Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.8.2015

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lausun­to ympäristölau­takun­nalle Helsin­gin luon­non­suo­jelu­o­hjel­mas­ta 2015–24 ja metsäverkostoselvityksestä.

Luon­non­suo­jelu­aluei­den pin­ta-ala on tarkoi­tus kaksinker­tais­taa ja aluei­ta yht­enäistää, vaik­ka asun­to­ja on tarkoi­tus kaavoit­taa neljän­nesmiljoon­alle lisäa­sukkaalle. Luon­tovä­ki on kir­jelmöinyt kovasti, että kaik­ki arvokkaina pidet­tävät met­sät olisi liitet­tävä säästet­tävien met­sien verkos­toon. Tämä merk­it­sisi jos melkoista lovea asun­to­tuotan­toon. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että luon­non­suo­jelu­alueen perus­t­a­mi­nen rajoit­taa myös alueen käyt­töä virkistyksen.

Met­sien suo­jelus­sa on syn­tynyt erikoinen tilanne, jos­sa vaa­di­taan Helsingiltä muu­ta maa­ta suurem­paa vas­tu­u­ta van­ho­jen met­sien suo­jelus­ta, kos­ka muu maa on tuhon­nut ne met­sä­talouden tarpei­den vuok­si. On vähän nurinkuri­nen jut­tu, jos muual­la maas­sa tuho­taan arvokkai­ta met­siä jok­seenkin mität­tömien taloudel­lis­ten arvo­jen vuok­si ja Helsingis­sä joudu­taan luop­umaan tuhan­sia ker­to­ja suurem­mista taloudel­li­sista arvoista, kos­ka maakun­nis­sa tuho­taan met­siä. Asia muut­tuu ymmär­ret­täväm­mäk­si, jos ajat­telemme, että emme suo­jele met­siä met­sien itsen­sä vuok­si vaan arvokkaak­si ympäristök­si ihmisille. Helsingis­sä helsinkiläisille. Tähän ajat­te­lu­ta­paan taas ei sovi niin vah­va suo­jelu, että se estää myös virkistyskäytön.

Vähän asian vier­estä: Uuden­maan­li­it­to antaa lausun­non Var­tiosaaren kaavoituk­ses­ta. Esit­telijä on kir­joit­tanut lausun­non, joka min­un tulk­in­tani mukaan hyväksyt­tynä merk­it­sisi, että saa­reen ei saa rak­en­taa mitään. Ollaan itse asi­as­ta mitä mieltä hyvän­sä, tämä tulee merk­it­semään huo­mat­tavaa lovea Helsin­gin asuntotuotantoon.

Kuninkaan­tam­men­tien ympäristön asemakaava

Pien­taloaluet­ta laa­jen­netaan ja tiivis­tetään. Uusia asukkai­ta tulee 250 – 300. Suun­nitelmia on vähän supis­tet­tu liito-orava­havain­non vuok­si. Pyöräi­ly on ajo­radal­la, mikä on lau­takun­nan ohjeis­tuk­sen mukaista, mikäli nopeusra­joi­tus on 30 km/h tai alle. Pysäköinti­nor­mi on Nur­mi­järvi-henk­i­nen, mikä lie­nee realismia.

Kirkko­hal­li­tuk­sen kiin­teistöt Kata­janokalla asun­noik­si ja suurlähetystöksi

Kirkko­hal­li­tuk­sen muutet­tua pois Kata­janokalta sen kiin­teistöt muute­taan asuinkäyt­töön ja suurlähetys­tök­si. Alueel­la liikku­van huhun mukaan kyse on Turkin suurlähetys­töstä. Suuri osa kaavas­ta on jo hyväksyt­ty poikkeamis­lupi­en kaut­ta. Autopaikko­ja vaa­di­taan yli sata, mikä ei oikein vas­taa Kata­janokalla val­lit­se­vaa elämän­muo­toa. Käytän­nössä kirkko­hal­li­tus pakote­taan näin rahoit­ta­maan Kata­janokalle kaavail­tua, lähin­nä Van­haa sata­maa palvel­e­vaa pysäköintiluolaa.

Lausun­to raken­nus­lau­takun­nalle hissien rak­en­tamiseen Olympiakylän suo­jel­tu­i­hin taloiin. 

Lausun­non mukaan hissin voi hyväksy­tyn kaa­van puit­teis­sa rak­en­taa pie­neen osan taloista otta­mal­la tila (pienistä) asun­noista. Por­taisi­in ei saa koskea.

Tässä suo­jeluko­hteessa on kiis­tel­ty virkami­es­ta­sol­la ilmeis­es­ti aika ankarasti suo­je­lu­tavoit­tei­den ja asum­is­tavoit­tei­den välil­lä, kos­ka on halut­tu suo­jel­la jopa van­hat keit­tiöt. Raken­nus­suo­jelu voit­ti muun muas­sa ter­veysnäköko­h­dat. Ei-suo­jel­tu­un taloon olisi vaa­dit­tu paljon parem­pi äänieristys liiken­teen melua vas­taan ja ilman otta­mi­nen ter­veyssy­istä suo­datet­tuna pihan puolelta. uud­is­raken­nuk­se­na nämä oli­si­vat lainvastaisia.

Vil­hon­vuorenkadun ja kok­sikadun katusuunnitelma

Flow-fes­ti­vaalin alueelle tehdään katu­verkkoa. (Lop­pu on lähel­lä!) Tämä on van­ho­jen päätösten mukaista enkä löytänyt tästä huomautettavaa.

Sörnäis­ten­niemen liikennesuunnitelma

Alue on jo yli puolek­si rak­en­tunut (Asunalue, joka näkyy Kulosaaren sil­lan eteläpuolel­la ja rajoit­tuu rantaan). Nyt tark­iste­taan liiken­nesu­un­nitel­maa. Baanaverkolle on kak­si vai­h­toe­htoa riip­puen siitä, Kuu­runusil­to­jen liiken­ner­atkaisu­ista. Arielin­tieltä piti koulus­ta päästä sil­taa pitkin puis­toon, mut­ta se on osoit­tau­tunut han­kalak­si, joten kiel­let­ti­in autoli­ikenne ja pois­tet­ti­in pyörätie. Tästä ei lis­tatek­stin poh­jal­ta oikein saanut selvää, mut­ta lau­takun­nan kok­ouk­ses­sa se toiv­ot­tavasti selviää.

Lausun­to Kehä I:n ja Myl­ly­puron eritasoliittymästä

Tässä tehdään taas ihan kauhean näköistä kaupunkiym­päristöä. Val­tio­ta ei pitäisi päästää suun­nit­tele­maan liiken­nejär­jeste­lyjä kaupunkeihin

Han­kkeen kokon­aiskus­tan­nus on 33,3 miljoon­aa euroa, jos­ta Helsin­gin kaupun­gin osu­us on 9,5 M€. Todet­takoon, että sum­ma on suurem­pi kuin yhden vuo­den pyöräin­vestoin­tei­hin bud­je­toidut varat. Suurem­paa huol­ta ei kuitenkaan liene, kos­ka val­tio ei ole omaa rahoi­tus­taan varan­nut eikä nyky­hal­li­tuk­selta liiem­min ole odotet­tavis­sa rahaa Helsinkiin.

Siltä var­al­ta, että tästä jotain tulee, halu­an tarkem­man kuvauk­sen pyöräteistä. Onhan toteut­ta­jata­ho sama, joka on tehnyt Hakamäen­tien pyöräjär­jeste­lyt ja keksinyt lait­taa Uudelle Por­voon­tielle pyörä­tien, joka sukeltaa tien ali neljä ker­taa puol­ta vai­h­taen kah­den kilo­metrin matkalla.

Lausun­to Uuden­maan ELY-keskuk­sen tien­pidon ja liiken­teen suun­nitel­mas­ta 2016 – 2019

Sip­ilän hal­li­tus vetää infrara­hoituk­sen maakun­ti­in, vaik­ka loogis­es­ti ottaen uut­ta infraa tarvi­taan lähin­nä siel­lä, mis­sä asu­tus kas­vaa. Tämä on paha myös liiken­netur­val­lisu­ushankkei­den osalta. Räikein hölmöys on, että kun Helsin­ki on investoinit huo­mat­tavia sum­mia Jok­eri 2 –lin­jaan, val­tio ei ole lait­tanut tarvit­tavia pysäkke­jä omille teilleen, jol­loin Jok­erista ei voi vai­h­taa säteit­täisi­in yhteyksiin.

Muuten olen sitä mieltä, että val­tion pitäisi vetäy­tyä näistä han­kkeista kokon­aan ja antaa Pääkaupunkiseudun kun­nille kiin­teä vuo­tu­inen kor­vaus tästä. Tässä sopas­sa on liian mon­ta kokkia.

 

52 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.8.2015”

  1. Vil­hon­vuorenkatu näyt­tää ratikan kannal­ta ihan järkevältä. Bus­sit eivät 6,5 m lev­eälle kaistao­su­udelle mah­du, mut­ta ei se ole tarkoituskaan.

    Olisiko­han kus­tan­nuste­hokkain­ta rak­en­taa valmi­ik­si tuo ns. lop­ulli­nen vai­he, ilman kisko­ja mut­ta keskikaista korotet­tuna ym? Mik­si tehdä ensin yhden­lainen ja sit­ten toisen­lainen, kun rahas­ta on pulaa?

  2. Mis­tä olet saanut käsi­tyk­sen, että luon­non­suo­jelu olisi ris­tiri­idas­sa virk­istyskäytön kanssa? Esimerkik­si Kallah­den­niemen suo­jelu­alue on erit­täin suosit­tu ulkoilu­alue eikä Ram­sin­niemen suo­jelu­aluet­ta ero­ta muus­ta virk­istysalueesta kuin kylt­tien perusteella. 

    Ihmette­len myös kan­taasi Uuden­maan maakun­ta­hal­li­tuk­sen listal­la ole­vaan lausun­toe­hdo­tuk­seen Var­tiosaaren osayleiskaavas­ta. On aidosti ongel­ma, että Helsingis­sä kaupunkisu­un­nit­telua tehdään ikään kuin pääkaupunkia eivät koskisi samat sään­nöt kuin muu­ta maa­ta. Alem­paa kaavoitus­ta laa­dit­taes­sa ohjaa­va kaa­va tulisi ottaa huomioon. Jos näin ei omae­htois­es­ti toimi­ta, on asial­lista, että siitä muistutetaan.

    1. Käsi­tys siitä, että luon­non­suo­jelu­alue on joskus ris­tiri­idas­sa virk­istyskäytön kanssa on peräisin lau­takun­nan lis­tatek­stistä. Se tietysti riip­puu siitä, mitä suojellaan.

  3. Tämäpä olisi ennakko­ta­paus, jos luon­toar­vot voidaan lahjoa olemat­tomi­in suo­jelun aiheut­tamien taloudel­lis­ten mene­tys­ten vuok­si. Kiin­nos­taa myös mui­ta liito-ora­van papanoiden vuok­si jär­jen­vas­taisia ratkaisu­ja tehneitä.

    Ehkä tämä Oden ajat­te­lu­ta­pa on jo nyt käytössä peto-eläin­ten osal­la. Kehä kol­mosen sisään eksyneen karhun perään lähetetään poli­isin karhuryh­mä, kos­ka pääkaupunkiseudun asukkaiden petoeläin­pelko on merk­i­tyk­sel­lisem­pää ja taloudel­lis­es­ti arvokkaam­paa kuin raukoil­la rajoil­la luon­non armoil­la asu­vien kansalaisten.

  4. Osmo Soin­in­vaara:
    Käsi­tys siitä, että luon­non­suo­jelu­alue on joskus ris­tiri­idas­sa virk­istyskäytön kanssa on peräisin lau­takun­nan lis­tatek­stistä. Se tietysti riip­puu siitä, mitä suojellaan.

    Helsingis­sä tuskin on riskiä, että suo­jelu olisi ris­tiri­idas­sa virk­istyskäytön kanssa. Pikem­minkin suo­jelu varmis­taa virk­istyskäytön jatkumisen.

  5. Ollaan itse asi­as­ta mitä mieltä hyvän­sä, tämä tulee merk­it­semään huo­mat­tavaa lovea Helsin­gin asuntotuotantoon.

    Toisaal­ta jos noista luon­non­suo­jelusu­un­nitelmista tulee jotain, niin varsin eri­no­maista on, että ne asukkaat pitää mah­dut­taa pienem­mälle alueelle, jol­loin tulee pakostakin jotain, joka on lähempänä kaupunkia eikä lähiöpesäkettä.

  6. Jos ollaan tarkko­ja, niin Helsingis­sä ei pidä olla yhtään luon­non­suo­jelu­aluet­ta. Helsin­ki on kaupun­ki ja sitä pitää rakentaa.

    Käytän­nössä saaris­tossa voi olla joku luon­non­suo­jelu­aluet­ta, kos­ka siten voidaan tur­va­ta niiden saarien luon­toar­vo­ja, joista Puo­lus­tusvoimat luop­uu. Muuten ne tuhoutu­vat muu­ta­mas­sa vuodessa.

  7. Minä en näe ris­tiri­itaa ainakaan ole­mas­sa ole­vien, toteu­tunei­den luon­non­suo­jelu­aluei­den ja virk­istyskäytön välil­lä. Toki joil­lain alueil­la kulkem­i­nen on poluille rajoitet­tua (esim. Hal­tialan aarnimet­sä), mut­ta myös virk­istyskäytön kannal­ta tämä on hyvä asia. Jos esimerkik­si Hal­tialas­sa saisi liikkua ihan mis­sä vain, met­sä ei olisi enää aarnimet­sä, eikä sen virk­istysar­vo siis olisi niin suuri. Täy­tyy muis­taa, että suurem­pi luon­non­ti­laisu­us merk­it­see myös suurem­pia posi­ti­ivisia ter­veysvaiku­tuk­sia, jot­ka ovat virk­istyk­sen tärkeim­mät syyt. Sik­si ei virk­istyk­senkään veruk­keel­la pidä enää yhtään muut­taa oikeaa luon­toa hoide­tuik­si puistoiksi.

    Ei ole mitenkään vält­tämätön­tä, että virk­istysalueil­lakaan olisi aina mah­dol­lista liikkua mis­sä kohdas­sa tahansa. Virk­istymi­nen on mah­dol­lista myös merk­i­ty­il­lä poluil­la, kun­han nämä suun­nitel­laan ammat­ti­taitois­es­ti. Jos polku­ja kul­kee liian paljon, tämä aiheut­taa reunavaiku­tuk­sen, ja aito met­sä pirstaloituu liikaa ja heinit­tyy ja “pusikoituu”. Mikäpä olisi virk­istäväm­pää kuin kulkea “sam­maleises­sa sat­umet­sässä”, joka on van­hoille met­sille tyyp­il­listä, mut­ta sam­maleisu­us häviää, jos pui­ta hakataan.

    Met­sien suo­jelulle Helsingis­sä on juuri eräs tärkeä peruste se, että varsinkin Etelä-Suomes­sa suurin osa met­sistä on muutet­tu talous­met­sik­si. Virhe on tehty jo aiem­min, ennen kuin ympäristöti­etoisu­us on herän­nyt ja vihreät arvot päässeet esille, eikä enää auta vedo­ta siihen, että olisi ollut järkevää suo­jel­la enem­män met­siä maaseudul­la. Nyt kun vahinko on jo tapah­tunut, on järkevää suo­jel­la met­siä siel­lä, mis­sä on luon­toar­vo­ja jäl­jel­lä, ja kaupun­gin vas­tuu tässä on suuri. Etelä-Suomen met­säpin­ta-alas­ta on jo aivan liian suuri osu­us tuhot­tu, joten enää ei ole varaa tuho­ta sitä Helsingissäkään.

    Asun­to­jen rak­en­tamiselle on ole­mas­sa muitakin vai­h­toe­hto­ja kuin arvokkaiden luon­toaluei­den hävit­tämi­nen. Kyse on vain poli­it­tis­es­ta tah­dos­ta, ei mis­tään muus­ta. Järkev­in­tä olisi rak­en­taa nauhamaista kaupunkia esim. oiko­radan var­sien pel­loille, jol­loin nopea raideli­iken­ner­atkaisukin olisi jo valmi­ina, ei tarvit­sisi kuin rak­en­taa lisää asemia. Tämä vain taitaa kaat­ua kun­tien väliseen kil­pailu­un veron­mak­sajista. Tärkein syy taitaa kuitenkin olla, että raken­nus­li­ik­keet kuo­laa­vat ranta- ja luon­to­tont­tien perään, kos­ka sil­loin ne saa­vat parhaat voitot. Se on sivu­seik­ka, että ainakin luon­non avul­la asun­to­ja myytäessä se luon­to kuitenkin tuhoutuu — raken­nus­li­ike kerk­iää saa­maan rahat asun­non osta­jil­ta pois, kun­han vain rak­en­taa oike­as­sa järjestyk­sessä. Asun­to­jen hin­to­ja näille arvokkaille alueille rak­en­ta­mal­la ei olen­nais­es­ti saa­da alen­net­tua, toisin kuin esimerkik­si oiko­radan var­sille rak­en­ta­mal­la saataisiin.

    On myös onnek­si Helsingis­sä nous­sut esi­in vai­h­toe­hto, jol­la saadaan luon­toaluei­ta säästet­tyä, nimit­täin kaupunkibule­vardit ja korkeampi rak­en­t­a­mi­nen. Kaupunkibule­vardin veruk­keel­la ei kuitenkaan pidä yrit­tää rak­en­taa tärkeille luon­toalueille, kuten esimerkik­si Keskus­puis­tossa on täl­lä het­kel­lä uhkana. Kaupunkisu­un­nit­telun tulee tapah­tua rehdisti ja avoimesti, jot­ta ihmiset voivat luot­taa siihen. Täl­lä het­kel­lä se vaikut­taa ole­van aika kieroa touhua, jos­sa viral­lis­es­ti ker­ro­tut ja todel­liset tavoit­teet poikkea­vat toisistaan.

  8. On vähän nurinkuri­nen jut­tu, jos muual­la maas­sa tuho­taan arvokkai­ta met­siä jok­seenkin mität­tömien taloudel­lis­ten arvo­jen vuok­si ja Helsingis­sä joudu­taan luop­umaan tuhan­sia ker­to­ja suurem­mista taloudel­li­sista arvoista, kos­ka maakun­nis­sa tuho­taan metsiä.

    Tässä kohdas­sa täy­tyy huo­maut­taa siitä, että Suomen met­siä (sekä van­ho­ja että nuorem­pia) ote­taan täl­lä het­kel­lä talouden käyt­töön entistä tehokkaam­min sik­si, että vihreät ja kepu ovat löytäneet toisen­sa vaaties­saan bioen­er­giatuotan­non mak­si­moin­tia koko maassa.

  9. Mielestäni paras esimerk­ki luon­non­suo­jelun ja virk­istyskäytön ris­tiri­idas­ta ovat Por­varin­lah­den ympäristön luonnonsuojelualueet.

    Ennen luon­non­suo­jelu­aluei­den perus­tamista alue oli suosit­tua suun­nis­tus­maas­toa. Met­sä oli merkit­ty­jen ulkoil­ure­it­tien ulkop­uolel­la varsin koske­ma­ton­ta ja n. 200–300 suun­nis­tus­suori­tus­ta vuodessa eivät suur­ta vaiku­tus­ta aikaansaaneet.

    Luon­non­suo­jelu­alueen perus­t­a­mi­nen lopet­ti suun­nis­tuk­sen kokon­aan Mus­tavuoren alueel­la ja toi rajoit­tei­ta myös Por­varin­lah­den pohjois­puolen käyttöön.

    Samaan aikaan asun­torak­en­t­a­mi­nen lähialueil­la on kiihtynyt, mikä näkyy myös alueen met­sän käytössä. Koiran ulkoilut­ta­jia, maastopy­öräil­i­jöitä, yms. liikku­jia on alueel­la huo­mat­tavasti aiem­paa enem­män, mikä näkyy myös hyvin tiivi­inä polkuverkostona.

    Itse (suun­nista­jana) kyseenalais­tan täl­laisen suo­jelun. Suo­jelun tavoit­teet tuskin toteu­tu­vat, kos­ka alueel­la ulkoil­e­vat ovat tuskin tietoisia suo­jelun tavoit­teista ja siten suo­jel­tu­un luon­toon kohdis­tuu huo­mat­tavasti aiem­paa suurem­pi rasitus.

    Olen Osmon kanssa samaa mieltä, että mei­dän pitäisi miet­tiä, mikä luon­non­suo­jelun idea on. Jos aja­tus on vara­ta luon­toa kaupunki­lais­ten virk­istäy­tymiseen, niin tämä pitäisi huomioi­da sään­nöis­sä. Jos taas suo­jel­la luon­toa ihmiseltä, niin sit­ten ymmärtää se, että kaupunki­a­su­tuk­sen välit­tömässä läheisyy­dessä suo­je­lu­toimien vaikut­tavu­us voi olla varsin heikkoa.

  10. Han­na-Leena Yli­nen: Helsingis­sä tuskin on riskiä, että suo­jelu olisi ris­tiri­idas­sa virk­istyskäytön kanssa. Pikem­minkin suo­jelu varmis­taa virk­istyskäytön jatkumisen.

    No se ris­ki on lauen­nut Viikissä, merk­i­tyk­sessä aidat­tu met­sä. http://kartta.hel.fi/applications/ltj/reports/kohderaportti.aspx?id=135535

    En sinän­sä ole asi­as­ta eri mieltä, virk­istys- ja luon­non­suo­jelu kul­kee usein käsi kädessä. Mut­ta automaat­tista se ei ole, minkä takia suo­jelumääräys­ten kohdal­la pitää olla tarkkana ettei tule ongelmia virk­istyskäytön kanssa, eikä niin että olete­taan ettei täm­möisiä ole. Tämä on myös luon­non­suo­jelun etu.

    1. San­ta­ham­i­nas­ta on san­ot­tu, että sen eteläosan luon­non­suo­jelu­ar­vot eivät kestäisi vrik­istyskäyt­töä ja sik­si nykyi­nen käytän­tö on hyvä, osa aseis­tet­tu var­tia estää luvat­toman pääsyn San­ta­hami­nen ranto­jen luon­toar­voista nauttimaan …

  11. On hyvä että mekin tääl­lä maakun­nis­sa saamme rahaa infra­hankkeisi­in. Tärkein­tä toki olisi saa­da ihan kun­nos­s­api­toon rahaa ja jät­tää mega­hankkeet vaik­ka välistä..

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    San­ta­ham­i­nas­ta on san­ot­tu, että sen eteläosan luon­non­suo­jelu­ar­vot eivät kestäisi vrik­istyskäyt­töä ja sik­si nykyi­nen käytän­tö on hyvä, osa aseis­tet­tu var­tia estää luvat­toman pääsyn San­ta­hami­nen ranto­jen luon­toar­voista nauttimaan …

    Eivät ehkä kestä virk­istyskäyt­töä, jos sen viereen tunge­taan 20 000 asukas­ta. Mut­ta jos San­tis joskus virk­istyk­selle avataan, voidaan senkin van­hoi­hin met­si­in rak­en­taa virk­istys­in­fra, joka ei ole pois luon­nol­ta eikä virk­istyk­seltä. Aivan var­masti. Raken­netaan­han Val­lisaa­reenkin polku­ja ja huusse­ja paraikaa.

    Luon­non­suo­jelu­aluei­den idea on, että estetään aluei­den hal­lit­se­ma­ton käyttö.

    (Noin muuten San­tis ja Stadin edus­tan soti­las­saaret on vähän anom­alia luon­tokysymyk­sis­sä; luon­toar­vot on vaan niin järkyt­tävän kovat, vaik­ka se tun­tuukin epäintuitiiviselta.)

  13. Toni Amnell: Met­sien suo­jelulle Helsingis­sä on juuri eräs tärkeä peruste se, että varsinkin Etelä-Suomes­sa suurin osa met­sistä on muutet­tu talousmetsiksi

    Helsin­gin pitää ostaa maakun­nista muu­ta­ma sata hehtaaria talous­met­siä, odote­taan 50–100 vuot­ta, ja voila, meil­lä on sato­ja hehtaare­ja van­ho­ja met­siä ympäri maakun­tia. Ja jos sitä luon­non­suoi­jeluhenkeä asukk­a­sita löy­tyy niin siitä vaan met­säkaupoille, ei ne met­sä­pal­stat niin mah­dot­to­mia maksa.

  14. OS:Met­sien suo­jelus­sa on syn­tynyt erikoinen tilanne, jos­sa vaa­di­taan Helsingiltä muu­ta maa­ta suurem­paa vas­tu­u­ta van­ho­jen met­sien suo­jelus­ta, kos­ka muu maa on tuhon­nut ne met­sä­talouden tarpei­den vuok­si. On vähän nurinkuri­nen jut­tu, jos muual­la maas­sa tuho­taan arvokkai­ta met­siä jok­seenkin mität­tömien taloudel­lis­ten arvo­jen vuok­si ja Helsingis­sä joudu­taan luop­umaan tuhan­sia ker­to­ja suurem­mista taloudel­li­sista arvoista, kos­ka maakun­nis­sa tuho­taan met­siä. Asia muut­tuu ymmär­ret­täväm­mäk­si, jos ajat­telemme, että emme suo­jele met­siä met­sien itsen­sä vuok­si vaan arvokkaak­si ympäristök­si ihmisille. 

    Eikö asia muu­tu ymmär­ret­täväk­si myös sil­loin, jos ajatel­laan met­sien tilan­net­ta pidet­tävän ylipäätään hälyt­tävän huonona? Yleinen men­tal­i­teet­ti met­sien­suo­jelus­sa on, vähän kär­jistäen, että jokainen suo­jel­tu hehtaari ei ole “yksi hehtaari lisää” vaan “yksi hehtaari vähem­män liian vähän”.

    Luon­to­jär­jestöt vas­tus­ta­vat var­masti saman­ta­sois­t­en met­sien tuhoamista niin Helsingis­sä kuin maaseudul­lakin. Esim. arvomet­säe­si­tyk­sessä on ollut käytössä pääosin Met­so-kri­teer­it, joiden perus­teel­la maaseudul­la hamu­taan luon­non­suo­jelu­aluei­ta. Aja­tus Helsin­gin kohdal­la on siis, että sään­nöt ja kri­teer­it on samat kaikille.

    En itse vält­tämät­tä jaa tuo­ta näke­mys­tä, mut­ta on se silti perustel­tu näkemys.

    1. Mut­ta olisiko mah­dol­lista, että suo­jelua vaa­dit­taisi­in myös muual­la maas­sa? Miten on mah­dol­lista, että hyvää van­haa met­sää saa pan­na nurin aivan mität­tömien taloudel­lis­ten arvo­jen vuok­si, jos se tapah­tuu Helsin­gin ulkop­uolel­la. Sama pros­ent­tio­su­us met­sistä suo­jelu­un jokaises­sa kun­nas­sa kuin on suo­jel­tu Helsingissä?

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    San­ta­ham­i­nas­ta on san­ot­tu, että sen eteläosan luon­non­suo­jelu­ar­vot eivät kestäisi vrik­istyskäyt­töä ja sik­si nykyi­nen käytän­tö on hyvä, osa aseis­tet­tu var­tia estää luvat­toman pääsyn San­ta­hami­nen ranto­jen luon­toar­voista nauttimaan …

    Tuom­moisia var­ti­joi­ta tarvit­taisi­in mon­een muuhunkin paikkaan. Itse kun olin pikkupoi­ka, oli lähipuis­tossamme jopa puis­to­vahti. Sil­loin ei puis­tois­sa tyhjiä kal­jatölkke­jä tai pul­lo­ja eikä paljon muu­takaan roskaa näkynyt. Valitet­tavasti toisin on nyt.

  16. Mikä tahansa met­sä muut­tuu ajan myötä van­hak­si metsäksi!

    Hul­lua suo­jel­la van­haa met­sää, kun se ei lopu koskaan!

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Mut­ta olisiko mahdo9llista, että suo­jelua vaa­dit­taisi­in myös muual­la maas­sa? Miten on mah­dol­lista, että hyvää van­haa met­sää saa pan­na nurin aivan miät­tömien taloudel­lis­ten arvo­jen vuok­si, jos se tapah­tuu Helsin­gin ulkop­uolel­la. Sama pros­net­tio­su­us met­sistä suo­jelu­un jokaises­sa kun­nas­sa kuin on suo­jel­tu Helsingissä?

    Kuten jo edel­lä mainitsin, eikö tämä ole vihrei­den omaa poli­ti­ikkaa? Siis se, että kaik­ki mah­dolli­nen met­sä val­jaste­taan bioen­er­giaa tuot­ta­maan. Onko ener­gian kulu­tuk­sen lisäämi­nen tärkeämpi asia kuin luonnonsuojelu?

    Helsingis­sä luon­toaluei­ta varataan suo­jeltavak­si siinä tapauk­ses­sa, että siel­lä on aluei­ta, jot­ka ovat jos­sain mielessä kor­vaa­mat­to­mia. Ei joka kun­nas­sa tarvitse olla samaa pros­ent­tia suo­jeltavia aluei­ta, vaan niitä suo­jel­laan siel­lä, mis­sä arvokkaim­mat ja herkim­min tuhoutu­vat alueet sat­tuvat olemaan.

    Muu­takin luon­toa kuin noi­ta eri­tyisko­htei­ta pitää suo­jel­la, mut­ta tämä näyt­tää vihreiltä uno­htuneen, kun vaa­ti­vat met­sän tehokäytön ja polt­tamisen maksimointia.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Mut­ta olisiko mah­dol­lista, että suo­jelua vaa­dit­taisi­in myös muual­la maas­sa? Miten on mah­dol­lista, että hyvää van­haa met­sää saa pan­na nurin aivan mität­tömien taloudel­lis­ten arvo­jen vuok­si, jos se tapah­tuu Helsin­gin ulkop­uolel­la. Sama pros­ent­tio­su­us met­sistä suo­jelu­un jokaises­sa kun­nas­sa kuin on suo­jel­tu Helsingissä?

    Ihanko meinaat, että tuo ei olisi luon­to­jär­jestö­jen tavoite?

  19. Aivan niin. Tot­ta kai luon­non­suo­jelua tulee vaa­tia siel­lä, mis­sä sitä on vielä jäl­jel­lä, riip­pumat­ta siitä, mikä on kunnan/kaupungin nimi. Tietenkin alueelli­nen edus­tavu­us myös tulee huomioi­da, eli myös Etelä-Suomes­sa tulee olla riit­tävästi oikeaa luontoa.

    Joku esit­ti, että odote­taan, että talous­met­sät maaseudul­la muut­tuvat luon­non­metsik­si. Näin var­masti on syytä tehdäkin, mut­ta se ei poista tarvet­ta suo­jel­la jo ole­mas­sa ole­via arvokkai­ta luon­toaluei­ta. Joka väit­tää muu­ta, osoit­taa tietämät­tömyyten­sä luon­nos­ta. Jos ei pide­tä huol­ta siitä, että riit­tävästi luon­non­ti­laisia met­siä on kaiken aikaa ole­mas­sa, mon­et eliöt ehtivät kuol­la sukupu­ut­toon ennen kuin nuo talous­met­sät kerk­iävät muut­tua luon­non­metsik­si. Eli ei riitä, että odote­taan 50–100 vuot­ta, jot­ta saadaan riit­tävästi luon­non­ti­laisia met­siä kehit­tymään. Arvokkaat met­säalueet Helsingis­säkin toimi­vat tärkeinä tur­va­paikkoina monille eliöille, kuten vaikka­pa harv­inaisille kääville, jot­ka vaa­ti­vat elääk­seen tietynikäistä lahop­u­u­ta. Jos ne välil­lä pää­sevät käymään liian vähi­in, ne eivät enää vält­tämät­tä palaa enti­sistä talous­met­sistä odot­ta­mal­la muo­dostet­tui­hin luon­non­metsi­in. Eli kaupunkimet­sien suo­jelulle ei ole vaihtoehtoja.

    Eikä virk­istyk­senkään kannal­ta olisi järkevää, jos luon­non­suo­jelu­aluei­ta ei Helsingis­sä olisi. Kan­nat­taa miet­tiä sitä peruskysymys­tä, minkä takia ihmiset menevät luon­toon virk­istäy­tymään. Jos luon­toa ei suo­jeltaisi Helsingis­säkin, se ei säi­ly­isi, eivätkä ihmiset pää­sisi virk­istäy­tymään lähilu­on­toon. Käytän­nössä ihmiset joko vier­aan­tu­isi­vat luon­nos­ta täysin tai sit­ten ajaisi­vat autoil­laan sään­nöl­lis­es­ti kansal­lispuis­toi­hin, jot­ka oli­si­vat pieniä luon­tosaarekkei­ta muuten ihmisen muokkaa­man ympäristön keskel­lä. Voisi käy­dä myös niin, että ihmiset alka­isi­vat kai­va­ta sinne kansal­lispuis­ton reunalle asumaan, ja tämä jos mikä hajaut­taisi yhdyskuntarakennetta.

    Parem­pi on, että ihmisille tur­vataan lähilu­on­to, eikä mikään katu­jen ja ker­rostalo­jen välis­sä ole­va hoidet­tu puis­ton­plänt­ti vihreine nur­mikoi­neen ja rivis­sä olevine puineen riitä tyy­dyt­tämään ihmis­ten tarvet­ta virk­istäy­tyä luonnossa.

  20. Vihreäthän vas­tus­ta­vat ydin­voimaa ja halu­a­vat, että koko Suomen met­sänkasvu poltet­taisi­in uraanin halkaisemisen sijaan.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Mut­ta olisiko mah­dol­lista, että suo­jelua vaa­dit­taisi­in myös muual­la maas­sa? Miten on mah­dol­lista, että hyvää van­haa met­sää saa pan­na nurin aivan mität­tömien taloudel­lis­ten arvo­jen vuok­si, jos se tapah­tuu Helsin­gin ulkop­uolel­la. Sama pros­ent­tio­su­us met­sistä suo­jelu­un jokaises­sa kun­nas­sa kuin on suo­jel­tu Helsingissä?

    Miten met­sän van­hu­us tekee siitä hyvän? Mis­sä mielessä? Miten määrit­telet tämän hyvyyden?

    Mik­si nuori met­sä ei ole hyvä? Ikära­sis­mia? Entäs kes­ki-ikäi­nen metsä?

    Ettei nyt olisi kansal­lis­ro­man­ti­ikkaa nau­tit­tu hiukan liikaa?

  21. On vähän nurinkuri­nen jut­tu, jos muual­la maas­sa tuho­taan arvokkai­ta met­siä jok­seenkin mität­tömien taloudel­lis­ten arvo­jen vuok­si ja Helsingis­sä joudu­taan luop­umaan tuhan­sia ker­to­ja suurem­mista taloudel­li­sista arvoista, kos­ka maakun­nis­sa tuho­taan metsiä.

    Huo­mau­tan vielä tästäkin. Kansan­taloudel­lis­es­ti ei ole mikään ongel­ma eikä tap­pio, jos Helsin­gin suo­jeltavale alueelle aiot­tu lähiö raken­netaankin Van­taalle. Lop­putu­los on val­takun­nan kannal­ta jok­seenkin sama, ja arvokas luon­toko­hde säästyy. Tästä tulee vain pieni kolaus suurille kasvuhaluille.

    Taloudel­lisi­akin vaiku­tuk­sia on. Jos pidät gryn­daamis­es­ta Helsingille koitu­vaa kaavoitushyö­tyä ja uusien verotet­tavien saamista jo saavutet­tuna etu­na, jota ei saisi ottaa siltä pois, voit ehkä vaa­tia Van­taa­ta kor­vaa­maan tästä menete­tys­tä lähiöstä jotain Helsingille. 😉 Jos olet taita­va, ehkä saat koko muunkin Suomen kor­vaa­maan jotain Helsingille jokaises­ta Helsinkiä halvem­malle maalle raken­netusa talosta. Maakun­takaa­va näyt­tää ole­van Helsingille kiusalli­nen jut­tu, kun ei anna Helsin­gin opti­moi­da rahat­u­lo­jaan, vaan vaatii val­lan mui­ta (joutavampia?) asioi­ta, kuten luonnonsuojelua.

  22. Puoli­toista hehtaaria hyvää van­haa kuusimet­sää pan­ti­in mata­lak­si tilal­lamme Pirkan­maal­la. Juurikääpä oli aiheut­tanut kuusen­tyvi­la­hon eli maan­nouse­man, joka olisi koh­ta tuhon­nut koko met­sän. Onnek­si on met­säam­mat­ti­laisia vah­ti­mas­sa van­ho­ja metsiä.

  23. Ja jos puu­pel­let­te­jä ei olisi kek­sit­ty, niin met­siä ei sit­ten hakat­taisi? Sahatavaraa, pape­ria, kar­tonkia ja pahvia ei ilmeis­es­ti Suomes­sa tuote­ta ollenkaan, eikä tätä varten har­joite­ta metsätaloutta.

  24. Var­tiosaar­ta koske­va esi­tys maakun­ta­hal­li­tuk­selle oli omi­tu­inen vir­hearvio esit­telijältä. En lähde arvaile­maan, kenen peliä liitossa pelat­ti­in, mut­ta palau­tus oli ain­oa järkevä ratkaisu. Var­tiosaar­i­han on sotien jälkeisen ajan gryn­deri­rak­en­tamisen stop­paamisen muis­tomerk­ki ja sen takia säästynyt asun­torak­en­tamiselta muu­ta­man vuosikymme­nen yli­aikaa. Nyt kun sille olisi tarvet­ta, liit­to höpisee saaren seudullis­es­ta merk­i­tyk­ses­tä jne. Ei sel­l­aista ole, noli tan­gere cir­cu­los nos

  25. Stop Ydin­voima Puut Mata­lax:

    Miten met­sän van­hu­us tekee siitä hyvän? Mis­sä mielessä? Miten määrit­telet tämän hyvyyden?

    Mik­si nuori met­sä ei ole hyvä? Ikära­sis­mia? Entäs kes­ki-ikäi­nen metsä?

    Ettei nyt olisi kansal­lis­ro­man­ti­ikkaa nau­tit­tu hiukan liikaa? 

    Van­hat met­sät ovat nyky­isin hyvin harv­inaisia, kos­ka tehomet­sä­talous on pitänyt met­sät nuo­ri­na. Sik­si van­hat met­sät ovat arvokkai­ta. Lisäk­si ilmas­tomielessä van­hat met­sät ovat hyviä hiili­varas­to­ja, jol­loin hiili on pois­sa ilmake­hästä ilmas­toa läm­mit­tämästä. Ilmas­ton­suo­jelu on luon­non mon­imuo­toisu­u­den ohel­la myös hyvin tärkeä peruste suo­jel­la Helsin­gin arvokkai­ta metsiä.

  26. Muu­ta­maan asi­aan toivon vihreiltä vastausta:

    Mik­si te haluatte
    — tuho­ta luonnon
    — tuho­ta talouden
    — ja mik­si te halu­at­te sotaa?

    Tei­dän toimenne johta­vat edel­lisi­in väistämättä.
    Vaik­ka ymmär­rän että oma etu ja ura on tärkein asia poli­itikolle, niin eikö voisi edes human­is­min nimessä ajatel­la Suomen etua? Tai tule­via sukupolvia?

  27. Osmo kir­joit­ti:

    “On vähän nurinkuri­nen jut­tu, jos muual­la maas­sa tuho­taan arvokkai­ta met­siä jok­seenkin mität­tömien taloudel­lis­ten arvo­jen vuok­si ja Helsingis­sä joudu­taan luop­umaan tuhan­sia ker­to­ja suurem­mista taloudel­li­sista arvoista, kos­ka maakun­nis­sa tuho­taan met­siä. Asia muut­tuu ymmär­ret­täväm­mäk­si, jos ajat­telemme, että emme suo­jele met­siä met­sien itsen­sä vuok­si vaan arvokkaak­si ympäristök­si ihmisille. Helsingis­sä helsinkiläisille. Tähän ajat­te­lu­ta­paan taas ei sovi niin vah­va suo­jelu, että se estää myös virkistyskäytön.” 

    Olen samaa mieltä, luon­non­ti­lainen luon­to suo­jeltakoon Helsin­gin ulkop­uolel­la. Mut­ta Helsingis­sä tarvi­taan monipuolista luon­toa ihmisiä varten. Eli jot­ta ihmiset voivat siel­lä ulkoil­la ja siihen tutus­tua. Har­vas­sa paikas­sa Helsingis­sä on niin monipuo­li­nen avo­maan lin­nus­to kuin Malmin lento­ken­täl­lä. On saman­tekevää ovatko lajit harv­inaisia tai yleisiä muual­la Suomes­sa. Helsingis­sä ne ovat harv­inaisia. Ja (myös siitä syys­tä) lento­kent­tä pitäisi säi­lyt­tää aidat­tuna avoime­na alueena. Lin­tu­ja voi kyl­lä kat­sel­la kiikar­il­la ihan niinkuin vesilintujakin.

  28. Ter­ve,

    Helsin­gin kaupun­gin alueel­la ei ole mitaan jarkea suo­jel­la lisaa van­ho­ja tai nuo­ria met­sia. Jos niita jos­sain Etela-Suomes­sa on, on parem­pi suo­jel­la ne siel­la kaukana Helsingista. Itse en yli 30 vuo­den maas­toin­ven­toin­tien koke­muk­sen perus­teel­la oikein usko, etta sen parem­pia tai huonom­pia loy­tyy lin­jan Simo-Suo­mus­sal­mi ete­la­puolelta (jotain rip­pu­sia tietysti aina). Parem­pi rak­en­taa tehokkaas­to keha III sisal­la, ja aika tehokkasti kehyskun­nis­sa. Ei se laa­jem­pi luon­toar­vo­jen suo­jelu siel­la enaa onnis­tu. On meil­la Kuusamo, Ter­vola, Suo­mus­sal­mi, Kuh­mo, Kuh­moinen, Padasjo­ki, Lam­mi, Vir­rat, Kor­pi­lahti, Viitasaari jne.

    Kuka niita kaikkia enaa muistaakaan.

    t. Mikko, van­ha MH-tyyppi.

  29. Lausun­to Kehä I:n ja Myl­ly­puron eritasoliittymästä
    Tuo­hon voisi vielä lisätä että on täysin kaupun­gin oman intressin vas­taista sijoit­taa muu­ta­man sadan metrin päähän metroase­mas­ta kak­si eri­ta­soli­it­tymää. Kun siihen lisätään jo itik­seen hyväksyt­ty eri­ta­sosekame­telisop­pa niin voisi oikeutetusti kysyä halu­taanko se “vähäi­nen” ja arvokas raken­nus­maa asemien liepeil­lä tosi­aan lait­taa eri­ta­soli­it­tymi­in? Tuol­la jaol­la kehä 1 on nyt saanut hyväksyn­nän lau­takun­nan siu­nauk­sel­la siten että koko kehä 1 matkalla ei ole tiheäm­min eri­ta­soli­it­tymiä kuin Idässä. Itik­ses­tä Myl­ly­puroon n.1100m/ Myl­ly­purosta Kon­tu­laan n.600m/ Kon­tu­las­ta Kivikkoon n.1200m ja siitä Lah­den­tien liit­tymään 900m. Taitaa olla niin että lau­takun­taa on nyt viety kun päs­siä narus­sa. Kon­tu­lan ja Myl­ly­puron liit­tymät sijait­se­vat siten myös n.100–300m päässä Myl­ly­puron metroase­mal­ta. Sel­l­aista tiivistä kaupunkia suun­nitelti­in siis täl­läk­er­taa asemien liepeille…

  30. O.S: “Met­sien suo­jelus­sa on syn­tynyt erikoinen tilanne, jos­sa vaa­di­taan Helsingiltä muu­ta maa­ta suurem­paa vas­tu­u­ta van­ho­jen met­sien suo­jelus­ta, kos­ka muu maa on tuhon­nut ne met­sä­talouden tarpei­den vuok­si. On vähän nurinkuri­nen jut­tu, jos muual­la maas­sa tuho­taan arvokkai­ta met­siä jok­seenkin mität­tömien taloudel­lis­ten arvo­jen vuok­si ja Helsingis­sä joudu­taan luop­umaan tuhan­sia ker­to­ja suurem­mista taloudel­li­sista arvoista, kos­ka maakun­nis­sa tuho­taan metsiä. ”

    Ei voi rin­nas­taa taloudel­lisia rahamääriä Helsin­gin ja yksi­ty­is­met­sän­o­mis­ta­jien kesken. Met­säkaup­pa on yksi­ty­i­somis­ta­jalle taloudel­lis­es­ti merkittävä. 

    O.S. ver­tailee myös asun­to­tuotan­non ja met­sän rahal­lista arvoa keskenään Helsin­gin alueel­la. Ja asun­to­tuotan­to on arvokkaam­paa. Nyt te cityvihreät koette konkreet­tis­es­ti sen mitä suo­jelu merk­it­see maaseudulla. 

    On niin help­po vaa­tia mui­ta suo­jele­maan met­siä, soi­ta ja vesistöjä kun se ei käy oman kukkaron päälle.

    Helsingillä on totis­es­ti työtä ener­giantuotan­non ekol­o­gisu­u­den, vesien- ja met­sien­suo­jelun saralla.

    Todis­ti­han viimeisin tutkimus haja-asumisen kaupunki­a­sum­ista ekologisemmaksi.

  31. Kun nyt ker­ran valkoselkätik­ka mainit­ti­in, niin tois­tan taas ihmette­lyni: mik­si elin­voimaisia laje­ja pitää suo­jel­la niiden levin­neisyysalueen rajoil­la, jois­sa kan­ta muutenkin vai­htelee paljon?
    Mik­si suo­jelun pitää nou­dat­taa val­tioiden rajo­ja, kun eläin­ten ja eliöi­den kannal­ta niil­lä ei ole mitään merkitystä?
    Jos suo­jelupäätök­set tehtäisi­inkin vaikka­pa maakun­tara­jo­jen mukaan, saataisi­in taas iso lista lisää harv­inaisia suo­jeltavia otuksia.

    Sekä valkoselkätik­ka että liito-ora­va ovat elin­voimaisia laje­ja, mik­si niitä pitää suo­jel­la Suomes­sa, kun niitä sat­tuu tääl­lä ole­maan vähän?

  32. Kaupunki­lainen met­sän­o­mis­ta­ja: kuusen­tyvi­la­hon eli maan­nouse­man, joka olisi koh­ta tuhon­nut koko metsän.

    Met­sän, vai maan omis­ta­jan odot­ta­man myyn­ti­tuo­ton? Eiköhän met­sä selviä itses­tään, se vain muun­tuu hitaasti tai sykäyksittäin.

  33. eemil:
    On niin help­po vaa­tia mui­ta suo­jele­maan met­siä, soi­ta ja vesistöjä kun se ei käy oman kukkaron päälle. 

    Met­sän­tutkimus­laitok­sen mukaan met­säki­in­teistö­jen markki­nahin­ta (medi­aani) oli koko maas­sa 2378 €/ha. Kaupungis­sa tont­ti­maa mak­saa melkein saman ver­ran neliöltä.

    Helsin­gin kaupun­ki voisi yhden kaavoite­tun met­sähe­htaarin hin­nal­la ostaa markki­nahin­taan tuhan­sia hehtaare­ja met­sää suo­jelu­alueek­si jostain maakunnista.

  34. eemil

    On niin help­po vaa­tia mui­ta suo­jele­maan met­siä, soi­ta ja vesistöjä kun se ei käy oman kukkaron päälle.

    Helsingillä on totis­es­ti työtä ener­giantuotan­non ekol­o­gisu­u­den, vesien- ja met­sien­suo­jelun saralla.

    Todis­ti­han viimeisin tutkimus haja-asumisen kaupunki­a­sum­ista ekologisemmaksi.

    No niin, tässä tulikin yksi hyvä syy, mik­si pitää myös Helsingis­sä ja muis­sa kaupungeis­sa suo­jel­la luon­toa ja met­siä. Jos näin ei tehtäisi, tämä aiheut­taisi juuri täl­laista turhaa vas­takkainaset­telua maalais­ten ja kaupunki­lais­ten välil­lä. Tosi­a­sia on kuitenkin, että sekä kaupungis­sa että maal­la on sekä luon­non­suo­jelua kan­nat­tavia että sitä vas­tus­tavia. Niil­lä, jot­ka omis­ta­vat maa­ta (maal­la tai kaupungis­sa), on usein taloudelli­nen intres­si olla suo­jelemat­ta luon­toa. Ei kuitenkaan saa olla niin, että pelkkä omis­tus oikeut­taa esimerkik­si saat­ta­maan uhanalaisia eliöitä sukupu­u­ton par­taalle. Kyl­lä yhteiskun­nan pitää luon­non­suo­jelusy­istä puut­tua maankäyt­töön, eikä antaa pelkän rahan ratkaista, miten luon­non käy. Maaseudun osalta kyl­läkin yksi­ty­istä maan­omis­ta­jaa use­am­min tuho­ja aiheut­taa met­sähal­li­tuk­sen met­sä­talous­puoli, etenkin kun tehti­in se virhe, että sille asetet­ti­in rahal­liset tulostavoitteet.

    Kyl­lä suo­jelta­vat alueet tulee vali­ta luon­non­ti­eteel­isin perustein, eikä taloudel­lisin tai poli­it­tisin perustein. Täl­löin suo­jel­la pitää niin maal­la kuin kaupungis­sakin sen mukaan, mitkä luon­toar­vot ovat. Eikä olisi järkevää edes aset­taa sään­töä, että maal­la ja kaupungis­sa olisi sama pros­ent­tio­su­us suo­jelta­va, kun valin­nan tulee tapah­tua luon­toar­vo­jen perusteella.

    Kuten totesin, vas­takkainaset­telua maaseudun ja kaupun­gin välil­lä ei pidä tehdä. Vas­takkainaset­telu on molem­pi­en sisäistä. Kaupungeis­sa ne, jot­ka aidosti halu­a­vat suo­jel­la maaseudun luon­toko­htei­ta (ei siis täl­lä pal­stal­la pro­pa­gan­damielessä suo­jelua maaseudul­la kan­nat­taen, jot­ta voisi jotenkin luo­da mieliku­vaa, ettei kaupungis­sa muka tarvi­ta luon­non­suo­jelua), halu­a­vat suo­jel­la sitä myös kaupungis­sa. Toisaal­ta maaseudul­ta var­masti löy­tyy myös luon­non­suo­jeli­joi­ta, eivät kaik­ki siel­läkään ole met­sän­o­mis­ta­jia, joil­la on taloudelli­nen intres­si. Maaseudul­lakin var­masti arvoste­taan mah­dol­lisu­ut­ta poimia mar­jo­ja ja sieniä, sekä tietenkin virk­istäy­tymistä luon­nos­sa. Tuskin kaik­ki maal­lakaan siis näkevät luon­toa vain taloudel­lisi­na resurs­seina, vaik­ka täl­lainen mieliku­va herkästi syn­tyykin, kun seu­raa julk­ista keskustelua. Maaseudun luon­nonys­tävät ovat jostain syys­tä melko hil­jaa. Ehkä pienel­lä paikkakun­nal­la voi olla vaikea aset­tua toiselle kan­nalle kuin äänekkäät luon­non­suo­jelun vastustajat?

    Helsingillä, ja koko muul­la Suomel­la on paljon työtä ekol­o­gisu­u­den, vesien- ja met­sien­suo­jelun sar­al­la. Olemme kaik­ki suo­ma­laiset samas­sa veneessä. On ihmiskun­nan eline­hto, että tajuamme luon­non ja sen mon­imuo­toisu­u­den merk­i­tyk­sen. Jos jokin tärkeä link­ki ekosys­tee­mis­sä katoaa, seu­rauk­set voivat olla katas­trofi ihmisille. Eipä tarvitse esimerkik­si kuin pölyt­täjät kado­ta, niin olemme kaik­ki pulas­sa. Sik­si pitäisi lopet­taa esimerkik­si paju­jen vihaami­nen niin kaupungis­sa kuin maal­la, kos­ka ne ovat erit­täin tärkeitä kimalaisille, kos­ka ne kukki­vat niin aikaisin, jol­loin ei vielä kovin moni kasvi vielä kuki.

    Tuokin on melko turhaa ver­tailua, onko maal­la vai kaupungis­sa asum­i­nen ekol­o­gisem­paa. Molem­mis­sa voi elää ekol­o­gis­es­ti tai epäekol­o­gis­es­ti. Tosi­a­sia kuitenkin on, että jos on kovin mukavu­u­den­haluinen, niin sil­loin kan­nat­taa asua kaupungis­sa. Kaupun­gin asum­is­mukavuuk­sien tuomi­nen maaseudulle on nimit­täin epäekol­o­gista. Kaupun­ki mah­dol­lis­taa ekol­o­gisem­man elämän eri­tyis­es­ti liiken­teen osalta, kos­ka joukkoli­ikenne, eri­tyis­es­ti raideli­ikenne on mah­dol­lista jär­jestää ekol­o­gis­es­ti vain riit­tävälle ihmis­määrälle. Maaseudul­la on toisaal­ta ekol­o­gisem­paa asua eri­tyis­es­ti lähiruoan takia — mon­et ruo­ka-aineet saadaan omas­ta pel­losta. Myös rav­in­tei­den kier­rä­tys on maaseudul­la helpom­pi jär­jestää, mut­ta tämäkin edel­lyt­tää, että tyy­dytään ulko­hu­us­si­in. Vesives­sat eivät ole ekol­o­gisia, ja niistä olisi hyvä päästä kaupungis­sakin eroon.

    Epäekologi­nen maal­la asu­va käyt­tää vesives­saa, sähkö- tai öljyläm­mi­tys­tä, autoilee sil­loinkin, kun mat­ka olisi suh­teel­lisen lyhyt esim. kävel­lä tai pyöräil­lä, ei piit­taa luon­non­suo­jelus­ta, syö paljon muual­ta tuo­tavia ruokia jne. Epäekologi­nen kaupungis­sa asu­va taas kul­kee matkat autol­la, vaik­ka julk­isil­lakin pää­sisi, pitää asun­to­jen läm­pöti­lan tarpeet­toman korkeina, ostaa paljon kaukaa ulko­mail­ta tuo­tua ruokaa, ei viit­si lajitel­la jät­teitään, kul­kee usein polku­jen ulkop­uolel­la virk­istys­met­sis­sä (suuret käyt­täjämäärät kulut­ta­vat met­sät äkkiä, jos ei nou­date­ta polku­ja) jne.

    Älkäämme siis tuh­latko ener­giaa turhaan maalais­ten ja kaupunki­lais­ten välisi­in vas­takkainaset­tului­hin, vaan yrit­täkäämme kaik­ki toimia niin, että elin­tärkeä luon­to säi­lyy niin maal­la kuin kaupungeissakin!

  35. Ai niin, sen uno­hdin vielä maini­ta, että myös kaupungis­sa, vähän kaupung­in­hallinnos­ta riip­puen met­sän­hoidol­la tuho­taan arvokas­ta luon­toa. Ainakin Helsin­ki, Espoo ja Tam­pere ovat tässä huonom­mas­ta päästä, Van­taa taas parem­mas­ta. Kaupungis­sa met­sän­hoito on jok­seenkin tarpee­ton­ta, kun puumyyn­ti­t­u­lot eivät ole kovin tärkeitä. Kaupungeis­sa pitäisikin eri­tyis­es­ti kiin­nit­tää huomio­ta luon­non monimuotoisuuteen.

  36. Toni Amnell:
    Ai niin, sen uno­hdin vielä maini­ta, että myös kaupungis­sa, vähän kaupung­in­hallinnos­ta riip­puen met­sän­hoidol­la tuho­taan arvokas­ta luon­toa. Ainakin Helsin­ki, Espoo ja Tam­pere ovat tässä huonom­mas­ta päästä, Van­taa taas parem­mas­ta. Kaupungis­sa met­sän­hoito on jok­seenkin tarpee­ton­ta, kun puumyyn­ti­t­u­lot eivät ole kovin tärkeitä. Kaupungeis­sa pitäisikin eri­tyis­es­ti kiin­nit­tää huomio­ta luon­non monimuotoisuuteen.

    Suo­ma­laiset rakas­ta­vat hyvin hoidet­tua ja van­haa talous­met­sää, jol­la ei ole mitään tekemistä luon­nol­lises­sa tilas­sa ole­van met­sän kanssa.

    Juuri sel­l­ainen avara hongikko, jos­sa on vain yhdessä ker­rokses­sa korkei­ta honkia.

    Met­sähal­li­tuk­sen retkiko­hteista poikkeuk­set­ta kaik­ki ovat van­ho­ja talous­met­siä, joi­ta on har­ven­net­tu ja siel­lä ei ole lahop­u­u­ta rumentamassa.

    Saman­laisia avaria talous­met­siä ihmiset halu­a­vat kaupunkei­hin. Sel­l­aisia, mis­sä on help­po liikkua ja kat­sel­la maisemia.

    Jos kaupunkien lähimet­sät poltet­taisi­in ja annet­taisi­in kas­vaa luon­non­ti­las­sa, niin paikallisle­htien pal­stat täyt­ty­i­sivät vihai­sista raiskion hakkuu kommenteista.

    Luon­nolli­nen met­sä kat­sokaas ei ole “täy­delli­nen”. Luon­nol­liset met­sät eivät viehätä silmää, kos­ka puut ole suo­ria, oksat­to­mia ja niitä on liian tiheässä.

    Suo­jelumet­sät kaupungeis­sa ovat type­r­iä, kos­ka kaupunki­laiset halu­a­vat kuitenkin hyväk­sikäyt­tää met­sää esimerkik­si koirien ulostuttamiseen.

  37. Savot­ta: Suo­ma­laiset rakas­ta­vat hyvin hoidet­tua ja van­haa talous­met­sää, jol­la ei ole mitään tekemistä luon­nol­lises­sa tilas­sa ole­van met­sän kanssa. 

    Ei voi yleistää. Met­sän­hoita­jan koulu­tuk­sen saa­neet ja aiem­min talous­met­sien paris­sa työsken­nelleet saat­ta­vat halu­ta hoita­mista, mut­ta kyl­lä sam­maleinen sat­umet­sä, komeat kelot ja pökkelöt sekä ker­rokselli­nen ja lajis­toltaan vai­htel­e­va met­sä viehät­tävät hyvin monia. Sitä pait­si luon­non myön­teiset ter­veysvaiku­tuk­set ovat sitä voimakkaam­mat, mitä luon­non­ti­laisem­paa luon­to on. Stres­si purkau­tuu parhait­en luon­non­metsässä ja esimerkik­si Venäjän Kar­jalas­sa on paljon vähem­män aller­gioitakin, kun siel­lä on luonnontilaisempaa.

    Yksi tärkeä näköko­h­ta on myös se, että ihmiset halu­a­vat esimerkik­si kuul­la lin­nun­laulua. Sitä on paljon run­saam­min luon­non­ti­laisem­mis­sa kuin talous­met­sän kaltai­sis­sa met­sis­sä, ja tähän on ihan hyvä syy — lin­nut löytävät tur­val­lisia pesä­paikko­ja met­sästä, joka ei ole liian avara. 

    Lisäk­si oikea met­sä suo­jaa talvel­la pakkasil­ta ja kesäl­lä hel­teiltä (eri­tyis­es­ti kuusimet­sä). Itse olin Iso­jär­ven kansal­lispuis­tossa viime viikol­la, jol­loin hellekään ei hai­tan­nut, kun met­sässä oli muka­van vilpoisaa. Järvel­lä soudel­lessa helle oli kyl­läkin aivan liian tukala, ja niin olisi ollut talous­met­sässäkin, etenkin val­oisal­la mäntykankaalla.

    Savot­taSuo­jelumet­sät kaupungeis­sa ovat type­r­iä, kos­ka kaupunki­laiset halu­a­vat kuitenkin hyväk­sikäyt­tää met­sää esimerkik­si koirien ulostuttamiseen.

    Ensin­näkin koiran ulostei­ta ei lain mukaan saa jät­tää maas­toon. Toisek­si ei koirien ulkoilu­tus tee mitenkään suo­jelumet­sien perustemista type­r­äk­si. Kol­man­nek­si myös ihmi­nen on edelleenkin teknis­es­tä kehi­tyk­ses­tä huoli­mat­ta luon­nos­ta riip­pu­vainen, eikä siis suo­jelumet­sien perus­t­a­mi­nen ole mil­loinkaan type­r­ää. Kaupungis­sa on merkit­täviä luon­toar­vo­ja sisältäviä met­siä, jot­ka tulee suo­jel­la, jos aiomme huole­htia ihmis­ten ja luon­non hyv­in­voin­nista. Eri­tyis­es­ti ihmiskun­nan tule­vaisu­u­den kannal­ta luon­non­suo­jelu on hyvin tärkeää. Kaik­ki vain eivät valitet­tavasti ymmär­rä tätä, kun val­is­tus­ta ei ole tarpeeksi.

    Jos kyseessä on met­sä­talous, kohtu­umi­tas­sa tapah­tu­va met­sän­hoito on perustel­tua, mut­ta sekin on nyky­isin ylim­i­toitet­tua, aivan liian suuri osu­us Suomen met­sistä on talous­met­siä. Muus­sa kuin met­sä­talous­tarkoituk­ses­sa met­sän­hoito on todel­la type­r­ää, ellei hoita­misen tarkoi­tus ole ennal­lis­taa met­siä luon­non­ti­laisik­si tai huole­htia yksit­täis­ten puiden osalta niiden tur­val­lisu­ud­es­ta. Ei ole järkevää hor­jut­taa ekosys­teeme­jä vain sik­si, että jotkut ihmiset kat­se­l­e­vat mielu­um­min talous­met­siä kuin luonnonmetsiä.

  38. Toni Amnell, voitko esitel­lä tutkimuk­sia esit­tämiesi väit­tei­den taustalta?

    Esimerkik­si väite, että luon­non­ti­laises­sa met­sässä on enem­män lin­nun­laulua, kuin talous­met­sässä, kuul­lostaa jo aika hurjalta.

    Tai esimerkik­si väit­teesi, jon­ka mukaan ihmis­ten hyv­in­voin­ti kaupungis­sa olisi riip­pu­vainen metsistä.

    Vielä lisäk­si väität, että oikea met­sä (mitä ikinä se onkaan) suo­jaa parem­min pakkasil­ta, kuin talousmetsä.

    Odotan innol­la, että pääsen luke­maan tutkimuk­sia näi­den väit­tei­den tueksi.

  39. Zzz:lle: Luon­non ter­veysvaiku­tuk­sista on tehty tutkimuk­sia, joi­hin pääsee mm. seu­raa­van linkin kautta:

    http://suomenluonnonpaiva.fi/10–2/luonnon-taloudelliset-arvot-ja-terveysvaikutukset/

    Lin­nun­laulun määrästä talous­met­sis­sä tai luon­non­metsis­sä en tiedä tutkimuk­sia (en ole biolo­gi, joten en ole etsinyt tutkimuk­sia, joi­ta toki voi olla ole­mas­sakin), mut­ta omako­htainen koke­mus toki on, ja lisäk­si asia on oikeas­t­aan jo itses­tään­selvä, perustelun toin jo aiem­minkin esi­in, mut­ta ehkä vähän täs­mäl­lisem­pää seli­tys­tä vielä tarvi­taan: Lin­nut tarvit­se­vat suo­jaisia pesä­paikko­ja, jois­sa voivat pesiä tur­vass­sa vihol­lisil­ta, jot­ka uhkaa­vat niin maal­ta kuin ilmas­takin. Talous­met­sä ei tar­joa pöheikköjä, eikä muu­takaan suo­jaa riit­tävästi. Luon­non­metsässä sen sijaan on pen­saikko­ja, kaatunei­ta pui­ta, kuolleis­sa puis­sa kolo­ja (!!!), jot­ka tar­joa­vat niin puus­sa, kolos­sa kuin maas­sakin pesiville lin­nuille suo­jaa. Lisäk­si luon­non­metsis­sä biotoo­p­it vai­htel­e­vat, joten eri biotoopeis­sa viihtyvien lin­tu­jen laulua on usein mah­dol­lista kuul­la yhtaikaises­ti. Eli nämä ymmär­ret­tävät perus­teet var­masti riit­tävät ilman, että asi­aa tarvit­see edes erik­seen tutkia.

    Mete­o­rologi­na pystyn hel­posti perustele­maan, mik­si met­sät suo­jaa­vat pakkasil­ta. Yksinker­taisin asia on met­sien tuulelta suo­jaa­va vaiku­tus. Pakkasen pure­vu­us nimit­täin on sitä suurem­pi, mitä kovem­pi on tuuli, ja luon­non­metsät ovat tyyp­il­lis­es­ti tiheämpiä, jol­loin ne suo­jaa­vat parem­min tuulelta. Lisäk­si puun­run­got varas­toi­vat läm­pöä, mikä myös pitää met­siä lämpimämp­inä paikkoina kuin avoimet alueet. Kesäl­lä eri­tyis­es­ti kuusimet­sien sit­o­ma kos­teus kulut­taa hai­htues­saan läm­pöä, jol­loin läm­pöti­la ei pääse nouse­maan niin korkeaksi.

    Veikkaan­pa keskustelu­pal­stoista saa­mani koke­muk­sen perus­teel­la, että nim­imerk­ki Zzz ei ole tyy­tyväi­nen vas­tauk­seeni, kos­ka en esit­tänyt kaikki­in asioi­hin jotain tiet­tyä tieteel­listä artikke­lia. No, sel­l­aisi­akin voi olla ja toden­näköis­es­ti onkin. Ja vaik­ka ei olisikaan, ei kai lähtöo­le­tuk­se­na voi pitää sitä, että nuo asi­at eivät olisi esit­tämäl­läni taval­la, ellei toisin todis­te­ta. Todis­tus­taak­ka on myös niin päin, että mik­si ne eivät olisi noin. Eli täl­lainenkin väite vaatisi tutkimusten osoit­tamista, jos tälle lin­jalle lähde­tään — tai edes hyvien perustelu­jen esit­tämistä. Minä perustelin väit­teeni, vaik­ka en kaikissa mihinkään eri­tyiseen tutkimuk­seen viitannutkaan.

  40. Savot­ta: Saman­laisia avaria talous­met­siä ihmiset halu­a­vat kaupunkei­hin. Sel­l­aisia, mis­sä on help­po liikkua ja kat­sel­la maisemia.

    Kyl­lä luon­non­ti­laiseenkin met­sään saadaan avaru­ut­ta, kun sen annetaan aika ajoin luon­nol­lis­es­ti palaa niin että lähin­nä vain järeim­mät petäjät jäävät jäl­jelle. Jäl­jel­lä ole­vat aarnimet­sätilkut anta­vat turhan “synkän” kuvan luon­non­ti­lais­es­ta met­sästä, kun luon­nol­lista uusi­u­tu­mista on ymmär­ret­tävistä syistä rajoitettu.

  41. Ter­ve,

    Niita luon­non­ti­laisia met­sia tarvi­taan etu­paas­sa luon­non­ti­lai­sis­sa met­sis­sa elavien lajien takia. Eri tavoin hoidet­tu met­sa kyl­la kel­paa ulkoilu­un. Jos halu­taan sai­lyt­taa luon­non­metsan laje­ja, suo­jel­laan luon­non­ti­laisia met­sia. Jos tama asia ei ole tarkea, niin uno­hde­taan koko jut­tu. Ei se taman ihmeel­lisem­pi asia ole.

    t. Mikko

  42. mikko siito­nen:
    Terve,

    Niita luon­non­ti­laisia met­sia tarvi­taan etu­paas­sa luon­non­ti­lai­sis­sa met­sis­sa elavien lajien takia. Eri tavoin hoidet­tu met­sa kyl­la kel­paa ulkoilu­un. Jos halu­taan sai­lyt­taa luon­non­metsan laje­ja, suo­jel­laan luon­non­ti­laisia met­sia. Jos tama asia ei ole tarkea, niin uno­hde­taan koko jut­tu. Ei se taman ihmeel­lisem­pi asia ole.

    t. Mikko

    Met­sien hoito on lähin­nä puun­tuotan­toa varten, jota ei Helsin­ki viral­lis­es­ti tavoit­tele, mut­ta käytän­tö voi olla toinen, kun kat­soo sitä jälkeä, jota kaupun­gin met­sis­sä on aiheutettu. 

    Virk­istys­met­sänäkin luon­non­metsä on parem­pi, kos­ka se sisältää ele­ment­te­jä, joi­ta ihmiset hake­vat, eli luon­toelämyk­siä, lin­nun­laulua, run­saam­paa lajis­toa, run­saam­min nähtävää. Jos näin ei olisi, mik­si ihmiset ylipäätään kävi­sivät kansal­lispuis­tois­sa tosilu­on­toa etsimässä? Eikö hoidet­tu talous­met­sä olisi täl­löin ihmis­ten retkien kohteena?

    Toki luon­non­suo­jelu on tärkein osa niitä syitä, mik­si met­siä pitää suo­jel­la myös Helsingis­sä, mut­ta ihmis­ten kaipuu luon­toon virk­istäy­tymään on myös tärkeä syy. Ihmiset etsivät ennen kaikkea luon­toa, lin­nun­laulua, hil­jaisu­ut­ta, tun­nel­maa,…, eivät niinkään ihmisen käden­jälk­iä. Ehkä on joitain sel­l­aisikin, joi­ta ihmisen tekoset miel­lyt­tävät, mut­ta raken­net­tu­ja puis­to­ja on heitä varten Helsingis­sä jo aivan yllin kyllin, liikaakin. Luon­non­metsiä ja eri­tyis­es­ti suo­jelu­aluei­ta, joil­la luon­to tur­vataan tule­vaisu­udess­sakin, on aivan liian vähän niin Helsingis­sä kuin koko maassa.

  43. Olisi hyvä, että Helsin­gin alueel­lakin riit­täisi edelleen luon­nono­maisia met­siä (en puhu täysin luon­non­ti­lai­sista, kos­ka se var­maan sulk­isi pois puru­ra­dat, ros­ka-asti­at ja sat­un­naiset kun­toilu­lait­teet ja istuskelupenkitkin).

    Var­masti on myös rajat­tu­ja aluei­ta, joiden suo­je­lu­tarve on korkea esim. tietyn uhanalaisen lajin elin­pi­irin vuok­si. Täy­tyy silti varoa ylisuo­jele­mas­ta, sil­lä esimerkik­si koko Sipoonko­r­pea yhdenkn yön osalta koske­va telt­tailukiel­to on johtanut siihen, että nyt saa ajaa autol­la kym­me­nien kilo­me­trien päähän har­ras­taak­seen yön yli retkeilyä. Ei kovin ekol­o­gista sekään.

  44. Ike:
    Olisi hyvä, että Helsin­gin alueel­lakin riit­täisi edelleen luon­nono­maisia met­siä (en puhu täysin luon­non­ti­lai­sista, kos­ka se var­maan sulk­isi pois puru­ra­dat, ros­ka-asti­at ja sat­un­naiset kun­toilu­lait­teet ja istuskelupenkitkin).

    Var­masti on myös rajat­tu­ja aluei­ta, joiden suo­je­lu­tarve on korkea esim. tietyn uhanalaisen lajin elin­pi­irin vuok­si. Täy­tyy silti varoa ylisuo­jele­mas­ta, sil­lä esimerkik­si koko Sipoonko­r­pea yhdenkn yön osalta koske­va telt­tailukiel­to on johtanut siihen, että nyt saa ajaa autol­la kym­me­nien kilo­me­trien päähän har­ras­taak­seen yön yli retkeilyä. Ei kovin ekol­o­gista sekään. 

    Sipoonko­r­ven kansal­lispuis­tossa on luontoon.fi ‑sivu­jen mukaan rajoitet­tua avo­tulen teko ja leiriy­tymi­nen, jot­ka on sal­lit­tu vain niitä varten osoite­tu­il­la paikoil­la. Aivan kokon­aan kiel­let­tyä leiriy­tymi­nen ei ole, sil­lä esitteen

    http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/sipoonkorpifin.pdf

    mukaan Änges­bö­lessä on telt­tailu­alue. Monis­sa kansal­lispuis­tois­sa on telt­tailu sal­lit­tu myös laavu­jen ja tulen­tekopaikko­jen välit­tömässä läheisyy­dessä, mut­ta Sipoonko­r­ven osalta täl­laista ei ole mainit­tu eli ehkä se on kiel­let­tyä. Kalkkiruukissa on laavu yöpymistä varten.

    Ymmär­rän kyl­lä, että kansal­lispuis­tois­sa telt­tailu on rajoitet­tua, kos­ka vapaa telt­tailu lisäisi luon­non kulu­mista aika paljon, varsinkin lähel­lä pääkaupunkiseu­tua, jos­sa kävi­jöitä on paljon. Silti mielestäni Sipooonko­rves­sakin voisi olla muu­ta­ma telt­tailu­alue enem­män, esimerkik­si kansal­lispuis­ton rajan ulkop­uolel­la, kuten monis­sa kansal­lispuis­tois­sa on, jos tämä on mah­dol­lista reit­tien kannal­ta. En kuitenkaan käyt­täisi sanaa “ylisuo­jelu”, kos­ka kyl­lä Suomes­sa val­lit­see pikem­minkin alisuo­jelu — ekol­o­gis­es­ti olisi perustel­tua suo­jel­la 30 pros­ent­tia met­sistä, jot­ta luon­non mon­imuo­toisu­us säilyisi.

  45. Ter­ve,

    Voihan tuo­ta luon­toa suo­jel­la (lajis­toa, luon­to­tyyppe­ja ym.). mina vain arve­len ettei se ole oikeasti tarkeaa juuri kenellekaan. Hyva jos on. Voiko joku ker­toa etta se todel­la on?

  46. mikko siito­nen:
    Terve,

    Voihan tuo­ta luon­toa suo­jel­la (lajis­toa, luon­to­tyyppe­ja ym.). mina vain arve­len ettei se ole oikeasti tarkeaa juuri kenellekaan. Hyva jos on. Voiko joku ker­toa etta se todel­la on?

    Järkyt­tävää, että ihmi­nen ylipäätään pysty­isi val­it­se­maan lyhyt­näköisyy­dessään sen vai­h­toe­hdon, että luon­toa ei suo­jeltaisi. Luon­non­suo­jelun tulee olla itses­tään­selvyys ja sitä suurem­paa, mitä tehokkaampia keino­ja ihmisel­lä on muoka­ta luon­toa, kos­ka luon­non mon­imuo­toisu­us on myös ihmisen kannal­ta äärim­mäisen tärkeä. Ilman sitä ei ole ihmistäkään — kuolisimme var­maan aika pian nälkään, ainakin iso osa ihmiskun­taa. Myös ilmas­ton­muu­tok­sen kanssa luon­non mon­imuo­toisu­us on kytkök­sis­sä, ne siis vaikut­ta­vat molem­mat toisi­in­sa. Aiko­jen saatossa luon­non eri osa­puolten ja ihmisenkin välille on kehit­tynyt mon­imutkaisia tas­apain­o­ja, joi­ta ei saisi järkyt­tää. Ihmi­nen on valitet­tavasti järkyt­tänyt hyvin monia tas­apain­o­ja, ja nähtäväk­si jää, miten ihmisen vielä käy. Tekni­ikalla ei kaikkea pystytä ratkaise­maan — jos esimerkik­si pölyt­täjät katoaisi­vat, ei mil­lään tekni­ikalla voi­da hoitaa niitä hom­mia. Ei siis todel­lakaan kan­na­ta kyseenalais­taa luon­non­suo­jelun tarpeel­lisu­ut­ta. Ihmisen tulisi päästä eroon ainakin kahdes­ta huonos­ta omi­naisu­ud­estaan, ahneud­es­ta ja mukavu­u­den­halus­ta, kos­ka muuten kulu­tamme pla­neet­tamme lop­pu­un, emmekä jätä mitään tuleville sukupolville. Tämä pätee niin luon­non- kuin muuhunkin ympäristönsuojeluun.

  47. Lisään vielä edel­liseen, että yhteiskun­nas­sa on peri­aat­teessa nurinkuri­nen tilanne, että val­tio joutuu mak­samaan kor­vauk­sia luon­non­suo­jelus­ta esim. maan­omis­ta­jille. Oikeasti pitäisi olla niin, että kaikesta maankäytöstä pitäisi mak­saa kor­vauk­sia luon­nolle. Ei voi olla ole­tusar­vo, että tämä pla­neet­ta on taloudel­lista hyö­dyn­tämistä varten, ja luon­to olisi tois­ar­voinen. Ihmi­nen on vain itsekkyy­dessään toimin­ut täl­lä peri­aat­teel­la, ei ole kysel­lyt, on vain ottanut. Joskus tästä tulee iso lasku ihmiskun­nalle, se on vain ajan kysymys.

  48. Kuninkaan­tam­men­ti­estä tuli mieleen, että siel­lä on se lau­tatarha, joka on kätevä ja hyväl­lä paikalla ja var­maan ain­oi­ta jäl­jel­läole­via Helsingis­sä. Ja siis näp­pärän lähel­lä, kun ei ole autoa käytet­tävis­sä. Leo Kosk­i­nen taisi olla yri­tyk­sen nimi..

    Se nyt sit­ten aje­taan asun­to­jen alta pois. Kuulem­ma olisi halu­ja säi­lyt­tää toimip­iste Helsingis­sä. Mon­et muuthan (kaik­ki?) ovat Helsingis­sä lopet­ta­neet. Rautakau­pat eivät yksinker­tais­es­ti kykene vas­taavaan palvelu­un (tai hin­taan), joten olisikin kiin­nos­tavaa kuul­la, onko kaupungilla osoit­taa sille kor­vaavaa tont­tia. Kaupunkielämä köy­htyy taas turhaan lisää, jos har­rastelumah­dol­lisuuk­sia jne. näin taas kavennetaan.

Vastaa käyttäjälle Stop Ydinvoima Puut Matalax Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.