Pärjäisimme, jos osaisimme tehdä parempia tuotteita

Tämä väite on itsepetos­ta. Onhan meil­lä kehitet­ty joitakin ihan kelpo tuot­tei­ta joil­la on hyvä kan­sain­vä­li­nen maine. Kulut­ta­jaseg­men­tis­sä on esimerkik­si Marimekko ja Ara­bi­an kerami­ik­ka. Isom­mas­sa mit­takaavas­sa Koneen hissit ovat lähel­lä maail­man käreä. Tuot­teis­sa ei siis ainakaan näi­den kohdal­la ole vikaa.

Näitä hyviä Suomes­sa kehitet­tyjä tuot­tei­ta ei kuitenkaan valmis­te­ta Suomes­sa. Koneen hissien osalta saat­taa olla jotain mar­gin­aal­ista koti­maista valmis­tus­ta. Sil­loin ei vika ole huonois­sa tuot­teis­sa vaan kilpailukyvyttömyydessä.

Mihin perus­tuu olet­ta­mus, että uusien lois­tavien tuot­tei­den kanssa kävisi toisin?

Aiem­min suo­ma­laisen lat­ti­ata­son duu­nar­in etu­na oli­vat hyvät suo­ma­laiset insinöörit, jot­ka tekivät niin kil­pailukyky­isiä tuot­tei­ta, että niiden valmis­tamis­es­ta kan­nat­ta mak­saa hyvää palkkaa suo­ma­laiselle duu­nar­ille. Nyt tämä kytken­tä on kadon­nut. Tuot­tei­ta kehitetään yhtääl­lä ja valmis­te­taan toisaalla.

Sik­si olen perin pes­simisti­nen valmis­ta­van suo­ma­laisen teol­lisu­u­den tulevaisuudesta.

205 vastausta artikkeliin “Pärjäisimme, jos osaisimme tehdä parempia tuotteita”

  1. Olen joskus sanonut vain puolit­tain vitsinä, että Suomes­sa tarvit­taisi­in nol­lako­ro­tuk­set niin kauan, että Kiinan palkkata­so on sama kuin Suomen. Sit­ten teol­lisu­us alka­isi taas pär­jätä. Mut­ta aloituk­ses­sa olemme pahasti myöhässä.

  2. Eikö tuos­sa kan­nat­taisi eritel­lä tarkem­min tuot­tei­den suun­nit­telu ja valmis­tus (ja jois­sain tapauk­sis­sa vielä niiden käyt­tö). Voi olla että vaikka­pa hissien suun­nit­telu ja koko pros­essin man­ageer­aus kerää suurim­man osan voitoista, ja niiden valmis­tus tehdään nälkä­pal­ka­lla jos­sain kehi­tys­maas­sa. Paperikonei­den suun­nit­telu ja valmis­tus voi tapah­tua Suomes­sa, ja niiden käyt­tö sekä Suomes­sa että muual­la. Pitäisi siis analysoi­da tapaus tapauk­selta, mihin voitoista jää suurin osa. Myös omis­ta­jien, johdon, tuot­tei­den suun­nit­telijoiden ja alem­man por­taan työn­tek­i­jöi­den saamia voit­to­ja voi vertailla.

    Pär­jäisimme, jos osaisimme tehdä parem­pia tuotteita

    Mihin perus­tuu olet­ta­mus, että uusien lois­tavien tuot­tei­den kanssa kävisi toisin?

    Pidän tuo­ta otsikon väitet­tä tilanteen mon­imutkaisu­ud­es­ta huoli­mat­ta tote­na. Yleen­sä se, joka innovoi ja johtaa alaa, voi myös kuo­ria ker­mat bis­nek­ses­tä. Usein on saman­tekevää, kuka käyt­tää hit­sikonei­ta. Ratkai­se­vaa on se, mis­sä suurin lisäar­vo on (ja minne / keille sen tuo­mat voitot ohjataan).

    1. Juho, Olet oike­as­sa BKT:n suh­teen. Jos tuot­tavim­mat työt (tuoteke­hi­tys) tehdään Suomes­sa, Suomeen jää paljon rahaa. Työtön­tä duuria kuitenkin piristäisi tieto, että Suomes­sa myös valmis­te­taan jotain.

  3. Jos Suomeen ilmaan­tuu jopa miljoo­nia pääosin mata­lasti koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia seu­raavien vuosikym­me­nien aikana, niin totis­es­ti hei­dän työl­listämisen­sä vaatii run­saasti myös suorittavan/valmistavan tason työ­paikko­ja. Sik­si suorit­ta­van tason palkat olisi saata­va alle 800 euron tasolle per kk. Sekään ei vält­tämät­tä riitä, jos ja kun automaa­tio vie suorit­ta­vankin tason työ­paikat vähi­in. Sen lisäk­si perus­tur­va tulisi puolit­taa, jot­ta pieni palk­ka olisi kil­pailukykyi­nen. Sak­sas­sa maa­han­muut­ta­jia on työl­lis­tet­ty äärim­mäisen pie­nil­lä palkoil­la kohtu­ullisel­la menestyksellä.

  4. Ode on oike­as­sa. Kaikissa “panos­te­taan korkean jalostusar­von juttuihin”-asioissa on sem­moinen ongel­ma, että niitä korkean jalostusar­von jut­tu­ja kyke­nee toteut­ta­maan ehkä vain noin kol­ma­sosa kansasta.

    Noin 15% ikälu­okas­ta, jää vaille toisen asteen tutk­in­toa. Mitä näille tehdään?

  5. Virhe on siinä että ylipäätän­sä halu­taan pitää per­in­teinen savupi­ip­pudu­u­nar­i­työ Suomes­sa. Korkean elin­ta­son maas­sa kuten Suomes­sa on nykypäivänä sijaa täs­mälleen kah­den­laiselle työlle: suunnittelu/kehitys ja palve­lut. Suun­nit­telu ja kehi­tys tietysti työl­listää vain pienen osan ihmi­sistä, mut­ta tuo silti suurim­man osan vien­ti­t­u­loista. Lop­ut ihmiset siir­ty­i­sivät pyörit­tämään sitä paljon puhut­tua palveluyhteiskuntaa. 

    Nyt palvelu­iden tuot­ta­mi­nen on tehty Suomes­sa läh­es täysin mah­dot­tomak­si sään­te­ly­il­lä ja työn korkeal­la vero­tuk­sel­la (sekä muil­la lisä­mak­suil­la), jol­loin ain­oa työ mitä tääl­lä voi tehdä on korkean tason suun­nit­telu ja kehi­tys. Sekin tosin kuolee kun yhteiskun­ta rapis­tuu alta pois ja fik­sut alan ihmiset muut­ta­vat sen seu­rauk­se­na ulkomaille.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho, Olet oike­as­sa BKT:n suh­teen. Jos tuot­tavim­mat työt (tuoteke­hi­tys) tehdään Suomes­sa, Suomeen jää paljon rahaa. Työtön­tä duuria kuitenkin piristäisi tieto, että Suomes­sa myös valmis­te­taan jotain.

    Joo, tehdastyö­paikko­ja tai vas­taavia tarvi­taan myös. Mah­dol­lisim­man suuri työl­lisyys on hyvä tavoite. Siis­pä mei­dän on pidet­tävä osa nois­takin työ­paikoista Suomessa.

    Korkea keskimääräi­nen työn tuot­tavu­us mah­dol­lis­taa sen, että kaikille voidaan taa­ta maa­pal­lon keskiar­voon ver­rat­tuna hyvä tulota­so. Suomes­sa palkkatao­ja, tulon­si­ir­to­ja, vero­tus­ta yms. voi säätää niin, että tulot tasautu­vat pohjo­is­maiseen tyyli­i­in sopi­vasti kaikille, vaik­ka perus­ta­son duuneis­sa tuot­tavus ei olisikaan yhtä selvästi kohol­la kuin esim. tuotekehityksessä.

    Nykyään rajo­jen avau­tu­mi­nen estää jos­sain määrin täl­laista pohjo­is­maista tulo­jen tasaus­ta, ja johtaa kovem­paan kil­pailu­un ja lev­eäm­pään palkka­haitari­in. Jos pääo­mia kohdel­laan muual­la lem­peäm­min ja työvoima on halvem­paa pääo­ma ja työ­paikat karkaavat.

    Hyväl­lä suun­nit­telul­la tätä yhteiskun­nan koven­tu­mista voi hievan lieven­tää, eikä suo­ma­lais­ten työläis­ten palkko­ja tarvitse alen­taa aivan Kiinan tasolle. Lähin­nä tämä tapah­tuu niin, että hyvin toimi­vas­sa (mut­ta ei kaikkein halvim­mas­sa) yhteiskun­nas­sa pysymi­nen houkut­taa sekä pääo­maa että fik­su­ja tyyppe­jä. Näin jaet­tavaa voi jäädä kaikille rajo­jen avoimuud­es­ta ja kau­pan ja kil­pailun globaal­ista vapaud­es­ta huolimatta.

  7. Minäkin olen pes­simisti­nen valmis­ta­van suo­ma­laisen teol­lisu­u­den tule­vaisu­ud­es­ta. Mut­ta mil­lä taval­la me sit­ten jatkos­sa työl­listämme työvoimamme? Ain­oa kasvun ala on julki­nen sek­tori, mut­ta senkin palkat pitäisi jotenkin maksaa.

  8. Sinän­sä ihan asial­lisia huomioi­ta, kokon­aisu­us vain jää vaillinaiseksi. 

    Raken­nemuu­tos on pysyvä ja mitkään palkkakus­tan­nuk­si­in kohdis­tu­vat leikkauk­set eivät tuo kil­pailukykyä takaisin. Aina löy­tyy joku riis­te­t­ympi maail­mankolk­ka, jos­sa suos­tu­taan tekemään halvem­mal­la. Kuule­man mukaan vaate­te­ol­lisu­us on siir­tymässä Aasi­as­ta Afrikkaan, kos­ka palkkakus­tan­nuk­set Aasi­as­sa ovat nousseet liikaa. Rahaval­lan ahneus on lop­u­ton, kuten omas­sa Koneen esimerkissäsi tulit kertoneeksi.

    Suo­mi voi pär­jätä kil­pailus­sa vain kehit­tämäl­lä ja tuot­ta­mal­la tuot­tei­ta, joiden laatu ja omi­naisu­udet ovat halut­tavia korkeam­mas­ta hin­nas­ta huoli­mat­ta. Itse tuot­tei­den valmis­tuk­seen tarvit­ta­van työvoiman määrä tulee joka tapauk­ses­sa koko ajan laske­maan automaa­tion ja ns. robo­t­i­saa­tion seurauksena.

    Suurin ongel­ma nykyisessä tilanteessa on koko talousjär­jestelmän sairaus. Pitää olla varsin sokea tai tarkoituk­sel­la ummis­taa silmän­sä, jos ei havaitse län­si­maisen jär­jestelmän degen­eroi­tu­mista demokra­ti­as­ta plu­tokra­ti­ak­si, kun val­ta ja resurssit yhä kiihtyväl­lä vauhdil­la kasautu­vat pienen eli­itin käsiin.

    Tässä ei ole mitään vasem­mis­to­laista aja­tus­ta, vaan pelkkiä havain­toi­hin perus­tu­vaa päät­te­lyä. Markki­na­t­alous on sinäl­lään toimi­va jär­jestelmä, mut­ta todel­lista markki­na­t­alout­ta ei nykyi­nen jär­jestelmä ole nähnytkään.

  9. Lisäk­si: jos vain saisimme panisimme pystyyn uuden Nokian, parikin, olisi palkkata­somme taas paljon järkeväm­mäl­lä tasol­la eikä ikäviä leikkauk­sia tarvittaisi. 

    Mik­si ihmeessä emme siis tee niin? Niin­pä — se ei ole ollenkaan help­poa. Kyl­lähän koulutet­tu­jen, osaavien suo­ma­lais­ten yri­tys­ten johto sitä var­masti yrit­tää, mut­ta vas­taavaa yrit­tävät hei­dän kil­pail­i­jansa muis­sa mais­sa. Mik­si ihmeessä moinen täyso­suma sat­tuisi taas Suomeen?

    Ja kun ei, niin joudumme tois­taisek­si puut­tumaan niihin mui­hin asioi­hin, kuten tuotan­tokus­tan­nuk­si­in, siis palkkoi­hin ja muuhun.

  10. Suomen vien­nin ongel­ma on myös vien­ti­va­likoiman surkeus. Vien­ti­va­likoimamme laa­ju­us on vain alle puo­let siitä mitä se on kil­pail­i­joinamme pide­ty­il­lä mailla.

    Kir­joitin asi­as­ta Van­hasen innoit­ta­mana eloku­us­sa. Tuo kir­joi­tus sisältää myös tilas­ton ja ver­tailun eri maid­en vien­ti­va­likoiman laa­ju­ud­es­ta vuodelta 2005 ‑ajal­ta, jol­loin vaikeutemme alkoi­vat kärjistyä:

    http://kyseenalaistava.blogspot.fi/2015/08/vanhasen-matin-harhat-ja-muunneltu.html?m=0

    Toinen ongel­mamme on kil­pail­i­joi­hin ver­rat­tuna nous­sut yksikkö­työkus­tan­nus. Se ei kuitenkaan johdu kil­pail­i­joi­ta suurem­mista työvoimaku­luista vaan tuot­tavu­uske­hi­tyk­semme pysähtymis­es­tä aikana, jol­loin kil­pail­i­jat ovat jatka­neet tuot­tavuuten­sa paran­tamista. Yksikkö­työkus­tan­nushan saadaan jaka­mal­la työvoimaku­lut tuot­tavu­udel­la, joten…

    Kir­joi­tus aihet­ta sivuten tuot­tavu­u­den kehi­tys­tä kuvaavine tilastoineen:

    http://kyseenalaistava.blogspot.fi/2015/09/alyn-puute-ja-koulutuksen-haaksirikko.html?m=0

    Kun yhdis­tetään vien­ti­va­likoiman sup­peus, tuot­tei­den laatu ja mata­va tuot­tavu­us ollaan ongel­man syi­den äärellä.

  11. Riip­puu kai siitä, paljonko Suo­mi vielä köy­htyy ver­rat­tuna etenkin Sak­saan ja Ruot­si­in. Kun palkat laske­vat suh­teel­lis­es­ti, ali­hank­in­ta ainakin lisään­tyy. Veikkaisin. Onhan suo­ma­laisel­la teol­lisel­la työl­lä ihan hyvä maine nois­sa maissa.

  12. Mitä ne tuol­la Ruot­sis­sa on tehneet parem­min? Vai ovatko ne tehneet? Meinaan, että yleen­sä esimerkeik­si nos­tet­ta­vat kulut­ta­jabrän­dit kuten Ikea tai H&M kamo­jaan Ruot­sis­sa teetä, vaik­ka suun­nit­tel­e­vat kyl­lä. Meil­lä on kuitenkin käsi­tys, että duu­nar­il­lakin menee siel­lä paremmin.

  13. Jalostusar­vopo­h­jais­es­ti mitat­tuna yli puo­let Suomen vien­nistä on palveluita. 

    Elämme jälki­te­ol­lises­sa yhteiskun­nan palveluosuuden
    kasvun toista aal­toa. Ensim­mäisessä tuli­vat kulut­ta­jille suun­natut palve­lut. Nyt tule­vat teol­lisu­udelle ja bis­nek­selle tuote­tut palve­lut. Per­in­teis­ten met­al­li­te­ol­lisu­usyri­tys­ten, kuten Koneen, Wärt­silä ja Met­son tulok­ses­ta merkit­tävä osu­us tulee palveluista (koulu­tus, huolto&ylläpito, logis­ti­ik­ka, …) Teol­lisu­u­den sisäl­lä noin puo­let työte­htävistä liit­tyy palveluihin. 

    ETLA-muis­tio Yli puo­let Suomen vien­nistä palveluita

  14. Osmo: “Pär­jäisimme, jos osaisimme tehdä parem­pia tuot­tei­ta… Tämä väite on itsepetosta.”

    Ei se ole itse- tai muu­takaan petos­ta… kuin ehkä pieneltä osalta. Jos se olisi tot­ta, sil­loin pätisi, että pär­jäisimme, jos osaisimme tehdä huonom­pia tuot­tei­ta, mikä selvästikään ei voi pitää paikkaansa, sil­lä huonomis­sa tuot­teis­sa kate on olematon.

    Kyl­lä parem­mat tuot­teet ovat mei­dän ain­oa mah­dol­lisu­utemme — vaik­ka niitä ei lop­ul­ta edes valmis­tet­taisi Suomessa.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’ Työtön­tä duuria kuitenkin piristäisi tieto, että Suomes­sa myös valmis­te­taan jotain. 

    Ja sik­sikö mei­dän ei pitäisi osa­ta tehdä parem­pia tuotteita?

  16. Valmis­tus Suomes­sa alkaa olla tois­si­jaista. Jos muis­tan oikein, niin län­simetron liuku­por­taatkin tule­vat kiinas­ta. Merk­ki taitaa olla Kone, mut­ta kiinalaista valmis­tus­ta kuitenkin.

  17. Kyl­lä tuos­sa väit­teessä että pär­jäämme vain jos teemme parem­pia tuot­tei­ta on vin­ha perä.

    Miten voisimme pär­jätä tekemäl­lä keskinker­taisia tuot­tei­ta kun työvoimakus­tan­nuk­set ovat paljon suurem­mat kuin esim. Kiinas­sa tai Intiassa ?

    Suo­ma­laisen teol­lisu­u­den on löy­det­tävä sel­l­aiset sek­torit jois­sa Suomen työvoimakus­tan­nuk­sil­la voi pärjätä. 

    Use­asti tämä tarkoit­taa erikois­tu­mista jollekin kapealle sek­to­rille jos­sa ei vielä ole iso­ja maail­man­laa­juisia toim­i­joi­ta. Esimerkkinä vaik­ka ham­maslääkärin tuolit tai sairaalasängyt. Mut­ta laatu pitää sit­ten olla ehdo­ton­ta huippua.

    Saman­laista erikois­tu­mista on esim. AGCO Pow­erin moot­torite­hdas (ent. Valmet/Sisu) joka valmis­taa trak­to­rien ja työkonei­den moot­tor­e­i­ta 30000 kpl vuodessa. Tehdas ei olisi voin­ut kil­pail­la men­estyk­sel­lä tekemäl­lä perus­moot­tor­e­i­ta noin pie­nil­lä volyymeil­lä. Tuotan­to on lisäk­si pitkälle automatisoitua.

    Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten tuote­vaikoimaa pitää laa­jen­taa, jos aiomme pär­jätä jatkos­sa. Tämäkin on sitä parem­paa laatua.

    Suo­ma­laiset ovat tutkimusten mukaan inno­vaa­tiokyvyssä ihan huip­pu­lu­okkaa, mut­ta markki­noin­nis­sa on puutteita. 

    Riski­ra­hoi­tus­ta ei myöskään tah­do löy­tyä ja usein käykin sit­ten niin että inno­vaa­tiot lip­sah­ta­vat ulkomaille.

  18. Pekka T.:
    Lisäk­si: jos vain saisimme panisimme pystyyn uuden Nokian, parikin, olisi palkkata­somme taas paljon järkeväm­mäl­lä tasol­la eikä ikäviä leikkauk­sia tarvittaisi. 

    Mik­si ihmeessä emme siis tee niin? Niin­pä – se ei ole ollenkaan help­poa. Kyl­lähän koulutet­tu­jen, osaavien suo­ma­lais­ten yri­tys­ten johto sitä var­masti yrit­tää, mut­ta vas­taavaa yrit­tävät hei­dän kil­pail­i­jansa muis­sa mais­sa. Mik­si ihmeessä moinen täyso­suma sat­tuisi taas Suomeen?

    Pienen maan ei auta muu­ta kuin olla ket­terä ja ennakkolu­u­lo­ton. Meil­lä tähän olisi kaik­ki mah­dol­lisu­udet homogeenisen väestön, tasa-arvoisen yhteiskun­nan ja tyyp­il­lis­es­ti matal­ien organ­isaa­tioiden avul­la. Korkeak­oulu­paikkakun­nil­la vim­maise­na pyörivä start-up scene ja mon­et mm. pelialan men­estyk­set osoit­ta­vat, että myös rajo­ja rikko­vaa rohkeut­ta ja posi­ti­ivista hul­lu­ut­ta löy­tyy riittävästi.

    Se, mik­si hom­ma ei toi­mi laa­jem­mas­sa mit­takaavas­sa, tiivistyy aika hyvin yhteen viimeaikaseen uuti­sot­sikkoon: Nokia-tutkimus: ”Pal­lit kutis­tu­i­v­at, kun Ollila huusi”.

    Meil­lä ongel­mana tun­tuu ole­van se, että kun mikä tahansa kas­vaa vähänkin suurem­pi­in mit­takaavoihin, niin hom­ma kangis­te­taan tehtaile­mal­la ton­nikau­pal­la sään­töjä ja lait­ta­mal­la olliloi­ta vah­ti­maan niiden pilkun tarkkaa noudattamista.

    Tähän kun yhdis­tyy myös yhteiskun­nan tahol­ta käsi­tys, että kaik­ki mah­dolli­nen jär­ki voi löy­tyä vain johta­jien ja johto­ryh­mien tasol­ta, saadaan vähäi­nenkin bot­tom-up aloit­teel­lisu­us tapet­tua. Tyyp­il­listähän on se, että mitkään heikotsig­naalit (tai vahem­matkaan) eivät ole mitään niin kauan kuin ne ovat vain ruo­hon­ju­u­ri­ta­son tutk­i­jan tai tuoteke­hit­telijän ais­tit­tavis­sa. Merkit­täväk­si asia muu­tuu vas­ta siinä vai­heessa kun joku pomo on ihka elävän ulko­maalaisen suus­ta kuul­lut sen jos­sain “huip­pu­jo­hdon” 10000 USD per päivä kon­fer­enssis­sa (ja vielä jos­sain mukavas­sa lomakohteessa…)

    Surullista tässä on se, että kun nyt pitäisi innoit­taa koko koneis­to ennakkolu­u­lot­tomaan innovoin­ti­in, niin tutkimus­ra­hoi­tus­ta pelkän kar­simisen sijaan myös keskitetään entistä suurem­pi­in möykky­i­hin. Aivan kuin jostain Val­tioneu­vos­ton kanslias­ta löy­ty­isi se suuri näke­mys, jol­la maa nos­te­taan “kärk­i­hankkei­den” avul­la nousu­un. Ikäänkuin viimeisenä pilkkana tutkimus­ra­hoi­tuskoneis­to on miehitet­ty täy­teen juuri niil­lä epäon­nis­tuneil­la Nokian johta­jil­la, joiden lam­mas­maisen hän­nys­te­lyn takia Ollil­la sai vapaasti ajaa laivan karille.

  19. Suomes­sa ei tehdä hyviä kulu­tus­tuot­tei­ta toisin kuin Ruot­sis­sa. Jos tuot­teet ovat hyviä, niin niitä myy­dään. Marimekon liike­vai­h­to 94 miljoon­aa kun taas Hennes&Mauritz yli 16000 miljoon­aa euroa. N 170x ero. Kun huomioidaan, että ruot­salaiset koti­taloudet ja säätiöt omis­ta­vat huo­mat­ta­van osan yri­tyk­ses­tä, niin hei­dän omis­tuk­sis­taan riit­tää vero­tu­lo­ja valtiollekin.

  20. En usko, että sub­ark­tises­sa Suomes­sa elinkus­tan­nuk­set voisi­vat olla kil­pailukykyiset ver­rat­tuna johonkin sub­troop­piseen alueeseen, jos race to the bot­tom menee siihen pis­teeseen, että rautainen palkkala­ki alkaa pätemään. Näin ollen suo­ma­lainen työläi­nen ei voi selvitä eteläki­inalaisen nälkä­pal­ka­lla. Jää­tynyt työläi­nen ei tuo­ta mitään.

  21. Kyl­lä meil­lä menisi parem­min, jos osaisimme tehdä parem­pia tuot­tei­ta ja niihin liit­tyviä palvelukon­septe­ja. Mut­ta koko ongel­maa eivät parem­mat tuot­teet ratkai­sisi. Eli toden­näköis­es­ti emme pär­jäisi yksi­no­maan parem­mil­la tuotteilla.

    Pääsään­töis­es­ti entistä use­am­min tuot­teet kehitetään yhtääl­lä ja valmis­te­taan toisaal­la. Mut­ta joil­lakin toimi­aloil­la on erit­täin tärkeää, että kri­it­ti­nen osa valmis­tus­ta ja tuoteke­hi­tys toimi­vat läheisessä kon­tak­tis­sa. Ja jois­sakin automa­ti­soiduis­sa tehtais­sa perus­du­unarei­den palkkata­sol­la ei ole merkitystä.

    Ongel­mak­si saat­taa muo­dos­tua se, että uusia ja parem­pia tuot­tei­ta kehitet­täessä korkeasti koulutet­tu­jen osaavien työti­lanne Suomes­sa para­nee, mut­ta perus­du­unareille ei valu töitä riit­tävästi. Liian suuri osa perus­du­unarei­den työstä menee halpamaihin.

    Väestön parem­mal­la koulu­tuk­sel­la voidaan tilan­net­ta paran­taa. Kaik­ista Suomes­sa asu­vista ihmi­sistä ei kuitenkaan voi tul­la globaalis­sa kil­pailus­sa men­estyviä korkeasti koulutet­tu­ja henkilöitä.

    Mut­ta jos parem­pi­en tuot­tei­den ansios­ta koulute­tu­il­la menee parem­min, niin kyl­lä siitä hyv­in­voin­nista val­uu myös jotain perus­du­unareille esimerkik­si palvelu­jen kas­va­van kysyn­nän muodossa.

    Mut­ta toden­näköis­es­ti sekään ei riitä. Tarvi­taan lisäk­si palkko­jen leikkauk­sia siten, että kunkin palkkata­so määräy­tyy parem­min tuot­tavu­u­den mukaan. Tämä johtaa eri­ar­voisu­u­den kasvu­un, mikä valitet­tavasti näyt­tää globaalin kil­pailun paineessa väistämättömältä.

  22. Vai pitäisikö VW:n dieselpäästö-keis­sistä oppia ottaen tode­ta, että pär­jäisimme parem­min jos osaisimme hui­ja­ta tuot­teemme näyt­tämään parem­mil­ta kuin ne oikeasti ovatkaan?

  23. Tuot­teen hin­noit­telus­sa on karkeasti kak­si mallia, toinen on kus­tan­nus­po­h­jainen (kustannukset+kate) ja toinen arvopo­h­jainen hin­noit­telu (val­ue-based pric­ing), jos­sa hin­ta perus­tuu tuot­teen asi­akkaalle tuot­ta­maan arvoon eikä ole suo­ranais­es­ti mitenkään sidok­sis­sa (varsinkaan mar­gin­aali-) tuotan­tokus­tan­nuk­si­in. Kus­tan­nus­po­h­jais­es­ti myy­dään bulkkia, arvopo­h­jais­es­ti kaiken­laista unelmahöt­töä ja muu­ta kivaa. 

    Nähdäk­seni tämä yksikkö­työkus­tan­nus­fik­saa­tio osoit­taa jälleen ker­ran, kuin­ka meil­lä Suomes­sa on raskaan teol­lisu­u­den hal­lit­se­ma elinkei­noelämä. Tosin esim. Koneel­lakin suuri(n?) osa voitos­ta taitaa nykyään tul­la huol­losta ym. palveluista osana arvoketjua…

  24. Dok­torx: Suomes­sa ei tehdä hyviä kulu­tus­tuot­tei­ta toisin kuin Ruot­sis­sa. Jos tuot­teet ovat hyviä, niin niitä myy­dään. Marimekon liike­vai­h­to 94 miljoon­aa kun taas Hennes&Mauritz yli 16000 miljoon­aa euroa.

    H&M tai Ikea men­estyvät, mut­ta eivät hyvien tuot­tei­den vuok­si, vaan kos­ka tuot­teet ovat halpo­ja. Tuot­teet eivät kestä käyt­töä kauan, jol­loin kulut­ta­jat osta­vat jatku­vasti uutta.

  25. Pir­jo:
    Valmis­tus Suomes­sa alkaa olla tois­si­jaista. Jos muis­tan oikein, niin län­simetron liuku­por­taatkin tule­vat kiinas­ta. Merk­ki taitaa olla Kone, mut­ta kiinalaista valmis­tus­ta kuitenkin. 

    Koneel­la on 47 000 työn­tek­i­jää, joista 2000 Suomes­sa. Voipi selit­tää jotakin.

    Tääl­lä taas sotke­taan pari asi­aa. Nykyi­nen jät­ti­työt­tömytemme ja väärin päin pyörivä val­tion­talous ker­too, ettemme ole kil­pailukyky­isiä. Ei sen kil­pailukyvyn oikeasti tarvitse tarkoit­taa pelkkää savupi­ip­pute­ol­lisu­ut­ta tai valmis­tus­ta, vaik­ka olisi­han se hyvä jos sitäkin tääl­lä olisi myös jatkossa.

    Palvelukeskeinen tuokul­ma:
    Täl­lä het­kel­lä nämä korkea­ta lisäar­voa tuot­ta­vat T&K‑ammattilaist han­kki­vat käyt­tävät rahansa ulko­mais­ten tuot­tei­den han­kkimiseen, kos­ka suo­ma­lainen palvelusek­tori on niihin näh­den kil­pailukyvytön. Emme me aivan vält­tämät­tä tarvitse savupi­ip­pu­ja, mut­ta *jotain*.

    Keskustelu on aina niin nurinkurista, aivan kuin val­tion pitäisi ehdoin tah­doin tuho­ta savupi­ip­pute­ol­lisu­us Suomes­ta, kos­ka se on niin “men­nyt­tä aikaa”. Ei tietenkään. Mut­ta on ilmi­selvää että meil­lä ei ole minkään­laista kilpailukykykä.

    tietenkin jos on sitä mieltä että mei­dän elin­ta­son tuleekin laskea nykyis­es­tä, työt­tömien määrä on ihan sop­peli ja julkisen sek­torin pitääkin supis­tua ja kun­nol­la, niin siihen näh­den kil­pailukykymme on ihan okei.

    Eli kysymys on osaltaan myös näkökul­mas­ta. Jos me tyy­dytään pelkästään piir­imes­taru­us­sar­jan kisoi­hin ja ver­rokkimme ovat köy­hät maat, niin kyl­lähän me täl­lä lin­jala voidaan jatkaa. Sit­ten on kuitenkin ihan turha tavoitel­la mitään ruot­salaiseten taik­ka sak­salais­ten elin­ta­soa vaan mei­dän tulee tyy­tyä paljon vähempään.

  26. Pekka T.:
    Lisäk­si: jos vain saisimme panisimme pystyyn uuden Nokian, parikin, olisi palkkata­somme taas paljon järkeväm­mäl­lä tasol­la eikä ikäviä leikkauk­sia tarvittaisi. 

    Kiin­toisa kysymys tuo mitäpä jos käsis­sämme olisikin taikaiskus­ta taas uusi nokia. Voisim­meko taas myhäil­lä, että joo itse asi­as­sa sään­tö-Suo­mi on hyväk­si, ei tarvi­ta pien­pan­i­moi­ta, pisa-tulok­set vain kan­nus­ta­vat ja spar­raa­vat poiki­amme, virkami­esten pitkät lomat ovat kuin kaneli kil­pailukyky­pu­uromme hehkus­sa jne..

    Korotan, että itse, max, olisin toden­näköis­es­ti tuos­sa laula­jien joukos­sa. Olen vähän tuulivi­iri. Asi­at ovat niin vaikei­ta ja olosuhderiippuvaisia.

  27. Anna R:Tosin esim. Koneel­lakin suuri(n?) osa voitos­ta taitaa nykyään tul­la huol­losta ym. palveluista osana arvoketjua…

    Konete­ta ei var­masti voisi vähempää kiin­nos­taa, miten Suomel­la menee tai onko suo­ma­lainen valmis­tus taikk apalvelusek­tori kil­pailukykyi­nen. Hei­dän työn­tek­i­jöistä on noin 4% Suomes­sa, liike­vai­h­dos­ta var­maan vielä vähemmänkin.

    Isoille fir­moille työrauha on aina kil­pailukykyä tärkeämpi. Koneet ja kump­pan­it ovatkin jo siirtäneet tuotan­ton­sa sem­moisi­in mai­hin, jos­sa se kan­nat­taa. Mei­dän paper­i­jäteil­läkin on nykyään enem­män työn­tek­i­jöil­lä ulko­mail­la kuin Suomes­sa. Eivät ne ole mitenkään riip­pu­vaisia Suomes­ta. Jos tääl­lä ei kan­na­ta mitään tehdä niin tuotan­to siir­retään ulkomaille.

    Suo­ma­laiset tarvit­se­vat Suomea, eivät ulko­maalais­ten omis­tuk­ses­sa ole­vat suuret kan­sain­väliset fir­mat, joiden markki­nat & työn­tek­i­jät ovat ulko­mail­la. Niitä ei voisi vähempää kiin­nos­taa. No Out­okumpu taitaa olla har­vo­ja poikkeuk­sia, sen merkit­tävin yksikkö kun sijait­see Torniossa. 

    Häkämie­skin lähin­nä lämpimik­seen puhuu. Se voisi aivan hyvin tode­ta, “Ei meitä oikeas­t­aan viran puoles­ta kiin­nos­ta, ihan sama, tämä on tei­dän ongel­ma sil­lä me voimme siirtää tuotan­non ulos (ja ollaan siirrettykin)”.

    Eivät suuret fir­mat kaipaa Suomea, mut­ta Suo­mi taas saat­taa kai­va­ta suuria firmoja.

  28. Kivikenkä:
    Suomen vien­nin ongel­ma on myös vien­ti­va­likoiman surkeus. Vien­ti­va­likoimamme laa­ju­us on vain alle puo­let siitä mitä se on kil­pail­i­joinamme pide­ty­il­lä mailla.

    Kir­joitin asi­as­ta Van­hasen innoit­ta­mana eloku­us­sa. Tuo kir­joi­tus sisältää myös tilas­ton ja ver­tailun eri maid­en vien­ti­va­likoiman laa­ju­ud­es­ta vuodelta 2005 ‑ajal­ta, jol­loin vaikeutemme alkoi­vat kärjistyä:

    http://kyseenalaistava.blogspot.fi/2015/08/vanhasen-matin-harhat-ja-muunneltu.html?m=0

    Toinen ongel­mamme on kil­pail­i­joi­hin ver­rat­tuna nous­sut yksikkö­työkus­tan­nus. Se ei kuitenkaan johdu kil­pail­i­joi­ta suurem­mista työvoimaku­luista vaan tuot­tavu­uske­hi­tyk­semme pysähtymis­es­tä aikana, jol­loin kil­pail­i­jat ovat jatka­neet tuot­tavuuten­sa paran­tamista. Yksikkö­työkus­tan­nushan saadaan jaka­mal­la työvoimaku­lut tuot­tavu­udel­la, joten…

    Kir­joi­tus aihet­ta sivuten tuot­tavu­u­den kehi­tys­tä kuvaavine tilastoineen:

    http://kyseenalaistava.blogspot.fi/2015/09/alyn-puute-ja-koulutuksen-haaksirikko.html?m=0

    Kun yhdis­tetään vien­ti­va­likoiman sup­peus, tuot­tei­den laatu ja mata­va tuot­tavu­us ollaan ongel­man syi­den äärellä.

    Avasin tuon ylem­män linkin mut­ta en vielä lukenut. Juo­lahti mieleen, että eiköhän kukaan meistä viidestä mil­jardista, vai mitä meitä nyt onkaan, ole vielä koodan­nut sel­l­aista maasim­u­laat­to­ria joka saatavis­sa ole­val­la datal­la simu­loi valikoitua joukkoa maail­man mai­ta ja tuot­taa tai koet­taa tuo­taa vas­tauk­sia näi­hin Osmonkin blo­gis­sa esi­in­tuo­tu­i­hin kysymyk­si­in. Vedonlyön­tei­hin­hän on kaiken­laista tekoä­lykkäitä sovel­luk­sia. Joku voisi lähteä samal­la logi­ikalla analysoimaan mai­ta ja antaa ker­toimet kumpi voit­taa Ruot­si-Suo­mi 2017?

  29. Antti Mat­ti­la:
    Mitä ne tuol­la Ruot­sis­sa on tehneet parem­min? Vai ovatko ne tehneet? Meinaan, että yleen­sä esimerkeik­si nos­tet­ta­vat kulut­ta­jabrän­dit kuten Ikea tai H&M kamo­jaan Ruot­sis­sa teetä, vaik­ka suun­nit­tel­e­vat kyl­lä. Meil­lä on kuitenkin käsi­tys, että duu­nar­il­lakin menee siel­lä paremmin. 

    Tyy­dyn tässä totea­maan, että käsi­tys lie­nee jopa tosi. Ruotsin ostovoimako­r­jat­tu bkt per kansalainen on 2007 notkah­duk­seltaan olen­nais­es­ti loivem­pi. Ja sen jälkeinen kasvu ällistyt­tävän paljon ripeämpi. On help­po veika­ta, että tämä näkyy jol­lakin taval­la duu­nar­illekin. Ensikä­den tietoa ei ole.

  30. Teemu Tuu­losko­r­pi:
    Sinän­sä ihan asial­lisia huomioi­ta, kokon­aisu­us vain jää vaillinaiseksi. 

    Raken­nemuu­tos on pysyvä ja mitkään palkkakus­tan­nuk­si­in kohdis­tu­vat leikkauk­set eivät tuo kil­pailukykyä takaisin. Aina löy­tyy joku riis­te­t­ympi maail­mankolk­ka, jos­sa suos­tu­taan tekemään halvem­mal­la. Kuule­man mukaan vaate­te­ol­lisu­us on siir­tymässä Aasi­as­ta Afrikkaan, kos­ka palkkakus­tan­nuk­set Aasi­as­sa ovat nousseet liikaa. Rahaval­lan ahneus on lop­u­ton, kuten omas­sa Koneen esimerkissäsi tulit kertoneeksi.

