Ilmastopolitiikka, Kaupunkisuunnittelu, _

Miksi sähkön ominaispäästöt pitää laskea marginaalin mukaan?

Olettakaamme, että meillä on Ekolandia-niminenvuorten ympäröivä maa, jonka sähköverkko on sen sisäinen. Maan sähkö tuotetaan pääasiassa vesivoimalla (9 MW), joka on kokonaan rakennettu niin, ettei sitä voi enää lisätä. Sähkön kulutus 10 MW. Puuttuva yksi MW tuotetaan kivihiilivoimaloilla, joita toki voi rakentaa lisää. Sähkö on siis varsin puhdasta, 90 % vesivoimaa ja vain 10 % hiilivoimaa.

Havaittuaan, että sähkö tuotetaan näin vastuullisesti asukkaat innostuivat rakentamaan sähköllä lämmitettäviä uima-altaita, jotka lisäsivät sähkön kulutuksen 11 MW:iin. Vesivoimaa oli edelleen 9 MW. Nyt kivihiilisähköä tarvittiin 2 MW.

Paljonko päästöjä uima-altaiden lämmittäminen aiheutti? Minun mielestäni ne aiheuttivat yhden megawatin lisäyksen kivihiilisähkön tuotantoon eivätkä vaikuttaneet mitään vesivoiman tuotantoon, minkä vuoksi uima-altaat olivat aika paha juttu, mutta Aalto yliopiston tutkijoiden mukaan kivihiilisähköä meni uima-altaiden lämmittämiseen vain 0,18 MW ja loput 0,82 MW oli vesisähköä, joten uima-altaan eivät olleet niin paha juttu.

Aalto yliopiston tutkijoiden tapa laskea ei minusta ole enää mielipidekysymys vaan yksinkertaisesti väärin.

Tutkimuksen lähtöolettamuksia on, että sähkön ja kaukolämmön hiilidioksidipäästöt megawattituntia kohden ovat jokseenkin samat. Minun mielestäni sähkön päästöt ovat kuusinkertaiset kaukolämpöön verrattuna. Yksi megawattitunti sähköä vie lauhdevoimalassa 2,4 MWh hiiltä ja kaukolämmön otto voimalaitoksesta lisää sähköhyötysuhteen heikkenemisen takia kivihiilen käyttöä noin 0,4 MWh yhtä kaukolämmön megawattituntia kohden. Nämä laskelmat pätevät siis sinä aikana kun marginaalinen sähkö tehdään laudevoimaloissa.

Jos nyt uskomme Aalto-yliopistoa, että sähkön ja kaukolämmön päästöt ovat jokseenkin samat, Helsinki voisi hyvällä omalla tunnolla sulkea voimalansa, saada ne maa-alueet muuhun käyttöön ja tehdä kaukolämmön sähkövastuksilla! Sanoo Aalto-yliopisto tästä mitä hyvänsä, lopputuloksena olisi päästöjen roima lisäys Suomessa tai jossain muualla samalla hinta-alueella. Sähkö tarvittaisiin lisää korvaamaan Helsingin voimaloiden tuoanto ja valtava määrä tuottamaan sitä kaukolämpöä.

Tähän voi tietysti sanoa, että laskelmani pätevät, jos voimalaitoskanta on kiinteä, mutta sähkön kulutuksen kasvu saa aikaan uusia investointeja. Hyvä, joskus ensi vuosikymmenellä voidaan laskea, että sähkön kulutuksen kasvu on tuonut meille ydinvoimaloita, mutta siihen asti tämä pätee. Joka tapauksessa vanhan vesivoiman mukaan otto laskelmiin on kertakaikkisesti väärin, koska sitä ei saa lisää. Koskee myös VR:n viherpesua. Ydinvoiman kannattavuuteen vaikuttaa kuitenkin sähkön hinta eikä kulutuksen määrä. Kivihiilisähkön verottaminen lisää ydinvoimaloiden kannattavuutta ja halvat päästöoikeudet laskevat sitä.

Nyt joku huomauttaa, että laskemalla sähkön kulutuksen päästöt kivihiililauhteen mukaan saamme valtakunnallisesti aivan liian suuren luvun kokonaispäästöiksi. Se on ihan eri asia kuin laskea, mitä jonkin kulutuksen lisääminen tai vähentäminen merkitsee.

Nuo kokonaislaskelmat saadaan täsmäämään siten että kulutuksen päästöiksi lasketaan aina sen hetkinen marginaalipäästö. (Osan aikaa kesällä kulutus on silloin jopa päästötöntä.) Tästä aivan liian suuresta kokonaissummasta vähennetään puhtaan tai vähäpäästöisemmän sähköntuotannon ansioina kunkin kivihiililaudetta puhtaamman sähköntuotantomuodon tuottamat säästöt. Vesivoimala (kyllä myös ydinvoimala) tuottaa säästöä päästöihin määrän, joka menisi vastaavan sähkön tuottamiseen kivihiilellä (tai mikä kunakin hetkenä nyt on marginaalissa). On kunniakasta rahoittaa tuulivoimalan tuotantoa, mutta sitäkään sähköä ei ole mitään järkeä haaskata surutta. Näin laskien saadaan oikeat ominaispäästöt kulutuksella ja oikeat kokonaispäästöt koko maalle.

Jos joku haluaa esittää tästä vastaväitteitä, haluan huomauttaa, että näin toimii hintamekanismi. Jos säädämme hiiliveron, vaikkapa 50 €/tonni hiilidioksidia, se nostaa kaiken sähkön hintaa niinä tunteita, kun hiilivoima on marginaalissa suhteessa hiilivoiman päästöihin. Kaikkien puhtaampien voimaloiden tulot nousevat palkintona puhtaasta sähköstä.

Jos meillä olisi riittävät hiiliverot, tällaista viisastelua ei tarvittaisi, vaan jokainen näkisi tuloksen hinnoissa.

= = = =

Voimalaitosten ajojärjestys määräytyy niin, että voimaloista sammutetaan ensimmäisinä ne, joiden marginaalikustannukset ovat suurimmat ja näin jatketaan, kunnes tuotanto ja kulutus ovat tasapainossa. Siksi jokainen käyttää sitä viimeistä käynnissä olevaa voimalaa. Sähkön pörssihinta määräytyy tuon huonoimman käynnissä olevan voimalan mukaan.

= = =

Huomattakoon, että myös kaukolämpöä voi tuottaa lämpöpumpuilla ja tuotetaankin. Helsingillä on Katri Valan puistossa Suomen suurin lämpöpumppu, joka ottaa lämmön mereen laskettavasta puhdistetusta jätevedestä. Tämä kannattaa lähinnä silloin, kun sähkö on halpaa – kun kivihiililauhde ei ole marginaalissa. Hukkakylmää tuottavia lämpöpumppuja järkevämpiä ovat kuitenkin lämpöpumput, jotka tuottavat lämmön ohella hyötykylmää. Helsingin asennettu kaukojäähdytysteho on jo yli sata megawattia.

64 thoughts on “Miksi sähkön ominaispäästöt pitää laskea marginaalin mukaan?

  1. Laskelmat on helsigin osalta väärin päin. Sikäli kun lauttasaareen kulkiessa seurasin lukemia, niin kovemmilla pakkasilla nimenomaan lisättiin kaukolämmön tuotantoa sähköntuotannon kustannuksella. Kaukolämmön piirissä olevia talouksia ei päästetä kylmenemään jotta saataisiin tuotettua sähköä.

    Oikea kysymys on että paljonko lisäsähkön tuotanto heikentää kaukolämmön hyötysuhdetta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Hyötysuhde on ymmärtääkseni yhteistuotannossa 90 % molempien osalta. En ole insinööri, mutta ymmärtääkseni kaukolämpövoimalalla voi tuottaa pelkkää sähköä ja palkkää lämpöä. Jos tuotetaan pelkkää lämpöä, kattyilan hyötysuhde on 90% ja jos sähköäkin tehdään, kokonaishyötysuhde pysyy yhä 90 %:ssa, eli sähkön tuotannon hyötysuhteeksi tulee myös 90 %. Tämä siis, kun kapasiteetista ei ole pulaa. Voimalaa voi ajaa niin, että sähköä tehdään vähemmän ja lämpöä enemmän tai jopa niin, että pelkkää lämpöä. Molemmissa tapauksisa ymmärtääkseni (en ole ihan varma) polttoaineen lämpösisällöstä saadaan 90 % talteen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Sähköäautosähköä jota tulee ikävän ja saastuttavan voimalan sijaan kätevästi töpselistä voisi käyttää myös lämmitykseen, niin myös lämmitys hoituisi nollapäästöillä. Joku insinööri voisi rakentaa sähköauton lataustolppaan adapterin jolla saisi siihen liitettyä myös talon lämmitysjärjestelmän.

    Samoin kuin maatalouden lannoitteiden valmistukseen voisi tavanomaisen vedyn sijaan käyttää vetyautovetyä, niin silläkin puolella päästöt putoaisivat nollaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Olenkohan minä ymmärtänyt tuon yhteistultannon hyötysuhdeasian ihan väärin? Olen luullut, että CHP:n korkea hyötysuhde johtuu juuri siitä että käyttämällä energialähteestä saatava energiasisältö sekä sähköksi että lämmöksi hyötysuhteeksi tulee tuo huikea runsas 90 %. Eli samasta poltosta tehdään sekä sähkö että lämpö.

    Hiililaudevoimaloiden heikompi hyötysuhde johtuu juuri siitä että lämpöenergia menee hukkaan, koska sitä ei oteta talteen. Joissain hyvissä hiililauhdevoimaloissa hyötysuhde voi olla jopa 40%, yleensä alkaa kolmosella.

    Helsingissä tuotanto on “hajautettu useiden voimaloiden kesken ja mixistä riippuu mikä koko paketin hyötysuhde on. Ja kallein laitos käynnistetään viimeisenä. Keskitalven pakkasilla taitaa olla koko lämpötultantokapasiteetti käytössä. Keskitalven lämpötarve taitaa ollakin se, minkä mukaan systeemin kapasiteetti mitoitetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kyllä Aalto-yliopiston laskelma on oikea, kun tarkastellaan maan keskimääräistä tilannetta. Toki on niin, että uima-altaat ovat paha OS:n tavalla ajateltuna. Mutta tilanne on huomattavasti parempi Ekolandiassa kuin maassa joka tuottaisi kaiken sähkön hiililauhteella. Ei koko sähkön tuotantoa pidä laskea marginaalituotannon mukaan.

    Sitä paitsi tätä lisäsähköä ei tarvitse tuottaa fossiilisella lauhteella, vaan sitä voidaan tuottaa vaikkapa aurinkopaneeleilla, tuulivoimalla, ydinvoimalla tai biopolttoainetta käyttävällä sähköntuotannolla. Käsittääkseni nykyinen hallitus ajaa kivihiilestä luopumista 10 vuodessa ja suuntaus on sama muuallakin sama.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kritisoin itse taannoin Junnilan et co kaupunkien välisiä hiilihalanjälkieroja valittavaa tutkimusta siitä, että sähkön hiilijalanjälki oli määritelty paikallisen tuotannon mukaan. Sähköverkon rajaton luonne hämärtyi täysin ja mm Porvoon alueet näyttäytyivät hyvinkin hiilettömiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Koetan vielä päästä jyvälle Osmon ja konsensuksen ajattelusta.

    Kaukolämpöalueella asiakkaat alkavat kitistä, että palelee. Järjestelmän kylkeen liitetään välttämätön lisävoimala kiireellä ja monikanavaisella -ja kansallisella urakalla ja kaikki menee poskelleen. Voimalan hyötysuhteeksi todetaan ja mitataan 10 %. Mutta pakko pitää päällä että alueen vanhukset pysyvät lämmöissä. Koko kaukolämpöalueen päästöt nousevat laskennan mukaan lähes rajatta, kaikki käyttävät tuota viimeistä Helvetin konetta jonka teho on lisäksi mitätön mutta muutakaan ei saatavilla kuin vasta kymmenen vuoden kuluttua, ja tulee kansainvälistä noottia. YK:ssa koetetaan selittää parhain päin siinä onnistumatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Nytpä kun asiasta tuli puhe, niin useampikin kerta on tullut tallusteltua munkkisaaren lämpövoimalan ohi. Aikaisemmin siihen on tankkailtu raskasta polttoöjyä, nyt siellä on joku muunnosprojekti kevyemmälle polttoöljylle.

    Helsingin energian mukaan “Lämpökeskus toimii Helsingin kantakaupungin kaukolämmön huippu- ja varatuotantolaitoksena eli se otetaan käyttöön silloin, kun voimalaitosten lämpöteho ei riitä kattamaan kaukolämmön tarvetta. ”

    Eli vastaavalla sähkölaitoslogiikalla jos marginaalilämmitystä tuotetaan polttoöljyllä, niin kaikki kaukolämmön tuotanto pitää laskea tuotettavaksi polttoöljyllä. Mikähän lienee noiden laitosten hyötysuhteet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Hyötysuhde on ihan OK, mutta niitä käytetään normaalitalvina joitakin satoja tunteja ja tänä talvena ei lainkaan. Kyllä, silloin kun huippulämpökeskukset ovat päällä, marginaali määräytyy niiden mukaan ja säästää kannattaisi, muitta sitä ei kestä kovin kauan.-

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Hiilijalanjälkilaskuista saa erilaisia tuloksia riippuen siitä minkälaisia oletuksia niihin laitetaan. Valitettavasti oletukset ovat arvoperusteisia, joten niistä ei saada sellaisia vastauksia, että suurin osa ihmistä olisivat niistä samaa mieltä. Tällöin laskuista saadaan toki pitkä, mutta hedelmätön keskustelu.

    Ehdotankin siis yksittäisen kuluttajan hiilijalanjäljen laskemisen (ja kritisoimisen) sijaan keskittymään oletettuun ongelmaan: kaikkien ihmisten hiilijalanjälkien summaan. Ilmakehäkään ei ole kiinnostunut yhdenkään yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljestä, vaan ainoastaan näiden summasta.

    Tällä lähestymistavalla ongelma ratkeaa vain, kun maapallon hiilijalanjälki saadaan jonkin riittävän pienen rajan alle. Mikäli meillä olisi maailmanhallitus asia olisi helppo hoitaa: joko päästäkauppa riittävän pienellä päästökiintiöllä tai riittävän suuri hiilivero hoitaisi asian. Koska maailmanhallitusta ei kuitenkaan ole, täytyy lähestymisestä sopia kaikkien (nykyisiltä ja tulevilta hiilijalanjäljiltään merkittävien) itsenäisten maiden kesken, mikä ei tietenkään onnistu ennen kuin useita kaupunkeja on hukkunut merenpinnan nousuun – tällöin on liian myöhäistä.

    Näin pessimistisen toteamuksen jälkeen voidaankin palata siihen tärkeämpään asiaan eli syyllisen löytämiseen. Syyllisiksi määritellä ne ihmiset, joiden hiilijalanjälki on lukijan hiilijalanjälkeä korkeampi. Tämän vuoksi tulee laskea yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki – mihinkään muuhun sitä ei tarvita.

    Ekolandian esimerkissään Soininvaara ajattelee, että jo olemassaoleva 10 MW:n kulutus on jotenkin erilaista kuin rakennettavien (turhien!) uima-altaiden 1 MW tuleva kulutus. Tämän vuoksi koko lisätuotanto on laskettava uudisrakennuksen haitaksi. Lopputuloksena uuden uima-altaan rakentajalla on pahempi hiilijalanjälki kuin _täysin_ _identtisellä_ naapurillaan, joka rakensi uima-altaansa aiemmin. Lopputulos on vähintääkin kummallinen, koska se riippuu rakentamisjärjestyksestä.

    Yksi ratkaisu tähän kummallisuuteen on laskea kulutettu sähköenergia keskimääräisen tuotannon kulutuksen mukaan. Tämä tuottaa oikeudenmukaisen lopputuloksen siinä mielessä, että samanlaisten ihmisten hiilijalanjälki on sama. Tässä lähestymistavassa kummallisuutena on se, että ihmisen hiilijalanjälki ei riipu vain hänen omista päätöksistään vaan myös muiden ihmisten päätöksistä.

    Ehkä tästä pitäisi oppia se, että yksittäisiä ihmisiä ei kannata syyttää heidän hiilijalanjäljistään, koska kyseistä konseptia on mahdoton määritellä siten, että kaikki hyväksyvät määritelmän. Ei siis etsitä syyllistä, vaan keskitytään itse ongelmaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. R.V.
      Tulkitsit väärin. Koska Ekolandiassa viimeiset kilowattitunnit tehdän hiilivoimalla, KAIKKIEN kulutuksen lisäys jä vähennys lisää ja vähentää hiilivoiman käyttöä. Tuo Aaltoyliopiston tapa laskea saisi aikaan myös sen, etttei kenenkään kannattaisi säätää mitään, koska säästää muka lähinnä vesivoimaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara:

    Voimalaitosten ajojärjestys määräytyy niin, että voimaloista sammutetaan ensimmäisinä ne, joiden marginaalikustannukset ovat suurimmat ja näin jatketaan, kunnes tuotanto ja kulutus ovat tasapainossa. Siksi jokainen käyttää sitä viimeistä köynnissä olevaa voimalaa. Sähkön pörssihinta määräytyy tuon huonoimman käynnissä olevan voimalan mukaan.

    Jos kaikki ihmiset käyttävät viimeistä käynnissä olevaa voimalaa, niin miksi ne muut voimalat ovat käynnissä? Vastaan itse: tuottaakseen sähköä, jota ihmiset käyttävät. Kaikki ihmiset eivät siis käytä sitä voimalaa, jonka marginaalikustannukset ovat suurimmat.

    Ihmiset itse asiassa käyttävät aika satunnaisia voimaloita – yleensä pitkälti lähinnä heitä käynnissä olevaa voimalaa. Tällä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, koska ihmiskunnan hiilijalanjäljen jyvittäminen yksittäisille ihmisillä on täysin turhaa. Lisäksi jyvitys on mahdotonta määritellä niin, että kaikki hyväksyisivät määritelmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Junan energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt per matkustaja ovat 20 % pienemmät kuin lentokoneen. Mikäli henkilöautossa matkustaa yksi ihminen, ovat sen päästöt henkeä kohti samansuuruisia kuin lentokoneen. (Asikainen, 2006). Näin olen mielestäni kun autossa on usein enemmän kuin yksi kuljetettava ja autolla ei tarvitse tehdä ylimääräisiä kilometrejä kuten joukkoliikenteessä päästäkseen ovelta ovelle niin juna on ympäristöhaitallisempi energiankulutukseltaan kuin henkilöauto

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Countryboy: Sitä paitsi tätä lisäsähköä ei tarvitse tuottaa fossiilisella lauhteella, vaan sitä voidaan tuottaa vaikkapa aurinkopaneeleilla, tuulivoimalla, ydinvoimalla tai biopolttoainetta käyttävällä sähköntuotannolla.

    Ei voida, koska se aurinko-, tuuli-, ydin- ja biosähkö käytetään joka tapauksessa ennen hiilisähköä. Vasta kun kaikki hiilisähkö on korvattu noilla energiamuodoilla, ei kulutuksenlisäyspäätös enää lisää hiilisähkön tuotantoa. Tapahtuipa se lisäämällä tuotantoa tai vähentämällä kulutusta.

    Eli aina kun vähintään yksi hiilivoimala on päällä, on jokainen sähkönkulutuspäätös päätös käyttää hiilivoimaa, koska jokainen päätös olla kuluttamatta vähentäisi hiilivoiman tuotantoa. Niin kauan kunnes se viimeinen hiilivoimala voidaan sammuttaa.

    Noiden yllä mainittujen sähköntuotantotapojen lisääminen kyllä vähentää kokonaispäästöjä, mutta ne eivät silti tee sähkön kulutuksesta yhtään sen puhtaampaa vaikutukseltaan, koska niin kauan kuin se yksikin hiilivoimala on päällä, jokaisella olisi mahdollisuus vähentää hiilituotantoa olemalla käyttämättä sähköä.

    Puhtaamman sähkön tuottaminen on siis hyvä asia. Sähkön käyttäminen taas on aina hiilisähkön käyttämistä. Tässä kun nimenomaan puhutaan kulutusvalintojen vaikutuksista, ei tuotantotapojen valintojen vaikutuksista. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. R. V.:
    Hiilijalanjälkilaskuista saa erilaisia tuloksia riippuen siitä minkälaisia oletuksia niihin laitetaan. Valitettavasti oletukset ovat arvoperusteisia, joten niistä ei saada sellaisia vastauksia, että suurin osa ihmistä olisivat niistä samaa mieltä. Tällöin laskuista saadaan toki pitkä, mutta hedelmätön keskustelu.

    Ehdotankin siis yksittäisen kuluttajan hiilijalanjäljen laskemisen (ja kritisoimisen) sijaan keskittymään oletettuun ongelmaan: kaikkien ihmisten hiilijalanjälkien summaan. Ilmakehäkään ei ole kiinnostunut yhdenkään yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljestä, vaan ainoastaan näiden summasta.

    Tällä lähestymistavalla ongelma ratkeaa vain, kun maapallon hiilijalanjälki saadaan jonkin riittävän pienen rajan alle. Mikäli meillä olisi maailmanhallitus asia olisi helppo hoitaa: joko päästäkauppa riittävän pienellä päästökiintiöllä tai riittävän suuri hiilivero hoitaisi asian. Koska maailmanhallitusta ei kuitenkaan ole, täytyy lähestymisestä sopia kaikkien (nykyisiltä ja tulevilta hiilijalanjäljiltään merkittävien) itsenäisten maiden kesken, mikä ei tietenkään onnistu ennen kuin useita kaupunkeja on hukkunut merenpinnan nousuun – tällöin on liian myöhäistä.

    Näin pessimistisen toteamuksen jälkeen voidaankin palata siihen tärkeämpään asiaan eli syyllisen löytämiseen. Syyllisiksi määritellä ne ihmiset, joiden hiilijalanjälki on lukijan hiilijalanjälkeä korkeampi. Tämän vuoksi tulee laskea yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki – mihinkään muuhun sitä ei tarvita.

    Ekolandian esimerkissään Soininvaara ajattelee, että jo olemassaoleva 10 MW:n kulutus on jotenkin erilaista kuin rakennettavien (turhien!) uima-altaiden 1 MW tuleva kulutus. Tämän vuoksi koko lisätuotanto on laskettava uudisrakennuksen haitaksi. Lopputuloksena uuden uima-altaan rakentajalla on pahempi hiilijalanjälki kuin _täysin_ _identtisellä_ naapurillaan, joka rakensi uima-altaansa aiemmin. Lopputulos on vähintääkin kummallinen, koska se riippuu rakentamisjärjestyksestä.

    Yksi ratkaisu tähän kummallisuuteen on laskea kulutettu sähköenergia keskimääräisen tuotannon kulutuksen mukaan. Tämä tuottaa oikeudenmukaisen lopputuloksen siinä mielessä, että samanlaisten ihmisten hiilijalanjälki on sama. Tässä lähestymistavassa kummallisuutena on se, että ihmisen hiilijalanjälki ei riipu vain hänen omista päätöksistään vaan myös muiden ihmisten päätöksistä.

    Ehkä tästä pitäisi oppia se, että yksittäisiä ihmisiä ei kannata syyttää heidän hiilijalanjäljistään, koska kyseistä konseptia on mahdoton määritellä siten, että kaikki hyväksyvät määritelmän. Ei siis etsitä syyllistä, vaan keskitytään itse ongelmaan.

    Hyvä kommentti, olen pitkälti samaa mieltä. OS:n laskutapa on hieman yksipuolinen ja tarkoitushakuinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Elmo Allén: Ei voida, koska se aurinko-, tuuli-, ydin- ja biosähkö käytetään joka tapauksessa ennen hiilisähköä. Vasta kun kaikki hiilisähkö on korvattu noilla energiamuodoilla, ei kulutuksenlisäyspäätös enää lisää hiilisähkön tuotantoa. Tapahtuipa se lisäämällä tuotantoa tai vähentämällä kulutusta.

    Eli aina kun vähintään yksi hiilivoimala on päällä, on jokainen sähkönkulutuspäätös päätös käyttää hiilivoimaa, koska jokainen päätös olla kuluttamatta vähentäisi hiilivoiman tuotantoa. Niin kauan kunnes se viimeinen hiilivoimala voidaan sammuttaa.

    Noiden yllä mainittujen sähköntuotantotapojen lisääminen kyllä vähentää kokonaispäästöjä, mutta ne eivät silti tee sähkön kulutuksesta yhtään sen puhtaampaa vaikutukseltaan, koska niin kauan kuin se yksikin hiilivoimala on päällä, jokaisella olisi mahdollisuus vähentää hiilituotantoa olemalla käyttämättä sähköä.

    Puhtaamman sähkön tuottaminen on siis hyvä asia. Sähkön käyttäminen taas on aina hiilisähkön käyttämistä. Tässä kun nimenomaan puhutaan kulutusvalintojen vaikutuksista, ei tuotantotapojen valintojen vaikutuksista. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa.

    En tarkoittanutkaan nimenomaan kulutusvalintojen vaikutusta, vaan keskimääräistä tilannetta ao. maassa. Kyllä mielestäni tilanne on parempi maassa, joka tuottaa sähkönsä pääosin CO2-vapaasti (esim Ruotsi, Ranska, Norja) kuin maassa joka tuottaa sähkönsä pääosin hiilellä (esim Puola, Tanska). Ranskalaisen hiilijalanjälki on tiettävästi vain puolet saksalaisen hiilijalanjäljestä. Eli jokaisen maan tulisi pyrkiä mahdollisimman CO2-vapaaseen sähkön ja muun energian tuotantoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara:
    Countryboy. Paljonko sinun mielestäsi hiilivoiman tuotanto lisääntyi noiden uima-altaiden vuoksi, 0,18 MW vai 1 MW?

    Tottakai se lisääntyi 1 MW, mutta olennaista on maan kokonaisenergian tuotannon CO2-päästöt. Ajattelussasi maa, joka tuottaa kaiken sähkön hiililauhteella ja maa, joka tuottaa valtaosan vesivoimalla ovat samanarvoisia. Ilmaston kannalta ne eivät ole. Ajattelusi pätee vain sähkön käytön lisäykseen ja säästöön. On ajateltava myös toisinpäin !

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. VR:n harjoittamasta viherpesusta: ilmiö on totta vie valitettavan todellinen, sikäli kun väittävät junaliikenteen kokonaisuudessaan olevan täysin päästötöntä. Mutta miksi jättää marginaaliajattelua tähän: juna- ja muussakin joukkoliikenteessä marginaalimatkustajan hiilipäästöt ovat yleensä hyvinkin lähellä nollaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara:
    R.V.
    Tulkitsit väärin. Koska Ekolandiassa viimeiset kilowattitunnit tehdän hiilivoimalla, KAIKKIEN kulutuksen lisäys jä vähennys lisää ja vähentää hiilivoiman käyttöä. Tuo Aaltoyliopiston tapa laskea saisi aikaan myös sen, etttei kenenkään kannattaisi säätää mitään, koska säästää muka lähinnä vesivoimaa.

    Olen täysin samaa mieltä siitä, että Ekolandiassa kaikki sähkön kulutuksen muutos (lisäys ja vähennys) muuttaa vain hiilivoiman käyttöä. Molemmilla laskentatavoilla, Soininvaaran ja Aalto-yliopiston, päästään tähän lopputulokseen.

    Tarkastellaan yhden uima-altaan rakentamista molemmilla laskutavoilla. Vertaillaan tilannetta myös “pelkällä vesivoimalla” käyvään uima-altaaseen eli uima-altaaseen, joka on rakennettu kun Ekolandian sähkönkulutus katettiin pelkällä vesivoimalla.

    Soininvaaran laskutavalla yksittäisen uima-altaan rakentaminen nostaa päästövauhtia y CO-2 ekvivalenttia vuodessa. Tämä lasketaan uima-altaan rakentajan päästöiksi, ja uima-altaan rakentajaa voidaan kritisoida. Kuitenkin sähköä käyttää myös “pelkällä vesivoimalla” käyvä uima-allas, jota ei voida kritisoida.

    Aalto-yliopiston laskutavalla lasku on hivenen monimutkaisempi, koska yksittäisen ihmisen teot muuttavat myös muiden ihmisten hiilijalanjälkeä. Kokonaispäästöt kasvavat edelleen y CO-2 ekvivalenttia vuodessa, mutta tästä vain noin 1/10*y CO-2 ekvivalenttia vuodessa lasketaan uima-altaan rakentejan päästöiksi. Loput 9/10*y CO-2 ekvivalenttia vuodessa lasketaan muiden sähkönkäyttäjien päästöiksi. Tällöin kaikkia sähkönkäyttäjiä kohdellaan tasavertaisesti heidän käyttämänsä sähkön mukaan, eikä “pelkällä vesisähköllä” toimivaa uima-allasta olekaan: nyt kaikkia uima-altaita voidaan paheksua.

    Käänteisesti tilanteessa, jossa uima-allas puretaan voi uima-altaan purkaja paistatella omassa erinomaisuudessaan, mikäli käyttää Soininvaaran laskutapaa. Tämä ei onnistu, mikäli käytetään Aalto-yliopiston laskutapaa. Kyse on vain siitä miten yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki määritellään. Määrittelyllä ei ole merkitystä, koska kiinnostava suure on näiden summa, joka kummallakin laskutavalla on esimerkkitapauksessa y CO-2 ekvivalenttia vuodessa.

    Jostain syystä Soininvaara kuitenkin haluaa käyttää nimenomaan omaa määritelmäänsä. Ounastelen, että se johtuu uima-altaasta, joka implikoi sähkön lisäkäytön olevan sähkön tuhlausta. Muuttuisiko mielipide, jos rakennettava asia olisikin sairaala? Toivottavasti ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tätä marginaalitarkastelua tulee käyttää silloin, kun mietitään muutoksen vaikutusta. Siis kun rakennetaan lisää uima-altaita tai kun siirrytään kaukolämmöstä maalämpöön tai päin vastoin. Sei ei ole tapa jakaa syntikuormaa syntisten kesken. Nyt oli kuite3nkin väitetty jotain kaupungistumisen vaikutuksista – siis muutosten vaikutuksesta päästöihin. Suilloin pitää käyttää mnarginaalitarkastelua.
      Mihin sitä syntykuormatarkastelua taas voidaan käyttää, sitä en todella tiedä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Eikö tässä nyt ole olennaista tarkastelun aikaväli. Jos ajattelemme esimerkiksi autokannan muuttumista sähköautovoittoiseksi jollakin 20 vuoden aikavälillä, se merkitsisi siis öljyn päästöjen vähenemistä ja lisäsähkön tarvetta. Tuolla aikavälillä ehdimme rakentaa riittävästi ydinvoimaa sen tarpeen tyydyttämiseksi.

    Olennaista Suomessa on se, että niin nyt kuin näköpiiriss olevassa tulevaisuudessakin päästöt tulevat ennen kaikkea lämmityskaudelta. Siksi uusiutuvista aurinkosähkö on paljon huonompi vaihtoehto kuin tuuli, koska lämmityskaudella tuulee enemmän kuin kesällä. Paukkupakkasilla tosin usein vähemmän. Vastaavasti näitä sähköjunia ja -autoja tulee tarkastella sen mukaan, milloin niitä käytetään. Sähköautoja ladataan läpi vuoden ja ne voidaan vielä ladata tyypillisesti yöllä kun kulutus on alhaisinta. Homma siis voitaisiin hoitaa lisäydinvoimalla puhtaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Soininvaaran marginaalitarkastelun ongelma on sen erittäin lyhyt aikaväli, muutosten vaikutus arvioidaan vain tässä hetkessä. Sen sijaan etenkin suuremmat muutokset (sähkön)kulutuksessa muuttavat myös järjestelmää. Jos sähkönkysynnässä nähdään kasvua, tulee kannuste rakentaa uutta tuotantoa, eikä enää pitäytyä niissä vanhoissa hiilivoimaloissa. Esimerkiksi Suomessa tama on käynnissä. OL 3 tulee valmistuttuaan tappamaan hiililauhdelaitokset, mutta ilman jonkinlaista tulevaisuuden näkymää sähkönkysynnästä projektia ei olisi ikinä aloitettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Pohjolan voima harkitsee jo nyt Porin ja Kristiinankaupungin hiililauhdevoimaloiden sulkemista. Siksi Soininvaarakin on joutunut laajentaman aluetta, riittää että jossainpäin eurooppaa on vielä joku hiilivoimala käynnissä, niin suomen koko sähkönkulutus voidaan laskea hiilivoimalla tuotetuksi. Vaikka sitä hiilisähköä ei tuotaisi suomeen kilowattituntiakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. T.:
    Pohjolan voima harkitsee jo nyt Porin ja Kristiinankaupungin hiililauhdevoimaloiden sulkemista. Siksi Soininvaarakin on joutunut laajentaman aluetta, riittää että jossainpäin eurooppaa on vielä joku hiilivoimala käynnissä, niin suomen koko sähkönkulutus voidaan laskea hiilivoimalla tuotetuksi. Vaikka sitä hiilisähköä ei tuotaisi suomeen kilowattituntiakaan.

    Suomen yhteistuotantolaitokset tulevat olemaan jossain vaiheessa ongelma. Koska ne tulevat olemaan juurikin tekniikkansa viimeisiä mohikaaneja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Katsoin Finngridin sähköverkon tilaa. Tälläkin hetkellä Suomeen tuodaan noin 20-25% käytetystä sähköstä, vaikka on kesä. Lähinnä sitä tulee Ruotsista ja Norjasta (vesivoimaa ?). Elspot hinta oli jotakin tasoa 7,8 snt/kWh. Eli kyllä uudelle ydinvoimalle on tarvetta, kuin myös uusiutuville energiamuodoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Countryboy: Tottakai se lisääntyi 1 MW, mutta olennaista on maan kokonaisenergian tuotannon CO2-päästöt.

    Ei ole silloin, kun mietitään hiilivoiman lisäämistä tai vähentämistä. Lisätty tai vähennetty hiilivoima vaikuttaa kummassakin maassa saman verran hiilidioksidipäästöihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara:
    Helsinki varmaankin sulkee yhden yhteistuotantolaitoksistaan ja siirtyy pelkkään lämpökattilaan. Vähän tuntuu energian haaskaukselta, mutta tähän suuntaan mennään.

    Teidän pitää samuttaa kokonaan se kattila ja korvata sen tuottama lämpö maalämmöllä, jonka tarvitsema sähkö tulee muista yhteistuotantolaitoksista. Näin hiilijalanjälki paranisi. En tiedä, olisiko muuten taloudellisesti kannattavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Helsinki tekee lämpöpumpuillakin kaukolämpöä, mutta maalämpö on hyvän kylmyyden haaskausta, kylmyys mnenee myyrille. Helsingillä on 200 MW kaukokylmätehoa, jolla syntyy toisessa päässä kaukolämpöä ja toisessa hyötykylmää. Hakkaa pientalojen maalämmön mennen tullen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara:
    Helsinki tekee lämpöpumpuillakin kaukolämpöä, mutta maalämpö on hyvän kylmyyden haaskausta, kylmyys mnenee myyrille. Helsingillä on 200 MW kaukokylmätehoa, jolla syntyy toisessa päässä kaukolämpöä ja toisessa hyötykylmää. Hakkaa pientalojen maalämmön mennen tullen.

    Ilman muuta kylmälaitteiden hukkalämpö kannattaa käyttää hyödyksi. Ajattelin vain, että pelkässä lämmöntuotanossa lämpöpumpulla tuotettu lämpö antaa kyllä enemmän lämpöä hiilidioksiditonnia kohti kuin kivihiilikattila, vaikka kylmyyttä ei pystyttöisikään hyödyntämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Lämpöpumppu aihuettaa enemmän hiilijalanjälkeä kuin se, että sähköntuotaznnossa muuten mereen menevä hukkalämpö käytetään talojen lämmittämiseen. Tämä siis sillä edellytyksellä, että sähköä ei muuten voitaisi tuottaa päästöttömäksi. Ajatus, että mereen menevä lämpä on “päästötöntä” ja hyväksi käytetty jätelämpöä saastuttavaa, on varsin ideologfisesti vfärittynyt kannanotto.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara:
    Lämpöpumppu aihuettaa enemmän hiilijalanjälkeä kuin se, että sähköntuotaznnossa muuten mereen menevä hukkalämpö käytetään talojen lämmittämiseen. Tämä siis sillä edellytyksellä, että sähköä ei muuten voitaisi tuottaa päästöttömäksi. Ajatus, että mereen menevä lämpä on “päästötöntä” ja hyväksi käytetty jätelämpöä saastuttavaa, on varsin ideologfisesti vfärittynyt kannanotto.

    Vai onko lämpö se päätuote. Sivutuotteena syntyy kuin sattumalta, pyytämättä ja vahingossa myös sähköä jota dumpataan markkinoille koska se sattuu olemaan mahdollista. Sähkö on ketterä hyödyke. Kaiken kannattaisi perustua sen joustavuuden vuoksi sähköön? (tarkoittaisi mahdollisesti ydinvoimaa roppakaupalla (jo aikaa sitten)). Ei poltettaisi fossiilisia ollenkaan. Vain puuta tapauskohtaisesti. Saataisiinko näin ketterä ja kevyt infrastuktuuri sekä yhteiskunta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Sähkö on päätuote joka on tehtävä joka tapauksessa jossakin tai pantava sen käyttö säännöstelyyn. Toisteiseksi on ollut niin, että samalla hinta-alueella aina jossakin on käynnissä lauhdetuotantoa, jota vastapanevoimala korvaa. Sellaisessa tilanteessa lämpö on jäte, joka ajetaan joko mereen tai käytetään hyväksi. Nämä hyödynjako mallit ovat loogisia vain, jos sähkö olisit korvattavissa jollain ei-fossiilisella. Sellainen tilanne on kesäisin, mutta eipä silloin hiilivastapainettakaan tehdä. Maakaasua ehkä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. TimoT: Teidän pitää samuttaa kokonaan se kattila ja korvata sen tuottama lämpö maalämmöllä, jonka tarvitsema sähkö tulee muista yhteistuotantolaitoksista.

    Pikemminkin pitää se suljettavaksi suunniteltu yhteistuotantolaitos sittenkin käynnissä ja korvata sillä lauhdevoimalaitos jossain muualla. Rahaa säästyy ja hiilijalanjälki ei huonone.

    Toisaalta, Helsingin energiastrategia on politiikkaa, eli sen ei tarvitsekaan olla järkevää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara:
    Sähkö on päätuote joka on tehtävä joka tapauksessa jossakin tai pantava sen käyttö säännöstelyyn. Toisteiseksi on ollut niin, että samalla hinta-alueella aina jossakin on käynnissä lauhdetuotantoa, jota vastapanevoimala korvaa. Sellaisessa tilanteessa lämpö on jäte, joka ajetaan joko mereen tai käytetään hyväksi. Nämä hyödynjako mallit ovat loogisia vain, jos sähkö olisit korvattavissa jollain ei-fossiilisella. Sellainen tilanne on kesäisin, mutta eipä silloin hiilivastapainettakaan tehdä. Maakaasua ehkä.

    Yritykselle, jollainen Helsingin Energiakin lienee, päätuote on se, josta saa parhaimman katteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. VR:n viherpesu on kiinnostava siinä mielessä, että VR:n ympäristöjohtajan hyvinpalkatulla pallilla istuu keskeinen Vihreiden johtohahmo.

    Sähkön kulutuksen lisäyksen marginaaliajattelu tarkoittaa sitä, että vähäpäästöisen dieselauton vaihtaminen ladattavaan sähköautoon on ympäristön kannalta jokseenkin turhaa.

    Sähkölämmityksen osalta se on mustamaalaajien mielestä aina marginaalin eli lauhdesähkön kuluttaja.

    Aivan yhtä hyvin on perusteltavissa, että kaikki räjähdysmäisesti kasvanut tietokone-, pädi-, kännykkä- ym. somettaminen ja vaikkapa tätä hyvää blogia käyttävät ovat pahimpia ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Jos kaikki kännykät ja ATK-härpäkkeet sammutetaan lopullisesti, niin aika monta lauhdevoimalaa voidaan purkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Taas on korpit haaskalla! Olen ollut rakentamassa Helsingin Energialaitoksen ajatusta Kaukolämmöstä, joka alkoi höyryn toimittamisesta leipomoon Vallilassa. Sitten tehtiin Hanasaari hiilivoimaloineen ja Kaasuputki Neuvostoliitosta sekä kaasuvoimaala. Menestyksen takasi hukkalämmön hyödyntäminen lämmön myyntinä taloyhtiöille Helsingissä. Kun jokaisella taloyhtiöllä oli oma lömpökeskus ja siellä paloin runsasrikkinen ruskohiili, niin ylen oli mukavaa kävellä ulkona pakkasessa. Pahin kehitys jäi Helsingissä näkemättä, kun Lontoossa kuoli ihmisiä ilman saasteiden aiheuttamiin sairauksiin niin täällä ei ryhdytty teoritisoimaan vaan pantiin lämpövoimalat palvelemaan taloyhtiöitä. Ehkä tämä ruumiiden laskemisvaiheen palautuminen myös Suomeen toisi järjen takaisin energian hyödyntämiseen Helsingin poliitikkojen parranvenytys talkoisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Vesa:Sähkölämmityksen osalta se on mustamaalaajien mielestä aina marginaalin eli lauhdesähkön kuluttaja.

    Aivan yhtä hyvin on perusteltavissa, että kaikki räjähdysmäisesti kasvanut tietokone-, pädi-, kännykkä- ym. somettaminen ja vaikkapa tätä hyvää blogia käyttävät ovat pahimpia ilmastonmuutoksen aiheuttajia.

    Kyllä iPhonen lataamiseen käytetty kilowattitunti sähköä on ihan yhtä paha kuin sähkölämmityksen kulutettu.

    Ainoa ero tulee siitä, että kun omakotitalossa voi ruutata 200 kWh sähköä kuukaudessa pelkkään lämmitykseen, niin samaan lukemaan pääsee järeällä pöytätietokoneella (tehonkulutus kahdella isolla näytöllä varustettuna noin 140 W, kertoo edessä oleva UPSin näyttö) päivittäisellä käytöllä noin puolessa vuodessa ja siitäkin koko lämmityskauden käyttö korvaa suoraan sähkölämmitystä. Tablettien virrankulutus lienee murto-osa tehotyökoneen virrankulutuksesta.

    Eli kertaluokat ja siten myös säästöpotentiaali on sähkölämmityksessä ja kulutuselektroniikassa kokonaan eri kertaluokkaa, ainakin kuluttajatuotteissa. Aloittaa kannattaa aina tietenkin siitä, mistä on saatavissa helpolla suurimmat säästöt eli tässä tapauksessa sähkölämmityksestä. Ilmalämpöpumpussa on tosin se huono puoli, että se ei tee sille kapasiteettia mitoittavalle huippukulutukselle yhtään mitään, kun kovimman kulutuksen aikaan kyseessä on pumpusta huolimatta sähkölämmitys.

    Mitä tulee elektronisiin vempeleisiin, niin niiden lukumäärän kasvu kyllä varmasti pitää sähkönkulutuksen kasvu-uralla, vaikka yksittäisten laitteiden tehonkulutus meneekin koko ajan alaspäin. Niistä on kuitenkin vaikea säästää, koska yksittäinen vempele vie vain vähän sähköä. Esimerkiksi pöytätietokoneen päivittäminen vanhasta aivan uusimpaan virtapihiin läppärimalliin ei nyt ihan hirveästi sähkönkulutuksessa näy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Kyllä Helsingissä päätuote on lämpö, jota tuotetaan nykyisin fossiilisilla polttoaineilla. Sähköä olsi saatavissa muualtakin, muttei kaukolämpöä. Tätä osoittaa sekin, että Vuosaareen suunnitellaan pelkkää lämpölaitosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara:
    Sähköäö todella kannattaa säästää ainakin toistaiseksi, koska tämä muuttuyva osa sähkön tuotannosta tuottaa paljon päästöjä. Jos pystyy ajoittamaan sähkön kulutustaan, esimerkiksi sähköauton latausta, pääsee pienemmällä syntikuormalla.

    Sähkölämmityksessähän tätä hyödynnetään käyttämällä yösähköä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Syltty: Ei ole silloin, kun mietitään hiilivoiman lisäämistä tai vähentämistä. Lisätty tai vähennetty hiilivoima vaikuttaa kummassakin maassa saman verran hiilidioksidipäästöihin.

    Kyllä näin on, en tätä tarkoittanut. Käsitit minut väärin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Syltty: sähkölämmityksestä. Ilmalämpöpumpussa on tosin se huono puoli, että se ei tee sille kapasiteettia mitoittavalle huippukulutukselle yhtään mitään, kun kovimman kulutuksen aikaan kyseessä on pumpusta huolimatta sähkölämmitys.

    Energia-/lämmitysasiat ovat vaikeita (muillekin kuin minulle) sen huomaat siitä, että mitä kovempi pakkastalvi niin sitä enemmän puhutaan ilp:stä. Sitten kun on (kuten taannoin oli, oliko se toissatalvi tms) vuosi jolloin ilp pörrää miltei optimikuormalla läpi talven ei siitä hiiskuta mitään “kun on niin leutoa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Countryboy: Sähkölämmityksessähän tätä hyödynnetään käyttämällä yösähköä.

    Kuinkahan suuri ekoteko tuo on? Hinnanero on ymmärtääkseni kutistunut entisajoista. Mutta sehän ei välttämättä peilaa ekologisuutta. Vai peilaako?
    (meilläkin lämmin vesi ja osa lattialaatasta lämmitetään öisin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Syltty:
    Eli kertaluokat ja siten myös säästöpotentiaali on sähkölämmityksessä ja kulutuselektroniikassa kokonaan eri kertaluokkaa, ainakin kuluttajatuotteissa. Aloittaa kannattaa aina tietenkin siitä, mistä on saatavissa helpolla suurimmat säästöt eli tässä tapauksessa sähkölämmityksestä.

    Mielestäni sähkön kulutuksen leikkaaminen kannattaa aloittaa ei välttämättömästä kulutuksesta. Taloja on Suomessa pakko lämmittää. Somettamista ilman on maailmassa pärjätty 99,99 % siitä ajasta mitä ihmisiä on maapallolla tallustellut.

    Pointtini oli kyllä se, että tietyn ajattelusuunnan edustajien mukaan lauhdesähkön käyttäjiä ovat ne toiset. Oma telkkarin tuijotus ja ratikalla ajo on taas tuulisähköä. Oikeasti kaikki sähkönkulutus on yhtä tuomittavaa tai hyväksyttävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soininvaara:
    Pitäisi lopettaa kaikki moralisointi ja nostaa hiiliveroa roimasti ja sitten katsoa, mitä hinnat saavat aikaan.

    Jos annettaisiin hinnan muodostua kysynnän ja tarjonnan mukaan. Erilaiset verot ovat puuttumista markkinoiden mekanismiin ja hinta vääristyy. Ns. ohjaus ja “haittaverotus” on pahimman luokan moralisointia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Syltty:
    Tais Vesan pointina olla hänen kulungit muiden piikkiin…

    Olen iloinen sähkölaskun maksaja!

    HS pääkirjoitus 15.8.2015. Aika keskustella sähkönkulutuksesta:
    “Suomessa tietotekniikka voi kuluttaa Aalto-yliopiston professori Jukka Mannerin mukaan ensi vuosikymmenellä jopa viidenneksen tuotetusta sähköstä. Se vastaa tutkijan laskelmissa vaikkapa yhden ydinvoimalan sähköntuotantoa.”

    Olisiko syytä rajoittaa tätä suurelta osin hupikäytön kasvua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Miksi Elspot-hinta on sitten niin korkea, jopa 7-8 snt/kWh ? Norjalaista vesisähköä saa kuluttaja hintaan 3,6 snt/kWh (Nordic Green Energy tai Kotimaan sähkö Oy (nimi muuten harhaanjohtava !))Selitykseksi on annettu, että teollisuuden CHP tuotantoa on kesällä pois päältä. Varmaan tuotantoa pystytään lisäämään, koska talvella tuodaan jopa vähemmän sähköä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Normaalisti pörssisähkö hinnoitellaan niin että kuluttajan kulutus kerrotaan keskimääräisellä energian kulutuksella painotetulla hinnalla. Painot saa suoraan tuntikulutusjakaumasta, mutta laskulla ei niitä kaikkia yksilöidä.

    Voit työllistää energianmyyjäsi asiakaspalvelua kysymällä tästä tarkemmin… 🙂

    Se keskimääräinen hinta saadaan jotenkin näin:

    Elspostin systeemihinta tunnille per MWh + Aluehintaero tunnille per MWh + energianmyyjän toimitusmaksu (n. 0.24-0.3 snt per kWh)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Hesarin ekalta aukeamalta tänään (23.9.2015):
    – Hallituksen noin kolmen miljardin euron säästöt koulutuksesta ja tutkimuksesta ulottuvat peruskoulujen ensimmäisestä luokasta yliopistoon. (ks. s. A2)
    ja
    – Tuulivoiman tukijärjestelmä voi tuoda veronmaksajille kolmen miljardin euron laskun vuoteen 2030 mennessä (ks. s. A3)

    Nuo koulutussäästöt ovat käsittääkseni vuosikohtaisia summia, eli säästöä per jokainen vuosi, mutta jälkimmäinen summa lienee taas luonteeltaan kumulatiivinen, jolloin yhteismitalliseksi edellisen kanssa tehtäessä pitäisi kai jakaa viidellätoista.

    Valtavia summia ovat silti nuo kaikki miljardit eurot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.