Lauttasaaren koulutilanne ja negatiivinen reaalikorko

Laut­tasaar­ta vaivaa paha koulu­tilo­jen puute, joka on vain pahen­tu­mas­sa, kos­ka lisää asun­to­tuotan­toa on tulos­sa. Huomises­sa kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­ouk­ses­sa hyväksytään taas yksi asuintalokaava.

En tiedä, mikä on men­nyt suun­nit­telijoil­ta pieleen. Toden­näköis­es­ti per­hei­den käyt­täy­tymi­nen on yllät­tänyt. Enää ei per­heen kas­vaes­sa muute­ta kehyskun­ti­in omakotitaloon.

Oli miten oli. Nyt tarvit­taisi­in uusi koulu ja aika nopeasti. Muuten laut­tasaare­laiset ryhtyvät aivan ratio­naal­isin perustein vas­tus­ta­maan kaavoitus­ta. Yleen­sähän uudet asukkaat merk­it­sevät palve­lu­ta­son paran­tu­mista, mut­ta tässä tapauk­ses­sa ne merk­it­sevät palve­lu­ta­son heikkenemistä.

Koulun tiel­lä on kak­si ongel­maa. Pitäisi löytää tont­ti tai valmis raken­nus ja pitäisi löytää rahaa han­kkeen toteut­tamiseen. Puu­tun tässä vain tuo­hon rahaan.

Koulun rak­en­tamista saat­taa jar­rut­taa pyhäk­si asi­ak­si nous­sut investoin­tikat­to. Jos Helsin­gin val­tu­us­to­ryh­mil­lä olisi parem­pi luot­ta­mus toisi­in­sa, tehtäisi­in niin, että sovit­taisi­in, että vuo­den 2023 investoin­ti­ra­haa siir­retään aiem­mak­si pitäen investoin­tien kokon­ais­määrä ennal­laan. Investoin­te­ja siis aikaistettaisiin.

Aikaist­a­mi­nen ei nimit­täin mak­sa mitään, vaan säästää rahaa, sil­lä saa­han kaupun­ki lainaa negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la. Yleen­sä investoin­nin myöhen­tämi­nen säästää, mut­ta jos korko on negati­ivi­nen, aikaist­a­mi­nen säästää rahaa.

Tämä pätee vain aikaistamiseen, ei kokon­aan uusi­in investoin­tei­hin. Turha investoin­ti ei muu­tu tarpeel­lisek­si, vaik­ka korko olisi vähän alempikin.

 

46 vastausta artikkeliin “Lauttasaaren koulutilanne ja negatiivinen reaalikorko”

  1. Epä­ta­sainen investoin­ti­vauhti tarkoit­taa myös epä­ta­saisu­ut­ta raken­nusalan työ­paikko­jen määrässä. Se ei kuu­lune tavoitteisiin.

    Aikaistamista kan­nat­taa har­joit­taa vain sel­l­aises­sa aikaikku­nas­sa, jos­sa korko­jen usko­taan pysyvän var­masti negatiivisina.

  2. Surkuhu­paisaa on se, että viimeis­ten 10 vuo­den aikana Laut­tasaa­res­sa on muutet­tu pari koulu­raken­nus­ta asuinkäyttöön. 

    Ensin Haahkaku­jal­la enti­nen Laut­tasaaren yhteisk­oulun talo, sit­tem­min Mar­i­an sairaalan käytössä ollut, muutet­ti­in HOASin asuntolaksi.
    http://www.hoas.fi/www/hoaswww.nsf/sp?open&cid=grhaahkakuja
    http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laru/jakelu/rakennukset/09103101070010001.htm

    Ja heti perään Haahkapolul­la van­ha Lil­la Han­ken muutet­ti­in van­hus­ten palve­lu­talok­si Arcadan muutet­tua Arabianrantaan.
    https://www.esperi.fi/fi/ikaihmisten-asumispalvelut-hoivakodit-helsinki-hoivakoti-untuva-esittely
    http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laru/jakelu/rakennukset/09103101090006001.htm

    Tuos­ta jälkim­mäis­es­tä löy­tyy vielä esi­tys­lista kaupun­gin sivuilta:
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-11–27_Kslk_34_El/D8B408A3-4254–4B59-B944-2420D4CE36F2/Lauttasaaren_tonttia_31109-10_seka_puisto-_ja_katu.html

    “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan mielestä Arcadan koulurakennuksen
    säi­lyt­tämi­nen ja sen pitämi­nen koulu- tai muus­sa palvelukäytössä olisi
    ensisi­jais­es­ti suo­tavaa. Kun käyt­täjäk­si ei ole koulua näköpi­iris­sä, niin
    raken­nuk­sen säi­lyt­tämiselle ainakin osin jos­sain yleisessä käytössä on
    painavia syitä.”

    Sivuhuomiona samal­la esi­tys­listal­la päätetään Haahkapol­un muut­tamis­es­ta pihakaduksi:
    “Nykyiset väistämisjär­jeste­lyt Haahkapol­un, Haahka­tien ja Otavantien
    risteyk­sessä ovat monille epä­selvät. Muut­ta­mal­la Haahkapolku
    pihakaduk­si epä­selvyys pois­tuu, kos­ka pihakadul­ta tule­van on aina
    väis­tet­tävä muu­ta liiken­net­tä. Toisaal­ta pihakadul­la halu­taan korostaa
    jalankulk­i­jan ase­maa. Ajonopeus pihakadul­la on sovitet­ta­va jalankulun
    mukaisek­si eikä se saa ylit­tää 20 km/h. Tätä tue­taan rakenteellisin
    ratkaisuin.”
    Näitä ei ole saatu 7 vuo­den aikana toteutettua.

  3. Kak­si huomiota:
    1) “Yleen­sä investoin­nin myöhen­tämi­nen säästää, mut­ta jos korko on negati­ivi­nen, myöhen­tämi­nen säästää rahaa.”

    Tarkoi­tat var­maan, että jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa aikaist­a­mi­nen säästää. 

    Aikaises­t­a­mi­nen kan­nat­taa myös siinä tapauk­ses­sa, että investoin­nin tuot­ta­ma hyö­ty on sen vuosit­taisia kulu­ja suurem­pi (miten ne laske­maan oikein jätetään nyt toiseen keskusteluun). 

    Joka tapauk­ses­sa, tämä on ensim­mäi­nen syy mik­si investoin­tikat­to on väärä työkalu tähän aikaan, kun kulut ovat alkaiset ja niin ollen hyö­ty-kus­tan­nus­suhde parempi. 

    2) “Tämä pätee vain aikaistamiseen, ei kokon­aan uusi­in investoin­tei­hin. Turha investoin­ti ei muu­tu tarpeel­lisek­si, vaik­ka korko olisi vähän alempikin.”

    Turha investoin­ti ei ole koskaan investoin­ti, se on kulu, mut­ta huono investoin­ti voi kyl­lä muut­tua hyväk­si, kun korko­ta­so on alhainen, kuten nyt ja toden­näköis­es­ti myös lähi­t­ule­vaisu­udessa. Ja juuri toden­näköisyyk­sien perus­teel­la investoin­te­ja pitäisi tehdä, eikä staat­tis­ten kiin­tiöi­den sisällä. 

    Ei kaupun­gin suin päin pidä ottaa velkaa, mut­ta rahoi­tus on ole­mas­sa juuri sik­si, että investoin­te­ja voidaan ajoit­taa olo­suhtei­den mukaan, kuten artikke­lis­sasi esitätkin. Investoin­tikat­to taas on vähän sama kuin sanoisi, että nyt on jär­jen käyt­tö kielletty.

  4. O.S.: “En tiedä, mikä on men­nyt suun­nit­telijoil­ta pieleen.”

    Rekry­toin­ti? Ehkäpä, mut­ta ainakin kokon­aisuuk­sien sekä syyn ja seu­rausten hah­mo­tus ja hallinta lienevät listal­la. Dynaamis­ten vaiku­tusten arvioin­ti ei ole kaikille helppoa.

    Kuule­mani mukaan sam­makot vesikat­ti­las­sa eivät huo­maa asteit­tain (kir­jaimel­lis­es­ti!) tapah­tu­van läm­pötil­a­muu­tok­sen kokon­ais­vaiku­tus­ta. Ehkä sam­makoil­la ja suun­nit­telijoil­la on tässä suh­teessa yhteinen ominaisuus!

    Olisiko KSV:ssa ollut kyse liias­ta keskit­tymis­es­tä ns. pos­timerkkikaavoihin, joista Laut­tasaa­res­sa on jo pitkään voitu havain­to­ja tehdä. Olen jo pitkään myös epäil­lyt, että Kansak­oulukadul­ta käsin voi olla aika vaikea hah­mot­taa laa­jem­pia kokon­aisuuk­sia (sekä mm. maise­mallisia tilo­ja ja avaru­ut­ta), kun ko. katu, jon­ka var­relle KSV sijoit­tuu, on niin kovin kapea.

    Toisaal­ta, uuden yleiskaavae­hdo­tuk­sen ruskei­ta ruu­tu­ja maalailti­in puolestaan ihan turhankin mon­een paikkaan lev­eäl­lä maalite­lal­la … ainakin Laut­tasaaren suunnalla.

  5. “Yleen­sä investoin­nin myöhen­tämi­nen säästää, mut­ta jos korko on negati­ivi­nen, myöhen­tämi­nen säästää rahaa.”

    Taisi tul­la aja­tusvirhe tuossa?

  6. Ton­tik­si ehdot­taisin Heikkilän­tie 14. Sijain­ti puis­ton laidal­la, koulu­raken­nus sopii hyvin viereis­ten matal­ien talo­jen jatkok­si. Pajalah­den kent­tä lähel­lä liikun­tatun­te­ja ajatellen. On myös mon­en van­hem­man työ­matkan var­rel­la, Vat­tuniemen asu­tuk­sen ja metroase­man välissä.

  7. Tarvi­taanko ala-asteen ope­tus­ta varten edes omaa raken­nus­ta? Lapsethan viet­tävät saman opet­ta­jan kanssa samas­sa huoneessa koko päivän. Yhtä (tai vaik­ka paria) luokkaa varten voisi vuokra­ta yhden huoneiston/huoneen ihan taval­lis­es­ta (pienehköstä) toimistotilasta.

  8. Ihan kuin EKK kir­joit­ti, Laut­tasaa­res­sa on jätet­ty käyt­tämät­tä mon­ta hyvää raken­nus­ta ja tont­tia, jonne koulu­ti­lat olisi voin­ut sijoit­taa. Mik­si te kaupunkisu­un­nit­teli­jat ette ole uskoneet kaupun­gin OMIA ennustei­ta lap­simäärän kasvus­ta? Ei kasvu mikään yllä­tys ole ollut, vaan kehi­tys on ollut ihan ennustei­den mukaista. Ja sit­ten vielä puuhataan alueelle 5000 asukkaan Koivusaar­ta, joka “nojaisi Laut­tasaaren palvelui­hin”. Mihin ihmeen palvelui­hin? Oikeasti: lap­siper­heet tekevät pian lähtöä saarelta.

    1. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta ei päätä koulu­jen rak­en­tamis­es­ta vaan aloit­teen pitäisi tul­la sieltä koulupuolelta. Ope­tusvi­ras­to on luop­unut poten­ti­aal­i­sista koulu­tiloista Lauttasaaressa.

  9. Eihän se Kreikkakaan mitään velkaa ole ottanut. Se on vaan aikaistanut investointeja.

  10. Jal­mari J:
    Eihän se Kreikkakaan mitään velkaa ole ottanut. Se on vaan aikaistanut investointeja. 

    Ikävä kyl­lä Kreik­ka on ottanut velkaa, mut­ta ei ole investoinut.

  11. Väestöen­nustei­den laati­jana kom­men­toin väestöke­hi­tyk­sen taustoja:
    Laut­tasaaren las­ten määrän lähti nopeaan kasvu­un saaren van­hoil­la asun­toalueil­la noin vuon­na 2007, eli kyse on samas­ta ilmiöstä kuin kan­takaupungis­sa. Vaik­ka uusia asun­to­ja onkin raken­net­tu hie­man esim. vuosi­na 2009–2012 ennustet­tua enem­män, täl­lä ei ole ollut niin suur­ta merk­i­tys­tä, osit­tain sik­si että uusi­in asun­toi­hin on tul­lut paljon muitakin kuin lapsiperheitä.
    Täl­lä vuosikymmenel­lä koul­u­lais­ten määrän ennus­t­a­mi­nen on osunut aika hyvin kohdalleen, mut­ta päivähoitoikäisiä on kyl­lä tul­lut enem­män kuin on ennakoitu.

  12. Mikäli kun­nat jo nyt pystyvät kaavoit­ta­maan mihin tarkoituk­seen jokin osa tiloista tulee vara­ta, niin mik­si ei esim. asuin­raken­nuk­si­in voitaisi vara­ta tilo­ja kun­nal­lisia palvelui­ta, esim. koulu­ja tai päiväkote­ja varten?

    Mon­et kouluthan alka­vat olla jo purkukun­nos­sa, eikä rahaa niiden kor­jauk­seen tun­nu ole­van. Toisaal­ta, jos ker­rostalon ala / yläk­er­ras­sa olisi vaikka­pa koulu, täl­löin luul­tavasti ker­rostalostakin tulisi lap­siper­hei­den kannal­ta kiin­nos­ta­va paik­ka asua, kos­ka koti­mat­ka olisi niin lyhyt — hissil­lä ylös tai alas.

  13. Tuo koulu­jen rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in on keskit­tämis­poli­ti­ikkaa, jota pitää vastustaa. 

    Mik­si ne lap­siper­heet eivät voi muut­taa maalle?

  14. Anonyy­mi:
    Yhtä (tai vaik­ka paria) luokkaa varten voisi vuokra­ta yhden huoneiston/huoneen ihan taval­lis­es­ta (pienehköstä) toimistotilasta.

    Tämä oli var­maan heit­et­ty läpäl­lä? Myl­lykallion koulun ton­til­la on jo nyt noin 250 las­ta parakeis­sa koulun pihal­la. Kouluikäis­ten määrä alueel­la kas­vaa vielä nykyis­es­tä ennustei­den mukaan noin 650:lla kymme­nessä vuodessa.

  15. Juho Laatu:
    Epä­ta­sainen investoin­ti­vauhti tarkoit­taa myös epä­ta­saisu­ut­ta raken­nusalan työ­paikko­jen määrässä. Se ei kuu­lune tavoitteisiin.

    Aikaistamista kan­nat­taa har­joit­taa vain sel­l­aises­sa aikaikku­nas­sa, jos­sa korko­jen usko­taan pysyvän var­masti negatiivisina.

    Asialli­nen huomio. Tosin meil­lä taitaa nyt olla raken­nusalal­la paha pula tösitä, joten aikaist­a­mi­nen vois olla paikallaan.

    Eikä tämä ole peruskey­ne­siläistä suhdannepolitiikkaa?

  16. EKK:
    Surkuhu­paisaa on se, että viimeis­ten 10 vuo­den aikana Laut­tasaa­res­sa on muutet­tu pari koulu­raken­nus­ta asuinkäyttöön. 

    Ensin Haahkaku­jal­la enti­nen Laut­tasaaren yhteisk­oulun talo, sit­tem­min Mar­i­an sairaalan käytössä ollut, muutet­ti­in HOASin asuntolaksi.
    http://www.hoas.fi/www/hoaswww.nsf/sp?open&cid=grhaahkakuja
    http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laru/jakelu/rakennukset/09103101070010001.htm

    Ja heti perään Haahkapolul­la van­ha Lil­la Han­ken­muutet­ti­in van­hus­ten palve­lu­talok­si Arcadan muutet­tua Arabianrantaan.
    https://www.esperi.fi/fi/ikaihmisten-asumispalvelut-hoivakodit-helsinki-hoivakoti-untuva-esittely
    http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laru/jakelu/rakennukset/09103101090006001.htm

    Tuos­ta jälkim­mäis­es­tä löy­tyy vielä esi­tys­lista kaupun­gin sivuilta:
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-11–27_Kslk_34_El/D8B408A3-4254–4B59-B944-2420D4CE36F2/Lauttasaaren_tonttia_31109-10_seka_puisto-_ja_katu.html

    “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan mielestä Arcadan koulurakennuksen
    säi­lyt­tämi­nen ja sen pitämi­nen koulu- tai muus­sa palvelukäytössä olisi
    ensisi­jais­es­ti suo­tavaa. Kun käyt­täjäk­si ei ole koulua näköpi­iris­sä, niin
    raken­nuk­sen säi­lyt­tämiselle ainakin osin jos­sain yleisessä käytössä on
    painavia syitä.”

    Sivuhuomiona samal­la esi­tys­listal­la päätetään Haahkapol­un muut­tamis­es­ta pihakaduksi:
    “Nykyiset väistämisjär­jeste­lyt Haahkapol­un, Haahka­tien ja Otavantien
    risteyk­sessä ovat monille epä­selvät. Muut­ta­mal­la Haahkapolku
    pihakaduk­si epä­selvyys pois­tuu, kos­ka pihakadul­ta tule­van on aina
    väis­tet­tävä muu­ta liiken­net­tä. Toisaal­ta pihakadul­la halu­taan korostaa
    jalankulk­i­jan ase­maa. Ajonopeus pihakadul­la on sovitet­ta­va jalankulun
    mukaisek­si eikä se saa ylit­tää 20 km/h. Tätä tue­taan rakenteellisin
    ratkaisuin.”
    Näitä ei ole saatu 7 vuo­den aikana toteutettua.

  17. Tähän lis­taan tulee vielä lisätä Merenkulkuop­pi­laitos, jon­ka paikalla nyt siis “meren päälle raken­net­tu” asun­to-osakey­htiö Veneentekijänranta

    Eikö todel­lakaan kaupungilla ole yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa ole­van kiin­teistön pakkol­u­nas­tus­mah­dol­lisu­ut­ta julkisen rak­en­tamisen tarpeisi­in? Keskeisessä Vat­tuniemessäkin muu­ta­ma aivan oivalli­nen tontti…

  18. Kos­ka nyt on menos­sa nousukausi, pitäisi säästää ei aikaistaa investoin­te­ja. Investoi­da voi sit­ten, kun on menos­sa laskukausi, sanoi jo Keynes aikoinaan. (Euro-Suomen talous on niin romu­na, että nousukausi näyt­tää laskukaudelta, mut­ta nousukausi se silti on varsinkin suh­teessa siihen, mikä tilanne on muu­ta­man vuo­den kuluttua.)

  19. Kau­nis aja­tus, mut­ta tietäähän sen miten kävisi, jos investoin­ti aikaistet­taisi­in nykyaikaan. 

    Vuo­den 2023 läh­estyessä oli­si­vat nousseet esi­in uudet, eri­tyisen kiireiset ja tärkeät investoin­nit, joille vält­tämät­tä pitäisi löy­tyä ja löy­ty­isikin rahoitusta. 

    Investoin­tikat­to ei pitäisi. Olisiko tämä sit­ten hyvä vai huono asia, riip­puu täysin vas­taa­jan tavoitteista.

  20. Nyt halu­taan rak­en­taa Lohi­a­pa­jan­lah­teen 22000 ker­rosneliömetriä lisää, noin 400 asukas­ta ja sitäkaut­ta ainakin 60 las­ta (jos nor­maal­i­jakau­ma). Tuo­ta aluet­ta ei pitäisi rak­en­taa, ennenkuin koulu­on­gel­ma on kun­nol­la ratkaistu. Vai olisiko siinä itse asi­as­sa mainio paik­ka koul­ulle ja vaikka­pa päiväkodille? Kaupunki­han omis­taa nuo maat.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko meil­lä nousukausi?

    Joo, per­in­teinen nousukausi. USA on vetu­ri­na ja siel­lä jo koh­ta nos­te­taan ohjauskorkoa. 

    Jos kuitenkin Kiinan ja euro­maid­en talous jatkaa yskimistään, koh­ta iskee laskukausi. Ja iskee se kuitenkin vaik­ka eivät yskisikään, vain hiukan myöhemmin. 

    Jatkos­sa nousukau­den merk­it kan­nat­taa tseka­ta ulko­mail­ta. Jos Suomen talout­ta vain tarkkailee, voi syn­tyä käsi­tys, että nousukau­sia ei enää ole.

    1. Paljonko Suomes­sa kan­nat­taa rak­en­taa riip­puu lähin­nä Suomen suh­dan­neke­hi­tyk­ses­tä, ei Yhdys­val­tain suhdanteista.

  22. Markku af Heurlin: Asialli­nen huomio. Tosin meil­lä taitaa nyt olla raken­nusalal­la paha pula tösitä, joten aikaist­a­mi­nen vois olla paikallaan.

    Eikä tämä ole peruskey­ne­siläistä suhdannepolitiikkaa?

    Key­ne­siläi­nen poli­ti­ik­ka on mielestäni sitä, että pehmen­netään het­kel­lisen sun­dan­nenotkah­duk­sen aiheut­ta­maa shokkia pump­paa­mal­la talouteen hie­man ylimääräistä rahaa. Ihan fik­su tak­ti­ik­ka. Sitä poli­ti­ikkaa, jos­sa eletään yli varo­jen vuosikau­sia, koko ajan rahaa talouteen pumpat­en, esim. investoin­te­ja aikaistaen, en pidä key­ne­siläisenä poli­ti­ikkana, vaan ehkä lähin­nä vas­tu­ut­tomana politiikkana.

    Raken­nusalal­la on pula töistä, ja niitä olisi hyvä saa­da lisää, mut­ta Osmon ehdo­tus taisi sisältää ajatuk­sen, että niitä olisi nyt (velak­si), mut­ta sit­ten tulisi täysi stop­pi kaupun­gin toimien osalta. Jos toiv­ot­tu nousukausi paikkaisi siinä vai­heessa työti­lanteen, kaik­ki olisi ok. Mut­ta mitään tuol­laista ei voi luva­ta. Ja poli­itikot ovat jo elvyt­täneet vuosikau­sia, kaiketi siinä toiveessa, että kul­man takana juuri ole­va nousukausi pelas­taisi hei­dät velka­an­tu­miselta ja kur­jis­tu­miselta. Ei ole tapah­tunut, vaan velka­an­tu­mi­nen on jatkunut ja jatkunut, “aikaiste­tusti”.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Paljonko Suomes­sa kan­nat­taa rak­en­taa riip­puu lähin­nä Suomen suh­dan­neke­hi­tyk­ses­tä, ei Yhdys­val­tain suhdanteista.

    Euroalue on muutet­tu (vakau­teen tähtäävästä) suh­dan­tei­ta ohjail­e­vak­si, joten useis­sa talouteen liit­tyvis­sä kysymyk­sis­sä (esim. korko­ta­so) Suomen tulisi seu­ra­ta enem­män euroalueen suh­dan­neke­hi­tys­tä kuin omaansa. Yhdys­val­to­jen suh­dan­neke­hi­tys ja euroalueen suh­dan­neke­hi­tys ovat myös enem­män sidok­sis­sa toisi­in­sa kuin Suomen ja Yhdys­val­tain suh­dan­neke­hi­tyk­set aiemmin.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Paljonko Suomes­sa kan­nat­taa rak­en­taa riip­puu lähin­nä Suomen suh­dan­neke­hi­tyk­ses­tä, ei Yhdys­val­tain suhdanteista.

    Kun­pa kyse oliskin suhdanteista!

  25. Tom­pe­lo: Joo, per­in­teinen nousukausi. USA on vetu­ri­na ja siel­lä jo koh­ta nos­te­taan ohjauskorkoa. 

    Jos kuitenkin Kiinan ja euro­maid­en talous jatkaa yskimistään, koh­ta iskee laskukausi. Ja iskee se kuitenkin vaik­ka eivät yskisikään, vain hiukan myöhemmin.
    ‘snip’

    Joo, johan eilen radios­sa eräs talousvi­isas tote­si, että USA-vetoinen nousukausi on ehkä tulos­sa ja sitä tulee taas seu­raa­maan laskukausi, joten Suomes­sa ei kan­na­ta tehdä yhtään mitään. Niin vii­sai­ta talousvi­isaat ovat!

  26. Ja kyl­lä Suomes­sakin on kai nousukausi. Ref­er­enssip­iste on vai men­nyt miinuk­selle. Sik­si nykyään pikkaisen plus­sal­la on kuin ennen muinoin use­am­man pros­entin kasvu­vauhti. Laskukausi taas tarkoit­taa taan­tu­maa eli BKT:n pienen­e­mistä, kun ennen se yleen­sä on merkin­nyt kasvun hidas­tu­mista pros­ent­ti­in tai pariin.

  27. Sakke: Kuule­mani mukaan sam­makot vesikat­ti­las­sa eivät huo­maa asteit­tain (kir­jaimel­lis­es­ti!) tapah­tu­van läm­pötil­a­muu­tok­sen kokonaisvaikutusta. 

    Vain jos ei puhuta edes asteista vaan asteen pienistä mur­to-osista. 1800-luvul­la tehdyssä kokeessa, jos­ta tämä sam­makko­jut­tu ilmeis­es­ti sai alkun­sa, läm­mi­tys­vauhti oli alle 0,2 °C/minuutti.

    Markku af Heurlin: Eikö tämä ole peruskey­ne­siläistä suhdannepolitiikkaa? 

    On, ja sel­l­aise­na se ei ole koskaan kuu­lunut Suomen poli­it­tiseen kult­tuuri­in kuin korkein­taan rajoit­tuneena sup­peaan toisi­na­jat­telijoiden joukkoon. Minkä voi tästäkin kom­ment­tiketjus­ta taas nähdä.

  28. Täl­lä blogilla kestoai­hei­ta tun­tuu ole­van väit­tää että kukaan ei enää halua asua omakoti­talos­sa. Samaa pro­pa­gan­daa toitot­ta­vat Hesarin toimittajat. 

    Kut­sun pro­pa­gan­dak­si kos­ka omat havain­toni eivät tätä tue. Väitän, että tilas­tois­sa näkyvä lap­siper­hei­den kan­takaupungista muu­ton vähen­e­m­i­nen johtuu asun­tomarkki­noiden hyy­tymis­es­tä (ei päästä eroon van­has­ta tai liian huono hin­ta) ja yleis­es­tä talousti­lanteesta (ei uskalla investoi­da kun epä­var­muus työ­paikoista jne). 

    Jos hyy­tymi­nen on tilapäistä niin kysyn­tä patoutuu ja pato purkau­tuu kun markki­nat lähtevät vetämään. 

    Jos hyy­tymi­nen joh­tu­isi kaupunki­a­sumisen kas­va­neesta suo­sios­ta niin iso­jen per­hea­sun­to­jen kysyn­nän pitäisi olla selvästi kas­vanut kaupungeis­sa. En ole täl­läistä havainnut

    Ohes­sa realian tiedote (en nyt parem­paa dataa löytänyt) viime syksyltä jos­sa san­o­taan että eri­tyis­es­ti pienet ker­rostaloa­sun­not myyvät, ja lisäk­si edulliset omakoti­talot ja lap­siper­heille sopi­vat rivar­it. Tiedot­teessa sitä ei san­o­ta, mut­ta han­kalimpia myytäviä nyt ovat isot omakotitalot. 

    http://www.realiagroup.fi/fi/?newspage=63

    Mielestäni tämä data ker­too nimeno­maan sitä, että lap­siper­heet ovat jumis­sa pienis­sä ker­rostaloa­sun­nois­sa ja etsivät mui­ta vaihtoehtoja.

    1. Jotenkin se jumi­u­tu­mi­nen alkoi vuon­na 2005 keskel­lä kiivas­ta nousukaut­ta. Kyl­lä asun­to­pref­er­ens­seis­sä on tah­tunut selvä muu­tos. Se näkyy7 esim­rkik­si siinä, että Vallilas­sa lap­siper­hei­den määrä on nous­sut yhdek­sessä vuodessa (2005 — 2014) 70 pros­en­til­la. Kysyn­tä ei kohdis­tu isoi­hin per­hea­sun­toi­hin, kos­ka niitä on vain lähiöis­sä. Kaan­takaupu­jngis­sa kaik­ki per­hea­sun­not menevät kyl­lä kau­pak­si ja paljon korkeam­paan hin­taan kuin omakotialueilla.
      Jumi­u­tu­mis­takin voi olla. Lähin­nä sitä, että lähiöistä ei pystytä muut­ta­maan omakoti­taloi­hin, mut­ta väite, ettei ihmisil­lä ole laman talkia varaa muut­taa kan­takaupun­gin kalli­ista asun­noista kehyskun­tien halpoi­hin asun­toi­hin sisältää pienen etumerkki­in liit­tyvän virheen.

  29. EKK:
    Ton­tik­si ehdot­taisin Heikkilän­tie 14. Sijain­ti puis­ton laidal­la, koulu­raken­nus sopii hyvin viereis­ten matal­ien talo­jen jatkok­si. Pajalah­den kent­tä lähel­lä liikun­tatun­te­ja ajatellen. On myös mon­en van­hem­man työ­matkan var­rel­la, Vat­tuniemen asu­tuk­sen ja metroase­man välissä. 

    Ehdo­tatko siis koulu­raken­nus­ta ihan Laut­tasaaren viimeisen huoltoase­man viereen?

    Olisi­han uudelle koul­ulle tilaa muual­lakin, esimerkik­si Lohi­a­pa­jan­lah­den reunal­la, paikas­sa, johon ollaan suun­nit­tele­mas­sa lisää asun­to­ja! Kan­natan Karin ehdotusta.

    Viime viikon Laut­tasaar­ile­hdessä Nro 30 oli esitet­ty niille vai­h­toe­htoinen suun­nitel­ma (ks. lehden s. 8–9). Jos maini­tun, arkkite­hti Ilpo Aar­nialan laa­ti­man hienon suun­nitel­man uusi umpiko­rt­teli Lohi­a­pa­jan­lah­den reunal­la tehtäisi­inkin kouluk­si, saisi­vat oppi­laat kätevästi suo­jaisan koulupi­han, ja lisäk­si, ratkaisun ansios­ta voisi kas­va­va oppi­la­s­paine tule­vaisu­udessa helpot­taa saarel­la edes hieman.

    Tuolle paikalle raken­net­tuna ei var­maankaan olisi vaikea saa­da uusia koulu­tilo­ja myös iltaisin muuhunkin käyt­töön, niiden tilo­jen käytön tehokku­ut­ta lisäten, varsinkin kun siinä vierustal­la sijait­see Vat­tuniemen väkirikas asuinalue. Kaikkia ranto­ja ei pidä Helsingis­sä rak­en­taa pelkästään asun­to­ja täyteen!

  30. Sakke: Ehdo­tatko siis koulu­raken­nus­ta ihan Laut­tasaaren viimeisen huoltoase­man viereen? 

    Ei kai huoltoase­ma koulun rak­en­tamista estä, ainakin Meche­lininkadul­la raken­netaan parhail­laan Per­hon uut­ta taloa ihan huoltoase­maan kiin­ni. Jos liikenne mieti­tyt­tää, niin suurin osa lap­sista tulee etelästä, Heikkilän­tien yli pitäisi var­maan olla joka tapauk­ses­sa koulun kohdal­la liiken­neval­ot, jol­loin ei tarvitse kulkea huoltoase­man edestä. Lännestä tule­vat taas voivat kiertää huoltoase­man takaa.

    No tämä oli vain yksi ehdo­tus. Särkiniemen­tie 26 olisi myös sijain­nil­taan hyvä, mut­ta taisi olla päiväko­ti­selvi­tyk­sessä todet­tu vaikeaksi/kalliiksi rak­en­taa. Tiedä sit­ten miten kalli­ik­si, onhan siinäkin talot molem­mil­la puo­lil­la. Lohi­a­pa­jan­lahti mik­sei, jos suun­nitelmia vielä halu­taan muut­taa. Nuo Heikkilän­tien ja Särkiniemen­tien ton­tit ovat ehkä muuten sel­l­aisia, että koulu­raken­nus sopisi viereisi­in ole­mas­saole­vi­in raken­nuk­si­in kokon­sa ja korkeuten­sa puolesta.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    …mut­ta väite, ettei ihmisil­lä ole laman talkia varaa muut­taa kan­takaupun­gin kalli­ista asun­noista kehyskun­tien halpoi­hin asun­toi­hin sisältää pienen etumerkki­in liit­tyvän virheen. 

    Etumerkki­asi­aa voi selit­tää myös se tyyp­illi­nen kehi­tyskulku, että muute­taan kan­takaupun­gin 250–350 teur mak­savas­ta kaksiosta/kolmiosta 400–600 teur mak­savaan uudehkoon 180 m² omakoti­taloon reilun kokoisel­la pihal­la. Eli siir­tymisessä kan­takaupungista kehyskun­taan myös upgrei­dataan reilusti asumisen tasoa ja hintaa. 

    En ole koskaan kuul­lut lap­siper­heestä joka muut­taisi esim 80 m² ker­rostaloa­sun­nos­ta kesksu­tas­sa toiseen 80 m² ker­rostaloon Tuusu­lan keskus­tas­sa. Toki jos näin tek­isi niin asun­to­laina pienenisi aika mukavasti.

  32. Raimo K: Joo, johan eilen radios­sa eräs talousvi­isas tote­si, että USA-vetoinen nousukausi on ehkä tulos­sa ja sitä tulee taas seu­raa­maan laskukausi, joten Suomes­sa ei kan­na­ta tehdä yhtään mitään. Niin vii­sai­ta talousvi­isaat ovat!

    Järkevä ehdo­tus. On nimit­täin havait­tu, että julkisen val­lan päätök­sen­teko- ja suun­nit­telupros­es­sit ovat niin hitai­ta, että esim. elvyt­tävät julkiset investoin­nit käyn­nistyvät vas­ta seu­raaval­la nousukaudella.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotenkin se jumi­u­tu­mi­nen alkoi vuon­na 2005 keskel­lä kiivas­ta nousukaut­ta. Kyl­lä asun­to­pref­er­ens­seis­sä on tah­tunut selvä muu­tos. Se näkyy7 esim­rkik­si siinä, että Vallilas­sa lap­siper­hei­den määrä on nous­sut yhdek­sessä vuodessa (2005 – 2014) 70 pros­en­til­la. Kysyn­tä ei kohdis­tu isoi­hin per­hea­sun­toi­hin, kos­ka niitä on vain lähiöis­sä. Kaan­takaupu­jngis­sa kaik­ki per­hea­sun­not menevät kyl­lä kau­pak­si ja paljon korkeam­paan hin­taan kuin omakotialueilla.
    Jumi­u­tu­mis­takin voi olla. Lähin­nä sitä, että lähiöistä ei pystytä muut­ta­maan omakoti­taloi­hin, mut­ta väite, ettei ihmisil­lä ole laman talkia varaa muut­taa kan­takaupun­gin kalli­ista asun­noista kehyskun­tien halpoi­hin asun­toi­hin sisältää pienen etumerkki­in liit­tyvän virheen. 

    Vaikut­taisi todelta, Helsingis­sä las­ten määrä on kään­tynyt kasvu­un ja sitä se on tehnyt etenkin eteläisessä suurpi­iris­sä mitä se sit­ten ikinä tarkoit­takaan. Ain­oas­taan mur­rosiän ohit­tanei­den las­ten määrä painuu (luon­nol­lis­es­ti siis tois­taisek­si). Mut­ta sekin taisi olla volyymis­sään etelässä. (lähde: aikasarjat/tilastokeskus).

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotenkin se jumi­u­tu­mi­nen alkoi vuon­na 2005 keskel­lä kiivas­ta nousukaut­ta. Kyl­lä asun­to­pref­er­ens­seis­sä on tah­tunut selvä muu­tos. Se näkyy7 esim­rkik­si siinä, että Vallilas­sa lap­siper­hei­den määrä on nous­sut yhdek­sessä vuodessa (2005 – 2014) 70 pros­en­til­la. Kysyn­tä ei kohdis­tu isoi­hin per­hea­sun­toi­hin, kos­ka niitä on vain lähiöis­sä. Kaan­takaupu­jngis­sa kaik­ki per­hea­sun­not menevät kyl­lä kau­pak­si ja paljon korkeam­paan hin­taan kuin omakotialueilla.
    Jumi­u­tu­mis­takin voi olla. Lähin­nä sitä, että lähiöistä ei pystytä muut­ta­maan omakoti­taloi­hin, mut­ta väite, ettei ihmisil­lä ole laman talkia varaa muut­taa kan­takaupun­gin kalli­ista asun­noista kehyskun­tien halpoi­hin asun­toi­hin sisältää pienen etumerkki­in liit­tyvän virheen. 

    Laite­taan vähän keit­tiön­pöytäp­sykolo­giaa peliin:
    Sekä sinä että nim­im Stadin paroni olette oike­as­sa tavallaan. 

    Asun­tomarkki­nat nou­dat­ta­vat tietenkin suh­dan­tei­ta mut­ta nekin ovat jakau­tunei­ta ihmis­ten ammatil­lis­ten ja muiden omi­naisuuk­sien mukaan. 

    Kan­takaupungis­sa asumisen suo­sio kasvoi sen jäl­keen kun sekä Helsin­gin kaupun­ki että hal­li­tus korot­ti julkisen sek­torin palkko­ja 2000-luvul­la. Opet­ta­jille, sairaan­hoita­jille, tiede­maail­man ihmisille, juris­teille ja lääkäreille joil­la ei ole aikaa eikä kiin­nos­tus­ta oman peruna­maan hoi­dos­ta ja jot­ka ovat kul­du­urin suurku­lut­ta­jia, tuli yhtäkkiä mah­dol­lista ostaa unel­ma-asun­to Helsin­gin kan­takaupungista, varsinkin kun tar­jon­ta lisään­tyi uusien kohtei­den kuten Vallilan konepa­ja-alueen tai Ara­bi­an­ran­nan valmistuessa. 

    2000-luvun lopus­sa alkoi Nokia-gen­er­aat­tori yskiä ja noil­la short­sit jalas­sa ja ruu­tu­pai­ta pääl­lä töis­säänkin kulkeville insinööreille, jot­ka tykkäävät katel­la kun robot­tiruo­hon­leikkuri ajelee isoa nur­mikkoa sileäk­si, tuli vaikeam­paa ostaa tai rak­en­taa unel­mat­a­lo Kirkkon­um­mel­la tai Vihdissä.

  35. RS: Laite­taan vähän keit­tiön­pöytäp­sykolo­giaa peliin:
    Sekä sinä että nim­im Stadin paroni olette oike­as­sa tavallaan. 

    Asun­tomarkki­nat nou­dat­ta­vat tietenkin suh­dan­tei­ta mut­ta nekin ovat jakau­tunei­ta ihmis­ten ammatil­lis­ten ja muiden omi­naisuuk­sien mukaan. 

    Kan­takaupungis­sa asumisen suo­sio kasvoi sen jäl­keen kun sekä Helsin­gin kaupun­ki että hal­li­tus korot­ti julkisen sek­torin palkko­ja 2000-luvul­la. Opet­ta­jille, sairaan­hoita­jille, tiede­maail­man ihmisille, juris­teille ja lääkäreille joil­la ei ole aikaa eikä kiin­nos­tus­ta oman peruna­maan hoi­dos­ta ja jot­ka ovat kul­du­urin suurku­lut­ta­jia, tuli yhtäkkiä mah­dol­lista ostaa unel­ma-asun­to Helsin­gin kan­takaupungista, varsinkin kun tar­jon­ta lisään­tyi uusien kohtei­den kuten Vallilan konepa­ja-alueen tai Ara­bi­an­ran­nan valmistuessa. 

    2000-luvun lopus­sa alkoi Nokia-gen­er­aat­tori yskiä ja noil­la short­sit jalas­sa ja ruu­tu­pai­ta pääl­lä töis­säänkin kulkeville insinööreille, jot­ka tykkäävät katel­la kun robot­tiruo­hon­leikkuri ajelee isoa nur­mikkoa sileäk­si, tuli vaikeam­paa ostaa tai rak­en­taa unel­mat­a­lo Kirkkon­um­mel­la tai Vihdissä.

    Ei mil­lään pahal­la: eikö tämä ole hyvä esimerk­ki ns. stereotypioista.

  36. Tom­mi Uschanov: Vain jos ei puhuta edes asteista vaan asteen pienistä mur­to-osista. 1800-luvul­la tehdyssä kokeessa, jos­ta tämä sam­makko­jut­tu ilmeis­es­ti sai alkun­sa, läm­mi­tys­vauhti oli alle 0,2 °C/minuutti.

    Lisäk­si 1800-luvun kokeessa sam­makol­ta oli pois­tett­ty osa aivoista. Ehkä täl­läkin oli jotain merkitystä.
    Tätähän voi joku kokeil­la, mut­ta kan­nat­taa muis­taa vara­ta tarpeek­si sam­makoi­ta. Vaik­ka olisi Nooan tyyli­in vain 2 sam­makkoa per laji, niin tuhan­sia tarvittaisiin.

  37. Raimo K: Ikävä kyl­lä Kreik­ka on ottanut velkaa, mut­ta ei ole investoinut.

    Kreik­ka, kuten muut val­tiot otta­vat val­tion­velkaa pitääk­seen kansan­talouden käyn­nis­sä. Kreik­ka ei ole koskaan mak­sanut pois velko­jaan vaan uudel­la velal­la mak­se­taan van­haa velkaa pois. Kun sit­ten taas tulee default, niin mitä sit­ten? Kreik­ka ei val­tiona ole lakan­nut ole­mas­ta. Uut­ta velkaa se tosin saa melko pian entis­ten jää­tyä maksamatta.

    http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144348-kansantaloutta-ilman-kyyneleita-ix-pitaako-valtion-ulkomaiset-velat-maksaa

    Kan­nat­taa lukea koko kir­joi­tus­sar­ja: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kansantaloutta-ilman-kyyneleita-sisallysluettelo

  38. tuen mak­sa­ja: Kreik­ka, kuten muut val­tiot otta­vat val­tion­velkaa pitääk­seen kansan­talouden käyn­nis­sä. Kreik­ka ei ole koskaan mak­sanut pois velko­jaan vaan uudel­la velal­la mak­se­taan van­haa velkaa pois. Kun sit­ten taas tulee default, niin mitä sit­ten? Kreik­ka ei val­tiona ole lakan­nut ole­mas­ta. Uut­ta velkaa se tosin saa melko pian entis­ten jää­tyä maksamatta.

    Minä taidan sit­ten, ellen muualle lähde, jäädä odot­tele­maan aikaa, joka maamme täl­lä velka­an­tu­mis­vauhdil­la ja lakkouhkauk­sil­la voi piankin meille koit­taa, jol­loin Kreikan val­tio­varain­min­is­teri tulee tänne Suomeen luke­maan vuorostaan MEILLE madonlukuja …

    Ylpeys käy lan­keemuk­sen edellä …

  39. Ei aika poista tuo­ta perus­dilem­maa: rajal­lis­ten resurssien kesken on tehtävä val­in­to­ja. Vielä vuon­na 2023 on helsinkiläisil­lä polt­tavia tarpei­ta kohden­taa investoin­nit aku­ut­tei­hin kohteisi­in. Kuin­ka tänään olisimme viisaampia vuo­den 2023 tarpeista kuin tuos­sa ajas­sa asu­vat kansalaiset. – Voisitte yhtä hyvin jät­tää jonkun toisen investoin­nin tekemät­tä ja käyt­tää nuo varat Laut­tasaaren kouluun.

    Ehkäpä lap­siper­heet val­it­se­vat Laut­tasaaren juuri sen vuok­si, että siel­lä ei ole koulu­ja. Diskont­taa­vat eduk­seen sel­l­aisen tule­vaisu­u­den, jos­sa Helsin­gin on jär­jestet­tävä perusk­oulu­tus 100’000:lle pako­lais­lapselle. – Ei ainakaan Lauttasaaressa!

  40. Jos koulu­jen rahoi­tus olisi Suomes­sa nor­maali, niin tätäkään ongel­maa ei olisi! 😉 Nor­maali­olois­sa lukiot ja sitä edeltävät koulut ovat hoi­ta­neet säätiöpo­h­jal­ta kun­ta­laiset. Yri­tyk­set ovat vas­tan­neet ammat­tiopetuk­ses­ta tiloi­neen. Kansak­oulu on kuu­lunut kun­nalle. Nykyi­nen sosial­isti­nen malli on on teho­ton, kallis ja tuot­taa koulu­ja väärään paikkaan. Sitä saa, mitä tilaa.

  41. Tavoit­teek­si pitäisi aset­taa, että ei tarvit­sisi ikinä enää lukea Hesarista otsikkoa: “Lap­simäärän kasvu yllät­ti Helsin­gin alueel­la X”. Nyky­isin se tois­tuu vuo­den välein.

    Heilun­taan ei vaiku­ta vain uusien asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen, vaan auinalueil­la on myös elinkaari. Uusi­in taloihin/alueille muut­taa lap­siper­heitä, lapset muut­ta­vat aikanaan pois, ja kos­ka Suomes­sa ei ole huon­everoa van­hem­mat sin­nit­televät mielel­lään tutul­la alueel­la ja tutus­sa asunnossa. 

    Sit­ten aikanaan kämp­piä alkaa vapau­tua “luonol­li­sista syistä” jot­ka voidaan ennus­taa aktu­aar­i­taulukkoa luke­mal­la, ja sit­ten alueil­la jois­sa ennen on liikkunut vain rol­laat­tor­e­i­ta ja koti­sairaan­hoidon auto­ja alkaa uudelleen näkyä las­ten­vaunu­ja. Ja suun­nit­teli­jat yllät­tyvät uudelleen. 

    Toinen ongel­ma on se, että kaupun­ki rak­en­taa päiväkodeista, kouluista ja palve­lu­taloista ikuisia mon­u­ment­te­ja vaik­ka niiden pitäisi em. syistä olla joko siir­ret­täviä tai muun­neltavia. Asuinalueen elinkaarisyk­lit kun ovat lyhyem­piä kuinn talon kestoai­ka edes suo­ma­laisil­la standardeilla.

Vastaa käyttäjälle Markku af Heurlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.