Työajan pidennyksestä

10.8.2015 · Aihe: _ 

Kävin kinaamassa EK:n Jyrki Hollmenin kanssa työajan pituudesta ja tilastoista. Sen voi katsoa tästä . Alkaa noin puolen minuutin kohdalla.

Kommentit

87 Vastausta artikkeliin “Työajan pidennyksestä”

  1. Krtek kirjoitti 10.8.2015 kello 21:53

    Tästäkö Yle sitten otsikoi, että työaikojen pidentäminen johtaisi kotiäitilandiaan. Voi herran jee.

    Työaikoja ei tietenkään kannata pidentää tekemällä työpäivästä 9 h pitkää, vaan poistamalla pekkaset ja keskellä viikkoa olevat pyhät, sekä rajoittamalla lomat max. 6 viikkoon vuodessa. Päivittäistä työaikaa voi tämän jälkeen jopa vähän lyhentää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  2. Anonyymi kirjoitti 10.8.2015 kello 22:35

    Minulle on hankala ymmärtää missä 60-luvun duunariyhteiskunnassa nämä työaikaa kyttäävät ihmiset elävät. Minun näkemässäni maailmassa insinööri tai ohjelmoija voi hyvinkin pienellä työmääräällä saada aikaan (tuottavuudessa mitattuna) paljon enemmän kuin kymmenen duunaria vuodessa. Tämän innovaation syntymiseen tuon insinöörin tai ohjelmoijan työtunneilla taas on kovin vähän väliä. Enemmän on väliä sillä minkälainen työympäristö on: saako kokeilla ja keksiä uutta vai pakotetaanko toimimaan siten kuin joku ylhäältä määrää; miten motivoitunut tuo ihminen ylipäätänsä on kehittämään alaansa eteenpäin.

    Monissakaan korkean teknologian työpaikoissa kukaan ei tykkää työaikoja. Ihmiset tulevat töihin milloin sattuvat heräämään, tekevät ne työt mitä ehdottomasti vaaditaan muutamassa tunnissa ja sen jälkeen, mikäli motivaatiota löytyy, miettivät miten hommia saisi paranneltua tai tehostettua.

    Ihmisen intuitio on hyvin huono käsittelemään maailmaa jossa keskimääräisen ihmisen tasaisella puurtamisella on vain vähän merkitystä ja oikeat tuottavuushyppäykset tulee hyvin harvoista, suhteettoman hyvin menestyvistä ideoista. Sen sijaan että kyttäämme työaikoja, voitaisiin miettiä miten yhteiskunta tulee järjestää jotta saisimme enemmän fiksuja ihmisiä tasaisen puurtamisen sijasta keksimään uusia Googleja ja itseajavia autoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 52

  3. Gg kirjoitti 10.8.2015 kello 22:59

    Toimittaja todella takelteli! Heh, toki oikeasti vaikea aihe kun keskustellaan oikeista asioista ja oikeilla faktoilla. Olen osmon kanssa samaa mieltä että työntekijöille tulee antaa mahdollisuus valita joko työajan pidentämisestä tai palkan alentamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  4. Raimo K kirjoitti 10.8.2015 kello 23:18

    Onhan se selvää, että työaikaa täytyy pidentää: Kreikassa on EU:n pisin työaika ja katsokaa, kuinka hyvin heillä menee!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  5. Ti40 kirjoitti 11.8.2015 kello 0:53

    Itse en yleensä ottaen innostu vuosityöajan pidentämisestä, lisää vain työttömyyttö, mutta arkipyhät olisin valmis siirtämään joko maanantaille tai perjantaille. Näin arkipyhät eivät katkoisi ns. normityöviikkoa ja toki aloilla, joissa tehdään toisenlaista työaikaa, niin nämä arkipyhät voitaisiin siirtää parilla päivällä eteen- tai taaksepäin häiritsemästä liikaa firman tuotantoa. Ja moni maallistunut ihminen arvostanee pitkiä viikonloppuja kuin työviikon katkaisevaa arkipyhää.

    Toiseksi vuosityöaikaa pitäisi lyheentää sen sata tuntia, jotta saadaan kysyntää työvoimalle. Kortistossa on n. 500 000 työtöntä odottamassa töihinpääsyä. Se käy moninverroin kalliimmaksi roikottaa satoja tuhansia työttömänä kortistossa.

    Tarpeeksi, kun kortistossa vanhenee, niin halukaskin työtön työnhakija on ajan kuluessa vanhentunut työnantajan silmissä kelpaamattomkaksi työmarkkinoille. Loppupeleissä muut työssäkäyvät ja yrittäjät ovat käytännössä pakottetuja maksamaan vain kohonneita veroja makssaakseen “kotona makaajien” pakolliset elinkulut.

    Saataisiin työttömiä vaikka lyhyttä työviikkoa tekemään ilman, että menettää kohtuuttomasti sosiaalietuja, jotka kuitenkin kuluvat elämiseen melko minimitasolla. On kuitenkin, onneksi, tullut 300 euron suojaosa satunnaisiin kk-tuloihin.

    Lopuksi sanoisin, että olemme pisteessä, jossa teknologinen hyppäys on nurkan takana odottamssa eikä paluuta ole. Sen seurauksena ihmisistä 20% tekee työt ja 80% ei tee, vapaasti lainaten Pareton periaatetta. Koneet kehittyvät ihmiseen nähden halvemmaksi ja älykkäämiksi ettei suurimmalle osalle ihmisistä ole henkistä kapasiteettia oppia erittäin vaativaa teknologista osaamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  6. Seppo Korppoo kirjoitti 11.8.2015 kello 1:23

    Tämä keskustelu työajan pidentämisestä / tuottavuuden lisäämisestä näyttää saavan maalaisjärjen vastaisia piirteitä:

    Pitäisi olla kaikille täysjärkisille selvää, että työajan pidentäminen on joillain aloilla tehokas keino lisätä tuottavuutta, toisilla taas vähemmän.

    Joissain tapauksissa on selvää, että työntekijöiden kannattaa tehdä huomattaviakin myönnytyksiä, jotta työpaikat saataisin säilytettyä.

    Joillakin suomalaisilla työpaikoilla on taas eri syistä niin hyvä tuottavuus / kilpailukyky, että on varaa palkankorotuksiinkin.

    Tästä johtuen yleissitovuus on sellainen nykyaikaan sopimaton relikti, että se tuottaa huomattavasti enemmän haittaa kuin hyötyä. Siitä on siis heti luovuttava.

    Sijalle on pitää tulla paikallinen sopiminen, joka ottaa huomioon kunkin työpaikan todellisen tilanteen.

    On myös käsittämätöntä, että Suomen yrittäjät on suljettu ulos Yhteiskuntasopimus-neuvotteluista. Tämä sektorihan luo suurimman osan uusista pysyvistä työpaikoista!

    Sekin on harhaa, että ne kilpailijamaat, joihin tuottavuuttamme pitää verrata ovat vain vain Saksa, Ruotsi ja Tanska.

    Monella tärkeällä alalla vastaan tulee useita muitakin maita, joissa tuottavuus on 20 – 30 % meitä parempaa!

    Lama-Suomesta on jo pidemmän aikaa virrannut työpaikkoja, investointeja ja yrityksiä ulkomaille. Nyt näyttää siltä, että tämä virta vaan kiihtyy…

    Käyköhän tässä niin, että isänmaa voi tästä nousta vasta täydellisen romahduksen jälkeen? Jos nousee ollenkaan…

    Seppo Korppoo, joka toivoo järjen voittavan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  7. Jouni Martikainen kirjoitti 11.8.2015 kello 8:11

    Anonyymi:
    Minulle on hankala ymmärtää missä 60-luvun duunariyhteiskunnassa nämä työaikaa kyttäävät ihmiset elävät. Minun näkemässäni maailmassa insinööri

    Minun näkemässäni maailmassa insinöörin yleisin laskutusperuste on projektiin tehty työtunti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  8. Fidel kirjoitti 11.8.2015 kello 8:23

    Tässäpä esimerkki toimivasta yhteiskuntasopimuksesta pienessä mittakaavassa: olen duunari vuorotyöläinen pienehkössä mutta kasvavassa metalliteollisuuden yrityksessä (kyllä, meitä on vielä olemassa). Sain touko-elokuuksi järkättyä vanhan muuta osa-aikatyötä tekevän kaverini kesämieheksi, nyt sama sälli saanee “heittomiehen” paikan eli paikkaa sairaslomia, mahdollisia ruuhkia ja mikä parasta: vakimiesten rokuliviikkoja. Meistä muutama aikoo todellakin ottaa talvella pikku loman omaan piikkiin ja vastaavasti kaveri saa vähän lisätunteja ja saa pidettyä jalkaa oven välissä, jos vaikka pääsisi oikeasti taloon töihin. Ihme ja kumma: työajan lyhennys eli työn jakaminen näyttäisi siis joissain tapauksissa toimivan. Olisi hupaisaa kuulla Häkämiehen tai Vartiaisen selittävän miten samaan päästäisiin tässä tapauksessa työaikaa pidentämällä..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  9. Syltty kirjoitti 11.8.2015 kello 9:18

    Anonyymi:Minun näkemässäni maailmassa insinööri tai ohjelmoija voi hyvinkin pienellä työmääräällä saada aikaan (tuottavuudessa mitattuna) paljon enemmän kuin kymmenen duunaria vuodessa. Tämän innovaation syntymiseen tuon insinöörin tai ohjelmoijan työtunneilla taas on kovin vähän väliä.

    Olen kyllä ihan varma että jossain SuperCellissä tehdään pikemminkin pidempää kuin lyhyempää päivää. Etenkin kun julkaisupäivä lähenee.

    Toisekseen, vaikka on olemassa näitä luovia töitä, joissa työajalla ei ole merkitystä, niin niitä on kuitenkin hyvin vähän suhteessa kaikkiin töihin. Meilläkin on talo täynnä pelkkiä suunnitteluinsinöörejä ja kyllä syntyneiden piirustusten lukumäärä ja työpaikalla vietetty aika korreloivat keskenään, tiettyyn rajaan saakka. On ihan turha kuvitella että jonkun laitteen/tehtaan/minkätahansa suunnitelmat valmistuvat sillä, että äijät tulee yhdeksältä töihin ja lähtevät kahdelta kotia.

    Tuottavuus alkaa tipahtamaan merkittävästi vasta, kun työtunteja alkaa olemaan yli 50 per viikko ja nyt ei olla lähelläkään sitä.

    Ja jos vaikkapa matalan tuottavuuden työ, erityisesti matalan tuottavuden osa-aikatyö ei ehkä tuota kovinkaan paljoa bruttokansantuotteestamme, niin se on kuitenkin parasta sosiaaliturvaa ja rahoittaa itse itsensä. Jos me kasataan vastuu koko maan bruttokansantuotteen synyttämisestä parhaimmalle prosentille työntekijöistä, niin kyllä siitä prosentista aika suuri osa katoaa nopeasti muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  10. Supikoira kirjoitti 11.8.2015 kello 10:06

    Seppo Korppoo:
    Tämä keskustelu työajan pidentämisestä / tuottavuuden lisäämisestä näyttää saavan maalaisjärjen vastaisia piirteitä

    Maalaisjärjen vuoksi Suomi onkin tässä jamassa. 8,5 miljardia upotetaan joka vuosi maaseudun pohjattomaan kaivoon ja vieläpä aivan turhan takia.

    Jos nuo 8,5 miljardia kohdistettaisiin Helsingin seudun kasvuun, niin Suomi lähtisi kohisten nousuun. Siellä ne tulevaisuuden Suomen rakentajat ovat, eivätkä Kainuun korvessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  11. Mikko kirjoitti 11.8.2015 kello 10:25

    “Työaikoja ei tietenkään kannata pidentää tekemällä työpäivästä 9 h pitkää, vaan poistamalla pekkaset ja keskellä viikkoa olevat pyhät, sekä rajoittamalla lomat max. 6 viikkoon vuodessa.”

    No jos työntekijäryhmä A selviää urakasta luopumalla pekkasista, niin toki työntekijäryhmä B:n pitää silti pidentää työpäiväänsä. Ei nyt yhdeksään tuntiin, mutta siihen kahdeksaan kuitenkin, jota työntekijäryhmä A tekee ja jonka lyhentämiseksi muuta yhteiskuntaa vastaavaksi näitä työajanlyhennysvapaita (=pekkanen) käytetään.

    Ihmisillä on usein omituinen harhaluulo siitä, että pekkanen olisi joku lomapäivä tai ylimääräinen etu, jota etuoikeutetut duunarit saavat nauttia muiden kustannuksella. Kun tosiasiassahan on kyse siitä, että kun aikanaan siinä tehtaassa, joka symboloikoon koko yhteiskuntaa, toimiston toimihenkilöstö siirtyi kahdeksan tunnin työpäivästä tekemään lyhyttä työpäivää suostumatta alentamaan samalla palkkaansa uutta työaikaa vastaavaksi, tehtaan lattialla ja logistiikassa toimivat duunarit joutuivat edelleen tekemään 8 tuntia vuorokaudessa koska vuorokaudessa on 24 tuntia ja se jakautuu tasan kolmeen vuoroon kun vuorot ovat 8 tunnin mittaisia. Duunarit kokivat toki ihan oikein, että ei se niin voi mennä, että sihteerit ja puhelinmyyjät saavat edelleen saman kokonaisansion, vaikka tekevät 0,5-1 tuntia vähemmän töitä per päivä. Siis duunareille on saatava palkankorotus kompensoimaan eroa. Että kun tekee 160 tuntia kuukaudessa niin saa enemmän palkkaa kuin jos tekee 150 tuntia kuukaudessa tuntipalkan ollessa saman. Tehtaan pomo oli samaa mieltä, mutta valitteli rahan puutetta ja sitä että konkurssi tulee, jos palkankorotuksia tehdään.

    Mutta onneksi eräs Pekkanen sitten keksi ratkaisun eli eräänlaisen työaikapankin. Kun duunarit tekevät joka päivä sen 0,5-1 tuntia enemmän työtä, niin nämä ekstratunnit voidaan kirjata ylös ja sitten pitää pois vapaapäivänä kun niitä on kertynyt 8 tuntia eli työpäivän verran varastoon. Tähän ratkaisuun kaikki suostuivat koska se oli reilu ja tasasi työajan eri ammattiryhmillä siten, että vuoden lopussa jokainen oli roikkunut työpaikallaan yhtä paljon, vaikka toiset tekivät 37-tuntista viikkoa ja toiset 40-tuntista.

    Jos aletaan taas puhua siitä, että toisen porukan nyt on vain syytä tehdä joka päivä enemmän töitä samalla palkalla kuin sen lyhyempää päivää tekevän, niin ei se ole oikein. Joko palkan on noustava tai sitten sen toisen porukan on myös tehtävä yhtä pitkää päivää samalla palkalla. Tässä on kyseessä iso periaatteellinen asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  12. Syltty kirjoitti 11.8.2015 kello 11:05

    Mikko:Jos aletaan taas puhua siitä, että toisen porukan nyt on vain syytä tehdä joka päivä enemmän töitä samalla palkalla kuin sen lyhyempää päivää tekevän

    Pitäskö nyt keksiä jotkut “koko kansan” pekkaset, kun esimerkiksi opettajat tekevät olennaisesti lyhyempää työpäivää kuin kaikki muut?

    Kyllä tässä on semmoinen ongelma, että siell älattiatasolla on rohmuttu liikaa palkankorotuksia ja ne hommat ovat kadonneet. Joko keksitään jotain millä saadaan kustannustasoa alaspäin tai sitten hyväksytään, että lattiatason hommat ne vain vähenevät vähenemistään. Jos on sitä mieltä että Suomessa on liia vähän työttömiä niin silloin meidän ei tarvitse tehdä mitään.

    Mutta itse olen sitä mieltä, että sen sijasta mitä juuri _nyt_ tehdään, paljon tärkeämpää olisi muuttaa näitä neuvottelurakenteita siihen suuntaan, ettei kerran suhdannekierrossa tarvitse miettiä mitään tuottavuusloikkia. Jos tämä tupoteatteri jatkuu kuten ennenkin niin tuottavuusloikat kyllä kurotaan palkoilla umpeen ja kohta ollaan taas kaulaa myöten nesteessä ja miettimässä jotain hemmetin tuotavuusloikkaa. Ei siinä ole mitään järkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  13. Krtek kirjoitti 11.8.2015 kello 11:52

    Mikko:
    “Työaikoja ei tietenkään kannata pidentää tekemällä työpäivästä 9 h pitkää, vaan poistamalla pekkaset ja keskellä viikkoa olevat pyhät, sekä rajoittamalla lomat max. 6 viikkoon vuodessa.”

    Jos aletaan taas puhua siitä, että toisen porukan nyt on vain syytä tehdä joka päivä enemmän töitä samalla palkalla kuin sen lyhyempää päivää tekevän, niin ei se ole oikein. Joko palkan on noustava tai sitten sen toisen porukan on myös tehtävä yhtä pitkää päivää samalla palkalla. Tässä on kyseessä iso periaatteellinen asia.

    Aikoinaan oli helppo korvata duunari toisella, kun työtehtävät olivat simppelimpiä. Nykyään duunari osaa niin paljon enemmän, niin että jokaista tarvitaan työpaikallaan tai on jo korvattu koneella.

    Sen jälkeen kun pekkaspäivät on keksitty ovat suhteelliset palkat tästä syystä eläneet niin, että duunarialoilla ansiot ovat kasvaneet huomattavasti enemmän kuin toimihenkilöpuolella.

    Kun Suomi ei enää toimi saarena, keskellä viikkoa pidetyt ylimääräiset vapaapäivät syövät paljon hintaansa enemmän teollisuuden kilpailukykyä. “Yhteiskuntasopimuksessa” on kai kyse neuvottelusta siitä, minkä verran näiden reliikkien poistamisesta tarvitsee maksaa, rahassa ja myönnytyksissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  14. Austrian kirjoitti 11.8.2015 kello 12:12

    Mikko:
    “Työaikoja ei tietenkään kannata pidentää tekemällä työpäivästä 9 h pitkää, vaan poistamalla pekkaset ja keskellä viikkoa olevat pyhät, sekä rajoittamalla lomat max. 6 viikkoon vuodessa.”

    No jos työntekijäryhmä A selviää urakasta luopumalla pekkasista, niin toki työntekijäryhmä B:n pitää silti pidentää työpäiväänsä. Ei nyt yhdeksään tuntiin, mutta siihen kahdeksaan kuitenkin, jota työntekijäryhmä A tekee ja jonka lyhentämiseksi muuta yhteiskuntaa vastaavaksi näitä työajanlyhennysvapaita (=pekkanen) käytetään.

    Ihmisillä on usein omituinen harhaluulo siitä, että pekkanen olisi joku lomapäivä tai ylimääräinen etu, jota etuoikeutetut duunarit saavat nauttia muiden kustannuksella. Kun tosiasiassahan on kyse siitä, että kun aikanaan siinä tehtaassa, joka symboloikoon koko yhteiskuntaa, toimiston toimihenkilöstö siirtyi kahdeksan tunnin työpäivästä tekemään lyhyttä työpäivää suostumatta alentamaan samalla palkkaansa uutta työaikaa vastaavaksi, tehtaan lattialla ja logistiikassa toimivat duunarit joutuivat edelleen tekemään 8 tuntia vuorokaudessa koska vuorokaudessa on 24 tuntia ja se jakautuu tasan kolmeen vuoroon kun vuorot ovat 8 tunnin mittaisia. Duunarit kokivat toki ihan oikein, että ei se niin voi mennä, että sihteerit ja puhelinmyyjät saavat edelleen saman kokonaisansion, vaikka tekevät 0,5-1 tuntia vähemmän töitä per päivä. Siis duunareille on saatava palkankorotus kompensoimaan eroa. Että kun tekee 160 tuntia kuukaudessa niin saa enemmän palkkaa kuin jos tekee 150 tuntia kuukaudessa tuntipalkan ollessa saman. Tehtaan pomo oli samaa mieltä, mutta valitteli rahan puutetta ja sitä että konkurssi tulee, jos palkankorotuksia tehdään.

    Mutta onneksi eräs Pekkanen sitten keksi ratkaisun eli eräänlaisen työaikapankin. Kun duunarit tekevät joka päivä sen 0,5-1 tuntia enemmän työtä, niin nämä ekstratunnit voidaan kirjata ylös ja sitten pitää pois vapaapäivänä kun niitä on kertynyt 8 tuntia eli työpäivän verran varastoon. Tähän ratkaisuun kaikki suostuivat koska se oli reilu ja tasasi työajan eri ammattiryhmillä siten, että vuoden lopussa jokainen oli roikkunut työpaikallaan yhtä paljon, vaikka toiset tekivät 37-tuntista viikkoa ja toiset 40-tuntista.

    Jos aletaan taas puhua siitä, että toisen porukan nyt on vain syytä tehdä joka päivä enemmän töitä samalla palkalla kuin sen lyhyempää päivää tekevän, niin ei se ole oikein. Joko palkan on noustava tai sitten sen toisen porukan on myös tehtävä yhtä pitkää päivää samalla palkalla. Tässä on kyseessä iso periaatteellinen asia.

    Miksi kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla vaikka ne työtehtävät eroavat? Minusta valkokaulusväkeä voi kohdella eri tavalla kuin suorittavaa porrasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  15. Jukkis kirjoitti 11.8.2015 kello 12:17

    Jos aletaan taas puhua siitä, että toisen porukan nyt on vain syytä tehdä joka päivä enemmän töitä samalla palkalla kuin sen lyhyempää päivää tekevän, niin ei se ole oikein. Joko palkan on noustava tai sitten sen toisen porukan on myös tehtävä yhtä pitkää päivää samalla palkalla. Tässä on kyseessä iso periaatteellinen asia.

    Miksi se ei ole oikein? Lääkäri saa yhdestä työtunnistaan enemmän palkkaa kuin siivooja ja halutessaan lääkäreitä vastaavat ansiot on siivoojan tehtävä lukuisia työtunteja enemmän. Vastaavasti, jos lääkäri on tyytyväinen siivoojan kuukausiansioihin, hänelle riittää sen saavuttamiseksi huomattavasti pienempi viikottainen työsuoritusten määrä kuin se 37,5 – 40 tuntia. Itselläni töiden määrä viikossa vaihtelee sen mukaan, mitä projekti minulta vaatii: joskus riittää 40 tuntia ja joskus tarvitaan 12 tuntia maanantaista lauantaihin. Yhteiskuntapolitiikan tekeminen siitä lähtökohdasta, että “Noidenkin pitää, jos minun pitää! / Minunkin pitää saada, jos noi saavat!” on vaikuttanut vahvasti siihen, että olemme tässä suossa missä nyt olemme (vrt. Sari Sairaanhoitajille luvatut kohdistetut palkankorotukset, jotka ulottuivatkin huomattavasti laajemmalle työntekijäjoukolle).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  16. Mikko Kiviranta kirjoitti 11.8.2015 kello 13:33

    Jouni Martikainen: Minun näkemässäni maailmassa insinöörin yleisin laskutusperuste on projektiin tehty työtunti.

    Näet vain pienen suppean viipaleen todellisesta maailmasta.

    Projektien rahoitushakemuksissa on tyypillisesti tietty firm fixed maksimisumma, ainakin EU:lla, Euroopan Avaruusjärjestöllä ynnä vastaavilla, ja de facto myös tutkimustoimeksiantoa jättävillä teollisuusyrityksillä. Projektiehdotusta jätettäessä sitten haetaan maksimisummaa, merkitään suunnitelluksi työmääräksi ko. maksimisumma jaettuna virallisella palkalla + sotukuluilla + organisaation yleiskustannuksilla, ja toivotaan että tunnit riittävät luvattujen tavoitteiden ja deliverablejen saavuttamiseen.

    Hankesopimuksissa on tyypillisesti tiukat sopimussakot ja takarajat kalenterissa, joten tunteja päätyy yleensä tekemään aika lailla enemmän – tavallisesti johtuen siitä että ollaan tekemässä jotain ihan uutta ja ennenkokematonta, ja onpa ilmiössä mukana Kahnemanilaista ajatusharhaakin.

    Väitän että melkoisessa osassa nykymaailman valkokaulustöitä ne tehdään urakkapalkalla, mutta se on pakko naamioida tuntipalkaksi. Näin siis jopa julkisella sektorilla, villeimmässä yrittäjämaailmassa ‘projektiin laskutusperusteisesti kirjatut tunnit’ lienevät vielä kauempana todellisuudesta.

    Sama harha joka hämää Martikaista vaivaa myös työtuntitilastoja ja niiden tulkitsijoita. Hallitus tulee yllättymään kun tuotos ei kasvakaan, jos työajan pidennyskaavailut toteutuvat. Isompi osa jo nyt tehtävästä työstä vain ilmestyy tilastoinnin valokeilaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  17. Rogue kirjoitti 11.8.2015 kello 14:21

    Anonyymi:

    Minulle on hankala ymmärtää missä 60-luvun duunariyhteiskunnassa nämä työaikaa kyttäävät ihmiset elävät. Minun näkemässäni maailmassa insinööri tai ohjelmoija voi hyvinkin pienellä työmääräällä saada aikaan (tuottavuudessa mitattuna) paljon enemmän kuin kymmenen duunaria vuodessa. Tämän innovaation syntymiseen tuon insinöörin tai ohjelmoijan työtunneilla taas on kovin vähän väliä.

    Monissakaan korkean teknologian työpaikoissa kukaan ei tykkää työaikoja. Ihmiset tulevat töihin milloin sattuvat heräämään, tekevät ne työt mitä ehdottomasti vaaditaan muutamassa tunnissa ja sen jälkeen, mikäli motivaatiota löytyy, miettivät miten hommia saisi paranneltua tai tehostettua.

    Vähän turhaa olkiukkoilua esittää, että EK olis erityisen kiinnostunu ohjelmoijien tms. työajoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  18. TL kirjoitti 11.8.2015 kello 15:10

    Jouni Martikainen: Minun näkemässäni maailmassa insinöörin yleisin laskutusperuste on projektiin tehty työtunti.

    Töitä ja kustannuksia toki arvioidaan työtunteina ja henkilötyöpäivinä. Aika harvoin nuo pitävät paikkansa ohjelmistoalalla, ja niitä sitten tasataan eri tavoin. Tai sitten myynti “tasaa” tekijöiden tietämättä.

    Konsulttihommissa olen tehnyt välillä päivän työn parissa tunnissa. Tai kuukauden ilmaiseksi, jotta saa jonkun referenssin jostain.

    Joskus kaveri on neuvonut minua tunnin, ja olen merkinnyt siitä päivän työtä. Joskus on tehty 5 hengen voimin 5kk töitä, ja koko projekti on sitten peruutettu.

    Joskus olen vain jäänyt kotiin ja lukenut alan kirjaa, joka on välillä fiksumpi ratkaisu kuin “mennä töihin” ja sählätä jotain turhaa.

    Joskus olen tehnyt asiakkaalle tuntilaskutuksella komponentin, joka on sitten myyty 5-10 kertaa muille asiakkaille samalla tuntilaskutuksella.

    Viimeksi tänä vuonna olen chattaillut halpamaiden alihankkijoiden kanssa, katsellut hauskoja kissavideoita, ja merkinnyt siitä vaikka mitä työtunteja alihankkijoiden manageerauksesta uusiin ideoihin.
    http://edition.cnn.com/2013/01/17/business/us-outsource-job-china/

    Jos kaikesta tuosta huolimatta teen 3x enemmän tulosta kuin vieressä istuva samapalkkainen insinööri, ansaitsenko myös 3x enemmän palkkaa? Vai lähdenkö kotiin aikaisemmin, vai kirjoitanko tänne uuden turhan kommentin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  19. Vesa kirjoitti 11.8.2015 kello 15:13

    Anonyymi:
    Sen sijaan että kyttäämme työaikoja, voitaisiin miettiä miten yhteiskunta tulee järjestää jotta saisimme enemmän fiksuja ihmisiä tasaisen puurtamisen sijasta keksimään uusia Googleja ja itseajavia autoja.

    Erinomainen ehdotus. Saat nimityksen valtakunnan neuvottelijaksi kun saat myytyä ajatuksen ay-liikkeelle. Voit aloittaa AKT:stä.

    Ay-liike mieluummin upottaa koko Suomi-laivan kuin luopuu saavutetuista (täysin kestämättömistä) eduista, eikä kyse ole pelkästään työajasta. Mistä löytyy Suomen Thatcher?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  20. Raimo K kirjoitti 11.8.2015 kello 16:02

    Seppo Korppoo:
    ‘snip’
    Joissain tapauksissa on selvää, että työntekijöiden kannattaa tehdä huomattaviakin myönnytyksiä, jotta työpaikat saataisin säilytettyä.

    Joillakin suomalaisilla työpaikoilla on taas eri syistä niin hyvä tuottavuus / kilpailukyky, että on varaa palkankorotuksiinkin.

    Tästä johtuen yleissitovuus on sellainen nykyaikaan sopimaton relikti, että se tuottaa huomattavasti enemmän haittaa kuin hyötyä. Siitä on siis heti luovuttava.

    Sijalle on pitää tulla paikallinen sopiminen, joka ottaa huomioon kunkin työpaikan todellisen tilanteen.
    ‘snip’

    Seppo Korppoo, joka toivoo järjen voittavan…

    Näinhän se juuri on – ja yleissitovasti sovitaan vain kunkin alan absoluuttisesta minimistä, sen yli jokseenkin poikkeuksetta yksityisellä puolella sovitaan paikallisesti ja jopa henkilökohtaisesti.
    Ilmeisesti et ole kuullut ns. liukumistakaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  21. Raimo K kirjoitti 11.8.2015 kello 16:10

    No, esimerkiksi Nokian tämän vuoden toisen neljänneksen tulostiedotteen mukaan “Ei-IFRS-liikevoitto oli 69 miljoonaa euroa, ja siihen vaikutti positiivisesti noin 110 miljoonan tuotto liityen Nokia Venture Fund -sijoituksiin”.

    Kuinkahan Nokiassa nyt toteutetaan tämä työajan pidentämisellä suunniteltu 5%:n tuottavuushyppy?
    Ja otetaanko sijoitustuotot huomioon?
    Ja onko odotettavissa muuta kuin Sipilän tavoittelema tulonsiirto palkansaajilta sijoittajille (joihin hän itsekin kuuluu)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  22. Tapio kirjoitti 11.8.2015 kello 18:17

    Työajan tiimoilla käydään niin tässä blogissa kuin yleisemminkin useita sinänsä ristiriidattomia mutta keskenään ristiriitaisia keskusteluja. Asiaa tarkastellaan sekaisin lyhyestä ja pitkästä, luovan ja perinteisen työn jne. perspektiiveistä.

    Mielestäni tärkeintä on huomioida aikaperspektiivi. Suomi tarvitsee korjaussarjaa tässä ja nyt.

    Pitkällä aikajänteellä työajan pituudella ei todellakaan ole merkitystä BKThen, jos tuottavuutta onnistutaan kasvattamaan. Työaikamuutoksissa puhutaan prosenteista, investoinnit ja innovaatiot aikaansaavat yksikkötasolla kymmenien prosenttien hyppyjä. Niitä vain ei voi saada aikaan poliittisilla päätöksillä ja satunnaisten yksikkötasoisten päätösten summautuminen BKTn kasvuksi vie vuosia.

    Työajan pidentäminen on sen sijaan puhdas hallinnollinen päätös, joka voidaan implementoida nopeasti. Hyvin monissa yksiköissä se johtaisi suurempaan tuotokseen aivan kuten Syltty ylempänä kuvasi. Yritykset voisivat tarjota alempia hintoja ja nopeampia toimituksia, ja virastot ja laitokset palvella kansalaisia nopeammin.

    Työajan pidentäminen auttaisi erityisesti kasvavia yksikköjä, joita Suomessakin on yllättävän paljon. Kalliit ylityöt vähenisivät eikä rekrytointeja eikä uusien ihmisten kouluttamista tarvitsisi tehdä aivan entiseen tahtiin. Toivoa vailla olevissa yksiköissä työajan pidentäminen toki johtaisi työvoiman vähennyksiin.

    Samat tulokset saadaan toki mittavalla joustojen lisäämisellä, mutta niiden aito käytäntöönpano taitaa olla vielä vaikeampaa. Niin vaikeaksi mm. julkishallinnon lomautukset, tai esim lomarahojen vaihto lomiksi ovat osoittautuneet

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  23. Jouni Martikainen kirjoitti 11.8.2015 kello 19:30

    TL:Joskus olen tehnyt asiakkaalle tuntilaskutuksella komponentin, joka on sitten myyty 5-10 kertaa muille asiakkaille samalla tuntilaskutuksella.

    Jos itse tulisin tilaajan edustajana tietoiseksi siitä, että meiltä laskutetut tunnit on laskutettu myös muutamalta muulta, niin tutkintapyyntö olisi herkässä. Pyytäisin tutkimaan onko laskuttaja syyllistynyt rikosnimikkeeseen “petos”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  24. Lepotila zZ kirjoitti 11.8.2015 kello 19:52

    “Katsotaan nyt niitä Eurostatin lukuja: Jos me jäädään meidän luxemburgilaisista veljistä ja siskoista 4h/vk-tasolla, niin mä en usko, että kenenkään jaksaminen tai hyvinvointi on siitä kiinni, että jos me vähän luovuttaisiin näistä ylimääräisistä palkallisista vapaista.”

    Taitaa Jyrki Hollmén erehtyä. Eurostatin tilastot näyttävät kokopäiväisille työntekijöille Suomessa 40 h/vk ja Luxemburgilaisille 40,8 h/vk. Erotus ei siis ole 4h/vk vaan 0,8h/vk. (http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&language=en&pcode=tps00071)

    Mainittakoon vielä se, että “meidän luxemburgilaiset veljet ja siskot” ovat selvästi meitä paremmin palkattuja. EK:n haluaman työajan lisäyksen varsinainen tarkoitushan on palkkatason lasku. Luxemburg ei siinä mielessä ole hyvä esimerkki.

    Osa-aikanen työ on Luxemburgissa yleisempää kuin Suomessa. Luxemburg 18,5% vs. Suomi 14.1%. Luxemburg ei kuitenkaan näytä olevan puolipäiväisten kotiäitien maa. Osa-aikaista työtä tekee melko pieni osuus koko väestöstä. Se on samaa tasoa kuin Ranska (18,6), mutta jää selvästi alle esimerkiksi Ruotsin (24,6%), Iso-Britannian (25,3%), Sveitsin (36,3%), ja erityisesti Alankomaiden (49,6%) lukujen. (http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=lfsa_eppga&lang=en)

    Voi tietenkin olla, että Luxemburgissa on enemmän täysipäiväisiä kotiäitejä kuin Suomessa. Sen puolesta puhuu Maailmanpankin tilasto. Osuus yli 15 vuotiaista naisista työelämässä (2013):

    Islanti 71
    Sveitsi 62
    Kanada 62
    Norja 61
    Ruotsi 60
    Tanska 59
    Alankomaat 59
    Yhdysvallat 56
    Viro 56
    Liettua 56
    Iso-Britannia 56
    Suomi 56
    Latvia 56
    Portugali 55
    Itävalta 55
    Saksa 54
    Irlanti 53
    Epanja 53
    Luxemburg 51
    Ranska 51
    Puola 49
    Japani 49
    Belgia 48
    Unkari 45
    Kroatia 45
    Kreikka 44
    Makedonia 43
    Italia 40

    (http://data.worldbank.org/indicator/SL.TLF.CACT.FE.ZS?order=wbapi_data_value_2013+wbapi_data_value+wbapi_data_value-last&sort=asc)

    Luultavasti mitä enemnmän naisia osallistuu työelämään sitä lyhyemmät keskimääräiset työajat. (On tosin poikkeuksiakin kuten Islanti, jossa naiset ovat mukana työvoimassa ja työajat ovat pitkänpuoleisia. (Eiköhän sillekin löydy jokin selitys jos jaksaisi asiaa tutkia.) Tämä selittänee Luxemburgin Suomea pidemmät työajat: Enemmän luxemburgilaisia “siskojamme” viihtyy kotona lasten kanssa, joten luxemburgilaiset “veljemme” tekevät sen verran pidempää päivää. “Puoli tuntia pidempää työpäivää tekevä mies tulee kotiin valmiin höyryävän ruuan ääreen”, kuten Osmo asian esitti.

    Jos oletetaan, että useampia töitä tekeviä ei ole paljon, ensisijaisessa työssä (main job) tehdyt viikkotunnit antavat kuvan tehdyn työn kokonaismäärästä työelämässä olevien henkilöiden osalta (Eurostat 2014):

    Turkki 47
    Makedonia 42
    Kreikka 41,9
    Bulgaria 40,8
    Puola 40,7
    Slovakia 40,5
    Tšekki 40,4
    Romania 40
    Kroatia 39,9
    Unkari 39,8
    Portugali 39,7
    Islanti 39,7
    Kypros 39,4
    Slovenia 39,3
    Latvia 39,1
    Viro 38,9
    Liettua 38,1
    Malta 38
    Espanja 37,9
    Luxemburg 37,4
    Ranska 37,2
    Belgia 37,1
    Italia 36,9
    Suomi 36,8
    Itävalta 36,7
    Iso-Britannia 36,7
    Ruotsi 36,3
    Irlanti, 35,6
    Saksa 35,3
    Sveitsi 34,8
    Norja 33,9
    Tanska 33,5
    Alankomaat 30,2

    (http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=lfsa_ewhuis&lang=en)

    Luxemburg on siinä mielessä hyvä esimerkki EK:lle, että siellä työelämässä tehdään enemmän työtunteja kuin Suomessa (0,6h/vk) – ja menestytään siitä huolimatta. Yleisempää taitaa olla, että menestyvissä maissa tehdään vähemmän työtunteja per työntekijä kuin heikommin menestyvissä. (Työelämään osallistuvien määrä voi olla kuitenkin suurempi.)

    Tavallaan tällainen vertailu on hölmöä: Huonosti menestyvät maat eivät voi ottaa mallia paremmin menestyvien maiden työajoista tai palkkatasosta. Enintään se osoittaa, että menestyvät maat eivät yleensä hukkaa menestystään vähentäessään yksilökohtaisia työmääriään. Työtuntien määrä per työntekijä ei ole menestyksen salaisuus, toisin kuin EK haluaisi uskotella. Muussa tapauksessa Alankomaiden, Tanskan, Sveitsin ja Saksan pitäisi olla taloudellisessa kurimuksessa.

    Työmääriä tärkeämpää on se, mitä työtä tehdään, ja kuinka hyvin se työ tehdään. Niihin vaikuttaminen on kuitenkin vaikeampaa kuin työajoista säätäminen.

    Kansantaloudellisesti työpäivän pituutta tärkeämpää lienee työelämään osallistuvien määrä. EK on kuitenkin työnantajien eikä koko kansan etujärjestö.

    Palkkatasolla on merkitystä, mutta palkkatason laskeminen työtunteja lisäämällä on ei ole paras vaihtoehto, koska sillä on muitakin seurauksia. Se pitäisi tehdä niin kuin Osmo ehdottikin: jäädyttää palkankorotuksia ja antaa työntekijöille ja työnantajille valtaa sopia työajoista yksilökohtaisesti. Normitalkoot!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  25. Raimo K kirjoitti 11.8.2015 kello 19:52

    Tapio:
    Työajan tiimoilla käydään niin tässä blogissa kuin yleisemminkin useita sinänsä ristiriidattomia mutta keskenään ristiriitaisia keskusteluja. Asiaa tarkastellaan sekaisin lyhyestä ja pitkästä, luovan ja perinteisen työn jne. perspektiiveistä.

    Mielestäni tärkeintä on huomioida aikaperspektiivi. Suomi tarvitsee korjaussarjaa tässä ja nyt.
    ‘snip’

    Korjaussarjaa tarvitaan, mutta eipä ole kukaan vielä esittänyt mitään, jolla olisi todellista vaikutusta.

    Sen verran olen joutunut kellokorttia käyttämään, että tiedän, että esitetyllä työajan pidentämsellä ei ole yhtään mitään vaikutusta mihinkään.

    Jos suomalainen tuotanto on sellaista, että se ei mene kaupaksi nyt, se ei mene kaupaksi 5% halvemmallakaan.

    Kaksi lääkettä on, mutta ne eivät vaikuta nopeasti:
    1) tutkimukseen ja tuotekehitykseen on oikeasti panostettava ja
    2) jollakin konstilla (millä?) yritykset olisi saatava uskomaan, että Suomessa voidaan tehdä kannattavasti laadukkaita tuotteita ja että yritykset siksi panostaisivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
    Ja lopettaisivat ruikuttamisen!

    Esimerkkejä kannattavista ja menestyvistä yrityksistä löytyy kyllä Suomesta – eivätkä ne kaikki ole ulkomaalaisomistuksessa.

    Yleinen yritysveron alennus ei saanut yrityksiä panostamaan mihinkään, ei myöskään tutkimuksen ja tuotekehityksen kaksinkertainen veronalennus.
    Jossain on siis mätää – ja pahasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.8.2015 kello 20:53

    Jos suomalainen yritys kehittää tuottaa, joka menee kaupauksi, seuraavaksi yritys joutuu päättämään, missä se sen valmistaa ja siinä tulee taas kustannustaso vastaan. Ongelma on, että yritämme olla paljon rikkaampia kuin meihin verrattavissa olevat maat ilman varsinaista syytä, miksi meidän pitäisi olla niitä rikkaampia. Tätä sopeutumista tulee kestämään pitkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Seppo Korppoo kirjoitti 11.8.2015 kello 20:04

    SAKn puheenjohtaja Lauri Lyly lausui juuri:

    “Yhteiskuntasopimusta ei synny, jos sitä tehdään ainoastaan palkansaajien kustannuksella tai työaikaa pidentämällä ja jos yritykset ja niiden omistajat eivät sitoudu sopimukseen omilla toimillaan riittävästi.”

    Pidän selvänä, että yritykset ja niiden omistajat eivät tule sitoutumaan “riittävästi”.

    Tähän on useitakin syitä:

    1) “Riittävä” sitoutuminen tarkoittaisi sitä, että yritysten omistajat joutuisivat monessa tapauksessa ottamaan KAMIKAZE-roolin, elikä sitoutuisivat ajamaan yrityksensä konkurssiin käyttämällä kilpailukyvytöntä suomalaista työvoimaa.

    Vrt. äskeinen Kone Cranes enemmistön siirtyminen pois Suomesta, kun markkinat täällä ajoivat seinään …

    2) Omistajat voivat aivan hyvin jatkaa ja laajentaakin nykyistä linjaansa, elikä vievät yrityksensä ja työpaikkansa sellaiseen maahan, jossa olosuhteet ovat jo nyt oleellisesti edullisemmat.

    3) Varsinkin Suomelle arvokkaimmat, kovaa riskiä ottavat, kansainvälisesti toimivat kasvuyrityksemme ovat jo tehneet “kansainvälistymis-suunnitelmansa”.

    Niillä on sormi jo exit-napilla, sillä Lylyn seinäänajo-linja näyttää nyt toteutuvan.

    Olisikohan se kuitenkin parasta, jos pelkästään hyväosaisten etuja ajava Lyly nyt ottaisi lusikan kauniiseen käteen, ennen kuin koko porukka joutuu samaan soppajonoon, jonne 500 000 muuta suomalaista jo lylytetty?

    80-luvulla Britannian pääministeri Margaret Hilda Thatcher pani kuriin maan taloutta riivaavat ammattiyhdistysliikkeet. Niillä oli paljon “saavutettuja etuja”, jotka olivat avian kohtuuttomia.

    Esimerkkinä voi mainita eräänkin autotehtaan, jossa mentiin lakkoon siitä syystä, että työnantaja meinasi kieltää yövuorolaisia tuomasta patjoja töihin…

    Seppo Korppoo, joka odottaa suomalaista Hildaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  28. Pekka T. kirjoitti 11.8.2015 kello 20:17

    Gg:
    Toimittaja todella takelteli! Heh, toki oikeasti vaikea aihe kun keskustellaan oikeista asioista ja oikeilla faktoilla. Olen osmon kanssa samaa mieltä että työntekijöille tulee antaa mahdollisuus valita joko työajan pidentämisestä tai palkan alentamisesta.

    Tässä se ydin minusta on. Nykymaailmassa eri ihmiset ja ihmis- ja ammattiryhmät ovat niin erilaisissa tilanteissa, että yksi ratkaisu ei sovellu eikä voi soveltua kaikille.

    Työaikakin voisi siis joustaa erilaisten tarpeiden mukaan. Samalla pitäisi tietysti koettaa pitää huolta siitä, että palkka ei muodostuisi pelkästään työajan, vaan mahdollisuuksien mukaan myös työtehon mukaan.

    Lisää joustavuutta työmarkkinoille siis, kiitos. Kuuleeko ay-liike?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  29. Pekka T. kirjoitti 11.8.2015 kello 20:24

    Yksi nykyajan ällistyttävistä tabuista on palkkojen alentaminen. Osmo Soininvaarakin toteaa keskustelussa, että palkkataso on Suomessa karannut liian korkeaksi. Tämä ongelma rasittaa siis Suomen taloutta.

    Yksinkertaisella logiikalla tähän olisi yksinkertainen ratkaisu: palkkatason alentaminen. Se on kuitenkin täysin mahdotonta (ei tosin muuten kuin henkisesti) eikä siitä siis edes keskustella. Onhan nyt työmies palkkansa ansainnut. Edes EK ei sellaista esitä, vaan yrittää ratkaista samaa ongelmaa vaatimalla työajan pidentämistä, vaikka sekään ei ole millään lailla ongelmaton keino.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  30. Markku Tahvanainen kirjoitti 11.8.2015 kello 21:32

    Käykö näin? Palkkaa alennetaan työaikaa pidentämäellä 5 prosenttia. Kuitenkin palkkakustannusten osuus kokonaiskustannuksia on esim. 15-20 %. Näin toteen hinta alenee vain pari prosenttia, joka ei juurikaan johda tuotteen kysynnän kasvuun. Seurauksena on lähinnä työttömyyden kasvu, koska entinen työpanos saadaan pienemmällä porukalla. Paineet tuottavuuden parantamiseen pienet työn hinnan alentuessa, jolloin halituksenkn tuottavuusloikka jää tekemättä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.8.2015 kello 22:11

    Edustamassani yritiksellä (BMH) on hävitty ja voitettu monia urakoita alle prosentin erolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Tero Tolonen kirjoitti 11.8.2015 kello 21:52

    Ehkä pitäisi huomioida, että meillä ei ole hintatasoon nähden kovin korkea palkkataso. Toki palkkoja varmaan joillain aloilla voitaisiin laskea, mutta joillain aloilla voitaisiin varmaan myös nostaa palkkoja reilusti.

    Palkkojen laskemisella tai semmoisella ilmapiirillä voi olla myös kielteisiä vaikutuksia – pitäisi myös pohtia tätä puolta. Korkea palkka houkuttelee myös hyviä työntekijöitä.

    Kannatan paikallista sopimista, joustoja, mutta palkkojen alennuksesta yleisellä tasolla en ole kovin varma. Esim. viimeaikoina on ollut uutisia Australialaisten kaivosmiesten 150.000 euron vuosipalkoista – Suomessa ilmeisesti on vain käytäntö että kaivoslisien jälkeen saadaan 42.000 euroa vuodessa. Kohentaako se Suomalaisten kaivosten tuottavuutta? Saako Suomi tästä jotain etua, etenkin kun kaivokset ovat ulkomaisessa omistuksessa? En usko.

    Sanoisin siis että pikemminkin täällä palkat laahaavat alhaalla ja sen mukana myös tuottavuus, koska emme me ole sen kaltainen maa että pärjäisimme työvoimaintensiivisessä kilpailussa – ainakaan globaalisti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  33. TL kirjoitti 11.8.2015 kello 22:53

    Jouni Martikainen: Jos itse tulisin tilaajan edustajana tietoiseksi siitä, että meiltä laskutetut tunnit on laskutettu myös muutamalta muulta, niin tutkintapyyntö olisi herkässä. Pyytäisin tutkimaan onko laskuttaja syyllistynyt rikosnimikkeeseen “petos”.

    Olen joskus copy-pastennut koodia netistä, viritellyt sitä hieman asiakkaan ympäristöön, ja sitten myyntimies laittaa uudelle ominaisuudelle 5000-20000€ hintalapun ja asiakas maksaa iloisesti. Ja pian asiakkaan kilpailijakin haluaa samanlaisen…

    Missä rikos? Kuka saa määritellä työtuntini hinnan, ellei asiakas? Entä jos nimeän komponentin “tuotteeksi”, enkö saa silloin laskuttaa siitä mitä haluan?

    Hyvin harvoin mitään tehdään puhtaasti tyhjästä. Jos teen asiakkaalle A tietynlaisen jutun, sitten asiakas B tilaa hieman samanlaisen jutun, niin tietysti hyödynnän kertynyttä kokemustani ja valmista koodia. Tuo siis konsulttihommissa. Jos en hyödyntäisi, olisin liian kallis.

    Tuotekehityksessä asiakkaani tietävät, että jos he haluavat custom juttuja tuotteen kylkeen, ja maksavat kehityksestä, uudet jutut todennäköisesti valuvat joskus muille saman tuotteen asiakkaille hieman muokattuina. Ja vastaavasti he voivat saada “ilmaisina” päivityksinä muille asiakkaille kehitettyä softaa. Kaikki hyötyvät lopulta.

    Miksi tehdä samaa työtä uudelleen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  34. Tapio kirjoitti 11.8.2015 kello 23:23

    Raimo K: Jos suomalainen tuotanto on sellaista, että se ei mene kaupaksi nyt, se ei mene kaupaksi 5% halvemmallakaan.

    Mihin varma näkemyksesi perustuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  35. Mikko kirjoitti 11.8.2015 kello 23:53

    Jukkis: Miksi se ei ole oikein? Lääkäri saa yhdestä työtunnistaan enemmän palkkaa kuin siivooja ja halutessaan lääkäreitä vastaavat ansiot on siivoojan tehtävä lukuisia työtunteja enemmän. Vastaavasti, jos lääkäri on tyytyväinen siivoojan kuukausiansioihin, hänelle riittää sen saavuttamiseksi huomattavasti pienempi viikottainen työsuoritusten määrä kuin se 37,5 – 40 tuntia. Itselläni töiden määrä viikossa vaihtelee sen mukaan, mitä projekti minulta vaatii: joskus riittää 40 tuntia ja joskus tarvitaan 12 tuntia maanantaista lauantaihin. Yhteiskuntapolitiikan tekeminen siitä lähtökohdasta, että “Noidenkin pitää, jos minun pitää! / Minunkin pitää saada, jos noi saavat!” on vaikuttanut vahvasti siihen, että olemme tässä suossa missä nyt olemme (vrt. Sari Sairaanhoitajille luvatut kohdistetut palkankorotukset, jotka ulottuivatkin huomattavasti laajemmalle työntekijäjoukolle).

    Ei kyse ole lääkäri vs siivooja asetelmasta, vaan koko systeemistä ja sen säännöistä ja miten siihen on tultu. Laajemmasta kokonaisuudesta kuin yhdestä ammatista tai sektorista. Pekkaset eivät ole mikään bonus, joka voidaan ottaa pois yhtään sen enempää kuin palkkaakaan voidaan laskea yksipuolisesti. Ei lääkärikään siihen kuolisi, jos sen tuntipalkkaa leikattaisiin kymmenellä eurolla eikä “ole mitään syytä” miksi näin ei voisi toimia, mutta kun asiaa oikein miettii, niin kyllä niitä syitä vaan on eikä niin voida toimia (tai mitään niin älytöntä esittää). Populistiset heitot pekkasista vain osoittavat, että ihmisillä on usein varsin huono ymmärrys siitä mitä ne oikeastaan ovat-

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  36. Vesa kirjoitti 12.8.2015 kello 0:24

    Tero Tolonen:
    Ehkä pitäisi huomioida, että meillä ei ole hintatasoon nähden kovin korkea palkkataso.

    Jep. Korkea hintataso on keskeisesti seurausta liian suuresta julkisesta sektorista ja sen menoista. Suuri julkinen sektori näet tarkoittaa korkeaa verotusta, eikä kysymys ole pelkästään ansiotuloverotuksesta, vaan erityisesti arvonlisäverosta. Kun tähän vielä lisätään korkeat eläkemaksut niin kohtalonyhtällö on valmis.

    Esim. 1: Vuokratontille rakennetun uuden asunnon hinnasta lähes puolet menee veroina ja muina maksuina julkiselle sis. eläkeyhtiöt.

    Esim. 2: palvelun ostajan (vaikkapa suunnittelupalvelu) maksamasta satasesta 70 päätyy julkiselle sektorille ja vain 30 työn tehneen inssin taskuun.

    Suomessa yritystoiminnan keskeisin sisältö näyttää olevan verotulojen tuottaminen ja kerääminen julkiselle sektorille. Olikohan tämä todella tarkoitus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  37. Tavallinen Teknikko kirjoitti 12.8.2015 kello 1:17

    Ennen muinoinkaan ammattitaitoisella ja vielä hyvissä ruumiin voimissa olevalla duunarilla ei ollut mahdollisuutta vauraustua kuin tekemellä pimeää kakkos-työtä viikonloppuisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  38. Kim Väisänen kirjoitti 12.8.2015 kello 7:38

    Etla julkaisi varsin tasapainoisen blogin työaikatilastointiin liittyen. OECD:n tilastointimenetelmästä johtuen sitä ei tulisi käyttää maiden välisten erojen seurantaan vaan ainoastaan yksittäisen maan trendien ja kehityksen seurantaan:

    http://www.etla.fi/kolumnit/faktat-kuntoon-tyoajoista/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.8.2015 kello 11:37

    Etla julkaisi varsin tasapainoisen blogin työaikatilastointiin liittyen. OECD:n tilastointimenetelmästä johtuen sitä ei tulisi käyttää maiden välisten erojen seurantaan vaan ainoastaan yksittäisen maan trendien ja kehityksen seurantaan:

    Etlan julkaisemista tiedoiusta löytyy täsmälleen sama jota minäkin olen käyttänyt, se viimeinen, jossa on todellinen työaika kaikilta yhteenlaskettuna, osa-aikaisilta ja täyttää työaikaa tekeviltä. Erimielisyys ei koske sitä, kenen tilastoja tulee käyttää (OECD taitaa Euroopassa käyttä Eurostatin tilastoja) Kysymys on siitä mitä halutaan mitata, maksimityöaikaa vai keskimääräistä. >Keskimääräinen kertoo, paljonko kansantalouden käytössä on työtunteja, maksimi ei kerro mitään, jos ei kerrota, kuinka moni sitä maksimia tekee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Austrian kirjoitti 12.8.2015 kello 8:00

    Tero Tolonen: alennetaan työaikaa pidentämäellä 5 prosenttia. Kuitenkin palkkakustannusten osuus kokonaiskustannuksia on esim. 15-20 %. Näin toteen hinta alenee vain pari prosenttia, joka ei juurikaan johda tuotteen kysynnän kasvuun. Seurauksena on lähinnä työttömyyden kasvu, koska entinen työpanos saadaan pienemmällä porukalla. Paineet tuottavuuden parantamiseen pienet työn hinnan alentuessa, jolloin halituksenkn tuottavuusloikka jää tekemättä

    Varsinaiset palkat eivät ole vielä kuin osa totuudesta:

    24_30+33 Metalliteollisuus, vuosi 2014

    D1K Maksetut palkansaajakorvaukset 9 259
    D11K Maksetut palkat 7 606
    D12K Työnantajan sosiaaliturvamaksut 1 653

    Eli sotu-maksutkin ovat jo yli 18% palkansaajakorvauksista.

    Joissain maissa henkilöstö maksaa itse omat eläkkeensä, jolloin tuo erä “D11” on suurempi kuin Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  41. Syltty kirjoitti 12.8.2015 kello 9:47

    Markku Tahvanainen:
    Käykö näin? Palkkaa alennetaan työaikaapidentämäellä 5 prosenttia.Kuitenkin palkkakustannusten osuus kokonaiskustannuksia on esim. 15-20 %.

    Onkohan ihan noin?

    Minulle on jäänyt semmoinen kuva, että noissa prosenteissa ei koskaan huomioida kuin firman omat palkkakulut eikä ollenkaan välituotteisiin sisältyviä työvoimakustannuksia. Esimerkiksi paperikone on siksi niin kallis, koska sellaisen rakentamiseen uppoaa aivan älyttömästi työtunteja. Ei se teräskään muutu raudasta levyksi ilman työvoimaa.

    Kumminkin se näissä laskelmissa lasketaan sitten 100 miljoonan euron kustannukseksi, jossa ei ole tuntiakaan työtä mukana! Tosin ei kai niissä enää ihan hirveästi olekaan suomalaista työtä, se kun on liian kallista osien tuottamiseen. Mutta silti.

    Suomessa palkkasumma on 50% kansantulosta. Ei kovinkaan moni firma voi pyöriä tuottamalla suomalaisilla välituotteilla jotain niin, että siinä olisi vain 5% osuus työvoimakustannuksia. No okei, SuperCell.

    Korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.8.2015 kello 11:33

    Palkkojen osuus BKT:sta on vähän yli puolet. Se kertoo, mikä on palkkojen osuus kustannuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Raimo K kirjoitti 12.8.2015 kello 10:02

    Osmo Soininvaara:
    Jos suomalainen yritys kehittää tuottaa, joka menee kaupauksi, seuraavaksi yritys joutuu päättämään, missä se sen valmistaa ja siinä tulee taas kustannustaso vastaan.
    ‘snip’

    Kustannustaso tulee tosiaan vastaan, mutta missä se taso todellisuudessa on, kun esim. laivoja ja autoja voidaan kannattavasti valmistaa.

    Koko ajan höpötetään vuoden 2008 palkkaratkaisusta, mutta huolellisesti jätetään mainitsematta sen jälkeen tehdyt tosi matalat palkkaratkaisut ja erityisesti ei kerrota, mikä palkkataso milläkin alalla Suomessa on: matala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  44. Raimo K kirjoitti 12.8.2015 kello 10:06

    Seppo Korppoo:
    ‘snip’
    2) Omistajat voivat aivan hyvin jatkaa ja laajentaakin nykyistä linjaansa, elikä vievät yrityksensä ja työpaikkansa sellaiseen maahan, jossa olosuhteet ovat jo nyt oleellisesti edullisemmat.
    ‘snip’

    Seppo Korppoo, joka odottaa suomalaista Hildaa

    Näin voi käydä – ja sellaista mentaliteettia on runsaasti, sinullakin – mutta näyttää siltä, että sitten tulevat ulkomaiset yritykset ja jatkavat sitä tuotantoa, jota suomalaiset eivät osaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  45. Raimo K kirjoitti 12.8.2015 kello 10:08

    Osmo Soininvaara:
    Edustamassani yritiksellä (BMH) on hävitty ja voitettu monia urakoita alle prosentin erolla.

    Osoittaa vain sen, että laadukas tarjoaja voittaa vaikka vähän kalliimmallakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  46. tuen maksaja kirjoitti 12.8.2015 kello 10:17

    Markku Tahvanainen:
    Käykö näin? Palkkaa alennetaan työaikaapidentämäellä 5 prosenttia.Kuitenkin palkkakustannusten osuus kokonaiskustannuksia on esim. 15-20 %. Näin toteen hinta alenee vain pari prosenttia,joka ei juurikaan johda tuotteen kysynnän kasvuun. Seurauksena on lähinnä työttömyyden kasvu, koska entinen työpanos saadaan pienemmällä porukalla. Paineet tuottavuuden parantamiseen pienet työn hinnan alentuessa, jolloin halituksenkn tuottavuusloikka jää tekemättä

    Seurauksena on myös, että rahaa kiertää vähemmän, koska tyypillisesti pieni- ja keskituloiset laittavat kaikki rahansa kulutukseen. Pienituloisilla menee suurin osa ihan päivittäiseen käyttöön ja keskituloisilla ei velanhoidon jälkeen jää paljonkaan enemmän.

    Kansantaloutta tuntevat voivat varmaan kertoa palstalaisille, miten rahan kierron hidastuminen tarkoittaa kansantaloudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  47. Tapio kirjoitti 12.8.2015 kello 11:44

    Markku Tahvanainen:
    Käykö näin? Palkkaa alennetaan työaikaapidentämäellä 5 prosenttia.Kuitenkin palkkakustannusten osuus kokonaiskustannuksia on esim. 15-20 %. Näin toteen hinta alenee vain pari prosenttia,joka ei juurikaan johda tuotteen kysynnän kasvuun. Seurauksena on lähinnä työttömyyden kasvu, koska entinen työpanos saadaan pienemmällä porukalla. Paineet tuottavuuden parantamiseen pienet työn hinnan alentuessa, jolloin halituksenkn tuottavuusloikka jää tekemättä

    Teet tässä hyvin yleisen ajatusvirheen, sillä myös yritysten ostamien raaka-aineiden, osien ja palvelujen hintoihin sisältyy työn hintaa.

    Monet vientiyritykset ovat suunnittelu- ja kokoonpanoyrityksiä, jotka tekevät hankintansa moniportaisen hankintaketjun kautta. Työn hinnan muutokset summautuvat portaalta toiselle, joten vientiyrityksen näkemä ostojen hintamuutoksissa voi olla merkittävä.

    Tietääkseni monilla laivanrakentajilla, moottori- ja työkonevalmistajilla on pitkiä kotimaisia alihankintaketjuja niin suunnittelu- kuin valmistuspuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  48. Syltty kirjoitti 12.8.2015 kello 11:52

    Raimo K:Koko ajan höpötetään vuoden 2008 palkkaratkaisusta, mutta huolellisesti jätetään mainitsematta sen jälkeen tehdyt tosi matalat palkkaratkaisut ja erityisesti ei kerrota, mikä palkkataso milläkin alalla Suomessa on: matala.

    Ei se nyt ole palkästään vuosi 2008. Suomessa tehtiin melkein koko 2000-luku elikkä euroaika suurempia korotuksia kuin monissa kilpailijoissa, erityisesti Saksassa.

    Omalla alalla

    2007 yleiskorotus 3,9%
    2008 eli oikein kunnon lamavuonna yleiskorotus 2,5%
    2009 2%
    2010 1,5%
    2011 2,4%

    On iha selvä että kun BKT on tippunut vuosina 2009 2012 2013 2014 ja työvoimakustanukset nousseet keskimäärin jotain 2% / vuodessa, niin se näkyy jossain, tässä tapauksessa tietenkin työllisyydessä. Kun laittaa työpaikan auki niin hakemuksia tulee kymmenkertainen määrä vuoteen 2007 verrattuna.

    Reaalihinnoin BKT on vuoden 2006 tasolla, mutta työvoimakustannukset ovat reaalisesti nousseet noista ajoista joka vuosi lukuunottamatta parin kk jaksoa 2008 ja vuotta 2011.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  49. Syltty kirjoitti 12.8.2015 kello 11:55

    Osmo Soininvaara:Kysymys on siitä mitä halutaan mitata, maksimityöaikaa vai keskimääräistä. >Keskimääräinen kertoo, paljonko kansantalouden käytössä on työtunteja

    Mitä sinä sillä keskimääräisellä teet, jos halutaan tietää mitä muutos vaikuttaa?

    Vasta selitit tarkkaan että sähköntuotannossa keskimääräisellä ei tee mitään, kun lisätään tuotantoa. Miksi tässä tapauksessa keskimääräinen onkin muka jotenkin merkitsevä?

    Luxemburgissa ei varmasti ole juuri yhtään metsäteolisuutta. Johtopäätös: lakkauttamalla metsäteollisuuden meistä tulee yhtä rikkaita kuin luxemburgilaiset…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  50. Jouni Martikainen kirjoitti 12.8.2015 kello 12:06

    TL: Olen joskus copy-pastennut koodia netistä, viritellyt sitä hieman asiakkaan ympäristöön, ja sitten myyntimies laittaa uudelle ominaisuudelle 5000-20000€ hintalapun ja asiakas maksaa iloisesti. Ja pian asiakkaan kilpailijakin haluaa samanlaisen…

    Missä rikos? Kuka saa määritellä työtuntini hinnan, ellei asiakas? Entä jos nimeän komponentin “tuotteeksi”, enkö saa silloin laskuttaa siitä mitä haluan?

    Hyvin harvoin mitään tehdään puhtaasti tyhjästä. Jos teen asiakkaalle A tietynlaisen jutun, sitten asiakas B tilaa hieman samanlaisen jutun, niin tietysti hyödynnän kertynyttä kokemustani ja valmista koodia. Tuo siis konsulttihommissa. Jos en hyödyntäisi, olisin liian kallis.

    Tuotekehityksessä asiakkaani tietävät, että jos he haluavat custom juttuja tuotteen kylkeen, ja maksavat kehityksestä, uudet jutut todennäköisesti valuvat joskus muille saman tuotteen asiakkaille hieman muokattuina. Ja vastaavasti he voivat saada “ilmaisina” päivityksinä muille asiakkaille kehitettyä softaa. Kaikki hyötyvät lopulta.

    Miksi tehdä samaa työtä uudelleen?

    Mikä on sallittua ja mikä on kiellettyä riippuu sopimusehdoista. Omalla toimialallani insinöörityön ostamisessa käytetään yleensä Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 2013 -ehtoja täydennettynä/muokattuna sopimuskohtaisilla ehdoilla.

    Monesti olen itse ollut niin virkaintoinen, että olen edellyttänyt sopimusehdoissa laskutusliitteeksi asiakirjaa, jolla ilmenee kalenteripäivittäin sekä henkilö- ja tehtäväyksilöidysti laskutettavien tuntien peruste. Toki juridiikan maallikkona uskoisin petoskriteeristön täyttymisen olevan ainakin lähellä, jos samoja tunteja laskutettaisiin joltakin muultakin tilaajalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.8.2015 kello 12:28

    Jos on sovittu tuntilaskutuksesta ja laskutetaan tunteja, joita ei ole tehty, on se tietysti väärin. Mutta jos monistetaan tuotetta, josta ensimmäinen asiakas on maksanut kehittämiskuluja ja myydään se sitten samalla hinnalla muillekin ei eroa mitään siitä, mitä vaikkapa peliyhtiöt tai Apple tekevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Supikoirarokki kirjoitti 12.8.2015 kello 12:23

    Palkkoja ei voi alentaa asuntokuplan vuoksi. Suomalaisten pikkuporvareiden (ministerit mukaan luettuna) omaisuus on sidottu asuntokuplaan. Jos palkat lasketaan, niin lainat jäävät lyhentämättä ja kupla puhkeaa. Ylivelkaantuneet pikkuporvart ja ministerit joutuvat kerjuulle.

    Eläkevaroja on myös aika mojova summa sijoitettuna ikuisesti kasvaviin kotimaisiin asuntokuplamarkkinoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  53. TimoT kirjoitti 12.8.2015 kello 12:33

    Supikoirarokki:
    Palkkoja ei voi alentaa asuntokuplan vuoksi. Suomalaisten pikkuporvareiden (ministerit mukaan luettuna) omaisuus on sidottu asuntokuplaan. Jos palkat lasketaan, niin lainat jäävät lyhentämättä ja kupla puhkeaa. Ylivelkaantuneet pikkuporvart ja ministerit joutuvat kerjuulle.

    Eläkevaroja on myös aika mojova summa sijoitettuna ikuisesti kasvaviin kotimaisiin asuntokuplamarkkinoihin.

    Sisäisen devalvaation ero ulkoiseen devalvaatioon verrrattuna on siinä, että se ei devalvoi velkoja eikä säästöjä. Eli se on myrkkyä velallisille, mutta mannaa tallettajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  54. Tero Tolonen kirjoitti 12.8.2015 kello 12:53

    Osmo Soininvaara:
    Palkkojen osuus BKT:sta on vähän yli puolet. Se kertoo, mikä on palkkojen osuus kustannuksista.

    Ja hyvä niin, koska palkat ovat myös kansantalouden ostovoimaa, mutta miten näin robotiikan ja tietotekniikan aikana saataisiin lisättyä tehoja yrityksiin – onko järkevää palkata hyviä ja kallitta vai keskinkertaisia mutta halpoja työntekijöitä? Työmarkkinathan ovat globaalit, me emme voi houkutella tänne ihmisiä ainakaan ilmastolla.

    Toisaalta, on aika epätodennäköistä että 1) sekä alennetaan palkkoja ja 2) luodaan joustavuutta työmarkkinoille. Luin eilen väitteen, jossa Iso-Britanniassa oli helpotettu työntekijöiden irtisanomista ja tämän seurauksena yritysten into palkata työntekijöitä kasvoi. Minusta se on ihan luonnollista, koska työntekijöiden palkkaaminen on yritykselle aina riski – sanotaan että riskejä pitää ottaa, mutta mitä jos rekrytöinti epäonnistuukin?. Se on aika vakava paikka, toisaalta aina välillä se onnistuu erinomaisesti ja yritys alkaa kasvaa, joten yhteiskunnan kannalta olisi hyvä että yritykset uskaltaisivat palkata väkeä. Irtisanomissuojan heikentäminen siis voisi olla terveempi tavoite kuin palkkojen alentaminen.

    http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/100296-brittiarvio-ruotsin-ongelmasta-jos-maa-ottaa-enemman-maahanmuuttajia

    Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa maahanmuuttajien ja maissa syntyneiden työttömyydessä ei ole juuri eroa, Nelson toteaa. Hänen mielestään Ruotsissa on liian korkea irtisanomissuoja, joka estää uusia työntekijöitä pääsemästä työelämään kiinni. He ovat Nelsonin mukaan usein maahanmuuttajia ja nuoria.

    – Brittien pääministeri David Cameron on tehnyt helpommaksi irtisanoa väkeä. Ja aivan kuten hän toivoi, työantajat ryhtyivät palkkaamaan herkemmin. Edellisten vaalien aikaan Cameron saattoi pröystäillä, että Isossa-Britanniassa oli syntynyt enemmän työpaikkoja kuin muualla Euroopassa yhteensä: yhteensä kaksi miljoonaa työpaikkaa, joista puolet meni maahanmuuttajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  55. Syltty kirjoitti 12.8.2015 kello 13:16

    Kyllä useimiten myydään aikaa tuntiveloituksella eikä urakkalaskutuksella. Silloin samojen tuntien laskuttaminen monelta asiakkaalta on yksiselitteisesti väärin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  56. Raimo K kirjoitti 12.8.2015 kello 13:35

    Syltty: Ei se nyt ole palkästään vuosi 2008. Suomessa tehtiin melkein koko 2000-luku elikkä euroaika suurempia korotuksia kuin monissa kilpailijoissa, erityisesti Saksassa.

    Omalla alalla

    2007 yleiskorotus 3,9%
    2008 eli oikein kunnon lamavuonna yleiskorotus 2,5%
    2009 2%
    2010 1,5%
    2011 2,4%
    ‘snip’

    Niinpä, alhaisia lukuja ovat – varsinkin tuo paljon mainostettu 2008.
    Ja kerrohan sitten vielä Saksan vastavat luvut ja se, mikä on palkkataso kummassakin maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  57. Sepi kirjoitti 12.8.2015 kello 14:36

    Syltty:
    Kyllä useimiten myydään aikaa tuntiveloituksella eikä urakkalaskutuksella. Silloin samojen tuntien laskuttaminen monelta asiakkaalta on yksiselitteisesti väärin.

    Jostain syystä pavunlaskijat haluavat ostaa tunteja.

    On projektisopimus jonka laajuudeksi määritellään x tuntia ja hommaa seurataan tuntikirjanpidolla, johon toimittajat keksivät hatusta kirjauksia. Käytännössä kyseessä on urakka, vaikka tunteja mitataan ja myydään.

    Joskus myydään kiinteän hintainen tukisopimus, jossa kuitenkin määritellään, että toimitetaan x-tuntia tukityötä. Ja taas toimittaja lähettää kivoja tuntikirjanpitoraportteja ostajalle ja näillä ei ole mitään tekemistä sen arvon kanssa, jota ostajaorganisaatio on saanut.

    Väärin tai ei, joskus myyjäorganisaatio ylimyy tunteja joltain henkilöltä, joskus tekemistä ei oikein ole ollut ja sitten sinne tuntikirjanpitorapsaan vähän paisutellaan tehtyjä asioita.

    Tunti on ilmeisesti helposti ymmärettävä asia kirjanpitäjille ja siksi niitä lasketaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  58. Jukkis kirjoitti 12.8.2015 kello 14:37

    Mikko: Ei kyse ole lääkäri vs siivooja asetelmasta, vaan koko systeemistä ja sen säännöistä ja miten siihen on tultu. Laajemmasta kokonaisuudesta kuin yhdestä ammatista tai sektorista. Pekkaset eivät ole mikään bonus, joka voidaan ottaa pois yhtään sen enempää kuin palkkaakaan voidaan laskea yksipuolisesti. Ei lääkärikään siihen kuolisi, jos sen tuntipalkkaa leikattaisiin kymmenellä eurolla eikä “ole mitään syytä” miksi näin ei voisi toimia, mutta kun asiaa oikein miettii, niin kyllä niitä syitä vaan on eikä niin voida toimia (tai mitään niin älytöntä esittää). Populistiset heitot pekkasista vain osoittavat, että ihmisillä on usein varsin huono ymmärrys siitä mitä ne oikeastaan ovat-

    Siinä tapauksessa esitän kainon pyynnön, että sivistät minua ja kerrot, mitkä ne syyt sitten ovat? Selkeästi aika vahvat perusteet sinulla on oltava, kun näin ehdottomasti pekkasiin kajoamiseen suhtaudut.

    Selvennettäköön omaa taustaani vielä sen verran, että meikäläinen on yksi niistä kavereista, jotka tekevät ylitöitä, mutta eivät tee ylitöitä. En ole oikeutettu pekkasiin, enkä suoraan sanoen niitä kaipaakaan. Nyt jo kilpailen samoista keikoista intialaisten kanssa, jotka tarjoavat yhden meikäläisen hinnalla 10 kaveria töihin. Toistaiseksi meikäläiselle on riittänyt töitä, mutta en todellakaan halua, että minun työn hintaani kasvatetaan ollenkaan pakottamalla minun työnantajani kustantamaan minulle ylimääräisiä lomapäiviä. Jossain vaiheessa nimittäin asiakkaat tulevat toteamaan, että meikäläinen ei tuota tarpeeksi suhteessa niihin X:n intialaiseen, jotka saa samalla hinnalla tilalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  59. ij kirjoitti 12.8.2015 kello 16:15

    TimoT: Sisäisen devalvaation ero ulkoiseen devalvaatioon verrrattuna on siinä, että se ei devalvoi velkoja eikä säästöjä. Eli se on myrkkyä velallisille, mutta mannaa tallettajille.

    Niinhän tässä on Euronkin kanssa käynyt. Euron kurssi on laskenut yli 10%, korot ovat nollassa. Velalliset ottavat lyhennysvapaita. Sen sijaan esimerkiksi asuntoa varten säästävät ovat vaikeuksissa, koska pankkitili ei tuota korkoa eikä lyhyellä (alle 5 vuotta) tähtäimellä kannata osakkeisiin sijoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  60. Mikko kirjoitti 12.8.2015 kello 16:26

    Jukkis: Siinä tapauksessa esitän kainon pyynnön, että sivistät minua ja kerrot, mitkä ne syyt sitten ovat? Selkeästi aika vahvat perusteet sinulla on oltava, kun näin ehdottomasti pekkasiin kajoamiseen suhtaudut.

    En suhtaudu pekkasiin sen vahvemmin kuin muihinkaan palkanalennuksiin. Totesin vain ensimmäisessä kommentissani, että jos yksi osa työväkeä kuittaa sen ehdotetun tehostamisensa luopumalla pekkasista, niin sen toisen osan on silti lisättävä työaikaansa ilman palkankorotusta. Tai sitten vaihtoehtoisesti pekkasista luopumisen vastapainona saadaan lisää palkkaa ja sen jälkeen kun ollaan taas samalla viivalla, voidaan sitten yhdessä miettiä KOKO yhteiskuntaa koskevia uudistuksia.

    Ei se niin voi olla, että vain osa porukasta osallistuu talkoisiin ja muut jatkavat porskuttamista kuin ei mitään. Mutta kun moni ei ihan oikeasti tiedä mitä ne pekkaset ovat, niin tällaisiä älyttömiä heittoja kuulee aina silloin tällöin. Yhtä hyvin voisi ehdottaa, että kaikkien insinöörien lomat leikattaisiin kolmeen viikkoon vuodessa muiden jatkaessa ennallaan, mutta kun ihmiset hahmottavat loman käsitteen paremmin kuin pekkaset, ei kenellekään tule mieleen esittää moisia älyttömyyksiä.

    Ja pekkaspäivä ei ole “ylimääräinen lomapäivä”. Se on sisään tehtyjä tunteja, jotka pidetään myöhempänä ajankohtana vapaina. Toki asiaan liittyy muutakin neuvoteltua byrokratiaa ja alakohtaisia poikkeuksia, mutta pohjimmiltaan tästä on kyse. Se ei ole lomaa eikä ekstraa palkan päälle.

    Esimerkiksi kuljetusalalla ei ole ollenkaan olemassa arkipyhävapaita, vaan siellä tienataan pyhien verran enemmän pekkasia, jotka työnantaja sitten joko määrää pidettäväksi loppiaisena tai ei määrää. Lähtökohtaisesti siis esim. linja-autonkuljettajalle loppiainen on työpäivä eikä palkallinen vapaapäivä, jollaiseksi se muuttuu polttamalla pekkaspäivä siinä kohtaa. Jollain toisella alalla taas arkipyhät ovat palkallisia vapaapäiviä ja pekkasia kertyy vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  61. Aivoitus kirjoitti 12.8.2015 kello 17:14

    TL: Olen joskus copy-pastennut koodia netistä, viritellyt sitä hieman asiakkaan ympäristöön, ja sitten myyntimies laittaa uudelle ominaisuudelle 5000-20000€ hintalapun ja asiakas maksaa iloisesti. Ja pian asiakkaan kilpailijakin haluaa samanlaisen…

    Missä rikos? Kuka saa määritellä työtuntini hinnan, ellei asiakas? Entä jos nimeän komponentin “tuotteeksi”, enkö saa silloin laskuttaa siitä mitä haluan?

    Jos myyt tuntilaskutuksella ja sopimuksessa on X euroa per tunti, niin kyseessä on sopimusrikkomus ellet oikeast ole tehnyt niita tunteja kyseiselle asiakkaalle.

    Jos haluat myydä vanhaa koodia uudestaan ja uudestaan, niin sitten sun pitäisi myydä lisenssejä koodiisi tai joku muu sopimusjärjestely. Monesti asiakas vaatii kaikki oikeudet tehtyyn koodiin, jolloin et laillisesti voi sitä myydä uudelleen ellet itse omista copyright oikeuksia.

    Jos copy-pasteat netistä toisen koodia ja myyt omanasi, niin saatat tehdä tekijänoikeusrikoksen, ellei alkuperäinen ole riittävän vapaalla lisenssillä.

    Osaava myyjä voi laittaa hintalapun korkeaksi, mutta noin vain ei voi vain laskuttaa olemattomia tunteja. Laittaa sitten tuntihinnan riittävän isoksi tai myy lisenssejä.

    Jos minä tietäisin asiakkaani laskuttavan olemattomia tunteja tai laskuttavan tunnit moneen kertaan, niin siihen loppuisi sen asiakkaan kanssa toiminta ja mahdollisesti tulisi oikeuskäsittely.

    Kuitenkin tiedän, että koodin uudelleen käyttö on avain korkeaan tuottavuuteen. Kun kymmeniä kertoja käyttää samaa koodia, niin saa moninkertaisen tuottavuuden. Pitää vaan sopimukset hoitaa kuntoon, jotta voi laskuttaa niistä asianmukaisen hinnan ilman että syyllistyy rikokseen. Tosin yleensä keskiverto ohjelmoijat tai julkishallinto eivät taida olla kovin perillä noista sopimusasioista…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  62. Vesa kirjoitti 12.8.2015 kello 17:18

    Raimo K:
    Koko ajan höpötetään vuoden 2008 palkkaratkaisusta, mutta huolellisesti jätetään mainitsematta sen jälkeen tehdyt tosi matalat palkkaratkaisut ja erityisesti ei kerrota, mikä palkkataso milläkin alalla Suomessa on: matala.

    Suomen palkkataso ei Eurooppalaisessa vertailussa taida todellakaan olla erityisen korkea. Erityisesti korkeasti koulutetut ovat huonosti palkattuja ja kireähkö marginaaliverotus huomioiden suorastaan surkeasti palkattuja vaikkapa saksalaiseen kolleegaan verrattuna.

    Suomen ongelma on kaikki se muu painolasti mikä tulee kuukausipalkan päälle. Sairaspoissaolot, vanhempainvapaat, eläkemaksut, työkyvyttömyyden kustannukset ja mitä niitä onkaan.

    En laskisi palkkoja enkä usko kaavaillun yleisen työajan pidennyksen tuovan mitään olennaista parannusta. Iskisin ennemmin kiinni näihin sivukuluihin. Sairaspoissaolot palkattomiksi, eläkemaksujen alennus (+ suurten ikäluokkien suurehkojen eläkkeiden leikkaus), ihmisille pakko pitää huolta kunnostaan jne. Eli näillä yksikkötyökustannukset alas ja tuottavuus nousuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  63. Tompelo kirjoitti 12.8.2015 kello 17:24

    Krtek:
    Tästäkö Yle sitten otsikoi, että työaikojen pidentäminen johtaisi kotiäitilandiaan. Voi herran jee.

    Työaikoja ei tietenkään kannata pidentää tekemällä työpäivästä 9 h pitkää, vaan poistamalla pekkaset ja keskellä viikkoa olevat pyhät, sekä rajoittamalla lomat max. 6 viikkoon vuodessa. Päivittäistä työaikaa voi tämän jälkeen jopa vähän lyhentää.

    Kantsii pitää mielessä, että toimittajat eivät ehdi perehtyä asioihin, joista kirjoittava. Jos haluaa mistä tahansa asiasta hyvän käsityksen, pitää löytää blogi, jossa asiaa tuntevat näkevät vaivaa kirjoittaakseen perustellun mielipiteensä.

    Tämä blogi pitäisi institutionalisoida ja sille maksaa apurahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  64. Tompelo kirjoitti 12.8.2015 kello 19:03

    Olisiko kyse siitä, miten globalisoituva talousjärjestelmä organisoituu? Etenkin Suomen kaltaisissa perifeerisissä (kaukana kaikesta, huono ilmasto, pimeää, vähän historiaa, apea kansa jne) maissa pitää sopeutua alentamalla palkkaa.

    Suomalaisten pitäisi alkaa orientoitua sellaiseen maailmaan, jossa alaluokalla on enemmän yhteistä globaalin alaluokan kanssa kuin suomalaisen yläluokan kanssa. Vai … olisiko nationalismi sitten kestävä voima? Olisivatko suomalaiset menestyjät valmiita tinkimän tuloistaan suomalaisten luusereiden kanssa vielä kymmenen tai 20 vuoden kuluttua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  65. ft maailmalta kirjoitti 12.8.2015 kello 22:54

    Tuntivelotuksista:

    Onhan esim. korjaamotoiminnassakin tuntivelotus pohjana. Yleisimpiin töihin on liikkeille ilmoitettu, että kauanko homma ottaa. Jos ammattitaitoinen tekee rutiinilla nopeammin tai ammattitaidoton turaa kauemmin, niin saako annetusta ajasta poiketa?

    Miten siinä vaiheessa, kun merkkiliike laskuttaa 15 tuntia eritellysti työstä, jonka harrastelija tekee parissa tunnissa? Soitetaanko asianajajalle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  66. Poth1ue1 kirjoitti 13.8.2015 kello 0:23

    Sepi: Jostain syystä pavunlaskijat haluavat ostaa tunteja.

    On projektisopimus jonka laajuudeksi määritellään x tuntia ja hommaa seurataan tuntikirjanpidolla, johon toimittajat keksivät hatusta kirjauksia. Käytännössä kyseessä on urakka, vaikka tunteja mitataan ja myydään.

    Tunti on ilmeisesti helposti ymmärettävä asia kirjanpitäjille ja siksi niitä lasketaan.

    Omissa projekteissa yleinen käytäntö on se, että henkilöt ja työmäärät täytyy toki pilkun tarkasti ilmoittaa tarjouksissa ja projektisuunnitelmissa. Projektin alkamisen jälkeen ketään ei kuitenkaan enää kiinnosta kuka oikeasti työskentelee projektissa – saati, että jotain tuntiraportteja viitsittäisiin koostaa pavunlaskijoille.

    Joskus kauan sitten marisin sitä vastaan, että suunnitelmiin ja sopimuksiin kirjattiin aivan puuta heinää kaikkien osapuolien hiljaisella siunauksella. Nyttemin olen onnistunut pääsemään moisista tunnontuskista ja satuilen huoletta vaikka minkälaista soopaa vaikka mihin papereihin (no, voihan siinä käydä joskus huonostikin, mutta elämä on).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  67. Poth1ue1 kirjoitti 13.8.2015 kello 0:27

    Mikko:
    Ja pekkaspäivä ei ole “ylimääräinen lomapäivä”. Se on sisään tehtyjä tunteja, jotka pidetään myöhempänä ajankohtana vapaina. Toki asiaan liittyy muutakin neuvoteltua byrokratiaa ja alakohtaisia poikkeuksia, mutta pohjimmiltaan tästä on kyse. Se ei ole lomaa eikä ekstraa palkan päälle.

    Tämä on juuri sellaista järjenvastaista bull shittiä, jonka vuoksi maamme on ajautunut tähän surkeaan jamaan. Koska tuollaista soppaa pidetään monissa piireissä kuitenkin jumalan sanaa vastaavana totuutena, niin on aika helppo ennustaa, että nk. yhteiskuntasopimuksesta ei tule mitään – tai oikeastaan olisi hyvä, jos siitä ei tulisi mitään – nykyisillä eväillä siitä tulee helposti sellaiset betonisaappaat, jotka hukuttavat Suomen lopullisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  68. Lepotila zZ kirjoitti 13.8.2015 kello 1:18

    Osmo Soininvaara: Etlan julkaisemista tiedoiusta löytyy täsmälleen sama jota minäkin olen käyttänyt, se viimeinen, jossa on todellinen työaika kaikilta yhteenlaskettuna, osa-aikaisilta ja täyttää työaikaa tekeviltä. Erimielisyys ei koske sitä, kenen tilastoja tulee käyttää (OECD taitaa Euroopassa käyttä Eurostatin tilastoja) Kysymys on siitä mitä halutaan mitata, maksimityöaikaa vai keskimääräistä. >Keskimääräinen kertoo, paljonko kansantalouden käytössä on työtunteja, maksimi ei kerro mitään, jos ei kerrota, kuinka moni sitä maksimia tekee.

    Hollménilta ruma harhautus tuossa väittelyssä! Osmo ei maininnut mitään OECD:n tilastoista, ja kaikki puheenvuorolle olennainen löytyy Eurostatin tilastoista.

    Osmon puheenvuoron jälkeen haastattelija kysyy (takerrellen) Hollménilta hyvän kysymyksen: “Onko nyt tässä ikään kuin käytetty… tai te olette valinnut… puhunut näistä kokoaikatöissä käyvien tilastoista…niin, mitä vastaatte tähän Osmon näkemykseen…Soininvaaran näkemykseen, että pitäisi ottaa huomioon myös tämä osa-aikatyö?”

    Hollmén: “Jos me halutaan verrata Suomea muihin maihin niin ensinnäkin pitää käyttää tätä Eurostatin tilastoa, koska OECD itse ilmoittaa, että tätä heidän tilastoa ei pidä käyttää maiden keskinäiseen vertailuun, koska se tiedonkeruujärjestelmä ei ole vakioitu.”

    Näin hän antaa sen vaikutelman, että Osmo nojautui virheelliseen dataan.

    Hollménin varsinaista vastausta en ymmärtänyt aluksi:

    Hollmén: “Se kokoaikatyöntekijöiden toteutunut, todellinen, työaika on tosi merkittävä Suomen kustannuskilpailukyvyn näkökulmasta, koska silloin se tuo esille tän tekemättömän työn kustannuksen, joka suomessa on varsin suuri ja painaa meidän työvoimakustannuksia sitten siihen suuntaan, että me ei pärjätä.”

    Tässä kohtaa en ihmettele toimittajan hämmennystä. Mitä on “tekemättömän työn kustannus” ja miksi kokoaikaisten työtekijöiden työaika on sille parempi mittari kuin kansantalouden kannalta merkittävä kokonaistyömäärä? Hollmémin seuraava puheenvuoro valaisee sitä:

    Juontaja kysyy: “Soveltuuko tämä mekaaninen työajan lisäys kaikille aloille? Onko siitä mitään hyötyä?”

    Hollmén: “Riippuu siitä, että millä tavalla se työajan lisäys toteutetaan. Nyt kannattaa muistaa se, että Suomessa toteutunut työaika jää lyhyemmäksi kuin se säännöllinen pitkän aikavälin tarkoitettu työaika, ja tähän on syypäänä ne erittäin runsaslukuiset palkalliset poissaolot kuten pekkaset ja sitten siellä on sairaspoissaoloa, kaikennäköisiä erilaisia muita palkallisia poissaoloja, jotka menevät kaikki työnantajan piikkiin. Meillä maksetaan tekemättömästä työstä aika paljon ja se on tottakai erittäin ratkaiseva tekijä kun me halutaan nopealla aikavälillä meidän kustannuskilpailukykyä parantaa.”

    “Tekemättömän työn kustannus” tarkoitti siis työtä, josta työnantaja katsoo maksavansa, mutta jolle hän ei saa työntekijältä vastinetta. “Kokoaikatyöntekijöiden toteutunut, todellinen, työaika” on Hollménille olennainen mittari, koska hän vertaa sitä “säännölliseen viikkotyöaikaan”, josta hän olettaa työntekijälle maksettavan, ja kauhistelee niiden välistä erotusta. Käsitteillä temppuiluahan tämä on.

    Toteutunut työaika jää siis lyhyemmäksi kuin “se säännöllinen pitkän aikavälin tarkoitettu työaika”. Mikä se sitten on? Jonkinlainen abstraktio. Hollmén ottaa esimerkiksi pekkaset, jotka eivät kuulu tuohon tarkoitettuun työaikaan. Mutta kyllähän ne pekkaset ovat aivan tarkoitettuja vapaita, kuten Mikko on yllä selventänyt. Ne voi ottaa huomioon jo työntekijää palkatessa eivätkä ne ole “tekemätöntä työtä” siinä mielessä.

    Toinen esimerkki on sairaspoissaolot. Ne ovat oikeasti pois “tarkoitetusta työajasta”, mutta niitä ei voi lainsäädännöllä poistaa. Työaikaa pidentämällä niistä ei pääse eroon. Enintään voitaisiin muuttaa tapaa, jolla niiden kustannukset jaetaan työntekijän, työnantajan ja muun yhteiskunnan kesken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  69. Jukkis kirjoitti 13.8.2015 kello 10:54

    Mikko: En suhtaudu pekkasiin sen vahvemmin kuin muihinkaan palkanalennuksiin. Totesin vain ensimmäisessä kommentissani, että jos yksi osa työväkeä kuittaa sen ehdotetun tehostamisensa luopumalla pekkasista, niin sen toisen osan on silti lisättävä työaikaansa ilman palkankorotusta. Tai sitten vaihtoehtoisesti pekkasista luopumisen vastapainona saadaan lisää palkkaa ja sen jälkeen kun ollaan taas samalla viivalla, voidaan sitten yhdessä miettiä KOKO yhteiskuntaa koskevia uudistuksia.

    Ei se niin voi olla, että vain osa porukasta osallistuu talkoisiin ja muut jatkavat porskuttamista kuin ei mitään. Mutta kun moni ei ihan oikeasti tiedä mitä ne pekkaset ovat, niin tällaisiä älyttömiä heittoja kuulee aina silloin tällöin. Yhtä hyvin voisi ehdottaa, että kaikkien insinöörien lomat leikattaisiin kolmeen viikkoon vuodessa muiden jatkaessa ennallaan, mutta kun ihmiset hahmottavat loman käsitteen paremmin kuin pekkaset, ei kenellekään tule mieleen esittää moisia älyttömyyksiä.

    Ja pekkaspäivä ei ole “ylimääräinen lomapäivä”. Se on sisään tehtyjä tunteja, jotka pidetään myöhempänä ajankohtana vapaina. Toki asiaan liittyy muutakin neuvoteltua byrokratiaa ja alakohtaisia poikkeuksia, mutta pohjimmiltaan tästä on kyse. Se ei ole lomaa eikä ekstraa palkan päälle.

    Esimerkiksi kuljetusalalla ei ole ollenkaan olemassa arkipyhävapaita, vaan siellä tienataan pyhien verran enemmän pekkasia, jotka työnantaja sitten joko määrää pidettäväksi loppiaisena tai ei määrää. Lähtökohtaisesti siis esim. linja-autonkuljettajalle loppiainen on työpäivä eikä palkallinen vapaapäivä, jollaiseksi se muuttuu polttamalla pekkaspäivä siinä kohtaa. Jollain toisella alalla taas arkipyhät ovat palkallisia vapaapäiviä ja pekkasia kertyy vähemmän.

    Hei, kiitoksia pitkästä vastauksestasi. Valitettavasti en ole edelleenkään vakuuttunut siitä, että pekkasiin kajoaminen olisi jotenkin automaattisesti poistettava pöydältä. Kivaahan se olisi, jos kaikki nallekarkit aina menisi tasan, mutta oikeassa elämässä näin ei kuitenkaan mene. Omalta kohdaltani nykyisen hallituksen eilen esittelemät päätökset ja edellisen hallituksen politiikka ovat molemmat kurjistaneet omaa ja kaltaisteni tilannetta, mutta en minä vaadi kaikkia muita kuritettavan yhtäläisesti kuin minua. (Lisäksi tiedostan myös, että yhteiskunnassamme on ihmisiä, joiden tilannetta hallitusten päätökset ovat kurjistaneet vielä enemmän kuin minua.)

    Kysytään näin: mikä olisi sinun mielestä sopiva määrä suomalaisia työpaikkoja, joiden edestä olisit valmis luopumaan pekkasista? Tarkoitan siis tilannetta, jossa suomalaisen vientityön halpeneminen suomalaisen työn hinnan halvettua toisi tänne lisää tilauksia ja sitä kautta lisää työpaikkoja. Itse olisin valmis luopumaan viikosta kesälomaa (vaikka sitten vain insinööreille kohdistetusti isketystä kiristyksestä ;-)), jos siitä seuraisi 300 uutta suomalaista työpaikkaa.

    Ystävällisin terveisin,
    Jukkis

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  70. Vesa kirjoitti 13.8.2015 kello 13:08

    Osmo Soininvaara: Etlan julkaisemista tiedoiusta löytyy täsmälleen sama jota minäkin olen käyttänyt, se viimeinen, jossa on todellinen työaika kaikilta yhteenlaskettuna, osa-aikaisilta ja täyttää työaikaa tekeviltä. Erimielisyys ei koske sitä, kenen tilastoja tulee käyttää (OECD taitaa Euroopassa käyttä Eurostatin tilastoja) Kysymys on siitä mitä halutaan mitata, maksimityöaikaa vai keskimääräistä. >Keskimääräinen kertoo, paljonko kansantalouden käytössä on työtunteja, maksimi ei kerro mitään, jos ei kerrota, kuinka moni sitä maksimia tekee.

    Keskustelu työajan muuttamisesta taisi lähteä siitä, miten Suomen teollisuuden kilpailukykyä voitaisiin parantaa. Teollisuudessa on käsittääkseni erittäin vähän osa-aikatyötä tekeviä, kun osa-aikatyötä tehdään lähinnä palvelualoilla. Tällöin oikea tapa tarkastella työaikaa suhteessa muihin maihin on tietysti verrata kokoaikaisten tekemiä tunteja. Tässä vertailussa Suomi on OECD:n/Eurostatin tilastojen mukaan häntäpäässä eli työajan pidentämiselle löytyy selvät perusteet.

    Viikkotyöajan sijaan kannattaisi yhteiskuntasopimuksessa keskittyä arkipyhiin, lomien pituuteen, sunnuntai- ja yötyölisiin jne. niin, että yritykset voisivat joustavasti käyttää työvoimaa asiakkailtaan tulevan kysynnän perusteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  71. Raimo K kirjoitti 13.8.2015 kello 13:39

    Jukkis:
    ‘snip’
    Kysytään näin: mikä olisi sinun mielestä sopiva määrä suomalaisia työpaikkoja, joiden edestä olisit valmis luopumaan pekkasista? Tarkoitan siis tilannetta, jossa suomalaisen vientityön halpeneminen suomalaisen työn hinnan halvettua toisi tänne lisää tilauksia ja sitä kautta lisää työpaikkoja. Itse olisin valmis luopumaan viikosta kesälomaa (vaikka sitten vain insinööreille kohdistetusti isketystä kiristyksestä ;-)), jos siitä seuraisi 300 uutta suomalaista työpaikkaa.

    Ystävällisin terveisin,
    Jukkis

    Entäpä jos kysytään näin: kun työaikaa pidennetään, tarvitaan vähemmän työntekijöitä ja siten voidaan maksaa suurempia osinkoja.
    Missä määrin olisit luopumassa pekkasista tässä todennäköisimmässä skenariossa?

    Ja kysymyshän ei ole vain vientiteollisuuden työajoista, vaan myös pankeista (Nordea julkisti juuri ennätystuloksen), vakuutusyhtiöistä jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  72. Syltty kirjoitti 13.8.2015 kello 15:39

    Raimo K: Entäpä jos kysytään näin: kun työaikaa pidennetään, tarvitaan vähemmän työntekijöitä ja siten voidaan maksaa suurempia osinkoja.

    Vähän vaikeata on kilpailukyvyn parantaminen, jos se ei saisi näkyä yritysten voitoissa, tapahtuipa se sitten saneeraamalla taikka laajentamalla.

    Minusta on päivänselvää, että kilpailukyvyn parantaminen tarkoittaa pääoman tuoton parantamiseta ja siitä sitten paranevien voittojen kautta myös osinkojen kasvua.

    Jos pääoman tuotto ei parane, niin miksi ihmeessä tänne investoitaisiin yhtään sen enempää kuin ennenkään?

    Jos kilpailukyky paranee tavalla tai toisella, niin miten ihmeessä voitot eivät kasvaisi? En myöskään oikein usko, että yritykset missään tilanteessa aloittaisivat niin suurta investointivyöryä, ettei niillä olisi varaa osinkoihin. Investointeja kuitenkin voi rahoittaa lainalla ja halpaa lainarahaa on tällä hetkellä saatavissa yllin kyllin, ainakin suurille yrityksille.

    Mielestäni on myös päivänselvää että osa yrityksistä laajentaisi ja osa saneeraisi. Vastaavasti yritysten avainhenkilöt taas neuvottelisivat itselleen kunnon palkankorotukset. Ihan samalla tavalla on ilmiselvää että jos työn hinta laskee, se käy sen jälkeen paremmin kaupaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  73. Syltty kirjoitti 13.8.2015 kello 15:46

    Liittyen edelliseen, voisiko joku ystävällisesti kertoa jonkun tavan parantaa Suomen kilpailukykyä siten, että yritysten voitot *eivät* kasvaisi?

    Tarkennettu jatkokysymys;
    Miten saadaan yritykset investoimaan nykyistä enemmän tuotantoon Suomessa keinoilla, jotka eivät johda niiden voittojen kasvamiseen?

    Ensimmäisenä mieleen tulee työajan pidentäminen ja sitten yhteisöveron nosto koko summalla. Silloin tietenkin niiden into investoida, jotka saavat puljattua tuloksen ulkomaille, nousee, muilla se pysyisi suunnilleen ennallaan (?). Julkisen puolen paineet kyllä helpottuisivat kun saataisiin nykyisellä porukalla aikaiseksi enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  74. Raimo K kirjoitti 13.8.2015 kello 17:56

    Syltty: Vähän vaikeata on kilpailukyvyn parantaminen, jos se ei saisi näkyä yritysten voitoissa, tapahtuipa se sitten saneeraamalla taikka laajentamalla.

    Minusta on päivänselvää, että kilpailukyvyn parantaminen tarkoittaa pääoman tuoton parantamiseta ja siitä sitten paranevien voittojen kautta myös osinkojen kasvua.

    Jos pääoman tuotto ei parane, niin miksi ihmeessä tänne investoitaisiin yhtään sen enempää kuin ennenkään?
    ‘snip’

    Kuka on sanonut, että pääoman tuotto ei saisi parantua?

    Saa toki, mutta jos se ei johda investointeihin eli uusiin työpaikkoihin niin siitä hyötyvät vain omistajat – ja niinhän tässä on käynyt: yhteisöveron alennus, jonka piti johtaa investointien kasvuun, johti vain suurempiin osinkoihin. Siis käytännössä veronmaksajat rahoittivat vain osinkoja. Ei hyvä.

    Ja työajan pidennys 100 tunnilla tarkoittaa, että jo 16 työntekijän firmassa voidaan pistää yksi pihalle. Ei hyvä sekään.

    Viron yritysveromalli näyttää koko ajan paremmalta ja paremmalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  75. teekkari kirjoitti 13.8.2015 kello 18:00

    Tässä työaikakeskustelussa menee taas asiat iloisesti sekaisin. Itse näen ainakin kaksi rinnakkaista näkökulmaa asiaan:

    Ensimmäinen on kansantaloudellinen. Kansantalous vaatii tietyn määrän tuotantoa elintason ylläpitämiseksi, ja tuotannon määrää on helppo arvioida kokonaistyöajan ja työn tuottavuuden kautta. Tässä tarkastelutavassa pitäisi verrata kaikkea tehtyä työtä suhteessa koko väestöön, eli lapset, vanhukset ja raihnaiset mukaan lukien.

    Tällä vertausluvulla voitaisiin helposti arvioida kuinka “ahkeria” suomalaiset kansana ovat muihin (ja historiaan) verrattuna, ja kuinka fiksusti ja tehokkaasti suomalaiset osaavat työnsä tehdä. Siinä tulisi kerralla yhdellä tunnusluvulla mukaan myös työttömyyden ja huoltosuhteen ongelmat, kuten myös t&k sektorin onnistuminen tuottavuuden parantamisessa. Tällaisia lukuja ei ole näkynyt.

    Toinen näkökulma on kilpailukyky, jonka yhteydessä työajasta puhuminen on lähinnä vain retorinen keino. Oikeasti kilpailukykyä parannetaan laskemalla palkkoja, mihin tietysti työajan pidentäminen välillisesti tähtääkin.

    Itse näkisin työaikaretoriikan käytön kilpailukykykysymyksen yhteydessä vastuun siirtämisenä: sen sijaan, että avoimesti ja rehellisesti myönnettäisiin, että tuotekehityksessä on epäonnistuttu eivätkä nykyiset hilavitkuttimet nyt vain enää ole juuri minkään arvoisia, minkä vuoksi niiden valmistamisesta ei voi maksaa yhtä paljoa palkkaa kuin on aikaisemmin sovittu, syytetään työntekijäpuolta laiskuudesta.

    Tällainen vastuun siirtäminen lamauttaa keskustelun ja vaikeuttaa ratkaisujen löytämistä. Vaikka palkkojen alentaminen olisikin oikea ratkaisu tässä tilanteessa (todennäköisesti on), toisen osapuolen syyttäminen omista mokista ei varmasti helpota neuvottelutulokseen pääsemistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  76. ft maailmalta kirjoitti 13.8.2015 kello 19:00

    “Oikeasti kilpailukykyä parannetaan laskemalla palkkoja”

    Oikeasti minun papallani oli 3,8 hehtaarin tila, joka elätti 9 henkisen perheen. Vielä kun olin lapsi meitä oli kaikki serkukset perse pystyssä perunapellolla sadonkorjuun aikaan. Koko suku.

    Isäni valitti 80- luvun lopussa, kun tilalle ei ollut eelistista menn

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  77. ft maailmalta kirjoitti 13.8.2015 kello 19:08

    ….

    Isäni valitti 80- luvun lopussa, kun tilalle ei ollut realistista mennä jatkamaan hommia.

    Tänä päivänä naapurin ukko viljelee yksin koko kylän peltoja. Sen eukko käy kaupungissa töissä.

    Jos 80- luvun lopulla surkuteltiin, että 3,8 ei elätä 5 henkistä perhettä, niin miten paljon heidän olisi pitänyt elintasostaan tinkiä, jotta olisivat pärjänneet tänään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  78. Tapio kirjoitti 13.8.2015 kello 20:27

    Raimo K: Kuka on sanonut, että pääoman tuotto ei saisi parantua?

    Saa toki, mutta jos se ei johda investointeihin eli uusiin työpaikkoihin niin siitä hyötyvät vain omistajat – ja niinhän tässä on käynyt: yhteisöveron alennus, jonka piti johtaa investointien kasvuun, johti vain suurempiin osinkoihin. Siis käytännössä veronmaksajat rahoittivat vain osinkoja. Ei hyvä.

    Ja työajan pidennys 100 tunnilla tarkoittaa, että jo 16 työntekijän firmassa voidaan pistää yksi pihalle. Ei hyvä sekään.

    Viron yritysveromalli näyttää koko ajan paremmalta ja paremmalta.

    Olet aivan oikeassa. Yrityksen (kannattavien) investointien hyödyt jakautuvat aina kolmeen osaan, siis omistajille, palkollisille ja yhteiskunnalle. Tuo Viron malli mahdollistaisi pääoman kumuloitumisen, sillä yhteiskunta ei ottaisi omaa osuuttaan heti seuraavana voitokkaana vuonna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  79. Tompelo kirjoitti 13.8.2015 kello 21:23

    Menestyvissä startupeissa tehdään jopa 16-tuntista työpäivää. Tosin ei monikaan viitsi vuosikausia, koska se tekee perhe-elämän liki mahdottomaksi.

    Naiset haluavat vauraissa yhteiskunnissa yhä enemmän tehdä osa-aikatyötä tai jäädä kokonaan kotiin. En ihan ymmärrä, miksi tämä on ongelma – kuin ehkä miehille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  80. Liian vanha kirjoitti 13.8.2015 kello 22:56

    Syltty: Suomessa palkkasumma on 50% kansantulosta. Ei kovinkaan moni firma voi pyöriä tuottamalla suomalaisilla välituotteilla jotain niin, että siinä olisi vain 5% osuus työvoimakustannuksia. No okei, SuperCell.
    Korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä.

    Olet siinä mielessä harhassa, että paljon mainostamallasi paikallisella sopimisella ole paljoa vaikutusta lopputuotteen hintaan

    Kun yrityksen osuus jalostusketjussa on 5-20 % niin palkkaneuvotteluilla ei paljoa vaikuteta tuotten hintaan ja sitä kautta menekkiin.

    Kilpailuasemaa toki voidaan parantaa, mutta on varmaa, että kilpailijat vastaavat ja pistävät vähän nokkiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  81. ML kirjoitti 13.8.2015 kello 23:29

    Tompelo:
    Naiset haluavat vauraissa yhteiskunnissa yhä enemmän tehdä osa-aikatyötä tai jäädä kokonaan kotiin. En ihan ymmärrä, miksi tämä on ongelma – kuin ehkä miehille.

    No on se ainakin ongelma työvoiman tarjonnan lisäämisen näkökulmasta.On se vähän kumma jos paasataan työvoiman tarjonnan lisäämisen tärkeyttä taloustilanteen pelastamiseksi, mutta samaan aikaan ei nähdä ongelmaa siinä, että yhteiskunnan pitäisi tukea oman Riitta-Marjatta vaimon kotiäitiyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  82. Syltty kirjoitti 14.8.2015 kello 7:10

    Tompelo:Naiset haluavat vauraissa yhteiskunnissa yhä enemmän tehdä osa-aikatyötä tai jäädä kokonaan kotiin. En ihan ymmärrä, miksi tämä on ongelma – kuin ehkä miehille.

    Ongelma tämä on siksi, että meidän yhteiskuntajärjestelmä on viritetty sen mukaisesti, että kaikki käyvät töissä ja muussa tapauksessa tulee konkurssi.

    Ainoa mikä sitä talouskavua kaipaa nimenomaan Suomessa, on hyvinvointiyhteiskunta ja tietenkin suomalaiset ihmiset. Sama koskee valtion ja kuntien taloutta. Kaikki pienempää suuremmat yritykset voivat siirtää osan tuotannostaan ulkomaille ja suuryritykset pärjäävät kyllä vaikka kokonaan ilman Suomen yksiköitään (esimerkiksi Microsoft).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  83. Syltty kirjoitti 14.8.2015 kello 7:13

    Jos me siirryttäisiin every man for himself-talouteen, niin ei olisi olemassa mitään valtion kriisiä. Nollaskasvukaa ei paljoa valtion menoissa näkyisi. Nimenomaisesti meidän hyvinvointivaltiomme on sellainen, joka menee konkurssiin väestön vanhetessa nollakasvun oloissa.

    Suomalaiset ihmiset tarvitsevat talouskasvua nimenomaan Suomessa. Muita se ei niin hirveästi kiinnosta. Noh, velkojia ehkä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  84. Pekka Pessi kirjoitti 14.8.2015 kello 11:33

    Raimo K: Saa toki, mutta jos se ei johda investointeihin eli uusiin työpaikkoihin niin siitä hyötyvät vain omistajat – ja niinhän tässä on käynyt: yhteisöveron alennus, jonka piti johtaa investointien kasvuun, johti vain suurempiin osinkoihin.

    Kapitalisti on siis niin ahne, että ottaa osingot, mutta kuitenkin sitten niin vähään tyytyväinen, että jättää investoinnit tekemättä? Luoja meitä varjelkoon vaatimattomilta sijottajilta. Onneksi on amerikkalaiset, jotka änkeävät tänne Putinin pelossa. Niin kuin Terex.

    Joku jenkkifirma justiin ilmoitti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  85. Syltty kirjoitti 14.8.2015 kello 13:17

    Joo, yhteisöveron alennushan ei merkannut mitään.

    Mitä nyt Terexin ja Konecranesin yhdistyessä uuden firman kotipaikaksi tulee Suomi, vaikka yhdysvaltalainen yritys on kaksi kertaa Konecranesin kokoinen! FT kirjoittaa että asian ratkaisi yhteisövero.

    “Terex, the industrial crane maker, has become the third US company in a week to strike a cross-border deal that will allow it to redomicile to Europe and escape the reach of US tax authorities.”

    “High quality global journalism requires investment. Please share this article with others using the link below, do not cut & paste the article. See our Ts&Cs and Copyright Policy for more detail. Email ftsales.support@ft.com to buy additional rights. http://www.ft.com/cms/s/0/30bba8ec-4025-11e5-9abe-5b335da3a90e.html#ixzz3imbQW2WZ

    Once the deal is completed, the new company will be based in Finland and able to take advantage of that country’s 20 per cent corporate tax rate — rather than the 35 per cent rate for US companies.”

    http://www.ft.com/intl/cms/s/0/30bba8ec-4025-11e5-9abe-5b335da3a90e.html#axzz3imbHu0Fz

    —————–

    “Nyt Terexin kotipaikka on Yhdysvalloissa ja vuosikertomusten mukaan yhtiö on maksanut kolmena viime vuonna yhteisöveroa keskimäärin 28 prosenttia. ”

    http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/konecranes+terex+rekisteroidaan+suomeen+verosyista/a1068302

    —————

    Että semmosta. Yllättäen veroilla ja niiden muuttamisella on merkitystä, aivan kuten näiden perintöveroa etelään pakoon muuttajien kohdalla on huomattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  86. anonyymi kirjoitti 14.8.2015 kello 22:33

    teekkari: sen sijaan, että avoimesti ja rehellisesti myönnettäisiin, että tuotekehityksessä on epäonnistuttu eivätkä nykyiset hilavitkuttimet nyt vain enää ole juuri minkään arvoisia, minkä vuoksi niiden valmistamisesta ei voi maksaa yhtä paljoa palkkaa kuin on aikaisemmin sovittu, syytetään työntekijäpuolta laiskuudesta.

    Niinpä, mutta kun syytetään työntekijöitä laiskuudesta, voidaan ottaa kunnia työnajanpidennyksistä johtuvista irtisanomisista eli siis tulosparannuksista ja omaa palkkiota voidaan nostaa. On ihan huuhaata ajatella, että suorittavan portaan selkänahasta revitty tulosparannus siirtyisi investointeihin, kun on kymmenen vuotta nousukautta takana eikä silloinkaan porkkana saanut investointeihin liikettä – oli kannattavampaa ottaa pikavoittoja.
    Investointi- ja palkkausasteen parannuksesta pitäisi joko sopia kolmikannassa tai sanella eduskunnasta, koska pelkällä porkkanalla se ei onnistu oman palkkion ollessa parempi insentiivi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  87. Syltty kirjoitti 15.8.2015 kello 8:16

    En minä ole nähnyt kenenkään syyttävän ketään laiskuudesta.

    Työaikatilastojen esittelyn tarkoitus on osoittaa, että jos muuallakin, niin kyllä sen pitäisi meilläkin onnistua.

    Kyllä se pojat on niin, että jos ei ole valmiutta nostaa tuottavuutta, nin jatketaan työttömyyden vallitsessa. Rakenteellinen työttömyys nousee nyt uudelle ennätystasolle eikä se siitä seuraavalla nousukaudella tule laskemaan. Valtion menojakin on jossain vaiheessa pakko leikata, kun ei kukaan suostu loputtomiin rahoittamaan. Kunnat ovat jo korviaan myöten veloissa.

    Ei tässä oikeastaan mitään tarvi tehdä. Kun rahat loppuvat, ratkaisu on helppo: jätetään vanhukset ja sairaat hoitamatta ja leikataan sosiaaliturvaa. Sinnehän ne kaikki rahat uppoaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus