Miksi sähkön ominaispäästöt pitää laskea marginaalin mukaan?

Olet­takaamme, että meil­lä on Ekolan­dia-nimi­nen­vuorten ympäröivä maa, jon­ka sähköverkko on sen sisäi­nen. Maan sähkö tuote­taan pääasi­as­sa vesivoimal­la (9 MW), joka on kokon­aan raken­net­tu niin, ettei sitä voi enää lisätä. Sähkön kulu­tus 10 MW. Puut­tu­va yksi MW tuote­taan kivi­hi­ilivoimaloil­la, joi­ta toki voi rak­en­taa lisää. Sähkö on siis varsin puh­das­ta, 90 % vesivoimaa ja vain 10 % hiilivoimaa.

Havait­tuaan, että sähkö tuote­taan näin vas­tu­ullis­es­ti asukkaat innos­tu­i­v­at rak­en­ta­maan sähköl­lä läm­mitet­täviä uima-altai­ta, jot­ka lisä­sivät sähkön kulu­tuk­sen 11 MW:iin. Vesivoimaa oli edelleen 9 MW. Nyt kivi­hi­il­isähköä tarvit­ti­in 2 MW.

Paljonko päästöjä uima-altaiden läm­mit­tämi­nen aiheut­ti? Min­un mielestäni ne aiheut­ti­vat yhden megawatin lisäyk­sen kivi­hi­il­isähkön tuotan­toon eivätkä vaikut­ta­neet mitään vesivoiman tuotan­toon, minkä vuok­si uima-altaat oli­vat aika paha jut­tu, mut­ta Aal­to yliopis­ton tutk­i­joiden mukaan kivi­hi­il­isähköä meni uima-altaiden läm­mit­tämiseen vain 0,18 MW ja lop­ut 0,82 MW oli vesisähköä, joten uima-altaan eivät olleet niin paha juttu.

Aal­to yliopis­ton tutk­i­joiden tapa laskea ei minus­ta ole enää mielipi­dekysymys vaan yksinker­tais­es­ti väärin.

Tutkimuk­sen lähtöo­let­ta­muk­sia on, että sähkön ja kaukoläm­mön hiilid­iok­sidipäästöt megawat­ti­tun­tia kohden ovat jok­seenkin samat. Min­un mielestäni sähkön päästöt ovat kuusinker­taiset kaukoläm­pöön ver­rat­tuna. Yksi megawat­ti­tun­ti sähköä vie lauhde­voimalas­sa 2,4 MWh hiiltä ja kaukoläm­mön otto voimalaitok­ses­ta lisää sähköhyö­ty­suh­teen heikken­e­misen takia kivi­hi­ilen käyt­töä noin 0,4 MWh yhtä kaukoläm­mön megawat­ti­tun­tia kohden. Nämä laskel­mat pätevät siis sinä aikana kun mar­gin­aa­li­nen sähkö tehdään laudevoimaloissa.

Jos nyt uskomme Aal­to-yliopis­toa, että sähkön ja kaukoläm­mön päästöt ovat jok­seenkin samat, Helsin­ki voisi hyväl­lä oma­l­la tun­nol­la sulkea voimalansa, saa­da ne maa-alueet muuhun käyt­töön ja tehdä kaukoläm­mön sähkö­vas­tuk­sil­la! Sanoo Aal­to-yliopis­to tästä mitä hyvän­sä, lop­putu­lok­se­na olisi päästö­jen roima lisäys Suomes­sa tai jos­sain muual­la samal­la hin­ta-alueel­la. Sähkö tarvit­taisi­in lisää kor­vaa­maan Helsin­gin voimaloiden tuoan­to ja val­ta­va määrä tuot­ta­maan sitä kaukolämpöä.

Tähän voi tietysti sanoa, että laskel­mani pätevät, jos voimalaitoskan­ta on kiin­teä, mut­ta sähkön kulu­tuk­sen kasvu saa aikaan uusia investoin­te­ja. Hyvä, joskus ensi vuosikymmenel­lä voidaan laskea, että sähkön kulu­tuk­sen kasvu on tuonut meille ydin­voimaloi­ta, mut­ta siihen asti tämä pätee. Joka tapauk­ses­sa van­han vesivoiman mukaan otto laskelmi­in on ker­takaikkises­ti väärin, kos­ka sitä ei saa lisää. Kos­kee myös VR:n viher­pe­sua. Ydin­voiman kan­nat­tavu­u­teen vaikut­taa kuitenkin sähkön hin­ta eikä kulu­tuk­sen määrä. Kivi­hi­il­isähkön verot­ta­mi­nen lisää ydin­voimaloiden kan­nat­tavu­ut­ta ja hal­vat päästöoikeudet laske­vat sitä.

Nyt joku huo­maut­taa, että laske­mal­la sähkön kulu­tuk­sen päästöt kivi­hi­ililauh­teen mukaan saamme val­takun­nal­lis­es­ti aivan liian suuren luvun kokon­ais­päästöik­si. Se on ihan eri asia kuin laskea, mitä jonkin kulu­tuk­sen lisäämi­nen tai vähen­tämi­nen merkitsee.

Nuo kokon­ais­laskel­mat saadaan täs­määmään siten että kulu­tuk­sen päästöik­si las­ke­taan aina sen het­ki­nen mar­gin­aalipäästö. (Osan aikaa kesäl­lä kulu­tus on sil­loin jopa päästötön­tä.) Tästä aivan liian suures­ta kokon­ais­sum­mas­ta vähen­netään puh­taan tai vähäpäästöisem­män sähkön­tuotan­non ansioina kunkin kivi­hi­ililaudet­ta puh­taam­man sähkön­tuotan­to­muodon tuot­ta­mat säästöt. Vesivoimala (kyl­lä myös ydin­voimala) tuot­taa säästöä päästöi­hin määrän, joka menisi vas­taa­van sähkön tuot­tamiseen kivi­hi­ilel­lä (tai mikä kunakin het­kenä nyt on mar­gin­aalis­sa). On kun­ni­akas­ta rahoit­taa tuulivoimalan tuotan­toa, mut­ta sitäkään sähköä ei ole mitään järkeä haaska­ta surut­ta. Näin lask­ien saadaan oikeat omi­nais­päästöt kulu­tuk­sel­la ja oikeat kokon­ais­päästöt koko maalle.

Jos joku halu­aa esit­tää tästä vas­taväit­teitä, halu­an huo­maut­taa, että näin toimii hin­tamekanis­mi. Jos säädämme hiiliv­eron, vaikka­pa 50 €/tonni hiilid­iok­sidia, se nos­taa kaiken sähkön hin­taa niinä tun­tei­ta, kun hiilivoima on mar­gin­aalis­sa suh­teessa hiilivoiman päästöi­hin. Kaikkien puh­taampi­en voimaloiden tulot nou­se­vat palk­in­tona puh­taas­ta sähköstä.

Jos meil­lä olisi riit­tävät hiiliv­erot, täl­laista viisas­telua ei tarvit­taisi, vaan jokainen näk­isi tulok­sen hinnoissa.

= = = =

Voimalaitosten ajo­järjestys määräy­tyy niin, että voimaloista sam­mute­taan ensim­mäis­inä ne, joiden mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set ovat suurim­mat ja näin jatke­taan, kunnes tuotan­to ja kulu­tus ovat tas­apain­os­sa. Sik­si jokainen käyt­tää sitä viimeistä käyn­nis­sä ole­vaa voimalaa. Sähkön pörssi­hin­ta määräy­tyy tuon huonoim­man käyn­nis­sä ole­van voimalan mukaan.

= = =

Huo­mat­takoon, että myös kaukoläm­pöä voi tuot­taa läm­pöpumpuil­la ja tuote­taankin. Helsingillä on Katri Valan puis­tossa Suomen suurin läm­pöpump­pu, joka ottaa läm­mön mereen las­ket­tavas­ta puhdis­te­tus­ta jätevedestä. Tämä kan­nat­taa lähin­nä sil­loin, kun sähkö on hal­paa — kun kivi­hi­ililauhde ei ole mar­gin­aalis­sa. Hukkakylmää tuot­tavia läm­pöpump­pu­ja järkevämpiä ovat kuitenkin läm­pöpumput, jot­ka tuot­ta­vat läm­mön ohel­la hyö­tykylmää. Helsin­gin asen­net­tu kauko­jäähdy­tys­te­ho on jo yli sata megawattia.

64 vastausta artikkeliin “Miksi sähkön ominaispäästöt pitää laskea marginaalin mukaan?”

  1. Laskel­mat on hel­si­gin osalta väärin päin. Sikäli kun laut­tasaa­reen kulkies­sa seurasin lukemia, niin kovem­mil­la pakkasil­la nimeno­maan lisät­ti­in kaukoläm­mön tuotan­toa sähkön­tuotan­non kus­tan­nuk­sel­la. Kaukoläm­mön piiris­sä ole­via talouk­sia ei päästetä kylmen­emään jot­ta saataisi­in tuotet­tua sähköä.

    Oikea kysymys on että paljonko lisäsähkön tuotan­to heiken­tää kaukoläm­mön hyötysuhdetta?

    1. Hyö­ty­suhde on ymmärtääk­seni yhteis­tuotan­nos­sa 90 % molem­pi­en osalta. En ole insinööri, mut­ta ymmärtääk­seni kaukoläm­pövoimalal­la voi tuot­taa pelkkää sähköä ja palkkää läm­pöä. Jos tuote­taan pelkkää läm­pöä, kat­ty­i­lan hyö­ty­suhde on 90% ja jos sähköäkin tehdään, kokon­aishyö­ty­suhde pysyy yhä 90 %:ssa, eli sähkön tuotan­non hyö­ty­suh­teek­si tulee myös 90 %. Tämä siis, kun kap­a­siteetista ei ole pulaa. Voimalaa voi ajaa niin, että sähköä tehdään vähem­män ja läm­pöä enem­män tai jopa niin, että pelkkää läm­pöä. Molem­mis­sa tapauk­sisa ymmärtääk­seni (en ole ihan var­ma) polt­toaineen läm­pö­sisäl­löstä saadaan 90 % talteen.

  2. Päästölasken­ta vaan taitaa olla vähin­tään yhtä paljon poli­ti­ikkaa, kuin luon­non­tiedet­tä. Eikös sähköau­to­ja pide­tä autovero­tuk­ses­sa ja main­ok­sis­sa nollapäästöisinä?

  3. Sähköäau­tosähköä jota tulee ikävän ja saas­tut­ta­van voimalan sijaan kätevästi töpselistä voisi käyt­tää myös läm­mi­tyk­seen, niin myös läm­mi­tys hoi­tu­isi nol­lapäästöil­lä. Joku insinööri voisi rak­en­taa sähköau­ton lataus­tolp­paan adapterin jol­la saisi siihen liitet­tyä myös talon lämmitysjärjestelmän.

    Samoin kuin maat­alouden lan­noit­tei­den valmis­tuk­seen voisi tavanomaisen vedyn sijaan käyt­tää vetyau­tovetyä, niin sil­läkin puolel­la päästöt putoaisi­vat nollaan.

  4. Olenko­han minä ymmärtänyt tuon yhteis­tul­tan­non hyö­ty­suhdeasian ihan väärin? Olen luul­lut, että CHP:n korkea hyö­ty­suhde johtuu juuri siitä että käyt­tämäl­lä ener­gialäh­teestä saata­va ener­gia­sisältö sekä sähkök­si että läm­mök­si hyö­ty­suh­teek­si tulee tuo huikea run­sas 90 %. Eli samas­ta poltos­ta tehdään sekä sähkö että lämpö.

    Hiililaude­voimaloiden heikom­pi hyö­ty­suhde johtuu juuri siitä että läm­pöen­er­gia menee hukkaan, kos­ka sitä ei ote­ta tal­teen. Jois­sain hyvis­sä hiililauhde­voimalois­sa hyö­ty­suhde voi olla jopa 40%, yleen­sä alkaa kolmosella.

    Helsingis­sä tuotan­to on “hajautet­tu usei­den voimaloiden kesken ja mix­istä riip­puu mikä koko paketin hyö­ty­suhde on. Ja kallein laitos käyn­nis­tetään viimeisenä. Keski­tal­ven pakkasil­la taitaa olla koko läm­pö­tul­tan­toka­p­a­siteet­ti käytössä. Keski­tal­ven läm­pö­tarve taitaa ollakin se, minkä mukaan sys­teemin kap­a­siteet­ti mitoitetaan.

    1. Olet ymmärtänyt yhteis­tuotan­non hyödyt ihan oikein. Läm­mön hyö­ty­suhde on aina 90 % vaik­ka sähköä ei tehtäisikään, mut­ta jos tehdään pelkkää sähköä, hyö­ty­suhde jää jon­nekin 40 %:iin.

  5. Kyl­lä Aal­to-yliopis­ton laskel­ma on oikea, kun tarkastel­laan maan keskimääräistä tilan­net­ta. Toki on niin, että uima-altaat ovat paha OS:n taval­la ajatel­tuna. Mut­ta tilanne on huo­mat­tavasti parem­pi Ekolan­di­as­sa kuin maas­sa joka tuot­taisi kaiken sähkön hiililauh­teel­la. Ei koko sähkön tuotan­toa pidä laskea mar­gin­aal­i­tuotan­non mukaan.

    Sitä pait­si tätä lisäsähköä ei tarvitse tuot­taa fos­si­ilisel­la lauh­teel­la, vaan sitä voidaan tuot­taa vaikka­pa aurinkopa­neeleil­la, tuulivoimal­la, ydin­voimal­la tai biopolt­toainet­ta käyt­täväl­lä sähkön­tuotan­nol­la. Käsit­tääk­seni nykyi­nen hal­li­tus ajaa kivi­hi­ilestä luop­umista 10 vuodessa ja suun­taus on sama muual­lakin sama.

  6. Mut­ta mik­si sit­ten pelkästään vesivoimaa käyt­tävä VR on niin ympäristöys­tävälli­nen, että hiil­i­jalan­jäl­ki on läh­es nol­la, vaik­ka ener­giaa kuluukin saman ver­ran per capi­ta kuin pienel­lä henkilöautolla?

    1. VR:n päästöt­tömyys on viher­pe­sua, joka ei kestä kri­ti­ikkiä. Ener­giaa kuluu kyl­lä matkus­ta­jaa kohden vähem­män kuin henkilöau­tol­la, paljn vähemmän.

  7. Kri­ti­soin itse taan­noin Jun­ni­lan et co kaupunkien välisiä hiil­i­ha­lan­jälkiero­ja valit­tavaa tutkimus­ta siitä, että sähkön hiil­i­jalan­jäl­ki oli määritel­ty paikallisen tuotan­non mukaan. Sähköverkon raja­ton luonne hämär­tyi täysin ja mm Por­voon alueet näyt­täy­tyivät hyvinkin hiilettömiltä.

  8. Koetan vielä päästä jyvälle Osmon ja kon­sen­suk­sen ajattelusta. 

    Kaukoläm­pöalueel­la asi­akkaat alka­vat kitistä, että palelee. Jär­jestelmän kyl­keen liitetään vält­tämätön lisävoimala kiireel­lä ja monikanavaisel­la ‑ja kansal­lisel­la urakalla ja kaik­ki menee poskelleen. Voimalan hyö­ty­suh­teek­si tode­taan ja mitataan 10 %. Mut­ta pakko pitää pääl­lä että alueen van­huk­set pysyvät läm­möis­sä. Koko kaukoläm­pöalueen päästöt nou­se­vat lasken­nan mukaan läh­es rajat­ta, kaik­ki käyt­tävät tuo­ta viimeistä Hel­vetin konet­ta jon­ka teho on lisäk­si mitätön mut­ta muu­takaan ei saatavil­la kuin vas­ta kymme­nen vuo­den kulut­tua, ja tulee kan­sain­välistä noot­tia. YK:ssa koete­taan selit­tää parhain päin siinä onnistumatta.

  9. Nyt­pä kun asi­as­ta tuli puhe, niin use­ampikin ker­ta on tul­lut tal­lus­tel­tua munkkisaaren läm­pövoimalan ohi. Aikaisem­min siihen on tankkail­tu raskas­ta polt­toöjyä, nyt siel­lä on joku muun­nospro­jek­ti kevyem­mälle polttoöljylle. 

    Helsin­gin ener­gian mukaan “Läm­pökeskus toimii Helsin­gin kan­takaupun­gin kaukoläm­mön huip­pu- ja varatuotan­to­laitok­se­na eli se ote­taan käyt­töön sil­loin, kun voimalaitosten läm­pöte­ho ei riitä kat­ta­maan kaukoläm­mön tarvetta. ”

    Eli vas­taaval­la sähkölaitoslogi­ikalla jos mar­gin­aaliläm­mi­tys­tä tuote­taan polt­toöljyl­lä, niin kaik­ki kaukoläm­mön tuotan­to pitää laskea tuotet­tavak­si polt­toöljyl­lä. Mikähän lie­nee noiden laitosten hyötysuhteet?

    1. Hyö­ty­suhde on ihan OK, mut­ta niitä käytetään nor­maal­i­talv­ina joitakin sato­ja tun­te­ja ja tänä tal­ve­na ei lainkaan. Kyl­lä, sil­loin kun huip­puläm­pökeskuk­set ovat pääl­lä, mar­gin­aali määräy­tyy niiden mukaan ja säästää kan­nat­taisi, muit­ta sitä ei kestä kovin kauan.-

  10. Hiil­i­jalan­jälk­i­laskuista saa eri­laisia tulok­sia riip­puen siitä minkälaisia ole­tuk­sia niihin laite­taan. Valitet­tavasti ole­tuk­set ovat arvope­rusteisia, joten niistä ei saa­da sel­l­aisia vas­tauk­sia, että suurin osa ihmistä oli­si­vat niistä samaa mieltä. Täl­löin laskuista saadaan toki pitkä, mut­ta hedelmätön keskustelu.

    Ehdotankin siis yksit­täisen kulut­ta­jan hiil­i­jalan­jäl­jen laskemisen (ja kri­ti­soimisen) sijaan keskit­tymään oletet­tuun ongel­maan: kaikkien ihmis­ten hiil­i­jalan­jälkien sum­maan. Ilmake­häkään ei ole kiin­nos­tunut yhdenkään yksit­täisen ihmisen hiil­i­jalan­jäl­jestä, vaan ain­oas­taan näi­den summasta.

    Täl­lä läh­estymis­taval­la ongel­ma ratkeaa vain, kun maa­pal­lon hiil­i­jalan­jäl­ki saadaan jonkin riit­tävän pienen rajan alle. Mikäli meil­lä olisi maail­man­hal­li­tus asia olisi help­po hoitaa: joko päästäkaup­pa riit­tävän pienel­lä päästöki­in­tiöl­lä tai riit­tävän suuri hiiliv­ero hoitaisi asian. Kos­ka maail­man­hal­li­tus­ta ei kuitenkaan ole, täy­tyy läh­estymis­es­tä sopia kaikkien (nyky­isiltä ja tulevil­ta hiil­i­jalan­jäljiltään merkit­tävien) itsenäis­ten maid­en kesken, mikä ei tietenkään onnis­tu ennen kuin usei­ta kaupunke­ja on hukkunut meren­pin­nan nousu­un — täl­löin on liian myöhäistä.

    Näin pes­simistisen totea­muk­sen jäl­keen voidaankin pala­ta siihen tärkeäm­pään asi­aan eli syyl­lisen löytämiseen. Syyl­lisik­si määritel­lä ne ihmiset, joiden hiil­i­jalan­jäl­ki on luk­i­jan hiil­i­jalan­jälkeä korkeampi. Tämän vuok­si tulee laskea yksit­täisen ihmisen hiil­i­jalan­jäl­ki — mihinkään muuhun sitä ei tarvita.

    Ekolan­di­an esimerkissään Soin­in­vaara ajat­telee, että jo ole­mas­saol­e­va 10 MW:n kulu­tus on jotenkin eri­laista kuin raken­net­tavien (turhien!) uima-altaiden 1 MW tule­va kulu­tus. Tämän vuok­si koko lisä­tuotan­to on las­ket­ta­va uud­is­raken­nuk­sen haitak­si. Lop­putu­lok­se­na uuden uima-altaan rak­en­ta­jal­la on pahempi hiil­i­jalan­jäl­ki kuin _täysin_ _identtisellä_ naa­puril­laan, joka rak­en­si uima-altaansa aiem­min. Lop­putu­los on vähin­tääkin kum­malli­nen, kos­ka se riip­puu rakentamisjärjestyksestä.

    Yksi ratkaisu tähän kum­mallisu­u­teen on laskea kulutet­tu sähköen­er­gia keskimääräisen tuotan­non kulu­tuk­sen mukaan. Tämä tuot­taa oikeu­den­mukaisen lop­putu­lok­sen siinä mielessä, että saman­lais­ten ihmis­ten hiil­i­jalan­jäl­ki on sama. Tässä läh­estymis­tavas­sa kum­mallisuute­na on se, että ihmisen hiil­i­jalan­jäl­ki ei riipu vain hänen omista päätök­sistään vaan myös muiden ihmis­ten päätöksistä.

    Ehkä tästä pitäisi oppia se, että yksit­täisiä ihmisiä ei kan­na­ta syyt­tää hei­dän hiil­i­jalan­jäljistään, kos­ka kyseistä kon­sep­tia on mah­do­ton määritel­lä siten, että kaik­ki hyväksyvät määritelmän. Ei siis etsitä syyl­listä, vaan keski­tytään itse ongelmaan.

    1. R.V.
      Tulk­it­sit väärin. Kos­ka Ekolan­di­as­sa viimeiset kilo­wat­ti­tun­nit tehdän hiilivoimal­la, KAIKKIEN kulu­tuk­sen lisäys jä vähen­nys lisää ja vähen­tää hiilivoiman käyt­töä. Tuo Aal­toyliopis­ton tapa laskea saisi aikaan myös sen, ett­tei kenenkään kan­nat­taisi säätää mitään, kos­ka säästää muka lähin­nä vesivoimaa.

  11. Osmo Soin­in­vaara:

    Voimalaitosten ajo­järjestys määräy­tyy niin, että voimaloista sam­mute­taan ensim­mäis­inä ne, joiden mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set ovat suurim­mat ja näin jatke­taan, kunnes tuotan­to ja kulu­tus ovat tas­apain­os­sa. Sik­si jokainen käyt­tää sitä viimeistä köyn­nis­sä ole­vaa voimalaa. Sähkön pörssi­hin­ta määräy­tyy tuon huonoim­man käyn­nis­sä ole­van voimalan mukaan.

    Jos kaik­ki ihmiset käyt­tävät viimeistä käyn­nis­sä ole­vaa voimalaa, niin mik­si ne muut voimalat ovat käyn­nis­sä? Vas­taan itse: tuot­taak­seen sähköä, jota ihmiset käyt­tävät. Kaik­ki ihmiset eivät siis käytä sitä voimalaa, jon­ka mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set ovat suurimmat.

    Ihmiset itse asi­as­sa käyt­tävät aika sat­un­naisia voimaloi­ta — yleen­sä pitkälti lähin­nä heitä käyn­nis­sä ole­vaa voimalaa. Täl­lä ei kuitenkaan ole mitään merk­i­tys­tä, kos­ka ihmiskun­nan hiil­i­jalan­jäl­jen jyvit­tämi­nen yksit­täisille ihmisil­lä on täysin turhaa. Lisäk­si jyvi­tys on mah­do­ton­ta määritel­lä niin, että kaik­ki hyväksy­i­sivät määritelmän.

  12. Junan ener­gianku­lu­tus ja hiilid­iok­sidipäästöt per matkus­ta­ja ovat 20 % pienem­mät kuin lentokoneen. Mikäli henkilöau­tossa matkus­taa yksi ihmi­nen, ovat sen päästöt henkeä kohti saman­su­u­ruisia kuin lentokoneen. (Asikainen, 2006). Näin olen mielestäni kun autossa on usein enem­män kuin yksi kul­jetet­ta­va ja autol­la ei tarvitse tehdä ylimääräisiä kilo­me­tre­jä kuten joukkoli­iken­teessä päästäk­seen ovelta ovelle niin juna on ympäristöhaitallisem­pi ener­gianku­lu­tuk­seltaan kuin henkilöauto

  13. Coun­try­boy: Sitä pait­si tätä lisäsähköä ei tarvitse tuot­taa fos­si­ilisel­la lauh­teel­la, vaan sitä voidaan tuot­taa vaikka­pa aurinkopa­neeleil­la, tuulivoimal­la, ydin­voimal­la tai biopolt­toainet­ta käyt­täväl­lä sähköntuotannolla. 

    Ei voi­da, kos­ka se aurinko‑, tuuli‑, ydin- ja biosähkö käytetään joka tapauk­ses­sa ennen hiil­isähköä. Vas­ta kun kaik­ki hiil­isähkö on kor­vat­tu noil­la ener­gia­muodoil­la, ei kulu­tuk­sen­lisäyspäätös enää lisää hiil­isähkön tuotan­toa. Tapah­tu­ipa se lisäämäl­lä tuotan­toa tai vähen­tämäl­lä kulutusta.

    Eli aina kun vähin­tään yksi hiilivoimala on pääl­lä, on jokainen sähkönku­lu­tus­päätös päätös käyt­tää hiilivoimaa, kos­ka jokainen päätös olla kulut­ta­mat­ta vähen­täisi hiilivoiman tuotan­toa. Niin kauan kunnes se viimeinen hiilivoimala voidaan sammuttaa.

    Noiden yllä mainit­tu­jen sähkön­tuotan­to­tapo­jen lisäämi­nen kyl­lä vähen­tää kokon­ais­päästöjä, mut­ta ne eivät silti tee sähkön kulu­tuk­ses­ta yhtään sen puh­taam­paa vaiku­tuk­seltaan, kos­ka niin kauan kuin se yksikin hiilivoimala on pääl­lä, jokaisel­la olisi mah­dol­lisu­us vähen­tää hiil­i­tuotan­toa ole­mal­la käyt­tämät­tä sähköä.

    Puh­taam­man sähkön tuot­ta­mi­nen on siis hyvä asia. Sähkön käyt­tämi­nen taas on aina hiil­isähkön käyt­tämistä. Tässä kun nimeno­maan puhutaan kulu­tus­val­in­to­jen vaiku­tuk­sista, ei tuotan­to­tapo­jen val­in­to­jen vaiku­tuk­sista. Ne ovat kak­si täysin eri asiaa.

  14. R. V.:
    Hiil­i­jalan­jälk­i­laskuista saa eri­laisia tulok­sia riip­puen siitä minkälaisia ole­tuk­sia niihin laite­taan. Valitet­tavasti ole­tuk­set ovat arvope­rusteisia, joten niistä ei saa­da sel­l­aisia vas­tauk­sia, että suurin osa ihmistä oli­si­vat niistä samaa mieltä. Täl­löin laskuista saadaan toki pitkä, mut­ta hedelmätön keskustelu.

    Ehdotankin siis yksit­täisen kulut­ta­jan hiil­i­jalan­jäl­jen laskemisen (ja kri­ti­soimisen) sijaan keskit­tymään oletet­tuun ongel­maan: kaikkien ihmis­ten hiil­i­jalan­jälkien sum­maan. Ilmake­häkään ei ole kiin­nos­tunut yhdenkään yksit­täisen ihmisen hiil­i­jalan­jäl­jestä, vaan ain­oas­taan näi­den summasta.

    Täl­lä läh­estymis­taval­la ongel­ma ratkeaa vain, kun maa­pal­lon hiil­i­jalan­jäl­ki saadaan jonkin riit­tävän pienen rajan alle. Mikäli meil­lä olisi maail­man­hal­li­tus asia olisi help­po hoitaa: joko päästäkaup­pa riit­tävän pienel­lä päästöki­in­tiöl­lä tai riit­tävän suuri hiiliv­ero hoitaisi asian. Kos­ka maail­man­hal­li­tus­ta ei kuitenkaan ole, täy­tyy läh­estymis­es­tä sopia kaikkien (nyky­isiltä ja tulevil­ta hiil­i­jalan­jäljiltään merkit­tävien) itsenäis­ten maid­en kesken, mikä ei tietenkään onnis­tu ennen kuin usei­ta kaupunke­ja on hukkunut meren­pin­nan nousu­un – täl­löin on liian myöhäistä.

    Näin pes­simistisen totea­muk­sen jäl­keen voidaankin pala­ta siihen tärkeäm­pään asi­aan eli syyl­lisen löytämiseen. Syyl­lisik­si määritel­lä ne ihmiset, joiden hiil­i­jalan­jäl­ki on luk­i­jan hiil­i­jalan­jälkeä korkeampi. Tämän vuok­si tulee laskea yksit­täisen ihmisen hiil­i­jalan­jäl­ki – mihinkään muuhun sitä ei tarvita.

    Ekolan­di­an esimerkissään Soin­in­vaara ajat­telee, että jo ole­mas­saol­e­va 10 MW:n kulu­tus on jotenkin eri­laista kuin raken­net­tavien (turhien!) uima-altaiden 1 MW tule­va kulu­tus. Tämän vuok­si koko lisä­tuotan­to on las­ket­ta­va uud­is­raken­nuk­sen haitak­si. Lop­putu­lok­se­na uuden uima-altaan rak­en­ta­jal­la on pahempi hiil­i­jalan­jäl­ki kuin _täysin_ _identtisellä_ naa­puril­laan, joka rak­en­si uima-altaansa aiem­min. Lop­putu­los on vähin­tääkin kum­malli­nen, kos­ka se riip­puu rakentamisjärjestyksestä.

    Yksi ratkaisu tähän kum­mallisu­u­teen on laskea kulutet­tu sähköen­er­gia keskimääräisen tuotan­non kulu­tuk­sen mukaan. Tämä tuot­taa oikeu­den­mukaisen lop­putu­lok­sen siinä mielessä, että saman­lais­ten ihmis­ten hiil­i­jalan­jäl­ki on sama. Tässä läh­estymis­tavas­sa kum­mallisuute­na on se, että ihmisen hiil­i­jalan­jäl­ki ei riipu vain hänen omista päätök­sistään vaan myös muiden ihmis­ten päätöksistä.

    Ehkä tästä pitäisi oppia se, että yksit­täisiä ihmisiä ei kan­na­ta syyt­tää hei­dän hiil­i­jalan­jäljistään, kos­ka kyseistä kon­sep­tia on mah­do­ton määritel­lä siten, että kaik­ki hyväksyvät määritelmän. Ei siis etsitä syyl­listä, vaan keski­tytään itse ongelmaan.

    Hyvä kom­ment­ti, olen pitkälti samaa mieltä. OS:n lasku­ta­pa on hie­man yksipuo­li­nen ja tarkoitushakuinen.

  15. Elmo Allén: Ei voi­da, kos­ka se aurinko‑, tuuli‑, ydin- ja biosähkö käytetään joka tapauk­ses­sa ennen hiil­isähköä. Vas­ta kun kaik­ki hiil­isähkö on kor­vat­tu noil­la ener­gia­muodoil­la, ei kulu­tuk­sen­lisäyspäätös enää lisää hiil­isähkön tuotan­toa. Tapah­tu­ipa se lisäämäl­lä tuotan­toa tai vähen­tämäl­lä kulutusta.

    Eli aina kun vähin­tään yksi hiilivoimala on pääl­lä, on jokainen sähkönku­lu­tus­päätös päätös käyt­tää hiilivoimaa, kos­ka jokainen päätös olla kulut­ta­mat­ta vähen­täisi hiilivoiman tuotan­toa. Niin kauan kunnes se viimeinen hiilivoimala voidaan sammuttaa.

    Noiden yllä mainit­tu­jen sähkön­tuotan­to­tapo­jen lisäämi­nen kyl­lä vähen­tää kokon­ais­päästöjä, mut­ta ne eivät silti tee sähkön kulu­tuk­ses­ta yhtään sen puh­taam­paa vaiku­tuk­seltaan, kos­ka niin kauan kuin se yksikin hiilivoimala on pääl­lä, jokaisel­la olisi mah­dol­lisu­us vähen­tää hiil­i­tuotan­toa ole­mal­la käyt­tämät­tä sähköä.

    Puh­taam­man sähkön tuot­ta­mi­nen on siis hyvä asia. Sähkön käyt­tämi­nen taas on aina hiil­isähkön käyt­tämistä. Tässä kun nimeno­maan puhutaan kulu­tus­val­in­to­jen vaiku­tuk­sista, ei tuotan­to­tapo­jen val­in­to­jen vaiku­tuk­sista. Ne ovat kak­si täysin eri asiaa.

    En tarkoit­tanutkaan nimeno­maan kulu­tus­val­in­to­jen vaiku­tus­ta, vaan keskimääräistä tilan­net­ta ao. maas­sa. Kyl­lä mielestäni tilanne on parem­pi maas­sa, joka tuot­taa sähkön­sä pääosin CO2-vapaasti (esim Ruot­si, Ran­s­ka, Nor­ja) kuin maas­sa joka tuot­taa sähkön­sä pääosin hiilel­lä (esim Puo­la, Tan­s­ka). Ran­skalaisen hiil­i­jalan­jäl­ki on tiet­tävästi vain puo­let sak­salaisen hiil­i­jalan­jäl­jestä. Eli jokaisen maan tulisi pyrk­iä mah­dol­lisim­man CO2-vapaaseen sähkön ja muun ener­gian tuotantoon.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Coun­try­boy. Paljonko sin­un mielestäsi hiilivoiman tuotan­to lisään­tyi noiden uima-altaiden vuok­si, 0,18 MW vai 1 MW?

    Tot­takai se lisään­tyi 1 MW, mut­ta olen­naista on maan kokon­aisen­er­gian tuotan­non CO2-päästöt. Ajat­telus­sasi maa, joka tuot­taa kaiken sähkön hiililauh­teel­la ja maa, joka tuot­taa val­taosan vesivoimal­la ovat sama­nar­voisia. Ilmas­ton kannal­ta ne eivät ole. Ajat­telusi pätee vain sähkön käytön lisäyk­seen ja säästöön. On ajatelta­va myös toisinpäin !

  17. VR:n har­joit­ta­mas­ta viher­pe­sus­ta: ilmiö on tot­ta vie valitet­ta­van todel­li­nen, sikäli kun väit­tävät junali­iken­teen kokon­aisu­udessaan ole­van täysin päästötön­tä. Mut­ta mik­si jät­tää mar­gin­aali­a­jat­telua tähän: juna- ja muus­sakin joukkoli­iken­teessä mar­gin­aal­i­matkus­ta­jan hiilipäästöt ovat yleen­sä hyvinkin lähel­lä nollaa!

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    R.V.
    Tulk­it­sit väärin. Kos­ka Ekolan­di­as­sa viimeiset kilo­wat­ti­tun­nit tehdän hiilivoimal­la, KAIKKIEN kulu­tuk­sen lisäys jä vähen­nys lisää ja vähen­tää hiilivoiman käyt­töä. Tuo Aal­toyliopis­ton tapa laskea saisi aikaan myös sen, ett­tei kenenkään kan­nat­taisi säätää mitään, kos­ka säästää muka lähin­nä vesivoimaa. 

    Olen täysin samaa mieltä siitä, että Ekolan­di­as­sa kaik­ki sähkön kulu­tuk­sen muu­tos (lisäys ja vähen­nys) muut­taa vain hiilivoiman käyt­töä. Molem­mil­la lasken­tatavoil­la, Soin­in­vaaran ja Aal­to-yliopis­ton, päästään tähän lopputulokseen. 

    Tarkastel­laan yhden uima-altaan rak­en­tamista molem­mil­la lasku­tavoil­la. Ver­tail­laan tilan­net­ta myös “pelkäl­lä vesivoimal­la” käyvään uima-altaaseen eli uima-altaaseen, joka on raken­net­tu kun Ekolan­di­an sähkönku­lu­tus katet­ti­in pelkäl­lä vesivoimalla.

    Soin­in­vaaran lasku­taval­la yksit­täisen uima-altaan rak­en­t­a­mi­nen nos­taa päästö­vauh­tia y CO‑2 ekvi­va­lent­tia vuodessa. Tämä las­ke­taan uima-altaan rak­en­ta­jan päästöik­si, ja uima-altaan rak­en­ta­jaa voidaan kri­ti­soi­da. Kuitenkin sähköä käyt­tää myös “pelkäl­lä vesivoimal­la” käyvä uima-allas, jota ei voi­da kritisoida.

    Aal­to-yliopis­ton lasku­taval­la lasku on hive­nen mon­imutkaisem­pi, kos­ka yksit­täisen ihmisen teot muut­ta­vat myös muiden ihmis­ten hiil­i­jalan­jälkeä. Kokon­ais­päästöt kas­va­vat edelleen y CO‑2 ekvi­va­lent­tia vuodessa, mut­ta tästä vain noin 1/10*y CO‑2 ekvi­va­lent­tia vuodessa las­ke­taan uima-altaan rak­en­te­jan päästöik­si. Lop­ut 9/10*y CO‑2 ekvi­va­lent­tia vuodessa las­ke­taan muiden sähkönkäyt­täjien päästöik­si. Täl­löin kaikkia sähkönkäyt­täjiä kohdel­laan tasaver­tais­es­ti hei­dän käyt­tämän­sä sähkön mukaan, eikä “pelkäl­lä vesisähköl­lä” toimi­vaa uima-allas­ta olekaan: nyt kaikkia uima-altai­ta voidaan paheksua.

    Kään­teis­es­ti tilanteessa, jos­sa uima-allas pure­taan voi uima-altaan purka­ja pais­tatel­la omas­sa eri­no­maisu­udessaan, mikäli käyt­tää Soin­in­vaaran lasku­ta­paa. Tämä ei onnis­tu, mikäli käytetään Aal­to-yliopis­ton lasku­ta­paa. Kyse on vain siitä miten yksit­täisen ihmisen hiil­i­jalan­jäl­ki määritel­lään. Määrit­te­lyl­lä ei ole merk­i­tys­tä, kos­ka kiin­nos­ta­va suure on näi­den sum­ma, joka kum­mal­lakin lasku­taval­la on esimerkki­ta­pauk­ses­sa y CO‑2 ekvi­va­lent­tia vuodessa.

    Jostain syys­tä Soin­in­vaara kuitenkin halu­aa käyt­tää nimeno­maan omaa määritelmään­sä. Ounaste­len, että se johtuu uima-altaas­ta, joka imp­likoi sähkön lisäkäytön ole­van sähkön tuh­laus­ta. Muut­tuisiko mielipi­de, jos raken­net­ta­va asia olisikin sairaala? Toiv­ot­tavasti ei.

    1. Tätä mar­gin­aal­i­tarkastelua tulee käyt­tää sil­loin, kun mietitään muu­tok­sen vaiku­tus­ta. Siis kun raken­netaan lisää uima-altai­ta tai kun siir­ry­tään kaukoläm­möstä maaläm­pöön tai päin vas­toin. Sei ei ole tapa jakaa syn­tikuor­maa syn­tis­ten kesken. Nyt oli kuite3nkin väitet­ty jotain kaupungis­tu­misen vaiku­tuk­sista — siis muu­tosten vaiku­tuk­ses­ta päästöi­hin. Suil­loin pitää käyt­tää mnarginaalitarkastelua.
      Mihin sitä syn­tykuor­matarkastelua taas voidaan käyt­tää, sitä en todel­la tiedä.

  19. Eikö tässä nyt ole olen­naista tarkastelun aikaväli. Jos ajat­telemme esimerkik­si autokan­nan muut­tumista sähköau­tovoit­toisek­si jol­lakin 20 vuo­den aikavälil­lä, se merk­it­sisi siis öljyn päästö­jen vähen­e­mistä ja lisäsähkön tarvet­ta. Tuol­la aikavälil­lä ehdimme rak­en­taa riit­tävästi ydin­voimaa sen tarpeen tyydyttämiseksi.

    Olen­naista Suomes­sa on se, että niin nyt kuin näköpi­iriss olevas­sa tule­vaisu­udessakin päästöt tule­vat ennen kaikkea läm­mi­tyskaudelta. Sik­si uusi­u­tu­vista aurinkosähkö on paljon huonom­pi vai­h­toe­hto kuin tuuli, kos­ka läm­mi­tyskaudel­la tuulee enem­män kuin kesäl­lä. Paukku­pakkasil­la tosin usein vähem­män. Vas­taavasti näitä sähköju­nia ja ‑auto­ja tulee tarkastel­la sen mukaan, mil­loin niitä käytetään. Sähköau­to­ja ladataan läpi vuo­den ja ne voidaan vielä lada­ta tyyp­il­lis­es­ti yöl­lä kun kulu­tus on alhais­in­ta. Hom­ma siis voitaisi­in hoitaa lisäy­d­in­voimal­la puhtaasti.

  20. Soin­in­vaaran mar­gin­aal­i­tarkastelun ongel­ma on sen erit­täin lyhyt aikaväli, muu­tosten vaiku­tus arvioidaan vain tässä het­kessä. Sen sijaan etenkin suurem­mat muu­tok­set (sähkön)kulutuksessa muut­ta­vat myös jär­jestelmää. Jos sähkönkysyn­nässä nähdään kasvua, tulee kan­nuste rak­en­taa uut­ta tuotan­toa, eikä enää pitäy­tyä niis­sä van­hois­sa hiilivoimalois­sa. Esimerkik­si Suomes­sa tama on käyn­nis­sä. OL 3 tulee valmis­tut­tuaan tap­pa­maan hiililauhde­laitok­set, mut­ta ilman jonkin­laista tule­vaisu­u­den näkymää sähkönkysyn­nästä pro­jek­tia ei olisi ikinä aloitettu.

  21. Pohjolan voima hark­it­see jo nyt Porin ja Kris­ti­inankaupun­gin hiililauhde­voimaloiden sulkemista. Sik­si Soin­in­vaarakin on joutunut laa­jen­ta­man aluet­ta, riit­tää että jos­sain­päin euroop­paa on vielä joku hiilivoimala käyn­nis­sä, niin suomen koko sähkönku­lu­tus voidaan laskea hiilivoimal­la tuote­tuk­si. Vaik­ka sitä hiil­isähköä ei tuo­taisi suomeen kilowattituntiakaan.

  22. T.:
    Pohjolan voima hark­it­see jo nyt Porin ja Kris­ti­inankaupun­gin hiililauhde­voimaloiden sulkemista. Sik­si Soin­in­vaarakin on joutunut laa­jen­ta­man aluet­ta, riit­tää että jos­sain­päin euroop­paa on vielä joku hiilivoimala käyn­nis­sä, niin suomen koko sähkönku­lu­tus voidaan laskea hiilivoimal­la tuote­tuk­si. Vaik­ka sitä hiil­isähköä ei tuo­taisi suomeen kilowattituntiakaan. 

    Suomen yhteis­tuotan­to­laitok­set tule­vat ole­maan jos­sain vai­heessa ongel­ma. Kos­ka ne tule­vat ole­maan juurikin tekni­ikkansa viimeisiä mohikaaneja.

    1. Helsin­ki var­maankin sul­kee yhden yhteis­tuotan­to­laitok­sis­taan ja siir­tyy pelkkään läm­pökat­ti­laan. Vähän tun­tuu ener­gian haaskauk­selta, mut­ta tähän suun­taan mennään.

  23. Kat­soin Finngridin sähköverkon tilaa. Täl­läkin het­kel­lä Suomeen tuo­daan noin 20–25% käyte­tys­tä sähköstä, vaik­ka on kesä. Lähin­nä sitä tulee Ruot­sista ja Nor­jas­ta (vesivoimaa ?). Elspot hin­ta oli jotakin tasoa 7,8 snt/kWh. Eli kyl­lä uudelle ydin­voimalle on tarvet­ta, kuin myös uusi­u­tuville energiamuodoille.

  24. Coun­try­boy: Tot­takai se lisään­tyi 1 MW, mut­ta olen­naista on maan kokon­aisen­er­gian tuotan­non CO2-päästöt.

    Ei ole sil­loin, kun mietitään hiilivoiman lisäämistä tai vähen­tämistä. Lisät­ty tai vähen­net­ty hiilivoima vaikut­taa kum­mas­sakin maas­sa saman ver­ran hiilidioksidipäästöihin.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki var­maankin sul­kee yhden yhteis­tuotan­to­laitok­sis­taan ja siir­tyy pelkkään läm­pökat­ti­laan. Vähän tun­tuu ener­gian haaskauk­selta, mut­ta tähän suun­taan mennään.

    Tei­dän pitää samut­taa kokon­aan se kat­ti­la ja kor­va­ta sen tuot­ta­ma läm­pö maaläm­möl­lä, jon­ka tarvit­se­ma sähkö tulee muista yhteis­tuotan­to­laitok­sista. Näin hiil­i­jalan­jäl­ki paranisi. En tiedä, olisiko muuten taloudel­lis­es­ti kannattavaa.

    1. Helsin­ki tekee läm­pöpumpuil­lakin kaukoläm­pöä, mut­ta maaläm­pö on hyvän kylmyy­den haaskaus­ta, kylmyys mne­nee myyrille. Helsingillä on 200 MW kaukokylmäte­hoa, jol­la syn­tyy toises­sa päässä kaukoläm­pöä ja toises­sa hyö­tykylmää. Hakkaa pien­talo­jen maaläm­mön men­nen tullen.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki tekee läm­pöpumpuil­lakin kaukoläm­pöä, mut­ta maaläm­pö on hyvän kylmyy­den haaskaus­ta, kylmyys mne­nee myyrille. Helsingillä on 200 MW kaukokylmäte­hoa, jol­la syn­tyy toises­sa päässä kaukoläm­pöä ja toises­sa hyö­tykylmää. Hakkaa pien­talo­jen maaläm­mön men­nen tullen.

    Ilman muu­ta kylmälait­tei­den hukkaläm­pö kan­nat­taa käyt­tää hyödyk­si. Ajat­telin vain, että pelkässä läm­mön­tuotanos­sa läm­pöpumpul­la tuotet­tu läm­pö antaa kyl­lä enem­män läm­pöä hiilid­iok­sidi­ton­nia kohti kuin kivi­hi­ilikat­ti­la, vaik­ka kylmyyt­tä ei pystyt­töisikään hyödyntämään.

    1. Läm­pöpump­pu aihuet­taa enem­män hiil­i­jalan­jälkeä kuin se, että sähkön­tuo­tazn­nos­sa muuten mereen menevä hukkaläm­pö käytetään talo­jen läm­mit­tämiseen. Tämä siis sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että sähköä ei muuten voitaisi tuot­taa päästöt­tömäk­si. Aja­tus, että mereen menevä läm­pä on “päästötön­tä” ja hyväk­si käytet­ty jäteläm­pöä saas­tut­tavaa, on varsin ide­olog­fis­es­ti vfärit­tynyt kannanotto.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Läm­pöpump­pu aihuet­taa enem­män hiil­i­jalan­jälkeä kuin se, että sähkön­tuo­tazn­nos­sa muuten mereen menevä hukkaläm­pö käytetään talo­jen läm­mit­tämiseen. Tämä siis sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että sähköä ei muuten voitaisi tuot­taa päästöt­tömäk­si. Aja­tus, että mereen menevä läm­pä on “päästötön­tä” ja hyväk­si käytet­ty jäteläm­pöä saas­tut­tavaa, on varsin ide­olog­fis­es­ti vfärit­tynyt kannanotto. 

    Vai onko läm­pö se pää­tuote. Sivu­tuot­teena syn­tyy kuin sat­tumal­ta, pyytämät­tä ja vahin­gos­sa myös sähköä jota dumpataan markki­noille kos­ka se sat­tuu ole­maan mah­dol­lista. Sähkö on ket­terä hyödyke. Kaiken kan­nat­taisi perus­tua sen jous­tavu­u­den vuok­si sähköön? (tarkoit­taisi mah­dol­lis­es­ti ydin­voimaa rop­pakau­pal­la (jo aikaa sit­ten)). Ei poltet­taisi fos­si­il­isia ollenkaan. Vain puu­ta tapausko­htais­es­ti. Saataisi­inko näin ket­terä ja kevyt infra­stuk­tu­uri sekä yhteiskunta.

    1. Sähkö on pää­tuote joka on tehtävä joka tapauk­ses­sa jos­sakin tai pan­ta­va sen käyt­tö sään­nöste­lyyn. Tois­teisek­si on ollut niin, että samal­la hin­ta-alueel­la aina jos­sakin on käyn­nis­sä lauhde­tuotan­toa, jota vastapanevoimala kor­vaa. Sel­l­aises­sa tilanteessa läm­pö on jäte, joka aje­taan joko mereen tai käytetään hyväk­si. Nämä hyö­dyn­jako mallit ovat loogisia vain, jos sähkö olisit kor­vat­tavis­sa jol­lain ei-fos­si­ilisel­la. Sel­l­ainen tilanne on kesäisin, mut­ta eipä sil­loin hiili­vastapainet­takaan tehdä. Maakaa­sua ehkä.

  28. Tim­oT: Tei­dän pitää samut­taa kokon­aan se kat­ti­la ja kor­va­ta sen tuot­ta­ma läm­pö maaläm­möl­lä, jon­ka tarvit­se­ma sähkö tulee muista yhteistuotantolaitoksista.

    Pikem­minkin pitää se sul­jet­tavak­si suun­nitel­tu yhteis­tuotan­to­laitos sit­tenkin käyn­nis­sä ja kor­va­ta sil­lä lauhde­voimalaitos jos­sain muual­la. Rahaa säästyy ja hiil­i­jalan­jäl­ki ei huonone.

    Toisaal­ta, Helsin­gin ener­gias­trate­gia on poli­ti­ikkaa, eli sen ei tarvit­sekaan olla järkevää.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Sähkö on pää­tuote joka on tehtävä joka tapauk­ses­sa jos­sakin tai pan­ta­va sen käyt­tö sään­nöste­lyyn. Tois­teisek­si on ollut niin, että samal­la hin­ta-alueel­la aina jos­sakin on käyn­nis­sä lauhde­tuotan­toa, jota vastapanevoimala kor­vaa. Sel­l­aises­sa tilanteessa läm­pö on jäte, joka aje­taan joko mereen tai käytetään hyväk­si. Nämä hyö­dyn­jako mallit ovat loogisia vain, jos sähkö olisit kor­vat­tavis­sa jol­lain ei-fos­si­ilisel­la. Sel­l­ainen tilanne on kesäisin, mut­ta eipä sil­loin hiili­vastapainet­takaan tehdä. Maakaa­sua ehkä.

    Yri­tyk­selle, jol­lainen Helsin­gin Ener­giakin lie­nee, pää­tuote on se, jos­ta saa parhaim­man katteen.

  30. VR:n viher­pe­su on kiin­nos­ta­va siinä mielessä, että VR:n ympäristöjo­hta­jan hyv­in­palkat­ul­la pallil­la istuu keskeinen Vihrei­den johtohahmo.

    Sähkön kulu­tuk­sen lisäyk­sen mar­gin­aali­a­jat­telu tarkoit­taa sitä, että vähäpäästöisen diese­lau­ton vai­h­t­a­mi­nen ladat­tavaan sähköau­toon on ympäristön kannal­ta jok­seenkin turhaa.

    Sähköläm­mi­tyk­sen osalta se on mus­ta­maalaa­jien mielestä aina mar­gin­aalin eli lauhdesähkön kuluttaja. 

    Aivan yhtä hyvin on perusteltavis­sa, että kaik­ki räjähdys­mäis­es­ti kas­vanut tietokone‑, pädi‑, kän­nykkä- ym. somet­ta­mi­nen ja vaikka­pa tätä hyvää blo­gia käyt­tävät ovat pahimpia ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­jia. Jos kaik­ki kän­nykät ja ATK-här­päk­keet sam­mute­taan lop­ullis­es­ti, niin aika mon­ta lauhde­voimalaa voidaan purkaa.

    1. Sähköäö todel­la kan­nat­taa säästää ainakin tois­taisek­si, kos­ka tämä muut­tuy­va osa sähkön tuotan­nos­ta tuot­taa paljon päästöjä. Jos pystyy ajoit­ta­maan sähkön kulu­tus­taan, esimerkik­si sähköau­ton lataus­ta, pääsee pienem­mäl­lä syntikuormalla.

  31. Taas on kor­pit haaskalla! Olen ollut rak­en­ta­mas­sa Helsin­gin Ener­gialaitok­sen aja­tus­ta Kaukoläm­möstä, joka alkoi höyryn toimit­tamis­es­ta leipo­moon Vallilas­sa. Sit­ten tehti­in Hanasaari hiilivoimaloi­neen ja Kaa­suput­ki Neu­vos­toli­itos­ta sekä kaa­su­voimaala. Men­estyk­sen takasi hukkaläm­mön hyö­dyn­tämi­nen läm­mön myyntinä taloy­htiöille Helsingis­sä. Kun jokaisel­la taloy­htiöl­lä oli oma löm­pökeskus ja siel­lä paloin run­sas­rikki­nen rusko­hi­ili, niin ylen oli mukavaa kävel­lä ulkona pakkases­sa. Pahin kehi­tys jäi Helsingis­sä näkemät­tä, kun Lon­toos­sa kuoli ihmisiä ilman saastei­den aiheut­tami­in sairauk­si­in niin tääl­lä ei ryhdyt­ty teori­ti­soimaan vaan pan­ti­in läm­pövoimalat palvele­maan taloy­htiöitä. Ehkä tämä ruumi­iden laskemis­vai­heen palau­tu­mi­nen myös Suomeen toisi jär­jen takaisin ener­gian hyö­dyn­tämiseen Helsin­gin poli­itikko­jen par­ran­veny­tys talkoisiin.

  32. Vesa:Sähköläm­mi­tyk­sen osalta se on mus­ta­maalaa­jien mielestä aina mar­gin­aalin eli lauhdesähkön kuluttaja. 

    Aivan yhtä hyvin on perusteltavis­sa, että kaik­ki räjähdys­mäis­es­ti kas­vanut tietokone‑, pädi‑, kän­nykkä- ym. somet­ta­mi­nen ja vaikka­pa tätä hyvää blo­gia käyt­tävät ovat pahimpia ilmas­ton­muu­tok­sen aiheuttajia.

    Kyl­lä iPho­nen lataamiseen käytet­ty kilo­wat­ti­tun­ti sähköä on ihan yhtä paha kuin sähköläm­mi­tyk­sen kulutettu. 

    Ain­oa ero tulee siitä, että kun omakoti­talos­sa voi ruu­ta­ta 200 kWh sähköä kuukaudessa pelkkään läm­mi­tyk­seen, niin samaan luke­maan pääsee järeäl­lä pöytäti­etokoneel­la (tehonku­lu­tus kahdel­la isol­la näytöl­lä varustet­tuna noin 140 W, ker­too edessä ole­va UPSin näyt­tö) päivit­täisel­lä käytöl­lä noin puo­lessa vuodessa ja siitäkin koko läm­mi­tyskau­den käyt­tö kor­vaa suo­raan sähköläm­mi­tys­tä. Tablet­tien vir­ranku­lu­tus lie­nee mur­to-osa teho­työkoneen virrankulutuksesta.

    Eli ker­talu­okat ja siten myös säästöpo­ten­ti­aali on sähköläm­mi­tyk­sessä ja kulu­tuse­lek­tron­i­ikas­sa kokon­aan eri ker­talu­okkaa, ainakin kulut­ta­jatuot­teis­sa. Aloit­taa kan­nat­taa aina tietenkin siitä, mis­tä on saatavis­sa helpol­la suurim­mat säästöt eli tässä tapauk­ses­sa sähköläm­mi­tyk­ses­tä. Ilmaläm­pöpum­pus­sa on tosin se huono puoli, että se ei tee sille kap­a­siteet­tia mitoit­tavalle huip­puku­lu­tuk­selle yhtään mitään, kun kovim­man kulu­tuk­sen aikaan kyseessä on pum­pus­ta huoli­mat­ta sähkölämmitys.

    Mitä tulee elek­tro­n­isi­in vem­peleisi­in, niin niiden lukumäärän kasvu kyl­lä var­masti pitää sähkönku­lu­tuk­sen kasvu-ural­la, vaik­ka yksit­täis­ten lait­tei­den tehonku­lu­tus meneekin koko ajan alaspäin. Niistä on kuitenkin vaikea säästää, kos­ka yksit­täi­nen vem­pele vie vain vähän sähköä. Esimerkik­si pöytäti­etokoneen päivit­tämi­nen van­has­ta aivan uusim­paan vir­tapi­hi­in läp­päri­malli­in ei nyt ihan hirveästi sähkönku­lu­tuk­ses­sa näy.

  33. Kyl­lä Helsingis­sä pää­tuote on läm­pö, jota tuote­taan nyky­isin fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la. Sähköä olsi saatavis­sa muual­takin, mut­tei kaukoläm­pöä. Tätä osoit­taa sekin, että Vuosaa­reen suun­nitel­laan pelkkää lämpölaitosta.

    1. Sähköä on saatavis­sa muual­ta, miten se siel­lä muual­la tuote­taan. Onhan se nyt kuitenkin hyvä ottaa huikkaläm­pö hyö­tykäyt­töön kuin ajaa se mereen siel­lä muualla.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Sähköäö todel­la kan­nat­taa säästää ainakin tois­taisek­si, kos­ka tämä muut­tuy­va osa sähkön tuotan­nos­ta tuot­taa paljon päästöjä. Jos pystyy ajoit­ta­maan sähkön kulu­tus­taan, esimerkik­si sähköau­ton lataus­ta, pääsee pienem­mäl­lä syntikuormalla.

    Sähköläm­mi­tyk­sessähän tätä hyö­dyn­netään käyt­tämäl­lä yösähköä.

  35. Sylt­ty: Ei ole sil­loin, kun mietitään hiilivoiman lisäämistä tai vähen­tämistä. Lisät­ty tai vähen­net­ty hiilivoima vaikut­taa kum­mas­sakin maas­sa saman ver­ran hiilidioksidipäästöihin.

    Kyl­lä näin on, en tätä tarkoit­tanut. Käsi­tit min­ut väärin.

  36. Sylt­ty: sähköläm­mi­tyk­ses­tä. Ilmaläm­pöpum­pus­sa on tosin se huono puoli, että se ei tee sille kap­a­siteet­tia mitoit­tavalle huip­puku­lu­tuk­selle yhtään mitään, kun kovim­man kulu­tuk­sen aikaan kyseessä on pum­pus­ta huoli­mat­ta sähkölämmitys.

    Ener­gia-/läm­mi­tysasi­at ovat vaikei­ta (muillekin kuin min­ulle) sen huo­maat siitä, että mitä kovem­pi pakkastalvi niin sitä enem­män puhutaan ilp:stä. Sit­ten kun on (kuten taan­noin oli, oliko se tois­sa­talvi tms) vuosi jol­loin ilp pör­rää mil­tei opti­mikuor­mal­la läpi tal­ven ei siitä hiisku­ta mitään “kun on niin leutoa”.

  37. Coun­try­boy: Sähköläm­mi­tyk­sessähän tätä hyö­dyn­netään käyt­tämäl­lä yösähköä. 

    Kuinka­han suuri ekoteko tuo on? Hin­nanero on ymmärtääk­seni kutis­tunut enti­sajoista. Mut­ta sehän ei vält­tämät­tä peilaa ekol­o­gisu­ut­ta. Vai peilaako?
    (meil­läkin läm­min vesi ja osa lat­tialaatas­ta läm­mitetään öisin).

  38. Sylt­ty:
    Eli ker­talu­okat ja siten myös säästöpo­ten­ti­aali on sähköläm­mi­tyk­sessä ja kulu­tuse­lek­tron­i­ikas­sa kokon­aan eri ker­talu­okkaa, ainakin kulut­ta­jatuot­teis­sa. Aloit­taa kan­nat­taa aina tietenkin siitä, mis­tä on saatavis­sa helpol­la suurim­mat säästöt eli tässä tapauk­ses­sa sähkölämmityksestä. 

    Mielestäni sähkön kulu­tuk­sen leikkaami­nen kan­nat­taa aloit­taa ei vält­tämät­tömästä kulu­tuk­ses­ta. Talo­ja on Suomes­sa pakko läm­mit­tää. Somet­tamista ilman on maail­mas­sa pär­jät­ty 99,99 % siitä ajas­ta mitä ihmisiä on maa­pal­lol­la tallustellut.

    Point­ti­ni oli kyl­lä se, että tietyn ajat­telusu­un­nan edus­ta­jien mukaan lauhdesähkön käyt­täjiä ovat ne toiset. Oma telkkarin tui­jo­tus ja ratikalla ajo on taas tuulisähköä. Oikeasti kaik­ki sähkönku­lu­tus on yhtä tuomit­tavaa tai hyväksyttävää.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki var­maankin sul­kee yhden yhteis­tuotan­to­laitok­sis­taan ja siir­tyy pelkkään läm­pökat­ti­laan. Vähän tun­tuu ener­gian haaskauk­selta, mut­ta tähän suun­taan mennään.

    Eikös tää ole ollut teirän virheit­ten tavoote ja suasikki?

  40. Suomen oma sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­ti on liian pieni kun nyt kesäl­läkin tuo­daan 25% sähköstä. Siinä mielessä ydin­voimalle kuten myös uusi­u­tuville on tilaa.

    1. Kyl­lä Suomes­sa on kap­a­siteet­tia tuot­taa tuo 25 %, mut­ta muual­la on tar­jol­la mar­gin­aa­likus­tan­nuk­seltaan halvem­paa sähköä. Tämä on sähkö­markki­noiden idea: tehdä sähköä siel­lä, mis­sä se on edullisinta.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Pitäisi lopet­taa kaik­ki moral­isoin­ti ja nos­taa hiiliv­eroa roimasti ja sit­ten kat­soa, mitä hin­nat saa­vat aikaan.

    Jos annet­taisi­in hin­nan muo­dos­tua kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Eri­laiset verot ovat puut­tumista markki­noiden mekanis­mi­in ja hin­ta vääristyy. Ns. ohjaus ja “hait­tavero­tus” on pahim­man luokan moralisointia.

  42. Sylt­ty:
    Tais Vesan pointi­na olla hänen kulun­git muiden piikkiin…

    Olen iloinen sähkölaskun maksaja!

    HS pääkir­joi­tus 15.8.2015. Aika keskustel­la sähkönkulutuksesta:
    “Suomes­sa tietotekni­ik­ka voi kulut­taa Aal­to-yliopis­ton pro­fes­sori Juk­ka Man­ner­in mukaan ensi vuosikymmenel­lä jopa viiden­nek­sen tuote­tus­ta sähköstä. Se vas­taa tutk­i­jan laskelmis­sa vaikka­pa yhden ydin­voimalan sähköntuotantoa.”

    Olisiko syytä rajoit­taa tätä suurelta osin hupikäytön kasvua?

  43. Mik­si Elspot-hin­ta on sit­ten niin korkea, jopa 7–8 snt/kWh ? Nor­jalaista vesisähköä saa kulut­ta­ja hin­taan 3,6 snt/kWh (Nordic Green Ener­gy tai Koti­maan sähkö Oy (nimi muuten harhaan­jo­hta­va !))Seli­tyk­sek­si on annet­tu, että teol­lisu­u­den CHP tuotan­toa on kesäl­lä pois päältä. Var­maan tuotan­toa pystytään lisäämään, kos­ka talvel­la tuo­daan jopa vähem­män sähköä.

    1. Kulut­ta­ja on tehnyt hyvän sopimuk­sen. Tuo on var­maan hin­ta ympäri vuo­den. Nyt on jokin tilapäi­nen häir­iö, jon­ka ei oletea ole­van niin pitkäaikainen, että laude­laitok­sia viit­sit­täisi käyn­nistää. Tämä on siis min­un oletukseni.

  44. Nor­maal­isti pörssisähkö hin­noitel­laan niin että kulut­ta­jan kulu­tus ker­ro­taan keskimääräisel­lä ener­gian kulu­tuk­sel­la pain­ote­tul­la hin­nal­la. Pain­ot saa suo­raan tun­tiku­lu­tus­jakau­mas­ta, mut­ta laskul­la ei niitä kaikkia yksilöidä. 

    Voit työl­listää ener­gian­myyjäsi asi­akas­palvelua kysymäl­lä tästä tarkemmin… 🙂

    Se keskimääräi­nen hin­ta saadaan jotenkin näin:

    Elspostin sys­teemi­hin­ta tun­nille per MWh + Alue­hin­taero tun­nille per MWh + ener­gian­myyjän toim­i­tus­mak­su (n. 0.24–0.3 snt per kWh)

  45. Hesarin ekalta aukea­mal­ta tänään (23.9.2015):
    — Hal­li­tuk­sen noin kol­men mil­jardin euron säästöt koulu­tuk­ses­ta ja tutkimuk­ses­ta ulot­tuvat perusk­oulu­jen ensim­mäis­es­tä luokas­ta yliopis­toon. (ks. s. A2)
    ja
    — Tuulivoiman tuk­i­jär­jestelmä voi tuo­da veron­mak­sajille kol­men mil­jardin euron laskun vuo­teen 2030 men­nessä (ks. s. A3)

    Nuo koulu­tussäästöt ovat käsit­tääk­seni vuosiko­htaisia sum­mia, eli säästöä per jokainen vuosi, mut­ta jälkim­mäi­nen sum­ma lie­nee taas luon­teeltaan kumu­lati­ivi­nen, jol­loin yhteis­mi­tallisek­si edel­lisen kanssa tehtäessä pitäisi kai jakaa viidellätoista. 

    Val­tavia sum­mia ovat silti nuo kaik­ki mil­jardit eurot.

Vastaa käyttäjälle max Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.