Työajan pidennyksestä

Kävin kinaa­mas­sa EK:n Jyr­ki Holl­menin kanssa työa­jan pitu­ud­es­ta ja tilas­toista. Sen voi kat­soa tästä . Alkaa noin puolen min­uutin kohdalla.

87 vastausta artikkeliin “Työajan pidennyksestä”

  1. Tästäkö Yle sit­ten otsikoi, että työaiko­jen piden­tämi­nen johtaisi kotiäi­ti­lan­di­aan. Voi her­ran jee.

    Työaiko­ja ei tietenkään kan­na­ta piden­tää tekemäl­lä työpäivästä 9 h pitkää, vaan pois­ta­mal­la pekkaset ja keskel­lä viikkoa ole­vat pyhät, sekä rajoit­ta­mal­la lomat max. 6 viikkoon vuodessa. Päivit­täistä työaikaa voi tämän jäl­keen jopa vähän lyhentää.

  2. Min­ulle on han­kala ymmärtää mis­sä 60-luvun duu­nariy­hteiskun­nas­sa nämä työaikaa kyt­täävät ihmiset elävät. Min­un näkemässäni maail­mas­sa insinööri tai ohjel­moi­ja voi hyvinkin pienel­lä työmäärääl­lä saa­da aikaan (tuot­tavu­udessa mitat­tuna) paljon enem­män kuin kymme­nen duu­nar­ia vuodessa. Tämän inno­vaa­tion syn­tymiseen tuon insinöörin tai ohjel­moi­jan työ­tun­neil­la taas on kovin vähän väliä. Enem­män on väliä sil­lä minkälainen työym­päristö on: saako kokeil­la ja kek­siä uut­ta vai pakote­taanko toim­i­maan siten kuin joku ylhäältä määrää; miten motivoitunut tuo ihmi­nen ylipäätän­sä on kehit­tämään alaansa eteenpäin.

    Monis­sakaan korkean teknolo­gian työ­paikois­sa kukaan ei tykkää työaiko­ja. Ihmiset tule­vat töi­hin mil­loin sat­tuvat heräämään, tekevät ne työt mitä ehdot­tomasti vaa­di­taan muu­ta­mas­sa tun­nis­sa ja sen jäl­keen, mikäli moti­vaa­tio­ta löy­tyy, miet­tivät miten hom­mia saisi paran­nel­tua tai tehostettua.

    Ihmisen intu­itio on hyvin huono käsit­telemään maail­maa jos­sa keskimääräisen ihmisen tasaisel­la puur­tamisel­la on vain vähän merk­i­tys­tä ja oikeat tuot­tavu­ushyp­päyk­set tulee hyvin har­voista, suh­teet­toman hyvin men­estyvistä ideoista. Sen sijaan että kyt­täämme työaiko­ja, voitaisi­in miet­tiä miten yhteiskun­ta tulee jär­jestää jot­ta saisimme enem­män fik­su­ja ihmisiä tasaisen puur­tamisen sijas­ta kek­simään uusia Google­ja ja itsea­javia autoja.

  3. Toimit­ta­ja todel­la takel­teli! Heh, toki oikeasti vaikea aihe kun keskustel­laan oikeista asioista ja oikeil­la fak­toil­la. Olen osmon kanssa samaa mieltä että työn­tek­i­jöille tulee antaa mah­dol­lisu­us vali­ta joko työa­jan piden­tämis­es­tä tai palkan alentamisesta.

  4. Onhan se selvää, että työaikaa täy­tyy piden­tää: Kreikas­sa on EU:n pisin työai­ka ja kat­sokaa, kuin­ka hyvin heil­lä menee!

  5. Itse en yleen­sä ottaen innos­tu vuos­i­työa­jan piden­tämis­es­tä, lisää vain työt­tömyyt­tö, mut­ta arkipy­hät olisin valmis siirtämään joko maanan­taille tai per­jan­taille. Näin arkipy­hät eivät katkoisi ns. nor­mi­työvi­ikkoa ja toki aloil­la, jois­sa tehdään toisen­laista työaikaa, niin nämä arkipy­hät voitaisi­in siirtää par­il­la päiväl­lä eteen- tai taak­sepäin häir­it­semästä liikaa fir­man tuotan­toa. Ja moni maal­lis­tunut ihmi­nen arvosta­nee pitk­iä viikon­lop­pu­ja kuin työvi­ikon katkai­se­vaa arkipyhää.

    Toisek­si vuos­i­työaikaa pitäisi lyheen­tää sen sata tun­tia, jot­ta saadaan kysyn­tää työvoimalle. Kortis­tossa on n. 500 000 työtön­tä odot­ta­mas­sa töi­hin­pääsyä. Se käy mon­in­ver­roin kalli­im­mak­si roikot­taa sato­ja tuhan­sia työt­tömänä kortistossa. 

    Tarpeek­si, kun kortis­tossa van­he­nee, niin halukaskin työtön työn­hak­i­ja on ajan kulues­sa van­hen­tunut työ­nan­ta­jan silmis­sä kel­paa­mat­tomkak­si työ­markki­noille. Lop­pu­peleis­sä muut työssäkäyvät ja yrit­täjät ovat käytän­nössä pakot­te­tu­ja mak­samaan vain kohon­nei­ta vero­ja makssaak­seen “kotona makaa­jien” pakol­liset elinkulut. 

    Saataisi­in työt­tömiä vaik­ka lyhyt­tä työvi­ikkoa tekemään ilman, että menet­tää kohtu­ut­tomasti sosi­aalietu­ja, jot­ka kuitenkin kulu­vat elämiseen melko minim­i­ta­sol­la. On kuitenkin, onnek­si, tul­lut 300 euron suo­jaosa sat­un­naisi­in kk-tuloihin.

    Lopuk­si sanois­in, että olemme pis­teessä, jos­sa teknologi­nen hyp­päys on nurkan takana odot­tamssa eikä palu­u­ta ole. Sen seu­rauk­se­na ihmi­sistä 20% tekee työt ja 80% ei tee, vapaasti lainat­en Pare­ton peri­aatet­ta. Koneet kehit­tyvät ihmiseen näh­den halvem­mak­si ja älykkäämik­si ettei suurim­malle osalle ihmi­sistä ole henkistä kap­a­siteet­tia oppia erit­täin vaa­ti­vaa tek­nol­o­gista osaamista.

  6. Tämä keskustelu työa­jan piden­tämis­es­tä / tuot­tavu­u­den lisäämis­es­tä näyt­tää saa­van maalaisjär­jen vas­taisia piirteitä:

    Pitäisi olla kaikille täysjärk­isille selvää, että työa­jan piden­tämi­nen on joil­lain aloil­la tehokas keino lisätä tuot­tavu­ut­ta, toisil­la taas vähemmän.

    Jois­sain tapauk­sis­sa on selvää, että työn­tek­i­jöi­den kan­nat­taa tehdä huo­mat­tavi­akin myön­ny­tyk­siä, jot­ta työ­paikat saataisin säilytettyä.

    Joil­lakin suo­ma­laisil­la työ­paikoil­la on taas eri syistä niin hyvä tuot­tavu­us / kil­pailukyky, että on varaa palkankorotuksiinkin.

    Tästä johtuen yleis­si­tovu­us on sel­l­ainen nykyaikaan sopi­ma­ton relik­ti, että se tuot­taa huo­mat­tavasti enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Siitä on siis heti luovuttava.

    Sijalle on pitää tul­la paikalli­nen sopimi­nen, joka ottaa huomioon kunkin työ­paikan todel­lisen tilanteen.

    On myös käsit­tämätön­tä, että Suomen yrit­täjät on sul­jet­tu ulos Yhteiskun­ta­sopimus-neu­vot­teluista. Tämä sek­tori­han luo suurim­man osan uusista pysyvistä työpaikoista!

    Sekin on harhaa, että ne kil­pail­i­ja­maat, joi­hin tuot­tavu­ut­tamme pitää ver­ra­ta ovat vain vain Sak­sa, Ruot­si ja Tanska.

    Monel­la tärkeäl­lä alal­la vas­taan tulee usei­ta muitakin mai­ta, jois­sa tuot­tavu­us on 20 — 30 % meitä parempaa!

    Lama-Suomes­ta on jo pidem­män aikaa vir­ran­nut työ­paikko­ja, investoin­te­ja ja yri­tyk­siä ulko­maille. Nyt näyt­tää siltä, että tämä vir­ta vaan kiihtyy…

    Käyköhän tässä niin, että isän­maa voi tästä nous­ta vas­ta täy­del­lisen rom­ah­duk­sen jäl­keen? Jos nousee ollenkaan…

    Sep­po Korp­poo, joka toivoo jär­jen voittavan…

  7. Anonyy­mi:
    Min­ulle on han­kala ymmärtää mis­sä 60-luvun duu­nariy­hteiskun­nas­sa nämä työaikaa kyt­täävät ihmiset elävät. Min­un näkemässäni maail­mas­sa insinööri

    Min­un näkemässäni maail­mas­sa insinöörin yleisin lasku­tus­pe­ruste on pro­jek­ti­in tehty työtunti.

  8. Tässäpä esimerk­ki toimi­vas­ta yhteiskun­ta­sopimuk­ses­ta pienessä mit­takaavas­sa: olen duu­nari vuorotyöläi­nen pienehkössä mut­ta kas­vavas­sa met­al­li­te­ol­lisu­u­den yri­tyk­sessä (kyl­lä, meitä on vielä ole­mas­sa). Sain touko-elokuuk­si järkät­tyä van­han muu­ta osa-aikatyötä tekevän kaveri­ni kesämiehek­si, nyt sama säl­li saa­nee “heit­tomiehen” paikan eli paikkaa sairaslo­mia, mah­dol­lisia ruuhkia ja mikä paras­ta: vakimi­esten rokulivi­ikko­ja. Meistä muu­ta­ma aikoo todel­lakin ottaa talvel­la pikku loman omaan piikki­in ja vas­taavasti kaveri saa vähän lisä­tun­te­ja ja saa pidet­tyä jalkaa oven välis­sä, jos vaik­ka pää­sisi oikeasti taloon töi­hin. Ihme ja kum­ma: työa­jan lyhen­nys eli työn jakami­nen näyt­täisi siis jois­sain tapauk­sis­sa toimi­van. Olisi hupaisaa kuul­la Häkämiehen tai Var­ti­aisen selit­tävän miten samaan päästäisi­in tässä tapauk­ses­sa työaikaa pidentämällä..

  9. Anonyy­mi:Min­un näkemässäni maail­mas­sa insinööri tai ohjel­moi­ja voi hyvinkin pienel­lä työmäärääl­lä saa­da aikaan (tuot­tavu­udessa mitat­tuna) paljon enem­män kuin kymme­nen duu­nar­ia vuodessa. Tämän inno­vaa­tion syn­tymiseen tuon insinöörin tai ohjel­moi­jan työ­tun­neil­la taas on kovin vähän väliä.

    Olen kyl­lä ihan var­ma että jos­sain Super­Cel­lis­sä tehdään pikem­minkin pidem­pää kuin lyhyem­pää päivää. Etenkin kun julka­isupäivä lähenee.

    Toisek­seen, vaik­ka on ole­mas­sa näitä luovia töitä, jois­sa työa­jal­la ei ole merk­i­tys­tä, niin niitä on kuitenkin hyvin vähän suh­teessa kaikki­in töi­hin. Meil­läkin on talo täyn­nä pelkkiä suun­nit­teluinsinööre­jä ja kyl­lä syn­tynei­den piirus­tusten lukumäärä ja työ­paikalla vietet­ty aika kor­reloi­vat keskenään, tiet­tyyn rajaan saak­ka. On ihan turha kuvitel­la että jonkun laitteen/tehtaan/minkätahansa suun­nitel­mat valmis­tu­vat sil­lä, että äijät tulee yhdek­sältä töi­hin ja lähtevät kahdelta kotia.

    Tuot­tavu­us alkaa tipah­ta­maan merkit­tävästi vas­ta, kun työ­tun­te­ja alkaa ole­maan yli 50 per viikko ja nyt ei olla lähel­läkään sitä.

    Ja jos vaikka­pa mata­lan tuot­tavu­u­den työ, eri­tyis­es­ti mata­lan tuot­tavu­den osa-aikatyö ei ehkä tuo­ta kovinkaan paljoa brut­tokansan­tuot­teestamme, niin se on kuitenkin paras­ta sosi­aal­i­tur­vaa ja rahoit­taa itse itsen­sä. Jos me kasa­taan vas­tuu koko maan brut­tokansan­tuot­teen synyt­tämis­es­tä parhaim­malle pros­en­tille työn­tek­i­jöistä, niin kyl­lä siitä pros­en­tista aika suuri osa katoaa nopeasti muualle.

  10. Sep­po Korp­poo:
    Tämä keskustelu työa­jan piden­tämis­es­tä / tuot­tavu­u­den lisäämis­es­tä näyt­tää saa­van maalaisjär­jen vas­taisia piirteitä 

    Maalaisjär­jen vuok­si Suo­mi onkin tässä jamas­sa. 8,5 mil­jar­dia upote­taan joka vuosi maaseudun poh­jat­tomaan kaivoon ja vieläpä aivan turhan takia.

    Jos nuo 8,5 mil­jar­dia kohdis­tet­taisi­in Helsin­gin seudun kasvu­un, niin Suo­mi lähtisi kohis­ten nousu­un. Siel­lä ne tule­vaisu­u­den Suomen rak­en­ta­jat ovat, eivätkä Kain­u­un korvessa.

  11. “Työaiko­ja ei tietenkään kan­na­ta piden­tää tekemäl­lä työpäivästä 9 h pitkää, vaan pois­ta­mal­la pekkaset ja keskel­lä viikkoa ole­vat pyhät, sekä rajoit­ta­mal­la lomat max. 6 viikkoon vuodessa.”

    No jos työn­tek­i­järyh­mä A selviää urakas­ta luop­umal­la pekka­sista, niin toki työn­tek­i­järyh­mä B:n pitää silti piden­tää työpäivään­sä. Ei nyt yhdek­sään tun­ti­in, mut­ta siihen kahdek­saan kuitenkin, jota työn­tek­i­järyh­mä A tekee ja jon­ka lyhen­tämisek­si muu­ta yhteiskun­taa vas­taavak­si näitä työa­jan­ly­hen­nys­va­pai­ta (=pekka­nen) käytetään.

    Ihmisil­lä on usein omi­tu­inen harhalu­u­lo siitä, että pekka­nen olisi joku lomapäivä tai ylimääräi­nen etu, jota etuoikeutetut duu­nar­it saa­vat naut­tia muiden kus­tan­nuk­sel­la. Kun tosi­asi­as­sa­han on kyse siitä, että kun aikanaan siinä tehtaas­sa, joka sym­bol­oikoon koko yhteiskun­taa, toimis­ton toim­i­henkilöstö siir­tyi kahdek­san tun­nin työpäivästä tekemään lyhyt­tä työpäivää suos­tu­mat­ta alen­ta­maan samal­la palkkaansa uut­ta työaikaa vas­taavak­si, tehtaan lat­tial­la ja logis­ti­ikas­sa toimi­vat duu­nar­it jou­tu­i­v­at edelleen tekemään 8 tun­tia vuorokaudessa kos­ka vuorokaudessa on 24 tun­tia ja se jakau­tuu tasan kolmeen vuoroon kun vuorot ovat 8 tun­nin mit­taisia. Duu­nar­it koki­vat toki ihan oikein, että ei se niin voi men­nä, että sih­teer­it ja puhe­lin­myyjät saa­vat edelleen saman kokon­aisan­sion, vaik­ka tekevät 0,5–1 tun­tia vähem­män töitä per päivä. Siis duunareille on saata­va palkanko­ro­tus kom­pen­soimaan eroa. Että kun tekee 160 tun­tia kuukaudessa niin saa enem­män palkkaa kuin jos tekee 150 tun­tia kuukaudessa tun­tipalkan ollessa saman. Tehtaan pomo oli samaa mieltä, mut­ta valit­teli rahan puutet­ta ja sitä että konkurssi tulee, jos palkanko­ro­tuk­sia tehdään. 

    Mut­ta onnek­si eräs Pekka­nen sit­ten kek­si ratkaisun eli erään­laisen työaika­pankin. Kun duu­nar­it tekevät joka päivä sen 0,5–1 tun­tia enem­män työtä, niin nämä ekstratun­nit voidaan kir­ja­ta ylös ja sit­ten pitää pois vapaapäivänä kun niitä on ker­tynyt 8 tun­tia eli työpäivän ver­ran varas­toon. Tähän ratkaisu­un kaik­ki suos­tu­i­v­at kos­ka se oli reilu ja tasasi työa­jan eri ammat­tiryh­mil­lä siten, että vuo­den lopus­sa jokainen oli roikkunut työ­paikallaan yhtä paljon, vaik­ka toiset tekivät 37-tun­tista viikkoa ja toiset 40-tuntista.

    Jos ale­taan taas puhua siitä, että toisen porukan nyt on vain syytä tehdä joka päivä enem­män töitä samal­la pal­ka­lla kuin sen lyhyem­pää päivää tekevän, niin ei se ole oikein. Joko palkan on nous­ta­va tai sit­ten sen toisen porukan on myös tehtävä yhtä pitkää päivää samal­la pal­ka­lla. Tässä on kyseessä iso peri­aat­teelli­nen asia.

  12. Mikko:Jos ale­taan taas puhua siitä, että toisen porukan nyt on vain syytä tehdä joka päivä enem­män töitä samal­la pal­ka­lla kuin sen lyhyem­pää päivää tekevän

    Pitäskö nyt kek­siä jotkut “koko kansan” pekkaset, kun esimerkik­si opet­ta­jat tekevät olen­nais­es­ti lyhyem­pää työpäivää kuin kaik­ki muut?

    Kyl­lä tässä on sem­moinen ongel­ma, että siell älat­ti­ata­sol­la on rohmut­tu liikaa palkanko­ro­tuk­sia ja ne hom­mat ovat kadon­neet. Joko kek­sitään jotain mil­lä saadaan kus­tan­nus­ta­soa alaspäin tai sit­ten hyväksytään, että lat­ti­ata­son hom­mat ne vain vähenevät vähen­e­mistään. Jos on sitä mieltä että Suomes­sa on liia vähän työt­tömiä niin sil­loin mei­dän ei tarvitse tehdä mitään. 

    Mut­ta itse olen sitä mieltä, että sen sijas­ta mitä juuri _nyt_ tehdään, paljon tärkeäm­pää olisi muut­taa näitä neu­vot­telu­rak­en­tei­ta siihen suun­taan, ettei ker­ran suh­dan­nekier­rossa tarvitse miet­tiä mitään tuot­tavu­us­loikkia. Jos tämä tupoteat­teri jatkuu kuten ennenkin niin tuot­tavu­us­loikat kyl­lä kuro­taan palkoil­la umpeen ja koh­ta ollaan taas kaulaa myöten nes­teessä ja miet­timässä jotain hem­metin tuo­tavu­us­loikkaa. Ei siinä ole mitään järkeä.

  13. Mikko:
    “Työaiko­ja ei tietenkään kan­na­ta piden­tää tekemäl­lä työpäivästä 9 h pitkää, vaan pois­ta­mal­la pekkaset ja keskel­lä viikkoa ole­vat pyhät, sekä rajoit­ta­mal­la lomat max. 6 viikkoon vuodessa.”

    Jos ale­taan taas puhua siitä, että toisen porukan nyt on vain syytä tehdä joka päivä enem­män töitä samal­la pal­ka­lla kuin sen lyhyem­pää päivää tekevän, niin ei se ole oikein. Joko palkan on nous­ta­va tai sit­ten sen toisen porukan on myös tehtävä yhtä pitkää päivää samal­la pal­ka­lla. Tässä on kyseessä iso peri­aat­teelli­nen asia.

    Aikoinaan oli help­po kor­va­ta duu­nari toisel­la, kun työte­htävät oli­vat simp­pe­limpiä. Nykyään duu­nari osaa niin paljon enem­män, niin että jokaista tarvi­taan työ­paikallaan tai on jo kor­vat­tu koneella.

    Sen jäl­keen kun pekkaspäivät on kek­sit­ty ovat suh­teel­liset palkat tästä syys­tä eläneet niin, että duu­nar­i­aloil­la ansiot ovat kas­va­neet huo­mat­tavasti enem­män kuin toimihenkilöpuolella. 

    Kun Suo­mi ei enää toi­mi saare­na, keskel­lä viikkoa pide­tyt ylimääräiset vapaapäivät syövät paljon hin­taansa enem­män teol­lisu­u­den kil­pailukykyä. “Yhteiskun­ta­sopimuk­ses­sa” on kai kyse neu­vot­telus­ta siitä, minkä ver­ran näi­den reli­ikkien pois­tamis­es­ta tarvit­see mak­saa, rahas­sa ja myönnytyksissä.

  14. Mikko:
    “Työaiko­ja ei tietenkään kan­na­ta piden­tää tekemäl­lä työpäivästä 9 h pitkää, vaan pois­ta­mal­la pekkaset ja keskel­lä viikkoa ole­vat pyhät, sekä rajoit­ta­mal­la lomat max. 6 viikkoon vuodessa.”

    No jos työn­tek­i­järyh­mä A selviää urakas­ta luop­umal­la pekka­sista, niin toki työn­tek­i­järyh­mä B:n pitää silti piden­tää työpäivään­sä. Ei nyt yhdek­sään tun­ti­in, mut­ta siihen kahdek­saan kuitenkin, jota työn­tek­i­järyh­mä A tekee ja jon­ka lyhen­tämisek­si muu­ta yhteiskun­taa vas­taavak­si näitä työa­jan­ly­hen­nys­va­pai­ta (=pekka­nen) käytetään.

    Ihmisil­lä on usein omi­tu­inen harhalu­u­lo siitä, että pekka­nen olisi joku lomapäivä tai ylimääräi­nen etu, jota etuoikeutetut duu­nar­it saa­vat naut­tia muiden kus­tan­nuk­sel­la. Kun tosi­asi­as­sa­han on kyse siitä, että kun aikanaan siinä tehtaas­sa, joka sym­bol­oikoon koko yhteiskun­taa, toimis­ton toim­i­henkilöstö siir­tyi kahdek­san tun­nin työpäivästä tekemään lyhyt­tä työpäivää suos­tu­mat­ta alen­ta­maan samal­la palkkaansa uut­ta työaikaa vas­taavak­si, tehtaan lat­tial­la ja logis­ti­ikas­sa toimi­vat duu­nar­it jou­tu­i­v­at edelleen tekemään 8 tun­tia vuorokaudessa kos­ka vuorokaudessa on 24 tun­tia ja se jakau­tuu tasan kolmeen vuoroon kun vuorot ovat 8 tun­nin mit­taisia. Duu­nar­it koki­vat toki ihan oikein, että ei se niin voi men­nä, että sih­teer­it ja puhe­lin­myyjät saa­vat edelleen saman kokon­aisan­sion, vaik­ka tekevät 0,5–1 tun­tia vähem­män töitä per päivä. Siis duunareille on saata­va palkanko­ro­tus kom­pen­soimaan eroa. Että kun tekee 160 tun­tia kuukaudessa niin saa enem­män palkkaa kuin jos tekee 150 tun­tia kuukaudessa tun­tipalkan ollessa saman. Tehtaan pomo oli samaa mieltä, mut­ta valit­teli rahan puutet­ta ja sitä että konkurssi tulee, jos palkanko­ro­tuk­sia tehdään. 

    Mut­ta onnek­si eräs Pekka­nen sit­ten kek­si ratkaisun eli erään­laisen työaika­pankin. Kun duu­nar­it tekevät joka päivä sen 0,5–1 tun­tia enem­män työtä, niin nämä ekstratun­nit voidaan kir­ja­ta ylös ja sit­ten pitää pois vapaapäivänä kun niitä on ker­tynyt 8 tun­tia eli työpäivän ver­ran varas­toon. Tähän ratkaisu­un kaik­ki suos­tu­i­v­at kos­ka se oli reilu ja tasasi työa­jan eri ammat­tiryh­mil­lä siten, että vuo­den lopus­sa jokainen oli roikkunut työ­paikallaan yhtä paljon, vaik­ka toiset tekivät 37-tun­tista viikkoa ja toiset 40-tuntista.

    Jos ale­taan taas puhua siitä, että toisen porukan nyt on vain syytä tehdä joka päivä enem­män töitä samal­la pal­ka­lla kuin sen lyhyem­pää päivää tekevän, niin ei se ole oikein. Joko palkan on nous­ta­va tai sit­ten sen toisen porukan on myös tehtävä yhtä pitkää päivää samal­la pal­ka­lla. Tässä on kyseessä iso peri­aat­teelli­nen asia.

    Mik­si kaikkien pitäisi toimia samal­la taval­la vaik­ka ne työte­htävät eroa­vat? Minus­ta valkokaulusväkeä voi kohdel­la eri taval­la kuin suorit­tavaa porrasta.

  15. Jos ale­taan taas puhua siitä, että toisen porukan nyt on vain syytä tehdä joka päivä enem­män töitä samal­la pal­ka­lla kuin sen lyhyem­pää päivää tekevän, niin ei se ole oikein. Joko palkan on nous­ta­va tai sit­ten sen toisen porukan on myös tehtävä yhtä pitkää päivää samal­la pal­ka­lla. Tässä on kyseessä iso peri­aat­teelli­nen asia. 

    Mik­si se ei ole oikein? Lääkäri saa yhdestä työ­tun­nistaan enem­män palkkaa kuin siivoo­ja ja halutes­saan lääkäre­itä vas­taa­vat ansiot on siivoo­jan tehtävä lukuisia työ­tun­te­ja enem­män. Vas­taavasti, jos lääkäri on tyy­tyväi­nen siivoo­jan kuukau­sian­sioi­hin, hänelle riit­tää sen saavut­tamisek­si huo­mat­tavasti pienem­pi viikot­tainen työ­suori­tusten määrä kuin se 37,5 — 40 tun­tia. Itsel­läni töi­den määrä viikos­sa vai­htelee sen mukaan, mitä pro­jek­ti min­ul­ta vaatii: joskus riit­tää 40 tun­tia ja joskus tarvi­taan 12 tun­tia maanan­taista lauan­tai­hin. Yhteiskun­tapoli­ti­ikan tekem­i­nen siitä lähtöko­hdas­ta, että “Noidenkin pitää, jos min­un pitää! / Min­unkin pitää saa­da, jos noi saa­vat!” on vaikut­tanut vah­vasti siihen, että olemme tässä suos­sa mis­sä nyt olemme (vrt. Sari Sairaan­hoita­jille luvatut kohdis­te­tut palkanko­ro­tuk­set, jot­ka ulot­tui­v­atkin huo­mat­tavasti laa­jem­malle työntekijäjoukolle).

  16. Jouni Mar­tikainen: Min­un näkemässäni maail­mas­sa insinöörin yleisin lasku­tus­pe­ruste on pro­jek­ti­in tehty työtunti.

    Näet vain pienen sup­pean viipaleen todel­lis­es­ta maailmasta. 

    Pro­jek­tien rahoi­tushake­muk­sis­sa on tyyp­il­lis­es­ti tiet­ty firm fixed mak­simisum­ma, ainakin EU:lla, Euroopan Avaru­usjär­jestöl­lä ynnä vas­taav­il­la, ja de fac­to myös tutkimus­toimek­siantoa jät­tävil­lä teol­lisu­usyri­tyk­sil­lä. Pro­jek­tiehdo­tus­ta jätet­täessä sit­ten haetaan mak­simisum­maa, merk­itään suun­nitel­luk­si työmääräk­si ko. mak­simisum­ma jaet­tuna viral­lisel­la pal­ka­lla + sotuku­luil­la + organ­isaa­tion yleiskus­tan­nuk­sil­la, ja toiv­otaan että tun­nit riit­tävät luvat­tu­jen tavoit­tei­den ja deliv­er­able­jen saavuttamiseen. 

    Han­ke­sopimuk­sis­sa on tyyp­il­lis­es­ti tiukat sopimus­sakot ja takara­jat kalen­teris­sa, joten tun­te­ja pää­tyy yleen­sä tekemään aika lail­la enem­män — taval­lis­es­ti johtuen siitä että ollaan tekemässä jotain ihan uut­ta ja ennenkoke­ma­ton­ta, ja onpa ilmiössä mukana Kah­ne­mani­laista aja­tusharhaakin.

    Väitän että melkoises­sa osas­sa nyky­maail­man valkokaulustöitä ne tehdään urakka­pal­ka­lla, mut­ta se on pakko naamioi­da tun­tipalkak­si. Näin siis jopa julkisel­la sek­to­ril­la, villeim­mässä yrit­täjä­maail­mas­sa ‘pro­jek­ti­in lasku­tus­pe­rusteis­es­ti kir­jatut tun­nit’ lienevät vielä kauem­pana todellisuudesta.

    Sama harha joka hämää Mar­tikaista vaivaa myös työ­tun­ti­ti­las­to­ja ja niiden tulk­it­si­joi­ta. Hal­li­tus tulee yllät­tymään kun tuo­tos ei kas­vakaan, jos työa­jan piden­nyskaavailut toteu­tu­vat. Isom­pi osa jo nyt tehtävästä työstä vain ilmestyy tilas­toin­nin valokeilaan.

  17. Anonyy­mi:

    Min­ulle on han­kala ymmärtää mis­sä 60-luvun duu­nariy­hteiskun­nas­sa nämä työaikaa kyt­täävät ihmiset elävät. Min­un näkemässäni maail­mas­sa insinööri tai ohjel­moi­ja voi hyvinkin pienel­lä työmäärääl­lä saa­da aikaan (tuot­tavu­udessa mitat­tuna) paljon enem­män kuin kymme­nen duu­nar­ia vuodessa. Tämän inno­vaa­tion syn­tymiseen tuon insinöörin tai ohjel­moi­jan työ­tun­neil­la taas on kovin vähän väliä. 

    Monis­sakaan korkean teknolo­gian työ­paikois­sa kukaan ei tykkää työaiko­ja. Ihmiset tule­vat töi­hin mil­loin sat­tuvat heräämään, tekevät ne työt mitä ehdot­tomasti vaa­di­taan muu­ta­mas­sa tun­nis­sa ja sen jäl­keen, mikäli moti­vaa­tio­ta löy­tyy, miet­tivät miten hom­mia saisi paran­nel­tua tai tehostettua.

    Vähän turhaa olk­iukkoilua esit­tää, että EK olis eri­tyisen kiin­nos­tunu ohjel­moi­jien tms. työajoista.

  18. Jouni Mar­tikainen: Min­un näkemässäni maail­mas­sa insinöörin yleisin lasku­tus­pe­ruste on pro­jek­ti­in tehty työtunti. 

    Töitä ja kus­tan­nuk­sia toki arvioidaan työ­tun­teina ja henkilö­työpäiv­inä. Aika har­voin nuo pitävät paikkansa ohjelmis­toalal­la, ja niitä sit­ten tasa­taan eri tavoin. Tai sit­ten myyn­ti “tasaa” tek­i­jöi­den tietämättä.

    Kon­sult­ti­hom­mis­sa olen tehnyt välil­lä päivän työn paris­sa tun­nis­sa. Tai kuukau­den ilmaisek­si, jot­ta saa jonkun ref­er­enssin jostain.

    Joskus kaveri on neu­vonut min­ua tun­nin, ja olen merkin­nyt siitä päivän työtä. Joskus on tehty 5 hen­gen voimin 5kk töitä, ja koko pro­jek­ti on sit­ten peruutettu.

    Joskus olen vain jäänyt koti­in ja lukenut alan kir­jaa, joka on välil­lä fik­sumpi ratkaisu kuin “men­nä töi­hin” ja säh­lätä jotain turhaa.

    Joskus olen tehnyt asi­akkaalle tun­ti­lasku­tuk­sel­la kom­po­nentin, joka on sit­ten myy­ty 5–10 ker­taa muille asi­akkaille samal­la tuntilaskutuksella. 

    Viimek­si tänä vuon­na olen chat­tail­lut hal­pa­maid­en ali­hankki­joiden kanssa, kat­sel­lut hausko­ja kissavideoita, ja merkin­nyt siitä vaik­ka mitä työ­tun­te­ja ali­hankki­joiden man­ageer­auk­ses­ta uusi­in ideoihin.
    http://edition.cnn.com/2013/01/17/business/us-outsource-job-china/

    Jos kaikesta tuos­ta huoli­mat­ta teen 3x enem­män tulosta kuin vier­essä istu­va sama­palkkainen insinööri, ansait­senko myös 3x enem­män palkkaa? Vai läh­denkö koti­in aikaisem­min, vai kir­joi­tanko tänne uuden turhan kommentin?

  19. Anonyy­mi:
    Sen sijaan että kyt­täämme työaiko­ja, voitaisi­in miet­tiä miten yhteiskun­ta tulee jär­jestää jot­ta saisimme enem­män fik­su­ja ihmisiä tasaisen puur­tamisen sijas­ta kek­simään uusia Google­ja ja itsea­javia autoja.

    Eri­no­mainen ehdo­tus. Saat nim­i­tyk­sen val­takun­nan neu­vot­teli­jak­si kun saat myy­tyä ajatuk­sen ay-liik­keelle. Voit aloit­taa AKT:stä.

    Ay-liike mielu­um­min upot­taa koko Suo­mi-laivan kuin luop­uu saavute­tu­ista (täysin kestämät­tömistä) eduista, eikä kyse ole pelkästään työa­jas­ta. Mis­tä löy­tyy Suomen Thatcher?

  20. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    Jois­sain tapauk­sis­sa on selvää, että työn­tek­i­jöi­den kan­nat­taa tehdä huo­mat­tavi­akin myön­ny­tyk­siä, jot­ta työ­paikat saataisin säilytettyä.

    Joil­lakin suo­ma­laisil­la työ­paikoil­la on taas eri syistä niin hyvä tuot­tavu­us / kil­pailukyky, että on varaa palkankorotuksiinkin.

    Tästä johtuen yleis­si­tovu­us on sel­l­ainen nykyaikaan sopi­ma­ton relik­ti, että se tuot­taa huo­mat­tavasti enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Siitä on siis heti luovuttava.

    Sijalle on pitää tul­la paikalli­nen sopimi­nen, joka ottaa huomioon kunkin työ­paikan todel­lisen tilanteen.
    ‘snip’

    Sep­po Korp­poo, joka toivoo jär­jen voittavan… 

    Näin­hän se juuri on — ja yleis­si­to­vasti sovi­taan vain kunkin alan absolu­ut­tis­es­ta min­imistä, sen yli jok­seenkin poikkeuk­set­ta yksi­tyisel­lä puolel­la sovi­taan paikallis­es­ti ja jopa henkilökohtaisesti.
    Ilmeis­es­ti et ole kuul­lut ns. liukumistakaan?

  21. No, esimerkik­si Nokian tämän vuo­den toisen neljän­nek­sen tulostiedot­teen mukaan “Ei-IFRS-liikevoit­to oli 69 miljoon­aa euroa, ja siihen vaikut­ti posi­ti­ivis­es­ti noin 110 miljoo­nan tuot­to liityen Nokia Ven­ture Fund ‑sijoituk­si­in”.

    Kuinka­han Noki­as­sa nyt toteutetaan tämä työa­jan piden­tämisel­lä suun­nitel­tu 5%:n tuottavuushyppy?
    Ja ote­taanko sijoi­tus­tuo­tot huomioon?
    Ja onko odotet­tavis­sa muu­ta kuin Sip­ilän tavoit­tele­ma tulon­si­ir­to palka­nsaa­jil­ta sijoit­ta­jille (joi­hin hän itsekin kuuluu)?

  22. Työa­jan tiimoil­la käy­dään niin tässä blo­gis­sa kuin yleisem­minkin usei­ta sinän­sä ris­tiri­idat­to­mia mut­ta keskenään ris­tiri­itaisia keskustelu­ja. Asi­aa tarkastel­laan sekaisin lyhyestä ja pitkästä, luo­van ja per­in­teisen työn jne. perspektiiveistä.

    Mielestäni tärkein­tä on huomioi­da aikaper­spek­ti­ivi. Suo­mi tarvit­see kor­jaus­sar­jaa tässä ja nyt. 

    Pitkäl­lä aika­jän­teel­lä työa­jan pitu­udel­la ei todel­lakaan ole merk­i­tys­tä BKThen, jos tuot­tavu­ut­ta onnis­tu­taan kas­vat­ta­maan. Työaika­muu­tok­sis­sa puhutaan pros­en­teista, investoin­nit ja inno­vaa­tiot aikaansaa­vat yksikkö­ta­sol­la kym­me­nien pros­ent­tien hyp­pyjä. Niitä vain ei voi saa­da aikaan poli­it­tisil­la päätök­sil­lä ja sat­un­nais­ten yksikkö­ta­sois­t­en päätösten sum­mau­tu­mi­nen BKTn kasvuk­si vie vuosia.

    Työa­jan piden­tämi­nen on sen sijaan puh­das hallinnolli­nen päätös, joka voidaan imple­men­toi­da nopeasti. Hyvin monis­sa yksiköis­sä se johtaisi suurem­paan tuo­tok­seen aivan kuten Sylt­ty ylem­pänä kuvasi. Yri­tyk­set voisi­vat tar­jo­ta alem­pia hin­to­ja ja nopeampia toim­i­tuk­sia, ja viras­tot ja laitok­set palvel­la kansalaisia nopeammin.

    Työa­jan piden­tämi­nen aut­taisi eri­tyis­es­ti kas­vavia yksikköjä, joi­ta Suomes­sakin on yllät­tävän paljon. Kalli­it yli­työt väheni­sivät eikä rekry­toin­te­ja eikä uusien ihmis­ten koulut­tamista tarvit­sisi tehdä aivan entiseen tahti­in. Toivoa vail­la ole­vis­sa yksiköis­sä työa­jan piden­tämi­nen toki johtaisi työvoiman vähennyksiin.

    Samat tulok­set saadaan toki mit­taval­la jous­to­jen lisäämisel­lä, mut­ta niiden aito käytän­töön­pano taitaa olla vielä vaikeam­paa. Niin vaikeak­si mm. julk­ishallinnon lomau­tuk­set, tai esim lomara­ho­jen vai­h­to lomik­si ovat osoittautuneet

  23. TL:Joskus olen tehnyt asi­akkaalle tun­ti­lasku­tuk­sel­la kom­po­nentin, joka on sit­ten myy­ty 5–10 ker­taa muille asi­akkaille samal­la tuntilaskutuksella. 

    Jos itse tulisin tilaa­jan edus­ta­jana tietoisek­si siitä, että meiltä laskute­tut tun­nit on laskutet­tu myös muu­ta­mal­ta muul­ta, niin tutk­in­tapyyn­tö olisi herkässä. Pyytäisin tutki­maan onko laskut­ta­ja syyl­listynyt rikos­nimik­keeseen “petos”.

  24. “Kat­so­taan nyt niitä Euro­statin luku­ja: Jos me jäädään mei­dän lux­em­burgi­lai­sista veljistä ja siskoista 4h/vk-tasol­la, niin mä en usko, että kenenkään jak­sami­nen tai hyv­in­voin­ti on siitä kiin­ni, että jos me vähän luovut­taisi­in näistä ylimääräi­sistä pal­ka­lli­sista vapaista.”

    Taitaa Jyr­ki Hollmén ere­htyä. Euro­statin tilas­tot näyt­tävät kokopäiväisille työn­tek­i­jöille Suomes­sa 40 h/vk ja Lux­em­burgi­laisille 40,8 h/vk. Ero­tus ei siis ole 4h/vk vaan 0,8h/vk. (http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&language=en&pcode=tps00071)

    Mainit­takoon vielä se, että “mei­dän lux­em­burgi­laiset vel­jet ja siskot” ovat selvästi meitä parem­min palkat­tu­ja. EK:n halu­a­man työa­jan lisäyk­sen varsi­nainen tarkoi­tushan on palkkata­son lasku. Lux­em­burg ei siinä mielessä ole hyvä esimerkki.

    Osa-aika­nen työ on Lux­em­bur­gis­sa yleisem­pää kuin Suomes­sa. Lux­em­burg 18,5% vs. Suo­mi 14.1%. Lux­em­burg ei kuitenkaan näytä ole­van puolipäiväis­ten kotiäi­tien maa. Osa-aikaista työtä tekee melko pieni osu­us koko väestöstä. Se on samaa tasoa kuin Ran­s­ka (18,6), mut­ta jää selvästi alle esimerkik­si Ruotsin (24,6%), Iso-Bri­tann­ian (25,3%), Sveitsin (36,3%), ja eri­tyis­es­ti Alanko­maid­en (49,6%) luku­jen. (http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=lfsa_eppga&lang=en)

    Voi tietenkin olla, että Lux­em­bur­gis­sa on enem­män täysipäiväisiä kotiäite­jä kuin Suomes­sa. Sen puoles­ta puhuu Maail­man­pankin tilas­to. Osu­us yli 15 vuo­ti­aista nai­sista työelämässä (2013):

    Islanti 71
    Sveit­si 62
    Kana­da 62
    Nor­ja 61
    Ruot­si 60
    Tan­s­ka 59
    Alanko­maat 59
    Yhdys­val­lat 56
    Viro 56
    Liet­tua 56
    Iso-Bri­tan­nia 56
    Suo­mi 56
    Latvia 56
    Por­tu­gali 55
    Itä­val­ta 55
    Sak­sa 54
    Irlan­ti 53
    Epan­ja 53
    Lux­em­burg 51
    Ran­s­ka 51
    Puo­la 49
    Japani 49
    Bel­gia 48
    Unkari 45
    Kroa­t­ia 45
    Kreik­ka 44
    Make­do­nia 43
    Italia 40

    (http://data.worldbank.org/indicator/SL.TLF.CACT.FE.ZS?order=wbapi_data_value_2013+wbapi_data_value+wbapi_data_value-last&sort=asc)

    Luul­tavasti mitä enem­n­män naisia osal­lis­tuu työelämään sitä lyhyem­mät keskimääräiset työa­jat. (On tosin poikkeuk­si­akin kuten Islanti, jos­sa naiset ovat mukana työvoimas­sa ja työa­jat ovat pitkän­puoleisia. (Eiköhän sillekin löy­dy jokin seli­tys jos jak­saisi asi­aa tutkia.) Tämä selit­tänee Lux­em­bur­gin Suomea pidem­mät työa­jat: Enem­män lux­em­burgi­laisia “sisko­jamme” viihtyy kotona las­ten kanssa, joten lux­em­burgi­laiset “vel­jemme” tekevät sen ver­ran pidem­pää päivää. “Puoli tun­tia pidem­pää työpäivää tekevä mies tulee koti­in valmi­in höyryävän ruuan ääreen”, kuten Osmo asian esitti.

    Jos olete­taan, että use­ampia töitä teke­viä ei ole paljon, ensisi­jaises­sa työssä (main job) tehdyt viikko­tun­nit anta­vat kuvan teh­dyn työn kokon­ais­määrästä työelämässä ole­vien henkilöi­den osalta (Euro­stat 2014):

    Turk­ki 47
    Make­do­nia 42
    Kreik­ka 41,9
    Bul­gar­ia 40,8
    Puo­la 40,7
    Slo­va­kia 40,5
    Tšek­ki 40,4
    Roma­nia 40
    Kroa­t­ia 39,9
    Unkari 39,8
    Por­tu­gali 39,7
    Islanti 39,7
    Kypros 39,4
    Slove­nia 39,3
    Latvia 39,1
    Viro 38,9
    Liet­tua 38,1
    Mal­ta 38
    Espan­ja 37,9
    Lux­em­burg 37,4
    Ran­s­ka 37,2
    Bel­gia 37,1
    Italia 36,9
    Suo­mi 36,8
    Itä­val­ta 36,7
    Iso-Bri­tan­nia 36,7
    Ruot­si 36,3
    Irlan­ti, 35,6
    Sak­sa 35,3
    Sveit­si 34,8
    Nor­ja 33,9
    Tan­s­ka 33,5
    Alanko­maat 30,2

    (http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=lfsa_ewhuis&lang=en)

    Lux­em­burg on siinä mielessä hyvä esimerk­ki EK:lle, että siel­lä työelämässä tehdään enem­män työ­tun­te­ja kuin Suomes­sa (0,6h/vk) — ja men­estytään siitä huoli­mat­ta. Yleisem­pää taitaa olla, että men­estyvis­sä mais­sa tehdään vähem­män työ­tun­te­ja per työn­tek­i­jä kuin heikom­min men­estyvis­sä. (Työelämään osal­lis­tu­vien määrä voi olla kuitenkin suurempi.)

    Taval­laan täl­lainen ver­tailu on hölmöä: Huonos­ti men­estyvät maat eivät voi ottaa mallia parem­min men­estyvien maid­en työa­joista tai palkkata­sos­ta. Enin­tään se osoit­taa, että men­estyvät maat eivät yleen­sä hukkaa men­estys­tään vähen­täessään yksilöko­htaisia työmääriään. Työ­tun­tien määrä per työn­tek­i­jä ei ole men­estyk­sen salaisu­us, toisin kuin EK halu­aisi uskotel­la. Muus­sa tapauk­ses­sa Alanko­maid­en, Tan­skan, Sveitsin ja Sak­san pitäisi olla taloudel­lises­sa kurimuksessa.

    Työmääriä tärkeäm­pää on se, mitä työtä tehdään, ja kuin­ka hyvin se työ tehdään. Niihin vaikut­ta­mi­nen on kuitenkin vaikeam­paa kuin työa­joista säätäminen.

    Kansan­taloudel­lis­es­ti työpäivän pitu­ut­ta tärkeäm­pää lie­nee työelämään osal­lis­tu­vien määrä. EK on kuitenkin työ­nan­ta­jien eikä koko kansan etujärjestö.

    Palkkata­sol­la on merk­i­tys­tä, mut­ta palkkata­son laskem­i­nen työ­tun­te­ja lisäämäl­lä on ei ole paras vai­h­toe­hto, kos­ka sil­lä on muitakin seu­rauk­sia. Se pitäisi tehdä niin kuin Osmo ehdot­tikin: jäädyt­tää palkanko­ro­tuk­sia ja antaa työn­tek­i­jöille ja työ­nan­ta­jille val­taa sopia työa­joista yksilöko­htais­es­ti. Normitalkoot!

  25. Tapio:
    Työa­jan tiimoil­la käy­dään niin tässä blo­gis­sa kuin yleisem­minkin usei­ta sinän­sä ris­tiri­idat­to­mia mut­ta keskenään ris­tiri­itaisia keskustelu­ja. Asi­aa tarkastel­laan sekaisin lyhyestä ja pitkästä, luo­van ja per­in­teisen työn jne. perspektiiveistä.

    Mielestäni tärkein­tä on huomioi­da aikaper­spek­ti­ivi. Suo­mi tarvit­see kor­jaus­sar­jaa tässä ja nyt.
    ‘snip’

    Kor­jaus­sar­jaa tarvi­taan, mut­ta eipä ole kukaan vielä esit­tänyt mitään, jol­la olisi todel­lista vaikutusta.

    Sen ver­ran olen joutunut kel­loko­rt­tia käyt­tämään, että tiedän, että esitetyl­lä työa­jan piden­täm­sel­lä ei ole yhtään mitään vaiku­tus­ta mihinkään.

    Jos suo­ma­lainen tuotan­to on sel­l­aista, että se ei mene kau­pak­si nyt, se ei mene kau­pak­si 5% halvemmallakaan.

    Kak­si lääket­tä on, mut­ta ne eivät vaiku­ta nopeasti:
    1) tutkimuk­seen ja tuoteke­hi­tyk­seen on oikeasti panos­tet­ta­va ja
    2) jol­lakin kon­stil­la (mil­lä?) yri­tyk­set olisi saata­va usko­maan, että Suomes­sa voidaan tehdä kan­nat­tavasti laadukkai­ta tuot­tei­ta ja että yri­tyk­set sik­si panos­taisi­vat tutkimuk­seen ja tuotekehitykseen.
    Ja lopet­taisi­vat ruikuttamisen!

    Esimerkke­jä kan­nat­tavista ja men­estyvistä yri­tyk­sistä löy­tyy kyl­lä Suomes­ta — eivätkä ne kaik­ki ole ulkomaalaisomistuksessa.

    Yleinen yri­tysveron alen­nus ei saanut yri­tyk­siä panos­ta­maan mihinkään, ei myöskään tutkimuk­sen ja tuoteke­hi­tyk­sen kaksinker­tainen veronalennus.
    Jos­sain on siis mätää — ja pahasti.

    1. Jos suo­ma­lainen yri­tys kehit­tää tuot­taa, joka menee kau­pauk­si, seu­raavak­si yri­tys joutuu päät­tämään, mis­sä se sen valmis­taa ja siinä tulee taas kus­tan­nus­ta­so vas­taan. Ongel­ma on, että yritämme olla paljon rikkaampia kuin mei­hin ver­rat­tavis­sa ole­vat maat ilman varsi­naista syytä, mik­si mei­dän pitäisi olla niitä rikkaampia. Tätä sopeu­tu­mista tulee kestämään pitkään.

  26. SAKn puheen­jo­hta­ja Lau­ri Lyly lausui juuri: 

    “Yhteiskun­ta­sopimus­ta ei syn­ny, jos sitä tehdään ain­oas­taan palka­nsaa­jien kus­tan­nuk­sel­la tai työaikaa piden­tämäl­lä ja jos yri­tyk­set ja niiden omis­ta­jat eivät sitoudu sopimuk­seen omil­la toimil­laan riittävästi.”

    Pidän selvänä, että yri­tyk­set ja niiden omis­ta­jat eivät tule sitou­tu­maan “riit­tävästi”.

    Tähän on useitakin syitä:

    1) “Riit­tävä” sitou­tu­mi­nen tarkoit­taisi sitä, että yri­tys­ten omis­ta­jat jou­tu­isi­vat mon­es­sa tapauk­ses­sa otta­maan KAMIKAZE-roolin, elikä sitou­tu­isi­vat aja­maan yri­tyk­sen­sä konkurssi­in käyt­tämäl­lä kil­pailukyvytön­tä suo­ma­laista työvoimaa.

    Vrt. äskeinen Kone Cranes enem­mistön siir­tymi­nen pois Suomes­ta, kun markki­nat tääl­lä ajoi­vat seinään …

    2) Omis­ta­jat voivat aivan hyvin jatkaa ja laa­jen­taakin nyky­istä lin­jaansa, elikä vievät yri­tyk­sen­sä ja työ­paikkansa sel­l­aiseen maa­han, jos­sa olo­suh­teet ovat jo nyt oleel­lis­es­ti edullisemmat.

    3) Varsinkin Suomelle arvokkaim­mat, kovaa riskiä otta­vat, kan­sain­välis­es­ti toimi­vat kasvuyri­tyk­semme ovat jo tehneet “kan­sain­välistymis-suun­nitel­mansa”.

    Niil­lä on sor­mi jo exit-napil­la, sil­lä Lylyn seinää­na­jo-lin­ja näyt­tää nyt toteutuvan.

    Olisiko­han se kuitenkin paras­ta, jos pelkästään hyväo­sais­ten etu­ja aja­va Lyly nyt ottaisi lusikan kau­ni­iseen käteen, ennen kuin koko poruk­ka joutuu samaan sop­pa­jonoon, jonne 500 000 muu­ta suo­ma­laista jo lylytetty?

    80-luvul­la Bri­tann­ian päämin­is­teri Mar­garet Hil­da Thatch­er pani kuri­in maan talout­ta riivaa­vat ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keet. Niil­lä oli paljon “saavutet­tu­ja etu­ja”, jot­ka oli­vat avian kohtuuttomia. 

    Esimerkkinä voi maini­ta eräänkin autote­htaan, jos­sa men­ti­in lakkoon siitä syys­tä, että työ­nan­ta­ja meinasi kieltää yövuoro­laisia tuo­mas­ta patjo­ja töihin…

    Sep­po Korp­poo, joka odot­taa suo­ma­laista Hildaa

  27. Gg:
    Toimit­ta­ja todel­la takel­teli! Heh, toki oikeasti vaikea aihe kun keskustel­laan oikeista asioista ja oikeil­la fak­toil­la. Olen osmon kanssa samaa mieltä että työn­tek­i­jöille tulee antaa mah­dol­lisu­us vali­ta joko työa­jan piden­tämis­es­tä tai palkan alentamisesta.

    Tässä se ydin minus­ta on. Nyky­maail­mas­sa eri ihmiset ja ihmis- ja ammat­tiryh­mät ovat niin eri­lai­sis­sa tilanteis­sa, että yksi ratkaisu ei sovel­lu eikä voi sovel­tua kaikille.

    Työaikakin voisi siis jous­taa eri­lais­ten tarpei­den mukaan. Samal­la pitäisi tietysti koet­taa pitää huol­ta siitä, että palk­ka ei muo­dos­tu­isi pelkästään työa­jan, vaan mah­dol­lisuuk­sien mukaan myös työte­hon mukaan. 

    Lisää jous­tavu­ut­ta työ­markki­noille siis, kiitos. Kuuleeko ay-liike?

  28. Yksi nykya­jan ällistyt­tävistä tabuista on palkko­jen alen­t­a­mi­nen. Osmo Soin­in­vaarakin toteaa keskustelus­sa, että palkkata­so on Suomes­sa karan­nut liian korkeak­si. Tämä ongel­ma rasit­taa siis Suomen taloutta.

    Yksinker­taisel­la logi­ikalla tähän olisi yksinker­tainen ratkaisu: palkkata­son alen­t­a­mi­nen. Se on kuitenkin täysin mah­do­ton­ta (ei tosin muuten kuin henkises­ti) eikä siitä siis edes keskustel­la. Onhan nyt työmies palkkansa ansain­nut. Edes EK ei sel­l­aista esitä, vaan yrit­tää ratkaista samaa ongel­maa vaa­ti­mal­la työa­jan piden­tämistä, vaik­ka sekään ei ole mil­lään lail­la ongel­ma­ton keino.

  29. Käykö näin? Palkkaa alen­netaan työaikaa piden­tämäel­lä 5 pros­ent­tia. Kuitenkin palkkakus­tan­nusten osu­us kokon­aiskus­tan­nuk­sia on esim. 15–20 %. Näin toteen hin­ta ale­nee vain pari pros­ent­tia, joka ei juurikaan joh­da tuot­teen kysyn­nän kasvu­un. Seu­rauk­se­na on lähin­nä työt­tömyy­den kasvu, kos­ka enti­nen työ­panos saadaan pienem­mäl­lä porukalla. Paineet tuot­tavu­u­den paran­tamiseen pienet työn hin­nan alentues­sa, jol­loin hal­i­tuk­senkn tuot­tavu­us­loik­ka jää tekemättä

  30. Ehkä pitäisi huomioi­da, että meil­lä ei ole hin­tata­soon näh­den kovin korkea palkkata­so. Toki palkko­ja var­maan joil­lain aloil­la voitaisi­in laskea, mut­ta joil­lain aloil­la voitaisi­in var­maan myös nos­taa palkko­ja reilusti.

    Palkko­jen laskemisel­la tai sem­moi­sel­la ilmapi­ir­il­lä voi olla myös kiel­teisiä vaiku­tuk­sia — pitäisi myös pohtia tätä puol­ta. Korkea palk­ka houkut­telee myös hyviä työntekijöitä.

    Kan­natan paikallista sopimista, jous­to­ja, mut­ta palkko­jen alen­nuk­ses­ta yleisel­lä tasol­la en ole kovin var­ma. Esim. viimeaikoina on ollut uutisia Aus­tralialais­ten kaivos­mi­esten 150.000 euron vuosi­palkoista — Suomes­sa ilmeis­es­ti on vain käytän­tö että kaivoslisien jäl­keen saadaan 42.000 euroa vuodessa. Kohen­taako se Suo­ma­lais­ten kaivosten tuot­tavu­ut­ta? Saako Suo­mi tästä jotain etua, etenkin kun kai­vok­set ovat ulko­maises­sa omis­tuk­ses­sa? En usko.

    Sanois­in siis että pikem­minkin tääl­lä palkat laa­haa­vat alhaal­la ja sen mukana myös tuot­tavu­us, kos­ka emme me ole sen kaltainen maa että pär­jäisimme työvoimain­ten­si­ivisessä kil­pailus­sa — ainakaan globaalisti.

  31. Jouni Mar­tikainen: Jos itse tulisin tilaa­jan edus­ta­jana tietoisek­si siitä, että meiltä laskute­tut tun­nit on laskutet­tu myös muu­ta­mal­ta muul­ta, niin tutk­in­tapyyn­tö olisi herkässä. Pyytäisin tutki­maan onko laskut­ta­ja syyl­listynyt rikos­nimik­keeseen “petos”.

    Olen joskus copy-pas­ten­nut kood­ia netistä, viritel­lyt sitä hie­man asi­akkaan ympäristöön, ja sit­ten myyn­timies lait­taa uudelle omi­naisu­udelle 5000–20000€ hin­ta­la­pun ja asi­akas mak­saa ilois­es­ti. Ja pian asi­akkaan kil­pail­i­jakin halu­aa samanlaisen…

    Mis­sä rikos? Kuka saa määritel­lä työ­tun­ti­ni hin­nan, ellei asi­akas? Entä jos nimeän kom­po­nentin “tuot­teek­si”, enkö saa sil­loin laskut­taa siitä mitä haluan?

    Hyvin har­voin mitään tehdään puh­taasti tyhjästä. Jos teen asi­akkaalle A tietyn­laisen jutun, sit­ten asi­akas B tilaa hie­man saman­laisen jutun, niin tietysti hyö­dyn­nän ker­tynyt­tä koke­mus­tani ja valmista kood­ia. Tuo siis kon­sult­ti­hom­mis­sa. Jos en hyö­dyn­täisi, olisin liian kallis.

    Tuoteke­hi­tyk­sessä asi­akkaani tietävät, että jos he halu­a­vat cus­tom jut­tu­ja tuot­teen kyl­keen, ja mak­sa­vat kehi­tyk­ses­tä, uudet jutut toden­näköis­es­ti val­u­vat joskus muille saman tuot­teen asi­akkaille hie­man muokat­tuina. Ja vas­taavasti he voivat saa­da “ilmaisi­na” päiv­i­tyksinä muille asi­akkaille kehitet­tyä sof­t­aa. Kaik­ki hyö­tyvät lopulta.

    Mik­si tehdä samaa työtä uudelleen?

  32. Raimo K: Jos suo­ma­lainen tuotan­to on sel­l­aista, että se ei mene kau­pak­si nyt, se ei mene kau­pak­si 5% halvemmallakaan.

    Mihin var­ma näke­myk­sesi perustuu?

  33. Jukkis: Mik­si se ei ole oikein? Lääkäri saa yhdestä työ­tun­nistaan enem­män palkkaa kuin siivoo­ja ja halutes­saan lääkäre­itä vas­taa­vat ansiot on siivoo­jan tehtävä lukuisia työ­tun­te­ja enem­män. Vas­taavasti, jos lääkäri on tyy­tyväi­nen siivoo­jan kuukau­sian­sioi­hin, hänelle riit­tää sen saavut­tamisek­si huo­mat­tavasti pienem­pi viikot­tainen työ­suori­tusten määrä kuin se 37,5 – 40 tun­tia. Itsel­läni töi­den määrä viikos­sa vai­htelee sen mukaan, mitä pro­jek­ti min­ul­ta vaatii: joskus riit­tää 40 tun­tia ja joskus tarvi­taan 12 tun­tia maanan­taista lauan­tai­hin. Yhteiskun­tapoli­ti­ikan tekem­i­nen siitä lähtöko­hdas­ta, että “Noidenkin pitää, jos min­un pitää! / Min­unkin pitää saa­da, jos noi saa­vat!” on vaikut­tanut vah­vasti siihen, että olemme tässä suos­sa mis­sä nyt olemme (vrt. Sari Sairaan­hoita­jille luvatut kohdis­te­tut palkanko­ro­tuk­set, jot­ka ulot­tui­v­atkin huo­mat­tavasti laa­jem­malle työntekijäjoukolle).

    Ei kyse ole lääkäri vs siivoo­ja asetel­mas­ta, vaan koko sys­teemistä ja sen sään­nöistä ja miten siihen on tul­tu. Laa­jem­mas­ta kokon­aisu­ud­es­ta kuin yhdestä amma­tista tai sek­torista. Pekkaset eivät ole mikään bonus, joka voidaan ottaa pois yhtään sen enem­pää kuin palkkaakaan voidaan laskea yksipuolis­es­ti. Ei lääkärikään siihen kuolisi, jos sen tun­tipalkkaa leikat­taisi­in kymmenel­lä eurol­la eikä “ole mitään syytä” mik­si näin ei voisi toimia, mut­ta kun asi­aa oikein miet­tii, niin kyl­lä niitä syitä vaan on eikä niin voi­da toimia (tai mitään niin älytön­tä esit­tää). Pop­ulis­tiset heitot pekka­sista vain osoit­ta­vat, että ihmisil­lä on usein varsin huono ymmär­rys siitä mitä ne oikeas­t­aan ovat-

  34. Tero Tolo­nen:
    Ehkä pitäisi huomioi­da, että meil­lä ei ole hin­tata­soon näh­den kovin korkea palkkataso. 

    Jep. Korkea hin­tata­so on keskeis­es­ti seu­raus­ta liian suures­ta julkises­ta sek­torista ja sen menoista. Suuri julki­nen sek­tori näet tarkoit­taa korkeaa vero­tus­ta, eikä kysymys ole pelkästään ansio­tulovero­tuk­ses­ta, vaan eri­tyis­es­ti arvon­lisäveros­ta. Kun tähän vielä lisätään korkeat eläke­mak­sut niin kohtalony­htäl­lö on valmis.

    Esim. 1: Vuokra­ton­tille raken­netun uuden asun­non hin­nas­ta läh­es puo­let menee veroina ja muina mak­suina julkiselle sis. eläkeyhtiöt.

    Esim. 2: palvelun osta­jan (vaikka­pa suun­nit­telu­palvelu) mak­samas­ta satases­ta 70 pää­tyy julkiselle sek­to­rille ja vain 30 työn tehneen inssin taskuun.

    Suomes­sa yri­tys­toimin­nan keskeisin sisältö näyt­tää ole­van vero­tu­lo­jen tuot­ta­mi­nen ja keräämi­nen julkiselle sek­to­rille. Oliko­han tämä todel­la tarkoitus?

  35. Ennen muinoinkaan ammat­ti­taitoisel­la ja vielä hyvis­sä ruumi­in voimis­sa ole­val­la duu­nar­il­la ei ollut mah­dol­lisu­ut­ta vau­raus­tua kuin tekemel­lä pimeää kakkos-työtä viikonloppuisin.

  36. Etla julka­isi varsin tas­apain­oisen blo­gin työaikati­las­toin­ti­in liit­tyen. OECD:n tilas­toin­timenetelmästä johtuen sitä ei tulisi käyt­tää maid­en välis­ten ero­jen seu­ran­taan vaan ain­oas­taan yksit­täisen maan tren­di­en ja kehi­tyk­sen seurantaan:

    http://www.etla.fi/kolumnit/faktat-kuntoon-tyoajoista/

    1. Etla julka­isi varsin tas­apain­oisen blo­gin työaikati­las­toin­ti­in liit­tyen. OECD:n tilas­toin­timenetelmästä johtuen sitä ei tulisi käyt­tää maid­en välis­ten ero­jen seu­ran­taan vaan ain­oas­taan yksit­täisen maan tren­di­en ja kehi­tyk­sen seurantaan:

      Etlan julkaisemista tiedoius­ta löy­tyy täs­mälleen sama jota minäkin olen käyt­tänyt, se viimeinen, jos­sa on todel­li­nen työai­ka kaik­il­ta yhteen­las­ket­tuna, osa-aikaisil­ta ja täyt­tää työaikaa tekeviltä. Erim­ielisyys ei koske sitä, kenen tilas­to­ja tulee käyt­tää (OECD taitaa Euroopas­sa käyt­tä Euro­statin tilas­to­ja) Kysymys on siitä mitä halu­taan mita­ta, mak­sim­i­työaikaa vai keskimääräistä. >Keskimääräi­nen ker­too, paljonko kansan­talouden käytössä on työ­tun­te­ja, mak­si­mi ei ker­ro mitään, jos ei ker­ro­ta, kuin­ka moni sitä mak­simia tekee.

  37. Tero Tolo­nen: alen­netaan työaikaa piden­tämäel­lä 5 pros­ent­tia. Kuitenkin palkkakus­tan­nusten osu­us kokon­aiskus­tan­nuk­sia on esim. 15–20 %. Näin toteen hin­ta ale­nee vain pari pros­ent­tia, joka ei juurikaan joh­da tuot­teen kysyn­nän kasvu­un. Seu­rauk­se­na on lähin­nä työt­tömyy­den kasvu, kos­ka enti­nen työ­panos saadaan pienem­mäl­lä porukalla. Paineet tuot­tavu­u­den paran­tamiseen pienet työn hin­nan alentues­sa, jol­loin hal­i­tuk­senkn tuot­tavu­us­loik­ka jää tekemättä

    Varsi­naiset palkat eivät ole vielä kuin osa totuudesta:

    24_30+33 Met­al­li­te­ol­lisu­us, vuosi 2014 

    D1K Mak­se­tut palka­nsaa­jako­r­vauk­set 9 259
    D11K Mak­se­tut palkat 7 606
    D12K Työ­nan­ta­jan sosi­aal­i­tur­va­mak­sut 1 653

    Eli sotu-mak­sutkin ovat jo yli 18% palkansaajakorvauksista.

    Jois­sain mais­sa henkilöstö mak­saa itse omat eläk­keen­sä, jol­loin tuo erä “D11” on suurem­pi kuin Suomessa.

  38. Markku Tah­vanainen:
    Käykö näin? Palkkaa alen­netaan työaikaapi­den­tämäel­lä 5 prosenttia.Kuitenkin palkkakus­tan­nusten osu­us kokon­aiskus­tan­nuk­sia on esim. 15–20 %.

    Onko­han ihan noin? 

    Min­ulle on jäänyt sem­moinen kuva, että nois­sa pros­en­teis­sa ei koskaan huomioi­da kuin fir­man omat palkkaku­lut eikä ollenkaan väl­i­tuot­teisi­in sisäl­tyviä työvoimakus­tan­nuk­sia. Esimerkik­si paperikone on sik­si niin kallis, kos­ka sel­l­aisen rak­en­tamiseen uppoaa aivan älyt­tömästi työ­tun­te­ja. Ei se teräskään muu­tu rau­das­ta levyk­si ilman työvoimaa. 

    Kum­minkin se näis­sä laskelmis­sa las­ke­taan sit­ten 100 miljoo­nan euron kus­tan­nuk­sek­si, jos­sa ei ole tun­ti­akaan työtä mukana! Tosin ei kai niis­sä enää ihan hirveästi olekaan suo­ma­laista työtä, se kun on liian kallista osien tuot­tamiseen. Mut­ta silti.

    Suomes­sa palkka­sum­ma on 50% kansan­tu­losta. Ei kovinkaan moni fir­ma voi pyöriä tuot­ta­mal­la suo­ma­laisil­la väl­i­tuot­teil­la jotain niin, että siinä olisi vain 5% osu­us työvoimakus­tan­nuk­sia. No okei, SuperCell. 

    Kor­jatkaa ihmeessä, jos olen väärässä.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos suo­ma­lainen yri­tys kehit­tää tuot­taa, joka menee kau­pauk­si, seu­raavak­si yri­tys joutuu päät­tämään, mis­sä se sen valmis­taa ja siinä tulee taas kus­tan­nus­ta­so vastaan.
    ‘snip’

    Kus­tan­nus­ta­so tulee tosi­aan vas­taan, mut­ta mis­sä se taso todel­lisu­udessa on, kun esim. laivo­ja ja auto­ja voidaan kan­nat­tavasti valmistaa.

    Koko ajan höpötetään vuo­den 2008 palkkaratkais­us­ta, mut­ta huolel­lis­es­ti jätetään mainit­se­mat­ta sen jäl­keen tehdyt tosi mata­lat palkkaratkaisut ja eri­tyis­es­ti ei ker­ro­ta, mikä palkkata­so mil­läkin alal­la Suomes­sa on: matala.

  40. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    2) Omis­ta­jat voivat aivan hyvin jatkaa ja laa­jen­taakin nyky­istä lin­jaansa, elikä vievät yri­tyk­sen­sä ja työ­paikkansa sel­l­aiseen maa­han, jos­sa olo­suh­teet ovat jo nyt oleel­lis­es­ti edullisemmat.
    ‘snip’

    Sep­po Korp­poo, joka odot­taa suo­ma­laista Hildaa 

    Näin voi käy­dä — ja sel­l­aista men­tal­i­teet­tia on run­saasti, sin­ul­lakin — mut­ta näyt­tää siltä, että sit­ten tule­vat ulko­maiset yri­tyk­set ja jatka­vat sitä tuotan­toa, jota suo­ma­laiset eivät osaa.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Edus­ta­mas­sani yri­tik­sel­lä (BMH) on hävit­ty ja voitet­tu monia urakoi­ta alle pros­entin erolla. 

    Osoit­taa vain sen, että laadukas tar­joa­ja voit­taa vaik­ka vähän kalliimmallakin.

  42. Markku Tah­vanainen:
    Käykö näin? Palkkaa alen­netaan työaikaapi­den­tämäel­lä 5 prosenttia.Kuitenkin palkkakus­tan­nusten osu­us kokon­aiskus­tan­nuk­sia on esim. 15–20 %. Näin toteen hin­ta ale­nee vain pari prosenttia,joka ei juurikaan joh­da tuot­teen kysyn­nän kasvu­un. Seu­rauk­se­na on lähin­nä työt­tömyy­den kasvu, kos­ka enti­nen työ­panos saadaan pienem­mäl­lä porukalla. Paineet tuot­tavu­u­den paran­tamiseen pienet työn hin­nan alentues­sa, jol­loin hal­i­tuk­senkn tuot­tavu­us­loik­ka jää tekemättä

    Seu­rauk­se­na on myös, että rahaa kiertää vähem­män, kos­ka tyyp­il­lis­es­ti pieni- ja keski­t­u­loiset lait­ta­vat kaik­ki rahansa kulu­tuk­seen. Pien­i­t­u­loisil­la menee suurin osa ihan päivit­täiseen käyt­töön ja keski­t­u­loisil­la ei velan­hoidon jäl­keen jää paljonkaan enemmän. 

    Kansan­talout­ta tun­te­vat voivat var­maan ker­toa pal­sta­laisille, miten rahan kier­ron hidas­tu­mi­nen tarkoit­taa kansantaloudessa.

  43. Markku Tah­vanainen:
    Käykö näin? Palkkaa alen­netaan työaikaapi­den­tämäel­lä 5 prosenttia.Kuitenkin palkkakus­tan­nusten osu­us kokon­aiskus­tan­nuk­sia on esim. 15–20 %. Näin toteen hin­ta ale­nee vain pari prosenttia,joka ei juurikaan joh­da tuot­teen kysyn­nän kasvu­un. Seu­rauk­se­na on lähin­nä työt­tömyy­den kasvu, kos­ka enti­nen työ­panos saadaan pienem­mäl­lä porukalla. Paineet tuot­tavu­u­den paran­tamiseen pienet työn hin­nan alentues­sa, jol­loin hal­i­tuk­senkn tuot­tavu­us­loik­ka jää tekemättä

    Teet tässä hyvin yleisen aja­tusvirheen, sil­lä myös yri­tys­ten ostamien raa­ka-ainei­den, osien ja palvelu­jen hin­toi­hin sisäl­tyy työn hintaa. 

    Mon­et vien­tiyri­tyk­set ovat suun­nit­telu- ja kokoon­panoyri­tyk­siä, jot­ka tekevät han­k­in­tansa moni­por­taisen han­k­in­taketjun kaut­ta. Työn hin­nan muu­tok­set sum­mau­tu­vat por­taal­ta toiselle, joten vien­tiyri­tyk­sen näkemä osto­jen hin­ta­muu­tok­sis­sa voi olla merkittävä.

    Tietääk­seni monil­la laivan­rak­en­ta­jil­la, moot­tori- ja työkonevalmis­ta­jil­la on pitk­iä koti­maisia ali­hank­in­taketju­ja niin suun­nit­telu- kuin valmistuspuolella.

  44. Raimo K:Koko ajan höpötetään vuo­den 2008 palkkaratkais­us­ta, mut­ta huolel­lis­es­ti jätetään mainit­se­mat­ta sen jäl­keen tehdyt tosi mata­lat palkkaratkaisut ja eri­tyis­es­ti ei ker­ro­ta, mikä palkkata­so mil­läkin alal­la Suomes­sa on: matala. 

    Ei se nyt ole palkästään vuosi 2008. Suomes­sa tehti­in melkein koko 2000-luku elikkä euroai­ka suurem­pia koro­tuk­sia kuin monis­sa kil­pail­i­jois­sa, eri­tyis­es­ti Saksassa. 

    Oma­l­la alalla 

    2007 yleisko­ro­tus 3,9%
    2008 eli oikein kun­non lamavuon­na yleisko­ro­tus 2,5%
    2009 2%
    2010 1,5%
    2011 2,4%

    On iha selvä että kun BKT on tip­punut vuosi­na 2009 2012 2013 2014 ja työvoimakus­tanuk­set nousseet keskimäärin jotain 2% / vuodessa, niin se näkyy jos­sain, tässä tapauk­ses­sa tietenkin työl­lisyy­dessä. Kun lait­taa työ­paikan auki niin hake­muk­sia tulee kym­menker­tainen määrä vuo­teen 2007 verrattuna.

    Reaal­i­hin­noin BKT on vuo­den 2006 tasol­la, mut­ta työvoimakus­tan­nuk­set ovat reaalis­es­ti nousseet noista ajoista joka vuosi luku­unot­ta­mat­ta parin kk jak­soa 2008 ja vuot­ta 2011.

  45. Osmo Soin­in­vaara:Kysymys on siitä mitä halu­taan mita­ta, mak­sim­i­työaikaa vai keskimääräistä. >Keskimääräi­nen ker­too, paljonko kansan­talouden käytössä on työtunteja

    Mitä sinä sil­lä keskimääräisel­lä teet, jos halu­taan tietää mitä muu­tos vaikuttaa? 

    Vas­ta seli­tit tarkkaan että sähkön­tuotan­nos­sa keskimääräisel­lä ei tee mitään, kun lisätään tuotan­toa. Mik­si tässä tapauk­ses­sa keskimääräi­nen onkin muka jotenkin merkitsevä? 

    Lux­em­bur­gis­sa ei var­masti ole juuri yhtään met­sä­te­olisu­ut­ta. Johtopäätös: lakkaut­ta­mal­la met­sä­te­ol­lisu­u­den meistä tulee yhtä rikkai­ta kuin luxemburgilaiset…?

  46. TL: Olen joskus copy-pas­ten­nut kood­ia netistä, viritel­lyt sitä hie­man asi­akkaan ympäristöön, ja sit­ten myyn­timies lait­taa uudelle omi­naisu­udelle 5000–20000€ hin­ta­la­pun ja asi­akas mak­saa ilois­es­ti. Ja pian asi­akkaan kil­pail­i­jakin halu­aa samanlaisen…

    Mis­sä rikos? Kuka saa määritel­lä työ­tun­ti­ni hin­nan, ellei asi­akas? Entä jos nimeän kom­po­nentin “tuot­teek­si”, enkö saa sil­loin laskut­taa siitä mitä haluan?

    Hyvin har­voin mitään tehdään puh­taasti tyhjästä. Jos teen asi­akkaalle A tietyn­laisen jutun, sit­ten asi­akas B tilaa hie­man saman­laisen jutun, niin tietysti hyö­dyn­nän ker­tynyt­tä koke­mus­tani ja valmista kood­ia. Tuo siis kon­sult­ti­hom­mis­sa. Jos en hyö­dyn­täisi, olisin liian kallis.

    Tuoteke­hi­tyk­sessä asi­akkaani tietävät, että jos he halu­a­vat cus­tom jut­tu­ja tuot­teen kyl­keen, ja mak­sa­vat kehi­tyk­ses­tä, uudet jutut toden­näköis­es­ti val­u­vat joskus muille saman tuot­teen asi­akkaille hie­man muokat­tuina. Ja vas­taavasti he voivat saa­da “ilmaisi­na” päiv­i­tyksinä muille asi­akkaille kehitet­tyä sof­t­aa. Kaik­ki hyö­tyvät lopulta.

    Mik­si tehdä samaa työtä uudelleen?

    Mikä on sal­lit­tua ja mikä on kiel­let­tyä riip­puu sopimuse­hdoista. Oma­l­la toimi­alal­lani insinööri­työn ostamises­sa käytetään yleen­sä Kon­sult­ti­toimin­nan yleiset sopimuse­hdot KSE 2013 ‑ehto­ja täydennettynä/muokattuna sopimusko­htaisil­la ehdoilla.

    Mon­esti olen itse ollut niin virkain­toinen, että olen edel­lyt­tänyt sopimuse­hdois­sa lasku­tus­li­it­teek­si asi­akir­jaa, jol­la ilme­nee kalen­teripäivit­täin sekä henkilö- ja tehtäväyk­silöidysti laskutet­tavien tun­tien peruste. Toki juridi­ikan maal­likkona uskoisin petoskri­teeristön täyt­tymisen ole­van ainakin lähel­lä, jos samo­ja tun­te­ja laskutet­taisi­in joltakin muul­takin tilaajalta.

    1. Jos on sovit­tu tun­ti­lasku­tuk­ses­ta ja laskute­taan tun­te­ja, joi­ta ei ole tehty, on se tietysti väärin. Mut­ta jos monis­te­taan tuotet­ta, jos­ta ensim­mäi­nen asi­akas on mak­sanut kehit­tämisku­lu­ja ja myy­dään se sit­ten samal­la hin­nal­la muillekin ei eroa mitään siitä, mitä vaikka­pa peliy­htiöt tai Apple tekevät.

  47. Palkko­ja ei voi alen­taa asun­toku­plan vuok­si. Suo­ma­lais­ten pikku­por­varei­den (min­is­ter­it mukaan luet­tuna) omaisu­us on sidot­tu asun­toku­plaan. Jos palkat las­ke­taan, niin lainat jäävät lyhen­tämät­tä ja kupla puhkeaa. Ylivelka­an­tuneet pikku­por­vart ja min­is­ter­it joutu­vat kerjuulle.

    Eläke­varo­ja on myös aika mojo­va sum­ma sijoitet­tuna ikuis­es­ti kas­vavi­in koti­maisi­in asuntokuplamarkkinoihin.

  48. Supikoirarok­ki:
    Palkko­ja ei voi alen­taa asun­toku­plan vuok­si. Suo­ma­lais­ten pikku­por­varei­den (min­is­ter­it mukaan luet­tuna) omaisu­us on sidot­tu asun­toku­plaan. Jos palkat las­ke­taan, niin lainat jäävät lyhen­tämät­tä ja kupla puhkeaa. Ylivelka­an­tuneet pikku­por­vart ja min­is­ter­it joutu­vat kerjuulle.

    Eläke­varo­ja on myös aika mojo­va sum­ma sijoitet­tuna ikuis­es­ti kas­vavi­in koti­maisi­in asuntokuplamarkkinoihin.

    Sisäisen deval­vaa­tion ero ulkoiseen deval­vaa­tioon ver­rrat­tuna on siinä, että se ei devalvoi velko­ja eikä säästöjä. Eli se on myrkkyä velal­lisille, mut­ta man­naa tallettajille.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Palkko­jen osu­us BKT:sta on vähän yli puo­let. Se ker­too, mikä on palkko­jen osu­us kustannuksista. 

    Ja hyvä niin, kos­ka palkat ovat myös kansan­talouden ostovoimaa, mut­ta miten näin roboti­ikan ja tietotekni­ikan aikana saataisi­in lisät­tyä teho­ja yri­tyk­si­in — onko järkevää palkata hyviä ja kallit­ta vai keskinker­taisia mut­ta halpo­ja työn­tek­i­jöitä? Työ­markki­nathan ovat globaalit, me emme voi houkutel­la tänne ihmisiä ainakaan ilmastolla.

    Toisaal­ta, on aika epä­to­den­näköistä että 1) sekä alen­netaan palkko­ja ja 2) luo­daan jous­tavu­ut­ta työ­markki­noille. Luin eilen väit­teen, jos­sa Iso-Bri­tan­ni­as­sa oli helpotet­tu työn­tek­i­jöi­den irti­san­omista ja tämän seu­rauk­se­na yri­tys­ten into palkata työn­tek­i­jöitä kasvoi. Minus­ta se on ihan luon­nol­lista, kos­ka työn­tek­i­jöi­den palkkaami­nen on yri­tyk­selle aina ris­ki — san­o­taan että riske­jä pitää ottaa, mut­ta mitä jos rekry­töin­ti epäon­nis­tuukin?. Se on aika vaka­va paik­ka, toisaal­ta aina välil­lä se onnis­tuu eri­no­mais­es­ti ja yri­tys alkaa kas­vaa, joten yhteiskun­nan kannal­ta olisi hyvä että yri­tyk­set uskaltaisi­vat palkata väkeä. Irti­sanomis­suo­jan heiken­tämi­nen siis voisi olla ter­veem­pi tavoite kuin palkko­jen alentaminen.

    http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/100296-brittiarvio-ruotsin-ongelmasta-jos-maa-ottaa-enemman-maahanmuuttajia

    Yhdys­val­lois­sa ja Isos­sa-Bri­tan­ni­as­sa maa­han­muut­ta­jien ja mais­sa syn­tynei­den työt­tömyy­dessä ei ole juuri eroa, Nel­son toteaa. Hänen mielestään Ruot­sis­sa on liian korkea irti­sanomis­suo­ja, joka estää uusia työn­tek­i­jöitä pääsemästä työelämään kiin­ni. He ovat Nel­sonin mukaan usein maa­han­muut­ta­jia ja nuoria.

    – Brit­tien päämin­is­teri David Cameron on tehnyt helpom­mak­si irti­sanoa väkeä. Ja aivan kuten hän toivoi, työan­ta­jat ryhtyivät palkkaa­maan herkem­min. Edel­lis­ten vaalien aikaan Cameron saat­toi pröys­täil­lä, että Isos­sa-Bri­tan­ni­as­sa oli syn­tynyt enem­män työ­paikko­ja kuin muual­la Euroopas­sa yhteen­sä: yhteen­sä kak­si miljoon­aa työ­paikkaa, joista puo­let meni maahanmuuttajille.

  50. Kyl­lä useimiten myy­dään aikaa tun­tiveloituk­sel­la eikä urakkalasku­tuk­sel­la. Sil­loin samo­jen tun­tien laskut­ta­mi­nen mon­elta asi­akkaal­ta on yksiselit­teis­es­ti väärin.

  51. Sylt­ty: Ei se nyt ole palkästään vuosi 2008. Suomes­sa tehti­in melkein koko 2000-luku elikkä euroai­ka suurem­pia koro­tuk­sia kuin monis­sa kil­pail­i­jois­sa, eri­tyis­es­ti Saksassa. 

    Oma­l­la alalla 

    2007 yleisko­ro­tus 3,9%
    2008 eli oikein kun­non lamavuon­na yleisko­ro­tus 2,5%
    2009 2%
    2010 1,5%
    2011 2,4%
    ‘snip’

    Niin­pä, alhaisia luku­ja ovat — varsinkin tuo paljon main­os­tet­tu 2008.
    Ja ker­ro­han sit­ten vielä Sak­san vas­ta­vat luvut ja se, mikä on palkkata­so kum­mas­sakin maassa.

  52. Sylt­ty:
    Kyl­lä useimiten myy­dään aikaa tun­tiveloituk­sel­la eikä urakkalasku­tuk­sel­la. Sil­loin samo­jen tun­tien laskut­ta­mi­nen mon­elta asi­akkaal­ta on yksiselit­teis­es­ti väärin.

    Jostain syys­tä pavun­lask­i­jat halu­a­vat ostaa tunteja.

    On pro­jek­ti­sopimus jon­ka laa­ju­udek­si määritel­lään x tun­tia ja hom­maa seu­rataan tun­tikir­jan­pidol­la, johon toimit­ta­jat kek­sivät hatus­ta kir­jauk­sia. Käytän­nössä kyseessä on urak­ka, vaik­ka tun­te­ja mitataan ja myydään.

    Joskus myy­dään kiin­teän hin­tainen tuk­isopimus, jos­sa kuitenkin määritel­lään, että toimite­taan x‑tuntia tuk­i­työtä. Ja taas toimit­ta­ja lähet­tää kivo­ja tun­tikir­jan­pitora­port­te­ja osta­jalle ja näil­lä ei ole mitään tekemistä sen arvon kanssa, jota osta­jaor­gan­isaa­tio on saanut.

    Väärin tai ei, joskus myyjäor­gan­isaa­tio ylimyy tun­te­ja joltain henkilöltä, joskus tekemistä ei oikein ole ollut ja sit­ten sinne tun­tikir­jan­pitorap­saan vähän paisutel­laan tehtyjä asioita.

    Tun­ti on ilmeis­es­ti hel­posti ymmäret­tävä asia kir­jan­pitäjille ja sik­si niitä lasketaan.

  53. Mikko: Ei kyse ole lääkäri vs siivoo­ja asetel­mas­ta, vaan koko sys­teemistä ja sen sään­nöistä ja miten siihen on tul­tu. Laa­jem­mas­ta kokon­aisu­ud­es­ta kuin yhdestä amma­tista tai sek­torista. Pekkaset eivät ole mikään bonus, joka voidaan ottaa pois yhtään sen enem­pää kuin palkkaakaan voidaan laskea yksipuolis­es­ti. Ei lääkärikään siihen kuolisi, jos sen tun­tipalkkaa leikat­taisi­in kymmenel­lä eurol­la eikä “ole mitään syytä” mik­si näin ei voisi toimia, mut­ta kun asi­aa oikein miet­tii, niin kyl­lä niitä syitä vaan on eikä niin voi­da toimia (tai mitään niin älytön­tä esit­tää). Pop­ulis­tiset heitot pekka­sista vain osoit­ta­vat, että ihmisil­lä on usein varsin huono ymmär­rys siitä mitä ne oikeas­t­aan ovat-

    Siinä tapauk­ses­sa esitän kain­on pyyn­nön, että sivistät min­ua ja ker­rot, mitkä ne syyt sit­ten ovat? Selkeästi aika vah­vat perus­teet sin­ul­la on olta­va, kun näin ehdot­tomasti pekkasi­in kajoamiseen suhtaudut.

    Sel­ven­net­täköön omaa taus­taani vielä sen ver­ran, että meikäläi­nen on yksi niistä kavereista, jot­ka tekevät ylitöitä, mut­ta eivät tee ylitöitä. En ole oikeutet­tu pekkasi­in, enkä suo­raan sanoen niitä kaipaakaan. Nyt jo kil­pailen samoista keikoista intialais­ten kanssa, jot­ka tar­joa­vat yhden meikäläisen hin­nal­la 10 kave­ria töi­hin. Tois­taisek­si meikäläiselle on riit­tänyt töitä, mut­ta en todel­lakaan halua, että min­un työn hin­taani kas­vate­taan ollenkaan pakot­ta­mal­la min­un työ­nan­ta­jani kus­tan­ta­maan min­ulle ylimääräisiä lomapäiviä. Jos­sain vai­heessa nimit­täin asi­akkaat tule­vat totea­maan, että meikäläi­nen ei tuo­ta tarpeek­si suh­teessa niihin X:n intialaiseen, jot­ka saa samal­la hin­nal­la tilalle.

  54. Tim­oT: Sisäisen deval­vaa­tion ero ulkoiseen deval­vaa­tioon ver­rrat­tuna on siinä, että se ei devalvoi velko­ja eikä säästöjä. Eli se on myrkkyä velal­lisille, mut­ta man­naa tallettajille. 

    Niin­hän tässä on Euronkin kanssa käynyt. Euron kurssi on laskenut yli 10%, korot ovat nol­las­sa. Velal­liset otta­vat lyhen­nys­va­pai­ta. Sen sijaan esimerkik­si asun­toa varten säästävät ovat vaikeuk­sis­sa, kos­ka pankki­tili ei tuo­ta korkoa eikä lyhyel­lä (alle 5 vuot­ta) tähtäimel­lä kan­na­ta osakkeisi­in sijoittaa.

  55. Jukkis: Siinä tapauk­ses­sa esitän kain­on pyyn­nön, että sivistät min­ua ja ker­rot, mitkä ne syyt sit­ten ovat? Selkeästi aika vah­vat perus­teet sin­ul­la on olta­va, kun näin ehdot­tomasti pekkasi­in kajoamiseen suhtaudut. 

    En suh­taudu pekkasi­in sen vahvem­min kuin mui­hinkaan palka­nalen­nuk­si­in. Totesin vain ensim­mäisessä kom­men­tis­sani, että jos yksi osa työväkeä kuit­taa sen ehdote­tun tehostamisen­sa luop­umal­la pekka­sista, niin sen toisen osan on silti lisät­tävä työaikaansa ilman palkanko­ro­tus­ta. Tai sit­ten vai­h­toe­htois­es­ti pekka­sista luop­umisen vastapain­ona saadaan lisää palkkaa ja sen jäl­keen kun ollaan taas samal­la viival­la, voidaan sit­ten yhdessä miet­tiä KOKO yhteiskun­taa koske­via uudistuksia.

    Ei se niin voi olla, että vain osa porukas­ta osal­lis­tuu talkoisi­in ja muut jatka­vat porskut­tamista kuin ei mitään. Mut­ta kun moni ei ihan oikeasti tiedä mitä ne pekkaset ovat, niin täl­laisiä älyt­tömiä heit­to­ja kuulee aina sil­loin täl­löin. Yhtä hyvin voisi ehdot­taa, että kaikkien insinöörien lomat leikat­taisi­in kolmeen viikkoon vuodessa muiden jatkaes­sa ennal­laan, mut­ta kun ihmiset hah­mot­ta­vat loman käsit­teen parem­min kuin pekkaset, ei kenellekään tule mieleen esit­tää moisia älyttömyyksiä.

    Ja pekkaspäivä ei ole “ylimääräi­nen lomapäivä”. Se on sisään tehtyjä tun­te­ja, jot­ka pide­tään myöhempänä ajanko­htana vapaina. Toki asi­aan liit­tyy muu­takin neu­votel­tua byrokra­ti­aa ja alako­htaisia poikkeuk­sia, mut­ta pohjim­mil­taan tästä on kyse. Se ei ole lomaa eikä ekstraa palkan päälle. 

    Esimerkik­si kul­je­tusalal­la ei ole ollenkaan ole­mas­sa arkipy­hä­va­pai­ta, vaan siel­lä tien­ataan pyhien ver­ran enem­män pekka­sia, jot­ka työ­nan­ta­ja sit­ten joko määrää pidet­täväk­si lop­pi­aise­na tai ei määrää. Lähtöko­htais­es­ti siis esim. lin­ja-autonkul­jet­ta­jalle lop­pi­ainen on työpäivä eikä pal­ka­lli­nen vapaapäivä, jol­laisek­si se muut­tuu polt­ta­mal­la pekkaspäivä siinä kohtaa. Jol­lain toisel­la alal­la taas arkipy­hät ovat pal­ka­llisia vapaapäiviä ja pekka­sia ker­tyy vähemmän.

  56. TL: Olen joskus copy-pas­ten­nut kood­ia netistä, viritel­lyt sitä hie­man asi­akkaan ympäristöön, ja sit­ten myyn­timies lait­taa uudelle omi­naisu­udelle 5000–20000€ hin­ta­la­pun ja asi­akas mak­saa ilois­es­ti. Ja pian asi­akkaan kil­pail­i­jakin halu­aa samanlaisen…

    Mis­sä rikos? Kuka saa määritel­lä työ­tun­ti­ni hin­nan, ellei asi­akas? Entä jos nimeän kom­po­nentin “tuot­teek­si”, enkö saa sil­loin laskut­taa siitä mitä haluan?

    Jos myyt tun­ti­lasku­tuk­sel­la ja sopimuk­ses­sa on X euroa per tun­ti, niin kyseessä on sopimus­rikko­mus ellet oikeast ole tehnyt niita tun­te­ja kyseiselle asiakkaalle.

    Jos halu­at myy­dä van­haa kood­ia uud­estaan ja uud­estaan, niin sit­ten sun pitäisi myy­dä lisensse­jä kood­i­isi tai joku muu sopimusjär­jeste­ly. Mon­esti asi­akas vaatii kaik­ki oikeudet tehtyyn kood­i­in, jol­loin et lail­lis­es­ti voi sitä myy­dä uudelleen ellet itse omista copy­right oikeuksia.

    Jos copy-pasteat netistä toisen kood­ia ja myyt omanasi, niin saatat tehdä tek­i­jänoikeusrikok­sen, ellei alku­peräi­nen ole riit­tävän vapaal­la lisenssillä.

    Osaa­va myyjä voi lait­taa hin­ta­la­pun korkeak­si, mut­ta noin vain ei voi vain laskut­taa olemat­to­mia tun­te­ja. Lait­taa sit­ten tun­ti­hin­nan riit­tävän isok­si tai myy lisenssejä.

    Jos minä tietäisin asi­akkaani laskut­ta­van olemat­to­mia tun­te­ja tai laskut­ta­van tun­nit mon­een ker­taan, niin siihen lop­puisi sen asi­akkaan kanssa toim­inta ja mah­dol­lis­es­ti tulisi oikeuskäsittely. 

    Kuitenkin tiedän, että kood­in uudelleen käyt­tö on avain korkeaan tuot­tavu­u­teen. Kun kym­meniä ker­to­ja käyt­tää samaa kood­ia, niin saa moninker­taisen tuot­tavu­u­den. Pitää vaan sopimuk­set hoitaa kun­toon, jot­ta voi laskut­taa niistä asian­mukaisen hin­nan ilman että syyl­listyy rikok­seen. Tosin yleen­sä keskiver­to ohjel­moi­jat tai julk­ishallinto eivät tai­da olla kovin per­il­lä noista sopimusasioista…

  57. Raimo K:
    Koko ajan höpötetään vuo­den 2008 palkkaratkais­us­ta, mut­ta huolel­lis­es­ti jätetään mainit­se­mat­ta sen jäl­keen tehdyt tosi mata­lat palkkaratkaisut ja eri­tyis­es­ti ei ker­ro­ta, mikä palkkata­so mil­läkin alal­la Suomes­sa on: matala.

    Suomen palkkata­so ei Euroop­palaises­sa ver­tailus­sa tai­da todel­lakaan olla eri­tyisen korkea. Eri­tyis­es­ti korkeasti koulute­tut ovat huonos­ti palkat­tu­ja ja kireähkö mar­gin­aaliv­ero­tus huomioiden suo­ras­taan surkeasti palkat­tu­ja vaikka­pa sak­salaiseen kollee­gaan verrattuna.

    Suomen ongel­ma on kaik­ki se muu pain­o­lasti mikä tulee kuukausi­palkan päälle. Sairaspois­saolot, van­hempainva­paat, eläke­mak­sut, työkyvyt­tömyy­den kus­tan­nuk­set ja mitä niitä onkaan.

    En lask­isi palkko­ja enkä usko kaavail­lun yleisen työa­jan piden­nyk­sen tuo­van mitään olen­naista paran­nus­ta. Iskisin ennem­min kiin­ni näi­hin sivuku­lui­hin. Sairaspois­saolot palkat­tomik­si, eläke­mak­su­jen alen­nus (+ suurten ikälu­okkien suurehko­jen eläkkei­den leikkaus), ihmisille pakko pitää huol­ta kun­nos­taan jne. Eli näil­lä yksikkö­työkus­tan­nuk­set alas ja tuot­tavu­us nousuun.

  58. Krtek:
    Tästäkö Yle sit­ten otsikoi, että työaiko­jen piden­tämi­nen johtaisi kotiäi­ti­lan­di­aan. Voi her­ran jee.

    Työaiko­ja ei tietenkään kan­na­ta piden­tää tekemäl­lä työpäivästä 9 h pitkää, vaan pois­ta­mal­la pekkaset ja keskel­lä viikkoa ole­vat pyhät, sekä rajoit­ta­mal­la lomat max. 6 viikkoon vuodessa. Päivit­täistä työaikaa voi tämän jäl­keen jopa vähän lyhentää.

    Kantsii pitää mielessä, että toimit­ta­jat eivät ehdi pere­htyä asioi­hin, joista kir­joit­ta­va. Jos halu­aa mis­tä tahansa asi­as­ta hyvän käsi­tyk­sen, pitää löytää blo­gi, jos­sa asi­aa tun­te­vat näkevät vaivaa kir­joit­taak­seen perustel­lun mielipiteensä.

    Tämä blo­gi pitäisi insti­tu­tion­al­isoi­da ja sille mak­saa apurahaa.

  59. Olisiko kyse siitä, miten glob­al­isoitu­va talousjär­jestelmä organ­isoituu? Etenkin Suomen kaltai­sis­sa per­ifeeri­sis­sä (kaukana kaikesta, huono ilmas­to, pimeää, vähän his­to­ri­aa, apea kansa jne) mais­sa pitää sopeu­tua alen­ta­mal­la palkkaa.

    Suo­ma­lais­ten pitäisi alkaa ori­en­toitua sel­l­aiseen maail­maan, jos­sa alalu­okalla on enem­män yhteistä globaalin alalu­okan kanssa kuin suo­ma­laisen ylälu­okan kanssa. Vai … olisiko nation­al­is­mi sit­ten kestävä voima? Oli­si­vatko suo­ma­laiset men­estyjät valmi­ita tin­kimän tulois­taan suo­ma­lais­ten luuserei­den kanssa vielä kymme­nen tai 20 vuo­den kuluttua?

  60. Tun­tivelo­tuk­sista:

    Onhan esim. kor­jaamo­toimin­nas­sakin tun­tivelo­tus poh­jana. Yleisimpi­in töi­hin on liikkeille ilmoitet­tu, että kauanko hom­ma ottaa. Jos ammat­ti­taitoinen tekee ruti­inil­la nopeam­min tai ammat­ti­taido­ton turaa kauem­min, niin saako annetus­ta ajas­ta poiketa?

    Miten siinä vai­heessa, kun merkkili­ike laskut­taa 15 tun­tia eritellysti työstä, jon­ka har­rasteli­ja tekee paris­sa tun­nis­sa? Soite­taanko asianajajalle?

  61. Sepi: Jostain syys­tä pavun­lask­i­jat halu­a­vat ostaa tunteja.

    On pro­jek­ti­sopimus jon­ka laa­ju­udek­si määritel­lään x tun­tia ja hom­maa seu­rataan tun­tikir­jan­pidol­la, johon toimit­ta­jat kek­sivät hatus­ta kir­jauk­sia. Käytän­nössä kyseessä on urak­ka, vaik­ka tun­te­ja mitataan ja myydään.

    Tun­ti on ilmeis­es­ti hel­posti ymmäret­tävä asia kir­jan­pitäjille ja sik­si niitä lasketaan.

    Omis­sa pro­jek­teis­sa yleinen käytän­tö on se, että henkilöt ja työmäärät täy­tyy toki pilkun tarkasti ilmoit­taa tar­jouk­sis­sa ja pro­jek­tisu­un­nitelmis­sa. Pro­jek­tin alka­misen jäl­keen ketään ei kuitenkaan enää kiin­nos­ta kuka oikeasti työsken­telee pro­jek­tis­sa — saati, että jotain tun­ti­ra­port­te­ja viit­sit­täisi­in koost­aa pavunlaskijoille.

    Joskus kauan sit­ten marisin sitä vas­taan, että suun­nitelmi­in ja sopimuk­si­in kir­jat­ti­in aivan puu­ta heinää kaikkien osa­puolien hil­jaisel­la siu­nauk­sel­la. Nyt­temin olen onnis­tunut pääsemään moi­sista tun­non­tuskista ja sat­u­ilen huo­let­ta vaik­ka minkälaista soopaa vaik­ka mihin paperei­hin (no, voihan siinä käy­dä joskus huonos­tikin, mut­ta elämä on).

  62. Mikko:
    Ja pekkaspäivä ei ole “ylimääräi­nen lomapäivä”. Se on sisään tehtyjä tun­te­ja, jot­ka pide­tään myöhempänä ajanko­htana vapaina. Toki asi­aan liit­tyy muu­takin neu­votel­tua byrokra­ti­aa ja alako­htaisia poikkeuk­sia, mut­ta pohjim­mil­taan tästä on kyse. Se ei ole lomaa eikä ekstraa palkan päälle. 

    Tämä on juuri sel­l­aista jär­jen­vas­taista bull shit­tiä, jon­ka vuok­si maamme on ajau­tunut tähän surkeaan jamaan. Kos­ka tuol­laista sop­paa pide­tään monis­sa piireis­sä kuitenkin jumalan sanaa vas­taa­vana totuute­na, niin on aika help­po ennus­taa, että nk. yhteiskun­ta­sopimuk­ses­ta ei tule mitään — tai oikeas­t­aan olisi hyvä, jos siitä ei tulisi mitään — nyky­isil­lä eväil­lä siitä tulee hel­posti sel­l­aiset beton­isaap­paat, jot­ka hukut­ta­vat Suomen lopullisesti.

  63. Osmo Soin­in­vaara: Etlan julkaisemista tiedoius­ta löy­tyy täs­mälleen sama jota minäkin olen käyt­tänyt, se viimeinen, jos­sa on todel­li­nen työai­ka kaik­il­ta yhteen­las­ket­tuna, osa-aikaisil­ta ja täyt­tää työaikaa tekeviltä. Erim­ielisyys ei koske sitä, kenen tilas­to­ja tulee käyt­tää (OECD taitaa Euroopas­sa käyt­tä Euro­statin tilas­to­ja) Kysymys on siitä mitä halu­taan mita­ta, mak­sim­i­työaikaa vai keskimääräistä. >Keskimääräi­nen ker­too, paljonko kansan­talouden käytössä on työ­tun­te­ja, mak­si­mi ei ker­ro mitään, jos ei ker­ro­ta, kuin­ka moni sitä mak­simia tekee. 

    Hollménil­ta ruma harhau­tus tuos­sa väit­telyssä! Osmo ei main­in­nut mitään OECD:n tilas­toista, ja kaik­ki puheen­vuorolle olen­nainen löy­tyy Euro­statin tilastoista.

    Osmon puheen­vuoron jäl­keen haas­tat­teli­ja kysyy (tak­er­rellen) Hollménil­ta hyvän kysymyk­sen: “Onko nyt tässä ikään kuin käytet­ty… tai te olette valin­nut… puhunut näistä kokoaikatöis­sä käyvien tilastoista…niin, mitä vas­taat­te tähän Osmon näkemykseen…Soininvaaran näke­myk­seen, että pitäisi ottaa huomioon myös tämä osa-aikatyö?”

    Hollmén: “Jos me halu­taan ver­ra­ta Suomea mui­hin mai­hin niin ensin­näkin pitää käyt­tää tätä Euro­statin tilas­toa, kos­ka OECD itse ilmoit­taa, että tätä hei­dän tilas­toa ei pidä käyt­tää maid­en keskinäiseen ver­tailu­un, kos­ka se tiedonkeru­u­jär­jestelmä ei ole vakioitu.”

    Näin hän antaa sen vaikutel­man, että Osmo nojau­tui virheel­liseen dataan.

    Hollménin varsi­naista vas­taus­ta en ymmärtänyt aluksi:

    Hollmén: “Se kokoaikatyön­tek­i­jöi­den toteu­tunut, todel­li­nen, työai­ka on tosi merkit­tävä Suomen kus­tan­nuskil­pailukyvyn näkökul­mas­ta, kos­ka sil­loin se tuo esille tän tekemät­tömän työn kus­tan­nuk­sen, joka suomes­sa on varsin suuri ja painaa mei­dän työvoimakus­tan­nuk­sia sit­ten siihen suun­taan, että me ei pärjätä.”

    Tässä kohtaa en ihmettele toimit­ta­jan häm­men­nys­tä. Mitä on “tekemät­tömän työn kus­tan­nus” ja mik­si kokoaikaisten työtek­i­jöi­den työai­ka on sille parem­pi mit­tari kuin kansan­talouden kannal­ta merkit­tävä kokon­aistyömäärä? Hollmémin seu­raa­va puheen­vuoro valaisee sitä:

    Juon­ta­ja kysyy: “Sovel­tuuko tämä mekaa­ni­nen työa­jan lisäys kaikille aloille? Onko siitä mitään hyötyä?”

    Hollmén: “Riip­puu siitä, että mil­lä taval­la se työa­jan lisäys toteutetaan. Nyt kan­nat­taa muis­taa se, että Suomes­sa toteu­tunut työai­ka jää lyhyem­mäk­si kuin se sään­nölli­nen pitkän aikavälin tarkoitet­tu työai­ka, ja tähän on syypäänä ne erit­täin run­saslukuiset pal­ka­lliset pois­saolot kuten pekkaset ja sit­ten siel­lä on sairaspois­saoloa, kaiken­näköisiä eri­laisia mui­ta pal­ka­llisia pois­saolo­ja, jot­ka menevät kaik­ki työ­nan­ta­jan piikki­in. Meil­lä mak­se­taan tekemät­tömästä työstä aika paljon ja se on tot­takai erit­täin ratkai­se­va tek­i­jä kun me halu­taan nopeal­la aikavälil­lä mei­dän kus­tan­nuskil­pailukykyä parantaa.”

    “Tekemät­tömän työn kus­tan­nus” tarkoit­ti siis työtä, jos­ta työ­nan­ta­ja kat­soo mak­sa­vansa, mut­ta jolle hän ei saa työn­tek­i­jältä vastinet­ta. “Kokoaikatyön­tek­i­jöi­den toteu­tunut, todel­li­nen, työai­ka” on Hollménille olen­nainen mit­tari, kos­ka hän ver­taa sitä “sään­nöl­liseen viikko­työaikaan”, jos­ta hän olet­taa työn­tek­i­jälle mak­set­ta­van, ja kauhis­telee niiden välistä ero­tus­ta. Käsit­teil­lä temp­puilu­a­han tämä on.

    Toteu­tunut työai­ka jää siis lyhyem­mäk­si kuin “se sään­nölli­nen pitkän aikavälin tarkoitet­tu työai­ka”. Mikä se sit­ten on? Jonkin­lainen abstrak­tio. Hollmén ottaa esimerkik­si pekkaset, jot­ka eivät kuu­lu tuo­hon tarkoitet­tuun työaikaan. Mut­ta kyl­lähän ne pekkaset ovat aivan tarkoitet­tu­ja vapai­ta, kuten Mikko on yllä sel­ven­tänyt. Ne voi ottaa huomioon jo työn­tek­i­jää palkates­sa eivätkä ne ole “tekemätön­tä työtä” siinä mielessä.

    Toinen esimerk­ki on sairaspois­saolot. Ne ovat oikeasti pois “tarkoite­tus­ta työa­jas­ta”, mut­ta niitä ei voi lain­säädän­nöl­lä pois­taa. Työaikaa piden­tämäl­lä niistä ei pääse eroon. Enin­tään voitaisi­in muut­taa tapaa, jol­la niiden kus­tan­nuk­set jae­taan työn­tek­i­jän, työ­nan­ta­jan ja muun yhteiskun­nan kesken.

  64. Mikko: En suh­taudu pekkasi­in sen vahvem­min kuin mui­hinkaan palka­nalen­nuk­si­in. Totesin vain ensim­mäisessä kom­men­tis­sani, että jos yksi osa työväkeä kuit­taa sen ehdote­tun tehostamisen­sa luop­umal­la pekka­sista, niin sen toisen osan on silti lisät­tävä työaikaansa ilman palkanko­ro­tus­ta. Tai sit­ten vai­h­toe­htois­es­ti pekka­sista luop­umisen vastapain­ona saadaan lisää palkkaa ja sen jäl­keen kun ollaan taas samal­la viival­la, voidaan sit­ten yhdessä miet­tiä KOKO yhteiskun­taa koske­via uudistuksia.

    Ei se niin voi olla, että vain osa porukas­ta osal­lis­tuu talkoisi­in ja muut jatka­vat porskut­tamista kuin ei mitään. Mut­ta kun moni ei ihan oikeasti tiedä mitä ne pekkaset ovat, niin täl­laisiä älyt­tömiä heit­to­ja kuulee aina sil­loin täl­löin. Yhtä hyvin voisi ehdot­taa, että kaikkien insinöörien lomat leikat­taisi­in kolmeen viikkoon vuodessa muiden jatkaes­sa ennal­laan, mut­ta kun ihmiset hah­mot­ta­vat loman käsit­teen parem­min kuin pekkaset, ei kenellekään tule mieleen esit­tää moisia älyttömyyksiä.

    Ja pekkaspäivä ei ole “ylimääräi­nen lomapäivä”. Se on sisään tehtyjä tun­te­ja, jot­ka pide­tään myöhempänä ajanko­htana vapaina. Toki asi­aan liit­tyy muu­takin neu­votel­tua byrokra­ti­aa ja alako­htaisia poikkeuk­sia, mut­ta pohjim­mil­taan tästä on kyse. Se ei ole lomaa eikä ekstraa palkan päälle. 

    Esimerkik­si kul­je­tusalal­la ei ole ollenkaan ole­mas­sa arkipy­hä­va­pai­ta, vaan siel­lä tien­ataan pyhien ver­ran enem­män pekka­sia, jot­ka työ­nan­ta­ja sit­ten joko määrää pidet­täväk­si lop­pi­aise­na tai ei määrää. Lähtöko­htais­es­ti siis esim. lin­ja-autonkul­jet­ta­jalle lop­pi­ainen on työpäivä eikä pal­ka­lli­nen vapaapäivä, jol­laisek­si se muut­tuu polt­ta­mal­la pekkaspäivä siinä kohtaa. Jol­lain toisel­la alal­la taas arkipy­hät ovat pal­ka­llisia vapaapäiviä ja pekka­sia ker­tyy vähemmän.

    Hei, kiitok­sia pitkästä vas­tauk­ses­tasi. Valitet­tavasti en ole edelleenkään vaku­ut­tunut siitä, että pekkasi­in kajoami­nen olisi jotenkin automaat­tis­es­ti pois­tet­ta­va pöy­dältä. Kivaa­han se olisi, jos kaik­ki nallekark­it aina menisi tasan, mut­ta oike­as­sa elämässä näin ei kuitenkaan mene. Oma­l­ta kohdal­tani nykyisen hal­li­tuk­sen eilen esit­telemät päätök­set ja edel­lisen hal­li­tuk­sen poli­ti­ik­ka ovat molem­mat kur­jis­ta­neet omaa ja kaltais­teni tilan­net­ta, mut­ta en minä vaa­di kaikkia mui­ta kuritet­ta­van yhtäläis­es­ti kuin min­ua. (Lisäk­si tiedostan myös, että yhteiskun­nas­samme on ihmisiä, joiden tilan­net­ta hal­li­tusten päätök­set ovat kur­jis­ta­neet vielä enem­män kuin minua.)

    Kysytään näin: mikä olisi sin­un mielestä sopi­va määrä suo­ma­laisia työ­paikko­ja, joiden edestä olisit valmis luop­umaan pekka­sista? Tarkoi­tan siis tilan­net­ta, jos­sa suo­ma­laisen vien­ti­työn halpen­e­m­i­nen suo­ma­laisen työn hin­nan hal­vettua toisi tänne lisää tilauk­sia ja sitä kaut­ta lisää työ­paikko­ja. Itse olisin valmis luop­umaan viikos­ta kesälo­maa (vaik­ka sit­ten vain insinööreille kohdis­te­tusti isketys­tä kiristyk­ses­tä ;-)), jos siitä seu­raisi 300 uut­ta suo­ma­laista työpaikkaa.

    Ystäväl­lisin terveisin,
    Jukkis

  65. Osmo Soin­in­vaara: Etlan julkaisemista tiedoius­ta löy­tyy täs­mälleen sama jota minäkin olen käyt­tänyt, se viimeinen, jos­sa on todel­li­nen työai­ka kaik­il­ta yhteen­las­ket­tuna, osa-aikaisil­ta ja täyt­tää työaikaa tekeviltä. Erim­ielisyys ei koske sitä, kenen tilas­to­ja tulee käyt­tää (OECD taitaa Euroopas­sa käyt­tä Euro­statin tilas­to­ja) Kysymys on siitä mitä halu­taan mita­ta, mak­sim­i­työaikaa vai keskimääräistä. >Keskimääräi­nen ker­too, paljonko kansan­talouden käytössä on työ­tun­te­ja, mak­si­mi ei ker­ro mitään, jos ei ker­ro­ta, kuin­ka moni sitä mak­simia tekee.

    Keskustelu työa­jan muut­tamis­es­ta taisi lähteä siitä, miten Suomen teol­lisu­u­den kil­pailukykyä voitaisi­in paran­taa. Teol­lisu­udessa on käsit­tääk­seni erit­täin vähän osa-aikatyötä teke­viä, kun osa-aikatyötä tehdään lähin­nä palvelu­aloil­la. Täl­löin oikea tapa tarkastel­la työaikaa suh­teessa mui­hin mai­hin on tietysti ver­ra­ta kokoaikaisten tekemiä tun­te­ja. Tässä ver­tailus­sa Suo­mi on OECD:n/Eurostatin tilas­to­jen mukaan hän­täpäässä eli työa­jan piden­tämiselle löy­tyy selvät perusteet.

    Viikko­työa­jan sijaan kan­nat­taisi yhteiskun­ta­sopimuk­ses­sa keskit­tyä arkipy­hi­in, lomien pitu­u­teen, sun­nun­tai- ja yötyölisi­in jne. niin, että yri­tyk­set voisi­vat jous­tavasti käyt­tää työvoimaa asi­akkail­taan tule­van kysyn­nän perusteella.

  66. Jukkis:
    ‘snip’
    Kysytään näin: mikä olisi sin­un mielestä sopi­va määrä suo­ma­laisia työ­paikko­ja, joiden edestä olisit valmis luop­umaan pekka­sista? Tarkoi­tan siis tilan­net­ta, jos­sa suo­ma­laisen vien­ti­työn halpen­e­m­i­nen suo­ma­laisen työn hin­nan hal­vettua toisi tänne lisää tilauk­sia ja sitä kaut­ta lisää työ­paikko­ja. Itse olisin valmis luop­umaan viikos­ta kesälo­maa (vaik­ka sit­ten vain insinööreille kohdis­te­tusti isketys­tä kiristyk­ses­tä ;-)), jos siitä seu­raisi 300 uut­ta suo­ma­laista työpaikkaa.

    Ystäväl­lisin terveisin,
    Jukkis 

    Entäpä jos kysytään näin: kun työaikaa piden­netään, tarvi­taan vähem­män työn­tek­i­jöitä ja siten voidaan mak­saa suurem­pia osinkoja.
    Mis­sä määrin olisit luop­umas­sa pekka­sista tässä toden­näköisim­mässä skenariossa?

    Ja kysymyshän ei ole vain vien­ti­te­ol­lisu­u­den työa­joista, vaan myös pankeista (Nordea julk­isti juuri ennä­tys­tu­lok­sen), vaku­u­tusy­htiöistä jne.

  67. Raimo K: Entäpä jos kysytään näin: kun työaikaa piden­netään, tarvi­taan vähem­män työn­tek­i­jöitä ja siten voidaan mak­saa suurem­pia osinkoja.

    Vähän vaikea­ta on kil­pailukyvyn paran­t­a­mi­nen, jos se ei saisi näkyä yri­tys­ten voitois­sa, tapah­tu­ipa se sit­ten saneer­aa­mal­la taik­ka laajentamalla. 

    Minus­ta on päivän­selvää, että kil­pailukyvyn paran­t­a­mi­nen tarkoit­taa pääo­man tuo­ton paran­tamise­ta ja siitä sit­ten paranevien voit­to­jen kaut­ta myös osinko­jen kasvua. 

    Jos pääo­man tuot­to ei parane, niin mik­si ihmeessä tänne investoitaisi­in yhtään sen enem­pää kuin ennenkään? 

    Jos kil­pailukyky para­nee taval­la tai toisel­la, niin miten ihmeessä voitot eivät kas­vaisi? En myöskään oikein usko, että yri­tyk­set mis­sään tilanteessa aloit­taisi­vat niin suur­ta investoin­tivyöryä, ettei niil­lä olisi varaa osinkoi­hin. Investoin­te­ja kuitenkin voi rahoit­taa lainal­la ja hal­paa lainara­haa on täl­lä het­kel­lä saatavis­sa yllin kyllin, ainakin suurille yrityksille.

    Mielestäni on myös päivän­selvää että osa yri­tyk­sistä laa­jen­taisi ja osa saneeraisi. Vas­taavasti yri­tys­ten avain­henkilöt taas neu­vot­telisi­vat itselleen kun­non palkanko­ro­tuk­set. Ihan samal­la taval­la on ilmi­selvää että jos työn hin­ta las­kee, se käy sen jäl­keen parem­min kaupaksi.

  68. Liit­tyen edel­liseen, voisiko joku ystäväl­lis­es­ti ker­toa jonkun tavan paran­taa Suomen kil­pailukykyä siten, että yri­tys­ten voitot *eivät* kasvaisi? 

    Tarken­net­tu jatkokysymys;
    Miten saadaan yri­tyk­set investoimaan nyky­istä enem­män tuotan­toon Suomes­sa keinoil­la, jot­ka eivät joh­da niiden voit­to­jen kasvamiseen?

    Ensim­mäisenä mieleen tulee työa­jan piden­tämi­nen ja sit­ten yhteisöveron nos­to koko sum­mal­la. Sil­loin tietenkin niiden into investoi­da, jot­ka saa­vat pul­jat­tua tulok­sen ulko­maille, nousee, muil­la se pysy­isi suun­nilleen ennal­laan (?). Julkisen puolen paineet kyl­lä helpot­tuisi­vat kun saataisi­in nykyisel­lä porukalla aikaisek­si enemmän.

  69. Sylt­ty: Vähän vaikea­ta on kil­pailukyvyn paran­t­a­mi­nen, jos se ei saisi näkyä yri­tys­ten voitois­sa, tapah­tu­ipa se sit­ten saneer­aa­mal­la taik­ka laajentamalla. 

    Minus­ta on päivän­selvää, että kil­pailukyvyn paran­t­a­mi­nen tarkoit­taa pääo­man tuo­ton paran­tamise­ta ja siitä sit­ten paranevien voit­to­jen kaut­ta myös osinko­jen kasvua. 

    Jos pääo­man tuot­to ei parane, niin mik­si ihmeessä tänne investoitaisi­in yhtään sen enem­pää kuin ennenkään?
    ‘snip’

    Kuka on sanonut, että pääo­man tuot­to ei saisi parantua?

    Saa toki, mut­ta jos se ei joh­da investoin­tei­hin eli uusi­in työ­paikkoi­hin niin siitä hyö­tyvät vain omis­ta­jat — ja niin­hän tässä on käynyt: yhteisöveron alen­nus, jon­ka piti johtaa investoin­tien kasvu­un, johti vain suurem­pi­in osinkoi­hin. Siis käytän­nössä veron­mak­sa­jat rahoit­ti­vat vain osinko­ja. Ei hyvä.

    Ja työa­jan piden­nys 100 tun­nil­la tarkoit­taa, että jo 16 työn­tek­i­jän fir­mas­sa voidaan pistää yksi pihalle. Ei hyvä sekään.

    Viron yri­tysvero­ma­lli näyt­tää koko ajan parem­mal­ta ja paremmalta.

  70. Tässä työaikakeskustelus­sa menee taas asi­at ilois­es­ti sekaisin. Itse näen ainakin kak­si rin­nakkaista näkökul­maa asiaan:

    Ensim­mäi­nen on kansan­taloudelli­nen. Kansan­talous vaatii tietyn määrän tuotan­toa elin­ta­son ylläpitämisek­si, ja tuotan­non määrää on help­po arvioi­da kokon­aistyöa­jan ja työn tuot­tavu­u­den kaut­ta. Tässä tarkaste­lu­tavas­sa pitäisi ver­ra­ta kaikkea tehtyä työtä suh­teessa koko väestöön, eli lapset, van­huk­set ja rai­h­naiset mukaan lukien. 

    Täl­lä ver­taus­lu­vul­la voitaisi­in hel­posti arvioi­da kuin­ka “ahk­e­ria” suo­ma­laiset kansana ovat mui­hin (ja his­to­ri­aan) ver­rat­tuna, ja kuin­ka fik­susti ja tehokkaasti suo­ma­laiset osaa­vat työn­sä tehdä. Siinä tulisi ker­ral­la yhdel­lä tun­nus­lu­vul­la mukaan myös työt­tömyy­den ja huolto­suh­teen ongel­mat, kuten myös t&k sek­torin onnis­tu­mi­nen tuot­tavu­u­den paran­tamises­sa. Täl­laisia luku­ja ei ole näkynyt.

    Toinen näkökul­ma on kil­pailukyky, jon­ka yhtey­dessä työa­jas­ta puhumi­nen on lähin­nä vain retori­nen keino. Oikeasti kil­pailukykyä paran­netaan laske­mal­la palkko­ja, mihin tietysti työa­jan piden­tämi­nen välil­lis­es­ti tähtääkin. 

    Itse näk­isin työaikare­tori­ikan käytön kil­pailukykykysymyk­sen yhtey­dessä vas­tu­un siirtämisenä: sen sijaan, että avoimesti ja rehellis­es­ti myön­net­täisi­in, että tuoteke­hi­tyk­sessä on epäon­nis­tut­tu eivätkä nykyiset hilav­itkut­timet nyt vain enää ole juuri minkään arvoisia, minkä vuok­si niiden valmis­tamis­es­ta ei voi mak­saa yhtä paljoa palkkaa kuin on aikaisem­min sovit­tu, syytetään työn­tek­i­jäpuol­ta laiskuudesta. 

    Täl­lainen vas­tu­un siirtämi­nen lamaut­taa keskustelun ja vaikeut­taa ratkaisu­jen löytämistä. Vaik­ka palkko­jen alen­t­a­mi­nen olisikin oikea ratkaisu tässä tilanteessa (toden­näköis­es­ti on), toisen osa­puolen syyt­tämi­nen omista mok­ista ei var­masti helpota neu­vot­te­lu­tu­lok­seen pääsemistä.

  71. “Oikeasti kil­pailukykyä paran­netaan laske­mal­la palkkoja”

    Oikeasti min­un papal­lani oli 3,8 hehtaarin tila, joka elät­ti 9 henkisen per­heen. Vielä kun olin lap­si meitä oli kaik­ki serkuk­set perse pystyssä perunapel­lol­la sadonko­r­ju­un aikaan. Koko suku.

    Isäni valit­ti 80- luvun lopus­sa, kun tilalle ei ollut eel­is­tista menn

  72. .…

    Isäni valit­ti 80- luvun lopus­sa, kun tilalle ei ollut real­is­tista men­nä jatka­maan hommia.

    Tänä päivänä naa­purin ukko vil­jelee yksin koko kylän pel­to­ja. Sen eukko käy kaupungis­sa töissä.

    Jos 80- luvun lop­ul­la surkutelti­in, että 3,8 ei elätä 5 henkistä per­het­tä, niin miten paljon hei­dän olisi pitänyt elin­ta­sostaan tin­kiä, jot­ta oli­si­vat pär­jän­neet tänään?

  73. Raimo K: Kuka on sanonut, että pääo­man tuot­to ei saisi parantua?

    Saa toki, mut­ta jos se ei joh­da investoin­tei­hin eli uusi­in työ­paikkoi­hin niin siitä hyö­tyvät vain omis­ta­jat – ja niin­hän tässä on käynyt: yhteisöveron alen­nus, jon­ka piti johtaa investoin­tien kasvu­un, johti vain suurem­pi­in osinkoi­hin. Siis käytän­nössä veron­mak­sa­jat rahoit­ti­vat vain osinko­ja. Ei hyvä.

    Ja työa­jan piden­nys 100 tun­nil­la tarkoit­taa, että jo 16 työn­tek­i­jän fir­mas­sa voidaan pistää yksi pihalle. Ei hyvä sekään.

    Viron yri­tysvero­ma­lli näyt­tää koko ajan parem­mal­ta ja paremmalta.

    Olet aivan oike­as­sa. Yri­tyk­sen (kan­nat­tavien) investoin­tien hyödyt jakau­tu­vat aina kolmeen osaan, siis omis­ta­jille, palkol­lisille ja yhteiskun­nalle. Tuo Viron malli mah­dol­lis­taisi pääo­man kumu­loi­tu­misen, sil­lä yhteiskun­ta ei ottaisi omaa osu­ut­taan heti seu­raa­vana voitokkaana vuonna.

  74. Men­estyvis­sä star­tu­peis­sa tehdään jopa 16-tun­tista työpäivää. Tosin ei monikaan viit­si vuosikau­sia, kos­ka se tekee per­he-elämän liki mahdottomaksi.

    Naiset halu­a­vat vau­rais­sa yhteiskun­nis­sa yhä enem­män tehdä osa-aikatyötä tai jäädä kokon­aan koti­in. En ihan ymmär­rä, mik­si tämä on ongel­ma — kuin ehkä miehille.

  75. Sylt­ty: Suomes­sa palkka­sum­ma on 50% kansan­tu­losta. Ei kovinkaan moni fir­ma voi pyöriä tuot­ta­mal­la suo­ma­laisil­la väl­i­tuot­teil­la jotain niin, että siinä olisi vain 5% osu­us työvoimakus­tan­nuk­sia. No okei, SuperCell.
    Kor­jatkaa ihmeessä, jos olen väärässä.

    Olet siinä mielessä harhas­sa, että paljon main­os­ta­mal­lasi paikallisel­la sopimisel­la ole paljoa vaiku­tus­ta lop­putuot­teen hintaan

    Kun yri­tyk­sen osu­us jalostus­ketjus­sa on 5–20 % niin palkka­neu­vot­teluil­la ei paljoa vaikute­ta tuot­ten hin­taan ja sitä kaut­ta menekkiin.

    Kil­pailu­ase­maa toki voidaan paran­taa, mut­ta on var­maa, että kil­pail­i­jat vas­taa­vat ja pistävät vähän nokkiin

  76. Tom­pe­lo:
    Naiset halu­a­vat vau­rais­sa yhteiskun­nis­sa yhä enem­män tehdä osa-aikatyötä tai jäädä kokon­aan koti­in. En ihan ymmär­rä, mik­si tämä on ongel­ma – kuin ehkä miehille.

    No on se ainakin ongel­ma työvoiman tar­jon­nan lisäämisen näkökulmasta.On se vähän kum­ma jos paasa­taan työvoiman tar­jon­nan lisäämisen tärkeyt­tä talousti­lanteen pelas­tamisek­si, mut­ta samaan aikaan ei nähdä ongel­maa siinä, että yhteiskun­nan pitäisi tukea oman Riit­ta-Mar­jat­ta vai­mon kotiäitiyttä.

  77. Tom­pe­lo:Naiset halu­a­vat vau­rais­sa yhteiskun­nis­sa yhä enem­män tehdä osa-aikatyötä tai jäädä kokon­aan koti­in. En ihan ymmär­rä, mik­si tämä on ongel­ma – kuin ehkä miehille.

    Ongel­ma tämä on sik­si, että mei­dän yhteiskun­ta­jär­jestelmä on viritet­ty sen mukaises­ti, että kaik­ki käyvät töis­sä ja muus­sa tapauk­ses­sa tulee konkurssi.

    Ain­oa mikä sitä talouskavua kaipaa nimeno­maan Suomes­sa, on hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta ja tietenkin suo­ma­laiset ihmiset. Sama kos­kee val­tion ja kun­tien talout­ta. Kaik­ki pienem­pää suurem­mat yri­tyk­set voivat siirtää osan tuotan­nos­taan ulko­maille ja suuryri­tyk­set pär­jäävät kyl­lä vaik­ka kokon­aan ilman Suomen yksiköitään (esimerkik­si Microsoft).

  78. Jos me siir­ryt­täisi­in every man for him­self-talouteen, niin ei olisi ole­mas­sa mitään val­tion kri­isiä. Nol­laskasvukaa ei paljoa val­tion menois­sa näky­isi. Nimeno­mais­es­ti mei­dän hyv­in­voin­ti­val­tiomme on sel­l­ainen, joka menee konkurssi­in väestön van­hetes­sa nol­lakasvun oloissa.

    Suo­ma­laiset ihmiset tarvit­se­vat talouskasvua nimeno­maan Suomes­sa. Mui­ta se ei niin hirveästi kiin­nos­ta. Noh, velko­jia ehkä.

  79. Raimo K: Saa toki, mut­ta jos se ei joh­da investoin­tei­hin eli uusi­in työ­paikkoi­hin niin siitä hyö­tyvät vain omis­ta­jat – ja niin­hän tässä on käynyt: yhteisöveron alen­nus, jon­ka piti johtaa investoin­tien kasvu­un, johti vain suurem­pi­in osinkoihin. 

    Kap­i­tal­isti on siis niin ahne, että ottaa osin­got, mut­ta kuitenkin sit­ten niin vähään tyy­tyväi­nen, että jät­tää investoin­nit tekemät­tä? Luo­ja meitä var­jelkoon vaa­ti­mat­tomil­ta sijot­ta­jil­ta. Onnek­si on amerikkalaiset, jot­ka änkeävät tänne Putinin pelos­sa. Niin kuin Terex. 

    Joku jenkki­fir­ma justi­in ilmoitti

  80. Joo, yhteisöveron alen­nushan ei merkan­nut mitään. 

    Mitä nyt Terex­in ja Konecranesin yhdis­tyessä uuden fir­man koti­paikak­si tulee Suo­mi, vaik­ka yhdys­val­ta­lainen yri­tys on kak­si ker­taa Konecranesin kokoinen! FT kir­joit­taa että asian ratkaisi yhteisövero.

    “Terex, the indus­tri­al crane mak­er, has become the third US com­pa­ny in a week to strike a cross-bor­der deal that will allow it to redomi­cile to Europe and escape the reach of US tax authorities.”

    “High qual­i­ty glob­al jour­nal­ism requires invest­ment. Please share this arti­cle with oth­ers using the link below, do not cut & paste the arti­cle. See our Ts&Cs and Copy­right Pol­i­cy for more detail. Email ftsales.support@ft.com to buy addi­tion­al rights. http://www.ft.com/cms/s/0/30bba8ec-4025–11e5-9abe-5b335da3a90e.html#ixzz3imbQW2WZ

    Once the deal is com­plet­ed, the new com­pa­ny will be based in Fin­land and able to take advan­tage of that country’s 20 per cent cor­po­rate tax rate — rather than the 35 per cent rate for US companies.”

    http://www.ft.com/intl/cms/s/0/30bba8ec-4025–11e5-9abe-5b335da3a90e.html#axzz3imbHu0Fz

    —————–

    “Nyt Terex­in koti­paik­ka on Yhdys­val­lois­sa ja vuosik­er­to­musten mukaan yhtiö on mak­sanut kol­me­na viime vuon­na yhteisöveroa keskimäärin 28 prosenttia. ”

    http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/konecranes+terex+rekisteroidaan+suomeen+verosyista/a1068302

    —————

    Että sem­mos­ta. Yllät­täen veroil­la ja niiden muut­tamisel­la on merk­i­tys­tä, aivan kuten näi­den per­in­töveroa etelään pakoon muut­ta­jien kohdal­la on huomattu.

  81. teekkari: sen sijaan, että avoimesti ja rehellis­es­ti myön­net­täisi­in, että tuoteke­hi­tyk­sessä on epäon­nis­tut­tu eivätkä nykyiset hilav­itkut­timet nyt vain enää ole juuri minkään arvoisia, minkä vuok­si niiden valmis­tamis­es­ta ei voi mak­saa yhtä paljoa palkkaa kuin on aikaisem­min sovit­tu, syytetään työn­tek­i­jäpuol­ta laiskuudesta. 

    Niin­pä, mut­ta kun syytetään työn­tek­i­jöitä laisku­ud­es­ta, voidaan ottaa kun­nia työ­na­jan­piden­nyk­sistä johtu­vista irti­sanomi­sista eli siis tulosparan­nuk­sista ja omaa palkkio­ta voidaan nos­taa. On ihan huuhaa­ta ajatel­la, että suorit­ta­van por­taan selkä­na­has­ta revit­ty tulosparan­nus siir­ty­isi investoin­tei­hin, kun on kymme­nen vuot­ta nousukaut­ta takana eikä sil­loinkaan porkkana saanut investoin­tei­hin liiket­tä — oli kan­nat­tavam­paa ottaa pikavoittoja.
    Investoin­ti- ja palkkausas­teen paran­nuk­ses­ta pitäisi joko sopia kolmikan­nas­sa tai sanel­la eduskun­nas­ta, kos­ka pelkäl­lä porkkanal­la se ei onnis­tu oman palkkion ollessa parem­pi insentiivi.

  82. En minä ole näh­nyt kenenkään syyt­tävän ketään laiskuudesta. 

    Työaikati­las­to­jen esit­te­lyn tarkoi­tus on osoit­taa, että jos muual­lakin, niin kyl­lä sen pitäisi meil­läkin onnistua.

    Kyl­lä se pojat on niin, että jos ei ole valmi­ut­ta nos­taa tuot­tavu­ut­ta, nin jatke­taan työt­tömyy­den val­lit­ses­sa. Rak­en­teelli­nen työt­tömyys nousee nyt uudelle ennä­tys­ta­solle eikä se siitä seu­raaval­la nousukaudel­la tule laske­maan. Val­tion meno­jakin on jos­sain vai­heessa pakko leika­ta, kun ei kukaan suos­tu lop­ut­tomi­in rahoit­ta­maan. Kun­nat ovat jo korvi­aan myöten veloissa.

    Ei tässä oikeas­t­aan mitään tarvi tehdä. Kun rahat lop­pu­vat, ratkaisu on help­po: jätetään van­huk­set ja sairaat hoita­mat­ta ja leikataan sosi­aal­i­tur­vaa. Sin­nehän ne kaik­ki rahat uppoaa.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.