Aalto-yliopiston tutkimus kaupunkirakenteen vaikutuksesta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen

9.8.2015 · Aihe: Ilmastopolitiikka, Kaupunkisuunnittelu 

 

Hesari uutisoi Aalto-yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan keskusta-asujan hiilijalanjälki onkin suurempi kuin muiden eikä tämän takia pitäisikään tiivistää kaupunkirakennetta. Tulos on täysin päinvastainen kuin jokseenkin kaikki maailmalla asiasta tehdyt tutkimukset. Koska itse tutkimusta ei ole julkaistu netissä, ei sitä voi arvioida, vaan on Hesarin uutisoinnin varassa. Siksi emme voi tietää, ovatko tutkijat itse tulkinneet tuloksia erityisesti kausaliteetin osalta niin kuin Hesari on väittänyt vai menevätkö tulkinnat Hesarin piikkiin.

Niinpä haluan esittää kolme kysymystä:

Millä logiikalla on laskettu lämmityksen hiilijalanjälki?

Onko käytetty (taas) virheellisesti sähköntuotannon keskimääräisiä päästöjä marginaalin sijasta? Siihen vähän viittaa väite, että kaukolämmön (voimalaitoksen jätelämpö) hiilijalanjälki olisi suurempi kuin maalämpöpumppujen. Jokainen sähkönkuluttaja käyttää viimeistä voimalaitosta, joka on 70 % vuoden tunneista ja jokseenkin koko lämmityskauden kivihiililauhdevoimala jossain päin Pohjoismaita tai Eurooppaa. Silloin maalämpöpu vanha kirjoitukseni vuodelta 2008 (kts ). Tilanne voi olla toinen tulevaisuudessa, jos maahan tulee kaksi ydinvoimalaa lisää ja jos uusiutuvan sähkön tuotanto vähentää niiden tuntien määrää vuodessa, jolloin kivihiililaude on marginaalissa, mutta toistaiseksi on näin.

 Mihin perustuvat tiedot city-ihmisten kulutuskorista?

Onko kulutuskori vain estimoitu tulojen perusteella koko maan kulutustiedoista, jolloin keskusta-asujien kulutuskori on estimoitu tosiasiassa varakkaiden ei-keskusta-asujien kulutuskorista? Yleinen oletus on, että keskustoissa asuvat käyttävät enemmän urbaaneja palveluja (kahvilat, ravintolat, kulttuuri) kuin ne, joiden saatavilla näitä palveluja ei ole. Jos ei ole tehty erillistä kotitaloustutkimusta vain city-ihmisiin kohdistuvaa kotitaloustiedustelua, kyse ei ole tutkimustuloksesta lainkaan.

Väitetäänkö kausaliteetin todella menevän niin päin, että asuinen tiiviissä kaupunki rakenteessa aiheuttaa ihmisten vaurauden?

Kilpaileva selitys on, että kun keskusta-asuminen on niin haluttua kuin on, tavoiteltuihin asuntoihin valikoituu vauraita ihmisiä. Jos tutkijoilla on näyttöä siitä, että näistä ihmisistä on tullut rikkaita, koska he asuvat keskustoissa eikä päinvastoin, silloin tutkimus on paljastanut jotain todella merkittävää. Vai olisiko HS vähän oikaissut artikkelissaan?

Jos muutto tiiviiseen kaupunkirakenteeseen lisää tuottavuutta niin paljon, että köyhä muuttuu rikkaaksi, on keksitty ratkaisu Suomen talousongelmiin!

 

Kommentit

35 Vastausta artikkeliin “Aalto-yliopiston tutkimus kaupunkirakenteen vaikutuksesta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen”

  1. teekkari kirjoitti 9.8.2015 kello 12:10

    Mielenkiintoista on myös nähdä, miten geotermisen energian käyttöönotto vaikuttaa kaukolämmön päästöihin. Jos Otaniemen koelaitos onnistuu ja osoittautuu taloudellisesti kannattavaksi, se voi niin sanotusti räjäyttää pankin kaukolämmön osalta: geotermisesti voisi tuottaa lähes rajattomasti lämpöä täysin ilman päästöjä.

    Siinä jää lämpöpumput kakkoseksi, ja toisaalta geotermisen laitoksen yksikkökoko on väistämättä niin suuri, ettei sellaista ole mitään järkeä tehdä kuin juuri tiiviiseen kaupunkirakenteeseen kaukolämpöverkon osaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  2. maiju kirjoitti 9.8.2015 kello 12:21

    Stadissa asuvan pössyttelevän nuorison toimeentulotuet kustantaa Espoon ja muun Suomen yksityisen sektorin työntekijät, eräänlaista hiilivuotoa tämäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  3. ML kirjoitti 9.8.2015 kello 12:36

    Pari kysymystä tuli minullakin mieleen Hesarin jutusta:

    – Onko lähiöt laskettus tutkimuksessa tiiviiksi asutukseksi?

    – Onko tutkimuksessa jotenkin vakioitu sitä, minkä tyyppisiä ihmisiä asuu tiheään ja harvaan asutuilla alueilla? Voisi olettaa, että näissä asuu suhteessa eri määrä vaikkapa opiskelijoita, vanhuksia, suurperheitä, yhden hengen talouksia… Tulokset varmaankin vaihtelevat jo tällä perusteella. Esimerkiksi jos perhe muuttaa harvaan asutulta alueelta keskustaan, voisiko tutkimuksen perusteella olettaa, että heidän hiilijalanjälkensä kasvaisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  4. max kirjoitti 9.8.2015 kello 12:43

    “Onko käytetty (taas) virheellisesti sähköntuotannon keskimääräisiä päästöjä marginaalin sijasta?”

    Jos ajatellaan maailmantaloutta suljettuna järjestelmänä ja riittävällä tarkkuudella yhteismarkkinana niin päteekö tuo valintatilanne/käyttäymisenohjaus -vaikutus myös muihin hyödykkeisiin. Jokainen vaatteenkäyttäjä käyttää lopulta sitä hikisintä ja epäinhimillisintä ompelupajaa (jotta kaikille riittää ylipäätään vaatteita). Eli minkään hyödykkeen kohdalla ei voi teoriassa ulkoistaa vastuuta. Aina löytyy se huonoin tuottaja jota kuitenkin tarvitaan jotta joku saa saman tai vastaavan hyödykkeen käyttöönsä. Ja me kaikki siten ylläpidämme globaalissa maailmassa tuota tuottajaa.

    Huom. tämä ei mitenkään poissulje kehitystä ja olojen parantumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  5. Markus kirjoitti 9.8.2015 kello 13:21

    Hesarin jutun mukaan keskusta-asujat käyttävät 475 co2-kg enemmän energiaan ja 830 co2-kg vähemmän autoiluun kuin pientalo-asujat. Ero siis 355 co2-kg keskusta-asumisen hyväksi.

    Muut jutun kategoriat eivät liity asuntomuotoon tai kaupunkirakenteeseen (kulutustavarat, palvelut, ruoka, lomamatkat, muut).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  6. Perusjuntti kirjoitti 9.8.2015 kello 13:41

    Avainsana on kulttuuri. Kaupunkilaisuuteen nyt vain kuuluu kuluttaminen. Minusta tuntuu, että kaupungissa syntynyt ei edes ymmärrä, kuinka vähän maalla kulutetaan. Ei siellä vain ole siihen tarvetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  7. Ilkka Hannula kirjoitti 9.8.2015 kello 13:48

    Hyvä kun otat tähän tutkimusuutiseen kantaa! Itse mietin sitä, että miten keskusta-asumisen korkea hinta ja sen vainutus kulutusmahdollisuuksiin on otettu (tulisi ottaa) huomioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  8. Jussi Mattila kirjoitti 9.8.2015 kello 13:53

    Hesarin artikkelin pohjalta arvelen, että tutkimuksessa oli vertailtu keskenään vanhaa keskusta-asuntoa ja uutta ulkokehän asuntoa. Tuo asetelma on väärä, jos yritetään selvittää, miten asuntorakentamista kannattaa sijoitella. Silloin pitää verrata eri sijainnilla olevia uusia asuntoja toisiinsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  9. T. kirjoitti 9.8.2015 kello 13:57

    Helsingin kaukolämpö ei ole sähköntuotannon jätelämpöä. Voimalat on varta vasten rakennettu kaukolämpöä varten ja jos joskus tulevaisuudessa tulisi sellainen tilanne että tuulisena talvipäivänä sähköstä olisi ylituotantoa, helsingin energia ei varmasti tule sammuttamaan noita kaukolämpövoimaloitaan. Yli puolet koko energiantuotannosta on käytetty kaukolämmön tuottamiseen.

    Koko lämmityssähkön tuotannon laskemisella marginaalituotannon mukaan taas päästään tulokseen että lämmtyssähkön tuotannosta aiheutuu enenmmän hiilidioksipäästöjä kuin sähköntuotannosta yhteensä. Vähän yksinkertaisemmallakin laskupäällä kyllä tajuaa että tämä ei voi mitenkään pitää paikkaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.8.2015 kello 15:19

    Jos sähköstä on ylituotanto (hinta menee lähellä nollaa) Helen muuttaa voimalansa tuottamaan pelkkää lämpä ja säästää sen osan maakaasusta, joka menisi sähkön tuotantoon. Voimalat ovat täällä, koska lämpökuorma on täällä, mutta kyllä ne korvaavat hiililaudetta suurimman osa vuodesta. Kesällä, kun hiililauhde ei ole marginaalissa, on myös Helenin voimalat aika pienellä teholla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Rolle kirjoitti 9.8.2015 kello 14:04

    HSn uutisnoista tulee mielikuva, että “tutkimuksessa” sekoitetaan varallisuus ja kulutustottumukset asuinmuotoon. Koska kaupungeissa asuvat ova keskimäärin varakkaampia ja aktiivisempia, kuluttavat he myös enemmän kuin lähiöiden väki. Johtopäätös on eri kuin HSn toimittajan.

    Jos kaikki asuisivat “puutarhakaupiungiss” saataisiin haja-asutuksen lämmitys ja autoiluhiilet ja päälle vielä kaikki nyt kapupunkilaisten synniksi laskettu.

    Jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia olisi sopinut hyvin HSn artikkelin otsikoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  12. Ville kirjoitti 9.8.2015 kello 14:36

    Kasautumisella ja kaupungistumisella on kyllä positiivisia vaikutuksia tuottavuuteen ja työpaikkojen syntymiseen. Jos kaikki asuisivat maaseudulla työttöminä tai luontaistaloudessa, hiilijalanjälki pienenisi huomattavasti. Linkolan visiot toteuttamalla hiilihalanjäljestä päästäisiin eroon lähes kokonaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  13. K.Katse kirjoitti 9.8.2015 kello 16:45

    “Kilpaileva selitys on, että kun keskusta-asuminen on niin haluttua kuin on, tavoiteltuihin asuntoihin valikoituu vauraita ihmisiä.”
    -Toisaalta uutinen kertoi, että Kela myönsi tukea yli 103 000 helsinkiläiselle asumistukea, v 2014. Väljiin taajamiin ei paljoa asumistukia anneta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  14. Google Scholar kirjoitti 9.8.2015 kello 20:01

    “Koska itse tutkimusta ei ole julkaistu netissä…” Jokin raja laiskuudella sentään. Toki mutulla on varmasti aina kivempi kirjoitella näitä “vastineita”. http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/acs.est.5b02140

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.8.2015 kello 20:59

    Joo on se saatavissa korkeaa maksua vastaan 35 dollaria on aika paljn kymmenen liuskan paperista. Minulla on tuo paperi kyllä jo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Countryboy kirjoitti 9.8.2015 kello 20:09

    Osmo Soininvaara:
    Jos sähköstä on ylituotanto (hinta menee lähellä nollaa) Helen muuttaa voimalansa tuottamaan pelkkää lämpä ja säästää sen osan maakaasusta, joka menisi sähkön tuotantoon. Voimalat ovat täällä, koska lämpökuorma on täällä, mutta kyllä ne korvaavat hiililaudetta suurimman osa vuodesta. Kesällä, kun hiililauhde ei ole marginaalissa, on myös Helenin voimalat aika pienellä teholla.

    Kesällä suuri osa CHP-laitoksista lienee suljettuna, joka aiheuttaa että Suomi joutuu kesälläkin ostamaan ulkomaista lisäsähköä kalliilla hinnalla. Tänä kesä jopa viisinkertaisella hinnalla Ruotsiin nähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.8.2015 kello 21:00

    Ei se hinta voi olla kovin korkea, koska tietysti CHP-laitokset käynnistettäisiin lauhdelaitoksina, jos hinta olisi korkea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Avoimempaa tiedettä kirjoitti 9.8.2015 kello 20:22

    Perusjuntti:
    Avainsana on kulttuuri. Kaupunkilaisuuteen nyt vain kuuluu kuluttaminen. Minusta tuntuu, että kaupungissa syntynyt ei edes ymmärrä, kuinka vähän maalla kulutetaan. Ei siellä vain ole siihen tarvetta.

    Ko. tutkimuksesta:

    “In this paper, we utilize the three
    urban classes, but exclude rural areas from the analysis due to
    the notion that new housing is primarily concentrated in urban
    areas and rural lifestyles are quite different overall.”

    Aluejako siis SYKE:n, maaseutu ei mukana.

    “Table 1. Descriptive Data on Studied Subgroups
    average income per household (€/year), new buildings (constructed 2003−2012): inner urban area 40 100; outer urban area 56 000; peri-urban area 71 100”

    Voisi kuvitella, että tuolla tulotasolla “nurmijärveläisyyden” edustajillakin olisi varaa “helsinkiläiseen kulutuskulttuuriin” (kts. http://nokkelakaupunki.fi/2015/08/09/kulutusvalinnat-ratkaisevat-ison-osan-hiilipaastoista-ei-postinumeroalue/). Siitäkin huolimatta, että kun tulot jaetaan kotitalouden päiden lukumäärällä (keskiarvot 1.7; 2.8; 3.6) ovat “Nurmijärven” tulotaso per pää (19800) alle “helsinkiläisten” (22900).

    Kulutus: Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutus 2012 -tutkimus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  19. Countryboy kirjoitti 9.8.2015 kello 20:25

    Voi voi kun on taas tullut “väärä” tutkimustulos, joka ei tue omia käsityksiä ja poliittisia agendoja. Kyllä Aaltoyliopiston tutkijoiden tulos on uskottava. Varakkaiden keskusta-asujien matkustelusta johtuva hiilijalanjälki on usein suuri. Samoin muu kulutus pääosin suurempaa.

    Tiedot perustunevat erinäisiin kulutuskoritutkimuksiin. Ja todella on niin, että lämpöpumppuja on enemmän nykyisin väljemmillä asutusalueilla, joilla säätelykään ei ole niin tiukkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.8.2015 kello 21:05

    Nyt kuin luin tuon tutkimuksen, nuo Hesarin mainostamat erot eri alueiden välillä eivät olleet lainkaan merkitseviä tilastollisesti. Selitys meni kokonaan tulotason ja perhemuodon piikkiin. Lähinnä merkitsevää oli, eikä sekään ollut merkitsevää, että vanhojen rakennusten kyseessa ollen kaupungeissa päästöt olivat pienemmät kuin muualla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. TimoT kirjoitti 9.8.2015 kello 21:01

    Mielestäni jutun pääsisältö on siinä, että keskustassa on laiminlyöty hiilijalanjäljen pienentäminen, kun on luultu, että se on riittävän pieni ennestään. Sen sijaan esikaupunkialueella hiilijalanjälkeä on pyritty tehokkaasti pienentämään ja menty jopa keskustan ohi. Esikaupunkialueet siis ovat haastaneet kekustan tässäkin asiassa menestyksellisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  22. Rolle kirjoitti 9.8.2015 kello 22:22

    Countryboy: Kesällä suuri osa CHP-laitoksista lienee suljettuna, joka aiheuttaa että Suomi joutuu kesälläkin ostamaan ulkomaista lisäsähköä kalliilla hinnalla. Tänä kesä jopa viisinkertaisella hinnalla Ruotsiin nähden.

    Ja kuitenkin se “kallis” ostosähkö on edukkaampaa, kuin mihin täällä pystyttäisiin..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  23. Jaassu kirjoitti 9.8.2015 kello 23:08

    Olen huomannut myös että kerrostalossa asuminen on vähemmän ekologista, asunut maalla omakotitalossa ja helsingissa kerrostalossa.
    Helsingissa asuminen tuotti paljon enemmän jätettä, ja muuta roskaa, autolla liikkumiseen kului paljon enemmän aikaa, on lukuisia pikkuasioita joiden hoitaminen oli vaikeampaa, hitaampaa, työläämpää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. R.Silfverberg kirjoitti 10.8.2015 kello 0:11

    Matkustamisen hiilijalanjälki on korkea niin kauan kuin matkuastaminen tapahtuu lentämällä. Jos iskisi öljykriisi ja lentäminen kallistuisi, niin keskustoissa asuvat sinkut, tai ainakin osa heistä, korvaisi lentäen tapahtuvat ulkomaanmatkat interreilaamisella tai vastaavilla vähemmän kuluttavilla tavoilla. Nurmijärveläisten kaikki rahat taas menisivät töihin pääsemiseen autolla.
    Toinen merkittävä hiilijalanjäljen kohottaja on ravintoloissa käynti. Ravintoloiden lämmitys ja henkilökunta sekä eksoottiset ruuat ja alkoholijuomat ovat varsinaisia hiilipommeja. Nurmijärveläisten elektroniikkahimppavimpoilla leikkiminen ja moottoriajoneuvojen rassaaminen ovat pientä siihen verrattuna.

    No joo, ongelma kai on siinä että ihmisiä ei voi noin vaan pakottaa asumaan tietyllä tavalla. Sitten kun teleportaatio saadaan toimimaan niin minäkin muutan maalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.8.2015 kello 8:24

    Muista kuitenkin, että Ruotsin laiva on matkustajakilometriä kohden liikennemuodoista pahin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. K.Katse kirjoitti 10.8.2015 kello 9:37

    Osmo Soininvaara:
    Muista kuitenkin, että Ruotsin laiva on matkustajakilometriä kohden liikennemuodoista pahin.

    Onko? Netistä löytyy tieto, joka tosin on vanhaa. Ruotsinlaivat ja autot on parantaneet lukuja.

    “Liikennemuotojen vertailu – ympäristövaikutukset
    Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus – kg/hlö km
    MIPS-indikaattori: paljonko luonnonvaroja toiminnan elinkaaren aikana
    kuluu suhteessa saavutettuun hyötyyn. Hanke 2003-06, koordinoija
    Suomen luonnonsuojeluliitto, mukana YM, LVM, liikennealojen hallinnot
    Henkilöauto 1.44
    Juna 1.20
    Lentokone Suomessa 0.56
    Polkupyörä Suomessa 0.38
    Linja-auto 0.32
    Laiva ulkomaille 0.26”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.8.2015 kello 10:33

    On aivan eri asia puhua luonnonvaroista ylipäänsä ja hiilidioksidista kohdennetusti. On suorastaan älyvapaata niputtaa kaikki luonnonvarat samaan käyttäen mittarina painoa. Kiskot ovat painavia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Countryboy kirjoitti 10.8.2015 kello 10:04

    Osmo Soininvaara:
    Ei se hinta voi olla kovin korkea, koska tietysti CHP-laitokset käynnistettäisiin lauhdelaitoksina, jos hinta olisi korkea.

    Kyllä vain tällainen uutinen oli juuri muutama viikko sitten. Korkea hinta oli tosin lyhytaikainen. On huomattava, että suuri osa teollisuuden CHP-tuotannosta on kesällä pois käytöstä. Ei niitä heti päälle laiteta lauhdelaitoksinakaan. Kesällä Suomen sähkön tuotantoa voitaisiin lisätä hyvin aurinkopaneeleilla, kuten myös itsekin olen tehnyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  29. R. Silfverberg kirjoitti 10.8.2015 kello 10:06

    Osmo Soininvaara:
    Muista kuitenkin, että Ruotsin laiva on matkustajakilometriä kohden liikennemuodoista pahin.

    Nykyään joo koska ne ovat kelluvia viihdekeskuksia. Ennen niissä oli vain se mikä tarvittiin ja niiden pääreitti oli Turku-Tukholma joka kesti 8 tuntia eikä Helsinki-Tukholma (18 tuntia).

    Odotan toisaalta sitä että Tallinnasta alkaisi päästä (taas) junalla keski-Eurooppaan mutta niin kauan kuin halpalennot jyräävät ei taida olla toivoa.

    Noista kulutustottumuksista vielä niin helsinkiläisten suosimat teatterit ja ooppera vasta ovat hiilipommeja. Nurmijärveläinen tyydyttää kulttuurinälkänsä omalta kotisohvaltaan. Haluaisin toisaalta nähdä nurmijärveläisten ilmeet kun Euro on korvattu Markalla ja YLE:llä ei ole enää vara ostaa Hollywoodissa tuotettuja elokuvia, ja tilalla näytetään kotimaista tuotantoa ja neuvostoklassikoita. Ne jotka ovat eläneet 1960-70-luvuilla tietävät millaita oli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  30. max kirjoitti 10.8.2015 kello 10:52

    R.Silfverberg:
    kaikki rahat

    Jos oletamme, että pitkälle integroituneessa maailmassa raha on paras konsultti niin tarviiko tarkastella muuta kuin rahavirtoja. Edes se, että ostaa ekotuotteen X pahistuotteen Y sijaan jonka hinta on Y:n hinta plus yksi euroa ei auta. Koska tuolla yhdellä eurolla(kin) on joka tapauksessa ruma jälki kierrettävänään. Aina joku joutuu käyttämään viimeistä tuotantolaitosta.

    Se joka kuluttaa (missä on suurimmat rahavirrat) eniten on pahis. Ei tarvi katsoa kulutuskoria koska se voi olla viherpesua. Piste?

    ps. tämä ei mitenkään poissulje asteittaista kehitystä ja olojen parantumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  31. Markku kirjoitti 10.8.2015 kello 16:03

    Osmo Soininvaara:
    Nyt kuin luin tuon tutkimuksen, nuo Hesarin mainostamat erot eri alueiden välillä eivät olleet lainkaan merkitseviä tilastollisesti. Selitys meni kokonaan tulotason ja perhemuodon piikkiin. Lähinnä merkitsevää oli, eikä sekään ollut merkitsevää, että vanhojen rakennusten kyseessa ollen kaupungeissa päästöt olivat pienemmät kuin muualla.

    Lukematta itse tutkimusta pari kommenttia: Vaikka erot eivät ole merkitseviä, tutkimuksen tulos on silti (tai juuri siksi) hyvin kiinnostava. Syynä on se, että se ei siis joka tapauksessa näytä antavan tukea valtavirtaiselle oletukselle, jonka mukaan kaupunkirakenteen tiivistäminen olisi ekoteko. Tämä oletus on kumottu jo aiemminkin (mm. http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/88/ ), mutta se elää silti yhtä sitkeästi kuin oletus, että naisen euro on 80 senttiä.

    Outona pidän tutkimuksessa sitä, että siinä varsinainen maaseutuasumisvaihtoehto on suljettu kokonaan tarkastelun ulkopuolelle sillä perusteella, että “new housing is primarily concentrated in urban
    areas”. Tottakai asia on näin – jo pelkästään siksi, että uudisrakentaminen maaseudulle on käytännössä nykyisin estetty. Aiemmat asiaa koskevat selvitykset (mm. http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-06-08_007.html ) olisivat antaneet aiheen pitää maaseutu vaihtoehto ainakin vanhojen rakennusten ja niissä elävien kulutustottumusten vertailun osalta mukana tarkastelussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  32. Juho kirjoitti 11.8.2015 kello 22:28

    Countryboy: Kyllä vain tällainen uutinen oli juuri muutama viikko sitten. Korkea hinta oli tosin lyhytaikainen. On huomattava, että suuri osa teollisuuden CHP-tuotannosta on kesällä pois käytöstä. Ei niitä heti päälle laiteta lauhdelaitoksinakaan. Kesällä Suomen sähkön tuotantoa voitaisiin lisätä hyvin aurinkopaneeleilla, kuten myös itsekin olen tehnyt.

    Itseasiassa suuri osa teollisuuden chp laitoksista kyllä pidetään ajossa ympäri vuoden, sillä ne on suunniteltu tuottamaan lämpöä vieressä olevalle tehtaalle (esim vaikkapa paperitehtaiden prosessihöyry).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. Syltty kirjoitti 12.8.2015 kello 10:42

    R.Silfverberg:Toinen merkittävä hiilijalanjäljen kohottaja on ravintoloissa käynti. Ravintoloiden lämmitys ja henkilökunta sekä eksoottiset ruuat ja alkoholijuomat ovat varsinaisia hiilipommeja.

    Ei ravintoloiden lämmitysenergia voi mitenkään merkittävästi nostaa asiakkaiden hiilitasetta.

    Ravintolassa käy kuukauden aikana satoja tai tuhansia asiakkaita. Ei siitä lämmityksestä jää kyllä kovinkaan montaa kilowattituntia per asiakas, ei edes niille jotka käyvät joka päivä ulkona syömässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  34. R. Silfverberg kirjoitti 12.8.2015 kello 15:10

    Syltty: Ei ravintoloiden lämmitysenergia voi mitenkään merkittävästi nostaa asiakkaiden hiilitasetta.

    Kai sä ymmärsit sarkasmin;)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  35. Syltty kirjoitti 13.8.2015 kello 8:28

    R. Silfverberg: Kai sä ymmärsit sarkasmin;)

    Jaa, ihmettelinkin kyllä tuota, mutta täytyy myöntää että en ymmärtänyt.

    Huolestuttavaa. Puolustaudun silä että täällä on jotkut henkilöt esittäneet sen verran omituisia näkemyksiä monesta eri aihepiiristä, ettei aina ole helppoa päätellä, kuka vitsailee ja kuka ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus