Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.8.2015

23.8.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristölautakunnalle Helsingin luonnonsuojeluohjelmasta 2015-24 ja metsäverkostoselvityksestä.

Luonnonsuojelualueiden pinta-ala on tarkoitus kaksinkertaistaa ja alueita yhtenäistää, vaikka asuntoja on tarkoitus kaavoittaa neljännesmiljoonalle lisäasukkaalle. Luontoväki on kirjelmöinyt kovasti, että kaikki arvokkaina pidettävät metsät olisi liitettävä säästettävien metsien verkostoon. Tämä merkitsisi jos melkoista lovea asuntotuotantoon. Kannattaa huomata, että luonnonsuojelualueen perustaminen rajoittaa myös alueen käyttöä virkistyksen.

Metsien suojelussa on syntynyt erikoinen tilanne, jossa vaaditaan Helsingiltä muuta maata suurempaa vastuuta vanhojen metsien suojelusta, koska muu maa on tuhonnut ne metsätalouden tarpeiden vuoksi. On vähän nurinkurinen juttu, jos muualla maassa tuhotaan arvokkaita metsiä jokseenkin mitättömien taloudellisten arvojen vuoksi ja Helsingissä joudutaan luopumaan tuhansia kertoja suuremmista taloudellisista arvoista, koska maakunnissa tuhotaan metsiä. Asia muuttuu ymmärrettävämmäksi, jos ajattelemme, että emme suojele metsiä metsien itsensä vuoksi vaan arvokkaaksi ympäristöksi ihmisille. Helsingissä helsinkiläisille. Tähän ajattelutapaan taas ei sovi niin vahva suojelu, että se estää myös virkistyskäytön.

Vähän asian vierestä: Uudenmaanliitto antaa lausunnon Vartiosaaren kaavoituksesta. Esittelijä on kirjoittanut lausunnon, joka minun tulkintani mukaan hyväksyttynä merkitsisi, että saareen ei saa rakentaa mitään. Ollaan itse asiasta mitä mieltä hyvänsä, tämä tulee merkitsemään huomattavaa lovea Helsingin asuntotuotantoon.

Kuninkaantammentien ympäristön asemakaava

Pientaloaluetta laajennetaan ja tiivistetään. Uusia asukkaita tulee 250 – 300. Suunnitelmia on vähän supistettu liito-oravahavainnon vuoksi. Pyöräily on ajoradalla, mikä on lautakunnan ohjeistuksen mukaista, mikäli nopeusrajoitus on 30 km/h tai alle. Pysäköintinormi on Nurmijärvi-henkinen, mikä lienee realismia.

Kirkkohallituksen kiinteistöt Katajanokalla asunnoiksi ja suurlähetystöksi

Kirkkohallituksen muutettua pois Katajanokalta sen kiinteistöt muutetaan asuinkäyttöön ja suurlähetystöksi. Alueella liikkuvan huhun mukaan kyse on Turkin suurlähetystöstä. Suuri osa kaavasta on jo hyväksytty poikkeamislupien kautta. Autopaikkoja vaaditaan yli sata, mikä ei oikein vastaa Katajanokalla vallitsevaa elämänmuotoa. Käytännössä kirkkohallitus pakotetaan näin rahoittamaan Katajanokalle kaavailtua, lähinnä Vanhaa satamaa palvelevaa pysäköintiluolaa.

Lausunto rakennuslautakunnalle hissien rakentamiseen Olympiakylän suojeltuihin taloiin.

Lausunnon mukaan hissin voi hyväksytyn kaavan puitteissa rakentaa pieneen osan taloista ottamalla tila (pienistä) asunnoista. Portaisiin ei saa koskea.

Tässä suojelukohteessa on kiistelty virkamiestasolla ilmeisesti aika ankarasti suojelutavoitteiden ja asumistavoitteiden välillä, koska on haluttu suojella jopa vanhat keittiöt. Rakennussuojelu voitti muun muassa terveysnäkökohdat. Ei-suojeltuun taloon olisi vaadittu paljon parempi äänieristys liikenteen melua vastaan ja ilman ottaminen terveyssyistä suodatettuna pihan puolelta. uudisrakennuksena nämä olisivat lainvastaisia.

Vilhonvuorenkadun ja koksikadun katusuunnitelma

Flow-festivaalin alueelle tehdään katuverkkoa. (Loppu on lähellä!) Tämä on vanhojen päätösten mukaista enkä löytänyt tästä huomautettavaa.

Sörnäistenniemen liikennesuunnitelma

Alue on jo yli puoleksi rakentunut (Asunalue, joka näkyy Kulosaaren sillan eteläpuolella ja rajoittuu rantaan). Nyt tarkistetaan liikennesuunnitelmaa. Baanaverkolle on kaksi vaihtoehtoa riippuen siitä, Kuurunusiltojen liikenneratkaisuista. Arielintieltä piti koulusta päästä siltaa pitkin puistoon, mutta se on osoittautunut hankalaksi, joten kiellettiin autoliikenne ja poistettiin pyörätie. Tästä ei listatekstin pohjalta oikein saanut selvää, mutta lautakunnan kokouksessa se toivottavasti selviää.

Lausunto Kehä I:n ja Myllypuron eritasoliittymästä

Tässä tehdään taas ihan kauhean näköistä kaupunkiympäristöä. Valtiota ei pitäisi päästää suunnittelemaan liikennejärjestelyjä kaupunkeihin

Hankkeen kokonaiskustannus on 33,3 miljoonaa euroa, josta Helsingin kaupungin osuus on 9,5 M€. Todettakoon, että summa on suurempi kuin yhden vuoden pyöräinvestointeihin budjetoidut varat. Suurempaa huolta ei kuitenkaan liene, koska valtio ei ole omaa rahoitustaan varannut eikä nykyhallitukselta liiemmin ole odotettavissa rahaa Helsinkiin.

Siltä varalta, että tästä jotain tulee, haluan tarkemman kuvauksen pyöräteistä. Onhan toteuttajataho sama, joka on tehnyt Hakamäentien pyöräjärjestelyt ja keksinyt laittaa Uudelle Porvoontielle pyörätien, joka sukeltaa tien ali neljä kertaa puolta vaihtaen kahden kilometrin matkalla.

Lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016 – 2019

Sipilän hallitus vetää infrarahoituksen maakuntiin, vaikka loogisesti ottaen uutta infraa tarvitaan lähinnä siellä, missä asutus kasvaa. Tämä on paha myös liikenneturvallisuushankkeiden osalta. Räikein hölmöys on, että kun Helsinki on investoinit huomattavia summia Jokeri 2 –linjaan, valtio ei ole laittanut tarvittavia pysäkkejä omille teilleen, jolloin Jokerista ei voi vaihtaa säteittäisiin yhteyksiin.

Muuten olen sitä mieltä, että valtion pitäisi vetäytyä näistä hankkeista kokonaan ja antaa Pääkaupunkiseudun kunnille kiinteä vuotuinen korvaus tästä. Tässä sopassa on liian monta kokkia.

 

Kommentit

52 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.8.2015”

  1. Daniel Federley kirjoitti 23.8.2015 kello 20:41

    Vilhonvuorenkatu näyttää ratikan kannalta ihan järkevältä. Bussit eivät 6,5 m leveälle kaistaosuudelle mahdu, mutta ei se ole tarkoituskaan.

    Olisikohan kustannustehokkainta rakentaa valmiiksi tuo ns. lopullinen vaihe, ilman kiskoja mutta keskikaista korotettuna ym? Miksi tehdä ensin yhdenlainen ja sitten toisenlainen, kun rahasta on pulaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  2. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 23.8.2015 kello 21:57

    Mistä olet saanut käsityksen, että luonnonsuojelu olisi ristiriidassa virkistyskäytön kanssa? Esimerkiksi Kallahdenniemen suojelualue on erittäin suosittu ulkoilualue eikä Ramsinniemen suojelualuetta erota muusta virkistysalueesta kuin kylttien perusteella.

    Ihmettelen myös kantaasi Uudenmaan maakuntahallituksen listalla olevaan lausuntoehdotukseen Vartiosaaren osayleiskaavasta. On aidosti ongelma, että Helsingissä kaupunkisuunnittelua tehdään ikään kuin pääkaupunkia eivät koskisi samat säännöt kuin muuta maata. Alempaa kaavoitusta laadittaessa ohjaava kaava tulisi ottaa huomioon. Jos näin ei omaehtoisesti toimita, on asiallista, että siitä muistutetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.8.2015 kello 22:03

    Käsitys siitä, että luonnonsuojelualue on joskus ristiriidassa virkistyskäytön kanssa on peräisin lautakunnan listatekstistä. Se tietysti riippuu siitä, mitä suojellaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 23.8.2015 kello 22:11

    Tämäpä olisi ennakkotapaus, jos luontoarvot voidaan lahjoa olemattomiin suojelun aiheuttamien taloudellisten menetysten vuoksi. Kiinnostaa myös muita liito-oravan papanoiden vuoksi järjenvastaisia ratkaisuja tehneitä.

    Ehkä tämä Oden ajattelutapa on jo nyt käytössä peto-eläinten osalla. Kehä kolmosen sisään eksyneen karhun perään lähetetään poliisin karhuryhmä, koska pääkaupunkiseudun asukkaiden petoeläinpelko on merkityksellisempää ja taloudellisesti arvokkaampaa kuin raukoilla rajoilla luonnon armoilla asuvien kansalaisten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  5. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 23.8.2015 kello 22:12

    Osmo Soininvaara:
    Käsitys siitä, että luonnonsuojelualue on joskus ristiriidassa virkistyskäytön kanssa on peräisin lautakunnan listatekstistä. Se tietysti riippuu siitä, mitä suojellaan.

    Helsingissä tuskin on riskiä, että suojelu olisi ristiriidassa virkistyskäytön kanssa. Pikemminkin suojelu varmistaa virkistyskäytön jatkumisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  6. Simo Melenius kirjoitti 23.8.2015 kello 23:17

    Ollaan itse asiasta mitä mieltä hyvänsä, tämä tulee merkitsemään huomattavaa lovea Helsingin asuntotuotantoon.

    Toisaalta jos noista luonnonsuojelusuunnitelmista tulee jotain, niin varsin erinomaista on, että ne asukkaat pitää mahduttaa pienemmälle alueelle, jolloin tulee pakostakin jotain, joka on lähempänä kaupunkia eikä lähiöpesäkettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  7. Kalle kirjoitti 23.8.2015 kello 23:45

    Jos ollaan tarkkoja, niin Helsingissä ei pidä olla yhtään luonnonsuojelualuetta. Helsinki on kaupunki ja sitä pitää rakentaa.

    Käytännössä saaristossa voi olla joku luonnonsuojelualuetta, koska siten voidaan turvata niiden saarien luontoarvoja, joista Puolustusvoimat luopuu. Muuten ne tuhoutuvat muutamassa vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  8. Toni Amnell kirjoitti 24.8.2015 kello 1:06

    Minä en näe ristiriitaa ainakaan olemassa olevien, toteutuneiden luonnonsuojelualueiden ja virkistyskäytön välillä. Toki joillain alueilla kulkeminen on poluille rajoitettua (esim. Haltialan aarnimetsä), mutta myös virkistyskäytön kannalta tämä on hyvä asia. Jos esimerkiksi Haltialassa saisi liikkua ihan missä vain, metsä ei olisi enää aarnimetsä, eikä sen virkistysarvo siis olisi niin suuri. Täytyy muistaa, että suurempi luonnontilaisuus merkitsee myös suurempia positiivisia terveysvaikutuksia, jotka ovat virkistyksen tärkeimmät syyt. Siksi ei virkistyksenkään verukkeella pidä enää yhtään muuttaa oikeaa luontoa hoidetuiksi puistoiksi.

    Ei ole mitenkään välttämätöntä, että virkistysalueillakaan olisi aina mahdollista liikkua missä kohdassa tahansa. Virkistyminen on mahdollista myös merkityillä poluilla, kunhan nämä suunnitellaan ammattitaitoisesti. Jos polkuja kulkee liian paljon, tämä aiheuttaa reunavaikutuksen, ja aito metsä pirstaloituu liikaa ja heinittyy ja “pusikoituu”. Mikäpä olisi virkistävämpää kuin kulkea “sammaleisessa satumetsässä”, joka on vanhoille metsille tyypillistä, mutta sammaleisuus häviää, jos puita hakataan.

    Metsien suojelulle Helsingissä on juuri eräs tärkeä peruste se, että varsinkin Etelä-Suomessa suurin osa metsistä on muutettu talousmetsiksi. Virhe on tehty jo aiemmin, ennen kuin ympäristötietoisuus on herännyt ja vihreät arvot päässeet esille, eikä enää auta vedota siihen, että olisi ollut järkevää suojella enemmän metsiä maaseudulla. Nyt kun vahinko on jo tapahtunut, on järkevää suojella metsiä siellä, missä on luontoarvoja jäljellä, ja kaupungin vastuu tässä on suuri. Etelä-Suomen metsäpinta-alasta on jo aivan liian suuri osuus tuhottu, joten enää ei ole varaa tuhota sitä Helsingissäkään.

    Asuntojen rakentamiselle on olemassa muitakin vaihtoehtoja kuin arvokkaiden luontoalueiden hävittäminen. Kyse on vain poliittisesta tahdosta, ei mistään muusta. Järkevintä olisi rakentaa nauhamaista kaupunkia esim. oikoradan varsien pelloille, jolloin nopea raideliikenneratkaisukin olisi jo valmiina, ei tarvitsisi kuin rakentaa lisää asemia. Tämä vain taitaa kaatua kuntien väliseen kilpailuun veronmaksajista. Tärkein syy taitaa kuitenkin olla, että rakennusliikkeet kuolaavat ranta- ja luontotonttien perään, koska silloin ne saavat parhaat voitot. Se on sivuseikka, että ainakin luonnon avulla asuntoja myytäessä se luonto kuitenkin tuhoutuu – rakennusliike kerkiää saamaan rahat asunnon ostajilta pois, kunhan vain rakentaa oikeassa järjestyksessä. Asuntojen hintoja näille arvokkaille alueille rakentamalla ei olennaisesti saada alennettua, toisin kuin esimerkiksi oikoradan varsille rakentamalla saataisiin.

    On myös onneksi Helsingissä noussut esiin vaihtoehto, jolla saadaan luontoalueita säästettyä, nimittäin kaupunkibulevardit ja korkeampi rakentaminen. Kaupunkibulevardin verukkeella ei kuitenkaan pidä yrittää rakentaa tärkeille luontoalueille, kuten esimerkiksi Keskuspuistossa on tällä hetkellä uhkana. Kaupunkisuunnittelun tulee tapahtua rehdisti ja avoimesti, jotta ihmiset voivat luottaa siihen. Tällä hetkellä se vaikuttaa olevan aika kieroa touhua, jossa virallisesti kerrotut ja todelliset tavoitteet poikkeavat toisistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  9. Juho Laatu kirjoitti 24.8.2015 kello 8:47

    On vähän nurinkurinen juttu, jos muualla maassa tuhotaan arvokkaita metsiä jokseenkin mitättömien taloudellisten arvojen vuoksi ja Helsingissä joudutaan luopumaan tuhansia kertoja suuremmista taloudellisista arvoista, koska maakunnissa tuhotaan metsiä.

    Tässä kohdassa täytyy huomauttaa siitä, että Suomen metsiä (sekä vanhoja että nuorempia) otetaan tällä hetkellä talouden käyttöön entistä tehokkaammin siksi, että vihreät ja kepu ovat löytäneet toisensa vaatiessaan bioenergiatuotannon maksimointia koko maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  10. Hannu Kauppinen kirjoitti 24.8.2015 kello 10:46

    Mielestäni paras esimerkki luonnonsuojelun ja virkistyskäytön ristiriidasta ovat Porvarinlahden ympäristön luonnonsuojelualueet.

    Ennen luonnonsuojelualueiden perustamista alue oli suosittua suunnistusmaastoa. Metsä oli merkittyjen ulkoilureittien ulkopuolella varsin koskematonta ja n. 200-300 suunnistussuoritusta vuodessa eivät suurta vaikutusta aikaansaaneet.

    Luonnonsuojelualueen perustaminen lopetti suunnistuksen kokonaan Mustavuoren alueella ja toi rajoitteita myös Porvarinlahden pohjoispuolen käyttöön.

    Samaan aikaan asuntorakentaminen lähialueilla on kiihtynyt, mikä näkyy myös alueen metsän käytössä. Koiran ulkoiluttajia, maastopyöräilijöitä, yms. liikkujia on alueella huomattavasti aiempaa enemmän, mikä näkyy myös hyvin tiiviinä polkuverkostona.

    Itse (suunnistajana) kyseenalaistan tällaisen suojelun. Suojelun tavoitteet tuskin toteutuvat, koska alueella ulkoilevat ovat tuskin tietoisia suojelun tavoitteista ja siten suojeltuun luontoon kohdistuu huomattavasti aiempaa suurempi rasitus.

    Olen Osmon kanssa samaa mieltä, että meidän pitäisi miettiä, mikä luonnonsuojelun idea on. Jos ajatus on varata luontoa kaupunkilaisten virkistäytymiseen, niin tämä pitäisi huomioida säännöissä. Jos taas suojella luontoa ihmiseltä, niin sitten ymmärtää se, että kaupunkiasutuksen välittömässä läheisyydessä suojelutoimien vaikuttavuus voi olla varsin heikkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  11. tpyyluoma kirjoitti 24.8.2015 kello 12:07

    Hanna-Leena Ylinen: Helsingissä tuskin on riskiä, että suojelu olisi ristiriidassa virkistyskäytön kanssa. Pikemminkin suojelu varmistaa virkistyskäytön jatkumisen.

    No se riski on lauennut Viikissä, merkityksessä aidattu metsä. http://kartta.hel.fi/applications/ltj/reports/kohderaportti.aspx?id=135535

    En sinänsä ole asiasta eri mieltä, virkistys- ja luonnonsuojelu kulkee usein käsi kädessä. Mutta automaattista se ei ole, minkä takia suojelumääräysten kohdalla pitää olla tarkkana ettei tule ongelmia virkistyskäytön kanssa, eikä niin että oletetaan ettei tämmöisiä ole. Tämä on myös luonnonsuojelun etu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.8.2015 kello 13:01

    Santahaminasta on sanottu, että sen eteläosan luonnonsuojeluarvot eivät kestäisi vrikistyskäyttöä ja siksi nykyinen käytäntö on hyvä, osa aseistettu vartia estää luvattoman pääsyn Santahaminen rantojen luontoarvoista nauttimaan …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Austrian kirjoitti 24.8.2015 kello 14:01

    On hyvä että mekin täällä maakunnissa saamme rahaa infrahankkeisiin. Tärkeintä toki olisi saada ihan kunnossapitoon rahaa ja jättää megahankkeet vaikka välistä..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  14. Joel Jalkanen kirjoitti 24.8.2015 kello 15:33

    Osmo Soininvaara:
    Santahaminasta on sanottu, että sen eteläosan luonnonsuojeluarvot eivät kestäisi vrikistyskäyttöä ja siksi nykyinen käytäntö on hyvä, osa aseistettu vartia estää luvattoman pääsyn Santahaminen rantojen luontoarvoista nauttimaan …

    Eivät ehkä kestä virkistyskäyttöä, jos sen viereen tungetaan 20 000 asukasta. Mutta jos Santis joskus virkistykselle avataan, voidaan senkin vanhoihin metsiin rakentaa virkistysinfra, joka ei ole pois luonnolta eikä virkistykseltä. Aivan varmasti. Rakennetaanhan Vallisaareenkin polkuja ja huusseja paraikaa.

    Luonnonsuojelualueiden idea on, että estetään alueiden hallitsematon käyttö.

    (Noin muuten Santis ja Stadin edustan sotilassaaret on vähän anomalia luontokysymyksissä; luontoarvot on vaan niin järkyttävän kovat, vaikka se tuntuukin epäintuitiiviselta.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  15. antti kirjoitti 24.8.2015 kello 15:42

    Toni Amnell: Metsien suojelulle Helsingissä on juuri eräs tärkeä peruste se, että varsinkin Etelä-Suomessa suurin osa metsistä on muutettu talousmetsiksi

    Helsingin pitää ostaa maakunnista muutama sata hehtaaria talousmetsiä, odotetaan 50-100 vuotta, ja voila, meillä on satoja hehtaareja vanhoja metsiä ympäri maakuntia. Ja jos sitä luonnonsuoijeluhenkeä asukkasita löytyy niin siitä vaan metsäkaupoille, ei ne metsäpalstat niin mahdottomia maksa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  16. Joel Jalkanen kirjoitti 24.8.2015 kello 17:42

    OS:Metsien suojelussa on syntynyt erikoinen tilanne, jossa vaaditaan Helsingiltä muuta maata suurempaa vastuuta vanhojen metsien suojelusta, koska muu maa on tuhonnut ne metsätalouden tarpeiden vuoksi. On vähän nurinkurinen juttu, jos muualla maassa tuhotaan arvokkaita metsiä jokseenkin mitättömien taloudellisten arvojen vuoksi ja Helsingissä joudutaan luopumaan tuhansia kertoja suuremmista taloudellisista arvoista, koska maakunnissa tuhotaan metsiä. Asia muuttuu ymmärrettävämmäksi, jos ajattelemme, että emme suojele metsiä metsien itsensä vuoksi vaan arvokkaaksi ympäristöksi ihmisille.

    Eikö asia muutu ymmärrettäväksi myös silloin, jos ajatellaan metsien tilannetta pidettävän ylipäätään hälyttävän huonona? Yleinen mentaliteetti metsiensuojelussa on, vähän kärjistäen, että jokainen suojeltu hehtaari ei ole “yksi hehtaari lisää” vaan “yksi hehtaari vähemmän liian vähän”.

    Luontojärjestöt vastustavat varmasti samantasoisten metsien tuhoamista niin Helsingissä kuin maaseudullakin. Esim. arvometsäesityksessä on ollut käytössä pääosin Metso-kriteerit, joiden perusteella maaseudulla hamutaan luonnonsuojelualueita. Ajatus Helsingin kohdalla on siis, että säännöt ja kriteerit on samat kaikille.

    En itse välttämättä jaa tuota näkemystä, mutta on se silti perusteltu näkemys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.8.2015 kello 20:31

    Mutta olisiko mahdollista, että suojelua vaadittaisiin myös muualla maassa? Miten on mahdollista, että hyvää vanhaa metsää saa panna nurin aivan mitättömien taloudellisten arvojen vuoksi, jos se tapahtuu Helsingin ulkopuolella. Sama prosenttiosuus metsistä suojeluun jokaisessa kunnassa kuin on suojeltu Helsingissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Sakke kirjoitti 24.8.2015 kello 19:52

    Osmo Soininvaara:
    Santahaminasta on sanottu, että sen eteläosan luonnonsuojeluarvot eivät kestäisi vrikistyskäyttöä ja siksi nykyinen käytäntö on hyvä, osa aseistettu vartia estää luvattoman pääsyn Santahaminen rantojen luontoarvoista nauttimaan …

    Tuommoisia vartijoita tarvittaisiin moneen muuhunkin paikkaan. Itse kun olin pikkupoika, oli lähipuistossamme jopa puistovahti. Silloin ei puistoissa tyhjiä kaljatölkkejä tai pulloja eikä paljon muutakaan roskaa näkynyt. Valitettavasti toisin on nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  19. Ponsse kirjoitti 24.8.2015 kello 20:01

    Mikä tahansa metsä muuttuu ajan myötä vanhaksi metsäksi!

    Hullua suojella vanhaa metsää, kun se ei lopu koskaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  20. Juho Laatu kirjoitti 24.8.2015 kello 21:06

    Osmo Soininvaara:
    Mutta olisiko mahdo9llista, että suojelua vaadittaisiin myös muualla maassa? Miten on mahdollista, että hyvää vanhaa metsää saa panna nurin aivan miättömien taloudellisten arvojen vuoksi, jos se tapahtuu Helsingin ulkopuolella. Sama prosnettiosuus metsistä suojeluun jokaisessa kunnassa kuin on suojeltu Helsingissä?

    Kuten jo edellä mainitsin, eikö tämä ole vihreiden omaa politiikkaa? Siis se, että kaikki mahdollinen metsä valjastetaan bioenergiaa tuottamaan. Onko energian kulutuksen lisääminen tärkeämpi asia kuin luonnonsuojelu?

    Helsingissä luontoalueita varataan suojeltavaksi siinä tapauksessa, että siellä on alueita, jotka ovat jossain mielessä korvaamattomia. Ei joka kunnassa tarvitse olla samaa prosenttia suojeltavia alueita, vaan niitä suojellaan siellä, missä arvokkaimmat ja herkimmin tuhoutuvat alueet sattuvat olemaan.

    Muutakin luontoa kuin noita erityiskohteita pitää suojella, mutta tämä näyttää vihreiltä unohtuneen, kun vaativat metsän tehokäytön ja polttamisen maksimointia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  21. Joel Jalkanen kirjoitti 24.8.2015 kello 21:23

    Osmo Soininvaara:
    Mutta olisiko mahdollista, että suojelua vaadittaisiin myös muualla maassa? Miten on mahdollista, että hyvää vanhaa metsää saa panna nurin aivan mitättömien taloudellisten arvojen vuoksi, jos se tapahtuu Helsingin ulkopuolella. Sama prosenttiosuus metsistä suojeluun jokaisessa kunnassa kuin on suojeltu Helsingissä?

    Ihanko meinaat, että tuo ei olisi luontojärjestöjen tavoite?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  22. Toni Amnell kirjoitti 24.8.2015 kello 22:35

    Aivan niin. Totta kai luonnonsuojelua tulee vaatia siellä, missä sitä on vielä jäljellä, riippumatta siitä, mikä on kunnan/kaupungin nimi. Tietenkin alueellinen edustavuus myös tulee huomioida, eli myös Etelä-Suomessa tulee olla riittävästi oikeaa luontoa.

    Joku esitti, että odotetaan, että talousmetsät maaseudulla muuttuvat luonnonmetsiksi. Näin varmasti on syytä tehdäkin, mutta se ei poista tarvetta suojella jo olemassa olevia arvokkaita luontoalueita. Joka väittää muuta, osoittaa tietämättömyytensä luonnosta. Jos ei pidetä huolta siitä, että riittävästi luonnontilaisia metsiä on kaiken aikaa olemassa, monet eliöt ehtivät kuolla sukupuuttoon ennen kuin nuo talousmetsät kerkiävät muuttua luonnonmetsiksi. Eli ei riitä, että odotetaan 50-100 vuotta, jotta saadaan riittävästi luonnontilaisia metsiä kehittymään. Arvokkaat metsäalueet Helsingissäkin toimivat tärkeinä turvapaikkoina monille eliöille, kuten vaikkapa harvinaisille kääville, jotka vaativat elääkseen tietynikäistä lahopuuta. Jos ne välillä pääsevät käymään liian vähiin, ne eivät enää välttämättä palaa entisistä talousmetsistä odottamalla muodostettuihin luonnonmetsiin. Eli kaupunkimetsien suojelulle ei ole vaihtoehtoja.

    Eikä virkistyksenkään kannalta olisi järkevää, jos luonnonsuojelualueita ei Helsingissä olisi. Kannattaa miettiä sitä peruskysymystä, minkä takia ihmiset menevät luontoon virkistäytymään. Jos luontoa ei suojeltaisi Helsingissäkin, se ei säilyisi, eivätkä ihmiset pääsisi virkistäytymään lähiluontoon. Käytännössä ihmiset joko vieraantuisivat luonnosta täysin tai sitten ajaisivat autoillaan säännöllisesti kansallispuistoihin, jotka olisivat pieniä luontosaarekkeita muuten ihmisen muokkaaman ympäristön keskellä. Voisi käydä myös niin, että ihmiset alkaisivat kaivata sinne kansallispuiston reunalle asumaan, ja tämä jos mikä hajauttaisi yhdyskuntarakennetta.

    Parempi on, että ihmisille turvataan lähiluonto, eikä mikään katujen ja kerrostalojen välissä oleva hoidettu puistonpläntti vihreine nurmikoineen ja rivissä olevine puineen riitä tyydyttämään ihmisten tarvetta virkistäytyä luonnossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  23. Stop Ydinvoima Puut Matalax kirjoitti 25.8.2015 kello 1:25

    Vihreäthän vastustavat ydinvoimaa ja haluavat, että koko Suomen metsänkasvu poltettaisiin uraanin halkaisemisen sijaan.

    Osmo Soininvaara:
    Mutta olisiko mahdollista, että suojelua vaadittaisiin myös muualla maassa? Miten on mahdollista, että hyvää vanhaa metsää saa panna nurin aivan mitättömien taloudellisten arvojen vuoksi, jos se tapahtuu Helsingin ulkopuolella. Sama prosenttiosuus metsistä suojeluun jokaisessa kunnassa kuin on suojeltu Helsingissä?

    Miten metsän vanhuus tekee siitä hyvän? Missä mielessä? Miten määrittelet tämän hyvyyden?

    Miksi nuori metsä ei ole hyvä? Ikärasismia? Entäs keski-ikäinen metsä?

    Ettei nyt olisi kansallisromantiikkaa nautittu hiukan liikaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  24. Juho Laatu kirjoitti 25.8.2015 kello 8:44

    On vähän nurinkurinen juttu, jos muualla maassa tuhotaan arvokkaita metsiä jokseenkin mitättömien taloudellisten arvojen vuoksi ja Helsingissä joudutaan luopumaan tuhansia kertoja suuremmista taloudellisista arvoista, koska maakunnissa tuhotaan metsiä.

    Huomautan vielä tästäkin. Kansantaloudellisesti ei ole mikään ongelma eikä tappio, jos Helsingin suojeltavale alueelle aiottu lähiö rakennetaankin Vantaalle. Lopputulos on valtakunnan kannalta jokseenkin sama, ja arvokas luontokohde säästyy. Tästä tulee vain pieni kolaus suurille kasvuhaluille.

    Taloudellisiakin vaikutuksia on. Jos pidät gryndaamisesta Helsingille koituvaa kaavoitushyötyä ja uusien verotettavien saamista jo saavutettuna etuna, jota ei saisi ottaa siltä pois, voit ehkä vaatia Vantaata korvaamaan tästä menetetystä lähiöstä jotain Helsingille. 😉 Jos olet taitava, ehkä saat koko muunkin Suomen korvaamaan jotain Helsingille jokaisesta Helsinkiä halvemmalle maalle rakennetusa talosta. Maakuntakaava näyttää olevan Helsingille kiusallinen juttu, kun ei anna Helsingin optimoida rahatulojaan, vaan vaatii vallan muita (joutavampia?) asioita, kuten luonnonsuojelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  25. Kaupunkilainen metsänomistaja kirjoitti 25.8.2015 kello 12:02

    Puolitoista hehtaaria hyvää vanhaa kuusimetsää pantiin matalaksi tilallamme Pirkanmaalla. Juurikääpä oli aiheuttanut kuusentyvilahon eli maannouseman, joka olisi kohta tuhonnut koko metsän. Onneksi on metsäammattilaisia vahtimassa vanhoja metsiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  26. TTK kirjoitti 25.8.2015 kello 13:46

    Ja jos puupellettejä ei olisi keksitty, niin metsiä ei sitten hakattaisi? Sahatavaraa, paperia, kartonkia ja pahvia ei ilmeisesti Suomessa tuoteta ollenkaan, eikä tätä varten harjoiteta metsätaloutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  27. Kalle K. kirjoitti 25.8.2015 kello 15:13

    Vartiosaarta koskeva esitys maakuntahallitukselle oli omituinen virhearvio esittelijältä. En lähde arvailemaan, kenen peliä liitossa pelattiin, mutta palautus oli ainoa järkevä ratkaisu. Vartiosaarihan on sotien jälkeisen ajan grynderirakentamisen stoppaamisen muistomerkki ja sen takia säästynyt asuntorakentamiselta muutaman vuosikymmenen yliaikaa. Nyt kun sille olisi tarvetta, liitto höpisee saaren seudullisesta merkityksestä jne. Ei sellaista ole, noli tangere circulos nos

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  28. Toni Amnell kirjoitti 25.8.2015 kello 15:54

    Stop Ydinvoima Puut Matalax:

    Miten metsän vanhuus tekee siitä hyvän? Missä mielessä? Miten määrittelet tämän hyvyyden?

    Miksi nuori metsä ei ole hyvä? Ikärasismia? Entäs keski-ikäinen metsä?

    Ettei nyt olisi kansallisromantiikkaa nautittu hiukan liikaa?

    Vanhat metsät ovat nykyisin hyvin harvinaisia, koska tehometsätalous on pitänyt metsät nuorina. Siksi vanhat metsät ovat arvokkaita. Lisäksi ilmastomielessä vanhat metsät ovat hyviä hiilivarastoja, jolloin hiili on poissa ilmakehästä ilmastoa lämmittämästä. Ilmastonsuojelu on luonnon monimuotoisuuden ohella myös hyvin tärkeä peruste suojella Helsingin arvokkaita metsiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  29. valtioteiteen maisteri kirjoitti 25.8.2015 kello 19:08

    Muutamaan asiaan toivon vihreiltä vastausta:

    Miksi te haluatte
    – tuhota luonnon
    – tuhota talouden
    – ja miksi te haluatte sotaa?

    Teidän toimenne johtavat edellisiin väistämättä.
    Vaikka ymmärrän että oma etu ja ura on tärkein asia poliitikolle, niin eikö voisi edes humanismin nimessä ajatella Suomen etua? Tai tulevia sukupolvia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. Erkki Mikola kirjoitti 25.8.2015 kello 21:42

    Osmo kirjoitti:

    “On vähän nurinkurinen juttu, jos muualla maassa tuhotaan arvokkaita metsiä jokseenkin mitättömien taloudellisten arvojen vuoksi ja Helsingissä joudutaan luopumaan tuhansia kertoja suuremmista taloudellisista arvoista, koska maakunnissa tuhotaan metsiä. Asia muuttuu ymmärrettävämmäksi, jos ajattelemme, että emme suojele metsiä metsien itsensä vuoksi vaan arvokkaaksi ympäristöksi ihmisille. Helsingissä helsinkiläisille. Tähän ajattelutapaan taas ei sovi niin vahva suojelu, että se estää myös virkistyskäytön.”

    Olen samaa mieltä, luonnontilainen luonto suojeltakoon Helsingin ulkopuolella. Mutta Helsingissä tarvitaan monipuolista luontoa ihmisiä varten. Eli jotta ihmiset voivat siellä ulkoilla ja siihen tutustua. Harvassa paikassa Helsingissä on niin monipuolinen avomaan linnusto kuin Malmin lentokentällä. On samantekevää ovatko lajit harvinaisia tai yleisiä muualla Suomessa. Helsingissä ne ovat harvinaisia. Ja (myös siitä syystä) lentokenttä pitäisi säilyttää aidattuna avoimena alueena. Lintuja voi kyllä katsella kiikarilla ihan niinkuin vesilintujakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  31. mikko siitonen kirjoitti 26.8.2015 kello 5:29

    Terve,

    Helsingin kaupungin alueella ei ole mitaan jarkea suojella lisaa vanhoja tai nuoria metsia. Jos niita jossain Etela-Suomessa on, on parempi suojella ne siella kaukana Helsingista. Itse en yli 30 vuoden maastoinventointien kokemuksen perusteella oikein usko, etta sen parempia tai huonompia loytyy linjan Simo-Suomussalmi etelapuolelta (jotain rippusia tietysti aina). Parempi rakentaa tehokkaasto keha III sisalla, ja aika tehokkasti kehyskunnissa. Ei se laajempi luontoarvojen suojelu siella enaa onnistu. On meilla Kuusamo, Tervola, Suomussalmi, Kuhmo, Kuhmoinen, Padasjoki, Lammi, Virrat, Korpilahti, Viitasaari jne.

    Kuka niita kaikkia enaa muistaakaan.

    t. Mikko, vanha MH-tyyppi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  32. Buffetti kirjoitti 26.8.2015 kello 8:39

    Lausunto Kehä I:n ja Myllypuron eritasoliittymästä
    Tuohon voisi vielä lisätä että on täysin kaupungin oman intressin vastaista sijoittaa muutaman sadan metrin päähän metroasemasta kaksi eritasoliittymää. Kun siihen lisätään jo itikseen hyväksytty eritasosekametelisoppa niin voisi oikeutetusti kysyä halutaanko se “vähäinen” ja arvokas rakennusmaa asemien liepeillä tosiaan laittaa eritasoliittymiin? Tuolla jaolla kehä 1 on nyt saanut hyväksynnän lautakunnan siunauksella siten että koko kehä 1 matkalla ei ole tiheämmin eritasoliittymiä kuin Idässä. Itiksestä Myllypuroon n.1100m/ Myllypurosta Kontulaan n.600m/ Kontulasta Kivikkoon n.1200m ja siitä Lahdentien liittymään 900m. Taitaa olla niin että lautakuntaa on nyt viety kun pässiä narussa. Kontulan ja Myllypuron liittymät sijaitsevat siten myös n.100-300m päässä Myllypuron metroasemalta. Sellaista tiivistä kaupunkia suunniteltiin siis tälläkertaa asemien liepeille…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  33. eemil kirjoitti 26.8.2015 kello 11:03

    O.S: “Metsien suojelussa on syntynyt erikoinen tilanne, jossa vaaditaan Helsingiltä muuta maata suurempaa vastuuta vanhojen metsien suojelusta, koska muu maa on tuhonnut ne metsätalouden tarpeiden vuoksi. On vähän nurinkurinen juttu, jos muualla maassa tuhotaan arvokkaita metsiä jokseenkin mitättömien taloudellisten arvojen vuoksi ja Helsingissä joudutaan luopumaan tuhansia kertoja suuremmista taloudellisista arvoista, koska maakunnissa tuhotaan metsiä. ”

    Ei voi rinnastaa taloudellisia rahamääriä Helsingin ja yksityismetsänomistajien kesken. Metsäkauppa on yksityisomistajalle taloudellisesti merkittävä.

    O.S. vertailee myös asuntotuotannon ja metsän rahallista arvoa keskenään Helsingin alueella. Ja asuntotuotanto on arvokkaampaa. Nyt te cityvihreät koette konkreettisesti sen mitä suojelu merkitsee maaseudulla.

    On niin helppo vaatia muita suojelemaan metsiä, soita ja vesistöjä kun se ei käy oman kukkaron päälle.

    Helsingillä on totisesti työtä energiantuotannon ekologisuuden, vesien- ja metsiensuojelun saralla.

    Todistihan viimeisin tutkimus haja-asumisen kaupunkiasumista ekologisemmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  34. Vihreä Unelma kirjoitti 26.8.2015 kello 13:29

    Vihreä Unelma tiivistämisestä elettiin jo 1970-luvulla:

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/03/05/asuntopula-ajoi-ihmiset-ahtaalle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. AV kirjoitti 26.8.2015 kello 14:45

    Kun nyt kerran valkoselkätikka mainittiin, niin toistan taas ihmettelyni: miksi elinvoimaisia lajeja pitää suojella niiden levinneisyysalueen rajoilla, joissa kanta muutenkin vaihtelee paljon?
    Miksi suojelun pitää noudattaa valtioiden rajoja, kun eläinten ja eliöiden kannalta niillä ei ole mitään merkitystä?
    Jos suojelupäätökset tehtäisiinkin vaikkapa maakuntarajojen mukaan, saataisiin taas iso lista lisää harvinaisia suojeltavia otuksia.

    Sekä valkoselkätikka että liito-orava ovat elinvoimaisia lajeja, miksi niitä pitää suojella Suomessa, kun niitä sattuu täällä olemaan vähän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  36. hukkaan meni kirjoitti 26.8.2015 kello 15:42

    Kaupunkilainen metsänomistaja: kuusentyvilahon eli maannouseman, joka olisi kohta tuhonnut koko metsän.

    Metsän, vai maan omistajan odottaman myyntituoton? Eiköhän metsä selviä itsestään, se vain muuntuu hitaasti tai sykäyksittäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  37. teekkari kirjoitti 26.8.2015 kello 16:35

    eemil:
    On niin helppo vaatia muita suojelemaan metsiä, soita ja vesistöjä kun se ei käy oman kukkaron päälle.

    Metsäntutkimuslaitoksen mukaan metsäkiinteistöjen markkinahinta (mediaani) oli koko maassa 2378 €/ha. Kaupungissa tonttimaa maksaa melkein saman verran neliöltä.

    Helsingin kaupunki voisi yhden kaavoitetun metsähehtaarin hinnalla ostaa markkinahintaan tuhansia hehtaareja metsää suojelualueeksi jostain maakunnista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  38. Toni Amnell kirjoitti 26.8.2015 kello 21:22

    eemil

    On niin helppo vaatia muita suojelemaan metsiä, soita ja vesistöjä kun se ei käy oman kukkaron päälle.

    Helsingillä on totisesti työtä energiantuotannon ekologisuuden, vesien- ja metsiensuojelun saralla.

    Todistihan viimeisin tutkimus haja-asumisen kaupunkiasumista ekologisemmaksi.

    No niin, tässä tulikin yksi hyvä syy, miksi pitää myös Helsingissä ja muissa kaupungeissa suojella luontoa ja metsiä. Jos näin ei tehtäisi, tämä aiheuttaisi juuri tällaista turhaa vastakkainasettelua maalaisten ja kaupunkilaisten välillä. Tosiasia on kuitenkin, että sekä kaupungissa että maalla on sekä luonnonsuojelua kannattavia että sitä vastustavia. Niillä, jotka omistavat maata (maalla tai kaupungissa), on usein taloudellinen intressi olla suojelematta luontoa. Ei kuitenkaan saa olla niin, että pelkkä omistus oikeuttaa esimerkiksi saattamaan uhanalaisia eliöitä sukupuuton partaalle. Kyllä yhteiskunnan pitää luonnonsuojelusyistä puuttua maankäyttöön, eikä antaa pelkän rahan ratkaista, miten luonnon käy. Maaseudun osalta kylläkin yksityistä maanomistajaa useammin tuhoja aiheuttaa metsähallituksen metsätalouspuoli, etenkin kun tehtiin se virhe, että sille asetettiin rahalliset tulostavoitteet.

    Kyllä suojeltavat alueet tulee valita luonnontieteelisin perustein, eikä taloudellisin tai poliittisin perustein. Tällöin suojella pitää niin maalla kuin kaupungissakin sen mukaan, mitkä luontoarvot ovat. Eikä olisi järkevää edes asettaa sääntöä, että maalla ja kaupungissa olisi sama prosenttiosuus suojeltava, kun valinnan tulee tapahtua luontoarvojen perusteella.

    Kuten totesin, vastakkainasettelua maaseudun ja kaupungin välillä ei pidä tehdä. Vastakkainasettelu on molempien sisäistä. Kaupungeissa ne, jotka aidosti haluavat suojella maaseudun luontokohteita (ei siis tällä palstalla propagandamielessä suojelua maaseudulla kannattaen, jotta voisi jotenkin luoda mielikuvaa, ettei kaupungissa muka tarvita luonnonsuojelua), haluavat suojella sitä myös kaupungissa. Toisaalta maaseudulta varmasti löytyy myös luonnonsuojelijoita, eivät kaikki sielläkään ole metsänomistajia, joilla on taloudellinen intressi. Maaseudullakin varmasti arvostetaan mahdollisuutta poimia marjoja ja sieniä, sekä tietenkin virkistäytymistä luonnossa. Tuskin kaikki maallakaan siis näkevät luontoa vain taloudellisina resursseina, vaikka tällainen mielikuva herkästi syntyykin, kun seuraa julkista keskustelua. Maaseudun luonnonystävät ovat jostain syystä melko hiljaa. Ehkä pienellä paikkakunnalla voi olla vaikea asettua toiselle kannalle kuin äänekkäät luonnonsuojelun vastustajat?

    Helsingillä, ja koko muulla Suomella on paljon työtä ekologisuuden, vesien- ja metsiensuojelun saralla. Olemme kaikki suomalaiset samassa veneessä. On ihmiskunnan elinehto, että tajuamme luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen. Jos jokin tärkeä linkki ekosysteemissä katoaa, seuraukset voivat olla katastrofi ihmisille. Eipä tarvitse esimerkiksi kuin pölyttäjät kadota, niin olemme kaikki pulassa. Siksi pitäisi lopettaa esimerkiksi pajujen vihaaminen niin kaupungissa kuin maalla, koska ne ovat erittäin tärkeitä kimalaisille, koska ne kukkivat niin aikaisin, jolloin ei vielä kovin moni kasvi vielä kuki.

    Tuokin on melko turhaa vertailua, onko maalla vai kaupungissa asuminen ekologisempaa. Molemmissa voi elää ekologisesti tai epäekologisesti. Tosiasia kuitenkin on, että jos on kovin mukavuudenhaluinen, niin silloin kannattaa asua kaupungissa. Kaupungin asumismukavuuksien tuominen maaseudulle on nimittäin epäekologista. Kaupunki mahdollistaa ekologisemman elämän erityisesti liikenteen osalta, koska joukkoliikenne, erityisesti raideliikenne on mahdollista järjestää ekologisesti vain riittävälle ihmismäärälle. Maaseudulla on toisaalta ekologisempaa asua erityisesti lähiruoan takia – monet ruoka-aineet saadaan omasta pellosta. Myös ravinteiden kierrätys on maaseudulla helpompi järjestää, mutta tämäkin edellyttää, että tyydytään ulkohuussiin. Vesivessat eivät ole ekologisia, ja niistä olisi hyvä päästä kaupungissakin eroon.

    Epäekologinen maalla asuva käyttää vesivessaa, sähkö- tai öljylämmitystä, autoilee silloinkin, kun matka olisi suhteellisen lyhyt esim. kävellä tai pyöräillä, ei piittaa luonnonsuojelusta, syö paljon muualta tuotavia ruokia jne. Epäekologinen kaupungissa asuva taas kulkee matkat autolla, vaikka julkisillakin pääsisi, pitää asuntojen lämpötilan tarpeettoman korkeina, ostaa paljon kaukaa ulkomailta tuotua ruokaa, ei viitsi lajitella jätteitään, kulkee usein polkujen ulkopuolella virkistysmetsissä (suuret käyttäjämäärät kuluttavat metsät äkkiä, jos ei noudateta polkuja) jne.

    Älkäämme siis tuhlatko energiaa turhaan maalaisten ja kaupunkilaisten välisiin vastakkainasettuluihin, vaan yrittäkäämme kaikki toimia niin, että elintärkeä luonto säilyy niin maalla kuin kaupungeissakin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  39. Toni Amnell kirjoitti 26.8.2015 kello 21:32

    Ai niin, sen unohdin vielä mainita, että myös kaupungissa, vähän kaupunginhallinnosta riippuen metsänhoidolla tuhotaan arvokasta luontoa. Ainakin Helsinki, Espoo ja Tampere ovat tässä huonommasta päästä, Vantaa taas paremmasta. Kaupungissa metsänhoito on jokseenkin tarpeetonta, kun puumyyntitulot eivät ole kovin tärkeitä. Kaupungeissa pitäisikin erityisesti kiinnittää huomiota luonnon monimuotoisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  40. Savotta kirjoitti 27.8.2015 kello 10:42

    Toni Amnell:
    Ai niin, sen unohdin vielä mainita, että myös kaupungissa, vähän kaupunginhallinnosta riippuen metsänhoidolla tuhotaan arvokasta luontoa. Ainakin Helsinki, Espoo ja Tampere ovat tässä huonommasta päästä, Vantaa taas paremmasta. Kaupungissa metsänhoito on jokseenkin tarpeetonta, kun puumyyntitulot eivät ole kovin tärkeitä. Kaupungeissa pitäisikin erityisesti kiinnittää huomiota luonnon monimuotoisuuteen.

    Suomalaiset rakastavat hyvin hoidettua ja vanhaa talousmetsää, jolla ei ole mitään tekemistä luonnollisessa tilassa olevan metsän kanssa.

    Juuri sellainen avara hongikko, jossa on vain yhdessä kerroksessa korkeita honkia.

    Metsähallituksen retkikohteista poikkeuksetta kaikki ovat vanhoja talousmetsiä, joita on harvennettu ja siellä ei ole lahopuuta rumentamassa.

    Samanlaisia avaria talousmetsiä ihmiset haluavat kaupunkeihin. Sellaisia, missä on helppo liikkua ja katsella maisemia.

    Jos kaupunkien lähimetsät poltettaisiin ja annettaisiin kasvaa luonnontilassa, niin paikallislehtien palstat täyttyisivät vihaisista raiskion hakkuu kommenteista.

    Luonnollinen metsä katsokaas ei ole “täydellinen”. Luonnolliset metsät eivät viehätä silmää, koska puut ole suoria, oksattomia ja niitä on liian tiheässä.

    Suojelumetsät kaupungeissa ovat typeriä, koska kaupunkilaiset haluavat kuitenkin hyväksikäyttää metsää esimerkiksi koirien ulostuttamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  41. Toni Amnell kirjoitti 27.8.2015 kello 22:40

    Savotta: Suomalaiset rakastavat hyvin hoidettua ja vanhaa talousmetsää, jolla ei ole mitään tekemistä luonnollisessa tilassa olevan metsän kanssa.

    Ei voi yleistää. Metsänhoitajan koulutuksen saaneet ja aiemmin talousmetsien parissa työskennelleet saattavat haluta hoitamista, mutta kyllä sammaleinen satumetsä, komeat kelot ja pökkelöt sekä kerroksellinen ja lajistoltaan vaihteleva metsä viehättävät hyvin monia. Sitä paitsi luonnon myönteiset terveysvaikutukset ovat sitä voimakkaammat, mitä luonnontilaisempaa luonto on. Stressi purkautuu parhaiten luonnonmetsässä ja esimerkiksi Venäjän Karjalassa on paljon vähemmän allergioitakin, kun siellä on luonnontilaisempaa.

    Yksi tärkeä näkökohta on myös se, että ihmiset haluavat esimerkiksi kuulla linnunlaulua. Sitä on paljon runsaammin luonnontilaisemmissa kuin talousmetsän kaltaisissa metsissä, ja tähän on ihan hyvä syy – linnut löytävät turvallisia pesäpaikkoja metsästä, joka ei ole liian avara.

    Lisäksi oikea metsä suojaa talvella pakkasilta ja kesällä helteiltä (erityisesti kuusimetsä). Itse olin Isojärven kansallispuistossa viime viikolla, jolloin hellekään ei haitannut, kun metsässä oli mukavan vilpoisaa. Järvellä soudellessa helle oli kylläkin aivan liian tukala, ja niin olisi ollut talousmetsässäkin, etenkin valoisalla mäntykankaalla.

    SavottaSuojelumetsät kaupungeissa ovat typeriä, koska kaupunkilaiset haluavat kuitenkin hyväksikäyttää metsää esimerkiksi koirien ulostuttamiseen.

    Ensinnäkin koiran ulosteita ei lain mukaan saa jättää maastoon. Toiseksi ei koirien ulkoilutus tee mitenkään suojelumetsien perustemista typeräksi. Kolmanneksi myös ihminen on edelleenkin teknisestä kehityksestä huolimatta luonnosta riippuvainen, eikä siis suojelumetsien perustaminen ole milloinkaan typerää. Kaupungissa on merkittäviä luontoarvoja sisältäviä metsiä, jotka tulee suojella, jos aiomme huolehtia ihmisten ja luonnon hyvinvoinnista. Erityisesti ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta luonnonsuojelu on hyvin tärkeää. Kaikki vain eivät valitettavasti ymmärrä tätä, kun valistusta ei ole tarpeeksi.

    Jos kyseessä on metsätalous, kohtuumitassa tapahtuva metsänhoito on perusteltua, mutta sekin on nykyisin ylimitoitettua, aivan liian suuri osuus Suomen metsistä on talousmetsiä. Muussa kuin metsätaloustarkoituksessa metsänhoito on todella typerää, ellei hoitamisen tarkoitus ole ennallistaa metsiä luonnontilaisiksi tai huolehtia yksittäisten puiden osalta niiden turvallisuudesta. Ei ole järkevää horjuttaa ekosysteemejä vain siksi, että jotkut ihmiset katselevat mieluummin talousmetsiä kuin luonnonmetsiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  42. Zzz kirjoitti 28.8.2015 kello 11:24

    Toni Amnell, voitko esitellä tutkimuksia esittämiesi väitteiden taustalta?

    Esimerkiksi väite, että luonnontilaisessa metsässä on enemmän linnunlaulua, kuin talousmetsässä, kuullostaa jo aika hurjalta.

    Tai esimerkiksi väitteesi, jonka mukaan ihmisten hyvinvointi kaupungissa olisi riippuvainen metsistä.

    Vielä lisäksi väität, että oikea metsä (mitä ikinä se onkaan) suojaa paremmin pakkasilta, kuin talousmetsä.

    Odotan innolla, että pääsen lukemaan tutkimuksia näiden väitteiden tueksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. Toni Amnell kirjoitti 28.8.2015 kello 17:05

    Zzz:lle: Luonnon terveysvaikutuksista on tehty tutkimuksia, joihin pääsee mm. seuraavan linkin kautta:

    http://suomenluonnonpaiva.fi/10-2/luonnon-taloudelliset-arvot-ja-terveysvaikutukset/

    Linnunlaulun määrästä talousmetsissä tai luonnonmetsissä en tiedä tutkimuksia (en ole biologi, joten en ole etsinyt tutkimuksia, joita toki voi olla olemassakin), mutta omakohtainen kokemus toki on, ja lisäksi asia on oikeastaan jo itsestäänselvä, perustelun toin jo aiemminkin esiin, mutta ehkä vähän täsmällisempää selitystä vielä tarvitaan: Linnut tarvitsevat suojaisia pesäpaikkoja, joissa voivat pesiä turvasssa vihollisilta, jotka uhkaavat niin maalta kuin ilmastakin. Talousmetsä ei tarjoa pöheikköjä, eikä muutakaan suojaa riittävästi. Luonnonmetsässä sen sijaan on pensaikkoja, kaatuneita puita, kuolleissa puissa koloja (!!!), jotka tarjoavat niin puussa, kolossa kuin maassakin pesiville linnuille suojaa. Lisäksi luonnonmetsissä biotoopit vaihtelevat, joten eri biotoopeissa viihtyvien lintujen laulua on usein mahdollista kuulla yhtaikaisesti. Eli nämä ymmärrettävät perusteet varmasti riittävät ilman, että asiaa tarvitsee edes erikseen tutkia.

    Meteorologina pystyn helposti perustelemaan, miksi metsät suojaavat pakkasilta. Yksinkertaisin asia on metsien tuulelta suojaava vaikutus. Pakkasen purevuus nimittäin on sitä suurempi, mitä kovempi on tuuli, ja luonnonmetsät ovat tyypillisesti tiheämpiä, jolloin ne suojaavat paremmin tuulelta. Lisäksi puunrungot varastoivat lämpöä, mikä myös pitää metsiä lämpimämpinä paikkoina kuin avoimet alueet. Kesällä erityisesti kuusimetsien sitoma kosteus kuluttaa haihtuessaan lämpöä, jolloin lämpötila ei pääse nousemaan niin korkeaksi.

    Veikkaanpa keskustelupalstoista saamani kokemuksen perusteella, että nimimerkki Zzz ei ole tyytyväinen vastaukseeni, koska en esittänyt kaikkiin asioihin jotain tiettyä tieteellistä artikkelia. No, sellaisiakin voi olla ja todennäköisesti onkin. Ja vaikka ei olisikaan, ei kai lähtöoletuksena voi pitää sitä, että nuo asiat eivät olisi esittämälläni tavalla, ellei toisin todisteta. Todistustaakka on myös niin päin, että miksi ne eivät olisi noin. Eli tällainenkin väite vaatisi tutkimusten osoittamista, jos tälle linjalle lähdetään – tai edes hyvien perustelujen esittämistä. Minä perustelin väitteeni, vaikka en kaikissa mihinkään erityiseen tutkimukseen viitannutkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  44. sintti kirjoitti 29.8.2015 kello 12:30

    Savotta: Samanlaisia avaria talousmetsiä ihmiset haluavat kaupunkeihin. Sellaisia, missä on helppo liikkua ja katsella maisemia.

    Kyllä luonnontilaiseenkin metsään saadaan avaruutta, kun sen annetaan aika ajoin luonnollisesti palaa niin että lähinnä vain järeimmät petäjät jäävät jäljelle. Jäljellä olevat aarnimetsätilkut antavat turhan “synkän” kuvan luonnontilaisesta metsästä, kun luonnollista uusiutumista on ymmärrettävistä syistä rajoitettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. mikko siitonen kirjoitti 5.9.2015 kello 7:24

    Terve,

    Niita luonnontilaisia metsia tarvitaan etupaassa luonnontilaisissa metsissa elavien lajien takia. Eri tavoin hoidettu metsa kylla kelpaa ulkoiluun. Jos halutaan sailyttaa luonnonmetsan lajeja, suojellaan luonnontilaisia metsia. Jos tama asia ei ole tarkea, niin unohdetaan koko juttu. Ei se taman ihmeellisempi asia ole.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  46. Toni Amnell kirjoitti 5.9.2015 kello 9:33

    mikko siitonen:
    Terve,

    Niita luonnontilaisia metsia tarvitaan etupaassa luonnontilaisissa metsissa elavien lajien takia. Eri tavoin hoidettu metsa kylla kelpaa ulkoiluun. Jos halutaan sailyttaa luonnonmetsan lajeja, suojellaan luonnontilaisia metsia. Jos tama asia ei ole tarkea, niin unohdetaan koko juttu. Ei se taman ihmeellisempi asia ole.

    t. Mikko

    Metsien hoito on lähinnä puuntuotantoa varten, jota ei Helsinki virallisesti tavoittele, mutta käytäntö voi olla toinen, kun katsoo sitä jälkeä, jota kaupungin metsissä on aiheutettu.

    Virkistysmetsänäkin luonnonmetsä on parempi, koska se sisältää elementtejä, joita ihmiset hakevat, eli luontoelämyksiä, linnunlaulua, runsaampaa lajistoa, runsaammin nähtävää. Jos näin ei olisi, miksi ihmiset ylipäätään kävisivät kansallispuistoissa tosiluontoa etsimässä? Eikö hoidettu talousmetsä olisi tällöin ihmisten retkien kohteena?

    Toki luonnonsuojelu on tärkein osa niitä syitä, miksi metsiä pitää suojella myös Helsingissä, mutta ihmisten kaipuu luontoon virkistäytymään on myös tärkeä syy. Ihmiset etsivät ennen kaikkea luontoa, linnunlaulua, hiljaisuutta, tunnelmaa,…, eivät niinkään ihmisen kädenjälkiä. Ehkä on joitain sellaisikin, joita ihmisen tekoset miellyttävät, mutta rakennettuja puistoja on heitä varten Helsingissä jo aivan yllin kyllin, liikaakin. Luonnonmetsiä ja erityisesti suojelualueita, joilla luonto turvataan tulevaisuudesssakin, on aivan liian vähän niin Helsingissä kuin koko maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. Ike kirjoitti 5.9.2015 kello 19:07

    Olisi hyvä, että Helsingin alueellakin riittäisi edelleen luonnonomaisia metsiä (en puhu täysin luonnontilaisista, koska se varmaan sulkisi pois pururadat, roska-astiat ja satunnaiset kuntoilulaitteet ja istuskelupenkitkin).

    Varmasti on myös rajattuja alueita, joiden suojelutarve on korkea esim. tietyn uhanalaisen lajin elinpiirin vuoksi. Täytyy silti varoa ylisuojelemasta, sillä esimerkiksi koko Sipoonkorpea yhdenkn yön osalta koskeva telttailukielto on johtanut siihen, että nyt saa ajaa autolla kymmenien kilometrien päähän harrastaakseen yön yli retkeilyä. Ei kovin ekologista sekään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  48. Toni Amnell kirjoitti 6.9.2015 kello 9:53

    Ike:
    Olisi hyvä, että Helsingin alueellakin riittäisi edelleen luonnonomaisia metsiä (en puhu täysin luonnontilaisista, koska se varmaan sulkisi pois pururadat, roska-astiat ja satunnaiset kuntoilulaitteet ja istuskelupenkitkin).

    Varmasti on myös rajattuja alueita, joiden suojelutarve on korkea esim. tietyn uhanalaisen lajin elinpiirin vuoksi. Täytyy silti varoa ylisuojelemasta, sillä esimerkiksi koko Sipoonkorpea yhdenkn yön osalta koskeva telttailukielto on johtanut siihen, että nyt saa ajaa autolla kymmenien kilometrien päähän harrastaakseen yön yli retkeilyä. Ei kovin ekologista sekään.

    Sipoonkorven kansallispuistossa on luontoon.fi -sivujen mukaan rajoitettua avotulen teko ja leiriytyminen, jotka on sallittu vain niitä varten osoitetuilla paikoilla. Aivan kokonaan kiellettyä leiriytyminen ei ole, sillä esitteen

    http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/sipoonkorpifin.pdf

    mukaan Ängesbölessä on telttailualue. Monissa kansallispuistoissa on telttailu sallittu myös laavujen ja tulentekopaikkojen välittömässä läheisyydessä, mutta Sipoonkorven osalta tällaista ei ole mainittu eli ehkä se on kiellettyä. Kalkkiruukissa on laavu yöpymistä varten.

    Ymmärrän kyllä, että kansallispuistoissa telttailu on rajoitettua, koska vapaa telttailu lisäisi luonnon kulumista aika paljon, varsinkin lähellä pääkaupunkiseutua, jossa kävijöitä on paljon. Silti mielestäni Sipooonkorvessakin voisi olla muutama telttailualue enemmän, esimerkiksi kansallispuiston rajan ulkopuolella, kuten monissa kansallispuistoissa on, jos tämä on mahdollista reittien kannalta. En kuitenkaan käyttäisi sanaa “ylisuojelu”, koska kyllä Suomessa vallitsee pikemminkin alisuojelu – ekologisesti olisi perusteltua suojella 30 prosenttia metsistä, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. mikko siitonen kirjoitti 7.9.2015 kello 7:02

    Terve,

    Voihan tuota luontoa suojella (lajistoa, luontotyyppeja ym.). mina vain arvelen ettei se ole oikeasti tarkeaa juuri kenellekaan. Hyva jos on. Voiko joku kertoa etta se todella on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  50. Toni Amnell kirjoitti 10.9.2015 kello 0:43

    mikko siitonen:
    Terve,

    Voihan tuota luontoa suojella (lajistoa, luontotyyppeja ym.). mina vain arvelen ettei se ole oikeasti tarkeaa juuri kenellekaan. Hyva jos on. Voiko joku kertoa etta se todella on?

    Järkyttävää, että ihminen ylipäätään pystyisi valitsemaan lyhytnäköisyydessään sen vaihtoehdon, että luontoa ei suojeltaisi. Luonnonsuojelun tulee olla itsestäänselvyys ja sitä suurempaa, mitä tehokkaampia keinoja ihmisellä on muokata luontoa, koska luonnon monimuotoisuus on myös ihmisen kannalta äärimmäisen tärkeä. Ilman sitä ei ole ihmistäkään – kuolisimme varmaan aika pian nälkään, ainakin iso osa ihmiskuntaa. Myös ilmastonmuutoksen kanssa luonnon monimuotoisuus on kytköksissä, ne siis vaikuttavat molemmat toisiinsa. Aikojen saatossa luonnon eri osapuolten ja ihmisenkin välille on kehittynyt monimutkaisia tasapainoja, joita ei saisi järkyttää. Ihminen on valitettavasti järkyttänyt hyvin monia tasapainoja, ja nähtäväksi jää, miten ihmisen vielä käy. Tekniikalla ei kaikkea pystytä ratkaisemaan – jos esimerkiksi pölyttäjät katoaisivat, ei millään tekniikalla voida hoitaa niitä hommia. Ei siis todellakaan kannata kyseenalaistaa luonnonsuojelun tarpeellisuutta. Ihmisen tulisi päästä eroon ainakin kahdesta huonosta ominaisuudestaan, ahneudesta ja mukavuudenhalusta, koska muuten kulutamme planeettamme loppuun, emmekä jätä mitään tuleville sukupolville. Tämä pätee niin luonnon- kuin muuhunkin ympäristönsuojeluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  51. Toni Amnell kirjoitti 10.9.2015 kello 0:49

    Lisään vielä edelliseen, että yhteiskunnassa on periaatteessa nurinkurinen tilanne, että valtio joutuu maksamaan korvauksia luonnonsuojelusta esim. maanomistajille. Oikeasti pitäisi olla niin, että kaikesta maankäytöstä pitäisi maksaa korvauksia luonnolle. Ei voi olla oletusarvo, että tämä planeetta on taloudellista hyödyntämistä varten, ja luonto olisi toisarvoinen. Ihminen on vain itsekkyydessään toiminut tällä periaatteella, ei ole kysellyt, on vain ottanut. Joskus tästä tulee iso lasku ihmiskunnalle, se on vain ajan kysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  52. uusi nikkaroija kirjoitti 19.9.2015 kello 14:53

    Kuninkaantammentiestä tuli mieleen, että siellä on se lautatarha, joka on kätevä ja hyvällä paikalla ja varmaan ainoita jäljelläolevia Helsingissä. Ja siis näppärän lähellä, kun ei ole autoa käytettävissä. Leo Koskinen taisi olla yrityksen nimi..

    Se nyt sitten ajetaan asuntojen alta pois. Kuulemma olisi haluja säilyttää toimipiste Helsingissä. Monet muuthan (kaikki?) ovat Helsingissä lopettaneet. Rautakaupat eivät yksinkertaisesti kykene vastaavaan palveluun (tai hintaan), joten olisikin kiinnostavaa kuulla, onko kaupungilla osoittaa sille korvaavaa tonttia. Kaupunkielämä köyhtyy taas turhaan lisää, jos harrastelumahdollisuuksia jne. näin taas kavennetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus