Hallitus: tahtoa on, olisipa vielä taitoa.

Olen yrit­tänyt olla arvostelemat­ta hal­li­tus­ta sen olo­jenkur­jis­tamis­poli­ti­ikas­ta, kos­ka olin viime vaa­likaudel­la osa hal­li­tuskoali­tio­ta, joka ei tehnyt juuri mitään. Han­kala sanoa, että väärin säästet­ty, jos oli itse mukana vält­telemässä vastuuta.

Itse asi­as­sa olin aluk­si hil­jaa tyy­tyväi­nen, että meil­lä on lop­ul­takin hal­li­tus, joka uskaltaa tehdä päätök­siä. Oli­han 12 vuot­ta päät­tämät­tömyyt­tä on tehnyt maallemme suur­ta tuhoa.

Viime aikoina on kuitenkin alka­nut tun­tua siltä, että vaik­ka meil­lä on hal­li­tus, jol­la edeltäjistään poiketen on uskallus­ta tehdä iso­ja ratkaisu­ja, taitoa soisi ole­van enemmän.

Talousongelmis­tamme merkit­tävä osa, joskaan ei kaik­ki, johtuu siitä, että maamme palkkata­so on liian korkea yri­tyk­sillemme men­estyä kan­sain­välisessä kil­pailus­sa. Kun ei voi devalvoi­da, pitää tehdä sisäi­nen deval­vaa­tio tai vero­tuk­sen kaut­ta fiskaa­li­nen deval­vaa­tio (alen­taa palkkavero­ja ja nos­taa arvonlisäveroa)

Hal­li­tus ei halun­nut tai voin­ut alen­taa palkko­ja mahtikäskyl­lä. Kek­sit­ti­in piden­tää työaikaa pitäen kuukausi­palk­ka samana (Mitähän olisi tehty tun­tipalkkalaisille tai urakka­palkkaa tekeville?) . Kun se ei onnis­tunut, piti kek­siä jotain muuta.

Mahtikäskyl­lä lomien lyhen­tämi­nen, kak­si palkaton­ta päivää vuodessa ja yli­työ- ja sun­nun­taiko­r­vausten alen­t­a­mi­nen vas­taa oikean kokoista palkko­jen alen­tamista keskimäärin, mut­ta iskee aivan sat­tuman­varais­es­ti eri työn­tek­i­järyh­mi­in. Siis­tiä sisä­työtä tekevät eivät saa sun­nun­taiko­r­vauk­sia eivätkä ylityökorvauksia.

Ylisu­uret sun­nun­taiko­r­vauk­set ovat älytön asia, joka pitäisi saa­da pois, jot­ta rav­in­toloista oli­si­vat sun­nun­taisin auki muutkin kuin etniset. Mut­ta ei sun­nun­tail­isä ole mikään ylimääräi­nen rasite. Tot­ta kai se on osa kokon­ais­palkkaa. Jos sun­nun­tail­isä olisi alem­pi, oli­si­vat arkipäivien palkat vas­taavasti vähän korkeampia. Sun­nun­taityön ylikom­pen­soin­ti on syytä purkaa mut­ta ei sitä voi eikä pidä tehdä alan palkko­ja alen­ta­mal­la vaan jaka­mal­la palkkapot­ti tasaisem­min arkipäivien ja sun­nun­tain välillä.

On alo­ja, jois­sa eri­laiset lisät ovat his­to­ri­al­li­sista syistä merkit­tävä osa palkkaa ja on alo­ja, joil­la ollaan kokon­ais­palkkauk­ses­sa. (Tun­netaan myös lisäpuutelisä niille, jot­ka jou­tu­isi­vat muuten perus­pal­ka­lle!) Ei ole mitään oikeu­den­mukaista siinä, että säästövelvoite kohdis­tuu edel­lisi­in, mut­ta ei jälkimmäisiin.

Jos tämäkin esi­tys oli käynyt läpi kun­non virkamies­valmis­telun, min­is­tereille olisi selvin­nyt, kuin­ka epäoikeu­den­mukaista ja sik­si tuhoon tuomit­tua ratkaisua he ovat tekemässä.

PS.

Vaik­ka olen sil­lä kan­nal­la, että työaikaa pitäisi asteit­tain lyhen­tää, en oikein osaa vas­tus­taa tätä julk­isten alo­jen lomien lyhen­tämistä, vaik­ka se osuu mei­dänkin per­heeseemme. Ei minus­ta ole perustel­tua mak­saa samas­ta työstä suurem­paa palkkaa (sitä se pidem­pi lomaoikeus tarkoit­taa) van­hem­mille työn­tek­i­jöille. Eri­tyis­es­ti se ei ole perustel­tua aloil­la, joil­la nuoret ovat osaavampia ja ener­gisem­piä. Nämä ikälisät merk­it­sevät vain sitä, että van­hem­mat työn­tek­i­jät ovat vähem­män halut­tu­ja ja sik­si alt­ti­ita työttömyydelle.

249 vastausta artikkeliin “Hallitus: tahtoa on, olisipa vielä taitoa.”

  1. Kaipa tässä hal­li­tus yrit­ti oikeastikin sopimisen kaut­ta ja näin saa­da vaiku­tuk­set kohdis­tet­tua tas­a­puolisem­min. Nyt joudu­taan käyt­tämään niitä keino­ja, jot­ka käytettävissä.

    Vielä olisi mah­dol­lisu­us sopia, mut­ta kun eri­tyis­es­ti SAK:lla ei halua, niin huonol­ta näyttää.

  2. Mitä hal­li­tuk­sen sit­ten olisi pitänyt tehdä tuot­tavu­u­den lisäämisek­si ja kus­tan­nusten laskemisek­si (jos ote­taan huomioon, että maat­alous- ja alue­tuki­in tämä hal­li­tus ei voi koskea)? Keino­va­likoima on sup­pea, jopa niin sup­pea, että nytkin ehkä astut­ti­in lail­lisu­u­den rajo­jen yli.

    Pohjim­mil­taan kyse on käsit­tääk­seni SAK:n val­lan mit­taamis­es­ta: pystyykö SAK vieläkin pom­put­ta­maan par­la­men­taarista jär­jestelmää yhden työn­tek­i­järyh­män etu­ja ajaak­seen? Toiv­ot­tavasti ei lop­ut­tomi­in, mut­ta pahaa pelkään, että vielä ei ulkopar­la­men­taari­nen pain­os­tus murru.

    PS. Miten on mah­dol­lista, että naiset eri­tyis­es­ti kär­sivät näi­den lisien leikkauk­sista — kuten olemme saa­neet kuul­la ker­ta toisen­sa jäl­keen — jos ker­ran miesten ansioista selvästi suurem­pi osa koos­t­uu lisistä.

  3. Pääluku­jen ongel­ma TAISTOLAISUUDESTA VIHERTÄVIIN. Yliopis­tois­sa ja korkeak­ouluis­sa saa opiskel­la val­ti­ol­ta tulevil­la rahoil­la, jot­ka eivät ole lainan tapaisia velka­suhtei­ta. Tämä pullispo­suk­er­ho on nyt asial­la val­tion ruoris­sa ja reaal­i­mam­mon­ainen maail­ma on kateis­sa eikä mikään kan­na­ta kas, kun viras­tois­sa aher­taa val­ta­vat joukot joutenoloa lopet­tele­via kohtu­ullista palkkaa naut­ti­vaa julk­isil­ta aloil­ta rahaa jem­maavaa pyrkyriä, jot­ka ei tee ilman johta­ju­ut­ta mitään kansan eteen. Ja vih­doin johta­ju­u­den koit­taes­sa, eivät osaa tehdä mitään. Muis­tan sodan jäl­keen 1950 kun menin koulu­un ja opin luke­maan Koit­to lehteä, mitä tapah­tuikaan kun uusi aika koit­ti uusien ydin­voimalaitok­sien rak­en­telun muo­dos­sa. Sak­san jääkäri, joka asui Lovi­isas­sa, sai airos­ta päähän­sä hukkui sekä kuoli. Tasaval­ta kiit­ti airoa heilut­tanut­ta jät­tämät­tä tämän laivas­ton miehen tuomiotta tässä asi­as­sa. Näin on Suomes­sa His­to­ri­an Airot viuhuvat!

  4. Ker­ro­han tästä lisäpuutelisästä, Google palaut­taa vain kak­si osumaa ja molem­mat tänne blogiisi.

  5. No, eipä kaik­ki hal­li­tuk­sen esi­tyk­set tosi­aankaan vaiku­ta mitenkään viimeiseen asti hark­i­tu­il­ta, mut­ta voi hyvin myös kysyä, että mitä vai­h­toe­hto­ja ay-liike kieltäy­tyessään kaik­ista mah­dol­li­sista uud­is­tuk­sista jät­ti jäljelle.

    Ihme­tyt­tää, että onko koko maa itseasi­as­sa parin SAK­laisen avain­li­iton pant­ti­vank­i­na (Lyly jou­tui ilmeis­es­ti tylyt­tämään mui­ta neu­vot­teluis­sa, kos­ka ei saanut val­tuuk­sia sopia oikeas­t­aan mis­tään). Jotenkin tun­tuu häm­mästyt­tävältä lukea joidenkin (oletet­tavasti) met­allili­ito­lais­ten kom­ment­te­ja siitä miten nousukausi olisi jo muka­mas alka­nut, kun tilauk­sia tulee ovista ja ikkunoista ja vien­ti vetää kuin van­haan hyvään aikaan. Samal­la tilas­tot kuitenkin ker­to­vat, että teol­lisu­us­tuotan­to, vien­ti ja tilauk­set vähenevät entisestään.

    Onko ay-mafi­an tarkoi­tus ajaa maan tilanne täysin päin seinää? Hal­li­tus nurin ja SAK­lais­ten jär­jestöjyrien kaap­paa­ma SDP “val­takun­nan pelastajaksi”?

    Toinen vai­h­toe­hto on tietysti se, että ay-kor­po­raa­tiot elävät täysin reaal­i­maail­mas­ta eris­te­tyssä Hakaniemen kuplas­sa. Kuplan sisäl­lä ain­oak­si ratkaisuk­si löy­tyy var­maankin vain joku paluu van­hoi­hin “kul­taisi­in aikoihin”…

    No, nyt kun Akavakin on lähdössä mukaan ret­telöin­ti­in, niin tuli­pa vih­doinkin toteutet­tua pikään harkin­nas­sa ollut veto ja las­ket­tua oma­l­ta pieneltä osaltaan työn­tek­i­jöi­den jär­jestäy­tymisas­tet­ta (sen ver­ran mon­ta ker­taa “isot pojat” ovat vetäneet akavalaiset kölin ali, että häm­mästyt­tää Aka­van hinku ker­ta toisen­sa jäl­keen liit­tyä muiden völjyyn täl­lai­sis­sa tem­pauk­sis­sa — esim. uskooko­han kukaan, että jos SAK ja STTK saa­vat itselleen epämiel­lyt­tävim­mät muu­tok­set kaade­tuk­si, heiltä riit­täisi vielä sol­i­daarisu­ut­ta hyvä­tu­lois­t­en raip­paveron poistamiseksi…)

  6. Saatan tiedok­si, että olen asi­as­ta täs­mälleen samaa mieltä. Ehdote­tut keinot ovat vaiku­tuk­sil­taan epä­suh­taisia, osin sat­tuman­varaisia ja sik­si min­un mielessäni aivan epäoikeudenmukaisia.

    “Siis­tiä sisä­työtä tekevät eivät saa sun­nun­taiko­r­vauk­sia eivätkä ylityökorvauksia.”

    En voi muu­ta kuin ihail­la kokoomuk­sen kykyä (ja härskiyt­tä) pitää kiin­ni oman äänestäjäkun­tansa eduista.

  7. En ole ikinä pitänyt Sip­ilää minään suure­na visionäärinä, joten olisi kohtu­u­ton­ta vaa­tia häneltä ja pop­pooltaan yli-inhimil­lisiä suorituk­sia. Melkoinen hou­di­ni tarvit­taisi­in, mikäli tosis­saan nyky­tahti­nen velka­an­tu­mi­nen saataisi­in tait­tumaan ilman, että työn­tek­i­jät tule­vat otta­maan takki­in­sa taval­la tai toisel­la. Kur­ju­u­den “oikeu­den­mukainen” ja tas­a­puo­li­nen jakami­nen olisi tietysti suo­tavaa — siinä mielessä paket­ti ei ollut ehkä täy­delli­nen, mut­ta ihan kohta­laisen hyvä ottaen huomioon, kuin­ka suuri osa tarvit­tavista työkaluista on piilotet­tu ay-jär­jestö­jen kas­sakaappei­hin. Mut­ta jos nämä toimet herät­ti jo täm­möisen reak­tion, alan minäkin usko­maan että Suomel­la ei ole enää toivoa. Kun ne varsi­naiset leikkauk­sethan ovat vas­ta tulossa…

  8. Itse ainakin olen valmis lisäämään tehtyjä työ­tun­te­ja samal­la kuukausi­pal­ka­lla, jos maamme vien­timen­estys on siitä kiin­ni. Tuo lisien leikkaami­nen osuu tosi­aan sat­tuman­varais­es­ti eri ihmisiin..

    Toisaal­ta jos mitään uusia, halut­ta­ja omi­naisuuk­sia sisältäviä, tuot­tei­ta ei saa­da kehitet­tyä niin teemme vain enem­män turhaa työtä.… 🙂

  9. Antero Var­tia Vihreistä kir­joit­ti hyvin Uudessa Suomes­sa että on peri­aat­teessa samal­la kan­nal­la kuin hallitus.

  10. On varsin erikoista, että on vuosikau­sia kerät­ty ideoita siihen miten val­tio voisi tehdä leikkauk­sia hal­li­tusti, mut­ta en ole näh­nyt kovin mon­taa näistä ajatuk­sista toteutettavan?

    Meil­lä on demokra­tia — mitäpä jos Hal­li­tus teet­täisi ensin alku­un muu­ta­mal­la tun­netul­la riip­pumat­toma­l­la tutkimus­laitok­sel­la selvi­tyk­sen siitä miten kansa halu­aisi säästää näistä vaitoehdoista:

    http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false

    Poli­ti­ikas­ta­han voi oppia sen, että mitä tahansa asi­aa voidaan aina perustel­la puoles­ta ja vas­taan, mut­ta nyt pitäisi selvitää se mitä kansa oikeasti halu­aa — äänestys­tu­los ei ollut mikään juridi­nen man­daat­ti tehdä mitä tahansa, kos­ka hyvin epä­selvää oli mitä eri puolueet oikeasti aja­vat. Puhutaan “van­has­ta man­daatista”, mut­ta nyky­is­ten kan­na­tus­mit­tausten val­os­sa se tuskin sitä on. Jos nyt vielä lyhyesti tiivistän: demokra­ti­as­sa ei vält­tämät­tä ole kyse parhaan vai­h­toe­hdon valin­nas­ta vaan yhteiskun­ta­rauhan säilyttämisestä.

    Hal­li­tuk­sen iso virhe on ollut, että he ovat onnis­tuneet tekemään säästöistä mon­en silmis­sä moraalisen kysymyk­sen ja yllät­täen ay-liike on tämän kysymyk­sen moraa­li­nen voit­ta­ja. Aika har­va var­maan koki sym­pa­tioi­ta lakkoile­via ahtaa­jia kohtaan, mut­ta poli­ise­ja ja kätilöitä kohtaan tilanne on erilainen.

    Voit­ta­jat ja häviäjät ovat tietenkin jo selvil­lä etukä­teen — köy­hät kär­sivät sekä leikkauk­sista että lakoista eniten, eikä hyv­in­voivalle osalle lakkoilul­la ole juurikaan merk­i­tys­tä. Samoin, ratkaisukin on tiedos­sa jo etukä­teen — jol­lain taval­la asioista pitää päästä sop­u­un. Veikkaan että Sip­ilän hal­li­tus on valmis palaa­maan neu­vot­telupöytään, kos­ka ay-liik­keen muo­dosta­ma ulkoinen ja perus­suo­ma­lais­ten sisäi­nen paine käy tätä menoa aika valtavalksi.

  11. Hienoa että meil­lä on viimein hal­li­tus, joka kyke­nee päätök­si­in. Samal­la olisi kuitenkin tärkeää kan­nus­taa työn­tek­i­jöitä ja työ­nan­ta­jia neu­vot­tele­maan nopeasti kom­pen­saa­tios­ta perus­palkkaan niil­lä aloil­la, joil­la sun­nun­tail­isien pois­t­a­mi­nen yhdessä muiden toimien kanssa pudot­taa ansio­ta­soa yli 5%. Esimerkke­jä täl­lai­sista aloista oli­si­vat var­maankin poli­isit, kätilöt jne.

  12. Mik­si poli­itikot ei ole muut­tanut työlain­säädän­töä ja esim työlakia vaik­ka mail­ma ympäril­lä on muut­tunut enem­män savupi­ip­pute­ol­lisu­ud­es­ta palveluy­hteiskun­taan. Onko todel­la sun­nun­tai pyhä? Samal­la toiselle ihmis­ryh­mälle kau­pan työn­tek­i­jöitä se sitä ei tule enää ole­maan kun kaup­po­jen auki­olot vapaute­taan ja sit­ten leikataan vielä palka­s­ta 10% + pros­ent­tia. Tule­vaisu­udessa kun sun­nun­tail­isä ilmeis­es­ti on 0–75% välil­lä ja työ­nan­ta­ja voi sen ns naa­mako­htais­es­ti päät­tää. Ollaan sit­ten tosi tasa-arvoisia lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki.
    Täl­läisen kuvan sai ainakin allekir­joit­tanut hstv keskustelus­ta kansane­dus­ta­ja Lep­omäen puheista. http://www.hs.fi/talous/a1441704960094
    Reilua eikö.. halpu­u­tus­ta kerrakseen.

  13. Kyl­lä minä noi­ta jälkien hanges­sa askeltaisin.

    Voi myös kysyä kumpi on rasit­tavam­paa olla sil­loin täl­löin sun­nun­taisin töis­sä vai joka hem­metin arkipäivä.

    Ilta- ja yötyöko­r­vauk­sia voisi kas­vat­taa kos­ka niistä on tek­i­jälleen (terveys-)kustannuksia.

  14. Mihin perus­tuu usein kuul­tu väite, että Suomen palkkata­so on yri­tyk­sillemme liian korkea men­estymiseen? Jos pois­tamme tarkastelus­ta Nokian matka­puhe­lin­toimin­nan alasajon, Venäjän-kau­pan hiipumisen, maail­mankau­pan kasvun keskit­tymisen markki­noille, jois­sa Suomen osu­us on vähäi­nen, niin mitkä fak­tat tuke­vat tätä johtopäätöstä?

    Julkisen sek­torin pitkät lomat alka­vat 15 vuo­den palveluk­sen jäl­keen. Mon­es­sa tapauk­ses­sa nyt tehty päätös ei varsi­nais­es­ti säästä työ­nan­ta­jalle kuin 3 pv lomara­han vähen­e­misen ver­ran. Sijaisia kun ei loman ajak­si palkata läh­eskään kaikki­in töi­hin. Sen sijaan ns. koke­mus­lisä, jota myös mak­se­taan esim. 15 ja 20 v palveluk­sen jäl­keen pros­en­tu­aalise­na koro­tuk­se­na, säästäisi suo­raan työ­nan­ta­jan kulu­ja ja olisi lisäk­si säästöko­hteena paljon mielekkäämpi ja oikeu­den­mukaisem­pi. Joka tapauk­ses­sa­han palkkauk­sen perus­teena on tehtävän vaa­tivu­us ja siitä suo­ri­u­tu­mi­nen, joten ikälisäjään­tei­den pois­t­a­mi­nen olisi perusteltua. 

    Jos liian korkei­ta palkko­ja halu­taan kom­pen­soi­da yri­tyk­sille, mik­si tätä ei sit­ten tehdä vero­tuk­sen kaut­ta? Ansio­tu­lo­jen vero­tus on laskenut tasaista tah­tia. Jos palkko­ja on tarve leika­ta, niin käy­hän se sit­ten tuloveroa nos­ta­mal­la ja ohjaa­mal­la vero­ker­tymä vaikka­pa yhteisöveron laskemiseen.

  15. Poth1ue1:
    No, eipä kaik­ki hal­li­tuk­sen esi­tyk­set tosi­aankaan vaiku­ta mitenkään viimeiseen asti hark­i­tu­il­ta, mut­ta voi hyvin myös kysyä, että mitä vai­h­toe­hto­ja ay-liike kieltäy­tyessään kaik­ista mah­dol­li­sista uud­is­tuk­sista jät­ti jäljelle.

    Ihme­tyt­tää, että onko koko maa itseasi­as­sa parin SAK­laisen avain­li­iton pant­ti­vank­i­na (Lyly jou­tui ilmeis­es­ti tylyt­tämään mui­ta neu­vot­teluis­sa, kos­ka ei saanut val­tuuk­sia sopia oikeas­t­aan mis­tään). Jotenkin tun­tuu häm­mästyt­tävältä lukea joidenkin (oletet­tavasti) met­allili­ito­lais­ten kom­ment­te­ja siitä miten nousukausi olisi jo muka­mas alka­nut, kun tilauk­sia tulee ovista ja ikkunoista ja vien­ti vetää kuin van­haan hyvään aikaan. Samal­la tilas­tot kuitenkin ker­to­vat, että teol­lisu­us­tuotan­to, vien­ti ja tilauk­set vähenevät entisestään.

    Onko ay-mafi­an tarkoi­tus ajaa maan tilanne täysin päin seinää? Hal­li­tus nurin ja SAK­lais­ten jär­jestöjyrien kaap­paa­ma SDP “val­takun­nan pelastajaksi”?

    Toinen vai­h­toe­hto on tietysti se, että ay-kor­po­raa­tiot elävät täysin reaal­i­maail­mas­ta eris­te­tyssä Hakaniemen kuplas­sa. Kuplan sisäl­lä ain­oak­si ratkaisuk­si löy­tyy var­maankin vain joku paluu van­hoi­hin “kul­taisi­in aikoihin”…

    No, nyt kun Akavakin on lähdössä mukaan ret­telöin­ti­in, niin tuli­pa vih­doinkin toteutet­tua pikään harkin­nas­sa ollut veto ja las­ket­tua oma­l­ta pieneltä osaltaan työn­tek­i­jöi­den jär­jestäy­tymisas­tet­ta (sen ver­ran mon­ta ker­taa “isot pojat” ovat vetäneet akavalaiset kölin ali, että häm­mästyt­tää Aka­van hinku ker­ta toisen­sa jäl­keen liit­tyä muiden völjyyn täl­lai­sis­sa tem­pauk­sis­sa – esim. uskooko­han kukaan, että jos SAK ja STTK saa­vat itselleen epämiel­lyt­tävim­mät muu­tok­set kaade­tuk­si, heiltä riit­täisi vielä sol­i­daarisu­ut­ta hyvä­tu­lois­t­en raip­paveron poistamiseksi…)

    Olen sitä mieltä että mei­dän ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den tai val­tion asiantun­ti­joiden kohtu­ullisen kor­vauk­sen takaa vain työ­paikkali­ikku­vu­us. Duunareil­la on lakkoaseen­sa, jol­la tehdas voidaan lait­taa kiinni.

  16. Pidän aika toden­näköisenä ettei esim. AKT:n nimenkir­joit­ta­jien puumerkke­jä kovin herkästi tule seu­raa­van työe­htosopimuk­sen alle, jos se tarkoit­taisi jäsen­ten palkka­pussin ohen­tu­mista. Eli mah­dol­lisille lain­säädän­nön pakot­tamille palkanlisien/etuuksien piene­misille mitä toden­näköisim­min haetaan täyt­tä kom­pen­saa­tio­ta joko talukkopalkko­jen koro­tuk­sil­la tai uusien/muiden lisien kautta.

    Jos näin käy laa­jasti, niin hal­li­tuk­sen kannal­ta pakot­ta­van lain­säädön­nön tulos oli vain palka­nsaa­jien suututtaminen.

    Lisää aiheesta täällä:

    https://jounimartikainen.wordpress.com/2015/09/10/kaikki-valta-on-tyomarkkinajarjestoilla-edelleen/

  17. Talousongelmis­tamme merkit­tävä osa, joskaan ei kaik­ki, johtuu siitä, että maamme palkkata­so on liian korkea yri­tyk­sillemme men­estyä kan­sain­välisessä kil­pailus­sa. Kun ei voi devalvoi­da, pitää tehdä sisäi­nen deval­vaa­tio tai vero­tuk­sen kaut­ta fiskaa­li­nen deval­vaa­tio (alen­taa palkkavero­ja ja nos­taa arvonlisäveroa)

    Oletko nyt ihan var­ma tästä? Kun minä en ole. Enkä tarkoi­ta nyt sitä kul­maa, että suo­ma­laiset yksikkökus­tan­nuk­set ei ole sen kum­mem­pia kuin Sak­sas­sa tai Ruot­sis­sa, vaan sitä että en ole ollenkaan vaku­ut­tunut että meil­lä on kilpailukykyongelma.

    Kyl­lä, kaup­patase on heiken­tynyt vaikka­pa vuo­teen 2006 ver­rat­tuna. Mut­ta kun se on koko­lail­la tas­apain­os­sa, ja ver­tailuko­h­ta oli huo­mat­ta­va ylijäämä.

    Euroalueen ulkoinen kaup­pa on tas­apain­os­sa, kos­ka Euro kel­luu, sekä teo­ri­as­sa että empi­iris­es­ti. Euroalueen sisäl­lä taas yhden maan yli­jäämä on toisen ali­jäämä, siis ihan kir­jan­pidol­lise­na väistämät­tömyytenä. Sil­loin 2006 tilanne oli se että mail­la kuten Kreik­ka tai Espan­ja oli suuri ali­jäämä, ja minä en nyt oikein usko että tuo­hon halu­taan palata.

    Eli epäilen vah­vasti että aja­tus siitä että talous kas­vaisi vien­tive­tois­es­ti on yksinker­tais­es­ti talous­poli­it­tis­es­ti mahdoton.

  18. Samaa mieltä mon­es­ta asi­as­ta, mut­ta hal­li­tuk­sen käytössä ole­van työkalu­va­likoiman heikko laatu on valitet­ta­va tosi­a­sia — ellei joku osaa ehdot­taa parem­pia työkaluja.

    AY-liik­keemme peru­songel­ma lie­nee se, että sopimus­ta ei voi saa­da aikaan ilman palkanko­ro­tuk­sia (jos­sain muo­dos­sa) — vaik­ka olisi mil­lainen lama. Ajatuk­se­na on ollut, että ei se pari lamavuot­ta mitään ennenkään ole hai­tan­nut, nousukausi tulee heti sen jäl­keen ja kor­jaa tilit. 

    Nyt kun on kär­sit­ty seit­semän vuot­ta, niin taan­tu­man aikaisetkin koro­tuk­set ovat kumu­lati­ivis­es­ti todel­la iso­ja samaan aikaan kun taloudessa ei ole oikeasti ollut enem­pää jaet­tavaa, vaan vähemmän.

    Nim­im. itsekin ammat­tiy­hdis­tyk­seni jäsen, päät­tävis­sä elimis­sä 2005–8.

  19. Mikael M.:

    En voi muu­ta kuin ihail­la kokoomuk­sen kykyä (ja härskiyt­tä) pitää kiin­ni oman äänestäjäkun­tansa eduista.

    Mitenköhän tämä on oikein tämä(kään) vaa­likau­den aikana ilmentynyt?

    Kum­masti omaan mieleen tulee viimea­joil­ta vain laskelmia, jois­sa vero­tuk­sen, tulon­si­ir­to­jen yms. muu­tok­set sata­vat man­naa pien- ja keski­t­u­lois­t­en syli­in, kun taas jostain 5000–6000 €/k rajan jäl­keen on näkyvis­sä ollut pelkää miinusta.

    No, voihan se tietysti olla niin, että sekoomus kat­soo kan­nat­ta­jakun­tansa koos­t­u­van nykyään vain sari sairaan­hoita­jista ja olli opet­ta­jista… Jotenkin tun­tuu, että tämä käsi­tys muut­tuu aika pian myös val­lit­se­vak­si todellisuudeksi.

    Nim. “kenenkään vero­tus ei täl­lä vaa­likaudel­la kiristy”

  20. On outoa haukkua ay-liiket­tä halut­to­muud­es­ta tehdä vaikei­ta ratkaisua. On kuitenkin sovit­tu kak­si nol­lal­in­jan raamisopimus­ta ja eläkepaket­ti, jon­ka vuok­si on lakkoil­tu ympäri Euroop­paa. Ne jot­ka ovat tutus­tuneet työe­htosopimusjär­jestelmään, ymmärtävät ettei nopei­ta muu­tok­sia siihen tehdä viikois­sa. Kysymys on mon­esti kuukau­sia kestävistä valmis­teluista ja neu­vot­teluista. Kumpikin osa­puoli kään­tää jokaisen kiv­en polul­la ja yrit­tää saavut­taa mah­dol­lisi­man hyvän lopputuloksen. 

    Yhteiskun­ta­sopimus oli järkevä yri­tys, mut­ta sille ei annet­tu sen tarvit­se­maa aikaa. Pitää muis­taa ettei yhteiskun­ta­sopimus neu­vot­telui­ta puhal­tanut poik­ki työ­markki­na­jär­jestöt vaan hal­li­tus. Se saa syys­täkin epäilemään halut­ti­inko sopimus­ta, vaikko halt­tu tulos. Mik­si ay-liike heiken­täisi ole­mas­sa ole­vaa työe­htosopimus­ta kesken sopimuskau­den? Se olisi itse liik­keelle pain­o­lasti. Nyt olisi järkevää hal­li­tuk­selta pala­ta neu­vot­telupöytään ja aloit­taa alus­ta, muuten osa­puo­let kaivau­tu­va vain syvem­mälle poteroihin.

  21. Tämä ei tai­da edus­taa vihrei­den viral­lista kan­taa? Ville Niin­istö kun on joka medi­as­sa huu­ta­mas­sa kuin­ka hal­li­tus ei tee mitään oikein, mut­tei itsel­läänkään ole kovin konkreet­tisia ehdo­tuk­sia. Kun luin kir­jan “jäähyväiset eduskun­nalle” oli siel­lä mainit­tu monia hyviä keino­ja uud­is­taa yhteiskun­taamme. Niitä kan­nat­taisi tuo­da rohkeasti esiin.

  22. Mikael M.:
    Saatan tiedok­si, että olen asi­as­ta täs­mälleen samaa mieltä. Ehdote­tut keinot ovat vaiku­tuk­sil­taan epä­suh­taisia, osin sat­tuman­varaisia ja sik­si min­un mielessäni aivan epäoikeudenmukaisia.

    “Siis­tiä sisä­työtä tekevät eivät saa sun­nun­taiko­r­vauk­sia eivätkä ylityökorvauksia.”

    En voi muu­ta kuin ihail­la kokoomuk­sen kykyä (ja härskiyt­tä) pitää kiin­ni oman äänestäjäkun­tansa eduista. 

    Häh? Onko­han se nyt ihan noinkaan?

    Onko se suurikin ETU, jos esimerkik­si esimiesase­mas­sa (nimel­lis­es­ti?) ole­va kokoomus­lainen(?) ei saa yli­työko­r­vauk­sia tai muitakaan kor­vauk­sia joutues­saan jäämään iltaisin tai tule­maan viikon­lop­puisin töi­hin siihen “siis­ti­in toimis­toon”? Kukaan­han ei näitä “esimiesase­man halti­joi­ta” ylitöi­hin komen­na, työt on vain tehtävä määräaikaan men­nessä. Näin on vas­tu­un­tun­toinen ihmi­nen yleen­sä tot­tunut ja pyrkinyt myös tekemään. (Esim. maan ja sen fir­mo­jen tilauk­set, “rat­taiden liik­keen” ja kul­je­tuk­set vaaran­tavista lakko­lai­sista ja lakko­jen puuhaa­jista en ehkä menisi taku­useen. Eivätkö he todel­lakaan ymmär­rä maan nykytilaa?).

    Eräs tut­tuni har­mit­teli aikoinaan kovasti, kun alaisen­sa sai­vat viikon­lop­putöi­den ja yli­työko­r­vausten myötä hänen ansioitaan selvästi isom­mat tien­estit, vaik­ka työai­ka “työ­maal­la” (toimis­to ml.) oli hänel­lä mui­ta mit­tavampi. Ylimääräi­nen työ ei vain hänen kohdal­laan ansiois­sa juuri mitenkään näkynyt.

    Jos esim. sun­nun­tain osalta on yli­työko­r­vaus ollut tähän asti 100%, ei kukaan voine väit­tää, etteikö 75%:n yli­työko­r­vaus olisi jatkos­sakin edelleenkin huo­mat­ta­van suuri lisäko­r­vaus sun­nun­taina tehdys­tä työstä. Jos tuo­ta pienehköä muu­tos­ta joku itkee, pitäisi kai ottaa myös huomioon, että mainit­tu yli­työko­r­vaus tulee käsit­tääk­seni kuitenkin monille nor­maalin tun­tipalkan lisäk­si. Kaikille ei tule! Esimerkik­si itse sain viimek­si yli­työko­r­vauk­sia muis­taak­seni joskus aikoinaan viime vuosi­tuhan­nen puolel­la. Nyt elämme toista aikaa …

    On syytä ottaa huomioon, että Suomes­sa on myös ihmisiä, jot­ka eivät saa iltaisin tai viikon­lop­puisin tehdys­tä työstä lisä-palkkaa lainkaan. Työt on vain tehtävä, suun­nitel­mat laa­dit­ta­va, kyse­ly­i­hin vas­tat­ta­va, tar­jouk­set lähetet­tävä ym. jne.. (muuten­han ei fir­ma pysy kauan pystyssä). Tästäkö etu(?)-periaatteesta nyt siis kokoomus pitää mielestäsi niin “härskisti” kiinni? 

    Pitäisiköhän ehdot­taa hal­li­tuk­selle, että saat­taisi­vat maas­sa ihan vain tasa-arvon nimis­sä kaik­ki ryh­mät tuon saman etu(?)-periaatteen piiri­in? Se olisi ehkä nyky­istä menoa tai tehtyä lin­jaus­ta paljon oikeudenmukaisempaa …

    Eilen ja tänäänkin oli kuulem­ma varsin kau­ni­it ja lämpimät viikon­lop­un säät ja vieläpä auringonpaistettakin!

  23. 16 v julkisel­la sek­to­ril­la: Jos liian korkei­ta palkko­ja halu­taan kom­pen­soi­da yri­tyk­sille, mik­si tätä ei sit­ten tehdä vero­tuk­sen kautta?

    Kos­ka hal­li­tu­so­hjel­maan oli kir­jat­tu yhdek­si tavoit­teek­si, ettei veroast­et­ta nos­te­ta. Alun­perin hal­li­tuk­sen ideana oli toteut­taa nimeno­maan fiskaa­li­nen deval­vaa­tio laske­mal­la sosi­aal­i­tur­va­mak­sua ja rahoit­ta­mal­la tuo arvon­lisäveron nos­tol­la, mut­ta tuos­ta luovut­ti­in ja päätet­ti­in rahoit­taa se noil­la julkisen sek­torin lomien ja lisien leikkauksilla.

  24. 16 v julkisel­la sek­to­ril­la:
    Jos liian korkei­ta palkko­ja halu­taan kom­pen­soi­da yri­tyk­sille, mik­si tätä ei sit­ten tehdä vero­tuk­sen kaut­ta? Ansio­tu­lo­jen vero­tus on laskenut tasaista tah­tia. Jos palkko­ja on tarve leika­ta, niin käy­hän se sit­ten tuloveroa nos­ta­mal­la ja ohjaa­mal­la vero­ker­tymä vaikka­pa yhteisöveron laskemiseen. 

    Liian yksinker­taista ja toimi­vaa — hel­posti voisi rah­vaalle tul­la käsi­tys, että val­tion joht­a­mi­nen onnis­tuu vähem­mäl­läkin vaivalla.

  25. Väit­teet kuu­lu­vat, että suomes­sa mak­se­taan liikaa palkkaa ja tehdään liian vähän töitä. Ver­tail­lessa näitä men­estyneisi­in euroopan mai­hin käy ilmi, että kumpikaan ei pidä eri­tyis­es­ti pidä paikkaansa. 

    Ver­tail­lessa suomea mui­hin mai­hin käy ilmi lähin­nä se, että osinko­jen kokon­aisvero­tus on alhainen ja julki­nen sek­tori on suuri. Pitäisikö tap­paa hie­man byrokra­ti­aa ja nos­taa vero­ja sieltä, mis­sä on varaa?

  26. Miten hem­metis­sä Suo­mi voi aina olla kil­pailukykymit­tausten kär­jessä, jos kil­pailukyky on niin huono? Palkkata­so ainakin lie­nee jotain alle län­sieu­roop­palaisen keski­ta­son. Ovatko joht­a­mi­nen ja markki­noin­ti siis tosi­aan niin heikois­sa kan­timis­sa suo­ma­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä, ettei myy­dyk­si saa­da kuin huikeal­la alihinnalla?

    Ja miten hem­metis­sä sekin on riv­i­työn­tek­i­jöi­den vika, jos fir­mat käyt­tävät investoin­ti­ra­hat osinkoi­hin ja osakkei­den takaisi­nos­toi­hin? Ainakin toimen­pitei­den osalta näin näyt­täisi kovasti ole­van, kos­ka palkka­malt­tia nou­datet­ti­in laman lisäk­si jo sitä edeltäväl­lä nousukaudel­la juuri investoin­te­ja ja työl­lisyyt­tä silmälläpitäen.
    Ammat­tiy­hdis­tys­ten var­maan pitää seu­raavak­si ruve­ta lisäämään TES:iin investoin­ti­lausekkei­ta jne., kos­ka työ­nan­ta­japuoli ei enää osaa yritystoimintaa…

  27. “Sun­nun­taityön ylikom­pen­soin­ti on syytä purkaa mut­ta ei sitä voi eikä pidä tehdä alan palkko­ja alen­ta­mal­la vaan jaka­mal­la palkkapot­ti tasaisem­min arkipäivien ja sun­nun­tain välillä.”

    Voi hyvinkin olla, että uudet työe­htosopimuk­set siir­tyvät tähän suun­taan, kos­ka pakko­la­ki siihen ohjaa. Hal­li­tus ei tätä asi­aa voi päättää.

  28. “Kun ei voi devalvoi­da, pitää tehdä sisäi­nen deval­vaa­tio tai vero­tuk­sen kaut­ta fiskaa­li­nen deval­vaa­tio (alen­taa palkkavero­ja ja nos­taa arvonlisäveroa)”

    Mitä arvon­lisäveron nos­tol­la saataisiin? 

    Heinäku­us­sa teol­lisu­u­den arvolisävero­jen brut­tok­er­tymä vajosi edel­lisvuodes­ta 8,6 pros­ent­tia ja kau­pan puolel­la vajoami­nen oli 4,9 pros­ent­tia. Net­tok­er­tymä putosi huimat 9,4 prosenttia.

    Autoveroa nos­tet­ti­in. Mitä tapah­tui? Autokaup­pa rom­ahti ja autovero­jen ker­tymän on rom­ah­tanut sen myötä.

    Sak­sas­sa ALV on neljän­nek­sen mata­lampi kuin Suomes­sa. Mik­seivät Sak­sa-fanit­ta­jat vaa­di Suomea laske­maan ALV:a 24 pros­en­tista Sak­san 19 pros­entin tasolle?

    Tämä sisäisen deval­vaa­tion tie on tuhon tie. Mitäpä jos Sveit­si aloit­taisi sisäisen deval­vaa­tion. Siinä menisi maan presti­isi ja laatuku­va maail­man markki­noil­la. Suomel­la taitaa tämä maine jo olla koetuksella. 

    Suomel­la on väärä val­u­ut­ta ja Suomeen ei enää edes investoi­da. Ruot­si porskut­taa ylisu­ures­ta siir­to­laisu­ud­es­ta huolimatta.

    Odekin on kan­nat­tanut helikopteri­ra­hoi­tus­ta, ja ALV:n laskem­i­nen olisi helikopteri­ra­hoi­tus­ta. Väit­täisin, että sen dynaamiset vaiku­tuk­set talouteen olisi erit­täin piristävät ja ALV-vero­jen ker­tymä kasvaisi.

  29. Kyl­lä, päätök­siä perustel­laan sisäisel­lä deval­vaa­ti­ol­la ja kus­tan­nuskil­pailukyvyl­lä. Niille kaipasin tuos­sa edel­lä perusteluita. 

    Nyt yri­tys­ten kil­pailukykyä pyritään paran­ta­maan alen­ta­mal­la niiden kus­tan­nus­raken­net­ta 1,72 pros­ent­tiyk­sikön ver­ran. Tämä toteutetaan 850 milj. tulon­si­ir­rol­la yri­tyk­sille ja siihen tarvit­tavia säästöjä haetaan mm. julkisen sek­torin lomapäivien lyhen­nyk­sel­lä. Tämä ilme­nee hal­li­tuk­sen laskelmista. Minä totesin, että täl­lä taval­la säästöä ei syn­ny mon­es­sa tapauk­ses­sa kuin mar­gin­aalis­es­ti. Sen sijaan koke­mus­lisi­in puut­tumal­la syn­ty­isi, sik­si nos­tin asian esille.

    Pidän valitet­ta­vana, että sekä peruste­lut että val­i­tut ovat niin huono­ja kuin ne nyt ovat. Poli­ti­ikan uskot­tavu­us myös karisee, kun kansalaisille tar­joil­laan ratkaisu­ja ja perustelui­ta, jot­ka eivät kestä vähäistäään kri­it­tistä tarkastelua. Tämä heiken­tää valmi­ut­ta mukau­tua tarpeel­lisi­in ja perustel­tu­i­hinkin muu­tok­si­in, joi­ta niitäkin kiis­tat­ta on.

  30. Mikael M.:
    ‘snip’
    En voi muu­ta kuin ihail­la kokoomuk­sen kykyä (ja härskiyt­tä) pitää kiin­ni oman äänestäjäkun­tansa eduista. 

    Kyl­lä tämä aika hyvin kohdis­tuu Sari Sairaan­hoita­jaan — ja mui­hinkin hoito- ja hoi­vatyötä tekeviin.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Tässä ei ole kyse säästöistä vaan kil­pailukyvyn paran­tamis­es­ta, sisäis­es­tä devalvaatiosta. 

    Kyl­lä varsin kaukana ollaan kil­pailukyvyn paran­tamis­es­ta… suo­ranaisia vaiku­tuk­sia ei ole lainkaan ja epä­suo­ri­akin min­i­maalis­es­ti, tuskin kun­nat tai val­tio vero­tus­ta tämän vuok­si keven­tävät. Makro­ta­sol­la näyt­tää hyvältä, ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­ta ei miltään.

  32. Min­ul­la on yli 15 yksi­tyisel­lä puolel­la viete­tyn työvuo­den jäl­keen lomaa 4+1 viikkoa (25 arkipäivää).
    Liekö julkisel­la puolel­la kenel­läkään niin vähän lomaa?

  33. Kyl­lä tuo ns. yhteiskun­ta­sopimus olisi ollut his­to­ri­an suurin hui­jaus Suomes­sa — mil­jardilu­okan tulon­si­ir­to palka­nsaa­jil­ta sijoit­ta­jille. Työl­lisyys­vaiku­tuk­set samaa luokkaa kuin Kataisen hal­li­tuk­sen yhteisöveron alen­nus 800 miljoon­aa: työl­lisyys­vaiku­tuk­set 0, osinkoi­hin lisää 800 miljoonaa.

    Jos ay-liike olisi tuon hyväksynyt, eipä olisi ollut ay-liiket­tä enää kauaa — ehkä se olikin tarkoituksena.

    On muuten huo­mat­ta­va, että ei kaikil­la niin kovin huonos­ti mene, sekä vero­hallinto että Nordea ennus­ta­vat tälle vuodelle ennä­tys­su­uria osinko­ja, 10,5 mil­jar­dia. Voisi luul­la, että siitä riit­täisi siivu investoin­tei­hinkin, mut­ta ei siltä näytä.

  34. Eiköhän “ne pojat” kehit­tele parhail­laan yhteiskun­ta­sopimus 3.0:a, joka kel­paa Pyhälle Kolmikan­nalle. Tietoa min­ul­la ei ole mut­ta iän ja koke­muk­sen tuo­maa vainua.

  35. Minus­ta Sip­ilän paket­ti ei ole oikeasti kenenkään edun mukainen. Jos on todel­la niin, että kus­tan­nuk­set ovat liian suuret, olisi ilman muu­ta yksinker­tais­in­ta tehdä esim. keskimäärin 4% leikkaus kaikki­in palkkoi­hin vaik­ka niin, että se pain­ot­tuisi korkeampi­in palkkoi­hin. Sil­lä saataisi­in vähin­tään sama oletet­tu hyö­ty, mut­ta työe­hdoista sopimista ei rajoitet­taisi. joskus tule­vaisu­udessa palkat taas nousi­si­vat, ja olisi yhteisel­lä sopimuk­sel­la mah­dol­lista esimerkik­si tehdä vai­h­tokaup­po­ja työa­jan ja palkan välil­lä. Jos työa­joista ja muista ehdoista ei voi­da sopia, kaik­ki työn­tek­i­jöi­den vaa­timuk­set kohdis­tu­vat palkkoi­hin, ja se ei mil­lään voi olla työ­nan­ta­japuolenkaan etu.

  36. Aus­tri­an: Olen sitä mieltä että mei­dän ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den tai val­tion asiantun­ti­joiden kohtu­ullisen kor­vauk­sen takaa vain työ­paikkali­ikku­vu­us. Duunareil­la on lakkoaseen­sa, jol­la tehdas voidaan lait­taa kiinni.

    Niin — nyt kun se eroil­moi­tus on jätet­ty, niin on alka­nut mieti­tyt­tämään, että mik­si ihmeessä liit­toon on tul­lut ikinä kuu­lut­tuakaan. Ei meinaan reilun parinkym­men vuo­den ajal­ta tule mieleen ensim­mäistäkään paran­nus­ta, joi­ta eri­tyis­es­ti asiantun­ti­joiden työe­hto­jen paran­tamisek­si olisi tehty (edelleen matkuste­taan ihan oma­l­la ajal­la vaik­ka olisi kuin­ka pyhä tai mikä tahansa — omi­in hau­ta­jaisi­in sen­tään kai saa osallistua).

    Päin­vas­tais­es­ta ei taas ole kovinkaan vaikea etsiä esimerkke­jä — mm. tehtävien vaa­tivu­u­den mukaisen palkkausjär­jestelmän vas­tus­t­a­mi­nen hen­keen ja vereen (seu­rauk­se­na toinen osa­puoli on samal­la jäädyt­tänyt meri­it­tiko­ro­tuk­set, joten tehtävi­in näh­den palkkaus alkaa ole­maan mon­es­sa tapauk­ses­sa aika “jän­nä”).

    Ehkäpä se ilmainen opiske­li­ja­jäsenyys on tosi­aankin tehokas täky, joka saa ainakin laiskim­mat pysymään jäs­en­inä pitkään valmis­tu­misen jälkeenkin…

  37. Entäpä jos Sip­ilän tarkoituk­se­na on myös osoit­taa, kuin­ka rajoitet­tu ja epä­ta­sainen keino­va­likoima hal­li­tuk­sel­la on käytet­tävis­sään ver­rat­tuna siihen, mitä työ­markki­naos­a­puo­lil­la on. Esimerkik­si pakkaspäiviä hal­li­tus ei voi pois­taa, kos­ka niitä ei ole lainsäädännössä.

    Kyl­lä AY-liike kan­taa ison vas­tu­un siitä, ettei se hyväksynyt 5% tavoitet­ta kil­pailukyvyn paran­tamisek­si. Jäl­keen­jääneisyys oli aika yleis­es­ti todet­tu, joten hal­li­tuk­sen “yksipuo­li­nen sanelu” on aika kova väite.

  38. “On muuten huo­mat­ta­va, että ei kaikil­la niin kovin huonos­ti mene, sekä vero­hallinto että Nordea ennus­ta­vat tälle vuodelle ennä­tys­su­uria osinko­ja, 10,5 mil­jar­dia. Voisi luul­la, että siitä riit­täisi siivu investoin­tei­hinkin, mut­ta ei siltä näytä.”

    Ratio­naa­li­nen yri­tyshän investoi jos sen odotet­tu tuot­to on tarpeek­si suuri, nyt suurin osa yri­tyk­sistä vaikut­taisi­vat usko­van että täl­laisia investoin­tiko­htei­ta ei ole tarpeeksi.
    Jot­ta investoin­te­ja olisi enem­män niin pitäisi joko kysyn­tää tuot­teille olla enem­män, tai sit­ten vaa­di­tun tuo­ton laskea.

    Vaa­dit­tu tuot­to­han riip­puu yri­tys­ten riski­halukku­ud­es­ta (mihin on var­maan vaikea vaikut­taa) ja siitä paljonko investoimat­ta jät­tämi­nen tuot­taa (tuon päät­tää lähin­nä EKP, mik­siköhän ohjausko­rko on vieläkin 0.25% vaik­ka ruot­sis­sa näyt­täisi ‑0.25% toimi­van ongelmitta?).
    Kysyn­tään suomen ulkop­uolel­la nuo hal­li­tuk­sen ehdo­tuk­set aut­ta­vat, mut­ta koti­maista kysyn­tää taita­vat laskea entis­es­tään. Tuo­honkin aut­taisi mata­lam­mat korot (pienem­pi tuot­to säästämiselle -> enem­män kulutusta).

  39. tpyy­lu­o­ma: Eli epäilen vah­vasti että aja­tus siitä että talous kas­vaisi vien­tive­tois­es­ti on yksinker­tais­es­ti talous­poli­it­tis­es­ti mahdoton.

    Ei se ole Suomen kokoiselle pienelle maalle mikään mah­dot­to­muus, todis­teena nyt vaikka­pa se val­ta­van yli­jäämän vuosikym­men n. 1998–2007. Toki euroalueen vien­ti ulospäin on tas­apain­os­sa, ja osa toimen­piteistä on sem­moisia jot­ka tapah­tuu muiden euro­maid­en “kus­tan­nuk­sel­la”, mut­ta minkäs teet — jos muut euro­maat ovat de fac­to mei­dän kil­pail­i­joi­ta, niin sit­ten me kil­pail­laan niiden kanssa eikä anneta luovu­tusvoit­toa vain “reilun pelin” hengessä.

    Tai jos tuo­ta pide­tään jotenkin epäeet­tisenä tai kestämät­tömänä, ei sit­ten kil­pail­la vaan vai­hde­taan suo­si­ol­la kyn­sisak­sien sijas­ta puu­tarhasak­set kouraan ja ale­taan leikkauk­si­in. Itse val­it­sisin kuitenkin tuon kans.väl. kil­pailun sään­töi­hin sopeu­tu­misen sen kaikessa nihilis­tisyy­dessäänkin mielu­um­min kuin talous­poli­it­tis-ide­ol­o­gisen itse­murhan, ja sitä kaut­ta tapah­tu­van hyv­in­voin­ti­val­tion romuttamisen.

  40. Keäs­lukemise­nani on ollut Adam Smithin Kan­so­jen varallisuus.

    Ehkä ymmärsin väärin. Smith tun­tuu pitävän sisäistä kysyn­tää talouden kannal­ta ensisi­jaise­na. Vien­nin suosimi­nen suosii vain rikkai­ta kauppiaita.

  41. Örk­ki: yksinker­tais­in­ta tehdä esim. keskimäärin 4% leikkaus kaikki­in palkkoihin

    Nol­lal­in­jal­la täl­läi­nen leikkaus on tehty vuosit­tain jo pidem­män aikaa. Seu­rauk­se­na ei ole ollut lisää työ­paikko­ja, vaan lisää tuloeroja.

  42. Poth1ue1:
    ‘snip’
    Ei meinaan reilun parinkym­men vuo­den ajal­ta tule mieleen ensim­mäistäkään paran­nus­ta, joi­ta eri­tyis­es­ti asiantun­ti­joiden työe­hto­jen paran­tamisek­si olisi tehty (edelleen matkuste­taan ihan oma­l­la ajal­la vaik­ka olisi kuin­ka pyhä tai mikä tahansa – omi­in hau­ta­jaisi­in sen­tään kai saa osallistua).
    ‘snip’

    Se, että mat­ka-aika ei ole työaikaa, on muuten eduskun­nan säätämässä työaikalais­sa — koeta­pa ero­ta siitä myös!

  43. Osmo: “Talousongelmis­tamme merkit­tävä osa, joskaan ei kaik­ki, johtuu siitä, että maamme palkkata­so on liian korkea yri­tyk­sillemme men­estyä kan­sain­välisessä kilpailussa.”

    Niin­hän sitä väitetään, mut­ta se on vain osato­tu­us. Pieni osa.

    Ne, jot­ka osaa­vat, tekevät (esim. Val­met Auto­mo­tive, Mey­er Werft, Kone, viimeisim­pänä Sand­vikin Turun tehdas jne.), ne jot­ka eivät osaa, ruikut­ta­vat ilmaista rahaa — jota Sip­ilä niin auli­isti oli tar­joa­mas­sa… ja kuka nyt investoisi, jos ilmaista rahaa on tulossa.

  44. Kuka­pa pitää palka­nsa alentamisesta?

    Arkipy­htät lienevät pääosin ihan ok, mikä on hyvä alku.

    EK:n liit­to­jen lob­baus ei tain­nut olla ihan tas­a­puo­li­nen. Sik­si pääl­lim­mäisenä nousee se, että _neuvotteleminen_ on tärkeää. Siinä saadaan kul­mia hiot­tua pois. Aikaa on sen­tään vielä ensi syksyn TES kierrokseen.

    AY-liike ei voi julkises­ti suos­tua paljoonkaan, siel­lä johto muuten vai­h­tuu. Silti jotain voita­neen hyväksyä vaik­ka ei kan­nate­ta. Jos päivän lakkoilu riit­tää pahan mie­len purkamiseen, oikein hyvä sekin.

    Sun­nun­tail­isä sat­un­nais­es­ta yli­työstä ja osin muutennkin on pien­tämisen paik­ka. Niille, jot­ka tekevät sään­nöl­listä vuorotyötä tämä iskee todel­la sat­un­nais­es­ti. Hoitoalal­la se on alle pulet hoita­jista — neu­vot­telus­sa olisi voin­ut jotain muu­takin keksiä. 

    Pitkt lomat on leikat­tu val­tion yhtiöit­tämis­sä fir­moissa jo aikaa, uusis­sa työ­sopimuk­sis­sa. Suravi­ivi­nen linaj ei liene ihan se paras.

    Ylikopem­soivaa km-kor­vaus­ta ei leika­ta. Sekin on joil­lakin aloil­la muut­tunut vaki­in­tuneek­si osak­si palkkaa siinä kui sun­nun­tain vuorot. OAJ jää pait­si näistä talkoista ja ne, joil­la on kokonaistyöaika.

    Sairaspäivien osalta karenssipäivä on sikäli nurinkuri­nen, että kaikki­nainen etä­työ tai muu kiin­nos­tus voin­nin puit­teis­sa tehdä yhtään mitään on sit­ten nol­la. Ihan hyvä jos tuo­ta haet­ti­in. Samal­la sitä voi olla pois sen kuumeet­toman päivänkin, kun ker­ran siitä maksaa… 

    Oikeusmin­is­ter­il­lä on lain­säädän­nössä varsin haas­ta­va kir­joi­tusurak­ka. Pahempaa on, se että tuol­la tyylil­lä saadaan aikaan paluu men­neisyt­teen, joka ei ole kansakun­nan etu.

  45. Poth1ue1: «

    Minkähän­laises­sa ihmepuljus­sa olet ollut jäsenenä ?

    Yhdis­tys kuvas­taa jäseniään. Kun aikoinaan liityin liitoon niin meni pari vuot­ta ennen kuin tuli kiin­nitet­tyä huomiota,etä se oli van­ho­jen hero­jn kerho,joka ei ollut kiin­nos­tunut työelämän kehitämisestä.

    Niin­pä muiden nuorten kanssa kaap­pasimme val­lan ja pitimme poli­ti­ikan uusiksi-

    Vaa­tivu­u­den mukainen palkkaus oli yksi ja se toteu­tui, samoin lisä­työstä sai kor­vauk­sn etc

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Tässä ei ole kyse säästöistä vaan kil­pailukyvyn paran­tamis­es­ta, sisäis­es­tä devalvaatiosta.

    Kyl­lä tässä on kysymys myös julk­isten meno­jen säästöistä.

    Nuo lisäleikkauk­set kos­ket­ta­vat eri­tyis­es­ti julk­ista sektoria.

    Samoin työa­jan piden­nys vähen­tää henkilöstön määrän tarvet­ta ehkä jol­lain 20000 henkilöllä

    Sum­mista onvielä vaikea sanoa mitään tarkkaa mut­ta karkea arvio säästöstä olisi jotain 4 mil­jardin luokkaa ?? Ja siitä siir­ty­isi vien­nin tukemisen n 1 miljardi ?

  47. Jysky (Jones’in tilal­ta): Häh? Onko­han se nyt ihan noinkaan?

    Onko se suurikin ETU, jos esimerkik­si esimiesase­mas­sa (nimel­lis­es­ti?) ole­va kokoomus­lainen(?) ei saa yli­työko­r­vauk­sia tai muitakaan kor­vauk­sia joutues­saan jäämään iltaisin tai tule­maan viikon­lop­puisin töi­hin siihen “siis­ti­in toimistoon”?

    Eräs tut­tuni har­mit­teli aikoinaan kovasti, kun alaisen­sa sai­vat viikon­lop­putöi­den ja yli­työko­r­vausten myötä hänen ansioitaan selvästi isom­mat tien­estit, vaik­ka työai­ka “työ­maal­la” (toimis­to ml.)oli hänel­lä mui­ta mit­tavampi. Ylimääräi­nen työ ei vain hänen kohdal­laan ansiois­sa juuri mitenkään näkynyt.

    Jos esim. sun­nun­tain osalta on yli­työko­r­vaus ollut tähän asti 100%, ei kukaan voine väit­tää, etteikö 75%:n yli­työko­r­vaus olisi jatkos­sakin edelleenkin huo­mat­ta­van suuri lisäko­r­vaus sun­nun­taina tehdys­tä työstä. Jos tuo­ta pienehköä muu­tos­ta joku itkee, pitäisi kai ottaa myös huomioon, että mainit­tu yli­työko­r­vaus tulee käsit­tääk­seni kuitenkin monille nor­maalin tun­tipalkan lisäk­si. Kaikille ei tule! Esimerkik­si itse sain viimek­si yli­työko­r­vauk­sia muis­taak­seni joskus aikoinaan viime vuosi­tuhan­nen puolel­la. Nyt elämme toista aikaa …

    On syytä ottaa huomioon, että Suomes­sa on myös ihmisiä, jot­ka eivät saa iltaisin tai viikon­lop­puisin tehdys­tä työstä lisä-palkkaa lainkaan. Työt on vain tehtävä, suun­nitel­mat laa­dit­ta­va, kyse­ly­i­hin vas­tat­ta­va, tar­jouk­set lähetet­tävä ym. jne.. (muuten­han ei fir­ma pysy kauan pystyssä).

    Pitäisiköhän ehdot­taa hal­li­tuk­selle, että saat­taisi­vat maas­sa ihan vain tasa-arvon nimis­sä kaik­ki ryh­mät tuon saman etu(?)-periaatteen piiriin?

    Esimiesase­mas­sa ole­valle kuu­luu suurem­pi palkkaa vas­tu­un ja val­lan myötä. Jos palk­ka on kehno, ei siitä pidä taval­lista työn­tek­i­jää syyt­tää. Yrit­täjäl­lä taas on vapaus hoitaa työn­sä miten halu­aa, tehdä niin paljon tai vähän töitä kuin halu­aa. Hän kan­ta toki riskit mut­ta kerää myös voitot. Palkkatyöläi­nen taas on pakotet­tu tule­maan töi­hin sil­loin kuin työ­nan­ta­ja päät­tää, ja veemäi­sistä työa­joista, ekstratyöstä ja töi­hin val­u­vista viikon­lopuista pitää mak­saa kor­vaus. (Näin ainakin pitäisi olla, en nyt lähde väit­tämään että yrit­tämi­nen olisi ruusuil­la tanssimista ja pakkoyrit­täjyyt­tä valitet­tavast on jatku­vasti enemmän.)

    Teen paljon sun­nun­tai- ja iltatyötä ja minus­ta sun­nun­tail­isä voisi hyvin olla vaik­ka 50%, jos samal­la tasoitet­taisi­in palkkaeroa sun­nun­tai­hin ja mui­hin päivi­in (nyt sun­nun­tai on varsinkin mon­elle nuorelle lai­hoina aikoina palkat­ulle merkit­tävä palkan osa). Viikon­lop­putyöstä pitää kuitenkin mielestäni mak­saa kun­non kor­vaus, kos­ka se tarkoit­taa melkein aina epäsään­nöl­listä työaikaa joka han­kaloit­taa vapaa-aikaa. Vapaapäivä maanan­taina ja toinen torstaina ei ole sama asia kuin tavalli­nen vapaa viikonloppu.

    Se minkä minä ja moni muu var­masti kokee epäreiluk­si on se että nyt samaan aikaan sekä leikataan sun­nun­tail­isiä että lomia ja vieläpä rajusti. Nämä leikkauk­set kohdis­tu­vat usein samoi­hin ihmisi­in. Olen yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la töis­sä ja saan juurikin sen 36 lomapäivää, siinä on 6 ekstraa epäsään­nöl­lisen työn vuok­si. Eli nyt min­ul­ta ollaan viemässä huo­mat­ta­va määrä vuorotyöläisen rahal­lista ja loma­llista etua kerralla. 

    Alal­laoloon perus­tu­vat lisälomapäivät joutaisi­vat minus­takin unho­laan. Lisälo­maa voisi olla jatkos­sakin jos tekee vuorotyötä, menete­tyn vapaa-ajan ja työn kuor­mit­tavu­u­den takia. Aika monel­la alal­la on kuitenkin niin, että iän karttues­sa vuorotyö vaan vähe­nee ja tili­pus­si kas­vaa — mik­si siis ylimääräi­nen loma?

  48. Vai­h­toe­htoise­na säästökeinona reilumpi olisi leika­ta lomara­hoista. Nehän mak­se­taan kaikille palkkatyössä oleville.

  49. Yri­tys­ten nykyti­laa Suomes­sa kuvaa se, että toisin kuin 90-luvun lamas­sa, pankeil­la ei ole juurikaan luot­to­tap­pi­oi­ta yri­tys­toimin­nan rahoit­tamis­es­ta. Ongel­ma ei siis ole yri­tys­ten kan­nat­tavu­udessa vaan siinä, että yri­tyk­set eivät kas­va ja työl­listä tarpeeksi.

    Jos palkko­ja alen­net­taisi­in kaik­il­ta yri­tyssek­torin palka­nsaa­jil­ta, niin mon­et yri­tyk­set eivät lisäisi ollenkaan tuotan­toaan eivätkä työl­listäisi yhtään työn­tek­i­jää lisää. Palka­nalen­nuk­set meni­sivät näi­den yri­tys­ten osalta kokon­aan yri­tys­ten omis­ta­jien taskuun.

    Jotkut yri­tyk­set kär­si­sivät ostovoiman alen­e­mis­es­ta, vähen­täi­sivät työvoimaansa ja kuit­taisi­vat jäl­jelle jäävien työn­tek­i­jöi­den­sä palka­nalen­nuk­set omistajille.

    Toiset lähin­nä vien­tisek­torin yri­tyk­set kyl­lä palkkaisi­vat lisää työn­tek­i­jöitä, mut­ta useim­mil­la niistäkin palka­nalen­nuk­set meni­sivät silti suurelta osin voit­to­jen kasvattamiseen.

    Vain hyvin pienelle osalle yri­tyk­siä palka­nalen­nuk­set meni­sivät kokon­aisu­udessaan uusien työ­paikko­jen luomiseen tai van­ho­jen säilyttämiseen.

    Kokon­aisuute­na palka­nalen­nuket oli­si­vat suuri tulon­si­ir­to palka­nsaa­jil­ta yri­tys­ten omistajille. 

    Tehokkaampi ja oikeu­den­mukaisem­pi vai­h­toe­hto olisi paikallisen sopimisen lisäämi­nen. Sil­loin palka­nalen­nuk­sia käytet­täisi­in lähin­nä vain kasvuyri­tyk­si­in. Mut­ta myös paikallisel­la sopimisel­la on omat ongelmansa.

    Koti­markki­nasek­tor­eil­la paikalli­nen sopimi­nen johtaisi usein vain siihen, että vas­taavasti kalli­im­mal­la palkkaa­va koti­mainen kil­pail­i­ja jou­tu­isi puolestaan irti­sanomaan työväkeään. 

    Vien­tialoil­la suo­ma­lainen yri­tys voisi kuitenkin viedä markki­noi­ta ulko­maisil­ta kil­pail­i­joil­ta ja sitä kaut­ta työl­lisyys­ti­lanne Suomes­sa parantuisi.

    Tätä taus­taa vas­ten hal­li­tus teki tyh­mästi, kun se härkäpäis­es­ti piti kiin­ni 5 pros­entin loikan tavoit­teestaan eikä antanut jär­jestö­jen sopia keinoista kehit­tää paikallista sopimista. Nyt tärkeät maltil­liset palkkaratkaisut ovat vaarassa.

  50. Nämä mel­lakat päätet­ti­in siinä vai­heessa, kun liityt­ti­in euroon ja luovut­ti­in omas­ta korko- ja val­u­ut­tapoli­ti­ikas­ta. Todel­lista rohkeut­ta olisi päät­täjiltä se, että Suo­mi lähtisi eurosta pois. Kokoomus­ta ja keskus­taa ymmär­rän, kos­ka he tekevät kri­isin avul­la omaa yhteiskun­ta­mallia, mut­ta per­su­ja täy­tyy ihme­tel­lä. Per­sut menevät samaan eurolankaan, kuin demar­it ja vihreät, vaik­ka ide­olo­gia on eri. Ilmeis­es­ti val­ta on kiva asia.

  51. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että julki­nen sek­tori (val­tio, kun­nat, seu­rakun­nat, …) ovat liian suuret yksi­tyisen sek­torin mak­sukyvylle. Sitä kaut­ta mak­se­taan yhteiskun­nan verovaroil­la työsken­tele­vien palkat. Vien­nistä saata­vat tulot ovat oikeasti uut­ta rahaa ver­rat­tuna veroil­la kerä­ty­istä rahoista, jot­ka siis pyörivät koti­maas­sa. Sitä lisää, tas­apain­on saavut­tamisek­si supis­te­taan verora­hoil­la pyörivää talout­ta siihen asti. Sil­lä velalle laite­taan stop­pi. Kun nyt julkisen puolen palka­nsaa­jille mak­se­taan jouluku­un ja osin mar­rasku­un palkat velal­la, niin eihän sitä mikään yhteiskun­ta kestä!
    Tupo‑, tes- jne neu­vot­telu­jen lähtöko­h­ta on AINA ollut jotain lisää min­imin päälle! Ei koskaan mis­tään tin­kien. Pait­si D‑vitamiinin kaut­ta! Ei yksi­ty­istaloudessakaan pysty elämään velak­si toistaiseksi!

  52. Minkälainen tuot­tavu­ushyp­py olisi saavutet­tavis­sa, jos uud­is­tet­taisi­in rak­en­tei­ta? Perus­tu­lo, kun­tau­ud­is­tus, sote-uudistus…

    vipunen:
    Hienoa että meil­lä on viimein hal­li­tus, joka kyke­nee päätök­si­in. Samal­la olisi kuitenkin tärkeää kan­nus­taa työn­tek­i­jöitä ja työ­nan­ta­jia neu­vot­tele­maan nopeasti kom­pen­saa­tios­ta perus­palkkaan niil­lä aloil­la, joil­la sun­nun­tail­isien pois­t­a­mi­nen yhdessä muiden toimien kanssa pudot­taa ansio­ta­soa yli 5%. Esimerkke­jä täl­lai­sista aloista oli­si­vat var­maankin poli­isit, kätilöt jne. 

    Alal­la, jol­la työt jakau­tu­vat tasais­es­ti eri viikon­päiville, sun­nun­taiko­r­vauk­sen laskem­i­nen 75 %:iin pienen­täisi kokon­ais­palkkaa näin äkkiseltään lask­ien 3,57 %:lla. Jo tämä on huo­mat­ta­van suuri palka­nalen­nus aloil­la, jot­ka jo ennestään ovat palkka­haitarin alapäässä. 

    Ehkä hal­li­tuk­sel­la ja Ek:lla on ollut ajatuk­se­na pienen­tää joidenkin paper­i­työtek­i­jöi­den tai vas­taavien ansioi­ta. Suurim­mak­si osak­si vaiku­tus taitaa kuitenkin kohdis­tua aloi­hin, jot­ka pitävät Suomea pyörimässä viikon­lop­puisinkin: poli­isit, palomiehet, hoitoala, kaup­po­jen työn­tek­i­jät, julkisen liiken­teen työn­tek­i­jät, tak­sikuskit, sanomale­hden­jaka­jat, eloku­vateat­ter­it, ravintolat…

    Juu, sun­nun­taiko­r­vaus on his­to­ri­alli­nen jäänne. Vaik­ka sun­nun­taiko­r­vaus pois­tet­taisi­in kokon­aan ja hyvitet­täisi­in se palkois­sa täysimääräisenä aloil­la, joil­la sen voi kat­soa ole­van osa nor­maalia palkkaus­ta, saataisin tuot­tavu­ut­ta nos­tet­tua, kos­ka monia palvelui­ta voitaisi­in tuo­taa juuri sil­loin kuin asi­akkaat niitä tarvitsevat.

    Toisaal­ta viikon­lop­putyöstä olisi kohtu­ullista saadakin jonkin­laista kor­vaus­ta. Per­he-elämä, parisuhde tai mikä tahansa muu sosi­aa­li­nen elämä vaikeu­tuu kun vapaat ovat eri aikaan kuin muilla.

  53. tpyy­lu­o­ma:
    Euroalueen ulkoinen kaup­pa on tas­apain­os­sa, kos­ka Euro kel­luu, sekä teo­ri­as­sa että empi­iris­es­ti. Euroalueen sisäl­lä taas yhden maan yli­jäämä on toisen ali­jäämä, siis ihan kir­jan­pidol­lise­na väistämät­tömyytenä. Sil­loin 2006 tilanne oli se että mail­la kuten Kreik­ka tai Espan­ja oli suuri ali­jäämä, ja minä en nyt oikein usko että tuo­hon halu­taan palata. 

    Kaup­patase oli pakkasel­la 2011, 2012, 2013 ja 2014. Tästä vuodes­ta näyt­täisi tule­van parempi. 

    Euroalueesta muuten näyt­tää tuon yksinker­taisen teo­ri­an vas­tais­es­ti tulleen alue, jol­la on posi­ti­ivi­nen kaup­patase kun meistä on tul­lut ainakin puolipysyvä riip­pa maailmantaloudelle.
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2015/03/11/exporting-europes-stagnation/?_r=0
    http://www.tradingeconomics.com/euro-area/balance-of-trade
    Mei­dän pitäisi saa­da ainakin oma siivumme tuos­ta yli­jäämästä, jos emme hlua köy­htyä muuhun euroalueeseen verrattuna.
    (elvyt­tää Eur­roopas­sa pitäisi, mut­ta päätän­tä­val­ta ja työka­lut on siir­ret­ty Brys­seli­in, Berli­ini­in ja Frankfurtiin)

  54. ML:

    Alal­la, jol­la työt jakau­tu­vat tasais­es­ti eri viikon­päiville, sun­nun­taiko­r­vauk­sen laskem­i­nen 75 %:iin pienen­täisi kokon­ais­palkkaa näin äkkiseltään lask­ien 3,57 %:lla.

    Olisiko kuitenkin 3,125 %? Mui­ta lisiä ei huomioida.

  55. Komp­paan monia mui­ta totea­mal­la, että hal­li­tus antoi kyl­lä kah­teen ker­taan yrit­tää sopia asioista. Tehti­in myös selväk­si, että ellei riit­tävää sopimus­ta saa­da aikaan, niin hal­li­tuk­sen on toimit­ta­va niil­lä keinoil­la mitä sil­lä on käytettävissään.

    Nyt ei voi­da olla vain tekemät­tä mitään. Tulovero­jen kiristämi­nenkään ei mielestäni ole mah­dol­lista (sol­i­daarisu­usveron laa­jen­t­a­mi­nen on näis­sä olo­suhteis­sa vielä ok), joten hal­li­tuk­sen eväät ovat aika vähissä. Käytän­nössä val­in­ta pitää tehdä arvon­lisäveron koro­tuk­sen ja nykyisen kaltaisen esi­tyk­sen väliltä. Myös alvin korot­ta­mi­nen olisi itsessään huono vai­h­toe­hto, mut­ta luu­len­pa minäkin, että hal­li­tus on sit­tenkin pää­tynyt nykyiseen esi­tyk­seen varsin suurelta osin pakot­taak­seen myös SAK:n vielä mukaan neu­vot­telupöytään. Neu­vot­telu­ja­han var­masti myös käy­dään kulis­seis­sa, toiv­ot­tavasti pian myös julkisesti.

    Hal­li­tuken esi­tys ei ole tas­a­puo­li­nen, mut­ta leikkaa kyl­lä julkisen puolen vajet­ta merkit­tävästi. Jos esi­tys toteu­tuu täl­laise­naan, (eri­tyis­es­ti) vuorotyötä tekevät julkisen puolen naiset saa­vat minus­ta syyt­tää etupäässä niitä SAK:n jääriä, jot­ka eivät suos­tuneet sopi­maan oikeu­den­mukaisem­mas­ta taakanjaosta.

    Irvokkain­ta tässä tilanteessa on mielestäni se, että suh­teel­lisen hyväo­saiset ahtaa­jat ja paper­im­iehet ovat neu­vot­teluista kieltäy­dyt­tyään vielä etunenässä lakkoile­mas­sa. Ymmär­rän hyvin esim. PAM:n ja JHL:n närkästyk­sen, mut­ta en sym­pa­ti­soi vähääkään näitä jo ennestään varsin hyviä etu­ja itselleen han­kkinei­ta liit­to­ja, joiden pitäisi osa­ta luop­ua myös omas­taan siinä mis­sä muidenkin.

  56. SAK:n lakko­halun ymmär­rän tässä tilanteessa, myös jos­sain määrin STTK:n, mut­ta Aka­van en. Akavalle tärkeitä liit­to­ja ovat oikeas­t­aan vain julkisen alan Lääkärili­it­to ja OAJ. Ilmeis­es­ti näi­den jäsen­ten pitk­iä lomia ollaan puolustamassa. 

    Yhteiskun­ta­sopimus voidaan mielestäni toteut­taa reilusti vain niin että kaik­il­ta ote­taan yhtä suuri pros­ent­ti pois: Palka­nsaa­jil­ta, eläkeläisiltä, maa­jus­seil­ta, opiske­li­joil­ta, työt­tömiltä, las­ten kanssa kotona olevil­ta jne. 

    Souo­ma­lainen rav­in­to­la-ala potee kri­isiä ennen kaikkea Viroon suun­tau­tu­van mas­sa­t­ur­is­min takia ja sik­si että isot ketju­rav­in­to­lat väristävät markki­noi­ta ja sik­si että ihmiset nykyään mielum­min luuhaa­vat kaupois­sa sun­nun­taisin kos­ka ne ovat auki.

  57. Kil­pailukyvyn ja palkan suh­teesta var­maankin voidaan vielä tode­ta, että Yhdys­val­lois­sa ohjel­moi­jat tien­aa­vat 90–100.000 dol­lar­ia, Län­si-Euroopas­sa noin 50.000 euroa ja Itä-Euroopas­sa ohjel­moi­jien palk­ka on noin 20.000 euroa.

    Var­mas­tikin tästä voidaan vetää johtopäätös, että Itä-Euroop­pa edus­taa kil­pailukyvyltään kehit­tynytt­tä aluet­ta ja Yhdys­val­lat, etenkin tietotekni­ikas­sa, jonkin­laista kuplaa.

    Maanti­eteel­lis­es­ti kat­sot­tuna on kyl­lä tot­ta, että Suo­mi on osa Itä-Euroop­paa, mut­ta halu­am­meko me olla?

  58. Olen töis­sä suo­ma­laises­sa yri­tyk­sessä joka myy ja kehit­tää vien­ti­tuot­tei­ta. En ole koskaan kuu­lunut mihinkään ammat­tili­it­toon, en ymmär­rä niiden tarkoi­tus­ta. Puo­len­tusi­naa YT-neu­vot­telua olen kyl­lä kokenut, ja niiden kaut­ta Aka­va, Erto ja OAJ ovat tulleet tutuk­si, mut­ta en silti ymmär­rä mitä merk­i­tys­tä niil­lä on. Jään­teitä muinaisuudesta. 

    Palkkani on jonkin ver­ran enem­män kuin suo­ma­laisen miehen keskipalk­ka. Ali­hankki­joideni palkat “EU-hal­pa­maas­sa” ovat n. 60% omas­ta palka­s­tani. Ruot­salais­ten ja sak­salais­ten kol­le­go­jen palkat ovat n. 20–30% suurem­mat kuin min­ul­la, sak­salais­ten ostovoima on n. 50% suurem­pi kuin minulla.

    Hal­li­tuk­sen palkkapoli­ti­ik­ka on min­ulle henkilöko­htais­es­ti aivan yhden­tekevää, ei kiin­nos­ta. Eikä tun­nu kiin­nos­ta­van ketään muu­takaan tääl­lä pörssiy­htiöi­den tuoteke­hi­tyk­sessä, muuten kuin mui­ta kos­ket­ta­vana ilmiönä.

    Emme osal­lis­tu mihinkään lakkoon. Kukaan ei tai­da kuu­lua mihinkään liit­toon. Ulko­maille muut­toa hark­it­see kyl­lä enem­män kuin joka toinen, se on ollut kestop­uheenai­he use­am­man vuoden.

  59. Yri­tys­ten toim­intaedel­ly­tys­ten ja palkko­jen suh­teesta ajateltavaa antaa myös tämä kirjoitus: 

    http://www.saturdayeveningpost.com/2014/01/03/history/post-perspective/ford-doubles-minimum-wage.html

    Ja oli kiristyvässä kil­pailu­ti­lanteessa mitä mieltä tahansa palkoista, niin kukaan tuskin kiistää sitä, että tuot­teeseen keskit­tymi­nen ei tarkoi­ta juuri koskaan työn­tek­i­jöi­den palkkata­son laskemista tai keskinker­taisen työvoiman palkkaamista — val­tioiden välisessä kil­pailus­sa — siis jos todel­la puhutaan eri val­tioiden välis­es­tä kil­pailus­ta, jos­sa Suomikin on mukana, ne maat jois­sa palkkata­so on korkea usen vetävät töi­hin asiansa osaavia ihmisiä enem­män kuin ne maat jois­sa palkko­ja poljetaan.

  60. tpyy­lu­o­ma: Euroalueen ulkoinen kaup­pa on tas­apain­os­sa, kos­ka Euro kel­luu, sekä teo­ri­as­sa että empi­iris­es­ti. Euroalueen sisäl­lä taas yhden maan yli­jäämä on toisen alijäämä, …

    Eli epäilen vah­vasti että aja­tus siitä että talous kas­vaisi vien­tive­tois­es­ti on yksinker­tais­es­ti talous­poli­it­tis­es­ti mahdoton. 

    Sak­san yli­jäämä ja talous on kas­vanut euroaikana. Pari vuot­ta sit­ten kun Kreikan talouskri­i­sistä oli enem­män jut­tua, Sak­san yli­jäämää analysoiti­in. Euro­maid­en kanssa Sak­san kaup­patase ei ollut paljon muut­tunut, yli­jäämän kasvu oli tul­lut euroalueen ulkop­uolelta. Sak­sa on pystynyt kas­vat­ta­maan omaa vien­tiään samal­la kun muiden euro­maid­en vien­ti euroalueen ulkop­uolelle on hyytynyt.

    Suomen vien­nin ja kaup­pataseen kohen­t­a­mi­nen ei ole mah­do­ton­ta, Suomen pitäisi vain pystyä val­loit­ta­maan markki­noi­ta euroalueen muil­ta vahvoil­ta vien­ti­mail­ta, kuten Sak­salta. Talous­poli­it­tis­es­ti se voi tosi­aan olla mah­do­ton­ta, jos palkkaku­lu­ja ei pystytä puris­ta­maan Sak­san tasolle.

  61. Olisiko lomara­han leikkaus (esim. 50%) ollut oikeu­den­mukaisem­pi tapa alen­taa palkko­ja? Se olisi alen­tanut kus­tan­nuk­sia kaikil­la aloil­la. Sitä olisi voitu täy­den­tää esimerkik­si tuol­la arkipyhätempulla.

    Lomia en olisi leikan­nut, kos­ka aika mon­elle vapaapäivät arvokkaampia kuin niitä vas­taa­va palk­ka. Tosin ehkä julkisen sek­torin pisim­mät lomat oltaisi­in voitu neu­votel­la 38 päivästä 35 päivään.

    Olisin kiin­nit­tänyt huomio­ta myös har­maan talouden tor­jun­taan ja yrit­tänyt löytää keino­ja raja­ta yri­tys­ten vero­su­un­nit­telua, sil­lä se loukkaa aika mon­en ihmisen oikeusta­jua, että yri­tys­ten voitot val­u­vat veroparati­i­sei­hin, vaik­ka yri­tys tekee tulok­sen­sa Suomes­sa. Olisiko veronkier­tomenetelmien rajoit­tamisel­la ollut mah­dol­lista kaivaa bud­jet­ti­in pari mil­jar­dia lisää?

    Väitetään myös, että Suo­mi kär­sii Venäjän pakot­teista enem­män kuin muut EU-maat. Jos se on tot­ta, eikö hal­li­tuk­sen pitäisi vaa­tia EU:lta kompensaatiota?

  62. Kyl­lä hal­li­tus tiesi, että tiuk­ka paik­ka tulee. On vaan niin vaikea lopet­taa yli varo­jen­sa elämi­nen. Aut­taa tämä ymmärtämään kreikkalaisia. Sit­ten SAK ei halua sopeu­tua demokra­ti­aan, siis että val­ta on eduskun­nal­la. Kat­so­taan nyt jos huli­navi­ikon jäl­keen tulee järki­in­tymi­nen vai halu­taanko vielä keikut­taa venettä.

  63. Ei Euroalueen ole mikään pakko olla, eikä se ole, mitenkään tarkkaan tas­apain­os­sa vien­nin ja tuon­nin suh­teen. Esimerkik­si Suomen kil­pailukyvyn parane­m­i­nen ei ole samal­la lail­la muil­ta Euroalueen mail­ta pois kuin vaik­ka Sak­san sisäi­nen deval­vaa­tio; Sak­san sisäi­nen deval­vaa­tio vahvis­taa Euroa, mut­ta Suomen sisäi­nen deval­vaa­tio edes Sak­san tasolle ei vaikut­taisi juuri mitään, kos­ka Suo­mi on niin pieni osa Euroaluetta. 

    Tämä tietysti on kan­ti­laisen eti­ikan vas­taista, kos­ka jos kaik­ki euroalueen maat tekevät sisäisen deval­vaa­tion niin sil­loin Euron kurssi vaan nousee. 

    Minä en ymmär­rä mik­si Sip­ilän hal­li­tus ei ole tosis­saan käärinyt noi­ta hiho­jaan normin­purkutalkoiden osalta. Esimerkik­si ELY-keskusten YT-neu­vot­teluis­sa vähen­netään toki jonkin ver­ran väkeä, mut­ta jäl­jelle jääneille jää enem­män työtä. Kun ottaa huomioon, että näi­den työ on net­toar­voltaan negati­ivista (jokainen tehokas työ­tun­ti tuhoaa hyv­in­voin­tia), niin eikö olisi parem­pi että kar­sit­taisi­in ELY-keskusten tehtäviä pois­ta­mal­la niitä norme­ja joi­ta ne vahtaavat? 

    Esimerkik­si ely-keskuk­set ja kun­nat valit­ta­vat kil­paa tois­t­en­sa päätök­sistä. Tämä on niin sairas­ta kuin vain voi olla. Minus­ta kaikissa vira­nomainen vas­taan toinen vira­nomainen- päätösju­tuis­sa hallinto-oikeu­den päätök­sen pitäisi johtaa toisen virkamiehen viran lakkaut­tamiseen ja jos toinen osa­puoli on ELY-keskus, niin voitaisi­in oikeas­t­aan by default lakkaut­taa molemmat.

  64. Liian van­ha: Minkähän­laises­sa ihmepuljus­sa olet ollut jäsenenä ?

    Yhdis­tys kuvas­taa jäseniään. Kun aikoinaan liityin liitoon niin meni pari vuot­ta ennen kuin tuli kiin­nitet­tyä huomiota,etä se oli van­ho­jen hero­jn kerho,joka ei ollut kiin­nos­tunut työelämän kehitämisestä.

    Niin­pä muiden nuorten kanssa kaap­pasimme val­lan ja pitimme poli­ti­ikan uusiksi-

    Kova hom­ma! Ei voi nos­taa kun hat­tua vaan — oli­han se raskas­ta aikaa muutenkin, kun piti hiihtää töi­hin kesät tal­vet 50 km suun­taansa susien keskel­lä ja repus­sa ei ollut eväänä kuin jää­tynyt­tä kaar­naa. Lapsetkin jäivät aamul­la itkemään nälkään­sä siihen kodin virkaa toimit­ta­neeseen liejuiseen maakuop­paan, kun aamu­palak­si ei ollut tar­jo­ta taaskaan muu­ta kuin pieniä kiviä imeskeltäväksi…

  65. Ei sun­nun­tail­isien pienen­tämi­nen toden­näköis­es­ti vähen­nä yksi­ty­is­ten palvelu­alo­jen työn­tek­i­jöi­den palkko­ja. Halvem­pi työvoiman hin­ta johtaa siihen, että use­ampi rav­in­to­la ja kahvi­la on auki sun­nun­taisin ja pidem­män aikaa. Jos esimerkik­si kahvi­la piden­tää sun­nun­ta­iauki­olon­sa neljästä kuu­teen tun­ti­in, työn­tek­i­jöi­den saa­ma palk­ka kas­vaa, eikä vähene vaik­ka sun­nun­taiko­r­vaus pieneneekin.

    Tämä siis aloil­la, joil­la asi­akkail­la on vai­h­toe­htona olla osta­mat­ta (rav­in­to­lat ja kahvi­lat). Kau­pat ovat osit­tain eri jut­tu, kos­ka sun­nun­ta­iauki­oloai­ka ei toden­näköis­es­ti lisää kysyntää.

    Samoin julkisel­la sek­to­ril­la voi vaiku­tus vai­hdel­la eri alo­jen välil­lä. Julkisen liiken­teen palvelu voi paran­tua (lisää vuoro­ja) työvoiman hal­ventues­sa, mikä nos­taa sun­nun­taista mak­set­tu­ja palkko­ja. Sen sijaan sairaan­hoidon, palo- ja pelas­tusalan sekä poli­isin kohdal­la ei kom­pen­saa­tio­ta tapah­du vaan julki­nen sek­tori vain säästää — mikä lie­nee velka­ve­toisen julkisen sek­torin tavoitteenakin.

  66. ML: Alal­la, jol­la työt jakau­tu­vat tasais­es­ti eri viikon­päiville, sun­nun­taiko­r­vauk­sen laskem­i­nen 75 %:iin pienen­täisi kokon­ais­palkkaa näin äkkiseltään lask­ien 3,57 %:lla.

    Itse asi­as­sa palka­nalen­nus on 3,125 %. Aiem­min palk­ka on ollut 8 yksikköä (6 normi­palkkaa ja sun­nun­tain tupla­palk­ka), jatkos­sa se on 7,75 yksikköä.

    Itsessään sun­nun­tain tupla­palk­ka on kohtu­u­ton lisä, itsekin teen innol­la sun­nun­taina sat­un­nais­es­ti tun­te­ja näin hyväl­lä kor­vauk­sel­la. Kor­vaus­ta sietääkin alen­taa, mut­ta olisi toki oikein, että aloil­la joil­la palkkaus perus­tuu osaltaan tähän läh­es vaki­olisään, muu­tos kom­pen­soitaisi­in korot­ta­mal­la hie­man peruspalkkaa.

    Toki hal­li­tuskin lie­nee tiedostanut asian ja on sik­si esit­tänytkin vain näin pien­tä leikkaus­ta, vaik­ka vas­taavasti ylitöistä ollaan leikkaa­mas­sa enem­män. Itse ainakin pidän jatkos­sa yli­työko­r­vauk­sia alim­i­toitet­tuna, jos ne muut­tuvat kaavail­lusti, kun taas sun­nun­tail­isä on itsessään ylimitoitettu.

  67. Palkan alen­nusten ratio­naali on se, että sil­loin yri­tys­ten voitot kas­va­vat. Kun voitot kas­va­vat, ne voivat joko itse pyrk­iä kas­vat­ta­maan liike­toim­intaansa, tai niistä kas­vav­ista voit­topoteista läh­tee kisaa­maan uusia perustet­tavia yrityksiä.

    Samat­en, kun kan­sain­väliset toim­i­jat miet­tivät, että mis­sä raken­netaan seu­raavia mer­su­ja tai pyöritetään insinööri­toimis­toa, niin siinä kohtaa kokon­aisku­lut yri­tyk­selle työl­listämis­es­tä suh­teessa osaa­jien laatu­un voivat hyvinkin kään­tyä Suomen eduksi.

    Ei korkeis­sa palkois­sa ole mitään vikaa sinän­sä, mut­ta siinä on että meil­lä on sato­ja tuhan­sia työt­tömiä jot­ka eivät nyky­palkkata­sol­la työl­listy. Ja siinä, että on osaavaakin työvoimaa joka ei tah­do enää työl­listyä. Se vas­ta poten­ti­aalin hukkaamista onkin.

    Palkka­neu­vot­te­lut pitäisikin eriyt­tää liit­to­ta­sol­ta yri­tys­ta­solle, jot­ta palkat pysy­i­sivät ylhääl­lä siel­lä, mis­sä niiden kuu­luu pysyä ylhäällä.

    Tuo­hon toden­näköis­es­ti vaa­dit­taisi­in jotain muu­takin lain­säädän­nön roplaus­ta kuin yleis­si­tovu­u­den heiken­nyk­set. Esim. työn­tek­i­jöi­den edus­ta­jalle oikeus johto­ryh­mä­paikkaan ja mah­dol­lisu­us käyt­tää verova­paasti lakimies­palvelui­ta oman fir­man työe­htosop­parin neu­vot­telus­sa ja jotain tuollaista.

    Samat­en miet­tisin vakavasti tuo­ta ansiosi­don­naisen kestoa / suu­ru­ut­ta tai jotain tak­tista muu­tos­ta joka paran­taa mata­la­palkkaisem­mankin työn vas­taan­ot­tamisen kannattavuutta.

  68. tpyy­lu­o­ma: Oletko nyt ihan var­ma tästä? Kun minä en ole. Enkä tarkoi­ta nyt sitä kul­maa, että suo­ma­laiset yksikkökus­tan­nuk­set ei ole sen kum­mem­pia kuin Sak­sas­sa tai Ruot­sis­sa, vaan sitä että en ole ollenkaan vaku­ut­tunut että meil­lä on kilpailukykyongelma.

    Kyl­lä, kaup­patase on heiken­tynyt vaikka­pa vuo­teen 2006 ver­rat­tuna. Mut­ta kun se on koko­lail­la tas­apain­os­sa, ja ver­tailuko­h­ta oli huo­mat­ta­va ylijäämä.

    Euroalueen ulkoinen kaup­pa on tas­apain­os­sa, kos­ka Euro kel­luu, sekä teo­ri­as­sa että empi­iris­es­ti. Euroalueen sisäl­lä taas yhden maan yli­jäämä on toisen ali­jäämä, siis ihan kir­jan­pidol­lise­na väistämät­tömyytenä. Sil­loin 2006 tilanne oli se että mail­la kuten Kreik­ka tai Espan­ja oli suuri ali­jäämä, ja minä en nyt oikein usko että tuo­hon halu­taan palata.

    Eli epäilen vah­vasti että aja­tus siitä että talous kas­vaisi vien­tive­tois­es­ti on yksinker­tais­es­ti talous­poli­it­tis­es­ti mahdoton.

    Jos kaup­patase on kun­nos­sa, mik­si sit­ten jatku­vasti velka­an­nut­taan ulkomaille?

    1. Ei velka­an­nu­ta ulko­maille vaan val­tio velka­an­tuu minne velka­an­tuukin. Vai­h­to­tase (ei mak­su­tase) on aika hyvi tasapainossa

  69. Poth1ue1
    Kum­masti omaan mieleen tulee viimea­joil­ta vain laskelmia, jois­sa vero­tuk­sen, tulon­si­ir­to­jen yms. muu­tok­set sata­vat man­naa pien- ja keski­t­u­lois­t­en syli­in, kun taas jostain 5000–6000 €/k rajan jäl­keen on näkyvis­sä ollut pelkää miinusta.

    No, voihan se tietysti olla niin, että sekoomus kat­soo kan­nat­ta­jakun­tansa koos­t­u­van nykyään vain sari sairaan­hoita­jista ja olli opet­ta­jista… Jotenkin tun­tuu, että tämä käsi­tys muut­tuu aika pian myös val­lit­se­vak­si todellisuudeksi. 

    Viiden-kuu­den ton­nin palkko­ja saavia taitaa olla kuitenkin lop­ul­ta niin vähän, että heistä ei ole äänestäjäkun­nan selkäran­gak­si yhdelle maan suurim­mista puolueista, joten kokoomuk­sen kan­na­tus tulee paljon tuo­ta pienem­pit­u­loisil­ta. Viiden ton­nin pal­ka­lla on jo palka­nsaa­jien parhait­en tien­aavas­sa desiilissä.

    Kts. esim. http://tilastokeskus.fi/til/pra/2013/pra_2013_2014-10–14_tie_001_fi.html

    Minkäs puolueen äänestäjik­si muuten uskot sen parhait­en tien­aa­van desi­ilin siirtyvän?

    Raimo K: Kyl­lä tämä aika hyvin kohdis­tuu Sari Sairaan­hoita­jaan – ja mui­hinkin hoito- ja hoi­vatyötä tekeviin. 

    Toki osuu hoito­työtä teke­vi­in, mut­ta “Sari Sairaan­hoita­ja” on kokoomuk­sen ilmeisen hyvin onnis­tunut vaal­i­main­os eikä todel­li­nen henkilö.

    Vaik­ka Tehy onkin kaik­ki seikat huomioiden yllät­tävän por­var­illi­nen ammat­tili­it­to, reilu kol­ma­sosa sen val­tu­us­tos­ta on silti vasem­mis­ton hal­lus­sa, ja demarei­den ryh­mä on suurem­pi kuin kokoomuksen.

    Jysky (Jones’in tilal­ta):
    On syytä ottaa huomioon, että Suomes­sa on myös ihmisiä, jot­ka eivät saa iltaisin tai viikon­lop­puisin tehdys­tä työstä lisä-palkkaa lainkaan. Työt on vain tehtävä, suun­nitel­mat laa­dit­ta­va, kyse­ly­i­hin vas­tat­ta­va, tar­jouk­set lähetet­tävä ym. jne.. (muuten­han ei fir­ma pysy kauan pystyssä). Tästäkö etu(?)-periaatteesta nyt siis kokoomus pitää mielestäsi niin “härskisti” kiinni? 

    Ikävä kuul­la sin­un ja kaverisi murheista, mut­ta tosi­a­sia nyt kuitenkin on, että hal­li­tuk­sen ehdot­ta­mat muu­tok­set kohdis­tu­vat aivan eri­tyis­es­ti kaiken­lais­ten suorit­tavien töi­den tek­i­jöi­hin (palvelu­alat, hoitoala, kul­je­tusala, osa teol­lisu­ud­es­ta jne.), jot­ka eivät nykyisel­läänkään komeile palkkati­las­to­jen kär­jis­sä. Näil­lä aloil­la lisät muo­dosta­vat suurem­man osan kokonaispalkasta.

    Jos halu­at muut­taa mielip­i­teeni asi­as­sa, perustele min­ulle mik­si on mielestäsi oikeu­den­mukaista, että ratkais­us­sa hoita­jil­ta leikataan ainakin suh­teel­lis­es­ti mut­ta ehkä jopa absolu­ut­tis­es­ti enem­män kuin opet­ta­jil­ta, vaik­ka jälkim­mäiset tien­aa­vat paremmin.

  70. Kan­nat­taa muis­taa, että hal­li­tuk­sen keino­va­likoima on paljon sup­peampi kuin jär­jestöil­lä. Suuri osa yksinker­tai­sista ja tehokkaista keinoista on leiv­ot­tu työe­htosopimuk­si­in, ei laki­in. Hal­li­tus ei voi esim. puut­tua lomara­hoi­hin eikä pakkasi­in eikä myöskään leika­ta palkkoja

  71. Sep­po S:Tätä taus­taa vas­ten hal­li­tus teki tyh­mästi, kun se härkäpäis­es­ti piti kiin­ni 5 pros­entin loikan tavoitteestaan

    Olen eri mieltä. Jos hal­li­tus ei olisi pitänyt kiin­ni tavoit­teesta, lop­putu­lok­se­na olisi ollut sama kuin sadus­sa, jos­sa hiiri ompelee takkia: 

    ei tul­lut takkia, ei tul­lut housu­ja, eikä edes luvat­tua tul­lut liiviä ja lop­ul­ta­han kävi, että kaik­ki kan­gas oli kulunut eikä mitään saatu aikaiseksi.

    Näin siinä olisi käynyt, ay-liik­keet oli­si­vat “neu­votelleet” neli­raa­ja­jar­ru­tuk­sel­la sen parisen vuot­ta, jon­ka jäl­keen kun­nal­lis­vaalit 2017-pres­i­dentin­vaalit 2018-eduskun­tavaalit 2019-kom­bi­naa­tio varmis­taa, että tässä on tämä ja ensi vuosi aikaa tehdä jotain.

  72. Pekka Pes­si:
    ‘snip’
    Suomen vien­nin ja kaup­pataseen kohen­t­a­mi­nen ei ole mah­do­ton­ta, Suomen pitäisi vain pystyä val­loit­ta­maan markki­noi­ta euroalueen muil­ta vahvoil­ta vien­ti­mail­ta, kuten Sak­salta. Talous­poli­it­tis­es­ti se voi tosi­aan olla mahdotonta,jos palkkaku­lu­ja ei pystytä puris­ta­maan Sak­san tasolle. 

    Mik­si Suomen pitäisi nos­taa palkkaku­lut Sak­san tasolle?

  73. Lau­ri Ojala:
    Nyt ei voi­da olla vain tekemät­tä mitään. Tulovero­jen kiristämi­nenkään ei mielestäni ole mah­dol­lista (sol­i­daarisu­usveron laa­jen­t­a­mi­nen on näis­sä olo­suhteis­sa vielä ok), joten hal­li­tuk­sen eväät ovat aika vähissä.

    Ainakin aikaisem­mat Suomen hal­li­tuk­set ovat pystyneet kiristämään tulovero­ja, tarkastin juuri että vuon­na 1996 tulovero noin 3200 euron tuloista oli 37,5 ja vuon­na 2009 se oli 29,3 — täl­lä het­kel­lä se on noin 31, eli sitä on nos­tet­tu parisen pros­ent­tiyk­sikköä viiden vuo­den aikana.

    Tulovero oli siis matal­im­mil­laan 2009 eli het­kel­lä jol­loin varsi­nainen lama alkoi, joten tuskin­pa korkea tulovero on varsi­nainen laman syy — toisaal­ta 1990 ‑luvun lamas­ta nousu onnis­tui suh­teel­lisen korkean tulovero­tuk­senkin aikana. Kaik­ista käytet­tävis­sä ole­vista menetelmistä siis tulovero­tuk­sen nos­t­a­mi­nen vaikut­taisi käytän­nöl­lisim­mältä — täl­löin kaik­ki osal­lis­tu­isi­vat talkoisi­in suh­teel­lis­es­ti saman­su­u­ruisel­la osuudella.

    Ihan pieni laskel­ma vain, 6% nos­to, eli paluu vuo­den 1996 tasolle olisi 40.000e vuosi­palka­s­ta 2400 euroa — nythän on puhut­tu että joil­lan aloil­la muu­tos palkkaan olisi 1000–2000 euroa, mah­dol­lis­es­ti jopa 4000e — toisil­la aloil­la taas muu­tos ei olisi mitään.

    Miten on siis mah­dol­lista, että tulovero­tuk­sen kiristämi­nen ei olisi mah­dol­lista, jos ker­ran Suomes­sa on ollut viimeisen kah­denkymme­nen vuo­den aikana pitkään tuloveroaste, joka vas­taa suur­in­pi­irtein sitä minkä ver­ran tämä hal­li­tuk­sen lin­jaus jo nyt tässä muo­dos­saan leikkaa useil­ta eri ammattiryhmiltä?

    http://yle.fi/uutiset/katilo_karsii_lisien_leikkauksista_eniten__yle_selvitti_lisien_leikkausten_vaikutukset_yli_200_ammattiin/8296001?ref=leiki-uu

  74. Raimo K: Se, että mat­ka-aika ei ole työaikaa, on muuten eduskun­nan säätämässä työaikalais­sa – koeta­pa ero­ta siitä myös!

    Itse saan palkkaa mat­ka-ajas­ta, tuo että se ei ole työaikaa tarkoit­taa meil­lä vaan sitä että las­ket­taes­sa ylitöitä mat­ka-aikaa ei ote­ta huomioon.
    Käsit­tääk­seni muutenkin työ­nan­ta­ja saa mak­saa mis­tä halu­aa, niin kauan kun mak­saa myös lain­säätäjiemme (eduskun­nan, virkami­esten ja työ­markki­nali­it­to­jen) määräämistä asioista.

  75. Itsessään sun­nun­tain tupla­palk­ka on kohtu­u­ton lisä, itsekin teen innol­la sun­nun­taina sat­un­nais­es­ti tun­te­ja näin hyväl­lä kor­vauk­sel­la. Kor­vaus­ta sietääkin alen­taa, mut­ta olisi toki oikein, että aloil­la joil­la palkkaus perus­tuu osaltaan tähän läh­es vaki­olisään, muu­tos kom­pen­soitaisi­in korot­ta­mal­la hie­man peruspalkkaa.

    Riip­puu taas alas­ta. Rav­in­tolois­sa ja varsinkin kahvilois­sa on pyrit­ty kat­teen riit­tämät­tömyy­den vuok­si joko pitämään paikat kiin­ni sun­nun­taisin tai tule­maan toimeen yrit­täjän omin voimin (tätä olen näh­nyt mon­es­sa paikas­sa). Eli kahviloiden sun­nun­tain tupla­palk­ka on vain osin todel­li­nen osa palkkaa.

    Alat, joil­la sun­nun­ta­iauki­o­lo on pakol­lista (palo, pelas­tus, sairaan­hoito ja poli­isi) on toki asia hie­man toisin, samoin julkises­sa liikenteessä.

  76. Niinkuin blo­gisti toteaa, 12 v. päät­tämät­tömyys kostau­tuu nyt ja päätök­set ovat kovem­pia kun niitä on lykät­ty liian kauan. Lisä­lykkääm­mi­nen tekee niistä vielä epämieluisampia tule­vaisu­udessa, kil­pailukyky­on­gel­ma ei päätök­siä lykkäämäl­lä häviä min­nekään. Kos­ka SAK:n vien­tili­itot lyhyt­näköisyyt­tään ja itsekkyyt­tään torp­pa­si­vat yhteiskun­ta­sopimuk­sen, me kaik­ki, eri­tyis­es­ti mata­la­palkkaiset, kär­simme siitä. Eli turha syyt­tää hal­li­tus­ta, oikeat syyl­liset löy­tyvät Hakaniemen bunkkereista. Verova­paa Ay-rälssi ei ole huo­man­nut maail­man muu­tos­ta, avoimes­sa taloudessa mikään ei ole helpom­paa kuin ulosliput­taa tehtai­ta. Ilmeis­es­ti Suomes­sa ei ole tarpeek­si syvä lama vielä kun on varaa moisi­in hul­lu­tuk­si­in kuin lakkoihin.

  77. Eräät yhdis­tyk­set, eli ammat­tiy­hdis­tyk­set aja­vat nyt härskisti pelkästään hyväo­sais­ten palka­nsaa­jien etua.

    Muista ne viis veisaa­vat. Jos muu­ta väit­tävät, valehtelevat.

    Tässä mafi­atyylisenä työkalu­na on mm. yleis­si­tovu­us, joka on todel­lisu­udessa työvoimakartel­li ja Suomen perus­tus­lain vastainen.

    Vrt, Perus­tus­lain 2. Luku Peru­soikeudet / 18 § Oikeus työhön ja elinkeino­va­paus: Jokaisel­la on oikeus lain mukaan han­kkia toimeen­tu­lon­sa val­it­se­mal­laan työl­lä, ammatil­la tai elinkeinolla.

    Ulkopar­la­men­taarises­sa kolmikan­nas­sa viritet­tyä ylessi­tovu­ut­ta sovel­letaan sel­l­aisi­inkin työ­nan­ta­ji­in ja työn­tek­i­jöi­hin, joil­la ei ole mitään tekemistä ko. työe­htosopimusten laa­timisen kanssa.

    Päin­vas­toin, suurin osa kansas­ta, puoli miljoon­aa työtön­tä, eläkeläiset, syr­jäy­tyneet ja yli 10 ker­tais­es­ti suur­te­ol­lisu­ut­ta enem­män uusia työ­paikko­ja luo­va PK-sek­tori, ovat kaik­ki sul­jet­tu kolmikan­nan ulkopuolelle. 

    Yhdis­tys­ten pääidea on nim­itäin se, että niiden hyväo­saiset jäsenet vaan porskut­ta­vat tyy­tyväis­inä eteenpäin.

    Tämä huoli­mat­ta siitä, että työt­tömien ja syr­jäy­tyneit­ten mas­sat vaan kas­va­vat ja hei­dän hoitoon­sa tarvit­ta­vat varat häviävät taivaan tuuliin.

    Yhdis­tyk­set väit­tävät, että heil­lä on ratkaisu talouskatastroofiimme. 

    Kun se pitäisi esit­tää jotenkin konkreet­tiseti, näil­lä bluf­fareil­la meneekin jauhot suuhun. Kuninkaal­la ei olekkaan vaatteita!

    Meneeköhän yhdis­tys­ten bluffi läpi? Aje­taanko maa hyväuskois­t­en ihmis­ten harhaan­jo­htamisel­la lakko-konkurssiin? 

    Ja maan­puo­lus­tuk­seenkin pitäisi jäädä muu­ta­ma kopeekka…

    Sep­po Korp­poo, joka ei tykkää vele­htele­vista bluffareista.

  78. Poth1ue1: Kova hom­ma! Ei voi nos­taa kun hat­tua vaan – oli­han se raskas­ta aikaa muutenkin, kun piti hiihtää töi­hin kesät tal­vet 50 km suun­taansa susien keskel­lä ja repus­sa ei ollut eväänä kuin jää­tynyt­tä kaar­naa. Lapsetkin jäivät aamul­la itkemään nälkään­sä siihen kodin virkaa toimit­ta­neeseen liejuiseen maakuop­paan, kun aamu­palak­si ei ollut tar­jo­ta taaskaan muu­ta kuin pieniä kiviä imeskeltäväksi… 

    Lux­u­ry!

    Mut­ta sanop­pa tuo nykya­jan nuo­rille ja he eivät usko korviaan.

    Eipä ei.

  79. Työt­tömiä oli Suomes­sa heinäku­un tilas­ton mukaan 232000,eli 8,4 %.
    Vaikeaa on kek­siä, mitä työtä nyt jää tekemättä.Toisin sanoen mihin tarvit­taisi­in edes mur­to-osaa nyky­i­sistä työttömistä. 

    Leikit­telemäl­lä luvuil­la esim 50 000 työt­tömän työl­listämi­nen lisäisi palkkavero­ja luokkaa mil­jardin. Samal­la säästy­isi toinen mil­jar­di hei­dän sosiaalitukirahoista.

    Jos tämä työl­listämi­nen olisi pysyvää, voisi muu­tamia epä­toivoisia kuris­tamis­päätök­siä jät­tää tekemättä.200 000 työl­lis­tet­tyä lisää pois­taisi läh­es koko kestävyysvajeen.

    Kun ei muu­ta keinoa ole, niin sit­ten vaan nos­te­taan vero­tus­ta. Kovin tas­a­puolista siitä ei voi saa­da. Leikit­telemäl­lä lisää luvuil­la selviää, että vaikka­pa 1 %:n koro­tus veroast­eikkoi­hin ei lisää vero­tu­lo­ja 1 %:lla. Vaiku­tus­ta on nimit­täin pakos­ta muual­la taloudessa, jos­sa katoaa saman ver­ran tai jopa enem­män. Tämähän on ihan alkeel­lista kirjanpitotaitoa. 

    Talousti­eteil­i­jöistä ei ainakaan tarvitse apua anel­la. He tietävät vain jäl­keen­päin mikä meni vikaan.

  80. Mikael M.:
    Minkäs puolueen äänestäjik­si muuten uskot sen parhait­en tien­aa­van desi­ilin siirtyvän?

    Mod­er­a­ter­na? CDU? Con­ser­v­a­tive Par­ty? Onhan näitä vai­h­toe­hto­ja “liikku­valle äänestäjälle”…

  81. Hal­li­tuk­sen ehdo­tus on itse aset­tami­in­sa tavoit­teisi­in näh­den niin tök­erö, että epäilen sala­juon­ta. Tarkoituk­se­na on antaa ay-liik­keelle syöt­tö lapaan ja antaa sille tilaisu­us tehdä parem­pi ehdo­tus. Täl­lainen olisi esim. lomara­ho­jen puolitus.

    Näin ay-liike itse tulisi ehdot­ta­neek­si palkko­jen alen­tamista. Hal­li­tus pelas­taisi omat kasvonsa.

    Joka tapauk­ses­sa yri­tys­ten omis­ta­jat täy­tyy jotenkin saa­da talkoisi­in mukaan eikä pääo­mavero­tuk­sen mitätön koro­tus riitä. Palkkaku­lu­jen alen­nus pitää esim. jotenkin kytkeä koti­maisi­in investoin­tei­hin ja lisä­työvoiman palkkaamiseen.

  82. Säästö­paineet ovat var­masti todel­liset, mut­ta on mieletön­tä suun­na­ta palkan/etujen leikkauk­sia aloille, joi­ta riivaa krooni­nen työvoima­pu­la- hoita­jat, poli­isit, opet­ta­jat, kok­it yms.

    Etenkin kun nuo — perus­palve­lut — ovat vält­tämät­tömiä yhteiskun­nan toimin­nalle. Eivät niinkään vien­nin tai inno­vaa­tioiden veturi, ja vien­nin kus­tan­nuk­sis­ta­han on tämänkin yhtey­dessä puhuttu.

    Eli voidaanko olet­taa mut­ta kuin päätök­sen olleen ideologinen?

  83. Tapio:
    Kan­nat­taa muis­taa, että hal­li­tuk­sen keino­va­likoima on paljon sup­peampi kuin jär­jestöil­lä. Suuri osa yksinker­tai­sista ja tehokkaista keinois­taon leiv­ot­tu työe­htosopimuk­si­in, ei laki­in. Hal­li­tus ei voi esim. puut­tua lomara­hoi­hin eikä pakkasi­in eikä myöskään leika­ta palkkoja

    Mihin perus­tuu, että lail­la ei voisi puut­tua lomara­hoi­hin tai pekkasi­in, jos nyt kuitenkin kat­so­taan, että loman enim­mäis­määrää voidaan sanel­la lailla?

  84. Mikael M.:

    Minkäs puolueen äänestäjik­si muuten uskot sen parhait­en tien­aa­van desi­ilin siirtyvän?

    Vaik­ka Tehy onkin kaik­ki seikat huomioiden yllät­tävän por­var­illi­nen ammat­tili­it­to, reilu kol­ma­sosa sen val­tu­us­tos­ta on silti vasem­mis­ton hal­lus­sa, ja demarei­den ryh­mä on suurem­pi kuin kokoomuksen.

    Ikävä kuul­la sin­un ja kaverisi murheista, mut­ta tosi­a­sia nyt kuitenkin on, että hal­li­tuk­sen ehdot­ta­mat muu­tok­set kohdis­tu­vat aivan eri­tyis­es­ti kaiken­lais­ten suorit­tavien töi­den tek­i­jöi­hin (palvelu­alat, hoitoala, kul­je­tusala, osa teol­lisu­ud­es­ta jne.), jot­ka eivät nykyisel­läänkään komeile palkkati­las­to­jen kär­jis­sä. Näil­lä aloil­la lisät muo­dosta­vat suurem­man osan kokonaispalkasta.

    Jos halu­at muut­taa mielip­i­teeni asi­as­sa, perustele min­ulle mik­si on mielestäsi oikeu­den­mukaista, että ratkais­us­sa hoita­jil­ta leikataan ainakin suh­teel­lis­es­ti mut­ta ehkä jopa absolu­ut­tis­es­ti enem­män kuin opet­ta­jil­ta, vaik­ka jälkim­mäiset tien­aa­vat paremmin. 

    Kan­nat­taisiko ehkä ver­ra­ta kuukau­sian­sioi­ta tehtyyn todel­lis­ten työ­tun­tien määrään? Voisin olet­taa, että opet­ta­jatkin kuu­lu­vat niihin ammat­tiryh­mi­in, joiden työn­teko jatkuu, kuten min­ul­la, usein myös vielä senkin jäl­keen, kun työ­paikan ovi sulkeu­tuu selän takana. Sen jäl­keen tehdys­tä työstä (ja käyte­tys­tä ajas­ta) tuskin kukaan opet­ta­jalle mitään mak­saa. Tyhjästä on tun­netusti aika vaikea nyhjäistä!!

    Voinen myös arva­ta, että joku kat­soo nyt kokon­aisku­vaa (maan kannal­ta), eli tässä tapauk­ses­sa kaikkien ammat­tikun­tien yhteen­las­ket­tua palkkak­er­tymää kokon­aisu­udessaan. Se lie­nee täl­lä het­kel­lä liian suuri, jos velka­määrämme vain kasvaa. 

    Hoita­jien yhteen­las­ket­tu palkka­sum­ma lie­nee myös opet­ta­jien yhteen­las­ket­tua palkka­sum­maa suurem­pi, vaikkei tuo seik­ka ehkä yksit­täisen hoita­jan kukkarossa näy. Valitet­tavasti vain maan kokon­aisve­lan määrässä tuo asia puolestaan jo oma­l­ta osaltaan näkyy. Ongel­ma on kaiketi siinä, että nyky­isin mak­se­taan palkko­ja (ja yli­työko­r­vauk­sia), joi­hin meil­lä ei yksinker­tais­es­ti ole enää varaa!

  85. Jysky: Sen jäl­keen tehdys­tä työstä (ja käyte­tys­tä ajas­ta) tuskin kukaan opet­ta­jalle mitään mak­saa. Tyhjästä on tun­netusti aika vaikea nyhjäistä!! 

    Täl­lä en tarkoi­ta sitä, etteikö tuokin työ ole arvokasta!

  86. Poth1ue1:

    Kum­masti omaan mieleen tulee viimea­joil­ta vain laskelmia, jois­sa vero­tuk­sen, tulon­si­ir­to­jen yms. muu­tok­set sata­vat man­naa pien- ja keski­t­u­lois­t­en syli­in, kun taas jostain 5000–6000 €/k rajan jäl­keen on näkyvis­sä ollut pelkää miinusta.

    Nim. “kenenkään vero­tus ei täl­lä vaa­likaudel­la kiristy”

    Ei nyt kuitenkaan uno­hde­ta, että koko vero­ker­tymän koos­t­u­mus on siir­tynyt *huo­mat­tavasti* tasaveron suun­taan, joka suosii absolu­ut­tis­es­ti eniten hyvin toimeentulevia. 

    ALV-tasavero on raha­pu­las­sa ker­naasti kaivet­tu esi­in pro­gres­si­ivis­ten vero­jen korot­tamisen sijaan, ja sen suh­teelli­nen osu­us val­tion vero­ker­tymästä on kas­vanut huomattavasti. 

    Hyvä­tu­loiset toki muis­tut­ta­vat mielel­lään mak­sa­vansa lei­jo­nanosan pro­gres­si­ivi­sista ansio­tuloveroista, mut­ta ovat varsin hil­jaa siitä, että niil­lä kate­taan enää reilu kym­menys kaik­ista val­tion menoista. Tasa-Alvin osu­us on liki kolminkertainen.

    Pro­gres­si­ivisen ansio­tulovero­ker­tymän supis­tu­misedel­ly­tyk­set on kikkail­tu mah­dol­lisek­si sil­lä, että val­tio on siirtänyt tehtäviä enenevässä määrin kun­tien harteille. Nehän puolestaan kate­taan tasaverol­la nimel­lä kun­nal­lisvero, jota köy­hätkin pää­sevät täysimääräis­es­ti rahoit­ta­maan. Sen suu­ru­us Suomes­sa oli vielä v. 1990 keskimäärin 16,5%, v. 2000 reilua pros­ent­tiyk­sikköä suurem­pi, ja 2015 jo läh­es 19,9%.

  87. Tero Tolo­nen: mitäpä jos Hal­li­tus teet­täisi ensin alku­un muu­ta­mal­la tun­netul­la riip­pumat­toma­l­la tutkimus­laitok­sel­la selvi­tyk­sen siitä miten kansa halu­aisi säästää näistä vaitoehdoista

    No ei. Jos tässä maas­sa on jotain tehty tarpeek­si, niin se on selvityksiä.

  88. anonyy­mi: Miten hem­metis­sä Suo­mi voi aina olla kil­pailukykymit­tausten kär­jessä, jos kil­pailukyky on niin huono?

    No kos­ka kil­pailukykymit­tauk­set mit­taa­vat joitain asioi­ta joiden on arvel­tu kor­reloivan kil­pailukyvyn kanssa, mut­ta ei varsi­naista kil­pailukykyä siten kuin se markki­noil­la ilmenee.

    Tosin Suo­mi ei enää ole kil­pailukykymit­tausten kär­jessä, vaan jos­sain 20. sijan kieppeil­lä, ja suun­ta on ollut alaspäin jo vuosia. Tämä ker­too lähin­nä siitä, miten paljon kän­nykkä-Nokia hilasi Suomea ylöspäin näis­sä mittareissa.

    http://www.hs.fi/talous/a1432702171611

  89. 16 v julkisel­la sek­to­ril­la: Nyt yri­tys­ten kil­pailukykyä pyritään paran­ta­maan alen­ta­mal­la niiden kus­tan­nus­raken­net­ta 1,72 pros­ent­tiyk­sikön verran. 

    Se on muuten ihan hel­vetin paljon siinä rajap­in­nas­sa, mis­sä kaup­paa tehdään.

  90. Raimo K: Mik­si Suomen pitäisi nos­taa palkkaku­lut Sak­san tasolle?

    Jot­ta saataisi­in päte­viä insinööre­jä, suun­nit­telijoi­ta ja myyntimiehiä?

    Hei­dän palkkansa ovat Suomes­sa alhaisem­pia. Teol­lisu­ustyön­tek­i­jän ynnä muiden suorit­ta­van työn tek­i­jöi­den palkat sen sijaan ovat Sak­sas­sa Suomea alempana.

  91. Suomen val­tion vel­ka on alle 60 % BKT:sta.

    Yhdys­val­tain val­tion vel­ka on 107 % BKT:sta.

    Japanin val­tion vel­ka on yli 200 % BKT:sta.

    Mis­sä yllä ole­vista val­tioista panikoidaan val­tion velan vuok­si niin paljon, että ollaan menos­sa yleislakkoon?

    No Suomes­sa tietenkin! Vaik­ka Suo­mi velka­an­tu­isi tätä vauh­tia seu­raa­vat 15 vuot­ta, niin olisimme vas­ta sit­ten Japanin kanssa samoil­la viivoilla.

    Toden­näköisyys, että 15 vuo­den kulues­sa tapah­tuu nousukausi, on taloushis­to­ri­an val­os­sa erit­täin suuri.

    Vaik­ka toisimme maaor­ju­u­den takaisin, ei sil­lä syn­nytet­täisi yhtään uut­ta inno­vaa­tio­ta vien­ti­te­ol­lisu­u­teen. Eikä sil­lä saataisi koti­markki­noi­ta lentoon.

    Sori vaan, mut­ta Suomen BKT:sta puo­let muo­dos­tuu yksi­tyis­es­tä kulu­tuk­ses­ta ja hal­li­tus aikoo tap­paa suo­ma­lais­ten ostovoiman.

    Yhdys­val­lat elää siitä, että yhdys­val­tain asukkaat vingut­ta­vat visaa. Eivät vientiteollisuudesta.

    Oikeis­to­laiset hih­hulit painukoot takaisin 1800-luvulle. AY-liike elää sen­täs jo 1900-luvulla.

  92. Ja hei, onko kukaan hok­san­nut, että yhteiskun­nas­samme vapaa-aika ei ole saman hintaista?

    Vapaa-ajas­ta arvostamme eniten arki-ilto­ja, lauan­tai­ta ja sun­nun­tai­ta. Eri­tyis­es­ti pyhäpäiviä.

    On erit­täin loogista, että palka­nsaa­ja pitää korkeam­paa hin­taa tämän vapaa-ajan menettämisestä.

  93. Tero Tolo­nen: Ainakin aikaisem­mat Suomen hal­li­tuk­set ovat pystyneet kiristämään tulovero­ja, tarkastin juuri että vuon­na 1996 tulovero noin 3200 euron tuloista oli 37,5 ja vuon­na 2009 se oli 29,3 – täl­lä het­kel­lä se on noin 31, eli sitä on nos­tet­tu parisen pros­ent­tiyk­sikköä viiden vuo­den aikana.

    Miten on siis mah­dol­lista, että tulovero­tuk­sen kiristämi­nen ei olisi mah­dol­lista, jos ker­ran Suomes­sa on ollut viimeisen kah­denkymme­nen vuo­den aikana pitkään tuloveroaste, joka vas­taa suur­in­pi­irtein sitä minkä ver­ran tämä hal­li­tuk­sen lin­jaus jo nyt tässä muo­dos­saan leikkaa useil­ta eri ammattiryhmiltä?

    Ensin­näkin poli­it­ti­nen reali­teet­ti: Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa on sovit­tu, että kenenkään tulovero­tus ei nouse. Sol­i­daarisu­usveron laa­jen­t­a­mi­nen rikkoo jo tätä peri­aatet­ta, joskin kyse on sinän­sä pienehköstä asi­as­ta. Laa­jamit­ta­ni­nen tuloveroast­eikon nos­to rikkoisi selvästi hallitusohjelmaa.

    Toisek­si työn verot­ta­mi­nen on jo nyt järkyt­tävän kovaa. Koti­talousvähen­nyk­ses­tä huoli­mat­ta moni asia pitää tehdä rahan tak­sia (huonos­ti tai ainakin ammat­ti­laista huonom­min) itse, vaik­ka kansan­talouden ja ihmis­ten oman hyv­in­voin­nin kannal­ta olisi hyvä että ammat­ti­laiset tek­i­sivät oman työn­sä ja työvoimaa tarvit­se­vat ostaisi­vat sen palveluna.

    Kol­mas ja kaikkein tärkein ikävä fak­ta on, että teho­ton julki­nen talous kaipaa tehostamista, ei lisära­han keräämistä vero­tu­loin­ta. Ei ole mieltä ylläpitää keinotekois­es­ti teho­ton­ta toim­intaa ja siinä sivus­sa heiken­tää yleistä työl­lisyys­ti­lan­net­ta yliko­val­la vero­tuk­sel­la. Samat ongel­mat oli­si­vat uud­estaan edessä taas entistä pahemp­ina ja mitä sit­ten tehtäisi­in? Vero­ja ei voi lop­ut­tomi­in korot­taa eikä lainaakaan aina saa.

  94. Sep­po Korp­poo:
    Eräät yhdis­tyk­set, eli ammat­tiy­hdis­tyk­set aja­vat nyt härskisti pelkästään hyväo­sais­ten palka­nsaa­jien etua.

    Muista ne viis veisaa­vat. Jos muu­ta väit­tävät, valehtelevat.
    ‘snip’

    Olisi­han se aika merkil­listä edun­valvon­taa, jos sel­l­ainen yhdis­tys ajaisi joidenkin muiden kuin jäsenistön­sä etua — kysy vaik­ka EK:lta!
    ‘snip’

    Vrt,Perustuslain 2. Luku Peru­soikeudet / 18 § Oikeus työhön ja elinkeino­va­paus: Jokaisel­la on oikeus lain mukaan han­kkia toimeen­tu­lon­sa val­it­se­mal­laan työl­lä, ammatil­la tai elinkeinolla.
    ‘snip’

    Ja tämäkö on jol­lakin taval­la kiellettyä?
    ‘snip’

    Sep­po Korp­poo, joka ei tykkää vele­htele­vista bluffareista.

    Itses­tään näkyy tykkäävän kovasti.

  95. Pet­ja Y:
    ‘snip’
    Käsit­tääk­seni muutenkin työ­nan­ta­ja saa mak­saa mis­tä halu­aa, niin kauan kun mak­saa myös lain­säätäjiemme (eduskun­nan, virkami­esten ja työ­markki­nali­it­to­jen) määräämistä asioista. 

    Juuri tätähän hal­li­tus halu­aa rajoit­taa — tosin varsin rajoitetusti.

  96. Tero Tolo­nen: Ainakin aikaisem­mat Suomen hal­li­tuk­set ovat pystyneet kiristämään tulovero­ja, tarkastin juuri että vuon­na 1996 tulovero noin 3200 euron tuloista oli 37,5 ja vuon­na 2009 se oli 29,3 – täl­lä het­kel­lä se on noin 31, eli sitä on nos­tet­tu parisen pros­ent­tiyk­sikköä viiden vuo­den aikana. 

    Siis otitko huomioon rahan arvon muu­tok­sen? Viral­lisil­la muun­tok­er­toimil­la nyky­istä 3200 euroa vas­tasi 2900 euroa 2009 ja 13900 markkaa eli 2340 euroa vuon­na 1999.

    Pro­gres­si­ivisi­in val­tion­vero­taulukkoi­hin on mon­esti tehty inflaa­tioko­r­jauk­sia, jot­ka ovat olleet veronalen­nuk­sia vain nimellisesti.

  97. Mikael M.:
    ‘snip’
    Toki osuu hoito­työtä teke­vi­in, mut­ta “Sari Sairaan­hoita­ja” on kokoomuk­sen ilmeisen hyvin onnis­tunut vaal­i­main­os eikä todel­li­nen henkilö.

    Vaik­ka Tehy onkin kaik­ki seikat huomioiden yllät­tävän por­var­illi­nen ammat­tili­it­to, reilu kol­ma­sosa sen val­tu­us­tos­ta on silti vasem­mis­ton hal­lus­sa, ja demarei­den ryh­mä on suurem­pi kuin kokoomuksen.
    ‘snip’

    Kyl­lä hoito- ja hoi­vatyötä tekevät ovat ihan oikei­ta ihmisiä — puoluekan­nas­ta riippumatta.

    Se, että Sari Sairaan­hoita­ja oli vaalien alla Kataisen suo­sios­sa ja Tehyn johta­ja kokoomus­lainen ei estänyt Kataisen hal­li­tus­ta esit­tämästä pakko­työlakia Tehyn työ­tais­telun murtamiseksi.

  98. tpyy­lu­o­ma: en ole ollenkaan vaku­ut­tunut että meil­lä on kilpailukykyongelma. 

    Ulko­maankau­pan taseen lisäk­si on myös sen volyy­mi. Jos tip­pu­va vien­ti kor­jataan tip­pu­val­la tuon­nil­la (eikä sisä­ma­trkki­noil­la tapah­du mitään dra­maat­tista kom­pen­soimaan), niin tase on kun­nos­sa, mut­ta elämme köy­hem­min kuin aikaisem­min pienem­mäl­lä tuotan­nol­la. Näin­hän tässä käytän­nössä on käynyt.

    Suo­mi on kuitenkin pieni maa, joten ulko­maankau­pan on käytän­nössä pakko olla suurem­pi osa talout­ta kuin suurem­mil­la mail­la. Kil­pailukykyiseltä men­estyvälle yri­tyk­selle koti­markki­nat ovat nopeasti aivan liian pienet. Nokian takavu­osien matka­puhe­lim­ien kaltainen kan­sain­vä­li­nen men­estys­ta­ri­na kulut­ta­jatuot­teis­sa on vaikea saavut­taa, mut­ta pelkästään koti­markki­noil­la ilman vien­tiä se olisi jo läh­es talous­te­o­reet­ti­nen mah­dot­to­muus. Jos se ei kel­paa ulko­maille, ei se men­esty edes tääl­lä. Takavu­osikym­me­nien jap­ni­lainen tai Etelä-Kore­alainen pro­tek­tion­isti­nen (ja niiden suurem­pi­en sisä­markki­noiden myös mah­dol­lis­ta­ma) malli ei ole tääl­lä mahdollinen.

    Parem­pi­han se on tehdä koti­markki­noil­la jotakin hyödyl­listä kuin olla työt­tömänä, mut­ta jos vien­nil­lä ei ole volyymia niin sit­ten samme tot­tua ole­maan köy­hempiä. Minus­ta tämä ei ole hyvä asia.

  99. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei velka­an­nu­ta ulko­maille vaan val­tio velka­an­tuu minne velka­an­tuukin. Vai­h­to­tase (ei mak­su­tase) on aika hyvi tasapainossa 

    Tas­apain­os­sa? Vai­h­to­taseen 12 kk:n liuku­va sum­ma on ollut miinuk­sel­la jostain puo­livälistä vuot­ta 2011 asti, nyt se on toki piristynyt mata­lan öljyn hin­nan vuok­si, mut­ta kyl­lähän tuo pitkässä juok­sus­sa rahavir­taa ulos Suomen kansan­taloud­es­ta tarkoit­taa. Vai mitä olen missannut?

    1. Aika vähäi­nen se vai­h­to­taseen vajaus on. Mei­dän huolemme on val­tion talouden ali­jäämä. Kos­ka se on suurem­pi kuin vai­h­to­taseen ali­jäämä, muut osat kansan­taloud­es­ta ovat nettosäästäjiä.

  100. Markku af Heurlin: Ehkä ymmärsin väärin. Smith tun­tuu pitävän sisäistä kysyn­tää talouden kannal­ta ensisi­jaise­na. Vien­nin suosimi­nen suosii vain rikkai­ta kauppiaita

    Siihen aikaan , kuten usein nytkin, kuvitelti­in, että vien­ti on hyvästä, tuon­ti pahasta.
    Kan­so­jen var­al­lisu­u­den oheis­lukemisek­si tai kokon­aan sen sijaan, voi suositel­la P.J. Rourkin kir­jaa Adam Smithin kir­jas­ta. Se on sitä pait­si lyhyem­pi ja paljon hauskem­pi. Mut­ta kan­nes­sa ei ole sen suurem­pia tai ystäväl­lisem­piä kirjaimia.
    Hyviä teok­sia molemmat.

  101. Ris­to: Siis otitko huomioon rahan arvon muu­tok­sen? Viral­lisil­la muun­tok­er­toimil­la nyky­istä 3200 euroa vas­tasi 2900 euroa 2009 ja 13900 markkaa eli 2340 euroa vuon­na 1999. 

    En laskenut itse, vaan käytin lähdet­tä — tuos­sa läh­teessä siis väitetään että palkan lasken­nas­sa Ansio­ta­soin­deksin arvioitu muu­tos +1,1% vuon­na 2015 (VM Taloudelli­nen kat­saus 17.6.2015). En nyt jak­sa kaivaa tarkem­pia tieto­ja, mut­ta jos joku viit­sii tehdä laskelmia niin tässä ne ovat:

    http://www.veronmaksajat.fi/luvut/laskelmat/palkansaajan-tuloveroprosentin-kehitys/

  102. Lau­ri Ojala:
    Kol­mas ja kaikkein tärkein ikävä fak­ta on, että teho­ton julki­nen talous kaipaa tehostamista, ei lisära­han keräämistä verotulointa.

    Voi olla, että vero­jen nos­tamiseen liit­tyy sekin viisaus, että koko kansakun­taa ikäänkuin herää todel­lisu­u­teen ja tätä tehostamista oikeasti ale­taan tehdä, kos­ka se kos­keekin kaikkia, ei vain lap­siper­heitä, opiske­li­joi­ta tai van­huk­sia, vaan myös niitä, joil­la on todel­lista poli­it­tista vaiku­tus­val­taa tehdä muu­tok­sia ja vaikut­taa siihen, että vero­jen määrää voitaisi­in joskus laskea.

  103. Hel­lureirai:
    Suomen val­tion vel­ka on alle 60 % BKT:sta.

    Yhdys­val­tain val­tion vel­ka on 107 % BKT:sta.

    Japanin val­tion vel­ka on yli 200 % BKT:sta.

    Mis­sä yllä ole­vista val­tioista panikoidaan val­tion velan vuok­si niin paljon, että ollaan menos­sa yleislakkoon?

    Kiina (ja mon­et muut Aasian maat) osta­vat pää märkänä USAn val­tion­velka­kir­joa pitääk­seen val­u­ut­takurssit itselleen edullisi­na ja USAn kulu­tuk­sen vedos­sa. Japani taas on lainan­nut pääasi­as­sa japani­lais­ten säästötileil­lä pitämät eläkesäästöt.

    …ja Suomel­la oli käytet­tävis­sä näistä mitkä kikat?

  104. Raimo K: Juuri tätähän hal­li­tus halu­aa rajoit­taa – tosin varsin rajoitetusti.

    Ykkösaa­mus­sa esi­in­tynei­den yrit­täjien tulkin­nan mukaan Sip­ilän pakot­ta­va lain­säädän­tö kos­kee vain liit­to­jen tekemiä työe­htosopimuk­sia. Yri­tys ja sen työn­tek­i­jät voivat sit­ten paikallis­es­ti sopia parem­mista ehdoista.

    Jos tulk­in­ta on oikea, koko per­jan­tain hula­baloo jär­jestetään vain liit­to­jen yksin­val­lan tueksi.

  105. Kim­mo: Mihin perus­tuu, että lail­la ei voisi puut­tua lomara­hoi­hin tai pekkasi­in, jos nyt kuitenkin kat­so­taan, että loman enim­mäis­määrää voidaan sanel­la lailla?

    Vuosilo­ma­lais­sa ei puhuta lomara­hoista eikä pekka­sista. Ne on määritel­ty erinäi­sis­sä työehtosopimuksissa.

    Vuosilo­ma­lais­sa on määritel­ty vuosilo­man ker­tymistapa. Siihen hal­li­tus ja eduskun­ta voivat puuttua.

  106. Eero: Tas­apain­os­sa? Vai­h­to­taseen 12 kk:n liuku­va sum­ma on ollut miinuk­sel­la jostain puo­livälistä vuot­ta 2011 asti, nyt se on toki piristynyt mata­lan öljyn hin­nan vuok­si, mut­ta kyl­lähän tuo pitkässä juok­sus­sa rahavir­taa ulos Suomen kansan­taloud­es­ta tarkoit­taa. Vai mitä olen missannut?

    Pitkässä juok­sus­sa rahavir­ran kuu­luu ollakin negati­ivi­nen, nyt kun koti­maista rahoi­tus­var­al­lisu­ut­ta, siis eläke­varo­ja, net­tomääräis­es­ti likvi­doidaan. Vai­h­to­tase oli ennen 2011 vieläkin voimakkaam­min yli­jäämäi­nen, eikä tässä merkan­tilis­te­ja olla oltu pari­in­sa­taan vuoteen.

    Sak­salainen malli voi olla, että tehdään töitä muiden eteen. Taita­va teol­lisu­us myy tuot­tei­ta ulko­maille velak­si, ja tois­taitoiset Lan­des­bankit tuo­vat tilalle arvopa­peri­s­tet­tu­ja sub­prime asun­to­lain­o­ja, välimeren­maid­en val­tion­lain­o­ja ja maag­isia papu­ja. Voin ker­toa, ettei ole voit­ta­jas­trate­gia, ellei eri­tyis­es­ti pidä työn tekemisestä.

  107. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika vähäi­nen se vai­h­to­taseen vajaus on. Mei­dän huolemme on val­tion talouden ali­jäämä. Kos­ka se on suurem­pi kuin vai­h­to­taseen ali­jäämä, muut osat kansan­taloud­es­ta ovat nettosäästäjiä. 

    Olet toki oike­as­sa siinä, että julki­nen sek­tori velka­an­tuu yksi­tyiselle enem­män kuin koko kansan­talous ulko­maan sek­to­rille. Mut­ta kuitenkin se vai­h­to­tasekin on esim. viimeisen 12 kk:n aikana ollut vielä 1,5 mil­jar­dia pakkasel­la (ja edelleen, öljyn hin­nan noustes­sa tuo vaje kas­vaa). Jos tuo sum­ma saataisi­in ulko­mail­ta nap­at­tua — eli siis käytän­nössä saataisi­in jatku­va ali­jäämä pidem­mälle aikavälille +/- nol­laan, kun ei tässä sen­tään mitään merkan­tilis­te­ja tarvii olla, sen sum­man voi verot­taa peri­aat­teessa (mii­nus dynaamiset vaiku­tuk­set) vaik­ka kokon­aan val­ti­olle ja sitä kaut­ta kuroa kestävyys­va­jet­ta pienem­min hyv­in­voin­ti­tap­pi­oin kuin 1,5 mil­jardin leikkauksin julkiseen sektoriin.

    Lyhyesti siis: en vähät­telisi noiden vien­tik­il­pailukyvyn paran­tamis­toimen­pitei­den merk­i­tys­tä, vaik­ka ne ovatkin vain pieni osa talouden tervehdyttämistä.

    1. Vien­ti on saata­va vetämään, jot­ta val­tio voisi vähen­tää velka­an­tu­mis­taab. Jos se nyt kiristää vero­ja tai vähen­tää omaa rahankäyt­töään, Suo­mi joutuu entistä syvem­mälle lamaan, kos­ka kokon­aiskysyn­tä nojaa niin vah­vasti kulu­tuskysyn­tään. Vai­h­to­taseen yli­jäämä on kuitenkin pääsään­töis­es­ti huono merk­ki. Se osoit­taa, että koti­maas­sa syn­tyvälle pääo­ma­lle löy­dy kan­nat­tavia investoin­tiko­htei­ta vaan rahat lainataan tai investoideen ulko­maille. Jos Suomeen tulisi mas­si­ivi­nen inve3stointiaalto, kään­ty­isi vai­h­to­tase myös negati­ivisek­si, mut­ta se olisi silti hyvä asia. (Vai­h­to­tase = julkisen­taloun, yri­tys­telouden ja koti­talouk­sien rahoi­tu­syli­jäämän summa)

  108. Kim­mo: Mitäpä Osmo ajat­telet tilas­toekspert­tinä tästä kuviosta:

    http://tilastokeskus.fi/til/vermak/2014/vermak_2014_2015-07–09_kuv_002_fi.html

    Löy­tyykö eläke­pom­mista sit­tenkin se todel­li­nen julkisen talouden upot­ta­ja liikali­havak­si päässeek­si väite­tyn virkakoneis­ton sijaan?

    Eläkepuoles­ta jotain ymmärtävänä voin lohdut­taa, että tule­va vuo­den 2017 eläkeu­ud­is­tus ja jo aiem­pi vuo­den 2005 eläkeu­ud­is­tus ovat hillinneet eläke­menon kasvua reip­paasti. Itse asi­as­sa yksi­tyisen puolen eläke­mak­su­ta­son pitäisi ennuste­laskelmien mukaan pysyä nyky­ta­sol­laan seu­raavien 40 vuo­den ajan, eli siis reilusti pidem­mälle kuin kan­nat­taa oikeasti edes yrit­tää ennustaa.

    Julkisel­la puolel­la eläke­mak­su­jen taso on mon­imutkaisem­pi kysymys, sil­lä siel­lä mak­supo­h­ja on yksi­ty­istämis­ten myötä supis­tunut olen­nais­es­ti. Julkiselle puolelle tule­vat kuitenkin voimaan käytän­nössä samat muu­tok­set kuin yksi­tyiselle puolelle, eli meno­ta­son pitäisi pysyä hallinnassa.

    Kiin­nos­tuneille löy­tyy hel­posti run­saasti lisä­ma­te­ri­aalia esimerkik­si Eläke­tur­vakeskuk­sen julkaisuista.

  109. Kim­mo:
    Pro­gres­si­ivisen ansio­tulovero­ker­tymän supis­tu­misedel­ly­tyk­set on kikkail­tu mah­dol­lisek­si sil­lä, että val­tio on siirtänyt tehtäviä enenevässä määrin kun­tien harteille. Nehän puolestaan kate­taan tasaverol­la nimel­lä kun­nal­lisvero, jota köy­hätkin pää­sevät täysimääräis­es­ti rahoit­ta­maan. Sen suu­ru­us Suomes­sa oli vielä v. 1990 keskimäärin 16,5%, v. 2000 reilua pros­ent­tiyk­sikköä suurem­pi, ja 2015 jo läh­es 19,9%.

    Taak­sepäin kat­soen ei voi kuin ihme­tel­lä, että hal­li­tuk­siemme kokoon­panos­ta riip­pumat­ta yrit­täjille ja yri­tys­ten omis­ta­jille on kyl­vetty vero­helpo­tuk­sia, val­tion­talouden val­tavas­ta ali­jäämästä riip­pumat­ta. Kela-mak­sun pois­to, nyt tehtävä sotu­mak­sun leikkaus, yhteisövero­tuk­sen raju keven­nys, suurten omis­ta­jien pörssiosinko­jen verova­paus jne.

    Eriskum­mallista on se, että Vasem­mis­to, Demar­it ja Vihreät oli­vat tekemässä mm. yhteisöverokan­nan alen­nus­ta hal­li­tuk­ses­sa, tietäen että tämä johtaa tulo­ero­jen kasvu­un ja palka­nsaa­jien etu­jen leikkauksiin.

    Mil­lä ihmeen puris­tu­sot­teel­la EK:n lob­bar­it ja pankkipi­ir­it ovat nämä päätök­set loban­neet? Kysymys on usei­den mil­jar­di­en vuosit­tai­sista siir­roista. Onko vaku­u­tusy­htiöi­den tai edun­valvo­jien huip­pu­palkat­tu­ja virko­ja luvat­tu muillekin kuin Vasem­mis­toli­iton puheenjohtajille?

  110. Mitä veronkiristys sit­ten aiheut­taa? Toki, se voi aiheut­taa sen että ihmis­ten käytet­tävis­sä ole­va rahan­määrä piene­nee, eikä muu­ta tapahdu.

    Mut­ta toisaal­ta, jos rahaa on vähän, niin täl­löin yleen­sä ihmi­nen pyrkii löytämään tapo­ja tien­ata rahaa enem­män — voi olla että tehdäänkin enem­män ylitöitä jot­ta pystyt­täisi­in mak­samaan ne velat pois ja voi olla että tämä sit­ten aikaansaa sen tuot­tavu­u­den paran­tu­misen mitä haetaan — ihmis­ten on pakko tehdä enem­män töitä, ei sik­si että joku sanoisi että työe­htosopimuk­sen mukaan teet nyt viikos­sa 40 min­u­ut­tia enem­män töitä, vaan ihmiset akti­ivis­es­ti otta­vat vas­taan ylitöitä ja tekevät asioi­ta, joista mak­se­taan jotain lisää.

    Näistä on aika paha sanoa, mut­ta itseäni alkoi vähän epäi­lyt­tämään, että mitä jos onkin niin että veronalen­nuk­set vain tekevät ihmi­sistä laiskem­pia — jos riit­tävän elin­ta­son saa tekemät­tä mitään ylimääräistä, kan­nus­taako se sit­ten muut­ta­maan mitään? Eli jos val­tio vain lainaa lisää rahaa ja lap­paa sitä ihmisille siinä pelos­sa, että nämä lopet­ta­vat kulut­tamisen, aikaansaako se jotain todel­lista muutosta?

  111. “IMF julka­isi tiis­taina lop­pu­lausun­ton­sa Suomen taloudesta…

    IMF toteaa, että hal­li­tuk­sen kil­pailukyky­toimet, muun muas­sa yli­työko­r­vausten madal­t­a­mi­nen ja vapaapäivien vähen­tämi­nen, aut­ta­vat osaltaan paran­ta­maan kil­pailukykyä, mut­ta “eivät poista tarvet­ta kat­tavampi­in työmarkkinauudistuksiin”.

    IMF:n Suomes­sa vierail­lut val­tu­uskun­ta arvostelee Suomen työe­htosopimus­neu­vot­telu­jär­jestelmää, joka rajoit­taa yri­tys­ten kykyä sopeut­taa palkko­ja yri­tysko­htaisen tuot­tavu­uske­hi­tyk­sen mukaisesti.

    Tämä vähen­tää kan­nus­timia palkata työvoimaa parem­man tuot­tavu­u­den toim­intaan ja vaikeut­taa tarvit­tavaa sopeu­tus­ta. Se myös johtaa suh­teel­lisen suureen min­imi­palkkaan, joka vähen­tää mata­la­palkkaisen työvoiman kysyn­tää ja lisää rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä”, rapor­tis­sa todetaan.”

    Näin­hän tässä on Suomelle käynyt, kun kolmikan­nas­ta on sul­jet­tu ulos se kansan suuri enem­mistö, jot­ka kolmikan­ta-mafi­an toimista eniten kärsii!

    Muuten: Ter­veiset täältä aurinkois­es­ta Pietarista, jos­sa olen taas hake­mas­sa kova-riskisiä kaup­po­ja, joil­la osaltani sit­ten taas finan­sioin ylisu­ur­ta julk­ista sektoriamme!

    Tarkoituk­seni on finan­sioi­da myös per­jan­taina, toisin kuin eräät muut.

    Jatkan finan­sioin­tia myös lauan­taina ja sun­nun­taina. Ilman yli­työko­r­vauk­sia, tietenkin.

    Ehdotankin nyt, että kaik­ki isän­maanys­tävät ilmestyvät kadul­la mel­lakoin­nin sijaan vaikka­pa tänne talous­tais­telun etur­in­ta­malle, osal­lis­tu­maan tähän riski-finansiointiin.

    Ai niin, eihän se näin menekään!

    Kotir­in­ta­man kaduil­la hilluroin­nin tarkoi­tushan onkin jatkaa tuh­laus­ta, otta­mal­la rahat esim. etur­in­ta­matais­teli­ja-Sepon pussista.

    Täy­tyy tässä var­maan lähteä otta­maan pieni votkapaukku…

    Sep­po Korp­poo, isän­maalli­nen julkisen sek­torin ris­ki-finan­sioi­ja, joka on sul­jet­tu ulos kolmikannasta.

  112. http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article8307418.ece/ALTERNATES/w960/15_9_ONS_Varallisuuden_koostumus.png

    69 pros­ent­tia suo­ma­lais­ten var­al­lisu­ud­es­ta on sidot­tu asuntokuplaan.

    Suo­ma­laiset eivät voi liikkua, kos­ka omis­tusasun­to estää sen.

    7/10 suo­ma­lais­ten var­al­lisu­ud­es­ta rapis­tuu pikkuhil­jaa olemattomiin.

    Ei Suomes­sa ole ostovoimaa, kun suo­ma­laiset käyt­tävät rahansa asumiseen.

    Tähän totaalisen absur­di­in tilanteeseen päädyt­ti­in asun­to­lainan korko­jen verovähen­nyk­sen avulla.

    ###

    Suomen talous lähtisi välit­tömästi nousu­un, jos suo­ma­lais­ten ostovoima palautet­taisi­in oikealle tasolleen.

    Verot alas, verotuet pois (ml maat­aloustuet), ja pääo­mavero­pros­ent­ti 40 prosenttiin.

    ###

  113. Suomes­sa var­al­lisu­us on kasaan­tunut asun­toi­hin ja var­al­lisu­u­den kasaan­tu­mi­nen hidas­taa talout­ta. Se piti vielä mainita.

  114. Tapio: Ykkösaa­mus­sa esi­in­tynei­den yrit­täjien tulkin­nan mukaan Sip­ilän pakot­ta­va lain­säädän­tö kos­kee vain liit­to­jen tekemiä työe­htosopimuk­sia. Yri­tys ja sen työn­tek­i­jät voivat sit­ten paikallis­es­ti sopia parem­mista ehdoista.
    ‘snip’

    Jos asia olisi näin, ei siinä olisi mitään pakot­tavaa — ja pakot­tavaa lain­säädän­töä olisi tulossa.

  115. pjt: Jot­ta saataisi­in päte­viä insinööre­jä, suun­nit­telijoi­ta ja myyntimiehiä?

    Hei­dän palkkansa ovat Suomes­sa alhaisem­pia. Teol­lisu­ustyön­tek­i­jän ynnä muiden suorit­ta­van työn tek­i­jöi­den palkat sen sijaan ovat Sak­sas­sa Suomea alempana. 

    Sak­sal­la menee hyvin, Suomel­la ei. Pitäisi siis kokeil­la samaa ja ottaa mallia Saksasta. 

    Ammat­tili­itot sahaa­vat oksia, joil­la kaik­ki istumme. Täl­lä menol­la suis­te­taan Suo­mi suo­hon, mut­ta har­vene­va joukko ay-jätk­iä sen kun vain porskut­taa, vielä jonkin aikaa, vaan ei enää pitkään.

  116. Tapio: Ykkösaa­mus­sa esi­in­tynei­den yrit­täjien tulkin­nan mukaan Sip­ilän pakot­ta­va lain­säädän­tö kos­kee vain liit­to­jen tekemiä työe­htosopimuk­sia. Yri­tys ja sen työn­tek­i­jät voivat sit­ten paikallis­es­ti sopia parem­mista ehdoista.

    Jos tulk­in­ta on oikea, koko per­jan­tain hula­baloo jär­jestetään vain liit­to­jen yksin­val­lan tueksi.

    Tulk­in­ta on osit­tain oikea, mut­ta kas kum­maa: Teknolo­gia­te­ol­lisu­us varoit­taa nyt jäsenyri­tyk­siään tekemästä paikallisia sopimuk­sia vaik­ka fir­mal­la menisi hyvin nyky­isil­läkin — tai jopa parem­mil­la — työe­hdoil­la. Eli paikalli­nen sopimi­nen tarkoit­taa työ­nan­ta­jaleiris­sä aina heiken­nyk­siä työe­htoi­hin, ja tässä oikeas­t­aan on koko ongel­man ydin: paikalli­nen sopimi­nen tarkoit­taa käytän­nössä sanelua ja sen vuok­si yleis­si­tovu­ud­es­ta ei halu­ta luop­ua. EK voi siis etsiä syyl­listä jäykki­in työ­markki­noi­hin omista joukois­taan. (kaik­ki tämä on tietysti melko turhaa speku­loin­tia, Per­su­jen hajotes­sa kaatuu myös hallitus)

  117. Lain­aus YLE:n uuti­sista tältä päivältä:

    “-– Tämä ei ole totaa­li­nen pakko­la­ki. Laki rajoit­taisi vain työ­markki­na­jär­jestö­jen keskinäistä sopimista. Työ­paikkata­sol­la voidaan edelleen sopia työn­tek­i­jälle edullisem­mat ehdot, työoikeu­den pro­fes­sori Sep­po Kosk­i­nen Turun yliopis­tos­ta sanoo.”

    Tämähän tarkoit­taisi, että pakko­lait toteutues­saan lisäi­sivät merkit­tävästi paikallista sopimista. 

    Mie­lenki­in­toista nähdä, miten peli etenee.

  118. “http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_ovat_koyhaa_sakkia/8306728”

    Suo­mi uppoaa yhtä jalkaa kaupungis­tu­misen eli kalli­in asumisen kanssa. Asumiseen on pakko lait­taa kaik­ki eurot plus yksi euroa kos­ka vierus­toverikin lait­taa. Pari sukupolvea men­nee väk­isin ennenkuin pääsemme naut­ti­maan esim. metropolin tuo­to­s­ta ettei tule pelkkää syömävelkaa. Nyt pitää vain kärvis­tel­lä. Voi tietysti tehdä yhteiskun­ta­sopimuk­senkaltaisia näperte­ly­toimia. Mut­ta ei niil­lä ole vaiku­tus­ta isoon kuvaan.

    Koti­markki­noiden yksi­tyisen kysyn­nän tule­vaisu­u­denku­va on ankeaakin ankeampi.

    Dis­claimer. Tyy­dyn totea­maan tilanteen kos­ka jokainen tekee (asuu, ei yksilöitä voi syyt­tää) kuin­ka huvit­taa ja ratkaisua ei ole. Olen tietysti kuu­lol­la jos joku pystyy selit­tämään mik­si juuri suo­ma­laiset köy­htyvät yhtä jalkaa kaupungis­tu­misen kanssa kun muual­la vaurastutaan?

  119. Julkisen talouden ongel­ma on se, että rahoi­tus perus­tuu isol­ta osin vero­tuk­seen jon­ka malli kehitet­ti­in teol­lis­tu­misen ajan tulon­jaon mukaisesti. 

    Urban­isaa­tio, glob­al­isaa­tio ja robo­t­i­saa­tio muut­ta­vat tulon­jakoa pääo­man tuot­toosu­u­den kas­vaes­sa suh­teessa BKT:hen ja vas­taavasti palkka­sum­mien pienen­tyessä suh­teessa BKT:hen. ALV toki aut­taa, mut­ta ei pysty täysin vas­taa­maan tähän muu­tok­seen, sil­lä arvon­lisävero ei vero­ta kaikkien pääo­ma­la­jien tuot­ta­maa arvoa.

    Lik­vi­di­en pääomien verot­ta­mi­nen on osoit­taunut vaikeak­si, sil­lä raha liikkuu liukkaasti sinne mis­sä vero­tus on sille suo­tu­isaa ja pääo­man siirte­lyn rajoituk­set globaalis­sa maail­man­taloudessa tun­tu­vat vierail­ta keinoil­ta ehkäistä kehi­tys­tä. Lop­pu­vi­imek­si pääo­man siir­tymi­nen sinne mis­sä se tuot­taa parhait­en on kuitenkin koko pal­lon ja sen kaikkien asukkaiden etu.

    Työn vero­tus­takaan ei voi kiristää lop­ut­tomasti ja kun ihmistyön osu­us arvoketjus­ta vähe­nee, putoaa palkkoi­hin kohdis­tu­vien vero­jen kokon­ais­tuot­to väkisinkin.

    Olin aikaisem­min sitä mieltä, että palkko­ja pitäisi voi­da vähen­tää ALV:n vero­tuk­ses­sa, mut­ta ymmärsin sit­tem­min, että palk­ka on osa työn tuot­ta­maa arvon­lisää ja täten ALV pitää ottaa myös palkoista.

    Urban­isaa­tio on lisän­nyt kuitenkin yhden pääo­ma­la­jin tuot­to­ja merkit­tävästi: Maan tuot­to-odotus kasvukeskuk­sis­sa on kas­vanut mas­si­ivis­es­ti. Tärkeim­mät hyökkäyk­set Piket­tyn esi­tyk­siä vas­taan kohdis­tu­vatkin juuri siihen, että Piket­ty ei erotel­lut muun pääo­man ja maan tuot­to­ja / arvon­nousua toisistaan.

    Ajatuk­seni on vielä kesken­eräi­nen, mut­ta tämän­hetki­nen johtopäätök­seni on se, että niin kauan kuin vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä ei saa­da siir­ret­tyä ainakin jos­sain määrin maan ja luon­non­va­ro­jen vero­tuk­seen, ei ainakaan nykyisenkaltaista elin­ta­so­ero­jen tasausjär­jestelmää pystytä rahoittamaan.

    Taino, yksi vai­h­toe­hto on tietysti rahoit­taa julk­isia talouk­sia keskus­pankista. Se nähdäk­seni vaan tup­paa entis­es­tään kas­vat­ta­maan kiin­teistö­jen arvoa ja tuottoja.

    Toinen ongel­ma kiin­teistö­jen ja maan vero­tuk­ses­sa on se, että ne ovat nyky­isin merkit­tävä väline rahan luomiseen. Nou­se­vat kiin­teistö­jen arvot lisäävät asun­to­lain­auk­sen tase-arvoa ja täten paisut­ta­vat kier­rossa ole­van rahan määrää. Jos kiin­teistövero­ja ale­taan nos­taa sys­tem­at­tis­es­ti, niiden arvon­nousu lakkaa tai arvot lähtevät jopa laskusu­un­taan, joka hyy­dyt­tää lain­aus­ta ja täten rahan luomista. Tähän tarvit­taisi­in var­maankin jotain keskuspankkitoimia…

  120. Määritelmäl­lis­es­ti lamas­sa pitää erot­taa rakenne- eli tar­jon­takom­po­nent­ti ja suh­danne- eli kysyn­täpuoli. Siltä osin kuin nyt on kyse rak­en­teel­lis­es­ta sopeu­tu­mis­es­ta eli tuotannon
    häviämis­es­tä ulko­maille, mikään elvy­tys maail­mas­sa ei tuo uusia työ­paikko­ja, vaan lisää ain­oas­taan ja suo­raan val­tion velkaa. Meno­ja pitää sopeut­taa pysyvästi alem­malle tulota­solle. Ja suur­in­pi­irtein viimeiset kuusi vuot­ta ei ole tehty muu­ta kuin elvytetty.

  121. Niin ja julkisen velan kasvun lisäk­si elvy­tys myös val­uu tuontiin

  122. Pienessä avotaloudessa vien­tisek­torin men­estys määrää (muiden talouden lohko­jen palka­n­mak­su­varan, velkaa voidaan toki tilapäis­es­ti ottaa mut­ta lop­pu­peleis­sä ei ole ilmaisia lounaita.

  123. Sun­nun­taityö on toki ylikom­pen­soitua mut­ta lauan­tai- ja yötyö taas vah­vasti alikom­pen­soitua. Pyhätöi­den osalta jätet­täköön suurim­mat juh­lapy­hät, eri­toten Joulu, em. rajauk­sen ulkopuolelle.
    Väit­teeni perus­tan niinkin hataraan mutu­un kuin 10 vuo­den vuorotyö-urani aikana tekemi­i­ni vuoron­va­i­h­toi­hin ja niiden yri­tyk­si­in. Toisin sanoen kysyn­nän ja tar­jon­nan laki­in sen yksinker­taisim­mas­sa muo­dos­sa. Yövuoroa on siis vaikea vai­h­taa toiseen vuoroon (pl. toiseen yövuoroon), lauan­tai­ta ja Joulua läh­es mahdotonta.

    Yksinker­tais­tet­tuna: yövuoroon lievä koro­tus ja koko viikon­lopuk­si yhtäläi­nen kor­vaus jon­ka oikea taso on jos­sain nykyisen pyhä- ja lauan­tail­isän välil­lä. Nykyi­nen pyhälisä jätet­täköön erik­seen nime­ty­ille pyhille ennalleen.

    Ja jos säästö­tarve tulee kestävyys­va­jeesta niin jätetään vuorotyöläiset kokon­aan talkoiden ulkop­uolelle: me aloita­mme työelämässä keskiver­toa aiem­min ja myös kuolemme eläket­tä naut­ti­mas­ta mui­ta aiemmin.

  124. Sepi: Toinen ongel­ma kiin­teistö­jen ja maan vero­tuk­ses­sa on se, että ne ovat nyky­isin merkit­tävä väline rahan luomiseen. Nou­se­vat kiin­teistö­jen arvot lisäävät asun­to­lain­auk­sen tase-arvoa ja täten paisut­ta­vat kier­rossa ole­van rahan määrää. Jos kiin­teistövero­ja ale­taan nos­taa sys­tem­at­tis­es­ti, niiden arvon­nousu lakkaa tai arvot lähtevät jopa laskusu­un­taan, joka hyy­dyt­tää lain­aus­ta ja täten rahan luomista. Tähän tarvit­taisi­in var­maankin jotain keskuspankkitoimia…

    Siinä määrin kuin kiin­teistö­jen arvon­nousu on pelkkää ilmaa, ei tasear­von kasvus­sa ole oikeas­t­aan mitään posi­ti­ivista. Päin­vas­toin, jos kiin­teistöverol­la saataisi­in kiin­teistöku­plas­ta imet­tyä ilmat pihalle, voitaisi­in sama raha saa­da kohdis­tet­tua oikeasti tuot­tavi­in sijoituk­si­in alen­ta­mal­la vas­taavasti mui­ta vero­ja. Ei sil­lä ole rahan kokon­ais­määrän suh­teen mitään väliä, onko tasear­vo asuinki­in­teistöis­sä vai imma­te­ri­aalioikeuk­sis­sa. Pait­si että imma­te­ri­aalioikeudet tuot­ta­vat toden­näköisem­min todel­lista uut­ta hyvää kuin kuplahin­tainen omistusasunto.

    Suo­ma­lainen omis­tusasun­tovim­ma ja asun­to­jen äärim­mäisen korkea osu­us kansal­lis­var­al­lisu­ud­es­ta on yksi isoim­mista rak­en­teel­lista ongelmista mitä meil­lä on.

  125. Fidel: Eli paikalli­nen sopimi­nen tarkoit­taa työ­nan­ta­jaleiris­sä aina heiken­nyk­siä työe­htoi­hin, ja tässä oikeas­t­aan on koko ongel­man ydin: paikalli­nen sopimi­nen tarkoit­taa käytän­nössä sanelua ja sen vuok­si yleis­si­tovu­ud­es­ta ei halu­ta luopua.

    Ei EK voi juridis­es­ti sanel­la paikallisen sopimisen kuvioi­ta. Se voi korkein­taan erot­taa EK:n lin­jas­ta poikkea­van yri­tyk­sen EK:n jäsenyy­destä ja sen (kovin rajal­li­sista) palveluista.

    Teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den parah­dus toi selkeästi esi­in EK:n ja AY-jär­jestö­jen viha-rakkaus-suh­teen. Suurin molem­min­puo­li­nen pelko on asioiden hallinnan katoami­nen. Olisi kauheaa, jos jopa PK-yri­tyk­set pää­si­sivät tekemään omas­ta mielestään järke­viä työsopimuksia.

    Veikkaan­pa, että nämä mei­dän nor­summe löytävät toisen­sa ja esit­tävät Sip­ilälle jotain rakentavaa.

    PS: Ymmärtääk­seni paikalli­nen sopimi­nen nopeut­taisi, mut­ta myös pehmen­täisi luo­vaa tuhoa.

    Nythän perus­ta­son palkat ja työe­hdot aset­tuvat niin, että niil­lä tuskin Helsingis­sä pär­jää, mut­ta ne ovat liian kalli­it syr­jem­mäl­lä, vaik­ka siel­lä heikom­mil­lakin ehdoil­la tulisi aivan kohtu­ullis­es­ti toimeen.

  126. Tapio:
    Lain­aus YLE:n uuti­sista tältä päivältä:

    “-– Tämä ei ole totaa­li­nen pakko­la­ki. Laki rajoit­taisi vain työ­markki­na­jär­jestö­jen keskinäistä sopimista. Työ­paikkata­sol­la voidaan edelleen sopia työn­tek­i­jälle edullisem­mat ehdot, työoikeu­den pro­fes­sori Sep­po Kosk­i­nen Turun yliopis­tos­ta sanoo.”

    Tämähän tarkoit­taisi, että pakko­lait toteutues­saan lisäi­sivät merkit­tävästi paikallista sopimista. 

    Mie­lenki­in­toista nähdä, miten peli etenee.

    Tuo tarkoit­taisi merkit­tävää työe­htosopimusten yleis­si­tovu­u­den murtamista:
    https://jounimartikainen.wordpress.com/2015/09/15/bye-bye-yleissitovuus/

  127. Kim­mo: Ei nyt kuitenkaan uno­hde­ta, että koko vero­ker­tymän koos­t­u­mus on siir­tynyt *huo­mat­tavasti* tasaveron suun­taan, joka suosii absolu­ut­tis­es­ti eniten hyvin toimeentulevia. 

    ALV-tasavero on raha­pu­las­sa ker­naasti kaivet­tu esi­in pro­gres­si­ivis­ten vero­jen korot­tamisen sijaan, ja sen suh­teelli­nen osu­us val­tion vero­ker­tymästä on kas­vanut huomattavasti. 

    Hyvä­tu­loiset toki muis­tut­ta­vat mielel­lään mak­sa­vansa lei­jo­nanosan pro­gres­si­ivi­sista ansio­tuloveroista, mut­ta ovat varsin hil­jaa siitä, että niil­lä kate­taan enää reilu kym­menys kaik­ista val­tion menoista. Tasa-Alvin osu­us on liki kolminkertainen.

    Pro­gres­si­ivisen ansio­tulovero­ker­tymän supis­tu­misedel­ly­tyk­set on kikkail­tu mah­dol­lisek­si sil­lä, että val­tio on siirtänyt tehtäviä enenevässä määrin kun­tien harteille. Nehän puolestaan kate­taan tasaverol­la nimel­lä kun­nal­lisvero, jota köy­hätkin pää­sevät täysimääräis­es­ti rahoit­ta­maan. Sen suu­ru­us Suomes­sa oli vielä v. 1990 keskimäärin 16,5%, v. 2000 reilua pros­ent­tiyk­sikköä suurem­pi, ja 2015 jo läh­es 19,9%.

    Kun­nal­isvero ei ole tasavero. Todel­lisu­udessa kun­nal­lisverois­sa on voimakas pro­gres­sio pienis­sä ja keskisu­uris­sa tuloissa.

    ALVn vero las­ke­taan kulu­tuk­sen mukaan, toden­näköis­es­ti suurem­pit­u­loiset osta­vat enem­män tavaraa ja palvelui­ta. Nämä kohdis­tu­vat toden­näköis­es­ti myös isom­man ALV-pros­entin kohdalle. Otta­mat­ta kan­taa siihen, mitä muu­ta ostamis­es­ta jää käteen, jää siitä verot­ta­jalle hyvin toden­näköis­es­ti isom­pi tuloisil­ta isom­mat verot. Tässä en puu­tu siis muuhun kuin vero­ker­tymään. Eikö sil­loin isom­pi tulois­t­en mak­samat isom­mat verot tarkoi­ta pro­gres­si­ivista verotusta?

  128. Tapio: «

    Työ­paikkako­htainln sopimus on kollek­ti­ivi­nen työe­htosopimus siinä kuin use­am­paa yri­tys­tä koskeva 

    Eneen oli paljonkin yri­tysko­htaisia työe­htosopimuk­sia ja ne oli­vat työe­htosopimuk­sia siinä kuin muutkin.

    Jostain syys­tä yri­tyk­set ovat luop­uneet yri­tysko­htai­sista sopimuk­sista eli luop­uneet paikallis­es­ta sopimisesta

    Eli tässä val­os­sa pidem­mistä lomista voisi sopia vain henkilöko­htai­sis­sa työsopimuksissa

    Eli työ­nan­ta­ja jakaisi työn­tek­i­jöitä vuo­hi­in ja lampaisiin

    1. Ilmailu­alan unioni taas vaatii yri­tysko­htaisia sopimuk­sia ja työ­nan­ta­ja, Finnair halu­aisi val­takun­nal­lista sopimusta.

  129. Tero Tolo­nen: Ainakin aikaisem­mat Suomen hal­li­tuk­set ovat pystyneet kiristämään tuloveroja 

    Tulovero­ja ei nos­tet­tu edes 1990-luvun lamas­sa. 1996 vero­pros­ent­ti näyt­tää koval­ta kos­ka lama-ajas­ta ja ennä­tystyöt­tömyy­destä huoli­mat­ta brut­topalkko­ja oli ollut mah­do­ton laskea. Sil­loin tupos­sa päädyt­ti­in ratkaisu­un, jos­ta Hil­lelkin olisi ollut ylpeä.

    Palkko­ja alen­net­ti­in 3 %:lla niin että osa työ­nan­ta­jan brut­topalkan päälle mak­samas­ta eläke­mak­sus­ta siir­ret­ti­in mak­set­tavak­si työn­tek­i­jän net­topalka­s­ta. Seu­raav­ina vuon­na palkko­ja alen­net­ti­in samal­la mekanis­mil­la vielä vähän lisää, mut­ta sovit­ti­in, että eläke­mak­su otet­taisi­in 1996 läh­tien brut­topalka­s­ta. Eläke­mak­su näkyi tietysti koro­tuk­se­na brut­topalka­s­ta las­ke­tus­sa veroas­t­eessa, vaik­ka todel­lisu­udessa palkko­ja oli yksinker­tais­es­ti alennettu.

  130. itseäni härit­see ehkä enem­män se, että poli­ti­ikan tekemisen tapa on muut­tunut sel­l­aisek­si, että velkaa otta­mal­la tehään ikäänkuin sosi­aalipoli­ti­ikkaa oma­lle äänestäjäkun­nalle, jot­ta mitään muu­tos­ta ei tapah­tu­isi — keven­netään sosi­aal­i­mak­su­ja, annetaan yri­tys­tukia jne. eli palk­i­taan siitä että menee huonos­ti. Tästähän juuri ns. sosi­aalipum­me­ja syyllistetään.

    Toki yri­tys­ten rahoi­tus­ta pitää helpot­taa, mut­ta riskin kan­ta­jana pitää täl­löin olla rahoi­tus­laitos tai yri­tys tai sen omis­ta­jat, eivät esim. ne jot­ka paina­vat yötä päivää töitä sik­si että muu kansa voi nukkua yön­sä rauhas­sa. Kun rahoi­tus­laitos tar­joaa rahaa, se ei tar­joa vain porkkanaa vaan mukana on myös keppi.

    Jos val­tio nos­taisi vero­tus­ta, se aikaan­saisi heti välit­tömästi muu­to­spaineen, kos­ka ihmiset (=yri­tys­ten johto­henkilöt, keski­jo­hto, työn­tek­i­jät kaikil­la tasoil­la) näk­i­sivät konkreet­tis­es­ti että hei, täl­lä työmääräl­lä ei pystytä enää pitämään täl­laista elin­ta­soa, eli tarvit­see joko tehdä enem­män töitä tai kek­siä miten saataisi­in hom­ma hoidet­tua fik­sum­min — nyt tätä muu­to­spainet­ta ei pääse syn­tymään kun elin­ta­soa pyritään ylläpitämään keinotekoisesti.

    Huo­mat­tavaa vielä on se, että ay-liike pyrkii sekin osaltaan ylläpitämään tätä illu­u­sio­ta, joku väestä tip­puu pois, mut­ta palk­ka muil­la pysyy samana. Vero­tuk­sen nos­t­a­mi­nen kos­ket­taisi siis myös sitä väkeä joka ehti istu­maan jakkaralle.

  131. Pekka Pes­si: Tulovero­ja ei nos­tet­tu edes 1990-luvun lamas­sa. 1996 vero­pros­ent­ti näyt­tää koval­ta kos­ka lama-ajas­ta ja ennä­tystyöt­tömyy­destä huoli­mat­ta brut­topalkko­ja oli ollut mah­do­ton laskea. Sil­loin tupos­sa päädyt­ti­in ratkaisu­un, jos­ta Hil­lelkin olisi ollut ylpeä.

    Palkko­ja alen­net­ti­in 3 %:lla niin että osa työ­nan­ta­jan brut­topalkan päälle mak­samas­ta eläke­mak­sus­ta siir­ret­ti­in mak­set­tavak­si työn­tek­i­jän net­topalka­s­ta. Seu­raav­ina vuon­na palkko­ja alen­net­ti­in samal­la mekanis­mil­la vielä vähän lisää, mut­ta sovit­ti­in, että eläke­mak­su otet­taisi­in 1996 läh­tien brut­topalka­s­ta. Eläke­mak­su näkyi tietysti koro­tuk­se­na brut­topalka­s­ta las­ke­tus­sa veroas­t­eessa, vaik­ka todel­lisu­udessa palkko­ja oli yksinker­tais­es­ti alennettu.

    Kiitos, Pekka Pes­si. Tätä yksi­tyisko­htaa en tietänytkään.

    Tuo Tero Tolosen aiem­min esit­tämä havain­to siitä, että veroaste on nous­sut 3200 € kuukausi­t­u­loil­la vuo­den 2009 39,3 %:sta tämän vuo­den n. 31 %:iin selit­tyy muuten täysin palka­nsaa­jan työeläke­mak­sul­la. Vuon­na 2009 keskimääräi­nen palka­nsaa­jan työeläke­mak­su oli 4,5 % ja tänä vuon­na se on 6,0 % (lähde: Eläke­tur­vakeskuk­sen Työeläkepalvelu).

    Tätä työeläke­mak­sun nousua on pidet­ty pitkäl­lä tähtäimel­lä täysin kestämät­tömänä, sil­lä se tuhoaisi tehokkaasti suo­ma­laisen työn kil­pailukyvyn. Juuri tämä on viimekädessä syynä edel­liseen ja tule­vaan eläkeu­ud­is­tuk­seen, jois­sa tule­via eläke-etu­ja on leikat­tu (syys­täkin) varsin paljon.

    Työ­nan­ta­jan ja työn­tek­i­jän näkökul­mas­ta on pitkäl­lä tähtäimel­lä käytän­nössä sama nouseeko veroaste tuloveroa nos­ta­mal­la vai molem­pi­en yhdessä mak­samaa työeläke­mak­sua nos­ta­mal­la. Jos työeläke­mak­sun nousua on yhteis­es­ti pidet­ty mah­dot­tomana, niin saman pitäisi koskea myös tuloveron (pysyvää) nostoa.

  132. Lau­ri Ojala: Tuo Tero Tolosen aiem­min esit­tämä havain­to siitä, että veroaste on nous­sut 3200 € kuukausi­t­u­loil­la vuo­den 2009 39,3 %:sta tämän vuo­den n. 31 %:iin selit­tyy muuten täysin palka­nsaa­jan työeläkemaksulla.

    Tässä piti tietysti olla vuo­den 2009 veroas­t­eena 29,3 % niin kuin Tero Tolosen alku­peräisessä viestis­sä onkin. Veroaste on siis nous­sut 29,3 %:sta n. 31 %:iin.

  133. Työsken­te­len siis enim­mäk­seen ulko­maalais­ten kanssa. Suurin osa EU-alueelta, lop­ut aasi­as­ta. Kukaan ei oikein ymmär­rä tätä lakkoa. Muis­sa EU-mais­sa (itä-Euroop­pa) ei ole mur­to-osaakaan niistä eduista mitä Suomes­sa on. Eikä Kiinas­sa tai Intiassakaan.

    Itä-Euroopas­sa ali­hankki­joil­la on ongel­mana maas­ta­muut­to, osaa­jat val­u­vat sak­saan ja Englan­ti­in. Jopa Ruot­si­in ja Nor­jaan. Suomeen on han­kala houkutel­la ketään, kos­ka tääl­lä on huonot palkat ja kalli­it hinnat.

    Olen siis viimek­si viime kuus­sa työsken­nel­lyt itse ulko­mail­la, ja meil­lä olisi työ­paikko­ja auki suo­ma­laisille tai ulko­maalaisille, jos jostain löy­ty­isi. Ja ulko­maalaiset osaa­jat eivät siis halua tul­la Euroopas­ta Suomeen. Vaik­ka palk­ka tuplaan­tu­isi, niin asum­i­nen ja muut hin­nat tekevät sen että ostovoima laskee. 

    Min­ua pitävät Suomes­sa enää lapset. Minus­ta Suomen kil­pailukykyä ei paran­neta tas­apäis­es­ti lomara­ho­ja puolit­ta­mal­la, vaan puolit­ta­mal­la työt­tömyysko­r­vauk­set, lakkaut­ta­mal­la sun­nu­taiko­r­vauk­set ja luo­ma­l­la näin yhtä suuret elin­ta­so­erot kuin mitä on keski-Euroopassa.

    Julkisen sek­torin palkko­ja pitäisi leika­ta 30%. Suorit­ta­van työn palkko­ja pitäisi leika­ta 20%. Ammat­tili­it­to­jen jäsen­mak­su­jen verovähen­nysoikeus tulisi lakkauttaa.

  134. Vesa: Mil­lä ihmeen puris­tu­sot­teel­la EK:n lob­bar­it ja pankkipi­ir­it ovat nämä päätök­set loban­neet? Kysymys on usei­den mil­jar­di­en vuosit­tai­sista siir­roista. Onko vaku­u­tusy­htiöi­den tai edun­valvo­jien huip­pu­palkat­tu­ja virko­ja luvat­tu muillekin kuin Vasem­mis­toli­iton puheenjohtajille? 

    Oli­si­vatko­han iske­neet kyn­ten­sä min­is­ter­iöi­den ja laitosten virkamiesjo­htoon? Ei myöskään pidä uno­htaa talousle­hdis­tön kaut­ta tule­vaa mielip­i­teen­muokkaus­ta talouspiireissä.

    Sepi: Lop­pu­vi­imek­si pääo­man siir­tymi­nen sinne mis­sä se tuot­taa parhait­en on kuitenkin koko pal­lon ja sen kaikkien asukkaiden etu. 

    Ei ole. Tässä on parikin piilotet­tua, täysin hatus­ta vedet­tyä ole­tus­ta: Ensin­näkin tuo tuot­to voi olla yleis­es­ti täysin hyödytön­tä tai haitallista (esim. finanssikikkailu usein tuot­taa parem­min kuin reaal­i­talous). Toisek­si tuos­sa olete­taan, että pääo­mat­u­lot val­u­vat kaikille. Trick­le down ei ole tähänkään asti toimin­ut. Mik­si se alka­isi nyt toimia niin, kun val­ta­suhde kään­tyy yhä enem­män omis­ta­van tahon eduk­si? Pikem­minkin suorit­ta­va työ alkaa saa­da yhä enem­män palkkaor­ju­u­den muotoja.

    Mika: Siltä osin kuin nyt on kyse rak­en­teel­lis­es­ta sopeu­tu­mis­es­ta eli tuotannon
    häviämis­es­tä ulko­maille, mikään elvy­tys maail­mas­sa ei tuo uusia työ­paikko­ja, vaan lisää ain­oas­taan ja suo­raan val­tion velkaa. Meno­ja pitää sopeut­taa pysyvästi alem­malle tulotasolle. 

    Tai sit­ten pitää ottaa kep­pi käyt­töön ja estää tuotan­non val­u­mi­nen ulko­maille ja tilk­itä tähän liit­tyvät muut raot. Tähän asti­han kep­pi ja porkkana on men­nyt niin, että työn­tek­i­jöille ja vähäo­saisille tulee kep­piä ja työ­nan­ta­jille ja hyväo­saisille vastik­kee­ton­ta porkkanaa.

    Kun­ta­lainen: Kun­nal­isvero ei ole tasavero. Todel­lisu­udessa kun­nal­lisverois­sa on voimakas pro­gres­sio pienis­sä ja keskisu­uris­sa tuloissa.
    ALVn vero las­ke­taan kulu­tuk­sen mukaan, toden­näköis­es­ti suurem­pit­u­loiset osta­vat enem­män tavaraa ja palvelui­ta. Nämä kohdis­tu­vat toden­näköis­es­ti myös isom­man ALV-pros­entin kohdalle. 

    Näin voi olla, jos las­ke­taan pro­gres­sio­ta euromääräisen kulu­tuk­sen mukaan. Tai sit­ten ei, sil­lä rikkam­mil­la on parem­min varaa käy­dä rav­in­tolois­sa, esi­tyk­sis­sä ja tapah­tu­mis­sa, jois­sa on yleistä alem­pi arvonlisäveroprosentti.
    Keskustelun kon­tek­stis­sa (ja muutenkin) pro­gres­sio­ta on kuitenkin huo­mat­tavasti järkeväm­pää vero­jen ver­tail­tavu­u­den vuok­si ja tasa-arvon vuok­si tarkastel­la tulo­jen suh­teen, jol­loin huo­mataan, että kyse on toden­näköis­es­ti varsin regres­si­ivis­es­tä verosta.
    Tuo sin­un taikatemp­pusi vas­taa tyyp­il­listä rikkaan ihmisen itkua vero­pros­en­tista — aivan kuin kau­pas­sa mak­set­taisi­in pros­en­teil­la eikä euroilla.

  135. teekkari: Siinä määrin kuin kiin­teistö­jen arvon­nousu on pelkkää ilmaa, ei tasear­von kasvus­sa ole oikeas­t­aan mitään posi­ti­ivista. Päin­vas­toin, jos kiin­teistöverol­la saataisi­in kiin­teistöku­plas­ta imet­tyä ilmat pihalle, voitaisi­in sama raha saa­da kohdis­tet­tua oikeasti tuot­tavi­in sijoituk­si­in alen­ta­mal­la vas­taavasti mui­ta vero­ja. Ei sil­lä ole rahan kokon­ais­määrän suh­teen mitään väliä, onko tasear­vo asuinki­in­teistöis­sä vai imma­te­ri­aalioikeuk­sis­sa. Pait­si että imma­te­ri­aalioikeudet tuot­ta­vat toden­näköisem­min todel­lista uut­ta hyvää kuin kuplahin­tainen omistusasunto.

    Suo­ma­lainen omis­tusasun­tovim­ma ja asun­to­jen äärim­mäisen korkea osu­us kansal­lis­var­al­lisu­ud­es­ta on yksi isoim­mista rak­en­teel­lista ongelmista mitä meil­lä on.

    Vaik­ka 4G-verkkopatent­tisi arvioitaisi­in kuin­ka arvokkaak­si, niin sen arvos­tus­ta­son ja tuot­ta­man tulovir­ran var­i­anssi (ja täten riski­ta­so) ovat ihan älyt­tömät ver­rat­tuna halu­tu­im­mal­la paikalla sijait­se­van sijoi­tusasun­non tuot­to-odotuk­seen verrattuna.

    Tästä seu­raa mas­si­ivi­nen mar­gin­aalin kasvu alle yhdestä pros­en­tista moni­in pros­ent­tiyk­siköi­hin ja sehän kyl­lä vähen­tää jen­gin halua ottaa lainoja.

    Sinän­sä olen 100% samaa mieltä, omis­tusasumisen ihan­noin­ti on yhteiskun­nan yksi tau­ti / syöpä, jos­sa ei ole tolkkua. Mut­ta näen kyl­lä pankin kannal­ta hyvin selvästi sen, että kan­takaupun­gin maa­palan arvos­tus on paljon helpom­pi arva­ta, kuin joku sosi­aalisen medi­an pyöri­tyk­seen käytet­ty sof­t­akood­iriv­in arvo.

  136. pjt:
    ‘snip’
    Hei­dän palkkansa ovat Suomes­sa alhaisem­pia. Teol­lisu­ustyön­tek­i­jän ynnä muiden suorit­ta­van työn tek­i­jöi­den palkat sen sijaan ovat Sak­sas­sa Suomea alempana. 

    Eipä tai­da olla niin: auto­te­ol­lisu­us on teol­lisu­ut­ta ja siel­lä suo­ma­laisen työn­tek­i­jän palk­ka oli 75% sak­salaisen palka­s­ta (tosin tieto on muu­ta­man vuo­den van­ha) ja Suomes­sa auto­te­ol­lisu­us mak­saa hyvää palkkaa.

  137. Raimo K: Pet­ja Y:
    ‘snip’
    Käsit­tääk­seni muutenkin työ­nan­ta­ja saa mak­saa mis­tä halu­aa, niin kauan kun mak­saa myös lain­säätäjiemme (eduskun­nan, virkami­esten ja työ­markki­nali­it­to­jen) määräämistä asioista.
    Juuri tätähän hal­li­tus halu­aa rajoit­taa – tosin varsin rajoitetusti.

    En ole var­ma miten ovat asian ajatelleet, mut­ta kukaan ei hyö­ty­isi siitä että työn­tek­i­jöitä ja anta­jia kiel­let­täisi­in sopi­mas­ta paikallis­es­ti vaikka­pa isom­mista yli­työko­r­vauk­sista, joten sen takia uskon itse että tarkoituk­se­na on ain­oas­taan raja­ta työ­markki­na­jär­jestöjä asi­as­sa. Mut­ta en tosi­aankaan ole varma.

  138. Björn Wahlroosin tämän­päiväis­es­tä puheen­vuoros­ta ker­ro­taan täl­laista: “Osansa Ruot­si­in muut­ta­neen pankki­irin kri­ti­ik­istä sai myös Juha Sip­ilän (kesk) hal­li­tus, jon­ka puhei­ta tuot­tavu­u­den kehit­tämis­es­tä Wahlroos piti älyt­töminä. Hänen mukaansa tuot­tavu­us ei ole asia johon voidaan panos­taa vaan seu­raus investoin­neista ja työssä onnistumisesta.

    – On täy­del­listä hölyn­pö­lyä kävel­lä ympäri­in­sä sanomas­sa että mei­dän pitäisi kohot­taa tuot­tavu­ut­ta, Wahlroos jyrisi.”

    Niin­pä. Jos teol­lisu­udessa työvoimakus­tan­nuk­set ovat noin 16%-18% niin paljonko palkko­ja pitäisi alen­taa, että saataisi­in 5%:n “tuot­tavu­us­loik­ka”. Joku lasku­taitoinen insinööri (vaik­ka dipl.) voisi laskea.

  139. On hyvä muis­taa että tasa-arvo ei ole mikään luon­non­la­ki vaan ihmisen kek­simä poli­it­ti­nen päämäärä. DDR oli erit­täin tasa-arvoinen, kun kaik­ki oli­vat yhtä rutiköy­hiä. Suomen ykköshaaste on kasvun ja kil­pailukyvyn palaut­ta­mi­nen, meille tulee kadotet­tu vuosikym­men kun olemme vaan ihme­telleet. Ehkä meil­lä olisi vih­doin se toteut­tamishal­li­tus, sen Suo­mi ansaitsee.

    Kyl­läpä SAK­lle tekee kipeää kun oma puolue on oppo­si­tios­sa, vasem­mis­ton yhteiskan­na­tus lie­nee his­to­ri­al­lisen alhaal­la sodan­jälkeisenä aikana. Mut­ta tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen on tun­netusti kaiken viisauden alku. Jos Aka­va ja STTK ovat tosis­saan liik­keel­lä uudel­la ehdo­tuk­sel­laan, SAK saa pitää kiiret­tä ettei jää yksin lakkoilemaan.

  140. Voisiko joku vielä ker­toa, mik­sei fir­mo­jen investoin­tei­hin ja tuoteke­hi­tyk­seen käytet­tyjä yli­jäämiä voisi verot­taa hyvin lievästi tai jät­tää jopa verot­tomik­sia. Eikö olisi järkevää kiristää ulos omis­ta­jille mak­set­tavien voit­to­jen vero­tus­ta vas­taavasti. Luulisi että eri­tyis­es­ti tutkimuk­seen ja tuoteke­hi­tyk­seen käytet­tävät rahat tuot­taisi­vat työ­paikko­ja tulevaisuudessa. 

    Olisiko tästä työ­nana­japuolen vasti­neek­si yhteisi­in talkoisiin?

  141. Suo­mi on puolit­tanut velka­an­tu­misen­sa ja velkaa on alle 50 pros­ent­tia brut­tokansan­tuot­teesta. Tänä vuon­na velkaa ote­taan vain viitisen mil­jar­dia. Ensi vuon­na neljä, tai jopa alle kolme.

    Oikeis­to­hal­li­tus vetää koko kansaa nenästä perus­suo­ma­lais­ten johdolla.

    Ongel­mat ovat jo selätet­ty, joten on help­poa jatkaa vedätystä.

  142. TL: Julkisen sek­torin palkko­ja pitäisi leika­ta 30%. Suorit­ta­van työn palkko­ja pitäisi leika­ta 20%. Ammat­tili­it­to­jen jäsen­mak­su­jen verovähen­nysoikeus tulisi lakkauttaa.

    Tuos­sa on ihan hyvä alku, en vain ymmär­rä mik­si julkisen sek­torin palkko­ja pitäisi tarkastel­la jotenkin eril­lään; ihan samaa suorit­tavaa työtä julkisel­la sek­to­ril­la tehdään.

    Palkko­jen alen­tamisen jäl­keen pitää alen­taa vero­tus­ta niin paljon, että ostovoima säi­lyy. Bud­jet­ti­in jäävä aukko paikataan lakkaut­ta­mal­la yri­tys- ja maat­aloustuet, ja lopet­ta­mal­la aluepolitiikka.

    Jos taas tarkoituk­sesi oli leika­ta suo­ma­lais­ten työn­tek­i­jöi­den ostovoimaa 20–30%, niin siinä nyt ei ole yhtään mitään järkeä.

  143. Hahah:
    Suo­mi on puolit­tanut velka­an­tu­misen­sa ja velkaa on alle 50 pros­ent­tia brut­tokansan­tuot­teesta. Tänä vuon­na velkaa ote­taan vain viitisen mil­jar­dia. Ensi vuon­na neljä, tai jopa alle kolme. 

    Val­tion­vel­ka on alle 50 % bkt:sta, mut­ta paljon rel­e­vantimpi julki­nen vel­ka on yli 60 % bkt:sta. Lasken­nal­lis­es­ti val­tion­vel­ka voisi olla vaik­ka 0 pros­ent­tia, jos kaik­ki val­tion tehtävät ja velat siir­ret­täisi­in esim. kun­nille. Tämä ei kuitenkaan pois­taisi ongelmia.

    Lisäk­si Suomes­sa las­ke­taan ymmärtääk­seni työeläk­er­a­has­to­jen tämän tarkastelun mielessä näen­näiset pusku­rit osak­si julk­ista talout­ta — ainakin niiden yli­jäämä las­ke­taan osak­si julk­ista talout­ta tarkasteltaes­sa 3 % ali­jäämära­jaa. Tosi­asi­as­sa nämä puskuri­varat eivät ole (ilman erit­täin poikkeuk­sel­lisia muu­tok­sia) sosial­isoitavis­sa julk­istalouden käyt­töön, kyse­hän on yksi­ty­is­ten työeläke­laitosten varoista. Todel­li­nen velka­an­tu­misas­te on siis vielä selvästi pahempi kuin Euro­statin mukainen niukasti yli 60 % bkt:sta.

  144. Tässä on Paul Krug­manin näke­myk­siä hie­man tähän liittyen: 

    http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/08/08/talousnobelisti-rikkaita-ei-kannata-mielistella/201411054/12?ref=ts_float_news

    Rikkaiden kansalais­ten mielis­te­ly ja köy­hempi­en kyykyt­tämi­nen eivät tuo­ta talouskasvua, kir­joit­taa nobelisti­na tun­net­tu talousti­eteen professori 

    Tuo siis tuk­isi sitä teo­ri­aa, että vero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen tai vai­h­toe­htois­es­ti vero­jen kiertämi­nen (kuten Kreikas­sa tehdään) ei tee ihmi­sistä tehokkaampia 

    Wahlroos ja Krug­man ovat kiin­nos­taval­la taval­la samaa mieltä siitä, että Sip­ilän puhe tehostamis­es­ta on hölynpölyä.

    Wahlroos on toden­näköis­es­ti oike­as­sa siinä, että paikalli­nen sopimi­nen olisi kuitenkin ter­ve muu­tos — tässä on tietenkin se ris­ki ole­mas­sa, että esimerkik­si vähit­täiskaup­pa alka­isi kil­pail­la työn­tek­i­jöi­den palkoil­la tai palkkaku­luil­la — tois­taal­ta Lidl on kuitenkin osoit­tanut että men­estyäk­seen näin ei tarvitse tehdä;

    http://www.iltalehti.fi/talous/2014121818938309_ta.shtml

    Tuo Lidlin men­estymi­nen Suomes­sa on vain yksi esimerk­ki siitä miten kil­pailu markki­noil­la toimii — yri­tys­ten pär­jäämi­nen edes noin yksinker­taises­sa asi­as­sa kuin miten myy­dä läh­es samaa tavaraa — maitoa ja leipää — ei ole kiin­ni työn­tek­i­jöi­den palka­s­ta, vaan yri­tyk­sen men­estymiseen vaikut­taa niin moni asia että yrit­täjyyt­tä pide­tään suh­teel­lisen vaikeana asiana 🙂

    Mielestäni on siis aika loukkaavaa sekä harhaan­jo­htavaa sanoa, että Suo­ma­lais­ten tuot­tei­den kil­pailukyky on men­nyt ja sen perään väit­tää — joku voisi sanoa jopa että vale­hdel­la — että työvoimakus­tan­nuk­set ovat tämän laman syy tai ratkaisu.

    Tood­el­liset syyt — kuten aina val­tioiden tapauk­sisa — liit­tyvät mei­dän toim­intaym­päristön muu­tok­si­in ja hitau­teen reagoi­da muu­tok­seen. Kaikki­in ei voi­da vaikut­taa, esim. Venäjän tilanne on Suomen kannal­ta todel­la han­kala ja mikäli Venäjä olisi kun­nos­sa niin luul­tavasi Suomen talouskin olisi paljon parem­mal­la kasvu-ural­la. Kun san­o­taan, että meil­lä on Euroopan huonoin talouskasvu, se johtunee pitkälle näistä talous­pakot­teista ja Venäjän heikos­ta talousti­lanteesta, mikä vaikut­taa tur­is­mi­in, investoin­tei­hin ja myyntiin.

  145. Osmo tote­si, että “[t]alousongelmistamme merkit­tävä osa, joskaan ei kaik­ki, johtuu siitä, että maamme palkkata­so on liian korkea yri­tyk­sillemme men­estyä kan­sain­välisessä kilpailussa.” 

    Jäin miet­timään, kuin­ka suuri merk­i­tys tuol­la palkkata­sol­la mah­taa olla. Eikös ongel­ma ole täl­lä het­kel­lä myös siinä, että suo­ma­laisen vien­ti­te­ol­lisu­u­den tuot­teil­la on ylipäätään aika huonos­ti kysyn­tää? Eli vaik­ka tuot­tei­den hin­to­ja saataisi­inkin palkko­ja alen­ta­mal­la hilatuk­si alaspäin, olisiko täl­lä sit­tenkään kovin suur­ta vaiku­tus­ta vien­nin “vetoon”?

  146. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei velka­an­nu­ta ulko­maille vaan val­tio velka­an­tuu minne velka­an­tuukin. Vai­h­to­tase (ei mak­su­tase) on aika hyvi tasapainossa

    Min­un mielestäni ei tarvitse ihme­tel­lä, että val­tio velka­an­tuu, kun veron­vält­telijöitä löy­tyy yhteiskun­nan huip­ul­ta ihan hal­li­tus­ta myöten — ja päämin­is­teri tukee 100 %:ses­ti. Mitä tulee ns. “Kreikan tiehen” niin samoin­han taidet­ti­in toimia siel­läkin. Val­tion­velkaa ehti ker­tyä aika paljon.

  147. Raimo K: Niin­pä. Jos teol­lisu­udessa työvoimakus­tan­nuk­set ovat noin 16%-18% niin paljonko palkko­ja pitäisi alen­taa, että saataisi­in 5%:n “tuot­tavu­us­loik­ka”. Joku lasku­taitoinen insinööri (vaik­ka dipl.) voisi laskea.

    Mik­si tämä harha edelleen elää? Käytän­nössä kaikkien yri­tys­ten myymien tavaroiden ja palvelu­jen valmis­tuskus­tan­nuk­si­in sisäl­tyy myös väl­i­tuot­tei­den ja palvelu­jen osto­jen kus­tan­nuk­sia ja niis­sä on kul­lakin por­taal­la puolestaan tuo tyyp­il­lis­es­ti parisenkym­men­tä pros­ent­tia palkkakustannuksia.

    Jos han­k­in­taketju on pitkä, siis por­tai­ta paljon, ja pääosin koti­mainen, Suomen palkkakus­tan­nusten muu­tok­sil­la on suuri merkitys.

  148. Raimo K: – On täy­del­listä hölyn­pö­lyä kävel­lä ympäri­in­sä sanomas­sa että mei­dän pitäisi kohot­taa tuot­tavu­ut­ta, Wahlroos jyrisi.”

    Heh, jätit tuos­ta haas­tat­telus­ta mainit­se­mat­ta, että: “Sip­ilän hal­li­tus on Wahlroosin mukaan tekemässä oikei­ta asioi­ta, mut­ta hänen mielestään toimet riit­tävät korkein­taan vähäisek­si aluk­si talouden saamisek­si raiteilleen”.

    Siinä mielessä Wahlroos ja muut Sip­ilän “tuot­tavu­ut­ta” kri­ti­soi­neet ovat oike­as­sa, että Sip­ilän “tuot­tavu­us­loik­ka” oli onnet­toman huonos­ti valit­tu sana, kos­ka kansan­talouden tasol­la tuot­tavu­us määritel­lään aivan toisin.

    Olisi pitänyt puhua “kil­pailukyky­loikas­ta”.

    Huonol­la sanavalin­nal­laan Sip­ilä mah­dol­listi kaiken­ta­soisen asian vier­estä puhu­misen ja kritiikin. 

    Yri­tys­ten lat­ti­ata­sol­la tuot­tavu­uskäsite on, tai ainakin oli hor­ju­vampi. Useim­miten se on kap­palet­ta, metriä jne yksikköä tun­nis­sa, mut­ta mon­esti myös vas­taa­va yksikkö per kustannus. 

    Tästä viimemaini­tus­ta on aiheutunut jär­jet­tömyyk­siä. Olen aiko­nani näh­nyt konepa­jo­ja, jois­sa automaat­ti­nen työstökeskus seisoi, mut­ta käsikäyt­töiset koneet kävivät punaise­na. Kysymyk­seeni vas­tat­ti­in, että työstökeskuk­sen tun­ti­hin­ta on niin korkea, että työt kan­nat­taa tehdä käsikäyt­töisil­lä koneilla.

  149. Jos kat­so­taan iso­ja rak­en­teel­lisia muu­tok­sia, pitkälti niihin riit­tää kolme isoa päätöstä, paljon mui­ta ei tarvita.

    1) Pois­te­taan työe­htosopimusten yleissitovuus.

    Jatkos­sa työe­htosopimuk­set koski­si­vat vain yri­tyk­siä ja työn­tek­i­jöitä, jot­ka ovat todel­lisia sopi­jaos­a­puo­lia. Ei muita.

    2) Sääde­tään maan­laa­juinen minimipalkkalaki.

    Tämä estää ylilyön­nit edel­lisen päätök­sen seurauksena.

    3) Sääde­tään työ­nan­ta­jille vapaa irti­sanomisoikeus, jos työ­nan­ta­ja mak­saa kor­vauk­se­na 1–3 kuukau­den ylimääräisen palkan työ­suh­teen päät­tämis­es­tä riip­puen työ­suh­teen pituudesta.

    Tämä pois­taa paljon työl­listämisen esteitä ja paran­taa tuot­tavu­ut­ta kun alisuorit­taville työn­tek­i­jöille voidaan antaa vai­vat­ta kenkää.

  150. Ihan sel­l­ainen hölmö kysymys yhtään euro­ja laskematta.

    Riit­täisikö se, että pudote­taan maat­alous­tu­ki euroop­palaisel­la tasolle eli sille tasolle, jol­la se olisi jos ei oltaisi erik­seen neu­votel­tu kansal­li­sista tuista?

    Jos se ei riitä, niin riit­täisikö se, että tähän päälle nos­tet­taisi­in osinko­jen kokon­aisvero­tus euroop­palaiselle tasolle?

    Ja jos sekään ei riitä, niin entä jos tähän päälle lask­isi tei­den kun­nos­s­api­don Ruotsin tai jopa Nor­jan tasolle?

  151. Jospa olisi menetelmä, jol­la eri ihmis­ryh­mi­in kohdis­tu­via leikkauk­sia voisi toteut­taa kiis­tat­toman tas­a­puolis­es­ti. Oltaisi­in sit­ten kaik­ki yhtä tyy­tymät­tömiä. Hienoa olisi, että tietäisi ole­vansa naa­purin kanssa tasa-arvoinen.Ei olisi kade­htimisen aihetta.

    Tähän kyl­läkin päästi­in melko lähelle sodan jäl­keen. Juuri kel­lään ei ollut hienom­paa kuin muilla.Näin ainakin muis­te­len 50-luvun lapsuusvuosia.

    Kun VR lopet­taa pääradan seisak­keen, on se junan käyt­täjille 100 %:n leikkaus. Olisiko siitä saata­va jotain hyvi­tys­tä, kun se ase­ma sen­tään on mei­dän veron­mak­sajien rahoil­la perustet­tu. Ei tai­da mitään olla luvassa. 

    Kun esim Helsin­gin joku hallintokun­ta saa määräyk­sen säästää 5 %, ei ketään kiin­nos­ta se, että ko laitos on edel­lisenä vuon­na eri­tyis­es­ti jo joutunut säästämään. Ei päät­täjiä tietenkään kiin­nos­ta jo aikaisem­min tehdyt säästöt. Vede­tään mutkat suorik­si juus­to­höyläl­lä (tämähän kuu­lostaa ihan Soinin sutkaukselta). 

    Ei ole myöskään jär­jestelmää, jos­sa tätä säästämistä vuoroteltaisiin.Vuorovuosina kukin laitos säästäisi.On taas liian vaikeaa jär­jestää, ellei perustet­taisi sitä varten eri­ty­istä säästämisen organisointivirastoa.

  152. Tätä teemaa sivua­va palaut­teeni Erk­ki Tuomio­jan blogi-kirjoitukseen:

    Erk­ki,

    Kir­joi­tat: ”Pitäisi myös löytää oikeat lääk­keet siihen, mik­si sekin inno­vati­ivi­su­us joka näkyy Suomes­sa start­up-yri­tys­ten ilah­dut­ta­vana lisään­tymisenä pää­tyy niin herkästi lop­ul­ta ulko­maille, minne sekä voitot että työ­paikat valuvat.”

    Kyl­lä oikeat lääk­keet ovat jo tiedos­sa. Pitää kor­ja­ta seu­raa­vat epäkohdat:

    1) PK-yrit­täjil­lä, joista näis­sä tapauk­sis­sa taval­lis­es­ti on kyse, ei ole mitään syytä luot­taa val­tio­val­taan / poli­itikkoi­hin, ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keeseen tai suuryri­tyk­si­in. Siis kolmikantaan. 

    On nimit­täin vielä hyvässä muis­tis­sa se, miten 1990-luvul­la ajet­ti­in kan­nat­tavi­akin yri­tyk­siä tuhan­sit­tain konkursseinkin. 

    Noiden tapah­tu­mien joh­dos­ta syn­tyneet haa­vat eivät ole umpeu­tuneet ja suuri määrä ihmisiä elää vieläkin traagises­sa velkasyöverissä.

    Tätä koske­va suru­työ pitää laa­jamit­tais­es­ti tehdä ja epäoikeu­den­mukaises­ti syn­tyneet velat pitää antaa anteeksi.

    2) Vaik­ka PK-sek­tori luo val­taosan uusista työ­paikoista, se on sul­jet­tu kolmikan­nan ulkop­uolelle. Siis sen asioista päätetään muiden toimes­ta, siltä itseltä juurikaan mitään kysymättä. 

    Tästä johtuen, päin­vas­toin kuin palkkatyöläisel­lä, esim. epäon­nis­tuneen yrit­täjän tur­vaverkot ovat use­assa tapauk­ses­sa aivan olemattomat. 

    Yrit­täjän pitää siis päästä mukaan päät­tämään omista asioistaan.

    3) Suomen PK-omis­ta­jien vero­tus on tun­netusti huip­pu­lu­okkaa, kun taas suuryri­tyk­set voivat ruti­ini­no­mais­es­ti käyt­tää vero­su­un­nit­telua ja pyörit­tää varo­jansa veroparatiiseissa. 

    Siis­pä suuryri­tyk­siä ja PK-sek­to­ria pitää kohdel­la vero­tuk­sen suh­teen yhdenvertaisesti.

    4) Suomen talouden tule­vaisu­us näyt­tää synkältä ja henkilöko­htaista riskiä otta­van ymmärtämi­nen on vähissä, joten on suuri kiusaus siirtää / myy­dä yri­tys ulko­maille, sen sijaan, että sitä kehit­täisi edelleen kotimaassa.

    Suomes­ta pitäisi siis tehdä yri­tyk­sille kiin­nos­ta­va, kil­pailukykyi­nen ja yri­tysys­tävälli­nen maa.

    5) Yrit­täjän riskino­ton ja raadan­nan tulosta pide­tään Suomes­sa jotenkin val­tion omaisuute­na. Yrit­täjän omaisu­u­den sosial­isoin­ti pitää siis lopettaa.

    Lähtöko­hdak­si on otet­ta­va Perus­tus­lain Luku 2 Peru­soikeudet / 15 § Omaisu­u­den suo­ja: Jokaisen omaisu­us on tur­vat­tu. Omaisu­u­den pakkol­u­nas­tuk­ses­ta yleiseen tarpeeseen täyt­tä kor­vaus­ta vas­taan sääde­tään lailla.

    Sep­po Korp­poo, 20 vuot­ta vien­tiä har­ras­tanut suo­ma­lainen yrittäjä

    1. Mihin perus­tuu väite, että suo­ma­laisen PK-yrit­täjän vero­tus on tun­netusti huip­pu­lu­okkaa? Kan­sain­välis­es­ti yri­tysvero­tuk­semme on perin maltillista.

  153. Pakko jatkaa kom­men­toin­tia tästä Berner­in tapauksesta…asia on Iltale­hden mukaan ollut esil­lä myös eduskun­nan kyse­ly­tun­nil­la. Sip­ilä on ker­tonut keskustelleen­sa Berner­in kanssa eikä täl­lä asial­la ole mitään tekemistä veronkier­ron kanssa. Niin­pä niin, eihän Helsin­gin Poli­isikaan omis­sa tutkimuk­sis­saan löytänyt huume­poli­isin­sa toimin­nas­ta mitään huo­maut­tamista. Kun tutkimu­soikeut­ta laa­jen­net­ti­in talon ulkop­uolelle, on käynyt ilmi ettei nyt ainakaan ihan ohjekir­jan mukaan olla men­ty. Oikeu­denkäyn­ti­hän on kesken, ja syytet­ty on syytön kunnes toisin todis­te­taan mut­ta jokainen voi arvioi­da tähä­nas­tis­ten ker­to­musten uskottavuutta.

    Bern­er on myös sanonut, ettei ole saanut mitään hyö­tyä asi­as­sa. Mitä se tarkoit­taa? Onko hän ken­ties tehnyt palkaton­ta vapaaehtoistyötä?

    Sip­ilän lausun­to siitä, että “kan­sain­väli­sis­sä yri­tyskaupois­sa syn­tyy usein tilantei­ta, jois­sa yri­tyk­set saat­ta­vat pää­tyä esimerkik­si Lux­em­burgi­laiseen omis­tuk­seen” on myös aika kuvaa­va. Lux­em­burgi­laiseen liike­toim­intaan liit­tyy näköjään aika jän­niä piirteitä. Kun siel­lä avaa tilin, sinne “saat­taa pää­tyä” miljoona ihan pyytämät­tä ja yllä­tyk­senä. Samoin yri­tyk­siä vain jotenkin mys­tis­es­ti pää­tyy sinne omistukseen. 

    Eduskun­nas­sa tästä tapauk­ses­ta kysymyk­sen tehneen Li Ander­ssonin mukaan Suo­mi menet­tää veronkier­ron seu­rauk­se­na 6–8 mil­jar­dia euroa vuodessa. En tiedä mis­tä luku on peräisin.

  154. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    3)Suomen PK-omis­ta­jien vero­tus on tun­netusti huip­pu­lu­okkaa, kun taas suuryri­tyk­set voivat ruti­ini­no­mais­es­ti käyt­tää vero­su­un­nit­telua ja pyörit­tää varo­jansa veroparatiiseissa. 

    Siis­pä suuryri­tyk­siä ja PK-sek­to­ria pitää kohdel­la vero­tuk­sen suh­teen yhdenvertaisesti.
    ‘snip’

    Sep­po Korp­poo, 20 vuot­ta vien­tiä har­ras­tanut suo­ma­lainen yrittäjä 

    Jospa arvoisa ‘har­ras­ta­ja’ sit­ten ker­toisi, mikä estää pienen yri­tyk­sen vero­su­un­nit­telun — ko. pykälä, kiitos!

    Olen melko var­ma, että mitään sel­l­aista pykälää ei ole.

  155. Pet­teri:
    ‘snip’
    3) Sääde­tään työ­nan­ta­jille vapaa irti­sanomisoikeus, jos työ­nan­ta­ja mak­saa kor­vauk­se­na 1–3 kuukau­den ylimääräisen palkan työ­suh­teen päät­tämis­es­tä riip­puen työ­suh­teen pituudesta.

    Tämä pois­taa paljon työl­listämisen esteitä ja paran­taa tuot­tavu­ut­ta kun alisuorit­taville työn­tek­i­jöille voidaan antaa vai­vat­ta kenkää. 

    Sekä vapaa irti­sanomisoikeus (tuotan­nol­liset ja taloudel­liset syyt!) että irti­sanomi­ai­ka on jo kek­sit­ty ja käytössä.

  156. Viime vuosikym­meninä har­joite­tus­sa talous­poli­ti­ikas­sa on eräs piirre, jota maa­likkon on hie­man vaikea ymmärtää. Kyse on vero­tuk­ses­ta. Lukui­sis­sa tutkimuk­sis­sa on todet­tu, että suo­ma­laiset suh­tau­tu­vat (tulo)verotukseen myön­teis­es­ti. Toisin sanoen, kansalaiset ovat valmi­it hyväksymään Suomen ver­rat­tain korkean veroas­t­een, kos­ka sen avul­la voidaan tuot­taa yhteiskun­taan yhteistä hyvää. Vero­tus on kuitenkin siinä mielessä mie­lenki­in­toinen talous­poli­ti­ikan väline, että sen alen­t­a­mi­nen tun­tuu ole­van tarkoituk­sen­mukainen toimen­pide melkein­pä kaikissa suh­dan­neti­lanteis­sa. HSTV:n “Suures­sa talous­poli­it­tises­sa väit­telyssä” kävi ilmi, että tulovero­tus­ta on keven­nyt­ty vuodes­ta 1996 alka­en yhteen­sä 15 mil­jardil­la euroa. Sum­ma on kak­si ker­taa suurem­pi kuin ns. kestävyys­va­je. Maal­likon näkökul­mas­ta tämä tun­tuu erikoiselta. Mm. väestön ikään­tymis­es­tä johtu­van kestävyys­va­jeen syn­tymi­nen on ollut pitkään tiedos­sa. Niin ikään on ollut tiedos­sa, että talousti­eteelli­nen näyt­tö veronalen­nusten ns. dynaami­sista vaiku­tuk­sista on vähin­täänkin hataraa.

    Tois­s­apäivänä päämin­is­ter­imme vetosi sit­ten kansalaisi­in. Isän­maa on hädässä, ja kaik­il­ta vaa­di­taan uhrauk­sia. Puhe oli var­masti fik­su veto päämin­is­ter­iltä, sil­lä suo­ma­laises­sa mie­len­maise­mas­sa “vaikeil­la ajoil­la” ja “kipeil­lä päätök­sil­lä” on suo­ras­taan itseis­ar­vo. Velas­ta puhumi­nen oli sekin var­masti toimi­va point­ti. Euroopas­sa oli viime vuon­na 14 maa­ta, joiden velan BKT-osu­us oli suurem­pi kuin Suomen. Kahdek­sal­la maal­la se oli pienem­pi. Velas­ta on kuitenkin tehty isän­maan kohtalonkysymys. Vel­ka-argu­ment­ti toimii kansalais­ten suun­taan hyvin, kos­ka siihen voidaan liit­tää hel­posti ymmär­ret­täviä talousti­eteel­lisen ajat­telun ulkop­uolisia näköko­htia. Suomes­sa velka­an liitetään usein häpeä. Kansalais­ten ajat­telus­sa val­tion vel­ka myös samais­te­taan koti­talouk­sien velka­an, vaik­ka kyse onkin eri asioista. Val­tion velkaa ei hoide­ta samal­la taval­la kuin koti­talouden velkaa. Kansalais­ten kesku­udessa näyt­täisikin ole­van ihail­tavaa uhri­valmi­ut­ta, jot­ta velka­an­tu­mi­nen saataisi­in hidas­tu­maan, ja lapsen­lapsemme pelas­tu­maan velkakurjuudelta. 

    Jos ja kun Suomen talous taas jos­sain vai­heessa läh­tee nousu­un, tulee se toden­näköis­es­ti ole­maan seu­raus­ta pitkälti meistä riip­pumat­tomista syistä. Yksi asia on kuitenkin var­ma: jälkikäteis­arviois­sa hal­li­tuk­sen toimen­piteet tul­laan näkemään ehdot­toman vält­tämät­töminä. Tässä kaikessa on jotain tym­peää. Salali­it­to­te­o­ri­oi­hin taipu­vainen saat­taisi jopa epäil­lä, että joil­lakin tahoil­la on jo jonkin aikaa ollut tavoit­teena julkisen sek­torin, jos ei nyt alasajo, niin ainakin sen supis­t­a­mi­nen. Nyt sen onnis­tu­mi­nen näyt­täisi ole­van aika lähel­lä, ja vieläpä kansalais­ten suo­si­ol­lisel­la avus­tuk­sel­la isän­maan pelas­tamisen varjolla.

  157. Osmo Soin­in­vaara:
    Mihin perus­tuu väite, että suo­ma­laisen PK-yrit­täjän vero­tus on tun­netusti huip­pu­lu­okkaa? Kan­sain­välis­es­ti yri­tysvero­tuk­semme on perin maltillista. 

    Se perus­tuu siihen, että yrit­täjä joutuu yleen­säkään mak­samaan vero­ja. Sehän on Väärin™, kos­ka yrit­täjä tekee kaiken hyvää hyvyyt­tään ilman palkkaa.

  158. teekkari: Tuos­sa on ihan hyvä alku, en vain ymmär­rä mik­si julkisen sek­torin palkko­ja pitäisi tarkastel­la jotenkin eril­lään; ihan samaa suorit­tavaa työtä julkisel­la sek­to­ril­la tehdään.

    Se, että kaikkien suo­ma­lais­ten palkkaku­lu­ja laske­mal­la voitaisi­in vaikut­taa jotenkin Suomen vien­nin kil­pailukykyyn, on minus­ta täyt­tä sontaa.

    Suomen vien­ti para­nee pikkuhil­jaa kun kysyn­tä maail­mal­la elpyy, val­tio voisi tukea investoin­te­ja Suomeen vaik­ka Viron vero­ma­llil­la, pois­taa tukia suuryri­tyk­siltä ja keven­tää yri­tysvero­tus­ta. Ja kor­ja­ta julk­ista infraa. Sekä pois­taa turhaa byrokratiaa.

    Julkisen sek­torin velka­an­tu­mi­nen kuitenkin ON ongel­ma, ja tuo ongel­ma johtuu pitkälti kas­vaneista julkisen sek­torin palkkaku­luista. Sekä sosiaalimenoista. 

    Tuo­hon on paras ratkaisu keven­tää julkisen sek­torin palkko­ja. Samoin työt­tömyysko­r­vauk­sia ja sosi­aal­i­tukia tulisi laskea. Ansiosi­don­naisen kesto tulisi puolit­taa, asum­is­tukia tulisi laskea 5% vuodessa seu­raa­van 5 vuo­den ajan. Vas­taavasti voisi laskea esimerkik­si päivähoit­o­mak­su­ja, eli kan­nustin­loukku­ja tulisi purkaa. Parin lapsen n. 550€/kk päivähoit­o­mak­sut ovat iso kyn­nys pien­i­t­u­loiselle lähteä yhtään mihinkään.

    Lomara­ho­jen puolit­ta­mi­nen koko kansalta on puh­das turha tulon­si­ir­to työ­nan­ta­jille, joka vain las­kee koti­maista kulu­tus­ta. Tuol­la ei olisi mitään merk­i­tys­tä minkään kannal­ta, ainakaan työl­lisyy­den suhteen.

    Yksi­tyisel­lä tulisi sal­lia paikalli­nen sopimi­nen työe­hdoista puh­taasti yrityskohtaisesti.

  159. Jaakko:
    Bern­er on myös sanonut, ettei ole saanut mitään hyö­tyä asi­as­sa. Mitä se tarkoit­taa? Onko hän ken­ties tehnyt palkaton­ta vapaaehtoistyötä? 

    Ei liity pelkästään tähän Bern­er-keis­si­in mut­ta jo pidem­män aika tai siis aina ihme­tel­lyt tuo­ta samaa, että jol­lakin asial­la joku ei hyödy tai rikastu.

    Jos jokin asia tuot­taa hyö­tyjälleen yli (san­o­taan nyt luokkaa julk­isu­udessa esitet­ty­jen) perus­tu­lon ver­taista tuloa niin onhan se jo ihan val­ta­va hyö­ty. Pysyy hengis­sä sil­lä jol­lakin. Ei tämä ole mikään itses­tään­selvyys maail­mas­sa! Pysyä hengissä.

    Päivän­polt­tavaan teemaan voisi kysyä hyö­tyvätkö VOK:keja pyörit­tävät yrit­täjät. Var­masti kil­van sanovat ei-hyö­tyvän­sä mikä on hiukan häm­men­tävää kroonisen ali­työl­lisyy­den maassa 🙂

  160. Hal­li­tuk­sen tavoit­teena on yri­tys­ten kil­pailukyvyn nos­t­a­mi­nen sekä julkisen sek­torin alijäämä.

    Palk­ka-alel­la pyritään siihen.
    Ja vas­taavasti lomien leikkauk­sel­la 38->30pvää julkisel­la sek­to­ril­la tähtää ali­jäämän pienemiseen.

    Tämä lomien leikkuu on se suurin kyn­nyskysymys, kos­ka sak: ssa suur­in­ta val­taa pitävät kun­ta-alan ja val­tion työntekijäliitot.

    Tuo 38päivän lomaoikeus kai (jos pilkkua viilaa)on perus­tus­lain­vas­tainen, kos­ka siinä asete­taan ihmi­nen iän puoles­ta syr­jivään ase­maan, eli täyt­tä lomaoikeut­ta ei voi saa­da ilman 15vuoden työssäoloehtoa.

    Siis käytän­nössä nuori ei saa ikän­sä puoles­ta samo­ja oikeuk­sia kuin van­hempi kollega??

  161. Osmo!

    On kuule­ma vähän reip­paampia taloustalkoi­ta tiedos­sa? Tar­jo­taanko­han niis­sä talkookaljatkin?

    Karkeasti las­ket­tuna arvioitu 100 000 — 200 000 tur­va­paikan­hak­i­jaa aiheut­taa menoina 1.5 — 3 mil­jar­dia euroa vuositasolla.

    Jos yksi maa­han­muut­ta­ja saa elämiseen 15000 vuodessa mikä 1250€ kuukaudessa.

    Toi 15000€ taitaa olla täl­lähetkel­lä Helsin­gin yli­pormes­tarin kuukausi­palk­ka, mikä on suh­teessa monin ver­roin suurem­pi kuin Lon­toon virkavel­jen­sä, onhan sen­tään Helsin­ki paljon mon­imutkaisem­pi johdet­ta­va, kuin Lon­too, jos­sa on väkeä enem­män kuin koko Suomessa 😀

  162. OS kysyy: “Mihin perus­tuu väite, että suo­ma­laisen PK-yrit­täjän vero­tus on tun­netusti huip­pu­lu­okkaa? Kan­sain­välis­es­ti yri­tysvero­tuk­semme on perin maltillista.”

    Ensin muu­ta­ma Bore­niuk­sen veroasiantun­ti­ja Janne Juuse­lan kommentti:

    ”Vero­tus ohjaa yri­tys­ten käyt­täy­tymistä haitallis­es­ti. Yri­tyk­sen ei kan­na­ta kas­vaa, investoi­da ja työl­listää, kos­ka tietyn kyn­nyk­sen jäl­keen on kan­nat­tavam­paa sijoit­taa muualle kuin omaan yritykseen.”

    ”Vero­tus suosii investoin­te­ja kiin­teään omaisu­u­teen. Osaamiseen ja inno­vaa­tioi­hin investoivia se syr­jii, kos­ka tieto­taitoa ei las­ke­ta net­to­varoi­hin… niis­sä lis­taa­mat­tomis­sa yhtiöis­sä, jot­ka eivät tarvitse aineel­lista var­al­lisu­ut­ta, osinkovero voi olla yli 50 prosenttia.”

    ”Täl­lainen vero­tus on mon­imutkaista ja epä­vakaa­ta. Kun liikku­via osia on matkan var­rel­la tul­lut paljon, hal­li­tus käpälöi niitä joka kevät kehys­ri­ihessään”, Juusela sanoo

    Tässä se Suomen lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen vero­tus-viidakko on: 

    Ennen kuin yri­tys mak­saa osinko­ja, sen on mak­set­ta­va tulok­ses­taan 20,0 % yhteisöveroa. Näin ollen yllä­maini­tu­ista saa­jalleen verova­paista osinko­tu­loista on joka tapauk­ses­sa mak­set­tu verot­ta­jalle jo 20,0 % veroa, eli se on jo ker­taalleen verotettu.

    Tätä saa­jalleen verova­paa­ta osu­ut­ta kut­su­taan poli­it­tises­sa retori­ikas­sa ja lehdis­tössä usein virheel­lis­es­ti “verot­tomak­si osin­gok­si”, vaik­ka siitä on jo yhteisövero maksettu.

    Se osu­us, mikä osinko­tu­loista on veronalaista pääo­mat­u­loa tai ansio­tu­loa, on verotet­tu kah­teen kertaan.

    Veroko­htelu määräy­tyy yhtiön osakkeille las­ke­tun matemaat­tisen arvon perusteella.

    Osak­keen matemaat­ti­nen arvo on edel­lisen kalen­terivuo­den viimeisen tilin­päätök­sen mukaan las­ket­tu yhtiön net­to­var­al­lisu­us jaet­tuna ulkona ole­vien osakkei­den määrällä.

    Tätä matemaat­tista arvoa pääsee yrit­täjä ”käyt­tämään hyväk­si” vas­ta sit­ten, kun fir­ma on koval­la riskino­tol­la ja taval­lis­es­ti vas­ta mon­en vuo­den pak­er­tamisen päästä saatu kannattavaksi. 

    Osin­gos­ta on 25 % veronalaista pääo­mat­u­loa se osa, joka vas­taa enin­tään 8 % osak­keen matemaat­tis­es­ta arvos­ta. Täl­laista osinkoa voi yksi henkilö saa­da vuodessa enin­tään 150 000 euroa. (Korp­poon kom­ment­ti: Tämä sum­ma on melkein kaikille yrit­täjille täyt­tä utopi­aa) Sen ylit­tävästä osin­gos­ta veronalaista pääo­mat­u­loa on 85 %.

    Osin­gos­ta on 75-pros­ent­tis­es­ti veronalaista ansio­tu­loa se osa, joka ylit­tää 8 % osak­keen matemaat­tis­es­ta arvosta.

    Lis­taam­a­ton yhtiö pidät­tää mak­samas­taan osin­gos­ta 7,5 %:n ennakon­pidä­tyk­sen 150 000 euroon asti ja sen ylit­tävästä osin­gos­ta 27 %.

    Ansio­tu­lo-osin­gos­ta mak­se­taan veroa yhdessä muiden ansio­tu­lo­jen eli esimerkik­si palkan ja eläke­tu­lon kanssa kun­nal­lis- ja kirkol­lisvero­pros­entin sekä pro­gres­si­ivisen val­tion­veroast­eikon mukaan. (Korp­poon kom­ment­ti: Var­maankin jokainen yrit­täjä ottaa osan tulois­taan kuukausi­palkkana, eli koval­la tupla-verotuksella)

    Näi­nollen, tilanteesta riip­puen, yrit­täjän kokon­aisveroaste on hel­posti 50 — 60 % luokkaa.

    Suo­ma­lainen yrit­täjä on varsin usein suo­ras­sa kil­pailu­ti­lanteessa ulko­maisen veroparati­isi-yhtiön kanssa, joka ei mak­sa juuri mitään veroa.

    Suo­ma­laisetkin suury­htiötkin har­ras­ta­vat tehokas­ta vero­su­un­nit­telua ja veroparati­isi-oper­aa­tioi­ta siten, että tutkimusten mukaan ne mak­sa­vat tyyp­il­lis­es­ti vain 5 – 10 % veroa.

    I rest my case.

    Sep­po Korp­poo, tuplaverotet­tu yrit­täjä, joka ei halua kulut­taa kallista aikaansa mon­imutkaiseen vero­su­un­nit­telu­un ja veroparatiiseihin.

  163. “Talousongelmis­tamme merkit­tävä osa, joskaan ei kaik­ki, johtuu siitä, että maamme palkkata­so on liian korkea yri­tyk­sillemme men­estyä kan­sain­välisessä kilpailussa.”

    Mut­ta kuin­ka paljon sit­ten palkkata­soa pitäisi laskea, jot­ta kil­pailukyky paranisi oleel­lis­es­ti? Jos sitä pysty­isi pudot­ta­maan rajusti, niin mitä tapah­tu­isi alkurysäyk­sen jäl­keen? Taisi olla Talous­sanomis­sa julka­istu tilas­to, jos­sa Suomen palkkakus­tan­nuk­set oli­vat alem­mat, kuin EU:n suur­maid­en ja Suomea halvem­mat ne oli­vat Bri­tan­ni­as­sa, Etelä-Euroopan mais­sa ja enti­sis­sä kom­mu­nis­ti­mais­sa. Joten siis pitäisi ilmeis­es­tiä päästä tonne Etelä-Euroopan maid­en ja entis­ten kom­mu­nis­ti­maid­en kanssa samalle tasolle, jot­ta olisimme kil­pailukyky­isiä? Toisaal­ta tässä on se ongel­ma, jota ei oikein ymmär­retä, eikä siitä sen takia kovin paljon olla kiin­nos­tut­tu on roboti­ikan kehi­tys, joka pistää koko jutun aivan uuteen asen­toon. Tästä on jo arvoste­tut tutk­i­jat ja yri­tysjo­hta­jat varoitelleet. Taitaa käy­dä niin, että roboti­ik­ka luo tilanteen, että nykyiset kil­pailukyky­toimet esim. sisäi­nen deval­vaa­tio on kuin läm­min “kusi” housu­is­sa, se läm­mit­tää vaan vähän aikaa. Roboti­ikan kehi­tys on ällistyt­tävä. Seu­raan alaa säännöllisesti.

  164. Raimo K: Sekä vapaa irti­sanomisoikeus (tuotan­nol­liset ja taloudel­liset syyt!) että irti­sanomi­ai­ka on jo kek­sit­ty ja käytössä.

    Nykyään irti­sanomi­nen on aivan liian vaikeaa. Kyl­lä työ­nan­ta­jil­la pitäisi olla vapaa val­in­taoikeus, kenet pitää töissä.

    Jos jol­lain henkilöl­lä ei hom­mat suju, on parem­pi kor­va­ta hänet toisel­la parem­min hom­mat hoitaval­la henkilöl­lä. Nykyään lain­säädän­nöl­lä on tehty irti­sanomi­nen hyvin vaikeak­si ja se johtaa heikkoon tuot­tavu­u­teen je heiken­tää muutenkin työ­markki­noiden toimivuutta.

  165. uusi kas­vo tääl­lä:

    Tuo 38päivän lomaoikeus kai (jos pilkkua viilaa)on perus­tus­lain­vas­tainen, kos­ka siinä asete­taan ihmi­nen iän puoles­ta syr­jivään ase­maan, eli täyt­tä lomaoikeut­ta ei voi saa­da ilman 15vuoden työssäoloehtoa.

    Siis käytän­nössä nuori ei saa ikän­sä puoles­ta samo­ja oikeuk­sia kuin van­hempi kollega??

    Ei se nyt ihan noin mene. Täy­den lomamääräy­tymisen saa vuo­den työsken­te­lyn jäl­keen. Julkisel­la sek­to­ril­la lisäpäiviä saa­vat kaik­ki 15 vuot­ta palvelleet. Jos vain osa saa, niin olisi kysymys jonkin­lais­es­ta eri­ar­voiseen ase­maan asettamisesta. 

    Asian ydin on se, että samat kri­teer­it täyt­täneitä kohdel­laan yhdenvertaisesti.

  166. uusi kas­vo tääl­lä:
    Hal­li­tuk­sen tavoit­teena on yri­tys­ten kil­pailukyvyn nos­t­a­mi­nen sekä julkisen sek­torin alijäämä.

    Palk­ka-alel­la pyritään siihen.
    Ja vas­taavasti lomien leikkauk­sel­la 38->30pvää julkisel­la sek­to­ril­la tähtää ali­jäämän pienemiseen.

    Tämä lomien leikkuu on se suurin kyn­nyskysymys, kos­ka sak: ssa suur­in­ta val­taa pitävät kun­ta-alan ja val­tion työntekijäliitot.

    Tuo 38päivän lomaoikeus kai (jos pilkkua viilaa)on perus­tus­lain­vas­tainen, kos­ka siinä asete­taan ihmi­nen iän puoles­ta syr­jivään ase­maan, eli täyt­tä lomaoikeut­ta ei voi saa­da ilman 15vuoden työssäoloehtoa.

    Siis käytän­nössä nuori ei saa ikän­sä puoles­ta samo­ja oikeuk­sia kuin van­hempi kollega?? 

    Saa, kun vain malt­taa odot­taa, kuten ovat myös nuo van­hem­mat kol­le­gat joutuneet aiem­min tekemään. Viimek­si­maini­tut eivät tosin tain­neet vielä kuu­lua “mulle-kaikki-ja-heti”-sukupolveen.

  167. “Iloise­na veron­mak­sa­jana innovoin: Entä jos ns. pakko­lakien palka­nalen­nusten sijas­ta täs­mälleen sama määrä kerät­täisi­inkin pois tuloverona? Ja se lisää kerät­ty tulovero kohden­net­taisi­in yri­tyk­sille helpot­ta­mal­la yri­tys­ten verotusta.”

    Tulovero on yksi huonoim­mista veroista, kan­nus­taa niin vah­vasti ole­maan tekemät­tä töitä. Sen nos­to ei myöskään

    Nuo hal­li­tuk­sen ehdot­ta­mat laithan taas oli­si­vat hyviä vaik­ka niiden säästöt tuli­si­vat takaisin isomp­ina palkanko­ro­tuksi­na (niinkuin var­maan lähivu­osi­na tule­vatkin), sil­lä enää ei ole yhtä vah­vaa kan­nustin­ta pyrk­iä ole­maan työl­listämät­tä sun­nun­taisin tai ottaa sairaslo­maa. Täl­löin maail­ma para­nee vaik­ka kokon­ais­palk­ka pysy­isikin samana.

  168. Jor­ma Nordlin:
    “Talousongelmis­tamme merkit­tävä osa, joskaan ei kaik­ki, johtuu siitä, että maamme palkkata­so on liian korkea yri­tyk­sillemme men­estyä kan­sain­välisessä kilpailussa.”

    Mut­ta kuin­ka paljon sit­ten palkkata­soa pitäisi laskea, jot­ta kil­pailukyky paranisi oleel­lis­es­ti? Jos sitä pysty­isi pudot­ta­maan rajusti, niin mitä tapah­tu­isi alkurysäyk­sen jäl­keen? Taisi olla Talous­sanomis­sa julka­istu tilas­to, jos­sa Suomen palkkakus­tan­nuk­set oli­vat alem­mat, kuin EU:n suur­maid­en ja Suomea halvem­mat ne oli­vat Bri­tan­ni­as­sa, Etelä-Euroopan mais­sa ja enti­sis­sä kom­mu­nis­ti­mais­sa. Joten siis pitäisi ilmeis­es­tiä päästä tonne Etelä-Euroopan maid­en ja entis­ten kom­mu­nis­ti­maid­en kanssa samalle tasolle, jot­ta olisimme kil­pailukyky­isiä? Toisaal­ta tässä on se ongel­ma, jota ei oikein ymmär­retä, eikä siitä sen takia kovin paljon olla kiin­nos­tut­tu on roboti­ikan kehi­tys, joka pistää koko jutun aivan uuteen asen­toon. Tästä on jo arvoste­tut tutk­i­jat ja yri­tysjo­hta­jat varoitelleet. Taitaa käy­dä niin, että roboti­ik­ka luo tilanteen, että nykyiset kil­pailukyky­toimet esim. sisäi­nen deval­vaa­tio on kuin läm­min “kusi” housu­is­sa, se läm­mit­tää vaan vähän aikaa. Roboti­ikan kehi­tys on ällistyt­tävä. Seu­raan alaa säännöllisesti. 

    Pitäisikö myös robot­it saat­taa jonkin­laisen vero­tuk­sen kohteik­si (elleivät ole sitä vielä/jo?), tai tiput­taa kaik­ki julkiset sote-tuet esim. lähem­mäs Alban­ian tasoa? 

    Jos yksi robot­ti tekee esim. kah­den­toista ihmisen työt, eikä heistä osa enää jatkos­sa työl­listy, ei tai­da olla mah­dol­lista edel­lyt­tää, että robot­ti hoitaa jatkos­sa viimek­si­mainit­tu­jen vero­jen mak­sun, elatuk­sen ja ylläpi­don, epä­suo­rasti vero­tuk­sen avul­la. Kil­pailukykymme on saata­va vähin­tään samalle tasolle kuin parhais­sa kil­pail­i­ja­mais­samme, mut­ta tuo ei tai­da onnis­tua kovin hyvin, jos sote-menomme ovat hulp­peasti korkeam­mat kuin niil­lä muilla.

  169. Täl­lähetkel­lä markki­noil­la on vähän yli 9000€ mak­sa­va kävelevä robot­ti. Se on ensim­mäi­nen merkit­tävä “pää­navaus” markki­noil­la. Hon­dan Asi­mo ei ole vuosien kehi­tystyöstä huoli­mat­ta vielä tul­lut myyn­ti­in. Alde­baranin Nao on markki­noil­la ja niitä on jo pää­tynyt Suomeenkin. Enää ei kovin mon­taa vuot­ta mene, kun kyseiset robot­it tekevät palve­lutöitä. Noin 9000€ ker­tain­vestoin­ti on aika pieni sum­ma työstä.

  170. Pet­ja Y:
    “Iloise­na veron­mak­sa­jana innovoin: Entä jos ns. pakko­lakien palka­nalen­nusten sijas­ta täs­mälleen sama määrä kerät­täisi­inkin pois tuloverona? Ja se lisää kerät­ty tulovero kohden­net­taisi­in yri­tyk­sille helpot­ta­mal­la yri­tys­ten verotusta.”

    Tulovero on yksi huonoim­mista veroista, kan­nus­taa niin vah­vasti ole­maan tekemät­tä töitä. 

    Niinkö?

    Lainaan paria pätkää omas­ta blogistani:

    https://jounimartikainen.wordpress.com/2015/06/24/tappaako-verotus/

    Empiri­aa tai tutkimus­tu­lok­sia kehi­in tuol­lai­sista väit­teestä? Kuin­ka moni tietää apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan, joka on kieltäy­tynyt saman kaupun­gin kaupung­in­jo­hta­ju­ud­es­ta, “kos­ka vero­tus vie osan hyödys­tä?” Kuin­ka moni tietää liike­toim­intayk­sikö vetäjän, joka on kieltäy­tynyt saman yri­tyk­sen toim­i­tusjo­hta­ju­ud­es­ta, “kos­ka vero­tus vie osan hyödys­tä?” Kuin­ka moni tietää siivoo­jan, joka on kieltäy­tynyt kohoa­mas­ta siivoustyön­jo­hta­jak­si, “kos­ka vero­tus vie osan hyödystä?”

    … …

    Jotkut ovat sitä mieltä, että vero­tuk­sen kiristämi­nen vain kur­jis­taa talout­ta entistä enem­män. Itse kun en kansan­talousti­eteestä mitään ymmär­rä, niin olen eri mieltä, ja pyytäisin viisaampia ker­tomaan, mis­sä yleis­es­ti tiedey­hteisössä hyväksy­tyis­sä tutkimuk­sis­sa osoite­taan vaikka­pa palkkavero­tuk­sen vai­htelu­välil­lä 20–40%, että 40% palkkavero­tus aikaansaa OSOITETUSTI heikom­man talouselämän kehit­tymisen, kuin 20% palkkaverotus?

    1. Jos korkeampi vero­tus vähen­tää halu­ja tehdä työtä, sil­loin tietysti korkeampi palk­ka lisää halui­ja tehdä työtä. His­to­ri­al­lis­es­ti asia on kuitenkin päin vas­toin. Kun tulota­so on nous­sut, työai­ka on lyhen­tynyt, eli osa tuot­tavu­u­den nousus­ta ote­taan vapaa-aikana. Mik­si net­toan­sioiden nousus­ta osaa ei otet­taisi vga­paa-aikana myös, jos se johtuu vero­jen laskusta?
      Vero­tuk­sen hait­tavaiku­tuk­set liit­tyvät työn­jaon vähen­e­miseen, itse palvelu palvelun sijas­ta. Kyse on siis veroki­ilas­ta kulut­ta­jan ja palka­nsaa­jan välil­lä. Toinen hait­tavaiku­tus liit­tyy verokil­pailu­un maid­en välillä.

  171. Osmo Soin­in­vaara:
    Miten vero­jen korot­ta­mi­nen lisää yri­tys­ten kilpailukykyä? 

    Siinäpä se, ei mitenkään!

    Eräs parhaista keinoista maamme tilanteen paran­tamiseen on luo­da edel­ly­tyk­siä yri­tys­ten kil­pailukyvyn parantamiselle. 

    Julkisel­la puolel­la on myös paljon tekemistä. Jostakin kum­man syys­tä on oltu liian pitkään (tarvit­tavi­in toimen­piteisi­in ryhtymisen osalta) sokei­ta mm. sille, miten mm. käyt­täjäys­täväl­lisyy­deltään surkeat IT-jär­jestelmämme syövät liian usein toim­into­jen todel­lista tehokku­ut­ta. Tarvit­taisi­in enem­män ket­teryyt­tä epäko­h­tien ja nyky­is­ten pul­lonkaulo­jen korjaamiseen. 

    Pitäisi myös kyetä arvioimaan josko jokin van­ha kon­sti on sit­tenkin parem­pi (ja tehokkaampi) kuin pus­silli­nen uusia (mut­ta huono­ja). Huonot IT-jär­jestelmät ovat eräs nykya­jan vit­saus, mut­ta niille on voita­va ja pitääkin tehdä jotakin.

    - — - — -

    Esimerkik­si sote-menois­sa voitaisi­in säästää maas­samme var­maankin val­tavasti, jos sote-avun saamisen edel­ly­tyk­sek­si asetet­taisi­in val­takun­nal­lis­es­ti promiller­a­ja vaikka­pa nol­la­tol­er­anssil­la, ja puhal­lusko­keen (tai muiden päi­hteit­ten käytön testin) tulos määräisi esim. paikkasi ter­veyskeskuk­sen tai päivys­tävän polik­linikan jonossa. 

    Oman riskin osu­us olisi päi­hteitä käyt­täville kansalaiselle suurem­pi, mut­ta yhteiskun­ta säästäisi todel­la paljon, lukuisat ker­ran­nais­vaiku­tuk­set mukaan lukien, ja mikä tärkein­tä, ihan oikeas­ta päästä. Tämä aut­taisi hillit­semään julk­isia kulu­ja merkit­tävästi, kuten myös vero­tuk­sen tarvet­ta. Yksi­tyiselle puolelle syn­ty­isi uskoak­seni päi­htei­den käyt­täjiä varten erikois­tunei­ta palveluyri­tyk­siä, jois­sa hin­noit­telu aset­tuisi automaat­tis­es­ti kohdalleen, muu­ta yhteiskun­taa ja veron­mak­sajia enää liiem­min rasittamatta.

  172. Sip­ilältä puut­tuu johta­ju­us. Suomes­sa on paljon hyvää tah­toa ja ymmär­rystä. Yhteistyössä saataisi­in aikaan kon­sen­sus, vaik­ka parem­pi ratkaisu olisi hoitaa ongel­ma puut­tumal­la sen syihin. 

    Sip­ilä kuitenkin päät­ti men­nä telkkari­in ja pysäyt­tää maa. Se oli tiedos­sa ole­va seu­raus ja siten myös päämin­is­terin tietoinen päätös.

  173. OS on sitä mieltä, että PK-yrit­täjän vero­tus on “PERIN MALTILLISTA.”

    Vään­netään tämä nyt sit­ten rautalangasta.

    Ote­taan­pas esimerkik­si real­isti­nen skenaario:

    5 vuo­den huono­jen tulosten, rajun ris­ki-räpeltämisen ja muit­ten palkko­ja mak­samisen jäl­keen, yrit­täjä on ”alka­nut men­estyä” ja fir­man tilille on jäänyt ”vapaa­ta rahaa” 130 000 euroa. 

    Net­to­var­al­lisu­ut­ta on vuosien var­rel­la ker­tynyt 50 000 euroa.

    Yrit­täjä päät­tää nyt investoi­da fir­man kehit­tämiseen 30 000 ja ottaa lop­ut 100 000 ulos fir­mas­ta osinkoina.

    Ensin fir­ma mak­saa yhteisöveroa 20% eli 20 000 euroa, jol­loin jäl­jelle jää 80 000.

    8% fir­man 50 000 net­to­var­al­lisu­ud­es­ta on 4 000 euroa, jos­ta osu­ud­es­ta hän mak­saa 25% veroa, eli 1 000.

    Lopuista 76 000 menee veroa 75%, eli 57 000.

    100 000 voitos­ta ris­ki-yrit­täjälle jää siis käteen 22 000, eli vero­ja meni yhteen­sä 78%.

    Nyt­päs yrit­täjä innos­tuu men­emään kaup­paan. Siel­lä hän mak­saa vielä 24 % ALVin, eli 4 258 euroa.

    Lop­pu­jen lopuk­si, rajua riskiä otta­neelle ja mui­ta työl­listäneelle yrit­täjälle jäi 100 000 voitos­ta ostovoimaa vain 17 742 euroa, eli muualle hävisi 82,3 %.

    Sep­po Korp­poo, PK-yrit­täjä, joka MENETTÄÄ MALTTINSA kun ajat­telee tätä laskelmaa.

    1. Lopuista 76 000 menee veroa 75%, eli 57 000

      Mis­tä täl­lainen potas­ka on peräisin? Lopus­ta 75 % las­ke­taan verotet­tavak­si tulok­si, eli hän­tä verote­taan 57 000 euron asnio­tu­loista, mut­ta ei siitä ansio­tu­losta mene veroa 100%.

  174. Jor­ma Nordlin: Taitaa käy­dä niin, että roboti­ik­ka luo tilanteen, että nykyiset kil­pailukyky­toimet esim. sisäi­nen deval­vaa­tio on kuin läm­min “kusi” housu­is­sa, se läm­mit­tää vaan vähän aikaa. 

    Juuri tästä on kysymys, mut­ta nyt tarvi­taan nimeno­maan nopea­ta vaiku­tus­ta. Pysyvää kasvua sil­lä ei saa­da aikaan, kos­ka siihen tarvi­taan investoin­te­ja ja inno­vaa­tioi­ta. Ne puolestaan vaa­ti­vat yrit­täjiltä uskoa tule­vaisu­u­teen ja niiden toteut­ta­mi­nen ja markki­noille saami­nen vie aikaa.

    Tuo palkkakus­tan­nusten 5% alen­nus mah­dol­lis­taisi tyyp­il­lis­es­ti parin pros­entin alen­nuk­sen myyn­ti­hin­taan. KV-kau­pas­sa se on merkit­tävä alen­nus varsinkin per­in­tei­sis­sa tuot­teis­sa. Vuo­sisopimuk­sis­sa taval­lis­es­ti kinataan viimeis­es­tä pros­entin puolikkaasta.

  175. Sep­po Korp­poo: Se osu­us, mikä osinko­tu­loista on veronalaista pääo­mat­u­loa tai ansio­tu­loa, on verotet­tu kah­teen kertaan. 

    Sinä et ole yri­tyk­sesi (aivan kuten per­in­tövero­ja kauhis­tel­e­vatkaan eivät ole kuollei­ta omaisiaan).

  176. Jor­ma Nordlin:
    “Talousongelmis­tamme merkit­tävä osa, joskaan ei kaik­ki, johtuu siitä, että maamme palkkata­so on liian korkea yri­tyk­sillemme men­estyä kan­sain­välisessä kilpailussa.”

    Mut­ta kuin­ka paljon sit­ten palkkata­soa pitäisi laskea, jot­ta kil­pailukyky paranisi oleel­lis­es­ti? Jos sitä pysty­isi pudot­ta­maan rajusti, niin mitä tapah­tu­isi alkurysäyk­sen jäl­keen? Taisi olla Talous­sanomis­sa julka­istu tilas­to, jos­sa Suomen palkkakus­tan­nuk­set oli­vat alem­mat, kuin EU:n suur­maid­en ja Suomea halvem­mat ne oli­vat Bri­tan­ni­as­sa, Etelä-Euroopan mais­sa ja enti­sis­sä kom­mu­nis­ti­mais­sa. Joten siis pitäisi ilmeis­es­tiä päästä tonne Etelä-Euroopan maid­en ja entis­ten kom­mu­nis­ti­maid­en kanssa samalle tasolle, jot­ta olisimme kil­pailukyky­isiä? Toisaal­ta tässä on se ongel­ma, jota ei oikein ymmär­retä, eikä siitä sen takia kovin paljon olla kiin­nos­tut­tu on roboti­ikan kehi­tys, joka pistää koko jutun aivan uuteen asen­toon. Tästä on jo arvoste­tut tutk­i­jat ja yri­tysjo­hta­jat varoitelleet. Taitaa käy­dä niin, että roboti­ik­ka luo tilanteen, että nykyiset kil­pailukyky­toimet esim. sisäi­nen deval­vaa­tio on kuin läm­min “kusi” housu­is­sa, se läm­mit­tää vaan vähän aikaa. Roboti­ikan kehi­tys on ällistyt­tävä. Seu­raan alaa säännöllisesti.

    Minä en ole koskaan ymmärtänyt, mik­si niin moni tekee täl­laisia “palkkata­son” ver­tailu­ja niin että yhden kokon­aisen val­tion kaikkia palkkakus­tan­nuk­sia ver­rataan könt­tänä jonkin toisen val­tion palkkakus­tan­nuk­si­in, myös könt­tänä. Tämähän ei ker­ro oikeas­t­aan mis­tään mitään olen­naista. Vähin­tään pitäisi ver­ra­ta henkilöstökus­tan­nuk­sien (johon sisäl­tyy muu­takin kuin ne palkat) ja tuot­tavu­u­den suhdet­ta siihen, mikä tämä suhde on vertailumaassa.

    Ostin taan­noin suo­ma­laiselta ali­hankki­jal­ta valmis­tustyötä. Aiem­min olen ostanut vas­taavaa lähin­nä Viros­ta. Kävi niin, että saa­mani lasku oli noin kolminker­tainen siihen näh­den, mitä se olisi ollut Virossa teete­tys­tä vas­taavas­ta työstä. Lisäk­si työn laatu oli keskinker­taista ja ohjeis­tus­ta ei ollut nou­datet­tu kaik­il­ta osin. Vika ei voin­ut olla ohjeis­tuk­sen puut­teis­sa, kos­ka saman­laisel­la ohjeis­tuk­sel­la saan aikaisek­si hyvää laat­ua muis­sa mais­sa. Sain siis kil­pail­i­ja­mai­ta huonom­paa laat­ua kolminker­taisel­la hinnalla! 

    Ali­hankki­jan tar­joa­ma seli­tys tähän oli se, että hei­dän henkilöstöku­lun­sa ovat niin korkeat. Luulen, että osit­tain eroa selit­tävät myös yri­tys­ten korkeampi kokon­aisveroaste (tarkoi­tan nyt kaikkia niitäkin mak­su­ja, joiden nimi ei ole “vero”, mut­ta jot­ka efek­ti­ivis­es­ti kuitenkin ovat vero­ja) ja mah­dol­lis­es­ti työn teho­ton organ­isoin­ti eli haas­teet johtajuudessa.

    Toisaal­ta yhtä lail­la suo­ma­lainen ongel­ma on, että korkean tuot­tavu­u­den työstä (tai työstä joka voisi yltää korkeaan tuot­tavu­u­teen oikeis­sa olo­suhteis­sa) ei mak­se­ta riit­tävästi, jol­loin sitä tekemään ei saa­da korkeaan tuot­tavu­u­teen kykeneviä tek­i­jöitä, kos­ka nämä saa­vat ulko­mail­la parem­man palkan. Tämäkin siis voi monis­sa tapauk­sis­sa olla kil­pailukyvyn esteenä. Ja tässäkin tapauk­ses­sa on osit­tain kyse myös heikos­ta johtajuudesta.

    Yhtä yksit­täistä taikakeinoa siis tuskin on, jol­la maan kil­pailukyky saadaan kor­jat­tua. Tästä ei kuitenkaan seu­raa, etteikö henkilöstöku­lu­ja pidä voi­da alen­taa siel­lä, mis­sä työn tuot­tavu­uskin on mata­laa. Tuot­tavu­u­den ja kulu­jen pitää tot­ta kai olla järkevässä suh­teessa toisi­in­sa. Joka tapauk­ses­sa on aivan jär­jetön­tä kiis­tel­lä siitä, pitääkö koko maan palkkata­son olla kil­pailukyvyn nimis­sä mata­lampi vai korkeampi. Vas­taus on sekä että, eikä sekään vielä riitä vaan tämän rin­nal­la tarvi­taan myös monia mui­ta paran­nuk­sia. Eri­tyis­es­ti olisi hyvä ava­ta silmät ja ymmärtää, että elämme globaalin kil­pailun keskel­lä. Kan­nat­taisi myön­tää, että emme suinkaan ole maail­man parhai­ta kaikessa, ja men­nä kat­so­maan ja oppi­maan heiltä, jot­ka ovat meitä parempia.

  177. Osmo Soin­in­vaara: Mis­tä täl­lainen potas­ka on peräisin? 

    Viime aikoina on eri­laista potaskaa ollut liik­keel­lä vähän joka suun­nas­sa. Kätilökin tele­vi­so-ohjel­mas­sa väit­tää menet­tävän­sä 4000€ vuodessa, kun sun­nun­tail­isä alen­netaan 100%->75%. Hur­jat on tulot täl­lä “pieni­palkkaisel­la” naisel­la, jos näin on.

  178. Onko his­to­ri­as­sa yhtään esimerkkiä onnis­tuneesta sisäis­es­tä deval­vaa­tios­ta? Vien­nil­lä menee huonos­ti, kos­ka maail­man­talous on taan­tu­mas­sa. Pari pros­ent­tia sinne tai tänne palkkakus­tan­nuk­sis­sa ei tee kan­sain­väliselle kil­pailukyvylle yhtään mitään.

    Toisek­seen, jos nuo toimen­piteet muka ovat niin tehokkai­ta, eikö ne kan­nat­taisi tehdä velka­ra­hal­la? Val­tio saa­nee edelleen lainaa mii­nus­merkkisel­lä reaalikorolla.

    Aivan eri asia olisi, jos hal­li­tus perustelisi kur­jis­tamis­lin­jaansa julkisen talouden rak­en­teel­lisen vajeen paikkaamisel­la. Aika suuri osa esite­ty­istä toimen­piteistä on lähin­nä julkisen puolen työn­tek­i­jöi­hin kohdis­tu­via palkanalennuksia.

  179. Ei voi ymmärtää, että miten Suomes­sa voidaan tehdä val­tion velas­ta (tai julkises­ta velas­ta), niin suuri ongelma.

    Jos Suomes­sa on val­ta­va hätä, niin mik­si Fitch ei pudot­tanut Suomen luokitusta?

    Suomen kil­pailukyky on (kuulem­ma) huonom­pi kuin Ranskan.

    Fitch kuitenkin pudot­ti Ran­skan luokitusta!

    Suo­ma­laiset ovat niin type­r­ää tuulipukukansaa, että jos tele­vi­sios­sa san­o­taan, että Suomel­la menee huonos­ti, niin he kuvit­tel­e­vat, että se tarkoit­taa suo­ma­laisia, eli hän­tä itseään.

    Val­tion taloudel­la ei ole mitään tekemistä kansalais­ten talouden kanssa. Ei ker­ta kaikkises­ti yhtään mitään!

    Suo­ma­laista talouskeskustelua vaivaa sekin, että vaa­di­taan hal­li­tus­ta, joka saa Suomen nousuun.

    Eihän hal­li­tuk­sel­la ole mitään tekemistä talouskasvun kanssa!!!

    Talouskasvu läh­tee siitä, että joku talouden toim­i­ja tekee enem­män ostopäätök­siä kuin aiemmin. 

    Ei mikään hal­li­tus maail­mas­sa voi tehdä tätä päätöstä kenenkään puolesta!

    Vien­ti­te­ol­lisu­us läh­tee kasvu­un sit­ten, kun on jotain vietävää, jol­la on kysyn­tää enem­män kuin nyt.

    Se ei lähde kasvu­un vaik­ka jokaisen vien­ti­te­ol­lisu­u­den työn­tek­i­jän palk­ka lakkautet­taisi­in ja heistä tehtäisi­in orjia.

    Suo­ma­laiset idiootit aiko­vat luo­da uusia inno­vaa­tioi­ta ja tuot­tei­ta LEIKKAAMALLA tuoteke­hi­tyk­ses­tä ja tutkimuksesta!

    Bio­talous on sel­l­u­talout­ta, jota ylläpi­de­tään verotuilla.

    Ei riitä, että maat­alout­ta ylläpi­de­tään vero­tu­il­la. Nyt aio­taan jatkaa samaa metsäteollisuudessakin.

    Maa- ja met­sä­talouden verotuet ovat mega­lo­maa­ni­nen tulon­si­ir­to muun Suomen taloud­es­ta keskusta­lais­ten maan- ja met­sän­o­mis­ta­jien taskuihin.

    Var­al­lisu­ut­ta kasa­taan näi­hin taskui­hin ja se on pois kulutuksesta.

    Lopet­ta­mal­la maaseudun tukemisen Suo­mi säästää välit­tömästi 8,5 mil­jar­dia euroa, joka vuosi.

  180. kun nyt taas keskustelu laine­htii tääl­lä laidas­ta laitaan, niin sotke­taan mukaan vielä kun­tien kur­jis­tu­va tilanne. Use­at kun­nat ovat korot­ta­mas­sa kun­nal­lisveroa. Silti vuosit­tain tehdään muu­ta­man miljoo­nan leikkauk­sia ja ote­taan siitä huoli­mat­ta miljoo­nia syömävelkaa.

    Joku raja tulee vas­taan aivan lähiaikoina.Leikataan yhden lomara­han puo­likkaan ver­ran ja lainaa ote­taan lisää samal­la mital­la. Veronko­ro­tus vielä, niin ollaankin jo viety 1,5 lomara­haa. Nämäkin kaik­ki ovat hätäaputoimia.

    Pääo­mavero­tuk­sen lisäämistä kan­nat­ta­vat lämpimästi eri­tyis­es­ti he, joil­la ei ole kyseistä taakkaa kannettavanaan.

    Laite­taan vielä hait­tal­istalle päät­täjien päät­tämät­tömyys. Epä­var­muus ras­saa niin per­heitä kuin yri­tyk­siä. Ei vieläkään ole tietoa ensi vuo­den talouskoukeroista.

    Jatku­vasti tulee näitä uutisia, jois­sa yhtiön työn­tek­i­jät ovat “täysin yllät­tyneitä” supis­tuk­sista ja lopetuksista.Ehkäpä ovat eläneet toive­unes­sa, jos­sa kaik­ki koh­ta muut­tuu taas hyväksi.Valtiovallan talousen­nus­teet ovat läh­es sään­nöl­lis­es­ti liian opti­mistisia. Ei niihin enää kukaan usko.

  181. Tapio Pel­to­nen:
    Onko his­to­ri­as­sa yhtään esimerkkiä onnis­tuneesta sisäis­es­tä deval­vaa­tios­ta? Vien­nil­lä menee huonos­ti, kos­ka maail­man­talous on taan­tu­mas­sa. Pari pros­ent­tia sinne tai tänne palkkakus­tan­nuk­sis­sa ei tee kan­sain­väliselle kil­pailukyvylle yhtään mitään.

    Onko näin?

    Maail­man­talous ei ole käsit­tääk­seni ollut taan­tu­mas­sa viime vuosi­na, päin­vas­toin. Eivät edes Suomen tärkeim­mät vien­ti­maat Venäjää luku­unot­ta­mat­ta ole taan­tuneet. Anglosak­sises­sa maail­mas­sa ja Sak­sas­sa menee itse asi­as­sa kohtu­ullisen hyvin. Kasvu­vauhti ei ole ollut entisen­laista, mut­ta kyl­lä tämä vien­nin pysähtymi­nen on mei­dän ikioma ongelmamme.

    Maail­man­talous on luul­tavasti siir­tymässä syk­lin laske­valle osalle. Tämä tarkoit­taa sitä, että meiltä jäi yksi posi­ti­ivi­nen kier­ros väli­in. Lamas­ta lamaan paarustetaan.

  182. anonyy­mi: Sinä et ole yri­tyk­sesi (aivan kuten per­in­tövero­ja kauhis­tel­e­vatkaan eivät ole kuollei­ta omaisiaan).

    Eikä arvon­lisäveron koro­tuk­sel­lakaan ole mitään merk­i­tys­tä mihinkään, kos­ka sen­hän tilit­tää yri­tys. Niin­pä asi­akas mak­saa vain verot­to­mia hin­to­ja. Eikun…

  183. Tapio Pel­to­nen: Onko his­to­ri­as­sa yhtään esimerkkiä onnis­tuneesta sisäis­es­tä devalvaatiosta? 

    Sak­sa 2000-luvun alussa.

    Irlan­ti ja Por­tu­gali muu­ta­ma vuosi sitten.

  184. Suomen tulisi uno­htaa leikkauk­set tässä vai­heessa ja keskit­tyä pelkästää paran­ta­maan bkt:ta. Siten se velan osu­uskin painuu. 

    Paneu­tu­mal­la eri ongelmien juurisy­i­hin on var­masti mah­dol­lista mak­saa duunareille entistä suurem­paa palkkaa. Hyvän yhteiskun­nan mit­ta­ri­na voi hyvin olla sen min­imi­palk­ka. Mitä enem­män pieni­palkkainen tien­aa, sitä parem­pi maa on elää ja asua.

    Meil­lä on usei­ta asioi­ta, jot­ka parem­min hoita­mal­la on tar­jol­la sekä rahaa että talouskasvua.

  185. OS, on oike­as­sa. Kiireessä tekemäni muistin­varainen laskel­ma oli kun­non potaskaa.

    Pyy­dän anteek­si virhettäni.

    Veron­mak­sajien sivuil­ta sain tämän laskentakaavan:

    ”Muus­ta kuin julkises­ti noteer­a­tus­ta yhtiöstä saadun osin­gon veroko­htelu määräy­tyy yhtiön osakkeille las­ke­tun matemaat­tisen arvon perusteella.
    Osin­gos­ta on 25 % veronalaista pääo­mat­u­loa se osa, joka vas­taa enin­tään 8 % osak­keen matemaat­tis­es­ta arvosta.
    Täl­laista osinkoa voi yksi henkilö saa­da vuodessa enin­tään 150 000 euroa. Sen ylit­tävästä osin­gos­ta veronalaista pääo­mat­u­loa on 85 %.
    Osin­gos­ta on 75-pros­ent­tis­es­ti veronalaista ansio­tu­loa se osa, joka ylit­tää 8 % osak­keen matemaat­tis­es­ta arvosta.”

    Ote­taan esimerk­ki nyt tämän mukaan uudestaan:

    Ensin yrit­täjä mak­saa 100 000 voitos­ta yhteisöveroa 20% eli 20 000 euroa, jol­loin jäl­jelle jää 80 000.

    8% fir­man 50 000 net­to­var­al­lisu­ud­es­ta on 4 000 euroa, jos­ta hän mak­saa 25% osu­ud­es­ta, eli 1000 eurosta, pääo­maveroa 30%, eli 300 euroa. 

    Lisäk­si hän on mak­sanut tuos­ta 4000 net­to­var­al­lisu­ud­es­ta aikanaan yhteisöveroa 800 euroa.

    Lopuista 76 000 menee ansio­tuloveroa 75% osu­ud­es­ta. Eli 57 000 las­ke­taan hänen kaikkien muit­ten ansioit­ten­sa päälle.

    Ole­tamme, että omis­ta­ja-johta­ja ottaa fir­mas­taan vuosi­palkkaa kohtu­ulliset 75 000 euroa.

    Hän mak­saa val­ti­olle + kun­nalle tuloveroa 57 000 lisä­tu­losta karkeasti lask­ien 40 000.

    Näi­nollen 100 000 voitos­ta ris­ki-yrit­täjälle jää käteen noin 40 000.

    Toiv­ot­tavasti nyt meni oikein?

    Toisaal­ta, jos yrit­täjä myisi fir­mansa kun tuo 130 000 euroa makaa kas­sas­sa, hän mak­saisi osakkei­den­sa myyn­nistä veroa luokkaa 25% ja saisi kätöseen­sä suurin piirtein 100 000.

    Jos fir­mal­la on lisäk­si kovaa kasvupo­ten­ti­aalia, arvokas­ta know-how­ta, yms. imma­te­ri­aali-arvoa, yrit­täjä voi saa­da joltakin veroparati­isi-yhtiöltä riskit­tömästi reip­paasti enemmänkin. 

    Täl­laiset fir­mat ovat Suomen tule­vaisu­udelle kaikein arvokkaimpia ja niitä myy­dään koko ajan pois maasta.

    Jos tämän trendin annetaan jatkua, meiltä kaik­il­ta pääsee koh­ta potaskat housuun…

    Sep­po Korp­poo, joka har­voin päästelee kaliumkarbonaattia

  186. Vuosi BKT PALKKA
    1985 559142 973
    1990 1415176 1453
    1995 1341993 1717
    2000 1255399 2036
    2005 2044360 2497
    2010 2478146 2994
    2014 2706736 3305

    Talouskasvu on kyl­lä val­unut enem­män kaikkealle muualle, mitä palkkoi­hin. Tulok­set työstä menevät aina vaan suurem­mal­ta osalta sinne, mis­sä on omistusta.

  187. “aivan kuten per­in­tövero­ja kauhis­tel­e­vatkaan eivät ole kuollei­ta omaisiaan” 

    Joo. Mut­ta vielä aivan hel­vetisti vähem­män SÄ olet mulle sukua — ja täten kovinkaan paljoa oikeutet­tu siihen, mitä mä mah­dol­lis­es­ti olisin joskus läheisiltäni saamassa. 

    Per­in­tövero = kaikkein okset­tavin kateusvero ikinä (eli sopii siis täy­del­lis­es­ti suo­ma­laiselle kansanluonteelle)

  188. No hohhoi­jakkaa, muis­tute­taan­pa mieli­in, mik­si tätä keskustelua käy­dään: Kos­ka olemme jäse­nenä meille epäedullises­sa rahali­itossa, johon päädy­imme Lip­posen ja Niin­istön röyhkeän tem­pun takia. EMU-vankkure­i­ta ovat olleet vetämässä kaik­ki puolueet, viimeisim­pänä tak­ki on viuhah­tanut tois­in­päin per­suil­la. Ay-liike on kan­nat­tanut euroa lämpimästi, joten mitä nyt sit­ten itketään? Til­a­sitte sisäistä deval­vaa­tio­ta, tässä sitä tulee, iloitkaa nyt!

    Mikään asia ei ole näköjään liian pyhä uhrat­tavak­si euron alt­tar­ille. Vasem­mis­to, vihreät ja ay-liike ovat valmi­ita uno­hta­maan kaik­ki keskeiset osat ide­olo­giostaan, että euro voitaisi­in pitää hengis­sä. Onko liit­to­val­tio, jota tavoitet­ta varten euro perustet­ti­in, se päämäärä, jon­ka vuok­si kaik­ki tus­ka ja kär­simys on perusteltavissa?

  189. Osmo: Perus­ta sel­l­ainen “ker­ro, mis­sä on ilmaisia miljoo­nia”- ilmiantoketju.

    Jos esim. las­ten­sairaalan tai Vaal­i­maan kasi­non tapaisia kupru­ja nousisi esi­in satakun­ta ja niitä siiv­ot­taes­sa saataisi­in kotiutet­tua muu­ta­ma kym­men pros­ent­tia kupru­un upon­neista rahoista, niin suo­mi olisi kuivilla.

  190. Onko Sak­san tie myös Suomen talouskasvun tie?

    Sak­san talouden voima perus­tuu paljolti PK / perheyrityksiin.

    Seu­raavas­sa webistä poimittua:

    Much of Ger­many’s busi­ness, in con­trast to that in oth­er indus­tri­al­ized coun­tries, is con­duct­ed by the small and medi­um-sized com­pa­nies, SME’s.

    In Ger­many there are about 3.7 mil­lion SMEs, pro­duc­ing any­where from 35 to 45 per­cent of the gross nation­al prod­uct, cre­at­ing up to 50 to 70 per­cent of the jobs and pro­vid­ing over 80 per­cent of appren­tice­ships and oth­er job train­ing opportunities.

    Ger­many boasts an excep­tion­al num­ber of 1 300 “hid­den cham­pi­ons”. This means com­pa­nies, which rank among the top three on the glob­al mar­ket or are Euro­pean leaders. 

    These com­pa­nies are lit­tle known to the pub­lic, because instead of pro­duc­ing well-known every­day goods, they sup­ply main­ly spe­cial­ized prod­ucts and ser­vices to industry.

    SMEs are often fam­i­ly-owned, with a dom­i­nant founder or man­ag­er. They have a benev­o­lent atti­tude toward their employ­ees, who, in turn, are excep­tion­al­ly well qual­i­fied and moti­vat­ed. In the past much of their busi­ness was done local­ly, and rela­tion­ships with their cus­tomers were close.

    Their mar­ket suc­cess is based more on qual­i­ty than price.

    Sak­san PK-Verotus:

    Prof­its which are dis­trib­uted to pri­vate stock-hold­ers are liable to 25 per­cent plus the sol­i­dar­i­ty sur­charge = Total 25,825 %.

    Ger­many cur­rent­ly has very favor­able tax laws con­cern­ing the trans­fer of fam­i­ly busi­ness assets to the next gen­er­a­tion; the tax rate is just 2.85%.

    Sep­po Korp­poo, joka on kateelli­nen saksalaisille

  191. ft maail­mal­ta:
    VuosiBKTPALKKA
    1985559142973
    199014151761453
    199513419931717
    200012553992036
    200520443602497
    201024781462994
    201427067363305

    Talouskasvu on kyl­lä val­unut enem­män kaikkealle muualle, mitä palkkoi­hin. Tulok­set työstä menevät aina vaan suurem­mal­ta osalta sinne, mis­sä on omistusta. 

    Kyl­lä! Ja tuo on mitä main­ioin­ta. Työssäsi olet sidot­tu haal­i­maan ansioi­ta vain siitä omas­ta osaamis­es­tasi. Omis­ta­ju­udel­la ovat KAIKKI (puhun vain lail­li­sista) maail­man tuotan­non­alat ja mil­tei kaik­ki alueetkin käytet­tävis­sä tulo­jen han­kkimiseen. Ja edelleen kukin yhteisö voi mil­tei yhdessä sopia paljonko osal­lisilleen jätetään sijoitet­tavak­si. Tosin Suo­mi ei tässä pär­jää kovin hyvin. Ehkä maail­man muu­tos jäi meiltä huo­maa­mat­ta enem­män kuin muual­la. Vielä 90-luvul­la oli kai aika mah­do­ton­ta puhua sijoit­tamis­es­ta duu­nar­ien kesken. Taitaa se olla aika mah­do­ton­ta vieläkin…

  192. Pet­teri: Sak­sa 2000-luvun alussa.

    Irlan­ti ja Por­tu­gali muu­ta­ma vuosi sitten.

    Ja eikös Balt­ian maat vetäneet myös tuol­la linjalla?

  193. max: Kyl­lä! Ja tuo on mitä main­ioin­ta. Työssäsi olet sidot­tu haal­i­maan ansioi­ta vain siitä omas­ta osaamis­es­tasi. Omis­ta­ju­udel­la ovat KAIKKI (puhun vain lail­li­sista) maail­man tuotan­non­alat ja mil­tei kaik­ki alueetkin käytet­tävis­sä tulo­jen hankkimiseen.
    ‘snip’

    Olisi­pa kiitoisaa nähdä, miten omis­ta­jat han­kki­si­vat nuo lail­liset’ tulon­sa ilman tuo­ta ylimääräistä kulua, joka palkkoi­hin menee.

  194. http://www.tradingeconomics.com/united-kingdom/government-debt-to-gdp

    “The Unit­ed King­dom record­ed a Gov­ern­ment Debt to GDP of 89.40 per­cent of the coun­try’s Gross Domes­tic Prod­uct in 2014. Gov­ern­ment Debt to GDP in the Unit­ed King­dom aver­aged 49.48 per­cent from 1980 until 2014, reach­ing an all time high of 89.40 per­cent in 2014 and a record low of 31.30 per­cent in 1991. Gov­ern­ment Debt to GDP in the Unit­ed King­dom is report­ed by the Eurostat.”

    Iso-Bri­tan­ni­al­la on toki pun­ta käytet­tävis­sään, mut­ta se on euron kanssa tasaväkinen.

    Suomen tilanne ei eroa Iso-Bri­tann­ian tilanteesta. Molem­mat tuo­vat läh­es kaiken tarvittavan.

    Molem­mat elvyt­tivät, kun oli pakko. Molem­mat ovat lopet­ta­neet elvyt­tämisen liian aikaisin.

    EKP:n pitäisi elvyt­tää isol­la kädel­lä ja tiukan talouskurin type­r­yk­set pitäisi lähet­tää Siperiaan.

  195. Sep­po Korp­poo: OS, on oike­as­sa. Kiireessä tekemäni muistin­varainen laskel­ma oli kun­non potaskaa.
    Pyy­dän anteek­si virhettäni.
    Veron­mak­sajien sivuil­ta sain tämän laskentakaavan:

    Eräs ongel­mavyy­hdin osatek­i­jä on myös siinä että vero­tus on niin järkyt­tävän mon­imutkaista että asi­apo­h­jainen keskustelem­i­nen siitä on jo pelkästään tuon mon­imutkaisu­u­den vuok­si läh­es mahdotonta.

    Ehdotan: koko ros­ka sileäk­si ja tilalle jär­jestelmä, joka jokaisel­la perusk­oulun oppimäärän suorit­ta­neel­la on kyky sisäistää viidessä minuutissa.

  196. Mau­r­izio: Per­in­tövero = kaikkein okset­tavin kateusvero ikinä 

    Jos ei tasa-arvo kel­paa, muu­ta ihmeessä johonkin feo­dal­is­tiseen yhteiskuntaan..

    Huh­hah­hei: Suomen tilanne ei eroa Iso-Bri­tann­ian tilanteesta. Molem­mat tuo­vat läh­es kaiken tarvittavan.
    Molem­mat elvyt­tivät, kun oli pakko. Molem­mat ovat lopet­ta­neet elvyt­tämisen liian aikaisin. 

    Mis­sä vai­heessa Suo­mi muka elvytti?

  197. Saara: Ehdotan: koko ros­ka sileäk­si ja tilalle jär­jestelmä, joka jokaisel­la perusk­oulun oppimäärän suorit­ta­neel­la on kyky sisäistää viidessä minuutissa.

    Mut­ta miten sit­ten mah­dol­lis­tet­taisi­in mon­imutkaiset lail­liset veronkier­tor­eiät eri eturyhmille?

  198. anonyy­mi: Jos ei tasa-arvo kel­paa, muu­ta ihmeessä johonkin feo­dal­is­tiseen yhteiskuntaan..

    Mis­sä vai­heessa Suo­mi muka elvytti?

    Suomi­han ‘elvyt­tää’ koko ajan, kos­ka val­tion bud­jet­ti on reip­paasti alijäämäinen.

  199. En edelleenkään pure­mat­ta niele Sip­ilän hal­li­tuk­sen tilan­neku­vaa, saati jaa hei­dän käsi­tys­tään siitä, mitä neu­vot­telem­i­nen tarkoit­taa, mut­ta Sip­ilä on kaivan­nut ehdo­tuk­sia siitä, mitä “tuot­tavu­us­loikka­paket­ti­in” voisi sisäl­lyt­tää. Täältä tulee yksi. Jos ei las­ke­ta mukaan yri­tys­tukien kar­simista, veronkier­ron kitkemistä ja hait­tavero­jen nostamista.

    Jos nyt ker­ta kaikki­aan halu­aa nähdä kaikille yhteisiä palvelui­ta tuot­ta­van mata­la­palkkaisen julkisen sek­torin vikapääk­si öljy­te­ol­lisu­u­den heikolle vetävyy­delle — sen kyl­lä sietääkin vetää hait­ta-alana huonos­ti — niin sieltä kar­simisen voisi lopet­taa samas­ta paikas­ta kuin sen aloit­taakin. Ja sen voisi aloit­taa koke­mus­lisien kar­simis­es­ta, ja aloit­taa tämä julkisen hallinnon korkeim­mista palkkaluokista.

    Koke­mus­lisät perus­tu­vat men­neeseen maail­maan, jos­sa pidet­ti­in moraalis­es­ti ylevänä tehdä yksi kokon­ainen työu­ra yhdel­lä alal­la ja samal­la työ­nan­ta­jal­la, ja tästä kat­sot­ti­in aiheel­lisek­si palki­ta. Kuitenkin monil­la työn­haku on jatku­vaa, ja var­maankin osaamisen puoles­ta aiheel­lisen koke­mus­lisän kor­vaa monil­la siir­tymi­nen toisi­in, parem­min osaamista vas­taavi­in tehtävi­in. Ja jos tämä osaami­nen ei olekaan kart­tunut odotuk­sia vas­taaval­la taval­la, sit­ten ei kai koke­muk­ses­ta kuu­lukaan palki­ta, jol­loin koke­mus­lisässä on oikeas­t­aan kyse lojali­teet­ti­palkkios­ta, ei vält­tämät­tä osaamis­pe­rusteis­es­ta palkitsemisesta.

    Mata­la­palk­ka-aloil­la koke­mus­lisä on kom­pen­saa­tio­ta siitä, että niska limas­sa ollaan puur­ret­tu vuosikau­sia heikol­la pal­ka­lla, tule­vaisu­u­teen lykät­ty palkanko­ro­tu­sop­tio. Parem­pi olisi var­maan tehdä mata­la­palk­ka-aloille koke­mus­lisää vas­taa­va rehti kuop­pako­ro­tus kuin palki­ta väärästä asi­as­ta eli lojaliteetista.

    Jo myön­net­ty­i­hin koke­mus­lisi­in koskem­i­nen ei tietenkään tun­tu­isi reilul­ta, joten takau­tu­vasti tätä toimen­pidet­tä ei voi tehdä. Sen sijaan uusi­in virka­suhteisi­in sitä voitaisi­in hyvin soveltaa.

    Lojali­teetista palk­it­sem­i­nen on men­nyt­tä maail­maa, ja sitä­pait­si palkan ker­ryt­tämi­nen ikävu­osien mukaan kohdis­tuu vääräl­lä taval­la. Suurim­mas­sa rahan tarpeessa­han ovat kol­mi-nelikymp­piset, joil­la on yleen­sä vielä asun­to­lain­o­ja mak­samat­ta ja lapset kotona kas­va­mas­sa, kun taas viisi-kuusikymp­pinen usein pär­jäisi jo vähemmälläkin.

  200. On huo­mat­ta­va, että hal­li­tuk­sen julk­i­lausut­tu tavoite muut­tuu koko ajan: aluk­si oli kysymys 5 pros­entin “tuot­tavu­ushypys­tä”, nyt puhutaan 5 pros­entin työvoimakus­tan­nusten alen­tamis­es­ta eli selkok­ielel­lä 5 pros­entin palka­nalen­nuk­ses­ta — sivuku­lut muut­tuvat palkan mukaan.

    Ihmette­len suuresti, jos palka­nsaa­ja­jär­jestöt tähän noin vaan lähtevät.

  201. Tiedemies: Kun ottaa huomioon, että näi­den (ELY) työ on net­toar­voltaan negati­ivista (jokainen tehokas työ­tun­ti tuhoaa hyv­in­voin­tia), niin eikö olisi parem­pi että kar­sit­taisi­in ELY-keskusten tehtäviä pois­ta­mal­la niitä norme­ja joi­ta ne vahtaavat?

    Real­is­tisem­paa olisi kolminker­tais­taa jokaisen ELY:n työn­tek­i­jän palk­ka ja nos­taa lomaoikeus 12 kuukau­teen vuodessa. En usko, että ELY:n pysäyt­tämi­nen olisi mitenkään muuten realistista. 

    6 tien remon­tis­sa Luumäel­lä on ABC, SHELL, TEBOIL ja ST1. Lisää sop­paan kun­nan ympäristön­suo­jelu­vi­ra­nomaiset ja ELY. Lop­putu­los: http://www.esaimaa.fi/Online/2015/09/22/Huoltoasemat%20voivat%20ajan%20myötä%20kadota%20kokonaan%20Kuutostieltä%20/2015119606287/4

    Tehdään virkamies­valmis­telul­la työtä, jol­la ei ole tarkoi­tus­ta, kos­ka tiede­tään jo että ely tekee mitä tykkää. Toden­näköis­es­ti ELY tap­paa koko kun­nan. Jos ei kaadu vapaae­htois­es­ti saap­paat jalas­sa, niin suurem­mat kulut saadaan oikeudesta.

  202. Raimo K: Suomi­han ‘elvyt­tää’ koko ajan, kos­ka val­tion bud­jet­ti on reip­paasti alijäämäinen. 

    Ja taas on ihan omat määritelmät käytössä!

  203. anonyy­mi: Ja taas on ihan omat määritelmät käytössä! 

    Key­nesin “Työl­lisyys, korko ja raha ‑kir­jan pääa­ja­tus oli se, että val­tion on pystyt­tävä toim­i­maan talouden laskukau­den aikana tarvit­taes­sa ali­jäämäisel­lä bud­jetil­la, jot­ta ihmiset saataisi­in pidet­tyä töis­sä. Key­nesin mukaan näin on tehtävä, sil­lä laskukau­den aikana yksi­tyi­nen sek­tori ei investoi tarpeek­si.” (fi.wikipedia.org)

  204. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä julkisen talouden ali­jäämä on per­in­teisen määritelmän mukaan elvytystä.

    Niin kauan, kun tämä “elvy­tys” pitää sisäl­lään erit­täin huonos­ti perusteltavaa virkami­estyötä, jol­la on vain lamaa ylläpitävää, syven­tävää ja jar­rut­tavaa vaiku­tus­ta voinen olla erimieltä. 

    Esimerk­ki: TE-keskuk­sis­sa on virkamiehiä, jot­ka surf­faa kaiken työa­jan inter­netis­sä ja istuu pitk­iä kahvi­tauko­ja. Näin ker­toi kahvil­la istu­va, netis­sä surf­faa­va virkamies. Syy on selvä, työl­lisyys­määrära­hat ovat lop­pu, eikä työtä voi tehdä.

    Tänä vuon­na ei siis tehdä ensim­mäistäkään start­ti­ra­hapäätöstä, palkkatukipäätöstä tai työvoimak­oulu­tus­päätöstä. Kaik­ki tekeil­lä olleet rauke­si­vat myös ja raho­jen lop­ut­tua han­skat lyöti­in naulaan. Seu­raa­vat neljä kuukaut­ta juo­daan kahvia ja selataan nau­runap­pu­las­ta tyh­miä videoita. Työnku­vas­sa ei ole mitään työte­htävää jäljellä. 

    Vaik­ka kyseessä on yksit­täi­nen työn­tek­i­järyh­mä, joi­ta on vain noin 400 koko suomes­sa, niin 4 kk ilman työtä tekee noin 145 miestyövuot­ta. Vaik­ka ei noteer­at­taisi julkisen pitk­iä lomia ja las­ket­taisi­in 11 kk vuo­tuisel­la työa­jal­la. Siitä 35kE vuosi­pal­ka­lla ja 1,5x sivuku­luil­la pelkkään palkkaan n. 7,5 miljoon­aa euroa. 

    Toiv­ot­tavasti siel­lä ei kek­sitä mitään lisäku­lu­ja tuot­tavaa hölmöi­lyä oman työn sijaan nyt, kun työtä ei voi tehdä.

    1. Vaik­ka pyra­mi­di­en rak­en­t­a­mi­nen velak­si on elvy­tys­tä. Sen ansios­ta kansan­talouteen vir­taa rahaa lisäämään kokon­aiskysyn­tää. Pyra­midin rak­en­ta­jakin käyt­tää palkkansa johonkin.

  205. Vaik­ka pyra­mi­di­en rak­en­t­a­mi­nen velak­si on elvy­tys­tä. Sen ansios­ta kansan­talouteen vir­taa rahaa lisäämään kokonaiskysyntää.

    Tai sit­ten se on hölmöläis­ten veden kan­tamista kaivoon. Vai oliko Neu­vos­toli­iton hajoamiseen johtanut ase­varustelukin elvytystä?

    Raha on vai­h­don väline ja talouden voitelu­ainet­ta. Jos rahas­ta on pulaa, on pyra­mi­di­en rak­en­t­a­mi­nen täyt­tä hulluutta.

    Julkisen sek­torin tehot­tomien rak­en­tei­den ylläpitämi­nen velka­ra­hal­la on hul­lu­ut­ta. Tietyt haitalliset sosi­aal­i­tuki­au­tomaatit ovat täyt­tä tuhlausta.

  206. anonyy­mi: Sinä et ole yrityksesi

    Mut­ta usein kuitenkin “yri­tyk­sesi olet sinä”. Jos yrit­tämi­nen ei kan­na­ta eikä palk­itse (tähän kuu­lu­vat sekä rahal­liset että muut asi­at), sit­ten ei yritetä.

    Ja Suomes­sa on selvästi pulaa yrit­täjistä, palkanmaksajista.

    1. Kyl­lä yrit­täjän osalta on las­ket­ta­va yhteen se, palo­jonko hän mak­saa työstään veroa yri­tyk­sen kaut­ta ja paljonko henkilöko­htaises­sa tuloverossa. Yrit­täjä voi aina mak­sx­aa itselleen palkkaa, jol­loin kah­teen ker­taan verot­tamista ei tapah­du, kos­ka palk­ka on yrit­ryk­selle vähen­nyskelpoiunen meno. Ansio­tu­lok­si las­ke­tun osin­gon vero on yritet­ty sovit­taa sel­l­aisek­si, että se vas­taa molem­mat verot huomioiden veroa, jon­ka mak­saisi palkastaan.

  207. ft maail­mal­ta: Niin kauan, kun tämä “elvy­tys” pitää sisäl­lään erit­täin huonos­ti perusteltavaa virkami­estyötä, jol­la on vain lamaa ylläpitävää, syven­tävää ja jar­rut­tavaa vaiku­tus­ta voinen olla erimieltä.
    ‘snip’

    Eri mieltä voi toki olla, mut­ta on otet­ta­va huomioon, että val­tion bud­jetista val­taosa on eri­laisia tulon­si­ir­to­ja eli raha ei jää val­tion kas­saan — eivätkä ne virkami­esten palkatkaan jää hei­dän kas­saansa, vaan tule­vat kansantalouteen.
    (TE-keskuk­sista olen kyl­lä varsin pitkälti samal­la lin­jal­la: iso organ­isaa­tio pai­men­taa pieniä rahoja)

  208. TL: Tai sit­ten se on hölmöläis­ten veden kan­tamista kaivoon. Vai oliko Neu­vos­toli­iton hajoamiseen johtanut ase­varustelukin elvytystä?

    Raha on vai­h­don väline ja talouden voitelu­ainet­ta. Jos rahas­ta on pulaa, on pyra­mi­di­en rak­en­t­a­mi­nen täyt­tä hulluutta.

    Julkisen sek­torin tehot­tomien rak­en­tei­den ylläpitämi­nen velka­ra­hal­la on hul­lu­ut­ta. Tietyt haitalliset sosi­aal­i­tuki­au­tomaatit ovat täyt­tä tuhlausta.

    Olet väärässä. Vel­ka on se moot­tori, jol­la kap­i­tal­isti­nen markki­na­t­alous pyörii.

    Kun velan­ot­to las­kee, las­kee myös kulu­tus ja talous hiipuu. 

    Suomes­sa on kansalais­ten velan­ot­tokykyä rajoitet­tu vero­tus­ta kas­vat­ta­mal­la, jol­loin työl­liset eivät kykene ylläpitämään kotimarkkinoita.

    Yhdys­val­lat on elvyt­tänyt velak­si aina ja tulee tekemään niin aina. Yli 300 vuo­den his­to­ri­an aikana Yhdys­val­lat on näh­nyt kym­meniä taan­tu­mia ja lamoja.

    Jos vähänkään on korvien välis­sä, niin ymmärtää, että huonona aikana ote­taan velkaa ja hyvänä mak­se­taan velat pois.

    Aja­tus siitä, että lapset jotenkin peri­sivät val­tion­ve­lan on absur­di. Ei sitä kukaan peri. Ei ole ole­mas­sa syk­liä, jos­sa val­tio luovute­taan lap­sille. Val­tio vain on, mut­ta ihmiset syn­tyvät, elävät ja kuol­e­vat. Val­tio vain on.

  209. pjt: Ja Suomes­sa on selvästi pulaa yrit­täjistä, palkanmaksajista.

    Ymmär­rän mitä tarkoi­tat. Koplaan tähän vielä mukaan “myytin”, että Suomes­ta puut­tuu pien­ten pit­toreskien keskieu­roop­palais­ten pienyri­tys­ten ekosysteemi.

    Ja muis­te­len, että tämä olisi joskus vuosia sit­ten todet­tu epä­todek­si. Suomes­sa oli/(on?) paljon yri­tyk­siä väestömäärään suh­teutet­tuna. Muis­tanko­han oikein vai mis­tä siinä oli kyse?

  210. ft maail­mal­ta:
    http://www.economist.com/content/global_debt_clock

    Maail­man velka­kel­loa kat­sot­taes­sa tulee toki mieleen kysymys suomen kohdal­la, että mis­tä velas­ta tääl­lä kim­poil­laan? Esim. Nor­jas­sa on läh­es kolme ker­taa enem­män velkaa ja se on hyvinvointiyhteiskunta. 

    Entä miten käy sit­ten, jos/kun korot lähtevät nousu­un? (Viit­taan Yel­len’iä ja FED:iä koske­vaan uuni­tuoreeseen uutiseen.) 

    Van­han sanon­nan mukaan vel­ka on veli otet­taes­sa, velipuoli sitä takaisin maksettaessa. 

    Minkälainen mah­taa olla Suomen val­tion­ve­lan korko­profi­ili täl­lä hetkellä? 

    Paljonko kas­vaa vuodessa Suomen mak­samien lainako­rko­jen kokon­ais­määrä, jos val­tion mak­samat korot nou­se­vat esim. vaivaiset 0.25% ? Joku saat­taa yllät­tyä oikean vas­tauk­sen kuullessaan!

  211. Sakke: Paljonko kas­vaa vuodessa Suomen mak­samien lainako­rko­jen kokon­ais­määrä, jos val­tion mak­samat korot nou­se­vat esim. vaivaiset 0.25% ? Joku saat­taa yllät­tyä oikean vas­tauk­sen kuullessaan

    Niin kauan kun Suomel­la on enem­män rahaa maail­mal­la, mitä omia lain­o­ja tämä koron­nousu bain lisää mei­dän tuloja.

  212. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä yrit­täjän osalta on las­ket­ta­va yhteen se, palo­jonko hän mak­saa työstään veroa yri­tyk­sen kaut­ta ja paljonko henkilöko­htaises­sa tuloverossa. Yrit­täjä voi aina mak­sx­aa itselleen palkkaa, jol­loin kah­teen ker­taan verot­tamista ei tapah­du, kos­ka palk­ka on yrit­ryk­selle vähen­nyskelpoiunen meno. Ansio­tu­lok­si las­ke­tun osin­gon vero on yritet­ty sovit­taa sel­l­aisek­si, että se vas­taa molem­mat verot huomioiden veroa, jon­ka mak­saisi palkastaan.

    Osinko on kor­vaus­ta yri­tyk­sen käyt­töön varatun pääo­man käytöstä, palk­ka tehdys­tä työstä

    1. Liian van­ha.

      Juuri sik­si yrit­täjää verote­taan jae­tus­ta osin­gos­ta ansio­tulovero­tuk­ses­sa siltä osin kuin osinko ylit­tää 8% yri­tyk­sen net­to­var­al­lisu­ud­es­ta. Se tulk­i­taan kor­vauk­sek­si tehdys­tä työstä eikä pääomasijoituksesta.

  213. Huh huh: Olet väärässä. Vel­ka on se moot­tori, jol­la kap­i­tal­isti­nen markki­na­t­alous pyörii.

    Kun velan­ot­to las­kee, las­kee myös kulu­tus ja talous hiipuu. 

    En puhunut mitään velan ottamis­es­ta, vaan siitä mihin ja miten rahat käytetään. Suomes­sa ylläpi­de­tään velka­ra­hal­la haitallisia kulu­au­tomaat­te­ja ja estetään säädök­sil­lä uuden businek­sen syntyä. 

    Yri­tyk­sil­lä ei ole rahaa tehdä tuoteke­hi­tys­tä. Osaa­jille ei ole varaa mak­saa palkkaa, vaan nämä päästetään ulko­maille töi­hin (viimek­si eilen lähti yksi tut­tu). Mut­ta ehkä nämä tuhan­net irak­i­laiset Ruot­sista tule­vat ovat parem­pia talouden kannal­ta, kuin kiinalaiset tai intialaiset tohtorit jot­ka lähtevät pois.

  214. Val­tion lainat las­ke­taan liik­keelle kiin­teäko­rkoisi­na, ei niiden korko vai­htele samaan malli­in kuin asun­tove­lan korko. 

    Toisin sanoen korko­jen nousu vaikut­taa vain uute­na otet­tavaan lainaan ja siihen osaan lainakan­nas­ta, joka joudu­taan uudelleen­ra­hoit­ta­maan. Laina-ajat ovat 

    http://yle.fi/uutiset/miten_kay_valtionlainoille_kun_markkinakorot_alkavat_nousta/7794625

    ————–

    Äh, ei tilanne ollutkaan ihan niin hyvä. Suomen val­tion lain­o­jen matu­ri­teet­ti on noin neljä vuot­ta (ainakin oli joskus, mikähän tilanne nyt?) eli neljän vuo­den sisäl­lä kaik­ki laina joudu­taan uudelleen­ra­hoit­ta­maan. Ts. neljässä vuodessa uusi korko­ta­so menee koko lainakantaan.

    Vuo­den 2015 lainan­ot­to­tarve on noin 17 mil­jar­dia (enem­män kuin net­to­lainan­tarve, kos­ka erään­tyviä lain­o­ja täy­tyy uudelleenrahoittaa).

  215. max:
    ‘snip’
    Ja muis­te­len, että tämä olisi joskus vuosia sit­ten todet­tu epä­todek­si. Suomes­sa oli/(on?) paljon yri­tyk­siä väestömäärään suh­teutet­tuna. Muis­tanko­han oikein vai mis­tä siinä oli kyse? 

    Minä taas muis­te­len niin, että Suomes­sa on (tai oli) vähän yri­tyk­siä ver­rat­tuna Kes­ki-Euroopan mai­hin, eri­tyis­es­ti pulaa oli palveluyri­tyk­sistä. Ja syykin oli selvä: Suomes­sa palkat oli­vat pienet, ei ollut varaa palvelu­jen ostoon. Tilanne on nyt jonkin ver­ran kor­jaan­tunut, mut­ta palkkata­so on edelleen “maltill­i­nen”.

    Tähän muuten eräs ekon­o­mistipro­fes­sori juuri äsken kom­men­toikin, että ei pidä ver­ra­ta palkkata­soa ver­tailumai­hin, vaan palkan osu­ut­ta lop­putuot­teen hin­nas­ta — siis tuot­tavu­ut­ta, joka ei ole hääp­pö­nen. Ja kor­jaus­li­ike on tietysti 5% palk­ka-ale kaik­il­ta, ei pelkästään vien­tiyri­tys­ten työntekijöiltä.

  216. TL: En puhunut mitään velan ottamis­es­ta, vaan siitä mihin ja miten rahat käytetään. Suomes­sa ylläpi­de­tään velka­ra­hal­la haitallisia kulu­au­tomaat­te­ja ja estetään säädök­sil­lä uuden businek­sen syntyä. 

    Yri­tyk­sil­lä ei ole rahaa tehdä tuoteke­hi­tys­tä. Osaa­jille ei ole varaa mak­saa palkkaa, vaan nämä päästetään ulko­maille töi­hin (viimek­si eilen lähti yksi tuttu).
    ‘snip’

    Tämä nyt on täyt­tä puppua.
    1) mikä säädös kieltää yrittämästä?
    2) jos on varaa mak­saa 10,5 mil­jar­dia osinko­ja, olisi kyl­lä varaa tuoteke­hi­tyk­seen — ja olisi varaa mak­saa osaajillekin.

  217. Mis­täpä Suo­mi saisi ker­rankin val­tio­varain­min­is­terin, joka ymmärtäisi edes perus­teet julkises­ta taloud­es­ta, makro­taloud­es­ta ja lukiomatematiikasta?

  218. ft maail­mal­ta: Niin kauan kun Suomel­la on enem­män rahaa maail­mal­la, mitä omia lain­o­ja tämä koron­nousu bain lisää mei­dän tuloja. 

    Tuo saat­taa kuu­lostaa hyvältä, mut­ta liian itse­tyy­tyväisyy­den sijaan kat­se­le het­ki tätä: “velkakello.fi/”, ja ker­ro sit­ten, onko vieläkin hyvä olo?

    Mik­si ihmeessä jo sekä Fitch että S&P pitävät Suomen tule­vaisu­u­den näkymiä negati­ivisi­na? Elääkö joku kuplassa?

  219. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä yrit­täjän osalta on las­ket­ta­va yhteen se, palo­jonko hän mak­saa työstään veroa yri­tyk­sen kaut­ta ja paljonko henkilöko­htaises­sa tuloverossa. Yrit­täjä voi aina mak­sx­aa itselleen palkkaa, jol­loin kah­teen ker­taan verot­tamista ei tapah­du, kos­ka palk­ka on yrit­ryk­selle vähen­nyskelpoiunen meno. Ansio­tu­lok­si las­ke­tun osin­gon vero on yritet­ty sovit­taa sel­l­aisek­si, että se vas­taa molem­mat verot huomioiden veroa, jon­ka mak­saisi palkastaan. 

    Tässä pitää muis­taa, että moni yrit­täjä ei ole yksinyrit­täjä. Siihen, miten paljon yrit­täjä saa palkkaa yri­tyk­ses­tä ja miten paljon osinko­ja, joutuu otta­maan koko yri­tyk­sen työ- ja omis­tusti­lanteen huomioon, kun osakkai­ta on mon­ta. Osinko­ja saadaan suh­teessa alku­peräiseen sijoituk­seen (joka voi olla määritel­ty monel­lakin tapaa, mut­tei vai­h­du vuosit­tain) ellei kyse ole laki- ja lääkäri­fir­mo­jen “työperäis­es­tä osin­gos­ta”. Omis­tu­so­su­udet taas eivät vält­tämät­tä mene samas­sa suh­teessa kuin työ­panok­set, eiväthän kaik­ki omis­ta­jat edes vält­tämät­tä työsken­tele yri­tyk­sessä. Sil­loin työsken­televä yrit­täjäomis­ta­ja ei voi jakaa tulo­jaan vapaasti palk­ka- ja pääomatuloiksi.

  220. Raimo K: Tämä nyt on täyt­tä puppua.
    1) mikä säädös kieltää yrittämästä? 

    Yritäp­päs perus­taa liikku­va hot dog- tai jäätelokoju…ei ole ihan niin help­poa kuin voisi kuvitella.

  221. Sylt­ty: Yritäp­päs perus­taa liikku­va hot dog- tai jäätelokoju…ei ole ihan niin help­poa kuin voisi kuvitella. 

    Enpä tai­da… hodareista en tiedä, mut­ta liikku­via jäätelöko­ju­ja kyl­lä näkee eli ei liene kiellettyä.

  222. Liian van­ha: Osinko on kor­vaus­ta yri­tyk­sen käyt­töön varatun pääo­man käytöstä, palk­ka tehdys­tä työstä 

    Niin­pä — ja tämän pitäisi olla päivän­selvää, mut­ta sit­ten lak­i­toimis­tot kek­sivät mak­saa osinko­ja työ­panok­sen mukaan ja lääkäri­fir­mat seura­si­vat perässä. Ja kun verot­ta­japuolen juris­tit eivät juristin silmää nokkaise, sotku oli tehty.

  223. Raimo K: Enpä tai­da… hodareista en tiedä, mut­ta liikku­via jäätelöko­ju­ja kyl­lä näkee eli ei liene kiellettyä.

    Niin­hän sitä luulisi. Esim. paikallisle­hdessä oli jut­tu liikku­vas­ta jäätelöko­jus­ta niin kyl­lä ensim­mäi­nen vas­taus lupavi­ra­nomaisil­ta oli “ei me olla tuol­laista edes mietit­ty” ja se siitä.

  224. Raimo K: Tämä nyt on täyt­tä puppua.
    1) mikä säädös kieltää yrittämästä?
    2) jos on varaa mak­saa 10,5 mil­jar­dia osinko­ja, olisi kyl­lä varaa tuoteke­hi­tyk­seen – ja olisi varaa mak­saa osaajillekin. 

    Kiel­loil­la tarkoitin pääasi­as­sa esimerkik­si elin­tarvikkei­den tuotan­toon ja suo­ramyyn­ti­in liit­tyviä kiel­to­ja. Esim. Kyrö Dis­til­ley ei saa myy­dä maail­mal­la palkit­tu­ja Gine­jään tai viskiä matkail­i­joille. Mon­et palk­i­tut pien­pan­i­mot eivät saa myy­dä tuot­teitaan. Kioskia pitänyt­tä mum­moa kiel­let­ti­in myymästä itse leiv­ot­tua pul­laa. Tila­teuras­ta­mo­ja on sul­jet­tu kun ei saa myy­dä eikä tehdä jne. 

    IT/tutkimusalalla taas olen tör­män­nyt kahdesti siihen että yksi­ty­i­sis­sä yri­tyk­sis­sä men­estyneet tohtori­ta­son ihmiset eivät saa riski­ra­haa tuoteke­hi­tyk­seen, joka tähtäisi alle vuodessa globaaleille markki­noille. Ja nämä ihmiset ovat sit­ten läht­e­neet ulko­maille yrit­tämään. Esim. Shang­hai­hin tai San Fransiscoon.

    Mut­ta tuol­lai­sista ulko­maalai­sista ei tun­nu Suo­mi välittävän.

  225. Osmo Soin­in­vaara: Vaik­ka pyra­mi­di­en rak­en­t­a­mi­nen velak­si on elvytystä. 

    ..ja sen ero­tus nor­mi­ti­lanteeseen on se, että tuo rak­en­t­a­mi­nen on ylimääräistä rahankäyt­töä, jol­la paikataan yksi­tyisen puolen kulu­tus­va­jet­ta. Keynes tuskin piti kroon­ista ali­jäämää ely­tyk­senä kuin korkein­taan ironisesti.

  226. Sakke: Tuo saat­taa kuu­lostaa hyvältä, mut­ta liian itse­tyy­tyväisyy­den sijaan kat­se­le het­ki tätä: “velkakello.fi/”, ja ker­ro sit­ten, onko vieläkin hyvä olo?

    Mik­si ihmeessä jo sekä Fitch että S&P pitävät Suomen tule­vaisu­u­den näkymiä negati­ivisi­na? Elääkö joku kuplassa?

    Suomen rahas­toimat varat ovat syynä siihen, että esim. juuri mainit­se­masi Fitch pitää suomen luot­tolu­ok­i­tus­ta hyväl­lä tasol­la, vaik­ka tule­vaisu­u­den näkymät ovatkin mitä on. Fitch on alen­tanut arvio­ta suomen talous­näkymästä vakaas­ta negati­ivisek­si. Suomes­sa on val­tion­velkaa vajaa 90 ja rahas­toitua var­al­lisu­ut­ta vajaa 200. Vaik­ka rahas­toitu var­al­lisu­us on pääasi­as­sa eläkey­htiöi­den rahaa ja siten se ei ole suomen val­tion suo­raan käytet­tävis­sä, niin todel­lisu­udessa on aika sama, mis­tä taskus­ta se euro on.

Vastaa käyttäjälle Sakke Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.