VR vähentää ristisubventiota

VR on ilmoit­tanut alen­ta­vansa kaukoli­iken­teen lipun­hin­to­ja merkit­tävästi ja kar­si­vansa samal­la kan­nat­ta­mat­to­mia vuoro­ja. VR menee siten lähem­mäs sitä hin­noit­telua, johon päädyt­täisi­in, jos rautatieli­ikenne olisi kil­pail­tua. Nyt kil­pailu on tul­lut bus­sili­iken­teen puolelta.

Ennus­tan, että tämä poli­ti­ik­ka johtaa rautatieli­iken­teen lisään­tymiseen henkilöli­iken­teel­lä mitat­tuna, kos­ka suosi­tum­mil­la reit­eil­lä matkus­ta­jamäärä nousee enem­män kuin on matkus­ta­jia lakkautet­tavis­sa junavuoroissa.

Har­mi, että tämä tulee vas­ta nyt ja näin ryt­inäl­lä. Mas­sair­ti­sanomiset eivät ole koskaan mukana asia.

Jos halu­aisimme opti­moi­da kansan­taloudel­lista kan­nat­tavu­ut­ta yri­tys­taloudel­lisen sijas­ta, hyväksyt­täisi­in se, että VR tuot­taa jonkin ver­ran tap­pi­o­ta. Siitä kor­vauk­se­na saisimme paljon enem­män juna­matko­ja. Kulut­ta­jan yli­jäämä ylit­täisi VR:n liike­taloudel­lisen tappion.

Olen kir­joit­tanut asi­as­ta tarkem­minkin tässä

128 vastausta artikkeliin “VR vähentää ristisubventiota”

  1. Tosin aika moni lakkautet­ta­va vuoro on juuri noil­ta suosi­tu­il­ta reit­eiltä hki-tku ja hki-tre…

    1. Helsin­ki-Turku ‑väliltä lakkaute­taan vuoro­ja, kos­ka hidas ja huono junay­hteys ei olke kil­pailukykyi­nen, mut­ta Helsin­ki ‑Tam­pere väliltä ei yhtään.

  2. Iltale­hdessä ja kaup­pale­hden voo­ru­mil­la todet­ti­in, jotta 

    50 pros­ent­tia kaik­ista VR:n ajamista junavuoroista aje­taan alle 20 pros­entin matkus­ta­jamääräl­lä suh­teessa kapasiteettiin.

    Ei voi olla todel­lista! Puo­let junavuoroista läh­es tyhjil­lä vaunuil­la! Lop­un mak­sat sinä, veronmaksaja!

    Oulu-Seinäjo­ki rataremp­pa on jo mak­sanut 860 miljoon­aa euroa ja ole­tus on, että men­nään mil­jardi­in kaiken kaikkiaan.

    Aivan hul­lua upot­taa täl­läisiä sum­mia Kehäkol­mosen ulkopuolelle!

  3. Rataverkos­ton ylläpi­don pitäisi kuu­lua yksiselit­teis­es­ti val­ti­olle niinkuin maan­tei­denkin. Sen jäl­keen liiken­teen voi vapaut­taa, mut­ta ker­mankuorin­nan vält­tämisek­si niin, että jokaiselta liiken­nöi­jältä voi ostaa liput mihin tahansa val­takun­nas­sa. Sil­loin vain joitain lin­jo­ja liiken­nöivä joutuu osta­maan siltä, joka liiken­nöi, ja tämä tasaa huonom­min kan­nat­tavien rataosien kustannuksia.

  4. Kup­pasanomat:Aivan hul­lua upot­taa täl­läisiä sum­mia Kehäkol­mosen ulkopuolelle!

    Kaupun­ki-ide­ol­o­gisu­us näyt­tää saa­van jo absur­de­ja piirteitä. Pääkaupunkiseudul­la asuu reilu miljoona suo­ma­laista. Neljä miljoon­aa asuu muualla.

    Pääkaupunkiseu­tu­lais­ten puheista tulee yhä use­am­min tunne, ettei näitä neljää miljoon­aa ole edes olemassa.

  5. Nyt kil­pailu on tul­lut bus­sili­iken­teen puolelta.

    Ennus­tan, että tämä poli­ti­ik­ka johtaa rautatieli­iken­teen loisääntymiseen …

    Jos VR yrit­tää kil­pail­la hin­nal­la bus­sili­iken­teen kanssa, hin­to­ja pitää pudot­taa melkois­es­ti. Sain hil­jat­tain bus­silipun alle neljä­sos­al­la VR:n vas­taa­van lipun hin­nas­ta. Jos hin­nat ovat ihmisille tärkeitä, on mah­dol­lista, että VR:n matkus­ta­jamäärä las­kee edelleen, vaik­ka hin­to­ja alen­netaankin vähän.

    Jos halu­aisimme opti­moi­da kansan­taloudel­lista kan­nat­tavu­ut­ta yri­tys­taloudel­lisen sijas­ta, hyväksyt­täisi­in se, että VR tuot­taa jonkin ver­ran tappiota.

    Mil­laisi­in kansan­taloudel­lisi­in etu­i­hin tuo lause viit­tasi? Mik­si VR:n tap­pi­ot oli­si­vat ok?

  6. Juho Laatu: Mil­laisi­in kansan­taloudel­lisi­in etu­i­hin tuo lause viit­tasi? Mik­si VR:n tap­pi­ot oli­si­vat ok?

    Kun se on ole­mas­sa, niin ylläpi­to on kallista ja käyt­tämi­nen hala­paa. Sik­si kan­nat­taisi käyt­tää niin maan perkeleen paljon. 

    Esteitä käyt­tämiselle on tosin paljon. Jos hyp­pään junaan en saa kilo­metriko­r­vauk­sia ja val­tio ei saa polt­toaineesta vero­tu­lo­ja. Sik­si kumpikaan meistä, val­tio enkä minä halua että käytän junaa.

  7. Mik­si kan­nat­ta­mat­tomien reit­tien ja syr­jäseu­tu­jen liiken­nöin­ti pitää hoitaa juuri junil­la? Se on siihen kaikkein raskain ja kallein ratkaisu. 

    Sen sijaan tulisi sub­ven­toi­da tak­se­ja, kimp­patak­se­ja ja minibusse­ja sinne mis­sä on tarvet­ta mut­tei riit­tävästi kysyntää.

    1. Tässä vähän aikaa sit­ten oli ikävä uuti­nen junan alle jääneestä miehestä jos­sain Itä-Suomes­sa. Huomio­ta kiin­nit­ti uutisen koh­ta, jos­sa ker­rot­ti­in, että junan matkus­ta­ja vieti­in per­ille taksilla

  8. Juho Laatu:
    Mil­laisi­in kansan­taloudel­lisi­in etu­i­hin tuo lause viit­tasi? Mik­si VR:n tap­pi­ot oli­si­vat ok?

    Ei kai tuo kovin radikaali aja­tus ollut. Että on hyödykkeitä ja palvelui­ta joi­ta kan­nat­taa tar­jo­ta kansalaisille pienel­lä tap­pi­ol­lakin. Vaikka­pa hammashuolto.

    1. Rautatei­den tap­pi­oiden oikeu­tus läh­tee matal­ista mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sista ja korkeista kiin­teistä kustannuksista.

  9. Osmo: Jos halu­aisimme opti­moi­da kansan­taloudel­lista kan­nat­tavu­ut­ta yri­tys­taloudel­lisen sijas­ta, hyväksyt­täisi­in se, että VR tuot­taa jonkin ver­ran tap­pi­o­ta. Siitä kor­vauk­se­na saisimme paljon enem­män juna­matko­ja. Kulut­ta­jan yli­jäämä ylit­täisi VR:n liike­taloudel­lisen tappion.

    Miten ihmeessä se olisi kansan­taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, että nyt itse matkansa mak­sa­vat bus­si­matkus­ta­jat siir­ty­i­sivät veron­mak­sajien kus­tan­ta­mana junien käyttäjiksi?

    1. Miten ihmeessä se olisi kansan­taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, että nyt itse matkansa mak­sa­vat bus­si­matkus­ta­jat siir­ty­i­sivät veron­mak­sajien kus­tan­ta­mana junien käyttäjiksi?

      Kansan­taloudel­liseen kan­nat­tavu­u­teen päästään, kun las­ke­taan bussin ja junan mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia. Kumpi mak­saa enem­män: aajaa Helsingistä Turku­un bus­si tai liit­tää junaan yksi vaunu lisää. Jo 1800-luvul­la oli kansan­talousti­eteen peruskau­raa, että kansan­taloudel­lis­es­ti opti­moin­ti rautatiejär­jestelmä tuot­taa tap­pi­o­ta, kos­ka kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat suuria ja muut­tuvat pieniä.

  10. Perusjunt­ti: Pääkaupunkiseudul­la asuu reilu miljoona suo­ma­laista. Neljä miljoon­aa asuu muualla.

    Pääkaupunkiseu­tu­lais­ten puheista tulee yhä use­am­min tunne, ettei näitä neljää miljoon­aa ole edes olemassa. 

    Suomes­sa asuu reilut viisi miljoon­aa ihmistä. 7,3 mil­jar­dia asuu muualla.

    Suo­ma­lais­ten puheista tulee yhä use­am­min tunne, ettei näitä 7,3 mil­jar­dia ole olemassa.

  11. Kup­pasanomat:
    Oulu-Seinäjo­ki rataremp­pa on jo mak­sanut 860 miljoon­aa euroa ja ole­tus on, että men­nään mil­jardi­in kaiken kaikkiaan.

    Aivan hul­lua upot­taa täl­läisiä sum­mia Kehäkol­mosen ulkopuolelle!

    Seinäjo­ki-Oulu-remont­ti tehdään pääasi­as­sa tavar­ali­iken­teen vuok­si. Kehä 3:n sisäpuolel­la ei kul­je ain­ut­takaan tavara­ju­naa jos muu­ta­man kilo­metrin sen tun­tu­mas­sa kulke­vaa Vuosaaren sata­ma­rataa ei lasketa.

    1. Nopea ratay­hteys Oulu­un on tärkeä myös henkilöli­iken­teen kannal­ta. Sil­lä taas on merk­i­tys­tä elinkei­nop­o­li­it­tis­es­ti. Aja­tus Oulun evakuoin­nista Nokian jäl­keen on jok­seenkin päätön.

  12. Ja ei kan­na­ta uno­htaa edel­lisen hal­li­tuk­sen tekemää uusien vaunu­jen pakko-ostat­tamista Otan­mäen Tal­gon tehtail­ta, jot­ka nekin on jo myy­ty ulko­maalaisille. Kepu perkele. Sil­loinen VR:n johto­han jopa erosi protestik­si oper­ati­ivisi­in asioi­hin puuttumiselle.

  13. VR ei pär­jää kil­pailus­sa edes lentoliikenteelle.

    Matkus­tan use­asti Rovaniemelle ja Oulu­un ja vain poikkeustapauk­sis­sa juna on ollut halvempi

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Nopea ratay­hteys Oulu­un on tärkeä myös henkilöli­iken­teen kannal­ta. Sil­lä taas on merk­i­tys­tä elinkei­nop­o­li­it­tis­es­ti. Aja­tus Oulun evakuoin­nista Nokian jäl­keen on jok­seenkin päätön.

    Työvoiman­han pitää liikkua työ­paikko­jen perässä.

    Työ­paikat eivät kuulem­ma siir­ry työvoiman mukaan

  15. Kom­ment­ti Osmo Soin­in­vaar­alle 28.8.2015 kel­lo 20:58: Tässä joitakin aiko­ja sit­ten käytin raiti­olin­ja kahdek­saa Län­si-Helsingis­sä Salmisaaren päätepysäk­iltä Porkkalankadun viertä pitkin. Ratik­ka saat­toi olla tyhjä Meche­lininkadulle asti (min­ua luku­unot­ta­mat­ta), mut­ta kyl­lä se kisko­tus ratikoi­neen on yhä ole­mas­sa (tosin eri linjauksella). 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi/

    1. Ratik­ka kasin lin­ja kuor­mit­tuu jatkos­sa aivan eri taval­la, kun Jätkäsaaren asu­tus rak­en­tuu. Edelleen, se on nyt jo varsin käytet­ty työ­matkali­iken­teen aikana.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Tässä vähän aikaa sit­ten oli ikävä uuti­nen junan alle jääneestä miehestä jos­sain Itä-Suomes­sa. Huomio­ta kiin­nit­ti uutisen koh­ta, jos­sa ker­rot­ti­in, että junan matkus­ta­ja vieti­in per­ille taksilla

    Kiskobus­si. Dm12

  17. Osmo Soin­in­vaara: Kansan­taloudel­liseen kan­nat­tavu­u­teen päästään, kun las­ke­taan bussin ja junan mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia. Kumpi mak­saa enem­män: aajaa Helsingistä Turku­un bus­si tai liit­tää junaan yksi vaunu lisää. Jo 1800-luvul­la oli kansan­talousti­eteen peruskau­raa, että kansan­taloudel­lis­es­ti opti­moin­ti rautatiejär­jestelmä tuot­taa tap­pi­o­ta, kos­ka kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat suuria ja muut­tuvat pieniä.

    Sinän­sä asi­aa, mut­ta maialam on muut­tunut sit­ten 1800-luvun. Bus­si on nykyään melkein yhtä muka­va ja usein nopemapi yhteys kuin juna.

    Suomes­sa muuten ei ole muu­ta kuin paikall­sili­iken­net­tä. Koko väk­ilukumme on kohta­laisen suuren euroop­palaisin kaupunkikokon­aisu­u­den määrä.

    1. Mis­sä siinä bus­sis­sa on rav­in­tolavaunu? Kos­ka saan pöy­dän läp­päriä varten. Mil­loin teistä tulee yhtä tasaisia kuin kiskoista?

  18. Sveitisn junali­ike­nen on suosit­tu ver­tialuko­hde, ymmär­ret­tävistä syistä.

    Mut­ta pienet mit­takaa­vatak­istuk­set leien­vät paikallan. Svetitsin väk­iluku on rus­nt­ta 8 miljoon­aa, siis 1,5 ker­taa maamme väk­iluku ja pinta_ala 41.00 km², siis kahdek­saosa maame pin­ta-alas­ta. Väen­ti­heys siis noin 12 ‑ker­tainen.

    Sen liäk­si­ma aon Euroop­na sydämessä, ja sen läpi kule­vat use­ta kan­sain­väliset yhteydet.

    Mie­lenki­inoista kyl­lä: topol­o­gis­es­ti olemme hyvin samankaltaisia. Sveitis­sä aus­tusat erot­ta­vat vuoret, meil­lä järvet ja soiset metsät.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki-Turku ‑väliltä lakkaute­taan vuoro­ja, kos­ka hidas ja huono junay­hteys ei olke kil­pailukykyi­nen, mut­ta Helsin­ki ‑Tam­pere väliltä ei yhtään. 

    Eikö tuos­sa sit­ten olisi ratay­hteys, joka olisi syytä saa­da lop­ul­takin selkeästi parem­paan kun­toon. Mik­si ratay­hteyt­tä ei paran­neta, vaan sama tilanne jatkuu vuosikymmen­estä toiseen? Tavoit­teek­si voitaisi­in ottaa aluk­si mat­ka-aikaa vaikka­pa alle tun­ti (välil­lä Helsin­ki-Turku ja Turku- Helsinki).

  20. ft maail­mal­ta: Kun se on ole­mas­sa, niin ylläpi­to on kallista ja käyt­tämi­nen hala­paa. Sik­si kan­nat­taisi käyt­tää niin maan perkeleen paljon. 

    Jos käyt­tämi­nen on hal­paa, VR:n luulisi tekevän voit­toa matalil­lakin hin­noil­la. OS olet­ti VR:n tästä huoli­mat­ta tekevän tap­pi­o­ta. OS voi ehkä selit­tää. Minä en tiedä mis­tä ole­tuk­set tuli­vat (VR:n tap­pi­ot, kansan­taloudel­liset hyödyt).

  21. Kup­pasanomat:
    …Ei voi olla todel­lista! Puo­let junavuoroista läh­es tyhjil­lä vaunuil­la! Lop­un mak­sat sinä, veronmaksaja!

    Oulu-Seinäjo­ki rataremp­pa on jo mak­sanut 860 miljoon­aa euroa ja ole­tus on, että men­nään mil­jardi­in kaiken kaikkiaan… 

    Kehä III:n ulkop­uolel­la on elämää! Jos VR saisi päät­tää, henkilöli­ikenne päät­ty­isi Suomes­sa heti, kos­ka tavar­ali­ikenne on kan­nat­tavam­paa. Ver­taa rautatei­den kehi­tyk­seen USA:ssa.

    Tilan­net­ta henkilöli­iken­teen osalta heiken­tää Suomen kova palkkata­so ja ennen kaikkea henkilökun­nan yöko­r­vauk­set. Olisi vielä paljon kan­nat­tavam­paa ajaa tavara­ju­nia päiväl­lä, kun joil­lakin ratao­suuk­sille niitä joudu­taan aja­maan öisin, kun henkilöli­ikenne ei haittaa.

    USA:kin on ohjaa­mas­sa yhtiöitä takaisin henkilöli­iken­teen pari­in. Runk­o­r­e­it­eille (Suomes­sa Helsin­ki — Oulu, Helsin­ki — Turku ja Turku — Tam­pere sekä ehkä Helsin­ki — Kuo­pio) henkilöli­iken­net­tä on help­po saa­da, jos rataverkko tehdään riit­tävän nopeak­si, kos­ka rautatie on sil­loin kil­pailukykyi­nen lentoli­iken­teen kanssa.

    Lähili­iken­net­täkin ohjataan USA:ssa joidenkin osaval­tioit­ten tahol­ta. Suomes­sa kiin­nos­tus­ta ei ole ollut. VR:n annetaan romut­taa van­ha kalus­to, jol­la se takaa, ettei kil­pailua esimerkik­si Turun ja Tam­pereen seuduille syn­ny, eikä kukaan hait­taa alueil­la tavar­ali­iken­net­tä turhal­la lähiliikenteellä.

  22. max: Ei kai tuo kovin radikaali aja­tus ollut. Että on hyödykkeitä ja palvelui­ta joi­ta kan­nat­taa tar­jo­ta kansalaisille pienel­lä tap­pi­ol­lakin. Vaikka­pa hammashuolto.

    Ham­mashuolto on tosi­aan ala, jon­ka val­tio voisi tar­jo­ta kansalaisille “tap­pi­ol­la”. Tap­pi­ol­lisen rautatieli­iken­teen kansan­taloudel­lista edullisu­ut­ta OS ei selit­tänyt. (Huo­maa että en sanonut, että OS:n peruste­lut oli­si­vat väärät, vaan että hän ei ker­tonut perusteluita.)

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Rautatei­den tap­pi­oiden oikeu­tus läh­tee matal­ista mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sista ja korkeista kiin­teistä kustannuksista.

    Ehkä perusa­ja­tus tässä on se, että Suomes­sa on joka tapauk­ses­sa rautatie- ja maantiev­erkko, ja että on luon­te­vaa, että val­tio ylläpitää niitä, ja että tämän jäl­keen liiken­nöin­ti voi olla rautateil­lä hal­paa esim. junan pienen vier­in­tä­vas­tuk­sen ja suuren koon vuoksi.

    Jos VR:n kulut ovat tuo­hon tapaan alhaiset, sen tulisi kai tuot­taa voit­toa, sil­lä se kykenisi kul­jet­ta­maan ihmisiä rautatiepaikkakun­tien välil­lä maantiekalus­toa halvem­mal­la. Siis­pä VR:n tap­pi­ol­lisu­ut­ta ei tarvit­sisi hyväksyä.

    Mis­tä VR:n olete­tut tap­pi­ot sit­ten tule­vat? Veloite­taanko siltä nykyään maantiekalus­toon ver­rat­tuna liikaa val­tion joka tapauk­ses­sa ylläpitämien rautatei­den käytöstä? (Bus­sili­iken­teel­läkin on tietenkin omat maksunsa.)

    VR:n kalus­ton hin­ta (vaunut, vetu­rit) pitänee laskea toimin­nan kuluik­si (ei siis val­tion mak­set­taviksi perus­in­fran kuluik­si), jot­ka VR:n tulee kat­taa lipputuloillaan.

    Onko siis sel­l­ainen malli reilu, jos­sa sekä rautatiein­fran että maantiein­fran kus­tan­taa val­tio, ja niiden varas­sa VR ja bus­siy­htiöt kil­pail­e­vat jok­seenkin vapaasti (saman suu­ruisin val­tion mak­suin ja/tai tuin)?

    1. Nythän VR tekee niin kuin Juho Laatu halu­aa. Lakkaut­taa ne kan­nat­ta­mat­tomat vuorot ja var­maankin myös mon­ta kan­nat­tam­a­ton­ta yhteyt­tä kokon­aan ja keskit­tyy aja­maan hal­val­la niitä väliejä, joil­la on paljon matkustajia.

  24. Markus:
    Mik­si kan­nat­ta­mat­tomien reit­tien ja syr­jäseu­tu­jen liiken­nöin­ti pitää hoitaa juuri junil­la? Se on siihen kaikkein raskain ja kallein ratkaisu. 

    Sen sijaan tulisi sub­ven­toi­da tak­se­ja, kimp­patak­se­ja ja minibusse­ja sinne mis­sä on tarvet­ta mut­tei riit­tävästi kysyntää.

    Enpä tiedä syr­jäseu­tu­ja, joi­hin olisi henkilöju­nay­hteys, tavaraliikennettä
    voi olla, jos vaik­ka Kask­i­nen on syr­jäseu­tua. VR:n kan­nat­taisi kyl­lä tutkia yhteistyötä kimp­patak­sien kanssa. Samal­la lip­ul­la perille.

    1. Tuop samal­la lip­ul­la per­ille on kyl­lä törkein­tä ris­tisub­ven­tio­ta mitä on esitet­ty ja tuhoaisi rautatieli­iken­teen liiken­nemuo­tona tyystin.

  25. VR:n toimen­piteet näyt­tävät oikean suun­taisil­ta, mut­ta junavuoro­jen lopet­tamis­ten toteu­tu­saikataulua voisi kuitenkin hie­man venyttää.

    Nyt muu­tok­set aio­taan toteut­taa vuosi­na 2015 ja 2016. Minä ottaisin siihen lisäk­si myös vuo­den 2017. Näin pois­tet­tavaa kalus­toa voitaisi­in hyö­dyn­tää vielä “ilmaisek­si” pitem­män aikaa ja yhtiön irti­sanomiskus­tan­nuk­sia voitaisi­in hie­man supistaa.

    Hin­to­jen alen­tamisen tek­isin kuitenkin nopeasti. Jos junavuoro­jen muu­tok­set jak­sotet­taisi­in pidem­mälle ajalle voitaisi­in päätök­set junavuoro­jen lopet­tamis­es­ta tehdä myöhem­min, jol­loin hin­to­jen alen­tamisen vaiku­tuk­set voitaisi­in ottaa toimen­piteis­sä tarkem­min huomioon.

    Muu­tosten toteu­tu­saikataulun venyt­tämi­nen olisi myös työn­tek­i­jöille ja val­ti­olle parem­pi ratkaisu. Eli siinä ajatuk­sia YT-neuvotteluihin.

  26. Onnibussien ym. aloit­taes­sa toimin­nan olin var­ma, että vr nyky­muo­dos­saan kaatuu. Se, että nyt on rahat tiukas­sa ja lama teki sen, että tämä tapah­tui todel­la paljon nopeam­mas­sa aikataulus­sa, mitä uskoin. Parem­mas­sa talousti­lanteessa tyhjil­lä junil­la oltaisi­in puk­sutel­tu vielä pitkään.

    Val­tion rautateitä vaa­di­taan toim­i­maan markki­noil­la, kuten yri­tys­tä. Kil­pail­i­joina on bus­sit ja autot. 

    Vaik­ka kulk­isi juna-ase­mal­ta toiselle juna-ase­malle, niin juna häviää yksi­ty­isautolle sekä hin­nas­sa että palvelun laadus­sa. Jos mat­ka kul­je­taan työasian vuok­si, niin auton käytöstä mak­se­taan lisäk­si palkkaa. 

    Vr ei ole mis­sään vai­heessa noteer­an­nut mil­lään taval­la autoil­i­joi­ta kil­pail­i­joik­si. Nyt, kun hin­to­ja on tarkoi­tus painaa bus­sili­iken­teen vuok­si, niin jos hin­nat tip­pu­vat yksi­ty­isautoilun kus­tan­nusten alle edes sen ver­ran, että yksi henkilö yhdessä autossa kul­kee jatkos­sa junal­la halvem­mal­la kuin autol­la, niin yksin matkus­ta­vat henkilöt, jot­ka eivät ole työ­matkalla siir­tyvät junaan. Ja se on paljon matkus­ta­jia se.

    1. Mik­si auton käytöstä mak­set­taisi­in palkkaa, kun ei tee mitään työhön liit­tyvää vaan kul­jet­taa autoa. Junas­sa voi käyt­tää senkin ajan hyväk­si. Jos työ­tun­nin hin­ta työ­nan­ta­jalle on 50 €, kan­nat­taa matkas­ta Tam­pereelle mak­saa 75 € enem­män vain sik­si, että voit­taa 1,5 tun­tia hyvin tehokas­ta työaikaa.

  27. Junali­iken­net­tä on aiem­min kehut­tu vaik­ka mil­lä tavoin, mut­ta se todel­lisu­us on aina sivu­utet­tu. Olen tänään lähdössä käymään Helsingis­sä ja juna-ase­ma on tuos­sa vier­essä. Junaa ei voi edes harki­ta, vaik­ka liikkuu yksin.

    Auto: 440 km. Kiin­teät kulut on, vaik­ka ei käyt­täisi. Polt­toaine 33 euroa.

    Juna: 132,40. Hin­ta kat­sot­tu juuri vr:n sivuilta.

    Goo­glasin vielä bussin. Hin­ta 18 euroa. Mat­ka aika on tosin 3 tun­tia 15 min suun­taansa, kun juna on 2 tun­tia 4 min­u­ut­tia ja auto noin 2 tun­tia 15 minuuttia. 

    Auto vs. bus­si? Bus­si ottaa aikaa odot­teluineen ehkä kolme tun­tia enem­män ja kulu­ja tulee parikymp­piä vähem­män. 3 tun­tia / 20 euroa. Kokeilen bus­sia, jos vaik­ka kat­soisi matkalla pari jak­soa Peaky Blindersia.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Nythän VR tekee niin kuin Juho Laatu halu­aa. Lakkaut­taa ne kan­nat­ta­mat­tomat vuorot ja var­maankin myös mon­ta kan­nat­tam­a­ton­ta yhteyt­tä kokon­aan ja keskit­tyy aja­maan hal­val­la niitä väliejä, joil­la on paljon matkustajia.

    En sanonut halu­a­vani vuoro­jen alasajoa. Raideli­iken­teen saat­taa hyvinkin saa­da kan­nat­tavak­si joko itsessään tai joil­lain kansan­taloudel­lisil­la eduil­la höys­tet­tynä. Pyysin vain perustelu­ja sille, mik­si VR saisi mielestäsi tuot­taa tap­pi­o­ta enem­män kuin bussiliikenne.

    Ehdotin myös mah­dol­lista mallia, jos­sa val­to kus­tan­taa sekä raide­in­fran että maantiein­fran, ja jät­tää henkilöli­iken­teen sit­ten avoimek­si vapaalle kil­pailulle näi­den ilmais­ten infro­jen pääl­lä, ilman vero­ja ja mak­su­ja kum­mallekaan kil­pail­e­valle seg­men­tille. Myös tas­a­puoliset mak­sut ja tuet ok. Oliko tämä tavoit­teesi, vai pitääkö VR:lle sal­lia suurem­pi­en tap­pi­oiden teko tässäkin tilanteessa?

    Ole­tan että nykyti­lanteen ongel­ma on lähin­nä se, että vaik­ka aiem­min on ajatel­tu, että raideli­iken­teen kanssa ei kan­na­ta kil­pail­la siel­lä, mis­sä on hyvät suo­rat rautatiey­htey­det kaupunkien välil­lä, nyt jotkut bus­siy­htiöt ovat oival­ta­ne­et, että VR:n hin­nat ovat niin korkeat, että ne voivat ajaa samo­ja reit­te­jä paljon halvem­mal­la. Oleelli­nen kysymys on siis se, ovatko VR:n leikkauk­set tämän kehi­tyk­sen syytä, ja onko VR:llä kykyä toimia tässä tilanteessa jatkossa.

    En halua ajaa raideli­iken­net­tä alas — siitäkään syys­tä, että käytän sitä itsekin paljon. Mut­ta en myöskään halua julis­taa val­tion piikkiä auki VR:lle, mak­soi mitä mak­soi. Vii­sain­ta olisi käy­dä läpi se, mil­laisil­la ehdoil­la halu­amme liiken­teen toimi­van jatkos­sa. Selvästi aika on nyt uusi, ja lin­jan­ve­to­ja kaivataan.

  29. Juho Laatu: Jos käyt­tämi­nen on hal­paa, VR:n luulisi tekevän voit­toa matalil­lakin hin­noil­la. OS olet­ti VR:n tästä huoli­mat­ta tekevän tap­pi­o­ta. OS voi ehkä selit­tää. Minä en tiedä mis­tä ole­tuk­set tuli­vat (VR:n tap­pi­ot, kansan­taloudel­liset hyödyt).

    Val­tio­ta on pyrit­ty johta­maan, kuten yri­tys­tä. Ja se ei vain toi­mi niin. Val­tio­ta pitäisi johtaa, kuten kansantaloutta.

    Kaik­ki numerot hatusta:

    Kah­den kaupun­gin välil­lä on kulk­i­joi­ta 1000. Autol­la menee 900 ja junal­la 100. Juna mak­saa kulk­i­jalle 20 ja auto 10. Auton kulu on todel­li­nen, juna tuot­taa tap­pi­o­ta 10% eli todel­li­nen kulu olisi 22.

    Yri­tys AB VR OY nos­taa junalipun hin­taa -> autoil­i­joi­ta on aina vaan enem­män -> nos­te­taan hin­taa -> autoil­i­joi­ta on aina vaan enem­män -> nos­te­taan hintaa…

    Kom­mu­nisti tote­taa, että 20% käyt­töas­teel­la hom­ma ei toi­mi. Juna ilmaisek­si. Kansan­ta­los säästää 400 automatkaa, kun 500 mah­tuu junaan ja enää 500 kul­kee autol­la. Ne, jot­ka mah­tuu kul­kee junal­la. Juna tekee pelkkää tap­pi­o­ta, rapis­tuu, hom­ma ei toi­mi ja poli­tikot riitelevät hom­man keskenään kan­nat­ta­mat­tomak­si ja lop­ul­ta pää­tyvät kap­i­tal­is­mi­in, joka lakkaut­taa junat ja taas autoil­laan kokon­aisku­lu­jen lisääntyessä. 

    Se, että junan matkus­ta­jamäärät 10 ker­tais­te­taan ei aiheuta paljonkaan lisäku­lu­ja, mut­ta säästö tulee aiem­min autoillei­den lom­pakkoon. Ja se säästö on säästöä kansan­taloudelle. Suo­ma­laiset vauras­tu­vat ja suo­mi vaurastuu.

  30. Mon­elle ylikom­pen­satoriset kilo­metriko­rv­suk­set ovat tosi­asial­lis­es­ti palkkaa oman auton käytöstä.

  31. Sakke: Eikö tuos­sa sit­ten olisi ratay­hteys, joka olisi syytä saa­da lop­ul­takin selkeästi parem­paan kun­toon. Mik­si ratay­hteyt­tä ei paran­neta, vaan sama tilanne jatkuu vuosikymmen­estä toiseen? Tavoit­teek­si voitaisi­in ottaa aluk­si mat­ka-aikaa vaikka­pa alle tun­ti (välil­lä Helsin­ki-Turku ja Turku- Helsinki).

    Kos­ka RKP. RKPn yksi perus­mis­sioi­ta on ollut tor­pa­ta Turun radan oikaisu, kos­ka ran­nikol­la asuu ruotsinkielisiä.

  32. Matkustin Heino­las­ta Helsinki­in Onnibus­sil­la. Oli muuten nopea ja miel­lyt­tävä mat­ka — moot­tori­ti­etä koko ajan. Ja olisi­han siinä ollut mah­dol­lisu­us läp­pärin käyt­töönkin. Jokaises­sa penkissä on mm. pistoke.

    Mitä tulee työ­matkaan junaa käyt­täen, niin näi­den kym­me­nien työvu­osien aikana ei yksikään matkan kohde ole ollut kaupunkialueel­la. Siinä ajas­sa, kun pää­sisin kotoa rautatiease­malle ja juna lähtisi, olisin jo ajanut läh­es 100km. Ja kohdekaupungis­sa pitäisi tur­vau­tua tak­si­in men­nen tullen. 

    On paljon helpom­paa ajaa suo­raan kohteeseen ja takaisin. Joskus hom­mat suju­vat nopeasti, joskus venyvät myöhään. Auton käyt­tö antaa jous­to­varaa tähänkin.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si auton käytöstä mak­set­taisi­in palkkaa, kun ei tee mitään työhön liit­tyvää vaan kul­jet­taa autoa. Junas­sa voi käyt­tää senkin ajan hyväk­si. Jos työ­tun­nin hin­ta työ­nan­ta­jalle on 50 €, kan­nat­taa matkas­ta Tam­pereelle mak­saa 75 € enem­män vain sik­si, että voit­taa 1,5 tun­tia hyvin tehokas­ta työaikaa.

    Kaik­ki eivät ole val­ti­ol­la tai kun­nal­la töissä.

  34. Krtek:
    Ja ei kan­na­ta uno­htaa edel­lisen hal­li­tuk­sen tekemää uusien vaunu­jen pakko-ostat­tamista Otan­mäen Tal­gon tehtail­ta, jot­ka nekin on jo myy­ty ulkomaalaisille. 

    Tal­go ei ole ollut mukana Transtechissa enää vuosi­in. Nyt Sko­da on osta­mas­sa suuren osu­u­den, mut­ta ei rupea­mas­sa ain­oak­si omistajakso.

  35. Tässä uno­hde­taan, että VR (Pohjolan Liikenne) on eräs suurim­mista toim­i­joista myös bus­sili­iken­teessä. Useil­la väleil­lä VR tar­joaa sekä juna- että bus­siy­hteyt­tä: esimerkik­si Helsingistä Turku­un, Han­koon, Ima­tralle ja Kuo­pi­oon. Bus­si poikkeuk­set­ta halvem­pi. Liput myy­dään kahdessa eri verkkokau­pas­sa, jot­ka ovat jopa saman­näköisiä, mut­ta tois­es­ta saa vain junalip­pu­ja ja tois­es­ta vain bussilippuja.

    Tässä olisi aika paljon opti­moitavaa. Pois­ta­mal­la päällekkäisyyk­siä ja paran­ta­mal­la vai­h­toy­hteyk­siä saataisi­in asi­akkaan näkökul­mas­ta enem­män reit­te­jä tar­jolle. Bus­sil­la lähim­mälle rautatiease­malle ja siel­lä vai­h­to junaan. Kaik­ki samas­sa verkkokau­pas­sa ja samal­la lipulla.

  36. VR sai aikanaan jatkoa­jan monop­o­liase­malleen sil­lä perus­teel­la että se “paran­taa palve­lu­ta­soaan”. No tässähän on käymässä aivan päin­vas­toin joten eiköhän ole aika peru­ut­taa tämä erikoisas­e­ma ja aloit­taa kilpailu.

    Samal­la VR voitaisi­in myy­dä jollekin ulko­maiselle pääo­masi­joi­tusy­htiölle. Niil­lä on eri­no­maiset kyvyt tiristää organ­isaa­tios­ta ylimääräiset ihrat minkä jäl­keen VRkin voisi aivan oikeasti pär­jätä kilpailussa.

  37. ft maail­mal­ta: Kaik­ki eivät ole val­ti­ol­la tai kun­nal­la töissä.

    Eivät toki, mut­ta hur­jan moni itseään yksi­ty­isyritäjänä pitävä saa toimek­sianton­sa val­ti­ol­ta tai kun­nil­ta. Osana julk­ista sek­to­ria siis.

  38. USA:n malli­in henkilöli­ikenne ilmaan ja rahtili­ikenne raiteille. Jäl­jelle jäävä tiestö maa- ja met­sä­talouden käyttöön.

    Suomes­sa 10–30 paikkaiset matkus­ta­jakoneet oli­si­vat kaikkein parhai­ta. Lento­kent­tiä pitäisi rak­en­taa lisää ja kos­ka kyse olisi pienkoneken­tistä, ei tarvi­ta omaa lennon­jo­htoa. Esimerkkinä Kajaani, johon tosin voi laskeu­tua suihkukoneellakin.

    Sopi­vaa lentokalus­toa on Suomenkin kama­r­alle, mut­ta suo­ma­laisil­la ei ole hajuakaan lentoliikennetoiminnasta.

    Alas­ka ja Suo­mi ovat samankaltaisia. Tyhjää täyn­nä ja pitkät etäisyy­det. Alaskas­sa lennetään, Suomes­sa hajoil­laan kapeil­la maan­teil­la. Go figure.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä olen yksi­ty­isyrit­täjä ja juuri sik­si matkus­tan junal­la, kos­ka voitan sen työa­jan itsel­leni ja yritykselleni. 

    Hyvin pieni ja ehken epä­tark­ka detalji. Osmo olet pop-taiteil­i­ja mitä työhösi tulee sikäli kuin ymmär­rän. Mitä enem­män se saa yleisöä sen parem­pi. Kaikkien työ ei ole sel­l­aista. Olisin hiukan häm­men­tynyt jos “saisin” tehdä työtä julkises­sa tilas­sa. (disc. en tiedä mil­laiset työti­lat joukkoli­iken­teessä on oikeasti. voi olla suo­jat­tu­ja pis­teitä tms.)

    1. Junas­ta voi vali­ta paikan työsken­te­ly­hytistä kakkoslu­okan hin­taan. Hyvä vai­h­toe­hto on myös vara­ta paik­ka Duet­to plus vau­nun yläk­er­ras­ta. Pöytä ja pis­tora­sia käytössä. Ensimmäise3ssä luokas­sa jok­seenkin kaik­ki tekevät työtä läppäreillä.

  40. VR aikoo lisätä kil­pailukykyään ja paran­taa matkus­ta­jien asi­akaskoke­mus­ta lakkaut­ta­mal­la junavuoro­ja ja sulke­mal­la viimeisetkin lipun­myyn­tip­is­teen­sä. Liput mak­sa­vat mitä sat­tuu, ja junat kulke­vat per­il­lä mil­loin sattuu.

  41. Meil­läkin töis­sä kat­so­taan noiden matkus­tusku­lu­jen perään, joten junaakin joskus käytetään. 

    Mut­ta jos halu­at olla Hkin keskus­tas­sa ennen yhdek­sää ilman että nouset aamuyöl­lä ylös, niin lentokone on ain­oa vaihtoehto.

  42. max: Hyvin pieni ja ehken epä­tark­ka detalji. Osmo olet pop-taiteil­i­ja mitä työhösi tulee sikäli kuin ymmär­rän. Mitä enem­män se saa yleisöä sen parem­pi. Kaikkien työ ei ole sel­l­aista. Olisin hiukan häm­men­tynyt jos “saisin” tehdä työtä julkises­sa tilas­sa. (disc. en tiedä mil­laiset työti­lat joukkoli­iken­teessä on oikeasti. voi olla suo­jat­tu­ja pis­teitä tms.)

    Suo­jat­tu­ja pis­teitä? Han­ki läp­päri­isi näytölle suojakalvo

  43. ft maail­mal­ta: Se, että junan matkus­ta­jamäärät 10 ker­tais­te­taan ei aiheuta paljonkaan lisäku­lu­ja, mut­ta säästö tulee aiem­min autoillei­den lom­pakkoon. Ja se säästö on säästöä kansan­taloudelle. Suo­ma­laiset vauras­tu­vat ja suo­mi vaurastuu.

    Esit­tämäsi kaltaisia karkei­ta laskelmia tässä juuri kai­vat­taisi­in. Tuos­sa viimeisessä para­grafis­sa en tosin pysynyt enää täysin mukana.

    Ilmaiset matkat lisäi­sivät var­masti myös turhaa (kansan­taloudel­lis­es­ti kan­nat­tam­a­ton­ta) matkus­tamista. Markki­na­t­alouden ohjaa­va vaiku­tus poistuisi.

    Junien parem­pi täyt­töaste olisi etu. Mut­ta pitää kai olet­taa, että bus­seis­sa täyt­töaste vas­taavasti huonon­isi, ja sieltä tulisi näin kansan­taloudel­lista tappiota.

    Oletit kai, että lisä­matkus­ta­jien kul­je­tus olisi läh­es ilmaista. Edullisu­us tuli kai lähin­nä siitä, että tyhjät junat las­tat­ti­in nyt täy­teen. Uudessa tilanteessa kan­nat­taisi kai sit­ten täyt­tää bus­sit muut­ta­mal­la nekin ilmaisiksi??

    1. Junat kan­nat­taisi hin­noitel­la täy­teen niin kuin lentokoneet jo nyt hin­noitel­laan. Hin­nan ei kuitenkaan pitäisi laskea alle mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sen. Yhtey­det, jot­ka eivät peitä edes muut­tuvia kulu­ja, kan­nat­taa jät­tää aja­mas­ta kokonaan.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Junas­ta voi vali­ta paikan työsken­te­ly­hytistä kakkoslu­okan hin­taan. Hyvä vai­h­toe­hto on myös vara­ta paik­ka Duet­to plus vau­nun yläk­er­ras­ta. Pöytä ja pis­tora­sia käytössä. Ensimmäise3ssä luokas­sa jok­seenkin kaik­ki tekevät työtä läppäreillä.

    Myös halpis­bus­seis­sa on sähköpis­torasi­at, ja läp­pärin käyt­tö onnis­tui min­ul­ta hyvin, vaik­ka tila olikin hie­man junaa ahtaampi. Rav­in­tolavaunua ei ollut, mut­ta käytän sitä junis­sa vain har­voin, sil­lä läp­päri ja muu työ/harraste vie yleen­sä kaiken ajan (ja ruokaa ja juo­maa saa yllin kyllin kotonakin).

    VR siis tar­joaa hie­man väl­jem­mät tilat työsken­te­lyyn, mut­ta nelink­er­tainen hin­ta tuos­ta edus­ta ei tun­nu kovin perustel­lul­ta. Normireis­sul­la bus­si on yhtä toimiva.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko bus­seis­sa pöy­dät sille läp­pärille, vai pitääkö kir­joit­taa läp­päri sylissä.

    Bus­seis­sakin voi olla yksinker­taiset pöy­dät. En muista miten käyt­tämis­säni bus­seis­sa on ollut, sil­lä pidän läp­päriäni pääsään­töis­es­ti sylis­sä, vaik­ka junassa/bussissa olisi pöytäkin.

    Peräkkäin istut­tavis­sa osas­tois­sa pöy­dät voivat olla aika ahtai­ta kaikissa liiken­nemuodois­sa. Vas­takka­sisen tuolin kanssa jaet­tu pöytä on junas­sa väljä (samoin kuin bus­sis­sa), mut­ta aika kaukana ainakin kir­joit­tamiseen, ja tietenkin jaet­tu vastapäisen istu­jan kanssa. Hakeudun kuitenkin usein vas­takkain istut­taville tuoleille sekä junas­sa että bus­sis­sa sik­si, että läp­pärin ruudulle on niis­sä joka tapauk­ses­sa hyvää tilaa.

    Kos­ka min­un ergono­mi­al­leni läp­pärin pito sylis­sä on ok, ja jopa mukavin tapa, mukavu­us palau­tuu min­un kohdal­lani siihen, että bus­sis­sa on hie­man ahtaam­paa kuin junassa.

    1. Olen keskivi­ikkona menos­sa taas julk­ista­maan kaupungis­tu­misen ilosanomaa Tam­pereelle. Ostin äsken liput junaan. Olisin saanut yhden­su­un­taisen lipun tar­jouk­se­na noin 25 eurol­la, mut­ta sil­loin olisin joutunut taval­liseen junaosas­toon. Mak­soin täy­den hin­nan, 35,50 kos­ka halusin duet­to plus ‑vaunuun, jos­sa saan rauhal­lisen tietokone­paikan. Arvostan sitä, että voi käyt­tää hiirtä kir­joit­taes­sani. Takaksin päin hintya oli kolme euroa kalli­impi, ilmeis­es­ti suosi­tumpi vuoro. Onnibussin hin­ta Lem­päälään näyt­ti lehtiuutisen mukaan ole­van 22 euroa, mut­ta Tam­pereelle alle kympin. Epä­selvyyt­tä on enää, voiko Lem­päälään matkus­ta­va ostaa lipun Tam­pereelle saak­ka ja jäädä pois Lempäälässä.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Junat kan­nat­taisi hin­noitel­la täy­teen niin kuin lentokoneet jo nyt hin­noitel­laan. Hin­nan ei kuitenkaan pitäisi laskea alle mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sen. Yhtey­det, jot­ka eivät peitä edes muut­tuvia kulu­ja, kan­nat­taa jät­tää aja­mas­ta kokonaan.

    Halpis­bus­sitkin näyt­tävät aja­van rajal­lisen koke­mukeni perus­teel­la varsin täys­inä. Ilmeis­es­ti aja­vat vielä voitol­la, vaik­ka lip­pu­jen hin­nat ovatkin VR:ään ver­rat­tuna alhaisia.

    VR voi var­maankin pitää hie­man busse­ja korkeampia hin­to­ja, mut­ta tämäkin saat­taa tarkoit­taa VR:lle melkoista hin­ta-alea. Toiv­ot­tavasti kyke­nee tehosta­maan toim­intaansa, ettemme menetä tätä hyvää palvelua.

    Tuo kuvaile­masi poli­ti­ik­ka on ainakin aika selkeä. Ei siis ole palvelu­velvol­lisu­ut­ta, mut­ta ilmeis­es­ti prefer­oit täysiä junia ohi tuo­ton mak­si­moimisen. Ole­tan että val­tio kus­tan­si tuos­sa mallis­sasi radat, eikä niistä laskute­ta VR:ää enem­pää kuin autoli­iken­net­tä kiusa­taan eri­laisil­la mak­suil­la. Kil­pailua emme val­tion lupaa­man pitkän monop­o­li­a­jan vuok­si näe rautateil­lä. Saa nähdä kyke­neekö VR kil­paile­maan bussien kanssa suun­nitel­tu­jen leikkausten ja hin­nanalen­nusten jälkeen.

    Henk. koht. reilu nelink­er­tainen hin­ta juna­matkas­ta kir­paisee jotain peri­aat­teel­lista kohtu­ullisu­u­den kipukyn­nys­tä, joten seu­railen vähän hin­take­hi­tys­tä, ja matkuste­len myös jonkin ver­ran ahtaam­mis­sa bus­seis­sa, jos VR ei paran­na juoksuaan.

    1. Kos­ka bus­sit hin­noitel­laan täy­teen, bussin hin­ta vai­h­tee huo­mat­tavasti niin kuin vai­htelee lentolip­pu­jenkin hin­ta. Jos VR läh­tee kil­pailu­un mukaan kun­nol­la, sen on omak­sut­ta­va sama hyvin vai­htele­vien hin­to­jen käytän­tö. Jostain syysatä asi­akkaat eivät pidä ajat5uksesta rautatei­den osalta, vaik­ka hyväksyvät sen bussien ja lentokonei­den kohdal­la. Mut­ta voihan VR ilmoit­taa niille, jot­ka vai­htele­via hin­to­ja kai­h­ta­vat, että aina saa halutes­saan mak­saa täy­den alen­ta­mat­toman hinnan.

  47. Lentoli­ikenne: Alas­ka ja Suo­mi ovat samankaltaisia. Tyhjää täyn­nä ja pitkät etäisyy­det. Alaskas­sa lennetään, Suomes­sa hajoil­laan kapeil­la maan­teil­la. Go figure.

    Alas­ka on harvem­min asut­tu kuin Lap­pi ja suurem­mat asukaskeskit­tymät useim­miten Nor­jan ran­nikkoa muis­tut­tavas­sa maas­tossa. Pääkaupunki­in ei ole edes maantiey­hteyt­tä man­tereelta. Siel­lä tarvi­taankin “maitokonei­ta” jot­ka kuskaa­vat päivit­täis­tarvikkei­ta kaupunkien ja pikkukylien välil­lä, mut­ta ei tuol­laises­sa poukkoilus­sa olisi Suomes­sa järkeä.

    Alaskas­sa ajel­laan kyl­lä ahk­erasti maan­teil­läkin- henkilöau­to­ja on asukasluku­un näh­den noin tuplas­ti niin paljon kuin Suomes­sa. Neliv­e­to-Sub­arut ovat eri­tyisen suosittuja.

  48. Fin­skil­lä Heinäku­us­sa Van­taa-Rovanie­mi-Van­taa 180 ecua. Lentoai­ka suun­taansa n. 1 h 15 min. Noil­la Fin­skin hin­noil­la VR:n kan­nat­taisi ajaa iso­jen kaupunkien ohi. Mitä junal­la mak­saa edestakainen mat­ka Helsingistä Rovaniemelle?

  49. Kat­soin äsken Omnibusin hin­nan Helsin­ki-Lem­päälä 31.8. Halvin on 5 euroa, kallein 10 euroa. Tam­pereelle on sama hin­ta. VR tar­joaa 36,60 euroa. Ei kai tässä ole mitään ongel­maa, ne ovat eri tuot­tei­ta. Kulut­ta­ja voi sit­ten vali­ta, mikä hänelle parhait­en sopii, näin markki­na­t­alous toimii.

    Olen matkus­tanut Onnibusil­la. Bus­si oli lop­pu­un­myy­ty. Lip­pu mak­soi 7 euroa, VR olisi mak­sanut 25. Meitä oli kak­si matkalla, joten sääs­timme 36 euroa. Sil­lä mak­soimme lounaan ravintolassa.

  50. Se lehti­jut­tu jos­sa kul­jet­ta­ja ei päästänyt matkus­ta­jaa ulos bus­sista ei koskenut Onnibu­sia vaan Paunua. Paunu on yksi kärkkäim­mistä Onnin kritisoijista.

  51. Suomes­sa junay­hteyk­sien yksi ongel­ma on se, että radat eivät oikein kul­je enää sieltä mis­tä niiden nyky­tarpei­den val­os­sa pitäisi kulkea.

    Esim. Tam­pereen rata pitäisi nähdäk­seni oikaista jostain Hyvinkään kohdil­ta lento­ken­tän ali Pasi­laan ja rantaradan sijaan junat pitäisi kul­jet­taa Espoon keskuk­ses­ta about uut­ta ykköstien vart­ta pitkin Turku­un. Pasi­lan jäl­keen saisi olla max 2 pysäkkiä ennen Turkua / Tam­peretta ja keskinopeudet sinne 200km/h kintaille.

    Ilmalaan voisi ehkä jopa rak­en­taan jonkun kaar­repätkän niin, että kak­sio­saisen Turun junan jälkim­mäisen pätkän voisi ajaa suo­raan Helsin­ki-Van­taan alle.

    Turun ja Tam­pereen suh­teel­liset hai­tat ulko­maille matkus­taes­sa väheni­sivät ja mata­lam­mat kiin­teistö­jen hin­nat ja palkkata­sot houkut­telisi­vat var­masti fir­mo­jen toimis­to­ja. Se myös vähen­täisi painet­ta Helsin­gin hin­ta- ja palkkatasolle.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä olen yksi­ty­isyrit­täjä ja juuri sik­si matkus­tan junal­la, kos­ka voitan sen työa­jan itsel­leni ja yritykselleni.

    Ihan hyvä näköko­h­ta. Riip­puu kyl­läkin vähän siitä mitä tekee. On eri asia olla myyn­tiedus­ta­ja tai käyt­töinsinööri tai sit­ten tieto/luulokirjailija.

    (Kum­mas­ta OS:n on kyse: se on jäänyt min­ulle hie­man epäselväksi.)

  53. Lentoli­ikenne:
    Alas­ka ja Suo­mi ovat samankaltaisia. Tyhjää täyn­nä ja pitkät etäisyy­det. Alaskas­sa lennetään, Suomes­sa hajoil­laan kapeil­la maan­teil­la. Go figure.

    Keskimääräi­nen västön­ti­heys Alaskas­sa jokin 1/40 Suomes­ta, vuoris­to­ja ym. Ei kovin saman­laiselta tunnu.

  54. On oikein tarkastel­la näitä asioi­ta mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia käyt­tämäl­lä, mut­ta aina ei ole yksiselit­teistä, mitä kus­tan­nuk­sia laskelmi­in pitää ottaa mukaan.

    Hyvin lyhyel­lä aikavälil­lä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set saat­ta­vat jois­sakin laskelmis­sa olla sopimusten ja työn­tek­i­jöi­den irti­sanomiskus­tan­nusten vuok­si negati­ivisia. Eli tulos muo­dos­tuu parem­mak­si, jos irti­sanomisia lykätään myöhäisem­pään ajanko­htaan. Sik­si, jos johdon tulosperäis­ten bonusten lasken­tapäivä on lähel­lä, johdon saat­taa kan­nat­taa ensin kui­tata bonuk­set ja ryhtyä vas­ta sit­ten irtisanomaan.

    Julk­isu­u­teen esitet­tävis­sä laskelmis­sa irti­sanomiskus­tan­nuk­set (irti­sanomisa­jan palkat, muu­tostur­van lisäkus­tan­nuk­set jne) ovat kuitenkin usein luokitel­tu jo upon­neisi­in kus­tan­nuk­si­in eikä marginaalikustannuksiin.

    Pitkäl­lä aikavälil­lä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­si­in pitää yleen­sä laskea suuri joukko kus­tan­nuk­sia kuten VR:llä esimerkik­si uuden junakalus­ton poistot.

    Mil­laisia laskelmia tehdään, riip­puu siitä, mil­laista hark­in­taa ollaan tekemässä ja mis­sä tilanteessa yri­tys on.

    Suurin epä­var­muus VR:n laskelmis­sa on se, kuin­ka paljon uusia asi­akkai­ta hin­nanalen­nuk­set tuot­ta­vat. Ainakin joidenkin junavuoro­jen osalta päätök­sen­tekoa kan­nat­taisi lykätä kunnes VR saa parem­paa tietoa asi­akkaiden valinnoista. 

    Jos kan­nat­tavu­us­ra­jal­la ole­via junavuoro­ja on paljon, saat­taa VR:n irti­sanomiset jäädä huo­mat­tavasti ennakoitua mak­sim­imäärää pienem­mik­si. Sil­loin muu­tosten aikataulu­ja voidaan venyt­tää ja yhtiön hal­li­tuk­sel­la on mah­dol­lisu­us ottaa parem­min huomioon myös yhteiskun­nan kokonaisetu.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Epä­selvyyt­tä on enää, voiko Lem­päälään matkus­ta­va ostaa lipun Tam­pereelle saak­ka ja jäädä pois Lempäälässä. 

    Toden­näköis­es­ti mikäli bus­sis­sa joku muu on ostanut lipun Lem­päälään (mitä et lip­pua ostaes­sasi voi tietää) tämä onnis­tuu kos­ka aina­han nyt bus­sista voi pois­tua kun se pysähtyy. Sen sijaan jos kukaan vuoron kyy­dis­sä ole­va ei ole ostanut lip­pua Lem­päälään, bus­si ei edes kier­rä sitä kautta.

  56. Ris­tisub­ven­tio ei ole kau­nista, mut­ta vr on nyt saanut pitää monop­o­lin­sa henkilöli­iken­teessä taas viisi vuot­ta eteen­päin, kos­ka se on vas­tavuorois­es­ti suos­tunut palvelu­velvoit­teeseen. Eli nykyti­lanteessa vr on velvoitet­tu ristisubventioon.

    Jos kil­pailu olisi avat­tu, vr:n ratkaisu­is­sa ei olisi eri­ty­istä ongel­maa. Esimerkik­si Turun ja Helsin­gin välil­lä vapau­tuu niin paljon junaslot­te­ja, että joku kil­pail­i­ja voisi aivan hyvin koit­taa omaa liiken­net­tä näi­den kaupunkien välil­lä vaikka­pa jol­lakin edullisem­mal­la konseptilla.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Kos­ka bus­sit hin­noitel­laan täy­teen, bussin hin­ta vai­h­tee huo­mat­tavasti niin kuin vai­htelee lentolip­pu­jenkin hin­ta. Jos VR läh­tee kil­pailu­un mukaan kun­nol­la, sen on omak­sut­ta­va sama hyvin vai­htele­vien hin­to­jen käytän­tö. Jostain syysatä asi­akkaat eivät pidä ajat5uksesta rautatei­den osalta, vaik­ka hyväksyvät sen bussien ja lentokonei­den kohdal­la. Mut­ta voihan VR ilmoit­taa niille, jot­ka vai­htele­via hin­to­ja kai­h­ta­vat, että aina saa halutes­saan mak­saa täy­den alen­ta­mat­toman hinnan.

    Junaa ei voi ver­ra­ta lipun­myyn­nis­sä lentokoneeseen tai bus­si­in. Juna on niin pitkä, mitä on myy­tyjä lip­pu­ja. Jos joku läh­tee lait­ta­maan perä­vaunu­ja lentokoneeseen ja bus­si­in ja alot­taa las­taa­maan sinne matkus­ta­jia, niin tilanne toki muut­tuu sel­l­aisek­si, että junaa, lentokonet­ta ja bus­sia voi verrata. 

    Junas­sa on peri­aat­teessa aina niitä halpo­ja, tyhäk­si jääviä paikko­ja. Hin­noit­tele sitä sitten.

    Juna taipuu huonos­ti markki­nae­htoiselle hin­noit­telulle. Kun junal­la aje­taan, niin pitää ajaa niin hal­val­la, että aje­taan paljon. Täl­läisen paatuneim­mankin sosi­aali­val­tion vas­tus­ta­jan mielestä rautatei­den toim­intaan voi sekoit­taa ripauk­sen kom­mu­nis­mia. Mut­ta vain pienen ripauksen.

  58. Vr:n kaukoli­iken­teessä tehti­in vuodessa 12,9 miljoon­aa matkaa, jos­ta Alle­gro 420 000. 

    VR:n toim­i­tusjo­hta­jan sanoin: “Olemme kevään mit­taan menet­täneet 10 pros­ent­tia matkus­ta­jista kuukaudessa”

    Suo­ma­lais­ten liikku­mista ajatellen aika pien­estä määrästä on kyse. Jos tuo jakau­tu­isi tasais­es­ti, niin kokon­ais­määrä olisi ilman Venäjän liiken­net­tä n. 17 000 edestakaista matkaa päivit­täin. Ja tässä on siis koko suomen kaik­ki matkat. 

    Joku tuusu­lan­väylä on n. 70 000 autoa päivässä.

  59. Syynä vähem­män täysi­in juni­in on usein liikku­van kalus­ton tehokas käyt­tö. Jos ajet­taisi­in pelkästään suosi­tu­impia vuoro­ja, ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la kalus­toa pitäisi seisot­taa käyt­tämät­tömänä. On kokon­aisu­u­den kannal­ta järkevää pitää junat liiken­teessä aamus­ta iltaan vaik­ka pienem­mäl­lä matkus­ta­jamääräl­lä ja/tai lipun hin­noil­la. Näin asi­akkaille tar­jo­taan matkus­tus­mah­dol­lisuuk­sia muul­loinkin kuin vain aamul­la ja iltapäivällä.
    Rautatei­den eräs valt­ti on suuri nopeus. VR:n nykykalus­ton huip­punopeus on 200 – 220 km/h, mihin maan­teil­lä ei ikinä päästä. Mon­et radat eivät tosin ole kalus­ton mukaises­sa kun­nos­sa, mut­ta ei liiken­nöit­si­jäkään ole tois­taisek­si hyö­dyn­tänyt kaikkia ole­mas­sa ole­via nopeutusmahdollisuuksia.
    Toisaal­ta junan nopeut­ta ase­mal­ta ase­malle kom­pen­soi tarve liityn­täy­htey­teen kotoa/töistä ase­malle ja vas­taavasti per­ille lop­ulliseen päämäärään. Rato­jen ”strate­giset” mutkat myös hidas­ta­vat matkan­tekoa: mik­si juna­matkus­ta­jan on kier­ret­tävä Kar­jaan, Tam­pereen tai Kou­volan kaut­ta päästäk­seen Helsingistä Turku­un, Pori­in, Jyväskylään, Mikke­li­in tai Kuo­pi­oon? Jos VR:llä on vaikeuk­sia kil­pail­i­joiden­sa kanssa, niin kaik­il­ta osin sitä ei tästä voi syyt­tä. Rataverkon puut­tei­den kor­jaami­nen on suo­raan val­tion vas­tu­ul­la LVM:n ja Liiken­nevi­ras­ton kautta.
    Juha

  60. Tavalli­nen Teknikko:
    Fin­skil­lä Heinäku­us­sa Van­taa-Rovanie­mi-Van­taa 180 ecua. Lentoai­ka suun­taansa n. 1 h 15 min. Noil­la Fin­skin hin­noil­la VR:n kan­nat­taisi ajaa iso­jen kaupunkien ohi. Mitä junal­la mak­saa edestakainen mat­ka Helsingistä Rovaniemelle?

    Varasin juuri matkan Rovaniemelle lokakuussa.

    Nor­we­gian­in hin­ta oli 83.90 ‚siis edestakainen. Päälle tein pari peru­u­tus­vah­toe­htoa + 15 euroa

    Kat­soin hin­taa VR : Yllä­tys oli, että eläkeläish­in­ta edestakaisin oli 83,90 ??

    Ja päälle maku­u­paikat nos­ti hin­nan jo lähelle 200 euroa. Pitää olla hullu,että jak­saa tui­jot­taa ruu­tua 10 tuntia

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Junas­ta voi vali­ta paikan työsken­te­ly­hytistä kakkoslu­okan hin­taan. Hyvä vai­h­toe­hto on myös vara­ta paik­ka Duet­to plus vau­nun yläk­er­ras­ta. Pöytä ja pis­tora­sia käytössä. Ensimmäise3ssä luokas­sa jok­seenkin kaik­ki tekevät työtä läppäreillä. 

    Suomes­sa junien penkki­järjestys ykkösessäkin on sel­l­ainen, että kaik­ki näkevät läp­pärisi. Jos työn­tek­i­jät nou­dat­taisi­vat salas­s­apit­o­määräyk­siä, olisi kovin vähän mitään, mitä junas­sa voisi tehdä. Suo­ma­laiset ovat kovin sinisilmäisiä. 

    Ruot­sis­sa on ainakin ollut junia, jois­sa yri­tys on ostanut kokon­aisia hyt­te­jä vain omille työn­tek­i­jöilleen. Riske­jä on sil­loin helpom­pi hallita.

  62. Sepi:
    …rantaradan sijaan junat pitäisi kul­jet­taa Espoon keskuk­ses­ta about uut­ta ykköstien vart­ta pitkin Turku­un. Pasi­lan jäl­keen saisi olla max 2 pysäkkiä ennen Turkua / Tam­peretta ja keskinopeudet sinne 200km/h kintaille… 

    Peri­aat­teessa noin, mut­ta radan ja mitatun välin tulee olla viidestä kymme­neen kilo­metri­in. Muuten sitä ei voi käyt­tää järkevästi lähili­iken­teen tarpeisiin.

  63. Kauko:
    Olen matkus­tanut Onnibusilla.Bussi oli loppuunmyyty.Lippu mak­soi 7 euroa, VR olisi mak­sanut 25. 

    Lyhyel­lä, max 2h matkalla Onnibus vielä menet­telee, pidem­mäl­lä se on läh­es sietämätön. Jalkati­la on lyhyem­pi kuin lentokoneis­sa. Jos edessä ole­va kallis­taa penkkiä, edes lehden lukem­i­nen ei onnis­tu. Matkus­ta­mo on niin mata­la, että siel­lä pitää kulkea kumaras­sa, mikä varsinkin täy­dessä bus­sis­sa luo hyvin ahdis­ta­van tunnelman. 

    Tilanne Onnibus 7e vs juna 25e tarkoit­taakin hel­posti junavai­h­toe­htoa. Näil­lä hin­noil­la auto ei enää ole vai­h­toe­hto. Ja sehän oli Onnibussin mukaan hei­dän ensisi­jainen tarkoi­tuskin: houkutel­la autoil­i­joi­ta joukkoli­iken­teen käyt­täjik­si kil­pailukyky­isil­lä hin­noil­la. Hin­to­jen osalta tämä vaiku­tus on hei­jas­tunut niin mui­hin bus­siy­htiöi­hin kuin VR:äänkin. Joskin usko­mat­toma­l­la viiveel­lä, mis­tä seu­rauk­se­na äkkinäiset kor­jaus­li­ik­keet. Markki­nae­htoisen hin­noit­telun lisäk­si tehostet­tavaa riit­tää edelleen. Esimerkik­si jos­sain lyhyessä päivävuoron junas­sa välil­lä Hki — Tku tai Hki — Tre kon­duk­tööri on turha kuluerä.

  64. Liian van­ha: Varasin juuri matkan Rovaniemelle lokakuussa.

    Nor­we­gian­in hin­ta oli 83.90 ‚siis edestakainen. Päälle tein pari peru­u­tus­vah­toe­htoa + 15 euroa

    Kat­soin hin­taa VR : Yllä­tys oli, että eläkeläish­in­ta edestakaisin oli 83,90 ??

    Ja päälle maku­u­paikat nos­ti hin­nan jo lähelle 200 euroa. Pitää olla hullu,että jak­saa tui­jot­taa ruu­tua 10 tuntia

    Lentolip­pu­jen hin­ta vai­htelee sesongin mukaan. Varaa­pas jouluk­si, hiih­tolo­mavi­ikok­si tai pääsiäisek­si lentolip­pu lap­pi­in ja muista vara­ta matkatavaroille ja suk­sillekin kul­je­tus (mitä etelä­suo­ma­lainen tekee Lapis­sa ilman suk­sia?) niin se junal­la kulkem­i­nen on sit­tenkin halvempaa.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle, oletko ajatel­lut sel­l­aista sivus­ta kurkkimisen­esto kalvoa läp­päri­isi? Aika halpa. 

    Off top­ic:

    Muuten yritin aikoinaan han­kkia sel­l­aisen kos­ka surf­fasin työaikanani liikaa Soininvaara.fi ja muis­sa vas­taavis­sa laatublo­geis­sa ettei pomoni ja työ­toveri­ni huo­maisi sitä, mut­ta noi­ta kalvo­ja oli ihan mah­do­ton läytää mis­tään, ei ollut gigan­teis­sa sun muis­sa elek­tron­i­ikkali­ikkeis­sä. Wulff Oy olisi lähet­tänyt sel­l­aisen jos olisin tilan­nut sen mut­ta piti olla yri­tysasi­akas ja se olisi mak­sanut n 50 €. Lisäk­si läp­päri­ni hajosi pian sen jäl­keen ja uudessa oli eri kokoinen näyt­tö kuin van­has­sa joten se olisi ollut hukkaos­tos joka tapauk­ses­sa. Mut­ta ymmär­rän että paljon matkus­taville sel­l­ainen on pakolli­nen joten jostain niitä täy­tyy saaada?

  66. Kalle: Suomes­sa junien penkki­järjestys ykkösessäkin on sel­l­ainen, että kaik­ki näkevät läp­pärisi. Jos työn­tek­i­jät nou­dat­taisi­vat salas­s­apit­o­määräyk­siä, olisi kovin vähän mitään, mitä junas­sa voisi tehdä. Suo­ma­laiset ovat kovin sinisilmäisiä. 

    Ruot­sis­sa on ainakin ollut junia, jois­sa yri­tys on ostanut kokon­aisia hyt­te­jä vain omille työn­tek­i­jöilleen. Riske­jä on sil­loin helpom­pi hallita.

    höpöhöpö, pimen­tävä kal­vo läp­päriru­udulle, eikä vier­estä näe mitä kir­joi­tat. Jos jotain taide-eloku­via kat­se­let, niin sen kyl­lä huo­maa vier­estä vähän kurkkimalla.

  67. ft maail­mal­ta:
    Vr:n kaukoli­iken­teessä tehti­in vuodessa 12,9 miljoon­aa matkaa, jos­ta Alle­gro 420 000. 

    VR:n toim­i­tusjo­hta­jan sanoin: “Olemme kevään mit­taan menet­täneet 10 pros­ent­tia matkus­ta­jista kuukaudessa”

    Suo­ma­lais­ten liikku­mista ajatellen aika pien­estä määrästä on kyse. Jos tuo jakau­tu­isi tasais­es­ti, niin kokon­ais­määrä olisi ilman Venäjän liiken­net­tä n. 17 000 edestakaista matkaa päivit­täin. Ja tässä on siis koko suomen kaik­ki matkat. 

    Joku tuusu­lan­väylä on n. 70 000 autoa päivässä.

    Eikun vain “ympyrä­mo­tari” Helsingistä Tam­pereen, Porin ja Turun kaut­ta takaisin Helsinki­in. Siitä sit­ten ympyrän sisuk­si­in pis­to­ja, joiden var­relle puu­tarhakaupunke­ja omako­ti­a­suinaluei­neen ja monitoimitaloineen.

    Ruo­ka tulee kätevästi verkkokau­pas­ta ja motaria pitkin pääsee nopeasti käymään tut­tavien luona.

    3‑tie on paras­ta Suomes­sa mitä tulee liikenteeseen.

  68. Jos VR ei kek­si kan­nat­tavia tapo­ja syr­jem­mässä ole­vien rato­jen liiken­nöin­ti­in, eikö nämä kan­nat­taisi ava­ta kil­pailulle, jot­ta joku muu voisi oma­l­la logi­ikallaan yrittää?

  69. Ker­mankuor­in­ta on hyve, joka kil­pailee hin­nat alas kus­tan­nusten tasolle. Ilman sitä yli­hin­noit­telu kar­sii turhaan pois monia matkus­ta­jia. VR pitää yksi­ty­istää, mut­ta val­tio voisi ylläpitää radat ja veloit­taa niistä junay­htiöitä kysyn­nän mukaan. 

    Läh­es kaikessa rajahyö­ty ylit­tää rajakus­tan­nuk­set ainakin tuplas­ti, eikä pelkästään vero­tuk­sen vuok­si. Kaikkea pitää tukea?

  70. Vru­um vru­um: Eikun vain “ympyrä­mo­tari” Helsingistä Tam­pereen, Porin ja Turun kaut­ta takaisin Helsinki­in. Siitä sit­ten ympyrän sisuk­si­in pis­to­ja, joiden var­relle puu­tarhakaupunke­ja omako­ti­a­suinaluei­neen ja monitoimitaloineen.

    Ruo­ka tulee kätevästi verkkokau­pas­ta ja motaria pitkin pääsee nopeasti käymään tut­tavien luona. 

    Voi jumpe miten ihanaa!
    Mitä siel­lä tut­tavien luona sit­ten tehdään? Syödään verkkokau­pas­ta tilat­tua pas­taa jauhe­li­hal­lako? Katel­laan kotiteat­ter­ista toim­intaeloku­via vuodelta 1992?
    Täy­tyy muis­taa myös että viinis­sä ei saa olla pros­ent­te­ja yhtään jos ei halua että poli­i­sisetä pysäytä matkan­tekoa kotimatkalla.

  71. Kuka ylipään­sä on matkus­tanut junal­la kun bus­si on neljä ker­taa halvem­pi? Rikkaat, kun­nan ja val­tion työn­tek­i­jät ja bus­sikam­moi­set. Joskus joku fir­ma saat­taa tar­jo­ta etu­na työn­tek­i­jälle juna­matkan, kun sen saa vähen­tää vero­tuk­ses­ta kulu­na. Me kaik­ki muut taide­taan jatkos­sakin men­nä bus­sil­la. En nimit­täin usko, että monop­o­lin hin­to­ja voidaan pudot­taa neljäsosaan.

    Tulisiko halvem­mak­si lopet­taa junali­ikenne kokon­aan? Vai jostain soti­laal­li­sista syistäkö sitä pide­tään yllä?

  72. Onnibussin etu­na junaan ver­rat­tuna on hin­nan lisäk­si se, että mukaan ja pois pääsee myös välipysäkeiltä. Tietysti on erit­täin tapausko­htaista, onko tästä mitään hyö­tyä vai ei. Suurin osa matkus­ta­jista tulee kum­minkin mukaan linja-autoasemilta.

  73. Koti-isä:.
    Tilanne Onnibus 7e vs juna 25e tarkoit­taakin hel­posti junavai­h­toe­htoa. Näil­lä hin­noil­la auto ei enää ole vai­h­toe­hto. Ja sehän oli Onnibussin mukaan hei­dän ensisi­jainen tarkoi­tuskin: houkutel­la autoil­i­joi­ta joukkoli­iken­teen käyt­täjik­si kil­pailukyky­isil­lä hin­noil­la. Hin­to­jen osalta tämä vaiku­tus on hei­jas­tunut niin mui­hin bus­siy­htiöi­hin kuin VR:äänkin. Joskin usko­mat­toma­l­la viiveel­lä, mis­tä seu­rauk­se­na äkkinäiset kor­jaus­li­ik­keet. Markki­nae­htoisen hin­noit­telun lisäk­si tehostet­tavaa riit­tää edelleen. Esimerkik­si jos­sain lyhyessä päivävuoron junas­sa välil­lä Hki – Tku tai Hki – Tre kon­duk­tööri on turha kuluerä. 

    Junan ongel­ma kaiken kaikki­aan on se että se vaatii paljon henkilökun­taa, ihan lain­säädän­nöl­li­sistä syistä. Mut­ta niin vaatii lentoliikennekin. 

    VR:n junien ongel­ma on myös se että kauko­ju­nat aje­taan aika raskaal­la kalus­tol­la, raskas sähköve­turi + 2‑kerrosvaunut, joista yhdessä vaunus­sa on 120 istuma­paikkaa. Alle 3 vau­nun pitu­isia junia ei kan­na­ta ajaa, joten vuoro­ja joil­la on vähän kysyn­tää jätetään sit­ten aja­mat­ta kos­ka kevyem­pää kauko­ju­nakelpoista kalus­toa ei VR:llä ole. 

    Itse en ole niin hirveän huolis­sani VR:n tai Suomen junali­iken­teen tule­vaisu­ud­es­ta. Vuoro­jen ja henkilökun­nan supis­tamisen syyk­si näk­sisin val­takun­nal­lisen taloudel­lisen tilanteen. Kun elinkei­noelämäl­lä menee huonos­ti, se näkyy matko­jen määrän vähen­e­misenä, ja että vuoro­ja joutuu kar­si­maan. Niitä taas lisätään jos tulee parem­pia aikoja.

    Hal­pa­bus­siy­htiöistä en mene sanomaan mitään kun ei ole koke­mus­ta. Voi olla että ovat tulleet jäädäk­seen, voi olla että ei. 10–15 vuot­ta sit­ten hehkutet­ti­in hal­pa­len­toy­htiöistä. Osa niistä oli Finnairin bul­vaane­ja, niiden konei­ta lensivät fin­skin eläk­keel­lä ole­va henkilökun­ta fin­skin tai muiden yhtiöi­den van­hoil­la käytöstä pois­te­tu­il­la koneil­la. Mut­ta sit­ten ne kato­si­vat yksi toisen­sa jäl­keen. Hal­pay­htiöil­lä on harvem­min rahaa huoltoon ja kalus­ton uusimiseen. Voi olla että Omnibus ajaa vielä 15 vuo­den päästä samoil­la bus­seil­la kuin nyt, ja niiden kun­to vas­taa parhaim­mil­laan niitä joi­ta Tran­Dev ajaa lop­pu­un län­siväylän suun­nan liiken­teessä, nyt kun län­simetron aloit­tamiseen on enää vajaa vuosi.

    Suomes­sa kaik­ki liikenne mak­saa enem­män kuin muual­la län­si-Euroopas­sa, kos­ka ilmas­to-olo­suh­teet ovat mitä ovat ja mak­sajia on vähem­män. Tämä kan­nat­taa muis­taa kun valite­taan korkeaa autovero­tus­ta tai junal­la matkus­tamisen kalleut­ta. Voihan sitä autoil­la halvem­mal­la kuin mitä junakyyti mak­saa mut­ta sil­loin ei voi­da puhua mis­tään matkus­tamisen laadusta.

  74. ft maail­mal­ta:
    Onnibussien ym. aloit­taes­sa toimin­nan olin var­ma, että vr nyky­muo­dos­saan kaatuu. Se, että nyt on rahat tiukas­sa ja lama teki sen, että tämä tapah­tui todel­la paljon nopeam­mas­sa aikataulus­sa, mitä uskoin. Parem­mas­sa talousti­lanteessa tyhjil­lä junil­la oltaisi­in puk­sutel­tu vielä pitkään.

    Val­tion rautateitä vaa­di­taan toim­i­maan markki­noil­la, kuten yri­tys­tä. Kil­pail­i­joina on bus­sit ja autot. 

    Vaik­ka kulk­isi juna-ase­mal­ta toiselle juna-ase­malle, niin juna häviää yksi­ty­isautolle sekä hin­nas­sa että palvelun laadus­sa. Jos mat­ka kul­je­taan työasian vuok­si, niin auton käytöstä mak­se­taan lisäk­si palkkaa. 

    Henkilöau­tol­la kul­jet­taes­sa pitää ajaa sitä autoa. Samaan aikaan ei voi tehdä jotakin mukavam­paa, kuten lukea tai nukkua.

    Henkilöau­to ei pär­jäisi junalle, jos ajamistyölle las­ket­taisi­in arvo ja otet­taisi­in huomioon auton käytön muut kulut. Jos kyse on työ­matkas­ta, juna­matkas­ta ei syn­ny matkus­ta­jalle omia kulu­ja, kos­ka työ­nan­ta­ja mak­saa matkalipun ja työn­tek­i­jä voi ehkä tehdä oikeaa työtä matkan aikana. Autol­la ajaes­sa työ­nan­ta­ja menet­tää työn­tek­i­jän työ­panok­sen oike­as­sa työssä, kos­ka työn­tek­i­jä keskit­tyy (toiv­ot­tavasti) ajamiseen, mut­ta silti joutuu mak­samaan matkas­ta (kilo­metriko­r­vauk­set).

  75. N:

    Henkilöau­to ei pär­jäisi junalle, jos ajamistyölle las­ket­taisi­in arvo ja otet­taisi­in huomioon auton käytön muut kulut. 

    Myös vuokra-auto tulee halvem­mak­si kuin juna

  76. “Henkilöau­to ei pär­jäisi junalle, jos ajamistyölle las­ket­taisi­in arvo ja otet­taisi­in huomioon auton käytön muut kulut.” 

    Niin. Ja muis­te­taan toki sekin, että kun kyse _ei_ ole työ­matkas­ta, niin ihan kivasti, hal­val­la ja nopeasti se juna täältä Kalliostakin vaikka­pa tuonne Kasvi­huoneilmiöön ajaa. Eiku… 

    Tietoisku: yksi­ty­isauto on tääl­lä ja pysyy, pidätte siitä tai ette. Mut­ta kokon­aan eri asia on tietenkin se, mil­loin / mihin sitä kan­nat­taa KÄYTTÄÄ.

  77. R.Silfverberg: Voi jumpe miten ihanaa!
    Mitä siel­lä tut­tavien luona sit­ten tehdään? Syödään verkkokau­pas­ta tilat­tua pas­taa jauhe­li­hal­lako? Katel­laan kotiteat­ter­ista toim­intaeloku­via vuodelta 1992?
    Täy­tyy muis­taa myös että viinis­sä ei saa olla pros­ent­te­ja yhtään jos ei halua että poli­i­sisetä pysäytä matkan­tekoa kotimatkalla.

    Ter­ve­tu­loo nykyaekaan!

    Netistä saadaan viinit ja oluet, mut­ta eri­tyis­es­ti viihdet­tä! Uusim­mat sar­jat ja lef­fat, kätevästi kuukausimaksulla.

    Tilasin juuri lop­pusyksyk­si lihat netistä. Jauhe­li­haa 10 kg, hir­ven­li­haa 1 kg ja kar­it­saa 2 kg. Pari pais­ti­akin uskalsin tila­ta. Kaik­ki tule­vat kotiovelle, vaku­umi­in pakattuina.

    Kotiteat­teris­sa saa rauhas­sa naut­tia lef­fas­sa, ilman ker­rostalon­aa­purin pat­teri­in tai seinään hakkaamista. Kotiteat­teris­sa voi myös keskeyt­tää eloku­van nautin­toainei­den täy­den­nys­tä tai pois­toa varten. Eikä tarvitse istua kuin sil­lit purkissa, eikä kuun­nel­la eloku­van ääniä liian koval­la (kuten kaikissa suo­ma­lai­sis­sa kau­pal­li­sis­sa leffateattereissa!).

    Ja hei, vaimo ajaa, tietenkin. Jos ei, niin maal­lakin tak­si kuljettaa.

    Ennen tak­si­in nousemista voidaan ihail­la vielä revon­tu­lia ja tähti­taivas­ta, oma­l­la pihal­la. Ehkäpä kuun­nel­la huuhka­jan huhuilua tai suden ulvontaa.

  78. Tom­pe­lo:
    Kuka ylipään­sä on matkus­tanut junal­la kun bus­si on neljä ker­taa halvem­pi? Rikkaat, kun­nan ja val­tion työn­tek­i­jät ja bus­sikam­moi­set. Joskus joku fir­ma saat­taa tar­jo­ta etu­na työn­tek­i­jälle juna­matkan, kun sen saa vähen­tää vero­tuk­ses­ta kulu­na. Me kaik­ki muut taide­taan jatkos­sakin men­nä bus­sil­la. En nimit­täin usko, että monop­o­lin hin­to­ja voidaan pudot­taa neljäsosaan.

    Tulisiko halvem­mak­si lopet­taa junali­ikenne kokon­aan? Vai jostain soti­laal­li­sista syistäkö sitä pide­tään yllä? 

    Ei lipun hin­ta voi mitenkään olla ain­oa kriteeri! 

    Kuten Osmo jo taisi edel­lä maini­ta, juna on siitä hyvä kulku­peli, että siinä voi tehdä junan liikkues­sa töitäkin. Jos jalat kaipaa­vat liikun­taa on sekin junas­sa helpom­paa kuin busis­sa tai autossa, joka on sitä varten pysäköitävä, jol­loin mat­ka taas ei taitu. Junas­sa on useim­miten väl­jem­pää, joten siel­lä ei koe ole­vansa kuin yksi sil­li tiukkaan paka­tus­sa tynnyrissä.

    Itse olen matkus­tanut aina toisi­naan Helsingistä junal­la Tam­pereelle tai Turku­un (ja takaisin). Juna­mat­ka sujuu mukavasti ja junas­sa on aika help­poa mm. lukea ja/tai kir­joit­taa. Miel­lyt­tävää matkan­tekoa, ainakin minä voin kehua!

    Ain­oa seik­ka, mikä jos­sain määrin on joskus ehkä voin­ut välil­lä hie­man häir­itä junas­sa lukemiseen keskit­tymistäni, ovat ne hyvän­tu­uliset ja hymy­ilevät, eri ikäiset, nuoretkin naiset, joi­ta jostain kum­man syys­tä on ihmeen usein ilmaan­tunut juuri samaan vaun­u­osas­toon, jos­sa olen em. paikkakun­nille matkus­tanut. Kuten ehkä arvaat­te, en ole tuos­ta, tai siitä, että emme kaik­ki istu vaunus­sa nenät samaan suun­taan (kuten kai yleen­sä bus­sis­sa), kuitenkaan ikinä VR:lle rekla­maa­tioi­ta lähet­tänyt, tuskin teen sitä vas­takaan, sil­lä juna­matkat voivat joskus jopa virk­istää myös sat­un­naisen työ­matkail­i­jan mieltä. 

    Radan­var­ret lienevät harvem­min kai mis­sään eri­tyisen kau­nista kat­seltavaa, mut­ta junis­sa voi silti niiden sijaan joskus aivan yllät­täen onnis­tua silmilleen lep­o­hetken jos toisenkin suo­maan. Autoil­i­jan tapauk­ses­sa tilanne ei sen sijaan ole juuri koskaan moinen. Pitem­mistä bus­si­matkoista ovat koke­muk­seni harvem­mas­sa, mut­ta esim. Her­van­nan kaut­ta ajavaa onnikkaa voisi kai joskus kokeil­la, ihan vain ver­tailun vuoksi.

    Autol­la ajo, varsinkaan tuol­laisil­la tai pidem­mil­läkään matkoil­la, ei juuri mil­loinkaan voi vas­taavaa virk­istys­tä suo­da (kuin juna). Junan käyt­tö voi toki olla joskus autoa tai bus­si­akin han­kalam­paa, jos matkan päämäärä on epä­suo­tu­isal­la taval­la kaukana juna-ase­mas­ta ja/tai liityn­täy­htey­det har­vat tai aikataulut sekä reit­ti muu­toin ongelmalliset.

  79. R. Sil­fver­berg:10–15 vuot­ta sit­ten hehkutet­ti­in hal­pa­len­toy­htiöistä. Osa niistä oli Finnairin bul­vaane­ja, niiden konei­ta lensivät fin­skin eläk­keel­lä ole­va henkilökun­ta fin­skin tai muiden yhtiöi­den van­hoil­la käytöstä pois­te­tu­il­la koneil­la. Mut­ta sit­ten ne kato­si­vat yksi toisen­sa jäl­keen. Hal­pay­htiöil­lä on harvem­min rahaa huoltoon ja kalus­ton uusimiseen. 

    Suo­ma­laiset hal­pa­len­toy­htiöt kyl­lä tyssäh­tivät, mut­ta eivät ulko­maalaiset. Esimerkik­si Nor­we­gian­in liike­vai­h­to vas­taa kolmea Finnairia.

    Ja varaa han­kkia koneitakin on. Nor­we­gian teki pari vuot­ta sit­ten kaikkien aiko­jen suurim­man lentokonetilauksen.

    http://www.iltasanomat.fi/matkat/art-1288444648595.html

    (itse luulen, että Nor­we­gian­in kohdal­la tuo jät­tikaup­pa vielä johtaa todel­la suuri­in ongelmiin
    …)

    Ja hal­pay­htiöt pakot­ti­vat van­ho­ja yhtiöitä muut­ta­maan olen­nais­es­ti toim­intaansa. Parhait­en onnis­tuneet ovatkin lai­h­tuneet käytän­nössä hal­pa­len­toy­htiöik­si. Finnairkaan ei ole muu­u­ta­maan vuo­teen paljoa muu­ta tehnyt kuin säästänyt.

  80. R.Silfverberg: «

    Kyl­lä se VR kin osaa sesonki­hin­noit­telun ja vielä suurem­mal­la erol­la normaalihintoihin.

    Olen ostanut lentolip­pu­ja läh­es joka joulu Rovanie­mi-Helsin­ki välille ja kyl­lä lentolip­pu on kil­pailukykyi­nen myös sesonkiaikana.

    Hiih­tovä­li­neetkään eivät ole suuri ongel­ma, ne voi vuokrata,jolloin säästyy turhal­ta raahaamiselta

    Ostin juuri lentoliput Oulu­unkin, hin­ta oli 25 euroa per sivu VR n 90 euroa

  81. Ter­ve,

    Ongel­ma on juuri tuo edel­la san­ot­tu. Autol­la kan­nat­taa ajaa, kos­ka tyonan­ta­ja tai tilaa­ja mak­saa km-kor­vauk­set (oli auto mika tahansa van­ha romu).

    Toisaal­ta mun kan­nat­taa matkus­taa Suomeen vuosit­tain 3–4 ker­taa, kos­ka noiden 11+2+3 tun­nin lento­jen aikana ehdin teh­da paljon tyota, jos­ta saan hyvia korvauksia.

    On tietysti tot­ta, etta salas­s­apit­o­maaraysten puit­teis­sa joku niista kan­sain­valisen lennon sardi­inipurkeis­sa istu­vista vierus­tovereista voi nah­da mita kir­joi­tan. Mut­ta viimeiseen 20 vuo­teen ei rekla­maa­tioi­ta ole tul­lut (vaikkei edes ole niita suojakalvoja).

    Olen peri­aat­teessa samaa mielta, etta Suomes­sa pitaisi matkus­taa VR-junil­la. Kay­tan­nos­sa siita ei mitaan tule, kos­ka hin­nat ovat ankeat ja jous­ta­va aikataulu puut­tuu. Menevat myos vaari­in paikkoihin.

    Vaik­ka kuin­ka lask­isi, niin halv­in­ta on ajaa sil­la oma­l­la autol­la, vaik­ka sitakin tarvit­sen vain noin 2 kk/vuodessa. Olen sen ver­ran van­noutunut vihrea, etta huvikseni en aja. On otet­tu huomioon kaik­ki kuviteltavis­sa ole­va matkaku­lu, mat­ka-aika kuluineen, verot, huol­lot jne.

    Mut­ta maail­ma muut­tuu ja ehka joudun muut­ta­maan toim­intaani. Katsotaan!

  82. “Henkilo­au­tol­la kul­jet­taes­sa pitaa ajaa sita autoa, samaan aikaan ei voi teh­da jotain mukavampaa…”.

    Joskus se on oikeas­t­aan se suurin syy, mik­si ajaa henkilo­au­tol­la. Ei niita tilaisuuk­sia aina niin paljon mui­ta ole, kun ei tarvitse teh­da muu­ta kuin ajaa sita pelti­hakkyraa (ainakin itse usein nautin siita rauhasta).

    t. Mikko

  83. Nykyai­ka: Ter­ve­tu­loo nykyaekaan!

    Netistä saadaan viinit ja oluet, mut­ta eri­tyis­es­ti viihdet­tä! Uusim­mat sar­jat ja lef­fat, kätevästi kuukausimaksulla.

    Tilasin juuri lop­pusyksyk­si lihat netistä. Jauhe­li­haa 10 kg, hir­ven­li­haa 1 kg ja kar­it­saa 2 kg. Pari pais­ti­akin uskalsin tila­ta. Kaik­ki tule­vat kotiovelle, vaku­umi­in pakattuina.

    Kotiteat­teris­sa saa rauhas­sa naut­tia lef­fas­sa, ilman ker­rostalon­aa­purin pat­teri­in tai seinään hakkaamista. Kotiteat­teris­sa voi myös keskeyt­tää eloku­van nautin­toainei­den täy­den­nys­tä tai pois­toa varten. Eikä tarvitse istua kuin sil­lit purkissa, eikä kuun­nel­la eloku­van ääniä liian koval­la (kuten kaikissa suo­ma­lai­sis­sa kau­pal­li­sis­sa leffateattereissa!).

    Ja hei, vaimo ajaa, tietenkin. Jos ei, niin maal­lakin tak­si kuljettaa.

    Ennen tak­si­in nousemista voidaan ihail­la vielä revon­tu­lia ja tähti­taivas­ta, oma­l­lapi­hal­la. Ehkäpä kuun­nel­la huuhka­jan huhuilua tai suden ulvontaa. 

    Tuol­lainen asum­is­vai­h­toe­hto sopii var­maan sel­l­aisille joil­la on iso per­he ja emän­tä joka suos­tuu kokkaa­maan ja hoita­maan isoa huushol­lia ja toim­i­maan juop­pokuski­na. Hakeeko hän isän­nän myös kaupungista jos palaveri on men­nyt pitkäksi?

  84. Sakke:
    Ain­oa seik­ka, mikä jos­sain määrin on joskus ehkä voin­ut välil­lä hie­man häir­itä junas­sa lukemiseen keskit­tymistäni, ovat ne hyvän­tu­uliset ja hymy­ilevät, eri ikäiset, nuoretkin naiset, joi­ta jostain kum­man syys­tä on ihmeen usein ilmaan­tunut juuri samaan vaun­u­osas­toon, jos­sa olen em. paikkakun­nille matkus­tanut. Kuten ehkä arvaat­te, en ole tuos­ta, tai siitä, että emme kaik­ki istu vaunus­sa nenät samaan suun­taan (kuten kai yleen­sä bus­sis­sa), kuitenkaan ikinä VR:lle rekla­maa­tioi­ta lähet­tänyt, tuskin teen sitä vas­takaan, sil­lä juna­matkat voivat joskus jopa virk­istää myös sat­un­naisen työ­matkail­i­jan mieltä. 

    Sun pitää ehdot­tomasti lähet­tää rekla­maa­tio VR:lle ja vaa­tia naisille ja miehille omat vaunut, kuten vik­to­ri­aanisen ajan Englan­nis­sa tai jois­sakin Aasian mais­sa nykyään. Ase­tat itsesi mah­dol­lisu­udek­si tul­la häpäistyk­si ja aiheutat viat­tomille naisille mieli­pa­haa oleskele­mal­la samas­sa vaun­u­osas­tossa hei­dän kanssaan!

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä olen yksi­ty­isyrit­täjä ja juuri sik­si matkus­tan junal­la, kos­ka voitan sen työa­jan itsel­leni ja yritykselleni.

    Autossakin voi hoitaa hommia.Puhelinta käytetään jne. Juna sopii var­maan Soin­in­vaaran hom­mi­in, jois­sa käsit­tääk­seni mak­sa­ja vähän harvem­min on riipu­vainen asi­akkaas­ta. Julkisel­la puolel­la “asi­akas mak­saa palkan vain vapaae­htois­es­ti” idea on vähän heikosti ymmärretty.
    Kun ollaan yksi­tyisen puolen kanssa teke­mis­sä, niin aika usein tarvit­see olla paikalla aikaisin eikä aina ihan keskus­tas­sa. Kokon­ai­saikaa las­ket­tuna auto on hel­posti nopeampi.
    Kun robot­ti­au­tot tule­vat, ovat ne kova kil­pail­i­ja nimeno­maan rautateille.
    Sil­loin voi tehdä hom­mia ihan rauhas­sa tai siten jotain muu­ta, robot­ti­au­ton kustnnuk­set voivat olla selvästi junaa pienem­mät, pääsee mihin halu­aa jne.

  86. Markku af Heurlin: Ihan hyvä näköko­h­ta. Riip­puu kyl­läkin vähän siitä mitä tekee. On eri asia olla myyn­tiedus­ta­ja tai käyt­töinsinööri tai sit­ten tieto/luulokirjailija.

    (Kum­mas­ta OS:n on kyse: se on jäänyt min­ulle hie­man epäselväksi.)

    Mikä ihmeen letkau­tus tämä oli olevinaan? 

    Osmo Soin­in­vaara on tietokir­jal­i­ja, jon­ka teok­sia olen lukenut suurel­la mie­lenki­in­nol­la. Toki hän kir­joit­taa poli­itikon eikä tiedemiehen lähtöko­hdas­ta, mut­ta sen hän tekee harv­inaisen laaja-alaisesti.

    Mitä blogikäyt­täy­tymistä tuokin on olev­inaan, että Soin­in­vaaran oma­l­la blogilla hän­tä nälvitään täysin perustelemat­toma­l­la heitolla?

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle, oletko ajatel­lut sel­l­aista sivus­ta kurkkimisen­esto kalvoa läp­päri­isi? Aika halpa. 

    Perus varuste mon­es­sa työ­paikas­sa, mut­ta vaatii juuri tuon sivus­takurkkimisen. Eli ei auta suo­ma­lai­sis­sa junis­sa, jois­sa istu­taan peräkkäin. Aut­taa esimerkik­si eräis­sä brit­tiläi­sis­sä junan­vaunuis­sa, jois­sa ollaan hyteis­sä, eikä kukaan voi olla takanasi.

  88. Pekka T.: Mikä ihmeen letkau­tus tämä oli olevinaan? 

    Osmo Soin­in­vaara on tietokir­jal­i­ja, jon­ka teok­sia olen lukenut suurel­la mie­lenki­in­nol­la. Toki hän kir­joit­taa poli­itikon eikä tiedemiehen lähtöko­hdas­ta, mut­ta sen hän tekee harv­inaisen laaja-alaisesti.

    Mitä blogikäyt­täy­tymistä tuokin on olev­inaan, että Soin­in­vaaran oma­l­la blogilla hän­tä nälvitään täysin perustelemat­toma­l­la heitolla?

    Onhan sen pieni letkau­tus. Mut­ta hyvin usein olen huo­manut OS: väit­teis­sä ole­van takana enem­män luu­loa kuin tietoa. Tulkin­noista toki voidaan ja kuu­luukin kiistellä.

  89. Mau­r­izio:
    “Henkilöau­to ei pär­jäisi junalle, jos ajamistyölle las­ket­taisi­in arvo ja otet­taisi­in huomioon auton käytön muut kulut.” 

    Niin. Ja muis­te­taan toki sekin, että kun kyse _ei_ ole työ­matkas­ta, niin ihan kivasti, hal­val­la ja nopeasti se juna täältä Kalliostakin vaikka­pa tuonne Kasvi­huoneilmiöön ajaa. Eiku… 

    Tietoisku: yksi­ty­isauto on tääl­lä ja pysyy, pidätte siitä tai ette. Mut­ta kokon­aan eri asia on tietenkin se, mil­loin / mihin sitä kan­nat­taa KÄYTTÄÄ.

    Asian ydin on, että henkilöau­to on aina edullisin, kos­ka jos sel­l­ainen on tul­lut han­kit­tua, ns. kiin­teät kulut tule­vat joka tapauk­ses­sa mak­set­tavak­si ja ain­oa ver­tailu mikä voidaan täl­löin tehdä on matkalipun hin­ta v polttoainekulut.

  90. R. Sil­fver­berg: Sun pitää ehdot­tomasti lähet­tää rekla­maa­tio VR:lle ja vaa­tia naisille ja miehille omat vaunut, kuten vik­to­ri­aanisen ajan Englan­nis­sa tai jois­sakin Aasian mais­sa nykyään. Ase­tat itsesi mah­dol­lisu­udek­si tul­la häpäistyk­si ja aiheutat viat­tomille naisille mieli­pa­haa oleskele­mal­la samas­sa vaun­u­osas­tossa hei­dän kanssaan! 

    Kyse ei ole ollut oleskelus­ta, vaan matkus­tamis­es­ta vaunus­sa, ja paikalla, johon min­ul­la on ollut sekä vau­nun että istuma­paikan osoit­ta­va paikkalip­pu. Sen ver­ran väljää on juna­matkoil­lani VR:n vaunuis­sa kuitenkin ollut, ettei kukaan ole ihan viereeni itseään tunkenut. Matkus­tus­mukavu­us on siten ollut esim. täpötäy­teen bus­si­in ver­rat­taes­sa (luul­lak­seni) erit­täin hyvä. Matkaliput tarkas­ta­vat kon­duk­tööritkin, joista uno­hdin edel­lä maini­ta, ovat myöskin aina olleet varsin kohteliaita.

  91. tuen mak­sa­ja: Asian ydin on, että henkilöau­to on aina edullisin, kos­ka jos sel­l­ainen on tul­lut han­kit­tua, ns. kiin­teät kulut tule­vat joka tapauk­ses­sa mak­set­tavak­si ja ain­oa ver­tailu mikä voidaan täl­löin tehdä on matkalipun hin­ta v polttoainekulut.

    Kum­masti vain ne polt­toaineku­lut eivät sit­ten riitäkään, kun keskustel­laan siitä, paljonko työ­nan­ta­jan pitäisi kor­va­ta oman auton käytöstä työa­sioi­hin. Minus­ta on myös has­sua ajatel­la, että aje­tut kilo­metrit eivät vaikut­taisi kiin­teisi­in kuluhin (esim. siihen, kuin­ka usein autoa pitää huoltaa ja kuin­ka pian se pitää vai­h­taa uuteen).

  92. tuen mak­sa­ja: Asian ydin on, että henkilöau­to on aina edullisin, kos­ka jos sel­l­ainen on tul­lut han­kit­tua, ns. kiin­teät kulut tule­vat joka tapauk­ses­sa mak­set­tavak­si ja ain­oa ver­tailu mikä voidaan täl­löin tehdä on matkalipun hin­ta v polttoainekulut. 

    Autoilun muut­tuvat kulut ovat kyl­lä tyyp­il­lisel­lä keski­hin­taisel­la ben­si­ini­au­tol­la noin 2x polttoainekulut.

  93. tuen mak­sa­ja: Asian ydin on, että henkilöau­to on aina edullisin, kos­ka jos sel­l­ainen on tul­lut han­kit­tua, ns. kiin­teät kulut tule­vat joka tapauk­ses­sa mak­set­tavak­si ja ain­oa ver­tailu mikä voidaan täl­löin tehdä on matkalipun hin­ta v polttoainekulut. 

    Henkilöau­ton muut­tuvia, ajok­ilo­me­treistä tai matko­jen määristä riip­pu­via kulu­ja ovat polt­toainei­den lisäk­si myös huolto- ja kor­jausku­lut sekä esim renkaiden kulu­mis­es­ta johtu­vat tai auton likaan­tu­mis­es­ta johtu­vat. Myös jos pysäköin­ti määrän­päässä mak­saa, se pitää lisätätä muut­tuvi­in kului­hin. Jos ajaa paljon, kas­vaa kolariris­ki kanssa, ja pien­estäkin peltiko­lar­ista voi tul­la iso lasku bonusten mene­tyk­sen muodossa.

    Mul­la on omako­htaisia koke­muk­sia siitä että kyl­lä autoil­la voi halvem­mal­la kuin matkus­taa junal­la, mut­ta sel­l­ainen autoilu ei ole mitään mukavaa. Rämi­seväsä pikkuau­tossa jos­sa istuu ahtaasti, ja jon­ka ajo-omi­naisu­udet ovat hanurista ja jos­sa ei mikään muu kuin kus­ki kiihdy ei vedä ver­to­ja junakyydille. 

    Juna- ja henkilöau­tokyytiä ver­tail­lessa täy­ty muis­taa että Suomes­sa, varsinkin radan­var­si­paikkakun­nil­la asuu paljon ihmisiä jot­ka ovat omas­ta tah­dostaan muut­ta­neet sel­l­aisille paikoille, että pystyy hyö­dyn­tämään junaa, esim sään­nöl­lisil­lä työhön, opiskelu­un tai har­ras­tuk­si­in liit­tyvil­lä matkoil­la. Tämä siitä huoli­mat­ta että junal­la kulkem­i­nen on kalli­im­paa kuin jol­lain rämi­seväl­lä pikkuau­tol­la ajaminen.

  94. Sakke: Kyse ei ole ollut oleskelus­ta, vaan matkus­tamis­es­ta vaunus­sa, ja paikalla, johon min­ul­la on ollut sekä vau­nun että istuma­paikan osoit­ta­va paikkalip­pu. Sen ver­ran väljää on juna­matkoil­lani VR:n vaunuis­sa kuitenkin ollut, ettei kukaan ole ihan viereeni itseään tunkenut. Matkus­tus­mukavu­us on siten ollut esim. täpötäy­teen bus­si­in ver­rat­taes­sa (luul­lak­seni) erit­täin hyvä. Matkaliput tarkas­ta­vat kon­duk­tööritkin, joista uno­hdin edel­lä mainita,ovat myöskin aina olleet varsin kohteliaita. 

    Sä ehkä et ymmärtänyt vitsiä?

    1. Olin hyvin lähel­lä lait­taa siihen vit­si­in edi­toimal­la hymiön. Vit­si jaa täl­laises­sa keskustelus­sa usein ymmärtämät­tä. Minä olen joutunut rajoit­ta­maan halu­ani pilaiu­un vain sik­si, että niin moni ottaa sen tosissaan.

  95. Osmo Soin­in­vaara:
    Olin hyvin lähel­lä lait­taa siihen vit­si­in edi­toimal­la hymiön. Vit­si jaa täl­laises­sa keskustelus­sa usein ymmärtämät­tä. Minä olen joutunut rajoit­ta­maan halu­ani pilaiu­un vain sik­si, että niin moni ottaa sen tosissaan.

    Olet var­masti hyvä tilas­toti­eteil­i­jä ja huono poli­itikko, mut­ta sovi­taanko, että jätät huumorin ja pilailun alan ammat­ti­laisille. Tässä vuosien var­rel­la on ollut lukuisia ker­to­ja, jol­loin tässä blo­gis­sa on ollut yri­tys­tä huumoripläjäyk­selle, mut­ta kukaan ei koskaan ole ymmärtänyt niitä ilman jälkikäteistä selit­te­lyä, joka on yksi huonon huumorin merkeistä.

  96. newyork­ista: Olet var­masti hyvä tilas­toti­eteil­i­jä ja huono poli­itikko, mut­ta sovi­taanko, että jätät huumorin ja pilailun alan ammat­ti­laisille. Tässä vuosien var­rel­la on ollut lukuisia ker­to­ja, jol­loin tässä blo­gis­sa on ollut yri­tys­tä huumoripläjäyk­selle, mut­ta kukaan ei koskaan ole ymmärtänyt niitä ilman jälkikäteistä selit­te­lyä, joka on yksi huonon huumorin merkeistä.

    Tai pikem­minkin kyse on vas­taan­ot­ta­jien huonos­ta huumor­in­ta­jus­ta? Tai sen puut­tumis­es­ta kokonaan?

    Huumori on oikeasti vaikea laji täl­laises­sa blogiym­päristössä, sem­minkin jos se on sitä tyyp­piä jos­sa ikään kuin vakaval­la naa­mal­la tode­taan jotain absur­dia. Eri­laisia luk­i­joi­ta on paljon, iso osa heistä ei tunne blogin­pitäjän huumor­in­ta­jua, ja niin­pä melkoinen joukko luk­i­joista tulk­it­see jutun hau­dan­vakavasti väärin. Sem­minkin kun poli­it­tis­es­ti eri mieltä ole­vat suo­ras­taan kärkkäästi pyrkivät tulk­it­se­maan väärin. Itse olen huo­man­nut, että jo iron­ian kanssa saa olla varovainen. 

    Silti: onpa­han surulli­nen aja­tus, että huumori olisi tässäkin blo­gis­sa kiel­let­tyä. Eli kos­ka osa luk­i­joista ei kuitenkaan ymmär­rä ja suh­tau­tuu aiheeseen kiihkomielis­es­ti, huumo­ria ei saisi ollenkaan viljellä?

  97. Markku af Heurlin: Onhan sen pieni letkau­tus. Mut­ta hyvin usein olen huo­manut OS: väit­teis­sä ole­van takana enem­män luu­loa kuin tietoa. Tulkin­noista toki voidaan ja kuu­luukin kiistellä.

    On tietysti tavat­toman tärkeää, että tulkin­noista keskustel­laan ja vääriä tieto­ja oio­taan. Uskoisin, että sitä myös Osmo Soin­in­vaara toivoo.

    Eri asia on heit­tää ilkeämieli­nen ja perustelema­ton letkau­tus, johon ei voi mitenkään järkevästi edes vas­ta­ta, kuten omasi nyt oli. Mikä sel­l­aisen tarkoi­tus on, pait­si siis heit­täjän­sä turhau­tu­mien purkaminen?

    Min­un huomioni puolestaan on, että varsin usein Soin­in­vaaran tiedot pitävät paikkansa. Ei tietenkään aina, mut­ta kuka­pa meistä tässä maail­mas­sa kaiken tietäisikään.

    Olen ymmärtänyt, että Soin­in­vaara tääl­lä blogillaan heit­tää tarkoituk­sel­la ilmaan tule­vien kir­joi­tusten­sa ja esi­in­tymis­ten­sä aihei­ta ja sitä kaut­ta myös tsekkaa aja­tusten toimivuutta. 

    Poli­itikko­jen joukos­sa kovin har­va rohke­nee moi­seen keskustelun avoimuu­teen. Minus­ta hän ansait­see siitä kiitok­set ja asial­lisia vas­tauk­sia — näin­hän me taval­lisetkin pul­li­aiset pääsemme välil­lis­es­ti vaikut­ta­maan poli­ti­ikan sisältöön.

  98. Sak­sas­sa DB on myös menet­tänyt roimasti matkus­ta­ji­aan hal­pa­bus­seille pari­na viime vuon­na. Sik­si DB on ryhtynyt pikaisi­in toimi­in – täysin päin­vas­taisi­in kuin VR:

    Seu­raavien vuosien aikana laa­jen­netaan DB:n kaukoli­iken­n­ev­erkkoa 25%, jot­ta sen piiri­in tulee 5 miljoon­aa asukas­ta lisää ja saadaan 50 miljoon­aa lisä­matkaa vuodessa. Samal­la ostoa­janko­hdas­ta riip­pumat­tomien säästölip­pu­jen hin­taa las­ke­taan, ja mm. kaikki­in juni­in kel­paa­va 50 % ale-kort­ti on ensi vuodes­ta saatavis­sa myös 3 kk ker­ral­la (täl­lä het­kel­lä vain vuodeksi). 

    Mik­si VR:llä ei edes ole kaikille reit­eille kel­paavia ale-kort­te­ja, jot­ka sitout­ta­vat asi­akkai­ta ekol­o­giseen junaan? Entä mik­si VR:n sys­tee­mis­sä hin­ta per km on toisille paljon kovem­pi kuin toisille ja junan­vai­h­dos­ta jopa ran­gais­taan kovem­mal­la lipun­hin­nal­la? Täl­lainen on kansan­talouden ja tasa-arvon kannal­ta täysin kestämätön tapa toimia.

    Uuti­nen englan­niksi lyhyesti:
    http://www.railwaygazette.com/news/passenger/single-view/view/db-to-reconquer-the-long-distance-market.html

    Uuti­nen sak­sak­si pidemmin:
    http://www.deutschebahn.com/de/konzern/im_blickpunkt/9074112/20150318_kundenoffensive.html

  99. R. Sil­fver­berg: Sä ehkä et ymmärtänyt vitsiä? 

    Minkäs sille sit­ten mitään mah­damme, jos osa meistä miehistä on junas­sakin saman­laisia tosikoi­ta kuin ne kak­si miekkos­ta kapear­aiteisen junan hytkyvässä vaunus­sa? (Tapah­tu­mien kuvaus viime kesäku­us­sa edes­men­neen Vei­jo Meren nov­el­li­in perus­tu­vas­ta pienois­näytelmästä pitäisi löy­tyä googlaa­mal­la esim. “yle elävä ark­isto 15.7.2008 14:00”)

    Nyky­isin junat kyl­lä kulke­vat paljon tasaisemmin …

  100. R. Sil­fver­berg: Sä ehkä et ymmärtänyt vitsiä? 

    Ehkä ymmär­rän, ehkä en. Vai­heit­tain etenevää tari­naa usein mielel­läni luen tai kuuntelen.

  101. Olen kier­rel­lyt pari viikkoa Por­tu­galia ja tääl­lä näyt­tää ole­van sama ilmiö tapah­tu­mas­sa kuin Suomessa

    Juna on menet­tänyt kil­pailu­ase­maansa. Niin­pä mat­ka Liss­abon­ista Albufeiraan olisi mak­sanut junal­la 47 euroa, mut­ta bus­sil­la pääsi 20 eurolla.

    Ero on jo niin suuri, ettei junan lisä­palve­lut estä asiakaskatoa.

    Ja yhdis­telmä bussi÷moottoritie on nykyään yhtä vakaa kuin juna.

    Ain­oa ero on bussin ahtaam­mat tilat

  102. Sen kah­denkymme­nen vuo­den aikana kun olen VR:n palvelu­ja käyt­tänyt (pääasi­as­sa itä-län­si-suun­nas­sa), on jokainen min­ulle näkyvä muu­tos ollut muu­tos huonom­paan. Vuorot vähenevät, ase­mat vähenevät, pysäk­it vähenevät, junat vai­h­tu­vat epä­mukavi­in kiskobus­sei­hin (sato­jen kilo­me­trien matkalla!), liput kallis­tu­vat, aikataulut lip­su­vat, palvelu huononee. Jo vuosia sit­ten on saavut­tu pis­teeseen jos­sa kaik­ki ratio­naaliset syyt min­un kulkea junal­la ovat muut­tuneet epäpäte­viksi ja jäl­jel­lä on ain­oas­taan ide­ol­o­gisia syitä. Ilman monop­o­liase­maansa VR ei taku­ul­la olisi enää ole­mas­sa, ei ainakaan maan­laa­juise­na putiikkina.

    DB:n kaa­va jos­sa ikuisen säästöku­urin sijaan yritetään paran­taa tuotet­ta ja tavoit­taa asi­akkai­ta on kuin ihana uni.

  103. sole­noi­di:
    Sen kah­denkymme­nen vuo­den aikana kun olen VR:n palvelu­ja käyt­tänyt (pääasi­as­sa itä-län­si-suun­nas­sa), on jokainen min­ulle näkyvä muu­tos ollut muu­tos huonom­paan. Vuorot vähenevät, ase­mat vähenevät, pysäk­it vähenevät, junat vai­h­tu­vat epä­mukavi­in kiskobus­sei­hin (sato­jen kilo­me­trien matkalla!), liput kallis­tu­vat, aikataulut lip­su­vat, palvelu huononee. Jo vuosia sit­ten on saavut­tu pis­teeseen jos­sa kaik­ki ratio­naaliset syyt min­un kulkea junal­la ovat muut­tuneet epäpäte­viksi ja jäl­jel­lä on ain­oas­taan ide­ol­o­gisia syitä. Ilman monop­o­liase­maansa VR ei taku­ul­la olisi enää ole­mas­sa, ei ainakaan maan­laa­juise­na putiikkina.

    DB:n kaa­va jos­sa ikuisen säästöku­urin sijaan yritetään paran­taa tuotet­ta ja tavoit­taa asi­akkai­ta on kuin ihana uni.

    Sak­san rautaeil­lä on apunaan n 16 ker­taa suurem­pi oma väestöpo­h­ja ja melkoinen kan­sain­vä­li­nen liikenne

  104. Markku af Heurlin: Sak­san rautaeil­lä on apunaan n 16 ker­taa suurem­pi oma väestöpo­h­ja ja melkoinen kan­sain­vä­li­nen liikenne

    Tästä voimme tietysti päätel­lä, että ns. Sak­san malli ei sovi Suomeen tässä asi­as­sa, eikä paljon muussakaan.

  105. Juuri julka­istun tiedon mukaan ensi maalisku­us­sa VR lakkaut­taa kaiken liiken­teen Jyväskylästä län­teen. Lin­ja-autoakaan ko. suun­taan ei käytän­nössä kul­je (vuoro­ja on täs­mälleen yksi kukon­laulun aikaan), joten liiken­ne­m­i­nis­ter­iön keho­tuk­ses­ta ostan ensim­mäisen henkilöau­toni ja aje­len tästä läh­tien sil­lä. Julkiset valitet­tavasti eivät enää ole todel­li­nen vaihtoehto.

  106. sole­noi­di:
    Juuri julka­istun tiedon mukaan ensi maalisku­us­sa VR lakkaut­taa kaiken liiken­teen Jyväskylästä länteen. 

    Eipä sieltä Jyväskylästä päässyt junal­la oikein mitenkään järkevästi mihinkään. Nim­imerkil­lä “tutkit­tu on aikatauluja”

Vastaa käyttäjälle Markku af Heurlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.