Kykenevätkö kunnat uudistumaan?

23.8.2015 · Aihe: Talouspolitiikka 

Kuusi Suomen suurinta kaupunkia, kuusikkokunnat, ovat tutkineet palvelutuotantonsa kustannuksia ja verranneet sitä ostopalvelujen hintoihin. Ostopalvelut ovat kaikissa kuudessa kunnassa ja kaikissa tarkastelluissa palveluryhmissä selvästi omaa tuotantoa halvempia.

Laskelmia voi aina kritisoida monella tavoin, mutta erot ovat niin suuret, ettei niitä saa selitetyksi pois. Esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa ostopalvelut olivat keskimäärin 27 % omia palveluja halvempia. Ero oli suurin Espoossa, 36 %. Kermankuorinnasta ei voi olla kysymys, koska kunta osoittaa asukkaat.

Onko yksityisten yritysten alempi kustannustaso seurausta työntekijöiden riistosta? Jos näin olisi, luulisi, että työvoimapulan vallitessa yritysten olisi vaikea hankkia työvoimaa ja kuntien helppo, mutta tilanne on toisin päin.

Suomen hirveä taloudellinen tilanne ajaa kuntia talousahdinkoon. Ellei mitään ei tehdä, palvelut tulevat rahojen loppuessa siirtymään väistämättä kunnilta yrityksille. En pidä sitä pelkästään hyvänä asiana. Kuntapalvelujen ystävä kannattaa niiden uudistumista, vastustaja on upottamassa ne säilyttämällä nykyiset jäykkyydet. Kunnalliset palvelut pitää pystyä tuottamaan yhtä joustavasti ja halvalla kuin yksityiset palvelut.

Kansainväliset kokemukset osoittavat, että kustannukset ovat varsin korkeita maissa, joissa sairaanhoito on yksityisten yritysten vastuulla ja sairausvakuutuksen rahoittamaa. Vaikka yksityiset toimivat tehokkaammin, ne tekevät vääriä asioita. Yksityisen sairaalan talouden kannalta mikään tutkimus tai hoito ei ole turha, jos siitä maksetaan. Tämä on merkittävä syy siihen, ettei terveydenhoitopalveluja kannata siirtää laajassa mitassa yksityisille.

= = =

Mikä tekee kuntien palveluista niin tehottomia? Kuusikkokuntien selvitys ei tee oikeutta koko kuntakentälle. Suuret kunnat toimivat tehottomammin kuin pienet. Yrityspuolella suuret ovat tehokkaampia. Tässä on yksi johtolanka etsittäessä syitä kuntien korkeisiin kustannuksiin: kuntien hallinto ei selviä monimutkaisista organisaatioista vaan on parhaimmillaan hallitessaan pientä ja yksinkertaista.

Kunnissa on hankala kaksoishallinto muistona ajalta, kun kuntia pyöritettiin lähes kokonaan luottamushenkilöiden voimin. Tämä vaikeuttaa kaikkea toiminnan uudistamista. Jos kunnat keksittäisiin nyt, nykyisenkaltaista hallintomallia ei tehtäisi missään tapauksessa.

Kunnalliset lautakunnat puuttuvat liikaa asioihin, joihin niiden ei pitäisi puuttua estäen samalla organisaatioita uudistumasta. Jäykkä hallinto tukahduttaa henkilökunnan aloitteellisuuden. Moni asia olisi toisin, jos lautakunnat luottaisivat virkamiehiin kuin yksityisen yhtiön hallitus luottaa nimittämäänsä toimitusjohtajaan. Mutta silloin huono virkamies pitäisi voida myös erottaa yhtä kevein perustein kuin erotetaan toimitusjohtaja. Muuten ei uskalla delegoida.

Ihmiset ovat ihmisiä. Joskus he eivät tule toimeen keskenään ja koko organisaatio menee juntturaan. Tilanteen purkaminen on kunnissa paljon työläämpää kun yrityksissä. Joskus epäonnistutaan johtajan valinnassa. Moni kunta kehuu sillä, että ketään ei kunnan palveluksesta eroteta. Tämän kääntöpuolena on tilanne, jossa epäonnistunut nimitys halvaannuttaa ison laitoksen vuosiksi ellei jopa vuosikymmeniksi.

Kuntien välillä on suuria eroja tuottavuudessa. On siis hyvin johdettuja kuntia ja huonosti johdettuja. Niin on hyviä ja huonoja yrityksiäkin, mutta huono yritys menee konkurssiin. Huono kunta voi jatkaa huonoa toimintaansa loputtomiin. Kunnista puuttuu mekanismi, joka pakottaa korjaamaan huonot käytännöt.

Tilanteen muuttuessa jotkin toiminnot käyvät tarpeettomiksi. Yritykset ovat paljon parempia karsimaan kuivuneita oksia kuin kunnat.

Kun Rääkkylän kunta osti koko sote-huoltonsa Attendolta, se ei vaatinut edustusta yrityksen hallintoelimiin. Ostajana sillä oli paljon suurempi valta kuin mitä tarjosi pieni äänivalta sote-piirin hallintoelimissä.

Kunnallisista yksiköistä on tehtävä paljon autonomisempia kuin ne ovat nyt. Lautakuntien tulisi ottaa samanlainen päältä katsojan rooli kuin on yritysten hallituksilla. Kunnanhallituksen pitäisi käyttää omistamiinsa yksiköihin ostajan valtaa ja antaa niiden järjestää toimintansa itsenäisesti. Se auttaisi niitä uudistumaan. Kevyempi hallinto pystyi käyttämään henkilökunnan innovatiivisuutta paremmin hyväkseen.

= = = =

Suomalaisen terveydenhoitoalan yrityksen johtaja sanoi minulle erässä seminaarissa, että heidän menestyksensä salaisuus on kunnallinen työ- ja virkaehtosopimus, jossa on niin järjenvastaisia jäykkyyksiä, että heidän on naurettavan helppo olla parempia. He pystyvät mitoittamaan henkilökunnan niin, että kiireisinäkään aikoina työtä ei ole liikaa, mutta luppoaikoina ei ole turhaa joukkoa kuluttamassa aikaansa. Hankalat työajat voidaan sopivaa korvausta vastaan osoittaa niille, joille se on vähiten hankala, mikä lisää työtyytyväisyyttä merkittävästi.

On tärkeätä puolustaa henkilökunnan oikeuksia, mutta kuntapuolella se tapahtuu kovin jäykkiä keinoja käyttäen. Yksityisillä esimerkiksi työajat joustavat paremmin – yhtä aikaa sekä työntekijöiden että yrityksen hyväksi. Työ on hauskempaa ja toiminta sujuu paremmin.

Pelko työpaikoista ajaa juoksuhauta-asetelmiin. Hoivapuolella pelko työttömyydestä on yhtä kummallinen ajatus kuin olisi yritys salakuljettaa vodkaa Suomesta Venäjälle. Edessä on niin paha työvoimapula että kaikki kynnelle kykenevät pääsevät töihin. Työntekijöiden kannattaisi ehdottaa neuvotteluja joustoista, koska työvoimapulan oloissa ne toimivat henkilökunnan hyväksi.

 

(Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa. Se perustuu osittain Lappaanrenta-seminaarissa 20.8. 2015 pitämääni esitelmään)

Kommentit

53 Vastausta artikkeliin “Kykenevätkö kunnat uudistumaan?”

  1. Jouni Martikainen kirjoitti 23.8.2015 kello 17:51

    Näin minä tätä asiaa toukokuussa näin:

    https://jounimartikainen.wordpress.com/2015/05/13/kuntien-tie-suunnitelmatalous-vai-markkinatalous/

    Eikä mieli ole siitä muuttunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  2. Raimo K kirjoitti 23.8.2015 kello 18:39

    Mielenkiintoinen näkemys, ja olet oikeilla jäljillä.

    Ei kuitenkaan näin, että “kunnalliset lautakunnat puuttuvat liikaa asioihin, joihin niiden ei pitäisi puuttua estäen samalla organisaatioita uudistumasta”, vaan että nimenomaan virkamiesjohdolta puuttuu uskallusta, motivaatiota ja kannustusta – puuttuu myös keppi, sillä erottaminen ei kuulu kunnalliseen kultuuriin. Lautakuntien (ja hallituksen) ongelma on johtavien virkamiesten potkiminen tulokselliseen johtamiseen, sillä narulla ei voi työntää (jarruttaa kyllä voidaan, mutta ei sitä juuri tapahdu).

    Jos suomalaisen terveydenhoitoalan yrityksen johtaja sanoi … seminaarissa, että heidän menestyksensä salaisuus on kunnallinen työ- ja virkaehtosopimus” niin ilmeisesti piruuttaan, sillä sopimukset eivät rajoita työnantajan direktio-oikeutta ja työntekijät ovat täsmälleen samassa asemassa kuin yksityiselläkin sektorilla. Työaikalakikin on sama.

    Esimerkkinä voin mainita ns. Imatran mallin lastensuojelussa, joka on kustannustehokas ja siitä on meidänkin pitäjässä keskusteltu noin 5 vuotta. Virkamiesporukka on käynyt tutustumassa käytäntöön eli mitään estettä ei pitäisi olla – mutta mitään ei tapahdu. Sekä Kokoomus että SDP ovat kumpikin erikseen parin vuoden välein tehneet valtuustoaloitteen sen toteuttamisesta – että se siitä luottamushenkilöorganisaation jarruttamisesta! Narulla ei voi työntää!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.8.2015 kello 18:45

    TyöaikaLAKI on sama, mutta työehtosoimus ei ole sama.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Tapio kirjoitti 23.8.2015 kello 19:39

    Olipa taas rohkea ja osuva analyysi. Raimo K. lisäsi siihen oleellisen asian: Lautakunnat eivät välttämättä saa sektorinsa johtavia virkamiehiä liikkeelle ja töihin. Tämä on ainakin yhtä suuri ongelma kuin pikkuasioihin tarttuminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  5. T. kirjoitti 23.8.2015 kello 19:40

    “Mikä tekee kuntien palveluista niin tehottomia? Kuusikkokuntien selvitys ei tee oikeutta koko kuntakentälle. Suuret kunnat toimivat tehottomammin kuin pienet.”

    Tosin pieniä kuntia on ajettu yhdistymään juuri päinvastaisilla väitteillä, vaikka numerot kertoo pienempien olevan tehokkaampia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  6. Austrian kirjoitti 23.8.2015 kello 20:19

    Mutta olisiko kunta palveluiden tilaajana yksityistä vakuutusyhtiötä parempi?

    Miksi muuten OP-ryhmä taas laajentaa toimintaansa terveydenhuollon pariin? Miksi siinä vakuuttaja voi optimoida kokonaisuutena, mutta kunta ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  7. Mikko kirjoitti 23.8.2015 kello 20:25

    >Huono kunta voi jatkaa huonoa toimintaansa loputtomiin.

    Valtionosuudet pitäisi toimia niin, että ne palkitsevat asioiden hyvästä hoidosta. Jos kunnan talous hoidetaan lakkaamatta huonosti, pitäisi kunnallisveron antaa nousta vastaavasti, jolloin kuntalaiset muuttavat pois kuntiin, joissa asiat hoidetaan hyvin. Detroitista lähti yli puolet asukkaista kun asiat hoidettiin huonosti. Näin olisi kaikille parempi, koska huono hallinto ei pääse kroonistumaan kuten monissa suomen kunnissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  8. Raimo K kirjoitti 23.8.2015 kello 21:36

    Osmo Soininvaara:
    TyöaikaLAKI on sama, mutta työehtosoimus ei ole sama.

    No, kerrohan sitten, mikä KVTESsissä estää järkevän toiminnan?
    Ja miksi taloudellinen järkevä toiminta onnistuu joissakin kunnissa ja joissakin ei – vaikka KVTES ja säännökset ovat samat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.8.2015 kello 21:59

    En jäänyt kyselemään tältä yritysjohtajalta, mutta luulen, että ongelmat liittyivät enemmän hankalien työaikojen jakamiseen. Kunta jakaa ne tasan, oli perhetilanne mikä tahansa ja yritys “huutokauppaa” ne niille,. joita ne haittaavat vähiten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Raimo K kirjoitti 23.8.2015 kello 21:45

    Ja mitä työaikaan tulee, KVTESsin mukaan säännöllinen työaika hoito- ja hoivatyössä on “enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa (täysi työaika)”.
    Tästä ei kovinkaan suurta tuottavuuseroa tule.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  11. Krtek kirjoitti 23.8.2015 kello 21:57

    Kyllä esimerkiksi Helsingin periaate, ettei ketään irtisanota, johtaa väistämättä siihen että paska kertyy suodattimen pohjalle ja tukkii sen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  12. Juho Laatu kirjoitti 23.8.2015 kello 22:11

    Mikä tekee kuntien palveluista niin tehottomia? Kuusikkokuntien selvitys ei tee oikeutta koko kuntakentälle. Suuret kunnat toimivat tehottomammin kuin pienet. Yrityspuolella suuret ovat tehokkaampia. Tässä on yksi johtolanka etsittäessä syitä kuntien korkeisiin kustannuksiin: kuntien hallinto ei selviä monimutkaisista organisaatioista vaan on parhaimmillaan hallitessaan pientä ja yksinkertaista.

    Asiaa. Mutta mitä tekevät maan hallitukset? Ne suunnittelevat pienten kuntien yksinkertaisella organisaatiolla toteuttamien (sote)palveluiden korvaamista joillain uusilla hallintomammuteilla.

    Kunnissa on hankala kaksoishallinto muistona ajalta, kun kuntia pyöritettiin lähes kokonaan luottamushenkilöiden voimin. Tämä vaikeuttaa kaikkea toiminnan uudistamista. Jos kunnat keksittäisiin nyt, nykyisenkaltaista hallintomallia ei tehtäisi missään tapauksessa.

    Mikä vika luottamushenkilöissä on? Monet ()eivät kaikki) pienet kunnat toimivat hyvinkin tehokkaasti, osin luottamushenkilöiden vapaaehtoisen työn varassa, osin palkattujen asiantuntijoiden (vaikkapa lääkäreiden) asiantuntemukseen nojaten. Miksi luottamushenkilöt olisivat kyvyttömämpiä uudistumaan kuin vaikkapa suuren hallintokoneison virkamiehet?

    Tilanteen purkaminen on kunnissa paljon työläämpää kun yrityksissä.

    Tilanteen purkaminen voi olla hankalaa pienessä kunnassa, jos ongelmat ovat päässeet henkilöitymään. Samoin yrityksessä, jonka johto ei vaihdu, vaan junnaa paikallaan. Samoin suuressa hallintokoneistossa, jossa kukaan ei enää edes yritä muuttaa vallitsevia tapoja.

    Pienet yksiköt ovat ainakin ketterämpiä muuttumaan, jos vain niiden sisäiset lukot eivät ole liian pahoja.

    Huono kunta voi jatkaa huonoa toimintaansa loputtomiin. Kunnista puuttuu mekanismi, joka pakottaa korjaamaan huonot käytännöt.

    Köyhä kunta joutuu taloudellisten realiteettien eteen varsin nopeasti. Rikas kunta voi hassata rahaa pitkäänkin, ja kasvattaa byrokratiaansa.

    Kun Rääkkylän kunta osti koko sote-huoltonsa Attendolta, se ei vaatinut edustusta yrityksen hallintoelimiin. Ostajana sillä oli paljon suurempi valta kuin mitä tarjosi pieni äänivalta sote-piirin hallintoelimissä.

    Hyvä huomio. Valitettavasti tehdyissä sote-ehdotuksissa kuntien rooliksi on ehdoteltu maksumiehenä oloa, ilman oikeutta vaihtaa toimittajaa. Siis täysin päinvastoin kuin tuossa Rääkkylän tapauksessa, jossa ostajan mahdollisuus valita ja vaihtaa toimittajaa takaa sen, että palvelu yritetään toimittaa riittävän hyvänä ja riittävän halpaan hintaan.

    Tässä kirjoituksessa oli paljon asiaa. Sovelletaan tätä soteenkin, eikö niin? OS takaisin kehiin, jos tämä edustaa hänen nykyajatteluaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 23.8.2015 kello 22:39

    Hallitsematon ulkoistaminen tuottaa suuremmat säästöt kuin julkisen sote-monopolin uudistamiselta rohjetaan edes toivoa?

    Kuntia on monenlaisia. Tuottavuusloikan (ulkoistamisen) aikaansaanti voipi jäädä haaveeksi, jos lautakunta odottelee virkamiesten aloitteellisuutta. Pelkäävät enemmän alaisiaan kuin palkkansa maksajia. Joskus luottamushenkilöiden on vain otettava aloite käsiinsä, jotta verotulot saadaan riittämään palveluihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  14. Seppo S kirjoitti 24.8.2015 kello 1:25

    Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajien työmarkkinajärjestö. Ilmiselvästi järjestö on toiminut perin kehnosti, koska ei ole saanut joustavuutta sopimuksiin ja käytäntöihin.

    Kuntatyönantajilla on poliittisesti määräajaksi valittu valtuusto, jonka myös pitäisi tuntea syyllisyyttä tilanteeseen.

    Myös tasavallan hallituksella ja eduskunnalla on oma vastuunsa tilanteesta. Jos kuntatyönantajien valtuusto ei saa muutosta parempaan aikaiseksi, pitäisi valtuusto pystyä pikaisesti vaihtamaan. Ei pidä odottaa sitä, että valtuuston toimikausi päättyy.

    Nyt kuntatyönantajien valtuusto valitaan kokouspullia syömään nelivuotiskaudeksi oli tilanne sitten miten huono tahansa. Se on sitä vanhakantaista poliittista toimintakulttuuria.

    Joten puolueet ja poliitikot vaan nopeasti muuttamaan lainsäädäntöä, jolla sitten pakotetaan kunnat uudistumaan ja kilpailukykyisiksi.

    Mutta saadaanko jotain aikaiseksi? Pahoin pelkään, että kuntien käytäntöjen uudistaminen jumiutuu poliittiseen peliin ja taloudellisten seikkojen pakottamana jatketaaan yksityisen palvelutuotannon kasvun uralla.

    Myös sijoittajat, jotka investoivat innokkaasti hoiva-alan yrityksiin, näyttävät vakaasti luottavan siihen, etteivät poliitikot saa kuntien toimintaa ikinä kilpailukykyiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  15. Raimo K kirjoitti 24.8.2015 kello 8:13

    Osmo Soininvaara:
    En jäänyt kyselemään tältä yritysjohtajalta, mutta luulen, että ongelmat liittyivät enemmän hankalien työaikojen jakamiseen. Kunta jakaa ne tasan, oli perhetilanne mikä tahansa ja yritys “huutokauppaa” ne niille, joita ne haittaavat vähiten.

    No se on päivänselvää, että ‘kunta’ ei tee niin. Mutta idiootteja esimiehiä toki on – myös yksityisellä puolella.

    Työaikojen tasapuolisuus on ikuinen ongelma, aikoinaan (n. 30 vuotta sitten) kun olin näiden asioiden kanssa tekemisissä, oli hoito- ja hoivaihmisiä, jotka halusivat tehdä vain yövuoroja ja ihmisiä, jotka eivät niitä halunneet lainkaan – hyvä juttu, mutta sitten kadehdittiin, kun yövuorosta saa korotettua palkkaa.
    Sama juttu ylitöiden suhteen, jotkut halusivat niitä, toiset eivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  16. Raimo K kirjoitti 24.8.2015 kello 8:15

    Krtek:
    Kyllä esimerkiksi Helsingin periaate, ettei ketään irtisanota, johtaa väistämättä siihen että paska kertyy suodattimen pohjalle ja tukkii sen.

    Luulenpa, että Helsingin periaatteena on, että ketään ei irtisanota tuotannollisista tai taloudellisista syistä – muuten kyllä.

    Mutta, kuten sanottua, tulos tai ulos ei kuulu kunnalliseen kulttuuriin, ikävä kyllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  17. max kirjoitti 24.8.2015 kello 8:45

    Mikko:
    >Huono kunta voi jatkaa huonoa toimintaansa loputtomiin.

    Valtionosuudet pitäisi toimia niin, että ne palkitsevat asioiden hyvästä hoidosta. Jos kunnan talous hoidetaan lakkaamatta huonosti, pitäisi kunnallisveron antaa nousta vastaavasti, jolloin kuntalaiset muuttavat pois kuntiin, joissa asiat hoidetaan hyvin. Detroitista lähti yli puolet asukkaista kun asiat hoidettiin huonosti. Näin olisi kaikille parempi, koska huono hallinto ei pääse kroonistumaan kuten monissa suomen kunnissa.

    Eikös tuo tilanne jo olekin. Nuoret poistuvat huonosti asiansa hoitaneista kunnista jotka eivät ole vaivautuneet perustamaan yliopistoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. TL kirjoitti 24.8.2015 kello 9:29

    Ihmiset ovat ihmisiä. Joskus he eivät tule toimeen keskenään ja koko organisaatio menee juntturaan. Tilanteen purkaminen on kunnissa paljon työläämpää kun yrityksissä.

    Pelko työpaikoista ajaa juoksuhauta-asetelmiin.

    Olen kokenut tuollaisen itse yksityisessä yrityksessä. Asia “korjaantui” jollekin tasolle neljällä yt-kierroksella, ja vähentämällä 40% henkilöstöstä. Tosin kaikki tietävät että useiden yt-kierrosten jälkeen yritys on rampa varjo entisestään, ja kärsii asiasta vuosia. Raha kuitenkin aina lopulta ratkaisi, vaikka selkäänpuukotuksillakin pääsee pitkälle.

    Ja olen joutunut seuraamaan tuollaista touhua sivusta myös julkisella puolella, tai sellaisen puolijulkisen suuren tahon organisaation kuvioita, joihin on sekoitettu “tärkeiden henkilöiden” kaveri-suhteita ja poliitikkoja.

    Työuupumusta laidasta laitaan, työpaikkakiusaamista, tehottomia sotkuja, julkisen rahan haaskausta päälekkäisiin turhiin projekteihin. Suoraa lain rikkomista, ihmisten ostamista hiljaiseksi, ammattiliittojen lakimiesten nokittelua, työkyvyttömyyttä, kuukausien sairaslomia. Suomi24 foorumilla avautumista johtohenkilöiden likaisista taustoista ja suhteista. Jne.

    En ikinä haluaisi kunnalle töihin, tai jos pitäisi mennä, täytyisi selvittää koko organisaation ihmisten taustat, historiat, puolisot, naapurit jne. Ja miettiä strategiat valmiiksi että kelle uskaltaa sanoa mitä ja millä tavalla, ja kuka on kenenkin kaveri, ja ketä pitää nuoleskella vaikkei siihen olisi aihetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  19. QTC kirjoitti 24.8.2015 kello 9:35

    Osmo Soininvaara:
    TyöaikaLAKI on sama, mutta työehtosoimus ei ole sama.

    Ja käytänteet ovat erilaisia. Julkisella puolella tehdään huomattavasti vähemmän työtunteja vuodessa. Pitkien lomien lisäksi “sairastavuudessa” on suuria eroja: (http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2011/12/28/ks-kuntatyontekija-sairastaa-18-paivaa-yksityinen-10/201119884/12)
    “Ylemmät toimihenkilöt ja lääkärit ovat poissa 6–8 päivää vuodessa, kun taas esimerkiksi keittiöapulaiset ja siivoojat noin 30 päivää.”

    Jos on mahdollisuus “sairastaa” kolme päivää kuukaudessa omalla ilmoituksella niin aina löytyy niitä, jotka “pitävät käyttämättömiä sairaslomia”. Isossa organisaatiossa lintsaaminen koettaneen helpommaksi, koska pienessä se näkyy helpommin työkaverin kasvaneena työtaakkana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  20. Raimo K kirjoitti 24.8.2015 kello 12:16

    Seppo S:
    ‘snip’
    Mutta saadaanko jotain aikaiseksi? Pahoin pelkään, että kuntien käytäntöjen uudistaminen jumiutuu poliittiseen peliin ja taloudellisten seikkojen pakottamana jatketaaan yksityisen palvelutuotannon kasvun uralla.

    Myös sijoittajat, jotka investoivat innokkaasti hoiva-alan yrityksiin, näyttävät vakaasti luottavan siihen, etteivät poliitikot saa kuntien toimintaa ikinä kilpailukykyiseksi.

    Jotta kunnan hoito- ja hoiva-ala saataisiin todella kilpailukykyiseksi, tarvittaisiin mittavia investointeja – mutta luvassa on vain säästöjä – ja niin yksityinen sektori jatkaa reipasta kasvuaan ja – niinkuin mainitsit – investointitahti on kova.

    Ja koska julkisen puolen tuottavuus on heikko, investoijille on luvassa tuhdit voitot. Ja näyttää siltä, että ns. sote-uudistus tulee sementoimaan juuri tämän kehityksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. R.Silfverberg kirjoitti 24.8.2015 kello 14:18

    Mikko:
    >Huono kunta voi jatkaa huonoa toimintaansa loputtomiin.

    Valtionosuudet pitäisi toimia niin, että ne palkitsevat asioiden hyvästä hoidosta. Jos kunnan talous hoidetaan lakkaamatta huonosti, pitäisi kunnallisveron antaa nousta vastaavasti, jolloin kuntalaiset muuttavat pois kuntiin, joissa asiat hoidetaan hyvin. Detroitista lähti yli puolet asukkaista kun asiat hoidettiin huonosti. Näin olisi kaikille parempi, koska huono hallinto ei pääse kroonistumaan kuten monissa suomen kunnissa.

    Detroit on huono esimerkki. Se on sama jos pokkana menisit sanomaan että Salosta muuttavat ihmiset pois koska “kunta” on hoitanut asiat huonosti siellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  22. Kotiseuturakkaus kirjoitti 24.8.2015 kello 15:35

    Olen itse havainnut, että ympärilläni elävät ihmiset, jotka ovat muuttaneet etelään, haaveilevat jatkuvasti elämästä kotiseudullaan.

    Kuntien uudistumisen avainasemassa on ihmisten palaaminen rakkaalle kotiseudulleen.

    Usko, toivo ja rakkaus kotiseutua kohtaan on voittamaton!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  23. vtapio kirjoitti 24.8.2015 kello 19:32

    Onko mahdollista, että syyt ovat osittain kulttuurisia? Yrityksen ja siellä työskentelevien on helppo mieltää itsensä kilpailemassa toisia vastaan. Tavoitteena on tulos.

    Kunta sen sijaan on hyvinvointivaltion perusyksikkö, ts. organisaatio, jonka keskeinen tehtävä on tuottaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Monet kunnan tehtävät liittyvätkin kieltoihin ja toiminnan rajaamiseen – esimerkkinä mainittakoon kaavoitus ja rakennusvalvonta.

    Nykymaailmassa perinteinen roolijako ei enää toimi, sillä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tuottaminen kunnissa on yhä enemmän riippuvainen taloudellisten edellytysten täyttymisestä.

    Kokemukseni on, että julkishallinnossa ollaan liikaa henkisesti sidoksissa menneeseen aikaan. Silloin riitti oikein tekeminen, nyt tarvittaisiin yksilötason proaktiivisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  24. Raimo K kirjoitti 25.8.2015 kello 18:22

    QTC:
    ‘snip’
    “Ylemmät toimihenkilöt ja lääkärit ovat poissa 6–8 päivää vuodessa, kun taas esimerkiksi keittiöapulaiset ja siivoojat noin 30 päivää.”

    Jos on mahdollisuus “sairastaa” kolme päivää kuukaudessa omalla ilmoituksella niin aina löytyy niitä, jotka “pitävät käyttämättömiä sairaslomia”. Isossa organisaatiossa lintsaaminen koettaneen helpommaksi, koska pienessä se näkyy helpommin työkaverin kasvaneena työtaakkana.

    Otapa huomioon, että työ suurkeittiössä tai siivouksessa on fyysisesti kuormittavaa, ylempien toimihenkilöiden tai lääkärien työ ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  25. Liian vanha kirjoitti 25.8.2015 kello 20:58

    Tuo yksityisen/julkisen ero sairastavuudessa johtuu pitkältisukupuolijakaumasta.

    Julkisella työntekijöistä 80% on naisia’joten saifaspäiviäkin kertyy sukuolijakauman mukaan enemmän

    Naisille kertyy sosiaalisia poissaoloja,sairaan lapsen hoito,synnytys, vanhusten hoito etc poissaolopäiviä enemmän kuin miesvaltaisemmalla yksityisellä sektorilla.

    Kun tähän lisätään lyhyempi työaika ja pidemmät lomat niin ei ole ihme,jos kustannuksetovat korkeammat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  26. Liian vanha kirjoitti 25.8.2015 kello 21:12

    Kuntaporras on turha, se estää kaiken kehityksen. Ei 330 kertainen kehittely ole tehokasta.

    Kallista se kyllä on

    Eikä 330 kunnassa ole tarpeeksi osto- osaamista.

    Niinpä ostot suunataan yhdelle yritykselle,eli kaikki munat pistetään yhteenkoriin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. Raimo K kirjoitti 25.8.2015 kello 22:55

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Naisille kertyy sosiaalisia poissaoloja,sairaan lapsen hoito, synnytys, vanhusten hoito etc poissaolopäiviä enemmän kuin miesvaltaisemmalla yksityisellä sektorilla.
    ‘snip’

    Olet varmaan miettinyt tuota luetteloasi pitkään ja hartaasti, mutta yksi puute siinä on: mitkään noista eivät ole sairauspoissaoloja eivätkä siis kuulu ko. tilastoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  28. Raimo K kirjoitti 25.8.2015 kello 23:01

    Liian vanha:
    Kuntaporras on turha, se estää kaiken kehityksen. Ei 330 kertainen kehittely ole tehokasta.

    Kallista se kyllä on

    Eikä 330 kunnassa ole tarpeeksi osto-osaamista.

    Niinpä ostot suunataan yhdelle yritykselle,eli kaikki munat pistetään yhteen koriin

    Todellisuudessa pienet kunnat ovat kuitenkin selvästi suuria kuntia kustannustehokkaampia. Vähemmän hallintoa eli sitä byrokratiaa.

    Ja aika pieni kunta pitää olla, että ostetut munat yhteen koriin mahtuvat. Totta on, että pienessä kunnassa potentiaalisia tarjoajia ei ole kovin monta, mutta kyllä suuret keskusliikkeet toimittavat pienillekin kunnille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. Syltty kirjoitti 26.8.2015 kello 7:07

    R.Silfverberg: Detroit on huono esimerkki. Se on sama jos pokkana menisit sanomaan että Salosta muuttavat ihmiset pois koska “kunta” on hoitanut asiat huonosti siellä.

    Joku voisi väittää, että Salossa hoidettiin kunnan hanskassa olevat asiat huonosti. Kaikki rahat poltettiin sitä mukaa kun sitä tuli, vailla huolta huomisesta. Jos on yhden työnantajan varassa ja rahaa tulee sekä ovista ja ikkunoista, saattaisi olla fiksua laittaa jotain talteen pahan päivän varalle.

    Mutta ei, kyllähän ne kaikki rahat pitää käyttää välittömästi johonkin kivaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  30. Austrian kirjoitti 26.8.2015 kello 7:56

    Raimo K: Otapa huomioon, että työ suurkeittiössä tai siivouksessa on fyysisesti kuormittavaa, ylempien toimihenkilöiden tai lääkärien työ ei ole.

    Ihmiset helposti epäilevät että vain toiset laiskottelevat ja että he itse sairastavat oikeasti… 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  31. QTC kirjoitti 26.8.2015 kello 8:34

    Raimo K: “Otapa huomioon, että työ suurkeittiössä tai siivouksessa on fyysisesti kuormittavaa, ylempien toimihenkilöiden tai lääkärien työ ei ole”

    Fyysisesti kuormittavaa? Miten niin? Siivousta näen joka päivä työpaikallani eikä kukaa kuuraa lattioita polvillaan. Leppoisaa sisätyötä se on. Ja tuskinpa keittiössäkään sianruhoja nostellaan kattilaan. Karkeasti yleistäen alemmilla koulutustasoilla työmotivaation nyt vaan on huonompi ja työmoraali “joustavampaa”.

    (Mainittakoon, että omat vanhempani olivat valtiolla töissä ja vaimoni äiti sekä täti Vantaan kaupungilla, joten tiedän, että julkisella puolella enemmistö on tunnollista väkeä, mutta toisaalta kuulin juttuja myös toisenlaista työntekijöistä.)

    Liian vanha: “Julkisella työntekijöistä 80% on naisia’joten saifaspäiviäkin kertyy sukuolijakauman mukaan enemmän”

    Saman alan yksityisessä firmassa on myös naisia, jotka ehkä miehiin verrattuna sairastavat enemmän, mutta jukisen puolen naisiin verrattuna vähemmän. Kas kun seuraavissa YT:ssa lintsarit kyllä muistetaan. Kunnillahan ei ole tapana irtisanoa.

    Tiedämme, että saavutetuista eduista kukaan ei tingi vaikka ampuisi itseään jalkaan. Niinpä kunnille jää ainoaksi vaihtoehdoksi ulkoistaminen. Esim. Espoo on sillä tiellä. Ihmettelen miksi vasemmiston valtuutetut vastustavat ulkoistamista. Valtuutettujenhan pitäisi ajaa kuntalaisten eikä työntekijöiden etua. Taitavat olla kunnalla itse töissä niinkuin valitettavan suuri osa kaikkien kuntien valtuutetuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. Liian vanha kirjoitti 26.8.2015 kello 8:41

    Kunnat ovat monitimialayhtiöitä. Toimintoja on n 500

    Johdolla ei jää aikaa eikä riitä osaaminen kaikkien asioiden kehittelyyn.

    Samoin kustannuslaskenta on epätarkkaa,koka suoraan kohdistettavien kulujen osuus jää liian pieneksi.

    Yksityinen ratkaisee tämän keskittymällä ydintoimintoihin eli karsimalla funktioita

    Julkisella tämä ei onnistu samalla tavalla, mutta keskittämällä toimintoja valtakunnallisiksi yksiköiksi päästään samaan tulokseen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. Juho Laatu kirjoitti 26.8.2015 kello 9:17

    Liian vanha:
    Kunnat ovat monitimialayhtiöitä. Toimintoja on n 500

    Johdolla ei jää aikaa eikä riitä osaaminen kaikkien asioiden kehittelyyn.

    Samoin kustannuslaskenta on epätarkkaa,koka suoraan kohdistettavien kulujen osuus jää liian pieneksi.

    Yksityinen ratkaisee tämän keskittymällä ydintoimintoihin eli karsimalla funktioita

    Julkisella tämä ei onnistu samalla tavalla, mutta keskittämällä toimintoja valtakunnallisiksi yksiköiksi päästään samaan tulokseen

    Ei yhteisön asioiden hoidon tarvitse olla noin vaikeaa. Normaali pikkukunta toimii niin, että kunnanjohtaja ja pari luottamusmieskaveria hoitavat asiat samaan tapaan kuin hoitavat omien perheidensä asiat. Ei tarvita ruudinkeksimistä eikä -keksijöitä. Ainoaksi ongelmaksi jää se mahdollisuus, että joku pakottaa yläkautta kunnan tehtäväksi yhtä ja toista tarpeetosta byrokratiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  34. Raimo K kirjoitti 26.8.2015 kello 9:33

    Syltty: Joku voisi väittää, että Salossa hoidettiin kunnan hanskassa olevat asiat huonosti. Kaikki rahat poltettiin sitä mukaa kun sitä tuli, vailla huolta huomisesta. Jos on yhden työnantajan varassa ja rahaa tulee sekä ovista ja ikkunoista, saattaisi olla fiksua laittaa jotain talteen pahan päivän varalle.

    Mutta ei, kyllähän ne kaikki rahat pitää käyttää välittömästi johonkin kivaan.

    Kivaa tai ei, mutta kyllä rajusti muuttovoittoisen kunnan, kuten Salo, on myös investoitava rajusti: kouluja, päiväkoteja, teitä, tontteja ja kunnallistekniikkaa…
    Tallessa on, mutta ei likvidissä muodossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  35. Raimo K kirjoitti 26.8.2015 kello 9:37

    QTC:
    Raimo K: “Otapa huomioon, että työ suurkeittiössä tai siivouksessa on fyysisesti kuormittavaa, ylempien toimihenkilöiden tai lääkärien työ ei ole”

    Fyysisesti kuormittavaa? Miten niin? Siivousta näen joka päivä työpaikallani eikä kukaa kuuraa lattioita polvillaan. Leppoisaa sisätyötä se on. Ja tuskinpa keittiössäkään sianruhoja nostellaan kattilaan. Karkeasti yleistäen alemmilla koulutustasoilla työmotivaation nyt vaan on huonompi ja työmoraali “joustavampaa”.
    ‘snip’

    Sisätyötä, kyllä, mutta kokeilepa siis siivoustyötä jonkin aikaa ja tule sitten kertomaan!
    Ja sianruhoja ei (ehkä) kattilaan nostella, mutta se kattila on ihan eri kokoa kuin teillä kotona – ja kyllä se perunasäkki (tai muukin raaka-aine) silloin painaa, jos sitä tarvitaan kymmeniä kiloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  36. Raimo K kirjoitti 26.8.2015 kello 9:44

    Liian vanha:
    Kunnat ovat monitimialayhtiöitä. Toimintoja on n 500

    Johdolla ei jää aikaa eikä riitä osaaminen kaikkien asioiden kehittelyyn.
    ‘snip’

    Tässä olet lähes oikeilla jäljillä, mutta vain lähes.

    Pienessä kunnassa asiatkin ovat pieniä, joten ongelmaa ei ole.

    Ongelma kuitenkin on ja se on tutkimuksen ja tuotekehittelyn lähes täydellinen puuttuminen – sitä ei ole suurissakaan kunnissa.

    Yliopistojen kunnallistiede taas tutkii hallintoa – ja sehän on tutkittu moneen kertaan eikä siitä apua ole (ns. sote-uudistus hyvä esimerkki).

    On myös olemassa Kunnallisalan Kehittämissäätiö, mutta se ei mitään kehitä, julkaisee vain typeriä galluppeja siitä, mitä mieltä kunnanjohtajat triviaaleista asioista ovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. Maurizio kirjoitti 26.8.2015 kello 11:51

    “Detroit on huono esimerkki.”

    Sekä Detroit että Salo ovat rakennemuutoksen uhreja, eli yhteneväisyyksiäkin löytyy.

    Detroitissa asiat on hoidettu ainakin siinä mielessä huonosti, että paikallinen demokraattihallinto on aina keskittynyt lähinnä nk. saavutettujen etujen vaalimiseen uuden bisneksen generoinnin sijaan. Mutta mitenkäs Salossa, aika hiljaista sielläkin muun Suomen tapaan kai on? Tosin eipä kai _vielä_ sentään ihan yhtä vaarallista kuin Motor Cityssä nykyään!

    Mutta voi niitä vanhoja hyviä täystyöllisyyden aikoja. Aivan kuka vain olisi voinut mennä vielä 70-luvulla vaikkapa Dodge Mainin kokoonpanolinjalle pulttia paineilmaräikällä kiristämään kympin tunti, sen kuin olisi ovesta sisään kävellyt! Jos peili huurtui työhaastattelussa niin paikka oli taattu…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  38. JTS kirjoitti 26.8.2015 kello 16:33

    Poliittiset nimitykset ja poliittinen johtaminen aika matalallakin tasolla…

    Puoltusvoimissa tuottavuutta lisättiin ymmärtämällä tukitoimien olevan eri asia kuin sotilasvalmiuden ylläpidon, jolloin työaika ja ajankäyttö muuttuivat korjamoissa ja vastaavissa siviilimalliin. Kunta-TES on niin paksu ja sekava kooste ulottuesaan sinfoniamuusikoista siivoukseen, ehkä se ei enää toimi nykyajassa.

    Julkisella puolella sairastetaan myös paljon, syitäkin on, mutta todennäköisin syy on huono johtaminen.

    Osalla ihmisiä on kuntapuolella tolkuton kiire, koska tiimistä on eläköidytty tai mitoitus on mennyt pieleen. Tässä vastaan tulee kuntien erikoisuus – on poliittisia johtajia ja kunnan johtoa ja paljon kunnan työntekijöitä. Kehittämistä ja suunnittelua tekeviä asiantuntijoita on vähän. Väärin ymmärretyn tehokkuuden nimissä johtaminen menee nykyisten asioiden pyörittämiseen eikä suunnitteluun, jolloin tehdään kuten ennenkin. Tämä myös selittää kehnoa kilpailutus- ja alihankintakulttuuria.

    Isoilla kunnilla on sitten vielä eritystehtäviä, joilla tarjotaan palveluita naapurikuntiin ilman kovausta: kultuuri- ja liikuntapaikat ja osa koulutuksesta.

    SOTE-uudistuksen on oltava myös johtamisen uudistus!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  39. Raimo K kirjoitti 26.8.2015 kello 19:06

    JTS:
    Poliittiset nimitykset ja poliittinen johtaminen aika matalallakin tasolla…
    ‘snip’

    SOTE-uudistuksen on oltava myös johtamisen uudistus!

    Muistelet nyt 1970-80 -lukuja, nykyisin politiikka koskee vain korkeinta johtoa.

    Jos sote-uudistuksesta halutaan saada tuloksia, se pitäisi irroittaa kunnista ja muuttaa vakuutuspohjaiseksi (joo, Osmo pitää sitä kalliina, mutta kyllä ihmiset mieluimmin maksavat vakuutusmaksuja ja saavat palveluja, se näkyy yksityisen sektorin kasvussa) ja antaa maksajalle eli Kelalle sekä sosiaaliministeriölle valta päättää, mitä rahoitetaan – siinä saadaan ne “leveät hartiat”.
    Esim. Saksassa maksajat (3 vakuutusyhtiötä) antavat luvan (tai eivät anna!) sairaalarakentamiseenkin, Suomessa ei ole mitään koordinaatiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  40. Liian vanha kirjoitti 26.8.2015 kello 19:29

    Pienenkin kunnan budjetti on 10 miljoonan euron luokkaa esim Savukoskella aika tarkkaan 10 miloonaa

    Normaalin kotitalouden budjetti on luokkaa 80000; josta suurin osa ruokaan,asuntoon,ajtoon etc joten suurta harkintaa j osaamista ei tarvita

    On eri asia pyörittää muiden rahoja ja jos vastuu on 10 miljoonaa niin kyllä sen hoitamiseen tafvitaan ammattitaitoa

    Yksi osoitus ammattitaidon puutteesta on, että näissä pikkukunnissa tarjouspyynnön ja sopimuksen on tehnyt voittanut palveluntarjoaja.

    Samoin hinta-arviona esitetään sopimuksen nimellishintaa,ei toteutunutta.

    Lun sote- ulkoisuksissa puhutaan normaalisti kymmenistä miljoonista niin lisätyöt voivat olla miljoonia.

    Niinpä kustannusvertailu tehdään usein sopimuksen nimellisen hinnan ja kunnan oman tuotannon kulun välillä.

    KunnN oma kulukin on tulkinna varainen,sillä monitoimiorganisaatiossa kuluja jyvitetään hyvin yleisluontoisesti toiminnoille.

    Esim yleiskuluiksi luokiteltuja pääluvun mukaan

    Tämä kaikki vääristää vertailua

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  41. Pasi kirjoitti 26.8.2015 kello 20:41

    Raimo K: Jotta kunnan hoito- ja hoiva-ala saataisiin todella kilpailukykyiseksi, tarvittaisiin mittavia investointeja – mutta luvassa on vain säästöjä – ja niin yksityinen sektori jatkaa reipasta kasvuaan ja – niinkuin mainitsit – investointitahti on kova.

    Ja koska julkisen puolen tuottavuus on heikko, investoijille on luvassa tuhdit voitot. Ja näyttää siltä, että ns. sote-uudistus tulee sementoimaan juuri tämän kehityksen.

    Sijoittajat pyrkivät 1% voittotavoitteeseen kun vanhuspalvelu jne. markkinoilla on “konsolidaatiovaihe”. Ylellä FST:llä Spotlight-ohjelmassa toimitusjohtaja kertoi pari vuotta sitten.

    Halpaa rahaa on tarjolla, kyllä näillä rahoilla voi tehdä lievästi tappiollista toimintaa 5 vuotta, sitten päästään rahastamaan

    “Konsolidaatiovaihe” kilpailevat osuuksista markkinoilla, jakavat markkinoita, lopulta 3 isoa tekee koko sairaanhoidon, kuppaavat sitten 50% voittoa liikevaihdosta. Kyllä 5–10 vuotta voidaan 1% voittotavoitteella toimia, ulkomaista rahaa on jättimäiset määrät niillä voi ostaa kotimaisia palkkasotureita Suomesta.

    Yksityinen sektori tehköön kaiken viihteen ja julkinen kaiken oikeasti tärkeät eli ihmisten perustarpeiden hoidon.

    Ihmisten perustarpeita ei voi tehdä yksityisesti, niitä on pakko ostaa, kuten on katsastusta pakko ostaa. Jos on pakko ostaa, hinta on korkea, kaikki mitä irtoaa viedään jos on hirveä pakko.

    Julkista tuhotaan ideologisista syistä: rahaa leikataan, työntekijöitä leikataan ja samalla tehdään organisaatiomuutoksia. Recipe for disaster!

    Täydellisen varmasti vuonna 2025 voitte todeta että 3 terveysfirmaa omistaa kaiken sairaanhoidon ja sairastuminen vie ihmisiltä talot ja omaisuuden. Jos yksityistetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  42. Juho Laatu kirjoitti 26.8.2015 kello 22:26

    Liian vanha: On eri asia pyörittää muiden rahoja ja jos vastuu on 10 miljoonaa niin kyllä sen hoitamiseen tafvitaan ammattitaitoa

    Kyllä maalaiskaupunginkin johtajan laskupää riittää seitsemän nollan käsittelyyn. En usko että ympärillä oleva iso koneisto tekee ihmisistä sen fiksumpia pyörittämään noita nollia.

    Mokia voi tehdä sekä pienessä että isossa koneistossa. Sekä suurissa että pienissä esiintyy sekä tuhlausta että järkevää taloudenpitoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  43. Raimo K kirjoitti 26.8.2015 kello 22:47

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Yksi osoitus ammattitaidon puutteesta on, että näissä pikkukunnissa tarjouspyynnön ja sopimuksen on tehnyt voittanut palveluntarjoaja.
    ‘snip’

    Näin se menee – oli ammattitaitoa tai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  44. Raimo K kirjoitti 26.8.2015 kello 22:53

    Pasi:
    ‘snip’
    Julkista tuhotaan ideologisista syistä: rahaa leikataan, työntekijöitä leikataan ja samalla tehdään organisaatiomuutoksia. Recipe for disaster!

    Täydellisen varmasti vuonna 2025 voitte todeta että 3 terveysfirmaa omistaa kaiken sairaanhoidon ja sairastuminen vie ihmisiltä talot ja omaisuuden. Jos yksityistetään.

    Tämähän se pelin henki on tällä hetkellä – ja ns. sote-uudistus vain sementoi nykytilanteen.

    Ainoa pelastus käsittääkseni on Saksan malli, joka tuo yksityisen ja julkisen sektorin samalle viivalle eli raha seuraa potilasta – myös julkisella puolella.

    Toinen vaihtoehto on, että julkinen sektori pikkuhiljaa kuihtuu eli yllä esitetty skenario toteutuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  45. Käytännön kokemuksia Pirkanmaalta kirjoitti 27.8.2015 kello 5:01

    Soininvaara: ”Esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa ostopalvelut olivat keskimäärin 27 % omia palveluja halvempia. Ero oli suurin Espoossa, 36 %. Kermankuorinnasta ei voi olla kysymys, koska kunta osoittaa asukkaat.

    Onko yksityisten yritysten alempi kustannustaso seurausta työntekijöiden riistosta? Jos näin olisi, luulisi, että työvoimapulan vallitessa yritysten olisi vaikea hankkia työvoimaa ja kuntien helppo, mutta tilanne on toisin päin.”

    Toimin asumispalveluja tarjoavassa yrityksessä esimiestehtävässä ja ajattelin tuoda keskusteluun vähän käytännön kokemuksen tuomaa tietoa ja näkemystä kun keskustelu tuntuu pyörivän melko yleisella tasolla vaikka Osmo selvästi kirjoituksesaan nosti esille erityisesti terveydenhoitoalan.

    Ensinnäkin kermankuorinnasta; sitä tapahtuu. Periaatteessa toki kunta osoittaa asukkaat mutta käytännössä vaikeahoitoisimmat henkilöt hoidetaan edelleen pääasiassa julkisella puolella tai mikäli hoidetaan yksityisellä niin vaadittavien lisäresurssien tarve näkyy kyllä myös hinnassa (tosin tuskin ”täysmääräisenä”).

    Lisäksi hoidon kokonaiskustannuksia ei voi täysin suoraan verrata koska julkisella on lääkäripalvelut hoidettu ”omasta takaa” eli on tavallaan suoraan mukana hinnassa kun taas meillä lääkäripalvelut saadaan perusterveydenhuollosta ja valitettavasti joudumme ensiapuunkin turvautumaan varsin usein koska aikoja ei perusterveydenhuollosta saa riittävän nopeasti yhtään akuuteissa tapauksissa (vaikka sanoinkin että kermankuorintaa tapahtuu niin meilläkin on asukkaat iäkkäitä ja varsin monisairaita). Disclaimerina sen verran että en ole perehtynyt kuinka noissa Soininvaaran esittämissä laskelmissa on huomioitu lääkäripalveluiden kustannukset.

    Henkilökunnan riistämisestä on vähän vaikea suoraan mitään kun asiaa voi tarkastella monesta näkökulmasta mutta jos puhutaan pelkästään hoitajien palkoista ja lomaeduista niin yksityisellä molemmat ovat paljon huonompia kuin julkisella. Esimerkiksi meidän yksikössä maksetaan lähihoitajille kaksi G-palkkaluokkaa parempaa palkkaa kuin mitä on sovellettavassa TESissä säädetty minimiksi (kaikissa paikoissa ei makseta) ja silti lähihoitajan palkka on meillä pienempi kuin minimi julkisella. Myös lomat ovat huomattavasti lyhyemmät kuin julkisella koska julkisella lauantait eivät kuluta lomapäiviä mutta yksityisellä kuluttavat (ainakin Yksityisen sosiaalipalvelualan TESissä, jota asumispalvelut noudattavat).

    Se miksi yksityinen sektori yllä mainituista sekoista huolimatta työntekijöitä kiinnostaa on aikalailla juuri syyt mitä kommentoijat ovat tuoneet esiin eli parempi johtaminen (kokemusta löytyy myös ”rivihoitajana” molemmilta puolin), joustavuus (pääasiassa julkisella henkilöstö jousti mutta jos joustoja tarvittiin työntekijöiden suuntaan niin niistä sai aina vähintäänkin taistella), mahdollisuudet vaikuttaa sekä omaan työhön että myös laajemmin organisaation toimintaan ihan eri planeetalta, julkisella ihan järjetön määrä hallintoa ja väliesimiehiä joka käytänössä näkyi suorittavalla tasolla kaikenlaisena perustehtävää haittaavana puuhasteluna, kyttäämisenä tai pelkästään puhtaana ajanhaaskauksena (varsinkin kirjaamiseen käytettävä aika kasvoi jatkuvasti, tosin osa tästä johtui ihan lakiuudistuksista tai ainakin siitä miten niitä sovellettiin, viittaan erityisesti ns. rakenteiseen kirjaamiseen). Lisäksi tietenkin se että laitoksia on purettu ja potilaspaikkoja on vähennetty tarkoittaa myös että työpaikat ovat siirtyneet ”automaattisesti” yksityiselle sektorille.

    Soininvaara: ”Hoivapuolella pelko työttömyydestä on yhtä kummallinen ajatus kuin olisi yritys salakuljettaa vodkaa Suomesta Venäjälle. Edessä on niin paha työvoimapula että kaikki kynnelle kykenevät pääsevät töihin. Työntekijöiden kannattaisi ehdottaa neuvotteluja joustoista, koska työvoimapulan oloissa ne toimivat henkilökunnan hyväksi. ”

    Tiedän että Osmo tykkää toistaa mantraa hoitoalan työvoimapulasta mutta tilanne ei ainakaan täällä Tampereen seudulla ole todellakaan yllä kuvatun kaltainen. Meiltä hakee jatkuvasti hoitajia töitä vaikka työpaikkailmoituksia ei ole ollut (toki nettisivuilla on osoite johon voi avoimia hakemuksia lähettää). Viimeksi viime syksynä kun meille haettiin yhtä lähihoitajaa niin päteviä hakemuksia tuli reilut kaksikymmentä.

    Käytännössä ainoa milloin on pulaa on kun haetaan opiskeluiden ollessa käynnissä alle 12 tunnin varoitusajalla tekijää yksittäisiin aamuvuoroihin. Myöskään MOLissa ei juuri hakuja näytä olevan. Koko Pirkanmaalla yhteensä yksi sairaanhoitajan sijaisuus ja kolme lähihoitajan sijaisuutta.

    Toki tiedän että myös Pirkanmaan reuna-alueilla työvoimapulaa on ainakin jossakin määrin mutta vähän vaikea nähdä miten esim. parikymppinen lähihoitaja saadaan houkuteltua pieneen, kuolevaan kuntaan jossa sen asumispalveluyksikön/vanhainkodin lisäksi ei juuri muuta ole. Tai toki jos palkka on riittävän suurin mutta ei sellaisia palkanmaksajia taida juuri olla. Käytännössä mielummin jäädään kaupunkiin tekemään satunnaisia keikkahommia, alityöllistytään esimerkiksi avustuspalveluja tarjoavaan yritykseen (tiedän myös sairaanhoitajia jotka ks. tehtävissä ovat toimineet melko pitkiäkin aikoja vaikka terveydonhoitoalan koulutusta tehtävissä ei vaadita) tai yksinkertaisesti vaihdetaan alaa.

    En ole kuullut että Tampereen lähettyvillä olisi ollut vaikeuksia henkilökunnan saannissa julkisellakaan puolella enää viime vuosina, reilu 5v sitten oli. En tosin voi väittää että tuntisin koko julkisen terveydenhuollon tilanteen edes täällä Tampereen seudulla mutta siltä osin kuin tunnen niin työntekijöitä riittää myös julkiselle puolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  46. Syltty kirjoitti 27.8.2015 kello 11:50

    Yliopisto- ja AMK-kaupungeissa ei nyt ihan hirveätä työvoimapulaa pitäisi olla, koska oppilaitosten ideana on kouluttaa terveydenhuoltohenkilökuntaa koko maan, ei pelkästään yhden paikkakunnan, tarpeisiin.

    (tämä koskee yleensä kaikki aloja, insinöörejäkin löytää helpoiten paikkakunnilla, joilla koulutetaan niitä)

    Kuitenkin myös oppilaitospaikkakunnillakin työllistyy hyvin, koska niissä on suuret sairaalat, mutta se tarkoittaa pätkätöitä. Pätkiä kyllä riittää.

    “Käytännössä mielummin jäädään kaupunkiin tekemään satunnaisia keikkahommia, alityöllistytään esimerkiksi avustuspalveluja tarjoavaan yritykseen (tiedän myös sairaanhoitajia jotka ks. tehtävissä ovat toimineet melko pitkiäkin aikoja vaikka terveydonhoitoalan koulutusta tehtävissä ei vaadita) tai yksinkertaisesti vaihdetaan alaa.”

    Keikkahommiakin kyllä riittää.

    Nimimerkillä “kokemusta perhepiirissä”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  47. Totuus sattuu kirjoitti 28.8.2015 kello 13:32

    Tuskinpa ne kunnat kykenevät uudistumaan, koska eivät suomalaisetkaan siihen kykene.

    Suomalaiset aivopestiin kaappikommunisteiksi 1900-luvulla SPD:n toimesta ja he eivät kestä markkinataloutta.

    Suomalaiset haluavat kommunistisen suunnitelmatalouden, jossa kaikki työskentelevät valtiolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  48. Juho Laatu kirjoitti 28.8.2015 kello 18:41

    Totuus sattuu:
    Tuskinpa ne kunnat kykenevät uudistumaan, koska eivät suomalaisetkaan siihen kykene.

    Suomalaiset aivopestiin kaappikommunisteiksi 1900-luvulla SPD:n toimesta ja he eivät kestä markkinataloutta.

    Suomalaiset haluavat kommunistisen suunnitelmatalouden, jossa kaikki työskentelevät valtiolla.

    Monilla kunnilla tuntuu olevan liikaakin uudistumiskykyä. Valtio moittii, kun ne uudistavat soteaan taloudellisemmaksi odottamatta valton ajamaa kollektivisointia. Kyse on paljolti siitä, että kunnat uskovat valtion junailemien “uudistusten” olevan uudistuksia epätaloudellisempaan ja karsittujen palveluiden suuntaan. Uskovat siis pystyvänsä parempiin uudistuksiin itse, ja myös toimivat ripeästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  49. Raimo K kirjoitti 28.8.2015 kello 19:22

    Totuus sattuu:
    Tuskinpa ne kunnat kykenevät uudistumaan, koska eivät suomalaisetkaan siihen kykene.

    Suomalaiset aivopestiin kaappikommunisteiksi 1900-luvulla SPD:n toimesta ja he eivät kestä markkinataloutta.

    Suomalaiset haluavat kommunistisen suunnitelmatalouden, jossa kaikki työskentelevät valtiolla.

    Onko SPD eli Sozialdemokratische Partei Deutschlands tehnyt aivopesua Suomessa?
    Ja aivopessyt kookoomuslaiset, keskustalaiset, persut, kristilliset jne. Mihin tutkimukseen mahtaa perustua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  50. Sepi kirjoitti 30.8.2015 kello 20:21

    Entäpä kuntien tulopuolen uudistaminen? Lueskelin pintaaraapaisut David Ricardon ja Adam Smithin wikipedia-artikkeleista kun mietin pitäisikö aloittaa seuraavana kirjana jälkimmäisen vastikaan suomennettu Wealth of Nations.

    Nuo kun lukaisi, niin heräsi väkisinkin kysymys, että miksi kunnat eivät ole vaihtaneet kunnallisveroa kiinteistöveroon pääasiallisena tulojenkeräysmuotona? Toki Helsinki vähän on koittanut siirtyä tuota kohden keskittymällä vuokratonttien käyttöön, mutta se on kuitenkin näpertelyä verrattuna siihen mikä olisi mahdollista. Kiinteistöverokertymän lisäyksillä voitaisiin haluttaessa laskea merkittävästi kunnallisveroastetta.

    Verotuksen painopisteen muuttaminen työstä kohti kiinteistöjen windfall voittojen verotusta tehostaisi maan käyttöä ja lisäisi työn teon kannusteita. Etenkin pienipalkkaisille kunnalisvero on ainoa merkittävä työtuloon kohdistuva vero (eläkemaksujen lisäksi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  51. Raimo K kirjoitti 31.8.2015 kello 10:54

    Sepi:
    ‘snip’
    Nuo kun lukaisi, niin heräsi väkisinkin kysymys, että miksi kunnat eivät ole vaihtaneet kunnallisveroa kiinteistöveroon pääasiallisena tulojenkeräysmuotona? Toki Helsinki vähän on koittanut siirtyä tuota kohden keskittymällä vuokratonttien käyttöön, mutta se on kuitenkin näpertelyä verrattuna siihen mikä olisi mahdollista. Kiinteistöverokertymän lisäyksillä voitaisiin haluttaessa laskea merkittävästi kunnallisveroastetta.
    ‘snip’

    Laki kieltää. Yleinen kiinteistövero on 0,80%–1,55%, vakituisen asunnon 0,37%-0,80%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  52. Sepi kirjoitti 1.9.2015 kello 1:01

    Helsingissä asuinneliöiden arvot ovat poikkeuksetta luokkaa 5000-8000e/asuinneliö, joten tappiin vedetty vero olisi 3,3e/m²/kk – 5e/m²/kk.

    Verotusarvon laskenta taitaa vain olla hieman alakanttiin, puhumattakaan siitä, että Helsinkin on säätänyt veron minimitasolle. Joka tietysti kannattelee kiinteistöjen arvoja, jota asuntojen omistajat tietenkin kannattavat.

    http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Kiinteistovero/Kiinteistoveroprosentit(9216)
    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051142

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  53. Sakke kirjoitti 7.9.2015 kello 7:30

    QTC:
    Raimo K: “Otapa huomioon, että työ suurkeittiössä tai siivouksessa on fyysisesti kuormittavaa, ylempien toimihenkilöiden tai lääkärien työ ei ole”

    Fyysisesti kuormittavaa? Miten niin? Siivousta näen joka päivä työpaikallani eikä kukaa kuuraa lattioita polvillaan. Leppoisaa sisätyötä se on. Ja tuskinpa keittiössäkään sianruhoja nostellaan kattilaan. Karkeasti yleistäen alemmilla koulutustasoilla työmotivaation nyt vaan on huonompi ja työmoraali “joustavampaa”.

    (Mainittakoon, että omat vanhempani olivat valtiolla töissä ja vaimoni äiti sekä täti Vantaan kaupungilla, joten tiedän, että julkisella puolella enemmistö on tunnollista väkeä, mutta toisaalta kuulin juttuja myös toisenlaista työntekijöistä.)

    Liian vanha: “Julkisella työntekijöistä 80% on naisia’joten saifaspäiviäkin kertyy sukuolijakauman mukaan enemmän”

    Saman alan yksityisessä firmassa on myös naisia, jotka ehkä miehiin verrattuna sairastavat enemmän, mutta jukisen puolen naisiin verrattuna vähemmän. Kas kun seuraavissa YT:ssa lintsarit kyllä muistetaan. Kunnillahan ei ole tapana irtisanoa.

    Tiedämme, että saavutetuista eduista kukaan ei tingi vaikka ampuisi itseään jalkaan. Niinpä kunnille jää ainoaksi vaihtoehdoksi ulkoistaminen. Esim. Espoo on sillä tiellä. Ihmettelen miksi vasemmiston valtuutetut vastustavat ulkoistamista. Valtuutettujenhan pitäisi ajaa kuntalaisten eikä työntekijöiden etua. Taitavat olla kunnalla itse töissä niinkuin valitettavan suuri osa kaikkien kuntien valtuutetuista.

    Nuo ‘saavutetut edut’ ovat nykytilanteessa (alalla kuin alalla) kuin liian suureksi kasvanut parasiittipopulaatio. Sellaisen häätämiseksi tarvitaan vain kunnon matokuuri. Pitää vain laskea (taaksepäin), mitä viimeisimpiä etuja tulee poistaa, jotta taloutemme saadaan jälleen tasapainoon, jos nykyiseen malliin ei ole varaa.

    Maassamme on eletty myös kymmenen, viisitoista ja kaksikymmentä vuotta sitten (ja aiemminkin). Jos silloin oli mahdollista elää täällä, miksi nykyisten etujen palauttaminen aiemmalle (ja kestävämmälle) tasolle ei muka olisi mahdollista? Toki uudistuksilla voidaan (on siis mahdollista) saada vielä enemmänkin aikaan, vai onko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus