Suomen työaika on Länsi-Euroopan pisimpiä.

5.8.2015 · Aihe: _ 

Kun taas on julkisuudessa väitetty, että suomalaiset tekevät suunnilleen maailman lyhintä työviikkoa, laitettakoon tähän OECD:n käsitys asiasta. Tiedot ovat vuodelta 2012, mutta tällaiset asiat ovat aika vakaita. Tässä on keskimäärin vuodessa tehdyt tosiasialliset työtunnit. Mukana ovat siis vain työlliset, joten työllisyysaste ei näy näissä luvuissa. Lyhimmät työajat ovat Hollannissa, Saksassa, Norjassa ja Ranskassa.Pitkää taas Kreikassa, Puolassa, Virossa, Unkarissa, Slovakiassa ja Italiassa. On vähän harhaanjohtavaa puhua jostain teoreettisesta kokopäiväisestä työpäivästä kertomatta, kuinka suuri osa työvoimasta sitä tekee. Suomessa osa-aikatyötä tehdään vähän, muualla paljon.

Greece 2 034
Poland 1 929
Estonia 1 889
Hungaryc 1 888
Czech Republic 1 800
Slovak Republic 1 785
Italy 1 752
Austria 1 699
Portugal 1 691
Spain 1 686
Finland 1 672
United Kingdom 1 654
Slovenia 1 640
Sweden 1 621
Luxembourg 1 609
Belgium 1 574
Denmark 1 546
Ireland 1 529
France 1 479
Norway 1 420
Germany 1 397
Netherlands 1 381K

Kommentit

121 Vastausta artikkeliin “Suomen työaika on Länsi-Euroopan pisimpiä.”

  1. ft maailmalta kirjoitti 5.8.2015 kello 22:39

    Mitenkäs työikäisten keskiarvot? Veikkaan, että suomessa tehdään keskimäärin vähän töitä, kun nollan tekijöitä on niin paljon. Ja meille muille vaan lapataan lisää ja lisää, vaikka halukkaita tulijoita olisi ja työstä voisi jakaa.

    Ennemmin leikkaan palkastani osan ja otan työttömän jakamaan taakkaa, kun että maksan sille kaiken kotiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 61

  2. syytä valtiota, älä työtöntä kirjoitti 5.8.2015 kello 23:31

    Juu, se kotiinmaksettu raha on peräti 500-600 e / kk. Kaiken sillä maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  3. Timo kirjoitti 5.8.2015 kello 23:32

    Edelliselle kommentoijalle voisin tosin heittää, että työttömyysluvutkin, vaikka korkealla ovatkin, ovat Euroopan tasolla keskimääräisiä. https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states_in_Europe_by_unemployment_rate

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  4. ft maailmalta kirjoitti 6.8.2015 kello 1:02

    Kokeillaampas joutessaan, miten uusimmat työttömyysluvut (toukokuu 2015) huomioiden taulukko ja sijoitukset muuttuvat:

    Poland 1929 7,8 1779
    Estonia 1889 6,7 1762
    Hungary 1888 7,1 1754
    Czech 1800 5,9 1694
    Austria 1699 6 1597
    Slovak 1785 11,8 1574
    U K 1654 5,6 1561
    Italy 1752 12,4 1535
    Luxemb. 1609 5,7 1517
    Greece 2034 25,6 1513
    Finland 1672 9,5 1513
    Sweden 1621 7,4 1501
    Slovenia 1640 9,2 1489
    Portugal 1691 13,2 1468
    Denmark 1546 6,2 1450
    Belgium 1574 8,6 1439
    Ireland 1529 9,8 1379
    Norway 1420 4,2 1360
    Germany 1397 4,7 1331
    France 1479 10,3 1327
    Spain 1686 22,5 1307
    Netherl. 1381 6,9 1286

    Kreikassa tehdään työtä samat, mitä suomessa. Espanja heittää vähiten työtä tekevien joukkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.8.2015 kello 9:11

    Mehän olemme vaatineet Kreikkaa nostamaan työttömyyttä ja he ovat totelleet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. TL kirjoitti 6.8.2015 kello 2:02

    Näissä uutisissa unohdetaan aina mainita että julkisen puolen työajat ovat eri asia kuin yksityisellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.8.2015 kello 9:12

    Elinikäinen työaika ei julkisella puolella ole kovinkaan paljon lyhyempi, koska töissä ollaan vanhemmiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. TimoT kirjoitti 6.8.2015 kello 7:08

    Suomen ongelma on liian korkea valuutan kurssi. Täällä on totuttu nostamaan kustannuksia sillä tavalla, että ne korjataan devalvaatiolla korjataan 10 vuoden välein. Sama meno näkyy jatkuvan edelleen, vaikka devalvaatiota ei ole käytettävissä.Sisäinen devalvaatio on pelkää itkua ja hammasten kiristystä, eikä korjausliike voi tapahtua yhdessä yössä. Saksa sitten pitää kustannuskuria niin, että se köyhdyttää naapurinsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  9. Kalle kirjoitti 6.8.2015 kello 7:16

    Hei ft maailmalta,

    Suomi on varmaan listan kärjessä, jos otetaan työikäisten keskiarvot. On meillä työttömyyttä, mutta niin on muuallakin ja meillä on aika harvinaista, että naiset jäävät vapaaehtoisesti täyspäiväisiksi kotiäideiksi kuten monissa muissa maissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  10. Fidel kirjoitti 6.8.2015 kello 7:35

    ft maailmalta:
    Mitenkäs työikäisten keskiarvot? Veikkaan, että suomessa tehdään keskimäärin vähän töitä, kun nollan tekijöitä on niin paljon. Ja meille muille vaan lapataan lisää ja lisää, vaikka halukkaita tulijoita olisi ja työstä voisi jakaa.

    Ennemmin leikkaan palkastani osan ja otan työttömän jakamaan taakkaa, kun että maksan sille kaiken kotiin.

    Komppaan. Yhteiskuntasopimuksen pitäisikin perustua työn jakamiseen jos sillä olisi oikeasti tarkoitus vähentää työttömyyttä (ei selvästikään ole).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  11. Syltty kirjoitti 6.8.2015 kello 7:38

    Tuo on käsiteltävän asian kannalta kyllä täysin harhaanjohtava tilasto.

    Jos vertaillaan työaikaa, niin kyllä silloin pitää vertailla kokopäivätyötä kokopäivätyöhön ja osa-aikatyötä osa-aikatyöhon eikä laskea kaikkia yhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.8.2015 kello 9:04

    Syltty.
    Jos halutaan katsoa, paljonko kansantalouden käytössä on työvoiaa, ei pidä tuijottaa maksimityöaikaa vaan keskimääräistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Syltty kirjoitti 6.8.2015 kello 7:39

    ft maailmalta:Ennemmin leikkaan palkastani osan ja otan työttömän jakamaan taakkaa, kun että maksan sille kaiken kotiin.

    Ei se onnistu, koska jotain satunnaista työtöntä ei voi kiskaista tekemään sitä mitä sinä teet.

    Nimim “palkkaamassa työvoimaa, ei tämä ole niin helppoa kuin julkisesta keskustelusta kuvittelisi”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  14. Tompelo kirjoitti 6.8.2015 kello 7:56

    OECD:n ajantasainen tietokanta:
    https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=ANHRS

    Saksassa tehdään ilmeisesti maailman vähiten töitä, jos tilastoon on uskominen: 1371 tuntia. Seuraavaksi laiskin kansa on hollantilaiset: 1425. Suomi on sijalla 11, 1645.

    Saksassa ja etenkin Hollannissa naiset tekevät osa-aikatyötä enemmän kuin muualla. Trendihän menee käsittääkseni niin, että vaurastuminen lisää etenkin naisten “lekottelua”. Olisiko se yksi selitys tuolle aika isolle erolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  15. Vesa kirjoitti 6.8.2015 kello 8:22

    Uutisista kuulin, että esim. Hollannissa noin puolet töissäkäyvistä tekee töitä osa-aikaisesti, Suomessa kaiketi 15 %. OECD:n lista ei taida tätä huomioida.

    Täyttä työviikkoa tekeviä tarkastellen suomalaisten viikkotyöaika on EU:n lyhimpiä.

    Valtiolla ja kunnissa työaika on erityisen lyhyt. Eräänä isona erityisryhmänä nostaisin esiin opettajat, joilla peruskoulussa vuosityöaika on 1000-1200 tuntia vuodessa. Palkkaa maksetaan kuitenkin 1700-1800 tunnin mukaisesti. Lisäksi erittäin monet opettajat pääsevät täydelle eläkkeelle 60-vuotiaina, erityisopettajat jopa 55-vuotiaina. Kun kaikesta tästä laskee todellisen tuntipalkan koko uralle, niin nämä edut huomioituna peruskoulun opettajat pääsevät hyvin lähelle lääkäreiden tuntipalkkoja uransa aikana.

    Kukapa ei haluaisi erittäin lyhyttä vuosityöaikaa ja niille vähäisille tunneille lääkärin tuntipalkkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  16. JariM kirjoitti 6.8.2015 kello 8:47

    OECD:n Employment Outlook 2015:n mukaan (pdf s.26, raportti s.24) Suomen työllisyysaste on hyvin lähellä OECD:n keskiarvoa, lähes sama kuin Irlannissa. Kreikan ja muutamien muiden maiden rypemisen johdosta Suomen työllisyysaste on itse asiassa korkeampi kuin euromailla keskimäärin.

    Siinä mielessä ft:n kommentti kuitenkin näyttäisi pitävän paikkaansa, että Suomen osalta työllisten ja työttömien summa on alempi kuin monilla muilla mailla suhteessa väkilukuun. Lasten osuus nyt ei varmaankaan ole se merkittävä tekijä, joten Suomessa on enemmän väkeä eläkkeellä tai työvoiman ulkopuolella muuten.

    Pitkäaikaistyöttömyyden osalta Suomella menee verrattain hyvin, mutta raportin lähes 300 sivua vaatisi enemmän kuin kolmen minuutin selaamisen. Olisikin mielenkiintoista, jos Osmo ehtisi kirjoittaa oman näkemyksensä tuosta raportista Suomen tilanteen osalta. http://www.oecd.org/els/oecd-employment-outlook-19991266.htm

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.8.2015 kello 9:03

    JariM
    Koskaan ei pidä vertailuissa katsoa työttömien määrää vaan ainoastaan työllisten, koska työttömyyden käsite vaihtelee maittain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Koti-isä kirjoitti 6.8.2015 kello 9:01

    Ensin todetaan, että teollisuudesta on kadonnut 100 000 työpaikkaa. Sitten kerrotaan, että ratkaisu tähän on lisätä työaikaa samalla palkalla 5% (siis laskea palkkoja 5%).

    Valitettavasti tämä ei riitä. Oikea prosenttiluku on kaksinumeroinen. Olettaen, että tarkoituksena on alkaa kilpailemaan vähemmän kehittyneiden halpamaiden kanssa niistä valmistavan teollisuuden työpaikoista, joita ei ole vielä automatisoitu.

    Perussuomi näyttäisi visioissaan elävän edelleen raskaan teollisuuden kulta-aikaa. Ja tämä sopii hyvin yhteen paikalleen jämähtäneen raskaan teollisuuden staattiseen kuvioon, jossa pyöritetään vanhoja koneita ja keskitytään tuloksen optimointiin minimoimalla kaikkia mahdollisia kulueriä.

    Tämän asian jahkaamisessa menetetään edellisen hallituksen esimerkin mukaisesti taas seuraavat neljä vuotta.

    Ps. esimerkiksi kv matkailu kasvaa tasaisesti lähes 5% vuosivauhdilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  19. JariM kirjoitti 6.8.2015 kello 9:16

    TimoT:
    Suomen ongelma on liian korkea valuutan kurssi. Täällä on totuttu nostamaan kustannuksia sillä tavalla, että ne korjataan devalvaatiolla korjataan 10 vuoden välein. Sama meno näkyy jatkuvan edelleen, vaikka devalvaatiota ei ole käytettävissä.Sisäinen devalvaatio on pelkää itkua ja hammasten kiristystä,

    Tulkitsen saman tilanteen niin, että ongelma ei ole liian korkea valuutan kurssi, vaan “maan tapa” hoitaa ongelma devalvaatiolla. Käytännössä devalvaatio on ollut keino siirtää vientisektorin ongelmat kotimaan kuluttajapalveluille, eli kohdistetaan keppi yhteen liike-elämän osa-alueeseen kilpailukyvyn ylläpitämisen sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  20. Herbert Havu kirjoitti 6.8.2015 kello 9:31

    Osmo,
    Keskustelu yhteiskuntasopimuksesta ei tarkastele kansantalouden käytössä olevaa työvoimaa, vaan yritysten kilpailukykyä. OECD:n tilasto mittaa pitkätli työhön osallistumista (ts. osa-aikatyön yleisyyttä), ei yritysten panoksellaan (kuukausipalkka) saamaa tuotosta (työtunnit). Tämä tilastohan paranee esim. kieltämällä kaikki alle 20h/viikko työsopimukset, mikä ei kyllä auta suomalaisia yrityksiä lainkaan markkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  21. Fidel kirjoitti 6.8.2015 kello 9:32

    Osmo Soininvaara:
    Elinikäinen työaika ei julkisella puolella ole kovinkaan paljon lyhyempi, koska töissä ollaan vanhemmiksi.

    Voipi olla. Kyllähän löysä työtahti, varma työpaikka ja pitkät lomat auttavat jaksamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  22. duunari kirjoitti 6.8.2015 kello 9:47

    syytä valtiota, älä työtöntä:
    Juu, se kotiinmaksettu raha on peräti 500-600 e / kk. Kaiken sillä maksaa.

    Juuri Salossa Microsoftilta potkut saanut kolmen lapsen insinööri esitti laskelmat, että 4000 e/kk palkalta kun alat viettämään laatuaikaa lasten kanssa kotona työttömänä, niin käteen jäävät tulot kasvavat. (Ansiosidonnainen + kotihoidontuki – lapsien päivähoitomaksut)

    Eihän tässä ole mitään järkeä.

    Toimeentulonormi on 1150 e/kk. Sen saa jokainen Suomessa oleskeleva aina luku- ja kirjoitustaidottomasta maahanmuuttajasta sillan alla makaavaan puliukkoon (olettaen että henkilö asuu yksin vuokralla 600 e/kk yksiössä pääkaupunkiseudulla).

    Ensimmäisenä terveiden ja työkykyisten vastikkeettomat edut pitää lopettaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  23. Lauri Ojala kirjoitti 6.8.2015 kello 9:59

    ft maailmalta:
    Ennemmin leikkaan palkastani osan ja otan työttömän jakamaan taakkaa, kun että maksan sille kaiken kotiin.

    Samaa mieltä periaatteessa. Ongelmallista vain on se, että usein työtä eivät käytännössä pysty jakamaan ne, jotka ansaitsevat riittävästi kyetäkseen luopumaan osasta ansioitaan. Tilanne on toki aloittain eri ja esim. lääkärit ja juristit pystyvät yksityisellä puolella kohtalaisesti sanelemaan omat työmääränsä.

    Toisaalta ne, joiden työtä jakamaan olisi tarjolla tekijöitä runsain määrin ja vieläpä ilman työnantajan puolelta perehdyttämisestä aiheutuvia suuria kuluja, eivät yleensä ansaitse niin paljon että voisivat luopua kovin suuresta osasta palkkaansa.

    Teoriassa tietenkin työn jakamisesta työttömille pitäisi seurata veroasteen laskua, joka huomioiden työn jakaminen muuttuisikin mahdolliseksi useammille. Käytännössä tämä ei noin vain tapahdu ainakaan kovin nopeasti. Ehkä osana yhteiskuntasopimusta. (Realisti sisälläni kuiskuttaa, että ei ehkä sittenkään…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  24. Kim Väisänen kirjoitti 6.8.2015 kello 10:01

    Olisiko tuolle väitteelle, että julkisella puolella eläköidytään myöhemmin lähdettä? Löysin ainoastaan Kevan selvityksen vuodellta 2010 ja sen mukaan ainakin kuntapuolen eläköitymisikä on identtinen yksityisen sektorin kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.8.2015 kello 10:14

    Julkisen puolen eläkeikää on nostettu ja varhaiseläkkeet ovat harvinaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Tompelo kirjoitti 6.8.2015 kello 10:17

    Osmo Soininvaara:
    Elinikäinen työaika ei julkisella puolella ole kovinkaan paljon lyhyempi, koska töissä ollaan vanhemmiksi.

    Pitkä vuosityöaika on työnantajalle usein eduksi, kun taas pitkä elinikäinen työaika on työantajalle usein haitaksi. Tämän voi päätellä esimerkiksi siitä, että yli 50-vuotiaita ei mielellään palkata ja jo palkatuista yritetään päästä usein eroon.

    Jotenka en oikein ymmärrä Osmon appelsiinien ja omenien vertailua.

    Julkisen puolen työt ovat sitä paitsi usein siistiä sisätyötä, jonka tuottavuus on tutkitusti kehnonlaista verrattuna yksityiseen puoleen, siis keskimäärin. Kyllähän sitä jaksaa jos vain kestää työilmapiirin rasitteet. Jos työtahti hidastuu eläkeiässä entisestään, työantaja ei asiaan yleensä puutu.

    Pitkää, siis todella pitkää päivää tekevät luovat sellaisia innovatiivisia firmoja kuin vaikka Amazon tai Rovio. On siis, ohimennen sanottuna, harhaista kuvitella, että lyhyt työpäivä tarkoittaisi luovaa työyhteisöä, kun asiantila näyttäisi olevan päinvastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  27. teekkari kirjoitti 6.8.2015 kello 10:21

    TimoT: Sisäinen devalvaatio on pelkää itkua ja hammasten kiristystä, eikä korjausliike voi tapahtua yhdessä yössä. Saksa sitten pitää kustannuskuria niin, että se köyhdyttää naapurinsa.

    Kyllä hallitus voisi tehdä veroja ja maksuja rukkaamalla sisäisen devalvaation yhdessä yössä ihan ilman työmarkkinajärjestöjä. Hallitus vain ei pidä sitä valtapoliittisesti fiksuna siirtona; paljon ovelampaa on naamioida ostovoiman heikentäminen ja rahan siirtäminen työntekijältä työnantajalle “isänmaalliseksi yhteen hiileen puhaltamiseksi”.

    Devalvaation idea on siinä, että työvoimakustannukset laskevat samaan aikaan kun ostovoima heikkenee. Hallitus voi laskea työvoimakustannuksia ottamalla työnantajan eläkemaksut omalle vastuulleen, ja heikentää ostovoimaa nostamalla veroja eläkemaksujen kattamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  28. K. Uokka kirjoitti 6.8.2015 kello 10:27

    Osmo Soininvaara:
    Mehän olemme vaatineet Kreikkaa nostamaan työttömyyttä ja he ovat totelleet.

    Ehkä olisi pitänyt lainata kreikalle lisää rahaa jota ei koskaan saada takas.

    On hyvin helppo vastustaa säästöpolitiikkaa, mutta kertokaa mistä se raha syömiseen sitten tulee jos Kreikan säästöt on väärin.

    Jos se tulee Suomen veronmaksajilta (joko suoraan tai EKP:n jäsenyyden kautta), sanokaa se rehellisesti ääneen.

    Jos jotain, Kreikka on hyvä esimerkki mitä osaamattomat ja vastuuttomat poliitikot saavat aikaan kun kukaan ei heitä valvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.8.2015 kello 19:14

    Jos viulisti viivyttelee velan maksussaan, kuinka järkevää on katkaista rangaistukseksi häneltä sormi vasemmasta kädestä? Kreikan talous on tuhottu vuosikymmeniksi, millä on varmaankin haluttu varmistaa, ettei maa pysty maksamaan mitään velkojilleen. Maalle, jossa koulutustaso on hyvin alhainen on, 200 000 korkeasti koulutetun pakottaminen muuttamaan muualle jo merkitsee, ettei toivoa ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Anonyymi kirjoitti 6.8.2015 kello 10:33

    Listan kärkipäässä olevilla mailla menee EU:ssa huonoiten kun taas häntäpäässä ovat parhaiten menestyneet maat. Jos tästä jotain pitäisi tulkita, niin nykyajan pitkälle teknistyneessä maailmassa työn määrällä ei ole mitään väliä, ainoastaan sen laadulla. Jos jotain, niin työajalla on ehkä jopa käänteinen korrelaatio menestykseen. Selittäisin tätä sillä, että ihmiset joilla on enemmän vapaa-aikaa ovat luovempia ja keksivät herkemmin uutta ja perustavat kasvua luovia yrityksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  31. Tompelo kirjoitti 6.8.2015 kello 10:36

    JariM: Tulkitsen saman tilanteen niin, että ongelma ei ole liian korkea valuutan kurssi, vaan “maan tapa” hoitaa ongelma devalvaatiolla. Käytännössä devalvaatio on ollut keino siirtää vientisektorin ongelmat kotimaan kuluttajapalveluille, eli kohdistetaan keppi yhteen liike-elämän osa-alueeseen kilpailukyvyn ylläpitämisen sijaan.

    Jos ei ihan mustavalkoisesti ajatella, niin kyllä kelluva valuutta on parempi kuin vahva tai “vakaa” kuten oli tapana sanoa 80-luvulla. Vakaa markkahan tervehdytti teorian mukaan talouden tappamalla heikot firmat. Voi olla, mutta kun lama iski, vahva markka osoittautui katastrofiksi. Aivan kuin euro nyt.

    Sisäisen devalvaation kannalta ongelman ytimessä on poteroissaan kyhjöttävät ammattiliitot. Mutta minkäs sille mahtaa? Ne on otettava yhtälössä huomioon samalla tavalla kuin isänmaattomat kapitalistit.

    Hallituksen “yhteiskuntasopimus” eli vähän tavallista isompi TUPO näyttää äkkiseltään typerältä: miten parin vuoden päästä aloitettavat uudistukset muka auttavat maata jo viisi vuotta runnelleessa lamassa?

    Eivät mitenkään mutta tarkoitus onkin ilmeisesti pakottaa ammattiliitot pois poteroistaan. Jos siinä onnistutaan, tulvaisuus näyttää pitkällä tähtäimellä paljon valoisammalta. Jos taas ei onnistuta, ammattiliitot heikkenevät, koska yhä useampi alkaa pitää niitä hyvinvoinnin keskeisenä esteenä. Sekin on myönteistä kehitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. max kirjoitti 6.8.2015 kello 10:37

    duunari: Juuri Salossa Microsoftilta potkut saanut kolmen lapsen insinööri esitti laskelmat, että 4000 e/kk palkalta kun alat viettämään laatuaikaa lasten kanssa kotona työttömänä, niin käteen jäävät tulot kasvavat. (Ansiosidonnainen + kotihoidontuki – lapsien päivähoitomaksut)

    Eihän tässä ole mitään järkeä.

    Toimeentulonormi on 1150 e/kk. Sen saa jokainen Suomessa oleskeleva aina luku- ja kirjoitustaidottomasta maahanmuuttajasta sillan alla makaavaan puliukkoon (olettaen että henkilö asuu yksin vuokralla 600 e/kk yksiössä pääkaupunkiseudulla).

    Ensimmäisenä terveiden ja työkykyisten vastikkeettomat edut pitää lopettaa.

    Kirjoituksesi on osin ristiriitainen. Kirjoitat päivähoitomaksujen vaihtumisesta kotihoidontukeen ja samaan aikaan kirjoitat vastikkeettomista eduista. Kotihoidon tuki on nimenomaan vastikkeellinen ja velvoittava etu joka on mahdollisesti kunnalle ja julkistaloudelle tuottava.

    Esimerkkisi insinöörin ansiotulot 4000 eur/kk vaihtuvat ansiosidonnaiseen n. 2147 eur/kk. Muut muutokset ovat vastikkeellisia ellei muuta ilmene.

    ps. kannatan ansiosidonnaisista etuisuuksista luopumista ja siirtymistä tasa-arvoiseen perustuloon. Ottamatta kantaa millaisia markkinavakuutuksia kansalaiset omaehtoisesti ottaisivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  33. korroosio kirjoitti 6.8.2015 kello 10:38

    duunari: Juuri Salossa Microsoftilta potkut saanut kolmen lapsen insinööri esitti laskelmat, että 4000 e/kk palkalta kun alat viettämään laatuaikaa lasten kanssa kotona työttömänä, niin käteen jäävät tulot kasvavat. (Ansiosidonnainen + kotihoidontuki – lapsien päivähoitomaksut)

    Eihän tässä ole mitään järkeä.

    Kotihoidontuki vähennetään kokonaisuudessaan ansiosidonnaisesti (vaikka se maksettaisiin puolisolle), joten laskelma on siltä osin virheellinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  34. Austrian kirjoitti 6.8.2015 kello 10:47

    Julkisella sektorilla ei myöskään aiemmin irtisanottu kovinkaan paljon työntekijöitä, joka sekin nostaa työssaolovuosia.

    Jos esimerkiksi yli 50-vuotias menettää IT-alalla työnsä, niin kuinkahan todennäköisesti tämä vielä työllistyy, ainakaan samalla toimialalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  35. Petri kirjoitti 6.8.2015 kello 10:49

    Luin hiljattain tutkimuksesta, jossa eri Euroopan maissa oli kysytty, että mitä kansaa he pitävät a) luotettavampina ja b) ahkerimpana.
    Kaikissa muissa (Euroopan suurissa) maissa Saksalaiset olivat ykkösiä molemmissa kategorioissa paitsi Kreikassa. Kreikkalaiset olivat rankanneet ykköseksi itsensä molemmissa kategorioissa.
    Tämän perusteellahan Kreikkalaisten arviolle on jotain katetta, vaikka alkuun nauratti Kreikkalaisten käsitys itsestään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  36. Lauri Ojala kirjoitti 6.8.2015 kello 10:54

    Kim Väisänen:
    Olisiko tuolle väitteelle, että julkisella puolella eläköidytään myöhemmin lähdettä? Löysin ainoastaan Kevan selvityksen vuodellta 2010 ja sen mukaan ainakin kuntapuolen eläköitymisikä on identtinen yksityisen sektorin kanssa.

    http://www.etk.fi//fi/service/julkaisut/440/julkaisut?contentPath=fi/julkaisut/tilastojulkaisut/tilastoraportit/elakkeellesiirtymisika_suomen_tyoelakejarjestelmassa_2014

    Eläkkeelle siirrytään julkisella ja yksityisellä puolella keskimäärin suunnilleen samassa iässä (julkaisun sivu 61). Oikeamman kuvan eroista antaa kuitenkin eläkkeellesiirtymisiän odote (s. 59), jonka mukaan julkisella puolella todella eläkköidytään hieman myöhemmin. Käsitteenä eläkkeellesiirtymisiän odote on hieman mutkikas, mutta se on selitetty ao. julkaisussa ja tosiaan paras mittari tätäkin eroa kuvaamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  37. Eero Kärki kirjoitti 6.8.2015 kello 11:08

    Kun palkkoja ei voi laskea, niin pidennetään työaikaa ja tässä pitää kiittää Sipilää, kun hän hakee realistisia ratkaisuja. Jos tuottavuushyppyä pidetään uhkavaatimuksena, niin se näyttää todellisuudessa ay -liikkeen oikean karvan, Portugalin veropakolaisista huolimatta. Toisaalta Suomi tarvitsee kohta oman Gerhard Schröderinsä, joka pelastaa valtion ja katoaa sitten takavasemmalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  38. Pertti Myllymäki kirjoitti 6.8.2015 kello 11:18

    Tehdä työtä ja rakastaa. Parasta ihmisyydessä! Eikä ole edes vaikeaa. Jos yhteisö vaatii lisää töitä, tehdään töitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. Tapio kirjoitti 6.8.2015 kello 11:24

    Kilpailukykymielessä saattaisi olla järkevää tarkastella myös sopimuksissa kuvattuja (nimellisiä) vuosityöaikoja. Yli- ja alitöiden, esim lomautusten, määräänhän vaikuttaa suhdannetilanne. Veikkaisin, että vuoden 2005 tienoilla keskimääräinen vuosityöaika oli selvästi nykyistä pidempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  40. Syltty kirjoitti 6.8.2015 kello 11:25

    Osmo Soininvaara:
    Syltty.
    Jos halutaan katsoa, paljonko kansantalouden käytössä on työvoiaa, ei pidä tuijottaa maksimityöaikaa vaan keskimääräistä.

    Silloin pitäisi laskea myös työttömät mukaan. Ja jos oikein halutaan vertailla kansantalouden kantokykyä työtuntein suhteen, niin pitää ottaa koko väestö mukaan, koska maassa jossa on paljon vanhuksia, työssä olevien pitää tehdä paljon enemmän töitä saman elintason saavuttamiseen kuin maassa, jossa ei ole yhtään eläkeikäistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  41. Tuure Parkkinen kirjoitti 6.8.2015 kello 13:49

    ft maailmalta:
    Mitenkäs työikäisten keskiarvot? Veikkaan, että suomessa tehdään keskimäärin vähän töitä, kun nollan tekijöitä on niin paljon. Ja meille muille vaan lapataan lisää ja lisää, vaikka halukkaita tulijoita olisi ja työstä voisi jakaa.

    Ennemmin leikkaan palkastani osan ja otan työttömän jakamaan taakkaa, kun että maksan sille kaiken kotiin.

    Niinpä! Itseisarvoisen työn luomisen sijaan pitäisi keskittyä siihen, miten
    1. saadaan ihmisille mahdollisuus tehdä sen verran työtä kuin nämä oikeasti haluavat (kuluttaa ja investoida) ja
    2. miten minimoidaan pitkäaikaistyöttömyyden riski!

    Tässä vähän siitä, mitä se vaatii talousjärjestelmän kannustimilta (:
    bit.ly/tyonluonti
    rootbug.org/Ns5
    bit.ly/antifragiilius

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  42. Vesa kirjoitti 6.8.2015 kello 13:54

    Osmo Soininvaara:
    Julkisen puolen eläkeikää on nostettu ja varhaiseläkkeet ovat harvinaisia.

    Kyllä, systeemiä on muutettu mutta eri ikäluokkien osalta erittäin epätasa-arvoisesti. Saavutettuihin etuihin eivät poliittiset päättäjät ole uskaltaneet kajota.

    Yleisimmät ammatilliset eläkeiät olivat:
    – erityisluokanopettaja 55 vuotta
    – peruskoulun opettaja 60 vuotta
    – poliisi 58 vuotta.

    Nämä edut sai jos oli kunnan palveluksessa 1989 tai ennen sitä. Eli paitsi suuret ikäluokat niin myös erittäin suuri joukko 50- ja 60-luvulla syntyneitä on saanut uskomattoman anteliaat eläke-edut verrattuna nyt työelämässä oleviin tai tuleviin sukupolviin.

    Yleisemmin nämä saavutetut edut (eläkejärjestelmä, työttömyysmenot, sosiaalimenot jne.) ovat se helvetillinen Suomi-laivan upottava painolasti, joka aiheuttaa korkean verotuksen, kalliin työvoiman, työhaluttomuuden, korkean työttömyyden, huonon kilpailukyvyn ja julkisen sektorin velkaantumisen.

    Tulisipa Suuri Tuuli, joka pyyhkäisisi pois saavutetut edut. Muutoin järjestelmän tervehdyttäminen vie vuosikymmeniä ja jos onnistuu lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  43. Zzz kirjoitti 6.8.2015 kello 14:07

    Ainoastaan sillä on merkitystä, että paljonko työpäivästä kulutetaan töiden tekemiseen ja paljonko juoruamiseen. Voidaanhan sitä pitää ihmisiä vaikka 10 tuntia päivässä töissä, mutta eivät he taatusti tee töitä 10 tuntia.

    Kultaisella 80-luvulla notkuttiin tehtaissa harjanvarsiin nojaillen ja liksalla maksoi omakotitalon kivuttomasti.

    Nykyään tehtaissa, joita vielä Suomessa on, joutuu tekemään töitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  44. ft maailmalta kirjoitti 6.8.2015 kello 14:25

    Osmo Soininvaara:
    JariM
    Koskaan ei pidä vertailuissa katsoa työttömien määrää vaan ainoastaan työllisten, koska työttömyyden käsite vaihtelee maittain.

    Noiden prosenttien pitäisi olla korjatut ja vertailukelposet keskenään. Totta kai niissä on epätarkkuutta, mutta on niiden vertailukelpoisiksi saattamiseksi työtä tehty ja ne on parasta, mitä on tarjolla.

    Samoin epätarkkuutta on tuossa työ määrässä, jota lähdin laskemaan. Lähtökohtaisesti nuo numerot taitavat olla ainakin hieman vanhoja. Epätarkkuutta on aina kaikessa. Se arvioiminen, että onko se merkittävää on hankalaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. ottia tuota kirjoitti 6.8.2015 kello 15:34

    Vesa:
    Valtiolla ja kunnissa työaika on erityisen lyhyt. Eräänä isona erityisryhmänä nostaisin esiin opettajat, joilla peruskoulussa vuosityöaika on 1000-1200 tuntia vuodessa. Palkkaa maksetaan kuitenkin 1700-1800 tunnin mukaisesti. Lisäksi erittäin monet opettajat pääsevät täydelle eläkkeelle 60-vuotiaina, erityisopettajat jopa 55-vuotiaina. Kun kaikesta tästä laskee todellisen tuntipalkan koko uralle, niin nämä edut huomioituna peruskoulun opettajat pääsevät hyvin lähelle lääkäreiden tuntipalkkoja uransa aikana.

    Kukapa ei haluaisi erittäin lyhyttä vuosityöaikaa ja niille vähäisille tunneille lääkärin tuntipalkkaa.

    Vertailu “lääkäreihin” osuu maalin ohi. Parempi on vertailla saman koulutustaustan lukuja. Esim. (diplomi)-insinööri yksityisellä sektorilla vrt. sama henkilö opettajana tekniikan alan oppilaitoksessa ?

    Omien kokemuksieni (vaihtanut yksityiltä opeksi) perusteella kyseessä on vaihtokauppa. Opetusalalla saa pienempää palkkaa eikä urakehitysmahdollisuuksia käytännössä ole. Toisaalta työ on leppoisaa ja on pitkät lomat. En vaihtaisi takaisin.

    Mutta jos raha, yleneminen hierarkiassa tai vaikka oman firman perustaminen kiinnostaa, ei missään tapauksessa pidä alkaa opeksi.

    Peruskoulun opettajista luultavasti ainakin mafykeat-tyypeillä kyse on samasta valinnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  46. ft maailmalta kirjoitti 6.8.2015 kello 16:35

    duunari: Juuri Salossa Microsoftilta potkut saanut kolmen lapsen insinööri esitti laskelmat, että 4000 e/kk palkalta kun alat viettämään laatuaikaa lasten kanssa kotona työttömänä, niin käteen jäävät tulot kasvavat. (Ansiosidonnainen + kotihoidontuki – lapsien päivähoitomaksut)

    Itse päätin irtautua hieman pienemmillä tuloilla työelämästä vuonna 2009. Kolme lasta. Taloudellinen kannustin oli liian suuri verrattuna vakituisen työpaikan tuomaan turvaan. Jokainen painottaa asioita eri tavalla, mutta itse en näe järkeä mennä töihin, jos on alle kouluikäisiä lapsia ja saa jotain ansioihin sidottua tuloa.

    Tälläkin hetkellä ottaisin mielelläni potkut, jos vain saisin pomon ylipuhuttua. Vaikka lapsetkin on jo isompia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. ft maailmalta kirjoitti 6.8.2015 kello 17:00

    Jos ajattelee näitä euroopan maita ja mielikuvia niissä tehdyn työn määrän, palkkatason ja muun yleisen huokuttelevuuden mukaan, niin omista mielikuvistani vetäisin tälläisiä hypoteeseja:

    a) Mitä vahvempi talous sitä enemmän ihmiset panostavat vapaa-aikaan ja työn suhteen keskitytään vain oleelliseen?

    – Siis selvää on se, että kovapalkkaisissa maissa työtä tehdään vähemmän ja pienipalkkaisissa enemmän. Omalla tavallaan tämä on selviö, sillä palkan on oltava pienempi kuin siitä saatava tulos tai muuten sitä työtä ei teetetä. Pienen palkan hyväksyminen tekee maasta köyhän, koska siihen jumiudutaan eikä kaiveta paremmin tuottavia hommia?

    b) Yhteiskunta on sitä parempi, mitä suurempia pienimmät palkat ovat?

    Perstuntumalla tehty olettamus. Juontaa juurensa mm. edellseen kohtaan. Sisältää aika paljon olettamia. Oletan, että pienet palkat voi nostaa ja yhteiskunta seuraa perässä.

    b) Työn tuottavuuden nousu johtaa JOKO työn tuloksen eriarvoiseen jakamiseen tai yleiseen työajan laskuun?
    Se on selvää, että se hyvinvointi ei vaan valu alaspäin. Teenkö minä liian rohkeaa olettamaa, kun väitän, että se potkisi kuitenkin vastaavalla tavalla yhteiskuntaa alhaalta ylöspäin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  48. Sepi kirjoitti 6.8.2015 kello 17:36

    Jokainen voi yrittää tulkita itse Iltasanomien eri lähteitä kokoavasta artikkelin kuvaajia ja arvioida, että missä kohtaa on menty metsään ja että mitä pitäisi tehdä asian korjaamiseksi.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1438675577608.html

    Minä olen liputtanut sen sisäisen devalvaation puolesta jo vuosia. Jotkut sanovat että se on liian kivulias tie, mutta eipä tämä BKT:n kyntäminen kovin auvoisalta tunnu. Kärsimystä kaikki tyyni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  49. Jani kirjoitti 6.8.2015 kello 18:17

    Osmo Soininvaara:
    Julkisen puolen eläkeikää on nostettu ja varhaiseläkkeet ovat harvinaisia.

    Eli Kevan selvitys on väärin? 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.8.2015 kello 18:22

    Kevan selvitys on vanha.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Jani kirjoitti 6.8.2015 kello 18:41

    Zzz:
    Kultaisella 80-luvulla notkuttiin tehtaissa harjanvarsiin nojaillen ja liksalla maksoi omakotitalon kivuttomasti.

    Nykyään harjanvarsi on vaihtunut nettiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  52. Jani kirjoitti 6.8.2015 kello 18:52

    ottia tuota:
    Omien kokemuksieni (vaihtanut yksityiltä opeksi) perusteella kyseessä on vaihtokauppa. Opetusalalla saa pienempää palkkaa eikä urakehitysmahdollisuuksia käytännössä ole. Toisaalta työ on leppoisaa ja on pitkät lomat. En vaihtaisi takaisin.

    Mielestäni palkkavertailuissa pitäisi aina palkkaa vertailla tuntipalkkana. Oishan se vähän hölmöä, että toinen nauttii pidemmistä lomista ja samaan aikaan vielä tienaakin enemmän.

    Tietty nykyinen progressiivinen verotus suosii sitä. Esim. lääkärillä nettopalkassa ei välttämättä hirveästi eroa, että tekeekö töitä 4 vai 5 päivää viikossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  53. ft maailmalta kirjoitti 6.8.2015 kello 18:55

    Anonyymi:
    Selittäisin tätä sillä, että ihmiset joilla on enemmän vapaa-aikaa ovat luovempia ja keksivät herkemmin uutta ja perustavat kasvua luovia yrityksiä.

    Vapaa-ajan määrä ei ole syy, vaan seuraus. Luovuus ja uuden keksiminen vaatii sen, että yhteiskunta on vastaanottavainen. On aika sama, paljonko ideoita on, jos ei saa mitään koeponnistettua. Suomessa idean eteenpäin vieminen on henkisesti helpompaa nykyisin, mutta yhteiskunta vastustaa aiempaa enemmän. Silti kokonaisuudessaan helpompaa tänään on, kuin vaikka 90-luvulla.

    Kun otsikossakin puhutaan “Länsi-Euroopasta”, niin viedään seuraava vertaus samalle historialliselle aikakaudelle. Liukuhihnalla oleva työntekijä keksii jotain, jolla on potentiaalia Neuvostoliitossa ja Saksassa. Aivan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  54. Jani kirjoitti 6.8.2015 kello 18:57

    ft maailmaltaTälläkin hetkellä ottaisin mielelläni potkut, jos vain saisin pomon ylipuhuttua. Vaikka lapsetkin on jo isompia.

    Etkö voi irtisanoutua? Sitten vaan tulee pieni karenssi ja alkaa ansiosidonnainen laulaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  55. Pekka Pessi kirjoitti 6.8.2015 kello 19:12

    Osmo Soininvaara:
    Julkisen puolen eläkeikää on nostettu ja varhaiseläkkeet ovat harvinaisia.

    Eläketurvakeskuksen tilastoraportti kertoo, että yksityiseltä puolelta siirryttiin 2014 eläkkeelle keskimäärin 61,6 vuoden iässä ja julkiselta puolelta 61,8 vuoden iässä. Aika paljon siinä reilussa kahdessa kuukaudessa saa tehdä töitä, jos sen aikanaa aikoo paikata 4 viikon ylimääräiset vuosilomat.

    Vanhuuseläkkeelle siirrytään yksityiseltä puolella keskimäärin 63,9 vuoden iässä, työkyvyttömyyseläkkeelle 52,0 vuoden iässä. Julkisella puolella vastaavasti 63,8 ja työkyvyttömyyseläkkeelle 53,1 vuoden iässä. Julkiselta puolelta siirrytään yksityistä useammin varhennetulle vanhuuseläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  56. Jani kirjoitti 6.8.2015 kello 19:29

    Osmo Soininvaara:
    Jos viulisti viivyttelee velan maksussaan, kuinka järkevää on katkaista rangaistukseksi häneltä sormi vasemmasta kädestä? Kreikan talous on tuhottu vuosikymmeniksi, millä on varmaankin haluttu varmistaa, ettei maa pysty maksamaan mitään velkojilleen. Maalle, jossa koulutustaso on hyvin alhainen on, 200 000 korkeasti koulutetun pakottaminen muuttamaan muualle jo merkitsee, ettei toivoa ole.

    Onko Kreikan 50-vuotiaana eläkkeelle pääsy perusteltua?

    Tietääkseni Kreikassa on vielä suuremmat erot yksityisellä julkisella puolella mitä Suomessa. Esimerkkinä vaikka keskimääräiset eläketulot.

    On selvää, että jos kokee veronmaksajana epäoikeudenmukaisuutta, niin varmasti myös veronkierto lisääntyy.

    En myöskään ymmärrä sitä, että leikataan velkoja samaan aikaan annetaan lisää lainaa. Olisi mukavaa, jos sama onnistuisi myöskin minun asuntolainan kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  57. Aktuaari kirjoitti 6.8.2015 kello 19:31

    Kannattaa lukea tuo tilastokeskuksen juttu ja varsinkin sen lopussa olevat perustelut miksi erimaiden työaikoja on vaikea vertailla. Joissain maissa naiset ovat lähes kokonaan kotona (Turkki, Kreikka..).
    http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2012/art_2012-09-24_002.html?s=0

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  58. Vesa kirjoitti 6.8.2015 kello 19:47

    ottia tuota: Vertailu “lääkäreihin” osuu maalin ohi. Parempi on vertailla saman koulutustaustan lukuja. Esim. (diplomi)-insinööri yksityisellä sektorilla vrt. sama henkilö opettajana tekniikan alan oppilaitoksessa ?

    Vertasin lääkäreihin siksi, että lääkärit ovat palkkatilastoissa keskimäärin eniten tienaavia kk-tuloilla mitattuna.

    Eli väittämäni on, että jos palkkatilastot tehtäisiin todellisen tuntipalkan (uran palkkatulot/uran työtunnit) perusteella, olisivat näistä erinomaisista eläke-eduista nauttivat tavalliset pk-opettajat kärkisijoilla.

    OAJ on ehkä parhaiten onnistunut edunvalvonnassa. Lyhyen vuosityöajan ansiosta opettajat ovat aktiivisia mm. politiikassa, nääs kun sitä aikaa on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.8.2015 kello 0:08

    Ajattele millainen palkka on parhailla pikajuoksijoilla. Työaika 9,8 sekuntia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Countryboy kirjoitti 6.8.2015 kello 20:22

    Vesa:
    Uutisista kuulin, että esim. Hollannissa noin puolet töissäkäyvistä tekee töitä osa-aikaisesti, Suomessa kaiketi 15 %.OECD:n lista ei taida tätä huomioida.

    Täyttä työviikkoa tekeviä tarkastellen suomalaisten viikkotyöaika on EU:n lyhimpiä.

    Valtiolla ja kunnissa työaika on erityisen lyhyt. Eräänä isona erityisryhmänä nostaisin esiin opettajat, joilla peruskoulussa vuosityöaika on 1000-1200 tuntia vuodessa. Palkkaa maksetaan kuitenkin 1700-1800 tunnin mukaisesti. Lisäksi erittäin monet opettajat pääsevät täydelle eläkkeelle 60-vuotiaina, erityisopettajat jopa 55-vuotiaina. Kun kaikesta tästä laskee todellisen tuntipalkan koko uralle, niin nämä edut huomioituna peruskoulun opettajat pääsevät hyvin lähelle lääkäreiden tuntipalkkoja uransa aikana.

    Kukapa ei haluaisi erittäin lyhyttä vuosityöaikaa ja niille vähäisille tunneille lääkärin tuntipalkkaa.

    Tätä minäkin epäilin tilastoa katsoessani. Se on harhaanjohtava, koska mm. Hollannissa naiset tekevät yleisesti puolipäivätyötä. Ja Suomessa tehdään hyvin vähän osa-aikatyötä.

    Lisäksi huomauttaisin, että vertailukohteena ei tulisi olla vain Euroopan maat, koska taloudellinen kilpailu on maailmanlaajuista. Tietääkseni esim. USA:ssa ja monissa Aasian maissa lomat ovat hyvin lyhyitä. Jopa osassa USA:n osavaltioista ei ole lainsäädännössä määriteltyä vuosilomaa. Ei siis vertailuja EU:n sisällä, koska eihän EU todellakaan ole mikään maailman talouden veturi nykyisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  61. Tompelo kirjoitti 6.8.2015 kello 20:24

    Osmo Soininvaara:
    Jos viulisti viivyttelee velan maksussaan, kuinka järkevää on katkaista rangaistukseksi häneltä sormi vasemmasta kädestä? Kreikan talous on tuhottu vuosikymmeniksi, millä on varmaankin haluttu varmistaa, ettei maa pysty maksamaan mitään velkojilleen. Maalle, jossa koulutustaso on hyvin alhainen on, 200 000 korkeasti koulutetun pakottaminen muuttamaan muualle jo merkitsee, ettei toivoa ole.

    Muistaakseni Kreikasta on muuttanut tuo 200 000 kaikenkaikkiaan vuodesta 2008(?) lähtien, kyse ei siis ole korkeakoulutetuista. Määrä on suhteellisesti vain vähän enemmän kuin muutto Suomesta. Ja jos arvata saa, siirtolaisuus Suomesta jatkaa kasvuaan ekspotentiaalisesti. Tosin Kreikkaa ei ehkä kiinni saada, jos eivät sitten eroa eurosta ennen Suomea.

    Ohimennen voisi mainita, että kreikkalaiset ovat perinteisesti olleet suuresti yliedustettuja jenkkiyliopistojen proffina. Maine velvoittaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  62. Countryboy kirjoitti 6.8.2015 kello 20:30

    Osmo Soininvaara:
    Jos viulisti viivyttelee velan maksussaan, kuinka järkevää on katkaista rangaistukseksi häneltä sormi vasemmasta kädestä? Kreikan talous on tuhottu vuosikymmeniksi, millä on varmaankin haluttu varmistaa, ettei maa pysty maksamaan mitään velkojilleen. Maalle, jossa koulutustaso on hyvin alhainen on, 200 000 korkeasti koulutetun pakottaminen muuttamaan muualle jo merkitsee, ettei toivoa ole.

    Kreikkahan ei ole vielä juurikaan lyhentänyt velkojaan, vaan kyse on siitä että rahat eivät riitä valtion vuosittaisiin menoihin. Veloille on myönnetty lykkäystä ainakin kymmenen vuotta ja korko puolen prosentin tasoa.Jonkinlainen tasapaino täytyy saada ensin kulujen ja tulojen välille. Kreikka on tavallaan elvyttänyt koko euroajan EU:n halpojen lainakorkojen avulla ja tässä tulos. Surkeaa kreikkalaisten kannalta. Nykyinen Syrizan hallitus on entisestään pahentanut tilannetta ja polttanut siltojaan muihin EU maihin. Talousministeri Varoufakis oli tietääkseni aikanaan Papandreun hallituksen talousneuvonantajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  63. Tapio kirjoitti 6.8.2015 kello 20:56

    teekkari: Devalvaation idea on siinä, että työvoimakustannukset laskevat samaan aikaan kun ostovoima heikkenee. Hallitus voi laskea työvoimakustannuksia ottamalla työnantajan eläkemaksut omalle vastuulleen, ja heikentää ostovoimaa nostamalla veroja eläkemaksujen kattamiseksi.

    Tuskin toimisi. Devalvaation idea on palauttaa vientisektorin kilpailukyky. Ostovoima kotimaassa laskee, mutta haitat jäävät paljolti kotimarkkinasektorille.

    Vientisektorin palkolliset kärsivät ostovoiman putoamisesta muutaman vuoden, kotimaan sektorin palkolliset aina seuraavan devalvaatioon asti. Devalvaatiolla voitiin siis toteuttaa demarien taivas, eli vakipaikka paperitehtaassa.

    Varakkaat, joilla oli relevanttia osake- tai kiinteistöomistusta, m.l. metsätiloja, kärsivät korkeintaan pari vuotta. Devalvaatiolla voitiin toteuttaa siten myös sekä porvarien että kepulaisten taivas.

    Ei ihme, että devalvaatiota haikaillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  64. Raimo K kirjoitti 6.8.2015 kello 21:18

    Tompelo: Pitkä vuosityöaika on työnantajalle usein eduksi, kun taas pitkä elinikäinen työaika on työantajalle usein haitaksi. Tämän voi päätellä esimerkiksi siitä, että yli 50-vuotiaita ei mielellään palkata ja jo palkatuista yritetään päästä usein eroon.
    ‘snip’

    No ei se nyt kyllä opettajien kohdalla noin mene. Eikä taida tuottavuskaan laskea iän myötä, sama määrä kakaroita opetetaan – vanhempi opettaja tosin paremmin. Vai miten mittaisit tuottavuutta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  65. Raimo K kirjoitti 6.8.2015 kello 21:20

    ottia tuota:
    ‘snip’
    Omien kokemuksieni (vaihtanut yksityiltä opeksi) perusteella kyseessä on vaihtokauppa. Opetusalalla saa pienempää palkkaa eikä urakehitysmahdollisuuksia käytännössä ole. Toisaalta työ on leppoisaa ja on pitkät lomat. En vaihtaisi takaisin.
    ‘snip’

    Eikä palkkakaan ole huono.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  66. Zzz kirjoitti 6.8.2015 kello 21:40

    Minun mielestäni pitäisi yrittää sitä työuraa pidentää sieltä loppupäästä. Antaa nuorien pariutua, aikuistua ja opiskella ihan rauhassa.

    Jos otetaan keskiverto alle 20-vuotias, niin ei hän todellakaan ole oikeastaan missään yrityksessä tarpeellinen. Ei ole edes elämänkokemusta.

    Nyt siellä loppupäässä lopetetaan liian aikaisin ja ollaan liian sairaita ja väsyneitä. Pitäisi saada pidettyä ihmiset henkisesti ja fyysisesti paremmassa kunnossa kauemmin.

    Eläkkeellä voi joutua olemaan 30-40 vuotta. Se on yhteiskunnalle ja eläkeläiselle rasite. Keskiverto eläkeläisellä on aikaa, muttei rahaa, joten aika kevyitä ne täytettävät unelmat ovat. Monen kohdalla elämä on yhtä selviämistaistelua.

    Nyt on lama, muttei aina tule olemaan lama. Nyt olisi hyvä aika laittaa ihmiset huolehtimaan paremmin terveydestään ja osaamisestaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  67. irlanti kirjoitti 6.8.2015 kello 21:41

    Minusta Osmo on väärässä. Tein täyttä työviikkoa Suomessa, 37,5h viikossa + palkattomat ylityöt ja lomat ja lomaedut suomen tavan mukaan. Jäin ilman töitä, ja teen nykyään Irlannissa samalla alalla, samalla tittelillä töitä mutta täysi työviikko on 39h ja sitä todellakin seurataan. Lomaraha- tai paluuraha käsitettä ei ole, vuosipalkka on noin 10k eur vähemmän kuin Suomessa. Hyvät lomaedut, eli melkein saman verran lomapäiviä kuin suomessa. Lisäksi, kun Suomessa molemmat puolisot tekevät ‘täyspäiväisesti’ töitä, niin vallalla on Suomessa tapa lähteä ajoissa, siis neljän-viiden maissa noutamaan lapsia päikystä. Se tasoittaa noita ‘ylitöitä’. Täällä ei katsota hyvällä aikaisemmin lähtemistä, koska on työntekijän oma huoli miten jälkikasvunsa hoitaa omalla ajallaan eikä sitä tarvitse työnantajan huoleksi tehdä. Työaika loppuu 5.30 ja siihen saakka on suotavaa olla talossa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  68. Pekka Tuhkanen kirjoitti 6.8.2015 kello 21:43

    Mites Soininvaara kun Sveitsissä tehdään n. 250 tunita enemmän kuin Suomessa ja työttömyysluvut ovat n. kolmannes Suomen luvuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. Manku kirjoitti 6.8.2015 kello 21:52

    Kuinka tumpeloita päättäjätkin voivat olla? EU:n sisältäkään ei löydy ymmärrystä mitä ja miten mitataan. Ja päätöksiä yritetään tehdä tiedon varassa, jota eri tahot tulkitsevat täysin eri tavoin. Hieno titteli ja oppiarvo eivät välttämättä korreloi älyn kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  70. Jani kirjoitti 6.8.2015 kello 23:04

    Hyvä esimerkki 0 tunnin vuosityöajasta: http://yle.fi/uutiset/8206826

    Olisi kiva tietää, että paljonko tuli maksamaan veronmaksajille, kun maksettiin 6,5 vuotta palkkaa, vaikka ei käynyt töissä.

    On kiva taas painaa kovasti töitä yksityisellä puolella ja maksaa veroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  71. Liian vanha kirjoitti 6.8.2015 kello 23:14

    Syltty:
    Tuo on käsiteltävän asian kannalta kyllä täysin harhaanjohtava tilasto.

    Jos vertaillaan työaikaa, niin kyllä silloin pitää vertailla kokopäivätyötä kokopäivätyöhön ja osa-aikatyötä osa-aikatyöhon eikä laskea kaikkia yhteen.

    Enää ei ole mitään yhtenäistä kokopäivätyötä, työajat ovat eriytyneet ja kokopäivätyö on vain muutaman alan ominaisuus.Eteknkin muualla Euroopassa työaikaa jatetaan , jotta työllisyys ja osallisuus säilyisi hyvänä ja monessa maassa osa-aikatyöhön kannustetaan erilaisilla tuilla.

    Sama työaikojen hajoaminen tapahtuu Suomessakin

    Tehty viikkotyöaika eri aloilla (ka.) 35,7

    Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta 41,3

    Teollisuus; sähkö-, lämpö-, vesi- ja
    jätehuolto 37,4

    Rakentaminen 38,8

    Tukku- ja vähittäiskauppa; moottori-
    ajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 34,8

    Kuljetus ja varastointi 38

    Majoitus- ja ravitsemistoiminta 33,1

    Informaatio ja viestintä 36,5

    Rahoitus- ja vakuutustoiminta;
    kiinteistöala 35,2

    Liike-elämän palvelut 34,8

    Julkinen hallinto ja maanpuolustus;
    pakollinen sosiaalivakuutus 35,7

    Koulutus 33,3

    Terveys- ja sosiaalipalvelut 34,5

    Muu palvelutoiminta 31,3

    Toimiala tuntematon 33,1

    Moni ala on jo tippunut alle 35 tunnin, joka on kokopäiväisen työn raja

    Ja osa-aokaisten määrä kasvaa koo ajan, esim Hollannissa alkaa olla jo puolet osa-aikaiseksi luettavia ja 25-30 % on yleinen

    Kun kokopäivätyötä tekevien määrä supistuu edelleen niin se ole enää standardi tulevaisuudessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  72. TL kirjoitti 6.8.2015 kello 23:19

    ft maailmalta:
    Kokeillaampas joutessaan, miten uusimmat työttömyysluvut (toukokuu 2015) huomioiden taulukko ja sijoitukset muuttuvat:

    Poland19297,81779
    Estonia18896,71762

    Puolan talous on kasvanut yli 15 vuotta tasaista tahtia. Samaan aikaan Puolan väkiluku on vähentynyt, koska iso osa puolalaisesta (5-10%) on muuttanut ulkomaille. Maahanmuuttoa Puolassa ei juurikaan ole harrastettu. Pieniä naapurimaiden vähemmistöjä löytyy. Ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa, toisaalta palkat ovat pienet ja sosiaaliturva heikko.

    Voiko tuosta tehdä jotain päätelmiä maahanmuuton tai työajan merkityksestä taloudelle? Osaako joku nimetä Puolan tunnetuimmat tuotemerkit?

    Keskimääräisellä työajalla ei ole nykyään enää merkitystä. Merkitystä on Innovaatioilla, kansan perinteillä ja yleisellä verotuksella sekä politiikalla. Ihmiset kyllä tekevät töitä jos se on hyödyllistä ja tuottavaa. Suomessa on hämmästyttävän tehokkaasti päädytty tilanteeseen, jossa töiden tekeminen, töiden teettäminen ja omistaminen ei ole välttämättä kannattavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  73. Jani kirjoitti 7.8.2015 kello 0:57

    Tapio: Tuskin toimisi. Devalvaation idea on palauttaavientisektorin kilpailukyky. Ostovoima kotimaassa laskee, mutta haitat jäävät paljolti kotimarkkinasektorille.

    Vientisektorin palkolliset kärsivät ostovoiman putoamisesta muutaman vuoden, kotimaan sektorin palkolliset aina seuraavan devalvaatioon asti. Devalvaatiolla voitiin siis toteuttaa demarien taivas, eli vakipaikka paperitehtaassa.

    Varakkaat, joilla oli relevanttia osake- tai kiinteistöomistusta, m.l. metsätiloja, kärsivät korkeintaan pari vuotta. Devalvaatiolla voitiin toteuttaa siten myös sekä porvarien että kepulaisten taivas.

    Ei ihme, että devalvaatiota haikaillaan.

    Devalvaatiossa olisi se hyvä puoli, että moni saisi pitää työpaikkansa, ellei ole jotain ulkomaisia lainoja yrityksillä. Nythän pyritään karsimaan kuluja ja kun palkkoja ei voida alentaa, niin se tarkoittaa potkuja.

    Mutta mitään ongelmaa ei olisi, jos palkankorotukset olisivat olleet maltillisia. Siitä puhuttiin jo Euroon mentäessä, ettei ole mahdollisuutta devalvaatioon, joten se vaatii, ettei palkat nouse liian kovaa tahtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  74. Jani kirjoitti 7.8.2015 kello 1:06

    TL: Suomessa on hämmästyttävän tehokkaasti päädytty tilanteeseen, jossa töiden tekeminen, töiden teettäminen ja omistaminen ei ole välttämättä kannattavaa.

    Ostappa palvelua toiselta.. Tee ensiksi itse töitä, josta jää käteen 50 % yritykselle koituneesta kustannuksesta (vaikka noin 30 % työntekijä ja 20 % työnantaja) ja sitten kun ostat yritykseltä, niin taas tapahtuu samalla tavalla, paitsi lisäksi päälle tulee arvonlisävero… kokonaisvero alkaa varmaan olemaan lähellä jotain 80-90 %. Eipä ihme, että veronkierto alkaa kiehtomaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  75. E Kortelainen kirjoitti 7.8.2015 kello 3:24

    Töitä kannattaa mielestäni tehdä aina,,jo psyykkisen terveydenkin vuoksi,Ei raha merkitse kaikkea ,se on syytä muistaa jokaisen.Raha on tietysti välttämätön ns.paha,,,,,,,Tosi asia on kaikille ei riitä työtä.mutta voihan keksiä muutakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  76. Tompelo kirjoitti 7.8.2015 kello 6:06

    Raimo K: No ei se nyt kyllä opettajien kohdalla noin mene. Eikä taida tuottavuskaan laskea iän myötä, sama määrä kakaroita opetetaan – vanhempi opettaja tosin paremmin. Vai miten mittaisit tuottavuutta?

    Koulussa tuottavuutta voisi mitata vaikkapa oppimistuloksilla. Suomalainen kouluhan on yksi maailman epätasa-arvoisimmista, jos ei epätasa-arvoisin, tärkeimmän aineen eli äidinkielen oppimisen osalta tyttöjä ja poikia verratessa. En ihmettelisi, jos kävisi ilmi, että pyhän lehmän sisällä olisi muitakin luurankoja.

    Jos kielikuva ontuu, vetoan sukupuoleen.

    Mutta, joo, mielessä ei ollut opettajat vaan kokemukset ja tarinat sairaanhoitajista ja sossuista. Ja siitä, miten työnantajat pyrkivät eroon yli 50-vuotiaista yksityisellä puolella vaan ei tietääkseni julkisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  77. Syltty kirjoitti 7.8.2015 kello 7:57

    Osmo Soininvaara:
    Jos viulisti viivyttelee velan maksussaan, kuinka järkevää on katkaista rangaistukseksi häneltä sormi vasemmasta kädestä?

    Jos ouolen tusinaa muuta viulistia harkitsee velkojen maksamatta jättämistä, niin se voi olla erittäin fiksua.

    Kukaan ei varmasti ole kieltänyt Kreikkaa tekemästä niitä fiksuja ja järkeviä leikkauksia ja rakennemuutoksia siinä sivussa. Ehkä yhdeltä Eurooan parhaiten rahotetuista armeijoista olisi voinut leikata enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  78. Syltty kirjoitti 7.8.2015 kello 8:00

    Jos keskimääräisellä työajalla ei ole merkitystä, niin ehdotan että tehdään kollektiivinen päätös leikata työaikaa 25% ja nostaa jalostusarvoa 50% alkaen 1.1.2016.

    Helppoa kuin heinänteko, yksi järjestöpäätös ja työttömyys sekä talousvaikeudet katoavat!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  79. Raimo K kirjoitti 7.8.2015 kello 9:31

    Tompelo:
    ‘snip’
    Mutta, joo, mielessä ei ollut opettajat vaan kokemukset ja tarinat sairaanhoitajista ja sossuista. Ja siitä, miten työnantajat pyrkivät eroon yli 50-vuotiaista yksityisellä puolella vaan ei tietääkseni julkisella.

    Ja sairaanhoitajillako vai sosiaalityöntekijöillä on/oli se lyhyt työaika?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  80. Raimo K kirjoitti 7.8.2015 kello 9:32

    Syltty:
    Jos keskimääräisellä työajalla ei ole merkitystä, niin ehdotan että tehdään kollektiivinen päätös leikata työaikaa 25% ja nostaa jalostusarvoa 50% alkaen 1.1.2016.

    Helppoa kuin heinänteko, yksi järjestöpäätös ja työttömyys sekä talousvaikeudet katoavat!

    Helppoahan se. Persujen perinnejoukko SMP aikoinaan esitti työttömyyden kieltämistä lailla. Olet samoilla linjoilla!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  81. Raimo K kirjoitti 7.8.2015 kello 9:34

    Osmo Soininvaara:
    Ajattele millainen palkka on parhailla pikajuoksijoilla. Työaika 9,8 sekuntia…

    No, siihen tuo 5% tuottavuushyppy ja jopa suomalaiset alkavat pärjätä. Tämä ajatus lienee Sipilän insinöörimietteiden taustalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  82. Raimo K kirjoitti 7.8.2015 kello 9:41

    Osmo Soininvaara:
    Jos viulisti viivyttelee velan maksussaan, kuinka järkevää on katkaista rangaistukseksi häneltä sormi vasemmasta kädestä? Kreikan talous on tuhottu vuosikymmeniksi, millä on varmaankin haluttu varmistaa, ettei maa pysty maksamaan mitään velkojilleen. Maalle, jossa koulutustaso on hyvin alhainen on, 200 000 korkeasti koulutetun pakottaminen muuttamaan muualle jo merkitsee, ettei toivoa ole.

    Otapa huomioon, että Kreikka on tehnyt nämä “uudistuksensa” ihan itse – vai oletko sitä mieltä, että ennen nykyistä kriisiä Kreikka on tehnyt kaikki oikein eikä mitään tarvetta korjausliikkeisiin ole?

    En ole huomannut, että troikka olisi esittänyt Kreikalle sormien katkaisua.

    Ja Kreikka puolestaan toteutti virkakoneiston supistamisen mm. irtisanomalla kaikki siivoojat – hyvä, hyvä!
    Ja Syrizan rakentavana vaaliteemana oli mm. että kaikki irtisanotut palkataan takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  83. Antero Vuokila kirjoitti 7.8.2015 kello 10:41

    Fidel:

    Työtahti ei ole löysä kaikissa virastoissa. Esimerkiks verovirastossa tehdään ahkerasti töitä. Yksityisissä työpaikoissa voi olla löysempiä: suuressa tehtaassa “puhtaaksikävelijät” pystyivät väistämään työntekoa ainakin kymmenisen vuotta sitten, eräässä LVI-yrityksessä jäi työntekijöille kohtalaisesti aikaa tikanheittoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  84. Tapio kirjoitti 7.8.2015 kello 10:50

    Aktuaari: Kannattaa lukea tuo tilastokeskuksen juttu ja varsinkin sen lopussa olevat perustelut miksi erimaiden työaikoja on vaikea vertailla.

    Erinomainen juttu, joka antaa aika tyhjentävän vastauksen esillä olevaan asiaan.

    Loppupäätelmä on: “Tässä artikkelissa on verrattu työaikaa joko työllisten tai palkansaajien kesken, vain kokopäivätyötä tekevien tai myös osa-aikatyötä tekevien kesken ja käyttäen mittarina joko säännöllistä tai tehtyä viikkotyöaikaa. Näin on saatu yhteensä kahdeksan erilaista vertailutulosta. Näistä kahdeksasta vertailusta seitsemässä suomalaisten työviikko on lyhyempi kuin eurooppalaisten keskimäärin.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  85. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.8.2015 kello 11:53

    Kansantalouden kannalta kuitenkin olennaista on tehtyjen työtuntien määrä ja siitä kertoo lahjomattomammin keskimäärin vuodessa tehdyt työtunnit – tai jos haluaa, ne kerrottuna työllisyysasteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Tapio kirjoitti 7.8.2015 kello 10:54

    Syltty: Jos keskimääräisellä työajalla ei ole merkitystä, niin ehdotan että tehdään kollektiivinen päätös leikata työaikaa 25% ja nostaa jalostusarvoa 50% alkaen 1.1.2016.

    Erinomainen ehdotus! Tuossa tilastokeskuksen paperissa on kovasti asiaa tukeva graafi: Työajan lyhyys korreloi positiivisesti korkean BKT/pers:n kanssa:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  87. Pekka Pessi kirjoitti 7.8.2015 kello 12:56

    Osmo Soininvaara: Jos viulisti viivyttelee velan maksussaan, kuinka järkevää on katkaista rangaistukseksi häneltä sormi vasemmasta kädestä?

    Jops viulisti on vienyt viulunsa kaniin, velkojan olisi varmaan ihan järkevää käydä lunastamassa se. Kysymys on lähinnä siitä, kuinka monta kertaa velkojilla riittää uskoa käydä hakemassa soitin panttilainaamosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  88. Countryboy kirjoitti 7.8.2015 kello 13:03

    Osmo Soininvaara:
    Kansantalouden kannalta kuitenkin olennaista on tehtyjen työtuntien määrä ja siitä kertoo lahjomattomammin keskimäärin vuodessa tehdyt työtunnit – tai jos haluaa, ne kerrottuna työllisyysasteella.

    No täytyyhän ne työtunnit suhteuttaa väestön määrään ja valtion kulurakenteeseen ! Ei se näin yksinkertaista ole.

    Hollannin alhainen työtuntimäärä selittyy mm. sillä, että siellä erityisesti naiset tekevät lyhyttä työpäivää lastenhoidon takia. Ei ole kunnallista päivähoitoa puhumattakaan subjektiivisesta oikeudesta siihen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  89. JB kirjoitti 7.8.2015 kello 13:44

    Osmo Soininvaara, onko niin, että OECDn mielestä käyttämääsi materiaalia ei voi käyttää maiden keskinäiseen vertailuun? Jos näin on, lienisi hyvä mainita tästä kirjoituksen yhteydessä.

    OECD:n laatuselosteesta: “The concept used is the total number of hours worked over the year divided by the average number of people in employment. The data are intended for comparisons of trends over time; they are unsuitable for comparisons of the level of average annual hours of work for a given year, because of differences in their sources. Part-time workers are covered as well as full-time workers.” https://stats.oecd.org/OECDStat_Metadata/ShowMetadata.ashx?Dataset=ANHRS&Lang=en

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  90. diodi kirjoitti 7.8.2015 kello 14:09

    Eikö yhteiskuntasopimusta ja palkanalennusta voisi muotoilla erikoislainaksi.

    Esim. Työntekijöiden 5% palkanalennuksesta tehdään kuluttajahintaindeksiin sidottu erikoislaina jonka ehdot on muotoiltu siten, että ne eivät vaikuta merkittävästi yritysten luotonsaantiin (ei voi laittaa perintään jos firma menee konkurssiin). Lainan ehdoissa voitaisiin määritellä että lainalla ei ole määrättyä takaisinmaksuaikaa, mutta laina maksetaan takaisin ennen osinkoja, takaisinostoja ja johtajien palkankorotuksia tai takaisinmaksu voisi tapahtua myös 50/50 suhteessa osinkoihin tjms. Valtio voisi toimia markkinatakaajana ja välimiehenä. Palkanalennus olisi yrityksen laina valtiolta, ja valtio hoitaisi lainan työntekijöiden puolesta.

    Yrittäjä joka haluaa alentaa työvoimakustannuksia 5% voisi tehdä niin ottamalla erikoislainan. Jos työntekijä tarvitsee rahat heti käteen hän voisi myydä lainan markkinatakaajalle (valtio) tai jopa vapailla markkinoilla jos lainoista muodostettaisiin finanssi-instrumentti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  91. Jori Puska kirjoitti 7.8.2015 kello 14:18

    Iltalehdessä nuo lukujen erot selitettiin aika hyvin. Näyttää Soininvaarakin tässä sortuneen tilastoilla valehteluun.

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015080620142600_uu.shtml

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  92. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.8.2015 kello 16:55

    Tuo Iltalehden selitys ei kyllä ole oikein, koska OECD:n tilastossa vuosittaisesta työajasta ovat mukana kaikki työaikaan vaikuttavat seikat. Ero johtuu siitä, että meillä tehdään vähn osa-aikatyötä, jota Hollannissa tekee 46 % työvoimasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Fidel kirjoitti 7.8.2015 kello 14:20

    Antero Vuokila: Työtahti ei ole löysä kaikissa virastoissa. Esimerkiks verovirastossa tehdään ahkerasti töitä. Yksityisissä työpaikoissa voi olla löysempiä: suuressa tehtaassa “puhtaaksikävelijät” pystyivät väistämään työntekoa ainakin kymmenisen vuotta sitten, eräässä LVI-yrityksessä jäi työntekijöille kohtalaisesti aikaa tikanheittoon.

    Pahoitteluni yleistyksestä. Vielä kun perustelet ne järjettömät lomaedut ja irtisanomissuojat uskottavasti.. eikä kannata edes verrata kiireisintäkään virastoa löysimpäänkään raksatyömaahan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  94. Tero Tolonen kirjoitti 7.8.2015 kello 15:11

    Äkkiseltään ajateltuna tuo työajan pituus voi myös kertoa työmarkkinoiden joustavuudesta – Hollannissa kai jo kokeillaan perustuloa – tavallaan se on hieman vaarallistakin, koska oli tulos suuntaan tai toiseen, siihen varmaankin ylireagoidaan.

    http://yle.fi/uutiset/hollanti_kokeilee_kansalaispalkkaa/8120860

    Kuuntelin tuossa erään kerran kahvilassa keskustelua, jossa kaksi nuorta ihmistä oli huolissaan nollatuntisopimuksista – he pohtivat että mitä heidän työpaikoilleen käy.

    Välttämättä joku 50-vuotias teollisuuden kultakautta elänyt ay-pomo ei oikein ymmärrä tämmöistä puhetta, eikä sitäkään voi pitää ihmeenä. ETLA on kirjoitellut Saksan mallista seuraavaa:

    https://www.etla.fi/kolumnit/saksan-mallin-kielteisia-vaikutuksia-liioiteltu/

    1. Järjestäytyminen on laskenut
    2. Työehtosopimusten sitovuus on vähentynyt
    3. Työehtosopimusten joustavuus on lisääntynyt

    Seurauksista todetaan mm. että

    havaitaan, että normaali- ja korkeapalkkaisten osuus työikäisistä on hieman noussut, kuten myös matalapalkkaisten osuus. Tämä selittyy jälleen sillä, että työvoiman ulkopuolella ja työttömänä oleminen on pienentynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  95. Tapio kirjoitti 7.8.2015 kello 18:57

    Tapio: Tuo viimemainittu mittari, joka kai merkitsee jonkinlaista maan ihmistyökapasiteetin käyttöastetta, vaikutti niin mielenkiintoiselta, että poimin OECD:n vuoden 2013 tilastosta muutamien maiden lukuja.

    Niitä en esitä, sillä vielä mielenkiintoisemmaksi muodostui lista, jossa jaoin noiden maiden ostovoimakorjatun GDP/person tuolla kapasiteetin käyttöasteella, mikä äkkiä ajatellen kuvaa kansakunnan (palkallisen) työn kokonaistuottavuutta.

    Lista on mielenkiintoinen:

    NO66
    DE

    Karkasi:

    NO 66
    DE 53
    NL 50
    DK 49

    US 47
    FR
    IT 42
    SE 39
    CN 37
    FI 36

    SP 32

    PT 25
    GR 24

    Koska en ole kansantaloustieteilijä, en pysty arvioimaan onko mittarissani mitään järkeä. Lista on kuitenkin ajatuksia herättävä. (Joku tietokoneguru voisi tehdä laajemman otoksen)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  96. Raimo K kirjoitti 7.8.2015 kello 20:15

    Fidel: Pahoitteluni yleistyksestä. Vielä kun perustelet ne järjettömät lomaedut ja irtisanomissuojat uskottavasti.. eikä kannata edes verrata kiireisintäkään virastoa löysimpäänkään raksatyömaahan.

    Millaiset ne järjettömät lomaedut ja irtisanomissuojat raksalla on?
    Virastoissa ei mitään irtisanomissuojaa ole, katsohan vaikka valtion henkilöstömäärän rajua pudotusta ja käynnissä olevia YTeitä.

    Totta tietysti, että raksalla tehdään rakennustyötä, virastoissa ei juurikaan rakenneta, joten tosiaan vertailu on turhaa – mutta miksi siis vertailet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  97. diodi kirjoitti 7.8.2015 kello 21:19

    ETLA tuo keskusteluun vielä kolmannen tilaston ETLA Faktat kuntoon työajoista
    7.8.2015
    joka perustuu Eurostatin työvoimatutkimukseen (EU-LFS) ja on Etlan mielestä paras.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  98. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.8.2015 kello 11:29

    Tuo Etlan selvitys on hyvä, koska siinä ovat kaikki käsitteet mukana. Todettakoon, että vähän Etlakin on vetänyt välistä. Kuvasta puuttuu Hollanti, jossa todellinen työaika on lyhyt, koska puolet työvoimasta tekee osa-aikatyötä. Ihan konkassa ei Hollanti kuitenkaan ole.
    Yritysten kilpailukykyyn tataa vaikuttaa eniten työtunnin hinta eikä se, kuinka suurissa erissä sitä myydään. Luovilla aloilla työnantajan on edllisempaa maksaa samaa tuntihintaa lyhyemmästä kuin pidemmästä työajasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. tuen maksaja kirjoitti 7.8.2015 kello 22:25

    Raimo K: Millaiset ne järjettömät lomaedut ja irtisanomissuojat raksalla on?
    Virastoissa ei mitään irtisanomissuojaa ole, katsohan vaikka valtion henkilöstömäärän rajua pudotusta ja käynnissä olevia YTeitä.

    Tämä irtisanomissuojaläppä on ilmeisesti lähtenyt liikeelle kuntaliitosten yhteydessä toteutetulle 5 vuoden irtisanomissuojalle. Olen luopunut asian selittämisestä sellaisille, jotka eivät asiaa ymmärrä. Mutta koetetaan vielä kerran. Valtion virkamiehillä tai työntekijöillä ei ole mitään irtisanomissuojaa vaan valtion henkilöstöä voidaan vähentää vetoamalla tuotannollis-taloudellisiin syihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  100. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.8.2015 kello 11:15

    Helsingin kaupunki on tehnyt päätöksen, ettei ketään irtisanota. Ei seuraa laista vaan tästä päätöksestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Fidel kirjoitti 8.8.2015 kello 6:55

    Raimo K: Millaiset ne järjettömät lomaedut ja irtisanomissuojat raksalla on?
    Virastoissa ei mitään irtisanomissuojaa ole, katsohan vaikka valtion henkilöstömäärän rajua pudotusta ja käynnissä olevia YTeitä.

    Totta tietysti, että raksalla tehdään rakennustyötä, virastoissa ei juurikaan rakenneta, joten tosiaan vertailu on turhaa – mutta miksi siis vertailet?

    Blaa blaa. Kyse oli työssä jaksamisesta ja eläköitymisiästä, julkisen ja yksityisen erosta, suorittavan ja toimarityön erosta. On oikeastaan aivan älytöntä, että kirvesmiehen ja konttorirotan oletetaan jaksavan töissä yhtä vanhaksi (ei, en ole kirvesmies).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  102. Jani kirjoitti 8.8.2015 kello 11:45

    tuen maksaja: Valtion virkamiehillä tai työntekijöillä ei ole mitään irtisanomissuojaa vaan valtion henkilöstöä voidaan vähentää vetoamalla tuotannollis-taloudellisiin syihin.

    No ihan näin maalaisjärjellä, kuinka usein olet kuullut saaneen potkut julkisen puolen vakituisesta virasta? Siinä on myöskin riski työnantajalle, koska tuntuu, että aina erotettu virkamies haastaa oikeuteen ja voittaa sen. Näin voidaan pitää virkamiestä töissä vuosia, vaikka mitään töitä hän ei tekisikään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  103. Tapio kirjoitti 8.8.2015 kello 12:41

    Tapio: mielenkiintoisemmaksi muodostui lista, jossa jaoin noiden maiden ostovoimakorjatun GDP/person tuolla kapasiteetin käyttöasteella, mikä äkkiä ajatellen kuvaa kansakunnan (palkallisen) työn kokonaistuottavuutta.

    No, ei se sitä kuvaa, vaan jos tein laskuharjoituksen oikein, nuo luvut ovat työn tyottavuus kertaa työikäisten osuus koko väestöstä.

    Laskuharjoitukseni selvitti minulle, että työikäiset tekevät suomessa suhteellisen paljon työtunteja. BKT-mielessä Suomen ongelmana näyttävät olevan enemmänkin huonontunut työn tuottavuus ja pienenentynyt työikäisten osuus.

    Nyt vain on niin, ettei työn tuottavuutta paranneta sormia napsauttamalla eikä työikäisten osuutta osata korjata maahanmuutolla. Nopeaksi BKT:n nostajaksi taitaa jäädä vain työtuntien lisääminen.

    Osmo Soininvaara: Yritysten kilpailukykyyn tataa vaikuttaa eniten työtunnin hinta eikä se, kuinka suurissa erissä sitä myydään. Luovilla aloilla työnantajan on edullisempaa maksaa samaa tuntihintaa lyhyemmästä kuin pidemmästä työajasta.

    Totta, mutta monilla teollisuusaloilla pidemmän työajan tekeminen samalla palkalla alentaisi työn hintaa, mikä puolestaan mahdollistaisi halvemmat tarjoukset ja usein myös lyhyemmät toimitusajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  104. Tero Tolonen kirjoitti 8.8.2015 kello 13:21

    Osmo Soininvaara:
    Yritysten kilpailukykyyn tataa vaikuttaa eniten työtunnin hinta eikä se, kuinka suurissa erissä sitä myydään. Luovilla aloilla työnantajan on edllisempaa maksaa samaa tuntihintaa lyhyemmästä kuin pidemmästä työajasta.

    Tästä on varmaan monenlaisia näkemyksiä – itse näkisin, että kilpailukykyyn vaikuttaa se miten hyvin maksettu työtunti muuntuu oikeasti myyntituloksi. Esim. jos ihminen tekee vuodessa 20% tehokasta työtä ja lopun aikaa on menoerä, palkalla on vaikea kompensoida menetettyä tehokkuutta Tämmöinen vaste ei ole ollenkaan sama asia kuin työtunnin hinta. Jos ihmisen tekemä työ on vaikkapa myyntiarvoltaan 1000 eur / tunti niin tästä työstä voidaan maksaa helposti hyvää palkkaa siltä ajalta kun ihminen sitä tekee. Jos on vaikka yksi mies katsomassa että paperikone pyörii, niin kyllä tälle miehelle voidaan hyvin maksaa kunnon palkkaa ilman että se vaikuttaa mitenkään kilpailukykyyn.

    Sen sijaan jos yrityksen toiminta on jaksottaista tai kausiluonteista niin tärkeämpää on pystyä hankkimaan työvoimaa joustavasti silloin kun sitä tarvitaan – esim. joulun tai muun sesongin lähestyessä – mutta ei maksaa työvoimasta silloin kun töitä ei ole – yrityksen kilpailukykyyn vaikuttaa usein negatiivisimmin juuri tämmöinen “hiljanen” jakso jolloin palkkakulut ovat voimassa, mutta niistä ei saada riittävää tuottoa. Tämmöin jakso voi syntyä monesta eri syystä, siitä että on hiljainen sesonkiaika, iso asiakas peruu tilauksen, lainsäätäjä jarruttaa toimintaa, työntekijät lakkoilevat tai työn luonne on semmoinen, että osaavaa työvoimaa on niin vaikea hankkia, että työntekijät on pakko pitää töissä myös silloin kun se ei ole kannattavaa.

    Luovia ratkaisuja tähän on myös ilmeisesti kehitettynä, esimerkiksi yritysen välinen työvoiman vaihto oli kai joillain konepajoilla kokeilussa – olin tästä joskus lukevinani. Mutta kaikilla aloilla se ei ole mahdollista.

    Monet pitävät tämmöistä mallia kauhistuttavana, mutta sen mahdollisuus olisi siinä, että lyhytaikaiselle työvoimalle voitaisiin sen tehokuuuden ansiosta maksaa korkeampaa palkkaa. Tällöin pätkätyötä tekevä voisi a) saada hyvän korvauksen ja b) nauttia kuitenkin kohtalaisesti vapaa-ajasta / hankkia muita vastaavia töitä, tosin ilman vakituisen työajan lomakorvauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  105. JY kirjoitti 8.8.2015 kello 19:11

    Osmo Soininvaara:
    Yritysten kilpailukykyyn tataa vaikuttaa eniten työtunnin hinta eikä se, kuinka suurissa erissä sitä myydään. Luovilla aloilla työnantajan on edllisempaa maksaa samaa tuntihintaa lyhyemmästä kuin pidemmästä työajasta.

    Käsittääkseni luovilla aloilla maksetaan kuukausipalkkaa tai ollaan yrittäjiä. Eikä työaikaa voi mitata. Luovuus ei toimi 9-17 periaatteella. Tuntipalkka voisi jäädä huomattavan pieneksi, jos pystyttäisiin laskemaan kaikki työn edistämiseen liittyvä ajattelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  106. jokeri kirjoitti 8.8.2015 kello 22:25

    Osmo Soininvaara:
    Helsingin kaupunki on tehnyt päätöksen, ettei ketään irtisanota. Ei seuraa laista vaan tästä päätöksestä.

    Ja sinä vielä muutama vuosi sitten väitit, että naisilla ei ole turvallisemmat työsuhteet kuin miehillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  107. Mikko Kiviranta kirjoitti 9.8.2015 kello 9:07

    Jani: No ihan näin maalaisjärjellä, kuinka usein olet kuullut saaneen potkut julkisen puolen vakituisesta virasta?

    Meiltä VTT:ltä lähti suunnilleen joka kahdeksas työntekijä viime syksynä, 335 henkeä. Kaikille on selvää että lisää lähtee jos talous niin vaatii. En tiedä missä määrin nimim. Janin maalaisjärki rajata julkinen sektori pelkiksi vakituisiksi viroksi pitää paikkansa, luulisin (mutten ole varma) että VTT:llä koko väki oli pääjohtajaa myöten työsuhteisia toimihenkilöitä, jo ennen osakeyhtiöksi muuttumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  108. Jani kirjoitti 9.8.2015 kello 12:47

    Mikko Kiviranta: Meiltä VTT:ltä lähti suunnilleen joka kahdeksas työntekijä viime syksynä, 335 henkeä. Kaikille on selvää että lisää lähtee jos talous niin vaatii. En tiedä missä määrin nimim. Janin maalaisjärki rajata julkinen sektori pelkiksi vakituisiksi viroksi pitää paikkansa, luulisin (mutten ole varma) että VTT:llä koko väki oli pääjohtajaa myöten työsuhteisia toimihenkilöitä, jo ennen osakeyhtiöksi muuttumista.

    Puhuin julkisen puolen vakiviroista ja sinä otat VTT:n mukaan, joka on julkinen osakeyhtiö.

    Edelleen olen sitä mieltä, että julkisen puolen vakivirkaa on vaikea irtisanoa, vaikka ei kävisi töissä.

    Esimerkkinä tämä http://yle.fi/uutiset/8206826 en syytä tässä työntekijää, vaan pomoja ja johtoa, jotka eivät saa hoidettua riitoja ja tuhlaavat verorahoja. Veikkaanpa, että eläinlääkärin kustannukset työnantajalle ja veronmaksajille ovat olleet vuodessa 100 000 € ylöspäin.

    Kyllä itsekin voisin olla tuolla palkalla kotona tekemättä mitään töihin liittyvää, pitäisin lähinnä työnantajaa tyhmänä siinä tilanteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  109. Mikko Kiviranta kirjoitti 9.8.2015 kello 21:54

    Jani: Puhuin julkisen puolen vakiviroista ja sinä otat VTT:n mukaan, joka on julkinen osakeyhtiö.

    Kuittaan kuulluksi ja ymmärretyksi että nimim. Jani puhuu vain vakiviroista ja erityisesti siitä yhdestä eläinlääkäristä.

    Jottei muille jää väärää käsitystä, vaan julkiseen sektoriin sisältyy myös ongelmitta irtisanottavaa työsopimussuhteista väkeä: VTT on ollut osakeyhtiö 7 kuukautta. Irtisanomisten aikaan viine syksynä se oli vielä valtion tilivirasto. Hyvin onnistui.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  110. Liian vanha kirjoitti 9.8.2015 kello 23:52

    Syltty:
    Jos keskimääräisellä työajalla ei ole merkitystä, niin ehdotan että tehdään kollektiivinen päätös leikata työaikaa 25% ja nostaa jalostusarvoa 50% alkaen 1.1.2016.

    Helppoa kuin heinänteko, yksi järjestöpäätös ja työttömyys sekä talousvaikeudet katoavat!

    Aivan yhtä yksioikoinen on päätös jatkaa työaikaa 100 tuntia.Simsalambim ja ongelmat kaikkoavat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  111. Shakeem kirjoitti 10.8.2015 kello 7:40

    Hyvin vedit Osmo keskustelua aamu-TV:ssä!

    Vain muutamassa minuutissa paljastit mielestäni selkokielisesti, mistä EK:n ja Sipilän ajamassa työajan pidennyksessä on kysymys. Tämä ei ole TV-haastattelussa aina helppoa. EK:n kaveri alkoi itsekin vahingossa puhumaan ihan muusta, miksi hänet oli studioon kutsuttu. Lopussa EK:n kaverin sivistymättömyys, tietojen puute ja disinformaation levittämistarkoitus paljastui vertauksella Luxembourgiin.

    Jos tuo ehdotuksen vaikutus naisten asemaan työmarkkinoilla kunnolla sisäistetään, EK:n ja Sipilän ehdotus kuolee siihen paikkaan. Se on myös nykyisessä taloustilanteessa suorastaan käsittämättömän huono ajatus.

    EK osoitti jälleen kerran, kuinka se on valmis disinformaatiolla ajamaan todellisia päämääriään. En tykännyt Sipilästä aluksi, mutta tämä kyllä laskee hänen osakkeitaan entisestään. Myös Sipilä on valmis harjaanjohtamaan tietoisesti ihmisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  112. Syltty kirjoitti 10.8.2015 kello 9:14

    Liian vanha: Aivan yhtä yksioikoinen on päätös jatkaa työaikaa 100 tuntia.Simsalambim ja ongelmat kaikkoavat

    Roskaa, ei kukaan ole noin väittänyt.

    Me olemme niin syvällä nesteessä, että yksi 100h ei tätä taloutta pelasta.

    Itse henkilökohtaiessti pelkään että yhteiskuntasopimus, vaikka sisältäisikin sen 100h tai ihan sama mitä sisältääkään, ei ole kuin hetken helpotus.

    Ongelma on meidän neuvottelurakenteissa, eivätkä ne todennäköisesti muutu yhtään mihinkään. Jos nyt siis laitetaan 100h työaikaan, niin ehkä jaksetaan vielä seuraava palkkakierros mennä jotenkuten maltilla (paitsi tietenkin AKT, joka ulsomittaa ottaa toisten talkoilla saadun viennin kasvun omille työntekijöilleen), mutta välittömästi kun näkyy edes orastavaa kasvua, hanat aukeaa. Niinpä seuraaan laman kynnnyksellä, seuraavan nousukauden lopulla, meillä on jälleen yhtä rankka kustannusrakenne kuin aikaisemminkin, mutta 100h pidemmällä työajalla ja vastaavasti korkeammalla palkalla.

    Näin minä pelkään että tässä käy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  113. Liian vanha kirjoitti 10.8.2015 kello 17:20

    Syltty: Roskaa, ei kukaan ole noin väittänyt.

    Me olemme niin syvällä nesteessä, että yksi 100h ei tätä taloutta pelasta.

    Itse henkilökohtaiessti pelkään että yhteiskuntasopimus, vaikka sisältäisikin sen 100h tai ihan sama mitä sisältääkään, ei ole kuin hetken helpotus.

    Ongelma on meidän neuvottelurakenteissa, eivätkä ne todennäköisesti muutu yhtään mihinkään. Jos nyt siis laitetaan 100h työaikaan, niin ehkä jaksetaan vielä seuraava palkkakierros mennä jotenkuten maltilla (paitsi tietenkin AKT, joka ulsomittaa ottaa toisten talkoilla saadun viennin kasvun omille työntekijöilleen), mutta välittömästi kun näkyy edes orastavaa kasvua, hanat aukeaa. Niinpä seuraaan laman kynnnyksellä, seuraavan nousukauden lopulla, meillä on jälleen yhtä rankka kustannusrakenne kuin aikaisemminkin, mutta 100h pidemmällä työajalla ja vastaavasti korkeammalla palkalla.

    Näin minä pelkään että tässä käy.

    Englannin AKT on yhtä lakkoherkkä, juurikin metron kuljettajat olivat lakossa kun vaativat lisää.

    Kuljetusala on useimmissa maissa lakkoherkkä, ei Suomi ole poikkeus.

    AY-liikkeelläkin on omat tutkimuslaitoksensa¨ja talousasiantuntijat ja he osaavat mitoittaa vaatimukset maksukyvyn mukaan.

    Mutta sitten tulee joku Kokoomus ja katainen, jotka lupaavat julkiselle sektorille ylisuuret korotukset ja tuhoa täydentävät työnantajat liittoratkaisullaan, joka johti työnantajaliittojen ja yritysten kisaan.

    Tämä on tuttu tilanne yrityksissäkin, osatojen välinen kisa käynnistyy välittömästi ellei palkankorotuksia koordinoida tehokkaasti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  114. Liian vanha kirjoitti 10.8.2015 kello 17:25

    Jos neuvottelujärjestelmää halutaan parantaa niin silloin työntekijöiden osallisuutta pitää lisätä.

    Ruotsissa ja Saksassa työntekijöillä on aaja myöstämääräämisoikeus ja kun tähän yhdistetään yrityksen tulokseen sidotut palkkiot niin silloin tuloksena on järkeviä ratkaisuja.

    Eikä laittomia lakkoja tarvita, koska työnanatja ei voi sanella työehtoja kuten Suomessa

    Mutta Suomessa työnantajat eivät halua luopua dikdatorisesta vallasta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  115. Liian vanha kirjoitti 10.8.2015 kello 17:47

    Shakeem:
    Hyvin vedit Osmo keskustelua aamu-TV:ssä!

    Vain muutamassa minuutissa paljastit mielestäni selkokielisesti, mistä EK:n ja Sipilän ajamassa työajan pidennyksessä on kysymys. Tämä ei ole TV-haastattelussa aina helppoa. EK:n kaveri alkoi itsekin vahingossa puhumaan ihan muusta, miksi hänet oli studioon kutsuttu. Lopussa EK:n kaverin sivistymättömyys, tietojen puute ja disinformaation levittämistarkoitus paljastui vertauksella Luxembourgiin.

    Jos tuo ehdotuksen vaikutus naisten asemaan työmarkkinoilla kunnolla sisäistetään, EK:n ja Sipilän ehdotus kuolee siihen paikkaan. Se on myös nykyisessä taloustilanteessa suorastaan käsittämättömän huono ajatus.

    EK osoitti jälleen kerran, kuinka se on valmis disinformaatiolla ajamaan todellisia päämääriään. En tykännyt Sipilästä aluksi, mutta tämä kyllä laskee hänen osakkeitaan entisestään. Myös Sipilä on valmis harjaanjohtamaan tietoisesti ihmisiä.

    Vahinko, että loppui kesken.

    Monella alalla työajan pidentäminen johtaa irtisanomisiin esim asiakaspalvelu, joka ottaa vikoja vastaan ja selvittelee niitä tuskin saa enemmän puheluita vaikka työaika pitenee. Sen sijaan tuontaoraportti näyttää , että tuotannossa on 7 % liikaa väkeä ja käynnistyy yt-välittömästi

    Ja kun sähköurakoitsija huomaa, että asentajia on liikaa niin 7 % annetaan kenkää.Tuskinpa se työajan pidennys yhtään uutta urakkaa tuo kun työaika piteni kaikilla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  116. Jouko Ollila kirjoitti 10.8.2015 kello 20:59

    Liian vanha: Vahinko, että loppui kesken.

    Monella alalla työajan pidentäminen johtaa irtisanomisiin esim asiakaspalvelu, joka ottaa vikoja vastaan ja selvittelee niitä tuskin saa enemmän puheluita vaikka työaika pitenee. Sen sijaan tuontaoraportti näyttää , että tuotannossa on 7 % liikaa väkeä ja käynnistyy yt-välittömästi

    Ja kun sähköurakoitsija huomaa, että asentajia on liikaa niin 7 % annetaan kenkää.Tuskinpa se työajan pidennys yhtään uutta urakkaa tuo kun työaika piteni kaikilla

    Sähköurakointi on perinteisesti ollut sellaista toimintaa, jossa työvoiman määrä on suoraan verrannollinen tilauskirjan paksuuteen. Urakoitsija, joka pitää kynsin ja hampain kiinni asentajistaan vaikka urakoita ei ole, on pian entinen urakoitsija. Urakoitsijoiden keskenään harrastama työvoiman vuokraus tosin tasaa aika hyvin työvoiman lisäys- ja vähentämistarpeita. Pekkaset toimivat myös eräänlaisena työaikapankkina, kun on töitä, pekkasia ei käytetä, kun on hiljaisempaa, ollaan pekkasilla.

    Mikäli vuosityöaikaa pidennettäisiin 100h pekkaset poistamalla, työvoimantarpeemme tippuisi noin 6%, siis mikäli urakoiden määrä ei lisääntyisi. Jos tämä 100h työajanpidennys kuitenkin lisäisi yleistä taloudellista toimeliaisuutta, ehkä urakoiden määräkin kasvaisi jonkin verran. Toisaalta työn sivukulut pienenisivät ja siten myös urakkatarjoustemme loppusummat pienensivät. Ehkä tämäkin lisäisi urakoita ja siten parantaisi alan työllisyyttä. Alalla on sen verran kova kilpailu, että työajanpidennyksestä aiheutuva säästö menisi suoraan hintoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  117. Syltty kirjoitti 11.8.2015 kello 7:12

    On selvää että työajan pidennys (jota siis ei nyt ole luvassa) johtaa joillakin aloilla työvoiman vähennnnnyksiin ja joillakin lisäyksiin.

    Esimerkiksi ei tarvitse olla mikään velhoa arvatakseen, että vientiteollisuudessa voitettaisiin enemmän tilauksia, jos kustannnustaso olisi halvempi.

    Ja ainakin meillä investointeja tehdään usein niin, että katsotaan paljonko kassassa on rahaa. Jos siellä on paljon, investointeja ei paljoa tarvitse miettiä, voi mennä riskilläkin. Jos siellä taas on vähän rahaa, ei tehdä mitään mikä ei ole aivan pakollista. Ihan sama kuvio on suurillakin yrityksillä jos kassa pullottaa ja hyviä kohteita on tarjolla, niin niitä kyllä tehdään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  118. jokeri kirjoitti 29.1.2016 kello 16:51

    Osmo Soininvaara:
    Jos viulisti viivyttelee velan maksussaan, kuinka järkevää on katkaista rangaistukseksi häneltä sormi vasemmasta kädestä? Kreikan talous on tuhottu vuosikymmeniksi, millä on varmaankin haluttu varmistaa, ettei maa pysty maksamaan mitään velkojilleen. Maalle, jossa koulutustaso on hyvin alhainen on, 200 000 korkeasti koulutetun pakottaminen muuttamaan muualle jo merkitsee, ettei toivoa ole.

    Nostoa. Tässä pitää vielä huomioida, että Kreikan fertiliteetti on Euroopan pienimiä ollut pitkään jo. Talouskriisi, maahanmuuttokriisi ja osaajien poismuutto maasta tulevat ennestään laskemaan toivonsa menettäneen kansan fertiliteettiä.

    Kreikka menettää osaajansa eikä uusia synny. Kreikka ei tule selviämään tästä mitenkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  119. Miksi Ruotsissa menee lujaa, ja Suomessa päin honkia? | Jaakko Portti kirjoitti 6.3.2016 kello 23:46

    Suosittele: Thumb up 0

  120. Jarkko Laaksonen kirjoitti 13.5.2016 kello 6:20

    Minusta tämä keskustelu työajoista on sinällään varsin typerää. Yritysten kannalta on merkitystä sillä, mitä saadaan aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  121. Jeppe kirjoitti 13.5.2016 kello 16:02

    Jarkko Laaksonen:
    Minusta tämä keskustelu työajoista on sinällään varsin typerää. Yritysten kannalta on merkitystä sillä, mitä saadaan aikaan.

    Palkkaisitko minut 4000 euron kuukausipalkalla, ilman työaikoja ja että minut olisi vaikea irtisanoa? Jos palkkaisit, niin kerro tietosi, tulen mielelläni töihin 🙂

    Monella myyjällä ei ole työaikaa, mutta harva silti haluaa tehdä semmoista työsopimusta niin kuin myyjillä on, jossa on määritelty vaikkapa 1000 € alkupalkka ja tulospohjaisesti tulee loput palkasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus