Yksityinen vai julkinen terveydenhuolto

Tari­na ker­toi 1970-luvul­la, että Kiinas­sa poti­laat mak­sa­vat lääkärille niin kauan kuin ovat ter­veitä. Sairas­tu­mi­nen lopet­taa mak­samisen joka alkaa uud­estaan vas­ta, kun lääkäri on saanut poti­laan ter­veek­si. Lääkärin kan­nat­taa neu­voa sairauk­sien ehkäisyssä toisin kuin län­si­maisen lääkärin, joka tien­aa siitä, että poti­laat sairastuvat.

Tari­na tuskin on tot­ta, kuten ei juuri mikään, jota sil­loin Kiinas­ta ker­rot­ti­in. Mut­ta suo­ma­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta toimii kuin tari­nan kiinalainen lääkäri: perii vero­ja asukkail­taan niin kauan kuin nämä ovat työkyky­isä. Sairas­tut­tuaan kansalainen siir­tyy tulon­si­ir­roil­la eläväk­si ja aloit­taa veron­mak­sun uud­estaan parannuttuaan.

Viime aikoina on ollut paljon tieto­ja, joiden mukaan yksi­tyiset sote-palve­lut tekevät saman työn julk­isia halvem­mal­la. Kuu­den suurim­man kaupun­gin selvi­tys esimerkik­si ker­too, että tehoste­tus­sa palvelu­a­sumises­sa ostopalve­lut ovat 27 % halvem­pia kuin kaupunkien itse tuot­ta­mat. Pitäisikö siis kun­tien tuot­ta­mat sote-palve­lut siirtää sote-piirien sijaan yksityisille?

Kes­ki-Euroopas­sa ter­veyspalve­lut tuote­taan yksi­tyis­es­ti ja rahoite­taan pakol­lisen sairaus­vaku­u­tuk­sen kaut­ta. Nämä maat käyt­tävät ter­vey­den­hoitoon olen­nais­es­ti enem­män kuin me. Toisaal­ta hoitoon pääsee nopeasti. Mik­si se on kalli­im­paa? Piti­hän yksi­ty­is­ten palvelu­jen olla halvem­pia kuin julkisten?

Vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­huol­lon ongel­mana ovat kus­tan­nuste­hot­tomat hoidot. Sairaalan ansain­ta­logi­ikan kannal­ta mikään hoito ei ole turhaa, jos siitä mak­se­taan. Vaku­u­tusy­htiöt yrit­tävät kyl­lä valvoa, että rahat käytetään järkevästi, mut­ta vaikea­ta se on, sil­lä onhan sekä poti­laal­la että sairaalal­la on yhteisenä intress­inä tehdä kaik­ki mah­dol­liset tutkimuk­set ja hoidot, jot­ka aut­ta­vat edes mar­gin­aalis­es­ti. En tarkoi­ta, että tehtäisi­in vilpil­lis­es­ti jotain täysin turhaa, vaan että tehdään kustannustehotonta.

Etur­i­s­tiri­idan pois­tamisek­si vaku­u­tusy­htiöt ovat alka­neet perus­taa omia sairaaloi­ta; näin myös vaku­u­tusy­htiö Pohjo­la Suomes­sa. Ne pyrkivät samaan asetel­maan kuin on julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa: mak­sa­ja voi valvoa sairaalan toim­intaa omis­ta­jana. OP Pohjolan sairaala on selvä epälu­ot­ta­mus­lause alan yksi­ty­isiä toim­i­joi­ta kohtaan.

Koetan havain­nol­lis­taa ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus­vai­h­toe­hto­ja ver­taa­mal­la sitä kulu­tus­tavaroiden jakelu­un tai ostamiseen.

Maail­man yleisin ter­vey­den­hoidon rahoi­tusjär­jestelmä on, että jokainen mak­saa oman hoiton­sa lom­pakostaan. Tämä muis­tut­taa tavaroiden ostamista Stock­man­nil­ta. Kaikkea voi saa­da, mut­ta vain jos on rahaa.

Julki­nen ter­vey­den­huolto vas­taa sitä, että yhteiskun­ta päät­tää, mitä kukin tarvit­see ja jakaa tavarat ilmaisek­si. Tämä on tut­tua asevelvol­lisille, mut­ta vähän tätä henkeä oli myös sodan ajan säännöstelykupongeissa.

Mon­en kuvitel­ma ter­vey­den­huol­lon yksi­ty­istämis­es­tä on val­tio mak­saa ja jokainen saa hakeu­tua minne halu­aa. Tämä vas­taisi kuukausiko­rt­tia Stock­man­nille. Valin­nan­va­paus olisi raja­ton, mut­ta täl­laista ei ole mis­sään. Mak­sa­ja halu­aa rajoit­taa sitä, mis­tä mak­saa. Poikkeuk­se­na ovat suo­ma­laiset Kela-kor­vauk­set, jois­sa hoidon tarkoituk­sen­mukaisu­ut­ta ei valvota mitenkään. Niiden kor­vausaste on mata­la juuri sik­si, että muu johtaisi taloudel­liseen katas­trofi­in. Ter­veyspalvelu­jen kysyn­tä kas­vaisi rajat­ta, jos kaik­ki saisi­vat kaikkea mitä kek­sivät haluta.

Jos val­tio tai kun­nat mak­sa­vat ter­vey­den­huol­lon, se on pidet­tävä jotenkin niiden käsissä.

+ + + +

Julk­isten sote-palvelu­jen pitäisi ottaa oppia yksi­ty­is­ten toim­intatavoista. Julk­i­sis­sa palveluis­sa yksikkökus­tan­nuk­set kas­va­vat yksikön koon kas­vaes­sa. Yksi­ty­isil­lä asia on päin­vas­toin. Kun­nall­ishallinto ei näytä selviävän mon­imutkaisten organ­isaa­tioiden johtamis­es­ta. Tätä pitäisi setviä perin pohjin.

Jos alku­ti­lanteessa yksi­ty­i­sis­sä ja kun­nal­li­sis­sa yksiköis­sä on hyviä ja huono­ja samas­sa suh­teessa, ei kulu kauankaan, kun kil­pailu on karsin­ut yksi­ty­istä huonot pois. Kun­nil­la sama darvin­isti­nen mekanis­mi ei toi­mi. Voisiko toimia?

Olisi kauhis­tus, jos sote-uud­is­tus johtaisi jät­timäisi­in alueel­lisi­in monopolei­hin ilman ver­rokke­ja. Osa kun­tien palveluista kan­nat­taa tehdä ostopalveluina. Niitä tarvi­taan kirit­täjiä. Niille ei yli­hoidon riskin vuok­si pidä antaa päätös­val­taa siitä, kuka tarvit­see ja mitä hoitoa, mut­ta tarpeel­lisek­si havaitun leikkauk­sen esimerkik­si voi ostaa yksityiseltä.

Eikä kan­nustin yli­hoitoonkaan väistämät­tömyys ole. Ruot­sis­sa voi kir­jau­tua vali­ta julkisen ter­veysase­man sijas­ta yksi­tyisen asi­akkaak­si samaan hin­taan. Yksi­tyi­nen saa mak­sun vain osit­tain annetun hoidon mukaan. Lop­pu poti­laiden tulee määrän mukaan. Yli­hoito ei kan­na­ta, jos toimen­piteistä mak­set­tu hin­ta alit­taa mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set. Tarpeelli­nen hoito on kuitenkin annet­ta­va, tai menet­tää potilaansa.

Julkiseen ter­vey­den­hoitoon liit­tyy aina jono­ja, kos­ka kysyn­tää ei kar­si­ta hin­nal­la. Keski­t­u­loiset tule­vat jatkos­sakin hoi­dat­ta­maan pikku­vaivansa yksi­ty­is­lääkäril­lä vält­tääk­seen jonottamisen.

Toivon, että jos joskus itse pää­dyn palve­lu­taloon, voin olla tyy­tyväi­nen julkiseen hoitoon. Siltä var­al­ta, että kohdal­leni sat­tuisi huono yksikkö, halu­an tur­vak­seni palvelusetelin, voidak­seni vali­ta hoitopaikkani itse yhdessä omais­teni kanssa. Luotan enem­män omaan arviooni hoidon laadus­ta kun julk­isten palvelu­jen normei­hin. Ystäväl­listä hymyä ei voi normittaa.

 

Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä Näkökulma-artikkelina

66 vastausta artikkeliin “Yksityinen vai julkinen terveydenhuolto”

  1. Lääkärin suus­ta:

    “Pörssisi­joita­ja on valitet­tavasti antanut min­ulle vain 15 min­u­ut­tia aikaa hoitaa tätä”.

    Tuol­laista työter­veyshuol­los­sa. Tosi juttu.

  2. Julk­i­sis­sa palveluis­sa yksikkökus­tan­nuk­set kas­va­vat yksikön koon kas­vaes­sa. Yksi­ty­isil­lä asia on päin­vas­toin.

    Tämä ei ole yllät­tävää, jos miet­tii *mik­si* yleen­sä organ­isaa­tiot kas­va­vat. Yksi­tyi­nen organ­isaa­tio kas­vaa, jot­ta se voisi toimia tehokkaam­min. Julki­nen kas­vaa jos se voi. 

    Julkises­sa instanssis­sa ei ole sel­l­aista tehokku­u­teen ohjaavaa itsein­tres­siä kuin yksi­tyisessä. Täl­laista intres­siä ei myöskään syn­ny esimerkik­si sil­lä, että julki­nen toim­i­ja “ottaa oppia” yksi­tyis­es­tä. Tätähän on yritet­ty paljonkin. Esimerkik­si erääl­lä — en nyt mainitse nim­iä, vaan puhun yleisel­lä tasol­la — yliopis­tol­la laitok­set mak­sa­vat vuokraa sen mukaaan mon­es­sako huoneess­sa on työn­tek­i­jä, joten laitok­set säästävät tyh­jen­tämäl­lä huonei­ta ja sul­lo­ma­l­la enem­män ihmisiä huoneisi­in. Tätä tekevät kaik­ki, joten tilo­ja on tyhjil­lään. Tässä siis on esimerk­ki siitä, miten julki­nen instanssi on “ottanut oppia” siitä, miten yksi­tyi­nen toimii. Muitakin esimerkke­jä tästä “opin ottamis­es­ta” on pil­vin pimein. 

    Kil­pailu ei pitkäl­lä aikavälil­lä tehos­ta mitään, jos kil­pailu on nol­la­sum­maista. Jos kil­pailu on negati­ivis­sum­maista, niin tehokku­us voi jopa pienen­tyä, kun käytetään resursse­ja siihen, että saadaan kil­pail­i­jaa lyö­tyä lyt­tyyn. Jos julkisen val­lan tavoite on vähen­tää kokon­aiskus­tan­nus­ta, niin kil­pailu on väistämät­tä negatiivissummaista. 

    Yksi­tyisen sek­torin toim­i­jat voivat kil­pail­lessaan tehostaa toim­intaansa ja syn­nyt­tää näin enem­män nyv­in­voin­toia, kos­ka niiden työn­tek­i­jät tuot­ta­vat lisää ja asi­akkaat halu­a­vat lisää. Julkisen sek­torin toim­i­jan bud­jet­ti­ra­joite ei elä sen mukaan kuin­ka hyvin asi­at tehdään. Olkoonkin, että jos tuo­daan kil­pailulli­nen ele­ment­ti, niin bud­jet­ti­ra­joite voi elää, mut­ta vain jos jonkun muun piene­nee. Tämä peli ei joh­da toden­näköis­es­ti siihen mihin pyritään.

  3. Kaino:
    Lääkärin suusta:

    “Pörssisi­joita­ja on valitet­tavasti antanut min­ulle vain 15 min­u­ut­tia aikaa hoitaa tätä”.

    Tuol­laista työter­veyshuol­los­sa. Tosi juttu. 

    Kuu­lostaa näen­näiseltä työter­veyshuol­lol­ta, joka voi toimia vain jois­sakin tapauk­sis­sa. Tuo­hon suun­taan ollaan kai valitet­tavasti menos­sa kuitenkin läh­es joka alal­la, peri­aat­teel­la: “Viis laadus­ta, kun­han myyn­ti ja liike­vai­h­to vain kasvaa!” 🙁

  4. Hyvä kir­joi­tus, siinä taitaa olla kaik­ki oleellinen.
    Pari pointsia.

    1) “Vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­huol­lon ongel­mana ovat kus­tan­nuste­hot­tomat hoidot. Sairaalan ansain­ta­logi­ikan kannal­ta mikään hoito ei ole turhaa, jos siitä mak­se­taan.” Kuka saa sanoa, mikä on turhaa? Kyl­lä poti­laal­lakin on sanansa san­ot­ta­vana — ja oma vaivansa on jokaises­ta toimen­piteestä, vaik­ka se olisi ilmainen. Ja vaku­u­tuk­sis­sakin käytetään omavastuuta.

    2) “Julkiseen ter­vey­den­hoitoon liit­tyy aina jono­ja, kos­ka kysyn­tää ei kar­si­ta hin­nal­la. Keski­t­u­loiset tule­vat jatkos­sakin hoi­dat­ta­maan pikku­vaivansa yksi­ty­is­lääkäril­lä vält­tääk­seen jonot­tamisen.” Näin se juuri on — eivätkä ne ihan pikku­vaivo­jakaan ole. Sen, että ihmiset halu­a­vat mak­saa jonot­ta­mat­to­muud­es­ta, ker­too markki­nao­su­u­den kasvu — hal­pa ei useim­miten ole sama kuin hyvä (erikois­sairaan­hoi­dos­sa on, vaik­ka se on poti­laalle halpaa).

    Vaku­u­tus­pe­rusteinen jär­jestelmä olisi näp­pärä keino pienen­tää julk­ista sek­to­ria — Sak­sas­sa julkisen sek­torin markki­nao­su­us lie­nee noin 50% eli vaku­u­tuk­si­in perus­tu­vas­sa jär­jestelmässä julki­nen sek­tori voi olla mukana.

  5. Jos ter­vey­den­huolto olisi yksi­ty­istä, niin lop­puisi ainakin kit­inä nais­val­tais­ten alo­jen matal­ista palkoista.

    Kyseessä on myös arvo­val­in­ta siitä, miten yhteinen kakku jae­taan ja mikä on eri ammat­tien arvos­tus. Onko arvokkaam­paa olla insinööri vai lääkäri? Tai koodari vai kätilö? Voidaan taivastel­la, että jenkeis­sä rahaa menee kohtu­ut­tomasti ter­vey­den­huoltoon, yhden meno on kai myös toisen tulo (?).

  6. Tiedemies: on yritet­ty paljonkin. Esimerkik­si erääl­lä — en nyt mainitse nim­iä, vaan puhun yleisel­lä tasol­la — yliopis­tol­la laitok­set mak­sa­vat vuokraa sen mukaaan mon­es­sako huoneess­sa on työn­tek­i­jä, joten laitok­set säästävät tyh­jen­tämäl­lä huonei­ta ja sul­lo­ma­l­la enem­män ihmisiä huoneisi­in. Tätä tekevät kaik­ki, joten tilo­ja on tyhjil­lään. Tässä siis on esimerk­ki siitä, miten julki­nen instanssi on “ottanut oppia” siitä, miten yksi­tyi­nen toimii. Muitakin esimerkke­jä tästä “opin ottamis­es­ta” on pil­vin pimein.

    Ei se noin mene, tai oikeam­min asia on kesken.

    Nuo tyhjät tilat on tietysti myytävä tai vuokrat­ta­va pos.

    Olin val­tion laitok­ses­sa töisä ja kun siitä alet­ti­in puuhas­taa yhtiötä niin kus­tan­nus­lasken­taa oli tarken­net­ta­va kus­tan­nuk­sia kohden­net­ta­va oikeaan toimintoon.

    Se johti tietysti tilo­jen tyh­jen­tymiseen, mut­ta ei käyt­täjä vielä sil­lä päässyt eroon kuluista.
    Tilat piti tyh­jen­tää niin,että ne oli­vat aidosti vuokrat­tavis­sa tai myytävissä.

    Kun tila oli myy­ty niin kus­taanus oli kadonnut
    Tai vastapain­ok­si kulu­jen vastapain­ona oli­vat vuokratuotot,

    Ja ihme ja kum­ma, jopa Utsjoel­la vapau­tuneille tiloille löy­tyi ostaja

    Näin päästi­in eroon n 500000 m² aiheut­ta­mas­ta kiinteistötaakasta

    Tuo esimerk­ki ker­too vain kesken jääneestä toimenpiteestä

  7. Kaino:
    Lääkärin suusta:

    “Pörssisi­joita­ja on valitet­tavasti antanut min­ulle vain 15 min­u­ut­tia aikaa hoitaa tätä”.

    Tuol­laista työter­veyshuol­los­sa. Tosi juttu.

    Jos halu­at toiset 15 min­u­ut­tia, voit täy­den­tää yksi­ty­istä ter­vey­den­huoltoa omil­la rahoil­lasi etkä vain yrit­tää saa­da kaikkea ilmaiseksi.

    Laa­jem­minkin, mm. van­hus­ten­hoi­dos­sa, tämä tun­tuu uno­htuneen. Puolen miljoo­nan omis­tusasun­nos­sa asu­va kuole­man­sairas van­hus yrit­tää päästä mah­dol­lisim­man pienel­lä omavas­tu­u­o­su­udel­la ja näin saa huonoa hoitoa — voisko­han viimeiset vuoten­sa viet­tää vähän paremminkin?

  8. Krtek: Jos halu­at toiset 15 min­u­ut­tia, voit täy­den­tää yksi­ty­istä ter­vey­den­huoltoa omil­la rahoil­lasi etkä vain yrit­tää saa­da kaikkea ilmaiseksi.

    Laa­jem­minkin, mm. van­hus­ten­hoi­dos­sa, tämä tun­tuu uno­htuneen. Puolen miljoo­nan omis­tusasun­nos­sa asu­va kuole­man­sairas van­hus yrit­tää päästä mah­dol­lisim­man pienel­lä omavas­tu­u­o­su­udel­la ja näin saa huonoa hoitoa – voisko­han viimeiset vuoten­sa viet­tää vähän paremminkin? 

    Paljonko lisäter­veyt­tä tuol­la kalli­im­mal­la 15 min­uu­til­la sit­ten mah­taisi saada? 

    Ter­veys on nähdäk­seni siitä erikoinen ala, että tuos­ta ei nähdäk­seni ole mitään var­muut­ta. Mielestäni huonoa ter­vey­den­hoitoa ei tarvi­ta lainkaan, vaan sen tulee kaiken olla pelkästään hyvää.

    Ajat­te­lu­ta­pa, jos­sa elinkaaren­sa aikana hark­i­tum­min rahansa käyt­tävät nähdään sen aikana ja eri­tyis­es­ti sen lop­ul­la val­tion tai kun­nan lyp­sylehminä, on perusteil­taan sairas.

  9. Ter­vey­den tai siis sairauk­sien hoidon alal­la tapah­tu­va rahas­t­a­mi­nen, tarkoi­tan täl­lä siis lähin­nä mak­si­maalisen voiton tavoit­telua, joka on bis­nes­maail­man peru­sop­pi, on tyystin väärälle alalle (eli ter­vey­den ja sairauk­sien hoidon piiri­in) tuo­tu­na kuin yhteiskun­nas­samme lev­iävä syöpä, jos­ta ei sen kohteelle äärim­milleen vietynä mitään hyvää lop­ul­ta seuraa. 

    Tehokas­ta ja hyvää on sel­l­ainen hoito joka tep­sii, vie se sit­ten joskus kolme vart­tia tai toisi­naan use­am­man päivän. Yksi vart­ti­tun­ti ei riitä mielestäni juuri mihinkään. No, ehkä korkein­taan reseptin uusimiseen käyt­täjävi­hamielisel­lä ATK-jär­jestelmäl­lä, jos taudin tai poti­laan tila on stabi­ili. Mut­ta onko se tila stabi­ili …? Se ei ihan var­tis­sa tai­da aina riit­tävän hyvin ilmetä …

    “Vart­ti­tun­ti per poti­las” kuu­lostaa korvis­sani sys­teemiseltä hoitovirheeltä!

  10. Mulle on ihan sama onko yksi­ty­istä vai julk­ista, kun­han se on kustannustehokasta.

    Olen­naista kus­tan­nusten hallinnas­sa on se, että ihmiset otta­vat suurem­man vas­tu­un oman kun­ton­sa ja ter­veyten­sä ylläpitämis­es­tä. Elin­ta­so­sairauk­sien määrä, työkyvyt­tömyy­seläköi­tymi­nen, alko­holi- ja muut päi­hde­hai­tat jne. tulee saa­da selvälle laskutrendille. Täl­lä pelaste­taan Suomen julki­nen talous.

  11. Val­tavim­mat kir­joi­tusvirheet voisi siiv­ota jälkikä­teen. Siis jos niitä blogikir­joituk­seen on joskus sat­tunut pujah­ta­maan. Muu­toin ystäväni ei näe asi­aa puiden takaa.

  12. Julk­i­sis­sa palveluis­sa yksikkökus­tan­nuk­set kas­va­vat yksikön koon kasvaessa.

    Ja silti nykyisen ja edel­lis­ten hal­li­tusten strate­gia on kas­vat­taa yksikkökokoa ???

    Pitää muis­taa, että THL:n tarve­vakioiduis­sa tilas­tois­sa edullisimpia toteu­tuk­sia tuot­ta­vat pienet kun­nat. Tämä tarkoit­taa sitä, että toiveet siitä, että keskit­tämi­nen ja yksikkökoon kas­vat­ta­mi­nen hal­ven­taisi­vat palvelui­ta, ovat aika heikol­la pohjalla.

    Monis­sa kun­nis­sa suurim­mak­si rahareiäk­si koetaan juuri erikois­sairaan­hoito, eli monop­o­liase­mas­sa ole­vat suuret laitok­set. Niil­lä on oikeus laskut­taa kun­tia miten paljon vain. Ratkaisuk­si jotkut kun­nat hake­vat juuri nyt palvelu­iden ostamista yksi­tyiseltä puolelta.

    Yksi­tyi­nen puoli ei kuitenkaan ole ain­oa mah­dolli­nen ratkaisu. Julk­isia keskitet­tyjä palveluitakin voisi kil­pailut­taa anta­mal­la kun­nille mah­dol­lisu­us tila­ta palve­lut siltä yksiköltä, jol­ta olet­taa saa­vansa parhaat palve­lut edullisim­min. Näin rikot­taisi­in keskitet­ty­jen laitosten monop­o­liase­ma, ja hyö­dyn­net­täisi­in kil­pailua ter­veel­lä taval­la. Hal­li­tusten suuria yksiköitä rak­en­ta­va poli­ti­ik­ka sisältää valitet­tavasti riskin täysin päin­vas­tais­es­ta kehityksestä.

  13. Nuut­ti Kuosa:
    Jos ter­vey­den­huolto olisi yksi­ty­istä, niin lop­puisi ainakin kit­inä nais­val­tais­ten alo­jen matal­ista palkoista.
    ‘snip’

    Ainakin Turus­sa yksi­tyi­nen lääkäri­ase­ma mak­soi huonom­paa palkkaa kuin TYKS — lääkäri­ase­mal­la tehti­in päivä­työtä eivätkä sairaan­hoita­jat saa­neet näitä nyt kirot­tu­ja vuorolisiä. Kit­inä jatkuu.

  14. Amerikkalaiselta tut­taval­tani katke­si jal­ka, johon asen­net­ti­in titaan­i­tanko pitämään lui­ta kasas­sa. Sairaalan vaku­u­tusy­htiölle men­neessä laskus­sa tan­gon hin­ta oli jotain 1000$. Sat­tumal­ta tut­ta­vani löysi täysin vas­taa­van tan­gon Amazon:ista hin­nal­la alle 100$.

  15. Olen kier­rel­lyt kuukau­den Portugalia
    Jouduin myös tutus­tu­maan paikalliseen ter­vey­den­hoitoon ja koke­mus oli aika positiivinen.

    Kun menin paikallisen terkkarin polille niin jonoa näyt­ti ole­van kymmeniä.

    Yllä­tys oli suuri kun toimis­ton tädin jutusille pääsikin 10 min­uutis­sa, suurin osa jonot­ta­jista oli saat­ta­jia ja mui­ta mukana olijoita.

    Todel­lisiA jonot­ta­jia oli muutama.

    Täti osasi asiansa ja EU paper­it täyt­tyivät paris­sa min­uutis­sa suju­val­la englan­nin kielellä

    Sen jäl­kee muu­ta­man min­uutin jono­tus ja sairaan­hoita­jan haas­tat­telu vaivoista, sen jäl­keen lääkärille,joka arvoi tilanteeni

    Ja taas muu­ta­man min­uutin odotus ja hoita­ja teki tarvit­ta­vat hoitotoimenpiteet.

    Jut­tu vei vähän yli tun­nin. Suomes­sa olisin ollut myös ei- kiireelli­nen ja jono­tus 4–5 tuntia.

    Por­tu­galis­sa pros­es­si oli kun­nos­sa ja poti­las tärkein joten kaik­ki hoidet­ti­in nopeasti.

    Suomes­sa tue­taan yksi­ty­istä ter­vey­den­ho­toa pitämäl­lä julki­nen palvelu kelvottomana.

    Saa nähdä saako Matinkylä jatkaa, se ratkoi palve­lu­ta­so-ongel­man Por­tu­galin tyyliin

  16. Yleen­sä niis­sä län­si­mais­sa, jois­sa kus­tan­nuk­set ovat kuris­sa, on yksi­tyi­nen peruster­vey­den­huolto ja yhteiskun­nan omis­ta­mat sairaalat. Maail­man paras (kallein eikä ihan kat­ta­va) ter­vey­den­huolto USA:ssa on hoidet­tu kokon­aan yksityisesti.

  17. Englan­ninkir­jas­sa tari­na oli sijoitet­tu Kiinan keis­ari­in ja hänen henkilääkäri­in­sä. Taisi jopa pitää paikkansa.

  18. Voisiko olla niin, että julk­ista ter­vey­den­huoltoa on jär­jest­mässä kaikkein epäpäte­vim­mät ihmiset? Miten muuten on mah­dol­lista, että esimerkik­si ollaan osta­mas­sa 230 miljoon­al­la jär­jestelmää nimeltä Apot­ti? 230 miljoon­aa ohjel­mas­ta, jol­la lue­taan ja kir­joite­taan tieto­ja poti­lasti­etokan­taan! Tuol­laisen jär­jestelmän kir­joit­taisi muu­ta­man kovan koodarin poruk­ka vuodessa hie­man eri hintalapulla.

    Ja käsit­tääk­seni ongel­mana on se, että lääkärit (maail­man epäpäte­vim­mät tietokoneen käyt­täjä) käyt­tävät huiman määrän aikaa näpyt­te­lyyn sen sijaan, että tutk­i­si­vat poti­lai­ta. Tuol­la 230 miljoon­al­la saisi aikamoi­sen määrän saneluleit­tei­ta ja konekir­jot­ta­jia ja lääkärei­den työ tehos­tu­isi varmasti.

  19. Kalle:
    Yleen­sä niis­sä län­si­mais­sa, jois­sa kus­tan­nuk­set ovat kuris­sa, on yksi­tyi­nen peruster­vey­den­huolto ja yhteiskun­nan omis­ta­mat sairaalat. Maail­man paras (kallein eikä ihan kat­ta­va) ter­vey­den­huolto USA:ssa on hoidet­tu kokon­aan yksityisesti.

    Jaa?

    Wikipedia

    “Health care in the Unit­ed States is pro­vid­ed by many dis­tinct orga­ni­za­tions. Health care facil­i­ties are large­ly owned and oper­at­ed by pri­vate sec­tor busi­ness­es. 58% of US com­mu­ni­ty hos­pi­tals are non-prof­it, 21% are gov­ern­ment owned, and 21% are for-profit…

    60–65% of health­care pro­vi­sion and spend­ing comes from pro­grams such as Medicare, Med­ic­aid, the Chil­dren’s Health Insur­ance Pro­gram, and the Vet­er­ans Health Administration.”

  20. Yksi perusvirhe kus­tan­nusten ver­tailus­sa julkisel­la puolel­la on yleis- yhteiskus­tannsten allokointi

    Ne jae­taan yleen­sä päälu­vun mukaan .
    Kun sote ulkois­te­taan niin pääluku siir­tyy palveluntuottajalle.
    Uusi työ­nan­ta­ja säi­lyt­tää entiset kun­nal­liset edut ja palkat jonkun aikaa,joten säästöä ei voi syn­tyä 27%

    Kyseessä on siis harha:Kunnallisena toim­intona pain­o­lasti­na on korkea yleiskus­tan­nus­lisä, ostopalvelus­sa vain yri­tyk­sen kevyt hallinto.

    Jos säästö olisi todel­lista niin sil­loin pros­es­si kulk­isi kuin kun­nal­lis­ten sähköy­htiöi­den verkon ylläpi­don ja rak­en­tamisen ulkois­tuk­sis­sa: Uusi toim­i­ja ottaisi henkilöstön, mut­ta kar­sisi oitis kun­nal­liset edut ja potk­isi puo­let väestä pellolle.
    Koneet myytäisi­in ja tilalle tuli­si­vat koneurakoitsijat

    Ja tuos­sa pros­es­sis­sa syn­tyy aitoa säästöä

  21. Vaku­u­tusy­htiö hyö­tyy myös nopeas­ta pros­es­sista: ihmi­nen takaisin työhön, jol­loin vaku­u­tusko­r­vaus päättyy. 

    Julkisel­la puolel­la ei ole väliä, että sairaspäivä mak­saa. Jonot­ta­mi­nen ei ole ilmaista ja myös inhimil­lis­es­ti huono asia, kipua ja särkyä. Huonoim­mil­laan jono lisää kuluja. 

    Kun jokainen 20 sairaan­hoitopi­ir­iä ja 300 kun­taa kek­sii kaiken itse alus­ta saak­ka hyvien käytän­tö­jen lev­iämi­nen kestää ja kestää. Se on iso ongelma.

  22. Merkille pan­tavaa on ter­vey­den­huoltoon, lääkkeisi­in jne liit­tyvi­in kir­joituk­si­in tule­vien kom­ment­tien suh­teel­lisen vähäi­nen määrä jos ver­taa mui­hin aiheisiin.

    Val­tayleisöä — joka val­taosan aikaa ter­ve — aihe ei kiin­nos­ta muuten kuin vähän peri­aat­teel­lisel­la tasol­la, jos nyt edes se kiinnostaa ? 

    Ja poli­itikot saa hääriä rauhas­sa ? Valitet­tavasti ei, kun se kos­ket­taa paljon hoita­jia, lääkäre­itä, lääkäri­talo­ja ym äänekkäitä etu­ryh­miä ja hil­jaiset poti­laat voi jäädä syrjempään.

  23. Kalle:
    Yleen­sä niis­sä län­si­mais­sa, jois­sa kus­tan­nuk­set ovat kuris­sa, on yksi­tyi­nen peruster­vey­den­huolto ja yhteiskun­nan omis­ta­mat sairaalat.
    ‘snip’

    Ker­ro­han yksi esimerk­ki, jos­sa asia on näin — siis kus­tan­nuk­set kurissa.

    Toisaal­ta mitä väliä on 1) kus­tan­nuk­sil­la jos 2) ihmiset ovat a) tyy­tyväisiä ja b) valmi­ita mak­samaan. Toki on näitä “Osmo­ja”, jot­ka halu­a­vat määrätä, mitä ihmis­ten pitää halu­ta ja tyy­tyä siihen, mut­ta mik­si hei­dän pitäisi antaa määrätä?

  24. Poth1ue1: Jaa?

    Juuri kuten sanoin. Hin­tain­dek­si USA:ssa liit­tyy osit­tain vaku­u­tusjär­jestelmään, mis­tä tuos­sa ylem­pänä olikin jo ker­rot­tu. Se ei kuitenkaan muu­ta sitä asi­aa, että yksi­tyi­nen (prof­it ja non prof­it) jär­jestelmä tuot­taa maail­man paras­ta terveydenhuoltoa.

    1. Yhdys­val­tain ter­vey­den­huolto­jär­jestelmää ei kyl­lä ole kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa arvioitu kovinkaan korkealle. Jopa lap­sikuolleisu­us on siel­lä koholla.

  25. JTS:
    Vaku­u­tusy­htiö hyö­tyy myös nopeas­ta pros­es­sista: ihmi­nen takaisin työhön, jol­loin vaku­u­tusko­r­vaus päättyy. 

    Julkisel­la puolel­la ei ole väliä, että sairaspäivä mak­saa. Jonot­ta­mi­nen ei ole ilmaista ja myös inhimil­lis­es­ti huono asia, kipua ja särkyä. Huonoim­mil­laan jono lisää kuluja. 

    Kun jokainen 20 sairaan­hoitopi­ir­iä ja 300 kun­taa kek­sii kaiken itse alus­ta saak­ka hyvien käytän­tö­jen lev­iämi­nen kestää ja kestää. Se on iso ongelma.

    Osuit naulan kan­taan! Meil­lä on kuitenkin nyt his­to­ri­alli­nen mah­dol­lisu­us muut­taa asetel­maa, jos uudet (suur)sotealueet saa­vat suo­ran (tulo)verotusoikeuden. Sotealueen tulot lisään­ty­i­sivät, kun ihmiset palaisi­vat nopeasti töihin. 

    Vaku­u­tusy­htiöil­lä on toki suurem­pi paine hoitaa sairas­tunut vaku­utet­tu töi­hin, sil­lä se kas­vat­taa pis­ar­al­la yhtiön voittoa.

  26. Kalle: Juuri kuten sanoin. Hin­tain­dek­si USA:ssa liit­tyy osit­tain vaku­u­tusjär­jestelmään, mis­tä tuos­sa ylem­pänä olikin jo ker­rot­tu. Se ei kuitenkaan muu­ta sitä asi­aa, että yksi­tyi­nen (prof­it ja non prof­it) jär­jestelmä tuot­taa maail­man paras­ta terveydenhuoltoa.

    OECD on arvioin­ut Suomen ter­vey­den­hoidon OECD maid­en eriarvoisimmaksi.

    Vielä 10 vuot­ta sit­ten Usa kuu­lui samaan kasti­in, mut­ta Oba­man uud­is­tuk­set ovat paran­ta­neet asemaa 

    Suo­mi pol­kee edelleen häntäpäässä

    1. Tämä OECD:n tutkimus ker­toi, että tuloy­a­so vaikut­taa siihen, kuin­ka usein tapaa lääkärin. Tämä näin mitat­tu eri­ar­voisu­us on peräisin vaan ja ain­oas­taan työter­veyshuol­losta. Sama mit­tari mit­tasi myös Ruotsin ari­ar­voisimpi­en maid­en joukkoon ja samas­ta syystä.
      Jos olisi mitat­tu myös sitä, mil­laiseen erikois­sairaan­hoitoon pää­tyy, kun saa vaka­van taudin, Suomen ase­ma olisi ollut toinen. Mei­dän ongel­mamme on peruster­vey­den­huol­lon eriarvoisuus.

  27. Jokkis:
    Voisiko olla niin, että julk­ista ter­vey­den­huoltoa on jär­jest­mässä kaikkein epäpäte­vim­mät ihmiset? Miten muuten on mah­dol­lista, että esimerkik­si ollaan osta­mas­sa 230 miljoon­al­la jär­jestelmää nimeltä Apot­ti? 230 miljoon­aa ohjel­mas­ta, jol­la lue­taan ja kir­joite­taan tieto­ja poti­lasti­etokan­taan! Tuol­laisen jär­jestelmän kir­joit­taisi muu­ta­man kovan koodarin poruk­ka vuodessa hie­man eri hintalapulla.

    Ja käsit­tääk­seni ongel­mana on se, että lääkärit (maail­man epäpäte­vim­mät tietokoneen käyt­täjä) käyt­tävät huiman määrän aikaa näpyt­te­lyyn sen sijaan, että tutk­i­si­vat poti­lai­ta. Tuol­la 230 miljoon­al­la saisi aikamoi­sen määrän saneluleit­tei­ta ja konekir­jot­ta­jia ja lääkärei­den työ tehos­tu­isi varmasti. 

    Sen mä olen ymmärtänyt etät Apo­tis­sa on ihan val­ta­va määrä tietoa ja sen on olta­va oikeaa, jär­jestelmälle asete­taan erit­täin kovat vaa­timuk­set. Sinne kir­jataan kaik­ki yksit­täisen ihmisen ter­vey­teen vaikut­ta­vat tiedot ja käytetään apuna kun määrätään hoito­toimen­piteitä. Tieto saadaan nopeam­min per­ille kuin mappe­ja kaiva­mal­la joka on nyky­isin ain­oa tapa kun poti­las siir­retään paikas­ta toiseen. Toki se vaatii myös uut­ta osaamista lääkäreiltä ja hoitajilta.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä OECD:n tutkimus ker­toi, että tuloy­a­so vaikut­taa siihen, kuin­ka usein tapaa lääkärin. Tämä näin mitat­tu eri­ar­voisu­us on peräisin vaan ja ain­oas­taan työter­veyshuol­losta. Sama mit­tari mit­tasi myös Ruotsin ari­ar­voisimpi­en maid­en joukkoon ja samas­ta syystä.
    Jos olisi mitat­tu myös sitä, mil­laiseen erikois­sairaan­hoitoon pää­tyy, kun saa vaka­van taudin, Suomen ase­ma olisi ollut toinen. Mei­dän ongel­mamme on peruster­vey­den­huol­lon eriarvoisuus. 

    Suomes­sa (terveys)vakuutuksilla oste­taan lähin­nä arjen suju­vu­ut­ta ja mukavuutta.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Jos olisi mitat­tu myös sitä, mil­laiseen erikois­sairaan­hoitoon pää­tyy, kun saa vaka­van taudin, Suomen ase­ma olisi ollut toinen. Mei­dän ongel­mamme on peruster­vey­den­huol­lon eriarvoisuus. 

    Näin­hän se on.
    Ja ihme­tel­lä täy­tyy, mik­si Kela rahoit­taa toim­intaa, joka on työ­nan­ta­jan lak­isääteinen velvollisuus?
    Jos sitä jostakin his­to­ri­al­lis­es­ta syys­tä täy­tyy rahoit­taa, niin rajoitut­takoon edes vain siihen lak­isääteiseen osaan.

  30. Sote-keskustelu on läh­es täysin sairaan­hoitopi­irien ja erikois­sairaan­hoi­dos­ta vään­tämistä. Hie­man muis­te­taan peruster­vey­den­huoltoa. Sosi­aalipuoli on uno­hdet­tu kokon­aan ja sen ongel­mat! Ikään­tyvät suuret ikälu­okat ovat enem­män sosi­aalipuolen ongel­ma ja siel­lä tarvi­taan myös toimin­nan kehittämistä. 

    Nyky­isin taitaa posti­henkilö olla se, joka hom­maa van­huk­sen hoitoon. Ei ole Postin hom­ma vaan ihmisen asia, kun Posti säästää tätäkään oheis­palvelua ei synny. 

    Kuka mak­saa jatkos­sa toimeen­tu­lotuet? Kuka kysyy mien menee?

  31. “Olisi kauhis­tus, jos sote-uud­is­tus johtaisi jät­timäisi­in alueel­lisi­in monopolei­hin ilman ver­rokke­ja. Osa kun­tien palveluista kan­nat­taa tehdä ostopalveluina. Niitä tarvi­taan kirittäjiä.”

    Kaikken­sa nämä sairaan­hoitopi­ir­it tekevät estääk­seen kil­pailun. Suurin osa päätös­val­las­ta on maakun­nan keskuskaupungilla, eikä keskuskaupun­ki sal­li palvelu­ja tuotet­ta­van keskuskaupun­gin ulkop­uolel­la, mak­soi mitä maksoi.

    Kil­pailua on estet­ty mm ter­mistöl­lisel­lä saivartelul­la Pirkan­maal­la. Pih­la­jalin­na oy ja eräi­den kaupunkien yhdessä perus­ta­mat yhteiskun­nal­liset yhteisyri­tyk­set tar­joa­vat myös erikois­sairaan­hoidon palvelu­ja. Sairaan­hoitopi­iri lopet­ti poti­laiden ohjaamisen entisi­in palvelupis­teisi­in, kos­ka se tulk­it­si niiden ole­van ei-julk­isia. Laatu tai hin­ta­pe­rustei­ta ei käytetty.

    Kuitenkin PSHP on yhtiöit­tänyt jo aiem­min oman tekonivel­toim­intansa (Coxa), jol­ta voi ostaa palvelu­ja. Nyt sairaan­hoitopi­iri on yhtiöit­tämässä erikois­sairaan­hoitoaan laa­jem­min. Tämän jäl­keen perus­teet poti­laiden ohjaamiseen ovat entistä voimapoli­it­tisem­mat. Poti­lai­ta ei ohja­ta hin­nan, laadun tai palvelun tar­joa­jan yhtiö­muodon perus­teel­la, vaan sen mukaan minkä väriset kar­vat palvelun tuot­ta­jal­la on.

    Kun­nan ja ter­veysy­htiön yhteiskun­nal­lis­ten yhteisyri­tys­ten toimin­nas­ta on jo tutkimusti­etoa. Esim Mänt­tä-Vilp­pu­las­sa kus­tan­nuk­set aleni­vat parikym­men­tä pin­naa kuten luvat­ti­in. Kun­ta­laiset saa­vat lähipalvelua, työn­tek­i­jät vaikut­ta­vat tyy­tyväisiltä ja veron­mak­sa­ja kiit­tää. Vain muu­ta­mal­la paikallisel­la vasem­mistopoli­itikol­la ja Sairaan­hoitopi­ir­il­lä on kesto­har­mi­tus asian johdosta.

  32. Kalle: Se ei kuitenkaan muu­ta sitä asi­aa, että yksi­tyi­nen (prof­it ja non prof­it) jär­jestelmä tuot­taa maail­man paras­ta terveydenhuoltoa. 

    Anna samat resurssit poti­las­ta kohden julkiselle puolelle ja saatat hyvinkin nähdä parempaa.

  33. Osmo Soin­in­vaara: Yhdys­val­tain ter­vey­den­huolto­jär­jestelmää ei kyl­lä ole kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa arvioitu kovinkaan korkealle. Jopa lap­sikuolleisu­us on siel­lä koholla.

    Onko tämä viit­taus WHOn tutkimuk­seen, jota Michale Moore käyt­ti eloku­vas­saan? Tuo tieto on kyl­lä saata­vana webis­sä. Samaa tutkimus­ta ei uusit­tu. Esim. Marokon ter­vey­den­huolto arvioiti­in niil­lä kri­teereil­lä parem­mak­si kuin Suomen tao Tan­skan. USAn huono tulos johtuu pääasi­as­sa siitä, että tässä arvioiti­in myös vero­tuk­sen pro­gres­si­ivi­su­ut­ta. Sveit­si, Ruot­si ja Sak­sa oli­vat myös huonos­ti pär­jän­neitä. Käsi pystyyn, joka on sitä mieltä, että Andor­ran ter­vey­den­hoito kuu­luu parhaimpi­in ja Kanadan huonoimpiin.
    Mitä taas lap­sikuoleisu­u­teen tulee, paradok­saalis­es­ti se, että yhä kevyem­piä keskosia voidaan pelas­taam, johtaa näen­näiseen kuolleisu­u­den nousu­un. Nämä ovat hyvin riskialt­ti­ita, mut­ta osa selviää. ne , jot­ka eivät selviä, tule­vat tilas­toi­hin. Aiem­min eivät olisi pääseet näin pitkälle. Michael Moorelle ja hänen ope­tus­lap­silleen tärkein­tä on, että USA oli 37. USA muuten oli ykkö­nen use­al­la krit­ter­il­lä, esim. poti­laan vapaudessa vali­ta hoito­jaan, poti­laan kun­niot­tamises­sa, hoidon nopeudessa (ei tarvitse jonot­taa pitkään) ja luot­ta­muk­sel­lisu­udessa. Eräi­den syöpi­en paran­tu­misas­te on ollut huo­mat­tavasti korkeampi kuin europ­palai­sis­sa maissa,
    Tämä oli WHOn tutkimus , ehkä tuos­sa OECDn tutkimuk­ses­sa on ollut eri kriteerit.

  34. Kaino:
    Lääkärin suusta:

    “Pörssisi­joita­ja on valitet­tavasti antanut min­ulle vain 15 min­u­ut­tia aikaa hoitaa tätä”.

    Tuol­laista työter­veyshuol­los­sa. Tosi juttu.

    Työter­veyshuol­lon sairaan­hoito onkin vapaae­htoista palkanlisää.

    Se lääkäri hoitaisi sin­ua vaik­ka lop­pupäivän ja hänen esimies siihen kan­nus­taisi, mikäli työter­veyspalve­lut kyseiseltä fir­mal­ta tilan­nut työ­nan­ta­jasi siitä suos­tu­isi mak­samaan. Työter­v­sopimuk­ses­sa nimit­täin määritel­lään mitä mis­tä ja paljonko hoide­taan ja mitä se saa mak­saa. Kar­rikoiden et voi vain kävel­lä työter­vey­teen ja odottaa,että he lait­ta­vat sin­ut lentokoneel­la maail­man parhaim­man syöpäspe­sial­istin klinikalle.

  35. Raimo K: Näin­hän se on.
    Ja ihme­tel­lä täy­tyy, mik­si Kela rahoit­taa toim­intaa, joka on työ­nan­ta­jan lak­isääteinen velvollisuus?

    Eihän se lak­isääteinen työter­veyshuolto sisäl­lä oikeas­t­aan mitään. Lähin­nä lip­pusten ja lap­pusten täyt­töähän se on, aivan tyhjän­päiväistä ajan ja (pikku)rahan haasku­u­ta esim. toimis­to­työssä koko lak­isääteinen työterveys.

  36. Liian Van­ha, kyl­lä se menee juuri noin. Tilo­ja raken­netaan jopa lisää vaik­ka ole­mas­saol­e­vat tilat ovat tyhjil­lään. Parhaat luen­tos­alit jäävät use­ak­si tun­niksi päivit­täin tyhjäk­si kun ei ole varaa luen­noi­da siel­lä, sen sijaan sul­loudu­taan pie­neen hionos­ti varustel­tu­un tilaan kos­ka se on halvempi.

  37. Ter­vey­den­hoidon ver­tailu maid­en väleil­lä on vaikeaa, kos­ka sys­teemit poikkea­vat toi­sis­taan paljon.

    Bloomberg on ver­tail­lut­mai­ta keskenään muu­ta­mal­la kri­teeil­lä ja sai Suomen sijalle 19 maailmassa.Ruotsi oli samal­la sijalla.Norja sijal­la 11 ja Tan­s­ka 34.

    Tehokkaimpia oli­vat Sin­ga­pore, Hong Kong,Italia

    USA on sijal­la 44 seu­ranaan Valko-Venäjä,Bulgaria, Iran

  38. Osmo Soin­in­vaara:

    Tämä OECD:n tutkimus ker­toi, että tuloy­a­so vaikut­taa siihen, kuin­ka usein tapaa lääkärin. Tämä näin mitat­tu eri­ar­voisu­us on peräisin vaan ja ain­oas­taan työter­veyshuol­losta. Sama mit­tari mit­tasi myös Ruotsin ari­ar­voisimpi­en maid­en joukkoon ja samas­ta syystä.
    Jos olisi mitat­tu myös sitä, mil­laiseen erikois­sairaan­hoitoon pää­tyy, kun saa vaka­van taudin, Suomen ase­ma olisi ollut toinen. Mei­dän ongel­mamme on peruster­vey­den­huol­lon eriarvoisuus.

    OECD rapor­tit ovat mak­sullisia, joten pitää tyy­tyä van­hempi­in eri­ar­voisu­ut­ta mit­taavi­in materiaaleihin.

    Vuo­den 2009 aineis­tossa ei Ruot­sia maini­ta, ver­tailu n tehty 17 OECD maan kesken

    http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/social-issues-migration-health/income-related-inequalities-in-health-service-utilisation-in-19-oecd-countries-2008–2009_5k95xd6stnxt-en#page18

    Täy­tyy ihme­tel­lä, että jos köy­hä ei pääse edes peruster­vey­den­hoitoon niin miten hän voi päästä erikois­sairaan­hoitoon ? Ei ainakaan ajoissa ?

    Hän­täpäässä tässä tutkimuk­ses­sa peruster­vy­den­hoi­dos­sa ovat USA, Viro ja kol­man­nek­si viimeinen Suomi. 

    Ja kun kat­so­taan pääsyä erikois­lääkärille niin tulos on sama

    Eli jos ei pääse peruster­vey­den­hoitoon niin ei pääse myöskään erikois­ter­vey­den­hoitoon hoitoon

    Edelleen kaik­ki OECD rapor­tit viit­taa­vat siihen, että Suomen ter­vey­den­hoito on OECD maid­en eriarvoisinta

    Tuos­sa vielä tuo link­ki tuonne Bloomber­gin taulukkoon

    http://www.bloomberg.com/visual-data/best-and-worst//most-efficient-health-care-2014-countries

  39. Tiedemies:
    Liian Van­ha, kyl­lä se menee juuri noin. Tilo­ja raken­netaan jopa lisää vaik­ka ole­mas­saol­e­vat tilat ovat tyhjil­lään. Parhaat luen­tos­alit jäävät use­ak­si tun­niksi päivit­täin tyhjäk­si kun ei ole varaa luen­noi­da siel­lä, sen sijaan sul­loudu­taan pie­neen hionos­ti varustel­tu­un tilaan kos­ka se on halvempi.

    Jukisel­la puolel­la har­va puhuu rahas­ta ja sil­loin, kun puhutaan puhutaan ain­oas­taan säästämis­es­tä, vaik­ka säästämäl­lä aiheutet­taisi­in suuria kulu­ja. Ja vasem­mas­ta taskus­ta kympin otta­mal­la jos oikeaan tasku­un tulee ton­nin säästö, niin se ei vaan käy.

    Yri­tys­maail­mas­sa, jos­sa kat­so­taan yri­tys­tä ei voi­da ymmärtää, että kokon­aisu­ut­ta ei kat­so­ta, vaan jokaisel­la on oma lokero. 

    Kuvit­tele, jos kään­netään täl­läi­nen aika nor­maali julk­ista puol­ta vaivaa­va ongel­ma vaik­ka auto­te­ol­lisu­u­teen ja puhutaan hei­dän kielellä.

    Tehdas valmis­taa lado­ja ja mosse­ja. Molem­mil­la on saman­lainen tuotan­tolin­ja. Lado­ja alkaa men­nä parem­min kau­pak­si ja mosse kaup­pa hiipuu. Lado­ja ei saa­da työn­net­tyä maalaa­mon läpi riit­tävän nopeasti, kos­ka maalaamo ei vain vedä.

    Mos­selta kysytää, että voitaisi­inko me työn­tää ladat tei­dän maalaamoon? Meiltä tulee kyl­lä tek­i­jätkin mukana ja men­nään vain käyt­tämään niitä lait­tei­ta sil­loin, kun te ette niitä käytä. Lait­teet eivät kulu ja teille ei tule kus­tan­nuk­sia ja itseasi­as­sa ette edes huo­maa mei­dän käyneen siel­lä. Meil­lä olisi käyt­töä sille noin 3 tun­tia päivässä.

    Vas­taus: Me käytämme sitä vain 1 tun­nin päivässä, joten te mak­sat­te sit­ten 75% sen yksikön kuluista.

    Ratkaisu: Kil­pailute­taan niiden lado­jen maalaus, jot­ka eivät mene oman lin­jas­ton läpi. Tämän jäl­keen nämä Ladat kul­jete­taan BMW:n tehtaalle maalat­tavak­si ja palaute­taan sit­ten takaisin Ladan kokoon­pano­lin­jalle. BMW:n maalaa­mana hin­ta on moninker­tainen ver­rat­tuna oman lin­jas­ton kus­tan­nuk­si­in, mut­ta vähem­män mitä se, että jou­tu­isi mak­samaan läh­es tyhjän viereisen lin­jas­ton aiheut­ta­mat kulut.

  40. Sylt­ty: Eihän se lak­isääteinen työter­veyshuolto sisäl­lä oikeas­t­aan mitään. Lähin­nä lip­pusten ja lap­pusten täyt­töähän se on, aivan tyhjän­päiväistä ajan ja (pikku)rahan haasku­u­ta esim. toimis­to­työssä koko lak­isääteinen työterveys. 

    Ei ihan, mut­ta melkein — kyl­lä siihen jonkin ver­ran työ­paikko­jen tarkas­tuk­sia sisäl­tyy — ja juuri toimen­pitei­den vähäisyy­den vuok­si se olisikin Kelalle halpaa.

  41. Sylt­ty: Työter­veyshuol­lon sairaan­hoito onkin vapaae­htoista palkanlisää.
    ‘snip’

    Niin­pä. Mut­ta mik­si yhteiskun­nan eli sin­un ja min­un pitäisi osal­lis­tua ko. palkanmaksuun?

  42. Ongel­ma mikä näis­sä jutuis­sa on, mitä ei tun­nu­ta ymmärtävän on, että ei ole mitään vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­ta tai sel­l­aista ei tunnisteta.

    Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la toim­i­taan niin, että tilo­ja vuokrataan tarpeeseen ja niistä mak­se­taan markki­nahin­ta. Markki­nahin­ta on käytän­nössä vai­h­toe­htoiskus­tan­nus, eli toimis­tos­ta mak­se­taan X euroa, kos­ka jos ei mak­set­taisi, joku muu kyl­lä maksaisi. 

    Julkisel­la puolel­la tilo­ja ei kuitenkaan vuokra­ta näin, vaan joku julki­nen instanssi on vuokran­nut itselleen tilat pitkäl­lä ja jäykäl­lä sopimuk­sel­la. Sit­ten se lait­taa omat yksikkön­sä näi­hin tiloi­hin ja jyvit­tää näi­den bud­jet­ti­in vuokrakus­tan­nuk­sia. Tästä ei syn­ny mitään “markki­noi­ta”. Tämä on jonkin­lainen car­go cult- vas­tine markki­na­t­aloudelle, kuvitel­laan että jos vaan laite­taan raha kiertämään ja yksiköt “mak­samaan”, niin maagis­es­ti syn­tyy tehokas allokaa­tio. Ei syn­ny, tehokas allokaa­tio syn­tyy markki­noil­la sik­si, että kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaavat.

    Kallis luen­tos­ali on kallis, ei sik­si että sinne on paljon halukkai­ta, vaan sik­si että excel-apina näkee luen­tos­alin kus­tan­nuk­sen. Se on kiin­teistöy­htiön per­imän vuokran osu­us neliöistä plus joku jyvitet­ty osu­us niistä kus­tan­nuk­sista jot­ka tule­vat AV-lait­teista yms. Se, että luen­tos­ali on tyhjil­lään 50% tehokkaas­ta ajas­ta, ei merk­itse mitään, tai jos merk­it­see, niin ajatel­laan että 50% käyt­töas­teen takia vuokra pitää itseasi­as­sa tuplata. 

    Julki­nen puoli on täyn­nä täl­laista täysin käsit­tämätön­tä “opin ottamista”. Se ei ole mitään oppia, vaan se on täysin maag­ista ajat­telua. Markki­nat tuot­ta­vat tehokkai­ta allokaa­tioi­ta sik­si, että niitä ei kukaan suun­nit­tele tai ohjaa, vaan kysyn­tä ja tar­jon­ta tas­apain­ot­tuvat ja hin­ta on tässä pelkkä mekanis­mi. Ne eivät toi­mi tehokkaasti sik­si että excel-taulukos­sa on jotkut tietyt sarakkeet. 

    Tois­tan vielä toisin sanoin: Mikään kiin­tei­den kus­tan­nusten jyvit­tämi­nen ei ole osa markki­nahin­taa, eikä auta tuot­ta­maan tehokas­ta allokaa­tio­ta. Ain­oas­taan mar­gin­aali- ja vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sil­la on merkitystä.

  43. ft maail­mal­ta: Yri­tys­maail­mas­sa, jos­sa kat­so­taan yri­tys­tä ei voi­da ymmärtää, että kokon­aisu­ut­ta ei kat­so­ta, vaan jokaisel­la on oma lokero. 

    Eikös joku randi­laisen herä­tyk­sen saanut amerikkalainen yri­tysjo­hta­ja juurikin koekeil­lut sel­l­aista, että pisti kaik­ki osas­tot kil­paile­maan keskenään resurs­seista? Lop­putule­ma oli tietysti, että tehokkain­ta talon­sisäistä kil­pailua on naa­purin sabotoin­ti ja selkäänpuukotus.

  44. Tiedemies: Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la toim­i­taan niin, että tilo­ja vuokrataan tarpeeseen ja niistä mak­se­taan markkinahinta.

    Sama tapah­tuu julkisel­lakin, mut­ta ensin on konkreti­soita­va tilan kus­tan­nus ja arvioita­va sen tuotto.Sen jälken voidaan arvioi­da onko tila liian kallis

    Vira­nomais­toim­intakin on liike­toim­intaa, kun­nat ja val­tio myön­tävät eri­laisia lupia ja perivät niistä mak­su­ja aivan kuten yksi­tyi­nenkin perii asiakasmaksuja.

    Ja julkisen sek­torin tapa tehdä vuokra­sopimuk­sia 20–30 vuodek­si on type­rä esim Espoon koulu­vuokrauk­set tai kir­jas­tovuokrauk­set pitkil­lä vuokra­sopimuk­sil­la eivät ole tätä päivää.Viisi vuot­ta olisi sopivammpi

    Jos jotakin tarvi­taan 30 vuodek­si niin kan­nat­taa omis­taa se

  45. Tiedemies:
    Liian Van­ha, kyl­lä se menee juuri noin. Tilo­ja raken­netaan jopa lisää vaik­ka ole­mas­saol­e­vat tilat ovat tyhjil­lään. Parhaat luen­tos­alit jäävät use­ak­si tun­niksi päivit­täin tyhjäk­si kun ei ole varaa luen­noi­da siel­lä, sen sijaan sul­loudu­taan pie­neen hionos­ti varustel­tu­un tilaan kos­ka se on halvempi.

    Heh, ilmeis­es­ti yliopisto­poruk­ka ei ole kovin välkkyä, jos noin tehdään.

    Vaik­ka saneerasimme tilo­ja tyhjäk­si niin kyl­lä nille käyt­täjä löytyi,Kiinteitömarkkinoilla on aina osta­jia kun hin­ta on sopiva

    Ja silti on ollut varaa pitää luen­tos­ale­jakin vajaakäytöl­lä ja viimeisen päälle varustet­tuna kun­han käyt­tö on tois­tu­vaa, mielekästä ja tarkoituksenmukaista.

    Jos tarve on tilapäistä niin suurista kaupungeista löy­tyy kaiken­laisia tiloja.

    Ei ole ihme, jos Suomel­la menee huonos­ti kun yliopis­tois­sa ei osa­ta käyt­tää maalaisjärkeä.

    Ja kun olen nyt use­asti vierail­lut Otaniemessä niin kyl­lä yliopis­tol­la on varaa pitää tyhjil­lään val­tavia tiloja .

  46. Täy­tyy vieläkin ihme­tel­lä yliopis­to­jen logi­ikkaa: Koulu­tus on sen ydin­toim­intaa , mut­ta sil­lä ei ole varaa ylläpitää luen­tos­ale­ja tai käyt­tävät huono­ja ja ahtaita ?

    Sekään ei ole niin paha, jos luovu­taan epä­tarkoituk­sen­mukai­sista tiloista ja raken­netaan sopi­vampia, mut­ta, että luovu­taan tarkoituk­sen­mukai­sista ja siir­ry­tään huonoihin ?

    Kyl­lä jotakin on hukas­sa ja pahasti

  47. Tiedemies: Tois­tan vielä toisin sanoin: Mikään kiin­tei­den kus­tan­nusten jyvit­tämi­nen ei ole osa markki­nahin­taa, eikä auta tuot­ta­maan tehokas­ta allokaa­tio­ta. Ain­oas­taan mar­gin­aali- ja vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sil­la on merkitystä.

    Kaik­ista harhaan­jo­htavin­ta on ns. upon­nei­den kus­tan­nuk­sien jyvit­tämi­nen. Sitä tapah­tuu yksi­tyisel­läkin puolella.

    Kiitok­sia hyvästä pelkistyksestä!

  48. Tiedemiehen tuskaa lievit­tänee jonkin ver­ran tieto, että ainakin Oulun yliopis­to aikoo vuokra­ta siltä tyhjilleen jääviä tilo­ja yrityksille.

  49. Tiedemies:
    ‘snip’
    Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la toim­i­taan niin, että tilo­ja vuokrataan tarpeeseen ja niistä mak­se­taan markki­nahin­ta. Markki­nahin­ta on käytän­nössä vai­h­toe­htoiskus­tan­nus, eli toimis­tos­ta mak­se­taan X euroa, kos­ka jos ei mak­set­taisi, joku muu kyl­lä maksaisi. 

    Julkisel­la puolel­la tilo­ja ei kuitenkaan vuokra­ta näin, vaan joku julki­nen instanssi on vuokran­nut itselleen tilat pitkäl­lä ja jäykäl­lä sopimuksella.
    ‘snip’

    Tuo on aivan tot­ta, julkisel­la puolel­la ei todel­lakaan vuokra­ta tilo­ja peri­aat­teel­la, että “mak­se­taan X euroa, kos­ka jos ei mak­set­taisi, joku muu kyl­lä mak­saisi” — enkä usko, että yksi­tyisel­läkään puolel­la niin tehdään. Yleen­sä on perus­teena vain ja ain­oas­taan tilan tarve.

  50. Kiin­teistöyk­sikkö (usein) on omas­ta mielestään ain­oa kau­pal­lisu­u­den edis­täjä. Siis oman tulok­sen­sa. Täl­löin ei asi­akkail­ta eli muul­ta johdol­ta tai ainakaan työn­tek­i­jöiltä ei kysytä mitä tehdään ja miten tehdään ja miten aio­taan tehdä. Lop­putu­los on tiivistämi­nen tun­nus­lu­vul­la neliötä per henkilö. 

    Lean, toimin­nan kehit­tämi­nen, tai muukaan ei sit­ten enää onnis­tu kun yksi mit­tari on ylitse muiden.
    Touhun kun pitäisi men­nä tavoit­tei­den mukaan.

  51. Tapio: Kaik­ista harhaan­jo­htavin­ta on ns. upon­nei­den kus­tan­nuk­sien jyvit­tämi­nen. Sitä tapah­tuu yksi­tyisel­läkin puolella.

    Kyl­lä niitä kan­nat­taa jyvit­tää kun las­ke­taan omakus­tan­nehin­to­ja. Jos ostat 10 000 euron lait­teen ja alat seu­raavas­ta päivästä eteen­päin myymään mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­la, niin takki­in tulee niin että raikaa!

    Pitää kuitenkin muis­taa että jonkin koneen han­k­in­tahin­ta on pidem­mäl­lä aikavälil­lä muut­tuvia kus­tan­nuk­sia. Esimerkik­si tietokoneet pitää uusia kol­men-neljän vuo­den välein, ei niitä kan­na­ta jät­tää kus­tan­nus­laskelmista pois “kos­ka just han­kit­ti­in ja sehän on upon­nut kustanus” 

    (pait­si erikois­ti­lanteis­sa, eli kun tais­tel­laan lama-ajan henkiinjäämisestä)

  52. Raimo K: mik­si yhteiskun­nan eli sin­un ja min­un pitäisi osal­lis­tua ko. palkanmaksuun?

    Kos­ka siten yhteiskun­ta ei kun julki­nen val­ta säästää meno­ja, kun poruk­ka käy lääkäril­lä työ­nan­ta­jan val­taosin kus­tan­ta­mana, eikä terveyskeskuksessa.

    Lisäk­si julki­nen val­ta saa kerät­tyä enem­män vero­ja, kun työssäkäyvä, eri­tyis­es­ti suu­rit­u­loinen aka paljon vero­ja mak­sa­va, pysyy työ- ja veronmaksukykyisenä.

  53. Liian van­ha: Heh, ilmeis­es­ti yliopisto­poruk­ka ei ole kovin välkkyä, jos noin tehdään.

    Kyse ei ole välkkyy­destä, vaan siitä, mitä mitataan ja mil­laisia insen­ti­ive­jä ihmisille annetaan.

  54. Liian van­ha: Heh, ilmeis­es­ti yliopisto­poruk­ka ei ole kovin välkkyä, jos noin tehdään.

    Vaik­ka saneerasimme tilo­ja tyhjäk­si niin kyl­lä nille käyt­täjä löytyi,Kiinteitömarkkinoilla on aina osta­jia kun hin­ta on sopiva

    Ja silti on ollut varaa pitää luen­tos­ale­jakin vajaakäytöl­lä ja viimeisen päälle varustet­tuna kun­han käyt­tö on tois­tu­vaa, mielekästä ja tarkoituksenmukaista.

    Jos tarve on tilapäistä niin suurista kaupungeista löy­tyy kaiken­laisia tiloja.

    Ei ole ihme, jos Suomel­la menee huonos­ti kun yliopis­tois­sa ei osa­ta käyt­tää maalaisjärkeä.

    Ja kun olen nyt use­asti vierail­lut Otaniemessä niin kyl­lä yliopis­tol­la on varaa pitää tyhjil­lään val­tavia tiloja . 

    Nim­im. Tiedemies tun­tuu selit­tävän asi­aa liian korkealen­toisil­la käsit­teil­lä että menisi per­ille :). Tilo­ja on varaa pitää nimeno­maan tyhjil­lään ja vajaakäytöl­lä, kos­ka tila­palveluyk­sikölle mak­se­taan käytöstä tun­tivuokraa. Oma­l­la laitok­sel­lani esimerkik­si on muu­ta­ma mas­sakurssi joille vuokrataan isom­pi luen­tos­ali. Salit ovat käytössä pari tun­tia päivässä. Jos samas­sa salis­sa pidet­täisi­in neljä ker­taa enem­män luen­to­ja, laitos mak­saisi neljä ker­taa enem­män vuokraa.

    Ratio­naalises­sa jär­jestelmässä vuokria las­ket­taisi­in niin paljon että käyt­töaste lähenisi 100%:ia, onhan jär­jetön­tä pitää tilo­ja neljä­sosakäytössä kun ne on jo raken­net­tu ja muut­tuvat kus­tan­nuk­set käytöstä ovat pienet. Vai­h­toe­htois­es­ti pakat­taisi­in use­am­man tiedekun­nan mas­sakurssit samaan sali­in ja yritet­täisi­in vuokra­ta lop­ut salit ulkop­uoliseen käyttöön. 

    Nykysys­tee­mis­sä tilat ovat vähässä ja sat­un­naises­sa käytössä. Meinaatko että löy­dät hel­posti markki­noil­ta vuokralaisen yksit­täiselle laskuhar­joi­tus­lu­okalle yliopis­toraken­nuk­sen peräl­lä, jota saa käyt­tää torstaisin klo 8–12 ja 14–18, mut­ta siinä välis­sä pitää pois­tua paikalta? Varsinkin kun naa­puris­sa on Nokian rom­ah­duk­sen jäljiltä kort­telin ver­ran tyhjiä toimis­totilo­ja, käsit­tääk­seni selvästi yliopis­ton vuokria halvemmalla?

    Meil­lä on viime vuosi­na pyörinyt Regus Koran sivukont­tori joka yrit­tää kau­pal­lis­taa tyhjiä tilo­ja. Näyt­tää että se on saanut tiloi­hin pääasi­as­sa omia main­oskylt­te­jään tar­jol­la ole­vista innovaatiopalatseista.

    Kyl­lä jotakin on hukas­sa ja pahasti 

    Nimeno­maan.

  55. Liian van­ha:
    Täy­tyy vieläkin ihme­tel­lä yliopis­to­jen logi­ikkaa: Koulu­tus on sen ydin­toim­intaa , mut­ta sil­lä ei ole varaa ylläpitää luen­tos­ale­ja tai käyt­tävät huono­ja ja ahtaita ?

    Sekään ei ole niin paha, jos luovu­taan epä­tarkoituk­sen­mukai­sista tiloista ja raken­netaan sopi­vampia, mut­ta, että luovu­taan tarkoituk­sen­mukai­sista ja siir­ry­tään huonoihin ?

    Kyl­lä jotakin on hukas­sa ja pahasti 

    Hukas­sa on ainakin sielu ja jär­ki, jos kaikkea mitataan vain yksi­no­maan rahassa.

    Oliko aja­tus ja päätös yliopis­to­jen omien, mm. ope­tus- ja tutkimustilo­jen vuokrista muka alkuaan lähtöisin yliopistoista?

  56. Sylt­ty: Kyl­lä niitä kan­nat­taa jyvit­tää kun las­ke­taan omakus­tan­nehin­to­ja. Jos ostat 10 000 euron lait­teen ja alat seu­raavas­ta päivästä eteen­päin myymään mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­la, niin takki­in tulee niin että raikaa!

    Pitää kuitenkin muis­taa että jonkin koneen han­k­in­tahin­ta on pidem­mäl­lä aikavälil­lä muut­tuvia kus­tan­nuk­sia. Esimerkik­si tietokoneet pitää uusia kol­men-neljän vuo­den välein, ei niitä kan­na­ta jät­tää kus­tan­nus­laskelmista pois “kos­ka just han­kit­ti­in ja sehän on upon­nut kustanus” 

    (pait­si erikois­ti­lanteis­sa, eli kun tais­tel­laan lama-ajan henkiinjäämisestä)

    Tot­ta, mut­ta tässä keskustelti­in markki­nahin­noista ja suurten organ­isaa­tioiden con­trol­le­rien laskemista “omakus­tan­nushin­noista”.

    Ensin­näkin, merkit­tävä osa ns. kiin­teistä kus­tan­nuk­sista on enem­män tai vähem­män hitaasti muut­tuvia kus­tan­nuk­sia, aivan kuten esimerkissäsi tietokonehankinnoista.

    Upon­neil­la kus­tan­nuk­sil­la tarkoi­tan ennen kaikkea sel­l­aisia investoin­te­ja, joi­ta on vaikea muut­taa rahak­si esim. myymäl­lä onneton han­k­in­ta. Tyyp­illi­nen esimerk­ki on kalli­ik­si osoit­tau­tunut tuoteke­hi­tyspro­jek­ti. Tuot­teel­la olisi hyvä ennustet­tu myyn­tikate, mut­ta kun nuo allokoidut kehi­tyskus­tan­nuk­set. Kokeilemat­ta jää.

    Nuo kiin­tei­den kus­tan­nusten “jyvit­tämiset” pitäi­sivät olla ylem­män tai ylim­män johdon, ei talousjo­hdon käsis­sä. Jos olet han­kkin­ut tuon 10 000 vem­peleen, mut­ta et saa sil­lä kil­pailue­t­ua, se on sin­un virheesi. Asi­akas ei koe fir­masi vaihtoehdoksi.

    Luu­len­pa, ettei sin­ul­la ole kuvaile­ma­nia ongelmia☺️.

  57. JTS:
    Kiin­teistöyk­sikkö (usein) on omas­ta mielestään ain­oa kau­pal­lisu­u­den edis­täjä. Siis oman tulok­sen­sa. Täl­löin ei asi­akkail­ta eli muul­ta johdol­ta tai ainakaan työn­tek­i­jöiltä ei kysytä mitä tehdään ja miten tehdään ja miten aio­taan tehdä.Lopputulos on tiivistämi­nen tun­nus­lu­vul­la neliötä per henkilö. 

    Lean, toimin­nan kehit­tämi­nen, tai muukaan ei sit­ten enää onnis­tu kun yksi mit­tari on ylitse muiden.
    Touhun kun pitäisi men­nä tavoit­tei­den mukaan.

    Kiin­teistöyk­sikkö on palveluyk­sikkö, joka hankkii/hävittää muiden yksiköi­den tarvit­semia tiloja.

    Js johto on fik­su niin sen anta­mat tavoit­teet kiin­teitöyk­sikölle estävät sen businek­sen teon muiden yksiköi­den kus­tan­nuk­sel­la ja elli kauhu estä niin johta­jan vai­h­to aut­taa asiaa.

    Har­voin vain yksiköi­den edus­ta­jat tun­nus­ta­vat, että ylisu­uret kulut johtu­vat hei­dän omista älyt­tömistä vaatimuksistaan.

    Aikoinaan kun organ­isaa­tiou­ud­is­tuk­set tihenivät­ja henkilöt vai­h­toi­vat tilo­ja niin van­has­sa kop­pikont­toris­sa siir­relti­in väli­seiniä uuden organ­isaa­tion mukaan. Kun sit­ten ihme­telti­in korkei­ta kiin­teistöku­lu­ja niin nop­saan havait­ti­in, että seinien siirte­ly on kallista ja sen jäl­keen ihmiset sijoitelti­in sopivi­in huoneisi­in eikä seiniä siirrelty

    Tilp­ja pyritään vähen­tämään kont­tori­malleil­la , aikaisem­min yleinen kop­pikont­tori vaati tilaa 20–25 m² työn­tek­i­jää kohtaan.

    Avokont­toris­sa päästään jo 10–15 m² tilatarpeeseen.

    Nykyisessä mallis­sa, jos­sa työpiste on vain paikalle tuleville päästään jo alle 10 m² tilantarpeeseen

    Kun m2 mak­saa jotain 20 euroa m2 kk niin25 m2 mak­saa 6000 euroa ja 10 m² 2400 euroa eli sil­loin kun on mah­dol­lista säästää niin tila­su­un­nit­telul­lakin se onnistuu

  58. No, sen siitä saa kun exel-apinat laite­taan johta­maan kaikkea ja “ote­taan oppia” yksi­tyis­es­tä sektorista.

  59. Sylt­ty: Kyl­lä niitä kan­nat­taa jyvit­tää kun las­ke­taan omakus­tan­nehin­to­ja. Jos ostat 10 000 euron lait­teen ja alat seu­raavas­ta päivästä eteen­päin myymään mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­la, niin takki­in tulee niin että raikaa!

    Mut­ta tästä ei ole kyse. Yliopis­to kokon­aisuute­na ei voi vuokra­ta luen­tos­alia juurikaan *ulospäin*. Ei mikään fir­ma toi­mi sisäisessä lasku­tuk­ses­sa niin, että konei­ta seisote­taan merkit­tävä osa ajas­ta sik­si että han­k­in­ta- ja hallinnol­liset kus­tan­nuk­set on leiv­ot­tu sisäisen lasku­tuk­sen hin­toi­hin. Ainakin sen vähän mitä mui­tan liki parinkymme­nen vuo­den takai­sista teol­lisu­ustalouden opin­nois­tani, niin sisäisessä lasku­tuk­ses­sa pyritään korkeisi­in käyt­töasteisi­in ja seisok­it noin ylipään­sä on huono juttu. 

    Tämä vas­taa suun­nilleen sitä, että fir­mal­la on miljoo­nan sorvi ja 100 000 euron sorvi, ja miljoo­nan sorvi tekee 100 här­pät­in­tä tun­nis­sa kun taas pienem­pi tekee vaan 10, mut­ta miljoo­nan sorvi seisoo kos­ka osal­la yksiköistä ei ole “varaa” käyt­tää sitä ja ne joil­la on varaa, tarvit­se­vat vain muu­ta­mak­si tun­niksi viikossa. 

    Lisäk­si jotkut nimeltä­mainit­se­mat­tomat yliopis­tot esimerkik­si rak­en­ta­vat lisää tilaa vuokratak­seen niitä yri­tyk­sille, ja samaan aikaan pistävät omien yksiköi­den­sä ihmisiä sull­ou­tu­maan tiivi­im­min, ja jät­tävät sinne tänne yksit­täisiä tyhjiä huonei­ta, joi­ta ei pysty mitenkään vuokraa­maan muille. 

    Toinen asia mitä tapah­tuu on, että laitok­set mak­sa­vat tiety­ille hallinnol­lisille yksiköille vaik­ka niiden “palvelu” ei ole hyödyk­si laitok­selle. Kun laitos sit­ten joutuu tekemään päätök­siä bud­jet­tin­sa käytöstä ja toteaa että ei mak­se­ta tästä palvelus­ta, niin sen­si­jaan että tästä hallinnol­lis­es­ta palvelus­ta leikat­taisi­in sitä kas­vate­taan, ja leikataan laitok­sen bud­jetista suo­raan se sum­ma mikä “palvelus­ta” ennen mak­set­ti­in. Tämä mainit­tu palvelu siis ei tee mitään mikä edis­tää tutkimus­ta tai ope­tus­ta, vaan palvelee hallinnon tarpei­ta joil­la ei ole mitään tekemistä opetuk­sen ja tutkimuk­sen kanssa. 

    Tämä on se pääasialli­nen tapa, jol­la julki­nen instanssi “ottaa oppia” yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta. Rahan­jako­ma­lli muut­tuu keinok­si tur­vot­taa hallintoa ja byrokra­ti­aa. Tämä tapah­tuu sik­si, että se taho, jon­ka kaut­ta raha kul­kee ja jol­la on vähäi­nenkin val­ta rahan jakoon, alkaa har­joit­taa rent-seekingiä. Tämä tapah­tuu kaikissa organ­isaa­tiois­sa aina, mut­ta esimerkik­si yksi­tyisessä yri­tyk­sessä omis­ta­jal­la on intres­si ja val­ta hillitä tätä kehi­tys­tä. Pörssiy­htiöis­sä omis­ta­jien val­ta on hajaan­tuneem­paa, ja niis­sä johto ja hallinto myös sikail­e­vat täl­lä taval­la enemmän.

  60. Itse asi­as­sa ter­vey­den­hoi­dos­sa on menos­sa val­ta­va tuh­laus­bu­u­mi. Samaan aikaan kun saairaalapäivät vähenevät ja poti­la­s­paikko­ja tarvi­taan vähem­män niin sairaaloi­ta raken­netaan ja saneer­ataan suurel­la innolla.

    Sairaala­paikko­jen sijaan tarvi­taan enem­mänkin saaat­to­hoito ja demen­ti­a­paikko­ja, jot­ka ovat raken­net­tu halvem­mal­la kuin varsi­naiset sairaansijat.

    Itse olen ollut yksisilmäi­nen pari kuukaut­ta ja kuukausi Por­tu­galis­sa valaisi hyvin mitä tarkoit­taa esteetön ympäristö.

    Suomes­sa yhdel­lä silmäl­lä tuli hyvin toimeen, kun ympäristö on hyvin stan­dar­di ja varoituk­sia korkeuseroista on riittävästi.

    Ongel­mat alkoi­vat maastossa 

    Por­tu­gali taas on ns epä­s­tan­dar­di maa ja niin­pä aiv­ot eivät varoi­ta poikkeav­ista eroista. Kau­nis nop­pakivetyskin on vaar­alli­nen, sil­lä mont­tu­ja ei ero­ta ja jokainen por­ras on uniikki.

    Niin­pä kulun piti olla varovaista ja hidas­ta ja säästi suurem­mil­ta kolhuilta.

    Mut­ta parem­min voisi­vat asi­at olla Suomes­sakin , esteet­tömiä asun­to­ja on vain on 200000–30000 ja tarve kas­vaa var­maan liki miljoonaan.

    Esteet­tömyys­tarpeen huo­masin omien van­hempi­enikin kohdalla.

    Vaik­ka he val­it­si­vat asun­non aikanaan niin, että kadul­ta ei ole yhtään por­ras­ta asun­toon niin asun­to itsessään ei ole esteetön. Kri­it­tisimpiä kohtia ovat ovet, jot­ka ovat kapei­ta eikä rol­laat­to­ril­la eikä pyörä­tuo­lil­la pääse ovista . 

    Eri­tyis­es­ti parvek­keelle pääsy on hankalaa.Se on kuitenkin van­huk­sen viimeinen ulkoilupaikka

    Myöskin kylpy­huone on liian ahdas van­huk­selle ja pesijälle

    Samoin hissi on liian pieni saat­ta­jalle + potilaalle

    Useim­miten mitoituk­ses­sa on kysymys 10–20 cm muutoksista .
    Ain­oa mikä todel­lisu­udessa mak­saa ovat kylp­pärin pari ylimääräistä neliötä ja hissin neliö, lop­ut ovat enem­män suunnittelukysymyksiä

  61. Tiedemies: Tämä vas­taa suun­nilleen sitä, että fir­mal­la on miljoo­nan sorvi ja 100 000 euron sorvi, ja miljoo­nan sorvi tekee 100 här­pät­in­tä tun­nis­sa kun taas pienem­pi tekee vaan 10, mut­ta miljoo­nan sorvi seisoo kos­ka osal­la yksiköistä ei ole “varaa” käyt­tää sitä ja ne joil­la on varaa, tarvit­se­vat vain muu­ta­mak­si tun­niksi viikossa. 

    Kyl­lä täl­laisia tapauk­sia oli takavu­osi­na jopa n.s. edelläkävijäkonepajoissa. 

    Lean- ja pul­lonkaula-ajat­telu lev­isi käytän­töön vas­ta 80-luvun lopulla.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Yhdys­val­tain ter­vey­den­huolto­jär­jestelmää ei kyl­lä ole kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa arvioitu…

    USA:n jär­jestelmä tuot­taa maail­man paras­ta ter­vey­den­hoitoa. Haas­teet siel­lä ovat kat­tavu­udessa, mis­tä mm. Osmon lap­sikuolleisu­us­es­imerk­ki ker­too. Tässä tapauk­ses­sa ennen kaikkea ennal­taehkäi­sevän ter­vey­den­huol­lon kapeud­es­ta. Sinän­sä har­mit­taa, että Suomes­sa on säästet­ty ter­vey­den­huoltomme ain­oas­ta kus­tan­nuste­hokkaas­ta osas­ta, neuvoloista!

    USA:ssa on samal­la myös maail­man parhaat keskos­sairaalat, jois­sa myös Suomen kärkin­imistä ainakin osa on opiskellut.

    1. USA:n ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä on kyl­lä aika kus­tan­nuste­ho­ton, jos se vie yli 16 % BKT:sta ja tar­joaa tämänkin jäl­keen kelvol­lista ter­vey­den­hoitoa vain osalle väestöstä.

  63. Tiedemies:
    …Parhaat luen­tos­alit jäävät use­ak­si tun­niksi päivit­täin tyhjäk­si kun ei ole varaa luen­noi­da siel­lä, sen sijaan sul­loudu­taan pie­neen hionos­ti varustel­tu­un tilaan kos­ka se on halvempi. 

    Tuos­sa kak­si huomionar­voista puol­ta. Ensin­näkin val­ti­ol­la säästetään hin­nas­ta välit­tämät­tä. Kiin­teistöpuolel­la suurin syy siihen on Senaatin vääristyneet tavoit­teet ja lasken­ta­mallit. Yliopis­tot kaiketi pystyvät irrot­tau­tu­maan Sen­satista, mikä tuo var­masti etua tulevaisuudessa. 

    Toinen on luen­tos­alin käsite. Suo­ma­lai­sis­sa korkeak­ouluis­sa. On paljon suuria luen­tos­ale­ja. Lueske­lin erään huip­puyliopis­ton muut­top­u­uhista artikke­lia. Yhteenkään ope­tusti­laan ei mah­tunut kovin mon­taa oppi­las­ta. Raja oli jos­sain viiden­toista kieppeil­lä. Vain juh­lasali­in ja sta­dion­ille meni sit­ten tuhan­sia opiske­li­joi­ta ja opet­ta­jia kerralla.

Vastaa käyttäjälle Sakke Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.