Työajan pidennyksestä

10.8.2015 · Aihe _ · 87 Kommenttia 

Kävin kinaamassa EK:n Jyrki Hollmenin kanssa työajan pituudesta ja tilastoista. Sen voi katsoa tästä . Alkaa noin puolen minuutin kohdalla.

Vähän perehtyneempi arvio Ottelinin tutkimuksesta

On oikeastaan ikävä asia, että Ottelinin monella tavoin ansiokas tutkimus on joutunut myrskyn silmään, kun HS ilmoitti sen osoittavan, että yhdyskuntarakenteen tiivistäminen lisää päästöjä. Tutkimuksessa ei näin sanota, vaikka abstraktin kirjoittaja on kyllä myös vähän oikaissut ja tätä kautta aiheuttanut tuon tulkinnan. Näin entisenä tilastotieteilijänä haluan kommentoida sitä, mitä nopeasti läpi lukemalla ymmärsin.

Tutkimuksen ansiot ovat siinä, että pyritään selvittämään kulutustapojen vaikutus päästöihin. Tulokset eivät ole vielä siinä kunnossa, että niistä voisi vetää kovinkaan paljon politikkasuosituksia, mutta jostain on aloitettava.

Erittäin kiintoisaa on tietää, miten eri tavoin asuvien kulutuskorit poikkeavat toisistaan, mutta sitä ei valitettavasti ole raportoitu kuin noiden päästömäärien kautta. Mielenkiintoista olisi myös tietää, miten joukkoliikennekaupungissa asuvien city-ihmisten kulutuskorit poikkeavat muusta maasta, mutta tätäkään ei ollut tutkittu. Tutkimuksessa käytetty Inner-urban area ei ollutkaan mitä luvattiin, vaan siihen kuuluvat alueet, joiden aluetehokkuus ylittää 0,1. Urbaanista alueesta aletaan puhua, kun aluetehokkuus on tuohon nähden kymmenkertainen. Tuohon määritelmään mahtuvat myös autovaltaiset omakotialueet Pakilasta alkaen. Lue lisää

Hesarin mainostamat tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä

Sain lopultakin Aalto-yliopiston tutkimusraportin käsiini ja kahlatuksi sen hyvin kursorisesti läpi. Hesarin mainostamat tulokset siitä, että päästöt henkeä kohden ovat tiheästi rakennetuilla alueilla suuremmat, eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, eivät alkuunkaan. Tutkimuksen kohteena oli hiilipäästö henkeä kohden, joten se vähän suosi lapsiperheitä. Kun selittäjäksi otettiin tulotaso ja kotitaloustyyppi (sinkut, lapsiperheet jne), tulotason merkitys oli suuri (tietysti) ja perhetyyppien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta alueiden välillä ei ollut. Tilastollisesti merkitsevä oli myös se, että kaupunkiasutuksen ulkopuolella uudet asunnot olivat energiapihimpiä kuin vanhat.

Isot nuhteet Hesarille. Tutkimus pitäisi lukea ja ymmärtää ennen kuin tekee uutisen.

Tutkimuksessa käytettiin hyvin kummallisia oletuksia energiamuotojen ominaispäästöistä. Sen mukaan megawattitunnilla sähköä ja kaukolämpöä on suunnilleen sama ominaispäästö. Tämä käsitys poikkeaa yleisestä täysin.

Jos nuo sähkön ja kaukolämmön omisnaispäästöt korjattaisiin jotenkin järkevästi, kaupunkiasuminen olisi selvästi päästöttömämpää, kun tulot ja perhemuodot vakioidaan.

 

Miksi sähkön ominaispäästöt pitää laskea marginaalin mukaan?

Olettakaamme, että meillä on Ekolandia-niminenvuorten ympäröivä maa, jonka sähköverkko on sen sisäinen. Maan sähkö tuotetaan pääasiassa vesivoimalla (9 MW), joka on kokonaan rakennettu niin, ettei sitä voi enää lisätä. Sähkön kulutus 10 MW. Puuttuva yksi MW tuotetaan kivihiilivoimaloilla, joita toki voi rakentaa lisää. Sähkö on siis varsin puhdasta, 90 % vesivoimaa ja vain 10 % hiilivoimaa.

Havaittuaan, että sähkö tuotetaan näin vastuullisesti asukkaat innostuivat rakentamaan sähköllä lämmitettäviä uima-altaita, jotka lisäsivät sähkön kulutuksen 11 MW:iin. Vesivoimaa oli edelleen 9 MW. Nyt kivihiilisähköä tarvittiin 2 MW.

Paljonko päästöjä uima-altaiden lämmittäminen aiheutti? Minun mielestäni ne aiheuttivat yhden megawatin lisäyksen kivihiilisähkön tuotantoon eivätkä vaikuttaneet mitään vesivoiman tuotantoon, minkä vuoksi uima-altaat olivat aika paha juttu, mutta Aalto yliopiston tutkijoiden mukaan kivihiilisähköä meni uima-altaiden lämmittämiseen vain 0,18 MW ja loput 0,82 MW oli vesisähköä, joten uima-altaan eivät olleet niin paha juttu.

Aalto yliopiston tutkijoiden tapa laskea ei minusta ole enää mielipidekysymys vaan yksinkertaisesti väärin. Lue lisää

Aalto-yliopiston tutkimus kaupunkirakenteen vaikutuksesta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen

 

Hesari uutisoi Aalto-yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan keskusta-asujan hiilijalanjälki onkin suurempi kuin muiden eikä tämän takia pitäisikään tiivistää kaupunkirakennetta. Tulos on täysin päinvastainen kuin jokseenkin kaikki maailmalla asiasta tehdyt tutkimukset. Koska itse tutkimusta ei ole julkaistu netissä, ei sitä voi arvioida, vaan on Hesarin uutisoinnin varassa. Siksi emme voi tietää, ovatko tutkijat itse tulkinneet tuloksia erityisesti kausaliteetin osalta niin kuin Hesari on väittänyt vai menevätkö tulkinnat Hesarin piikkiin.

Niinpä haluan esittää kolme kysymystä:

Millä logiikalla on laskettu lämmityksen hiilijalanjälki?

Onko käytetty (taas) virheellisesti sähköntuotannon keskimääräisiä päästöjä marginaalin sijasta? Siihen vähän viittaa väite, että kaukolämmön (voimalaitoksen jätelämpö) hiilijalanjälki olisi suurempi kuin maalämpöpumppujen. Jokainen sähkönkuluttaja käyttää viimeistä voimalaitosta, joka on 70 % vuoden tunneista ja jokseenkin koko lämmityskauden kivihiililauhdevoimala jossain päin Pohjoismaita tai Eurooppaa. Silloin maalämpöpu vanha kirjoitukseni vuodelta 2008 (kts ). Tilanne voi olla toinen tulevaisuudessa, jos maahan tulee kaksi ydinvoimalaa lisää ja jos uusiutuvan sähkön tuotanto vähentää niiden tuntien määrää vuodessa, jolloin kivihiililaude on marginaalissa, mutta toistaiseksi on näin. Lue lisää

Miksi Transtechille ei löytynyt kotimaista omistajaa?

6.8.2015 · Aihe _ · 47 Kommenttia 

Kainuulaisen ratikoita ja junanvaunuja valmistavan Transtechin osakeomistaja myytiin tsekkiläiselle Skoda Transportationille, joka on erikoistunut kisko-ja bussikaluston valmistamiseen (se, ei tee henkilöautoja). Kauppa on otettu Suomessa huojentuneena vastaan, koska Transtechin taloudelliset vaikeudet ovat herättäneet huolta rahoittajissa, asiakkaissa ja henkilökunnassa. Iloinen asia siis, mutta Lue lisää

Suomen työaika on Länsi-Euroopan pisimpiä.

5.8.2015 · Aihe _ · 121 Kommenttia 

Kun taas on julkisuudessa väitetty, että suomalaiset tekevät suunnilleen maailman lyhintä työviikkoa, laitettakoon tähän OECD:n käsitys asiasta. Tiedot ovat vuodelta 2012, mutta tällaiset asiat ovat aika vakaita. Tässä on keskimäärin vuodessa tehdyt tosiasialliset työtunnit. Mukana ovat siis vain työlliset, joten työllisyysaste ei näy näissä luvuissa. Lyhimmät työajat ovat Hollannissa, Saksassa, Norjassa ja Ranskassa.Pitkää taas Kreikassa, Puolassa, Virossa, Unkarissa, Slovakiassa ja Italiassa. On vähän harhaanjohtavaa puhua jostain teoreettisesta kokopäiväisestä työpäivästä kertomatta, kuinka suuri osa työvoimasta sitä tekee. Suomessa osa-aikatyötä tehdään vähän, muualla paljon.

Greece 2 034
Poland 1 929
Estonia 1 889
Hungaryc 1 888
Czech Republic 1 800
Slovak Republic 1 785
Italy 1 752
Austria 1 699
Portugal 1 691
Spain 1 686
Finland 1 672
United Kingdom 1 654
Slovenia 1 640
Sweden 1 621
Luxembourg 1 609
Belgium 1 574
Denmark 1 546
Ireland 1 529
France 1 479
Norway 1 420
Germany 1 397
Netherlands 1 381K

Immonen kavereineen estää keskustelun maahanmuutosta

2.8.2015 · Aihe _ · 150 Kommenttia 

Teija Sutinen kirjoitti Hesarissa 29.7., ettei maahanmuuttokeskustelua pitäisi jättää vain kiihkoilijoille. En voisi olla enempää samaa mieltä. Kysymys maahanmuutosta onolennainen Suomelle, jonka on vaikea selvitä talousahdingostaan ilman työperäistä maahanmuuttoa. Työperäinen maahanmuutto on tavallaan epäreilu tapa pärjätä, koska maa saa työkykyistä, osaavaa työvoimaa ilman, että on joutunut maksamaan lapsilisä ja koulutusta. Toisaalta he muuttavat jostain, jossa heidän työvoimalleen ei ole käyttöä. Eivät kai he muuten muuttaisi. Suomestakin lähti aikanaan satojatuhansia siirtolaisiksi, koska heille ei löytynyt asuntoa kaupungeista eikä maatalous heitä enää tarvinnut. Lue lisää

« Edellinen sivu