Hyvä koulu kilpailutekijänä

18.9.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Yhdysvalloissa asuinalueiden vetovoimatekijöinä mainitaan usein koulujen taso. Hyväosaiset perheet pyrkivät välttämään osoitteita, joista lapset joutuvat huonona pidettyyn kouluun; tai oikeammin huonoon kouluun, koska Yhdysvalloissa koulujen tasoerot ovat suuret.

Suomessa on kritisoitu peruskoulun yläasteiden soveltuvuuskokeiksi kutsuttuja pääsykokeita, jota jotakin erityistaitoa painottavat peruskoulut soveltavat. Keskiluokkaiset perheet eivät halua panna lapsiaan huonomaineisiin kouluihin ja käyttävät tätä porsaanreikää hyväkseen. Tämän esittämiseksi on vaadittu koulushoppailun kieltämistä.

Lähikouluperiaatteen saattaminen pakolliseksi voisi johtaa ojasta allikkoon, sillä se voisi kannustaa perheitä muuttamaan hyvän koulun perässä, jolloin segregaatio vain syvenee. Monissa maissa asuntojen hinnat vaihtelevat saman kadun eri puolilla, koska koulupiirin raja kulkee katua pitkin. Näin on myös Helsingissä. VATT:ssa tehdyn tutkimuksen (1) mukaan jo nyt Helsingissä peruskoulujen oppimistuloksilla näyttää olevan tilastollisesti merkitsevä vaikutus asuntojen myyntihintoihin, kun on verrattu samanlaisia asuntoja koulupiirin rajan molemmin puolin. Tämä vaikutus vain kasvaisi, jos koulushoppailu kiellettäisi. Jos koulujen välillä on tasoeroja, se kannattaa korjata positiivisella diskriminaatiolla voimavaroja kohdentamalla.

Suomalainen lukioiden sisäänpääsyjärjestelmä kasvattaa koulujen eroja oppilaiden lähtötasoissa, kun parhaat saavat valita lukion ja loput menevän minne pääsevät. Tämän seurauksena suurissa kaupungeissa on ylioppilaskirjoitusten tuloksilla mitattuna maan parhaat ja huonoimmat lukiot. Pienillä paikkakunnilla mekanismi ei ole yhtä vahva.

Moni vanhempi arvostaa lastensa mahdollisuutta päästä hyvänä pidettyyn lukioon ja pitää siksi hyvämaineista lukiota perusteena asuinpaikan valinnalle. Tämä tietysti koskee vain niitä, joilla on mahdollisuudet päästä huippulukioon. Erityisesti ollaan haluttomia muuttamaan pienelle paikkakunnalle ja panemaan lapsi tavalliseen lukioon, jos tämä on jo päässyt johonkin Helsingin seudun eliittilukioista. Toisaalta tietysti pienellä paikkakunnalla pääsee huonollakin todistuksella lukioon, jossa on myös hyviä oppilaita.

Sinänsä ei ole tutkittua näyttöä siitä, että kiitettävin arvosanoin peruskoulusta selvinnyt oppisi lukiossa paremmin, jos hänen luokkatovereistaan muutkin ovat kiitettävin arvosanoin selviytyneitä. Tosin jonkinasteista näyttöä on siitä, että kaikki hyötyvät, jos oppilaat ovat keskenään suunnilleen samantasoisia.

====

(1) Harjunen Oskari, Kortelainen Mika, Saarimaa Tuukka. Best education money can buy? Capitalization of school quality in Finland. Vatt Working Papers 58. Helsinki 2014

 

= = = =

Tämä teksti jäi yli pamfletista “Kaupunkien voitto“, jonka Mikko Särelä ja minä julkaisemme 7.10. klo 16 Virgin Oil Co.:ssa Kaivopihassa.

Kommentit

27 Vastausta artikkeliin “Hyvä koulu kilpailutekijänä”

  1. Janne kirjoitti 18.9.2015 kello 15:56

    Ei ole huonoja kouluja vaan oppilaskunnan taso vaihtelee koulusta toiseen. Amerikassa oppilaiden kykyjen hajonta on väestön heterogeenisyyden vuoksi suurempaa kuin Suomessa, joten koulujen tasoerotkin ovat suuremmat. Jo Colemanin tutkimuksissa 1960-luvulla havaittiin, että koulujen väliset erot USA:ssa ovat koulumenestyksen selittäjinä vähämerkityksisiä verrattuna perhetaustaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  2. Lauri Ojala kirjoitti 18.9.2015 kello 16:01

    Niissä parhaissa (vai vain parhaina pidetyissä?) lukioissa on ainakin oman kokemukseni mukaan myös laadukkain kurssitarjonta: eniten kiinnostavia erikoiskursseja ja ylipäänsä enemmän valinnanvaraa. Jo tämä itsessään vetää puoleensa opiskelijoita ja johtaa eriytymiseen. Peruskouluissa ero ei ehkä ole yhtä suuri ja riippuu mututuntumalta enemmänkin koulun koosta.

    Tilannetta voisi tasoittaa kohdentamalla resursseja, eli rahoitusta, niille kouluille, joihin pääsee sisään helpommalla. Mahtaisiko missään olla tutkimusta siitä, onko tällainen kaivoon kaadettua rahaa? Tai ehkä oikeammin pitäisi kysyä kuinka paljon rahoitusta kannattaa kohdentaa. Itse ainakin kuvittelisin, että pitkällä tähtäimellä tällä voitaisiin saavuttaa paljon hyvää, jos koulut ja asuinalueet pysyisivät tasa-arvoisempina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  3. Perusjuntti kirjoitti 18.9.2015 kello 17:35

    Mikäs vihreiden virallinen kanta tähän nykyään on? Aikaisemmin vihreät ovat vastustaneet lasten siirtoa köyhien kouluista ja mamu-kouluista muualle, mutta samaan aikaan harrastaneet sitä aktiivisesti itse.

    http://demokraatti.fi/hs-selvitti-perussuomalaisten-ja-vihreiden-koulushoppailussa-ristiriita/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  4. Olli kirjoitti 18.9.2015 kello 17:42

    Samaa mieltä kouluvalintojen sallimisesta, mutta…

    Jos koulujen välillä on tasoeroja, se kannattaa korjata positiivisella diskriminaatiolla voimavaroja kohdentamalla.

    Onko tuo korjaaminen onnistunut missään koskaan?

    Entä jos vaan maksaisimme ihmisille lähikouluun menosta, ts. siitä, että he tekevät valintoja, joita he pitävät haitallisena lastensa koulutukselle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  5. Masi kirjoitti 18.9.2015 kello 19:40

    Vähän pelkään, että taloudellinen kehitys lähivuosina tulee olemaan sellainen, ettei “positiiviseen” syrjintään ole kummoisia rahkeita. Samalla meneillään oleva uusi kansainvaellus synnyttää tänne hirmuisen määrän uusia oppilaita, jotka sitä erityistukea tarvitsisivat. Kun harva asuinpaikkansa suhteen valinnanvaraa omaava kantasuomalainen haluaa lapsensa olevan heterogeenisen luokan kieli- ja kulttuurikylpyjen (usein hiipuvaa) vettä, koulujen segregoituminen on vuorenvarmaa.

    PISA-tulosten kehitys tulee todennäkoisesti noudattamaan Ruotsista tuttua rataa.

    http://www.dn.se/debatt/invandringens-effekt-pa-skolresultat-kraver-krafttag/

    Suomalainen peruskoulu tulee menettämään keräämäänsä glooriaa, kun aikaisempien vuosien menestyksen havaitaan olleen enemmän sidoksissa oppilasaineksen silloiseen homogeenisyyteen kuin itse koulujärjestelmän pedagogiseen ylivoimaisuuteen.

    Ilahtuisin suuresti pätevistä vasta-argumenteista näihin kieltämättä varsin pessimistisiin näkemyksiini.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  6. Sepi kirjoitti 18.9.2015 kello 20:06

    Minusta tätä pohdintaa kannattaisi vielä laajentaa. Hyvä koulu ja päivähoitojärjestelmä kun ovat itseasiassa jotakuinkin ainoita selkeitä kilpailutekijöitämme kun mietitään kansainvälisten osaajien saamista maahan työskentelemään.

    Kiitos tasapäistävän palkkapolitiikkamme, lähes poikkeuksetta kilpailijamaissa on korkeampi ostovoima korkean osaamistason ammateissa. Mutta siinä missä piilaakson $150 000 vuosipalkasta mene valtava siivu kahden lapsen kouluihin ja päivähoitokuluihin, meillä pääsee huomattavasti vähemmällä.

    Harmillisesti Suomalainen yhteiskunta toimii aika huonosti ulkomaalaisen näkökulmasta. Sitä maailmankuulua peruskoulua ei ole juuri tarjolla kuin Suomeksi ja työnantajat ovat yllättävän nihkeitä ottamaan organisaatioihinsa englantia puhuvia. IT-alalla ja muutamissa kansainvälisissä firmoissa tilanne on parempi, mutta puolisoiden on usein todella hankala työllistyä yms. harmillista.

    Ja tarinat Nokialta pois potkitusta insinööristä joka ei kirveelläkään löydä enää Suomesta töitä lienee aika useinkin kuultu tarina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  7. diodi kirjoitti 18.9.2015 kello 20:07

    Yhdysvalloissa yksi kiinteistökuplan syy oli luultavasti juuri kouluihin sijoittaminen postinumeron mukaan. Elizabeth Warren varoitti tästä jo 2003 kirjassa “The Two-Income Trap: Why Middle-Class Parents are Going Broke”.

    Don’t Blame All Borrowers By Robert H. Frank
    Sunday, April 27, 2008

    In a well-intentioned but ultimately misguided move to help more families enter the housing market, borrowing restrictions were relaxed during the intervening decades. Down payment requirements fell steadily, and in recent years, many houses were bought with no money down. Adjustable-rate mortgages and balloon payments further boosted families’ ability to bid for housing.

    The result was a painful dilemma for any family determined not to borrow beyond its means. No one would fault a middle-income family for aspiring to send its children to schools of at least average quality. (How could a family aspire to less?) But if a family stood by while others exploited more liberal credit terms, it would consign its children to below-average schools. Even financially conservative families might have reluctantly concluded that their best option was to borrow up.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  8. Tero Tolonen kirjoitti 18.9.2015 kello 21:14

    London Timesissa ( jos muistan lehden nimen nyt oikein ) oli just viikko-pari takaperin tosi hirtehinen kolumni siitä, kuinka britanniassa on suorastaan noloa laittaa lapsi yksityiskouluun tätä nykyä. Sen tunnustaminen että lapsi käy yksityistä koulua on häpeällistä vanhempien että lapsen kannalta.

    Se nimittäin tarkoittaa, että sinulla ei ole ollut varaa ostaa asuntoa hyvän julkisen koulun lähimaastosta – eli olet jonkin sortin yhteiskunnallinen häviäjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  9. kommentti kirjoitti 18.9.2015 kello 21:29

    Vaikutus voi mennä niinkin päin, että hyvät koulut aiheuttavat kalliita asuntoja. Vaikutus voi tapahtua toisinkin päin. Kalliit asunnot vetävät puoleensa keskimääräistä paremmin koulutettua ja myös parempituloista asukaskuntaa kuin halvemmat asuinalueet. Paremmin koulutettujen ja hyvätuloisten jälkikasvu on lukuisten tutkimusten mukaan oppimistuloksiltaan parempaa kuin matalammin koulutettujen ja alempituloisten vanhempien lapset.

    Voi olla, että joissain maissa asuntojen hinnoissa on nähtävissä eroja koulupiirirajan perusteella kadun eri puolilla, mutta lienee syytä mainita, että näissä tapauksissa koulupiiri merkkaa usein muutakin rajaa kuin vain koulun valintarajaa. Se voi olla jopa verotusraja. Esim. USA:sn joissain osavaltioissa koulupiireillä on verotusoikeus (esim. Ohiossa nimellä “school district income tax”). Suomessa koulujen rahoitus on hoidettu toisin. Tosin USA:ssakin rikkaimmasta väestöstä moni käy etenkin isoissa kaupungeissa yksityiskouluja, eikä ole siksi edes kouluvalinnan suhteen sidottu koulupiirirajoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.9.2015 kello 22:34

    Tässä VATT:n tutkimuksessa oli vertailtu asuntojen hintoja koulupiirirajan toisella ja toisella puolella, hyvin lähellä toisiaan olevissa asunnoissa. En oled katsonjut sitä data-tasolla. Jos siinä välissä on selvä kaupunginosaraja, syy hintaeroihn voi olla muukin. Mutta vakuuttavalta tuo tutkimus minusta tuntuu. Katsokaa itse. Käyttäkää Googlea!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. max kirjoitti 18.9.2015 kello 23:42

    diodi:
    Yhdysvalloissa yksi kiinteistökuplan syy oli luultavasti juuri kouluihin sijoittaminen postinumeron mukaan. Elizabeth Warren varoitti tästä jo 2003 kirjassa “The Two-Income Trap: Why Middle-Class Parents are Going Broke”.

    Don’t Blame All Borrowers By Robert H. Frank
    Sunday, April 27, 2008

    Ihminen on ihmiselle sus 🙂

    Mutta eihän tuota estää voi. Sama ilmiö kuin jonoissa. Jos en jonota muut pääsevät helpommalla hyödykkeen äärelle. Lopputuloksena kaikki jonottavat. Ja aika ajoin murjottavatkin. Yksi selitys siihen miksi pelkkä taloudellinen kasvu ei tuota onnellisuutta. Pitää sen oman talouden kasvaa enemmän kuin muiden. Vain suhteellisella ostovoimalla on merkitystä. Tai. Tai sitten eletään status quossa luonnonkansojen tapaan. Selitys siihen miksi alkeellisissakin oloissa voidaan olla onnellisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  12. Pekka Pessi kirjoitti 19.9.2015 kello 0:07

    Hyvien ja huonojen oppilaiden ja koulujen lisäksi on hyviä ja huonoja vanhempia. Miten vältät huonoja vanhempia? Laita kläppi kouluun, jossa on pääsykoe, ihan sama minkälainen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  13. Sakke kirjoitti 19.9.2015 kello 7:48

    Sepi:
    1) Minusta tätä pohdintaa kannattaisi vielä laajentaa. Hyvä koulu ja päivähoitojärjestelmä kun ovat itseasiassa jotakuinkin ainoita selkeitä kilpailutekijöitämme kun mietitään kansainvälisten osaajien saamista maahan työskentelemään.


    2) Harmillisesti Suomalainen yhteiskunta toimii aika huonosti ulkomaalaisen näkökulmasta. Sitä maailmankuulua peruskoulua ei ole juuri tarjolla kuin Suomeksi ja työnantajat ovat yllättävän nihkeitä ottamaan organisaatioihinsa englantia puhuvia. IT-alalla ja muutamissa kansainvälisissä firmoissa tilanne on parempi, mutta puolisoiden on usein todella hankala työllistyä yms. harmillista.

    3) Ja tarinat Nokialta pois potkitusta insinööristä joka ei kirveelläkään löydä enää Suomesta töitä lienee aika useinkin kuultu tarina.

    1) Tästä asiasta olen melko lailla samaa mieltä, vaikka voi niitä vetovoimatekijöitä olla yksilötasolla useita muitakin.

    2) Tarkoittanet pelkästään englantia puhuvia, eli suomenkieltä osaamattomia. Mielestäni osoitettu kiinnostus oppia maan kieli puhuu melko vahvasti asianomaisen integrointihalusta. Kumpi on suurempi riski suomalaiselle työnantajalle, vain yrityksestä sen kilpailukyvyn kannalta oleellisia tietoja nopeasti imevän uuden, lyhytaikaisen, kokonaisvaikutukseltaan negatiivisen työntekijän muodossa, sellainen joka haluaa oppia myös kielen, vai sellainen, joka ei sitä tee? Toisaalta, eri ympyröistä saapuva uusi työntekijä, voi myös ehkä tuoda osaamisellaan ja erilaisilla näkökulmillaan firmaan paljon uutta puhtia (tehtävistään riippuen). Asiaa, josta minulla ei ole mitään tarkempaa tietoa, voisi varmaan joku jopa maassamme tutkia.

    3) Olisiko suomalaisessa insinöörikoulutuksessa parantamisen varaa? Ongelmat uuden työpaikan löytämisessä voivat olla myös seurausta heitä työllistävien yritysten johdon (tämän hetken?) näköalattomuudesta ja uskalluksen puutteesta. Sopulilauman jatkoksi vasta myöhemmin liittyvät (yritykset) ovat kyllä silloin jo pahasti myöhässä, kun suhdannetilanne jälleen kääntyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  14. R. Silfverberg kirjoitti 19.9.2015 kello 10:59

    3) Olisiko suomalaisessa insinöörikoulutuksessa parantamisen varaa? Ongelmat uuden työpaikan löytämisessä voivat olla myös seurausta heitä työllistävien yritysten johdon (tämän hetken?) näköalattomuudesta ja uskalluksen puutteesta. Sopulilauman jatkoksi vasta myöhemmin liittyvät (yritykset) ovat kyllä silloin jo pahasti myöhässä, kun suhdannetilanne jälleen kääntyy.

    Suomalainen insinööri menestyisi työmarkkinoilla, ainakin ukomailla jos ei Suomessa, paremmin jos panostaisi ulkoiseen olemukseensa ja viestintätaitoihin. Jostain syystä IT-alalla kaikki miesinsinöörit haluavat näyttää joko liivijengiläiseltä tai Anders Breivikiltä. Tai sitten he näyttävät kalkkunoilta shortseissaan ja kaljamahoineen ja pujopartoineen. Siis työpaikalla!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  15. R. Silfverberg kirjoitti 19.9.2015 kello 11:09

    Koulushoppailusta täytyy muistaa että tavisperheen lapsi, vaikka olisi lahjakas ja itse opiskelu sujuisi ilman ongelmia, voi tulla syrjityksi eliittikoúlussa jos hänen vanhemmillaan ei ole varaa tai kiinnostusta kustantaa eliittiharrastuksia, kalliita muotivaatteita ja ulkomaanmatkoja. Toisaalta on mahdollista olla “viherkommari” sellaisessakin koulussa, mutta se vaatii rohkeutta ja että koulusta löytyy samankaltaista seuraa. Nimim. kokemusta eliittikoulusta 40 v takaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  16. Tapio kirjoitti 19.9.2015 kello 13:40

    Masi: Suomalainen peruskoulu tulee menettämään keräämäänsä glooriaa, kun aikaisempien vuosien menestyksen havaitaan olleen enemmän sidoksissa oppilasaineksen silloiseen homogeenisyyteen kuin itse koulujärjestelmän pedagogiseen ylivoimaisuuteen.

    Ilahtuisin suuresti pätevistä vasta-argumenteista näihin kieltämättä varsin pessimistisiin näkemyksiini.

    Meillä lienee edelleen ylivoimatekijänä opettajien hyvä koulutus ja opettaja-ammatin korkea arvostus. Monissa maissa opettajaksi pääsee huomattavasti lyhyemmällä koulutuksella ja ammatin arvostus on matala.

    Uhkana on, että suomalainen opetustapa ei jotenkin toimi maahanmuttajalapsien kohdalla. Viimeisimmässä PISAssa erot kantaväestön ja mahanmuuttajien lasten välillä olivat ymmärtääkseni suuremmat kuin Ruotsissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  17. Markku af Heurlin kirjoitti 19.9.2015 kello 13:49

    R. Silfverberg:
    Koulushoppailusta täytyy muistaa että tavisperheen lapsi, vaikka olisi lahjakas ja itse opiskelu sujuisi ilman ongelmia, voi tulla syrjityksi eliittikoúlussa jos hänen vanhemmillaan ei ole varaa tai kiinnostusta kustantaa eliittiharrastuksia, kalliita muotivaatteita ja ulkomaanmatkoja. Toisaalta on mahdollista olla “viherkommari” sellaisessakin koulussa, mutta se vaatii rohkeutta ja että koulusta löytyy samankaltaista seuraa. Nimim. kokemusta eliittikoulusta 40 v takaa.

    Todellisesa (akateemisetsi kouluteussa) eliitissä ei yleensä kuljeta muotvivaatteissa. Harrastus, musiiki tia baletti ei välttämättä ole kovin kallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  18. Tompelo kirjoitti 20.9.2015 kello 9:20

    Koska Suomen koululaitos tuottaa poikkeuksellista epätasa-arvoa jo nyt, voi vain pelolla odotella, miten pahaksi tilanne menee lähivuosina, kun syrjäytyneiden ja syrjittyjen määrä nousee radikaalisti ja kun asuinalueiden eriytyminen jatkuu. Jo nyt kymmenisen prosenttia pojista ei opi lukemaan kunnolla. Mikä on määrä kymmenen vuoden päästä?

    Ratkaisu voisi olla etenkin poikien ja maahanmuuttajien tarpeet huomioon ottavien yksityiskoulujen voimakas tukeminen. Mutta, joo, niin ei tule tapahtumaan ennen kuin kriisitietoisuus syvenee merkittävästi. Nythän ministeri voi rehvastella, että suomen koululaitos on poikkeuksellisen tasa-arvoinen!

    Kotiopetus voisi toimia periaatteessa. Tuttavaperheet sopisivat keskenään useamman lapsen opettamisesta. Mutta, ikävä kyllä, taitaa olla niin, että erityistä huomiota kaipaavien lasten vanhemmat harvoin ovat parasta opettaja-ainesta.

    Joka tapauksessa on äärimmäisen huolestuttavaa, että Suomen koululaitos on yksi maailman epätasa-arvoisimmista ehkä tärkeimmällä mittarilla eli äidinkielen osaamisella mitattuna. Lisäksi vain Suomessa pojat PISAn mukaan pärjäävät huonommin kaikissa mitatuissa aineissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  19. Tompelo kirjoitti 20.9.2015 kello 9:50

    max: Ihminen on ihmiselle sus

    Mutta eihän tuota estää voi. Sama ilmiö kuin jonoissa. Jos en jonota muut pääsevät helpommalla hyödykkeen äärelle. Lopputuloksena kaikki jonottavat. Ja aika ajoin murjottavatkin. Yksi selitys siihen miksi pelkkä taloudellinen kasvu ei tuota onnellisuutta. Pitää sen oman talouden kasvaa enemmän kuin muiden. Vain suhteellisella ostovoimalla on merkitystä. Tai. Tai sitten eletään status quossa luonnonkansojen tapaan. Selitys siihen miksi alkeellisissakin oloissa voidaan olla onnellisia.

    Vaurastuminen tuottaa tutkimusten mukaan onnellisuutta. Miksi? Nyt seuraa rakettitiedettä: Ihmisten onnellisuus perustuu tärkeältä osin kykyyn tyydyttää tarpeita ja haluja. Raha antaa mahdollisuuden siihen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  20. Sakke kirjoitti 20.9.2015 kello 14:26

    R. Silfverberg:
    Koulushoppailusta täytyy muistaa että tavisperheen lapsi, vaikka olisi lahjakas ja itse opiskelu sujuisi ilman ongelmia, voi tulla syrjityksi eliittikoúlussa jos hänen vanhemmillaan ei ole varaa tai kiinnostusta kustantaa eliittiharrastuksia, kalliita muotivaatteita ja ulkomaanmatkoja. Toisaalta on mahdollista olla “viherkommari” sellaisessakin koulussa, mutta se vaatii rohkeutta ja että koulusta löytyy samankaltaista seuraa. Nimim. kokemusta eliittikoulusta 40 v takaa.

    Omassa koulussani ei nähdäkseni ollut kenelläkään mitään erityistä tarvetta esittää “viherkommaria”, ainakaan tuollaisen syyn takia, koska siellä sisäänpääsyn kriteerinä aiempi koulumenestys ja pääsykokeet, opettajat ja oppilaat mukaanlukien, tuottivat sentään jonkinlaiset, keskimääräistä todennäköisesti paremmat takeet koko oppilasaineksen terveen hengen ja opiskelumotivaation säilymiselle.

    Oppiminen ja osaaminen voi (terveen asenteen ohella) antaa vallan mainiosti taviksillekin itsevarmuutta ja valmiudet hymähtää mielessään moisille “viherkommareille” kuten toisaalta myös joillekin muille ns. “nenät pystyssä kulkijoille”, jos heitä olisi ollut. Raha, vaikka sitä olisikin, ei ole tässä maailmassa sentään kaiken mitta, vaikka joillekin sen käyttö ja/tai sen osoittaminen voi jostain kumman syystä olla tärkeämpää kuin toisille. Luokallamme en tuollaista havainnut, vaikka jossain muualla myöhemmin valitettavasti joskus kyllä.

    Sivistys käy ilmi ihmisestä itsestään, hänen käytöksestään, ei muista ulkoisista puitteista, saati käyttämänsä rahan määrästä. Sivistyksen mittasuureet (jos sitä nyt ylipäätään mitata pitää) ovat aivan toiset. Varsin köyhäkin voi olla siisti ja sivistynyt, ja monihan sitä myös onkin, oli sitten käynyt eliittikoulua tai ei. Siihen riittää omalta osaltaan jo hyvä koti ja koulu. Jokainen hyvä koulu on omalta osaltaan tärkeä kilpailutekijä maamme kannalta, miksei myös ihan mikrotasolla jokainen hyvä koti.

    Tämä vuosi on myös oman ylioppilasluokkamme juhlavuosi.

    PS. Omaa kouluamme pitää moni eliittikouluna, ja kaipa se sellainen omalla tavallaan ja myös joidenkin mittareiden perusteella onkin. Koulumme hyvän tason tiesimme toki jo aikoinaan ja voimme usein lukea siitä yhä.

    Hyviä kouluja on maassamme onneksi paljon muitakin. Niistä kaikista kannattaa pitää hyvää huolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. Catilina kirjoitti 20.9.2015 kello 18:41

    Äitini aloitti koulun neljävuotiaana. Hän osasi lukea ja aamu aamun perään vain ilmestyi lähellä olevan kansakoulun pihalle ekaluokkalaisten jonoon. Reksi päätti, että vähemmällä pääsee, kun antaa hänen tulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  22. Masi kirjoitti 21.9.2015 kello 11:20

    Tompelo:
    Ratkaisu voisi olla etenkin poikien ja maahanmuuttajien tarpeet huomioon ottavien yksityiskoulujen voimakas tukeminen.

    Kenellä on pätevyyttä määrittää nämä tarpeet ja tarkkailla laatua?

    Jos sopivalta maahanmuuttajien “edustajalta” kysyy näistä eritystarpeista, hän voisi suositella koraanikoulua. Ja saada sille jopa kannatusta oman viiteryhmän taholta.

    Kuvitteleeko joku vielä, että monikulttuurinen Suomi tulee olemaan jonkin sortin Shangri-la? Reaalimonikulttuurille ovat ominaisia nimen omaan jatkuvat konfliktit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  23. Liian vanha kirjoitti 23.9.2015 kello 3:16

    R. Silfverberg:
    Koulushoppailusta täytyy muistaa että tavisperheen lapsi, vaikka olisi lahjakas ja itse opiskelu sujuisi ilman ongelmia, voi tulla syrjityksi eliittikoúlussa jos hänen vanhemmillaan ei ole varaa tai kiinnostusta kustantaa eliittiharrastuksia, kalliita muotivaatteita ja ulkomaanmatkoja. Toisaalta on mahdollista olla “viherkommari” sellaisessakin koulussa, mutta se vaatii rohkeutta ja että koulusta löytyy samankaltaista seuraa. Nimim. kokemusta eliittikoulusta 40 v takaa.

    Ei niihin Suomen eliittikouluihin hakeudu vain eliitin lapsia.Kyllä suurin osa on tavisten lapsia.Suomi on pieni maa ja eliitti vielä pienempi

    Ja harrastuksissakin on sen verran hajontaa, ettei sen vuoksi kateutta synny

    Ja merkkivaatteita käyttää vain osa joukosta ja se suurempi osa kulkee aivan tavallisissa kuteissa

    Jos joku haluaa roikkua tuollaisissa erityisryhmissä niin varmaan voi olla vaikeata.

    Mutta järkevät hakevat vertaisseuraa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  24. Rolling Heurlin kirjoitti 23.9.2015 kello 9:04

    Janne: Jo Colemanin tutkimuksissa 1960-luvulla havaittiin, että koulujen väliset erot USA:ssa ovat koulumenestyksen selittäjinä vähämerkityksisiä verrattuna perhetaustaan.

    Kun verrattiin mustien ja valkoisten koulumenestyksen eroja, havaittin, että ei ole eroa, jos perheessä luetaan sanomalehteä ja oppilaalla on kirjastokortti. Jota siis käytetään.
    Sellaiset lapset, joiden koulunkäynnistä vanhemmat ovat kiinnostuneet, pärjäävät koulussa paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  25. Virtanen kirjoitti 24.9.2015 kello 7:56

    Minä olen valinnut lapsilleni hyvämaineisen koulun siksi, että kaveripiiri tekee kaltaisekseen. Lisäksi hyvän alueen koulussa riski joutua öykkärilauman kiusattavaksi on paljon pienempi kuin surkeimmissa lähiökouluissa. Myös luokan ilmapiiri ja työrauha paranevat, jos kaikki luokalla ymmärtävät suomea.

    Sinänsä opettajien ja opetuksen taso on samaa kaikkialla, mutta nämä muut tekijät puhuvat ns. hyvämaineisten koulujen puolesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  26. Raimo K kirjoitti 25.9.2015 kello 0:18

    Markku af Heurlin: Todellisesa (akateemisetsi kouluteussa) eliitissä ei yleensä kuljeta muotvivaatteissa. Harrastus, musiiki tia baletti ei välttämättä ole kovin kallista.

    Noblesse oblige! Hyvä esimerkki 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  27. kommentti kirjoitti 6.10.2015 kello 21:47

    Aiemmassa viestissäni oli virhe. Piti lukea:

    “Voi olla, että joissain maissa asuntojen hinnoissa on nähtävissä ISOJAKIN eroja koulupiirirajan perusteella kadun eri puolilla, mutta lienee syytä mainita, että näissä tapauksissa koulupiiri merkkaa usein muutakin rajaa kuin vain koulun valintarajaa.”

    Ja jatko-osassa pointtini oli se, että kalliimmat asunnot voivat vetää sellaisia asukkaita, joiden lapsilla on keskimääräistä paremmat koulunkäyntiedellytykset. Eli että ei ole välttämättä ainoastaan niin, että hyvät koulut nostattavat asuntojen hintoja, vaan kalliit asunnot voivat myös vetää keskituloa parempituloisia perheitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus