­saisin lisää yri­tysveroa. Kikkailu taval­laan kan­nat­taisi, jos yri­tysvero (+ mah­dolli­nen pääo­mavero) < ansio­tulovero. Nykyään tuos­ta ton­nin palka­s­ta pro­gres­sion vuok­si ansio­tulovero on pienem­pi kuin yri­tysvero, mut­ta perus­tu­lo­jär­jestelmässä ansio­tulovero­pros­ent­ti nousisi. Saisiko osinko­ja nos­taa lisäk­si ilman että se vaikut­taisi perus­tu­loon? Se toinen 500 kun voisi kuitenkin tul­la tarpeeseen.

  73. Miten se sosi­aalipuolen tärkein tehtävä?
    Jos on pää­tynyt ongelmi­in, muu­takin voi tarvi­ta kuun rahaa. Kuin­ka yhteiskun­nan tur­vaverkko toimii perus­tu­lon kanssa? 

    Jos leipäjonon tehtävä on jakaa leipää, sil­loin jono on toimi­va malli. Jos tarkoi­tus on aut­taa, diako­ni­atyön tai vas­taa­van lähete (kort­ti) ohjaa sen tarkoituk­sen­mukaises­ti ja samal­la kysytään “miten menee?”. 

    Sote-puheessa sosi­aalipuoli on pahasti uno­hdet­tu. Kansalais­palk­ka voidaan saa­da toim­i­maan, muu­takin olisi tehtävä. 

    Jos yri­tys ei kan­na­ta ja busi­ness hiipunut, mikä sil­loin on yri­tyk­sen point­ti? Yrit­täjyys ilman tulo­ja vai? Ehkä pitäisi puhua yrit­täjän toimin­nan lopet­tamis­es­ta ja siir­tymis­es­tä sosi­aal­i­tur­van piiri­in. Tämä muuten kos­kee ikään­tyvää yrit­täjäjoukkoa ihan todel­lisu­udessa. Sekin on sote-ongel­ma kun mak­su­is­sa on säästet­ty ja van­hu­us­tur­va ei tule yri­tyk­sen myyntituloista.

  74. Toimisiko (kikkailun estämisek­si pois­tet­taisi­in kokon­aan oikeus verova­paisi­in osinkoihin)
    yri­tysvero: 20 — 25%
    pääo­mat­ulovero: 20 — 25%
    ansio­tulovero: 40 — 50%
    perus­tu­lo: 500 — 750 euroa?

    Vaaleis­sa äänestet­täisi­in perus­tu­loa ylös tai vero­pros­ent­te­ja alas. ALV ja hait­taverot rahoit­taisi­vat palvelui­ta ja siinäkin voisi äänestää joko vero­ja alas tai parem­pia palveluita.

  75. Rai­ja Ranta­nen: Kehot­taisin vai­h­taa­maan laskinta.
    Omaiseni on kol­men lapsen yksin­huolta­ja ja brut­to­tu­lot 1700 e. Eikä asum­istues­ta toivoakaan.
    Että silleen on mar­jat. Hän Tam­pereen naa­purikun­nas­sa asustel­e­va. Nih !

    Tein laskel­man aiem­min, ja saa­toin tehdä sen väärin, joten teen sen nyt uudelleen samal­la menetelmällä. 

    Ensik­sikin, pos­tu­loidaan per­he jos­sa on 4 henkeä, kak­si aikuista ja kak­si las­ta, ja brut­to­tu­lot 3600 euroa kuus­sa (1800+1800), vuokra 900 euroa kuus­sa, mut­tei sisäl­lä mitään sähköjä tai mui­ta. Syötetään tiedot Kelan laskuri­in, val­i­taan asuin­paikak­si Tam­pere. Saadaan että per­he on oikeutet­tu 161,90 euron tukeen. Eli, ainakin näyt­tää siltä että tari­na omais­es­ta joka ei saa pen­niäkään asum­is­tukea, on ainakin jos­sain määrin epärelevantti. 

    Vai­hde­taan sit­ten toisen tulot 2000 euroon. Asum­is­tu­ki putoaa 97,12 euroon. Pudo­tus­ta, on 64,78 kuukaudessa. 

    Las­ke­taan sit­ten vero­pros­ent­ti­laskuril­la mikä onkaan perus­pros­ent­ti. 1800 euroa kuus­sa pitää toki ker­toa kahdel­la­toista että saadaan vuosi­t­u­lot jne. Näil­lä tiedoil­la saadaan perus­pros­en­tik­si 12,5 ja lisäpros­en­tik­si 31.5. Olet­taen että ylimääräi­nen palk­ka verote­taan lisäpros­entin mukaan, siitä menee veroa 63 euroa. 

    Sit­ten las­ke­taan päivähoit­o­mak­sut. Link­ki laskuri­in löy­tyy tämän sivun alareunasta.

    Kun per­heen tulot ovat 3600 euroa, päivähoit­o­mak­sut ovat yhteen­sä 255,48 euroa. Tulo­jen noustes­sa 3800 euroon, päivähoit­o­mak­su nousee 287,08 euroon. Eroa on siis 31,60 euroa.

    Näil­lä tiedoil­la näyt­tää siltä että saamme tulok­sen jon­ka mukaan 200 euron lisä ansioi­hin johtaa peräti 40,62 euron käteen­jäävän tulon lisäyk­seen, mar­gin­aaliv­eron ollessa näin “vain” kar­van ver­ran alle 80 pros­ent­tia. Tässä siis lisäan­sioista ei sen­tään kan­na­ta kieltäy­tyä jos ne tule­vat vaikka­pa palkanko­ro­tuk­sen muo­dos­sa, mut­ta jos kyse on vaikka­pa 15 euron tun­tipal­ka­lla tehtävästä siivoustyöstä, niin kuin­ka moni ottaa 13 lisä­tun­tia saadak­seen 40 euroa käteen? 

    Laskin ilmeis­es­ti edel­lisel­lä ker­ral­la jotenkin eri taval­la tämän, kos­ka sain 60 euroa suurem­man mar­gin­aali­vaiku­tuk­sen. Muut­ta­mal­la laskua siten, että toinen puoliso ei tien­aa mitään, ja toinen tien­aa 3300 kuus­sa, mikä nousee 3500 euroon kuus­sa, saamme muil­ta osin samat tulok­set, mut­ta vero­pro­gres­sio haukkaa nyt parikymp­piä enem­män; sil­loinkin mar­gin­aaliv­ero on kuitenkin edelleen alle 100%. 

    Tämä on kuitenkin sikäli merk­i­tyk­setön­tä itse argu­mentin kannal­ta; asum­is­tukea mak­se­taan isois­sa kaupungeis­sa per­heille joiden tulot ovat paljon enem­män kuin tuo mainit­tu 1700 euroa, ja asum­is­tu­ki nos­taa efek­ti­ivisiä mar­gin­aale­ja aika rajustikin.

  76. Ville:
    Perus­tu­lo toimisi parhait­en, jos kaik­ki työssäkäyvät oli­si­vat per­in­tei­sis­sä työ­suhteis­sa – palkkatyössä, jos­ta mak­se­taan ansio­tuloveroa. Ongel­mana ovat yrit­täjät – mukaan lukien yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jät, joil­la on mah­dol­lisu­us laskut­taa osa palka­s­taan oman yhtiön kaut­ta. Heil­lä on perus­tu­lon ansios­ta entistä parem­pi mah­dol­lisu­us vähen­tää henkilöko­htaisia tulo­jaan ja jät­tää tulon­sa sijoi­tusy­htiöön. Suu­rit­u­loisim­mat ovat näin jo tehneet pitkän aikaa, mut­ta perus­tu­lon ansios­ta tästä voi tul­la kansanhuvi. 

    Mikä tuos­sa on ongel­mana? Jos joku vähen­tää henkilöko­htaisia brut­to­tu­lo­jaan, niin hän saa tuta sen net­to­tu­lois­saan. Sehän olisi vain hyvä, että yrit­täjä jät­täisi otta­mat­ta tulo­jaan kulu­tuk­seen ja sen sijaan investoisi ne lisätuotantoon. 

    En oikein usko, että perus­tu­lol­la kitu­ut­tamis­es­ta mitään kansan­hu­via tulee. Har­va halu­aa elää niukasti, yrit­täjät kaikkein vähiten, kun var­maan yrit­tämisen yksi tärkeim­mistä moti­vaa­tioista on rikas­tu­mi­nen. Mitä hyö­tyä on rikkaud­es­ta, jota ei voi ottaa kulutukseen?

  77. JTS: Jos yri­tys ei kan­na­ta ja busi­ness hiipunut, mikä sil­loin on yri­tyk­sen point­ti? Yrit­täjyys ilman tulo­ja vai? Ehkä pitäisi puhua yrit­täjän toimin­nan lopet­tamis­es­ta ja siir­tymis­es­tä sosi­aal­i­tur­van piiriin.

    HS:ssa oli taan­noin jut­tu sit­tem­min men­estyneestä PK-yri­tyk­ses­tä, jon­ka his­to­ri­as­sa oli ollut vaikea vai­he, jol­loin yrit­täjä itse haki apua sos­sus­ta omi­in menoi­hin­sa, että työn­tek­i­jöille saati­in palkat maksettua.

  78. Voisiko perus­tu­lon saa­da mukaansa ulko­maille? Olisi var­masti mon­elle vähä­varaiselle helpo­tus päästä pois Suomes­ta elämään “her­roik­si” hal­paan maa­han 500 eurol­la per kk. Ja saat­taisi tul­la veron­mak­sajillekin edullisek­si kun mui­ta avus­tuk­sia ei ulko­mail­la oleville perus­tu­lo­laisille tarvit­sisi maksaa.

  79. Sepi:

    Voisiko hom­maa tehdä jotenkin muuten? Sen sijaan, että vähen­netään asum­is­tukia voitaisi­in ehkä verot­taa voimakkaam­min kiin­teistön­o­mis­ta­jil­ta tuot­to­ja. Se leikkaisi vuokratuot­to­ja ja kom­pen­soisi val­tion bud­jetis­sa noi­ta asumistukia?

    Vuokratuot­to­jen verot­ta­mi­nen eli pääo­maveron korot­ta­mi­nen toimisi juurikin päin­vas­toin. Veronko­ro­tus näky­isi vuokris­sa, jol­loin entistä use­ampi olisi oikeutet­tu asum­is­tu­keen. Päin­vas­toin molem­pia voisi laskea tasamatkaa, näin ehkä päästäisi­in ter­veem­pään tilanteeseen, jos­sa asum­i­nen olisi kytkök­sessä tulotasoon.

    Mut­ta toki yhteiskun­nas­samme on vah­va punav­ihreä ajat­telu tulo­jen tasauk­ses­ta, tulo­ero­ja ei siede­tä. Sehän se on perus­tu­lonkin pohjim­mainen tavoite, siirtää “rikkail­ta” köy­hille puuhastelijoille. Minus­ta perus­tu­lo on punav­ihrei­den pop­ulis­mia, jol­la lähin­nä kalastel­laan ääniä, val­tion­hoita­japuolueek­si ei sil­lä meritoiduta.

  80. Samuli Saarel­ma: En oikein usko, että perus­tu­lol­la kitu­ut­tamis­es­ta mitään kansan­hu­via tulee. Har­va halu­aa elää niukasti, yrit­täjät kaikkein vähiten, kun var­maan yrit­tämisen yksi tärkeim­mistä moti­vaa­tioista on rikas­tu­mi­nen. Mitä hyö­tyä on rikkaud­es­ta, jota ei voi ottaa kulutukseen?

    Pelkäl­lä perus­tu­lol­la ei tarvitse kitu­ut­taa, mut­ta sen osan tuloista, jota ei heti tarvitse, voi jät­tää yhtiöön, jol­loin niistä menee nykyisel­lä verokäytän­nöl­lä pienem­pi vero; perus­tu­lon ansios­ta tämä osa tuloista on merkit­tävä niil­lä keski­t­u­loisil­la, joil­la jotain jää säästöön. Perus­tu­lon rahoituk­sen kannal­ta tämä voi olla ongelmallista.

  81. Mari: siede­tä. Sehän se on perus­tu­lonkin pohjim­mainen tavoite, siirtää “rikkail­ta” köy­hille puuhastelijoille. Minus­ta perus­tu­lo on 

    Pohjim­mais­es­ta tavoit­teesta en kyl­lä tiedä. Min­ulle perus­tu­lon tarkoi­tus olisi (ehkä) kyl­läkin kas­vat­taa tulo­ero­ja. Vasti­neek­si tästä tehdä pienen­pien­estäkin työti­laisu­ud­es­ta kan­nat­tavaa. Tehdä säästäväisyy­destä ja kär­siväl­lisyy­destä omaa taloudel­lista tilan­net­ta voimakkaasti paran­ta­va kan­nuste. Ja vielä vasti­neek­si kaikesta edel­lä­mainit­tuun liit­tyvästä mah­dol­lis­es­ta epä­mukavu­ud­es­ta (kaikille) lähtöko­htainen ja absolu­ut­ti­nen vapaus kaikesta kat­e­go­ri­aan liit­tyvästä hallinnoin­nista ja isoveljeilystä.

  82. Ville: Pelkäl­lä perus­tu­lol­la ei tarvitse kitu­ut­taa, mut­ta sen osan tuloista, jota ei heti tarvitse, voi jät­tää yhtiöön, jol­loin niistä menee nykyisel­lä verokäytän­nöl­lä pienem­pi vero; perus­tu­lon ansios­ta tämä osa tuloista on merkit­tävä niil­lä keski­t­u­loisil­la, joil­la jotain jää säästöön. Perus­tu­lon rahoituk­sen kannal­ta tämä voi olla ongelmallista.

    Siis. Tarvit­set kuus­sa net­tona 1500. Palkkasi on brut­tona 2000, vero­pros­ent­tisi 25 eli mak­sat veroa 500 euroa. Jos puolestaan saat perus­tu­lona 500, tarvit­set vielä sen ton­nin. Kos­ka perus­tu­lo­jär­jestelmässä olisi noin 40% tasavero, otat brut­topalkkana 1400 ja mak­sat 400 euroa veroa. (Tämä havain­nol­lis­taa myös sitä, miten juuri pienehköjä työ­tu­lo­ja saa­vat voit­taisi­vat perus­tu­los­sa.) Jätät 600 euroa yri­tyk­seen, jon­ka voit­to kas­vaa 600 eurol­la. Mak­sat siitä yri­tysveroa 20% eli 120 euroa. Nos­tat myöhem­min 600 euroa osinkoa. Jos se on verova­paa­ta eli nykysään­nöil­lä alle 9% yri­tyk­sen pääo­mas­ta, säästät, muuten mak­sat tässä vai­heessa siitä 600 eurosta yli 20% veroa ja häviät ver­rat­tuna suo­raan palkkana ottamiseen. Jos tästä tulisi oikea ongel­ma, niin tuo­ta osinko­jen verova­paut­ta voi eduskun­ta muuttaakin.

  83. Mari­aK: Siis. Tarvit­set kuus­sa net­tona 1500. Palkkasi on brut­tona 2000, vero­pros­ent­tisi 25 eli mak­sat veroa 500 euroa. Jos puolestaan saat perus­tu­lona 500, tarvit­set vielä sen ton­nin. Kos­ka perus­tu­lo­jär­jestelmässä olisi noin 40% tasavero, otat brut­topalkkana 1400 ja mak­sat 400 euroa veroa. (Tämä havain­nol­lis­taa myös sitä, miten juuri pienehköjä työ­tu­lo­ja saa­vat voit­taisi­vat perus­tu­los­sa.) Jätät 600 euroa yri­tyk­seen, jon­ka voit­to kas­vaa 600 eurol­la. Mak­sat siitä yri­tysveroa 20% eli 120 euroa. Nos­tat myöhem­min 600 euroa osinkoa. Jos se on verova­paa­ta eli nykysään­nöil­lä alle 9% yri­tyk­sen pääo­mas­ta, säästät, muuten mak­sat tässä vai­heessa siitä 600 eurosta yli 20% veroa ja häviät ver­rat­tuna suo­raan palkkana ottamiseen. Jos tästä tulisi oikea ongel­ma, niin­tuo­ta osinko­jen verova­paut­ta voi eduskun­ta muuttaakin.

    Tark­istin vero­pros­entin veroko­rt­ti­laskurista — se olisi noil­la tuloil­la nykyään lähempänä 15 pros­ent­tia eli nykyjär­jestelmässä esimerkissä jäisi 200 euroa säästöön, mut­ta sitä ei kan­nat­taisi vielä noil­la tuloil­la jät­tää säästöön yri­tyk­seen, kos­ka vero­pros­ent­ti vain kas­vaisi, vaan ottaa palkkana.

  84. Ja 40% ansio­tulovero tuli las­ket­tua alvin kaavalla(alkaa vis­si­in olla aika men­nä nukku­maan) eli ton­ni­in net­tona tarvit­taisi­inkin noin 1660 euroa brut­tona eli perus­tu­loa saaval­la jäisi säästöön vain 340 euroa eli 140 euroa enem­män kuin nykyään.

  85. Mari:
    Mut­ta toki yhteiskun­nas­samme on vah­va punav­ihreä ajat­telu tulo­jen tasauk­ses­ta, tulo­ero­ja ei siede­tä. Sehän se on perus­tu­lonkin pohjim­mainen tavoite, siirtää “rikkail­ta” köy­hille puuhastelijoille. Minus­ta perus­tu­lo on punav­ihrei­den pop­ulis­mia, jol­la lähin­nä kalastel­laan ääniä, val­tion­hoita­japuolueek­si ei sil­lä meritoiduta.

    Olet ymmärtänyt perus­tu­lon tarkoituk­sen täysin väärin. Sen on tarkoi­tus vähen­tää byrokra­ti­aa, pois­taa kan­nustin­loukku­ja ja näin lisätä työn tarjontaa. 

    Perus­tu­loon siir­tymisen ei tarvitse nos­taa tai laskea tulon­si­ir­to­jen tasoa, se on erilli­nen kysymys.

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun vero­tus alkaa ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta, perus­tu­lo verote­taan pois nor­maalia palkkat­u­loa saav­il­ta. Sik­si se ei mak­sa sen enem­pää kuin mon­imutkaisem­mat sosi­aal­i­tur­van muodot. 

    Perus­tu­lon jakami­nen kaikille ja verot­ta­mi­nen pois hyvä­tu­loisil­ta tarkoit­taisi mar­gin­aaliv­ero­jen rajua nousua, 10–15%. Jo keski­t­u­loisil­la mar­gin­aaliv­ero huitelisi 60% luokassa. 

    Työn­teosta, työl­listämis­es­tä ja parem­min palkat­tuun työhön hakeu­tu­mis­es­ta tuli kannattamatonta. 

    Yhteen­ve­t­ona perus­tu­lo tuhoaisi kansan­talouden, kun net­tomak­sajil­ta vietäisi­in motivaatio.

    1. Perus­tu­lo tasoit­taa mar­gin­aaliv­eron suun­nilleen samak­si eri tulolu­okissa. Nyt se aihtelee välil­lä 120 % — 80 %.

  87. Tavalli­nen Teknikko: Voisiko perus­tu­lon saa­da mukaansa ulkomaille? 

    Var­maankin samal­la taval­la kuin nykyisen toimeen­tu­lotuenkin saa ulko­maille? En osaa sanoa vaati­iko sossu/työkkäri ilmoit­tau­tu­maan sään­nöl­lis­es­ti kasvo­tusten, pait­si jos pää­tyy joidenkin työvoimapoli­it­tis­ten koulu­tus- tai kuntou­tus­toimien kohteek­si — tai saa työpaikan.

    Hyvä kysymys on olisiko tuo kan­nus­teon­gel­ma, eli kuin­ka moni lähtisi pysyvästi etelän ran­noille notku­maan. Asi­as­sa on sekin puoli että jos joku ei ker­ta kaikki­aan työl­listy, hänen elät­tämisen­sä halvem­mas­sa maas­sa tulee huokeammaksi.

  88. Ville: Pelkäl­lä perus­tu­lol­la ei tarvitse kitu­ut­taa, mut­ta sen osan tuloista, jota ei heti tarvitse, voi jät­tää yhtiöön, jol­loin niistä menee nykyisel­lä verokäytän­nöl­lä pienem­pi vero; perus­tu­lon ansios­ta tämä osa tuloista on merkit­tävä niil­lä keski­t­u­loisil­la, joil­la jotain jää säästöön. Perus­tu­lon rahoituk­sen kannal­ta tämä voi olla ongelmallista.

    En oikein ymmär­rä, mikä tässä on se ongel­ma. Minus­ta noin vero­tuk­sen pitäisikin toimia, eli yri­tys­ten tuot­tamia voit­to­ja verotet­taisi­in siinä vai­heessa, kun ne ote­taan kulu­tuk­seen (ihan niin kuin palkko­jakin verote­taan), kun taas rahan pysyessä yri­tyk­sen sisäl­lä, se olisi verot­ta­jal­ta tur­vas­sa ja aut­taa yri­tys­tä kas­va­maan. Jos­sain vai­heessa se yrit­täjä kuitenkin ottaa ne voit­ton­sa ulos ja sil­loin niitä verote­taan. Verot­ta­jan kannal­ta sen pitäisi olla yhden­tekevää, tapah­tuuko tuo aikaisin vai myöhään. Kokon­ais­ra­havir­ta yrit­täjän ja val­tion välil­lä on nykysys­teemi­in ver­rat­tuna plus mii­nus nol­la ihan niin kuin se on sitä keski­t­u­loisen palkkatyöläisenkin kohdalla. 

    Jos perus­tu­lo aut­taa siinä, että aloit­tel­e­vat yrit­täjät selviävät vaikeista alku­vu­o­sista (ja mak­sa­vat tästä hyvästä sit­ten korkeam­paa veroa, kun yri­tys alkaa takoa rahaa), niin hyvä vain. 

    Yksi ongelma­han vero­tussys­tee­mis­sä, jos­sa verote­taan yri­tyk­sen voit­to­ja riip­pumat­ta siitä, ote­taanko raha ulos kulu­tuk­seen vai ei, on se, että oma ja vieras pääo­ma ovat eri ase­mas­sa. Vier­aan pääo­man tuo­to­s­ta ei tarvitse mak­saa veroa, mut­ta oman pääo­man tuo­to­s­ta pitää.

  89. Pekka Tynkky­nen: Perus­tu­lon jakami­nen kaikille ja verot­ta­mi­nen pois hyvä­tu­loisil­ta tarkoit­taisi mar­gin­aaliv­ero­jen rajua nousua, 10–15%. Jo keski­t­u­loisil­la mar­gin­aaliv­ero huitelisi 60% luokassa. 

    Eksplisi­it­ti­nen mar­gin­aaliv­ero ei muut­tuisi ylem­mil­lä tuloast­eil­la juuri lainkaan. Suurin muu­tos olisi alim­mis­sa tulolu­okissa, jois­sa korkeam­mal­la vero­pros­en­til­la kom­pen­soitaisi­in sitä, että itse tukea ei leika­ta kuten nyt tehdään. 

    Oleel­lista olisi se, että kaikkein korkeim­mat efek­ti­iviset mar­gin­aalipros­en­tit, jot­ka eivät suinkaan tule vas­taan siel­lä tuloast­eikon yläpäässä, vaan alapäässä (ks. Tiedemiehen esimerk­ki) leikkau­tu­isi­vat pois. Tosin jotkut kan­nat­ta­vat asum­istuen jatkamista, joka voisi hyvinkin romut­taa tämän ajatuksen. 

    Työn­teosta, työl­listämis­es­tä ja parem­min palkat­tuun työhön hakeu­tu­mis­es­ta tuli kannattamatonta. 

    No, ei, vaan perus­tu­losys­tee­mis­sä oleel­lista on juuri se, että työn­teko ja sen lisäämi­nen kan­nat­taa kaikissa tuloluokissa.

    Yhteen­ve­t­ona perus­tu­lo tuhoaisi kansan­talouden, kun net­tomak­sajil­ta vietäisi­in motivaatio. 

    Net­tomak­sajien kokon­aisvero­pros­ent­ti pysy­isi melko tarkkaan samas­sa, mis­sä se on nytkin. Heille jäisi siis selvästi enem­män käteen kuin pelkäl­lä perus­tu­lol­la kitu­ut­taes­sa jäisi. Moti­vaa­tio työn­tekoon siis säilyisi.

  90. Tavalli­nen Teknikko:
    Voisiko perus­tu­lon saa­da mukaansa ulko­maille? Olisi var­masti mon­elle vähä­varaiselle helpo­tus päästä pois Suomes­ta elämään “her­roik­si” hal­paan maa­han 500 eurol­la per kk. Ja saat­taisi tul­la veron­mak­sajillekin edullisek­si kun mui­ta avus­tuk­sia ei ulko­mail­la oleville perus­tu­lo­laisille tarvit­sisi maksaa. 

    Vaik­ka tuo edullisu­us ehkä pätee, olisin hyvin varovainen perus­tu­lon ulko­maille mak­samisen suh­teen ennen kaikkea sik­si, ettemme tunne sen dynaamisia vaikutuksia. 

    EU:n sisäl­lä hom­ma ehkä toimisi, jos Suomen verot­ta­ja saisi muil­ta EU-mail­ta tietoon­sa suo­ma­lais­ten verotiedot, mut­ta jos men­nään EU:n ulkop­uolelle, tämä muut­tuisi ehkä mah­dot­tomak­si. Ei ole tarkoituk­se­na, että suo­ma­laiset muut­taisi­vat töi­hin vaikka­pa USA:han ja silti jatkaisi­vat Suomen perus­tu­lon nostamista. 

    Tietenkin sys­teemin valvon­ta on kaikkea muu­ta kuin triv­i­aalia. Jos joku pitää viral­lista asuin­paikkaansa jos­sain suo­ma­laises­sa osoit­teessa, mut­ta fyy­sis­es­ti asuu vaikka­pa Thaimaas­sa, niin asi­aa on aika vaikea valvoa. Olisi ehkä tehtävä niin, että henkilöt, jot­ka eivät mak­sa sent­tiäkään veroa Suomeen, oli­si­vat velvoitet­tu­ja henkilöko­htais­es­ti käymään jos­sain näyt­tämässä naa­maansa tietyin väli­a­join (vaikka­pa ker­ran kolmes­sa kuukaudessa) todis­taak­seen, etteivät pysyvästi asu ulko­mail­la ja silti nos­ta suo­ma­laista perustuloa.

  91. karvi­nen: Olet ymmärtänyt perus­tu­lon tarkoituk­sen täysin väärin. Sen on tarkoi­tus vähen­tää byrokra­ti­aa, pois­taa kan­nustin­loukku­ja ja näin lisätä työn tarjontaa. 

    Perus­tu­loon siir­tymisen ei tarvitse nos­taa tai laskea tulon­si­ir­to­jen tasoa, se on erilli­nen kysymys.

    Jos on elänyt sitä arjen todel­lisu­ut­ta, jos­sa nyt kan­nuste­taan eri­tyis­es­ti nuo­ria monin monin kon­stein kohti opin­to­ja ja työtä, perus­tu­lo olisi viimeinen niit­ti. Perus­tu­lo kan­nus­taisi nyt kokoaikatyötä teke­viä osa-aikatyöhön ja puuhastelu­un yrit­tämisen sijaan. Ylipäätään ihmisiä pitäisi opet­taa omaan riskinot­toon ja pär­jäämiseen, pois tuista ja etuuk­sista. Perus­tu­lo on tässäkin kohtaa askela aivan väärään suuntaan.

  92. Mari: Perus­tu­lo kan­nus­taisi nyt kokoaikatyötä teke­viä osa-aikatyöhön ja puuhastelu­un yrit­tämisen sijaan. Ylipäätään ihmisiä pitäisi opet­taa omaan riskinot­toon ja pär­jäämiseen, pois tuista ja etuuk­sista. Perus­tu­lo on tässäkin kohtaa askela aivan väärään suuntaan.

    Mari: Perus­tu­lo kan­nus­taisi nyt kokoaikatyötä teke­viä osa-aikatyöhön ja puuhastelu­un yrit­tämisen sijaan. Ylipäätään ihmisiä pitäisi opet­taa omaan riskinot­toon ja pär­jäämiseen, pois tuista ja etuuk­sista. Perus­tu­lo on tässäkin kohtaa askela aivan väärään suuntaan.

    Kokoaikatyöstä osa-aikaiseen siir­tyvän tulota­so lask­isi myös perus­tu­los­sa, aivan kun on tarkoi­tuskin. Työt­tömän osa-aika- tai sat­un­naiseen keikkatyöhön siir­tyvän tulota­so nousisi, toisin kuin nykyjär­jestelmässä. Näin pure­taan kannustinloukku.

    Perus­tu­lo­han nimeno­maan kan­nus­taisi riskinot­tamiseen. Nykyjär­jestelmässä kun olet ker­ran tais­tel­lut paperiso­dat ja alka­nut saa­maan tukia sin­ua ran­gais­taan niiden mene­tyk­sel­lä jos yrität paran­taa ase­maasi. Tämän virheen kor­jaami­nen on perus­tu­lon tärkein tarkoitus.

    Sinä ilmeis­es­ti halu­at pois­taa kaik­ki tuet ja ajaa työt­tömät vaik­ka kadulle. Ok. Olet onnek­si vähemmistössä.

  93. Samuli Saarel­ma: Jos­sain vai­heessa se yrit­täjä kuitenkin ottaa ne voit­ton­sa ulos ja sil­loin niitä verotetaan.

    Mik­si, tarkkaan ottaen, varakkaan sijoi­tusy­htiön omis­ta­jan pitäisi siirtää euro tuon sijoi­tusy­htiön tililtä oma­lle henkilöko­htaiselle tililleen ja muut­taa se samal­la 70 sen­tik­si? Sijoi­tusy­htiö voi kuitenkin aika hel­posti laa­jen­taa toimi­alaansa vaikka­pa lentokonei­den ja moot­tori­jah­tien vuokrauk­seen, ja pitäähän hal­li­tuk­sel­la olla viikoit­tainen kok­ous hyvässä ravintolassa. 

    Min­un näke­myk­seni mukaan tuol­laiseen viron malli­in siir­tymi­nen lakkaut­taisi varakkaiden ihmis­ten veron­mak­sun käytän­nössä kokon­aan. Minkään­laista perustelua mik­si niin ei kävisi, en ole vielä yhdeltäkään mallin kan­nat­ta­jal­ta kuullut. 

    Samuli Saarel­ma: Vier­aan pääo­man tuo­to­s­ta ei tarvitse mak­saa veroa, mut­ta oman pääo­man tuo­to­s­ta pitää.

    On täysin käsit­tämätön­tä että edes oppo­si­tio ei vaa­di kovaan ääneen vier­aan pääo­man verovähen­nysoikeu­den vähentämistä/poistamista nykyolosuhteissa.

  94. karvi­nen:
    Kokoaikatyöstä osa-aikaiseen siir­tyvän tulota­so lask­isi myös perus­tu­los­sa, aivan kun on tarkoi­tuskin. Työt­tömän osa-aika- tai sat­un­naiseen keikkatyöhön siir­tyvän tulota­so nousisi, toisin kuin nykyjär­jestelmässä. Näin pure­taan kannustinloukku.

    Perus­tu­lo­han nimeno­maan kan­nus­taisi riskinot­tamiseen. Nykyjär­jestelmässä kun olet ker­ran tais­tel­lut paperiso­dat ja alka­nut saa­maan tukia sin­ua ran­gais­taan niiden mene­tyk­sel­lä jos yrität paran­taa ase­maasi. Tämän virheen kor­jaami­nen on perus­tu­lon tärkein tarkoitus.

    Sinä ilmeis­es­ti halu­at pois­taa kaik­ki tuet ja ajaa työt­tömät vaik­ka kadulle. Ok. Olet onnek­si vähemmistössä.

    Sitä saa mitä tilaa, että kär­jistyk­seen vas­tataan kär­jistyk­sel­lä. No, loiven­netaan. Jos tuet/tulonsiirrot aiheut­ta­vat “kan­nustin­loukku­ja” eli suomen­net­tuna: saa saman rahan työtä tekemät­tä kuin työtä tekemäl­lä, niin eikö tulisi päin­vas­toin vähen­tää tukia/tulonsiirtoja kuin niitä lisätä? Eli en ajaisi työt­tömiä kaduille, vaan työhön. Ja jot­ta näin kävisi, työt­tömyys­tur­van tulisi olla vastik­keel­lista joko itseä tai yhteisöä hyö­dyn­tävää tekemistä sekä pois­taisin yri­tys­ten työl­listämisen esteitä palkkatyön osalta.

    Perus­tu­lo ei vähen­nä yhtään yrit­täjän työl­listämisen riske­jä, päin­vas­toin nos­taa veroast­et­ta, joten miten se voisi lisätä työn tar­jon­taa? Joka on se oleel­lisen asia työt­tömyy­den hoi­dos­sa, ei se, että perus­tu­lon turvin voi kieltäy­tyä “epä­mukavas­ta työstä”, esimerkik­si. Ei tarvi tehdä “paskadu­u­nia”, on toki tehokas tapa markki­noi­da perus­tu­loa ja vihreää aatetta.

    Enpä luule että olen ajatuksi­neni vähem­mistössä, sik­sipä vihreät ovatkin oppositiossa.

  95. Mari: Sitä saa mitä tilaa, että kär­jistyk­seen vas­tataan kär­jistyk­sel­lä. No, loiven­netaan. Jos tuet/tulonsiirrot aiheut­ta­vat “kan­nustin­loukku­ja” eli suomen­net­tuna: saa saman rahan työtä tekemät­tä kuin työtä tekemäl­lä, niin eikö tulisi päin­vas­toin vähen­tää tukia/tulonsiirtoja kuin niitä lisätä? 

    Eli en ajaisi työt­tömiä kaduille, vaan työhön. Ja jot­ta näin kävisi, työt­tömyys­tur­van tulisi olla vastik­keel­lista joko itseä tai yhteisöä hyö­dyn­tävää tekemistä sekä pois­taisin yri­tys­ten työl­listämisen esteitä palkkatyön osalta.

    Perus­tu­lo ei vähen­nä yhtään yrit­täjän työl­listämisen riske­jä, päin­vas­toin nos­taa veroast­et­ta, joten miten se voisi lisätä työn tar­jon­taa? Joka on se oleel­lisen asia työt­tömyy­den hoi­dos­sa, ei se, että perus­tu­lon turvin voi kieltäy­tyä “epä­mukavas­ta työstä”, esimerkik­si. Ei tarvi tehdä “paskadu­u­nia”, on toki tehokas tapa markki­noi­da perus­tu­loa ja vihreää aatetta.

    Enpä luule että olen ajatuksi­neni vähem­mistössä, sik­sipä vihreät ovatkin oppositiossa.

    Tun­nut ajat­tel­e­van perus­tu­losta kovin ide­ol­o­gis­es­ti ja vas­tu­s­tat sitä vasem­mis­ton juo­ne­na, vaik­ka tarpeek­si alhaiselle tasolle säädet­tynä se pakot­taisi tekemään aivan mitä tahansa työtä tahansa. Itse en sel­l­aiseen lähtisi, mut­ta niin halut­taes­sa perus­tu­lo voisi olla mas­si­ivi­nen leikkaus nyky­isi­in tukiin.

    Vastik­keelli­nen työt­tömyys­tur­va ei ole työtä, ellei siitä mak­se­ta palkkaa, ja sil­loin se ei enää ole työt­tömyys­tur­vaa. Ellei työt­tömil­lä teetet­tävä työ oikeasti tuo­ta jotain se tulee kalli­im­mak­si kuin se että he oli­si­vat kotona, kos­ka sen jär­jestämis­es­tä tulee kus­tan­nuk­sia. Jos taas tuot­tavien töi­den luomi­nen on niin help­poa niin laite­taan sit­ten val­tiony­htiö pystyyn ja työl­lis­tetään sinne työt­tömät. Täystyöl­lisyys saavutettu.

    Perus­tu­lo lisää työn tar­jon­taa kos­ka se saa työt­tömät hake­maan ja tekemään töitä joi­ta he nykyisel­lä jär­jestelmäl­lä eivät hae, kos­ka se ei nos­taisi tai peräti lask­isi hei­dän tulojaan.

  96. tcrown: Mik­si, tarkkaan ottaen, varakkaan sijoi­tusy­htiön omis­ta­jan pitäisi siirtää euro tuon sijoi­tusy­htiön tililtä oma­lle henkilöko­htaiselle tililleen ja muut­taa se samal­la 70 sentiksi? 

    Sik­si, että sil­lä sijoi­tusy­htiön tilil­lä maates­saan sitä euroa ei voi käyt­tää yksi­tyiseen kulu­tuk­seen. Harvem­min kenenkään elämän­tarkoi­tus on rak­en­taa lihavaa yri­tys­tä, jos­ta ei koskaan ote­ta rahaa ulos kulu­tuk­seen. Min­un käsit­tääk­seni moti­vaa­tio ihmis­ten vauras­tu­miselle on se, että hei­dän kulu­tus­mah­dol­lisuuten­sa sil­loin paranevat. 

    Sijoi­tusy­htiö voi kuitenkin aika hel­posti laa­jen­taa toimi­alaansa vaikka­pa lentokonei­den ja moot­tori­jah­tien vuokrauk­seen, ja pitäähän hal­li­tuk­sel­la olla viikoit­tainen kok­ous hyvässä ravintolassa. 

    Niin? Tuos­sa on kyse veronkier­rosta ihan niin kuin vähäpätöisem­mässä lounas­setelei­den tai työ­suhdeau­ton antamises­sa työn­tek­i­jöille. Tietenkin vero­ja kiertämäl­lä vält­tää vero­jen mak­samisen, mut­ta en ihan täysin ymmär­rä, miten tämä liit­tyy tähän keskustelu­un, kos­ka vero­jen kier­to on tietenkin keino vält­tää veron­mak­su ihan riip­pumat­ta siitä, mikä vero­tussys­tee­mi on. 

    Min­un näke­myk­seni mukaan tuol­laiseen viron malli­in siir­tymi­nen lakkaut­taisi varakkaiden ihmis­ten veron­mak­sun käytän­nössä kokon­aan. Minkään­laista perustelua mik­si niin ei kävisi, en ole vielä yhdeltäkään mallin kan­nat­ta­jal­ta kuullut. 

    Ei lopet­taisi. Minus­ta on tehtävis­sä jako sen välil­lä, mikä on yksi­ty­istä kulu­tus­ta ja mikä on tuotan­toon investoin­tia. Yksi­tyiseen kulu­tuk­seen fir­mas­ta siir­ret­tyä rahaa pitää verot­taa tapah­tui tämä sit­ten osinkoina tai palkkana, sen sijaan fir­mas­ta ei minus­ta tule kupa­ta ulos rahaa, jon­ka se käyt­täisi investoin­tei­hin, vaan yhteiskun­nalle on juuri hyvä asia, jos fir­mat investoi­vat tuotantoon. 

    Ja tietenkin veronkier­toon, jos­sa koite­taan väit­tää yksi­tyisen kulu­tuk­sen ole­van fir­man bisnestoim­intaa, tulee puut­tua, mut­ta siihen tulee puut­tua ihan riip­pumat­ta siitä, mikä vero­tussys­tee­mi muuten on. Jos fir­ma has­saa raho­jaan moot­tori­jah­tien vuokraamiseen, niin ei se nykysys­tee­mis­säkään tee liikevoit­toa, mut­ta kyl­lä minus­ta verot­ta­jan pitää tuol­laiseen veronkier­toon puut­tua, jos se mooot­tori­jah­tien vuokraami­nen ei mitenkään liity fir­man todel­liseen liiketoimintaan. 

    On täysin käsit­tämätön­tä että edes oppo­si­tio ei vaa­di kovaan ääneen vier­aan pääo­man verovähen­nysoikeu­den vähentämistä/poistamista nykyolosuhteissa. 

    Mihin tuo­ta tarvit­taisi­in? Tarkoi­tatko, että jos fir­ma lainaa 100 000 euroa 5%:n korol­la, tekee sit­ten tulosta 10 000 euroa, niin sen pitäisi mak­saa verot ennen kuin mak­saa lainansa takaisin? Lop­putu­los voisi olla se, että yrit­täjä jää tap­pi­olle, vaik­ka siis teki voit­toa. Täl­laises­sa verosys­tee­mis­sä ei ole mitään järkeä. Ennem­minkin pitäisi men­nä toiseen suun­taan, eli juuri pois­taa vero oman pääo­man käytöstä. 

    Järkev­in­tä on verot­taa sitä, kun raha ote­taan ulos fir­mas­ta yksi­tyiseen kulu­tuk­seen. Paras­ta olisi, jos tässä olisi kiin­teä vero­pros­ent­ti, joka olisi sama, riip­pumat­ta siitä, ote­taanko se ulos palkkoina vai osinkoina.

  97. Mari: itä saa mitä tilaa, että kär­jistyk­seen vas­tataan kär­jistyk­sel­lä. No, loiven­netaan. Jos tuet/tulonsiirrot aiheut­ta­vat “kan­nustin­loukku­ja” eli suomen­net­tuna: saa saman rahan työtä tekemät­tä kuin työtä tekemäl­lä, niin eikö tulisi päin­vas­toin vähen­tää tukia/tulonsiirtoja kuin niitä lisätä? 

    Kyl­lä. Pitäisi laskea sitä perus­ta­soa, mut­ta toisaal­ta lisätä sitä, miten paljon omaan käteen jää jokaises­ta lisäeu­rosta. Nykysys­tee­mis­sä perus­ta­so on korkea, mut­ta tuet laske­vat rajusti tulo­jen noustes­sa, jol­loin työn tekem­i­nen ei ole kannattavaa. 

    Perus­tu­lo ei vähen­nä yhtään yrit­täjän työl­listämisen riske­jä, päin­vas­toin nos­taa veroast­et­ta, joten miten se voisi lisätä työn tarjontaa? 

    Siten, että työn­tek­i­jöi­den on mah­dol­lista ottaa vas­taan sel­l­aisia töitä, joi­ta hei­dän ei nykysys­tee­mis­sä kan­na­ta tehdä. Jos nykysys­tee­mis­sä tar­joaa pieni­palkkaista työtä, sille ei löy­dy tek­i­jää, kos­ka tek­i­jän net­to­tu­lot eivät siitä juurikaan kasva.

    Ei tarvi tehdä “paskadu­u­nia”

    Noin on juuri nykysys­tee­mis­sä, kun sitä paskadu­u­nia tekemäl­lä eivät omat tulot juurikaan nouse. Ja tuon jälleen keskustelu­un myös asum­istuen. Asumal­la “paskasti” (kauem­pana keskus­tas­ta, solus­sa, vuokrahuoneessa) ei omat käteen­jäävät tulot nouse, kos­ka tukea leikataan sitä mukaa, kun vuokra laskee.

  98. Pekka Tynkky­nen: Perus­tu­lon jakami­nen kaikille ja verot­ta­mi­nen pois hyvä­tu­loisil­ta tarkoit­taisi mar­gin­aaliv­ero­jen rajua nousua, 10–15%. Jo keski­t­u­loisil­la mar­gin­aaliv­ero huitelisi 60% luokassa. 

    Miten päädy­it täl­laiseen tulok­seen? Kuu­lun tuol­la ylem­pänä esite­tyn taulukon mukaan tulon­saa­jis­sa ylimpään desi­ili­in. Tark­istin palkkakuitis­tani, että täl­lä het­kel­lä mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti­ni on 48,5 (kun eläke- ja työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sut las­ke­taan mukaan). Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llis­sa se olisi ilmeis­es­ti 55 eläke- ja työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­jen kanssa. Onhan tuos­sa pieni nousu, mut­ta ei mitään niin dra­maat­tista, että se vaikut­taisi olen­nais­es­ti työhaluihini.

  99. Mari: Jos on elänyt sitä arjen todel­lisu­ut­ta, jos­sa nyt kan­nuste­taan eri­tyis­es­ti nuo­ria monin monin kon­stein kohti opin­to­ja ja työtä, perus­tu­lo olisi viimeinen niitti.

    Näen kyl­lä itsekin yht­enä perus­tu­lon riskitek­i­jänä syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­vat nuoret. Jos täl­lainen nuori asuu koton­aan ja saa sieltä täy­den ylöspi­don, voi vihrei­den mallin 560 eur / kk tun­tua jo ihan riit­tävältä tasku­ra­hal­ta ja pätevältä syyltä jäädä koti­in pelaa­maan tietokone­pele­jä. Tämän estämiseen pitää kyl­lä löytää jokin keino.

    En ole tosin yhtä innois­sani perus­tu­losta kuin mon­et muut, kos­ka pelkään tule­van liian vaikeak­si yhteenso­vit­taa perus­tu­lo ja asum­is­tu­ki sel­l­aisek­si, että kan­nustin­loukko­ja ei muo­dos­tu. En myöskään näe real­is­tise­na sitä, että asum­is­tu­ki pois­tet­taisi­in kokon­aan. Vaik­ka asum­istuen pois­t­a­mi­nen lask­isikin vuokrata­soa jonkin ver­ran, niin tuskin niin paljon, että pelkästään perus­tu­lol­la pysty­isi yleis­es­ti mak­samaan siedet­tävän asun­non ja vielä jäisi rahaa muuhun elämiseen.

    Toki perus­tu­lo pienen­täisi sitä joukkoa, jolle kan­nustin­loukut ovat ongelma.

  100. Mari: esimerkik­si. Ei tarvi tehdä “paskadu­u­nia”, on toki tehokas tapa markki­noi­da perus­tu­loa ja vihreää aatetta.

    Nyt vähät­telet ehkä tarpeet­tomasti kulu­tusy­hteiskun­nan houku­tuk­sia. Tarkoit­ta­masi työte­htävät ovat juurikin niitä joil­la hom­mataan esim. äly­puhe­lin ja mui­ta houkut­tumia. Ei ole siis kyse huonoista duuneista vaan olen­nais­es­ta elin­ta­soon liit­tyvästä eros­ta. Ne muu­ta­mat käteen tule­vat ylimääräiset kympit ja sataset ovat arvokkaita!

  101. Samuli Saarel­ma: Sik­si, että sil­lä sijoi­tusy­htiön tilil­lä maates­saan sitä euroa ei voi käyt­tää yksi­tyiseen kulu­tuk­seen. Harvem­min kenenkään elämän­tarkoi­tus on rak­en­taa lihavaa yri­tys­tä, jos­ta ei koskaan ote­ta rahaa ulos kulutukseen.

    Varakkaan sijoi­tusy­htiön omis­ta­jan yksi­tyi­nen kulu­tus muo­dostaa vain pienen osan yri­tyk­sen tuloista -> tuos­sa mallis­sa mak­se­tut verot vähenevät dra­maat­tis­es­ti. Oletko tästä eri mieltä?

    Samuli Saarel­ma: Mihin tuo­ta tarvit­taisi­in? Tarkoi­tatko, että jos fir­ma lainaa 100 000 euroa 5%:n korol­la, tekee sit­ten tulosta 10 000 euroa, niin sen pitäisi mak­saa verot ennen kuin mak­saa lainansa takaisin? Lop­putu­los voisi olla se, että yrit­täjä jää tap­pi­olle, vaik­ka siis teki voittoa.

    Min­un pre­missi­ni on, että yri­tys on oma juridi­nen henkilön­sä, joka mak­saa omas­ta tulostaan veroa (yksi perustelu tuos­sa yllä). Yri­tys voi rahoit­taa toim­intaansa oma­l­la tai vier­aal­la pääo­ma­l­la, ja min­un mielestäni näitä pääo­man eri muo­to­ja pitäisi kohdel­la vero­tuk­ses­sa tasa-arvois­es­ti. Täl­löin vier­aan pääo­man kus­tan­nuk­sia ei voi vähen­tää tulok­ses­ta kun las­ke­taan verotet­tavaa tuloa. Tai ainakin se epä­tasa-arvoinen kohtelu edel­lyt­täisi jonkin vier­aan pääo­man aiheut­ta­man ulkoishyö­dyn tun­nistamista veroe­dun perusteeksi. 

    (Lis­tat­ulle osakey­htiölle voisin ajatel­la mallia, jos­sa tulos, osin­got ja lainan korot ovat verot­to­mia, mut­ta vuosit­tain tehdään mak­su­ton osakean­ti val­ti­olle ja kaik­ista liik­keelle las­ke­tu­ista velka­kir­joista osa menee suo­raan val­tion haltuun)

    Samuli Saarel­ma: Paras­ta olisi, jos tässä olisi kiin­teä vero­pros­ent­ti, joka olisi sama, riip­pumat­ta siitä, ote­taanko se ulos palkkoina vai osinkoina.

    Pait­si siis jos se raha ote­taan ulos velan korkona, jol­loin sitä pitää verot­taa kevyem­min? Muuten­han voi syn­tyä tilanne, jos­sa yrit­täjä jää tap­pi­olle, vaik­ka teki voit­toa. (Min­un mielestäni yrit­täjä ei tee voit­toa ennen kuin on mak­sanut määrä­tyt verot. Oli niiden vero­jen peruste mikä tahansa.)

  102. Samuli Saarel­ma: Eksplisi­it­ti­nen mar­gin­aaliv­ero ei muut­tuisi ylem­mil­lä tuloast­eil­la juuri lainkaan. 

    Vihrei­den mallis­sa pääo­maveroa mak­savien mar­gin­aaliv­ero lask­isi kaikkien alle 330 000 vuodessa tienaavien 

    Kepa: Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llis­sa se olisi ilmeis­es­ti 55 eläke- ja työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­jen kanssa. 

    Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llis­sa alem­pi mar­gin­aaliv­ero olisi ollut 49,45 %, ylem­pi mar­gin­aaliv­ero 57,45 %. Näin on perus­tu­lo­ma­llin ana­ly­y­sis­sa oletettu.

  103. En myöskään näe real­is­tise­na sitä, että asum­is­tu­ki pois­tet­taisi­in kokon­aan. Vaik­ka asum­istuen pois­t­a­mi­nen lask­isikin vuokrata­soa jonkin ver­ran, niin tuskin niin paljon, että pelkästään perus­tu­lol­la pysty­isi yleis­es­ti mak­samaan siedet­tävän asun­non ja vielä jäisi rahaa muuhun elämiseen. 

    Jos rahat eivät riitä asun­toon Helsingis­sä, muu­tat kauem­mas. Tai pysyt Helsingis­sä, mut­ta muu­tat kimppakämppään.

    Mik­si yksiö keskus­tas­sa veron­mak­sajien piikki­in on jokin perusoikeus ?

  104. Pekka Pes­si:
    Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llis­sa alem­pi mar­gin­aaliv­ero olisi ollut 49,45 %, ylem­pi mar­gin­aaliv­ero 57,45 %. Näin on perus­tu­lo­ma­llin analyysissaoletettu.

    Minä kat­soin pros­en­tit sivulta
    https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/koyhyys/perustulo jos­sa alem­mak­si vero­pros­en­tik­si oli ilmoitet­tu 41 ja ylem­mäk­si 49. Lisäsin päälle 6 pros­ent­tiyk­sikköä eläke- ja työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­ja. On aika outoa, jos vihreät ovat käyt­täneet laskelmis­saan eri pros­ent­te­ja kuin mallin esittelysivuilla.

    1. Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llis­sa tuloveron mar­gin­aaliv­erot oli­vat 39% (alle 60 000 eruoa ansio­tu­lo­ja vuodessa) ja 49 % yli menevältä osalta. Tämän päälle tule­vat työn­tek­i­jän eri­laiset sotu­mak­sut, joi­ta ei kuitenkaan voi laskea mar­gin­aaliv­eroon suo­raan , kos­ka ne ovat vero­tuk­sessä vähen­nyskelpoisia kuten nytkin. Ylin mar­gin­aaliv­ero, joka nyt on noin 53 % pysyy siis suun­nilleen ennallaan.
      Mis­tä Pekka Pes­si on tem­pais­sut nuo 49,45 % ja 59,45 %:n marginaaliverot?

  105. var­for: Jos rahat eivät riitä asun­toon Helsingis­sä, muu­tat kauem­mas. Tai pysyt Helsingis­sä, mut­ta muu­tat kimppakämppään.

    Mik­si yksiö keskus­tas­sa veron­mak­sajien piikki­in on jokin perusoikeus ?

    Yksiö keskus­tas­sa veron­mak­sajien piikki­in ei ole peru­soikeus, mut­ta jos ei ole sinkku, niin asuin­paikan vai­h­t­a­mi­nen ei ole yhtä yksinker­taista. Pitäisikö kah­den lapsen yksin­huolta­jan las­ten vai­h­taa koulua ja har­ras­tuk­sia sen vuok­si, että äiti jää muu­ta­mak­si kuukaudek­si työt­tömäk­si? Myös puoli­son työ­paik­ka voi rajoit­taa asun­non vai­h­toa. Työl­listymistä ei myöskään helpota se, jos joutuu muut­ta­maan halvem­man asun­non perässä alueelle, jos­sa töitä ei ole.

    (Olen itse saanut asum­is­tukea viimek­si yli 26 vuot­ta sit­ten, kun sain ennen valmis­tu­mis­tani opiske­li­jan asum­is­tukea, joten min­ul­la ei ole todel­lakaan tässä oma lehmä ojassa.)

  106. Osmo Soin­in­vaara:
    Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llis­sa tuloveron mar­gin­aaliv­erot oli­vat 39% (alle 60 000 eruoa ansio­tu­lo­ja vuodessa) ja 49 % yli menevältä osalta. Tämän päälle tule­vat työn­tek­i­jän eri­laiset sotu­mak­sut, joi­ta ei kuitenkaan voi laskea mar­gin­aaliv­eroon suo­raan , kos­ka ne ovat vero­tuk­sessä vähen­nyskelpoisia kuten nytkin. Ylin mar­gin­aaliv­ero, joka nyt on noin 53 % pysyy siis suun­nilleen ennallaan.

    Ylle linkkaa­mal­lani vihrei­den oma­l­la sivul­la alem­mak­si pros­en­tik­si on kuitenkin mainit­tu 41 ja rajak­si 50 000 euroa vuodessa. Muutenkin vihreät voisi­vat ker­toa mallis­taan selkeäm­min. Esim. linkkaa­mal­lani sivul­la san­o­taan, että päälle tulee vielä sosi­aali­vaku­u­tus­mak­sut, nyky­isin noin 6 %. En näh­nyt mis­sään main­in­taa siitä, että nuo mak­sut vähen­net­täisi­in verotet­tavista tuloista, joten oletin, että vihrei­den mallis­sa ne tuli­si­vat mar­gin­aaliv­ero­pros­entin päälle sellaisenaan.

    Täl­laiset pienet yksi­tyisko­h­dat ovat olen­naisia sil­loin, kun ihmiset laske­vat, mitä perus­tu­lo tarkoit­taisi hei­dän kohdal­laan. Kan­nat­taisi esit­tää malli sen ver­ran yksiselit­teis­es­ti, että ainakin DI:n koulu­tuk­sel­la pysty­isi vaiku­tuk­set laske­maan ilman arvailuja.

  107. Kepa: Yksiö keskus­tas­sa veron­mak­sajien piikki­in ei ole peru­soikeus, mut­ta jos ei ole sinkku, niin asuin­paikan vai­h­t­a­mi­nen ei ole yhtä yksinker­taista. Pitäisikö kah­den lapsen yksin­huolta­jan las­ten vai­h­taa koulua ja har­ras­tuk­sia sen vuok­si, että äiti jää muu­ta­mak­si kuukaudek­si työt­tömäk­si? Myös puoli­son työ­paik­ka voi rajoit­taa asun­non vai­h­toa. Työl­listymistä ei myöskään helpota se, jos joutuu muut­ta­maan halvem­man asun­non perässä alueelle, jos­sa töitä ei ole. 

    Asut siel­lä, mihin sun rahat riit­tää. Jos ei riitä, pitää muut­taa halvem­paan. Ei tälle voi mitään (eikä yhteiskun­nan pidä yrit­tääkään voida).

    Mitä jos se “muu­ta­man kuukau­den työt­tömyys” on kestänyt esim. viisi vuot­ta ? Nykyi­nen tilan­nehan on just tuo­ta. Työt­tömät asuu veron­mak­sajien piikki­in Hesas­sa. Työssäkäyvät, jot­ka lystin kus­tan­taa, asu­vat sit­ten jos­sain kehätei­den tuol­la puolen.

  108. var­for: Mitä jos se “muu­ta­man kuukau­den työt­tömyys” on kestänyt esim. viisi vuot­ta ? Nykyi­nen tilan­nehan on just tuo­ta. Työt­tömät asuu veron­mak­sajien piikki­in Hesas­sa. Työssäkäyvät, jot­ka lystin kus­tan­taa, asu­vat sit­ten jos­sain kehätei­den tuol­la puolen.

    Heh, joku raja kalavaleis­sakin. Helsingis­sä on asukkai­ta 600000 , joista työt­tömiä oli heinäku­us­sa n 43000 joista pitkäaikaistyöt­tömiä n 15000.

    Asun­to­ja on n 340000 joten vaik­ka jokainen työtön asu­isi yksin niin asun­noista vain alle 13 % olisi työt­tömien käytössä tai 4 % pitkäaikaistyöttömien.

    Todel­lisu­udessa moni työtön on per­heelli­nen joten nuo luvut ovat todel­lisu­u­den monikertoja

  109. Mari: Jos on elänyt sitä arjen todel­lisu­ut­ta, jos­sa nyt kan­nuste­taan eri­tyis­es­ti nuo­ria monin monin kon­stein kohti opin­to­ja ja työtä, perus­tu­lo olisi viimeinen niit­ti. Perus­tu­lo kan­nus­taisi nyt kokoaikatyötä teke­viä osa-aikatyöhön ja puuhastelu­un yrit­tämisen sijaan. Ylipäätään ihmisiä pitäisi opet­taa omaan riskinot­toon ja pär­jäämiseen, pois tuista ja etuuk­sista. Perus­tu­lo on tässäkin kohtaa askela aivan väärään suuntaan

    Olemme nyt tilanteessa, jos­sa ain­oa keino paran­taa työl­lisyyt­tä on työn jakaminen.

    Kasvu on heikkoa koko maail­mas­sa eikä Suomel­la ole tuot­te­ta, joil­la voisi nos­taa kasvua nopeasti.Sinkkiämpäreillä ei ole kovin suur­ta kysyntää.

    Kaikkial­la Euroopas­sa on havait­tu, että kokopäivä­työtä ei riitä kaikille, eri­tyis­es­ti paskadu­u­nit häviävät

    Korkean koulu­tuk­sen vaa­ti­vat työt taas vaa­ti­vat entistä pidem­män päivän tekoa

    Niin­pä osa-aikaisu­us on yleistynyt Euroopas­sa ja Suo­mi on taas tässäkin asi­as­sa perässähi­ihtäjä. Yleis­es­ti osa-aikaisia on 25 % , Hol­lan­nis­sa peräti 50 % luokkaa.
    Tämä taas merk­it­see, että osa-aikatyötä on tuet­ta­va , jot­ta ei syn­ty­isi työssäkäyvien köy­hien luokkaa.

    Sak­sas­sa ja Englan­nis­sa täl­lainen luok­ka on jo syn­tynyt ja köy­hien työn­tek­i­jöi­den luok­ka on läh­es yhtä suuri kuin uSA:ssa

    Pohjo­is­mais­sa osa-aikaisia on 25 % luokkaa, mut­ta he saa­vat eri­laisia tukia, joten köy­hien määrä on pysynyt pienenä

    Suomes­sa osa-aikaisia on vain n 16 %, Ruot­sis­sa 25 %.Jos Suomes­sakin olisi osa-aikaisia 25 % niin yöl­lisyysaste olisi liki 80 % ja työt­tömyys 5 % luokkaa.

    Ja yrit­täjyys on nykyäänkin puuhastelua hyvin mon­elle: Meil­lä on n 60000 ns epäaitoa yrit­täjää ts tulo jää niin pienek­si ettei henkilöä pide­tä yrit­täjän sosi­aal­i­tur­van piirissä

  110. Ain­oa todel­li­nen työl­listymisen este on velkavankeus.

    Meil­lä on n 100000–200000 velal­lista, joille ulosot­to hakkaa koko ajan uut­ta velkaa

    Per­in­täku­lut ovat niin suuria, että pienikin vel­ka syr­jäyt­tää ihmisen yhtieskunnasta .

    eItse pääo­ma ei ole se mah­dot­to­muustek­i­jä, mut­ta korkea korko ja sika­maiset perintäkulut

  111. Perus­tu­lon ideana on helpot­taa työl­listymistä. Idea toimii, jos perus­tu­lon saa­jat pyrkivät työl­listymään, tai ainakin perus­tu­lo motivoi nyt työt­tömiä työl­listymään niin suures­sa määrin, että perus­tu­lon pas­sivoi­va vaiku­tus voidaan sietää.

    Kaik­ki ihmiset eivät pyri työl­listymään. Perus­tu­lo riit­täisi hyvään elämään Goal­la, Thaimaas­sa yms. Jos työn­teko siel­läpäin kuitenkin sat­tuisi kiin­nos­ta­maan, miten toden­näköis­es­ti Suomeen ropi­sisi veroeu­ro­ja? Pelkään perus­tu­lon pahen­ta­van verovuo­toa ulkomaille.

    Mielestäni “kaikille mak­se­taan” tarkoit­taa, että kir­joit­ta­ja on oikaissut. Mis­sään laskel­mas­sa perus­tu­lon saa­jia ei ole ollut kym­men­tä mil­jar­dia. Rajan­ve­to on aina han­kalaa, joten sitä pitää pohtia. Jos uus­suo­ma­laiselle mak­se­taan perus­tu­loa “Mogadishu­un”, jytky­put­ki jatkuu varmasti. 

    Mak­set­taisi­inko perus­tu­loa kaikille, vai vain täysi-ikäisille? Jos kaikille, niin päivähoidon ja perusk­oulun hin­noit­telua pitäisi var­maankin miet­tiä uudelleen. Moni­lap­sises­sa per­heessä kotiäiteys var­maankin yleisty­isi. Onko tämä tavoite?

    Täl­lä het­kel­lä opiske­li­joille mak­se­taan työt­tömyysko­r­vaus­ta mata­lam­paa opin­to­tukea. Jos tämä ero on tarpeen säi­lyt­tää, tehdäänkö opiskelus­ta maksullista?

  112. Rai­ja Ranta­nen: Minä olen jo nyt hak­enut halvem­paa asun­toa, mut­ta kri­teereil­lä max 500 e/kk vuokra niin niitä ei vaan yksinker­tais­es­ti ole. Ainakaan sel­l­aisia väh. 35 neliöisiä asun­to­ja mis­sä yksi iso ihmi­nen mah­tu­isi kääntymään.
    Oletko kat­sonut esim. Tam­pereen seudun vuokra-asun­to­tar­jon­taa ja hin­tata­soa. Kan­nat­tais ehkä ennenkun alkaa sanele­maan halvem­man asun­non hakemisesta. 

    Vuokraovi 6kpl
    Oikotie 3kpl
    mui­ta en katsonut.

    Neliöik­si 30 m² < ja vai­h­toe­hdot tuplaantuvat.

    Jos asum­is­tu­ki ei nos­taisi vuokrahin­to­ja, niin luul­tavasti löy­ty­isi enemmän.

  113. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämän päälle tule­vat työn­tek­i­jän eri­laiset sotu­mak­sut, joi­ta ei kuitenkaan voi laskea mar­gin­aaliv­eroon suo­raan , kos­ka ne ovat vero­tuk­sessä vähen­nyskelpoisia kuten nytkin. Ylin mar­gin­aaliv­ero, joka nyt on noin 53 % pysyy siis suun­nilleen ennallaan.
    Mis­tä Pekka Pes­si on tem­pais­sut nuo 49,45 % ja 59,45 %:n marginaaliverot? 

    Siis 49,45 ja 57,45. Luvut perus­tu­vat perus­tu­lo­ma­llin ana­lyysi­in. Ehkä Osmonkin kan­nat­taisi lukea se läpi. Sivu 5:

    Ansio­tuloveroaste sisältää sekä val­tion- että kun­nal­lisvero­tuk­sen, mut­ta ei sosiaalivakuutusmaksuja
    (sairaus­vaku­u­tuk­sen sairaan­hoit­o­mak­su, sairaus­vaku­u­tuk­sen päivära­hamak­su, työttömyysvakuutusmaksu,
    työeläke­vaku­u­tus­mak­su), jot­ka huomioidaan erik­seen nykyisen lain­säädän­nön mukaisesti. 

    Vero­pros­ent­ti­laskurista saa nuo nykyisen lain­säädän­nön mukaiset maksut:

    Sairaan­hoit­o­mak­supros­ent­ti 1,32

    Päivära­hamak­supros­ent­ti 0,78

    Eläke­vaku­u­tus­mak­supros­ent­ti 5,70

    Työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­supros­ent­ti 0,65

    Yhteen­sä 8,45 pros­ent­tia. Veroko­r­tis­sa päivära­hamak­su ja sairaan­hoit­o­mak­su sisäl­tyvät pidä­tyk­seen, eläke­vaku­u­tus­mak­su ja työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su per­itään siitä päältä.

    Sairaan­hoit­o­mak­su per­itään verotet­tavas­ta tulosta, lop­ut brut­to­tu­losta, sikäli niiden laskem­i­nen yhteen antaa virheel­lisen kuvan, vähen­nys­ten kanssa ylem­pi mar­gin­aaliv­ero on vain n. 54 %.

  114. Kepa: Näen kyl­lä itsekin yht­enä perus­tu­lon riskitek­i­jänä syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­vat nuoret. Jos täl­lainen nuori asuu koton­aan ja saa sieltä täy­den ylöspi­don, voi vihrei­den mallin 560 eur / kk tun­tua jo ihan riit­tävältä tasku­ra­hal­ta ja pätevältä syyltä jäädä koti­in pelaa­maan tietokone­pele­jä. Tämän estämiseen pitää kyl­lä löytää jokin keino. 

    No, kan­nus­taako nykysys­tee­mi sit­ten siihen? Nykysys­tee­mi toki kan­nus­taa nuor­ta lähtemään pois kotoa, mut­ta väit­täisin, että tästä seu­raus on se, että vielä toden­näköisem­min sit­ten jäädään pelaa­maan videopele­jä, kun ei ole edes niitä koulu­tuk­ses­ta tai työn­teosta jankut­tavia van­hempia siel­lä oven takana koko ajan koputtamassa. 

    Jotenkaan en usko, että ihmiselle, jol­la oma elämän­hallinta ei ole täysin kun­nos­sa (mitä se ei minus­ta ole nuorel­la, joka ei hakeudu opiskele­maan eikä työtä tekemään), paras ratkaisu olisi hänen patis­t­a­mi­nen pois kotoa. 

    En ole tosin yhtä innois­sani perus­tu­losta kuin mon­et muut, kos­ka pelkään tule­van liian vaikeak­si yhteenso­vit­taa perus­tu­lo ja asum­is­tu­ki sel­l­aisek­si, että kan­nustin­loukko­ja ei muo­dos­tu. En myöskään näe real­is­tise­na sitä, että asum­is­tu­ki pois­tet­taisi­in kokon­aan. Vaik­ka asum­istuen pois­t­a­mi­nen lask­isikin vuokrata­soa jonkin ver­ran, niin tuskin niin paljon, että pelkästään perus­tu­lol­la pysty­isi yleis­es­ti mak­samaan siedet­tävän asun­non ja vielä jäisi rahaa muuhun elämiseen. 

    Minus­ta tästä pitäisi keskustel­la enem­män. Olen samaa mieltä, että jos asi­aa kat­so­taan puh­taan staat­tis­es­ti, niin tuo yhteenso­vi­tus voi olla vaikeaa. Eli on vaikeaa löytää tuk­i­ta­soa, jol­la nykyi­nen asum­is­ta­so voidaan yhteenso­vit­taa asum­is­tu­keen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että juuri asumises­sa on keino­ja säästää rahaa, johon nykysys­tee­mi ei kan­nus­ta asum­istuen vuoksi. 

    Samoin tun­tuu väärältä se, että yksi tukimuo­to on kohdis­tet­tu yhteen kulutusmuotoon.

  115. tcrown: Varakkaan sijoi­tusy­htiön omis­ta­jan yksi­tyi­nen kulu­tus muo­dostaa vain pienen osan yri­tyk­sen tuloista -> tuos­sa mallis­sa mak­se­tut verot vähenevät dra­maat­tis­es­ti. Oletko tästä eri mieltä? 

    Olen. Yksi­tyisen kulu­tus, joka tapah­tuu yri­tyk­sen kaut­ta, on veronkier­toa. Tästä kir­joitin jo. Minus­ta tästä on turha jatkaa, kos­ka lienemme samaa mieltä siitä, että tämän kuu­luu olla laiton­ta. Jos yri­tyk­sen tekemää voit­toa halu­taan käyt­tää yksi­tyiseen kulu­tuk­seen, se tulee mak­saa osinkoina tai palkkana ulos ja siinä välis­sä sitä kuu­luu verottaa. 

    Min­un pre­missi­ni on, että yri­tys on oma juridi­nen henkilön­sä, joka mak­saa omas­ta tulostaan veroa (yksi perustelu tuos­sa yllä). Yri­tys voi rahoit­taa toim­intaansa oma­l­la tai vier­aal­la pääo­ma­l­la, ja min­un mielestäni näitä pääo­man eri muo­to­ja pitäisi kohdel­la vero­tuk­ses­sa tasa-arvois­es­ti. Täl­löin vier­aan pääo­man kus­tan­nuk­sia ei voi vähen­tää tulok­ses­ta kun las­ke­taan verotet­tavaa tuloa. 

    Minus­ta vero­tuk­selli­nen tasa-arvo saavutet­taisi­in sil­lä, että fir­mat mak­saisi­vat veroa vain siitä, mitä mak­sa­vat ulos yksi­tyiseen kulu­tuk­seen. Jos ne jät­tävät voitot fir­man sisään (eli käyt­tävät omaa pääo­maa), tästä osas­ta voit­toa ei minus­ta tulisi mak­saa veroa. Jos ne mak­sa­vat korkoa toiselle fir­malle (esim. pank­ki), niin tämäkään ei mene yksi­tyiseen kulu­tuk­seen, mut­ta menee tietenkin siinä vai­heessa, kun pank­ki mak­saa omille osakkailleen osinkoa ja työn­tek­i­jöilleen palkkaa. 

    (Lis­tat­ulle osakey­htiölle voisin ajatel­la mallia, jos­sa tulos, osin­got ja lainan korot ovat verot­to­mia, mut­ta vuosit­tain tehdään mak­su­ton osakean­ti val­ti­olle ja kaik­ista liik­keelle las­ke­tu­ista velka­kir­joista osa menee suo­raan val­tion haltuun) 

    En ymmär­rä, mikä tolkku tässä olisi. Minus­ta yksinker­taisin olisi sys­tee­mi, jos­sa liike-elämässä raha saisi pyöriä verot­tomasti fir­mo­jen sisäl­lä ja välil­lä. Siinä vai­heessa, kun rahaa siir­ret­täisi­in yksi­tyiseen kulu­tuk­seen (osin­got, palkat), sitä verotettaisiin. 

    Peri­aat­teessa tämä olisi kaikkein yksinker­tais­in­ta niin, että olisi vain yksi vero, ALV, kos­ka se mak­se­taan vain yksi­tyis­es­tä kulu­tuk­ses­ta, mut­ta tämän tekem­i­nen pro­gres­si­ivisek­si ei olisi aivan triv­i­aalia (perus­tu­lo toki aut­taisi tässä). Toinen ongel­ma siihen liit­tyen on se, että sys­tee­mi vaatisi toimi­ak­seen suun­nilleen globaalin sys­teemin, kos­ka muuten kulu­tus siir­ty­isi sinne, mis­sä ALV on alin. 

    Pait­si siis jos se raha ote­taan ulos velan korkona, jol­loin sitä pitää verot­taa kevyem­min? Muuten­han voi syn­tyä tilanne, jos­sa yrit­täjä jää tap­pi­olle, vaik­ka teki voit­toa. (Min­un mielestäni yrit­täjä ei tee voit­toa ennen kuin on mak­sanut määrä­tyt verot. Oli niiden vero­jen peruste mikä tahansa.) 

    Itse näk­isin ain­oas­taan esim. saas­tut­tamiseen liityvät hait­taverot sel­l­aisi­na veroina, jot­ka olisi syytä verot­taa suo­raan yri­tyk­siltä. Muuten minus­ta niitä ei olisi syytä verot­taa lainkaan, vaan ain­oas­taan sitä, kun sieltä ote­taan rahaa ulos yksi­tyiseen kulu­tuk­seen. Tämä yksinker­tais­taisi sys­teemiä reilusti, kun ei tarvit­sisi vah­da­ta yri­tys­ten liike­vai­h­toa ja toisaal­ta yri­tyk­set eivät voisi joutua kas­savaikeuk­si­in vero­jen vuok­si. Silti se mah­dol­lis­taisi kap­i­tal­is­min verot­tamisen ihan niin kuin nykyään. Ongel­mak­si syn­ty­i­sivät jälleen monikansal­liset fir­mat, jot­ka tosin osaa­vat jo nyt pujotel­la nykyisessä verosys­tee­mis­sä min­i­moidak­seen veron­sa. Eri maid­en verosys­teemien har­mon­isoin­ti yhdis­tet­tynä veroparati­isien talous­saar­toon, jolleivät lope­ta kup­paus­touhuaan, olisi tähän ratkaisu.

  116. Kepa: Yksiö keskus­tas­sa veron­mak­sajien piikki­in ei ole peru­soikeus, mut­ta jos ei ole sinkku, niin asuin­paikan vai­h­t­a­mi­nen ei ole yhtä yksinker­taista. Pitäisikö kah­den lapsen yksin­huolta­jan las­ten vai­h­taa koulua ja har­ras­tuk­sia sen vuok­si, että äiti jää muu­ta­mak­si kuukaudek­si työttömäksi? 

    Ensin­näkin perus­tu­loon voisi ehkä yhdis­tää jonkin­laisen pakol­lisen sosi­aal­i­tilin, jolle olisi mak­set­ta­va joku osa palka­s­ta, ja jol­ta voisi sit­ten nos­taa juuri täl­lai­sis­sa lyhy­taikai­sis­sa kri­isi­ti­lanteis­sa apua. 

    Toisek­si, mikään­hän ei estä jatka­mas­ta nyky­istä ansiosi­don­naista työt­tömyyspäivära­hasys­teemiä, jon­ka on tarkoi­tus juuri vaku­ut­taa työn­tek­i­jä tuol­laista yhtäkkistä työt­tömyyt­tä varten. Jos on tilanteessa, jos­sa lyhyt työt­tömyys­jak­so romaut­taisi koko talouden (joka voisi hyvinkin olla tilanne yksin­huolta­jal­la), niin tuol­lainen vaku­u­tus kan­nat­taisi var­masti ottaa. 

    Oleelli­nen point­ti on kai kuitenkin siinä, että onko henkilöl­lä, joka ker­ran onnis­tunut aset­tumaan hyvään asun­toon hyväl­lä paikalla, oikeus pysyä siinä myös sil­loin, kun rahat eivät enää riitä elämisen kus­tan­nuk­si­in, kun samaan aikaan joku toinen, joka ei koskaan ole edes onnis­tunut muut­ta­maan sel­l­aiseen hyvään asun­toon, joutuu jatka­maan huonos­sa asunnossa. 

    Karkeasti siis niin, että jos olete­taan Helsingis­sä asumisen ole­van hyvä jut­tu päätellen siitä, miten kalli­ita asun­not ovat, niin mik­si Helsingis­sä asu­val­la työt­tömäl­lä olisi oikeus korkeam­paan elin­ta­soon veron­mak­sajien rahoil­la kuin Tuupo­vaaras­sa asuvalla? 

    Myös puoli­son työ­paik­ka voi rajoit­taa asun­non vai­h­toa. Työl­listymistä ei myöskään helpota se, jos joutuu muut­ta­maan halvem­man asun­non perässä alueelle, jos­sa töitä ei ole. 

    Ei helpota ei, mut­ta onko henkilöl­lä A, joka jää työt­tömäk­si hyväl­lä työ­paikkakun­nal­la X, mut­ta ei silti vähään aikaan löy­dä työ­paikkaa (ennen kuin ansiosi­don­nainen lop­puu), suurem­pi oikeus jatkaa siel­lä asum­ista kuin henkilöl­lä B, joka on työt­tömänä huonol­la työ­paikkakun­nal­la Y? 

    Tai pitäisikö kaikil­la työt­tömil­lä olla oikeus muut­taa hyvälle työ­paikkakun­nalle X ja asua siel­lä veron­mak­sajien rahoil­la siitä huoli­mat­ta, että tämä aiheut­taisi asun­top­u­laa ja siten pakot­taisi osan X:ssä työssäkäyviä omin rahoin asumisen­sa kus­tan­ta­via muut­ta­maan paikkakun­nalle Y ja käymään sieltä käsin töissä?

  117. Tep­po:
    Kaik­ki ihmiset eivät pyri työl­listymään. Perus­tu­lo riit­täisi hyvään elämään Goal­la, Thaimaas­sa yms. Jos työn­teko siel­läpäin kuitenkin sat­tuisi kiin­nos­ta­maan, miten toden­näköis­es­ti Suomeen ropi­sisi veroeu­ro­ja? Pelkään perus­tu­lon pahen­ta­van verovuo­toa ulkomaille. 

    Olen samaa mieltä tästä. Sys­teemi­in olisi suht help­po keino yhdis­tää tuon vuodon esto. Jos nos­tat perus­tu­loa, mut­tet mak­sa Suomeen vero­ja, niin sin­un pitäisi käy­dä sään­nöl­lisin väli­a­join näyt­tämässä naa­maasi työvoima­toimis­tossa (tai ehkä jokin varmem­pi bio­tun­niste olisi parem­pi), jol­la osoi­tat, ettet tosi­aankaan elele her­roik­si Thaimaas­sa veron­mak­sajien rahoil­la tai tee töitä vaikka­pa USA:ssa.

    Mak­set­taisi­inko perus­tu­loa kaikille, vai vain täysi-ikäisille? Jos kaikille, niin päivähoidon ja perusk­oulun hin­noit­telua pitäisi var­maankin miet­tiä uudelleen. Moni­lap­sises­sa per­heessä kotiäiteys var­maankin yleisty­isi. Onko tämä tavoite? 

    Mik­si noi­ta pitäisi muut­taa (etenkään perusk­oulun hin­noit­telua, joka on nyt nol­las­sa)? Yhteiskun­nan kannal­ta voisi todel­lakin olla järkev­in­tä, että moni­lap­sisen per­heen toinen van­hem­mista on kotona hoita­mas­sa lap­sika­trastaan sen sijaan, että tekee töitä ja yhteiskun­ta mak­saa sit­ten enem­män hänen las­ten­sa päivähoi­dos­ta kuin saa verora­ho­ja. Eikö ole paras­ta jät­tää per­hei­den itsen­sä opti­moitavak­si se, miten halu­a­vat las­ten­hoidon ja työn­teon yhdis­tää? Jos päivähoidon sub­ven­tio säi­lytet­täisi­in sil­lä tasol­la, jol­la se Suomes­sa on, niin työn­teko olisi silti pääos­alle van­hempia taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavin vai­h­toe­hto. Se, että se ei vält­tämät­tä olisi sitä joka ikiselle, niin onko tämä nyt niin vakavaa? 

    Täl­lä het­kel­lä opiske­li­joille mak­se­taan työt­tömyysko­r­vaus­ta mata­lam­paa opin­to­tukea. Jos tämä ero on tarpeen säi­lyt­tää, tehdäänkö opiskelus­ta maksullista? 

    Minus­ta tuo opiskelun mak­sullisu­us olisi selkein vai­h­toe­hto. Se toden­näköis­es­ti nopeut­taisi valmis­tu­mista, kun yliopis­ton kir­joil­la roikku­mi­nen ei olisi enää niin houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto kuin nyky­isin. Se myös lopet­taisi sen, mikä nyky­isin pätee, eli suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien sub­ven­tio ulko­maalaisille opiske­li­joille, jos­sa ei minus­ta ole mitään järkeä Suomen kansan­talouden kannalta.

  118. Samuli Saarel­ma: Mik­si noi­ta pitäisi muut­taa (etenkään perusk­oulun hin­noit­telua, joka on nyt nol­las­sa)? Yhteiskun­nan kannal­ta voisi todel­lakin olla järkev­in­tä, että moni­lap­sisen per­heen toinen van­hem­mista on kotona hoita­mas­sa lap­sika­trastaan sen sijaan, että tekee töitä ja yhteiskun­ta mak­saa sit­ten enem­män hänen las­ten­sa päivähoi­dos­ta kuin saa verora­ho­ja. Eikö ole paras­ta jät­tää per­hei­den itsen­sä opti­moitavak­si se, miten halu­a­vat las­ten­hoidon ja työn­teon yhdistää? 

    Tässä min­ulle sat­tui pieni lap­sus. Jois­sain perus­tu­loe­hdo­tuk­sis­sa tuloa oli­si­vat saa­neet kaik­ki; Soin­in­vaara rajaisi täysi-ikäisi­in. Soin­in­vaaran ehdo­tuk­ses­sa päivähoito- ja koulumak­sut eivät kuu­lu kauppaan.

  119. Tep­po: Tässä min­ulle sat­tui pieni lap­sus. Jois­sain perus­tu­loe­hdo­tuk­sis­sa tuloa oli­si­vat saa­neet kaik­ki; Soin­in­vaara rajaisi täysi-ikäisi­in. Soin­in­vaaran ehdo­tuk­ses­sa päivähoito- ja koulumak­sut eivät kuu­lu kauppaan.

    Tsih. Miten voi tul­la edes mieleen, että perus­tu­lo olisi kaiken ikäisille ? 😉

    Annet­tuna voisi pitää, että perus­tu­lo alkaa 18-vuo­ti­aana ja lop­puu, kun van­hu­useläke alkaa. Syy: 500e/kk ei yksinään riitä vaan pakot­taa edes jotain tekemään. Tätä jotain tekemistä voi työikäiseltä kohtu­udel­la edel­lyt­tää, mut­ta toimeen­tu­lon omae­htoinen täy­den­tämi­nen onkin sit­ten vaikeam­paa rol­laat­torin kanssa…

    Päivähoito- ja koulumak­sut niin ikään jotain häm­men­nys­ta tässä yhteydessä.

  120. Van­ha blo­gi, mut­ta jälleen ajanko­htainen: Ville N. ja Ben Z “keskuste­liv­at” asi­as­ta A‑studiossa oikein paa­tok­sel­la 27.11.2018.

    “Keskustelus­ta” jäi mieleeni 2 asiaa:
    1 insen­ti­ivi lisätä omia tulo­ja eli hakea töitä ja siir­tyä kohti nettoveronmaksua
    2 kustannusneutraalius

    Aiheeseen liit­tyy läheis­es­ti toki mm.
    3 muiden tukien, esimerkik­si asum­istuen inte­groimi­nen malliin

    Insen­ti­ivien osalta jäin miet­timään niiden riit­tävyyt­tä: pitäisikö tulovero­pros­en­tion olla jopa nol­la, eli lisäeu­rosta jäisi kaik­ki tulon­saa­jalle, jot­ta kan­nustin­vaiku­tus todel­la toimisi. Vai onko niin, ettei sekään riitä vaan eurosta pitäisi jäädä yli euron ver­ran tulonsaajalle?

    Miten täl­lainen malli saadaan kan­sain­välisessä verokil­pailus­sa rahoitet­tua? Tai kus­tan­nus­neu­traa­lik­si, mitä sil­lä tarkoitetaankin.

    Miten esimerkik­si paljon par­jat­tu markki­noi­ta vinout­ta­va asum­is­tu­ki saadaan inte­groitua järkevästi malli­in? Pitääkö asum­is­tu­ki yksinker­tais­es­ti lopet­taa ja sisäl­lyt­tää perus­tu­loon? Jokainen val­itkoon asumiskus­tan­nuk­sen­sa tämän jäl­keen itse, mukaan lukien valin­nan kalli­in ja hal­van paikkakun­nan välillä.

    Mis­sä men­emme täl­lä het­kel­lä ja miltä tule­vaisu­us näyttää?
    Kokeilu tuskin toi mitään uut­ta merkit­tävää tietoa.

Vastaa käyttäjälle MariaK Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.