    Suurin ongel­ma nykyisessä tilanteessa on koko talousjär­jestelmän sairaus. Pitää olla varsin sokea tai tarkoituk­sel­la ummis­taa silmän­sä, jos ei havaitse län­si­maisen jär­jestelmän degen­eroi­tu­mista demokra­ti­as­ta plu­tokra­ti­ak­si, kun val­ta ja resurssit yhä kiihtyväl­lä vauhdil­la kasautu­vat pienen eli­itin käsiin.

    Mut­ta eikö olekin aika iro­nista, että Unicef yms. jär­jestöt ovat aut­ta­neet Afrikan mai­ta vuosikymmenet ja Aasi­as­sa on taas vallinnut Mil­ton Fried­man­nin talouso­pit sekä hikipa­jat. Lop­putu­lok­se­na on, että Aasi­as­sa palk­ka- sekä elin­ta­so ovat nousseet niin korkeak­si, että tehtaat tulee viimein siirtää Afrikkaan, jota “hyvät ihmiset” ovat “aut­ta­neet” nouse­maan mitä eri­laisim­mil­la kai­vo- ja huussiprojekteilla.

  31. Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa menee sik­si parem­min että siel­lä valmis­te­taan auto­ja, siis sekä valmis­te­taan että suun­nitel­laan. Vai ostaisitko sä ruot­salaisau­ton joka on valmis­tet­tu Intiassa?

    Suomes­sa kan­nat­taisi panos­taa sel­l­aiseen jota ei ole vielä. Ja nimeno­maan kulu­tus­tavaroi­hin, ei mihinkään sel­l­aiseen jota vain teol­lisu­us ostaa. Eli siinö mielessä kaiken maail­man clean-techi­in panos­t­a­mi­nen vai­ka se kul­lostaa ylevältä, sisältää paljon riske­jäm niihin uppoa yleen­sä hirveästi veron­mak­sajien raho­ja ilman takei­ta että kukaan ostaa niitä tai mak­saa niistä kunnolla.

    Pitää kek­siä jotain sel­l­aista joka helpot­taa arkea. Miten olisi jokin näistä:
    — vaat­teet joi­ta ei tarvitse pestä
    — telkkari joka pikake­laa mainokset
    — viina joka haituu päästä niin nopeasti että voi puolen tun­nin päästä ajaa
    — tele­por­taa­tio (edes tavaroiden, jonkin­lainen 3D-tulostuk­sen hienos­tuneem­pi muoto)
    — lääke tai muu preparaat­ti joka estää vanhenemisen
    — kuu­lok­keeet jot­ka suo­dat­taa pois sel­l­aisen mitä ei halua kuulla
    — edulli­nen huonekalu jon­ka kokoamiseen ei mene koko päivää
    — jotain viih­teeseen ja hömp­pään liittyvää

    ym ym

  32. työvoima­pu­la: Jos Suomeen ilmaan­tuu jopa miljoo­nia pääosin mata­lasti koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia seu­raavien vuosikym­me­nien aikana, niin totis­es­ti hei­dän työl­listämisen­sä vaatii run­saasti myös suorittavan/valmistavan tason työ­paikko­ja. Sik­si suorit­ta­van tason palkat olisi saata­va alle 800 euron tasolle per kk.

    Olen myös itse kallis­tu­mas­sa hark­it­se­maan etteikö olisi järkevää ylläpitää hal­patuotan­toa myös Suomes­sa vaik­ka sit­ten palkko­ja tuke­mal­la, ker­ran­nais­vaiku­tusten vuok­si korkea­tuot­tois­t­en töi­den syn­tymiseen. Niinkuin näil­läkin pal­stoil­la on keskustel­tu, jos tuotan­to siir­tyy hal­pa­maa­han, ei kestä kauaa ennen kuin tuoteke­hi­tys ja tuotan­toon liit­tyvät palve­lut menevät perässä. Kaukana tuotan­nos­ta jopa ihan eri maas­sa istu­val­la insinööril­lä on kovat paikat kil­pail­la sel­l­aisen insinöörin kanssa joka on pait­si halvem­pi, myös saa suo­raan tuotan­tolin­jal­ta viimeis­in­tä ‘kokeel­lista’ tietoa.

    Vaik­ka niitä unel­moitu­ja korkean tuot­tavu­u­den töitä var­maan syn­tyy sil­lo­jn täl­löin ihan täy­del­liseen tyhjiöönkin, niin paljon parem­min niitä syn­tyy jos ‘kos­ke­tusetäisyy­del­lä’ on käyn­nis­sä kaiken­laista tuotan­nol­lista pöhinää jos­ta saa tuotekehitysvirikkeitä.

    Säätöon­gel­ma tuo­hon kyl­lä sisäl­tyy: jos irtaudu­taan täy­destä markki­na­t­aloud­es­ta, ja ale­taan tukea hal­pa-alo­jen palkko­ja, kuin­ka sääde­tään tuen määrä niin että se ei valu eri­laisi­in hin­toi­hin (mm. asumisen) eikä aiheuta kuplia?

  33. En oikein ymmär­rä mis­tä täm­möi­nen filosofia on tähän talouskeskustelu­un päässyt, olisi kuvitel­lut että 2000-luvul­la jo tuoteke­hi­tyk­sen merk­i­tys etenkin Suomes­sa Nokian jälkeisessä ajas­sa ymmär­ret­täisi­in hyvin.

    Ensin­näkin “jos osaisimme” — osaami­nen ei tarkoi­ta että kaikil­la on aka­teem­i­nen koulu­tus. Har­va yliopis­ton käynyt osaa tehdä kun­non hit­sausjälkeä, ihan esimerkkinä. Eräs kul­tasep­pä alkoi viime viikon lehden mukaan Tam­pereen seudul­la juuri itse valmis­ta­maan 3D tulostimia, joiden kaup­pa käy hyvin — olisiko­han onnis­tunut yliopis­to­tutkin­nol­la oman 3D tulostimi­nen rak­en­t­a­mi­nen ihan itse — eli ensim­mäisen pro­to­tyypin tekem­i­nen? Eikä edes ohjel­moin­tia varten tarvi­ta yliopis­to­tutk­in­toa — tämäkin on nähty mon­een ker­taan. Monipuo­li­nen osaami­nen nähdään usein näis­sä aka­teemi­sis­sa keskusteluis­sa liian rajallisesti.

    Tilanne ei ole ihan niin synkkä, etteikö Suomes­sa tehty pär­jäisi, esim juuri tänään:

    http://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisfirma+sai+historiansa+suurimman+tilauksen++paihitti+kansainvaliset+kilpailijat/a2326077

    …Leikkaus­pöy­dät valmis­te­taan Suomes­sa, ja niitä käytetään päiväkirur­gi­sis­sa toimen­piteis­sä sekä vaa­ti­vas­sa selkä- ja sydänkirur­gias­sa. Kau­pan merk­i­tys­tä lisää se, että kil­pailu­tuk­ses­sa oli­vat mukana kaik­ki maail­man suurim­mat leikkauspöytätoimittajat 

    Nyt kun Osmo kysyy, että “Mihin perus­tuu olet­ta­mus, että uusien lois­tavien tuot­tei­den kanssa kävisi toisin?” — niin väitän että se perus­tuu ihan siihen että seu­raa mitä yri­tyk­set tekevät — jos tuote on jotenkin eri­tyisen hyvä, se usein valmis­te­taan tääl­lä Suomes­sa, kos­ka vain sil­loin tuot­teen laat­ua on mah­dol­lista valvoa läheltä. 

    Jos taas men­nään siihen hal­patyö­malli­in — mikä tapah­tuu usein muutenkin kun fir­ma kas­vaa tarpeek­si suurek­si — täl­löin ilmeis­es­ti tuotan­to on pakkokin siirtää pois Suomes­ta. Käytän­nössä hal­patyö tarkoit­taa myös sitä, että saadak­seen riit­tävän kat­teen, tuot­tei­ta on pakko tehdä pait­si niin hal­val­la myös niin paljon, että tästä maas­ta ei vält­tämät­tä löy­dy tek­i­jöitä siihen. 

    Mielestäni siis väite “Pär­jäisimme, vaik­ka emme tee parem­pia tuot­tei­ta, kun vain laskemme palkkaa” — on enem­män itsepetos­ta. Täl­löin on vain ymmär­ret­ty käsite “tuote” väärin — yritetään tuot­teis­taa täl­löin hal­paa työvoimaa — siinä kil­pailus­sa Suo­mi ei ole vahvoil­la edes 5% palkanlaskulla.

  34. Poth1ue1: Tyyp­il­listähän on se, että mitkään heikotsig­naalit (tai vahem­matkaan) eivät ole mitään niin kauan kuin ne ovat vain ruo­hon­ju­u­ri­ta­son tutk­i­jan tai tuoteke­hit­telijän ais­tit­tavis­sa. Merkit­täväk­si asia muu­tuu vas­ta siinä vai­heessa kun joku pomo on ihka elävän ulko­maalaisen suus­ta kuul­lut sen jos­sain “huip­pu­jo­hdon” 10000 USD per päivä kon­fer­enssis­sa (ja vielä jos­sain mukavas­sa lomakohteessa…)

    Eräs parhaista Dil­bert-stripeistä. Ilmiö on siis ollut maail­man­laa­juis­es­ti tun­net­tu ainakin jo 1996. Herät­tää kyl­lä kysymyk­sen mik­si ne yri­tyk­set jois­sa ruo­hon­ju­u­ri­ta­son sig­naalit ohjaa­vat resurssien allokoin­tia eivät jyrää keskusjo­hdet­tu­ja pois markkinoilta?

  35. Sylt­ty: Noin 15% ikälu­okas­ta, jää vaille toisen asteen tutk­in­toa. Mitä näille tehdään?

    Tutk­in­to­jen mas­sate­htailu Suomes­sa peit­tää toisen kil­pailukyky­on­gel­mamme: tutkin­not eivät enää mit­taa ihan sitä mitä kuvitel­laan, ja osaamisen rapis­tu­mi­nen on jäänyt piiloon tutk­in­tomäärien tilas­toin­nin taakse, kunnes nyt markki­nat ( tuotan­tomme kil­pailukyvyt­tömyys myös teknisen osaamisen tasol­la ) pal­jas­ta­vat todel­lisen asiaintilan. 

    Esimerkik­si omat lisen­si­aat­tikurssi­ni ja väitöskir­jatyöni, jot­ka jäivät kauan sit­ten noin 2/3 valmiusas­teelle ennen kuin työelämä ja per­he veivät men­nessään, meni­sivät kirkkaasti läpi tohtor­in­tutkin­non nyky­vaa­timuk­sista Aal­to-yliopis­tossa. Tutk­in­to­vaa­timuk­set ovat rapis­tuneet sen ver­ran vuosien varrella.

    Yksi tutk­in­tote­htailu­un kan­nus­ta­va mekanis­mi on tietenkin pätevyys­vaa­timus­in­flaa­tio.

    Siis, tuoteke­hi­tystyötä maail­mas­sa riit­tää kyl­lä vähän kehnom­millekin insinööreille, mut­ta kaikkein vaikeimpi­en (ja siis vähiten kil­pail­tu­jen eli parhait­en tuot­tavien) aihep­i­irien kär­ki on karkaa­mas­sa. Maail­mal­la tör­mää niin terävi­in ja osaavi­in tutk­i­joi­hin ja tuoteke­hit­täji­in että hirvit­tää Suomen pär­jäämisen kannal­ta jatkos­sa. Tek­nol­o­gis­es­ti, kaikkein matal­im­mal­la roikku­vat ome­nat kun on poimit­tu jo, ja hie­man korkeam­mal­lakin roikku­vien suh­teen on niin kova tais­telu myös hin­noil­la on pakko kil­pail­la niin ettei kansan­talous kovin korkeille tuloille pääse. Kaikkein korkeim­mal­la ole­vi­in omenoi­hin ylet­tämi­nen vaatii muu­takin kuin löysää hölinää innovaatioista.

    Käytän­nössä into­hi­mo ja kiin­nos­tus onnek­si ajaa mon­et opiskele­maan itse ja oma­l­la ajal­la huip­pu­osaa­jak­si saa­mat­ta siitä eril­listä todis­tus­ta — ja luo­jan kiitos täm­möisiä tyyppe­jä ei kansan­taloudessa tarvi­ta kovin monta.

  36. Dok­torx:
    Suomes­sa ei tehdä hyviä kulu­tus­tuot­tei­ta toisin kuin Ruot­sis­sa. Jos tuot­teet ovat hyviä, niin niitä myy­dään. Marimekon liike­vai­h­to 94 miljoon­aa kun taas Hennes&Mauritz yli 16000 miljoon­aa euroa. N 170x ero.
    ‘snip’

    Hyvä pointsi sinän­sä, mut­ta Henkan & Maukan tuot­tei­ta ei tehdä Ruot­sis­sa eikä Marimekon Suomes­sa (no, osaksi).

  37. Sylt­ty:
    Ode on oike­as­sa. Kaikissa “panos­te­taan korkean jalostusar­von juttuihin”-asioissa on sem­moinen ongel­ma, että niitä korkean jalostusar­von jut­tu­ja kyke­nee toteut­ta­maan ehkä vain noin kol­ma­sosa kansasta.

    Olisiko noin? Minus­ta tun­tuu, ettei tuo­hon pysty kuin alle pros­ent­ti kansas­ta. Korkeak­oulu­tutk­in­to ei tarkoi­ta samaa kuin luovu­us tai tuottavuus. 

    Tulev­ina vuosikym­meninä perusinsinööri on samas­sa ase­mas­sa kuin nykyään on lapi­omies. Kun hänet kil­pailute­taan mui­ta vas­taan, ei hän kil­pailus­sa pär­jää, kos­ka tule­vaisu­udessa enää insinööriys ei riitä, vaan pitäisi oikeasti osa­ta jotain parem­min kuin muut.

  38. Suomes­sa kek­sit­ty tuote, jota valmis­te­taan edelleen Suomes­sa, on jalankulkuhei­jastin. Ei mene maail­mal­la kau­pak­si. Siinä meil­lä olisi uusi Nokia.

  39. Tieto­taito on tänään mil­jar­di­en ihmis­ten käytettävissä.
    Ahk­er­at aasialaiset kamp­pail­e­vat leivästä.
    Maail­man­so­dan jäl­keen japani­laiset nousi­vat ilman luon­non­va­ro­ja ja nyt kiinalaiset tekevät ilmeis­es­ti saman.
    Laiskat europ­palaiset köy­htyvät suhteessa.
    Suomel­la on yksi markki­na jälel­lä Venäjä jos­sa elää yhtä laiska kansa.
    Mah­dol­lisuuk­sia on!

  40. Suomes­sa ilmeis­es­ti edelleen ajatel­laan, että olisi hyvä elää jos­sain 80-luvun SDP onnelas­sa, jos­sa tas­apäiset duu­nar­it tekevät suuryk­siköis­sä laivo­ja, paperikonei­ta tai näp­päräkä­tiset naiset kasaa­vat elek­tron­i­ikkaa liukuhi­h­nal­la tai ompel­e­vat las­ten­vaat­tei­ta ompe­limossa 100 muun naisen kanssa. Ja kaik­ki saa­vat samaa palkkaa, ja insinöörit suun­nit­tel­e­vat maail­man parhai­ta tuot­tei­ta tehtäväk­si näille työn sankareille, ja kuvataiteil­i­jat kek­sivät uusia kivo­ja kuose­ja Marimekolle print­at­tavak­si kankaisiin.

    Mut­ta Euroopan Unioni ja glob­al­isaa­tio tarkoit­taa vapaa­ta kil­pailua. Sveit­si, Nor­ja, Islanti yms. val­it­si­vat “Impi­vaaran”, kos­ka taju­si­vat että vapaas­sa kil­pailus­sa tapah­tuu ns. devi­a­tion to the mean liit­to­val­tion maid­en välil­lä. Tuo­ta on tapah­tunut nyt Suomes­sa yli 10 vuo­den ajan. Suomen talous aset­tuu lop­ul­ta samalle tasolle Viron, Irlan­nin, Puolan ja Por­tu­galin kanssa. Siis jos/kun olemme euroalueessa ja Euroopan Liittovaltiossa. 

    Tan­s­ka, Ruot­si ja Nor­ja kaukaa vii­saina eivät otta­neet Euroa, ja pitävät skan­d­i­naav­isi­na maina lop­ul­ta yhtä.

    Korot­takaa vain vero­ja, laskekaa palkko­ja ja leikatkaa koulu­tuk­ses­ta. Näette kuin­ka Aca­d­e­m­ic flight käyn­nisty Suomessakin.

    Jos Suo­mi halu­aa pär­jätä globaalis­sa kil­pailus­sa, tääl­lä täy­tyy olla riit­tävän houkut­tel­e­va ympäristö ja ostovoima kan­sain­välisille osaa­jille. Eli yksinker­tais­tet­ti­na tulo­ero­ja tulisi kas­vat­taa. Duu­nar­ien palkko­ja tulisi leika­ta. Julkisen sek­torin palkko­ja tulisi leika­ta. Sosi­aal­i­tukia tulisi rajoit­taa ja leikata:

    http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkiset-menot/julkisten-menojen-kansainvalinen-vertailu/

  41. Vin­ha Perä: Use­asti tämä tarkoit­taa erikois­tu­mista jollekin kapealle sek­to­rille jos­sa ei vielä ole iso­ja maail­man­laa­juisia toimijoita.

    Täs­mälleen näin. Parhait­en tässä onnis­tuu, jos läh­tee aikaisin liik­keelle, t.s. sil­loin, kun tuot­teen suun­nit­telu- ja/tai tuotan­tote­knolo­giat ovat epäkyp­siä ja asi­akkaiden pref­er­enssit vaki­in­tu­mat­tomat. Täl­löin tarvi­taan jatku­vaa nopearyt­mistä kokeilemista, kek­simistä ja säätämistä. T&K:n ja tuotan­non on syytä olla käve­ly­matkan päässä toi­sis­taan, joten duunareillekin on töitä.

  42. Teemu Tuu­losko­r­pi:
    Raken­nemuu­tos on pysyvä ja mitkään palkkakus­tan­nuk­si­in kohdis­tu­vat leikkauk­set eivät tuo kil­pailukykyä takaisin. Aina löy­tyy joku riis­te­t­ympi maail­mankolk­ka, jos­sa suos­tu­taan tekemään halvem­mal­la. Kuule­man mukaan vaate­te­ol­lisu­us on siir­tymässä Aasi­as­ta Afrikkaan, kos­ka palkkakus­tan­nuk­set Aasi­as­sa ovat nousseet liikaa. Rahaval­lan ahneus on lop­u­ton, kuten omas­sa Koneen esimerkissäsi tulit kertoneeksi. 

    Miten tuos­ta näkee, että kyse on “rahaval­lan ahneud­es­ta” (mitä täl­lä sit­ten tarkoite­taankin)? Jos min­ulle on tar­jol­la kau­pas­sa t‑paita hin­taan 5€ (ommeltu Afrikas­sa), 10€ (ommeltu Viet­namis­sa) tai 20€ (ommeltu Suomes­sa), niin toden­näköis­es­ti val­it­sen sen ensim­mäisen. Olenko minä tässä tilanteessa markki­na­t­alout­ta hyö­dyn­tävänä kulut­ta­jan se “ahne rahaval­ta­lainen”, kun pyrin mak­si­moimaan rahoil­lani saa­mani hyödyn? 

    [quote]
    Suurin ongel­ma nykyisessä tilanteessa on koko talousjär­jestelmän sairaus. Pitää olla varsin sokea tai tarkoituk­sel­la ummis­taa silmän­sä, jos ei havaitse län­si­maisen jär­jestelmän degen­eroi­tu­mista demokra­ti­as­ta plu­tokra­ti­ak­si, kun val­ta ja resurssit yhä kiihtyväl­lä vauhdil­la kasautu­vat pienen eli­itin käsiin.
    [/quote]

    Olen samaa mieltä, että nykyi­nen talousjär­jestelmä on robo­t­is­tu­misen mukana tulos­sa toim­intakaut­en­sa lop­pu­un. En näe kuitenkaan tässä mitään tarvet­ta ryhtyä retori­ikkaan plu­tokra­ti­as­ta tms., vaan tämä on tulos ihan puh­taasti johtuen siitä, että robo­t­is­tu­mi­nen johtaa ihmis­ten tuot­tavu­usero­jen repeämiseen. Ihan puh­taas­sa mer­i­tokraat­tises­sa markki­na­t­aloudessa tästä seu­raa tulo­ero­jen kasvua. 

    Näin siis ihan ilman mitään plu­tokraat­tista käh­mintää. Tätä on nor­maalil­la suveree­nien val­tioiden tasol­la tapah­tu­val­la demokra­tial­la myös hyvin vaikea kor­ja­ta tulon­si­ir­to­ja käyt­täen, kos­ka niiden yhteiskun­nan tuot­tavimpi­en jäsen­ten on mah­dol­lista kil­pailut­taa val­tioi­ta keskenään ja sit­ten aset­tua sinne, mis­sä he saa­vat pitää itsel­lään suurim­man osan siitä lisäar­vos­ta, jon­ka tuot­ta­vat. Juuri tästä syys­tä nykyi­nen talous- ja poli­it­ti­nen jär­jestelmä tulee ole­maan vaikeuksissa. 

    Itse näen tähän parikin kor­jaus­vai­h­toe­htoa. Ensin­näkin on kysyt­tävä, mitä rikkaat (=mer­i­tokra­ti­as­sa pär­jäävät) halu­a­vat. Siinä vai­heessa, kun heil­lä on tarpeek­si rahaa kaiken kulu­tuk­sen­sa kat­tamiseen, ihan muut asi­at nou­se­vat merkit­täväk­si. Yksi tärkeim­mistä asioista on sta­tus. Ongel­ma nykysys­tee­mis­sä on se, että rikkaat han­kki­vat sta­tus­ta kasaa­mal­la itselleen vielä lisää rahaa. Raha on mitat­ta­va asia, joten mil­jardööril­lä on enem­män sta­tus­ta kuin sel­l­aisel­la, jol­la on “vain” 100 miljoon­aa. Mut­ta näin ei tarvitse olla. Sta­tus­ta on mah­dol­lista luo­da käytän­nössä tyhjästä. Jos kek­simme keino­ja saa­da tuot­taa sta­tus­ta rikkaille, hei­dät on mah­dol­lista saa­da luop­umaan rahas­taan, jolle taas on käyt­töä mas­so­jen kesku­udessa ihan pelkkänä kulutuksena.

    Toinen tapa on rikkaiden vero­tus globaalil­la tasol­la. Täl­löin hei­dän ei ole mah­dol­lista pae­ta jon­nekin muualle. Vero­tuk­sen ongel­ma on kuitenkin siinä, että se voi saa­da sen kohteen lopet­ta­maan hyv­in­voin­nin tuotan­non sen sijaan, että jakaisi sitä muille. Tämän vuok­si minus­ta tuo sta­tus-puoli on kivuttomampi. 

    Tässä ei ole mitään vasem­mis­to­laista aja­tus­ta, vaan pelkkiä havain­toi­hin perus­tu­vaa päät­te­lyä. Markki­na­t­alous on sinäl­lään toimi­va jär­jestelmä, mut­ta todel­lista markki­na­t­alout­ta ei nykyi­nen jär­jestelmä ole nähnytkään. 

    Olen eri mieltä. Siinä vai­heessa, kun talousjär­jestelmä on men­nyt siihen, että ihmis­ten tuot­tavuuk­sis­sa on val­tavia ero­ja, markki­na­t­alous alkaa pahem­man ker­ran yskiä oikeu­den­mukaisen tulon­jaon tuot­ta­vana jär­jestelmänä. Mut­ta olet oike­as­sa, että tämän päälle tulee tietenkin vielä se, että demokraat­tisen pros­essin kor­rup­toin­ti entis­es­tään pahen­taa tilan­net­ta. Minus­ta peru­songel­ma on kuitenkin mer­i­tokraat­tises­sa markki­na­t­aloudessa, joka on ollut eri­no­mainen työkalu viimeiset parisa­taa vuot­ta, mut­ta on nyt valitet­tavasti muut­tumas­sa toim­i­mat­tomak­si. Kor­rup­toitunut demokra­tia on mah­dol­lista kor­ja­ta valveut­ta­mal­la ihmisiä. Markki­na­t­alout­ta suurien tuot­tavu­usero­jen val­lites­sa, on taas käytän­nössä mah­do­ton korjata.

  43. Anonyy­mi:
    Virhe on siinä että ylipäätän­sä halu­taan pitää per­in­teinen savupi­ip­pudu­u­nar­i­työ Suomes­sa. Korkean elin­ta­son maas­sa kuten Suomes­sa on nykypäivänä sijaa täs­mälleen kah­den­laiselle työlle: suunnittelu/kehitys ja palve­lut. Suun­nit­telu ja kehi­tys tietysti työl­listää vain pienen osan ihmi­sistä, mut­ta tuo silti suurim­man osan vien­ti­t­u­loista. Lop­ut ihmiset siir­ty­i­sivät pyörit­tämään sitä paljon puhut­tua palveluyhteiskuntaa. 

    Nyt palvelu­iden tuot­ta­mi­nen on tehty Suomes­sa läh­es täysin mah­dot­tomak­si sään­te­ly­il­lä ja työn korkeal­la vero­tuk­sel­la (sekä muil­la lisä­mak­suil­la), jol­loin ain­oa työ mitä tääl­lä voi tehdä on korkean tason suun­nit­telu ja kehi­tys. Sekin tosin kuolee kun yhteiskun­ta rapis­tuu alta pois ja fik­sut alan ihmiset muut­ta­vat sen seu­rauk­se­na ulkomaille.

    Tuos­sa on paljon perää mutta …
    Suo­ma­laiset ovat ainakin tois­taisek­si huono­ja palveluli­ike­toimin­nas­sa. Ulko­laiset yri­tyk­set val­taa­vat Suomen markki­noi­ta mm. ter­vey­den­huol­los­sa. Palvelu­vi­en­tiä toki on, mut­ta se on valmis­ta­van teol­lisu­u­den varas­sa, esimerkkinä koneen hissihuoltobusiness. 

    Johtopäätös? Ei nyt kiire­hditä teilaa­maan sitä “savupi­ip­pub­usines­ta”. Siinä saat­taa samal­la tul­la teilatuk­si se palvelubusineskin.

  44. Pekka T.:
    Lisäk­si: jos vain saisimme panisimme pystyyn uuden Nokian, parikin, olisi palkkata­somme taas paljon järkeväm­mäl­lä tasol­la eikä ikäviä leikkauk­sia tarvittaisi. 

    Mik­si ihmeessä emme siis tee niin? Niin­pä – se ei ole ollenkaan help­poa. Kyl­lähän koulutet­tu­jen, osaavien suo­ma­lais­ten yri­tys­ten johto sitä var­masti yrit­tää, mut­ta vas­taavaa yrit­tävät hei­dän kil­pail­i­jansa muis­sa mais­sa. Mik­si ihmeessä moinen täyso­suma sat­tuisi taas Suomeen?

    Ja kun ei, niin joudumme tois­taisek­si puut­tumaan niihin mui­hin asioi­hin, kuten tuotan­tokus­tan­nuk­si­in, siis palkkoi­hin ja muuhun.

    Niin­pä.
    Jos jos ei tiel­lä ois, niin lehmätkin lentää vois.
    Näi­den jos­sit­telijoiden kan­nat­taa lukea Pekka Jauhon muis­tel­mat, ainakin sen nimi “Ensik­si kielsin konditionaalin”.

  45. Lähin­nä tämä tapah­tuu niin, että hyvin toimi­vas­sa (mut­ta ei kaikkein halvim­mas­sa) yhteiskun­nas­sa pysymi­nen houkut­taa sekä pääo­maa että fik­su­ja tyyppejä., 

    Jos ovet ovat apposen auki tähän toimi­vaan yhteiskun­taan, se täyt­tyy pian fik­suil­la tur­va­paikan­hak­i­joil­la. On nimit­täin ihan fik­sua yksilölle yrit­tää päästä toim­i­mat­tomas­ta toimi­vaan yhteiskun­taan. Tosin suuri yksilöi­den vuo heiken­tää sit­ten tuon kohdey­hteiskun­nan toimivu­ut­ta, eivätkä pääo­ma ja muut fik­sut tyyp­it ken­ties halua sit­ten enää tul­la sinne.

    Kaikille avoin yhteiskun­ta ei mitä ilmeisim­min voi olla hyvinvointiyhteiskunta.

  46. Valmis­tus on hävinnyt/häviää kaikkial­la länsimaissa. 

    Surit­ta­van työn häviämi­nen on kom­pen­soitu työaikaa lyhentämällä

    Esim Porsche lyhen­si hih­nal­la työtä teke­vien työaikaa 6 tun­ti­in, mut­ta insinöörien työai­ka on edelleen normaali

    Yleinen tren­di on ollut osa-aikatyön suosimi­nen suori­tus­ta­son töissä.Niinpä Euroopas­sa tehdään osa-aikatyötä run­saasti, tyyp­il­lis­es­ti 25 % työl­li­sistä on osa-aikaisia, jois­sain mais­sa esim Hol­lan­ti määrä on jo 50 %

    Jos Suomes­sakin kul­jet­taisi­in tämän kehi­tyk­sen mukana niin Suomenkin työt­tömyys olisi 5–6 % luokkaa ja työl­lisyysaste 80 % luokkaa

    Ei vien­ti ole kehit­tynyt niin huonos­ti kuin annetaan ymmärtää.2006 vieti­in 52 mil­jardil­la , nyt n 56 miljardilla.

    Väli­in sat­tui kol­men vuo­den piik­ki, kun vien­ti ilmeis­es­ti Nokian ansios­ta oli huip­ul­la, mut­ta näitä piikke­jä ylös-alaspäin on aina ollut.

    Suomen suurin ongel­ma on kasvun puut­tumi­nen. Työ­paikko­ja häviää Etlan mukaan n 120000 vuodessa tuot­tavu­u­den nousun ja tuote­va­likoiman muu­tok­sen vuok­si ja kun kasvu on ollut pitkässä juok­sus­sa 3–4 % luokkaa niin tuote­va­likoiman muu­tos ja kasvu ovat luoneet n 120000 työ­paikkaa menetet­ty­jen sijalle .Niin­pä meil­lä oli vuon­na 1989 2.5 miljoon­aa työ­paikkaa ja edelleen 2007 2,5 miljoon­aa työpaikkaa

    Kun kasvu hiipui niin työ­paikko­jen hävik­ki jatkuu, mut­ta uusia syn­nyt­tävä kasvu puuttuu

    Kasvu edel­lyt­täisi jotain uut­ta myytävää mut­ta sitä ei ole

  47. Kone Oy tun­tuu ole­van ham­pais­sa. Sen alku on miljoo­nan markan sijoi­tus, jol­la Ström­ber­gin hissi­tuotan­to ostet­ti­in. Samal­la pan­ti­in kak­si miestä, toinen USA:han toinen Ran­skaan oppi­maan johtamista hissien teossa. Olavi Mat­ti­la on toinen kavereista, toista en muista. Nämä jutut sijoit­tuu 1950-luvulle. Tämä Kiinaan lähtö oli myös päätös, johon osal­lis­tui hal­li­tuk­sen ulkopuolelta.

  48. Suomen ongel­ma on, että sen pää­markki­nat kär­sivät myös heikos­ta kasvus­ta. EU, Venäjä kasvu on vain vähän parem­paa kuin Suomen eikä­markki­na vedä.

    Suomen myymä tuote­va­likoima käsit­tää van­ho­ja tuot­tei­ta, joiden kat­teet ovat mata­lat esim paperi on bulkki­tuote, jon­ka kulu­tus vähe­nee ja siten kate on heikko

    Eikä pape­ria kan­na­ta kul­jet­taa kauas

    Eikä ne hissitkään mikään supe­ru­u­tu­us ole ja niiden markki­nat ovat kaukana ja silloin .
    kan­nat­taa tehdä paikallisi­in oloi­hin sopi­vat hissit markki­nan keskellä.

    Jot­ta kat­teet oli­si­vat hyviä niin tuot­teen pitää olla uusi ja menek­ki kasvava

    Sak­salaiset ovat kyen­neet tähän.Saksalaisten etu­ina on myös val­ta­vat yli­jäämät, joi­ta käytetään vien­nin rahoit­tamiseen peri­aat­teel­la kar­va­hat­tu kouraan ja lop­ut kansaneläkkeestä.

    Täl­lais­ten rahoi­tuse­hto­jen kanssa on vaikea kilpailla

    Sak­sa kyke­nee yli­jäämien­sä avul­la rahoit­ta­maan jät­tipro­jek­te­ja ja toisaal­ta pro­jek­tin-ja teknolo­gian­hallinnan kaut­ta vielä onnis­tuukin niissä.
    Kil­pail­i­joi­ta on harvassa

    Ja lisänä on myös mus­ta kas­sa, jol­la kau­pan­tekoa voidellaan

  49. Dok­torx:
    Suomes­sa ei tehdä hyviä kulu­tus­tuot­tei­ta toisin kuin Ruot­sis­sa. Jos tuot­teet ovat hyviä, niin niitä myy­dään. Marimekon liike­vai­h­to 94 miljoon­aa kun taas Hennes&Mauritz yli 16000 miljoon­aa euroa. N 170x ero. Kun huomioidaan, että ruot­salaiset koti­taloudet ja säätiöt omis­ta­vat huo­mat­ta­van osan yri­tyk­ses­tä, niin hei­dän omis­tuk­sis­taan riit­tää vero­tu­lo­ja valtiollekin.

    H&M tai Ikeas­ta ei Ruot­si juurikaan hyödy. Valmis­tus on maail­mal­la ja henkilöstö myymälöis­sä eri maissa .

    Ruot­sis­sa taitaa olla vain vähän pääkont­tori­toim­into­ja ja tuoteke­hi­tys­tä, mut­ta 90 % liike­vai­h­dos­ta syn­tyy muual­la ja voitot pää­tyvät johonkin veropparatiisiin

  50. “Korkean elin­ta­son maas­sa kuten Suomes­sa on nykypäivänä sijaa täs­mälleen kah­den­laiselle työlle: suunnittelu/kehitys ja palvelut”

    Se suun­nitelu ja kehi­tyskin karkaa lop­ul­ta sinne mis­sä tuot­teet tehdään. Ilman kos­ke­tus­ta tehdastyöhön tuoteke­hi­tys muut­tuu väistämät­tä aka­teemisek­si tutkimuk­sek­si. Tekevää työtä pitäisi nimeno­maan säi­lyt­tää tääl­lä tuoteke­hi­tyk­sen tueksi.

    Palve­lut taas muut­tuvat itsepa­lveluik­si, kos­ka ilman tulo­ero­ja palvelu­jen ostamis­es­ta tulee liian kallista. Frank­fur­tis­sa myyti­in metroase­mal­la tuoret­ta paikkalla tehtyä sämpylää täyt­teil­lä 2€, Suo­ma­lais­es­ta kahvi­las­ta samaan tup­paa men­emään 5€. Valkokaulustyöläi­nen ei käytä omaa kallista aikaansa eväsleip­i­en tekemiseen, kun sen saa matkan var­relta riit­tävän halvalla.

  51. Sylt­ty:
    Ode on oike­as­sa. Kaikissa “panos­te­taan korkean jalostusar­von juttuihin”-asioissa on sem­moinen ongel­ma, että niitä korkean jalostusar­von jut­tu­ja kyke­nee toteut­ta­maan ehkä vain noin kol­ma­sosa kansasta.

    Noin 15% ikälu­okas­ta, jää vaille toisen asteen tutk­in­toa. Mitä näille tehdään? 

    Suomen 5 miljoon­ainen väestö vas­taa noin 0,07 pros­ent­tia maail­man yli 7 mil­jardista ihmis­es­tä. Epä­suo­ra vas­taus kysymyk­seesi on tietysti se, että mei­dän tulisi panos­taa väestömme korkeaan koulut­tamiseen, jot­ta yksikään nuori ei jäisi vaille korkea-asteen tutk­in­toa ja ottaisi paikkaansa globaalin arvoketjun tuot­tavil­ta paikoil­ta. Mik­si valmis­taa Suomes­sa mitään, kun jos­sain muual­la on halvem­paa ja vähem­män koulute­tumpaa työvoimaa, joka tekee täs­mälleen samat asiat? 

    Pekka Himasen Sin­istä kir­jaa (2012, s. 89–91) lainaten:

    “Vain hyv­in­voivien osaa­jien kaut­ta Suo­mi pystyy kehit­tämään ja hal­lit­se­maan globaalis­sa arvoverkos­tossa korkean arvon­lisäyk­sen kohtia. 

    […]

    Olen­naista on se, että kos­ka Suo­mi hal­lit­see tässä verkos­tossa korkeim­man arvon­lisäyk­sen osu­udet, niin Suomeen jää kän­nykän [tai minkä tahansa muun tuot­teen] arvon­lisäyk­ses­tä vähin­tään 39%, vaik­ka valmis­tus olisi Kiinas­sa ja myyn­ti esimerkik­si Amerikas­sa. Jos valmis­tus on Kiinas­sa, Kiina saa siitä 2% (valmis­tus­maalle “made in…” jää vain 2% eli vaik­ka valmis­tus olisi Suomes­sa, se lisäisi maan osu­ut­ta vain saman 2%).

    […]

    Suomen arvon­lisäyk­sen osu­us perus­tuu arvoverkos­tossa kaikkein korkeim­man arvon­lisäyk­sen osien hallintaan eli tutkimus- ja kehi­tystyöhön, brandi­in ja johtamiseen.”

    Suo­ma­lainen nuori, joka on saanut yhteiskunnal­ta sato­jen tuhan­sien euro­jen arvoisen perusk­oulu­tuk­sen ja ylläpi­don, on mielestäni aivan liian kallis yksilö tekemään heikon tuot­tavu­u­den töitä. Palvelu­iden tuot­ta­mi­nen on ok, mut­ta niitäkin tulisi pyrk­iä aina mah­dol­lisuuk­sien mukaan automa­ti­soimaan ja kan­nus­taa ihmisiä siir­tymään entistä vaa­ti­vampi­en töi­den pariin.

  52. Jopo K:mei­dän tulisi panos­taa väestömme korkeaan koulut­tamiseen, jot­ta yksikään nuori ei jäisi vaille korkea-asteen tutkintoa

    Joopa joo, mut­ta kun mopol­la ei jää moot­tori­tiel­lä jalkoi­hin, vaik­ka kuin­ka “panos­taisi korkeaan ajokoulutukseen”.

    Kun on lusikalla annet­tu, ei sem­moi­selta voi kauhal­la vaa­tia. Täl­läkin het­kel­lä omako­htais­ten koke­musten mukaan noin 15% korkeak­oulute­tu­ista “asiantun­ti­joista” kel­paa lähin­nä keit­tämään kahvia tomis­tol­la, eli virheitä tulee sitä tah­tia ettei niil­lä voi mitään teet­tä (pait­si jos halu­aa nopeasti asi­akkaista eroon). 

    Samaan aikaan 15% ikälu­okas­ta jää ilman toisen asteen koulu­tus­ta. Ja näistä(kin) pitäisi saa­da jotain korkean jalostusar­von osaajia.

    Ei, mut­ta kun ei. Jos ei pää kestä, ei kykene pakot­ta­maan itseään aamuisin töi­hin, tai yksinker­tais­es­ti ei leikkaa tarpeek­si, niin korkean jalostusar­von tehtävät voi saman tien unohtaa.

    Kaiken­laiset höpinät siitä, että panos­ta­mal­la saadaan ne ikälu­okan tyh­mim­mistäkin muuhun kuin yksinker­taisi­in suorit­ta­van työn tehtävi­in kel­paavia, on epäre­al­is­tista. Kun ei onnis­tu, niin se ei vaan onnistu.

  53. “Kaikille avoin yhteiskun­ta ei mitä ilmeisim­min voi olla hyvinvointiyhteiskunta.” 

    Ei voi ei. Eikä pitkän päälle voi olla sel­l­ainenkaan, jos­sa täystyöl­lisyys (tai läh­es täystyöl­lisyys) ei ole pysyvä olotila.

  54. Meil­lä oli vien­nis­sä selkeä kupla 

    Tul­li on tehnyt selvi­tyk­sen korkean teknolo­gian ulko­maankau­pas­ta, jos­ta selviää, että elek­tron­i­ikan ja tietoli­iken­nevä­linei­den vien­ti puolit­tui 9,2 mrd. eurosta vuonna
    2008 4,5 mrd. euroon vuo­teen 2009 men­nessä. Vuon­na 2011 korkean teknolo­gian elektroniikka
    ja tietoli­iken­nevä­linei­den vien­nin arvo oli enää 2,5 mrd. euroa. 

    Vaik­ka Nokian rau­nioille on syn­tynyt paljon uusia yri­tyk­siä niin ne eivät kykene täyt­tämään tuo­ta vien­ti­in syn­tynyt­tä aukkoa.

    Toisaal­ta, kun valmis­ta­va teol­lisu­us häipyy hal­patuotan­tomai­hin niin sijalle voisi luo­da korkean tuot­tavu­u­den palvelui­ta, mut­ta Suo­mi on yksi EUn heikoimpia palvelu­iden viejiä. 

    Eli korkeas­ta koulu­tuk­ses­ta ei ole hyö­tyä, viemme vain bulkkitavaraa

  55. Point­ti on hyvä. Vaik­ka Suomes­sa kek­sit­täisi­in vaikka­pa maail­man paras äly­puhe­lin, sitä tuskin kan­nat­taisi valmis­taa omien rajo­jen sisäl­lä, kos­ka tuot­teesta tulisi turhan kallis use­alle kulut­ta­jalle tai vai­h­toe­htois­es­ti myyn­tivoit­to jäisi minimaalliseksi.

  56. OS kir­joit­taa: “Aiem­min suo­ma­laisen lat­ti­ata­son duu­nar­in etu­na oli­vat hyvät suo­ma­laiset insinöörit, jot­ka tekivät niin kil­pailukyky­isiä tuot­tei­ta, että niiden valmis­tamis­es­ta kan­nat­ta mak­saa hyvää palkkaa suo­ma­laiselle duunarille.”

    Olen itse ollut koko 40-vuo­tisen työu­rani ajan insinöörinä mukana kehit­tämässä upei­ta world-class-tuotteita. 

    Ensin 70-luvul­la FÅAs­sa val­lanku­mouk­sel­lista RO-RO lai­vatekni­ikkaa, Wärt­silässä maail­man suurimpia jään­mur­ta­jia ja radikaal­isti uuden­tyyp­pisiä matkus­ta­ja-aluk­sia, myöhem­min PK-yri­tyk­sis­sä maail­man parhai­ta öljyn­tor­jun­ta-lait­tei­ta ja nyt­tem­min 50-asteen pakkases­sa toimivia vaku­umi­toi­let­ti-jär­jestelmiä, yms.

    Valitet­tavasti nyt kaikkia näitä valmis­te­taan pääosin muual­la, ei Suomessa.

    Mis­tä tämä nyt sit­ten oikein johtuu?

    Sik­si, että Suomes­sa ei nykyvero­tuk­sen val­lites­sa kan­na­ta yrittää.

    Jos hyvän suo­ma­laisen insinöörin fir­ma jotain upeaa kehit­tää, se fir­ma kan­nat­taa heti myy­dä noin 25% verol­la, ennekuin tulok­set verote­taan yli 50%n ansiotuloverolla.

    Sak­sas­sa pääosa uud­es­ta tekni­ikas­ta kehitetään PK-yri­tyk­sis­sä. Omis­ta­ja-yrit­täjä mak­saa 25 % flat-rate veroa osin­gos­ta ja noin 2% veroa kun jät­tää fir­man lapsilleen…

    Kyl­lä Suomes­sa hyviä insinööre­jä riit­tää, mut­ta ei juurikaan ymmär­rystä hei­dän työn­sä arvolle…

    Sen sijaan Suomes­sa haisee vielä vah­vasti Marx­in potaskan­hajuinen henki!

    Hyvä suo­ma­lainen insinööri on saman­lainen jäs­sikkä kuin hyvä suo­ma­lainen duu­nari: Jos vit­tuil­laan niin rukkaset putoa­vat heti…

    Sep­po Korppoo
    Hyvä suo­ma­lainen lat­ti­ata­son insinööri ja kan­sain­vä­li­nen PK-yrittäjä

  57. hap­po­sai: Palve­lut taas muut­tuvat itsepa­lveluik­si, kos­ka ilman tulo­ero­ja palvelu­jen ostamis­es­ta tulee liian kallista. 

    Olin jo kir­joit­ta­mas­sa, että vieläkin tärkeämpi syy on suuri veroki­il­amme, kos­ka taval­lisel­lakin tal­la­jal­la on vara teet­tää kuutamourakoita.

    Tark­istin kuitenkin väit­teeni OECD:n tilas­toista, ja pal­jas­tui, että veroki­il­amme on paljon pienem­pi kuin esim. Bel­gias­sa, Sak­sas­sa, Ran­skas­sa, Ital­ias­sa tai Unkaris­sa. Se on toki hie­man suurem­pi kuin Ruot­sis­sa, Espan­jas­sa, Kreikas­sa ja Virossa.

    OECD:n veroki­ilaan ei sisäl­lytetä kulu­tusvero­ja, joiden mukaan otta­mi­nen saat­taisi muut­taa kuviota.

    Kyl­lä tilas­tot ovat ihmeellisiä!

  58. Jopo K: Suomen 5 miljoon­ainen väestö vas­taa noin 0,07 pros­ent­tia maail­man yli 7 mil­jardista ihmis­es­tä. Epä­suo­ra vas­taus kysymyk­seesi on tietysti se, että mei­dän tulisi panos­taa väestömme korkeaan koulut­tamiseen, jot­ta yksikään nuori ei jäisi vaille korkea-asteen tutk­in­toa ja ottaisi paikkaansa globaalin arvoketjun tuot­tavil­ta paikoilta. 

    Ole­tat nyt, että jokainen niistä viidestä miljoonas­ta on koulu­tuk­sel­la tai jol­lain muul­la keinol­la nos­tet­tavis­sa sinne korkeaa arvolisää tuot­taviksi. Onko tämä real­isti­nen oletus? 

    Jos ei, niin onko järkeä rak­en­taan sys­teemiä sen varaan, että tuo toimii? Korkeak­oulu­tus ei ole mitään hal­paa hom­maa. Jos siihen pan­naan henkilö, jol­la ei ole kykyä sitä opiskelua suorit­taa, seu­rauk­se­na on se, että ensin­näkin hukataan yhteiskun­nan resursse­ja ja toisek­si aiheutetaan kyseiselle henkilölle vuosien ajan­huk­ka ja vielä kau­pan päälle merkit­tävä epäon­nis­tu­mis­es­ta seu­raa­va pettymys.

  59. Liian van­ha: Vaik­ka Nokian rau­nioille on syn­tynyt paljon uusia yri­tyk­siä niin ne eivät kykene täyt­tämään tuo­ta vien­ti­in syn­tynyt­tä aukkoa.

    Toisaal­ta, kun valmis­ta­va teol­lisu­us häipyy hal­patuotan­tomai­hin niin sijalle voisi luo­da korkean tuot­tavu­u­den palvelui­ta, mut­ta Suo­mi on yksi EUn heikoimpia palvelu­iden viejiä.

    Eli korkeas­ta koulu­tuk­ses­ta ei ole hyö­tyä, viemme vain bulkkitavaraa

    Elä hyvä ihmi­nen ole noin pessimistinen! 

    Kyl­lä siitä koulut­tau­tu­mis­es­ta on hyö­tyä, ainakin oikein valit­tuna ja tosis­saan tehtynä. Tääl­lä Oulus­sakin alkaa yri­tyk­sis­sä olla suuri pula RF-osaa­jista. Matka­puhe­lin-Nokian RF-gurut imuroiti­in töi­hin jo ajat sitten.

    Tuskin yhdestäkään näistä tai muista Oulun uusyri­tyk­sistä uut­ta Nokia syn­tyy, mut­ta ainakin muu­tamista tulee “pikkunokioi­ta”, jot­ka aikanaan vievät korkean lisäar­von tuot­tei­ta luokas­sa 50–100 M€/vuosi.

    Syl­tyn kanssa olen samaa mieltä, että on suuri ero asiantun­ti­jan ja “asiantun­ti­jan” välil­lä. Esim. RF on haas­ta­va ala. Sinuk­si pääsem­i­nen vaatii töitä.

  60. Jokkis: Mut­ta eikö olekin aika iro­nista, että Unicef yms. jär­jestöt ovat aut­ta­neet Afrikan mai­ta vuosikymmenet ja Aasi­as­sa on taas vallinnut Mil­ton Fried­man­nin talouso­pit sekä hikipa­jat. Lop­putu­lok­se­na on, että Aasi­as­sa palk­ka- sekä elin­ta­so ovat nousseet niin korkeak­si, että tehtaat tulee viimein siirtää Afrikkaan, jota “hyvät ihmiset” ovat “aut­ta­neet” nouse­maan mitä eri­laisim­mil­la kai­vo- ja huussiprojekteilla.

    Kiinan nousu perus­tuu koulu­tus­ta­son nos­toon ei Fried­manin oppeihin.

    Afrik­ka taas ei nouse kos­ka siel­lä ei ole ymmär­ret­ty koulu­tuk­sen tärkeyttä.

    Mikko Kivi­ran­ta:

    Käytän­nössä into­hi­mo ja kiin­nos­tus onnek­si ajaa mon­et opiskele­maan itse ja oma­l­la ajal­la huip­pu­osaa­jak­si saa­mat­ta siitä eril­listä todis­tus­ta – ja luo­jan kiitos täm­möisiä tyyppe­jä ei kansan­taloudessa tarvi­ta kovin monta.

    Läh­eskään kaikki­in inno­vaa­tioi­hin ei tarvi­ta korkeakoulututkintoa. 

    Esimerkkinä vaik­ka suo­ma­lainen vipukirves.

    http://www.taloussanomat.fi/yrittaja/2015/09/22/suomalainen-vipukirves-sai-vauhtia-mikaan-mahti-ei-enaa-pysayta/201512303/137?pos=related

    Tuos­ta näkyy myös se riski­ra­hoituk­sen ongel­ma Suomes­sa. Ja eikö joukko­ra­hoi­tuskin ole kiel­let­tyä Suomessa ?

  61. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    Sik­si, että Suomes­sa ei nykyvero­tuk­sen val­lites­sa kan­na­ta yrittää.
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Hyvä suo­ma­lainen lat­ti­ata­son insinööri ja kan­sain­vä­li­nen PK-yrittäjä 

    Kun nyt noin hyvin tun­net laivan­raken­nusalaa, ker­ro­han siis, mik­si sak­salaisen kan­nat­taa tehdä laivo­ja Suomes­sa, vaik­ka Sak­sas­sa kaik­ki on paremmin?

  62. Tero Tolo­nen:
    Tilanne ei ole ihan niin synkkä, etteikö Suomes­sa tehty pär­jäisi, esim juuri tänään:

    http://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisfirma+sai+historiansa+suurimman+tilauksen++paihitti+kansainvaliset+kilpailijat/a2326077

    Nyt kun Osmo kysyy, että “Mihin perus­tuu olet­ta­mus, että uusien lois­tavien tuot­tei­den kanssa kävisi toisin?” – niin väitän että se perus­tuu ihan siihen että seu­raa mitä yri­tyk­set tekevät – jos tuote on jotenkin eri­tyisen hyvä, se usein valmis­te­taan tääl­lä Suomes­sa, kos­ka vain sil­loin tuot­teen laat­ua on mah­dol­lista valvoa läheltä. 

    Juuri näin, ja lisäk­si juuri tuon tyyp­pisessä uuden­laisia (dare I say ”inno­vati­ivisia”) tuot­tei­ta valmis­tavas­sa teol­lisu­udessa tuotan­non ja tuoteke­hi­tyk­sen sijait­sem­i­nen suun­nilleen samas­sa raken­nuk­ses­sa voi olla myös merkit­tävä vahvu­us, ainakin jos yri­tyskult­tuuri tukee tiedon kulkemista myös tuotan­nos­ta takaisin tuoteke­hi­tyk­seen. Hyviä esimerkke­jä löy­tyy niitäkin Suomes­ta kyl­lä vaik­ka kuin­ka, vaik­ka eivät yleen­sä mitään koti­talous­nim­iä olekaan.

  63. Pekka T.:
    Lisäk­si: jos vain saisimme panisimme pystyyn uuden Nokian, parikin, olisi palkkata­somme taas paljon järkeväm­mäl­lä tasol­la eikä ikäviä leikkauk­sia tarvittaisi. 

    Tääl­lä use­at kom­men­toi­vat siihen tyyli­in että Nokia on kuol­lut ja kuopat­tu. Niin­hän ei ole vaan ain­oas­taan kän­nykkä­valmis­tus on myy­ty. Nokian verkkoli­ike­toim­inta on erit­täin merkit­tävä Suomen mittakaavassa.

    Alca­tel-Lucent kau­pan myötä siitä tulee vielä merkit­tävämpi ja kil­pailukykyisem­pi jos Nokian johto onnis­tuu yhdis­tämisessä. Aiem­mas­ta Siemens-riip­pakivestä on opit­tu jo siinä että kyseessä ei ole mikään yhteisyri­tys jos­sa on kak­si isän­tää. Kau­pan myötä Nokia pääse kun­nol­la USAn markki­noille jos­sa kiinalaiset valmis­ta­jat eivät ole “hin­tahäirikköinä”.

    Nokian ylim­mässä joh­dos­sa ei tai­da olla enää yhtään suo­ma­laista, joten se suo­ma­lainen “man­age­ment by perkele” ‑tyy­likin lie­nee pois­sa hait­taa­mas­ta men­estys­tä. Haastei­ta tietenkin riit­tää kiinalais­ten kanssa kil­pailus­sa edelleen. 

    Toinen ala joka on mainit­tu ongelmien syyk­si on paper­in­valmis­tus. Nythän tällekin on tapah­tu­mas­sa se että tuotan­to­su­un­taa vai­hde­taan kan­nat­tavam­paan eli sel­l­un­valmis­tuk­seen Suomes­sa (Äänekosken uusi sellutehdas).

    Joten ei tilanne ole per­in­te­siten alo­jenkaan suh­teen niin huono kuin usein annetaan ymmärtää.

  64. Poth1ue1: Meil­lä ongel­mana tun­tuu ole­van se, että kun mikä tahansa kas­vaa vähänkin suurem­pi­in mit­takaavoihin, niin hom­ma kangis­te­taan tehtaile­mal­la ton­nikau­pal­la sään­töjä ja lait­ta­mal­la olliloi­ta vah­ti­maan niiden pilkun tarkkaa noudattamista.
    Tähän kun yhdis­tyy myös yhteiskun­nan tahol­ta käsi­tys, että kaik­ki mah­dolli­nen jär­ki voi löy­tyä vain johta­jien ja johto­ryh­mien tasolta,

    Kuu­lostaa siltä, että tämän kir­joit­ta­ja ei ole koskaan tehnyt töitä sak­salais­ten tai ran­skalais­ten kanssa. Tai kiinalais­ten. Tai täyt­tänyt muun maan veroil­moi­tus­ta kuin Suomen.

    Min­un koke­muk­seni mukaan suo­ma­lais­ten vahvu­us on ollut juuri siinä, että sään­töjä nou­date­taan, mut­ta ei viila­ta liikaa pilkkua, ja päätök­sen­teko onnis­tu­taan usein viemään melko lail­la oikealle korkeudelle organ­isaa­tios­sa, niin että päätös tehdään siel­lä mis­sä sille on parhaat edellytykset.

    Se ei pelas­tanut Nokian kän­nykkäli­ike­toim­intaa (hei, muis­te­taan­pa, että tietoli­ikenne-Nokia on edelleen elos­sa ja potkii main­iosti!) mut­ta noin yleis­es­ti suo­ma­lainen johtamiskult­tuuri ei ole mitenkään niin surkeaa kuin nyt on muodikas­ta väittää.

  65. Sylt­ty:
    Kaiken­laiset höpinät siitä, että panos­ta­mal­la saadaan ne ikälu­okan tyh­mim­mistäkin muuhun kuin yksinker­taisi­in suorit­ta­van työn tehtävi­in kel­paavia, on epäre­al­is­tista. Kun ei onnis­tu, niin se ei vaan onnistu. 

    Kyl­lä itse uskon lähtöko­htais­es­ti siihen, että mikäli ihmi­nen ei ole joutunut kär­simään sik­iöaikana äitin­sä alko­holinkäytöstä tai muista vau­ri­oista ja on saanut keskimääräisen hyvän kas­vatuk­sen, hän kyke­nee tekemään niin mon­imutkaisia asioi­ta kuin ihmiset yleen­sä pystyvät tekemään. Väl­tet­tävis­sä ole­vat hai­tat väl­tet­täköön ja lap­si ohjat­takoon tähtäämään niin korkealle elämässään, kuin taidot anta­vat myöten. Muu on henkistä laisku­ut­ta joko yksilön, yhteiskun­nan (koul­u­laitos, opin­to-ohjaa­jat, neu­volat) tai van­hempi­en osalta. 

    Tietysti on toinen jut­tu, onko nykyi­nen perusk­oul­u­laitos tehokas tässä mielessä vai heit­tääkö se hukkaan kallein­ta kansal­lista omaisu­ut­tamme eli nuorten aivokapasiteettia.

    Toisek­seen, mikäli halu­amme säi­lyt­tää Suomen ja suo­ma­laiset maail­man 20 rikkaim­man val­tion joukos­sa, niin mei­dän on yksinker­tais­es­ti pakko panos­taa sel­l­aisi­in toimi­aloi­hin, jois­sa sitä lisäar­voa pystyy tekemään. Valmis­ta­va teol­lisu­us ei tuo­ta lisäar­voa, joten siitä on han­kki­udut­ta­va eroon ja ihmiset on koulutet­ta­va tuot­tavampi­in hom­mi­in. Kil­pailu on kovaa ja se on globaalia.

    On arvo­val­in­ta, pitääkö nykyisen suh­teel­lisen vau­rautemme säi­lyt­tämistä tärkeänä. Itse ainakin pidän sitä itseisarvona. 

    Samuli Saarel­ma: Ole­tat nyt, että jokainen niistä viidestä miljoonas­ta on koulu­tuk­sel­la tai jol­lain muul­la keinol­la nos­tet­tavis­sa sinne korkeaa arvolisää tuot­taviksi. Onko tämä real­isti­nen oletus? 

    Jos ei, niin onko järkeä rak­en­taan sys­teemiä sen varaan, että tuo toimii? Korkeak­oulu­tus ei ole mitään hal­paa hom­maa. Jos siihen pan­naan henkilö, jol­la ei ole kykyä sitä opiskelua suorit­taa, seu­rauk­se­na on se, että ensin­näkin hukataan yhteiskun­nan resursse­ja ja toisek­si aiheutetaan kyseiselle henkilölle vuosien ajan­huk­ka ja vielä kau­pan päälle merkit­tävä epäon­nis­tu­mis­es­ta seu­raa­va pettymys.

    Yhteiskun­nan resurssien hukkaamista on myös vale­hdel­la nuo­rille, että valmis­tavas­sa teol­lisu­udessa voisi olla sin­unkin tule­vaisu­ute­si tai lait­taa nuo­ria tekemään tuot­tam­a­ton­ta työtä. Kuten aikaisem­mas­sa viestis­säni kir­joitin, jokaiseen Suomes­sa syn­tyneeseen nuoreen panos­te­taan joka tapauk­ses­sa ihan hillitön määrä julk­isia pääo­mia (n. 200 000 euroa per nas­su) niin että olisi eri­tyisen tärkeätä saa­da tälle investoin­nille tuottoa.

  66. Olen samas­sa käsi­tyk­sessä kuin “Liian van­ha” siitä, että ongel­mat kul­mi­noitu­vat hitaaseen talouskasvu­un. Val­tion bud­jet­ti on viritet­ty muis­taak­seni 3 % kasvun mukaises­ti (tämän het­ken kasvu taitaa olla aika kaukana siitä) ja oikeas­t­aan koko talousjär­jestelmä toimii vain jos se kas­vaa. Jos kasvua ei ole tai se on kovin hidas­ta, tulee ongelmia. Ongel­ma on myös se, että talouskasvun aikaansaamisek­si ei ole ole­mas­sa mitään kaavaa tai resep­tiä, eikä kukaan ihan tarkkaan ottaen tiedä, mikä tai mitkä tek­i­jät saa­vat talouskasvun aikaisek­si. Keskus­pankit ovat ymmärtääk­seni yrit­täneet aikaansaa­da talouskasvua voimakkaal­la rahan määrän lisäämisel­lä, mut­ta se ei ole tuonut toiv­ot­tu­ja tulok­sia. Alan epäil­lä, ettei talouskasvua saa­da aikaan ilman väestönkasvua. Suomes­sa on van­hene­va väestö, mitä on vaikea sovit­taa yhteen kasvu­tavoit­tei­den kanssa. Minus­ta tämä on ainakin epä­suo­rasti myön­net­ty tämän blo­gin aiem­mis­sa kir­joituk­sis­sa, jois­sa on todet­tu Suomen talouden tarvit­se­van maa­han­muut­ta­jia. Rajat­tomas­ta väestönkasvus­ta seu­raa sit­ten kyl­lä mui­ta ongelmia.

  67. Samuli Saarel­ma: Ole­tat nyt, että jokainen niistä viidestä miljoonas­ta on koulu­tuk­sel­la tai jol­lain muul­la keinol­la nos­tet­tavis­sa sinne korkeaa arvolisää tuot­taviksi. Onko tämä real­isti­nen oletus?

    Arvon­lisä ei ole suo­raan riip­pu­vainen henkilöstä .Ennen pyörän kek­simistä se saat­toi olla sitä , mut­ta nykyään tuot­tavu­us on neljän asian liitto:Henkilön,koneiden ‚tieto­jär­jestelmien ja työn organisoinnin

    Nerokaan ei ole tuot­ta­va, jos koneet, tieto­jär­jestelmät ja työn organ­isoin­ti takkuavat.

    Ja väite , ettei ihmi­nen tee virheitä on tuules­ta tem­mat­tu, ihmi­nen tekee aina virheitä ja sys­teemin täy­tyy huoe­htia, että ne tule­vat korjattua.

    Lentoli­iken­neon hyvä esimerk­ki yri­tyskult­tuurista. jos­sa aina pyritään ehkäisemään inhimil­liset virheet.

    Noi­ta Syl­tyn main­os­tamia virheetön­tä työtä tekevät ovat Mus­tanaamioi­ta, mielikuvitusolentoja.

    IT-alan työkult­tuuri on aivan onneton, laadun­tark­istus on täl­laista : Kor­jataan, jos virheitä esiintyy.Tai tässä ei voi men­nä mikään pieleen, ei tarvitse testata

  68. Suo­ma­lai­sis­sa tai suo­ma­lais­peräi­sis­sä yri­tyk­sis­sä osa­taan valmis­taa hyviä palvelu­ja ja tuot­tei­ta. Yri­tyk­sil­lä (pois lukiem koti­markki­noista riip­pu­vat yri­tyk­set) menee ihan hyvin.

    http://yle.fi/uutiset/osakeanalyytikot_porssiyhtioiden_tulokset_odotettua_parempia/7793146

    Ongel­ma on “vain” Suomes­sa työl­listämi­nen. Yhteiskun­nan nykyiset rak­en­teet estävät työl­listymisen mata­lam­man tuot­tavu­u­den aloilla.

    Julki­nen sek­tori, mihin meil­lä ei ole varaa, kohot­taa yleisen hitata­son vero­tuk­sel­la liian isok­si sekä ei samaan aikaan mah­dol­lista yksi­ty­istä kulutusta.

    Tarvit­semme lisää mataa­palkkatöitä ja merkit­tävästi pienem­mät palkka­menot julkiselle sek­to­rille. Vero­tus vähe­nee, ihmiset saa­vat töitä ja valin­nan­mah­dol­lisu­uset kulut­tamises­sa siir­tyvät julk­ishallinnos­ta yksi­tyiselle kulu­tuk­selle. Tämä helpot­taisi rak­en­teel­lisia alueel­lisia ongelmia ja pako­lais­ten työl­listämiseen­li­it­tyviä tule­via haasteita.

    Rak­en­tei­ta pitää räjäyt­tää tekemäl­lä Kreikkalaisia ratkaisu­ja julk­ishallintöoon ja Sak­salaisia ratkaisu­ja nassatyöllistämiseen.

  69. Samuli Saarel­ma: Ole­tat nyt, että jokainen niistä viidestä miljoonas­ta on koulu­tuk­sel­la tai jol­lain muul­la keinol­la nos­tet­tavis­sa sinne korkeaa arvolisää tuot­taviksi. Onko tämä real­isti­nen oletus? 

    Tuon asian voisi oletet­tavasti varmis­taa selvit­tämäl­lä miten suuri merk­i­tys oppimises­sa on opet­ta­jal­ta saadun ajan, riit­tävän (myös tarvit­taes­sa heniklöko­htaisen) ohjauk­sen sekä ennem­min tai myöhem­min ansaitun POSITIIVISEN palaut­teen merk­i­tys. Myös pienistä “puroista” alka­val­la, tois­tu­val­la ja lop­ul­ta suurek­si kas­vaval­la negati­ivisel­la palaut­teel­la tai sen pois­saolol­la voi olla melkoinen, jopa ratkai­se­va vaikutus.

    Em. asioiden vaiku­tusten kus­tan­nus/hyö­ty-laskelmia ei liene maas­samme (tai muual­lakaan) vielä tehty(?). Näi­nollen emme voine vielä var­muudel­la sanoa mitään siitä, olisiko korkeim­man asteen koulu­tuk­sen saanei­den määrän opti­mi esim. 2, 5, 10, 15, 20, 25, 35, 50, 75 vai peräti100% koko väestön kus­takin ikälu­okas­ta, ja miten kan­nat­tavaa tuo lop­ul­ta sit­ten olisi?

    Voisin jotenkin kuvitel­la, että opti­mi löy­tynee tilanteessa, jos­sa esimerkik­si niin ammat­timiehiä (ja ‑naisia, tarkoi­tan tässä perus­du­unare­i­ta), teknikoi­ta, insinööre­jä, diplo­mi-insinööre­jä sekä vieläkin pidem­mälle koulutet­tu­ja löy­tyy sopi­vas­sa, parhait­en tuot­tavas­sa suh­teessa. Tuo suhde ei kuitenkaan ehkä ole joka alal­la pyra­midin kaltainen tai samal­lakaan alal­la joka firmassa/organisaatiossa samanlainen! 

    Jois­sakin, ehkä monis­sakin asiois­sa voi moni ammat­timies (ihan koulu­tus­ta­sos­ta riip­pumat­ta) joskus ymmärtää ja oival­taa parem­man menetelmän tai ongel­man ratkaisu­ta­van paljon järkeväm­min kuin “äärim­mäisen tem­pera­men­tikas” ja “keuhko­jen täy­deltä huu­ta­va” johta­ja, joi­ta löy­tyy (usko tai älä), ikävä kyl­lä, myös korkeim­min koulutet­tu­jen tohtor­e­it­ten joukos­ta! Luovu­us ja taito parem­pi­en tuot­tei­den ja ratkaisu­jen kehit­tämisen osalta voi kado­ta ei-rak­en­ta­van palaut­teen takia ainakin jok­sikin aikaa kokon­aan, jos sitä ja liikaa ener­giaa joutuu käyt­tämään kokon­aan toisen­laisi­in selviy­tymis­strate­gioi­hin tai ainakin alais­ten aikaa tarpeet­tomasti vievi­in palau­tu­mis­pros­es­sei­hin. (Ehkä tässä on yksi seli­tys sille, mik­si Suomel­la menee Ruot­sia heikom­min. Ole­tuk­se­nani on, että Ruot­sis­sa moista, väärää johta­ju­u­den mallia löy­tyy Suomea selvästi vähemmän!)

    Tarvit­semme nähdäk­seni koulu­tus­ta ja parem­paa johta­ju­ut­ta. Jopa osa johta­jis­takin voi olla käytösk­oulun tarpeessa. Osaa­jia ja osaamista tarvi­taan kaikil­la tasoil­la. Sik­si koulu­tus on aivan olen­nainen asia. Ei pidä myöskään uno­htaa, että ruokaa ja jopa kahvinkeit­täjiä, sekä siivoo­jia tarvi­taan kaikkialla. 

    Pomot, jot­ka nöyryyt­tävät tai kyykyt­tävät alaisi­aan eri tavoin, esim. juok­supo­jan tai kahvinkeit­täjän rooli­in, olisi jo syytä kor­va­ta osaavam­mil­la, joil­ta löy­tyy kaikkien muiden tarvit­tavien taito­jen ohel­la työelämässä aina toisi­naan tarvit­tavaa itse­hillinnän ja vihan­hallinnan taitoa. Hyvä johta­ja käyt­täy­tyy hyvän esimerkin tavoin itsekin, myös sul­jet­tu­jen ovien takana …

  70. Tapio: Elä hyvä ihmi­nen ole noin pessimistinen! 

    Kyl­lä siitä koulut­tau­tu­mis­es­ta on hyö­tyä, ainakin oikein valit­tuna ja tosis­saan tehtynä. Tääl­lä Oulus­sakin alkaa yri­tyk­sis­sä olla suuri pulaRF-osaa­jista. Matka­puhe­lin-Nokian RF-gurut imuroiti­in töi­hin jo ajat sitten.

    Ker­taokaa nyt meille muille mikä se RF on. Mis­tä mä saan ostaa sel­l­aisen ihmevehkeen? Mil­loin insinöörit alka­vat puhua sel­l­aista kieltä että muutkin ymmärtävät?

  71. Jopo K: Kyl­lä itse uskon lähtöko­htais­es­ti siihen, että mikäli ihmi­nen ei ole joutunut kär­simään sik­iöaikana äitin­sä alko­holinkäytöstä tai muista vau­ri­oista ja on saanut keskimääräisen hyvän kas­vatuk­sen, hän kyke­nee tekemään niin mon­imutkaisia asioi­ta kuin ihmiset yleen­sä pystyvät tekemään

    Se ei ole mikään uskon asia. Tutkimuk­set kiis­tat­ta osoit­ta­vat, että älykkyys on perinnöllistä. 

    Vaik­ka älykkyysosamäärä ei ole mikään absolu­ut­ti­nen mit­tari, niin se ker­too kuitenkin hyvin ihmisen peruskyvykkyy­destä. Älykkyysosamäärä jakau­tuu näin. Kaik­ki luvut alle 105:n ovat tule­vaisu­u­den yhteiskun­nas­sa vaikeasti työllistettäviä.

    https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f7/IQ_curve.svg

  72. Kun­ta­lainen: Ongel­ma on “vain” Suomes­sa työl­listämi­nen. Yhteiskun­nan nykyiset rak­en­teet estävät työl­listymisen mata­lam­man tuot­tavu­u­den aloilla.

    Ei siihen rak­en­teet ole esteenä vaan automaa­tio. Aina kun kansalaisille tar­jo­taan suju­va automa­ti­soitu palvelu ja ihmisen tar­joa­ma palvelu, niin kansa kään­tyy automa­ti­soidun palvelun puoleen. Tuskin sinäkään menisit enää hoita­maan arki­a­sioi­ta pankki­tiskille, vaik­ka sieltä palvelua saisikin.

    En myöskään oikein usko, että palveluy­hteiskun­taa voi syn­tyä näin koulute­tun kansan pari­in. Työt­tömänä on yli 50 000 aka­teemista ja suuri joukko mui­ta ammat­ti­laisia. Miten yli 50-vuo­ti­aat pois potk­i­tut rupeaisi­vat mui­ta palvelemaan?

  73. pjt: Min­un koke­muk­seni mukaan suo­ma­lais­ten vahvu­us on ollut juuri siinä, että sään­töjä nou­date­taan, mut­ta ei viila­ta liikaa pilkkua, ja päätök­sen­teko onnis­tu­taan usein viemään melko lail­la oikealle korkeudelle organ­isaa­tios­sa, niin että päätös tehdään siel­lä mis­sä sille on parhaat edellytykset.

    Samo­ja kokekemuksia. 

    Nokia lähti lentoon näil­lä opeil­la, mut­ta merkit­tävä osa normio­h­jauk­seen ja top-down johtamiseen tot­tuneista uusista nokialai­sista ei siinä ympäristössä osan­nut toimia. 

    Päätök­sen­tekoa keskitet­ti­in ja raken­net­ti­in kat­ta­va ja yksi­tyisko­htainen normio­h­jaus- ja seu­ran­ta­jär­jestelmä, mitkä kaik­ki jäyk­istivät toim­intaa. Mon­et suo­ma­laiset esimiehet turhau­tu­i­v­at ja läh­tivät muualle.

    Joskus 90-luvul­la oli esil­lä havain­toi­hin perus­tunut johtamis­teo­ria, jon­ka mukaan parhait­en men­estyvät yri­tyk­set, jois­sa päätök­sen­teko on joko täysin hajautet­tu tai täysin keskitet­ty. Hyö­ty­funk­tio olisi siis U:n muotoinen. 

    Ei has­sumpi ajatus.

  74. Perusjunt­ti: Se ei ole mikään uskon asia. Tutkimuk­set kiis­tat­ta osoit­ta­vat, että älykkyys on perinnöllistä.
    ‘snip’

    Ker­ropa yksikin tutkimus, joka ‘kiis­tat­ta’ tuon osoittaa.

    Ja kun Wikipedi­aan vedo­taan: “The main find­ings are that the way chil­dren learn, and thus their intel­li­gence, is shaped by their cul­ture and environment.”

  75. Perusjunt­ti: Se ei ole mikään uskon asia. Tutkimuk­set kiis­tat­ta osoit­ta­vat, että älykkyys on perinnöllistä.

    Vaik­ka älykkyysosamäärä ei ole mikään absolu­ut­ti­nen mit­tari, niin se ker­too kuitenkin hyvin ihmisen peruskyvykkyy­destä. Älykkyysosamäärä jakau­tuu näin. Kaik­ki luvut alle 105:n ovat tule­vaisu­u­den yhteiskun­nas­sa vaikeasti työllistettäviä. 

    Olen eri mieltä siitä, ker­tooko niin yksiselit­teinen numeer­i­nen mit­tari kuin älykkyysosamäärä ihmisen “peruskyvykkyy­destä”. Ken­ties insinööri­ti­eteis­sä. Tämän kaltainen geneet­ti­nen deter­min­is­mi ja jopa jonkin­lainen oras­ta­va sosi­aal­i­dar­win­is­min kanssa flirt­tailu on mielestäni aika vaar­al­lista, kos­ka se muut­taa mon­imutkaiset ihmisyk­silöt numeeris­es­ti mitat­tavak­si kokon­aisu­udek­si ja uno­htaa, että inno­vaa­tioi­ta voi syn­tyä mitä eri­laisim­mis­sa paikois­sa — toi­sis­sa tietysti toden­näköisem­min ja toi­sis­sa epätodennäköisemmin. 

    Sisäl­lön­tuotan­to ja “pehmeäm­mät” alat ovat kuitenkin melkein yhtä tärkeitä, ken­ties jopa tärkeämpiä, kau­pal­lis­es­ti merkit­tävän sisäl­lön luomises­sa. En edes ilkeyk­sis­säni rupea arvu­ut­tele­maan esim. Crocs-kenkien, Ed Har­dyn vaat­tei­den tai Hel­lo Kit­ty ‑brändin luo­jien älykkyysosamääriä, mut­ta näi­den keksin­tö­jen brän­di­ar­voa ei voi kiistää kukaan.

    Kyky men­estyä kau­pal­lis­es­ti on eri asia kuin kyky valmis­taa teknis­es­ti paras mah­dolli­nen tuote. Ken­ties voimme tule­vaisu­udessa ulkois­taa teknisen insinööripu­ur­tamisenkin mata­lan kus­tan­nus­ta­son mai­hin ja keskit­tyä Suomes­sa johtamiseen, markki­noin­ti­in ja sisällöntuotantoon?

    1. On vaikea kiistää sitä, että älykkyysosamääräl­lä mitat­tu älykkyys on perin­nöl­listä. Tätä on selvitet­ty myös kaksostutkimuksilla.
      On kiis­ta­ton­ta, että älykkyysosamäärä on huono mit­tari. Kuvitelka­amme että olisi “oikea” älykkyys Ä ja ja sitä mit­taisi huonos­ti älykkyysosamäärä ÄO = Ä + e
      (e on sat­un­nais­ter­mi, näp­päimistöstäni ei löy­dy epsilonia)

      On myös kiis­ta­ton­ta, että ÄO kaikkine puut­tei­neen ennus­taa erit­täin hyvin men­estymistä elämässä, olemat­ta tietenkään ain­oa selit­tävä tek­i­jä. Jos ÄO kaikkine puut­tei­neen ennus­taa hyvin, voisi ajatel­la, että varsi­nainen Ä ennus­taisi vielä parem­min. Tuskin kukaan väit­tää, että tuo sat­un­nais­ter­mi e on se joka tässä ennus­taa niin hyvin.

      Samoin on vaikea kuvitel­la, että juuri tuo sat­un­nais­ter­mi olisi perin­nölli­nen eikä varsi­nainen älykkyys Ä. 

      On MYÖS selvää, että sekä ÄO että mitä ilmeisem­min Ä on ter­mi, johon vaikut­ta­vat MYÖS olo­suh­teet ja esimerkik­si ravinto.
      Tämä on hyvin tule­htunut aihe, enkä ymmär­rä mik­si. Tule­htuneis­sa aiheis­sa ei voi luot­taa wikipediaan.

  76. Perusjunt­ti: Ei siihen rak­en­teet ole esteenä vaan automaa­tio. Aina kun kansalaisille tar­jo­taan suju­va automa­ti­soitu palvelu ja ihmisen tar­joa­ma palvelu, niin kansa kään­tyy automa­ti­soidun palvelun puoleen. Tuskin sinäkään menisit enää hoita­maan arki­a­sioi­ta pankki­tiskille, vaik­ka sieltä palvelua saisikin.

    En myöskään oikein usko, että palveluy­hteiskun­taa voi syn­tyä näin koulute­tun kansan pari­in. Työt­tömänä on yli 50 000 aka­teemista ja suuri joukko mui­ta ammat­ti­laisia. Miten yli 50-vuo­ti­aat pois potk­i­tut rupeaisi­vat mui­ta palvelemaan?

    R.Silfverberg: Ker­taokaa nyt meille muille mikä se RF on. Mis­tä mä saan ostaa sel­l­aisen ihmevehkeen? Mil­loin insinöörit alka­vat puhua sel­l­aista kieltä että muutkin ymmärtävät?

    Googlel­la se selviää kir­joit­ta­mal­la “what is RF”.
    Tulos alla:

    Radio fre­quen­cy (abbre­vi­at­ed RF, rf, orr.f.) is a term that refers to alter­nat­ing cur­rent (AC) hav­ingchar­ac­ter­is­tics such that, if the cur­rent is input to an anten­na, an elec­tro­mag­net­ic (EM) field is gen­er­at­ed suit­able for wire­less broadcastingand/or communications.

    Eli kyse on siis radio­taa­ju­ud­es­ta jota käytetään esim. kän­nyköis­sä (esim. n. 2 GHz).

  77. Perusjunt­ti: Ei siihen rak­en­teet ole esteenä vaan automaa­tio. Aina kun kansalaisille tar­jo­taan suju­va automa­ti­soitu palvelu ja ihmisen tar­joa­ma palvelu, niin kansa kään­tyy automa­ti­soidun palvelun puoleen. Tuskin sinäkään menisit enää hoita­maan arki­a­sioi­ta pankki­tiskille, vaik­ka sieltä palvelua saisikin.

    En myöskään oikein usko, että palveluy­hteiskun­taa voi syn­tyä näin koulute­tun kansan pari­in. Työt­tömänä on yli 50 000 aka­teemista ja suuri joukko mui­ta ammat­ti­laisia. Miten yli 50-vuo­ti­aat pois potk­i­tut rupeaisi­vat mui­ta palvelemaan?

    Palveluy­hteiskun­ta on jo syn­tynyt Suomeen, ei se ole uskonkysymys.

    Brut­tokansan­tuote jakaan­tuu seuraavasti:
    — palve­lut n. 70%
    — jalostus n. 27%
    — alku­tuotan­to n. 3%

    Kyse on siitä että palve­lut-käsite on paljon laa­jem­pi kuin mik­si sen ajattelet.

    Ylivoimais­es­ti suurin osa brut­tokansan­tuo­teesta syn­tyy suo­ma­lais­es­ta kulu­tuk­ses­ta, mikä on hyvä muis­taa näis­sä säästötalkois­sa. Eli kun säästetään, niin samal­la pienen­netään BKT:tä ja elintasoa.

    Eli jos usko­taan että vien­ti alkaa taas tule­vaisu­udessa vetää, niin koti­maisen kulu­tuk­sen leikkaami­nen rajusti ei ole järkevää. Alku­vuon­na kaup­patase oli 500 miljoon­aa plus­sal­la ja vai­h­to­tasekin oli posi­ti­ivi­nen heinäkuussa.

  78. R.Silfverberg: Ker­taokaa nyt meille muille mikä se RF on. Mis­tä mä saan ostaa sel­l­aisen ihmevehkeen? Mil­loin insinöörit alka­vat puhua sel­l­aista kieltä että muutkin ymmärtävät?

    Anteek­si, luulin että lyhenne on vaki­in­tunut arkikäyttöön.

    RF on lyhen­nelmä sana­parista Radio Fre­quen­cy, siis radiotajuus.

    Radio­taa­juuk­sia hyö­dyn­täviä vem­peleitä on lie­nee sin­ul­lakin usei­ta alka­en radios­ta, TV:stä, mikroaal­tou­u­nista, kän­nyköistä, WLAN:sta, tietokoneista jne.

    Kehit­teil­lä ole­va esinei­den inter­net tulee lisäämään RF-vem­pelei­den määrää useil­la kertaluokilla.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Tämä on hyvin tule­htunut aihe, enkä ymmär­rä mik­si. Tule­htuneis­sa aiheis­sa ei voi luot­taa wikipediaan. 

    Ei tämä nyt niin kovin tule­htunut aihe ole — pait­si rasistien keskuudessa 😉
    Wikipedi­aan voi aivan hyvin luottaa.

    On täysin selvää, että älykkyys on hyvin voimakkaasti kul­tu­urisidon­nainen, ihmi­nen jon­ka kult­turis­sa ei jotain omi­naisu­ut­ta ole, pär­jää huonos­ti tätä mit­taavis­sa testeis­sä. Kult­tuuri­va­paa­ta älykkyys­testiä on yritet­ty kehit­tää (muis­taak­seni) jo 50-luvul­ta saak­ka (Cat­tell), mut­ta vaikea­ta se on.

    Se, että län­si­maisel­la testil­lä mitat­tu ÄO kor­reloi läsi­maises­sa yhteiskun­nas­sa saavutet­tuun men­estyk­seen ei pitäisi tilas­toti­eteil­i­jällekään olla todiste mis­tään perinnöllisyydestä.

    1. Todis­tus perin­nöl­lisyy­destä tulee kak­sois­tutkimuk­sen avul­la ja siinä siis mitataan tätä län­si­maista älykkyysosamäärää, joka on sekä sosi­aalis­es­ti että genet­tis­es­ti perinöllistä.

  80. pjt: Kuu­lostaa siltä, että tämän kir­joit­ta­ja ei ole koskaan tehnyt töitä sak­salais­ten tai ran­skalais­ten kanssa. Tai kiinalais­ten. Tai täyt­tänyt muun maan veroil­moi­tus­ta kuin Suomen.

    Veroil­moituk­sia ei tul­lut täytel­tyä, mut­ta sak­salais­ten ja ran­skalais­ten lisäk­si on toki tul­lut työsken­nel­tyä mm. ital­ialais­ten, espan­jalais­ten, unkar­i­lais­ten, turkki­lais­ten jne. kanssa — seu­raavak­si lis­taan saadaan jatket­tua vis­si­inkin ainakin kreikkalaisil­la ja myös niil­lä kiinalaisilla…

    Min­un koke­muk­seni mukaan suo­ma­lais­ten vahvu­us on ollut juuri siinä, että sään­töjä nou­date­taan, mut­ta ei viila­ta liikaa pilkkua, ja päätök­sen­teko onnis­tu­taan usein viemään melko lail­la oikealle korkeudelle organ­isaa­tios­sa, niin että päätös tehdään siel­lä mis­sä sille on parhaat edellytykset.

    Valitet­tavasti jos­sain tapauk­sis­sa tästä voidaan jo puhua men­neessä aika­muo­dos­sa. Johtamiso­pit kun tupataan hel­posti hake­maan ulko­mail­ta — ilmeis­es­ti kuvitellen, että kaiken mon­imutkaiselta ja vaikeaselkoiselta tun­tu­van on ihan pakko olla tavat­toman fik­sua. Jos­sain pro­jek­tien man­ageer­auk­ses­sakin ollaan intopiukalla tavaa­mas­sa jotain PRINCEä ja PMBOKia tajua­mat­ta niiden ongelmia kaiken­laisen ket­teryy­den jne. kanssa.

    Se ei pelas­tanut Nokian kän­nykkäli­ike­toim­intaa (hei, muis­te­taan­pa, että tietoli­ikenne-Nokia on edelleen elos­sa ja potkii main­iosti!) mut­ta noin yleis­es­ti suo­ma­lainen johtamiskult­tuuri ei ole mitenkään niin surkeaa kuin nyt on muodikas­ta väittää.

    Nokian kän­nykäthän kaa­tu­i­v­at ensisi­jais­es­ti organ­isaa­tion toim­i­mat­to­muu­teen — raken­net­ti­in kaikkien oppi­en mukainen hirveä matri­isi­him­meli, jon­ka seu­rauk­se­na päätök­sen teko­hal­vaan­tui. Pienetkin asi­at piti hyväksyt­tää use­al­la pomol­la ja jos yksikin oli epä­var­ma tai jopa vas­tusti päätöstä, niin sehän sit­ten makasi jonkun pöy­däl­lä kuukausi kaupalla.

  81. Jopo K:
    Sisäl­lön­tuotan­to ja “pehmeäm­mät” alat ovat kuitenkin melkein yhtä tärkeitä, ken­ties jopa tärkeämpiä, kau­pal­lis­es­ti merkit­tävän sisäl­lön luomises­sa. En edes ilkeyk­sis­säni rupea arvu­ut­tele­maan esim. Crocs-kenkien, Ed Har­dyn vaat­tei­den tai Hel­lo Kit­ty ‑brändin luo­jien älykkyysosamääriä, mut­ta näi­den keksin­tö­jen brän­di­ar­voa ei voi kiistää kukaan.

    Kyky men­estyä kau­pal­lis­es­ti on eri asia kuin kyky valmis­taa teknis­es­ti paras mah­dolli­nen tuote. Ken­ties voimme tule­vaisu­udessa ulkois­taa teknisen insinööripu­ur­tamisenkin mata­lan kus­tan­nus­ta­son mai­hin ja keskit­tyä Suomes­sa johtamiseen, markki­noin­ti­in ja sisällöntuotantoon? 

    Näin on. Ennenkuin Face­book tuli, oli mui­ta vas­taavia sovel­luk­sia jot­ka oli­vat jopa teknis­es­ti edis­tyneem­piä, esim Myspace, mut­ta eivät lyöneet läpi kos­ka oli­vat liian han­kalia käyt­tää ja useimpia sen omi­naisuuk­sista kukaan ei tarvin­nut. Face­bookia pystyi kotirou­va (anteek­si vaan) käyt­tää ilman ohjeis­tus­ta, ja sik­si se lev­isi kuin kulovalkea.

    Suo­ma­las­ta ja var­maan muun­maalais­takin insinöörikun­taa vaivaa lämpimi­nen vain sisään­päin. Esim jouduin kysymään äsken mikä RF on (arvasin että liit­tyy jotenkin radio­taa­juuk­si­in) mut­ta ei se aukene maal­likolle ellei lyhen­net­tä kir­joi­ta auki ja mielum­min sil­lä kielel­lä jota keskustelua yleen­sä käy­dään. Toisaal­ta johto ja markki­noin­tikin puhuu eri kieltä ja elää usein omis­sa maail­moissaan, ja uusia johta­jia palkataan mielum­min talon ulkop­uolelta kuin sel­l­aisia joil­la on pitkä koke­mus itse tuot­teista. Sik­si yri­tyk­si­in syn­tyy “me” ja “he” ‑klikke­jä.

  82. Analo­gia tietkoneisi­in näin aikana jol­loin on juuri muis­tel­tu Alan Turingia on kiehto­va — onhan selvää, että tietokone, jon­ka tehokku­us on 1Mhz on paljon hitaampi ratkaise­maan saman ongel­man samal­la algo­rit­mil­la kuin kone jon­ka nopeus on vaikka­pa 200MHz tai 1GHz. — tämä voi olla jotain sem­moista, mikä siir­tyy geneettisesti

    Toisaal­ta, eri­laisia algo­rit­me­ja luokitel­laan niiden suori­tuskyvyn mukaan, esim. O(n), O(x?2) tai O(n logn) voivat kuva­ta eri algo­rit­mien tehokkuuk­sia — eli heikom­pi kone varustet­tuna parem­mal­la algo­rit­mil­la pystyy voit­ta­maan nopeam­man koneen, joka on varustet­tu heikom­mal­la algo­rit­mil­la -> tämä osu­us siis voi olla siis hyvinkin jotain sem­moista mitä voidaan rajal­lis­es­ti siirtää eteen­päin oppi­mal­la eli se ei tarvitse geneet­tistä sil­taa välilleen. Toisaal­ta täm­möi­nen tieto voi siir­tyä myös perin­nöl­lis­es­ti van­hem­mil­ta lap­sille. Nämä erot ovat jois­sain ongelmis­sa paljon suurem­pia kuin lin­eaariset suorituskykyerot 

    Sit­ten miten nämä nodet ovat jär­jestäy­tyneet ja miten ne toimi­vat keskenään ikäänkuin neu­roverkkona — tämä neu­roverkko­jen idea oli teo­ria jos­sa Alan Tur­ing oli mielestäni eniten aikaansa edel­lä. Ihmiskun­taa tai yhteisöä voidaan myös ajatel­la erään­laise­na neu­roverkkona, jos­sa yksit­täi­nen ihmi­nen on ikäänkuin yksi neu­roni, joka vas­taa impuls­sei­hin. Mitä enem­män neu­ronei­ta on, sitä mon­imutkaisem­pia asioi­ta neu­roverkko pystyy oppi­maan, mikäli sitä har­joite­taan riit­tävästi — sama pätee myös yhteiskun­taan. Muu­ta­man ihmisen kylä ei pysty lähek­sään samaan kuin 100 miljoo­nan asukkaan val­tio. Tämän vuok­si ehkä Osmon esit­tämä urbaani talousalue voit­taa perähik­iän — se pystyy ajan myötä oppi­maan uut­ta enemmän.

    Jos nyt ajatel­laan älykkyyt­tä yksilön omi­naisuute­na ja selvi­tymistä taas yksilön sekä yhteiskun­nan omi­naisuute­na, niin mikä tuos­sa kokon­aisu­udessa sit­ten on jotain sem­moista, mitä voitaisi­in luokitel­la niinkin lin­eaaris­es­ti kuin ter­mi älykkyys luokitel­laan? Omas­ta näkökul­mas­tani älykkyys­testit mit­taa­vat usein sekä muistin toim­intaa että ihmisen käyt­tämien ratkaisu­al­go­rit­mien val­in­tapros­es­sia tiet­ty­i­hin ongelmi­in. Näistä jälkim­mäi­nen on kiin­nos­tavampi, kos­ka sitä voitaisi­in opettaa.

  83. Jopo K: Olen eri mieltä siitä, ker­tooko niin yksiselit­teinen numeer­i­nen mit­tari kuin älykkyysosamäärä ihmisen “peruskyvykkyy­destä”. Ken­ties insinööritieteissä. 

    Paras (tästä voita­nee kiis­tel­lä) seli­tys älykkyy­delle taitaa edelleen olla “yleisä­lykkyys” (g fac­tor) eli kyse olisi käytän­nössä aivo­jen rak­en­teesta riip­pu­vas­ta “pros­es­soin­tite­hos­ta”. Se, mis­sä kukin yksilö on parhaim­mil­laan riip­puu taas mm. omas­ta mie­lenki­in­nos­ta, koulu­tuk­ses­ta, lap­su­u­den ympäristötek­i­jöistä jne.

    Tätä yleisä­lykkyyt­tä ei tietenkään voi­da suo­raa mita­ta, mut­ta yleis­es­ti usko­taan, että ÄO kor­rel­loisi sen kanssa varsin hyvin.

    Tämän kaltainen geneet­ti­nen deter­min­is­mi ja jopa jonkin­lainen oras­ta­va sosi­aal­i­dar­win­is­min kanssa flirt­tailu on mielestäni aika vaar­al­lista, kos­ka se muut­taa mon­imutkaiset ihmisyk­silöt numeeris­es­ti mitat­tavak­si kokon­aisu­udek­si ja uno­htaa, että inno­vaa­tioi­ta voi syn­tyä mitä eri­laisim­mis­sa paikois­sa – toi­sis­sa tietysti toden­näköisem­min ja toi­sis­sa epätodennäköisemmin. 

    Mitäpä jos het­ki kuitenkin mietit­täisi­in — vaik­ka ihan hypo­teet­tis­es­ti — että asia olisi tot­ta — ja pohdit­taisi­in mitä indikaa­tioi­ta sil­lä voisi olla — ja mitä seu­rauk­sia taas sil­lä, että ilmiön ole­mas­sa olo kiis­tet­täisi­in kaik­ista todis­teista huoli­mat­ta (kos­ka sosiaalidarwinismi)?

    Sisäl­lön­tuotan­to ja “pehmeäm­mät” alat ovat kuitenkin melkein yhtä tärkeitä, ken­ties jopa tärkeämpiä, kau­pal­lis­es­ti merkit­tävän sisäl­lön luomises­sa. En edes ilkeyk­sis­säni rupea arvu­ut­tele­maan esim. Crocs-kenkien, Ed Har­dyn vaat­tei­den tai Hel­lo Kit­ty ‑brändin luo­jien älykkyysosamääriä, mut­ta näi­den keksin­tö­jen brän­di­ar­voa ei voi kiistää kukaan. 

    Yksit­täi­sistä yksilöitä on tietysti vaikea men­nä sanomaan mitään, mut­ta alal­la kuin alal­la men­estyjät ovat yleen­sä sieltä älykkääm­mästä päästä. Poikkeuk­si­akin toki on.

  84. Vin­ha Perä:
    Kyse on siitä että palve­lut-käsite on paljon laa­jem­pi kuin mik­si sen ajattelet.

    Mitä niihin palvelui­hin sit­ten kuuluu?

    Entä mitä kuu­luu palvelui­hin, jois­sa palkat ovat pienet?

    Konkreti­soi jotenkin tilannetta.

  85. R.Silfverberg: Ker­taokaa nyt meille muille mikä se RF on. Mis­tä mä saan ostaa sel­l­aisen ihmevehkeen? Mil­loin insinöörit alka­vat puhua sel­l­aista kieltä että muutkin ymmärtävät?

    RF on lyhenne sanoista radio fre­quen­cy. Sil­lä tarkoite­taan sähkö­mag­neet­tisen säteilyn taa­ju­us­luet­ta 3 kHz — 300 GHz.

    Sin­ul­la on jo RF-ihmeve­hje. Insinöörit nyt vaan tup­paa­vat välil­lä ole­maan vähän vaikeasti ymmär­ret­täviä vatuloijia.

  86. Liian van­ha: Arvon­lisä ei ole suo­raan riip­pu­vainen henkilöstä .Ennen pyörän kek­simistä se saat­toi olla sitä , mut­ta nykyään tuot­tavu­us on neljä­nasian liitto:Henkilön,koneiden ‚tieto­jär­jestelmien ja työn organisoinnin 

    Aivan, mut­ta noista kolme viimeistä on ainakin peri­aat­teessa mah­dol­lista viedä sinne hal­patuotan­tomaa­han. Tuotan­to kan­nat­taa pitää Suomes­sa vain, jos joko noiden vien­nis­sä kauko­maille tulee ongelmia tai jos lis­tan ensim­mäi­nen on Suomes­sa parem­pi kuin kauko­mail­la. Postaus, jota kom­men­toi tun­tui lähtevän siitä ajatuk­ses­ta, että myös se on mah­dol­lista nos­taa korkealle tasolle kaikkien suo­ma­lais­ten työn­tek­i­jöi­den kohdal­la koulu­tus­ta käyt­tämäl­lä. Itse kyseenalaistin tämän oletuksen. 

    Nerokaan ei ole tuot­ta­va, jos koneet, tieto­jär­jestelmät ja työn organ­isoin­ti takkuavat. 

    Tietenkin näin, mut­ta tämä ei vas­taa siihen kysymyk­seen, että ovatko kaik­ki ei-nerot nos­tet­tavis­sa tuot­taviksi esim. noil­la sin­un mainit­semil­lasi keinoin.

  87. “On vaikea kiistää sitä, että älykkyysosamääräl­lä mitat­tu älykkyys on perin­nöl­listä. Tätä on selvitet­ty myös kaksostutkimuksilla.”

    Älykyyskin liu­den­tuu, har­voin kak­si superä­lykästä menee naimisi­in keskenään.

    Myöskään älykkyys ei olle stan­dar­d­ia, joten älykkyys voi kohdis­tua toisel­la matem­ati­ikkaan toisel­la ver­baal­isu­u­teen ja sil­loin lop­utule­ma ei ole yhtä älykäs kuin vanhemmat

    Toki voi käy­dä päin­vas­toinkin, per­imät voivat vahvis­taakin mut­ta se on harvinaisempaa

  88. Samaa mieltä OS:n kanssa älykkyy­destä. Mon­imutkainen jut­tu, mut­ta liit­tyy myös ihmisen perustem­pera­ment­ti­in (keskit­tymiskyky jne), joka on aika pitkälti syn­nyn­näi­nen. Toki kult­tuuri muokkaa tätä sit­ten ajan mit­taan. Nyky­isin monis­sa amerikkalai­sis­sa yliopis­tois­sa opiske­li­joista jopa puo­let opiske­li­joista on aasialaisperäisiä.

    Sit­ten varsi­naiseen asi­aan. Kyl­lä mielestäni Suomen yksi ongel­ma on se, että emme oikein osaa, emmekä ole arvosta­neet tarpeek­si kulut­ta­jatuot­tei­den tekoa ja markki­noin­tia. Hyviä esimerkke­jä on vähän. Monien tuot­tei­den valmis­tus on karan­nut Suomes­ta muualle. Tääl­lä ei enää tehdä kodinkonei­ta, ei juuri suk­si­akaan jne. Pelkästään Salomonin suk­site­hdas työl­listää Ran­skas­sa noin 3000 henkeä, onnek­si fir­ma on kuitenkin suo­ma­laises­sa omis­tuk­ses­sa (Amer Sports). Ulko­maiset kulut­ta­jatuoteketjut ovat val­lan­neet Suomen EU aikana. Ja nor­jalaiset ovat pystyneet tekemään sen vaik­ka ovat olleet EU:n ulkop­uolel­la (esim. XXXL, Dress­man, Cubus, Gigant­ti, Norve­g­ian jne). Myös ruokasek­to­ril­la olemme pär­jän­neet Tan­skaa ja Ruot­sia huonommin.

  89. Osmo Soin­in­vaara: Tämä on hyvin tule­htunut aihe, enkä ymmär­rä mik­si. Tule­htuneis­sa aiheis­sa ei voi luot­taa wikipediaan.

    Jostain syys­tä älykkyy­teen ja etenkin sen periy­tymiseen, pop­u­laa­tio­eroista puhu­mat­takaan suh­taudu­taan hyvin eri tavoin kuin mui­hin ihmisen ominaisuuksiin.

  90. Raimo K kom­men­toi: “Kun nyt noin hyvin tun­net laivan­raken­nusalaa, ker­ro­han siis, mik­si sak­salaisen kan­nat­taa tehdä laivo­ja Suomes­sa, vaik­ka Sak­sas­sa kaik­ki on paremmin?”

    Raimo K var­maan viit­taa siihen, että mik­si Mey­er Werft osti hil­jakkoin Per­non telakan.

    Vaik­ka en tuo­ta kaup­paa yksi­tyisko­htaisem­min tun­nekaan, tässä kommenttini:

    Mey­er­il­lä on van­has­taan ris­teily-laivoihin erikois­tunut telak­ka Papen­bur­gis­sa Saksassa. 

    Telak­ka sijait­see Ems-joen var­rel­la sisä­maas­sa ja laivo­jen täy­tyy kulkea 36 kilo­metrin mat­ka päästäk­seen merelle, mikä on mah­dol­lista vain nousuve­den aikana.

    Telakan omis­taa ja sitä johtaa Mey­erin per­he jo kuu­den sukupol­ven ajan ja sil­lä oli halu jatkaa yhä suurem­mik­si kas­vavien ris­teilyalus­ten rak­en­tamista. Siihen hei­dän oma telakkansa rupe­si ole­maan pieni, epäkäytän­nölli­nen ja kallis. 

    Sak­sas­sa siis ”kaik­ki oli huonommin”.

    Tässä vai­heessa Roy­al Caribbean Cruis­es Ltd.-varustamo oli tilaa­mas­sa uusia suur­ris­teil­i­jöitä ja siel­lä van­ha turku­lainen laivainsinööri-kol­le­gani Har­ri Kulo­vaara oli Exec­u­tive Vice President.

    Samaan aikaan Suomen val­tio haki yksi­ty­istä omis­ta­jaa Pohjo­is­maid­en parhaalle telakalle Pernossa.

    Tästä syn­tyikin sit­ten ”kolmikan­ta”, jon­ka perus­teel­la Mey­er sai sika­hal­val­la hienon telakan, sille Har­ril­ta heti ison tilauk­sen ja Suomen val­tio pääsi irti ”telak­ka-ongel­mas­taan”.

    Mitä tästä opimme:

    1) Suomen val­tion poli­itikko / virkamies ‑vetoinen sys­tee­mi ei pysty pyörit­tämään kan­nat­tavaa, riskialtista kan­sain­välistä busines­ta. Sen perse ei kestä merivettä!

    2) Suo­ma­laiset kiilusilmä-marx­i­laiset ovat pitäneet huolen siitä, ettei tänne pääse syn­tymään Mey­erin kaltaista yksi­ty­istä yrittäjyyttä.

    3) Täl­lais­ten laivo­jen omakus­tan­nushin­nas­ta vain noin 20% on työkus­tan­nuk­sia ja lop­ut mon­imutkaisia sys­teeme­jä ja mate­ri­aale­ja. Kyseessä on oikeas­t­aan kokon­aisen kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen noin 3 vuodessa!

    Vaatii huip­puta­son johta­ju­ut­ta, suun­nit­telua, organ­isoin­tikykyä, sekä kovaa ammat­ti­taitoa suo­ri­u­tua täl­lais­es­ta urakas­ta kun­ni­al­la, sovi­tun laadun, hin­nan ja aikataulun mukaisesti. 

    Esimerkik­si kuu­luisat japani­laiset telakat tyrivät matkus­ta­jalaivan rak­en­tamis-yri­tyk­sen­sä oikein Fukushi­ma-tyyli­in ja lopet­ti­vat koko homman.

    Näis­sä pro­jek­teis­sa pää­sevät suo­ma­lais­ten luon­taiset ylivoi­matek­i­jät oikeuk­si­in­sa: Geeneistä tule­va vas­tu­u­taot­ta­va tiim­i­työ­taito, kan­sain­välis­es­ti harv­inainen luotet­tavu­us ja kovata­soisen ammat­timiehen / — naisen osaaminen.

    Toiv­otan Per­non telakalle menestystä!

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lainen laivanrakentaja

  91. Liian van­ha:Ja väite , ettei ihmi­nen tee virheitä on tuules­ta tem­mat­tu, ihmi­nen tekee aina virheitä ja sys­teemin täy­tyy huoe­htia, että ne tule­vat korjattua.

    Noi­ta Syl­tyn main­os­tamia virheetön­tä työtä tekevät ovat Mus­tanaamioi­ta, mielikuvitusolentoja.

    Nyt taas pätk­it ihan itse kek­simääsi olkiukkoa.

    En ole väit­tänyt etteivätkö ihmiset tee virheitä, sil­lä kaik­ki niitä tekevät. Ero on siinä, että kun kaik­ki tekevät virheitä joskus, niin toiset tekevät niitä koko ajan. 

    Jos hit­saa­ja ei saa yhden yhtä tuotet­ta kasaan ilman virheitä, niin ker­ro min­ulle miten ihmeessä se tarkas­t­a­mi­nen ja kap­palei­den susit­ta­mi­nen ja kor­jaami­nen tekee kyseis­es­tä hit­sari­ta tuot­ta­van? Jos insinööri tuot­taa kelvot­to­mia piirus­tuk­sia, miten tarkas­ta­jan kor­jaa­mat virheet tekevät insinööristä tuot­ta­van? Ja tarkas­ta­jakaan ei huo­maa kaikkea. Jos joka ikisessä piirus­tuk­ses­sa on virhe, niin eihän siitä hom­mas­ta tule mitään. 

    Veisitkö itse auton kor­jaamolle, jos­sa asen­ta­ja tekee kaiken kah­teen ker­taan siten, että auto ei ole koskaan valmi­ina sil­loin kuin pitäisi?

  92. max: On help­po veika­ta, että tämä näkyy jol­lakin taval­la duu­nar­illekin. Ensikä­den tietoa ei ole.

    Toisaal­ta juuri näytet­ti­in ruot­salainen doku­ment­ti, jos­sa McJo­bit ovat sinne pesiy­tyneet ja niiden kaut­ta on muo­dos­tunut kak­sik­er­roksi­nen työ­markki­na, jos­sa alem­pi ker­ros on aikamoista hyväk­sikäyt­töä osa-aikaisuuksi­neen, jne.

    Mikko Kivi­ran­ta: Herät­tää kyl­lä kysymyk­sen mik­si ne yri­tyk­set jois­sa ruo­hon­ju­u­ri­ta­son sig­naalit ohjaa­vat resurssien allokoin­tia eivät jyrää keskusjo­hdet­tu­ja pois markkinoilta? 

    Omis­ta­jao­h­jaus? Monop­o­liase­ma? Voisi olet­taa keskusjo­htoisu­u­den kas­va­van koon mukaan ja keskusjo­htoisu­u­den myös mah­dol­lis­ta­van tehokkaam­man markki­noin­nin ja eksklusi­iviset kaup­pa­sopimuk­set bulkkikaup­po­jen kanssa, sopi­vasti hiero­tut tilaa­ja­sopimuk­set julk­ishallinnon ja muiden suurten taho­jen kanssa, jne.

    Samuli Saarel­ma: Minus­ta peru­songel­ma on kuitenkin mer­i­tokraat­tises­sa markkinataloudessa 

    Jep. Ongel­ma on siinä, että markki­na­t­aloudessa mer­i­tokra­t­ian käyt­tämä meri­it­ti on kyky saa­da rahaa. Ensin­näkin rahan han­kkimi­nen on valitet­tavasti sitä helpom­paa, mitä enem­män sitä on jo alku­jaankin. Toisek­si keinot, jol­la sitä han­ki­taan ovat valitet­tavasti markki­nan kannal­ta yhteismitallisia.

    Jaakko: Val­tion bud­jet­ti on viritet­ty muis­taak­seni 3 % kasvun mukaisesti 

    Minkä pitäisi jo suo­raan soit­taa kel­lo­ja, kos­ka EKP:n inflaa­tio­tavoite on vain 2%…

    Osmo Soin­in­vaara: Tämä on hyvin tule­htunut aihe, enkä ymmär­rä miksi. 

    Se hel­posti aiheut­taa kog­ni­ti­ivisen dis­so­nanssin ihmi­sis­sä, jot­ka usko­vat sekä mer­i­tokra­ti­aan että tasa-arvoon. Tämä sit­ten purkau­tuu ikäväl­lä tavalla.

  93. Coun­try­boy:
    Sit­ten varsi­naiseen asi­aan. Kyl­lä mielestäni Suomen yksi ongel­ma on se, että emme oikein osaa, emmekä ole arvosta­neet tarpeek­si kulut­ta­jatuot­tei­den tekoa ja markkinointia.Hyviä esimerkke­jä on vähän. Monien tuot­tei­den valmis­tus on karan­nut Suomes­ta muualle. Tääl­lä ei enää tehdä kodinkonei­ta, ei juuri suk­si­akaan jne. Pelkästään Salomonin suk­site­hdas työl­listää Ran­skas­sa noin 3000 henkeä, onnek­si fir­ma on kuitenkin suo­ma­laises­sa omis­tuk­ses­sa (Amer Sports). Ulko­maiset kulut­ta­jatuoteketjut ovat val­lan­neet Suomen EU aikana. Ja nor­jalaiset ovat pystyneet tekemään sen vaik­ka ovat olleet EU:n ulkop­uolel­la (esim. XXXL, Dress­man, Cubus, Gigant­ti, Norve­g­ian jne). Myös ruokasek­to­ril­la olemme pär­jän­neet Tan­skaa ja Ruot­sia huonommin. 

    Se suk­site­hdas jon­ka Amer omis­taa ulko­mail­la on alun­perin itä­val­ta­lainen Atom­ic eikä ran­skalainen Salomon. Vai ovatko ne sulautuneet?

    Toisaal­ta, kos­ka Atom­ic on vah­vasti las­ket­telusuk­simerk­ki, ja Suo­mi on alp­pi­hi­ih­dos­sa aina ollut kääpiö, niin ehkä parem­pi että “suo­ma­laiset” alp­pi­hi­ih­tovä­li­neet ovat piiloutuneet kes­ki-euroop­palaisen brändin taakse. 

    Suomen kulu­tus­tavara­te­ol­lisu­us sat­sasi sodan­jälkeisenä aikana pelkästään koti­maan markki­noille ja Neu­vos­toli­iton vien­ti­in. Jotain kuten kumisaap­pai­ta ja ves­s­apa­pe­ria ja makeisia saa­toi kulkeu­tua ruotsin­suo­ma­lais­ten ja ruot­salais­ten lai­va­tur­istien mukana Ruot­si­inkin niin että niiden ympäri syn­tyi omat fanit­ta­jat siinä kaik­ki. Kän­nykät syn­tyivät ihan vahin­gos­sa kun met­sä­te­ol­lisu­udelle piti rakrentaa sisäi­nen radioverkko met­säkonei­den, rekko­jen ja tehtaiden väliseen kommunikointiin.

    Ruot­sis­sa esim viihde­te­ol­lisu­us on aina ollut ihan eri ker­talu­okas­sa kuin mei­dän. Sil­loin kun se eräs kuu­luisa lauluk­vartet­ti jota epävireinen piano säesti jyräsi, niin Ruot­si sai laivalasteit­tain öljyä Neukku­las­ta vinyy­likiekko­ja vas­taan. Me joudut­ti­in anta­maan vai­h­dos­sa jäänmurtajia!

  94. Liian van­ha:
    “On vaikea kiistää sitä, että älykkyysosamääräl­lä mitat­tu älykkyys on perin­nöl­listä. Tätä on selvitet­ty myös kaksostutkimuksilla.”

    Älykyyskin liu­den­tuu, har­voin kak­si superä­lykästä menee naimisi­in keskenään.

    Myöskään älykkyys ei olle stan­dar­d­ia, joten älykkyys voi kohdis­tua toisel­la matem­ati­ikkaan toisel­la ver­baal­isu­u­teen ja sil­loin lop­utule­ma ei ole yhtä älykäs kuin vanhemmat

    Toki voi käy­dä päin­vas­toinkin, per­imät voivat vahvis­taakin mut­ta se on harvinaisempaa

    Tot­ta, huip­puä­lykkäät har­voin lisään­tyvät keskenään. Tämä on luon­nol­lista, kos­ka “Men­sa-tason” ihmisiä on vain 2 % pop­u­laa­tios­ta, joten poten­ti­aalisen kump­panin löytämi­nen tästä joukos­ta voi olla läh­es mah­do­ton­ta ‑etenkin kun puo­let tar­jokkaista on vielä väärää sukupuolta.

    Korkea älykkyys ei vält­tämät­tä ole mikään etu parisuhde­markki­noil­la. Älykkäil­lä on monas­ti omi­naisuuk­sia ja luon­teen­pi­irteitä, jot­ka eivät aina ole eduk­si kump­panin hur­maamises­sa. Älykkyys voi olla myös kirous.

    Älykkyy­den suh­teen pätevät ihmis­suhteis­sa ja parisuh­teessa sama yhden ja kah­den keski­ha­jon­nan sään­tö, jota tuli tutkail­tua kesäl­lä työelämään ja bore­outi­in liittyen:

    http://kyseenalaistava.blogspot.fi/2015/07/liian-korkea-alykkyysosamaara-aiheuttaa.html

  95. Osmo Soin­in­vaara:
    Todis­tus perin­nöl­lisyy­destä tulee kak­sois­tutkimuk­sen avul­la ja siinä siis mitataan tätä län­si­maista älykkyysosamäärää, joka on sekä sosi­aalis­es­ti että genet­tis­es­ti perinöllistä. 

    Ja miten se, että kak­sosten älykkyys on saman­laista, todis­taa jotain per­imästä yleensä?

  96. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’

    1) Suomen val­tion poli­itikko / virkamies ‑vetoinen sys­tee­mi ei pysty pyörit­tämään kan­nat­tavaa, riskialtista kan­sain­välistä busines­ta. Sen perse ei kestä merivettä!
    ‘snip’

    Toiv­otan Per­non telakalle menestystä!

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lainen laivanrakentaja 

    Ei kai kukaan edes puoli­to­sis­saan esit­tänyt, että val­tion olisi pitänyt ryhtyä Per­non telakkaa pyörit­tämään? Aja­tus on täysin absurdi.

    Se, että Mey­er oli Sak­sas­sa lievis­sä vaikeuk­sis­sa, ei mitenkään selitä sitä, että Mey­er osti juuri Per­non telakan, telakoita­han on maail­ma täyn­nä (ja nousu­vesiä tulee sään­nöl­lis­es­ti, yksikään lai­va ei ole vielä jäänyt jumi­in Papenburgiin).

    Syynä taisi olla, juuri se, että ‘suo­ma­laiset kiilusilmä-marx­i­laiset’ ovat pitäneet huolen siitä, että tänne pääsi syn­tymään juuri Per­non telakan ali­hank­in­taverkos­ton kaltaista yksi­ty­istä yrit­täjyyt­tä ja että Suomes­sa on varsin hyvä, vakaa toimintaympäristö.

  97. Perusjunt­ti: Mitä niihin palvelui­hin sit­ten kuuluu?

    Entä mitä kuu­luu palvelui­hin, jois­sa palkat ovat pienet?

    Konkreti­soi jotenkin tilannetta.

    Palvelui­ta ovat kaik­ki muut kuin lis­tan kak­si viimeistä eli
    — jalostus, joka on sitä per­in­teistä tehdasteollisuutta
    — alku­tuotan­to joka on maat­alout­ta, kalas­tus­ta tms.

    Esil­lä olleista fir­moista Koneel­la palvelu tarkoit­taa hissien huoltamista ja Nokial­la telev­erkko­jen ylläpi­toa. Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa kyse on isos­ta osas­ta liiketoimintaa.

    Nyky-yhteiskun­ta lakkaa toim­i­mas­ta kokon­aan jos lait­tei­ta ei huol­leta, jät­teitä kul­jete­ta pois jne.

    Kul­je­tus ja tur­is­mi ovat myös palveluita.
    Samoin ter­vey­den­huolto ja koulutus(palvelut) kuten nimetkin sanovat.

    Yksi­tyisen puolen ammat­tien palkkata­sos­ta löy­tyy tietoa täältä:

    http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2015091720275442_tb.shtml

    Pyytämäsi pari esimerkkiä poimit­tuna noista mata­la­palkkai­sista, jot­ka use­asti ovat nais­val­taisia alo­ja (tun­tipalkkoi­neen):

    - Puhe­lin- ja asi­akas­palvelukeskusten myyjät 10,05€

    - Sat­un­naistöi­den tek­i­jät 9,65€

    Tial­stokeskuk­selta löy­tynee tietoa myös julkisen puolen palkoista (palveluista):

    http://www.stat.fi/til/index.html

  98. Osmo Soin­in­vaara:
    kak­sos­tutkimuk­ses­sa keski­tytään kak­sosi­in, jot­ka syys­tä tai tois­es­ta ovat joutuneet erilleen toisistaan.

    Onko­han iäl­lä, jos­sa kak­soset ovat joutuneet erilleen, ja sil­lä, minkälaisi­in ympäristöi­hin siir­tyneet, mitään havait­tua merkitystä?

    Täl­lä erot­telul­la voitaisi­in hah­mot­taa perhe‑, ravinto‑, sairaus- jne. tek­i­jöi­den vaikutusta.

  99. Osmo Soin­in­vaara:

    On myös kiis­ta­ton­ta, että ÄO kaikkine puut­tei­neen ennus­taa erit­täin hyvin men­estymistä elämässä, olemat­ta tietenkään ain­oa selit­tävä tekijä. 

    Elämässä men­estymistä taitaa selit­tää vielä älykkyyt­täkin enem­män itsekon­trol­li. Itsekon­trol­li­in vaikut­ta­vat ympäristötek­i­jät enem­män kuin älykkyyteen. 

    The sig­nif­i­cance of self-control
    http://www.pnas.org/content/108/7/2639.full

    Duck­worth, A., & Selig­man, M. (2005). Self-dis­ci­pline out­does IQ in pre­dict­ing aca­d­e­m­ic per­for­mance in ado­les­cents. Psy­cho­log­i­cal Sci­ence, 16, 939–944.

    Mof­fitt, T., et al. (2011). A gra­di­ent of child­hood self-con­trol pre­dicts health, wealth, and pub­lic safe­ty. Pro­ceed­ings of the Nation­al Acad­e­my of Sci­ences, 108, 2693–2698.

    Tangney, J., Baumeis­ter, R., & Boone, A.L. (2004). High self-con­trol pre­dicts good adjust­ment, less pathol­o­gy, bet­ter grades, and inter­per­son­al suc­cess. Jour­nal of Per­son­al­i­ty, 72, 271–324.

    Evans GW, Rosen­baum J (2008) Self-reg­u­la­tion and the income-achieve­ment gap. Ear­ly Child Res Q 23:504–514.

  100. Raimo K: Ei kai kukaan edes puoli­to­sis­saan esit­tänyt, että val­tion olisi pitänyt ryhtyä Per­non telakkaa pyörit­tämään? Aja­tus on täysin absurdi.

    No ainakin esitet­ti­in, että val­tion raho­ja olisi pitänyt käyt­tää tilausten saamisek­si, t.s. tilanteen ennal­laaan pitämiseksi.

    Yksi­tyisel­lä puolel­la tuskin kukaan olisi ostanut iso­ja laivo­ja telakalta, joka, ja jon­ka emoy­htiö oli­vat tun­netusti konkurssin partaallla. 

    Suomen val­tion lupauk­sille olisi vain nos­tet­tu kul­makar­vo­ja ja ihmetelty. 

    Sen sijaan olen enem­män kuin samaa mieltä, että Meyrin päätök­si­in vaikut­ti koko suo­ma­laisen laivan­raken­nus­ketjun, m.l. duunarei­den, hyvä osaami­nen. Meil­lä on todel­la hyvä täl­laisen ketju­osaamisen historia.

    Telak­ka-marx­i­laisu­u­den suh­teen min­ul­la on Turun telakoil­ta aika eläviä muis­ti­jälk­iä 60-luvul­ta. Sen perus­teel­la en marx­sistien kun­ni­ak­si tätä väit­tämääsi hyväksy:

    Raimo K: ‘suo­ma­laiset kiilusilmä-marx­i­laiset’ ovat pitäneet huolen siitä, että tänne pääsi syn­tymään juuri Per­non telakan ali­hank­in­taverkos­ton kaltaista yksityistä.

    Marx­i­laisetko sen verkos­ton syn­nyt­tivät, tai päääs­tivät syn­tyämään? Eivät siis heit­elleet yhtään kapu­loi­ta rattaisiin?

    No, kyl­lä ne 60-luvun telakka­jo­hta­jat oli­vat täysin arro­gant­te­ja humoris­tisu­u­teen asti.

  101. Ville: H&M tai Ikea men­estyvät, mut­ta eivät hyvien tuot­tei­den vuok­si, vaan kos­ka tuot­teet ovat halpo­ja. Tuot­teet eivät kestä käyt­töä kauan, jol­loin kulut­ta­jat osta­vat jatku­vasti uutta.

    Kiitos kom­men­tista. Olen samaa mieltä siinä, että em. tuot­teet eivät usein kestä käyt­töä kauan. Toisaal­ta eivät ihmiset osta vaat­tei­ta pelkästään sen takia, että ne ovat halpo­ja. Kyl­lä niiden pitää olla mukavia pääl­lä, muodikkai­ta, hyvin leikat­tu­ja. H & M voit­taa Marimekon tässä. On kulut­ta­jan aliarvioimista sanoa, että H & M tuot­teet ovat laadut­to­mia ja silti asi­akkaat palaa­vat osta­maan uuden tuot­teen. Suomes­sakin oli hal­patavaraketju “Tiimari”, se meni konkurssi­in vaik­ka tuot­teet oli­vat halpoja.

  102. Tapio: No ainakin esitet­ti­in, että val­tion raho­ja olisi pitänyt käyt­tää tilausten saamisek­si, t.s. tilanteen ennal­laaan pitämiseksi.
    ‘snip’
    Telak­ka-marx­i­laisu­u­den suh­teen min­ul­la on Turun telakoil­ta aika eläviä muis­ti­jälk­iä 60-luvul­ta. Sen perus­teel­la en marx­istien kun­ni­ak­si tätä väit­tämääsi hyväksy.
    ‘snip’

    Jos en väärin muista, kysymys oli (pien­estä) lainas­ta ja vien­ti­taku­us­ta — ei telakan ottamis­es­ta val­tion haltuun.

    No se marx­i­laisu­us-heit­to oli tarkoitet­tu Korp­poolle, jon­ka mielestä marx­i­laiset ovat kaa­pan­neet Suomes­sa vallan.

    Muis­tan kyl­lä marx­i­laiset Turun telakalla 60–70-luvuilla, eivät ne telakan joh­dos­sa olleet, vaan lakkoen­nä­tyk­siä tehtaili­vat, mut­ta onhan siitä jo aikaa.

  103. Kun tääl­lä on paljon puhut­tu älykkyy­destä ja sen vaiku­tuk­ses­ta men­estyk­seen, niin olisi mie­lenki­in­toista ver­tail­la suo­ma­lais­ten älykkyyt­tä muiden maid­en kanssa.

    Muis­tan luke­neeni jostain että suo­ma­laiset ovat Euroopas­sa parhaas­ta päästä (ellei parhai­ta), mut­ta aasialais­ten kanssa ei pärjätä.

    No ehkä jotain osvi­it­taa saa OECD:n viimeisim­mästä koulu­ver­tailus­ta 15-vuo­ti­aille (matem­ati­ik­ka ja tiede). Siinähän suo­ma­laiset oppi­laat sijoit­tui­v­at kuu­den­nek­si ja aasialaiset val­ta­si­vat kärkipaikat.

    Merkit­tävää oli myös että taloudel­lisen kasvun ja koulu­tuk­sen tason/testeissä pär­jäämisen välil­lä näyt­ti ole­van yhteys.

    http://www.bbc.com/news/business-32608772

    Rank­ings based on maths and sci­ence, at age 15

    1. Sin­ga­pore
    2. Hong Kong
    3. South Korea
    4. Japan
    4. Taiwan
    6. Finland
    7. Estonia
    8. Switzerland
    9. Netherlands
    10. Canada

    The OECD eco­nom­ic think tank says the com­par­isons — based on test scores in 76 coun­tries — show the link between edu­ca­tion and eco­nom­ic growth.

  104. Tom­pe­lo:
    Riip­puu kai siitä, paljonko Suo­mi vielä köy­htyy ver­rat­tuna etenkin Sak­saan ja Ruot­si­in. Kun palkat laske­vat suh­teel­lis­es­ti, ali­hank­in­ta ainakin lisään­tyy. Veikkaisin. Onhan suo­ma­laisel­la teol­lisel­la työl­lä ihan hyvä maine nois­sa maissa. 

    Peri­aat­teessa noin, mut­ta Suomes­sa juuri suorit­ta­van por­taan palkat ovat kil­pailukyvyt­tömiä ver­rat­tuna muuhun EU:iin. Sen sijaan asiantun­ti­jat ja johta­jathan tääl­lä ovay halpo­ja. Eli jos kyse on vain hin­nas­ta, Suomes­sa kan­nat­taa teet­tää suun­nit­telua, mut­ta ei itse tuotet­ta, jos lin­jas­toa ei pystytä täysin automatisoimaan.

    Ongel­man syy on liian korkea veroaste. Suomes­sa on yksinker­tais­es­ti mah­do­ton­ta saa­da siedet­tävää elin­ta­soa pienel­lä pal­ka­lla. Siinä Suomea kan­nat­taa ver­ra­ta esimerkik­si Ran­skaan, jos­sa paljon suo­ma­laista duu­nar­ia pienem­mäl­lä pal­ka­lla saa ihan hyvän elin­ta­son. Silti Ran­skaa pide­tään ns. korkean vero­tuk­sen maana. STM:n mopo vain on karannut.

  105. Ana­ly­y­sis­sä päästäisi­in eteen­päin kun etsit­täisi­in syitä siihen mik­si samaan aikaan kun teol­lisu­u­den osu­us Suomen BKT:sta on laskenut 20% tietämi­in, on se pysynyt Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa 30 % paikkeilla.

    Kyl­lä Euroop­palaisil­la teol­lisu­usyri­tyk­sil­lä on mah­dol­lisuuk­sia pär­jätä globaalis­sa kil­pailus­sa — toisinkuin vihreät uskovat!

  106. R.Silfverberg: Se suk­site­hdas jon­ka Amer omis­taa ulko­mail­la on alun­perin itä­val­ta­lainen Atom­ic eikä ran­skalainen Salomon. Vai ovatko ne sulautuneet?

    Amer omis­taa molem­mat suk­site­htaat. Amer Sportsin tuote­merkke­jä ovat Wil­son, Suun­to, Atom­ic, Pre­cor, Mav­ic, Arc’teryx ja Salomon.

  107. Kalle:
    ‘snip’
    Ongel­man syy on liian korkea veroaste. Suomes­sa on yksinker­tais­es­ti mah­do­ton­ta saa­da siedet­tävää elin­ta­soa pienel­lä pal­ka­lla. Siinä Suomea kan­nat­taa ver­ra­ta esimerkik­si Ran­skaan, jos­sa paljon suo­ma­laista duu­nar­ia pienem­mäl­lä pal­ka­lla saa ihan hyvän elin­ta­son. Silti Ran­skaa pide­tään ns. korkean vero­tuk­sen maana. STM:n mopo vain on karannut. 

    Ran­s­ka? Mik­si et ver­taa Tan­skaan tai Ruot­si­in (tai jopa Nor­jaan, joka on vähän eri jut­tu), jois­sa veroaste on vieläkin korkeampi.

    Juuri Ruot­si on aika hyvä ver­tailuko­hde, sitä kade­hdi­taan ja hauku­taan — ja halu­taan ottaa mallia, mut­ta mitään ei tapahdu.

    Yri­tysvero­tuk­sen suh­teen olen enem­män ja enem­män taipu­vainen kan­nat­ta­maan Viron mallia (ehkä hie­man suo­ma­laisek­si säädet­tynä, ei kuitenkaan vesitet­tynä kuten meil­lä on tapana).

  108. Kalle:
    Ongel­man syy on liian korkea veroaste. Suomes­sa on yksinker­tais­es­ti mah­do­ton­ta saa­da siedet­tävää elin­ta­soa pienel­lä pal­ka­lla. Siinä Suomea kan­nat­taa ver­ra­ta esimerkik­si Ran­skaan, jos­sa paljon suo­ma­laista duu­nar­ia pienem­mäl­lä pal­ka­lla saa ihan hyvän elin­ta­son. Silti Ran­skaa pide­tään ns. korkean vero­tuk­sen maana. STM:n mopo vain on karannut. 

    Pitäisi analysoi­da tarkemin mihin suo­ma­lainen ja ran­skalaine duu­nari käyt­tää rahansa ja mitä se kus­sakin maas­sa siedet­tävä elin­ta­so on. 

    Elämän­tyyleis­säkin on ero­ja. Siinä mis­sä suo­ma­laisen on ker­ran vuodessa päästävä Thaima­han niin ran­skalaiselle kel­van­nee lähempänä ole­va kohde tai koti­maa? Ran­skas­sa ruo­ka ja ainakin alko­holi on tun­netusti halvem­paa kuin meilä, paljonko ran­skalaisen ostosko­ri­in uppoaa suo­ma­laiseen ver­rat­tuna? sit­ten se tärkein asia minkä takia vero­ja kerätään: Koulu­tus, ter­vey­den­hoito ja sosi­aalisek­tori. Kuin­ka taval­lista se on ran­skas­sa että mum­mo asuu las­ten­sa luona? Opiskeeko suh­teessa yhtä paljon ran­skalais­nuo­ria yliopis­tossa kuin suo­ma­laisia? Mil­laiset eläk­keet on ran­skalaisil­la jos ei ole pistänyt itse jemmaan?

  109. Vin­ha Perä:
    Kun tääl­lä on paljon puhut­tu älykkyy­destä ja sen vaiku­tuk­ses­ta men­estyk­seen, niin olisi mie­lenki­in­toista ver­tail­la suo­ma­lais­ten älykkyyt­tä muiden maid­en kanssa.

    Muis­tan luke­neeni jostain että suo­ma­laiset ovat Euroopas­sa parhaas­ta päästä (ellei parhai­ta), mut­ta aasialais­ten kanssa ei pärjätä.

    No ehkä jotain osvi­it­taa saa OECD:n viimeisim­mästä koulu­ver­tailus­ta 15-vuo­ti­aille (matem­ati­ik­ka ja tiede). Siinähän suo­ma­laiset oppi­laat sijoit­tui­v­atku­u­den­nek­si ja aasialaiset val­ta­si­vat kärkipaikat.

    Merkit­tävää oli myös että taloudel­lisen kasvun ja koulu­tuk­sen tason/testeissä pär­jäämisen välil­lä näyt­ti ole­van yhteys.

    http://www.bbc.com/news/business-32608772

    Rank­ings based on maths and sci­ence, at age 15

    1. Sin­ga­pore
    2. Hong Kong
    3. South Korea
    4. Japan
    4. Taiwan
    6. Finland
    7. Estonia
    8. Switzerland
    9. Netherlands
    10. Canada

    The OECD eco­nom­ic think tank says the com­par­isons – based on test scores in 76 coun­tries – show the link between edu­ca­tion and eco­nom­ic growth.

    Pohdiske­lin älykkyy­den vaiku­tus­ta kansakun­tien men­estyk­seen heinäku­us­sa. Tuos­ta kir­joituk­ses­ta löy­dät myös kar­tan eri Euroopan maid­en kan­so­jen keskimääräis­es­tä älykkyysosamäärästä. Jokainen tehnööt omat johtopäätöksensä.

    Kir­joi­tus kart­toi­neen löytyy:

    http://kyseenalaistava.blogspot.fi/2015/07/alykkyys-ja-talouskriisit.html

  110. Nyt en voi kuin häm­mästel­lä tätä näkökan­taa, kun yleen­sä olen kanssasi samaa mieltä. 

    Heit­to Marimekkoon on löysä ja voisin heit­tää muiden yri­tys­ten nim­iä samal­la taval­la. Myöskään et huomioi mil­lään taval­la, miten Suomes­sa koti­paikkaansa pitävä yri­tys hyö­ty­isi laadukkaam­mista tuot­teista, vaik­ka ne valmis­tet­taisi­in muualla.

    Itsepetos­ta on kuvitel­la, että Suomen ongel­mat ovat vain kus­tan­nuskil­pailukyvyssä ja kun­han vain tuo­tamme 10 % halvem­mal­la sitä samaa kuin aina ennenkin niin ongel­mat ratkea­vat. Tähän­hän perus­tuu nyky­hal­li­tuk­sen koko ohjel­ma ja sen vuok­si edessä on neljä hukkaan menevää vuot­ta. Edelli­nen hal­li­tus ei ole ain­oa, joka siihen kykenee.

    Tuot­tei­den laadul­la ja yri­tys­ten strate­gis­ten päätösten laadul­la on olen­nainen merkitys. 

    Moni kän­nykkäyri­tys porskut­taa, mut­ta vain Nokia tip­pui kos­ka ei sat­san­nut kos­ke­tus­näyt­töön eikä siir­tynyt Androidi­in. Samoin ruot­salaisil­la met­sä­te­ol­lisu­usyri­tyk­sil­lä menee suo­ma­laisia parem­min, kos­ka siel­lä ei yksisilmäis­es­ti laitet­tu kaikkia panok­sia hienoi­hin pain­opa­perei­hin, vaan ymmär­ret­ti­in myös kulut­ta­jatuot­tei­ta, talous­pa­pere­i­ta ja vaippoja. 

    Suo­ma­laiset yri­tysjo­hta­jat eivät osaa ja uskalla yrit­tää laa­jen­taa markki­nao­suuk­si­aan tuot­teitaan kehit­tämäl­lä. He luot­ta­vat — ja ilmeis­es­ti viisaasti — että val­tio pelas­taa hei­dät aina (Kela-mak­sun pois­to, yri­tysveron alen­nus, sotu­mak­sun alen­nus). Nyt hal­li­tuk­sen päätök­set jälleen ker­ran estävät ajat­telun muut­tamista ja huomion kiin­nit­tämistä laatuun. 

    Yri­tyk­sille ja niiden omis­ta­jille riit­tää, että hin­to­ja las­ke­taan, saneer­ataan lisää ja annetaan voitot osinkoina pois. Ketään ei tun­nu kiin­nos­ta­van pitkän tähtäi­men näköalat ja todel­li­nen suo­ma­laisen teol­lisu­u­den rakennemuutos. 

    Riit­tääkö tämä sinullekin?

    Yri­tys­ten tulisi laka­ta tuot­ta­mas­ta vain niitä hevos­ta suurem­pia, busi­ness-to-busi­ness-investoin­ti­tuot­tei­ta ja miet­tiä enem­män kulut­ta­jatuot­tei­ta, joi­hin kytkey­tyy palve­lu­tuotan­toa ja sen globaalia myyntiä. 

    Ei anneta enää yri­tyk­sille kus­tan­nuskil­pailukyvyk­si nimet­tyä keppihevosta. 

    Jos Lumi­an hin­ta las­kee 5–10 %, ei se mene sen parem­min kau­pak­si. Jos pain­opa­perin hin­ta las­kee 5–10 %, ei se juuri vaiku­ta. Jos sen sijaan tuo­tamme — tai suun­nit­telemme Suomes­sa — tuot­tei­ta joi­ta halu­taan, se voi mak­saa enemmänkin.

    Mainit­sit Koneen hissit ja se onkin hyvä esimerk­ki. Kone on kehit­tänyt kone­huoneet­toman hissin (=laatu) ja sen tuloista suuri osa tulee nykyään palve­lu­tuotan­nos­ta (=raken­nemuu­tos).

    “Sitä samaa kuin aina ennenkin mut­ta halvem­mal­la ja hiosta­mal­la vaik­ka ham­paat irvessä” ‑poli­ti­ik­ka ei toi­mi. Suo­mi on kuin se suo­ma­lainen, joka istuu päiväkau­sia muu­ra­hais­pesässä päästäk­seen ennä­tys­ten kir­jaan sen sijaan, että kek­sisi jotain muuta. 

    Olisi aika kään­tää katse yri­tys­ten strate­gisi­in virheisi­in ja oppia niistä. Tämä tun­tuu ole­van tabu. EK tietenkin tekee kaikken­sa, ettei niistä puhut­taisi, mut­ta talousti­eteeseen vakavasti suh­tau­tu­van pitäisi ottaa nekin kun­non analyysiin. 

    Ja vastik­keet­toman rahan heit­te­ly yri­tyk­sille tulisi lopet­taa. En ole näh­nyt keskustelus­sa YHTÄÄN ANALYYSIÄ siitä, mis­sä muo­dos­sa yri­tyk­siä kan­nat­taisi tukea, että kansan­taloudelli­nen hyö­ty olisi suurin. Ihmette­len miksi?

  111. Kalle:
    Ongel­man syy on liian korkea veroaste. Suomes­sa on yksinker­tais­es­ti mah­do­ton­ta saa­da siedet­tävää elin­ta­soa pienel­lä pal­ka­lla. Siinä Suomea kan­nat­taa ver­ra­ta esimerkik­si Ran­skaan, jos­sa paljon suo­ma­laista duu­nar­ia pienem­mäl­lä pal­ka­lla saa ihan hyvän elin­ta­son. Silti Ran­skaa pide­tään ns. korkean vero­tuk­sen maana. STM:n mopo vain on karannut. 

    Onko siis väit­teesi, että matal­ien tulo­jen vero­tus on Suomes­sa tiukkaa? Yleen­sä Suomea on moitit­tu jyrkästä pro­gres­sios­ta, mut­ta nyt sinä väität, että juuri mata­lat­u­lois­t­en elämä muut­tuu sietämät­tömäk­si korkei­den vero­jen vuoksi. 

    Itse väit­täisin, että korkeal­la hin­tata­sol­la (esim. ruooka) on paljon enem­män tekemistä sen kanssa, mik­si elämä voi olla tiukkaa mata­lat­u­loiselle Suomessa.

  112. Osmo Soin­in­vaara:
    On vaikea kiistää sitä, että älykkyysosamääräl­lä mitat­tu älykkyys on perin­nöl­listä. Tätä on selvitet­ty myös kaksostutkimuksilla.
    ‘snip’

    On muuten aika help­poa tode­ta, että ÄO ei periydy.

    Kos­ka on aika kauan siitä kun yritin (huonol­la men­estyk­sel­lä) opiskel­la psykolo­giaa, joten tsekkailin vähän, mitä asi­as­ta nyky­isin san­o­taan. Käsi­tyk­set eivät ole 40 vuo­den aikana kovin paljon muut­tuneet, täs­men­tyneet kylläkin.

    Jos ympäristö määritel­lään sosioekonomisek­si ase­mak­si, on havait­tu (USA:ssa), että mikäli alem­mas­sa ase­mas­sa ole­va lap­si adop­toidaan korkeam­mas­sa ase­mas­sa ole­vaan per­heeseen, lapsen ÄO nousee 12–18 pis­tet­tä (aika paljon) ver­rat­tuna porukkaan, joka jää sinne alem­paan ase­maan. Ei tue perinnöllisyysoletusta!

    Älykkyy­den periy­tymistä kan­nat­ta­vat ovat yleen­sä niitä, jot­ka kan­nat­ta­vat myös valkoisen rodun ylem­myyt­tä (tästä ei nyt liene kysymys), mut­ta he ovat joutuneet ikäväk­seen huo­maa­maan (USA:ssa), että aasialaiset aja­vat ohitse. Sosioekonomisen ase­man parane­m­i­nen liit­tyy myös tähän asiaan.

  113. Kivikenkä: Pohdiske­lin älykkyy­den vaiku­tus­ta kansakun­tien men­estyk­seen heinäku­us­sa. Tuos­ta kir­joituk­ses­ta löy­dät myös kar­tan eri Euroopan maid­en kan­so­jen keskimääräis­es­tä älykkyysosamäärästä. Jokainen tehnööt omat johtopäätöksensä.

    Kir­joi­tus kart­toi­neen löytyy:

    http://kyseenalaistava.blogspot.fi/2015/07/alykkyys-ja-talouskriisit.html

    Mie­lenki­in­toinen tulos tuos­sa Lynn & Van­hanen tutkimuk­ses­sa. Näyt­täisi osu­van yhteen tuon viimeisim­män OECD-tutkimuk­sen kanssa myös.

    Koulu­tuk­sel­la on ilmeis­es­ti iso vaiku­tus AÖ-testien tulok­seen, kuten seu­raavas­ta läh­teestä ilmenee:

    http://jakubmarian.com/are-we-born-with-a-certain-iq/

    Many stud­ies indi­cate that chil­dren who do not attend school for one rea­son or anoth­er score low­er on the tests than their reg­u­lar­ly attend­ing peers. One espe­cial­ly unfor­tu­nate exam­ple of that prin­ci­ple appeared in the 1960s, when some Vir­ginia coun­ties closed their pub­lic schools to avoid racial inte­gra­tion. Com­pen­sato­ry pri­vate school­ing was avail­able only for white chil­dren. On aver­age, the African-Amer­i­can chil­dren who received no for­mal edu­ca­tion dur­ing that peri­od fell back at a rate of about six IQ points per year.

    Lisäk­si AÖ-arvot ovat ajanko­htari­ip­pu­vaisia, siten että esim. USA:ssa arvot ovat nousseet 3:lla pis­teel­lä per vuosikym­men (Fly­nn-efek­ti).

    Jois­sain mais­sa, kuten Nor­ja ja Tan­s­ka tuo nousu on nyt­tem­min näyt­tänyt pysähtyneen tai jopa vai­h­ta­neen suuntaa.

    Nousu on koskenut mata­lampi AÖ-arvo­ja, parhaim­mat ei ole nousseet, näin ymmärsin eri lähteistä.

  114. Raimo K: On muuten aika help­poa tode­ta, että ÄO ei periydy. 

    Huh. No, mik­si sit­ten empi­iriset kokeet osoit­ta­vat päinvastaista?

    Kos­ka on aika kauan siitä kun yritin (huonol­la men­estyk­sel­lä) opiskel­la psykolo­giaa, joten tsekkailin vähän, mitä asi­as­ta nyky­isin san­o­taan. Käsi­tyk­set eivät ole 40 vuo­den aikana kovin paljon muut­tuneet, täs­men­tyneet kylläkin. 

    Kyl­lä ovat muut­tuneet. Tab­u­la rasa ajat­telu, joka aiem­min val­lit­si psykolo­gias­sa ollaan vih­doin aja­mas­sa sinne maan­rakoon, mihin se kuu­luukin. Jos asi­as­ta halu­at lukea enem­män, lue Steven Pinker: Blank Slate. 

    Jos ympäristö määritel­lään sosioekonomisek­si ase­mak­si, on havait­tu (USA:ssa), että mikäli alem­mas­sa ase­mas­sa ole­va lap­si adop­toidaan korkeam­mas­sa ase­mas­sa ole­vaan per­heeseen, lapsen ÄO nousee 12–18 pis­tet­tä (aika paljon) ver­rat­tuna porukkaan, joka jää sinne alem­paan ase­maan. Ei tue perinnöllisyysoletusta!

    Miten tuo muka osoit­taa, ettei älykkyys olisi perin­nöl­listä? Tarkoi­tatko samal­la tavoin, että jos ali­rav­it­se­muk­ses­ta kärsinyt lap­si tuo­daan kun­non ruok­i­tuk­sen piiri­in, ja hän sen ansios­ta kas­vaa pidem­mäk­si kuin nälkään elämään jääneen­sä sis­aruk­set, ei ihmisen pitu­uskaan ole periytyvää? 

    Min­un käsi­tyk­seni tutkimuk­sen nykyti­las­ta on se, että vähin­tään 50% älykkyy­destä kat­so­taan perin­nöl­lisek­si. Wikipedi­as­ta kopioituna:“A 1996 state­ment by the Amer­i­can Psy­cho­log­i­cal Asso­ci­a­tion gave about 0.45 for chil­dren and about .75 dur­ing and after adolescence.”

    Se, että lop­pu on ympäristön vaiku­tus­ta, ei tietenkään tarkoi­ta, etteikö tuo­ta perin­nöl­listä osu­ut­ta olisi. 

    Älykkyy­den periy­tymistä kan­nat­ta­vat ovat yleen­sä niitä, jot­ka kan­nat­ta­vat myös valkoisen rodun ylem­myyt­tä (tästä ei nyt liene kysymys), mut­ta he ovat joutuneet ikäväk­seen huo­maa­maan (USA:ssa), että aasialaiset aja­vat ohitse. 

    Minus­ta asia on päin­vas­toin. Tab­u­la rasaa aja­vat ovat läht­e­neet juuri siitä ajatuk­ses­ta, että ihmiset ovat tasa-arvoisia, kos­ka älykkyys ei ole periy­tyvää. Juuri he ovat olleet joutuneet ikäväk­seen huo­maa­maan, että koko hei­dän ide­olo­giansa peruskivi on muren­tu­mas­sa. Minus­ta ihmis­ten tasa-arvo ei riipu siitä, ovatko he älykkäitä vaiko eivät ja ovatko saa­neet älykkyyten­sä perin­nöl­lis­es­ti vai miten.

  115. “Inter­ista” kir­joit­ti painavaa asi­aa!! oOleelli­nen puheenvuoro!
    (vrt. keskustelu älykkyy­destä tässä yhtey­dessä on ihan hoopoota!)

    mm.
    “Yri­tyk­sille ja niiden omis­ta­jille riit­tää, että hin­to­ja las­ke­taan, saneer­ataan lisää ja annetaan voitot osinkoina pois. Ketään ei tun­nu kiin­nos­ta­van pitkän tähtäi­men näköalat ja todel­li­nen suo­ma­laisen teol­lisu­u­den rakennemuutos.”

    Onko­han kukaan tehnyt ana­lyysiä siitä eroaako suo­ma­lais­ten yri­tys­ten osinko­jakopoli­ti­ik­ka sak­salais­ten ja ruot­salais­ten yri­tyk­sen osinkopoli­ti­ikas­ta? Välil­lä herää epäi­ly siitä, että suo­ma­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä on omak­sut­tu share­hold­er val­ue ajat­telus­ta ortodok­sisin kanta!
    Tuoreena esimerkkinä Nokian Renkaat, osinko­ja on pakkomieli jakaa samal­la taval­la, vaik­ka markki­naym­päristössä (vrt. Venäjä) on tapah­tunut ikäviä yllä­tyk­siä. Tahtipuikkoa taitaa heilut­taa tässä asi­as­sa Nordea suurim­pana omistajana. 

    On todel­li­nen vaara, että Sip­ilän hal­li­tuk­sen toimen­piteet ei edis­tä mitenkään näi­den yri­tys­ten investoin­te­ja ja uuden kehit­tämistä, vaan saadut edut mak­se­taan suurek­si osak­si omis­ta­jille. Toivoa kuitenkin sopii, että paketista ei tule ihan sel­l­aista fiaskoa kuin Kataisen hal­li­tuk­sen veroalennus!

  116. Raimo K:

    Jos ympäristö määritel­lään sosioekonomisek­si ase­mak­si, on havait­tu (USA:ssa), että mikäli alem­mas­sa ase­mas­sa ole­va lap­si adop­toidaan korkeam­mas­sa ase­mas­sa ole­vaan per­heeseen, lapsen ÄO nousee 12–18 pis­tet­tä (aika paljon) ver­rat­tuna porukkaan, joka jää sinne alem­paan ase­maan. Ei tue perinnöllisyysoletusta!

    Periy­tyvyys on lap­su­u­den ja nuoru­u­den aikana vain 0.2–0.4 ja vas­ta aikuisu­udessa nous­taan lukemi­in 0.8.

    Tämä muuten lie­nee aivan käypä seli­tys esim. sille mik­si Yhdys­val­lois­sa heikoista sosioekonomi­sista oloista kotoisin olevile jär­jeste­tyt eri­ty­isope­tu­so­hjel­mat näyt­tävät tehoa­van “valkoiseen roskasakki­in” samal­la kun mustien slum­mi­las­ten kohdal­la panos­tuk­set näyt­tävät val­u­van hukkaan koulu­jen pää­tyt­tyä. (Ohjelmien aikana selkeitä paran­nuk­sia molem­mis­sa ryh­mis­sä on toki havaittavissa.)

  117. Osmo Soin­in­vaara:
    Siitä, että ympäristö vaikut­taa älykkyy­teen ei seu­raa, ettei per­imä vaiku­ta lainkaan. 

    Ei kai sitä kukaan kiistäkään, mut­ta kuin­ka paljon? Se on itse asi­as­sa mah­do­ton selvit­tää tarkasti, sil­lä ympäristöä ei voi vakioi­da — ts. kah­ta täysin saman­laista ympäristöä ei ole.

  118. Kivikenkä: Korkea älykkyys ei vält­tämät­tä ole mikään etu parisuhde­markki­noil­la. Älykkäil­lä on monas­ti omi­naisuuk­sia ja luon­teen­pi­irteitä, jot­ka eivät aina ole eduk­si kump­panin hur­maamises­sa. Älykkyys voi olla myös kirous.

    Näin on, älykyys on myös rasite , etenkin jos on kas­vanut eril­lään taviksista.

    Ja älykkääl­läkin on paljon mui­ta luon­teen­pi­irteitä: Älykäs voi olla laiska tai älykäs voi olla psykopaat­ti tai umpikiero, kiusaa­ja etc

    Ja älykäs voi olla kiin­nos­tunut aivan muus­ta kuin hänen lah­jakkuuten­sa edellyttäisi

    Käsi­tys lah­jakku­ud­es­ta on ongelmallinen:Usein lah­jakku­us ymmär­retään samak­si kuin älykkyys. Älykkyys on kuitenkin vain yksi lah­jakku­u­den puolista. Lah­jakku­u­den käsite on sidok­sis­sa aikaan ja kult­tuuri­in. Lah­jakas ihmi­nen luo tuot­tei­ta tai tar­joaa palvelu­ja, joi­ta tarvi­taan hänen kulttuurissaan 

    Hyvä esimerk­ki älykkyy­den harhas­ta on James Woods:Hänen ÄO on arvioitu 180 eli huip­puä­lykäs, mut­ta hän on kuitenkin pää­tynyt B‑luokan filmien tähdeksi.

    Ja USA:ssa on päät­tymässä 90 vuot­ta kestänyt seu­ran­tatutkimus: On seu­rat­tu n 1700 huip­puä­lykästä henkilöä läpi hei­dän elämänsä.

    Lop­putule­ma on, että melkien kaik­ki eliv­ät taval­lisen keskilu­okan elämän.Ehkä vähän lev­eäm­min kuin tavis keskilu­okkainen, mut­ta ken­estäkään ei tul­lut uut­ta Ein­steinia eikä Rockefelleria.

  119. Inter­ista: Ja vastik­keet­toman rahan heit­te­ly yri­tyk­sille tulisi lopet­taa. En ole näh­nyt keskustelus­sa YHTÄÄN ANALYYSIÄ siitä, mis­sä muo­dos­sa yri­tyk­siä kan­nat­taisi tukea, että kansan­taloudelli­nen hyö­ty olisi suurin. Ihmette­len miksi

    Nokian tietoli­ikenne ja kän­nykkäbusi­ness pääsi lentoon, kos­ka yri­tyk­sesä oli ihmisiä, jot­ka uskoi­vat tulevaisuuteen.Björn West­er­lund huole­hti, ettei elek­tron­i­ik­ka ajet­tu alas vaik­ka se teki tap­pi­o­ta parikym­men­tä vuotta

    Toinen tuki tuli val­ti­ol­ta, val­tio osti tekni­ikkaa, joka ei niin hyvää ollut, mut­ta oli kuitenkin koti­maista. Se tuki myös vinetiä eli Nokian tekni­ikkaa annet­ti­in kehi­tys­a­punakin ja näin NOkia sai tärkeitä ref­er­ensse­jä, alal­la kun vaa­di­taan field proven teknolo­giaa, joten pää­navaami­nen on vaikeaa

    Kol­mas tuki oli val­tion tuki kehi­tyk­sessä, Telen asi­akkaat oli­vat tietämät­tään koekaniineina
    Val­tio oli pää­vas­tu­us­sa NMT verkon speksaamises­sa ja kehit­telyssä, samoin GSM:n speksaamisessa 

    Valmis­ta­jat otti­vat pää­vas­tu­un vas­ta 1990 luvun alus­sa , mut­ta Nokian tietoli­ikenne seisoi sil­loin jo omia jaloillaan

  120. ripa:
    “Interista”kirjoitti painavaa asi­aa!! oOleelli­nen puheenvuoro!
    (vrt. keskustelu älykkyy­destä tässä yhtey­dessä on ihan hoopoota!)

    mm.
    “Yri­tyk­sille ja niiden omis­ta­jille riit­tää, että hin­to­ja las­ke­taan, saneer­ataan lisää ja annetaan voitot osinkoina pois. Ketään ei tun­nu kiin­nos­ta­van pitkän tähtäi­men näköalat ja todel­li­nen suo­ma­laisen teol­lisu­u­den rakennemuutos.”

    Onko­han kukaan tehnyt ana­lyysiä siitä eroaako suo­ma­lais­ten yri­tys­ten osinko­jakopoli­ti­ik­ka sak­salais­ten ja ruot­salais­ten yri­tyk­sen osinkopolitiikasta?Välillä herääepäi­ly siitä, että­suo­ma­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä on omak­sut­tu share­hold­er val­ue ajat­telus­ta ortodok­sisin kanta!
    Tuoreena esimerkkinä Nokian Renkaat, osinko­ja on pakkomieli jakaa samal­la taval­la, vaik­ka markki­naym­päristössä (vrt. Venäjä) on tapah­tunut ikäviä yllä­tyk­siä. Tahtipuikkoa taitaa heilut­taa tässä asi­as­sa Nordea suurim­pana omistajana. 

    On todel­li­nen vaara, että Sip­ilän hal­li­tuk­sen toimen­piteetei edis­tä mitenkään näi­den yri­tys­ten investoin­te­ja ja uuden kehit­tämistä, vaan saadut edut mak­se­taan suurek­si osak­si omis­ta­jille. Toivoa kuitenkin sopii, että­paketista ei tule ihan sel­l­aista fiaskoa kuin Kataisen hal­li­tuk­sen veroalennus!

    Nokian Renkaiden kohdal­la tilanne on se, että heil­lä on Venäjäl­lä kak­si mod­er­nia tehdas­ta ja Suomes­sa yksi van­ha ja tuoteke­hi­tys, markki­noin­ti ja johto. Pietarin lähel­lä renkaiden teko mak­saa vain 1/3 osa siitä mitä Suomes­sa. Laatu on samaa tasoa. On help­po arva­ta mihin lisä­työ­paikat tule­vat ja mis­tä ne häviävät vapaas­sa markkinataloudessa.

    Ongel­ma on se juuri, että suo­ma­laiset fir­mat siirtävät tuotan­toaan muualle. Tääl­lä on jäykem­mät työ­markki­nat (mm. yleis­si­tovu­us toisin kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa), suurem­mat yli­työpros­en­tit jne. En minäkään usko, että hal­li­tuk­sen toimil­la syn­tyy paljoa uusia työ­paikko­ja, mut­ta ne voivat ehkä pado­ta niiden karkaamista Suomes­ta. Täältähän on hävin­nyt lyhyessä ajas­sa 50000 teol­lista työpaikkaa.

  121. Raimo K: Ei kai sitä kukaan kiistäkään, mut­ta kuin­ka paljon? Se on itse asi­as­sa mah­do­ton selvit­tää tarkasti, sil­lä ympäristöä ei voi vakioi­da – ts. kah­ta täysin saman­laista ympäristöä ei ole. 

    Niin, ympäristön täysi vakioin­ti on mah­do­ton­ta. Sen sijaan perin­nöl­liset seikat on mah­dol­lista vakioi­da. Tämä tehdään juuri niis­sä kak­sois­tutkimuk­sis­sa, joi­hin tässä on viitat­tu ja näi­hin perus­tuu juuri se, mitä on san­ot­tu älykkyy­den periytyvyydestä. 

    Sinäl­lään muuten has­su tuo “ei kai sitä kukaan kiistäkään”, kun hyp­päsit keskustelu­un kommentilla:“On muuten aika help­poa tode­ta, että ÄO ei periy­dy.” Minus­ta tuo on kyl­lä älykkyy­den perin­nöl­lisyys­seikko­jen kiistämistä.

  122. ripa:

    Onko­han kukaan tehnyt ana­lyysiä siitä eroaako suo­ma­lais­ten yri­tys­ten osinko­jakopoli­ti­ik­ka sak­salais­ten ja ruot­salais­ten yri­tyk­sen osinkopolitiikasta?Välillä herääepäi­ly siitä, että­suo­ma­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä on omak­sut­tu share­hold­er val­ue ajat­telus­ta ortodok­sisin kanta! 

    Boston Con­sult­ing Groupin Val­ue Cre­ators ‑rapor­tis­sa pohjo­is­mai­sista pörssiyri­tyk­sistä jos­ta Kaup­pale­hti taan­noin teki artikke­lin selviää, että Suo­mi on hän­nil­lä ja Ruot­si kär­jessä (2010–2015). Tulok­sista pitäisi har­mon­isoi­da pois kurssi­nousu. Mut­ta aika hel­posti voi veika­ta, että ruot­salaiset yri­tyk­set ovat vähin­tään yhtä omis­ta­jaystäväl­lisiä kuin suo­ma­laiset mitä tulee päätös­val­taan. Mikä on tietysti aivan lois­ta­va jut­tu kos­ka Ruot­si on meille sijoi­tus­mielessä ~koti­markki­na.

  123. max: Boston Con­sult­ing Groupin Val­ue Cre­ators ‑rapor­tis­sa pohjo­is­mai­sista pörssiyri­tyk­sistä jos­ta Kaup­pale­hti taan­noin teki artikke­lin selviää, että Suo­mi on hän­nil­lä ja Ruot­si kär­jessä (2010–2015). Tulok­sista pitäisi har­mon­isoi­da pois kurssi­nousu. Mut­ta aika hel­posti voi veika­ta, että ruot­salaiset yri­tyk­set ovat vähin­tään yhtä omis­ta­jaystäväl­lisiä kuin suo­ma­laiset mitä tulee päätös­val­taan. Mikä on tietysti aivan lois­ta­va jut­tu kos­ka Ruot­si on meille sijoi­tus­mielessä ~koti­markki­na.

    Jatkoa…hoppuilin hiukan, sijoit­ta­jalle tuo on siis ollut hyvä, mut­ta ripa, et kysynyt sitä. Pitää har­mon­isoi­da pois Ruotsin talouden parem­pi veto.

    Nord­netiä hyö­dyn­täen tein pikaisen ana­lyysin Suo­mi-Ruot­si (pay-out ratio):

    Suo­mi 7/31 (23 %) tap­pi­ol­lis­es­ta fir­mas­ta mak­saa osinkoa.
    Ruot­si 8/56 (14 %) tap­pi­ol­lis­es­ta fir­mas­ta mak­saa osinkoa.

    Suo­mi voitol­liset fir­mat tekevät keskimäärin 1,8 ker­taa osinko­jen­sa ver­ran voittoa.
    Ruot­si voitol­liset fir­mat tekevät keskimäärin 2,0 ker­taa osinko­jen­sa ver­ran voittoa.

    Ripa saatat olla jonkin jäljillä.

    Muu­tan siis edel­listä kom­ment­tiani. Ruot­salaisel­la yri­tysjo­hdol­la on help­po hom­ma olla omis­ta­jaystävälli­nen. Ei tarvi tuhkia pesästä.

  124. Raimo K: No se marx­i­laisu­us-heit­to oli tarkoitet­tu Korp­poolle, jon­ka mielestä marx­i­laiset ovat kaa­pan­neet Suomes­sa vallan.

    Heh, ymmärsin vit­sisi vas­ta seu­raa­vana päivänä.

    Itse asi­as­sa nämä telakko­jen kun­non marx­is­tit pakot­ti­vat Turun seudun telakat monipuolisen ali­hank­in­taketjun syn­nyt­tämiseen, joka nyt on seudun valtti.

  125. Osmo Soin­in­vaara:
    Siitä, että ympäristö vaikut­taa älykkyy­teen ei seu­raa, ettei per­imä vaiku­ta lainkaan.

    Har­mi, ettei keskustelupi­iris­sä ole tämän alan kak­sois­tutkimuk­sen asiantun­ti­jaa. Viit­taan vain aiem­paan kommenttiini:

    “Onko­han iäl­lä, jos­sa kak­soset ovat joutuneet erilleen, ja sil­lä, minkälaisi­in ympäristöi­hin siir­tyneet, mitään havait­tua merkitystä?

    Täl­lä erot­telul­la voitaisi­in hah­mot­taa perhe‑, ravinto‑, sairaus- jne. tek­i­jöi­den vaikutusta.”

  126. Samuli Saarel­ma:
    ‘snip’
    Sinäl­lään muuten has­su tuo “ei kai sitä kukaan kiistäkään”, kun hyp­päsit keskustelu­un kommentilla:”On muuten aika help­poa tode­ta, että ÄO ei periy­dy.” Minus­ta tuo on kyl­lä älykkyy­den perin­nöl­lisyys­seikko­jen kiistämistä. 

    Kieltämät­tä huono muotoilu.
    Mut­ta perin­nöl­lisyy­den osu­us älykkyy­dessä on varsin pieni, muiden tek­i­jöi­den osu­us on tärkeämpi. Esim. älykkyy­teen vaikut­tavia geene­jä ei ole löydetty.

    Muista tek­i­jöistä lapsen äidin roo­lil­la on ratkai­se­va merk­i­tys lapsen älykkyy­den kehi­tyk­selle — eikä se ole perinnöllistä.

    Toisaal­ta voidaan toki tode­ta, että ääri­ta­pauk­sis­sa perin­nöl­lisyy­del­lä voi olla erit­täin suurikin (negati­ivi­nen) vaiku­tus, mut­ta onnek­si nämä tapauk­set ovat suh­teel­lisen harvinaisia.

    1. Älykkyy­teen vaikut­tavia geene­jä on löy­det­ty, lähin­nä sel­l­aisia, jot­ka vaikut­ta­vat muistin rakenteeseen.
      Mut­ta kos­ka älykkyys nou­dat­taa aika kau­ni­isti nor­maal­i­jakau­maa, on selvää, että noi­ta geene­jä on todel­la paljon. Jos olisi yksi älykkyys­geeni, jakau­ma olisi kaksihuippuinen.

  127. Coun­try­boy:
    ‘snip’
    En minäkään usko, että hal­li­tuk­sen toimil­la syn­tyy paljoa uusia työ­paikko­ja, mut­ta ne voivat ehkä pado­ta niiden karkaamista Suomes­ta. Täältähän on hävin­nyt lyhyessä ajas­sa 50000 teol­lista työpaikkaa. 

    Ehkä täs­men­nät, mikä tai mitkä hal­li­tuk­sen toimet ‘voivat ehkä pado­ta’ työ­paikko­jen karkaamista Suomes­ta? Säh­läämi­nen ei ehkä innos­ta työllistämiseen?

  128. Osmo Soin­in­vaara:
    Älykkyy­teen vaikut­tavia geene­jä on löy­det­ty, lähin­nä sel­l­aisia, jot­ka vaikut­ta­vat muistin rakenteeseen.
    Mut­ta kos­ka älykkyys nou­dat­taa aika kau­ni­isti nor­maal­i­jakau­maa, on selvää, että noi­ta geene­jä on todel­la paljon. Jos olisi yksi älykkyys­geeni, jakau­ma olisi kaksihuippuinen. 

    Muisti ei ole sama kuin älykkyys.
    Ja yhdel­lä älykkyys­gee­nil­lä olisi aika vaikea saa­da kaksihuippuisuutta.

    1. Muis­til­la on suuri merk­i­tys älykkyy­dessä, kos­ka päät­telyssä pitää muis­taa, mitä ajat­teli sekuh­n­ti sit­ten. Yksi geeni (on/ei) tuot­taa kak­si­huip­puisen lop­putu­lok­sen ihan varmasti.

  129. Raimo K:

    Muista tek­i­jöistä lapsen äidin roo­lil­la on ratkai­se­va merk­i­tys lapsen älykkyy­den kehi­tyk­selle – eikä se ole perinnöllistä.

    Kun las­ke­taan koulu­tus ympäristötek­i­jöi­hin, niin aiem­min mainit­se­mani Vir­gin­ian mustien las­ten koulu­jen lakkau­tuk­ses­sa havait­ti­in testi­t­u­losten putoami­nen 6:lla pis­teel­lä per käymät­tä jäänyt kouluvuosi.

    Siis esim. 5 vuot­ta kesken jäänyt koulunkäyn­ti aiheut­ti 30 pis­teen vähen­nyk­sen. Tuo on 2 ker­taa keski­ha­jon­ta joka nor­maal­i­jakau­tu­mal­la tarkoit­taa sitä että vain 2.5% ihmi­sistä sijoit­tuu kauem­mas (alem­mas) keskiarvosta.

    Siis koulu­tuk­sel­la on tuon mukaan erit­täin suuri merk­i­tys näi­den testien tulokseen.

  130. Keskustelus­sa ei ehkä ole kovin hyvin tul­lut esi­in se että mah­dol­lisia toimen­piteitä kil­pailukyvyn paran­tamisen on ajal­lis­es­ti kolmenlaisia:
    — lyhyen tähtäi­men toimenpiteet
    — keskip­itkän tähtäi­men toimenpiteet
    — pitkän tähtäi­men toimenpiteet

    Nuo hal­li­tuk­sen suun­nit­telemat toimen­piteet näyt­tävät lähin­nä lyhyen tähtäi­men toimen­piteiltä jot­ka voivat mah­dol­lis­taa teol­lisu­udelle keskip­itkän aikavälin toimen­pitei­den tekemisen, jos niil­lä saadaan halut­tu­ja vaiku­tuk­sia aikaan.

    Toisaal­ta kuten on jo kom­men­toitu, ne voivat myös aiheut­taa sen ettei mitään muu­ta tehdä (investoi­da tuot­tavu­u­den paran­tamiseen), kun hom­ma saati­in jo “ratkaistua”.

    Koulu­tus kuu­luu sit­ten pitkäl­lä tähtäimel­lä vaikut­tavi­in asioihin.

  131. Raimo K: Kieltämät­tä huono muotoilu.
    Mut­ta perin­nöl­lisyy­den osu­us älykkyy­dessä on varsin pieni, muiden tek­i­jöi­den osu­us on tärkeämpi. Esim. älykkyy­teen vaikut­tavia geene­jä ei ole löydetty. 

    Anna­pa nyt yksikin viite sel­l­aiseen luotet­tavaan tutkimuk­seen, jos­sa päädytään siihen, ettei perin­nöl­lisyy­del­lä ole merkit­tävää vaiku­tus­ta. Olisi ihan mie­lenki­in­nos­ta kiva nähdä, että miten moi­seen tulok­seen on päästy — yleen­sä kun tun­tuu, että keskustelua käy­dään siitä, että onko periy­tyvyys vain 0,5 vai 0,75 (kons­esus­näke­mys?) vaiko peräti 0,85.

    Muista tek­i­jöistä lapsen äidin roo­lil­la on ratkai­se­va merk­i­tys lapsen älykkyy­den kehi­tyk­selle – eikä se ole perinnöllistä.

    Juuei…

    IQ is in the genes

    “How smart you are doesn’t depend on how your par­ents raised you, a new study concludes.

    Their read­ing to you, talk­ing with you at the din­ner table and tak­ing an active inter­est in your life could make you hap­py. And that’s impor­tant. But it won’t make you smarter, says Kevin Beaver.”

    1. En ymmär­rä koko mit­taria siitä, kuin­ka mon­ta pros­ent­tia per­imän vaiku­tus on. Jos olo­suh­teet vakioidaan täysin, per­imän vaiku­tus on sata pros­ent­tia, vaik­ka vaiku­tus olisi hyvin pieni ja päinvastoin.
      Minus­ta on selvä, että ympäristötek­i­jöil­lä on huo­mata­va vaiku­tus mitat­tuun älykkyy­teebn. Muuten ei Fly­nn-efek­tiä voisi olla olamssa. Suo­ma­laisen keskimääräi­nen aälykkyys on nous­sut kokon­aisen stan­dard­ipoikkea­man vuosisadassa.
      Yhtä vaikea on väit­tää, ettei per­imäl­lä olisi mitään vaiku­tus­ta henkisi­in omi­naisuuk­si­in. Sel­l­ainen aja­tus on vähän uskonnollishenkinen.
      Jos älykkyys­testin tarkoituk­se­na on selvit­tää mah­dol­lisuuk­sia men­estyä työ­paikalla tai opin­nois­sa, se saa hyvin ollakin kult­tuurisidon­nainen, kos­ka tähdätään men­estymään miedän kulttuurissamme.

  132. Inter­ista:

    Tuot­tei­den laadul­la ja yri­tys­ten strate­gis­ten päätösten laadul­la on olen­nainen merkitys. 

    Olisi aika kään­tää katse yri­tys­ten strate­gisi­in virheisi­in ja oppia niistä. Tämä tun­tuu ole­van tabu. EK tietenkin tekee kaikken­sa, ettei niistä puhut­taisi, mut­ta talousti­eteeseen vakavasti suh­tau­tu­van pitäisi ottaa nekin kun­non analyysiin. 

    Ja vastik­keet­toman rahan heit­te­ly yri­tyk­sille tulisi lopet­taa. En ole näh­nyt keskustelus­sa YHTÄÄN ANALYYSIÄ siitä, mis­sä muo­dos­sa yri­tyk­siä kan­nat­taisi tukea, että kansan­taloudelli­nen hyö­ty olisi suurin. Ihmette­len miksi?

    Met­sä­te­ol­lisu­us on Suomelle edelleen erit­täin merkit­tävä. Aika usein olen kuul­lut väit­tämän että siel­lä on uno­hdet­tu tuoteke­hi­tys ja nyt ollaan sit­ten tilanteessa että bulkil­la voi kil­pail­la vain alen­ta­mal­la hin­taa, joka ei ole kovin kestävä ratkaisu.

    Kovasti puhutaan bio­met­sä­taloud­es­ta, mut­ta en ole paljon konkre­ti­aa sille näh­nyt, muu­ta kuin puun/puujätteen polt­tamista. Ei tuo nyt ainakaan kovin korkean jalostusas­teen toiminnal­ta vaikuta.

    Uusien teknolo­gioiden käyt­töönot­to vaatii mit­tavia investoin­te­ja ja alus­sa on las­ten­taute­ja jot­ka pitää kor­ja­ta. Sen vuok­si tuo val­tion tuki uusille teknolo­gioille on mielestäni vält­tämätön­tä, sil­lä muus­sa tapauk­ses­sa ne eivät pääse alkua pidem­mälle, jos edes siihen.

    Otan nyt yhden esimerkin:mustalipeän kaasutus.

    Puus­ta saadaan noin 40% sel­l­u­loosaa ja muu aines tulee sel­l­ute­htaas­sa ns. mustal­ipeän mukana ja polte­taan nykyään ns. soodakat­ti­las­sa jos­ta saadaan sit­ten sel­l­ute­htaasa tarvit­ta­va kuuma höyry ja myös sähkö.

    Mustal­ipeä voitai­isi­in myös kaa­sut­taa ja tuot­taa siitä biopolt­toainet­ta, esim. metano­lia, dime­tyylieet­ter­iä (DME) tai biodieseliä Fish­er-Trop­sch menetelmällä.

    - Suomes­sa tuote­taan sel­l­ua n. 7 Mt vuodessa
    — sel­l­u­ton­nia kohden voidaan kaa­su­tus­menetelmäl­lä tuot­ta 0.6 t metanolia
    — eli Suomes­sa voitaisi­in tuot­taa 4.2 Mt metano­lia jos kaik­ki mustal­ipeä kaasutettaisiin
    — jos vain puo­let kaa­sutet­taisi­in, jol­loin sel­l­ute­hdas olisi vielä ener­giao­mavarainen, saataisi­in metano­lia 2.1 Mt
    — metano­lin ener­gia­sisältö on puo­let ben­san ener­gia­sisäl­löstä eli 4.2 Mt metano­lia vas­taa 2.1 Mt ben­saa ja 2.1 Mt metano­lia vas­taa 1.05 Mt bensaa
    — Suomes­sa kuluu ben­saa nykyään n. 1.6 Mt vuodessa
    — siis kaik­ki ben­sa voitaisi­in kor­va­ta metano­lil­la ja jos vain puo­let mustal­ipeästä kaa­sutet­taisi­in olisi omavaraisu­usaste 65%

    Sat­tumal­ta sit­ten Ruot­sis­sa on tuo­ta tekni­ikkaa kehitel­ty, mut­tei Suomessa.

    Tarvit­ta­vat investoin­nit ovat suuria, puhutaan suu­ru­us­lu­okkaa 100 M€ sum­mista, sit­ten kun tekni­ik­ka on kehitet­ty teol­lisek­si. Ensim­mäiset laitok­set mak­sa­vat moninker­tais­es­ti tuon määrän. Ilman tukea ei tuol­laisia rahamääriä teol­lisu­udelta löy­dy vielä epä­var­malle tekni­ikalle (Chem­rec Ruot­sis­sa on saanut tukea kehittämiseen).

  133. Osmo Soin­in­vaara: Mut­ta kos­ka älykkyys nou­dat­taa aika kau­ni­isti normaalijakaumaa,

    Älykkyy­den yksi mit­ta nou­dat­taa nor­maal­i­jakau­maa. Se johtuu lähin­nä siitä, että ko. mit­ta on määritel­ty nou­dat­ta­maan nor­maal­i­jakau­maa. On täysin selvää, että älykkyys ei nou­da­ta nor­maal­i­jakau­maa. (Henkilöko­htainen näke­myk­seni on, että tuo ilmiön puris­t­a­mi­nen yksi­u­lot­teiselle jakau­malle ei anna kovin mielekästä kuvaa ilmiöstä.)

  134. Raimo K: Ehkä täs­men­nät, mikä tai mitkä hal­li­tuk­sen toimet ‘voivat ehkä pado­ta’ työ­paikko­jen karkaamista Suomes­ta? Säh­läämi­nen ei ehkä innos­ta työllistämiseen?

    Säh­läämiseen syypäänä ei ole yksin hal­li­tus. Ajan mit­taan alem­mat yksikkö­työkus­tan­nuk­set vähen­tävät tarvet­ta siirtää työtä halvem­man työvoiman mai­hin kuten vaikka­pa Puo­laan. Nythän sitä tapah­tuu jatku­vasti. Nämä hal­li­tuk­sen esi­tyk­sethän näkyvät vas­ta 2017 jäl­keen. Suo­mi on ain­oa Pohjo­is­maa, jos­sa on yleis­si­to­vat sopimuk­set. Tästähän ei uskalleta edes puhua Suomes­sa. Paikallista sopimista pitäisi olla enem­män kartellin sijaan.

    Esimerkik­si paikalli­nen sopimi­nen ja työaikapankit
    voivat pitää enem­män teol­lisu­u­den työ­paikko­ja Suomes­sa. Nokian Renkaan työn­tek­i­jät eivät suos­tuneet työaika­pankki­in, nimit­tivät sitä roska­pankik­si (alal­la kak­si sesonkia, halu­a­vat tehdä mieluim­min ylitöitä korkeam­mal­la palkalla).

  135. Kaik­ki ovat yksimielisiä siitä, että uusien työ­paikko­jen luon­ti on nyt Suomelle elintärkeää.

    Esimerkik­si kun työtön saa työ­paikan, kansan­taloutemme saa triplavoiton: 

    1) Työt­tömyysku­lut pienenevät
    2) Vero­tu­lot kasvavat
    3) Saadaan talouskasvua, joka säteilee posi­ti­ivis­es­ti koko yhteiskuntaamme.

    Minne ne uudet työ­paikat sit­ten oikein syntyvät?

    Työpoli­it­ti­nen Aikakauskir­ja 3/2013 mukaan ne syn­tyvät tänne:

    “Uudet työ­paikat syn­tyvät eri­tyis­es­ti yri­tyssek­to­ril­la sekä hyvin pienis­sä yrityksissä 

    Läh­es puo­let uusista työpaikoista
    syn­tyy alle 10 hen­gen toimipaikoille
    kun muu rekry­toin­ti pain­ot­tuu jonkin verran
    suurem­pi­in toimipaikkoihin.

    Kuitenkin kaikissa tapauk­sis­sa melkein 90 % rekry­toin­neis­sa tapah­tui alle 50 hen­gen yrityksissä.”

    Kaikkein umpiluisim­paankin kolmikan­ta-kalloon pitäisi upota se, että nyt pitää lopet­taa kaik­ki muu hössö­tys ja panos­taa rajusti juuri tänne?

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jon­ka kallo ei taa­tusti ole umpiluuta

  136. Osmo Soin­in­vaara:
    Muis­til­la on suuri merk­i­tys älykkyy­dessä, kos­ka päät­telyssä pitää muis­taa, mitä ajat­teli sekuh­n­ti sit­ten. Yksi geeni (on/ei) tuot­taa kak­si­huip­puisen lop­putu­lok­sen ihan varmasti. 

    Nor­maaleis­sa kro­mo­someis­sa jokaisel­la gee­nil­lä on vasti­nalleeli vastinkro­mo­somis­sa, joten yhdenkin geenin kanssa on kolme tapaus­ta, homot­sy­goot­ti geenin kanssa, het­erot­sy­goot­ti tai homot­sy­goot­ti ilman geeniä. Nor­maal­isti geenistä on mon­ta eri alleel­ia, jot­ka toimi­vat enem­män tai vähem­män tehokkaasti, ja sama geeni voi tois­tua use­am­mas­sa eri lokuksessa.

  137. Osmo Soin­in­vaara:
    Muis­til­la on suuri merk­i­tys älykkyy­dessä, kos­ka päät­telyssä pitää muis­taa, mitä ajat­teli sekuh­n­ti sit­ten. Yksi geeni (on/ei) tuot­taa kak­si­huip­puisen lop­putu­lok­sen ihan varmasti. 

    Sil­loin ‘var­masti’ ei ymmär­rä gee­nien toimintaa.
    Mikä älykkyys on henkilöl­lä, jon­ka älykkyys­geeni on asen­nos­sa 0?

  138. Osmo Soin­in­vaara:
    En ymmär­rä koko mit­taria siitä, kuin­ka mon­ta pros­ent­tia per­imän vaiku­tus on. Jos olo­suh­teet vakioidaan täysin, per­imän vaiku­tus on sata pros­ent­tia, vaik­ka vaiku­tus olisi hyvin pieni ja päinvastoin.
    ‘snip’

    Ja kuin­ka paljon ÄO:sta on 100%.

  139. Sep­po Korp­poo:

    ‘snip’
    “Uudet työ­paikat syn­tyvät eri­tyis­es­ti yri­tyssek­to­ril­la sekä hyvin pienis­sä yrityksissä 

    Läh­es puo­let uusista työpaikoista
    syn­tyy alle 10 hen­gen toimipaikoille
    kun muu rekry­toin­ti pain­ot­tuu jonkin verran
    suurem­pi­in toimipaikkoihin.

    Kuitenkin kaikissa tapauk­sis­sa melkein 90 % rekry­toin­neis­sa tapah­tui alle 50 hen­gen yrityksissä.”

    Kaikkein umpiluisim­paankinkolmikan­ta-kalloon pitäisi upota se, että nyt pitää lopet­taa kaik­ki muu hössö­tys ja panos­taa rajusti juuri tänne?

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jon­ka kallo ei taa­tusti ole umpiluuta 

    Juuri niin!
    Mut­ta kenen pitäisi panos­taa, ei kai mis­sään tapauk­ses­sa ‘Suomen val­tion poliitikko/virkamies ‑vetoisen sys­teemin’, joka ei pysty pyörit­tämään kan­nat­tavaa, riskialtista kan­sain­välistä busines­ta eikä ‘suo­ma­lais­ten kiilusilmä-marx­i­lais­ten’ eli siis ei val­tion pidä men­nä sekaan­tu­maan asiaan.

    Paras ja ain­oa vai­h­toe­hto onkin var­maan se, että ulko­mainen kun­non fir­ma (kuten Mey­er Werft) ostaa (hal­val­la) pois nämä kan­nat­ta­mat­tomat kokeilut! 😉

  140. Poth1ue1:
    ‘snip’
    “How smart you are doesn’t depend on how your par­ents raised you, a new study concludes.


    Their read­ing to you, talk­ing with you at the din­ner table and tak­ing an active inter­est in your life could make you hap­py. And that’s impor­tant. But it won’t make you smarter, says Kevin Beaver.”

    Onhan niitä kaiken­laisia blogikir­joituk­sia… samas­ta jutus­ta: “Par­ents who do this “give their child the best chance to suc­ceed — not because they improve the child’s IQ, but because they allow the child to devel­op into a healthy indi­vid­ual,” he says.”

    Ja kum­ma jut­tu, samal­la kun lap­si kehit­tyy, kehit­tyy myös IQ.

    Ja adop­toitu­jen osalta toises­sa tutkimuk­ses­sa tulos oli päin­vas­tainen eli IQ nousi 12–18 pistettä.

    Jos Kevin Beaver sanoo noin, mitähän Peter Rab­bit sanoisi 😉

  141. Raimo K: Onhan niitä kaiken­laisia blogikirjoituksia… 

    Jos Kevin Beaver sanoo noin, mitähän Peter Rab­bit sanoisi 

    Anteek­si, mut­ta saanko kysyä, että mihin oikein pyrit täl­laisel­la pil­ka­llisel­la asen­teel­la mui­ta keskustelijoi­ta kohtaan?

    Jos men­nään samoille lin­joille, niin kuka tahansa luku­taitoinen olisi huo­man­nut, että linkkaa­mani sivu viit­tasi varsi­naiseen tutkimukseseen:

    K. Beaver et al. A clos­er look at the role of par­ent­ing-relat­ed influ­ences on ver­bal intel­li­gence over the life course: Results from an adop­tion-based research design. Intel­li­gence, Vol. 46, Sep­tem­ber-Octo­ber 2014, p. 179. doi: 10.1016/j.intell.2014.06.002.

    Voi ehkä pyytää jotain kave­ri­asi lukaise­maan tuon ja ker­tomaan pääko­h­dat yksinker­tais­tet­tuna. Pari point­tia lyhyesti kuitenkin — kyseessä oli n. 15000 yksilön seu­ran­nas­ta ja havain­not oli­vat tiivis­telmän mukaan:

    “The asso­ci­a­tion between family/parenting and off­spring IQ remains the mat­ter of debate because of threats relat­ed to genet­ic con­found­ing. The cur­rent study is designed to shed some light on this asso­ci­a­tion by exam­in­ing the influ­ence of par­ent­ing influ­ences on ado­les­cent and young adult IQ scores. To do so, a nation­al­ly rep­re­sen­ta­tive sam­ple of youth is ana­lyzed along with a sam­ple of adoptees. The sam­ple of adoptees is able to more ful­ly con­trol for genet­ic con­found­ing. The results of the study revealed that there is only a mar­gin­al and incon­sis­tent influ­ence of par­ent­ing on off­spring IQ in ado­les­cence and young adult­hood. These weak asso­ci­a­tions were detect­ed in both the nation­al­ly rep­re­sen­ta­tive sam­ple and the adoptee sub­sam­ple. Sen­si­tiv­i­ty analy­ses that focused only on monozy­got­ic twins also revealed no con­sis­tent asso­ci­a­tions between parenting/family mea­sures and ver­bal intel­li­gence. Tak­en togeth­er, the results of these sta­tis­ti­cal mod­els indi­cate that fam­i­ly and par­ent­ing char­ac­ter­is­tics are not sig­nif­i­cant con­trib­u­tors to vari­a­tion in IQ scores. The impli­ca­tions of this study are dis­cussed in rela­tion to research exam­in­ing the effects of family/parenting on off­spring IQ scores.”

    1. Ymmär­rän kyl­lä miten se mitataan, mut­ta tuo suure on täysin riip­pu­vainen siitä, kuin­ka het­ero­geni­nen on ihmis­ten ympäristö. Jos siinä on vähän vai­htelua, geneet­tisen vari­aa­ton merk­i­tys on pros­en­tu­aalis­es­ti suurem­pi kuin jos olo­suhteisa on paljon aihtelua. Sik­si tuo mit­tari ei ker­ro oikein mitään.

  142. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmär­rän kyl­lä miten se mitataan, mut­ta tuo suure on täysin riip­pu­vainen siitä, kuin­ka het­ero­geni­nen on ihmis­ten ympäristö. Jos siinä on vähän vai­htelua, geneet­tisen vari­aa­ton merk­i­tys on pros­en­tu­aalis­es­ti suurem­pi kuin jos olo­suhteisa on paljon aihtelua. Sik­si tuo mit­tari ei ker­ro oikein mitään.

    No, ei kait sil­lä mitään mitään muu­ta merk­i­tys­tä ole kuin ker­toa, että kuin­ka vah­vasti tai heikosti periy­tyvä joku omi­naisu­us on. Älykkyy­den kohdal­ta se on ehkä saanut aiheet­toman suuren merk­i­tyk­sen veris­ten “nature ver­sus nur­ture” ‑sotien vuok­si — “tab­u­la rasa” ‑lin­naket­ta on aiko­jen saatossa puo­lus­tet­tu niin vankku­mat­tomasti, että jonkin päin­vas­taisen mah­dol­lisu­uskin on pitänyt tuskallis­ten pros­essien kaut­ta osoit­taa oikeaksi.

  143. Kiitos max ver­tail­ev­as­ta selvi­tyk­ses­täsi ruot­salais­ten ja suo­ma­lais­ten yri­tys­ten osinkojakopolitiikasta.

    Kiitok­set myös Nokian Renkaiden tilanteen selit­tämis­es­tä, sen kohdal­la arvailu­ni meni metsään. 

    Osinko­jakopoli­ti­ikas­sakin ruot­salaiset taita­vat olla hiukan fik­sumpia kuin me. Suo­ma­lai­sis­sa esi­in­tyy pyrkimys­tä olla amerikkalaisem­pi kuin jenkit itsekkään.
    Amerikan opit omak­su­taan kovin ortodoksisesti. 

    Ehkäpä osinko­jakopoli­ti­ik­ka selit­tää investoin­tien vähäisyyt­tä jonkin ver­ran. Mie­lenki­in­toinen tarkastelun aihe tähän liit­tyen on myös se kan­nustiko yri­tysveron roima alen­nus pikem­minkin real­isoimaan voit­to­ja kuin investoimaan yrityksiin.

  144. Poth1ue1: Anteek­si, mut­ta saanko kysyä, että mihin oikein pyrit täl­laisel­la pil­ka­llisel­la asen­teel­la mui­ta keskustelijoi­ta kohtaan?

    Jos men­nään samoille lin­joille, niin kuka tahansa luku­taitoinen olisi huo­man­nut, että linkkaa­mani sivu viit­tasi varsi­naiseen tutkimukseseen:
    ‘snip’

    Tähän ei voi sanoa muu­ta kuin sen, että aikaisem­min mainit­se­mani tutkimus osoit­ti täs­mälleen päin­vas­taista ja että tämä ei ole ala, jos­sa Beaver olisi kun­nos­tau­tunut aikaisem­min, mikäli kyseessä siis on Kevin M. Beaver, hänen alansa on Bioso­cial Criminology.

  145. Poth1ue1: No, ei kait sil­lä mitään mitään muu­ta merk­i­tys­tä ole kuin ker­toa, että kuin­ka vah­vasti tai heikosti periy­tyvä joku omi­naisu­us on. Älykkyy­den kohdal­ta se on ehkä saanut aiheet­toman suuren merk­i­tyk­sen veris­ten “nature ver­sus nur­ture” ‑sotien vuok­si – “tab­u­la rasa” ‑lin­naket­ta on aiko­jen saatossa puo­lus­tet­tu niin vankku­mat­tomasti, että jonkin päin­vas­taisen mah­dol­lisu­uskin on pitänyt tuskallis­ten pros­essien kaut­ta osoit­taa oikeaksi. 

    No, opin­nois­tani on tosi­aan kauan aikaa, mut­ta ei sil­loinkaan kukaan kan­nat­tanut ‘tab­u­la rasa’ ‑aja­tus­ta kaiken selit­täjänä — ja epäilen, että ei sen jälkeenkään.

  146. ripa: Ehkäpä osinko­jakopoli­ti­ik­ka selit­tää investoin­tien vähäisyyt­tä jonkin ver­ran. Mie­lenki­in­toinen tarkastelun aihe tähän liit­tyen on myös se kan­nustiko yri­tysveron roima alen­nus pikem­minkin real­isoimaan voit­to­ja kuin investoimaan yrityksiin.

    Asia on tois­in­päin: Vähäiset investoin­nit selit­tävät suurem­mat osingot.

    Ainakaan pörssiyri­tyk­sen ei kan­na­ta pitää suh­teet­toman suur­ta kas­saa, kos­ka se näin tekemäl­lä altis­tu­isi vihamielisille valtauksille. 

    Pienet investoin­nit hei­jastel­e­vat ennen kaikkea yri­tys­ten hal­li­tusten epä­var­mo­ja tule­vaisu­u­den näkymiä.

    Jos hal­li­tuk­sen nyt aja­mas­ta, mut­ta työ­markki­na­jär­jestö­jen käsis­sä olev­as­ta “kil­pailukyky­loikas­ta” päästäisi­in sopimuk­seen, investoin­tien tahti var­masti kiihtyisi.(Ellei maail­man­markki­na nyt pahasti romahtaisi.)

    SAK:n esi­tys oli tässä mielessä taitavasti laa­dit­tu. Jos ääri­maltil­liset palkkaratkaisut ulotet­taisi­in vuo­den 2020 tienoille, EK:n ja Suomen hal­li­tuk­sen olisi niistä vaikeaa kieltäytyä.

    Rauhat­toman työ­markki­nasyksyn 2016 odotus puolestaan jäh­mettää ainakin koti­markki­nayri­tys­ten investoinnit.

  147. Pro­fes­sori Kai Hakkaraisen mukaan älykkyys on kovaa työtä, ei niinkään vain geene­jä: Älykkyys

    Jos halu­aa jonkin alan huip­pu­osaa­jak­si, pitää omis­tau­tua, tehdä 10k tun­tia töitä ja päästä mukaan huip­puryh­mään. Näin toi­mi Jari Lit­ma­nen. Hän pot­ki yksik­seen monia tun­te­ja pal­loa Lahdessa, pääsi Ajaxi­in oppi­in ja oli lop­ul­ta huipulla.

  148. Raimo K: Tähän ei voi sanoa muu­ta kuin sen, että aikaisem­min mainit­se­mani tutkimus osoit­ti täs­mälleen päinvastaista

    Kävin find­il­lä läpi kom­ment­tisi tähän blog­gauk­seen enkä löytänyt minkään­laista viitet­tä tähän sin­un “hienoon” tutkimuk­seen. Vähän vaikea siis arvioi­da, mitä ko. tutkimuses­sa on oikeasti pystyt­ty päät­telemään ja minkälaiseen tutkimu­saineis­toon se perus­tuu — meil­lä kun ei ole koko jutus­ta muu­ta kuin Raimo K:n sana ja kun jo ensim­mäis­ten tieteel­lis­ten akatemioiden perus­ta­jat lohkaisi­vat nul­lius in ver­ba, niin ainakin äkkipikaisem­mat meni­sivät jo väit­tämään, että Raimo K tässä taitaisi olla se joka heikoil­la jäil­lä kävelee…

    Sen mitä itse on jotain metatutkimuk­sen kaltaisia review ‑artikkelei­ta selan­nut, niin yleen­säkin aika moni aiheeseen liit­tyvä tutkimus on tyyp­il­lis­es­ti kärsinyt liian pien­estä otok­ses­ta, heikos­ta taus­ta­muut­tu­jien pois­sulkemis­es­ta ja löperösti val­i­tu­ista luok­i­tuk­sista (jne.) Tämän vuok­si sitä olisi ehkä jok­seenkin helpom­pi uskoa
    tutkimuk­si­in jois­sa otok­sen tietää ole­van esim. USAn mit­takaavas­sakin kansal­lisel­la tasol­la merkit­tävä kuin johonkin Raimo Koon muis­telui­hin artikke­lista jon­ka Raimo Koo on ehkä joskus näh­nyt… tai sit­ten ei.

    ja että tämä ei ole ala, jos­sa Beaver olisi kun­nos­tau­tunut aikaisem­min, mikäli kyseessä siis on Kevin M. Beaver, hänen alansa on Bioso­cial Criminology.

    No, nyt ei kuitenkaan ole kyse mis­tään human­is­ti­höm­pästä vaan tieteestä. Auk­tori­teetil­la ei siis ole mitään merk­i­tys­tä vaan datal­la, sen ana­lyysil­lä ja sen perus­teel­la johde­tu­ista tulok­sista. Uskot­tavu­ut­ta ei siis ratkaista sen perus­teel­la onko tutk­i­ja osan­nut laina­ta Der­ri­daa tai Lan­ca­nia oikein — vaan pelkästään sen perus­teel­la, että onko tutkimuk­ses­sa tehty virheitä vai ei.

    Toki, jos löy­dät heti muu­ta­man ana­lyy­sivirheen, väärän olet­ta­muk­sen tms. kyseis­es­tä artikke­lista, niin ko. lehden toim­i­tuskun­ta ottaa palaut­teen var­maan ilomielin vas­taan — saadaan­han sitä kaut­ta taas joitain ver­tais­ar­voin­ti­jär­jestelmän puut­tei­ta ken­ties korjattua.

  149. Kauko:
    Pro­fes­sori Kai Hakkaraisen mukaan älykkyys on kovaa työtä, ei niinkään vain geene­jä: Älykkyys

    Jos halu­aa jonkin alan huip­pu­osaa­jak­si, pitää omis­tau­tua, tehdä 10k tun­tia töitä ja päästä mukaan huippuryhmään.Näin toi­mi Jari Litmanen.Hän pot­ki yksik­seen monia tun­te­ja pal­loa Lahdessa, pääsi Ajaxi­in oppi­in ja oli lop­ul­ta huipulla.

    Höpöti, höpöti…

    Sci­en­tists Debunk The Myth That 10,000 Hours Of Prac­tice Makes You An Expert

    The 10,000 Hour Rule Is Not Real

    New Study Destroys Mal­colm Glad­well’s 10,000 Hour Rule

    Why The 10,000 Hour Rule Is A Myth

    Why Gladwell’s 10,000-hour rule is wrong

    Are Mal­colm Glad­well’s 10,000 Hours of Prac­tice Real­ly All You Need?

    …mut­ta tietysti, jos joku tänne kom­men­toivista raimokoista muis­taa joskus luke­neen­sa jonkun jutun jostain jos­sa ehkä saatet­ti­in väit­tää päin­vas­taista, niin sit­ten­hän nuo kaik­ki linkit toki ovat mitättömiä.

  150. Kauko:
    Pro­fes­sori Kai Hakkaraisen mukaan älykkyys on kovaa työtä, ei niinkään vain geene­jä: Älykkyys

    Jos halu­aa jonkin alan huip­pu­osaa­jak­si, pitää omis­tau­tua, tehdä 10k tun­tia töitä ja päästä mukaan huippuryhmään.Näin toi­mi Jari Litmanen.Hän pot­ki yksik­seen monia tun­te­ja pal­loa Lahdessa, pääsi Ajaxi­in oppi­in ja oli lop­ul­ta huipulla.

    Pal­loa ammatik­seen potki­va on kuitenkin aika kapean alan erikoisosaaja…

  151. Poth1ue1: Kävin find­il­lä läpi kom­ment­tisi tähän blog­gauk­seen enkä löytänyt minkään­laista viitet­tä tähän sin­un “hienoon” tutkimuk­seen. Vähän vaikea siis arvioi­da, mitä ko. tutkimuses­sa on oikeasti pystyt­ty päät­telemään ja minkälaiseen tutkimu­saineis­toon se perus­tuu – meil­lä kun ei ole koko jutus­ta muu­ta kuin Raimo K:n sana ja kun jo ensim­mäis­ten tieteel­lis­ten akatemioiden perus­ta­jat lohkaisi­vat nul­lius in ver­ba, niin ainakin äkkipikaisem­mat meni­sivät jo väit­tämään, että Raimo K tässä taitaisi olla se joka heikoil­la jäil­lä kävelee…
    ‘snip’

    No, ei ole jäätä tääl­lä vielä enkä pysty kaikkea (!) kom­men­toimaan, mut­ta net­tiä selail­lessa löy­tyy yhtä & toista mie­lenki­in­toista, esim. pahamaineis­es­ta Wikipedi­as­ta: “A study by Black­well et al. found that they could improve a child’s math­e­mat­ics achieve­ment depend­ing on which the­o­ry of intel­li­gence they were taught; incre­men­tal or enti­ty the­o­ry. Enti­ty the­o­ry sup­pos­es that intel­li­gence is fixed and can­not be altered by work­ing hard­er. Incre­men­tal the­o­ry on the oth­er hand assumes that intel­li­gence is mal­leable and can be devel­oped and improved with effort. Over the course of a year they found that student’s who had been taught the incre­men­tal the­o­ry of intel­li­gence showed an upward tra­jec­to­ry in grades in math­e­mat­ics through­out the year where­as those who had been taught enti­ty the­o­ry showed no improve­ment. This indi­cates that teach­ing incre­men­tal the­o­ry may improve per­for­mance on aca­d­e­m­ic task…”

    Eli jos uskot, että älykkyys on perit­ty kokon­aisu­us eikä sitä voi paran­taa, niin se sit­ten kohdal­lasi on. Onnek­si olkoon!

    1. Eiköhän aivo­jen käyt­tö ole saman­laista kuin muukin kehon har­joi­tus. Har­joi­tus paran­taa tulok­sia, mut­ta vaik­ka minä olisin kuin­ka har­joitel­lut, en pääsäsä sataa metriä alle 12 sekun­nin. Har­joi­tus vaikut­taa huo­mat­tavasti mut­ta niin vaikut­taa myös perimä.

  152. Älä Osmo ole niin pes­simisti­nen. Suomes­sa on edelleen paljon konepa­jatuotan­toa, itse asi­as­sa se ei ole mitenkään dra­maat­tis­es­ti vähen­tynyt vuo­den 2009 notkah­duk­sen jäl­keen, tai siis on pikem­minkin nous­sut takaisin samalle tasolle jol­la se oli ennen notkah­dus­ta edeltänyt­tä huip­pua. Tääl­lä valmis­ta­vat men­estyvät konepa­jayri­tyk­set tekevät yleen­sä asi­akas­räätälöi­tyjä investoin­ti­tuot­tei­ta. Tuote­vai­htelu on suur­ta ja automaa­tioaste valmis­tuk­ses­sa melko alhainen. Työvoimaval­taista siis, mut­ta työvoimal­ta ja tuotan­non johdol­ta edel­lytetään korkeaa ammat­ti­taitoa. Suun­nit­telun ja valmis­tuk­sen läheisyys on tärkeää, jos ei vält­tämätön­tä. Tässä kisas­sa esimerkik­si ABB, Sand­vik, Car­gotec, Wärt­silä, Konecranes, Pon­sse, John Deere ja mon­et muut pär­jäävät Suomes­sa tehdy­il­lä tuot­teil­la globaaleil­la markki­noil­la. Jos tuot­tei­den ja tuotan­non kehit­tämis­es­tä pide­tään huol­ta, ne pär­jäävät jatkossakin.

    1. Esko Nie­mi
      Olen erään täl­laisen yri­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa itsekin. Räätälöi­tyjä, hyvn lyhyen sar­jan tuot­tei­ta kan­nat­taa valmis­taa Suomes­sa, mut­ta kir­joituk­seni tarkoituk­se­na oli kom­men­toi­da suuren sar­jan kulutustarvikkeita.

  153. Poth1ue1: Kävin find­il­lä läpi kom­ment­tisi tähän blog­gauk­seen enkä löytänyt minkään­laista viitet­tä tähän sin­un “hienoon” tutkimukseen.
    ‘snip’

    En tien­nytkään, että tänne ei saa kir­joit­taa ilman lähde­vi­it­teitä — ja olet itsekin ilman viit­teitä aika paljon kirjoittanut.

    Kevin M. Beaverin tutkimus olisi kyl­lä saatavis­sa kohtu­ulliseen 35.95$ hin­taan, mut­ta passaan.

    Jotakin Beaverista ker­too, että Wikipedi­as­sa ei ole hänestä artikke­lia, esim. Tatu Van­has­es­ta on — ja heil­lähän on saman­su­un­taista ajat­telua. Eihän se paljon merk­itse ko. tutkimuk­sen validi­teetin kannal­ta, mut­ta ker­too, että ei ole eri­tyisen merkit­tävä henkilö. Mut­ta tilanne voi muuttua…

  154. Osmo Soin­in­vaara:
    Eiköhän aivo­jen käyt­tö ole saman­laista kuin muukin kehon har­joi­tus. Har­joi­tus paran­taa tulok­sia, mut­ta vaik­ka minä olisin kuin­ka har­joitel­lut, en pääse sataa metriä alle 12 sekun­nin. Har­joi­tus vaikut­taa huo­mat­tavasti mut­ta niin vaikut­taa myös perimä. 

    Jep.
    Ja sit­ten Kevin M. Beaver ryh­m­i­neen kysyy lap­sil­ta: “How warm and lov­ing are your par­ents? How much do you talk with them? How close do you feel to your par­ents? How much do you think they care about you? … Did they play sports togeth­er? Go shop­ping? Talk with each oth­er over din­ner? Watch a movie together?”
    Mikään noista asioista ei val­men­na pär­jäämiseen kynän ja paperin avul­la tehtävässä älykkyys­testis­sä. Esim. Stan­ford-Binet ‑testis­sä on 30 eri osio­ta, mut­ta mitään ‘shop­ping’ tai ‘movie’ siinä ei ole.

    Kevin M. Beaverin tutkimuk­sen perus­teel­la ei voi sanoa älykkyy­den geneet­tis­es­tä perus­tas­ta yhtään enem­pää kuin Peter Rab­bitinkaan. QED!

    Herääkin kysymys, mikä on moi­sen ‘tutkimuk­sen’ tarkoi­tus ja mis­tä rahoi­tus on tullut?

  155. Osmo Soin­in­vaara:
    Esko Niemi
    Olen erään täl­laisen yri­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa itsekin. Räätälöi­tyjä, hyvn lyhyen sar­jan tuot­tei­ta kan­nat­taa valmis­taa Suomes­sa, mut­ta kir­joituk­seni tarkoituk­se­na oli kom­men­toi­da suuren sar­jan kulutustarvikkeita.

    Kai kuitenkin tähtäät siihen, että Suomes­sa valmis­tet­taisi­in juuri niitä räätälöi­tyjä lyhyen sar­jan tuot­tei­ta eikä suuren sar­jan kulu­tus­tarvikkei­ta. Suo­ma­laisen keskiver­to perus­du­u­nar­in kyvyt ja omi­naisu­udet riit­tävät varsin hyvin johonkin erikois­tuneeseen tuotan­toon. Ja täl­laises­sa tuotan­nos­sa tuot­tavu­us on tietenkin parem­pi kuin bulkkituotannossa.

    Minus­ta otsikkosi “Pär­jäisimme, jos osaisimme tehdä parem­pia tuot­tei­ta” täy­tyy viita­ta nimeno­maan “parem­pi­in” erikois­tuneisi­in tuotteisiin.

    Vaik­ka nykyään tuot­tei­den suun­nit­telu ja tuotan­to voivat hel­posti olla eri mais­sa, Suomes­sa tapah­tu­val­la tuotan­nol­la on korkean kus­tan­nus­ta­son aiheut­ta­man perushai­tan lisäk­si monia pieniä etu­jakin, joten ei kaiken tuotan­non tarvitse val­ua ulko­maille, jos vain on halua hyö­dyn­tää noi­ta pieniä etuja.

    Noiden “pien­ten etu­jen” määrä kor­reloi aika vah­vasti Suomen ja Kiinan pakkata­so­jen eron kanssa. On myös (vähäisem­piä?) perus­du­unin tekemisen kan­nat­tavu­u­teen liit­tymät­tömiä syitä noiden palkkata­so­jen eroille — esim. laisku­us siirtää tuotan­toa ulko­maille, aat­teelli­nen halu työl­l­listää suo­ma­laisia, taitavien insinöörien, johta­jien ja kaup­pami­esten isän­maalli­nen halu mak­saa korkei­ta vero­ja / tulon­tasauk­sia Suomeen, nykyi­nen totut­tua elin­ta­soa ylläpitävä velanotto.

  156. Osmo Soin­in­vaara:
    Esko Niemi
    Olen erään täl­laisen yri­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa itsekin. Räätälöi­tyjä, hyvn lyhyen sar­jan tuot­tei­ta kan­nat­taa valmis­taa Suomes­sa, mut­ta kir­joituk­seni tarkoituk­se­na oli kom­men­toi­da suuren sar­jan kulutustarvikkeita.

    Näin var­maan on täl­lä het­kel­lä, mut­ta automa­ti­soin­nin halpen­e­m­i­nen muut­taa tilan­net­ta Suomellekin edullisek­si, ks. link­ki alla.

    Cheap automa­tion rais­es risk of ‘pre­ma­ture deindustrialisation’

    http://www.ft.com/intl/cms/s/2/de07e776-2172–11e5-ab0f-6bb9974f25d0.html?ftcamp=Traffic/Offsite/Taboola/Connected_Business/AudMark#axzz3nbQbS6mS

    Nykyään pystytään valmis­ta­maan sel­l­aisia tuot­tei­ta kuin trak­to­rien ja työkonei­den moot­torit (AGCO Pow­er) 30000 kpl vuodessa kan­nat­tavasti Suomessa.

    Samoin Uudenkaup­n­gin auto­jen kokoon­pano­lin­jal­la valmis­tuu n. 50000 A‑sarjan Mer­sua kannattavasti.

    Automa­ti­soin­nin hal­ventues­sa myös halvem­pi­en sar­jatuot­tei­den valmis­t­a­mi­nen voi olla kan­nat­tavaa Suomes­sa, kos­ka työvoimakus­tan­nusten osu­us jää pienem­mäk­si automa­ti­soin­nin myötä.

  157. Vin­ha Perä:
    ‘snip’
    Mustal­ipeä voitaisi­in myös kaa­sut­taa ja tuot­taa siitä biopolt­toainet­ta, esim. metano­lia, dime­tyylieet­ter­iä (DME) tai biodieseliä Fish­er-Trop­sch menetelmällä.

    – Suomes­sa tuote­taan sel­l­ua n. 7 Mt vuodessa
    – sel­l­u­ton­nia kohden voidaan kaa­su­tus­menetelmäl­lä tuot­ta 0.6 t metanolia
    – eli Suomes­sa voitaisi­in tuot­taa 4.2 Mt metano­lia jos kaik­ki mustal­ipeä kaasutettaisiin
    – jos vain puo­let kaa­sutet­taisi­in, jol­loin sel­l­ute­hdas olisi vielä ener­giao­mavarainen, saataisi­in metano­lia 2.1 Mt
    – metano­lin ener­gia­sisältö on puo­let ben­san ener­gia­sisäl­löstä eli 4.2 Mt metano­lia vas­taa 2.1 Mt ben­saa ja 2.1 Mt metano­lia vas­taa 1.05 Mt bensaa
    – Suomes­sa kuluu ben­saa nykyään n. 1.6 Mt vuodessa
    – siis kaik­ki ben­sa voitaisi­in kor­va­ta metano­lil­la ja jos vain puo­let mustal­ipeästä kaa­sutet­taisi­in olisi omavaraisu­usaste 65%

    Sat­tumal­ta sit­ten Ruot­sis­sa on tuo­ta tekni­ikkaa kehitel­ty, mut­tei Suomessa.
    ‘snip’

    Kyl­lä Suomes­sa on juuri tuo­ta kehitet­ty: prof. Mikko Hupa, Åbo Akade­mi. Ja suuri osa Suomen bioen­er­gias­ta tulee siitä. Ei kuitenkaan sattumalta.

  158. Vin­ha Perä: Näin var­maan on täl­lä het­kel­lä, mut­ta automa­ti­soin­nin halpen­e­m­i­nen muut­taa tilan­net­ta Suomellekin edullisek­si, ks. link­ki alla.

    Cheap automa­tion rais­es risk of ‘pre­ma­ture deindustrialisation’

    http://www.ft.com/intl/cms/s/2/de07e776-2172–11e5-ab0f-6bb9974f25d0.html?ftcamp=Traffic/Offsite/Taboola/Connected_Business/AudMark#axzz3nbQbS6mS

    Nykyään pystytään valmis­ta­maan sel­l­aisia tuot­tei­ta kuin trak­to­rien ja työkonei­den moot­torit (AGCO Pow­er) 30000 kpl vuodessa kan­nat­tavasti Suomessa.

    Samoin Uudenkaup­n­gin auto­jen kokoon­pano­lin­jal­la valmis­tuu n. 50000 A‑sarjan Mer­sua kannattavasti.

    Automa­ti­soin­nin hal­ventues­sa myös halvem­pi­en sar­jatuot­tei­den valmis­t­a­mi­nen voi olla kan­nat­tavaa Suomes­sa, kos­ka työvoimakus­tan­nusten osu­us jää pienem­mäk­si automa­ti­soin­nin myötä.

    Tämä on tot­ta. Korkeam­mista työvoimakus­tan­nuk­sista aiheutu­va kus­tan­nushait­ta piene­nee suh­teessa paikallisu­ud­es­ta koitu­vi­in etu­i­hin, kun ihmistyö­tun­te­ja tarvi­taan vähem­män tuotet­ta kohti. Itse asi­as­sa Suomes­sa on nytkin monia konepa­jo­ja, jot­ka ovat (jous­tavasti) automa­ti­soi­neet tuotan­ton­sa niin, että se pyörii 24/7 muu­ta­mal­la ukol­la. Ne tekevät yleen­sä ali­hank­in­taa isom­mille lop­putuot­teen­tek­i­jöille. Agco Pow­er (ja Uudenkaupun­gin autote­hdas) ovat lois­tavia poikkeuk­sia. Noiden halvem­pi­en sar­jatuot­tei­den, kulu­tus­tavaroiden ja muun varsi­naisen suur­sar­jatuotan­non, tekemiselle täältä ei tah­do löy­tyä riit­tävän suuren asi­akaskun­nan tukea. Mut­ta raja las­kee ja ehkä sekin vielä nähdään.

  159. Raimo K: Kyl­lä Suomes­sa on juuri tuo­ta kehitet­ty: prof. Mikko Hupa, Åbo Akade­mi. Ja suuri osa Suomen bioen­er­gias­ta tulee siitä. Ei kuitenkaan sattumalta.

    Hupa näyt­ti tosi­aan tutki­neen pyrolyysiä, mikä on ihan hienoa, mut­ta tässä nyt tarkoitin teol­lisen mit­takaa­van moot­toripolt­toainet­ta tuot­ta­van laitok­sen kehit­tämistä mustal­ipeän kaa­su­tuk­sel­la ja nimeno­maan metano­lia kos­ka sen jalostaminen/tuottamien on taloudellisinta. 

    Metano­lin tuot­ta­mi­nen voisi olla kil­pailukykyi­nen fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kanssa. 

    Esim. Fis­ch­er-Trop­sch ‑pros­es­si ei sitä täl­lä het­kel­lä ole, minkä vuok­si mm. Vapon ja Met­säli­iton han­kke Suomes­sa ei läht­enyt liik­keelle, ks link­ki alla (ja raakaöljyn hin­ta oli vielä huo­mat­tavasti korkeampi tuolloin):

    Vapo kyl­lästyi — Kemin biodiesel­te­hdas jäihin

    http://www.kauppalehti.fi/uutiset/vapo-kyllastyi—kemin-biodieseltehdas-jaihin/FzPC8Dqs

    Tässä Chem­rec Ruot­sis­sa näyt­ti ole­van ain­ut var­teenotet­ta­va tek­i­jä täl­lä het­kel­lä, lähde alla

    Black Liquor Gasi­fi­ca­tion, Sum­ma­ry and Con­clu­sions from the IEA Bioen­er­gy ExCo54 Workshop

    Chem­rec- pros­essin mukainen pilot-laitos on raken­net­tu Ruotsiin.

  160. Vin­ha Perä: Hupa näyt­ti tosi­aan tutki­neen pyrolyysiä, mikä on ihan hienoa, mut­ta tässä nyt tarkoitin teol­lisen mit­takaa­van moot­toripolt­toainet­ta tuot­ta­van laitok­sen kehit­tämistä mustal­ipeän kaa­su­tuk­sel­la ja nimeno­maan metano­lia kos­ka sen jalostaminen/tuottamien on taloudellisinta. 

    Metano­lin tuot­ta­mi­nen voisi olla kil­pailukykyi­nen fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kanssa.
    ‘snip’

    Mustal­ipeä lie­nee paras­ta polt­taa siel­lä, mis­sä sitä muodostuu.

    Mut­ta lie­nee paikallaan palaut­taa mieleen, että prof. Gustaf Komp­pa teki turpeesta ben­si­iniä jo 30-luvul­la — mut­ta ei saanut rahoi­tus­ta teol­lisen tuotan­non aloittamiseen.

  161. Neljä point­tia:

    1. Kaik­ki muutkin ovat keksi­neet jalostusar­avon nos­t­a­min­sen. Siitä puhut­ti­in jo 70-luvul­la eikä siinä ole siis mitään uut­ta. Helpom­min san­ot­tu tuin tehty. Kiinan yksi pää­tavoite on jalostusar­von mak­si­maa­li­nen nostaminen.

    2. Kaik­ista ihmi­sistä ei ole korkean jalostusar­von tehtävi­in. Korkean jalostusar­von hom­mis­sa vaa­di­taan tek­i­jöiltä paljon enem­män kuin yksinker­tai­sis­sa lapiohommissa.

    3. Korkean jalostusar­von pien­sar­jois­sa on paljon vähem­män työtä kuin valmis­tuk­ses­sa yleensä.

    4. Kohdista 1–3 seu­raa, että jos me keski­tyme vain korkean jalostusar­von tehtävi­in, se tarkoit­taa nykyisel­lä demografi­al­la sitä, että kol­ma­sosa ihmi­sistä on työt­tömänä ja lop­pu­ja rasit­taa todel­la kova veroaste. 

    5. Jos tuot­tavu­userot todel­lakin repeävät, kohdan 4 äärim­mäis­es­tä veroas­t­eesta seu­raa­va tuot­tavien työn­tek­i­jöi­den ulko­maille muut­to voi vaikut­taa merkit­tävästi BKT:hen. Jos todel­liset huiput tuot­ta­vat suh­teet­toman suuren osan BKT:sta, niin hyvin pienenkin porukan katoami­nen ulko­maille alkaa nopeasti näkymään kokonaisuudessa.

  162. “Kaik­ista ihmi­sistä ei ole korkean jalostusar­von tehtävi­in. Korkean jalostusar­von hom­mis­sa vaa­di­taan tek­i­jöiltä paljon enem­män kuin yksinker­tai­sis­sa lapiohommissa.”

    Moot­to­ri­la­pio on eksi­ty ainakin 30 vuot­ta sitten.Se nos­taa lapi­omiehen tuot­tavu­u­den moninker­taisek­si lihasvoimaiseen lapi­oin­ti­in verrattuna

    Ja vaati käyt­täjältää aivan eri­laisia taito­ja mm koneen ylläpi­toon liittyviä

  163. Raimo K: Mustal­ipeä lie­nee paras­ta polt­taa siel­lä, mis­sä sitä muodostuu.

    Tähän lauseeseen tiivistyykin Chem­recin suurin haaste: kuin­ka saa­da kon­ser­vati­iviset sel­l­ute­htail­i­jat muut­ta­maan ajat­telu­aan siten että hei­dän käsis­sään ole­vaa mate­ri­aalia kan­nat­taa jalostaa pidem­mälle eikä vain polt­taa. Sel­l­ute­htaas­ta tulisi sil­loin esim. yhdis­tet­ty sel­lu + biopolttoainetehdas.

    Tässä palataan sit­ten siihen alku­peräiseen kysymyk­seen, johon tämä oli vas­taus, eli mil­loin val­tion kan­nat­taa tukea teol­lisu­ut­ta suoraan.

    Las­ke­taan­pa ensin hie­man talousvaikutuksia:
    — Chem­recin laskelmien mukaan metano­lia voidaan parhaim­mil­laan tuot­taa täl­lä pros­es­sil­la hin­taan n. 200 €/tonni
    — ben­si­inin maail­man­markki­nahin­ta (jalosta­mol­la) on täl­lä het­kel­lä n. 500 — 550 €/tonni
    — Suomes­sa voitaisi­in tuot­taa n. 4 Mt metano­lia vuodessa sel­l­un sivutuotteena
    — Metano­li­tuotan­non arvo olisi siten n. 800 M€/vuosi
    — jos metano­lin hin­ta kaksinker­tais­tu­isi tule­vaisu­udessa, kun raakaöljyn hin­ta nousee, tulisi tuotan­non arvok­si jo 1.6 mrd euroa/v
    — jos tuotan­toon voitaisi­in soveltaa ns. kak­sois­lasken­taa, voisi arvo olla tuo sama ilman hinnannousua
    — jos kak­sois­lasken­taa voitaisi­in soveltaa myös hin­nan­nousun jäl­keen olisi tuotan­non arvokin kaksinkertainen

    Mut­ta kos­ka kyseessä on uusi ja vielä epä­var­ma tekni­ik­ka, ei teol­lisu­us lähde yksinään kan­ta­maan riskiä joka kehi­tyk­seen sisältyy.

    Niin­pä Ruot­sis­sa on päädyt­ty siihen että val­tion kan­nat­taa tukea täl­laista kehi­tys­tä, kos­ka siinä on melkoinen poten­ti­aali nähtävisssä.

    Aiheesta löy­tyy lisäti­etoa esim. seu­raavas­ta lähteestä:

    Black liquor gasi­fi­ca­tion — the fast lane to the biorefinery

    http://www.researchgate.net/publication/267839546_Black_liquor_gasification_-the_fast_lane_to_the_biorefinery

  164. Vin­ha Perä: Tähän lauseeseen tiivistyykin Chem­recin suurin haaste: kuin­ka saa­da kon­ser­vati­iviset sel­l­ute­htail­i­jat muut­ta­maan ajat­telu­aan siten että hei­dän käsis­sään ole­vaa mate­ri­aalia kan­nat­taa jalostaa pidem­mälle eikä vain polt­taa. Sel­l­ute­htaas­ta tulisi sil­loin esim. yhdis­tet­ty sel­lu + biopolttoainetehdas.

    Sel­l­ute­htaathan ovat ja ovat pitkään olleet yhdis­tet­tyjä sel­lu- ja ener­giate­htai­ta. Huo­mat­ta­va osa Suomen uusi­u­tu­vas­ta ener­gias­ta tulee juuri sel­l­ute­htaista. Lig­ni­inille on kyl­lä yritel­ty kehit­tää ja kehitet­ty uusia monia käyt­tö­muo­to­ja, mm. liimaa, kaivos­te­ol­lisu­u­den apuainei­ta jne. Tietääseni Sto­ra Enso tekee liimo­ja lig­ni­in­istä Kaa­su­tustekni­ik­ka on tun­net­tu kauan, ei se mikään uusi asia ole. Metano­li biopolt­toaineen ongel­ma on sen suuri myrkyl­lisyys. Itsekin olen aikanaan ollut han­kkeessa, jos­sa lig­ni­in­istä tehti­in PPO muovia.
    Sel­l­ute­htaat voivat tuot­taa mm. kar­bok­sime­tyylisel­lu­loosaa, vanil­li­inia ym kemikaaleja.

    Biopolt­toainei­ta tehdään Suomes­sa täl­lä het­kel­lä män­työljys­tä UPM/Neste(sellun keiton sivu­tuote) ja pyrolyytekni­ikalla (For­tum). Fis­ch­er- Trop­sch menetelmä ei kai ollut oikein kannattava.

  165. Äsket­täin kuoli korke­as­sa 95 vuo­den iässä DI Ilmari Louhio, joka kehit­ti yhden suo­ma­laisen men­estys­tuot­teen. Kehit­te­ly kesti vuosia eikä yri­tyk­sen johto uskonut keksin­töön. Sisu-merkki­nen neste­moot­tori on kuitenkin innovoitu ja saatet­tu markki­noille, jos­sa se edelleen on johtavia alan tuotteita. 

    Pahoin pelkään, että tuol­laista keksin­töä ei Suomes­sa enää voisi tuot­teis­taa, kos­ka tääl­lä jokaisen asian pitää olla jo piirus­tus­pöy­däl­lä tuot­ta­va eikä tuoteke­hit­te­ly ja tutkimi­nen saa mak­saa mitään.

  166. Vin­ha Perä:– Chem­recin laskelmien mukaan metano­lia voidaan parhaim­mil­laan tuot­taa täl­lä pros­es­sil­la hin­taan n. 200 €/tonni
    – ben­si­inin maail­man­markki­nahin­ta (jalosta­mol­la) on täl­lä het­kel­lä n. 500 – 550 €/tonni

    En ymmär­rä mik­si noin lois­tavaan bis­nek­seen enää tarvit­see val­tion tukea? Yleen­sä fir­mat ovat valmi­ita ivnestoimaan, jos joku tar­joaa mah­dol­lisu­ut­ta vuol­la kultaa.

  167. Vin­ha Perä: Tähän lauseeseen tiivistyykin Chem­recin suurin haaste: kuin­ka saa­da kon­ser­vati­iviset sel­l­ute­htail­i­jat muut­ta­maan ajat­telu­aan siten että hei­dän käsis­sään ole­vaa mate­ri­aalia kan­nat­taa jalostaa pidem­mälle eikä vain polt­taa. Sel­l­ute­htaas­ta tulisi sil­loin esim. yhdis­tet­ty sel­lu + biopolttoainetehdas.

    Ajate­lu­ta­van muut­tamista voi helpot­taa viimeisin kehi­tys, jos­sa on havait­tu että mustal­ipeän sekaan voidaan syöt­tää pyrolyysiöljyä ja saa­da sitä kaut­ta metano­li­tuotan­to moninkertaiseksi:
    — lisäämäl­lä 27% pyrolyysiöljyä => 2 ker­tainen metanolituotto
    — lisäämäl­lä 50% pyrolyysiöljyä => 3.6 ker­tainen metanolituotto

    For­tum tuot­taa pyrolyysiöljyä Joen­su­un tehtaal­la noin 50000 ton­nia vuodessa eli hyväl­lä alul­la ollaan tässä. 

    Pyrolyysiöljy ei kel­paa suo­raan moot­toripolt­toaineek­si, mut­ta sitä voidaan käyt­tää raskaan polt­toöljyn korvikkeena voimalaitoksissa.

    Toinen jut­tu on sit­ten se että EU on (turhaan) määrän­nyt että metano­lia voi sekoit­taa max. 3% ben­si­ini­in. Metano­lia voisi sekoit­taa paljon enem­män ns. flex-fuel moot­to­rien tapauk­ses­sa jot­ka on suun­nitel­tu tähän.

    Kiinas­sa on mah­dol­lista sekoit­taa metano­lia 12 provinssis­sa eri­laisil­la sekoi­tus­suhteil­la, mm.:
    M5,M10,M15,M25,M30,M45,M85 ja M100.

    Metano­lia voi käyt­tää myös diesel-moot­tor­eis­sa (hyvän puris­tuskestävyy­den vuok­si) jot­ka on suun­nitel­tu tätä varten. Eräät laivan­varus­ta­jat ovat muut­ta­neet tai tilan­neet laivo­ja metanolimoottoreilla:
    — Ste­na Line
    — Methanex: 7‑tankkeria tilattu

    Etu­na LNG:hen on helpom­pi käsiteltävyys: ei jäähdy­tys­tä ‑168 asteeseen

  168. Coun­try­boy: Sel­l­ute­htaathan ovat ja ovat pitkään olleet yhdis­tet­tyjä sel­lu- ja ener­giate­htai­ta. Huo­mat­ta­va osa Suomen uusi­u­tu­vas­ta ener­gias­ta tulee juuri sel­l­ute­htaista. Lig­ni­inille on kyl­lä yritel­ty kehit­tää ja kehitet­ty uusia monia käyt­tö­muo­to­ja, mm. liimaa, kaivos­te­ol­lisu­u­den apuainei­ta jne. Tietääseni Sto­ra Enso tekee liimo­ja lig­ni­in­istä Kaa­su­tustekni­ik­ka on tun­net­tu kauan, ei se mikään uusi asia ole. Metano­li biopolt­toaineen ongel­ma on sen suuri myrkyl­lisyys. Itsekin olen aikanaan ollut han­kkeessa, jos­sa lig­ni­in­istä tehti­in PPO muovia.
    Sel­l­ute­htaat voivat tuot­taa mm. kar­bok­sime­tyylisel­lu­loosaa, vanil­li­inia ym kemikaaleja.

    Biopolt­toainei­ta tehdään Suomes­sa täl­lä het­kel­lä män­työljys­tä UPM/Neste(sellun keiton sivu­tuote) ja pyrolyytekni­ikalla (For­tum). Fis­ch­er- Trop­sch menetelmä ei kai ollut oikein kannattava.

    Toki olen per­il­lä noista edel­lä­maini­tu­ista, mut­ta tuos­sa on ihan hyvää tietoa (kun muitakin luk­i­joi­ta tääl­lä on).

    Soodakat­ti­la on ollut ole­mas­sa yli 50 vuot­ta. Äsket­täin (28.9) muis­tet­ti­in Äänekoskel­la 50 vuot­ta sit­ten tapah­tuneen soodakat­ti­lan räjähdyk­sen uhre­ja (4 henkeä sai sur­mansa). Omat vaaransa on tässäkin tekni­ikas­sa (ns. vesi-sula räjähdys­vaara), kuten kaikissa uusis­sa tekni­ikois­sa tup­paa olemaan.

    UPM:n män­työljy­po­h­jainen biodiesel-laitos on hieno jut­tu, mut­ta män­työljyä syn­tyy sen ver­ran vähän (n. 35 kg sel­l­u­ton­nia kohden), ettei se Suomen biopolt­toaine­tarvet­ta ratkaise, ks. seu­raa­va lähde:

    “UPM joutuu osta­maan mäntyöljyä”
    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/upm-joutuu-ostamaan‑m%C3%A4nty%C3%B6ljy%C3%A4‑1.62334

    Metano­li ei ole merkit­tävästi myrkyl­lisem­pää kuin ben­si­i­ni. Tap­pa­va annos noi­ta on:
    — metano­li 30 to 100 mL
    — ben­si­i­ni 120 to 300 mL 

    https://en.wikipedia.org/wiki/Methanol_economy

    Metano­li myös hajoaa luon­nos­sa nopeam­min kuin ben­si­i­ni. Ben­si­i­ni sisältää lisäk­si karsino­geenisia osia.

    Ruot­sis­sa oli käytössä n. 1000 metano­likäyt­töistä autoa 80-luvun alus­sa, enkä ole kuul­lut että myrky­tyk­siä olisi tapah­tunut. Samoin Kiinas­sa niitä on tätä nykyä paljon käytössä.

    Oleel­lista on kuitenkin se että ihmiset usko­vat että metano­li on myrkyl­lisem­pää kuin ben­si­i­ni ja se voi olla iso este metano­lin käytölle moot­toripolt­toaineena. Paljon työtä tarvit­taisi­in tiedon levit­tämisek­si noiden pelko­jen vähentämiseksi.

    Suomen alko­holin suurku­lut­ta­jat (vod­ka­tur­is­tit) ovat yksi ongel­maryh­mä, joka lie­nee metano­lin vaaroi­hin jo tutus­tunutkin ostaes­saan esim. Viros­ta hal­paa “viinaa”. Luul­tavasti 100% metano­li-polt­toaineeseen pitäisikin sekoit­taa sekä haju‑, väri- että makuainei­ta, jot­tei sitä sekoitet­taisi etanoliin.

    Tuo edel­lä ole­va link­ki ker­too nk. metano­li­taloud­es­ta, jon­ka ajatel­laan ajan myötä voivan syr­jäyt­tää fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in perus­tu­van talouden. Se on yksi lisäsyy, mik­si mei­dän tulisi olla kiin­nos­tunei­ta siihen suun­taan menemisestä.

  169. Sylt­ty: En ymmär­rä mik­si noin lois­tavaan bis­nek­seen enää tarvit­see val­tion tukea? Yleen­sä fir­mat ovat valmi­ita ivnestoimaan, jos joku tar­joaa mah­dol­lisu­ut­ta vuol­la kultaa.

    No ihan kul­lan vuolemis­es­ta ei kuitenkaan ole kyse. Tuos­sa nyt oletin että aiem­min kir­joit­ta­mani oli luet­tu eli huo­mat­tu se että metano­lia tarvi­taa kak­si ker­taa ben­si­inin määrä.

    Tuos­ta huoli­mat­ta busi­neess vaikut­taa edelleen hyvinkin kan­nat­taval­ta. Mut­ta kun ote­taan huomioon seu­raavia asioi­ta tilanne muuttuu:
    — ensim­mäi­nen biopolt­toainete­hdas mak­saa huo­mat­tavasti enem­män kuin ns. N:s tehdas, joi­hin nuo Chem­recin laskel­mat perustuvat
    — jos las­ten­tau­tien vuok­si käykin niin että metano­li mak­saakin 400 €/tonni, tekee tehdas konkurssin jos ben­san hin­ta pysyy samal­la tasol­la kuin nyt pitkään
    — metano­lia voidaan valmis­taa myös mui­ta reit­te­jä, esim. liuskekaa­sus­ta, maakaa­sus­ta ja kivihiilestä
    — edel­lä­maini­tut reitit voivat tuot­taa halvem­paa metano­lia kuin puus­ta (mustal­ipeästä) valmistettu
    — seu­raus: tehdas voi tehdä konkurssin

    Mitä sit­ten tarvi­taan että hom­ma lähtisi liikkeelle ?

    Tarvi­taan EU:lle pitkäjän­teinen moot­toripolt­toainei­ta koske­va ener­giapoli­ti­ik­ka, joka takaa sen että toim­inta on kan­nat­tavaa vaik­ka fos­si­il­s­ta reit­tiä pitkin syn­ty­isikin jonkin ver­ran halvem­paa tuotantoa.

    Ihan aluk­si tuo EU:n max. 3% metano­lia ben­saan direk­ti­ivi pitäisi muut­taa siten että metano­li flex-fuel autot ote­taan huomioon.

  170. tuen mak­sa­ja:
    ‘snip’
    Pahoin pelkään, että tuol­laista keksin­töä ei Suomes­sa enää voisi tuot­teis­taa, kos­ka tääl­lä jokaisen asian pitää olla jo piirus­tus­pöy­däl­lä tuot­ta­va eikä tuoteke­hit­te­ly ja tutkimi­nen saa mak­saa mitään. 

    Tuoteke­hi­tys ja ‑tutkimus ei mak­sa mitään, sen saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa — ja viime vuon­na sai jopa kaksinker­tais­es­ti. Eipä juuri tuloksia.

    Ja tuotan­to sit­ten vaatisi investoin­te­ja, jot­ka näyt­tävät ole­van suo­ma­laisille fir­moille kauhis­tus, nehän vähen­tävät osinkoja.

  171. Vin­ha Perä:
    ‘snip’
    Ihan aluk­si tuo EU:n max. 3% metano­lia ben­saan direk­ti­ivi pitäisi muut­taa siten että metano­li flex-fuel autot ote­taan huomioon. 

    Mik­si?
    Mik­si metano­li olisi etano­lia parem­pi, kun pitää suun­nitel­la uudet flexi-fuel ja diesel­moot­torit ja sit­ten vielä metano­lin jakelu­verkos­to — sit­ten vielä, kuten tote­sit “seu­raus: tehdas voi tehdä konkurssin”.

  172. Raimo K: Mik­si?
    Mik­si metano­li olisi etano­lia parem­pi, kun pitää suun­nitel­la uudet flexi-fuel ja diesel­moot­torit ja sit­ten vielä metano­lin jakelu­verkos­to – sit­ten vielä, kuten tote­sit “seu­raus: tehdas voi tehdä konkurssin”.

    Muu­ta­ma syy alla:
    — metano­lin tuot­ta­mi­nen on paljon edullisem­paa kuin etanolin
    — metano­lin tuot­ta­mi­nen on kestäväl­lä poh­jal­la toisin kuin etano­lin. Ei ole kestävää käyt­tää vil­jelysmaa­ta polt­toaineen tuot­toon ja vielä vähem­män ruuak­si kel­paavaa lähdet­tä kuten mais­si (USA)
    — ja tietenkin: Suomes­sa metano­lia voitaisi­in tuot­taa mustal­ipeästä ja pyrolyysiöljys­tä ihan riit­tävästi biopolttoainetarpeisiin
    — metanolin+bensiinin käyt­tö nyky­i­sis­sä moot­tor­eis­sa onnis­tuu ohjel­moimal­la uud­estaan ECU. EI vaa­di suur­ta työtä. Israelis­sa on tes­tat­tu tätä.
    — Kiinas­sa on auto­jen käytän­nössä pakko olla metano­lille sopivia (M85 speksi on ja M15 tulos­sa), joten jos aikoo myy­dä auto­ja Kiinaan on ECU sof­ta oltava
    — sekoit­ta­mal­la metano­li ben­saan voidaan käyt­tää nyky­istä jakeluverkkoa
    — diesel­moot­torit on eri jut­tu, ei niis­sä etano­likaan toi­mi ilman muu­tok­sia. Tosin metano­lia on käytet­ty USAs­sa eityisen lisäaineen avul­la nyky­i­sis­säkin moottoreissa
    — mikä tahansa tehdas voi tehdä konkurssin jos mat­to vede­tään alta eli muute­taan yhtäkkiä energiapolitiikkaa
    — metano­li­talous on tule­vaisu­ut­ta: Islannis­sa tehdään metano­lia hajoit­ta­mal­la vet­tä sähköl­lä vedyk­si (ja hapeksi) ja jaloste­taan se hiilid­iok­sidin avul­la metano­lik­si. Eli ongel­ma­jät­teestä nimeltä hiilid­iok­si­di tuleekin polt­toaineen lähtöaine.

    Eri polt­toainei­den hintoja:
    — etano­li sel­l­u­loosas­ta 0.7€/l eli 120€/MWh
    — etano­li sok­eriru­os­ta 0.4€/l eli 68€/MWh
    — “Chem­rec” metano­li 0.17€/l eli 36€/MWh
    — ben­si­i­ni 500€/tonni eli 38€/MWh

    VTT:n tutkimuk­ses­sa v. 2013 (nopea pyrolyysi metsätähteestä)
    — metano­li 58 — 65 €/MWh

    USA:ssa on fir­mo­ja ja hakkere­i­ta jot­ka ohjel­moi­vat ECU:n uud­estaan siten että metano­li + ben­sa käy polt­toaineek­si. Useis­sa autois­sa siel­lä on valmius tähän, mut­ta auton­va­lmis­ta­jat eivät halua siitä ker­toa (ilman kor­vaus­ta ilmeisesti)

    “Many Vehi­cles Flex Fuel-Capa­ble With Sim­ple Hack”
    http://www.ny1.com/nyc/all-boroughs/tech-talk/2014/10/10/many-vehicles-flex-fuel-capable-with-simple-hack.html

  173. Raimo K: Tuoteke­hi­tys ja ‑tutkimus ei mak­sa mitään, sen saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa – ja viime vuon­na sai jopa kaksinker­tais­es­ti. Eipä juuri tuloksia.

    Ja tuotan­to sit­ten vaatisi investoin­te­ja, jot­ka näyt­tävät ole­van suo­ma­laisille fir­moille kauhis­tus, nehän vähen­tävät osinkoja.

    Taas ker­ran: Kyl­lä suo­ma­laiset pro­pel­lipäät kehit­televät uusia lupaavia tuot­tei­ta, mut­ta etupäässä uusis­sa yri­tyk­sis­sä. Nämä puolestaan saa­vat entistä use­am­min rahoi­tus­ta ja omis­ta­jia ulko­mail­ta, mis­tä seu­raa, että IPR ja tuotan­to siir­tyvät aikanaan pois Suomesta.

    Tyyp­il­listä näille uusille tuot­teille on, etteivät ne joko osu vaki­in­tunei­den suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kiin­nos­tusalueelle, tai yri­tyk­set hyl­jek­sivät uutuuk­sia yli­varovaisu­u­den tai (yllät­tävän usein) NIH-ilmiön takia.

    Uutu­udet karkaa­vat ulko­maille yksinker­tais­es­ti sik­si, ettei meil­lä ole riit­tävästi rikkai­ta riskiä sietäviä ihmisiä eikä toimivia joukko­ra­hoi­tusjär­jestelmiä. Nythän min­imisi­joituk­set ovat luokkaa 50…100 k€, eikä kukaan järkevä sijoit­ta­ja pistä paukku­ja yhteen yri­tyk­seen, joten hänel­lä pitäisi olla löysää rahaa ainakin 500…1000 k€.

    Toim­intat­a­pa, jos­sa lupaa­vat uusyri­tyk­set myy­dään aikaises­sa vai­heessa ulko­maille, ei ole mitenkään poikkeuk­selli­nen. Esimerkik­si Israelis­sa tämä on hyvin tavallista.

  174. Raimo K: Mik­si?
    Mik­si metano­li olisi etano­lia parem­pi, kun pitää suun­nitel­la uudet flexi-fuel ja diesel­moot­torit ja sit­ten vielä metano­lin jakelu­verkos­to – sit­ten vielä, kuten tote­sit “seu­raus: tehdas voi tehdä konkurssin”.

    Vielä tarken­nus tähän:

    M15-seosta eli 15% metano­lia ja 85% ben­si­iniä voi käytt­tää nyky­i­sis­sä suo­raruisku­tus-ben­si­in­i­moot­tor­eis­sa suo­raan ilman muu­tok­sia Israelis­sa teh­dyn testin mukaan.

    “Methanol proves low-cost, sus­tain­able option for gaso­line blending”
    http://www.ogj.com/articles/print/volume-113/issue‑3/processing/methanol-proves-low-cost-sustainable-option-for-gasoline-blending.html

    “Engine tech­nol­o­gy used by vehi­cles in the test con­sist­ed either of port fuel injec­tion (nat­ur­al aspi­ra­tion) or direct injec­tion (tur­bocharged).”

    “Results of the M‑15 pilot test strong­ly sug­gest the via­bil­i­ty of using M‑15 as a con­ven­tion­al trans­porta­tion fuel in reg­u­lar vehi­cles with­out neg­a­tive impacts to dri­vabil­i­ty or emissions.”

    Saman artikke­lin mukaan E85-autois­sa voi käyt­tää M56:tta (56% metano­lia) jol­la on sama ener­giati­heys kuin E85:llä (nämä ovat siis etano­li flex-fuel auto­ja). Tätä tes­tataan myös Israelissa.

    Israel suun­nit­telee jalosta­vansa metano­lin maakaa­sus­ta jota on löy­tynyt sen rannikolta.

    Saman­laisia suun­nitelmia on myös Aus­tralial­la artikke­lin mukaan.

  175. Vin­ha Perä:
    ‘snip’
    Israel suun­nit­telee jalosta­vansa metano­lin maakaa­sus­ta jota on löy­tynyt sen rannikolta.
    ‘snip’

    Suomen ran­nikol­ta (tai muual­takaan) ei ole löy­tynyt maakaa­sua tähän tarkoitukseen.

  176. Raimo K: Suomen ran­nikol­ta (tai muual­takaan) ei ole löy­tynyt maakaa­sua tähän tarkoitukseen.

    Ilmeis­es­ti yrität tehdä tikus­ta asiaa.

    Vas­taavasti voitaisi­in sanoa ettei Suomen ran­nikol­ta ole löy­tynyt myöskään etanolilähteitä.

    Mut­ta jos on tarkoi­tus jatkaa keskustelua aiheesta, niin tässä muu­ta­ma huomio lisää:
    — polt­toaineen läh­teenä vil­jat tai muut syötäväk­si kel­paa­vat kasvit eivät ole kestäväl­lä pohjalla
    — sik­si nyt yritetään kovasti kehit­tää menetelmiä joil­la sel­l­u­loosas­ta voidaan tuot­taa etanolia
    — sel­l­u­loosaa on kasveis­sa kuitenkin vain 20–55% ja niistä saadaan sok­erik­si muun­net­tua 12–31% kuiva­mas­sas­ta (lähde alla)
    — joten etano­lia saadaan tuotet­tua vain osas­ta kasvin massaa
    — metano­lin tuotan­nos­sa voidaan sen­si­jaan käyt­tää hyödyk­si kaik­ki orgaa­ni­nen aine, myös eläin­peräi­nen tai kaatopaikkajäte
    — esim. Kanadas­sa Edmon­tonis­sa ale­taan tuot­taa bio­metano­lia kaatopaikka­jät­teestä 30000 t/v tänä vuonna
    — joten metano­lire­it­il­lä voidaan tuot­taa enem­män biopolt­toainei­ta kuin etano­lire­it­tiä pitkin
    — lisäk­si metano­lire­it­ti on halvempi
    — joten metano­lire­it­ti on kestäväm­mäl­lä poh­jal­la kuin etanolireitti

    Em. lähde:
    “Suit­abil­i­ty of var­i­ous plant species for bioethanol production”
    http://agronomy.emu.ee/vol09Spec1/p09s132.pdf

    Mik­si sit­ten ylipäätään on joudut­tu etano­lire­it­ille ? Muu­ta­ma syy alla:
    — jo aiem­min mainit­tu seik­ka että metano­li on myrkyl­listä, mut­ta etano­lia ei pide­tä myrkyl­lisenä (vaik­ka kyl­lä siihenkin voi kuol­la ja kuolee paljon ihmisiä vuosittain)
    — eri­laiset pain­os­tus­ryh­mät ovat onnis­tuneet aja­maan etu­jaan: merkit­tävin on maanviljelijät
    — esim. USA:ssa v. 2010 35% maiss­in­tuotan­nos­ta ja 28% dur­ran­tuotan­nos­ta käytet­ti­in polt­toaineen läh­teenä, mis­tä seurasi seurasi sit­ten näi­den hin­nan­nousu eli tuplahyö­ty farmareille
    — eli kyseessä on maataloustuki
    — Brasil­ia taas on halun­nut vähen­tää riip­pu­vu­ut­taan tuon­tiöljys­tä valmis­ta­mal­la etano­lia sokeriruoosta

    Miten sit­ten biopolt­toainelähteitä voitaisi­in monipuolis­taa esim. metano­lin avulla:
    — tarvi­taan jokin esimerk­ki joka näyt­tää että metano­li toimii nyky­i­sis­sä polttomoottoreissa
    — laiva­moot­torit on yksi esimerk­ki, mut­ta ehkä liian kaukana auton­moot­tor­eista, mut­ta sitä kaut­ta voidaan saa­da jakelukana­va alkuun
    — Kiinas­sa metano­lia käytetään auton­moot­tor­eis­sa, mut­ta Kiinaa ei ehkä pide­tä avoime­na markki­na­t­aloute­na, jon­ka vuok­si esimerk­ki ei ole riittävä
    — sen­vuok­si Israel ja Aus­tralia ovat merkit­täviä, vaikkakin metano­li tuote­taan fos­si­il­isperäis­es­tä lähtöaineesta
    — ja tärkein seik­ka: bio­metano­lia pitäisi kohdel­la tas­a­puolis­es­ti etano­lin kanssa

    Eli voidaan sanoa että jot­ta bio­metano­li moot­toripolt­toaineena lähtisi liik­keelle on ensin hyväksyt­tävä se että metano­lia tuote­taan fos­si­ilista reittiä. 

    Voimakas­ta vas­tus­tus­ta esi­in­tyy kuitenkin metano­lia vas­taan taloudel­li­sista syistä. 

    Esim. USA:ssa on yritet­ty saa­da aikaan ns. “Open Fuel Stan­dard” v. 2009 läh­tien. Se ei kuitenkaan ole eden­nyt kon­gres­sis­sa pain­os­tus­ryh­mien vas­tus­tuk­sen vuok­si. Näitä ovat ainakin maanvil­jeli­jät ja öljy-yhtiöt. Viimemaini­tut eivät halua lisää kil­pailua markki­noille ja far­mar­it pelkäävät menet­tävän­sä tukiaisensa.

    Auton­va­lmis­ta­jatkaan eivät ole innos­tunei­ta asi­as­ta, joka nähdään mah­dol­lise­na lisäkus­tan­nusten aiheuttajana.

    Kos­ka Ruot­sis­sa ja varsinkin Suomes­sa voitaisi­in tuot­taa hyvin merkit­tävä osa biopolt­toaineista puu­peräi­sistä lähteistä metano­li­na (halvin tapa), pitäisi mei­dän mielestäni yhdessä ajaa tätä asi­aa EU:ssa.

    Tämä ei pois­sul­je etano­lin käyt­töä, mut­ta voi vähen­tää sen lisäkäytön tarvet­ta (mikä on kallista eikä ole kestäväl­lä poh­jal­la nykyään).

    Euroopan kannal­ta fos­si­ili­nen metano­li voisi olla tapa vähen­tää riip­pu­vut­ta venäläis­es­tä öljys­tä ja kaa­sus­ta. Metano­li on helpom­min kul­jetet­tavis­sa kuin nesteytet­ty maakaa­su (LNG).

    Kiina on tässäkin ehtinyt Euroopan edelle: se tuo suuria määriä metano­lia esim. USA:sta.

  177. Raimo K: Tuoteke­hi­tys ja ‑tutkimus ei mak­sa mitään, sen saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa – ja viime vuon­na sai jopa kaksinker­tais­es­ti. Eipä juuri tuloksia.

    Mitä ihmettä oikein höpiset? Saa­han tuotan­non sekä palkkaku­lutkin vähen­tää vero­tuk­ses­sa, joten nekään eivät ilmeis­es­ti mak­sa yhtään mitään.

    On kyl­lä aivan ihmeelli­nen tämä tavan kulut­ta­jan käsi­tys, että jos fir­ma saa vähen­tää menot vero­tuk­ses­sa, mikään ei enää mak­sa mitään!

  178. Ja todel­lakin, jos joku fir­ma kek­sii hyvän tuot­teen niin ei sitä siltikään kan­na­ta tääl­lä tuot­taa, vaan yleen­sä jos­sain muualla. 

    Kuten erään asi­akkaan vara­toim­i­tusjo­hta­ja min­ulle viikko sit­ten totesi: 

    “Mielestäni mei­dän ulko­maan yksiköi­hin pitäisi siirtää myyn­tiäkin, kos­ka sil­loin ne ovat lähempänä sekä tuotan­toa että markkinoita.” 

    Sanomat­takin on selvää, että hei­dän ulko­maid­en tuotan­toyk­siköt sijait­si­vat halvem­man kus­tanus­ta­son maissa. 

    Nykyisel­lään olemme tuotan­nos­sa aika lail­la kil­pailukyvyt­tömiä. Eiköhän se “Koneen työvoimas­ta jokunen pros­ent­ti Suomes­sa” sen aika selvästi ker­ro. Tämä asia ei muu­tu mik­sikään siitä, että soimataan kap­i­tal­is­te­ja ja hauku­taan suo­ma­laisia fir­mo­ja investoimat­to­muud­es­ta. Onhan nuo mei­dän suuret konepa­jakon­ser­nit ja met­säy­htit investoi­neet aika paljonkin, ulkomaille.

    Samat­en omien havain­to­jeni mukaan jo pk-yri­tyk­setkin ovat luop­uneet koti­maan tuotan­nos­ta (eli myyneet konepa­jat ja tehtaat taik­ka lakkaut­ta­neet ne) ja joko rak­en­ta­neet uusia tuotan­toyk­sikköjä halvem­pi­in mai­hin tai han­kki­neet sieltä alihankintaverkoston.

  179. Sylt­ty: Mitä ihmettä oikein höpiset? Saa­han tuotan­non sekä palkkaku­lutkin vähen­tää vero­tuk­ses­sa, joten nekään eivät ilmeis­es­ti mak­sa yhtään mitään.

    On kyl­lä aivan ihmeelli­nen tämä tavan kulut­ta­jan käsi­tys, että jos fir­ma saa vähen­tää menot vero­tuk­ses­sa, mikään ei enää mak­sa mitään! 

    No ihan niin paljon voit­toa fir­ma ei pystyne kehit­tämään, että kaik­ki kulut voiton veros­ta voisi vähen­tää, mut­ta kyl­lä, peri­aat­teessa kaik­ki kulut ovat vähennyskelpoisia.

    1. Raimo, ei niitä vähen­netä veros­ta vaan verotet­tavas­ta tulosta. Jos yri­tys ei tuo­ta tap­pi­o­ta, kaik­ki kulut voidaan vähentää. 

  180. Vin­ha Perä: Ilmeis­es­ti yrität tehdä tikus­ta asiaa.

    Vas­taavasti voitaisi­in sanoa ettei Suomen ran­nikol­ta ole löy­tynyt myöskään etanolilähteitä.
    ‘snip’

    No turha sin­un on tääl­lä selitel­lä, senkun alat tuot­ta­maan metanolia!

  181. Sylt­ty:
    Ja todel­lakin, jos joku fir­ma kek­sii hyvän tuot­teen niin ei sitä siltikään kan­na­ta tääl­lä tuot­taa, vaan yleen­sä jos­sain muualla. 

    Kuten erään asi­akkaan vara­toim­i­tusjo­hta­ja min­ulle viikko sit­ten totesi: 

    “Mielestäni mei­dän ulko­maan yksiköi­hin pitäisi siirtää myyn­tiäkin, kos­ka sil­loin ne ovat lähempänä sekä tuotan­toa että markkinoita.” 

    Sanomat­takin on selvää, että hei­dän ulko­maid­en tuotan­toyk­siköt sijait­si­vat halvem­man kus­tanus­ta­son maissa.
    ‘snip’

    Koneen tuloista suuri(n) osa tulee nyky­isin palvelus­ta eli ei todel­lakaan kan­nat­taisi hissiä huolta­maan lähet­tää hep­pua Suomes­ta Kiinaan.

  182. Osmo Soin­in­vaara:
    Raimo, ei niitä vähen­netä veros­ta vaan verotet­tavas­ta tulosta. Jos yri­tys ei tuo­ta tap­pi­o­ta, kaik­ki kulut voidaan vähentää. 

    No näin­hän se on, yritin yksinker­tais­taa liikaa. Mut­ta kulut vähen­tävät voit­toa ja pystyäk­seen vähen­tämään voit­toveros­ta täy­tyy tuot­taa voittoa.

  183. Nyt en ymmär­rä Rai­mon ajatusmallia.

    Ei se verovähen­nys tee kan­nat­ta­mat­tomas­ta toimin­nas­ta kan­nat­tavaa. On aivan selvää että jos fir­ma tekee nol­lat­u­losta tai tap­pi­o­ta, se ei tuo­ta voit­toa ja jos tulos ei ole plus­sal­la, sitä ei myöskään veroteta.

    JOs käyt­tää rahansa tuoteke­hi­tys­keen niin ne rahat on käytet­ty. Kan­nat­ta­mat­tomat investoin­nit eivät sil­lä muu­tu ilmaisik­si, että aiheut­ta­vat jät­ti­tap­pi­ot jon­ka takia ei tarvitse mak­saa yhteisöveroa!

  184. Tämän ketjun teema “Pär­jäisimme, jos osaisimme tehdä parem­pia tuot­tei­ta” — on väärin viritetty.

    Oikea kysymys on tämä: “Miten lau­maeläin Homo sapi­ens voi pär­jätä Suomen­niemel­lä nyky­i­sis­sä talous-ekol­o­gi­sis­sa olosuhteissa.”

    Viimeis­ten parinkymme­nen vuo­den aikana Suo­mi on läpikäynyt suuren mur­roksen, jon­ka edelleen jatkuu. Muiden län­si­maid­en mukana Suomen Homo sapi­ens on jakau­tunut moni­in eri­laisi­in heimoihin.

    Olemme apinoi­neet taval­lis­es­ti kan­sain­välis­ten mallien mukaisik­si, uskon­to­ryh­mi­in ver­rat­tavis­sa ole­viksi heimoy­hteisöik­si. Monel­la näistä on oma usko­muk­sen­sa / par­a­dig­mansa, joka on irtaan­tunut todel­lisu­ud­es­ta; kieltävät evoluu­tion, fysi­ikan lait, jne.

    Tilan­net­ta kuvaa myös hyvin Tiede-lehden tiäremiäs (Viestejä13035, 14:55 | 10.1.2009):
    ”Itse pelkään kaiken­laisia ääri­ainek­sia esim. kasvis­syöjiä ja näitä lävis­tet­tyjä ja tatuoitu­ja ihmisiä mitkä omaa sitä alakult­tuuria mis­sä halataan pui­ta ja rap­sutel­laan kotieläimiä.
    Lähinä fem­i­nis­tit ja ihmisoikeu­sia kotielämille vaa­ti­vat on myös + paljon muutakin.
    Jokainen saa itse toki määritel­lä kaiken­laisia sys­teeme­jä ja juttuja.
    Yhdys­val­lois­sa on esim. sel­l­aisia ihmisiä mitkä tuomisee ihmisiä sen takia että ne ei kier­rätä ja ovat vaik­ka valmi­ita siihen että näiltä ihmisilät vietäisi­in ihmisoikeudet.
    Nykyään tuomi­taan ihmisiä, senkin takia että aja­vat autol­la ja syövät lihaa.
    Itse näin super­heterona ja inhimil­lisenä ihmisenä en olisi valmis koskaan esim. tuomit­se­maan ali-ihmisek­si edes rikol­lisia. Mut­ta epämääräset hih­hulit voivat olla jopa valmi­ina kidut­ta­maan ihmisiä. Vaik­ka yrit­tävät tekey­tyä maailmanparantajaksi.”

    Esimerkik­si kuu­luisa sosial­isti-shamaani Erk­ki Tuomio­ja on sanonut hal­li­tuk­sen toimista: ”…tar­jo­tut lääk­keet eivät ole sen enem­pää tas­apain­ois­ia ja oikeu­den­mukaisia kuin edes toimivia…Tärkeintä on, että sopi­mal­la saataisi­in sel­l­ainen uusi kokon­aisu­us, joka johtaisi parem­pi­in seu­rauk­si­in kuin nyt tar­jol­la ole­vat kah­ti­a­jakoon ja eri­ar­voisu­u­den kasvu­un johta­vat ratkaisut.”

    Shamaanin loit­sus­sa ongel­mak­si muo­dos­tu­vat sanat ”kah­ti­a­jako” ja ”eri­ar­voisu­us”.

    Kah­ti­a­jaos­ta: Miten voi jakaa kah­tia suuren joukon mon­i­naisi­in par­a­dig­moi­hin usko­vat heimot, saati sit­ten se, että niiden kanssa voisi kri­isi­ti­lanteessa riit­tävän nopeasti jotain sopia?

    Entä eri­ar­voisu­us? Voiko uskoa evoluu­tioon, jos­sa tun­netusti ei ole mitään oikeu­den­mukaisu­ut­ta tai tasa-arvoa, mitään tas­apain­oa ei ole, on vain jatku­va muutos?

    Mielestäni noi­hin kysymyk­si­in tuskin löy­tyy tas­apain­ois­ia ja oikeu­den­mukaisia vastausta.

    Miten olisi tämä ratkaisu: Ote­taan lähtöko­hdak­si ”mus­ta tuntuu”-teoriaan perus­tu­van sosi­olo­gian sijas­ta evoluu­tio ja lau­maeläin Homo sapi­ensin ominaisuudet? 

    Sep­po Korppoo
    Homo sapi­ens, mutaa­tio N1C1, joka ei kiipeä puuhun älisemään sekavia, kun ruo­ka on loppumassa

  185. Tapio: Taas ker­ran: Kyl­lä suo­ma­laiset pro­pel­lipäät kehit­televät uusia lupaavia tuot­tei­ta, mut­ta etupäässä uusis­sa yri­tyk­sis­sä. Nämä puolestaan saa­vat entistä use­am­min rahoi­tus­ta ja omis­ta­jia ulko­mail­ta, mis­tä seu­raa, että IPR ja tuotan­to siir­tyvät aikanaan pois Suomesta.

    Tyyp­il­listä näille uusille tuot­teille on, etteivät ne joko osu vaki­in­tunei­den suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kiin­nos­tusalueelle, tai yri­tyk­set hyl­jek­sivät uutuuk­sia yli­varovaisu­u­den tai (yllät­tävän usein) NIH-ilmiön takia.

    Uutu­udet karkaa­vat ulko­maille yksinker­tais­es­ti sik­si, ettei meil­lä ole riit­tävästi rikkai­ta riskiä sietäviä ihmisiä eikä toimivia joukko­ra­hoi­tusjär­jestelmiä. Nythän min­imisi­joituk­set ovat luokkaa 50…100 k€, eikä kukaan järkevä sijoit­ta­ja pistä paukku­ja yhteen yri­tyk­seen, joten hänel­lä pitäisi olla löysää rahaa ainakin 500…1000 k€.

    Toim­intat­a­pa, jos­sa lupaa­vat uusyri­tyk­set myy­dään aikaises­sa vai­heessa ulko­maille, ei ole mitenkään poikkeuk­selli­nen. Esimerkik­si Israelis­sa tämä on hyvin tavallista.

    Näin juuri. Eikä ole kyse pelkästään alku­un pääsemisen rahoituk­ses­ta vaan ongel­mat jatku­vat vaik­ka tuote on saatu kehitet­tyä ja markkinoille.

    Tässä vai­heessa yri­tys sit­ten menee pankki­in kysymään lainaa, jot­ta tuotan­toa voitaisi­in laa­jen­taa ja tuoteke­hi­tys­tä jatkaa. Ilman tuoteke­hi­tys­tä ei pysy kil­pailukykyisenä ja ilman markki­noiden laa­jen­tamista ei voi päästä voitolliseksi.

    Pank­in­jo­hta­ja pyytää sit­ten fir­man tulostiedot par­il­ta viimeiseltä vuodelta ja toteaa että firma­han on tehnyt tap­pi­o­ta, joten lainaa ei voi­da myön­tää nyky­is­inä epä­var­moina aikoina.

    Sama tulos muis­sa pankeis­sa EU-alueella.

    Tot­takai fir­ma on tehnyt tap­pi­o­ta, kos­ka se on vas­ta kehit­tänyt tuotet­taan. Ei ilman valmista tuotet­ta voi tehdä voit­toa, eikä uusi tuote heti voi alkaa tehdä voit­toa ainakaan jos puhutaan korkean teknolo­gian tuotteesta.

    No alku­peräiset sijoit­ta­jat sit­ten kaiva­vat kuvet­taan, jos sieltä vielä sat­tuu rahaa löytymään.

    Tästä käy ilmi myös se ettei EKP:n QE-ohjel­man kaut­ta syn­tyvä lik­vidi­teet­ti (raha) siir­ry reaal­i­talouteen jos luot­ta­mus­ta talouden kehit­tymiseen posi­ti­ivis­es­ti ei ole.

    Mut­ta on tuo QE-ohjel­ma nyt sit­ten lop­ul­ta ratkaissut Suomen val­tion velka­an­tu­misongel­man, ks:

    “Tänään on h‑hetki – Suomen Pank­ki katkaisee velkakierteen”
    http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/10/07/tanaan-on-h-hetki-suomen-pankki-katkaisee-velkakierteen/201513001/170?

    Eli Suomen Pank­ki ostaa val­tion velka­kir­jo­ja jälki­markki­noil­ta ja tilit­tää korot valtiolle
    (eli val­tio velka­an­tuu itselleen ja saa korkotuot).

  186. Eräs esimerk­ki niistä parem­mista tuot­teista joil­la voisimme pär­jätä parem­min ovat uudet sel­l­u­loosas­ta kehite­tyt tek­sti­ilikuidut (muun­tokuidut tai jatkoke­hite­tyt viskoosikuidut):
    — selluloosakarbamaattikuidut
    — Biocelsol
    — Ioncell‑F

    Hyvä esi­tys kahdes­ta viimemaini­tus­ta on täällä:

    “Uusia tuot­tei­ta selluloosasta”
    http://oplehdet.fi/#/issue/56/3138

    Jutus­sa maini­taan noista:

    - Bio­cel­sol-kuitu­jen luju­us vas­taa viskoosia, mut­ta kuiduista tehty lan­ka ja kudot­tu kan­gas sekä imevät että luovut­ta­vat kos­teut­ta viskoosia parem­min. Puukuidus­ta voidaan valmis­taa erit­täin ohut­ta ja pehmeää kangasta

    - Ion­cell-pros­es­sis­sa valmis­te­taan Lyocell-tyyp­pistä kuitua, joka on myös sel­l­u­loosamuun­tokuitu, mut­ta teknisiltä omi­naisuuk­sil­taan viskoosia parempi.

    – Ion­cellin luju­u­som­i­naisu­udet ovat vielä per­in­teistä Lyocel­liäkin parem­pia. Pros­es­sis­sa käytetään myös vähem­män haitallisia kemikaale­ja kuin Lyocell-kuitu­jen valmistuksessa

    – Merkit­tävä etu on, että uusia kuitu­ja voidaan valmis­taa samoil­la lait­teil­la kuin viskoosia ja Lyocell-kuituja.

    – Bio­cel­sol-pros­es­si olisi mah­dol­lista viedä teol­liseen mit­takaavaan nopeastikin. Ion­cell-pros­es­si ei ole siihen vielä valmis, mut­ta tuot­teena Ion­cell-kuidut oli­si­vat hyvin mie­lenki­in­toisa. Teolli­nen mit­takaa­va vaatisi kuitenkin tutkimuk­sen kau­pal­lis­tamista, uut­ta yri­tys­toim­intaa ja rohkei­ta investoin­te­ja, pain­ot­taa Suurnäkki.

    - Suomes­sa ei ole esimerkik­si viskoosikuidun valmis­ta­jia, teol­lis­es­ta lan­gan kehräyk­ses­tä ja kankaan kudon­nas­ta puhu­mat­takaan. Suurnäk­ki näk­isi mielel­lään start-up-yri­tyk­siä hyö­dyn­tämässä näitä innovaatioita.

    Niin että ei puu­tu “kuin rohkei­ta yrit­täjiä ja rahaa” toimin­nan käyn­nistämiseen ja tuot­tei­den markki­noille saattamiseksi.

    Suomes­sa nyt esi­in­tyvä ylen­määräi­nen pes­simis­mi ei nyt asi­aa sit­ten vie yhtään eteenpäin.

  187. Coun­try­boy: Metano­li biopolt­toaineen ongel­ma on sen suuri myrkyllisyys. 

    Siinä on myös tur­val­lisu­u­songel­ma: se palaa värit­tömäl­lä liekillä.

  188. Sylt­ty:
    Nyt en ymmär­rä Rai­mon ajatusmallia.
    ‘snip’
    JOs käyt­tää rahansa tuoteke­hi­tys­keen niin ne rahat on käytet­ty. Kan­nat­ta­mat­tomat investoin­nit eivät sil­lä muu­tu ilmaisik­si, että aiheut­ta­vat jät­ti­tap­pi­ot jon­ka takia ei tarvitse mak­saa yhteisöveroa! 

    Jos ei ymmär­rä, ei ymmärrä…

    Jos käyt­tää rahansa tuoteke­hi­tyk­seen, se raha on toki käytet­ty (ei kaik­ki raha, tietenkään), mut­ta tulok­se­na on uusi tuote — ja niitähän Suomen vien­ti tarvitsee.

    Jät­ti­tap­pi­oi­ta emme tarvitse, niitä tekevät het­ken päästä ne fir­mat, jot­ka eivät panos­ta tuoteke­hi­tyk­seen, vaan ruikut­ta­vat hal­li­tuk­selta ilmaista rahaa (joka tulisi palka­nsaa­jien taskuista).

  189. Vin­ha Perä:
    ‘snip’
    Niin että ei puu­tu “kuin rohkei­ta yrit­täjiä ja rahaa” toimin­nan käyn­nistämiseen ja tuot­tei­den markki­noille saattamiseksi.

    Suomes­sa nyt esi­in­tyvä ylen­määräi­nen pes­simis­mi ei nyt asi­aa sit­ten vie yhtään eteenpäin. 

    Rahaa ei puutu!

    Sekä vero­hal­li­tus että Nordea ennus­ta­vat, että tänä vuon­na mak­se­taan ennä­tysosin­got, 10,5 miljardia.

    Pes­simis­miä on — nim­iä mainitsematta.

  190. anonyyy­mi: Siinä on myös tur­val­lisu­u­songel­ma: se palaa värit­tömäl­lä liekillä.

    Tämä kos­kee vain puh­das­ta metano­lia. Jos ben­si­ini­in sekoite­taan metano­lia aiheut­taa ben­si­i­ni liekki­in värin.

    Metano­lia pide­tään kuitenkin huo­mat­tavasti ben­si­iniä palo­tur­val­lisem­pana polt­toaineena kos­ka se syt­tyy vaikeam­min ja sen palonopeus on pienem­pi kuin bensiinillä.

    Esim. Indy­Car-sar­jas­sa on tämän vuok­si käytet­ty metano­lia vuodes­ta 1965, sen jäl­keen kun kak­si kuskia sai edel­lisenä vuon­na sur­mansa tör­mäyk­sen jälkeisessä ben­si­ini­palos­sa, ks.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Methanol_fuel

    Metano­li­palon voi sam­mut­taa vedel­lä, toisin kuin ben­si­ini­palon, mikä on huo­mat­ta­va etu.

    100% metano­lin syt­tyessä auto-onnet­to­muudessa, ympäristössä on kuitenkin aina palavaa ainet­ta, jos­ta syn­tyy savua ja liek­istä tulee sitä kaut­ta näkyvä.

    Puh­taaseen metano­li­in voitaisi­in tietenkin myös lisätä pieni määrä lisäainet­ta joka tek­isi liek­istä näkyvän (lisäaine voidaan tarvi­ta muutenkin esim. moot­torin voitelun tehostamisek­si tai kylmäkäyn­nistyk­sen varmistamiseksi).

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.