Työvoimakustannusten alentaminen

27.9.2015 · Aihe: _ 

Minusta hallitus on oikeassa siinä, että palkkakustannuksia pitää alentaa kilpailukyvyn parantamiseksi. Kaikki muut ovat taas oikeassa siinä, että oli aivan päätön ajatus panna maksajiksi epämukavaa työaikaa tekevät ja vapauttaa maanantaista perjantaihin 8-16 työskentelevät kaikesta.

(Sinänsä sunnuntaikorvauksia voisi pienentää, mutta sen voisi tehdä lauantaikorvauksia kasvattamalla, koska lauantai on vapaapäivänä jopa tärkeämpi kuin sunnuntai.)

Jos palkkakustannuksia alennetaan, sen pitäisi kohdistua tasapuolisesti kaikkiin. Vanhan lomaltapaluurahan poisto kokonaan olisi jossain vaiheessa ihan paikallaan. Onhan riksi jäädä kesälomalla töihin Ruotsiin pienentynyt merkittävästi. Nauramme kreikkalaisille, jotka saavat palkkaa 13 kuukaudelta vuodessa, mutta meillähän on vähän samanlaisen järjestelmä täällä.

Työajan pidentämisestä en pidä, koska se on askel väärään suuntaan. Iso kuva on, että automaation edistyessä on järkevää lisätä vapaa-aikaa krääsän kulutuksen sijasta.

En ole myöskään kovin vakuuttunut, että työajan pidentäminen 20 minuutilla päivässä vähentää yritysten kuluja. Yritystasolla säästöä syntyy vain, jos joko myynti lisääntyy vastaavasti tai henkilökuntaa voidaan vähentää.

Erilainen työaikojen joustavuus kyllä vähentäisi kuluja. Pareto-optimaaliset ratkaisut löytyisivät siitä suunnasta, mutta aihe on kumman tulehtunut.

Palkan alennuksesta käy sekin, että työnantajamaksuja siirretään työntekijöiden maksettavaksi, kuten SAK esittää. Minun on vaikea ymmärtää, miksi tämä on SAK:n jäsenille helpompi hyväksyä kuin lomarahojen samansuuruinen leikkaus, mutta varmaankin SAK:ssa tunnetaan jäsenistön tapa hahmottaa asioita.

Osan tuosta työvoimakulujen alentamisesta ottaisin väliaikaisesti valtion piikkiin. Sitä voi kutsua emupuskurien purkamiseksi tai miksi hyvänsä, mutta julkisen talouden nettovelkaa se tietysti kasvattaa.

Minusta kannattaa olettaa, että suhdanteet joskus elpyvät ja mennä yhä vain kuopan yli velkaa kasvattamalla mieluummin kuin lamaa syventämällä. Meillä kokonaiskysyntä nojaa vahvasti kotimaiseen kysyntään. Sen leikkaaminen ennen kuin vienti elpyy, olisi työllisyyttä ajatellen perin huono juttu. Myös työllisyyden heikentäminen kasvattaa julkisen talouden alijäämää, joidenkin mielestä jopa enemmän kuin elvyttäminen.

Koska en pidä velkaantumisesta, olisi hyvä päättää, että talouden alkaessa elpyä maksuja korotetaan. Nopeasti on korotettavissa arvonlisäveroa, joka muutenkin on suosikkini monestakin syystä.

 

= = = =

Kuten aiemminkin olen sanonut, oikea devalvaatio olisi paljon kivuttomampi kuin sisäinen devalvaatio, koska sisäisessä devalvaatiossa velat kasvavat suhteessa tuloihin. On myös vaikea uskoa, että esimerkiksi vuokrat laskisivat sisäisen devalvaation mukana.

 

Kommentit

83 Vastausta artikkeliin “Työvoimakustannusten alentaminen”

  1. Jussi Saramo kirjoitti 27.9.2015 kello 11:10

    Miksi palkkakustannuksia pitää leikata, kun ne ovat valmiiksi pohjoismaiden pienimmät ja Saksankin alapuolella? Kun tuottavuuskin on hyvä suhteessa palkkaan, voi todeta, että kilpailukykyongelmat ovat ihan muualla kuin työvoiman hinnassa.

    Nokia paitsi määrittää 90% viennin laskusta, kuvaa Suomen ongelmia. Vaikka työntekijät olisivat alkaneet maksaa työnantajalle työn ilosta, eivät Symbian-kännykät olisi menneet kaupaksi. Verojakaan ei maksettu enää viime vuosina kun voittoa ei tullut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 36

  2. Mikko kirjoitti 27.9.2015 kello 11:24

    Mites reipas palkankorotus+TyEL maksu kokonaan työntekijöille.
    Olisi € voitto työnantajille, henkinen voitto palkansaajille. Sitäpaitsi, palkansaajathan aina rehentelevät sillä, että ovat “itse eläkkeensä säästäneet”, vaikka nykytilanteessahan se on enemmänkin työnantajan omista rahoistaan säästämää rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  3. Syltty kirjoitti 27.9.2015 kello 11:41

    “Minusta kannattaa olettaa, että suhdanteet joskus elpyvät ”

    Väärin. Kyllä se menee niin, että suhdanne vielä joskus heikkenee. Nyt on “korkeasuhdanne” menossa, meillä se vain näyttää matalasuhdanteelta, koska työvoimamme pienentyy ja kilpailukykymme on mitä on.

    Esimerkiksi Ruotsin talouskasvu
    2015 2,6%
    2014 2,3%
    2013 1,3%
    2012 -0,3%
    2011 2,7%
    2010 6%

    Suomella samana aikana 2 kasvun vuotta ja loput miinusta taikka nollaa.

    http://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.KD.ZG/countries/FI?display=graph

    http://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.KD.ZG/countries/SE?display=graph

    Kyllä tämä on nousukausi eikä suhdanteet tästä parane.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  4. Samu V kirjoitti 27.9.2015 kello 11:44

    Tehdään tämä alueellisena kokeiluna. Ensiksi alennetaan palkkoja Helsingissä, koska siellähän palkat ovat kaikkein korkeimmat, eli palkoista johtuva kilpailukykyvaje kaikkein suurin. Viiden vuoden päästä tarkastellaan tilannetta, ja jos Helsingin kilpailukyky ei ole noussut odotetusti, alennetaan palkkoja vielä lisää. Kun tulosta alkaa näkyä, laajennetaan kokeilu muualle maahan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  5. Syltty kirjoitti 27.9.2015 kello 11:45

    Jussi Saramo: Kun tuottavuuskin on hyvä suhteessa palkkaan, voi todeta, että kilpailukykyongelmat ovat ihan muualla kuin työvoiman hinnassa.

    Niin missä se ongelma sitten on? Tietenkin ongelma on JTO = Jonkun Toisen Ongelma.

    “Ei meidän tarvitse tehdä mitään. Mitään ongelmaa ei itseasiassa ole olemassakaan ja jos on, se johtuu ihan jostain muusta kuin esitetystä asiasta. Ja vaikka johtuisi, niin ei meidän kannata edes sille tehdä mitään. Ja vaikka kannttaisi, niin ei me voida.”

    Miksi tämä asenne on niin suosittu kilpailukykyongelmia kohtaan, mutta täysin saman asenne ilmastonmuutosta kohtaan on “järkyttävää tyhmyyttä”?

    Ihminen ei myönnä ongelmaa, jos hänen oma timeentulonsa riippuu siitä ettei hän myönnä ongelmaa.

    Minusta on päivänselvää että jos me myydään roskaa jota kukaan ei halua ostaa, taikka jos meidän johtajamme ovat niin surkeita, ettei heidän johdollaan mitenkään voi pärjätä, tai että jos me vaan tehdään ihan vääriä asioita, niin ainoa tapa puuttua *nopeasti* asiaan on hintojen lasku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  6. theta kirjoitti 27.9.2015 kello 11:55

    “On myös vaikea uskoa, että esimerkiksi vuokrat laskisivat sisäisen devalvaation mukana.”

    Eikö alitarjonnassa vuokrataso seuraa sitä, mitä ihmiset ovat valmiita maksamaan. Jos käteen jää vähemmän rahaa, varmaan maksuhalukkuuskin vähentyy. Tietenkään ihmiset eivät kovin helposti muuta pois kodistaan, eikä vuokranantajat oma-aloitteisesti alenna vuokriaan, mutta kai tämä nyt ainakin uusien vuokrasuhteiden kohdalla näkyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  7. Raimo K kirjoitti 27.9.2015 kello 12:10

    Osmo: “Jos palkkakustannuksia alennetaan, sen pitäisi kohdistua tasapuolisesti kaikkiin.
    ‘snip’
    Nauramme kreikkalaisille, jotka saavat palkkaa 13 kuukaudelta vuodessa, mutta meillähän on vähän samanlaisen järjestelmä täällä.”

    Miksi “tasapuolisesti kaikkiin”, miksi ei tasapuolisesti vain niihin aloihin, joilla työvoimakustannukset ovat korkeat (jos niitä on) tai jos vienti pitää saada vetämään, niin vientiteollisuuteen. Jopa EK:kin osoitti järjen käyttöä esittäessään eri malleja eri aloille.

    Ja jos yritämme nauraa kaikille niille maille, joissa on käytössä jonkinlainen lomarahaa vastaava bonusjärjestelmä, naureskelu kohdistuu varmaankin suunnilleen kaikkiin läntisiin teollisuusmaihin ja moniin muihinkin… Onko sitten vuoden lopussa maksettava bonus järkevämpi kuin keskellä vuotta maksettava, siihen vastatkoon joku muu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.9.2015 kello 18:43

    Minä ottaisin palkkani mieluumminm tasaisesti joka kuukausi eikä niin, että osa siitä jää työnantajan käyttöön ja hän maksaa sen minulle myöhemmin. Miksi raha työnantajan tilillä on SAK:n mukaan niin paljon parempi asia kuin raha omalla tilillä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Petteri kirjoitti 27.9.2015 kello 12:14

    Miksi palkkoja pitäisi juustohöylätä, kun Suomessa on ongelmana, että matalan tuottavuuden työ maksaa ihan liikaa?

    Toki nyt hallituksen ehdottamat palkanalennukset myös kohdistuvat osin satunnaisesti, mutta kuitenkin muutosten pääpaino on matalan tuottavuuden palvelualoilla.

    Toimivin ratkaisu palkkojen sopeutukselle olisi kuitenkin työehtosopimusten yleissitovuudesta luopuminen sekä lauantai- ja sunnuntailisistä luopuminen tai niiden pienentäminen erittäin merkittävästi. Tuon lisäksi olisi toki syytä säätää minimipalkkalaki, joka estää ylilyönnit.

    Jos haluamme saada suuremmalle osalle ihmisistä töitä, pitää yritysten olla mahdollistaa maksaa sellaisia palkkoja, jotka vastaavat työn tuottavuutta ja palvelualoilla myös teettää työtä silloin kun sille on eniten kysyntää ilman valtavia työntekoajankohtaan liittyviä palkanlisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  10. Risto kirjoitti 27.9.2015 kello 12:15

    Jussi Saramo:
    Nokia paitsi määrittää 90% viennin laskusta, kuvaa Suomen ongelmia. Vaikka työntekijät olisivat alkaneet maksaa työnantajalle työn ilosta, eivät Symbian-kännykät olisi menneet kaupaksi.

    Kuvaat tuossa vain syytä, miksi maan, jonka vientiteollisuus ei ole kovin hajaantunut erityisesti ei olisi pitänyt liittyä euroon. Toimiala- ja jopa yrityskohtaiset kriisit voivat olla rankkoja. Valuutan olisi pitänyt joustaa, että jotain muuta olisi kasvanut tilalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  11. Ilkka Kaukoranta kirjoitti 27.9.2015 kello 12:38

    Lomarahojen leikkaus on teknisesti vaikeaa (300 työehtosopimusta muutettava) ja kohdistuu vain työehtosopimusten piirissä oleviin. Noin 15% yksityisen sektorin palkansaajista jäisi “talkoiden” ulkopuolelle. Työnantajamaksut on tasapuolisin keino korjata kilpailukykyongelmaa. Siksi SAK:n esitys perustui niihin.

    Tarkemmin blogista:
    http://www.sak.fi/ajankohtaista/blogit/jakovara/miksi-tyonantajamaksut-lomarahojen-tai-tyoajan-sijaan-2015-09-25

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  12. Loukko kirjoitti 27.9.2015 kello 12:48

    Ulkoiseen devalvaatioon verrattuna sisäisessä devalvaatiossa on myös se ongelma, että se pahentaa kannustinloukkuja ihan alimmissa palkkaluokissa. Jos sosiaalietuuksia ei heikennetä samassa suhteessa kuin työn tekemisen kannusteita, käy ainakin joidenkin matalapalkkatöiden vastaanottaminen kannattamattomaksi. Viiden prosentin (tunti-)palkanalennus kautta linjan siirtää varmasti osan nykyisin kannattavasta työnteosta kannustinloukkurajan alapuolelle.

    Toivottavasti hallitus ehtii käynnistää perustulokokeilunsa ennen sisäisen devalvaation täytäntöönpanoa. Tässä olisi aika hyvä koeasetelma perustulon vs. nykyisen sosiaaliturvan kannustinloukkuvaikutusten tutkimiseen. Harvoin tutkijalle tarjoutuu sellaista mahdollisuutta, että ihan käytännössä päästään ruuvaamaan yhtä muuttujan arvoa alaspäin ja katsomaan tilastollisesti sen vaikutuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  13. hta kirjoitti 27.9.2015 kello 13:16

    “Vanhan lomaltapaluurahan poisto kokonaan olisi jossain vaiheessa ihan paikallaan. Onhan riksi jäädä kesälomalla töihin Ruotsiin pienentynyt merkittävästi.”

    Alkuperäinen syy on varmasti kadonnut aikoja sitten mutta ei se, etteikö ihmiset ottaisi tuota huomioon omaa palkkaansa laskiessa. En minä ainakaan pidä tuota lomarahaa mitenkään “ylimääräisenä bonuksena” vaan se on kiinteä osa vuosiansiotani jota seuraan jopa suuremmalla mielenkiinnolla, kuin kuukausitulojani. Vuosituloihin on myös helpompi laskea inflaation vaikutukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  14. farbeach kirjoitti 27.9.2015 kello 13:20

    Suomessa vuosittainen palkka on jaettu 12.5 osaan. Monessa muussa maassa 13 tai 14 osaan (esimerkkejä esim. täällä: https://www.radford.com/home/insights/articles/2015/taking_stock_of_13th_14th_month_bonuses_in_latam_europe_asia.asp). En silti ymmärrä miksi näin tehdään missään maassa. Miksi palkka ei ole jaettu tasan 12 kuukausiosaan? Toki työnantajan kannalta myöhemmin maksettu euro on aina parempi kuin aiemmin maksettu euro.

    Osuisiko lomarahojen leikkaus samanlaisena myös keikkatöitä tai määräaikaisia sopimuksia tekeville?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  15. Pekka T. kirjoitti 27.9.2015 kello 13:25

    Olen Osmo Soininvaaran kanssa pitkälti samaa mieltä. Työvoimakustannuksia pitää alentaa, niin ikävää kuin se onkin, ja se pitää tehdä mahdollisimman tasapuolisesti. Se on silti vain yksi osa tarpeellista ratkaisumallia.

    Toivottavasti hallitus ja työmarkkinaosapuolet löytävät siihen järkevän yhteiskuntasopimuksen, tai miksi sitä nyt sitten kutsutaankaan. Se ratkaisu pitää tehdä, vaikka siihen sitten sisältyisi hölmöjäkin osia (jollaisena pidän minäkin työajan pidentämistä arkipyhistä luopumisineen).

    Joustavuutta työaikoihin ja ylipäätään kaikkiin työehtoihin saisi tulla lisää, sillä ihmisten henkilökohtaiset tilanteet ovat niin erilaisia. Liiallinen yleissitovuus on menneen maailman juttu!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  16. Kalle kirjoitti 27.9.2015 kello 13:35

    Jussi Saramo:
    Miksi palkkakustannuksia pitää leikata, kun ne ovat valmiiksi pohjoismaiden pienimmät ja Saksankin alapuolella…

    Olet oikeassa, mutta vain asiantuntijoiden ja johtajien osalta. Suomessa suorittavan portaan palkat ovat itse asiassa kovat eurooppalaisessa vertailussa. Se mitä tarvitaan on pienimpien palkojen leikkaus, mutta sitä ei Suomessa saa sanoa ääneen.

    Voiko nykyistä pienemmällä palkalla taas elää Suomessa? Kaikkialla muualla EU:ssa se on mahdollista, mutta Suomen korkea veroaste tekee yhtälöstä mahdottoman. Eli palkkakustannusten alentaminen vaatii lopulta verotuksen järkeistämistä.

    Helpoin tapa tässä ja nyt on palata kahdeksantuntiseen työpäivään. Se olisi monessa mielessä ainoa tasapuolinen ratkaisu eikä vaadi välitöntä veroremonttia. Se ei myöskään syö kohtuuttomasti kotimaista ostovoimaa edellyttäen, että lisääntyneelle työajalle on oikeasti käyttöä.

    Veroremontti on pakko tehdä kuitenkin jossain vaiheessa, muuten olemme kilpailukyvyttömiä EU-alueella. EU:ssa on terve verokilpailu, jonka pitäisi estää verotuksen ylilyönnit. Suomen osalta kilpailua ei ole otettu tosissaan ja pohjimmiltaan kyse on ihan itse aiheutetusta päänsärystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  17. Rolle kirjoitti 27.9.2015 kello 13:38

    Jussi Saramo:
    Miksi palkkakustannuksia pitää leikata, kun ne ovat valmiiksi pohjoismaiden pienimmät ja Saksankin alapuolella? Kun tuottavuuskin on hyvä suhteessa palkkaan, voi todeta, että kilpailukykyongelmat ovat ihan muualla kuin työvoiman hinnassa.

    Nokia paitsi määrittää 90% viennin laskusta, kuvaa Suomen ongelmia. Vaikka työntekijät olisivat alkaneet maksaa työnantajalle työn ilosta, eivät Symbian-kännykät olisi menneet kaupaksi. Verojakaan ei maksettu enää viime vuosina kun voittoa ei tullut.

    Kuitenkin yritykset eivät mielellään investoi Suomeen, ja merkittävä tekijä siinä ovat työmarkkinoiden jäykkyys ja työn hinta. Kustannuksia suurempi ongelma on varmastikin juuri tuo työmarkknoiden jäykkyys. Lailla ja sopimuksilla on työntekoon, ajoittamiseen ja hinnoitteluun saatu monenlaista jäykkyyttä.

    Ehkä oikeampi ratkaisu olisikin kieltää yleissitovat palkkaratkaisut, antaa työntekijöille lisää vapauksia työaikansa ja -määrän päättämiseen ja helpottaa irtisanomista, että yritykset uskaltaisivat palkatakin väkeä. Hankalista tyypeistä ei nykyisin pääse eroon muuta kuin tuotannollisista syistä tai rahalla.

    Niin ja ansiosidonnainen tulisi siirtää kokonaan KELAn hallinnoitavaksi. Kassat ovat aivan turha ja epäoikeudenmukainen väliporras.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  18. Pekka Pietilä kirjoitti 27.9.2015 kello 14:34

    Nokian perään ei kannata itkeä, tarkoitan entistä. Satunnaisjohtaja J. Ollila sai valmiin paketin, jossa oli rönsyt myytäväksi, ne myytiin ja kännykkä oli jo kehitetty, nimeltään Mobira City-Man. Kun olisi pitänyt kehittää jotain uutta, niin oli palikat sekaisin.
    Palkkoihin vaikuttaa kateus ja typeryys kas, kun ei ymmärretä sitä, että työn tekijöiden määrä on jatkuvasti laskenut esimerkiksi paperin teossa ja FinnPap myyntiorgaani siirtää tuloksen ulkomaille Suomen verottajan kourien ulottumattomiin. Vain nero Kouri pystyi kourimaan eli kuorimaan pankkien rahat Suomesta kärräten ne muille maille vierahille. Suomen rahoitusalan työntekijöiden tulevaisuutta yritetään suojata Euroopan keskuspankin FIAT rahoituksella. Pahalta näyttää, kateus vie kalat vedestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  19. Mark van Heikki kirjoitti 27.9.2015 kello 14:39

    Viimeisen vuosineljännes kertoi jo viennin vetävän poislukien Nesteen öljytuotteet, jotka pudottavat ylijäämää.

    Missä on jo kerran koettu solidaarisuusvero, jota kaikki maksoivat kiltisti kahden vuoden ajan ja se jos mikä oli tasapuolista ammattiin, tai henkilöä katsomatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  20. Tapio kirjoitti 27.9.2015 kello 16:09

    Jussi Saramo: Kun tuottavuuskin on hyvä suhteessa palkkaan, voi todeta, että kilpailukykyongelmat ovat ihan muualla kuin työvoiman hinnassa.

    Mistä on peräisin tietosi, että tuottavuus suhteessa palkakustannuksiin on Suomessa hyvä? Yksikkötyökustannuksilla mitatun kilpailukyvynhän pitäisi silloin olla kunnossa, mutta jokseenkin kaikki osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että juuri yksikkötyökustannuksilla mitattu kilpailukyky on heikentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.

    Siinä olet oikeassa, että tämä johtuu paljolti Nokian romahduksesta. Nokian tuottama vauraus vain jaettiin koko kansantalouteen mm. palkankorotuksina. Työmarkkinoillahan on käytäntönä, että palkankorotukset on sidottu tuottavuuden nousuun. Tuottavuuden lasku ei sen sijaan automaattisesti palkkoja alenna.

    Muut toimialat eivät 2000-luvulla kehittäneet tuottavuutaan Nokian tahdissa, ja kun Nokia romahti, palkat jäivät sen hetkisen tuottavuuden tasoon nähden liian korkealle.

    Tässä sitä ollaan ja nyt meidän pitäisi saada kaupaksi myös näitä tavanomaisempia tuotteitamme kunnes luova tuho on synnyttänyt tarvittavat uudet “pikkunokiat”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  21. Juho Laatu kirjoitti 27.9.2015 kello 16:37

    palkkakustannuksia pitää alentaa kilpailukyvyn parantamiseksi

    Kai yleisemmin “työvoimakustannuksia”.

    Työajan pidentämisestä en pidä, koska se on askel väärään suuntaan. Iso kuva on, että automaation edistyessä on järkevää lisätä vapaa-aikaa krääsän kulutuksen sijasta.

    Tämän voisi jättää yksittäisten työntekijöiden harkittavaksi. Vaikka tuottavuuden laskiessa palkkojenkin on pakko laskea, kaikkien työntekijöiden johtopäätöksen ei tarvitse olla se, että haluaa säilyttää entisen tulotason aiempaa pidemmän työajan avulla. Pohjoismainen elin- ja palkkataso on alennettunakin niin korkea, että pieni leppoistaminenkaan ei yksilön tai valtion taloutta kaada.

    Osan tuosta työvoimakulujen alentamisesta ottaisin väliaikaisesti valtion piikkiin.

    Tuo muistuttaa sitä koko taantuman ajan noudatettua politiikkaa, jossa pelastavaa noususuhdannetta odotellaan loputtomiin, vaikka kilpailukyky on pysyvästi laskenut, ja samalla otetaan velkaa vuosi ja hallitus toisensa jälkeen. Mutta erona on se, että yritysten kilpailukyky tällä kerta paranisi ihan oikeasti, ja niiden toipuminen olisi siksi aiempaan politiikkaan verrattuna selvästi todennäköisempää.

    Jos työvaoimakustannusten alennus olisi todella merkittävä eikä vain kosmeettinen, voisin kannattaakin pientä tukea pehmentämään (tämän toimenpiteen seurauksena “varmasti ja pian” saapuvaa) talouden kilpailukyvyn elpymistä. En kylläkään usko vähääkään siihen vihreiden promovoimaan talousajatteluun, jossa talouden tilaa yriteään kohottaa kasvattamalla kotimaista kulustuskysyntää velaksi. Mutta tuossa esitetyssä mallissa yritettäisiin siis buustata jo tiedossa olevan nousun lähtöä (ja vähentää kansalaisten kärsimyksiä sitä odotellessa).

    Ehkä kuitenkin mieluummin ilman tuota kikkaa. Suomalaiset ostavat perustuotteita joka tapauksessa (luksuskulutushyödykkeet ovat aika usein ulkomaisia), ja talous tervehtyisi roimalla työvoimakulujen alentamisella melko varmasti, joten operaatio olisi ehkä enemmän mielialoja tyynnyttelevä kuin todellinen talouden polvilleen menoa ehkäisevä kikka.

    Periaatteessa ajattelen niin, että valtio voisi lainoittaa hieman niitä, jotka oikeasti meinaavat mennä konkurssiin valtion yllättävien päätösten seurauksena. Näin siis estettäisiin järjettömimmt konkurssit. Mutta pääsääntönä talouden tulee kestää muutokset politiikassa ilman joutavia, monimutkaisia ja mutkikkuudellaan hämääviä (ja poliitikkojen heikkouden vuoksi helposti pysyiksi jääviä) pehmennyksiä.

    Kuten aiemminkin olen sanonut, oikea devalvaatio olisi paljon kivuttomampi kuin sisäinen devalvaatio, koska sisäisessä devalvaatiossa velat kasvavat suhteessa tuloihin.

    Velat ovat tosiaan yksi sisäisen devalvaation ongelma. Fiksuinta olisi reagoida muutoksiin jatkuvasti eikä isoina yllättävinä muutoksina. Sama syy, miksi valuutan kelluminen on hellävaraisempi mekanismi kuin silloin tällöin tehtävät suuret devalvaatiot. Pitkällä tähtäimellä tämän ei kuitenkaan pitäisi olla ongelma. Velkaantumiseen pitää vain suhtautua hieman varovaisemmin. Ja velkojen korothan voivat vaihdella jatkuvasti joka tapauksessa, siitä riippumatta ollaanko omassa vai yhteisvaluutassa.

    On myös vaikea uskoa, että esimerkiksi vuokrat laskisivat sisäisen devalvaation mukana.

    Pitää luottaa markkinavoimiin. Parturimaksut alentukoot, kun työvoimakustannukset alenevat. Pääkaupungin hintataso voi pudota karkeasti asumistukien verran, kun asumistuet poistetaan. Valtion tulee viestittää, että se olettaa kotimaan hintojen laskenvan sen verran, kuin työvoimakustannusten alentaminen (ja asuntotukiaisten poistaminen) antaa aihetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  22. Juho Laatu kirjoitti 27.9.2015 kello 16:40

    Jussi Saramo:
    Miksi palkkakustannuksia pitää leikata, kun ne ovat valmiiksi pohjoismaiden pienimmät ja Saksankin alapuolella? Kun tuottavuuskin on hyvä suhteessa palkkaan, voi todeta, että kilpailukykyongelmat ovat ihan muualla kuin työvoiman hinnassa.

    Tuossa on mielestäni se virheellinen oletus, että tuottavuss olisi entisellä tasolla. Yksittäisten työntekijöiden tuottavuus voi ollakin entisensä, mutta koska suuri osa parhaiten tuottavia työntekijöitä (esim. Nokia) on siirtynyt vähemmän tuottaviin hommiiin tai työttömiksi, keskimääräinen tuottavuus on alentunut roimasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  23. TL kirjoitti 27.9.2015 kello 16:50

    En ymmärrä ollenkaan tätä työvoimakustannusten alentamista, ellei tarkoituksena ole tietoisesti luoda Suomesta itä-eurooppalaista alihankintareservaattia.

    Arvonlisäveron korotus tukisi samaa Suomen köyhtymistä. Entistä enemmän tehtäisiin pimeitä hommia ja tilattaisiin tavaraa, ja jopa päivittäistavaroita Saksasta.

    Valtion tulisi luoda ja tukea mekanismeja, jotka kannustaisivat suomalaisia PK-yrityksiä palkkaamaan ja investoimaan. Ja laskea paikallisen palvelutyön arvonlisäveroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  24. Make kirjoitti 27.9.2015 kello 17:16

    Kävikös tässä niin, että nämä “muut oikeassa olijat” eivät paljoa vaihtoehtoja hallitukselle jättäneet. Mm. lomarahat eivät hallituksen käsissä.

    Ketkä siis “muut oikeassa olijat”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  25. Pekka T. kirjoitti 27.9.2015 kello 17:25

    Jussi Saramo:
    Miksi palkkakustannuksia pitää leikata, kun ne ovat valmiiksi pohjoismaiden pienimmät ja Saksankin alapuolella? Kun tuottavuuskin on hyvä suhteessa palkkaan, voi todeta, että kilpailukykyongelmat ovat ihan muualla kuin työvoiman hinnassa.

    Kerropa siis lyhyesti mitkä ne kilpailukykyongelmat ovat, kun kerran palkkakustannukset ja tuottavuus ovat yhtälössä positiivisella puolella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  26. theta kirjoitti 27.9.2015 kello 17:42

    Jussi Saramo:
    Miksi palkkakustannuksia pitää leikata, kun ne ovat valmiiksi pohjoismaiden pienimmät ja Saksankin alapuolella? Kun tuottavuuskin on hyvä suhteessa palkkaan, voi todeta, että kilpailukykyongelmat ovat ihan muualla kuin työvoiman hinnassa.

    Miksi palkat ylipäätään vaihtelevat maittain? Kuinka korkeaksi työttömyyden täytyisi nousta, ennen kuin on lupa pohtia työntekijän palkkaamisen kannattavuutta? Miksi Nokian irtisanomisten jälkeen tänne ei tullut ulkomaalaisten yritysten ryntäystä, vaikka koulutettua väkeä olisi tarjolla? Mikä on Suomen kilpailuetu verrattuna Liettuaan? http://www.zdnet.com/article/the-rise-of-lithuania-as-a-force-in-it-why-google-and-nasdaq-are-investing-here/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  27. Poth1ue1 kirjoitti 27.9.2015 kello 17:51

    Omassa kristallipallossa henk. koht. tulevaisuus näyttää siltä, että tämän sirkusesityksen lopputulemana lomat vähenevät kahdeksalla päivällä, lomarahat leikkautuvat jonnekin kolmannekseen, solidaarisuusverot iskevät nettotuloihin – ja kaupan päälle tulevat vielä eläke- ja muiden pakollisten vakuutusmaksujen reipas nousu. Palkankorotuspuolella on tarjolla nollalinjaa ja ay-osaston riidellessä palkkamallista myös mahdolliset meriittikorotukset (ja koko urakierto) ovat edelleen jumissa.

    Samalla on aivan saletti, että jos leikkauksia ja maksujen korotuksia mitenkään kompensoidaan palkansaajille, niin moiset toimet kohdistuvat pelkästään pieni- ja keskituloisiin.

    Jo nyt entinen himoverottaja Ruotsi päästää “suurituloiset” 6-7 %-yksikköä kevyemmällä verotuksella – ja tätä menoa lähennellään varmaankin jo 10 %-yksikköä. Muutto samalla nimellispalkalla alkaa olemaan jo sellainen lottovoitto, että ihmettyttää jos lähtijöitä ei kohta ala olemaan samaa määrää kuin Torniossa toiseen suuntaan tulijoita.

    Jos tästä itseltäkin poistuu oikeastaan viimeinen kotimaan tarjoama erikoisetu – törkeän pitkät vuosilomat – niin mikäpäs tässä oikeastaan enää pidättelisi…

    Sellainen pieni kysymys tässä kuitenkin olisi – jos Suomi edelleen aiotaan nostaa “osaamisella huipulle”, niin miksi ihmeessä kaikki signaalit ovat tyyliin “koulutus ei kannata”, “ahkeruus on hyödytöntä”, “työlleen omistautuminen on sairaus”, “itsensä kehittäminen on silkkaa ajanhukkaa”?

    Vai oliko se niin, että valkoinen lippu oli nostettu jo salkoon ja hyväksytty se tosiasia, että Suomi palaa takaisin maa- ja metsätaloudesta eläväksi “biotalous” maaksi? Sittenhän täällä ei kaivata kuin muutama kymmenentuhatta maajussia ja toinen mokoma sellutehtaiden pyörittäjiä – muut voivatkin muuttaa suosiolla jonnekin asuttavimmille leveysasteille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  28. Daniel Federley kirjoitti 27.9.2015 kello 18:27

    Minusta ei todellakaan kannata olettaa, että “suhdanteet joskus elpyvät”. Suomalainen hyvinvointi rakennettiin Neuvostoliiton, suojatullien ja teollistumattomien kehitysmaiden varaan. Nyt, kun meillä ei ole Neuvostoliittoa, mutta on EU ja on teollistuvat taikka teollistuneet kehitysmaat, on meidän kilpailukykymme aivan surkea eikä parannusta ole näköpiirissä.

    Eihän se mukavalta kuulosta, mutta meillä ei ihan oikeasti ole varaa kaikkiin niihin järjestelmiin, jotka 60-80-lukujen aikana luotiin. Nyt pitäisi purkaa hallitusti, eikä odottaa sitä päivää, kun lainaa ei enää saada ja toimeentuloet ja eläkkeet jäävät kokonaan maksamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  29. Raimo K kirjoitti 27.9.2015 kello 18:50

    Risto: Kuvaat tuossa vain syytä, miksi maan, jonka vientiteollisuus ei ole kovin hajaantunut erityisesti ei olisi pitänyt liittyä euroon. Toimiala- ja jopa yrityskohtaiset kriisit voivat olla rankkoja. Valuutan olisi pitänyt joustaa, että jotain muuta olisi kasvanut tilalle.

    Katin kontit, valuutta ei kasvata mitään. Tutkimusta ja tuotekehittelyä tarvitaan – ja potentiaalisten asiakkaiden kuuntelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  30. diodi kirjoitti 27.9.2015 kello 19:12

    Työtunnin yksikkökustannuksista.

    Työtunnin kustannus 2014 Eurostatin:n mukaan

    Tästä on keskustelusssa ollut erilaisia numeroita. Vartiainen&Borg saavat 25 prosenttia Saksaa jäljessä ja 10 prosenttia Ruotsia jäljessä, mutta he käyttivät koko talouden yksikkökustannusindeksiä ja Saksaan 2000-luvulla syntynyt matalapalkkainen palvelusektori saa Suomen näyttämään pahalta. Ne jotka vertaavat Suomen, Saksan ja Ruotsin teollisuutta toisiinsa eivät ole yhtä huolissaan. Teollisuudessa Suomen yksikkötuntikustannukset ovat Ruotsia ja Saksaa pienemmät [1].

    [†] indeksipisteluvun vertailuvuoden valinta (2000) voi olla ongelmallinen. Jos vertailuvuodeksi valitaan 1990, Suomen yksikkökustannukset ovat Ruotsia pienempiä. “Ei ole mitään erityistä syytä olettaa, että vuoden 2000 taso olisi ollut jossain mielessä ”oikea”. Päinvastoin Suomi liittyi euroon valuuttakurssilla, jolla kilpailukyky oli liiankin hyvä, kuten perustelin läpikäydessäni Suomen kilpailukyvyn lyhyttä historiaa. Saksa puolestaan kärsi euron alkuvuosina heikosta kilpailukyvystä.” [2]

    Lähteet

    1. Pekka Sauramo: Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on?

    2. Roger Wessman: Ongelmallinen kilpailukyky

    3. Eurostat: Labour costs in the EU http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/6761066/3-30032015-AP-EN.pdf/7462a05e-7118-480e-a3f5-34e690c11545

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  31. Ilkka Kaukoranta kirjoitti 27.9.2015 kello 19:16

    Osmo Soininvaara:
    Minä ottaisin palkkani mieluumminm tasaisesti joka kuukausi eikä niin, että osa siitä jää työnantajan käyttöön ja hän maksaa sen minulle myöhemmin. Miksi raha työnantajan tilillä on SAK:n mukaan niin paljon parempi asia kuin raha omalla tilillä?

    SAK ei päätä lomarahoista. Ne on sovittu 300 työehtosopimuksessa liittojen kesken, ja lisäksi niitä maksetaan monella työpaikalla työsopimusten tai vakiintuneen käytännön perusteella. On paljon helpompaa ja tasapuolisempaa muuttaa sosiaaliturvan rahoitusosuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  32. max kirjoitti 27.9.2015 kello 19:32

    Raimo K: Katin kontit, valuutta ei kasvata mitään. Tutkimusta ja tuotekehittelyä tarvitaan – ja potentiaalisten asiakkaiden kuuntelua.

    Mutta mitäs, mitäs me(ne) muut 99 % työvoimasta ja yhteiskunnasta tekevät/voisivat tehdä sillä aikaa. Vaikuttaisi siltä, että devalvaatio on ollut ainoa tosiasiallisesti käyttökelpoinen keino kertoa sille 99 % että “niin toverit olemme oikeasti hiukan vaikeuksissa ja teiltäkin vaaditaan edes pikkuriikkisiä uhrauksia, ei ole tässä ollut metsästysonnea sillä välin kun te jauhoitte jauhoja ja p*skaa”. (anteeksi alatyyli, perustelen sen tarinankerrontaperinteellä, toisessa kontekstissa olisi kirjoittanut hallinnointia, uusia lakikokoelmia ja säädöksiä tjsp.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. Risto kirjoitti 27.9.2015 kello 19:48

    Raimo K: Katin kontit, valuutta ei kasvata mitään. Tutkimusta ja tuotekehittelyä tarvitaan – ja potentiaalisten asiakkaiden kuuntelua.

    Sellaista alaa ei käytännössä ei olekaan, jolla hinta ei vaikuttaisi. Palkkataso Saksan käyttämään valuttaan nähden olisi niiannut, mutta työllisyys ja elintaso olisi pysynyt parempana. Tämä olisi tapahtunut nopeasti – nyt yli puolen vuosikymmenen kittuutelun jälkeen mietitään, että pitäisi kai jotain tehdä, ja tarjolla on vain ulkoista devalvaatiota huomattavasti vahingollisempi sisäinen.

    Ei mitään pahaa onnistuneessa tutkimuksessa, tuotekehittelyssä, myynnissä (jne), mutta noihin varsinkaan lyhyellä tähtäimellä valtiovalta ei voi paljoa vaikuttaa. Yhteiskunnan hyvinvointia auttavan valuuttajärjestelmän se olisi voinut tarjota.

    Parempi olisi myydä edes halvalla bulkkia kuin olla myymättä mitään työttömänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  34. Risto kirjoitti 27.9.2015 kello 19:54

    Osmo Soininvaara:
    Minä ottaisin palkkani mieluumminm tasaisesti joka kuukausi eikä niin, että osa siitä jää työnantajan käyttöön ja hän maksaa sen minulle myöhemmin. Miksi raha työnantajan tilillä on SAK:n mukaan niin paljon parempi asia kuin raha omalla tilillä?

    Vastustaisiko SAK todella systeemiä, jossa lomarahoista luovutaan korottamallla kuukausipalkkaa niin, että vuosiansio ei muutu?

    Minusta on aika ymmärrettävää, ammattiyhdistykset eivät varsinaisesti pompi riemusta, jos palkkoja lasketaan, ja vieläpä teeskennellään, että tämä palkanlasku ei oikeasti edes olisi palkanlasku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  35. gonzo kirjoitti 27.9.2015 kello 19:54

    Alankomaissa ja Belgiassakin maksetaan lomarahoja, jopa eläkeläisille, ja siellä on edullisemmat hinnat ja paremmat palkat, mutta maat menestyvät paremmin kuin Suomi, lomarahojen poistamisella saadaan kesäksi monta yritystä nurin ja kotimainen kulutus laskee merkittävästi ja bkt pienenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  36. gonzo kirjoitti 27.9.2015 kello 19:57

    Lomarahan poisto pienituloisilta; eikö olisi parempi poistaa 10% kuukausittain palkasta, että käteen jäisi 1200 euroa, ja sitten saisi pitää lomarahan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. Tompelo kirjoitti 27.9.2015 kello 20:31

    Suomi on poikkeuksellisen, kovin poikkeuksellinen maa:

    1) Maataloustuet (lähinnä vain luonnon pilaamista tuottava toiminta) ovat lähes maailman korkeimmat, rikkaan Norjan ja Sveitsin tasoa. Kyse on noin kolmesta tai neljästä miljardista eurosta vuodessa.

    2) Maassa on hämmästyttävän vahva ja sitkeä maatalous-/syrjäseutupuolue, jonka takia aluetuet ovat lähellä maailmanennätystä. Aluetukien määrää ei kai tiedä kukaan, mutta yli kymmenestä miljardista vuosittain on kyse.

    3) Suomen koululaitos syrjii tuottavampaa sukupuolta enemmän kuin ehkä missään muussa järjestäytyneessä yhteiskunnassa tärkeimmän aineen osaamisella mitattuna (PISAn tuloksista yleistämällä). Vain suomessa pojat ovat tyttöjä huonompia kaikissa PISAn mittaamissa aineissa.

    4) Maa sijaitsee periferiassa (Kreikan, Portugalin ja Irlannin tapaan – kuulostaako tutulta?). Ilmasto on ikävä. Naapurissa on maa, johon ei voi luottaa.

    5) Suomen verotus on maailmanluokan korkeaa ja noususuunnassa.

    6) Kustannustaso maailmanluokan korkea.

    7) Huoltosuhde on poikkeuksellisen huono ja huononemaan päin

    8) Maa ei houkuttele em. syistä ulkomaalaisia osaajia toisin kuin melkein kaikki muut rikkaat länsimaat. Houkuttelevuutta on lainsäädännöllä jopa heikennetty.

    9) Nykytalous suosii sosiaalisesti taitavia, suomalaisia on verrattu eskimoihin ja autisteihin.

    10) Missään muussa vauraassa maassa lasten kielitaitoa ei tahallisesti rampauteta pakottamalle heidät opiskelemaan marginaalista kieltä oman marginaalisen kielen rinnalle.

    11) Työmarkkinat ovat poikkeuksellisen monopolisoituneet ja siten jäykät.

    12) Euro – joka ei tosin ole poikkeuksellista paitsi pohjoismaisittain.

    13) Tuloerojen poikkeuksellisen tasaisuuden takia, pienipalkkaiset tienaavat enemmän kuin muualla ja palvelualat ovatkin huonosti kehittyneet.

    Ja sitten odottamaan investointeja …

    Jos oikein pessimistiksi haluaa ruveta, Suomen paras puoli on, että täältä pääsee muuttamaan vähemmän poikkeuksellisiin maihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  38. Tapio kirjoitti 27.9.2015 kello 20:34

    diodi: Ne jotka vertaavat Suomen, Saksan ja Ruotsin teollisuutta toisiinsa eivät ole yhtä huolissaan. Teollisuudessa Suomen yksikkötuntikustannukset ovat Ruotsia ja Saksaa pienemmät [1].

    Täysin toisenlaisiakin tulkintoja on ainakin yksikkötyökustannuksen kehityksen suhteen:

    https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-B264.pdf

    Niiden lauluja laulat …

    Vertailu Saksaan ja Ruotsiin on sinänsä aika vaativa. Olemme täällä Itämeren pussinperällä, ja KV kauppasuhteemme ja -osaamisemme ovat (metsäteollisuutta lukuunottamatta) tuskin 30 vuoden ikäisiä. Siihen asti veikkasimme väärää hevosta ja menetimme murroksessa hirveän määrän resursseja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  39. tuen maksaja kirjoitti 27.9.2015 kello 20:42

    Daniel Federley:
    Nyt pitäisi purkaa hallitusti, eikä odottaa sitä päivää, kun lainaa ei enää saada ja toimeentuloet ja eläkkeet jäävät kokonaan maksamatta.

    Noin niinq millä perusteella ja miksi Suomi ei saisi velkaa tästä ikuisuuteen? Kaikki maailman valtiot ovat velkaa joko toisilleen tai finanssi-instituutioille. Ainoa maa joka maksoi velkansa pois hinnalla millä hyvänsä oli Ceaucescun Romania. Ei se tainnut olla hirveän hyvä ratkaisu.

    Historiaa harrastavat voivat katsoa mitä on tapahtunut maailman kansantalouksille, kun IMF tai Maailmanpankki on päättänyt “ohjeistaa”. Poikkeuksetta valtionvelka on kasvanut ja sitten jotkut maat vain jättävät velkansa maksamatta. Argentiina on edelleen olemassa. Samoin Brasilia ja mitä näitä nyt onkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  40. Kalle kirjoitti 27.9.2015 kello 20:49

    “…On myös vaikea uskoa, että esimerkiksi vuokrat laskisivat sisäisen devalvaation mukana.”

    Onko sinulla joku erityinen syy epäillä, ettei kysynnän ja tarjonnan laki toimisi? Jos pystyt todistamaan tuon, sillä voisi irrota taloustieteen Nobel. Sen verran käänteentekevänä tulosta voisi pitää.

    Sinänsä yksi helpoimmista tavoista tasapainottaa valtion taloutta on lopettaa typerät asumisen tuet. Sekä vuokratuet että omistamisen tuet. Kaikki kai ymmärtävät, miten idioottimaista on tukea asumista, mutta yksinkertaista muutosta ei saada tehtyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  41. Sepi kirjoitti 27.9.2015 kello 22:13

    Kalle: Voiko nykyistä pienemmällä palkalla taas elää Suomessa? Kaikkialla muualla EU:ssa se on mahdollista, mutta Suomen korkea veroaste tekee yhtälöstä mahdottoman. Eli palkkakustannusten alentaminen vaatii lopulta verotuksen järkeistämistä.

    Saksassa ovat pienipalkkaisten osalta sekä palkat alempana, että verot korkeampia! Suomessa samoista töistä jää käteen huomattavasti enemmän kuin Saksassa!

    Lyö tuonne 1500e/kk palkka sisään
    http://www.brutto-netto-rechner.info

    Käteen jää n. 1100e

    Suomessa vastaavilla tuloilla helsinki / ei kirkollisveroa jää kouraan n. 1275e.

    Ero on merkittävä Suomen eduksi, puhumattakaan siitä, että siinä missä Saksalainen REWE:n kassa tienaa täydellä 40h/vko tunnilla 1400e/kk (kuulin lähikaupassa sivukorvalla kun kassat juttelivat keskenään sulkemisaikaan), niin suomessa lukema on kyllä korkeampi.

    Käteen jäävässä liksassa ero on aivan tolkuton Suomen eduksi!

    Saksassa pienellä palkalla tulee toimeen, koska täällä on luokkayhteiskunta. Asuinalueieden erot hinnoissa ovat paljon suuremmat kuin Suomessa. Siinä missä itähelsingistäkin maksaa yksiä 650e/kk, niin Frankfurtin lähistöltä löytää yksiön 200e/kk halvemmalla:
    http://www.immobilienscout24.de/expose/84075183

    Niederrat on melkein kävelyetäisyydellä Frankfurtin pilvenpiirtäjäkeskustasta ja vastannee about pasilaa sijainniltaan. Toisaalta minä maksan 1250e 69m2 kaksiosta, eikä tämä ole ydinkeskustassa saati halutuimmilla alueilla, mutta on täysin uusi ja hyvällä paikalla.

    Saksassa on halpaa nähdäkseni ihan vaan siksi, että palkat ovat alhaalla. Kämppien omistajat eivät voi pyytää kovia vuokria, koska kovilla vuokrilla ottajia ei vain yksinkertaisesti ole kovin paljon ja toisaalta matalat palvelualojen palkat pitävät kustannukset alhallalla (rekkakuskit, kaupan kassat, leipomot, lihan leikkaajat jne.) joten kaupoissa on helpompi myydä halvalla ruokaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  42. Raimo K kirjoitti 27.9.2015 kello 23:21

    Tapio: Täysin toisenlaisiakin tulkintoja on ainakin yksikkötyökustannuksen kehityksen suhteen
    ‘snip’

    Kiintoisa on tulkinta: “Suomen yrityssektorin pudotuksesta noin puolet selittyy suhteellisen tuottavuuden heikkenemisellä ja toinen puoli suhteellisten työvoimakustannusten kohoamisella”.

    Eli syy ei ole pelkästään kirotussa 2007 työehtoratkaisussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  43. Atlantin takaa kirjoitti 27.9.2015 kello 23:39

    Matalan osaamistason työ on tällä hetkellä rankasti subventoitua tulonsiirtojen takia, mikä tietysti on järjetöntä. 7$/h-työntekijän liksan päälle yhteiskunta maksaa huomattavan määrän tukia (myös USA:ssa), koska summalla ei toki pärjää. Nykyinen järjestelmä ei siis ole mikään kilpailullinen tasapaino. Minimipalkka voisi auttaa tässä, koska se nostaisi työnhinnan sen todelliselle kustannustasolle. Työttymyyttä tulisi hiukan. Toisaalta sosiaaliturva voitaisiin lakkauttaa kaikilta työssäkäyviltä, ja tällä olisi dynaamisia vaikutuksia (on myös käsitteellisesti aivan absurdia, että työssäkäyvät ovat sosiaaliturvan piirissä!). Minimipalkka saattaisi johtaa, ironista kyllä, lähemmäksi kilpailutasapainoa – tavallaan minimipalkka siis korjaa tulonsiirtojen aiheuttaman vääristymän työnhintaan. Se on myös työntekemiseen perustuvaa ‘sosiaaliturvaa’ (workfare). Pitkälti näistä syistä minimipalkalla on Jenkeissä joidenkin republikaanien ja talous-konservatiivien tuki.

    Päämääränä ei tietysti ole nostaa matalan osaamistason työvoiman elintasoa, vaan varmistaa mahdollisimman toimivat työmarkkinat. Hampurilaiset kallistuisivat, mutta mitä sitten: nyt ne ovat keinotekoisen halpoja. Yhteiskunnan tehtävä ei kai ole tukea pikaruokayrittäjiä ja -kuluttajia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  44. mikko v kirjoitti 28.9.2015 kello 5:13

    OS: “Nauramme kreikkalaisille, jotka saavat palkkaa 13 kuukaudelta vuodessa, mutta meillähän on vähän samanlaisen järjestelmä täällä.”

    Olin vuonna 1992 turistimatkalla Wienissä. Matkaopas kertoi, että työntekijöille maksetaan 13. kuukauden palkka. Minulla ei ole tietoa, onko tuo etu edelleen voimassa. Itävallasta on kuitenkin tullut ajoittain pieniä uutisia, että maan taloudessa olisi mennyt viime vuosinakin hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  45. tuen maksaja kirjoitti 28.9.2015 kello 8:28

    Atlantin takaa:
    Matalan osaamistason työ on tällä hetkellä rankasti subventoitua tulonsiirtojen takia, mikä tietysti on järjetöntä. 7$/h-työntekijän liksan päälle yhteiskunta maksaa huomattavan määrän tukia (myös USA:ssa), koska summalla ei toki pärjää. Nykyinen järjestelmä ei siis ole mikään kilpailullinen tasapaino. Minimipalkka voisi auttaa tässä, koska se nostaisi työnhinnan sen todelliselle kustannustasolle. Työttymyyttä tulisi hiukan. Toisaalta sosiaaliturva voitaisiin lakkauttaa kaikilta työssäkäyviltä, ja tällä olisi dynaamisia vaikutuksia (on myös käsitteellisesti aivan absurdia, että työssäkäyvät ovat sosiaaliturvan piirissä!). Minimipalkka saattaisi johtaa, ironista kyllä, lähemmäksi kilpailutasapainoa – tavallaan minimipalkka siis korjaa tulonsiirtojen aiheuttaman vääristymän työnhintaan. Se on myös työntekemiseen perustuvaa ‘sosiaaliturvaa’ (workfare). Pitkälti näistä syistä minimipalkalla on Jenkeissä joidenkin republikaanien ja talous-konservatiivien tuki.

    Päämääränä ei tietysti ole nostaa matalan osaamistason työvoiman elintasoa, vaan varmistaa mahdollisimman toimivat työmarkkinat. Hampurilaiset kallistuisivat, mutta mitä sitten: nyt ne ovat keinotekoisen halpoja. Yhteiskunnan tehtävä ei kai ole tukea pikaruokayrittäjiä ja -kuluttajia?

    Minimipalkka valtion säätelemänä on hieman huono juttu kun siitä tuppaa tulemaan myös maksimi. Miksi maksaa enemmän kuin minimi? Tuottavuuden kannalta minimipalkka on yhdentekevä, koska liittovaltion tasolla minimipalkan muutosten välillä on vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  46. Tompelo kirjoitti 28.9.2015 kello 8:51

    tuen maksaja: Noin niinq millä perusteella ja miksi Suomi ei saisi velkaa tästä ikuisuuteen? Kaikki maailman valtiot ovat velkaa joko toisilleen tai finanssi-instituutioille. Ainoa maa joka maksoi velkansa pois hinnalla millä hyvänsä oli Ceaucescun Romania. Ei se tainnut olla hirveän hyvä ratkaisu.

    Historiaa harrastavat voivat katsoa mitä on tapahtunut maailman kansantalouksille, kun IMF tai Maailmanpankki on päättänyt “ohjeistaa”. Poikkeuksetta valtionvelka on kasvanut ja sitten jotkut maat vain jättävät velkansa maksamatta. Argentiina on edelleen olemassa. Samoin Brasilia ja mitä näitä nyt onkaan.

    1990-luvulla, kuulemma, oli aivan hilkulla Suomen valtio ei olisi saanut rahaa millään ilveellä tai korolla. Nyt tilanne on toki parempi mutta mitään takeita ei ole että lainoittajia löytyy täältä ikuisuuteen – ainakaan siedettävällä korolla.

    Onneksi ja onnekkaasti Suomi ei tuolloin joutunut “argentiinaksi”. Nyt korko pysyy matalana, koska Suomella on kohtuullisen hyvä maine ja koska eläkerahastoissa on vajaa parisataa miljardia. Luottoluokittajat ilmeisesti uskovat, että nuo yksityisesti hallitut rahat ovat lopulta kuitenkin valtion käytettävissä, jos kakka osuu tuulettimeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  47. teekkari kirjoitti 28.9.2015 kello 8:52

    Kalle:
    “…On myös vaikea uskoa, että esimerkiksi vuokrat laskisivat sisäisen devalvaation mukana.”

    Onko sinulla joku erityinen syy epäillä, ettei kysynnän ja tarjonnan laki toimisi? Jos pystyt todistamaan tuon, sillä voisi irrota taloustieteen Nobel. Sen verran käänteentekevänä tulosta voisi pitää.

    Sinänsä yksi helpoimmista tavoista tasapainottaa valtion taloutta on lopettaa typerät asumisen tuet. Sekä vuokratuet että omistamisen tuet. Kaikki kai ymmärtävät, miten idioottimaista on tukea asumista, mutta yksinkertaista muutosta ei saada tehtyä.

    Asumisen tuki nyt sentään on tarkoitettu tyydyttämään inhimillisiä perustarpeita, kyllä niitä paljon tyhmempiäkin tukia on.

    Esimerkiksi maatalous- ja yritystuet. Ensimmäiset ylläpitävät keinotekoisen korkeaa maatalousmaan hintaa joka estää tilakoiden kasvun ja tuotannon tehostumisen, jälkimmäinen mahdollistaa tuottamattoman toiminnan jatkamisen sen sijaan että pyrittäisiin luovan tuhon kautta parempaan tuottavuuteen.

    Yhteensä nämä tuet ovat luokkaa viisi miljardia, jonka lisäksi tulee toinen mokoma hyvinvointitappiota tukien keinotekoisesti ylläpitämästä tehottomuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  48. max kirjoitti 28.9.2015 kello 9:12

    Atlantin takaa:
    Matalan osaamistason työ on tällä hetkellä rankasti subventoitua tulonsiirtojen takia, mikä tietysti on järjetöntä. 7$/h-työntekijän liksan päälle yhteiskunta maksaa huomattavan määrän tukia (myös USA:ssa), koska summalla ei toki pärjää. Nykyinen järjestelmä ei siis ole mikään kilpailullinen tasapaino. Minimipalkka voisi auttaa tässä, koska se nostaisi työnhinnan sen todelliselle kustannustasolle. Työttymyyttä tulisi hiukan. Toisaalta sosiaaliturva voitaisiin lakkauttaa kaikilta työssäkäyviltä, ja tällä olisi dynaamisia vaikutuksia (on myös käsitteellisesti aivan absurdia, että työssäkäyvät ovat sosiaaliturvan piirissä!). Minimipalkka saattaisi johtaa, ironista kyllä, lähemmäksi kilpailutasapainoa – tavallaan minimipalkka siis korjaa tulonsiirtojen aiheuttaman vääristymän työnhintaan. Se on myös työntekemiseen perustuvaa ‘sosiaaliturvaa’ (workfare). Pitkälti näistä syistä minimipalkalla on Jenkeissä joidenkin republikaanien ja talous-konservatiivien tuki.

    Päämääränä ei tietysti ole nostaa matalan osaamistason työvoiman elintasoa, vaan varmistaa mahdollisimman toimivat työmarkkinat. Hampurilaiset kallistuisivat, mutta mitä sitten: nyt ne ovat keinotekoisen halpoja. Yhteiskunnan tehtävä ei kai ole tukea pikaruokayrittäjiä ja -kuluttajia?

    Minimipalkka on siinä mielessä hyvä, että se ehkäisee epämielekkäitä kauneuskilpailuja (l.kilpajuoksua rutiköyhyyteen). Ja samalla ylläpitää omavalintaisia kannusteita. Saa samaa liksaa ja polta tupakkia niin olet ikuisesti köyhä siihen verrattuna joka sijoittaa tupakkirahat djia-indeksiin.

    Mutta osaatko analysoida miksi esim. suosikkini Warren Buffett suosittaa minimipalkan korotuksen sijaan verotoimia uunituoreessa Twitter-viestissään toukokuulta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. Tompelo kirjoitti 28.9.2015 kello 9:26

    Se jäi sanomatta, että Ruotsissa ja Tanskassa selkeä pitkän ajan trendi on valtionvelan pienentäminen. Tosin finanssi- ja eurokriisi näyttäisivät hidastaneet vauhtia. Myös Norja on lähtenyt velkaantumista suitsimaan. Periaatteessa maat – tai ainakin Norja – voisivat olla parinkymmenen vuoden kuluttua velattomia. Vaikka niin ei kävisi, skandinaavit selvästi pitävät järkevänä velka-asteen vähentämistä siitä huolimatta, että korko on pieni tai jopa olematon.

    Tuntuu, että säästöpolitiikan vastustajat ovat keksineet väittää, että valtion velkaantumista ei muka pidä ajatella velkana vaan jonain hyödyllisenä tai ehkä luonnonvoimana, joka on ja tulee olemaan ja kuuluukin olla.

    Tosin Ruotsin punavihreä hallitus on nyttemmin ruvennut taas kasvattamaan velkaa ja korottamaan veroja. Ehkä nousukautena veroja voikin korottaa mutta velan kasvattaminen tuntuu erikoiselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  50. Fidel kirjoitti 28.9.2015 kello 10:08

    Pahoin pelkään että Häkämiehen hallitus (luit ihan oikein) saa aikaan lähinnä työttömyysloikan ja ilkeän deflaation ostovoiman kadotessa, bonuksena tietysti verokertymän kutistuminen. Julkisen sektorin porsastelusta kärsivät nyt sitten kaikki, kiitoksia vaan ihan v…..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  51. Mikko Nummelin kirjoitti 28.9.2015 kello 10:20

    Osmo Soininvaara:
    Minä ottaisin palkkani mieluumminm tasaisesti joka kuukausi eikä niin, että osa siitä jää työnantajan käyttöön ja hän maksaa sen minulle myöhemmin. Miksi raha työnantajan tilillä on SAK:n mukaan niin paljon parempi asia kuin raha omalla tilillä?

    Lomarahan nykymerkitys monille pienipalkkaisille työntekijöille on siinä, että rahaa tulee vapaa-ajan kohdalle pieni ylimääräinen purske, joka helpottaa matkustelua ja muuta tilapäistä kulutuksen lisäämistä. Lapsiperheellisille kesälomista aiheutuu lisäjärjestelyjä ja kuluja myös lasten koulun ja päivähoidon katkeamisen vuoksi.

    Mikäli palkka on jopa niin pieni, että sitä on täydennettävä lisätuilla, tyypillinen tapa tarkastella elinkustannuksiin riittäviä tuloja on huomioida suurimman osan vuodesta normaalien tulojen suuruus ja jättää tekemättä lomarahan säästämistä ja tasaamista koko vuodelle koskeva olettama.

    Lomarahan häviäminen olisi siis useilla aloilla työntekijöille raskas menetys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  52. Samuli Saarelma kirjoitti 28.9.2015 kello 11:52

    Kuten aiemminkin olen sanonut, oikea devalvaatio olisi paljon kivuttomampi kuin sisäinen devalvaatio, koska sisäisessä devalvaatiossa velat kasvavat suhteessa tuloihin.

    Tuo ehkä pätee, jos puhutaan shokkivaikutuksesta. Jos asiaa kuitenkin tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, niin devalvaatiot synnyttävät inflaatiota, joka taas johtaa korkeisiin korkoihin, joka puolestaan rappaa velallisia. Devalvaatioiden uhan poistuminen on johtanut halvempaan lainarahaan.

    Oleellista olisi siis välttää shokki. Sisäistä devalvaatiota tehtäessä tämä on suht triviaalia, koska jos touhu toteutetaan asteittain, missään vaiheessa ei tule shokkia vastaan toisin kuin, jos touhu toteutetaan kertarysäyksellä (kuten aidot devalvaatiot oli tapana toteuttaa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  53. Samuli Saarelma kirjoitti 28.9.2015 kello 12:02

    Atlantin takaa: Päämääränä ei tietysti ole nostaa matalan osaamistason työvoiman elintasoa, vaan varmistaa mahdollisimman toimivat työmarkkinat. Hampurilaiset kallistuisivat, mutta mitä sitten: nyt ne ovat keinotekoisen halpoja. Yhteiskunnan tehtävä ei kai ole tukea pikaruokayrittäjiä ja -kuluttajia?

    Sinulta jää nyt huomaamatta se, että jos hampurilaiset kallistuvat, niitä ostetaan vähemmän, mistä seuraa sitten se, että hampurilaispaistajien täytyy löytää itselleen uusi työpaikka. Jos kenellekään työnantajalle hänen työpanoksensa arvo ei ole suurempi kuin se minimipalkka, niin kukaan ei tarjoa hänelle työapaikkaa, koska tämä tarkoittaisi sitä, että hän yksinään kantaisi sosiaalisen vastuun kyseisen henkilön elättämisestä.

    Minusta järkevämpää on olla sotkematta työmarkkinoita. Työmarkkinat toimivat silloin parhaiten, kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat toisensa ja asettavat hinnan kullekin työlle. Sitten toinen kysymys on se, mikä on oikeudenmukainen tulonjako ja tästä vastuu kuuluu koko yhteiskunnalle. Parhaiten tämä voidaan minusta toteuttaa perustulolla,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  54. Samuli Saarelma kirjoitti 28.9.2015 kello 12:18

    Raimo K: Ja jos yritämme nauraa kaikille niille maille, joissa on käytössä jonkinlainen lomarahaa vastaava bonusjärjestelmä, naureskelu kohdistuu varmaankin suunnilleen kaikkiin läntisiin teollisuusmaihin ja moniin muihinkin… Onko sitten vuoden lopussa maksettava bonus järkevämpi kuin keskellä vuotta maksettava, siihen vastatkoon joku muu.

    Omaan/tiimin/koko firman menestykseen perustuva bonus on kyllä aika lailla eri asia kuin automaattisesti tuleva lomaraha. Tuskin kukaan nauraisi lomarahalle, jos sen saaminen olisi kiinni asetettujen tulosehtojen saavuttamisesta, eikä siitä, että joka päivä on vietetty tietty tuntimäärä työpaikalla.

    Mitäpä jos lomaraha muutettaisiin 0-5% vuosipalkasta suuruiseksi bonukseksi, joka riippuisi firman tekemästä tuloksesta? Se todellakin auttaisi niitä aloja, jotka kamppailevat huonon tuottavuuden kanssa, koska niiden olisi mahdollista huonon tuloksen vuoksi maksaa tuota nollaa, mutta toisaalta ei rappaisi niitä aloja, joilla tuottavuusongelmaa ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  55. Raimo K kirjoitti 28.9.2015 kello 12:39

    Raimo K: Kiintoisa on tulkinta: “Suomen yrityssektorin pudotuksesta noin puolet selittyy suhteellisen tuottavuuden heikkenemisellä ja toinen puoli suhteellisten työvoimakustannusten kohoamisella”.

    Eli syy ei ole pelkästään kirotussa 2007 työehtoratkaisussa.

    Tähän voisi lisätä myös toteutuneen ansiokehityksen tarkastelun: Tilastokeskuksen mukaan Palkansaajien ansiotasoindeksi vuonna 2013 oli 108,2 ja tämän vuoden toisella neljänneksellä 110,8, eroa siis 2,6 pistettä. Palkka oli siis kahdessa ja puolessa vuodessa noussut 2,6% eli vuosittain keskimäärin 1,04%.

    Missä kilpailijamaassa on tämän alle menty?

    Indeksissä vuosi 2010 on 100, joten viidessä vuodessa on nousu ollut 10,8 pistettä eli käytännössä sama määrä prosenteissa – hieman alle 2% per vuosi. Hirveetä kattoo 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  56. jokeri kirjoitti 28.9.2015 kello 14:08

    Euroopalla víelä tällä hetkellä oleva menestys perustuu edellisten sukupolvien työhön. Nokiankin menestyksen loi 80-luvulla itsemurhan tehnyt visionääri, ei Ollila.

    Toisen maailmansodan jälkeen Euroopan ainoa vakavasti otettava kilpailija oli USA. Kommunistiset maat olivat tuhoon tuomittuja eikä Aasiassa ollut koulutettua väkeä. Kommunismin romahdus 90-luvun alussa sai Euroopan hullaantumaan. Ajateltiin, että eurooppalainen hyvinvointimalli on ylivoimainen ja muut kopioisivat sen. Francis Fukuyama puhui historian lopusta ja liberaalidemokratian voitosta-kaikki maat tulisivat lopulta kopioimaan eurooppalaisen sosiaalivaltiomallin. Tämä sai Euroopan vauhtisokeaksi.

    Euroopalle ei riittänyt se, että omista pidetään huolta, vaan koko maailman köyhät olivat oikeutettuja tulemaan Eurooppaan. Tosiasiassa Euroopan menestys perustui siihen, että kilpailua ei ollut muualta kuin USA:sta. Euroopan brändit, teollisuus ja tietotaitokin olivat tulleet perintönä edellisiltä sukupolvilta, ei 60- ja 70-luvulla syntyneiden työstä.

    Nyt Eurooppa on todella kovissa vaikeuksissa. YKsilöä arvostava USA jatakaa menoaan, mutta Aasiasta on tullut nousevia todella kovaan työntekoon ja kilpailuun vannovia maita. Eurooppa ei tunnu pysyvän perässä. Eurooppa on perinnöillä rehvasteleva hulttio, kun USA:n ja Aasian menestys perustuu työhön.

    Tämän lisäksi Eurooppa on tehnyt katastrofaalisia virheitä valuuttapolitiikassa ja on nyt tekemässä maahanmuuton kanssa myös todella suurta virhettä. Jos Eurooppa aikoo pitää kiinni sosiaalimallistaa ja tuoda Afrikan ja Läi-Idän köyhät tänne, se ei tiedä hyvää työmotivaatiolle. Eurooppa tippuu kauemas muista.

    Jos Eurooppa ei pärjää Aasialle ja USA:lle kilpailussa, on se myös signaali liberaalidemokratian ja hyvinvointimallin häviöstä USA:n yksilökulttuuria ja Aasian autoritaarisia malleja vastaan. Siksi tuntuukin oudolta, että juuri vasemmisto tuntuu ajavan politiikkaa, mikä tuhoaa Euroopan ja hyvinvointimallin tulevaisuuden.

    Loistavat tekstit PAloheimolta:
    http://www.eeropaloheimo.fi/jako-kahteen/
    http://www.eeropaloheimo.fi/kolmen-kriisin-kombinaatio/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  57. Poth1ue1 kirjoitti 28.9.2015 kello 16:40

    Samuli Saarelma: Mitäpä jos lomaraha muutettaisiin 0-5% vuosipalkasta suuruiseksi bonukseksi, joka riippuisi firman tekemästä tuloksesta? Se todellakin auttaisi niitä aloja, jotka kamppailevat huonon tuottavuuden kanssa, koska niiden olisi mahdollista huonon tuloksen vuoksi maksaa tuota nollaa, mutta toisaalta ei rappaisi niitä aloja, joilla tuottavuusongelmaa ei ole.

    Varmaan voisi toimia yhdelle sektorille keskittyneissä firmoissa, mutta ei tuolla lomarahan ongelmia pystytä kaikkialla ratkomaan (jos jonkinlaista kannustusvaikutusta halutaan).

    On nimittäin omakohtaisia kokemuksia monialaisesta laitoksesta, jossa ensin mentiin vuosia niin, että kaikki muut paitsi meidän silloinen osasto tuottivat järkyttäviä tappioita meidän ylittäessä kaikki bonusrajat kirkkaasti – seuraavaksi vaaka heilatikin toiseen suuntaan ja roolit vaihtuivat. Bonusten maksamisen osalta tämä tietysti tarkoitti sitä, että alussa niitä ei voitu meille maksaa, kun lafka kokonaisuudessaan oli pakkasella – ja sitten kun kaikki muut saivat mukavat bonukset, meitä tietysti kohdeltiin kuin lepratautisia.

    Arvaapa kuinka paljon kannusti…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  58. Raimo K kirjoitti 28.9.2015 kello 17:54

    Osmo: “Kuten aiemminkin olen sanonut, oikea devalvaatio olisi paljon kivuttomampi kuin sisäinen devalvaatio, koska sisäisessä devalvaatiossa velat kasvavat suhteessa tuloihin.”

    Ja oikeassa devalvaatiossako velat muuttuvat saataviksi? Tarjoapa tuota niille, joilla oli valuttalainoja!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  59. Pekka T. kirjoitti 28.9.2015 kello 19:57

    Raimo K:

    Ja oikeassa devalvaatiossako velat muuttuvat saataviksi? Tarjoapa tuota niille, joilla oli valuttalainoja!

    Tätä minäkin olen ihmetellyt, kun devalvaatiota nykyisin tarjotaan suurena autuutena. Ei se mikään win-win-ratkaisu ollut, vaan jotkut siitäkin kärsivät. Mutta väliäkö heistä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  60. Atlantin takaa kirjoitti 29.9.2015 kello 6:00

    Sosiaaliturva on tuotantotuki, jonka hyöty valuu tuottajien (voitot) ja etenkin kuluttajien (halvat purilaiset) taskuun. Se vääristää huomattavasti markkinoita, kuten mikä tahansa tuki, ja hidastaa esim. automaatiokehitystä. Miksi yhteiskunnan pitäisi subventoida tiettyjä aloja? Miten voi samalla vastustaa esim. maataloustukia, mutta kannattaa työvoimatukea?

    Tilanteesta on kaksi ulospääsyä:
    1) Lakkauttaa sosiaaliturva ja antaa palkkojen nousta
    2) Asettaa minimipalkka ja lakkauttaa sosiaaliturva (helppoa, kukaan ei tarvitse tukia enää)

    Vaihtoehto 1 on toki elegantti, mutta kumpi on poliittisesti helpompi? Veikkaan 2, koska minimipalkkaa kannattaa jopa vasemmisto. On oikeastaan outoa, että vasemmisto usein kannattaa minimipalkkaa. Sehän vähentää monien riippuvuutta julkisesta sektorista, ja myös lisää veronmaksajien määrää. Vähemmän ‘dependents’ siis.

    Ne harvat jotka eivät saisi töitä yksityiseltä sektorilta, voisi julkinen sektori palkata minimipalkalla suojatöihin, joille ei ole todellisia markkinoita. Esim. 8€ tuntiliksalla voisi 100 000 työtöntä palkata muutamalla miljardilla per vuosi. Perustulon sijaan voisi alkaa puhua perustyöstä, siis oikeudesta työhön. Ehkä parantaisi työttömien omanarvontuntoa. Nykymuotoisen sosiaaliturvan (tai perustulon) voisi lakkautta kokonaan, mutta vastikkeeton tuki onkin täysin epäterve ilmiö.

    Lisää aiheesta: http://www.ronunz.org/2014/02/03/the-conservative-case-for-a-higher-minimum-wage/

    Samuli Saarelma: Sinulta jää nyt huomaamatta se, että jos hampurilaiset kallistuvat, niitä ostetaan vähemmän, mistä seuraa sitten se, että hampurilaispaistajien täytyy löytää itselleen uusi työpaikka. Jos kenellekään työnantajalle hänen työpanoksensa arvo ei ole suurempi kuin se minimipalkka, niin kukaan ei tarjoa hänelle työapaikkaa, koska tämä tarkoittaisi sitä, että hän yksinään kantaisi sosiaalisen vastuun kyseisen henkilön elättämisestä.

    Minusta järkevämpää on olla sotkematta työmarkkinoita. Työmarkkinat toimivat silloin parhaiten, kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat toisensa ja asettavat hinnan kullekin työlle. Sitten toinen kysymys on se, mikä on oikeudenmukainen tulonjako ja tästä vastuu kuuluu koko yhteiskunnalle. Parhaiten tämä voidaan minusta toteuttaa perustulolla,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  61. Syltty kirjoitti 29.9.2015 kello 7:29

    Ei se velkojen maksamatta jättäminen ole mikään ihmetemppu.

    Ainakin Argentiina on kohta taas konkurssissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  62. Raimo K kirjoitti 29.9.2015 kello 10:56

    Atlantin takaa:
    ‘snip’
    Ne harvat jotka eivät saisi töitä yksityiseltä sektorilta, voisi julkinen sektori palkata minimipalkalla suojatöihin, joille ei ole todellisia markkinoita. Esim. 8€ tuntiliksalla voisi 100 000 työtöntä palkata muutamalla miljardilla per vuosi. Perustulon sijaan voisi alkaa puhua perustyöstä, siis oikeudesta työhön. Ehkä parantaisi työttömien omanarvontuntoa. Nykymuotoisen sosiaaliturvan (tai perustulon) voisi lakkautta kokonaan, mutta vastikkeeton tuki onkin täysin epäterve ilmiö.
    ‘snip’

    Hupaisaa, että samalla kun edellytetään julkisen sektorin minimoimista voidaan esittää, että se palkkaisi satoja tuhansia työttömiä.

    Käytännössä esim. kunnan mahdollisuuksia työllistää työttömiä vaikeuttaa se, että järkevää tekemistä ei tahdo löytyä riittävästi – ja ilman sitähän se työllistäminen olisi vastikkeetonta löhöilyä.

    Ja työllietetyillekin tarvitaan työnjohtoa, työvälineitä ja tarveaineita, jotka lisäävät kustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. max kirjoitti 29.9.2015 kello 11:27

    Atlantin takaa:
    minimipalkkaa kannattaa jopa vasemmisto. On oikeastaan outoa, että vasemmisto usein kannattaa minimipalkkaa. Sehän vähentää monien riippuvuutta julkisesta sektorista, ja myös lisää veronmaksajien määrää. Vähemmän ‘dependents’ siis.

    IMO, nykypäivän vasemmisto kylläkin kannattaa kansalaisten riippumattomuutta julkisesta sektorista mutta tiettyjen peruspalveluiden toimittamista julkisen sektorin toimesta. Nykypäivän oikeisto kannattaa kansalaisten riippuvuutta julkisesta sektorista mutta tiettyjen peruspalveluidenkin toimittamista yksityisen sektorin toimesta. Toisin sanoen sosiaalitanttojen poliittinen turvakoti on “kokoomus”. Ei vasemmisto eikä etenkään ja tietenkään vihreät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  64. Samuli Saarelma kirjoitti 29.9.2015 kello 13:48

    On nimittäin omakohtaisia kokemuksia monialaisesta laitoksesta, jossa ensin mentiin vuosia niin, että kaikki muut paitsi meidän silloinen osasto tuottivat järkyttäviä tappioita meidän ylittäessä kaikki bonusrajat kirkkaasti – seuraavaksi vaaka heilatikin toiseen suuntaan ja roolit vaihtuivat. Bonusten maksamisen osalta tämä tietysti tarkoitti sitä, että alussa niitä ei voitu meille maksaa, kun lafka kokonaisuudessaan oli pakkasella – ja sitten kun kaikki muut saivat mukavat bonukset, meitä tietysti kohdeltiin kuin lepratautisia.

    No, tietenkään tuollaisessa bonussysteemissä ei ole mitään järkeä. On valittava se taso, jolla bonuksia tarkastellaan, eikä poukkoilla eri vaihtoehtojen välillä. Jos valitaan osaston taso, niin tietenkin osastoon kuuluvien pitää saada bonuksensa riippumatta siitä, mitä muualla töpeksitään ihan niin kuin kaikki saavat palkkaakin, vaikka yritys tekisi tappiota.

    Toisaalta jos valitaan yrityksen taso, niin sitten bonus pitää maksaa myös niille huonoimmille osastoille, jos yritys kokonaisuutena täyttää bonustavoitteet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  65. Samuli Saarelma kirjoitti 29.9.2015 kello 14:05

    Atlantin takaa:
    Sosiaaliturva on tuotantotuki, jonka hyöty valuu tuottajien (voitot) ja etenkin kuluttajien (halvat purilaiset) taskuun. Se vääristää huomattavasti markkinoita, kuten mikä tahansa tuki, ja hidastaa esim. automaatiokehitystä. Miksi yhteiskunnan pitäisi subventoida tiettyjä aloja? Miten voi samalla vastustaa esim. maataloustukia, mutta kannattaa työvoimatukea?

    Mitä markkinoita perustulo oikein vääristää? Tietenkin jokainen työntekijä haluaa edelleen niin korkeaa palkkaa kuin vain voi markkinoilla saada, mutta jos markkinoilla ei ole tarjolla sellaista työtä, jonka palkka alittaa hänen tuottavuutenssa, niin sitten sitä työtä ei teetetä lainkaan. Näin käy siis minimipalkkaa käytettäessä. Lopputulos on se, että osa ihmisistä ei tee mitään työtä, mutta tietenkin heidänkin pitää elää, joten heidät elätetään sitten työttömyyspäivärahalla.

    Lopputulos on huonompi kaikkien kannalta. Toisaalta hampurilaisia tuotetaan vähemmän ja ne maksavat enemmän, kun niiden paistajilla on vähemmän kilpailua (huonot paistajat eivät voi tarjota työpanostaan alemmalla palkalla, vaan joutuvat tyytymään työttömyyteen) ja toisaalta osa porukasta on toimettomana työttömänä.

    Kyse on ihan eri asiasta kuin maataloustuissa, joissa tuki on sidottu yhteen tuotannonalaan. Tämä tosiaan vääristää markkinoita, koska tukea voi saada vain olemalla sillä alalla. Jos joku ehdottaisi hampurilaisravintolatukea, niin tietenkin vastustaisin sitäkin.

    Tilanteesta on kaksi ulospääsyä:
    1) Lakkauttaa sosiaaliturva ja antaa palkkojen nousta
    2) Asettaa minimipalkka ja lakkauttaa sosiaaliturva (helppoa, kukaan ei tarvitse tukia enää)

    Entä ne, joita kukaan ei palkkaa minimipalkalla?

    Ne harvat jotka eivät saisi töitä yksityiseltä sektorilta, voisi julkinen sektori palkata minimipalkalla suojatöihin, joille ei ole todellisia markkinoita.

    Eli siis käytännössä sitten tuotettaisiin asiaa, jolle ei ole kysyntää. Mikä järki tässä on? Miksi olisi järkevämpää, että tuohon kaadettaisiin verorahaa sen sijaan, että kaadettaisiin sama veroraha siihen, että hampurilaisenpaistajatkin voisivat elää siedettävää elämää? Jälkimmäisessä tapauksessa meillä olisi sen vastikkeena halpoja hampurilaisia, sinun mallissasi emme saisi vastikkeeksi mitään hyödyllistä (tämähän on se suojatyöpaikan määritelmä).

    Esim. 8€ tuntiliksalla voisi 100 000 työtöntä palkata muutamalla miljardilla per vuosi. Perustulon sijaan voisi alkaa puhua perustyöstä, siis oikeudesta työhön. Ehkä parantaisi työttömien omanarvontuntoa.

    Millä muotoa suojatyön tekeminen parantaisi kenenkään omanarvontuntoa? Kyllähän jokainen sen tekijä tietäisi varsin hyvin, että he ovat vain sinne sijoitettuna tekemään hyödytöntä työtä, kun eivät vapailla markkinoilla saa työpanostaan myytyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  66. Syltty kirjoitti 30.9.2015 kello 7:44

    Samuli yhteiskunnan määräämissä aktivointitoimissa (olipa se sitten koulutusta taikka suojatyötä) idea on, että kun jokatapauksessa menettää vapaa-aikansa, on sitten sama mennä töihin.

    Tämä on merkittävin aktivointitoimien hyöty, vaikka julkisesti tietenkin puhutaan koulutuksesta, omanarvontunnosta ja ties mistä höpön löpöstä.

    Hyöty on todettu tutkimmuksissa siten, että aktivointitoimet työllistävät ihmisiä *ennen* alkamistaan. Toisin sanoen aktivointitoimien kohteeksi joutuville työttömille alkavat kelpaamaan huonommatkin työtilaisuudet. Tämä ei oikeastaan ole mikään ihme, koska ei ole mitään järkeä mennä töihin, jos siitä jää käteen vaikka pari sataa kuukaudessa. Paitsi silloin, jos pitää mennä joka tapauksessa kunnan töihin.

    Itse en usko että perustuloa saadaan pitkiin aikoihin pelittämään perustulona. Kyllä se vaatii jotain ei-perustulomaisia komponentteja, joko viranomaisten kiusaamista taikka asumistukea tms. Muussa tapauksessa se on joko liian avokätinen tai liian kitsast. Eli ei sitä saada vielä pitkiin aikoihin toimimaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  67. Kalle kirjoitti 30.9.2015 kello 17:05

    teekkari: Asumisen tuki nyt sentään on tarkoitettu tyydyttämään inhimillisiä perustarpeita…

    Asumisen tukeminen on idioottimaisin tuki, mihin verorahojamme tuhlataan. Tuen tiedetään valuvan kokonaan hintoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  68. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.10.2015 kello 10:56

    Kslle, Asumisen tukea karsitaan nyt rankalla kädellä poistamalla korkojen verovähennysoikeus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Liian vanha kirjoitti 1.10.2015 kello 12:05

    Syltty: Hyöty on todettu tutkimmuksissa siten, että aktivointitoimet työllistävät ihmisiä *ennen* alkamistaan. Toisin sanoen aktivointitoimien kohteeksi joutuville työttömille alkavat kelpaamaan huonommatkin työtilaisuudet.

    Mikään ei tue tuota käsitystä. Toimenpiteisiin joutuvista vain n 1 % työllistyy ja sitä ennen ei ole piikkiä työllistymisessä.

    Piikki on kolmen kuukauden kohdalla, peräti 70 % poistuu työttömyydestä kolmessa kuukaudessa, useimmat työllistyvät osa lätee opiskelemaan

    Tuo kolmen kuukauden rauha on oikeastaan surffilomailijoille sopiva, moni lähtee lomailemaan esim Balille surffaamaan 2-3 kuukaudeksi, koska työkkäri ei reagoi tällaisiin työttömiin mitenkään.

    Niinpä moni nuori sinkku ja pari pakkaa laukkunsa ja lähtee lomalle ja valtio maksaa.
    Ja suunnitteilla on lisätä surffirahaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  70. newyorkista kirjoitti 1.10.2015 kello 14:14

    Osmo Soininvaara:
    Kslle, Asumisen tukea karsitaan nyt rankalla kädellä poistamalla korkojen verovähennysoikeus.

    Epäilnen vahvasti, että asuntojen hinnat eivät laske, vaikka asuntovelan korkojen vähennys poistettaisiin heti kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  71. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.10.2015 kello 18:09

    On aivan selvää, että asuntolainojen verotuki nostaa asuntojen markkinahintaa. Miksi ei nostaisi? Jos valtio ilmoittaisi, että se maksaa ostajan puolesta puolet asuntojen hinnoista, se tietysti kaksinkertaistaisi asuntojen hinnat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Syltty kirjoitti 1.10.2015 kello 15:15

    Liian vanha: Mikään ei tue tuota käsitystä. Toimenpiteisiin joutuvista vain n 1 % työllistyy ja sitä ennen ei ole piikkiä työllistymisessä.

    Pitkäaikaistyöttömien aktivointi ei auta mitään, koska heitä ei kukaan huoli töihin. Sensijaan vähemmän aikaa työttöminä olleilla sillä on vaikutusta.

    Tai sitten Suomi on vain niin erikoinen maa ettei täällä mikään toimi kuten muualla.

    “In an experimental setting some Danish unemployed workers were assigned to an activation
    program while others were not. Unemployed who were assigned to the activation program
    found a job more quickly.”

    http://ftp.iza.org/dp4079.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  73. ML kirjoitti 1.10.2015 kello 20:13

    Syltty: Pitkäaikaistyöttömien aktivointi ei auta mitään, koska heitä ei kukaan huoli töihin.

    http://ftp.iza.org/dp4079.pdf

    Myös pitkäaikaistyöttömien tulisi päästä oikeaan koulutukseen, eikä mihinkään hölynpöly-aktivointiin. Sillä olisi oikea vaikutus työllistymiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  74. Tapio kirjoitti 1.10.2015 kello 20:16

    Liian vanha: Niinpä moni nuori sinkku ja pari pakkaa laukkunsa ja lähtee lomalle ja valtio maksaa.
    Ja suunnitteilla on lisätä surffirahaa

    Näin se käy. Sen takia noita korvauksia kannattaa porrastaaa aika tiukalle aikajanalle.

    Hyvä jos he ovat 3 kk:n lomansa aikana sopineet uudesta työpaikasta. Paha, jos vasta lomavuoden jälkeen yrittävät päästä takaisin töihin.

    Kummallista, ettei tätä entisen osaamisen markkina-arvon menetystä työttömyyden jatkuessa kukaan uskalla julkisesti korostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  75. Raimo K kirjoitti 1.10.2015 kello 22:53

    ML: Myös pitkäaikaistyöttömien tulisi päästä oikeaan koulutukseen, eikä mihinkään hölynpöly-aktivointiin. Sillä olisi oikea vaikutus työllistymiseen.

    Tämä on aivan totta. Mutta todellinen täsmäkoulutus edellyttäisi yritysten myötävaikutusta ja tällä hetkellä yritykset edellyttävät, että työvoima tarjotaan heille valmiina (no, tämä on kärjistys, mutta kuvaa tilannetta).

    Mutta työllistyminen edellyttää, että on työpaikkoja ja kun yritykset eivät investoi, uusia työpaikkoja ei synny ja niinpä ei tarvita yritysten myötäväikutusta koulutukseenkaan.
    Hölynpölylle ei näytä olevan vaihtoehtoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  76. Liian vanha kirjoitti 2.10.2015 kello 1:19

    Tapio: Näin se käy. Sen takia noita korvauksia kannattaa porrastaaa aika tiukalle aikajanalle.
    Hyvä jos he ovat 3 kk:n lomansa aikana sopineet uudesta työpaikasta. Paha, jos vasta lomavuoden jälkeen yrittävät päästä takaisin töihin.
    Kummallista, ettei tätä entisen osaamisen markkina-arvon menetystä työttömyyden jatkuessa kukaan uskalla julkisesti korostaa.

    Suunnitellut porrastukset päinvastoin suosivat tuota muutaman kuukauden lomailua

    Ja nuorilla on muutenkin paremmat asemat, ettei puolen-vuodenkaan joutilaisuus pahemmin heikennä markkina-asemaa.

    Jos hakijoita on 200 ja niistä yli-ikäisiä suurin osa niin kyllä nuori pesee sen muun joukon vaikka olisi ollut pidempäänkin joutilaana

    Tuttavani poika lähti opintojen jälkeen kolmeksi vuodeksi kiertelemään maailmaa mutta töitä löytyi heti kun palasi kotimaahan. Ainoa työkokemus tältä ajalta oli kolmen kuukauden pellonkyntöprojekti Australiassa ,kun kassa tyhjeni

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  77. Liian vanha kirjoitti 2.10.2015 kello 1:23

    ML: Myös pitkäaikaistyöttömien tulisi päästä oikeaan koulutukseen, eikä mihinkään hölynpöly-aktivointiin. Sillä olisi oikea vaikutus työllistymiseen.

    Ei siihen mikään auta, kun työvoimasta on ylitarjontaa niin +50-vuotiaat syrjäytyvät kaikissa yhteiskunnissa.

    Nytkin kun kävin Portugalissa niin krääsän myyjinä ja kerjäläisinä olivat afrikkalaiset ja paikalliset +50-vuotiaat ja eläkeläiset.

    Ruotsissa ja Tanskassa valtio työllistää pitkäaikaistyöttömiä, mutta nyt määrät ovat jo niin suuria, ettei se enää onnistu ja osa työttömistä jää sossun varaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  78. Liian vanha kirjoitti 2.10.2015 kello 1:26

    Syltty: Samuli yhteiskunnan määräämissä aktivointitoimissa (olipa se sitten koulutusta taikka suojatyötä) idea on, että kun jokatapauksessa menettää vapaa-aikansa, on sitten sama mennä töihin.

    Tarkoitus on vain vittuilla, useimmat pitkäaikaistyöttömät ovat tehneet 30-40 vuoden työuran ja työuran loppupäässä yhteiskunta palkitsee työuran vittuilulla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  79. Austrian kirjoitti 2.10.2015 kello 8:30

    ML: Myös pitkäaikaistyöttömien tulisi päästä oikeaan koulutukseen, eikä mihinkään hölynpöly-aktivointiin. Sillä olisi oikea vaikutus työllistymiseen.

    Päinvastoin, mikä tahansa työttömän vapaa-ajan ryöstö lisää työllistymistodennäköisyyttä. Tuon Syltyn tutkimuksen mukaan aktivointi ei vaikuta saadun työn laatuun vaan ainoastaan todennäköisyyteen saada sellainen, koska aktivointitoimenpiteiden kohteet hankkivat todennäköisemmin uuden työpaikan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  80. Austrian kirjoitti 2.10.2015 kello 8:34

    Tuo aktivointi on varmasti tehottomampi huonossa taloustilanteessa, mutta silti sen kohteet työllistyvät ei-aktivointitoimenpiteiden kohteita todennäköisemmin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  81. Petja Y kirjoitti 2.10.2015 kello 20:54

    Austrian: Päinvastoin, mikä tahansa työttömän vapaa-ajan ryöstö lisää työllistymistodennäköisyyttä. Tuon Syltyn tutkimuksen mukaan aktivointi ei vaikuta saadun työn laatuun vaan ainoastaan todennäköisyyteen saada sellainen, koska aktivointitoimenpiteiden kohteet hankkivat todennäköisemmin uuden työpaikan.

    Varmasti tuo toimii noin, mutta on aika tehotonta (työttömien kiusaaminen niillä maksaa, siinä missä jos laskisi työttömyyspalkkaa niin rahaa säästyisi)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  82. Raimo K kirjoitti 2.10.2015 kello 23:52

    No, Enterprise Estonia värvää netissä suomalaisia osaajia Viroon – ja maksaa jopa 1000€ löytöpalkkion, ja maksaa myös sille, joka saa jonkun muun muuttamaan.

    http://www.workinestonia.com/

    Repikää siitä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  83. Kalle kirjoitti 4.10.2015 kello 10:43

    Osmo Soininvaara:
    Kslle, Asumisen tukea karsitaan nyt rankalla kädellä poistamalla korkojen verovähennysoikeus.

    Ei tuo vähittäinen poisto kovin rankalta ainakaan paperilla näytä, eikä ongelman toiseen puoleen, vuokra-asumisen tukeen uskalleta puuttua ollenkaan. Vuokra-asumisen tukeminen on yhtä idioottimaista kuin korkotukikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus