Ilmaston lämpeneminen on taas kiihtynyt

lämpeneminen

Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen näyt­ti toivei­ta herät­tävästi hidas­tu­van 2000-luvul­la. Jokin, jota ei tiedet­ty, näyt­ti anta­van ihmiskun­nalle lisää aikaa. Viimeisen kah­den ja puolen vuo­den aikana läm­pen­e­m­i­nen on taas kiihtynyt. Toive lisäa­jas­ta näyt­tää rauenneen.

El Nino on vas­ta käyn­nistymässä ja siitä ennuste­taan voimakas­ta, joten vuo­den kulut­tua käyrä on toden­näköis­es­ti yhä korkeammalla.

[LISÄYS 31.7.2015: ] Lähdeaineisoon pääsee tästä.

112 vastausta artikkeliin “Ilmaston lämpeneminen on taas kiihtynyt”

  1. Paras selviy­tymis­stra­gia on muu­tok­seen varautu­mi­nen, kos­ka muu­tok­sen tor­ju­mi­nen ei tule onnis­tu­maan. Ei kai kukaan ole vakavis­saan uskonut, että ihmiskun­ta kollek­ti­ivise­na kokon­aisuute­na kykenisi kasvi­huonekaa­su­jen päästö­jen osalta suunnitelmatalouteen?

  2. Tuo­hon käyrään kuluu sat­un­nainen vai­htelu (kuten kuvas­ta näkyy), joten pieniä yllät­täviä ylä- ja alamäk­iä siinä kuu­luukin olla. Fos­si­ilisen hiilen polt­to ilmake­hään jatkuu maa­pal­lol­la jok­seenkin entiseen malli­in, minkä perus­teel­la voi arvel­la, että ilmas­ton muu­toskin jatkuu pääsään­töis­es­ti aiem­paan suuntaan.

    Ehkä olisi hyvä jo tehdä jotain muu­tok­sia. Vihreät voisi­vat olla aloit­teel­lisia. Tuulimyl­ly­jen tuotan­totuet ja vas­taa­vat eivät riitä, vaan jotain hie­man konkreet­tisem­pia ehdo­tuk­sia ja toteu­tuk­sia kai­vat­taisi­in. Onnistuuko?

  3. No nyt on myöhäistä toimia? Pitäisikö tässä tiedemiesten sit­ten suun­nitel­la kivu­ton eutana­sia ihmiskun­nalle, vai sodi­taanko viimeiseen mieheen asti lop­pu­un 6 metriä korkeam­mal­la merenpinnalla?

  4. Ihan ei osu aiheeseen, mut­ta melkein!
    Taitaa palvelin kär­siä (tuuli)sähkön puutteesta?
    Vai mik­siköhän tulee tämmöistä: 

    Resource Lim­it Is Reached
    The web­site is tem­porar­i­ly unable to ser­vice your request as it exceed­ed resource lim­it. Please try again later.

  5. Huolestut­taval­ta näyt­tää. Ja silti usko­vaiset — kut­su­isinko heitä vaik­ka ilmanston­muu­tok­sen vas­tus­tamishys­teerikoik­si — eivät tosi­a­sioi­ta hyväksy. He otta­vat tilas­tos­ta itselleen sopi­vam­man aikavälin ja kyseenalais­ta­vat sit­ten tämän päivän­selvän ilmiön.

    Kuin­ka paljon ihmi­nen pystyy itseään hui­jaa­maan uskon­sa nimissä?

  6. Ihan mie­lenki­itois­ta­muuten, sat­tui silmi­i­ni Palo­hei­mon video, mis­sä hän puhui Saha­ran met­sit­tämis­pro­jek­tista, joka ei ollut kohtu­ut­toman kallis pro­jek­ti. Onko­han tuo pro­jet­ki pelkkää teoriaa?

  7. Hin­ta tuol­la pro­jek­til­la oli selvästi pienem­pi kuin esim. armei­joiden varus­tamiseen käytet­ty rahamäärä.

  8. Jouni Mar­tikainen:
    Paras selviy­tymis­stra­gia on muu­tok­seen varautu­mi­nen, kos­ka muu­tok­sen tor­ju­mi­nen ei tule onnis­tu­maan. Ei kai kukaan ole vakavis­saan uskonut, että ihmiskun­ta kollek­ti­ivise­na kokon­aisuute­na kykenisi kasvi­huonekaa­su­jen päästö­jen osalta suunnitelmatalouteen?

    Juurikin näin. Valitet­tavasti emme pysty taaskaan pelas­ta­maan maail­maa, voimme ain­oas­taan sös­siä oman tilanteemme haaskaa­mal­la niukat resurssimme maail­man tuuliin.
    Mut­ta toisaal­ta, tuo ilmas­to­hype vaikut­taa vah­vasti drama­ti­soidul­ta enkä näe että pahim­mas­sa vai­h­toe­hdos­sakaan joku viiden asteen läm­pen­e­m­i­nen vielä tek­isi Suomes­ta hel­tei­den takia asumiskelvot­toman edes kesäl­lä, talves­ta puhumattakaan. 

  9. Miten El Nino vaikut­taa maa­pal­lon keskiläm­pö? Eikö se vain jää läm­pöä eri taval­la aluei­den välillä?

    1. El Ninol­la on selitet­ty läm­pöti­lan suuret vai­hte­lut. Kuvas­ta päätellen näyt­tää vaikut­ta­van. Mekanis­mia en tunne. Läm­mön hai­h­tu­mi­nen avaru­u­teen muuttuu?

  10. Joo joo: Mut­ta toisaal­ta, tuo ilmas­to­hype vaikut­taa vah­vasti drama­ti­soidul­ta enkä näe että pahim­mas­sa vai­h­toe­hdos­sakaan joku viiden asteen läm­pen­e­m­i­nen vielä tek­isi Suomes­ta hel­tei­den takia asumiskelvot­toman edes kesäl­lä, talves­ta puhumattakaan.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen ongel­ma ei ole se, että Suo­mi muut­tuisi asuinkelvot­tomak­si. Jos Suo­mi olisi kaikesta muus­ta maail­mas­ta irralli­nen saari, ilmas­ton­muu­tos saat­taisi olla mei­dän kannal­tamme jopa hyvä asia.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen ongel­ma on ne kolme mil­jar­dia aasialaista, joiden riisipel­lot ovat vaaras­sa tul­vien ja kuiv­u­u­den vuok­si. Ilmas­ton­muu­tok­sen ongel­ma on ne pari mil­jar­dia afrikkalaista, joiden jo ennestää kui­v­at vil­jelyalueet uhkaa­vat autioitua kokon­aan. Ilmas­ton­muu­tok­sen ongel­ma on Pohjois-Amerikan vil­ja-aitan kuiv­u­mi­nen kokoon. Ilmas­ton­muu­tok­sen ongel­ma on arvaa­mat­tomat vaiku­tuk­set ark­tis­ten meri­aluei­den rav­in­teisi­in ja sitä kaut­ta koko val­tame­rien ekosysteemeihin.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen suurin ongel­ma ei ole edes ekologi­nen; kyl­lä maa­pal­lo evoluu­tion turvin selviää tästäkin hel­posti, no prob­lem. Muu­ta­ma miljoona vuosi siinä ehkä menee, mut­ta lop­ul­ta uudet syn­tyneet ekolokerot on täytet­ty uusil­la elukoil­la. Suurin ongel­ma on taloudelli­nen. Jos neljä mil­jar­dia ihmistä jää ilman ruokaa ja juo­mavet­tä, se on myös meille suo­ma­laisille niin saatanan kallista, että jostain tuulivoiman syöt­tö­tar­iff­ista ei ole mitään järkeä puhua samas­sa yhteydessä.

    Ei niil­lä elämän epäon­nis­tu­jil­la (jääkarhut yms.) niin väliä, mut­ta kun ilmas­ton­muu­tos käy kukkarolle.

  11. Fukushi­man jäl­keen oli aivan selvää, ettei asialle enää mitään mahdeta.

    Kak­si suur­in­ta ympäristökatas­trofia ovat olleet Tser­nobyl ja Fukushi­ma, mut­ta eivät välit­tömien vaiku­tusten­sa takia, vaan välil­lis­ten. Nuo munauk­set kati­si­vat siivet järkevältä CO2-vähennyspolitiikalta. 

    Lop­putu­los on sama kuin yrit­täisi suihkukoneel­la kuuhun: suun­ta on aluk­si ihan oikea, mut­ta per­ille asti ei pääse vaik­ka minkä tekisi.

  12. Joo joo: enkä näe että pahim­mas­sa vai­h­toe­hdos­sakaan joku viiden asteen läm­pen­e­m­i­nen vielä tek­isi Suomes­ta hel­tei­den takia asumiskelvot­toman edes kesäl­lä, talves­ta puhumattakaan.

    Päivän pieni tietoisku: Kaik­ki maail­man ihmiset eivät asu Suomessa.

  13. Ilmas­to muut­tuu ja on muut­tunut syk­lis­es­ti niin kauan kuin mihin tutkimustiedol­la on yllet­ty ja väitän, että sama jatkui jo sitä ennen. Maa­pal­lon keskiläm­pöti­la on kuitenkin käytän­nössä vakio. Jos yksi paik­ka läm­pe­nee, toinen jäähtyy. On silkkaa tyh­myyt­tä tai poli­it­tista tarkoituk­sen­mukaisu­ut­ta tui­jot­taa vain ilman lämpötilaan.

    Kun jäätikkö kas­vaa, niin ilma läm­pe­nee. Tuo ilma siir­tyy toiseen paikkaan maa­pal­lol­la ja siel­lä on havait­tavis­sa ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen. Kun val­tameren poh­jas­sa ole­va tulivuori purkau­tuu, ympäril­lä ole­va vesi läm­pe­nee ja vir­tausten mukana siir­tyy toiseen paikkaan. Jne!

    http://www.bbc.com/news/science-environment-33594654

    Ihmiskun­nan kannal­ta pahin­ta tässä ilmas­ton­muu­tos-touhus­sa on resurssien allokoin­ti: Sen sijaan, että varau­tu­isimme tule­vaisu­u­teen, jos­sa on merkit­tävästi eri­lainen ilmas­to, kohden­namme älyl­liset resurssit kir­joit­ta­maan sano­ja paper­ille. Nuo sanat paper­il­la, julis­tuk­sis­sa, lakikir­jois­sa, jne, sit­ten ikään kuin muut­ta­vat tapah­tu­mas­sa ole­van tosi­asian. Että mei­dän, kansalais­ten, ei tarvitse tehdä mitään. 

    – Vuosikym­meniä puhuimme ilmas­ton muu­tok­ses­ta, mut­ta tapah­tunut muu­tos lop­ul­ta yllät­ti mei­dät kaikki!
    – Ikään kuin sokea johta­jiemme tot­telem­i­nen vapaut­taisi suuren enem­mistön omas­ta vas­tu­us­taan tule­vaisu­u­den suhteen.

    Mik­si muuten kaik­ki pla­nee­tat läm­penevät yhtä aikaa. Ihmisen toimin­nan seu­rauk­se­nako? Häh.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    El Ninol­la on selitet­ty läm­pöti­lan suuret vai­hte­lut. Kuvas­ta päätellen näyt­tää vaikut­ta­van. Mekanis­mia en tunne. Läm­mön hai­h­tu­mi­nen avaru­u­teen muuttuu? 

    El Niñon aikaan Tyy­nen­meren pin­tavedet läm­penevät, jol­loin ilmakin läm­pe­nee. Enem­mänkin kyse on läm­mön varautu­mis­es­ta val­tamereen ja vapau­tu­mis­es­ta sieltä.

    http://tieku.fi/luonto/el-nino-saailmion-synty

  15. teekkari: ilmas­ton­muu­tos saat­taisi olla mei­dän kannal­tamme jopa hyvä asia

    Suomi­han on suur­in­pi­irtein Alaskan, Grön­lan­nin eteläosien ja Siper­ian korkeudel­la — meil­lä on jo nyt jos­sain määrin poikkeuk­selli­nen ilmas­to ja en ole ihan var­ma siitä että sen muut­tumi­nen olisi väistämät­tä posi­ti­iviseen suuntaan.

    http://yle.fi/uutiset/tutkimus_gronlannin_sulaminen_hidastanut_golfvirtaa_jopa_viidenneksen/7887015

  16. Tom­mi Uschanov: Päivän pieni tietoisku: Kaik­ki maail­man ihmiset eivät asu Suomessa.

    No shit Sherlock!

    Fak­ta nyt vain on, että nyky­isin elävät kes­ki-ikäset ja Osmon kaltaiset van­huk­set eivät joudu kär­simään mis­tään merkit­tävistä muu­tok­sista. Eli mitä sit­ten vaik­ka ilmas­to muuttuu?

  17. K‑Veikko: Tuo ilma siir­tyy toiseen paikkaan maa­pal­lol­la ja siel­lä on havait­tavis­sa ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen. Kun val­tameren poh­jas­sa ole­va tulivuori purkau­tuu, ympäril­lä ole­va vesi läm­pe­nee ja vir­tausten mukana siir­tyy toiseen paikkaan. Jne!

    Tot­ta. Tämän takia on paljon perustel­lumpaa puhua ilmas­to­muu­tok­ses­ta kuin ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä. Nyt ihmisiä asuu todel­la paljon alueil­la, joiden ilmas­to on ollut sato­ja, jopa tuhan­sia vuosia suo­tu­isa elintarviketuotannolle.

    Ilmas­to­muu­tos tuskin paran­taa noiden seu­tu­jen elin­tarvike­tuotan­non mah­dol­lisuuk­sia, päin­vas­toin. Ihmiset joutu­vat lähtemään nälkää pakoon.

  18. Polte­taan met­sät, kui­v­ate­taan suot, pado­taan joet ja pelaste­taan maail­ma ydin­saaste­tuhol­ta 100 000 vuo­den kulut­tua! Eiku..

  19. Mis­sä fil­lariretken lop­ut jutut? Niitä luk­isi mieluummin.

    1. Viim­neisessä jutus­sa var­maankin san­o­taan, että sairas­tu­in. Tulin junal­la Müncheni­in, kiertelin sun­nun­taina Müncheniä, poljin ken­tälle ja lensin takaisin, Jonkin­lainen yhteen­ve­to matkas­ta on tulos­sa, kun­han ker­tyneiltä töiltä ehdin.

  20. Tero Tolo­nen: Suomi­han on suur­in­pi­irtein Alaskan, Grön­lan­nin eteläosien ja Siper­ian korkeudel­la – meil­lä on jo nyt jos­sain määrin poikkeuk­selli­nen ilmas­to ja en ole ihan var­ma siitä että sen muut­tumi­nen olisi väistämät­tä posi­ti­iviseen suuntaan.

    Heh, päivän piristys! Ajatel­la, Kor­te­jär­ven poh­ja­mu­tien pak­suuk­sista mallinnetaan Golf vir­ran voimakku­udet viime vuosi­tuhan­nelle. Ei hait­taa vaik­ka järvi saos­tui maanvil­jelystä 1800 luvul­ta alka­en ja saas­tui jätevesistä 1900 luvul­la, ilmas­toti­eteil­i­jät surut­ta mallit­ta­vat mutak­er­roksien pak­suuk­sista mil­loin maa­pal­lon läm­pöti­lahis­to­ri­aa, mil­loin golf vir­ran voimakku­ut­ta viime vuosi­tuhan­nelle. Vain mieliku­vi­tus on rajana mitä kaikkea mudas­ta saa kaivet­tua kun vähän yrittää!

  21. Mis­tä artikke­lin käyrä on peräisin ? Mik­si se alkaa vas­ta vuodes­ta 1982 eikä 1950 tai aikaisem­mista vuo­sista. Sinän­sä käyrä ei mielestäni osoi­ta läm­pen­e­misen kiihtymistä tarkastel­lul­la aikavälil­lä ja läm­pöti­lan nousu noin 0,4 C vas­taa suurin piirtein UAH:n satel­li­it­timit­tauk­sis­sa todet­tu nyky­istä trendiä (noin plus 0,14 C/10 vuotta).

    El Ninon ei käsit­tääk­seni pitäisi nos­taa maa­pal­lon keskiläm­pöti­laa, jos mit­taus­pis­teet oli­si­vat tasais­es­ti jakau­tunei­ta maa­pal­lol­la ? Näin­hän ei kuitenkaan ole, vaan niitä on eri­tyis­es­ti mantereilla.

  22. teekkari: Ilmas­ton­muu­tok­sen ongel­ma ei ole se, että Suo­mi muut­tuisi asuinkelvot­tomak­si. Jos Suo­mi olisi kaikesta muus­ta maail­mas­ta irralli­nen saari, ilmas­ton­muu­tos saat­taisi olla mei­dän kannal­tamme jopa hyvä asia.

    San­gen tiivi­is­sä kom­men­tis­saan T.Uschanov ilmeis­es­ti var­i­oi samaa teemaa, mah­dol­lisen läm­pen­e­misen aiheut­tamia maail­man­laa­juisia ongelmia jot­ka vaikut­taisi­vat myös Suomeen.
    Ensik­sikin, vaik­ka me sulk­isimme kaik­ki ydin­voimalat ja palaisimme hevoskär­ry­jen ja päreval­on aikaan, niin maail­ma ei siltikään pelas­tu­isi, kos­ka mei­dän osu­utemme maail­man päästöistä on niin surkean mitätön.
    Toisek­si, jos olette seu­ran­neet EU:n riite­lyä 40 000 pako­laisen aiheut­ta­mas­ta taakan­jaos­ta, niin kuin­ka voitte ajatel­lakaan miljoonien ilmastopako­lais­ten vas­taan­ot­tamista ilman että Euroopas­sa syn­tyy erit­täin kri­it­tisiä liikkeitä ja puolueita.
    Kol­man­nek­si, kehi­tys­maid­en hal­lit­se­ma­ton väestönkasvu pitää huolen siitä että puut­teessa eläviä ja siihen kuole­via las­ke­taan miljoonis­sa ilman ilmastonmuutostakin.
    Näistä syistä on paras­ta että pysymme hereil­lä ja rohkeasti kansamme paras­ta ajatellen varaudumme mahd. ilmas­ton­muu­tok­sen mahd. seu­rauk­si­in. Nälkä-ynnä muiden pako­lais­ten apu pitää kohdis­taa lähtöalueille sen sijaan että houkut­telemme ihmisiä vaar­al­liselle matkalle joka rikas­tut­taa enem­män yksit­täisiä ihmiskaup­pi­ai­ta kuin Euroop­palaisia yhteiskuntia.

  23. OS esit­tämästä “hienos­ta” käp­pyrästä käy taas ker­ran ilmi, että ilmas­tomme näyt­täisi lämpenevän.

    Tähän min­ul­la on muu­ta­ma kommentti:

    1) Maan ilmake­hän läm­pöti­la on aina ollut muu­tok­ses­sa johonkin suun­taan. Vas­ta se olisi uuti­nen, jos läm­pöti­la olisi pysynyt vakiona.

    2) Ihmi­nen on sel­l­ainen eläin, että se väk­isin halu­aa kaikille ilmiöille jonkin ymmär­ret­tävän seli­tyk­sen, sil­lä epä­var­muut­ta on vaikea kestää.

    Varsinkin isom­pi muu­tos koetaan sietämät­tömän vaar­al­lisek­si ja se aiheut­taakin mon­es­sa eksis­ten­ti­aal­ista hätää.
    Käytän­nössä siitä seu­raa vim­mat­tu “oikean vas­tauk­sen” etsin­tä, tur­vat­to­muu­den tunne oman elämän hallinnas­sa sekä suo­jan ja hyväksymisen haku omas­ta heimoyhteisöstä.

    3) Jos fysi­ikan lait eivät jollekin ilmiölle voi var­maa oikea­ta vas­taus­ta antaa, sil­loin hätä vaan kas­vaa; ankkuroin­ti todel­lisu­u­teen muut­tuu irrel­e­van­tik­si, siir­ry­tään pseudoti­eteen ja taikauskon alueelle. Näin avau­tuu kaikenkar­vaisille pop­pamiehille manip­u­loin­nin mahdollisuus.
    Näin on nyt käynyt tässä ilmasto-asiassa.

    4) Nykyiset ilmas­to-pop­pamiehet ovat heimo-yhteisön­sä arvostet­tu­ja jäseniä, sil­lä he osaa­vat käyt­tää ylilu­on­nol­lisia menetelmiä.
    He pystyvät nimit­täin keskustele­maan IPCC- jumalien kanssa ja voivat näin estää maail­man­lop­un, joka johtuu CO2-paho­laisen riivaamista ihmi­sistä. Tämän paho­laisen pois­tamisek­si pop­pamiehet jär­jestävät heimolle sade­tansse­ja ja eri­laisia selkään-taputus-rituaaleja.

    5) Maan ilmas­to on niin käsit­tämät­tömän mon­imutkainen sys­tee­mi, että sitä ei valitet­tavasti voi fysi­ikan laeil­la luotet­tavasti selit­tää, saati sit­ten mallittaa.
    Siinä vaikut­ta­vat niin mon­et, vielä tun­tem­at­tomatkin tek­i­jät ja niiden ris­tikkäis­vaiku­tuk­set, että nerokkaim­matkaan ihmi­saiv­ot tai mah­tavim­matkaan tietokoneet eivät vielä pysty ilmas­tosys­teemin kood­ia murtamaan.

    Todel­lises­sa, vakavasti otet­tavas­sa tiede-yhteisössä tästä val­lit­see konsensus.

    Muu­tamia esimerkkejä:

    - Säätä ei pystytä luotet­tavasti ennus­taan muu­ta­maan päivää pidem­mälle, vaik­ka ilmas­ton mit­tauk­set / havain­not tapah­tu­vat melkein­pä reaali­a­jas­sa ja val­tavaan datamäärään perus­tu­vis­sa sääen­nusteis­sa käytetään parhai­ta malli­tuk­sia ja maail­man suurimpia tietokoneita.

    - CO2 on heikko kasvi­huonekaa­su, jos sitä ver­rataan esimerkik­si esi­höyryyn tai metaani­in. Pelkästään näi­den kah­den vaiku­tus­mekanis­mit ovat kuitenkin niin mon­imutkaisia, että niitä ei riit­tävästi ymmär­retä tai pystytä luotet­tavasti mit­taa­maan / mallintamaan.

    - Huoli­mat­ta päin­vas­tai­sista välit­teistä, läm­pöti­lan mit­tauk­set ilmake­hästä ovat varsin vajavaisia. Meretkin sito­vat läm­pöä tuhat ker­taa enem­män kuin ilmake­hä, mut­ta niiden läm­pötiloista merivir­roista on vain vähän tai ei ollenkaan pitkä-aikaista mittaus-dataa.

    - Auringon maa­han osu­va läm­pöte­ho on keskimäärin 170 000 TW ja ihmisen tuot­ta­ma kokon­ais­te­ho on vain mitätön 13 TW. Tiede­tään, että auringon säteilyte­ho vai­htelee monel­la eri taval­la ja näi­nollen on selvää, että auringon­säteilyn pienel­läkin muu­tok­sel­la on keskeinen vaiku­tus ilmake­hän lämpötilaan. 

    - Ei kun­nol­la tun­neta sel­l­aisi­akaan tärkeitä tek­i­jöitä kuten jääkausien syn­tymistä, varsinkaan vede­nalaista vulka­anista toim­intaa ja avaru­ud­es­ta tule­via vaiku­tuk­sia, kuten mete­ori­it­te­ja, hiukkas- / pölylmiöitä, jne.

    6) Kat­soo asi­aa mis­tä näkökul­mas­ta tahansa, Suo­mi ei voi tehdä ilmas­ton muu­tok­selle mitään.
    Sen sijaan maamme talous on nyt niin heikos­sa tilas­sa, että sen kor­jaamiseen pitäisi nyt suun­na­ta kaik­ki resurssit.

    Olisi järkyt­tävää jos suo­ma­laiset menet­tävät suh­teel­lisu­u­den tajun­sa niin, että ilmas­to-pop­pamiehet pää­sevät pöl­limään vähät rahamme. 

    Sit­ten Suomen ilmas­to-pop­pamiehet törsäävät rahat CO2-pirun karko­tus-rit­u­aalei­hin ja saa­vat kaipaami­aan selkään­ta­putuk­sia taikausko-kuplas­sa eläviltä kan­sain­välisiltä pää-poppamiehiltä.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka kestää epä­var­muut­ta ja eikä tykkää poppamiehistä

  24. Tom­mi Uschanov: Päivän pieni tietoisku: Kaik­ki maail­man ihmiset eivät asu Suomessa. 

    No mitä tehdään tääl­lä Suomes­sa, jos Afrikas­sa syn­tyy laa­jo­ja nälän­hätiä, sotia ja kym­meniä miljoo­nia ruumi­ita? Kun on ensin syn­nytet­ty tilanne piit­taa­mat­tomasti ja kestämät­tömäl­lä väestönkasvul­la ja fos­si­ile­ja polttamalla?

    Onko edes mitään real­is­tis­es­ti tehtävissä?

    Tai on, mut­ta jos vas­taisin tuo­hon rehellisen mielip­i­teeni, vaikut­taisi Olli Immo­nenkin kiltiltä partiopojalta.

  25. Her­bert Havu:
    Miten El Nino vaikut­taa maa­pal­lon keskiläm­pö? Eikö se vain jää läm­pöä eri taval­la aluei­den välillä?

    El Nino on sitä kun pasaat­i­tu­ulet aja­vat Tyy­nen­meren läm­mintä pin­tavet­tä Etelä-amerikan ran­nikol­ta län­teen ja tilalle vir­taa kylmää vet­tä syvem­mältä. Kun pasaat­i­tu­ulet laan­tu­vat, niin merivesi E‑Amerikan ran­nikol­la lämpiää.
    Ilmas­ton­muu­toslais­ten aja­tus on luu­loni mukaan sel­l­ainen että ilmas­ton­läm­pen­e­misen joh­dos­ta läm­mintä meriv­et­tä on entistä enem­män ja pasaatit pakkaa­vat sitä län­teen pak­sum­mak­si ker­roksek­si ja näin “ylimääräi­nen” läm­pö painuu piiloon Tyy­nen­meren länsiosiin.
    Näin siis hatus­ta vedet­tynä. Ilmiö sinän­sä on san­gen mon­imutkainen ilma-ja merivir­toi­neen jos­ta syys­tä arvatenkin blo­gi-isän­täkään ei sitä ehtinyt tänne mallintaa.

  26. tuen mak­sa­ja: No shit Sherlock!

    Fak­ta nyt vain on, että nyky­isin elävät kes­ki-ikäset ja Osmon kaltaiset van­huk­set eivät joudu kär­simään mis­tään merkit­tävistä muu­tok­sista. Eli mitä sit­ten vaik­ka ilmas­to muuttuu?

    Entäs lapset ja las­ten lapset? On jumalau­ta itsekäs asenne!

  27. Sen sijaan, että kehit­täisimme uuden tavan tuot­taa ener­giaa, ruokaa ja kulu­tushyödykkeitä, nat­sit ehdot­ta­vat ihmis­ten teurastamista.

    Niin, ihan kan­ta­suo­ma­laiset, valkoi­hoiset, “aidot suo­ma­laiset”, ja päälle vielä tokai­se­vat, että “nehän elävät ihan keskiajalla”.

    Nämä ovat niitä päiviä, jol­loin häpeän sanoa ole­vani suomalainen..

  28. Sep­po Korp­poo:

    Nykyiset ilmas­to-pop­pamiehet ovat heimo-yhteisön­sä arvostet­tu­ja jäseniä, sil­lä he osaa­vat käyt­tää ylilu­on­nol­lisia menetelmiä.
    He pystyvät nimit­täin keskustele­maan IPCC- jumalien kanssa ja voivat näin estää maail­man­lop­un, joka johtuu CO2-paho­laisen riivaamista ihmi­sistä. Tämän paho­laisen pois­tamisek­si pop­pamiehet jär­jestävät heimolle sade­tansse­ja ja eri­laisia selkään-taputus-rituaaleja.

    Todel­lises­sa, vakavasti otet­tavas­sa tiede-yhteisössä tästä val­lit­see konsensus.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka kestää epä­var­muut­ta ja eikä tykkää poppamiehistä

    Todel­lises­sa, vakavasti otet­tavas­sa tiedey­hteisössä val­lit­see ‑muu­ta­maa pop­paukkoa luku­un otta­mat­ta — kon­sen­sus siitä, että ihmisen aiheut­ta­ma kasvi­huoneilmiö on tosi­a­sia. Sen yksi­tyisko­hdis­sa on toki epä­var­muut­ta, paljonkin, mut­ta silti johtopäätös antaa jo täl­laise­naan aihet­ta vakavaan huolestumiseen. 

    On selvää, kuten tässäkin keskustelus­sa on tuo­tu esille, että pieni Suo­mi ei yksin pysty paljon asi­aan vaikut­ta­maan. Silti pienen Suomen, jon­ka osu­us ilmiössä lie­nee kokoaan suurem­pi, pitäisi ehdot­tomasti yhdessä muun maail­man kanssa pikaises­ti ruve­ta tekemään asialle jotain. 

    Jak­saa aina ällistyt­tää, miten me pienet ihmiset emme osaa nos­taa kat­set­tamme omas­ta pien­estä elämästämme ja näe, miten pieniä asioi­ta ovat jopa nämä tämän­hetkiset taloudel­lis­es­ti vaikeat ajat ver­rat­tuna täl­laisi­in ilmas­ton­muu­tok­sen kaltaisi­in mega­tren­dei­hin. Sehän kun ei ole edes ain­oa ihmiskun­nan iso ongel­ma, vaan mukaan huoles­tu­mis­listalle pitäisi ottaa ihmiskun­nan liikakasvu, eri­laiset saas­tu­miset ja resurssien riit­tämät­tömyys, elinympäristö­jen lop­ulli­nen tuhou­tu­mi­nen jne.

    Ei ole kivaa. Sen sijaan, että pohtisimme itse ongel­maa ja sen ratkaisemista, koet­ta­vat tämän maail­man sep­po korp­poot ja muut pop­paukot hämärtää kokon­aisku­vaa ja jopa kyseenalais­taa näitä olen­naisia ilmiöitä.

    On selvää, että jotain tart­tis tehrä. Mut­ta jot­ta se tekem­i­nen olisi järkevää ja kohdis­tu­isi oikein, kan­nat­taisi ensin hyväksyä tosi­asi­at tosi­a­sioina eikä vain pyrk­iä kyseenalais­ta­maan niitä.

  29. Hei haloo. Kauh­e­sati valite­taan ett­tei mitään voi tehdä — tai ei ehkä halu­ta tehdä mitään, mikä vähen­täisi omia kulu­tus­tot­tumuk­sia. Alan tiedemiehillä on selvä kon­sen­sus siitä, että ihmisen toimet näyt­tävät selvästi aiheut­ta­van ilmas­ton lämpiämistä / kasvi­huoneilmiön. Denial­is­te­jakin on, mut­ta vain pieni joukko, joten tiedey­hteisön selvän enem­mistön mielipi­de tulee nähdä ämän het­ken tti­eteel­lisenä totuute­na. Halu­at­teko kieltää tiedey­hteisön tulok­set, jot­ta ei vain tarvit­sisi tehdä ikäviä päätöksiä?

    Tilanteen kor­jaami­nen on teknisessä mielessä erit­täin help­poa. Lopeteaan vain fos­si­ilien polt­ta­mi­nen, niin keskeisin ongel­ma on hoidet­tu. Tuol­laisen päätök­sen tekem­i­nen on tietenkin poli­it­tis­es­ti han­kalaa. Jopa vihrei­den vaa­timuk­set näyt­tävät ole­van riit­tämät­tömiä tilanteen kor­jaamisek­si, ja osin myös jalat ilmas­sa ‑mallia. Mut­ta siitä, että poli­itikot näyt­tävät ole­van jok­seenkin toiv­ot­to­mia tapauk­sia, ei voi johtaa sitä, että mitään ei kanat­taisi tai voisi tehdä.

    Kai järkevä tyyli ja tapa reagoi­da olisi yrit­tää lopet­taa ilmas­ton pilaami­nen, ja sen lisäk­si myös valmis­tau­tua siihen, että hölmöyk­sis­sään ihmi­nen voi viivästyt­tää kor­jaus­to­mia liikaa. Jos ilmas­to ehtii muut­tua dra­maat­tis­es­ti, tilanteeseen pitää sit­ten sopeu­tua. Mitä aikaisem­min teemme vaa­dit­tu­ja kor­jaus­li­ikkeitä, sitä pienem­mik­si vahin­got jäävä. Tämä siis olet­taen, että luo­tamme tieteeseen ja sen tulok­si­in edes him­pun verran.

    Mie­lenki­in­toista että näinkin vihreäl­lä pal­stal­la ilmas­to­muu­tok­sen kieltämi­nen tai kor­jaus­toimen­pitei­den kieltämi­nen on näin yleistä.

  30. Coun­try­boy: Mis­tä artikke­lin käyrä on peräisin ?

    Se on se ihan sama käyrä, jol­la pari-kolme vuot­ta sit­ten todis­tet­ti­in ilmas­ton­muu­tok­sen pysähtyneen. Ei nyt ruve­ta muut­ta­maan mielip­iteitä havain­to­jen todis­tusvoimas­ta, kun niistä ei enää voikkaa vetää juuri sel­l­aisia johtopäätök­siä kuin haluaisi.

  31. Sep­po Korp­poo: 3) Jos fysi­ikan lait eivät jollekin ilmiölle voi var­maa oikea­ta vas­taus­ta antaa, sil­loin hätä vaan kas­vaa; ankkuroin­ti todel­lisu­u­teen muut­tuu irrel­e­van­tik­si, siir­ry­tään pseudoti­eteen ja taikauskon alueelle. Näin avau­tuu kaikenkar­vaisille pop­pamiehille manip­u­loin­nin mahdollisuus.
    Näin on nyt käynyt tässä ilmasto-asiassa.

    Kyl­lä tässä tapauk­ses­sa juuri ne fysi­ikan lait anta­vat yleis­pätevän vas­tauk­sen. Ns. kasvi­huoneilmiö on jo 1800-luvul­la lab­o­ra­to­rios­sa tieteel­lis­es­ti toteen­näytet­ty tosi­a­sia. Ei ole pien­in­täkään syytä epäil­lä, etteikö sama pätisi kohta­laisen sul­je­tus­sa jär­jestelmässä, jota Maa­pal­lok­si kutsutaan. 

    Yksi­tyiko­hdista, t.s. mitä mis­säkin tapah­tuu on erim­ielisyyt­tä. Oma filosofi­ani on, että jos onka­pan­nua läm­mitetään enem­män kuin höyryä ote­taan ulos, jotain uut­ta tapah­tuu. Han­kaluute­na on, ettei Maa­pal­lol­la ei ole varoventtiiliä.

  32. Ihan nät­ti graafi, mut­ta tuol­la ei ole mitään tekemistä ilmas­to­muu­tok­sen kanssa. Jos graafis­sa olisi edes viimeiset 100 000 vuot­ta, voitaisi­in ehkä vetää jotain johtopäätöksiä.

  33. Onko ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen hyvä vai huono asia? Voisi ajatel­la, että läm­min pla­neet­ta on eri­tyis­es­ti rutiköy­hien kannal­ta parem­pi, kos­ka ruokaa kas­vaa enem­män. Toisaal­ta jos­sain Bangladeshissä ei paljon lohdu­ta, että Siperi­as­sa vil­ja kas­vaa, kun sinne ei pääse. Ja jos ilmas­to tarpeek­si läm­pe­nee Bangladesh on merenpohjaa.

  34. “13. päivänä myöhään illal­la puhke­si voimakas lumi­tuisku, joka kesti klo 8:ään seu­raa­van 14.päivän aamuun ja peit­ti kaiken näkyvyy­den, mut­ta antoi vihol­liselle tilaisu­u­den saat­taa lop­pu­un pat­terin rak­en­tamisen.” — majuri Groten­feltin raport­ti 17.6.1808 Savon­lin­nan läheltä Joroi­sista. /Lappalainen et al : Suomen sodan his­to­ria 1808–1809 s. 105/

    Muis­taako kukaan nykyään koke­neen­sa lumi­tuiskua kesäku­us­sa ja noin etelässä Suomea ?

  35. Tom­pe­lo:
    Onko ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen hyvä vai huono asia? Voisi ajatel­la, että läm­min pla­neet­ta on eri­tyis­es­ti rutiköy­hien kannal­ta parem­pi, kos­ka ruokaa kas­vaa enemmän. 

    Itse asi­as­sa ilmas­ton läm­pen­e­misen arvioidaan hait­taa­van vil­jan­tuotan­toa, kun maa­pal­lon lämpimät alueet käyvät liiankin lämpimik­si. Joil­lakin alueil­la vaiku­tus tosin voi olla positiivinenkin.

    Val­tamerten läm­pen­e­m­i­nen ja hap­pamoi­tu­mi­nen taas saat­taa pahem­man ker­ran sekoit­taa meriekosys­teemit ja hai­ta­ta kalastusta.

  36. Ver­tais­maail­ma kyke­nee tänään(kin) demon­stroimaan näkyvästi ole­mas­saoloaan. Pitäisikö ver­tais­maail­man (tämän ohel­la) myös kom­pen­soi­da kulu­tus­taan jotenkin. Suuryri­tyk­set eivät sitä tule tekemään. Ne pelaa­vat ennen, tänään ja tule­vaisu­udessa samoil­la max talouskasvun sään­nöil­lä (ei nim­imerk­ki vaan mak­si­i­mi). Tuot­tavu­us ja teknolo­gia vain hiukan tait­ta­vat pääsään­nön ulkoisvaikutuksia. 

    Ver­tais­maail­ma ei sen­si­jaan enää tun­nus­ta talouskasvua kaikin keinoin. Se on siis valmis mak­samaan eri­laisia hin­to­ja. Minkälaista hin­taa se voisi mak­saa kulutuksestaan? 

    Real­is­tisim­pana kai eri­laiset met­si­tyspro­jek­tit? Onko real­is­mia koet­taa vihertää pohjoista Afrikkaa, Lähi-itää ja mui­ta uutisku­vienkin perus­teel­la hätkähdyt­tävän karu­ja seu­tu­ja (mil­lä siel­lä oikein eletään?)?

    Onko ver­tais­maail­ma riit­tävän globaali vai vain län­si­mainen harha joka ei edes kotiseudul­laan pystytä enää yhtään puuta?

    (Tarkoi­tan nyt sitä, että tosi­asial­lis­es­ti tapah­tu­isi jotain.)

  37. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Sen sijaan, että kehit­täisimme uuden tavan tuot­taa ener­giaa, ruokaa ja kulu­tushyödykkeitä, nat­sit ehdot­ta­vat ihmis­ten teurastamista. 

    No olete­taan että kehitämme jonkin­laista sci­ence fic­tion teknolo­giaa, esimerkik­si meri­alueet täy­teen kel­lu­via aurinkopa­neel­i­farme­ja, jot­ka tuot­ta­vat mer­ilevästä ja plank­ton­ista rav­in­toa ja puh­das­ta vet­tä ihmisille. Tai jos ryhdymme pin­noit­ta­maan saharaa aurinkopa­neeleil­la, joiden ala­puolisille kasvi­huoneille pumpataan ja puhdis­te­taan mer­estä puh­das­ta vet­tä: http://saharaforestproject.com/

    Pystymme elät­tämään 5 mil­jar­dia ihmistä enem­män. Maa­pal­lon väk­iluku olisi tuon jäl­keen 15 mil­jar­dia, mut­ta sotien ja kri­isien määrä olisi vähin­tään ennal­laan, toden­näköis­es­ti kolminkertainen.

    Olen ollut ainakin viimeiset 20 vuot­ta sitä mieltä että maa­pal­lol­la on liikaa ihmisiä. Ja jos tuos­ta ajat­telee tarkem­min, olen sitä mieltä että maa­pal­lol­la on liikaa koulut­ta­mat­to­mia, fanaat­tisia ihmisiä. Tuos­ta seu­raa kri­ise­jä. Jos “autamme” lisäämäl­lä koulut­ta­mat­tomien ja fanaat­tis­ten ihmis­ten määrää, se on ben­san kan­tamista liekkeihin.

    Eli on yksinker­taisia taloudel­lisia ja demokraat­tisia fak­to­ja, jot­ka rajoit­ta­vat sitä, kuin­ka pystymme “aut­ta­maan”. Jos olisin Har­ry Pot­ter, en muu­ta tek­isikään kuin lentäisin ympäri maail­maa aut­ta­mas­sa ihmisiä taikasauval­lani. Mut­ta kun elän reaal­i­maail­mas­sa, näen että kaiken­lainen “aut­ta­mi­nen” on enim­mäk­seen kos­meet­tista. Ja näen tule­vaisu­udessakin lähin­nä sotia ja ruumi­ita, teimme mitä tahansa.

    Toisaal­ta his­to­ria opet­taa, että kehi­tys vaatii aina sotia ja ruumi­ita. Ihmiset tun­tu­vat ole­van sel­l­aisia. Mitä nat­sei­hin tulee, lupaan jatkos­sakin puo­lus­taa kaikkia kult­tuure­ja ja vähem­mistöjä kaikkia mah­dol­lisia hyökkäyk­siä vastaan.

    Tästä Immoses­ta ja Suomen Sisun agen­das­ta min­ulle tulee mieleen ensim­mäisenä Putinin Yht­enäi­nen Venäjä ja Nashi-nuoret. Venäjä on varoit­ta­va ja pelot­ta­va esimerk­ki siitä mihin tuol­lainen kansal­lis­mielisyys johtaa.

    Kansal­lis­mielisyys nousee hel­posti kun kansakun­ta kokee ole­vansa uhat­tuna. Venäjä on kokenut ole­vansa uhat­tuna. Moni Suomes­sa ja Ruot­sis­sa kokee ole­vansa uhat­tuna. Tei­dän punav­ihrei­den sop­ulien olisi hyvä pohtia tuo­ta asi­aa muutenkin, sen­si­jaan että tuo­hdutte ja räjäytätte tun­teenne yhden huonon face­book-päiv­i­tyk­sen takia.

  38. Juho Laatu:
    Mie­lenki­in­toista että näinkin vihreäl­lä pal­stal­la ilmas­to­muu­tok­sen kieltämi­nen tai kor­jaus­toimen­pitei­den kieltämi­nen on näin yleistä.

    Eikö Fen­novoiman ydin­voimala olekaan hyvä kor­jaus­toimen­pide? Sil­lä voisi kor­va­ta aika paljon Venäjältä ostet­tavaa öljyä. Vai onko Venäjän öljy ja hiili ekol­o­gisem­paa? Entä Venäjältä ostet­ta­va puu? Entä puhutaanko ihmisoikeuk­sista vai ollaanko vain hil­jaa ettei puukaup­pa Venäjältä tyrehdy.

    Uskon että ilmas­to läm­pe­nee. Halu­aisin muut­taa rajusti yhteiskun­tia, verot­taa fos­si­il­isia rajusti yms. 

    Mut­ta jos muute­taan hie­man pain­o­tuk­sia, tör­mätäänkin heti tilas­tol­lisi­in ja human­is­tisi­in ris­tiri­itoi­hin. Ja kovin on hil­jaista niiden käsit­te­lyn suhteen.

  39. “Muis­taako kukaan nykyään koke­neen­sa lumi­tuiskua kesäku­us­sa ja noin etelässä Suomea?” 

    No ei aivan, mut­ta viime vuo­den kesäku­un puo­livälis­sä (13.06.2014 jollen muista päivää väärin) tuli Helsingis­sä rän­tää. Tiedän, kos­ka olin sil­loin, kuten edelleenkin, ulkohommissa.

  40. TL, suo­ma­laiset lisään­tyivät vielä 1950-luvul­la 100 000 lapsen vuo­si­vauh­tia. 1900-luvun alus­sa kuusi, seit­semän tai kahdek­san las­ta ei ollut mikään tavat­to­muus. Nälkääkin nähti­in vielä 1950-luvulla.

    Ei ole kovin mon­taa sataa vuot­ta, kun hämäläiset ja savolaiset kansan­murha­si­vat toisi­aan. Miehet tapet­ti­in, pojat otet­ti­in orjik­si, naiset ja tytöt raiskat­ti­in ja vau­vat seivästet­ti­in. Niin, ihan suo­ma­laiset; hämäläiset ja savolaiset, toisi­aan teurastamassa.

    Näistä sekopäi­sistä hul­luista on kuitenkin muo­vau­tunut nykyiset suo­ma­laiset, jot­ka juop­po­ja luku­unot­ta­mat­ta ovat melko vaaran­ton­ta sakkia ja lisään­tyvät jopa niin vähän, että hei­dän lukumäärä laskee.

    Mietip­pä sitä.

  41. TL: Eikö Fen­novoiman ydin­voimala olekaan hyvä korjaustoimenpide? 

    Puhumme ilmas­to­muu­tok­sen ehkäisemis­es­tä, joten pitää tode­ta, että keskeisin toi­mi on fos­si­ilipäästö­jen lopet­ta­mi­nen. Ydin­voiman käyt­tö ei sinän­sä auta tässä tavoit­teessa pätkääkään. Ydin­voima voi kyl­lä aut­taa niin, että kun ensin vähen­netään fos­si­ilis­ten polt­toa, ydin­voima oi tuo­da tilalle niitä kor­vaavaa ener­giaa. Pelkkä ydin­voiman lisäämi­nen voi siis tarkoit­taa joko fos­si­ilien polton kor­vaamista, tai yhtä hyvin yhtä uut­ta tapaa kulut­taa luon­non resursse­ja, ja uusia ongelmia entis­ten päälle. Pitää siis tehdä ensisi­jais­es­ti päätök­siä fos­si­ilien polt­tamisen lopet­tamis­es­ta, ei ydin­voiman, tuulivoiman, aurinkovoiman tai muun (ehkä vähem­män haitallisen, mut­ta haitallisen kuitenkin) toimin­nan lisäämisestä.

    Sil­lä voisi kor­va­ta aika paljon Venäjältä ostet­tavaa öljyä. Vai onko Venäjän öljy ja hiili ekol­o­gisem­paa? Entä Venäjältä ostet­ta­va puu? Entä puhutaanko ihmisoikeuk­sista vai ollaanko vain hil­jaa ettei puukaup­pa Venäjältä tyrehdy.

    Puhutaan edelleen ilmas­to­vaiku­tuk­sista. Venäjän öljy ja hiili ovat fos­si­il­isia, ja siten yhtä haitallisia kuin muutkin fossiiliset.

    Puun käytön lisäämiseen suh­taudun myös varauk­sel­la, vaik­ka siinä ole­van hiilen polt­to ei tuokaan uut­ta hiiltä ekosys­teemin kier­toon, sil­lä ihmi­nen rasit­taa jo luon­toa muutenkin aivan tarpeek­si paljon. Ei siis lisää kuor­maa luon­nolle tätäkään kaut­ta, jos voimme sen estää.

    Ihmisoikeuk­sista pitää puhua, mut­ta ne ovat tietenkin eri asia kuin tämä ilmastokysymys.

    Uskon että ilmas­to läm­pe­nee. Halu­aisin muut­taa rajusti yhteiskun­tia, verot­taa fos­si­il­isia rajusti yms. 

    Fos­si­ilis­ten verot­ta­mi­nen tai muu käytön rajoit­ta­mi­nen on suo­ravi­ivainen ja järkevä lähtöko­h­ta, jolle nyky­istä mallia järkeväm­pää tule­vaisu­ut­ta voi rak­en­taa. Valitet­tavasti olemme täl­lä het­kel­lä aika pahasti toim­i­mat­toman päästökau­pan vank­i­na, mikä mah­dol­lis­taa meille onglemien lakaisemisen maton alle ja piilou­tu­misen joss­sain kaukaises­sa tule­vaisu­udessa ehkä tehtävien todel­lis­ten päästövähen­nys­ten taakse.

    Mut­ta jos muute­taan hie­man pain­o­tuk­sia, tör­mätäänkin heti tilas­tol­lisi­in ja human­is­tisi­in ris­tiri­itoi­hin. Ja kovin on hil­jaista niiden käsit­te­lyn suhteen.

    En tiedä mihin kaikki­in ris­tiri­itoi­hin viit­taat. Ongelmia on lukuisia. Keskeisin on mielestäni se, että tähän asti ihmiskun­ta on kulut­tanut luon­non resursse­ja jok­seenkin surut­ta ja vap­paasti, mut­ta nyt on aika havah­tua siihen, että ihmis­ten kyvyt ja voimavarat ovat kas­va­neet niin suurik­si, että tuol­lainen vapaan kulu­tuk­sen toim­intat­a­pa ei enää käy. Yhteiskun­nan toim­intat­apo­ja ja vaki­in­tunei­ta ajat­telu- ja käytöstapo­ja tulee siis muut­taa. Tämä on aina kivu­lias­ta. Samoin on kivu­lias­ta luop­ua “saavute­tu­ista eduista”, eli tot­tumuk­ses­ta kulut­taa luon­toa enem­män kuin se kestää (tule­vien sukupolvien kustannuksella).

  42. Kalle:
    Ihan nät­ti graafi, mut­ta tuol­la ei ole mitään tekemistä ilmas­to­muu­tok­sen kanssa. Jos graafis­sa olisi edes viimeiset 100 000 vuot­ta, voitaisi­in ehkä vetää jotain johtopäätöksiä.

    Tämä on tyyp­i­li­nen kom­ment­ti, jon­ka tarkoi­tus lie­nee vain tukah­dut­taa keskustelu ja asian pohtiminen.

    Kalle tarkoit­ta­nee, että ilmas­ton­muu­tok­sen arvioimisek­si tarvi­taan riit­tävän pitkä aika­jänne kaikkien luon­nol­lis­ten vai­htelu­iden elim­i­noimisek­si. Tämä on tietysti puh­das­ta hölynpölyä.

    Kukaan ei kiistä sitä, etteikö ilmas­to vai­htelisi ilman ihmisenkin myötä­vaiku­tus­ta. Ongel­ma, jos­ta puhumme, on ihmisen viime vuo­sisatoina ja ‑kym­meninä aiheut­ta­ma tavat­toman nopea läm­pöti­lan nousu. Kuin­ka suuri on ihmisen vaiku­tus, mitä siitä seu­raa ja mitä sille pitäisi tehdä — nämä ovat niitä kysymyk­siä, joi­ta mei­dän pitäisi pohtia. Niistä voidaan tietää tavat­toman paljon, vaikkei tietysti kaikkea, ilman pitk­iä aika­jän­teitäkin. Tiedey­hteisön val­taosa on tästä yksimielinen.

    Vaan turha­han näitä tosi­a­sioi­ta lie­nee usko­vaisille selit­tää. Eiköhän vain Kallekin taas seu­raavas­sa keskustelus­sa toteane tyy­tyväisenä tämän saman kom­ment­tin­sa, ettei vain tarvit­sisi ikävästä asi­as­ta keskustella…

  43. TL:
    Olen ollut ainakin viimeiset 20 vuot­ta sitä mieltä että maa­pal­lol­la on liikaa ihmisiä. Ja jos tuos­ta ajat­telee tarkem­min, olen sitä mieltä että maa­pal­lol­la on liikaa koulut­ta­mat­to­mia, fanaat­tisia ihmisiä. Tuos­ta seu­raa kri­ise­jä. Jos “autamme” lisäämäl­lä koulut­ta­mat­tomien ja fanaat­tis­ten ihmis­ten määrää, se on ben­san kan­tamista liekkeihin.

    Mitä nat­sei­hin tulee, lupaan jatkos­sakin puo­lus­taa kaikkia kult­tuure­ja ja vähem­mistöjä kaikkia mah­dol­lisia hyökkäyk­siä vastaan.

    Olen samaa mieltä (pait­si kir­joituk­sen lop­un vähän hel­pos­ta punav­ihre­itä sop­ulei­ta koskev­as­ta heitos­ta, jota en tähän ilen­nyt edes ottaa mukaan).

    Ihmiskun­nan yksilömäärä maa­pal­lol­la tun­tuu ole­van jonkin­lainen tabu, jos­ta ei saa oikein keskustel­la edes fik­sum­mis­sa piireis­sä. Kuitenkin se on perussyy läh­es kaikki­in ihmiskun­nan ongelmi­in. Ainakin kaik­ki nämä suuret peru­songel­mat, kuten ilmas­ton­muu­tos, resurssien lop­pumi­nen, saas­tu­mi­nen jne., oli­si­vat paljon helpom­pi hoitaa, jos meitä olisi vähemmän.

    Jopa mon­et fik­sut keskusteli­jat tun­tu­vat panos­ta­van ajat­telu­voimansa siihen miten saisimme maa­pal­lon pelastet­tua ihmis­määrän kasvus­ta huoli­mat­ta. Ja laske­vat, että ehkä maa­pal­lo kestäisi, jos kasvun saisi tait­tumaan 2050-luvul­la, vaik­ka ympäristö vaik­er­taa jo nyt. Megaon­gel­man edessä annetaan periksi.

    Entäpä jos saisimme väestömäärän ratkai­sev­asti vähen­emään? Voisimme kaik­ki kulut­taa enem­män, siis tehdä hyvää, samal­la ympäristön rasituk­sel­la. Tärkeää tietysti olisi, että ihmis­määrän vähen­tämi­nen tehtäisi­in mah­dol­lisim­man humaanisti. TL:n tavoin olen kaikesta huoli­mat­ta valmis puo­lus­ta­maan kaikkia kult­tuure­ja ja vähemmistöjä.

    Mah­do­ton­tako? Hyvää yötä, maapallo.

  44. Pekka T.: Todel­lises­sa, vakavasti otet­tavas­sa tiedey­hteisössä val­lit­see ‑muu­ta­maa pop­paukkoa luku­un ottamatta

    Eivät ole pop­paukko­ja, vaan ammat­ti­maisia paskan­puhu­jia, joista ainakin jotkut ovat aiem­min tupakkay­htiöi­den palkkaam­i­na kiistäneet tupakan ja syövän ole­van mis­sään yhteudessä toisi­in­sa. Tyyppe­jä, jot­ka sopi­vas­ta rahas­ta kiistävät veden hen­git­tämisen aiheut­ta­van hukkumista.

  45. Juho Laatu: Puhumme ilmas­to­muu­tok­sen ehkäisemis­es­tä, joten pitää tode­ta, että keskeisin toi­mi on fos­si­ilipäästö­jen lopet­ta­mi­nen. Ydin­voiman käyt­tö ei sinän­sä auta tässä tavoit­teessa pätkääkään.

    Ran­skas­sa se kuitenkin toimi. 

    Ja kun se toi­mi, ja se ei kel­paa keinok­si, niin ilmeis­es­ti tapa ratkaista ongel­ma on tär­keem­pi kuin itse ongel­man ratkaisem­i­nen. On se poli­ti­ik­ka hienoa.

    Mitä sanoitkaan aikasemmin?

    Hei haloo. Kauh­e­sati valite­taan ett­tei mitään voi tehdä – tai ei ehkä halu­ta tehdä mitään 

    No nyt tätäkään ei sit­ten voi tehdä.

  46. Pekka T.: Entäpä jos saisimme väestömäärän ratkai­sev­asti vähenemään? 

    Ja miten tämä noin niinkuin käytän­nössä toteutet­taisi­in? Edes sak­salaiset leg­en­daarisel­la tehokku­udel­laan eivät onnis­tuneet tap­pa­maan “kuin” kym­menisen miljoon­aa ihmistä. Sil­lä ei ollut mitään merk­i­tys­tä globaali­in väestönkasvuun.

    Kaik­ki tiedosta­vat, että ilmas­ton­muu­tos­ta olisi hel­vetin paljon helpom­pi tor­jua, jos ihmisiä olisi vain pari mil­jar­dia ja kaikil­la olisi jo valmi­ik­si län­si­mainen elin­ta­so (eli ei olisi samanaikaista painet­ta kas­vat­taa neljän mil­jardin ihmisen elin­ta­soa nol­las­ta ylem­mäs). Mut­ta kun ei ole, niin ei ole mitään järkeä käyt­tää aikaa täl­lais­ten mah­dot­tomien ske­naar­i­oiden pohtimiseen. Yhtä hyvin voisi miet­tiä miten kiva olisi jos Aurinkoa voisi vain käy­dä säätämässä vähän pienemmälle.

  47. Noin vuon­na 1985 luin ensim­mäistä ker­taa ilmas­ton­muu­tok­ses­ta New Sci­en­tist ‑lehdestä. Ilmeke­hän CO2 oli tuol­loin n. 345ppm, nyt se on n. 400ppm. Globaal­isti läm­pöti­la on samas­sa ajas­sa nous­sut puoli astet­ta, Suomes­sa ehkä n. 1–1.5 astetta. 

    Ja jankkaus sen kun jatkuu. Onko syytä olet­taa että se lop­puu kun läm­pöti­la on nous­sut asteen? Kak­si astet­ta? Neljä astetta?

    Ehdo­tuk­sia mielekkääm­mik­si keskustelunaiheiksi:

    - Ilmas­ton­muu­tok­sen psykolo­gia. Todel­lisu­uskäsi­tyk­set ja tieteel­lisen tiedon hah­mot­tamisen mekanis­mit, ja miten niihin voidaan yksilöl­lisel­lä ja yhteiskun­nal­lisel­la tasol­la vaikuttaa. 

    - Poli­it­ti­nen pop­ulis­mi ja ilmas­ton­muu­tos. Kon­ser­vatis­mi ja ilmas­ton­muu­tos. Uskon­to ja ilmas­ton­muu­tos (vrt. Paavin kan­nan­otot). Kun jo nyt Face­bookissa kansane­dus­ta­jan sivuil­la ehdote­taan kuopan kaivamista vihreille ja niskalaukaus­ta, miten lie tilanne 20 tai 50 vuo­den kulut­tua? Jatkaako ilmas­ton­muu­toskeskustelu politisoitumistaan?

    - Mitä Pohjois-Atlantil­la tapah­tuu, ja tarvit­seeko mei­dän välit­tää siitä: http://www.realclimate.org/index.php/archives/2015/03/whats-going-on-in-the-north-atlantic/ . Entä Ark­ti­nen jää ja paikalli­nen ilmas­tomme? Tule­va (läh­es) ennä­tys­mäi­nen El Nino on myös mie­lenki­in­toinen, joskaan ei ehkä Suomen kannalta. 

    - Kan­nat­ta­neeko Hans­enin ym. uut­ta pape­ria meren­pin­nan mah­dol­lis­es­ta nopeas­ta nousus­ta, 3–6 m täl­lä vuo­sisadal­la, ottaa vakavasti? http://www.washingtonpost.com/news/energy-environment/wp/2015/07/23/controversial-sea-level-rise-paper-is-now-published-online/

    - Fos­sil fuel divest­ment ‑liike: http://e360.yale.edu/feature/why_the_fossil_fuel_divestment_movement_may_ultimately_win/2898/

    - Mitä Pari­i­sis­sa tapah­tuu joulukuussa?

  48. K. Uok­ka: Ran­skas­sa se kuitenkin toimi. 

    Jep.

    On se has­sua kun yhdel­lä keinol­la muu­ta­ma maa sai ihan vahin­gos­sa CO2-päästöt kovem­paan lasku­un kuin Sak­sa energiewen­del­lään, niin vain kylmästi tode­taan ettei mitään tapahtunut.

    Kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen ei ole mikään keino, ei ainakaan demokra­ti­as­sa (koskaan kuul­lut ter­miä “jytky”?). Ja dik­taat­tor­eil­lakin on yleen­sä mui­ta pri­or­i­teet­te­ja kuin CO2-päästö­jen minimointi.

  49. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Mietip­pä sitä. 

    Olen toki miet­tinyt vuosikau­sia, ja tul­lut siihen tulok­seen että on olisi aika mah­do­ton­ta siir­tyä aikakoneel­la 1700-luvun iso­vi­ha-Suomeen selit­tämään kuin­ka 2000-luvun demokra­ti­as­sa on hyvä elää. Että ottakaa Lal­li ja Ran­nan­järvi tuos­ta huus­si, kai­vo, aap­inen ja vil­jasäk­ki ja kum­bayah vaan kaikille ja halataan piiris­sä. Kirveestä tulisi päähän.

    Tuol­lainen tilanne on monin paikoin Afrikas­sa tai esim. Afgan­istanis­sa, jos­sa n. 15% kansas­ta osaa lukea ja lop­ut elävät taikauskoises­sa heimokult­tuuris­sa sota­her­ro­jen armoil­la. Hei­dän pitää itse kyetä nouse­maan sieltä, ja se kestää 100–500 vuotta.

    Mut­ta ihan sama mitä mietin tai mietit, jotain tulee kutenkin tapah­tu­maan. Olen ollut pes­simisti maa­pal­lon tilanteen suh­teen, mut­ta viimeiset 5 vuot­ta ovat olleet kehi­tyk­sessä jopa pes­simistisem­piä kuin olen ennakoinut.

    Maail­mas­sa on nyt aika mon­ta kytevää ruu­ti­tyn­nyriä. Olen aika vaku­ut­tunut että tulen näkemään eli­naikanani 3. maail­man­so­dan, tai ainakin sel­l­aisen kon­flik­tin jos­sa kuolee yli 100 miljoon­aa ihmistä. 

    Ja maail­ma on sen jäl­keen taas täysin erilainen.

  50. Jos viime talvi olisi ollut pakkastalvi, ja tämä kesä täl­läi­nen ja ensi talvi olisi kova pakkastalvi, niin Suomes­sa poltet­taisin kivi­hi­iltä kaut­ta maan.

    Sadan­nan lisään­tymi­nen on erit­täin huolestut­tavaa. En ole uno­htanut kesää 2012, ja tästä näyt­tää tule­van saman­lainen. Tässä on parin päivän sisään men­nyt usei­ta “maakun­tasatei­ta” Suomen ylitse, joi­ta nor­maal­isti saadaan aivan muu­na vuodenaikana.

    Juuri täl­läkin het­kel­lä Kain­u­un ja Itä-Suomen turvesuot naut­ti­vat 20–30 mm vuorokau­sisateesta. Heinäkuu on nor­maal­isti kuiv­impia kuukausia.

    Leu­dot tal­vet ja märät kesät tarkoit­ta­vat suuria ongelmia puunko­r­ju­ulle ja puukuljetuksille.

    “Bio­talous” on hätää kär­simässä ilmas­ton­muu­tok­sen edetessä.

  51. Pekka T.:
    Entäpä jos saisimme väestömäärän ratkai­sev­asti vähen­emään? Voisimme kaik­ki kulut­taa enem­män, siis tehdä hyvää, samal­la ympäristön rasituk­sel­la. Tärkeää tietysti olisi, että ihmis­määrän vähen­tämi­nen tehtäisi­in mah­dol­lisim­man humaanisti. TL:n tavoin olen kaikesta huoli­mat­ta valmis puo­lus­ta­maan kaikkia kult­tuure­ja ja vähemmistöjä.

    Väestömäärän alen­tamises­sa taide­taan olla lähel­lä Pent­ti Linkolan aja­tus­maail­maa. Ale­taan ole­maan ongel­man ytimessä. 

    Toki pienem­pi väestökin osaa tuh­la­ta liikaa ener­giaa ja luon­non­va­ro­ja, eli yksi­no­maise­na toime­na syn­tyvyy­den sään­nöste­ly tuskin riittäisi.

    Väestönkasvun rajoit­ta­mi­nen maa­pal­lon kan­tokyvyn mukaisek­si on paper­il­la help­po ongel­ma. Kiinas­sa yhden lapsen poli­ti­ik­ka on jo toimi­vak­si todet­tu. Län­si­mais­sa varaa taitaisi olla kah­den lapsen tekemiseen per pariskun­ta, Afrikas­sa ja useis­sa Aasian mais­sa yksi lap­si per pariskun­ta ja sit­ten sterilisaatio.

    Eikö YK:n, val­tioiden, kansalaisjär­jestö­jen, poli­it­tis­ten puoluei­den ym. olisi vih­doinkin syytä ottaa asia agen­dalleen? Kehi­tys­mais­sa suuri väestönosa on juuri tul­lut tai tulos­sa lisään­tymisikään, eli nyt olisi korkea aika toimia.

    Ennuste­tun väestönkasvun aiheut­ta­mat ongel­mat tule­vat näkymään paljon nopeam­min arkipäivässämme kuin ilmas­ton­muu­tok­sen ongel­mat. Nälän­hädät, pako­laisvir­rat, tau­tiepi­demi­at, sisäl­lis­so­dat ovat jo nyt arkipäivää Afrikas­sa ja tilanne tulee näil­lä näkymin vain pahen­e­maan. Ja Afrikan ain­oa pako­su­un­ta on Eurooppa.

  52. K. Uok­ka: Ran­skas­sa se kuitenkin toimi. 

    Ran­skas­sa toimii, mut­ta ydin­voiman lisäämi­nen ei ole se, mikä aut­taa, vaan fos­si­ilis­ten vähen­tämi­nen. Suomes­sa täl­laiset perusasi­at usein uno­hde­taan, kun vaa­di­taan vain esim. tuki­aisia tuulivoimalle, aset­ta­mat­ta mitään vaa­timuk­sia fos­si­ilipäästö­jen vähen­tämiselle. Ran­skas­sa kaiketi tehti­in aikanaan lin­javal­in­ta, joka kos­ki sekä ydin­voimaa että hiiltä.

    Ja kun se toi­mi, ja se ei kel­paa keinok­si, niin ilmeis­es­ti tapa ratkaista ongel­ma on tär­keem­pi kuin itse ongel­man ratkaisem­i­nen. On se poli­ti­ik­ka hienoa.

    Mitä sanoitkaan aikasemmin?

    En tiedä mitä tuo­hon edeltävään kom­ment­ti­in liittyvää.

    No nyt tätäkään ei sit­ten voi tehdä.

    Kuten jo totesin, tekem­i­nen (ilmas­ton suo­jelem­i­nen) olisi erit­täin help­poa, jos vain olisi halua tehdä.

  53. Pekka T.: Tämä on tyyp­i­li­nen kom­ment­ti, jon­ka tarkoi­tus lie­nee vain tukah­dut­taa keskustelu ja asian pohtiminen…

    Kalle tarkoit­taa sitä, ettei tuol­la käp­pyräl­lä ole mitään tekemistä ilmas­ton­muu­tok­sen kanssa. Ns ilmas­toti­eteil­i­jöi­den jutu­il­la on hyvin vähän tekemistä täl­lä het­kel­lä todel­lisu­u­den kanssa. Ennem­min kan­nat­taa kuun­nel­la vaik­ka geolo­ge­ja, joil­la on parem­pi käsi­tys asiasta.

    Minus­ta asi­aa kan­nat­taa tutkia, kos­ka ilmas­ton­muu­tos on eit­tämät­tä ole­mas­sa ole­va ilmiö ja se vaikut­taa vah­vasti ihmiseen. Kolme keskeistä asi­aa on syytä selvittää:
    — ilmas­ton­muu­tok­sen syyt
    — ilmas­ton­muu­tok­sen nopeus ja
    — ilmas­ton­muu­tok­sen suunta.

    Yhdestäkään noista perusasioista ei ole minkään­laista käsi­tys­tä täl­lä het­kel­lä. Sata vuot­ta eteen­päin, niin olemme viisaampia, kun­han tutkimuk­seen sat­sa­taan resursse­ja. resurs­seik­si lasken myös pätevät, ennakkolu­u­lot­tomat tutkijat.

  54. Tässä ketjus­sa on tul­lut esi­in aja­tus siitä, että kos­ka IPC­Cn ilmas­tom­a­llit perus­tu­vat fysi­ikan lakei­hin, mallien ennus­teet oli­si­vat tästä syys­tä automaat­tis­es­ti erit­täin luotettavia.

    Jot­ta tästä tärkeästä asi­as­ta voitaisi­in asial­lis­es­ti deba­tio­da, haas­tankin nyt luk­i­jat pere­htymään tähän asi­aan vähän syvällisemmin.

    Koska­pa aikaisem­min olen ollut vään­tämässä eri­laisia fysi­ikan lakei­hin perus­tu­via malle­ja tiedän, että täl­laiset mallit voivat vain simu­loi­da reaalimaailmaa.

    Niihin sisäl­tyy aina virhe­mar­gin­aale­ja ja ne voivat olla jopa lähtöko­hdil­taan ja rak­en­teeltaan vajavaisia.

    Hyvänä lähtöko­htana pitäisin tutus­tu­mista IPC­Cn viimeiseen raport­ti­in, eli IPCC’s Fifth Assess­ment Report, joka löy­tyy osoit­teesta: https://www.ipcc.ch/report/ar5/

    Varsin kiin­nos­ta­va on raportin osa Cli­mate Change 2013 / The Phys­i­cal Sci­ence Basis / Part 9. Cli­mate Mod­el Devel­op­ment and Tuning 

    IPC­Cn ilmas­tom­a­lli­in ei kuu­lu vain yhtä mallia, vaan niitä on yhteen­sä yli 50. 

    Kunkin mallin raken­net­ta ja ker­toimia tuu­nataan koko ajan siten, että mallit parem­min vas­taisi­vat reaal­i­maail­mas­ta saatavaa, yhä kas­vavaa datavirtaa.

    Joitakin poim­into­ja em. kohdasta:

    The Atmosphere–Ocean Gen­er­al Cir­cu­la­tion Mod­els, Earth Sys­tem Mod­els and Region­al Cli­mate Mod­els eval­u­at­ed here are based on fun­da­men­tal laws of nature (e.g., ener­gy, mass and momen­tum conservation)…

    With very few excep­tions (Mau­rit­sen et al., 2012; Hour­din et al., 2013) mod­el­ling cen­tres do not rou­tine­ly describe in detail how they tune their mod­els. There­fore the com­plete list of obser­va­tion­al con­straints toward which a par­tic­u­lar mod­el is tuned is gen­er­al­ly not available. …

    How­ev­er, it is clear that tun­ing involves trade-offs; this keeps the num­ber of con­straints that can be used small and usu­al­ly focus­es on glob­al mean mea­sures relat­ed to bud­gets of ener­gy, mass and momen­tum. It has been shown for at least one mod­el that the tun­ing process does not nec­es­sar­i­ly lead to a sin­gle, unique set of para­me­ters for a giv­en mod­el, but that dif­fer­ent com­bi­na­tions of para­me­ters can yield equal­ly plau­si­ble mod­els (Mau­rit­sen et al., 2012)….

    The require­ment for mod­el tun­ing rais­es the ques­tion of whether cli­mate mod­els are reli­able for future cli­mate pro­jec­tions. Mod­els are not tuned to match a par­tic­u­lar future; they are tuned to repro­duce a small sub­set of glob­al mean obser­va­tion­al­ly based con­straints. What emerges is that the mod­els that plau­si­bly repro­duce the past, uni­ver­sal­ly dis­play sig­nif­i­cant warm­ing under increas­ing green- house gas con­cen­tra­tions, con­sis­tent with our phys­i­cal understanding… 

    Viimeistä 15 vuot­ta koskien mallit ovat ennus­ta­neet selvästi liian suuria läm­pöti­lan nousu­ja ver­rat­tu­ja reaal­i­maail­mas­ta mitat­tui­hin. Tästä syys­tä IPCCN mallien ennus­tuskykyä on alet­tu epäil­lä ja hakea niistä virheitä.

    Tästä raportin koh­ta “Mod­el Response Error” sanoo seuraavaa:

    The dis­crep­an­cy between sim­u­lat­ed and observed GMST trends dur­ing 1998–2012 could be explained in part by a ten­den­cy for some CMIP5 mod­els to sim­u­late stronger warm­ing in response to increas­es in green­house gas (GHG) con­cen­tra­tion than is con­sis­tent with observations …

    Anoth­er pos­si­ble source of mod­el error is the poor rep­re­sen­ta­tion of water vapour in the upper atmos­phere (Sec­tion 9.4.1.2). It has been sug­gest­ed that a reduc­tion in stratos­pher­ic water vapour after 2000 caused a reduc­tion in down­ward long­wave radi­a­tion and hence a sur­face-cool­ing con­tri­bu­tion (Solomon et al., 2010), pos­si­bly missed by the models… 

    The forc­ing trend reduc­tion is pri­mar­i­ly due to a neg­a­tive forc­ing trend from both vol­canic erup­tions and the down­ward phase of the solar cycle. How­ev­er, there is low con­fi­dence in quan­ti­fy­ing the role of forc­ing trend in caus­ing the hia­tus, because of uncer­tain­ty in the mag­ni­tude of the vol­canic forc­ing trend and low con­fi­dence in the aerosol forc­ing trend…

    Kom­men­tit, please?

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka tykkää fysi­ikas­ta ja oli aikanaan 12. ikälu­okkansa fysiikkakilpailussa

  55. Mitään tarvet­ta väestönkasvun rajoit­tamiseen ei ole, kos­ka maail­mankaikkeudessa kyl­lä riit­tää tilaa ihmiselle.

    Nytkin val­taosa maa­pal­lon maap­in­ta-alas­ta on tyhjää ihmisas­u­tuk­ses­ta ja kaupunkien ulkop­uo­li­nen ala vain entis­es­tään hiljenee.

    Kaupungeista ihmis­ten vir­ta tulee kulke­maan kier­toradalle ja sieltä mui­hin aurinkokun­tamme osiin.

    Ihmiskun­ta on läht­enyt Afrikas­ta, val­loit­tanut kaik­ki man­tereet, eikä taa­tusti jää tälle planeetalle.

  56. Sep­po, mallisim­u­laa­tiot tuot­ta­vat globaalin läm­pöti­lan aikasar­jo­ja jois­sa on melkoinen autoko­r­re­laa­tio, kuten myös havain­nois­sa. Eli sys­tee­mis­sä on mekanis­me­ja jot­ka tekevät läm­pen­e­mis­es­tä epä­ta­saista. Lähivu­osikym­menten aikasar­joista saa siten läm­pen­e­misen voimakku­udelle (eli hiilid­iok­sidi­herkkyy­delle) huono­ja estimaatteja. 

    Ymmärtääk­seni nyt on alet­tu ymmärtää tätä enem­män. En tiedä yksi­tyisko­htia, mut­ta hitaam­man ilmake­hän läm­pen­e­misen aikana on mit­tausten mukaan läm­men­nyt merivesi, hie­man syvem­pää. Nykyi­nen El Nino kor­jaa tilan­net­ta, siinähän oleel­lis­es­ti Tyy­nen val­tameren läm­pö­varas­toa tyh­jen­tyy ilmakehään. 

    Vas­taavasti jos jäätiköt alka­isi­vat sulaa maini­tun Hansen et al. ‑paperin vauhdil­la, joka ei mitenkään edus­ta val­tavir­takäsi­tys­tä vaan ainakin tois­taisek­si ajatel­laan aika äärim­mäisek­si ske­naar­iok­si, ilmake­hän läm­pöti­la kään­ty­isi jopa laskuun. 

    Säteilyepä­tas­apaino säi­lyy siis melko vakiona, mut­ta ener­gia voi sys­teemin dynami­ikas­ta riip­puen läm­mit­tää tai sulat­taa mil­loin mitäkin eri suhteissa. 

    En tunne mallien tuu­naus­ta tarkasti, ja olen tuu­nan­nut työk­seni toisen­laisia malle­ja ja tiedän dataan yliso­vit­tumisen vaarat. Peri­aat­teessa kokon­ainen tieteenala voi yliso­vit­tua johonkin dataan, mut­ta uskon että tämän asian suh­teen yritetään olla melko tarkko­ja. Ilmas­toti­eteil­i­jät eivät ole sen tyh­mem­piä kuin muutkaan, ja hei­dän työtään seu­rataan paljon mui­ta tarkemmin. 

    IPCC:n ennusteisi­in sisäl­tyy huo­mat­ta­va epä­var­muus. Kaik­ki on selitet­ty raporteis­sa enkä muista ulkoa var­masti, mut­ta muis­taak­seni sub­jek­ti­ivi­nen (bayesi­lainen) 95% luot­ta­musväli jollekin (CO2 dou­bling equiplib­ri­um sen­si­tiv­i­ty?) oli luokkaa 1,5–4,5°.

    Nämä esti­maatit eivät perus­tu pelkki­in mallei­hin, vaan pale­ok­li­ma­tolo­giaan ja eri­laisi­in suorem­pi­in fysikaal­isi­in tapoi­hin arvioi­da herkkyyttä. 

    Mut­ta siis tuos­sa on huo­mat­ta­va epä­var­muus, ja se myönnetään. 

    Täl­laista on ehkä vähän turha sanoa, mut­ta olen väsynyt ilmas­to­jankkauk­si­in ja luulen että moni muukin on. Lopetan keskustelun seu­raamisen puhu­mat­takaan siihen osal­lis­tu­mis­es­ta, jos mitään hedelmäl­lisem­pää ei saa­da aikaan kuin per­in­teinen lämpenee/ei-lämpene/1°/4°/vesihöyry/pilvet/Lindzen -“keskustelu”. Eli jos tehdään nyt ole­tushy­po­teesi että läm­pe­nee, ja mietitään sen poh­jal­ta. Voidaan sit­ten erik­seen ottaa sel­l­ainen keskustelu jos­sa olete­taan että ei läm­pene, ja mietitään mil­laiseen häpeä­paalu­un alarmistit ripustetaan..

  57. Sep­po Korp­poo:
    Tässä ketjus­sa on tul­lut esi­in aja­tus siitä, että kos­ka IPC­Cn ilmas­tom­a­llit perus­tu­vat fysi­ikan lakei­hin, mallien ennus­teet oli­si­vat tästä syys­tä automaat­tis­es­ti erit­täin luotettavia.

    IPCC:n ilmas­tom­a­llit ovat osa tiedey­hteisön nor­maalia tieteel­listä pros­es­sia, joka kehit­tää meille jatku­vasti uut­ta tietoa. Tuo sama pros­es­si tuot­taa meille sekä ilmas­tom­a­lle­ja, että uusia fysi­ikan lake­ja. Ilmas­tom­a­llit hyö­dyn­tävät joitain fysi­ikan tuot­tamia tulok­sia ja paljon muu­takin tiedey­hteisön aiem­min tuot­ta­maa tietoa.

    Point­ti­ni on tässä siis se, että ilmas­tom­a­lle­ja kehitetään tasan saman tieteel­lisen menetelmän mukaan kuin muitakin tieteen tulok­sia (fysi­ikan lake­ja, biolo­giaa, sosi­olo­giaa). Ilmas­tom­a­llin ei voi sanoa ole­van hyvä sik­si, että se perus­tuu fysi­ikan lakei­hin, vaan peruste­lut tulee halkea siitä, että mallien kehi­tyk­sessä on nou­datet­tu tieteel­lisen menetelmän totut­tu­ja toim­intat­apo­ja niin hyvin, että muut tieteil­i­jät voivat luot­taa saavutet­tui­hin tulok­si­in. Tämä tarkoit­taa esim. sitä, että tiedey­hteisö on tarkastel­lut tulok­sia kri­it­tis­es­ti, ja sil­lä on ollut mah­dol­lisu­us osoit­taa tutkimuk­sen ja tulosten mah­dol­liset heikot kohdat.

    Koska­pa aikaisem­min olen ollut vään­tämässä eri­laisia fysi­ikan lakei­hin perus­tu­via malle­ja tiedän, että täl­laiset mallit voivat vain simu­loi­da reaalimaailmaa.

    Niihin sisäl­tyy aina virhe­mar­gin­aale­ja ja ne voivat olla jopa lähtöko­hdil­taan ja rak­en­teeltaan vajavaisia.

    IPCC:n mallit ovat varsin karkei­ta siinä mielessä, että niiden perus­teel­la on turha ryhtyä arvaile­maan esim. Suomen ensi kesän säätä. Mita­tuis­sa arvois­sa ja malleis­sa on paljon sat­un­naisu­ut­ta, mikä näkyy käyrien sat­un­naisuute­na. Täl­lais­es­ta käyrien sat­un­naisu­ud­es­ta huoli­mat­ta tiedey­hteisö on vaku­ut­tunut siitä, että mallit anta­vat oikean suun­taisia tulok­sia, ja mallien toimivu­us vahvis­taa sitä käsi­tys­tä, että ilmas­to läm­pe­nee, ja keskeinen syy muu­tok­si­in on ihmisen toim­inta. Kaik­ista malli­in ja ennus­tamiseen liit­tyvistä epvar­muuk­sista ja kohi­noista huoli­mat­ta jotkut yleiset tulok­set kat­so­taan siis jo selviksi.

    Joka tapauk­ses­sa IPCC:n mallit edus­ta­vat tiedey­hteisön paras­ta ymmär­rystä siitä, miten ja mik­si ilmake­hä käyt­täy­tyy niin kuin se käyt­täy­tyy. Tietyt osat malleista ovat vuosien var­rel­la saavut­ta­neet niin suuren var­muu­den, että tiedey­hteisö ei enää kiistää niiden toimivu­ut­ta, vaan ne jo tasol­la, jota kut­summe tieteel­lisek­si totu­udek­si (= val­lit­se­va selvä kon­sen­sus tiedeyhteisössä).

    IPC­Cn ilmas­tom­a­lli­in ei kuu­lu vain yhtä mallia, vaan niitä on yhteen­sä yli 50. 

    Mallit ovat mon­imutkaisa ja tulok­set melko yksinker­taisia (esim. ennus­tus siitä, mon­tako astet­ta läm­pöti­la nousee kymme­nessä vuodessa). Se että tulok­set on saavutet­tu mon­imutkaisil­la malleil­la ei heiken­nä tulosten arvoa. Näin siis sil­loin, kun parhaik­si havaitut mallit anta­vat sys­temaat­tis­es­ti saman suun­taisia ja käytän­nön havain­noil­la ver­i­fioitu­ja tulok­sia (mon­imutkaisu­ud­estaan huolimatta).

    Kunkin mallin raken­net­ta ja ker­toimia tuu­nataan koko ajan siten, että mallit parem­min vas­taisi­vat reaal­i­maail­mas­ta saatavaa, yhä kas­vavaa datavirtaa.

    Näin tulee menetel­lä. Malle­ja paran­netaan kaiken aikaa. Tämä ei tietenkään tarkoi­ta sitä, että niitä paran­neltaisi­in jonkin tietyn halu­tun tulok­sen mukaisik­si, vaan sitä, että niitä paran­nel­laan vas­taa­maan parem­min ilmas­ton todel­lista käyt­täy­tymistä. Jos parhaat mallit osoit­ta­vat ilmas­ton lämpiävän, ja käytän­nön havain­not vahvis­ta­vat mallien anta­van luotet­tavia tulok­sia, noi­hin tulok­si­in on kaikkien järkevä uskoa.

    Viimeistä 15 vuot­ta koskien mallit ovat ennus­ta­neet selvästi liian suuria läm­pöti­lan nousu­ja ver­rat­tu­ja reaal­i­maail­mas­ta mitat­tui­hin. Tästä syys­tä IPCCN mallien ennus­tuskykyä on alet­tu epäil­lä ja hakea niistä virheitä.

    Mallit eivät ole täy­del­lisiä, ja ne kehit­tyvät koko ajan. Käsit­tääk­seni luot­ta­mus mallei­hin kuitenkin kas­vaa koko ajan, ymmär­ryk­sen parantues­sa ja mallien parantues­sa. Kyse ei siis ole siitä, että olisi havait­tu koko raken­nel­man ole­van mätä, vaan siitä, että mallia paran­nel­laan uusien havain­to­jen ja paran­tuneen ymmär­ryk­sen mukaan.

    Kom­men­tit, please?

    Tuos­s­apa tuli jo joitain. Näke­myk­seni on siis se, että IPCC:n malli on osa nor­maalia tiedey­hteisön toim­intaa, jos­sa kaik­ki tulok­set käyvät läpi ankaran kri­ti­ikin, ja jos­sa tulok­set tyyp­il­lis­es­ti edus­ta­vat tiedey­hteisön paras­ta ker­tynyt­tä ymmär­rystä. Ei ole mitään syytä epäil­lä, etteikö tiedey­hteisö toimisi tässä nor­maalil­la taval­laan, koko ajan uut­ta parem­paa tietoa nopeasti tai vähän hitaam­min tuottaen.

    Jos ei luo­ta IPCC:n mallien tulok­si­in (niihin joiden tiedey­hteisö kat­soo jo vaki­in­tuneen), pitää kai olet­taa jokin salali­it­to IPCC:n sisäl­lä, tai sit­ten koko tieteel­lisen menetelmän toim­i­mat­to­muus. Mitään merkke­jä täl­lais­es­ta en ole havain­nut, nor­maalia tiedemiesten toim­intaa ja debat­tia vain.

    IPCC:llä on kyl­lä käsit­tääk­seni ollut pieniä ongelmia siinä, että sen tulok­sil­la on suuri kysyn­tä poli­it­ti­sis­sa piireis­sä, ja sik­si jois­sain IPCC:n tulosten ylim­män tason kuvailuis­sa voi olla jotain poli­it­tista virit­te­lyä / sana­muo­to­ja, jot­ka kat­so­taan poli­it­tis­es­ti sopiviksi. En ole seu­ran­nut tätä asi­aa läheltä, enkä tunne tätä käden­vään­töä tarkasti. Taustal­la ole­va tieteelli­nen pros­es­si on kuitenkin käsit­tääk­seni ter­ve, ja mallit edus­ta­vat siis käsit­tääk­seni tiedey­hteisön paras­ta ymmär­rystä asiasta.

  58. Tuo Osmon kuvaa­ja on aikalail­la fysi­ikan peruskurssi­ta­soinen har­joi­tuste­htävä “piir­rä käyrään regressiosuora” 

    Olisi aika erikoista, että IPCC:n ilmas­tom­a­lli pysty­isi ennus­ta­maan tule­vaisu­ut­ta — mikä tahansa muu­tos, vaikka­pa auringon akti­ivi­su­us, tulivuori tai mete­ori voi muut­taa tulok­sia suun­taan tai toiseen.

    Tiedey­hteisön väite yksinker­tais­tet­tuna on, että ihmiskun­ta on keikut­ta­mas­sa ekol­o­gista venet­tämme ja ekosys­tee­mi ei kestä tätä kauaa. Uhkia on tokia muitakin ja helpoin tapa niiden hillit­semiseen olisi mielestäni pyrk­iä tehosta­maan ihmiskun­nan energiantuotantoa.

    His­to­ria antaa hie­man pes­simistisen kuvan ihmisen kyvys­tä ennakoi­da luon­nonkatas­tro­fe­ja. Muis­te­len että USA:ssa tarvit­ti­in tilanne, jos­sa joki syt­tyi tuleen ennenkuin alet­ti­in pohtia että kemikaalien määrää ympäristössä pitäisi ehkä alkaa rajoit­taa. Ympäristön­suo­jelu on liian vaka­va asia jätet­täväk­si vain ympäristön­suo­jeli­joiden harteille, jokaisen tulisi pohtia miten osal­lis­tua tähän pro­jek­ti­in, kos­ka ihmiskun­ta ei pysty näil­lä näkymin muut­ta­maan muille pla­nee­toille, jos tämä käy elinkelvottomaksi.

  59. Kalle: Kolme keskeistä asi­aa on syytä selvittää:
    – ilmas­ton­muu­tok­sen syyt
    – ilmas­ton­muu­tok­sen nopeus ja
    – ilmas­ton­muu­tok­sen suunta.

    Yhdestäkään noista perusasioista ei ole minkään­laista käsi­tys­tä täl­lä hetkellä. 

    Ihan täyt­tä hevonpaskaa.

  60. Tämä on kiin­nos­tavin uusi uuti­nen aiheesta — ja maail­mal­la uuti­sis­sa. IPCC on kovin varovaisel­la lin­jal­la liik­keel­lä. Toisaal­ta 25 vuo­den ajan mallit ovat liikkuneet varsin lähel­lä toisi­aan, joten fysi­ikan poh­ja on kunnossa. 

    Meren pin­nan nousu voi olla todel­la nopeaa.
    http://m.phys.org/news/2015–07-dire-rapid-climate.html

  61. teekkari: Ja miten tämä noin niinkuin käytän­nössä toteutet­taisi­in? Edes sak­salaiset leg­en­daarisel­la tehokku­udel­laan eivät onnis­tuneet tap­pa­maan “kuin” kym­menisen miljoon­aa ihmistä. Sil­lä ei ollut mitään merk­i­tys­tä globaali­in väestönkasvuun.

    Tämä tapah­tuu esimerkik­si lopet­ta­mal­la globaal­isti antibioot­tien ja rokot­tei­den käyttö.

    Jee! Nat­siko­rt­ti!

  62. Kalle: Kalle tarkoit­taa sitä, ettei tuol­la käp­pyräl­lä ole mitään tekemistä ilmas­ton­muu­tok­sen kanssa. Ns ilmas­toti­eteil­i­jöi­den jutu­il­la on hyvin vähän tekemistä täl­lä het­kel­lä todel­lisu­u­den kanssa. Ennem­min kan­nat­taa kuun­nel­la vaik­ka geolo­ge­ja, joil­la on parem­pi käsi­tys asiasta.

    Minus­ta asi­aa kan­nat­taa tutkia, kos­ka ilmas­ton­muu­tos on eit­tämät­tä ole­mas­sa ole­va ilmiö ja se vaikut­taa vah­vasti ihmiseen. Kolme keskeistä asi­aa on syytä selvittää:
    – ilmas­ton­muu­tok­sen syyt
    – ilmas­ton­muu­tok­sen nopeus ja
    – ilmas­ton­muu­tok­sen suunta.

    Yhdestäkään noista perusasioista ei ole minkään­laista käsi­tys­tä täl­lä het­kel­lä. Sata vuot­ta eteen­päin, niin olemme viisaampia, kun­han tutkimuk­seen sat­sa­taan resursse­ja. resurs­seik­si lasken myös pätevät, ennakkolu­u­lot­tomat tutkijat.

    Kalle kir­joit­taa kovin yksioikois­es­ti: käp­pyräl­lä ei ole MITÄÄN tekemistä ilmas­ton­muu­tok­sen kanssa, ilmas­toti­eteil­i­jöi­den jutu­il­la on HYVIN VÄHÄN tekemistä todel­lisu­u­den kanssa, perusasioista ei ole MINKÄÄNLAISTA käsi­tys­tä ja asian selvit­tämisek­si tarvi­taan SATA VUOTTA.

    Jo täl­lainen jyrkkyys ker­too siitä, että kan­nan­oton takana on enem­män tun­net­ta kuin tietoa. Siinä sai puoli­huoli­mat­tomasti tuomion yksi kokon­ainen tieteenala. 

    Yleen­sähän näi­den ilmas­ton­muu­tosteo­ri­aa vas­tus­tavien usko­vais­ten vas­taväit­teet ovat juuri nämä: toden­net­tu läm­pöti­lan muu­tos ei ole ihmisen aiheut­ta­ma, kos­ka läm­pöti­la vai­htelee ilman ihmistäkin, ja tiedämme ilmiöstä niin vähän, että mitään johtopäätök­siä ei voi tehdä.

    Höp­sistä. Se, että läm­pöti­la vai­htelee ilman ihmistäkin, ei mitenkään sul­je pois sitä vai­h­toe­htoa, että ihmi­nen olisi viime aikoina ollut suure­na osatek­i­jänä läm­pöti­lan muu­tok­ses­sa, kuten vah­vasti näyt­tääkin. Lisäk­si tiedämme ilmiöstä jo varsin paljon, vaik­ka jokainen järkevä ihmi­nen myön­tääkin, että tiedois­samme ja teo­ri­ois­samme on vielä paljon vajavaisuuk­sia. Niiden takia on kuitenkin edesvas­tu­u­ton­ta kiistää koko teoria.

    Luot­taisin tiedemiesten enem­mistöön. Kun he ker­ran katso­vat, että ole­mas­sa ole­va tieto antaa aihet­ta vakavaan huoles­tu­miseen, en näe mitään syytä kiistää tätä näkemystä.

    Ihmiskun­nan kan­nat­taisi siis reagoi­da tiukasti jo nyt, samal­la kun — tietysti — tietoa pitää koko ajan pyrk­iä lisäämään.

  63. Aika paljolti olen samaa mieltä ja myös mallinnus­ta tehneenä tiedän ongel­mat. Yleen­sä mallinnus liioit­telee kun val­i­taan eri para­metrit vähän “worst case” poh­jal­ta. Prob­a­bilis­tiset mallit ovat tässä mielessä parem­pia, mut­ta niis­säkin ongel­mana on eri para­me­trien puut­teel­lis­es­ti tun­netut jakau­mat. Näis­sä ilmas­tom­a­lleis­sa epä­varmem­pia asioi­ta lienevät todel­la eri­laiset olete­tut feed­back vaiku­tuk­set ja vesi­höyryn osu­us (tärkein sekundääri­nen kasvihuonekaasu).

    Itse kyl­lä tästä huoli­mat­ta uskon ilmas­ton läm­pen­e­miseen, jota on tapah­tunut eri­tyis­es­ti 1980-luvun alus­ta (jos­ta tämä käyrä oli valit­tu). Mallit ovat kyl­lä yleen­sä ennus­ta­neet kiihtyvää läm­pen­e­mistä, jota ei ole tapah­tunut. Mut­ta myös luon­nol­liset ilmas­ton­va­i­hte­lut eivät ole mihinkään kadon­neet, vaan voimme mita­ta lähin­nä luon­nol­lisen ja ihmisen aiheut­ta­man läm­pöti­lan muu­tok­sen summaa.

    Ydin­voimas­ta ei mielestäni pidä luop­ua sen riskeistä huoli­mat­ta seu­raa­van 40 vuo­den aikana, jollei sit­ten saa­da jotain dra­maat­tista kehi­tys­tä uusi­u­tu­van ener­gian osalta. Ran­skalaisen hiil­i­jalan­jäl­ki on vain noin puo­let sak­salaisen hiil­i­jalan­jäl­jestä johtuen Ran­skan paljolti CO2-vapaas­ta sähkön tuotannosta.

  64. teekkari: Ja miten tämä noin niinkuin käytän­nössä toteutet­taisi­in? Edes sak­salaiset leg­en­daarisel­la tehokku­udel­laan eivät onnis­tuneet tap­pa­maan “kuin” kym­menisen miljoon­aa ihmistä. Sil­lä ei ollut mitään merk­i­tys­tä globaali­in väestönkasvuun.

    Kaik­ki tiedosta­vat, että ilmas­ton­muu­tos­ta olisi hel­vetin paljon helpom­pi tor­jua, jos ihmisiä olisi vain pari mil­jar­dia ja kaikil­la olisi jo valmi­ik­si län­si­mainen elin­ta­so (eli ei olisi samanaikaista painet­ta kas­vat­taa neljän mil­jardin ihmisen elin­ta­soa nol­las­ta ylem­mäs). Mut­ta kun ei ole, niin ei ole mitään järkeä käyt­tää aikaa täl­lais­ten mah­dot­tomien ske­naar­i­oiden pohtimiseen. Yhtä hyvin voisi miet­tiä miten kiva olisi jos Aurinkoa voisi vain käy­dä säätämässä vähän pienemmälle.

    Onpa synkkä näke­mys. Siis: ihmis­ten määrään maa­pal­lol­la ei voi mitenkään vaikut­taa, joten sitä ei kan­na­ta edes miet­tiä. Johtopäätös: jos ihmiseen on sisään­raken­net­tu se, että emme pysty mitenkään rajoit­ta­maan lukumääräämme, niin tuho­han siitä tulee.

    Olen pitänyt itseäni joskus vähän pes­simis­mi­in taipu­vaise­na, maail­man menoa tässä iässä kat­sel­lessa, mut­ta noin toiv­o­ton ei oma näke­myk­seni sen­tään ole.

    Se, että keinot ihmis­pop­u­laa­tion hal­lit­tuun vähen­tämiseen ovat vähissä, on kuitenkin täyt­tä tot­ta. Varsinkin, jos min­un lail­lani haemme nimeno­maan humaane­ja keino­ja, ei silmitön­tä tap­pamista, vaik­ka joku kol­man­nen maail­man­so­dan kaltainen kon­sti voisi sinän­sä tehokas tapa ollakin.

    Yhdestä se kuitenkin alkaa: tiedoista ja asen­teista. Ihan ensim­mäisenä askeleena ihmiskun­ta pitäisi saa­da ymmärtämään nykyisen väestönkasvun tuhoisu­us. Sil­loin ehkä rupeaisi vähitellen löy­tymään ymmär­rystä jopa lisään­tymisen kaltaisen peru­soikeu­den rajoituk­si­in. Vai luovu­tam­meko yrittämättä?

  65. Vesa: Väestömäärän alen­tamises­sa taide­taan olla lähel­lä Pent­ti Linkolan aja­tus­maail­maa. Ale­taan ole­maan ongel­man ytimessä. 

    Toki pienem­pi väestökin osaa tuh­la­ta liikaa ener­giaa ja luon­non­va­ro­ja, eli yksi­no­maise­na toime­na syn­tyvyy­den sään­nöste­ly tuskin riittäisi.

    Väestönkasvun rajoit­ta­mi­nen maa­pal­lon kan­tokyvyn mukaisek­si on paper­il­la help­po ongelma.

    Hyvä kir­joi­tus, vaik­ka lainasinkin siitä tähän vain osan. On tot­ta, että ei edes väestönkasvun rajoit­ta­mi­nen ole oikotie onneen. Sen lisäk­si ihmiskun­nan pitäisi ruve­ta käyt­täy­tymään järkevästi, mikä ei tietysti olekaan ihan pikku vaatimus.

    Liialli­nen väestönkasvuhan on vain yksi osatek­i­jä ihmiskun­nan ongel­mak­en­tässä. Mui­ta ovat esimerkik­si nämä ympäristöön liit­tyvät asi­at (ilmas­ton­muu­tos, elinympäristö­jen tuhou­tu­mi­nen, saas­teet, resurssien hiipumi­nen) ja per­in­teisem­mät huo­let (sodat ja muut katastrofit).

    On myös tot­ta, että mikään näistä ongelmista ei ole sel­l­ainen, etteikö sitä voitaisi ratkaista, mikäli ihmiskun­nal­la vain olisi siihen riit­tävä yhteinen tah­to. Vaan siinähän se ongel­ma onkin — onko ihmisel­lä kykyä viisastua?

  66. On se vaan niin läpeen­sä huvit­tavaa, että piskuisen “Suomen kansan” edus­ta­jat tääl­lä kuvit­tel­e­vat vähen­tävän­sä “alem­pi arvois­t­en” maa­pal­lon asukkien lukumäärää.

    Niin, alem­piar­voisi­na­han te pidätte esimerkik­si sitäkin afrikkalaista, joka täl­lä het­kel­lä tien­aa seit­sen­nu­meroista tiliä osake­markki­noil­la ja ajaa urheilu­au­tol­la, johon yhdel­läkään tämän pal­stan kom­men­taat­to­ril­la ei ole, eikä tule ole­maan varaa.

    Kiinalai­sista ei enää puhuta, kos­ka kiinalaiset ovat vauras­tuneet ja yksi kiinalainen mil­jardööri voisi halutes­saan ostaa koko Suomen lapin. Kyl­lä, niin hal­paa se maa Lapis­sa on.

    Aasia ja Afrik­ka ovat molem­mat ohi­tuskaistal­la, tal­la poh­jas­sa ja Euroop­pa köröt­telee oikeal­la kaistalla.

    Väestönkasvu tait­tuu viimeistään 2040-luvulle tul­taes­sa. Olen­naista onkin se, että Aasian ja Afrikan taloudet kas­va­vat joka iki­nen vuosi tästä het­kestä alka­en tuonne 2040-luvulle, mut­ta Euroopan talous ei kas­va juuri lainkaan koko tuona aikana. Ei tämä tilanne tästä mik­sikään muu­tu tiukalla talouskurilla.

    Talouskasvu Aasi­as­sa ja Afrikas­sa nos­ta­vat toki kulu­tus­ta, mut­ta myös muokkaa­vat sitä olen­nais­in­ta kulu­tus­ta: ener­gian ja ruuan kulutusta.

  67. Sep­po Korp­poo pyysi kom­ment­te­ja, joten vielä muu­ta­ma sana vas­tauk­se­na hänellekin. Juho Laatu jo ansiokkaasti kir­joit­tikin siitä, miten tiedey­hteisö toimii.

    Mik­si emme siis luot­taisi ilmas­ton­muu­tos­ta tutki­vaan tiedey­hteisöön, siinä mis­sä mihin tahansa vas­taavaan tiedemiesten joukkoon? Turha mei­dän on joka yksilön erik­seen pere­htyä jokaiseen väit­tämään ja vas­taväit­tämään, ellemme sit­ten ole eri­tyisen kiin­nos­tunei­ta juuri kyseis­es­tä asiasta. 

    Tiedey­hteisö muo­dos­tuu toki ihmi­sistä, jot­ka ovat välil­lä erim­ielisiä ja joskus pikku­maisi­akin, keskustelu käy ajoit­tain kiivaana, virheitä tehdään ja kor­jataan ja menetelmiä paran­netaan. Aina joku tiedey­hteisön jäsen jää erim­ielisek­si, ainakin hyvin mon­imutkai­sis­sa kokon­aisuuk­sis­sa tai sit­ten jois­sain yksityiskohdissa,
    mut­ta lop­putu­lok­se­na syn­tyy kuitenkin paras käytet­tävis­sä ole­va tieto kyseiseltä alal­ta. Lisäk­si se elää ajan mukana kun tieto lisääntyy.

    Jos siis tiedey­hteisön vah­van enem­mistön kan­ta on, että ilmas­tom­a­llit puut­tei­neenkin ker­to­vat jo todel­lisen tilanteen riit­täväl­lä tarkku­udel­la, niin mik­si emme uskoisi? Parem­pi kai on ruve­ta varautu­maan jo nyt eikä odot­taa että mallit ovat joskus tule­vaisu­udessa sata pros­ent­tisen täsmällisiä?

    En kaipaa tässä keskustelus­sa iänikuisia vänkäämisiä mon­een ker­taan jauhe­tu­ista yksi­tyisko­hdista, vaan: jos joku ei luo­ta tässä asi­as­sa tiedey­hteisöön niin esit­täköön peruste­lut tälle epäuskolleen. Eikö hän usko tieteeseen ylipäätään, vai olet­taako hän että juuri tälle alalle on ajau­tunut lau­ma eri­ty­isiä toheloita?

  68. Juho Laatu kom­men­toi tuos­sa edel­lä oikein hyvin. Olen hänen kanssaan melkein­pä täysin samaa mieltä.

    Tästä en kuitenkaan ole samaa mieltä Juhon kanssa: “IPCC:llä on kyl­lä käsit­tääk­seni ollut pieniä ongelmia siinä, että sen tulok­sil­la on suuri kysyn­tä poli­it­ti­sis­sa piireissä…”

    Mielestäni ongel­mat “poli­it­ti­sis­sa piireis­sä” ovat olleet suuria. 

    Tiedemiesten tehtävänä on suorit­taa tieteelli­nen työn­sä kun­nol­la ja tuo­da tulok­sen­sa sekä tiedey­hteisön, että poli­it­tis­ten päät­täjien arvioitaviksi.

    IPC­Cn tuhan­net tiedemiehet näyt­tävätkin tehneen oman osansa, eli tieteel­lisen puolen ihan kun­nol­la. Tulok­set on myöskin esitet­ty asiallisesti.

    Hyvänä esimerkkinä raportin kohta:

    “The forc­ing trend reduc­tion is pri­mar­i­ly due to a neg­a­tive forc­ing trend from both vol­canic erup­tions and the down­ward phase of the solar cycle. How­ev­er, there is low con­fi­dence in quan­ti­fy­ing the role of forc­ing trend in caus­ing the hia­tus, because of uncer­tain­ty in the mag­ni­tude of the vol­canic forc­ing trend and low con­fi­dence in the aerosol forc­ing trend…

    Tässä siis “tiedey­hteisö” sanoo, että sil­lä on ALHAINEN LUOTTAMUS siihen miten oikein vulka­a­ni­nen ja aerosolien (Aerosoli on kaa­sun ja siinä lei­ju­vien kiin­tei­den tai nestemäis­ten hiukkas­ten seos) vaiku­tus on huomioitu IPC­Cn ilmastomalleissa.

    Pääon­gel­ma onkin siinä miten IPC­Cn tutkimus­tu­lok­set on poli­it­tisia päätök­sen­tek­i­jöitä varten koot­tu yhteen “Sum­ma­ry for Pol­i­cy­mak­ers”- dokumenttiin.

    Tämän dokunetin on nimit­täin laat­in­ut IPC­Cn pieni sisäpi­iri-kon­klaavi, jon­ka mon­et “todel­liset tiedemiehet” katso­vat siir­tyneen osit­tain poli­tikoin­nin puolelle.

    Yhteen­ve­to-doku­men­tis­sa nimit­täin koroste­taan ihmisen suur­ta roo­lia ilmake­hän läm­pen­e­miseen, mut­ta ei koroste­ta esim. edel­lä mainit­tua, erit­täin tärkeätä epälu­ot­ta­mus­ta vulka­anisen toimin­nan ja aerosolien vaiku­tusten riit­tämät­tömään huomioimiseen malleis­sa ja siitä johtu­via ennustei­den virheitä.

    ”Tiede­maail­ma” onkin nyt kri­ti­soin­ut sitä, että poli­itikoille on yhteenve­dos­sa syötet­ty hei­dän nimis­sään poli­it­tis­es­ti värit­tynyt­tä, virheel­lis­es­ti tuu­nattua tietoa…

    Vas­tuu siitä, että mil­jar­di-päätök­set tehdään luotet­tavien fak­to­jen perus­teel­la on poli­itikoil­la, ei tiedemiehillä.

    Tässä eivät piimät ja mäm­mit saisi men­nä sekaisin!

    Sep­po Korppoo

  69. teekkari: Yhtä hyvin voisi miet­tiä miten kiva olisi jos Aurinkoa voisi vain käy­dä säätämässä vähän pienemmälle. 

    Tuo­ta noin, onko­han kellekään tul­lut mieleen miet­tiä, paljonko mak­saisi rak­en­taa “galak­tiset aurinko­l­a­sit”, joka asen­net­taisi­in vaik­ka geo­sta­tionääriselle tms. radalle maan ja auringon väli­in suo­dat­ta­maan auringon säteilyä ja näin kom­pen­soimaan ilmas­ton läm­pen­e­misen UV-säteilyn ym. aiheut­tamia ongelmia. Maa­palolle val­ta­vat ray-banit.

    Toden­näköis­es­ti joka tapauk­ses­sa halvem­mak­si kuin antaa poli­itikko­jen viritel­lä erinäköisiä vero­ja ja päästökaup­po­ja, johon puo­let maail­man saas­tut­ta­jista ei kuitenkaan osal­lis­tu. Kau­pan päälle saataisi­in avaruusosaamista.

  70. Pekka T.: Hyvä kir­joi­tus, vaik­ka lainasinkin siitä tähän vain osan. On tot­ta, että ei edes väestönkasvun rajoit­ta­mi­nen ole oikotie onneen. Sen lisäk­si ihmiskun­nan pitäisi ruve­ta käyt­täy­tymään järkevästi, mikä ei tietysti olekaan ihan pikku vaatimus. 

    Mikä on muuten kon­sen­sus pop­u­laa­tion muu­tok­sen suh­teen? Olisiko tavoite, että köy­hät eivät lisään­ty­isi jol­la ei ole maa­pal­lolle minkään­laista merk­i­tys­tä vai että Yhdys­val­lat hai­h­tu­isi ilmaan jol­loin maa­pal­lo olisi pelastet­tu pii­i­itkäk­si aikaa. Maa­pal­lolle­han ei esim. Afrikan nälän­hätä ole mikään ongel­ma. Eli viimeinen kult­tuuri joka tulee säi­lyä (tässä kon­tek­stis­sa) on köy­hin Afrikka? 

    (Siis jos oikeasti ollaan huolis­saan maa­pal­losta eikä juuri mei­dän elintasostamme.)

  71. “erit­täin help­poa, jos vain olisi halua tehdä” 

    Dii­ba daa­ba. Pari esimerkkiä: 

    1) Al Gore lentää yksi­tyis­suihkar­il­la ympäri maail­maa sössöt­tämässä ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja omis­taa samaan aikaan liu­dan vil­lo­ja ja kar­tanoi­ta, jois­sa sähköt sun muut uima-allasläm­mi­tyk­set pääl­lä 24/7 ja päästöt täten use­am­man afrikkalaiskylän luokkaa — niin ja osa kysei­sistä tölleistähän on tietenkin vielä ranta­ton­teil­la meren­pin­nan nousuen­nustei­ta uhmaamassa 

    2) Hillary ‘tät­tähäärä’ Clin­ton lässyt­ti juuri jos­sain matine­as­sa, kuin­ka päästöt pan­naan poik­ki jos demokraatit pär­jäävät vaaleis­sa — ja hyp­päsi sieltä suo­raan biz­jet­ti­in sin­gah­taak­seen pikana lässyt­tämään samas­ta asi­as­ta toisaalle 

    3) Ode lensi juuri keskieu­roop­paan päästäk­seen siel­lä leikkimään hyvää ja pyöräilevää tiedostavais­ton edustajaa 

    Niin että älähän nyt Juho viit­si. Kun nämä komel­jant­tar­it eivät näköjään edes _itse_ ota omia puheitaan todes­ta, niin minkä ihmeen takia sit­ten me muutkaan? 

    PS. Mut­ta kyl­lähän mä tiedän. Älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon. Siis oikeasti: kuvit­teleeko tämä ekonomen­klatu­ra _tosiaankin_ tuol­laisen menevän läpi? 

    PPS. Niin tai sit­ten laske­vat sen varaan, että kos­ka heil­lä on fyrk­endaalia riit­tävästi vaik­ka mil­laiset ekosank­tiot laitet­taisi­in, niin voivat ihan rauhas­sa jatkaa omaa län­si­maista pseudotiedostavaa elämän­ta­paansa — ja me suuri pesemät­tömien lau­ma pysymme sit­ten kiltisti betonikuu­tios­sa syömässä mitä he määräävät, ja pyöräilemme lomil­lamme Lapin kaut­ta Ruot­si­in. Jos­ta edelleen kysymys: mil­lä ihmeen Gaian rin­nakkaistodel­lisu­us­pla­nee­tal­la tämä jen­gi elää?

  72. Pekka T.: On myös tot­ta, että mikään näistä ongelmista ei ole sel­l­ainen, etteikö sitä voitaisi ratkaista, mikäli ihmiskun­nal­la vain olisi siihen riit­tävä yhteinen tah­to. Vaan siinähän se ongel­ma onkin – onko ihmisel­lä kykyä viisastua?

    Kos­ka 1000–1500ppm:n maail­ma ei ole asut­ta­va, päästö­jen hillintä ennem­min tai myöhem­min on väistämätön­tä. Tah­toa löy­tyy kun tarpeek­si läm­pe­nee, elleivät ilmas­to- tai muut ongel­mat rapau­ta val­tio­ta­son organ­isaa­tioiden sopimuk­sel­lisia kykyjä ja val­taa liikaa. 

    Mut­ta reagoin­ti vas­ta 2–4 asteen läm­pen­e­misen jäl­keen ei tietenkään ole hyvä tie. 

    Minus­ta nyt on selvää liiket­tä tapah­tu­mas­sa. Yri­tyk­set ja sijoit­ta­jat ovat herän­neet, aurin­goen­er­gian halpen­e­m­i­nen ja poli­it­ti­nen ris­ki alkaa tehdä hiili-investoin­neista kyseenalaisia, ja USA ja Kiina edes keskustel­e­vat asiasta. 

    Reagoin­ti on kuitenkin hitaam­paa kuin olisi opti­maal­ista edes kapean taloudellisesti. 

    Jos pitää arva­ta, nyky­isil­lä herkkyy­ses­ti­maateil­la kah­den asteen rajan yli men­nään komeasti. Jos on hyvä tuuri (ilmas­to­herkkyys, poli­ti­ik­ka), sit­ten ei mennä. 

    Näen itse suurim­mat lähivu­osikym­menten ongel­mat muual­la (maanvil­jelysolo­suhtei­den muu­tok­set ja odot­ta­mat­tomat paikallis­vaiku­tuk­set joko säi­den tai pien­ten tek­i­jöi­den yhteis­vaiku­tusten takia), mut­ta meren­pin­nas­ta usein puhutaan. Meren­pin­nan nousu 3–20 metril­lä kuu­lostaa pahal­ta, mut­ta jos kaupunkien siirtämiseen ja muuhun sopeu­tu­miseen on aikaa vuo­sisato­ja tai tuhan­sia, kyse ei ole katas­trofista. Muu­ta­man metrin muu­tos vuosikym­menten aikana olisi paha juttu.

  73. Sep­po Korp­poo, kos­ka ymmär­rät fysi­ikkaa noin hyvin, miten kumoat väit­teeni: “Kos­ka maa­pal­lolle kumu­loituu lisää (läm­pö) ener­giaa, se aiheut­taa vääjäämät­tä muutoksia.”

  74. tuen mak­sa­ja: Tämä tapah­tuu esimerkik­si lopet­ta­mal­la globaal­isti antibioot­tien ja rokot­tei­den käyttö.

    Ei tapah­du. Kun lap­sikuolleisu­us kas­vaa, alka­vat ihmiset lisään­tymään kuin kan­it. Sama pätee jos lap­sia tarvi­taan eläke­tur­vak­si. Kään­täen, jos syn­tyvyys halu­taan alas, hoide­taan lap­sikuolleisu­us alas ja laite­taan yhteiskun­ta sel­l­aiseen malli­in että lapset ovat eläke­vaku­u­tuk­sen sijaan merkit­tävä kus­tan­nus. En muista kuulleeni yhdestäkään maas­ta mis­sä tämä resep­ti ei olisi toimin­ut. Jos halu­aa pela­ta var­man päälle, niin taataan vielä tytöille tasa-arvoiset koulu­tus- ja työn­tekom­ah­dol­lisu­udet. (Yllät­tävän moni nainen on kiin­nos­tunut viet­tämään ikävuoten­sa 18–40 ainakin osit­tain jotenkin muuten kuin maha pystyssä jos se vain on taloudel­lis­es­ti mahdollista)

  75. Toivon mukaan joku luk­i­ja on kiin­nos­tunut asial­li­sista asioista ja perusteluista, muuten tämä lie­nee toiv­o­ton­ta hommaa.

    Väestönkasvun huuhaan vastapain­ok­si kan­nat­taa kuun­nel­la ajatuk­sel­la tämä Hans Roslin­gin esi­tys, joka on tarpeek­si lyhyt. Siinä on suomenkieli­nen tek­sti­tys ja kokotek­tikin löy­tyy (kyl­lä te pystytte siihen halutes­sane itse, en neu­vo enem­pää). Siinä on se oleellinen.

    http://www.ted.com/talks/hans_rosling_on_global_population_growth?language=fi

    Ilon pilaamisek­si sanois­in, että Pekka T : häpeä jut­tu­jasi ja muiden ajan haaskaamista. Uskon­nol­lien yhteisösi var­maan pitää tuos­ta tietämät­tömyy­den esit­telystä ja mil­lään tiedol­la ei tietenkään ole vaiku­tus­ta mielip­iteisi­isi, jot­ka olet ihan itse keksinyt.

  76. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Mitään tarvet­ta väestönkasvun rajoit­tamiseen ei ole, kos­ka maail­mankaikkeudessa kyl­lä riit­tää tilaa ihmiselle. 

    Jos men­nään sci­fi­ai­heisi­in, niin paljon tuo­ta ennen tule­vat geneet­tiset bioaseet ja ihmis­ten geen­i­ma­nip­u­laa­tio eli “rodun­jalostus”, sekä tekoä­lyt ja tekoä­ly­jen ja ihmi­saivo­jen yhdistelmät.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Ethnic_bioweapon

    Enkä nyt ole mikään Nat­si 2.0 ja ehdo­ta tuol­laisia, totean vain että noi­ta aihei­ta on tutkit­tu vuosikym­meniä. Mut­ta niistä ei tietenkään halu­ta keskustella.

  77. Mis­tä läh­teestä tuo graafi on peräisin? Sat­u­in kat­se­le­maan aiem­min UAH:n satel­li­it­ti­aikasar­jas­ta piir­ret­tyä kuva­jaa ja se näyt­tää aika eri­laiselta, eikä siinä ole nähtävis­sä oikeas­t­aan minkään­laista läm­pen­e­mistä. NOAA:n aikasar­ja näyt­tää sit­ten aikalail­la samal­ta kuin Soin­in­vaaran kuvaa­ja. Vai luenko noi­ta graafe­ja jotenkin väärin?

  78. Lain­aus Juk­ka Kemp­pisen eilisen blogilta:

    “Kan­siku­van kir­ja, Pekka Borg – Mari Jout­sen­vir­ta ”Maa­pal­lo ja me. Luon­non­va­rat ja kasvun rajat” (Docen­do 2015) kuu­luu kir­joi­hin, joi­ta ei lue­ta. Jos sen saa lah­jak­si, se uno­hde­taan puis­ton penkille tai kirkon portaille.

    Yritin selit­tää, mik­si näin on, vaik­ka kysymyk­sessä on selvästi yksi näi­den vuosien tärkeim­mistä kirjoista.”

    Ehkä tämän juu­pas-eipäs keskustelun sijas­ta olisi paikallaan nou­dat­taa Leninin neu­voa “Opiskelkaa, opiskeltaa ja vielä ker­ran opiskelkaa!” ja siis lukea tämä teos läpi.

    —–
    Olen kesälukemise­na kahlaa­masa läpi akot­lain­ti­laisen moraal­i­filosofi Adam Smithin mag­nun opus­ta Kan­so­jen var­al­lisu­us. Smith mainit­see usein turhak­keeet, joista tosin käyt­ti nim­i­tys­tä joutavu­us / joutavu­udet. (mm. koris­tel­liset nuuskarasi­at yms.)

  79. Näitä graafe­ja­han on hyvin paljon löy­det­tävis­sä ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä. Lai­tan tähän esim.satelliittimittauksiin liit­tyvät UAH:n sivut. Niistä saa tosi­aan hie­man eri­laisen kuvan, vaik­ka niis­säkin mit­tausten tren­di on 0,11 C/10 vuotta. 

    http://nsstc.uah.edu/climate/

    Lämpim­intä on viime aikoina (suurin anom­alia) ollut etelä-Euroopas­sa, Siperi­as­sa ja Kanadan/USA:n län­sio­sis­sa. “Kylmintä” (suurin anom­alia) taas ollut Pohjo­is­mais­sa, Grön­lan­nis­sa ja myös USA:n kaakkoiso­sis­sa (etelä-Kali­for­nia, Ari­zona jne).

    Netistä löy­tyy graafe­ja, jois­sa ver­rat­tu ilmas­tom­a­llien ennus­tuk­sia ja todel­lisu­ut­ta. Ei oikein mene yhteen, kuten IPCC:kin on toden­nut. Ilmas­to­herkkyys hiilid­iok­sidille on pienem­pi kuin aiem­min oletettu.

  80. noz­ick: Mis­tä läh­teestä tuo graafi on peräisin? Sat­u­in kat­se­le­maan aiem­min UAH:n satel­li­it­ti­aikasar­jas­ta piir­ret­tyä kuva­jaa ja se näyt­tää aika eri­laiselta, eikä siinä ole nähtävis­sä oikeas­t­aan minkään­laista lämpenemistä.

    Sat­u­it kat­se­le­maan Bob Tis­dalen blo­gia? https://tamino.wordpress.com/2015/07/20/fundamental-differences-between-bob-tisdale-and-reality/

    Ihan samal­ta­han se UAH ja NASA GISS näyt­tävät pitem­mässä juok­sus­sa, melkein täs­mälleen sama tren­di ylöspäin. Var­i­anssi on suurem­pi UAH:ssa ja viimeisim­mät kuukaudet puuttuvat. 

    Satel­li­it­timit­tauk­set inte­groi­vat koko ala­t­ro­pos­fääristä, hie­man vielä 10km korkeudeltakin. NASA GISS on pin­tamit­tauk­sista inter­poloitu ja integroitu.

  81. Jäikö pyörä­matkak­er­to­muk­sesi kesken vai olenko hypän­nyt sen yli? Viimeisin minkä bon­gasin oli postat­tu 17.7., etap­pi Hei­del­berg – Neckar­nuz, ja olit saanut flun­ssan. Näistä postauk­sista päätellen hyvin kävi kuitenkin. 🙂

    1. Joo, pyöräi­ly päät­tyi oikeas­t­aan siihen, mut­ta olen siis kuitenkin hengis­sä. Jolkin­lainen lop­påuy­h­teen­vero odot­taa vähän kiireet­tömäm­pää aikaa.

  82. Sep­po Korp­poo: Tästä en kuitenkaan ole samaa mieltä Juhon kanssa: “IPCC:llä on kyl­lä käsit­tääk­seni ollut pieniä ongelmia siinä, että sen tulok­sil­la on suuri kysyn­tä poli­it­ti­sis­sa piireissä…”

    Mielestäni ongel­mat “poli­it­ti­sis­sa piireis­sä” ovat olleet suuria. 

    Tiedemiesten tehtävänä on suorit­taa tieteelli­nen työn­sä kun­nol­la ja tuo­da tulok­sen­sa sekä tiedey­hteisön, että poli­it­tis­ten päät­täjien arvioitaviksi.

    Tiedey­hteisön var­jelemat tiukat nor­mit keskustelun tarkku­udelle katoa­vat usein kuin ilmaan heti kun poli­itikot, media ja net­tikansa otta­vat tieteen tulok­set käsit­te­lyyn­sä. Kan­nat­taa siis kat­soa, mikä paperi on kir­joitet­tu tiukasti tieteel­lisessä hengessä ja mikä poli­it­tisen tai muun retori­ikan, liioit­telun, kär­jistämisen, ymmärtämät­tömyy­den tai provosoin­nin hengessä. En pidä IPCC:n ongelmia kovin suu­ri­na, vaik­ka pien­tä sekaan­nus­ta tieteen ja poli­ti­ikan raja­maas­ton sanavalin­nois­sa voikin olla.

    IPC­Cn tuhan­net tiedemiehet näyt­tävätkin tehneen oman osansa, eli tieteel­lisen puolen ihan kun­nol­la. Tulok­set on myöskin esitet­ty asiallisesti.

    Hyvänä esimerkkinä raportin kohta:

    “The forc­ing trend reduc­tion is pri­mar­i­ly due to a neg­a­tive forc­ing trend from both vol­canic erup­tions and the down­ward phase of the solar cycle. How­ev­er, there is low con­fi­dence in quan­ti­fy­ing the role of forc­ing trend in caus­ing the hia­tus, because of uncer­tain­ty in the mag­ni­tude of the vol­canic forc­ing trend and low con­fi­dence in the aerosol forc­ing trend…

    Tässä siis “tiedey­hteisö” sanoo, että sil­lä on ALHAINEN LUOTTAMUS siihen miten oikein vulka­a­ni­nen ja aerosolien (Aerosoli on kaa­sun ja siinä lei­ju­vien kiin­tei­den tai nestemäis­ten hiukkas­ten seos) vaiku­tus on huomioitu IPC­Cn ilmastomalleissa.

    Ilmeis­es­ti näin (en tunne ko. alueen yksi­tyisko­htia). Epä­var­muus joidenkin para­me­trien suh­teen ei toki estä tekemästä var­mo­ja johtopäätök­siä siel­lä, mis­sä evi­denssi antaa siihen aihet­ta. Ja noi­ta selviä johtopäätök­siäkin papereis­sa on. Epä­var­muustek­i­jöitä on tuol­la alal­la, kuten tule­vaisu­u­den ennus­tamises­sa yleis­es­tikin sato­ja, mut­ta silti tuon väistämät­tä tule­vaisu­u­den edessä ole­van sumun läpi näkyy var­mo­jakin ennusmerkkejä.

    Pääon­gel­ma onkin siinä miten IPC­Cn tutkimus­tu­lok­set on poli­it­tisia päätök­sen­tek­i­jöitä varten koot­tu yhteen “Sum­ma­ry for Pol­i­cy­mak­ers”- dokumenttiin.

    Ilmeis­es­ti poli­ti­ikan / poli­itikko­jen vaiku­tus näkyy juuri jos­sain noil­la kohdin. Ongel­maa ei ole, jos lukee kunkin paperin siinä hengessä, mis­sä se on kir­joitet­tukin. Poli­it­ti­nen tek­sti kan­nat­taa siis lukea poli­it­tis­ten suo­dat­timien läpi, niin jar­gonin, sovin­naisu­udet yms. saa elim­i­noitua itse asi­avi­estiä sotkemasta.

    Ja tietenkin, jos halu­aa päästä lähelle tieteen viimeisimpiä tulok­sia, on mah­dol­lista lukea ne puh­taan tieteel­liset paper­it, joi­hin nuo yhteenve­dot perustuvat.

    Tämän dokunetin on nimit­täin laat­in­ut IPC­Cn pieni sisäpi­iri-kon­klaavi, jon­ka mon­et “todel­liset tiedemiehet” katso­vat siir­tyneen osit­tain poli­tikoin­nin puolelle.

    Käsit­tääk­seni moit­tei­ta turhas­ta poli­it­tis­es­ta kie­lenkäytöstä on ollut. En usko mihinkään salali­it­toon tai sul­jet­tuun kon­klaavi­in, jol­la olisi jokin eri­tyi­nen agen­da nor­maalien poli­ti­ikan ken­tän läheisyy­den aset­tamien painei­den lisäk­si. Tulee ottaa myös huomioon, että poli­itikoil­la voi hel­posti olla suurem­pi tarve vähätel­lä IPCC:n varoit­tele­via tulok­sia kuin liioitel­la niitä.

    Yhteen­ve­to-doku­men­tis­sa nimit­täin koroste­taan ihmisen suur­ta roo­lia ilmake­hän läm­pen­e­miseen, mut­ta ei koroste­ta esim. edel­lä mainit­tua, erit­täin tärkeätä epälu­ot­ta­mus­ta vulka­anisen toimin­nan ja aerosolien vaiku­tusten riit­tämät­tömään huomioimiseen malleis­sa ja siitä johtu­via ennustei­den virheitä.

    Käsit­tääk­seni tiedey­hteisöl­lä on kon­sen­sus ihmisen toimin­nan keskeis­es­tä vaiku­tuk­ses­ta ilmas­to­muu­tok­seen, eli se ei ole poli­itikko­jen viritelmä, vaan aito tieteelli­nen tulos.

    Vulka­anisen toimin­nan arvioin­nin var­muu­den suhdet­ta lop­pupäätelmi­in en tunne. Ole­tan että tämän alan (ja muiden alo­jen) häir­iötek­i­jät eivät ole niin suuria, että oli­si­vat vaikut­ta­neet oleel­lis­es­ti lop­pupäätelmi­in. (Ole­tan siis, että tiedey­hteisö toimii tässä nor­maalil­la varsin luotet­taval­la taval­laan, kun mitään viit­teitä vilp­pi­inkään ei ole esitetty.)

    ”Tiede­maail­ma” onkin nyt kri­ti­soin­ut sitä, että poli­itikoille on yhteenve­dos­sa syötet­ty hei­dän nimis­sään­poli­it­tis­es­ti värit­tynyt­tä, virheel­lis­es­ti tuu­nattua tietoa…

    En ole havain­nut tuol­laista merkit­tävää kri­ti­ikkiä. Luulen että ilmas­toti­eteil­i­jät katso­vat IPCC:n ole­van pääsään­töis­es­ti oikeal­la ural­la, poli­itikoille tarkoitet­tuine yhteenvetoineen.

    Vas­tuu siitä, että mil­jar­di-päätök­set tehdään luotet­tavien fak­to­jen perus­teel­la on poli­itikoil­la, ei tiedemiehillä.

    Tiedemiehet vas­tatkoot tulosten ja käytet­ty­jen lähteiden/faktojen oikeel­lisu­ud­es­ta. Poli­itikot vas­tatkoot tieteen tulosten perus­teel­la tehtävien poli­it­tis­ten päätösten järkevyy­destä. Molem­mil­la siis oma hyvin määritel­ty roolin­sa. Poli­itikko­jen mah­dolli­nen halu esit­tää itselleen mieluisat fak­tat tieteen kon­sen­suk­se­na pitää tor­pa­ta heti. Tiedemiehet voivat poli­tikoidakin, kun­han pitävät tieteel­lisen työn­sä ja poli­it­tisen retori­ikkansa erillään.

  83. Mau­r­izio:
    “erit­täin help­poa, jos vain olisi halua tehdä” 

    Dii­ba daa­ba. Pari esimerkkiä: 

    1) Al Gore lentää yksi­tyis­suihkar­il­la ympäri maail­maa sössöt­tämässä ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja omis­taa samaan aikaan liu­dan vil­lo­ja ja kar­tanoi­ta, jois­sa sähköt sun muut uima-allasläm­mi­tyk­set pääl­lä 24/7 ja päästöt täten use­am­man afrikkalaiskylän luokkaa – niin ja osa kysei­sistä tölleistähän on tietenkin vielä ranta­ton­teil­la meren­pin­nan nousuen­nustei­ta uhmaamassa 

    2) Hillary ‘tät­tähäärä’ Clin­ton lässyt­ti juuri jos­sain matine­as­sa, kuin­ka päästöt pan­naan poik­ki jos demokraatit pär­jäävät vaaleis­sa – ja hyp­päsi sieltä suo­raan biz­jet­ti­in sin­gah­taak­seen pikana lässyt­tämään samas­ta asi­as­ta toisaalle 

    3) Ode lensi juuri keskieu­roop­paan päästäk­seen siel­lä leikkimään hyvää ja pyöräilevää tiedostavais­ton edustajaa 

    Niin että älähän nyt Juho viit­si. Kun nämä komel­jant­tar­it eivät näköjään edes _itse_ ota omia puheitaan todes­ta, niin minkä ihmeen takia sit­ten me muutkaan? 

    En tain­nut ylistää edel­lä poli­itikko­jen johdon­mukaisu­ut­ta, vaan kom­men­toin jok­seenkin päin­vas­taiseen suuntaan.

    Se että joku (esimerkik­si poli­itikot) on hölmö, vas­tu­u­ton ja ahne ei anna sin­ulle ja min­ulle oikeut­ta olla myös holmöjä, vas­tu­ut­to­mia ja ahnei­ta. Pide­tään siis lip­pu korkeal­la hyvien asioiden puoles­ta, eikä luovute­ta noin helposti.

    PS. Mut­ta kyl­lähän mä tiedän. Älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon. Siis oikeasti: kuvit­teleeko tämä ekonomen­klatu­ra _tosiaankin_ tuol­laisen menevän läpi? 

    Kehotan jokaista toim­i­maan hyviksi kat­somien­sa asioiden puoles­ta, sekä sanoin että teoin. Se että poli­itikko­jen muurista järkevätkään ehdo­tuk­set eivät mene hel­posti läpi voi aiheut­taa mon­es­sa tilapäistä toiv­ot­to­muu­den tun­net­ta. Mut­ta jos ole­tamme, että muu­tok­sia kuitenkin tarvi­taan, tehty sys­temaat­ti­nen työ palk­i­taan vähin­tään niin, että muu­tos poli­ti­ikkaan tulee hie­man aiem­min kuin siinä vai­h­toe­hdos­sa, että luopuisimme aja­mas­ta näitä tärkeitä asioita.

    PPS. Niin tai sit­ten laske­vat sen varaan, että kos­ka heil­lä on fyrk­endaalia riit­tävästi vaik­ka mil­laiset ekosank­tiot laitet­taisi­in, niin voivat ihan rauhas­sa jatkaa omaa län­si­maista pseudotiedostavaa elämän­ta­paansa – ja me suuri pesemät­tömien lau­ma pysymme sit­ten kiltisti betonikuu­tios­sa syömässä mitä he määräävät, ja pyöräilemme lomil­lamme Lapin kaut­ta Ruot­si­in. Jos­ta edelleen kysymys: mil­lä ihmeen Gaian rin­nakkaistodel­lisu­us­pla­nee­tal­la tämä jen­gi elää?

    Ei keski­tytä eri­lai­sis­sa sub­jek­ti­ivi­sis­sa elämän­tavois­sa pyöriske­lyyn, vaan itse asi­aan. Ihmisil­lä on väistämät­tä eri­laisia aja­tustapo­ja, osa sin­un tyylisi mukaisia, osa hyvinkin eri­laisia. Ehkä olisi fik­sua yhdis­tää kaikkien samaan järkeväk­si kat­so­maansa suun­taan vetävien voimat, niin saisimme aikaisek­si nyky­istä enem­män edis­tys­tä, eivätkä aika ja ener­gia kuluisi eri­lais­ten egotrip­pail­i­joiden keskenäiseen pahek­sun­taan. Puhutaan siis fak­toista ja niden edel­lyt­tämistä muu­tok­sista poli­ti­ikas­sa (ja yksilöi­denkin arjessa).

  84. Yli puo­let ihmi­sistä asuu kaupungeis­sa. Kaupungis­tu­mi­nen jatkuu ja se tarkoit­taa muun muuas­sa sitä, että kun infra­struk­tu­uri kehit­tyy, niin ruokaa ei enää läm­mitetä puul­la tai hiilel­lä, vaan sähköl­lä tai kaasulla.

    Se tarkoit­taa sitä, että ihmiset menevät koulu­un ja lapset selviävät hengis­sä. Ei tarvitse enää lisään­tyä kuten suo­ma­laiset ennen vanhaan.

    Kaiken ytimessä on talouskasvu ja kulut­ta­mi­nen. Ilman talouskasvua ja kulut­tamista ei tapah­du muu­tos­ta. Ilman näitä kah­ta kehi­tys­maat jäävät kehi­tys­maik­si, polt­ta­maan puu­ta ja hiiltä, lisään­tymään kuten suo­ma­laiset tekivät.

    Sak­sa tuot­ti heinäku­us­sa 78 % ener­gias­taan uusi­u­tuvil­la. Kiinas­sa on nyt iso vai­hde pääl­lä ja aivan taa­tusti niil­lä rahavir­roil­la saadaan myös tulok­sia. Nimeno­maan aurinkovoiman hin­ta ropisee kovaa vauh­tia alas. On iso­ja pelure­i­ta, kuten Sau­di-Ara­bia, jot­ka tavoit­tel­e­vat vievän­sä aurinkosähköä 2050-luvul­la ja heil­lä on taa­tusti varaa investointeihin.

    Mis­sä on eniten aurinkovoimaa tarjolla? 

    Nyky­i­sis­sä kehitysmaissa.

    Se ei tarkoi­ta pelkästään aurinkopa­neele­ja, vaan myös aurinkoläm­pövoimaloi­ta. Aurinkoläm­pök­eräim­iähän voidaan yhdis­tää myös fos­si­il­ia polt­toainei­ta käyt­tävi­in voimaloi­hin ja siten paran­taa hyötysuhdetta.

    Tule­vaisu­us näyt­tää jo oikeasti val­oisalta, vaik­ka ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen tuleekin tapah­tu­maan. Siis, vaik­ka päästöt saataisi­in leikat­tua, niin läm­pen­e­m­i­nen jatkuu vielä.

    Olen­naista on kuitenkin se, että ihmiskun­ta osoit­taa jälleen ker­ran sopeutumiskykynsä. 

    Suomes­sa tosin ollaan vielä järkyt­tävän änkyröitä ja suo­raan san­ot­tuna pelokkai­ta. Ei uskalleta pistää isoa vai­hdet­ta sisään.

    Suomes­sa tuh­lataan aikaa siihen, että kiis­tel­lään mitä ener­giantuotan­to­muo­toa saisi käyt­tää ja mitä ei.

    Aivan käsit­tämät­tömän absur­dia. Siis ajatel­laan, että ollaan jos­sain fan­tasi­a­pelis­sä ja jokin jät­timegahy­per­su­perduper­mon­steri tulee syömään pelin sankaria ja sit­ten hän käy henkistä tais­telua itsen­sä kanssa kah­den aseen välil­lä, joista kumpaakin pitäisi käyttää.

    Jos tavoite on omavaraisu­us ja uusi­u­tu­vien käyt­tämi­nen, niin sit­ten vain pitäisi yksinker­tais­es­ti tehdä poli­it­ti­nen päätös, että näin tehdään.

    Sit­ten aloitet­taisi­in työ sen toteut­tamisek­si eli ongelmien ratkaisemiseksi.

    Esimerkik­sik­si vesivoimaa voidaan Suomes­sa lisätä vielä tun­tu­vasti, mut­ta ongel­mana on vael­luskalakan­to­jen lisään­tymi­nen. En pidä tätäkään mah­dot­tomana ratkaista. Jos ker­ran purois­sa voidaan “hui­ja­ta” kalo­ja lisään­tymään “kutulavalle”, niin mik­sei isom­mas­sa joessa? 

    Turve­pelleily pitäisi niin ikään ratkaista. Jos ole­tus on, että halu­amme olla omavaraisia, niin sit­ten pitäisi käyt­tää sitäkin. Mut­ta, ne ongel­mat, eli turve­tuotan­non päästöt vesistöön pitäisi ratkaista. Turve­tuotan­nos­ta pois­tet­tu suo voidaan “ennal­lis­taa” sel­l­aiseen kun­toon, että se kel­paa luon­non­va­raisille eläimille ja jopa lakalle. Pitää siis hyväksyä, että jotain menetetään, mut­ta val­taosa suos­ta palautuu.

    Samoin met­sähake. Ongel­mana on riista. Miten hyö­dyn­tää tehokkaasti met­siä, mut­ta säi­lyt­tää riis­takan­nat elin­voimaisi­na? Mar­jathan hyö­tyvät met­sä­taloud­es­ta, varsinkin mustikka.

    Aurinkovoimaa voimme lisätä Suomes­sa vaik­ka kuin­ka älyt­tömästi. Tänäkin vuon­na on saatu suun­nilleen saman ver­ran aurinkovoimaa, kuin viime vuon­na, kos­ka kuukaudet “tasaa­vat” toisi­aan. Tuot­to on Kes­ki-Suomes­sa suun­nilleen sama, kuin Pohjois-Sak­sas­sa. Maaseudul­la on mah­dol­lisu­us muun­tau­tua tuot­ta­maan aurinkosähköä, kos­ka heil­lä on sopivia kohtei­ta, esim nave­tat ja ennen kaikkea sitä maata.

    Ydin­voimas­ta ei voi­da luop­ua noin vain. Sitä tarvi­taan vielä kauan. Se ei ole ongel­ma, kos­ka ydin­voima EI tuo­ta kasvihuonepäästöjä.

    Nyt täy­tyy ottaa eri­ty­ishuomio säähän. Sateinen kesä tarkoit­taa ongelmia. Turvet­ta ei voi nos­taa. Met­sään ei oikein pääse. Täy­tyy oppia sopeu­tu­maan uuden­laisi­in sääoloi­hin, jot­tei ener­giantuotan­to vaarannu.

    Liiken­nepolt­toainei­den kohdal­la voidaan ottaa sähkö­moot­torit käyt­töön henkilöau­tois­sa ja raskaskalus­to voidaan lait­taa kulke­maan biopolt­toaineil­la tai biokaasulla.

    Suomel­la ei ole varaa lähteä tuke­maan tuulivoimaa Sak­san tapaan. Tuulivoimaa voidaan kyl­lä lisätä, mut­ta sen täy­tyy tapah­tua markkinaehtoisesti. 

    Tutkit­tua tietoa ja osaamista löy­tyy Suomes­ta näi­den toteuttamiseen.

    Puut­tuu vain se poli­it­ti­nen tahto.

    Hal­li­tuk­ses­sa istuu KES, KOK ja PS. Ei ole vihreät vas­tus­ta­mas­sa kaikkea vasem­mis­ton kanssa. 

    Ener­gia kuluu Kreikkapelleilyyn, kun pitäisi hoitaa koti­maan asioita.

    Piti lopet­taa “vat­u­loin­ti”, mut­ta lomail­laan nyt kuitenkin 3 kuukautta. 

    Ottakaa kolme mil­jar­dia lainaa markki­noil­ta ja upot­takaa se uusi­u­tu­vi­in ja omavaraiseen ener­giantuotan­toon. Kat­so­taan mitä tapah­tuu. Se suun­nitel­tu 350 miljoon­aa ei riitä mihinkään.

    Ei ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen pysähdy Suomen ener­giantuotan­non puhdis­tu­misel­la, mut­ta taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta se lisäisi Suomes­sa ja tuon­tiener­giaan suun­nat­tu rahavir­ta kään­ty­isi takaisin.

  85. JTS:

    Ilon pilaamisek­si sanois­in, että Pekka T : häpeä jut­tu­jasi ja muiden ajan haaskaamista. Uskon­nol­lien yhteisösi var­maan pitää tuos­ta tietämät­tömyy­den esit­telystä ja mil­lään tiedol­la ei tietenkään ole vaiku­tus­ta mielip­iteisi­isi, jot­ka olet ihan itse keksinyt.

    Täl­laiset huitaisut tekevät lähin­nä surullisek­si. Ei kai moisi­in kan­nat­taisi edes vas­ta­ta, mut­ta jos nyt kuitenkin tämän kerran. 

    En aio hävetä mielip­iteitäni, en myöskään sitä että niistä kir­joi­tan. Enkä varsinkaan sitä, että en ole ymmärtänyt olla nim­imerk­ki JTS:n kanssa samaa mieltä. Mitä ihmettä oli tuo höpö­tys uskon­nol­lisu­ud­es­ta? Mis­tä läh­tien keskustelu on ollut huono asia?

    Kukaan ei tiedä, miten väestönkasvu maa­pal­lol­la tule­vaisu­udessa ete­nee. Ennus­teet vai­htel­e­vat. Vaikeak­si tilanteen tekee se, että jopa näi­den Roslin­gin kaltais­ten opti­mistien ennus­ta­ma kehi­tyskulku on haasteellinen.

    Ympäristö yskii jo nyt, nykyisel­lä ihmis­määräl­lä. Resurssit niukkenevat. Muun luon­non elin­ti­la supis­tuu. Lisäk­si Suo­mi on muiden län­si­maid­en tavoin elin­ta­sos­sa maail­man huip­pua, joten on kai kovasti oikeu­den­mukaista että köy­hem­mät maat saa­vat nos­taa elin­ta­son­sa yhtä korkealle, jol­loin nämä kaik­ki ongel­mat vain pahenevat. Ja tämä kaik­ki siis vaik­ka ihmis­ten määrä pysy­isi nykyisellään.

    Miten käy, jos ihmis­määrä nousee nykyis­es­tä, vaikka­pa vain opti­mistisen ennus­teen mukaises­ti? Entäpä jos se nousee pes­simistis­ten ennustei­den mukaisesti? 

    Olisin kovin huo­jen­tunut, jos joku osaisi asial­lis­es­ti perustellen osoit­taa huoleni ole­van turha.

  86. Tuos­sa edel­lä Juho kir­joit­taa ihan loogis­es­ti ja ymmär­ret­tävästi, pait­si tästä:

    Huoli­mat­ta siitä, että parhaat tiedemiehet ovat jo vuosikau­sia tutki­neet näitä, tiedämme vielä aivan liian vähän seu­raav­ista tekijöistä: 

    Vulka­a­ni­nen toim­inta maal­la ja merel­lä, aerosolien (mukaan lukien vesi­höyryn) ja metaanin vaikututukset.

    Jos sin­ul­la Juho on aikaa syväl­lisem­min pere­htyä näi­hin, toden­näköis­es­ti viisaana miehenä muu­tat mielipiteesi.

    Jos näin ei käy, tutkip­pa vielä lisäk­si viimeisiä tulok­sia auringon säteilysyk­leistä ja syväl­lä kulke­vista merivirroista.

    Auringon ja maan väli­in tule­vista avaru­us-pölyp­il­vistä on vaikea edes kesustel­la, koska­pa niistä emme tiedä juuri muu­ta kuin sen, että niitä esi­in­tyy: Noin 25 % huonepölystä on avaru­ud­es­ta peräisin.…

    Kan­nat­taa pitää mielessä sekin, että ilmas­tom­a­lleis­sa matemaat­tiset kaa­vat pan­naan hyrräämään miljoo­nia kier­roksia. Sil­loin pienikin ker­toimen tuu­naus voi heit­tää koko tulok­sen perseelleen…

    Tästä tulee mieleen se van­ha kaaos­teo­ria, jon­ka mukaan Tokios­sa per­ho­sen siip­i­en räpyt­te­ly aiheut­taa yllät­tävän hir­mumyrskyn vaikka­pa Juhon kotipihassa…

    Tässäpä Juholle ja kaikille muillekin kon­sen­sus-usko­vaisille kesämiettimistä!

    Sep­po Korppoo

  87. Lau­ri Kumpu­lainen: Sak­sa tuot­ti heinäku­us­sa 78 % ener­gias­taan uusiutuvilla.

    Tämä ei ollut koko heinäku­us­sa, vaan noin tun­nin tai kah­den ajan. YLEn otsikko oli rankasti harhaan­jo­hta­va. Tämä lain­aus lie­nee siitä uutis­es­ta. Siinä oli onnek­si link­ki alkuperäiseen.
    Kyseessä oli muuten sähkön­tuotan­to, ei energiantuotanto.
    Sak­sas­sa sähköä tuotet­ti­in sinäkin päivänä aähköä eniten ruskohiilellä.
    Kun kansalainen mak­saa, voidaan välil­lä myy­dä sähköä alle nol­lan hin­nal­la. Siis osta­ja saa myyjältä saa rahaa sähkön lisäksi,maksaja löy­tyy kyl­lä. Se on veronmaksaja.
    Kiina on muuten toden­nut, että se aikoo tilanteeseen, jos­sa hiilid­iok­si­idipäästö­jen kasvu lop­puu vuon­na 2030 (tai myöhem­min). Siis siihen saak­ka kas­vaa. Ja siis avain­sana on “aikoo”.

  88. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Leu­dot tal­vet ja märät kesät tarkoit­ta­vat suuria ongelmia puunko­r­ju­ulle ja puukuljetuksille.

    Maanvil­je­lylle tulee myös ongelmia: kun tal­vet ovat leu­dom­pia, tuhoeläimistä on enem­män hait­taa, ja märistä kesistä voi seu­ra­ta huono­laa­tu­inen sato, jota ei ehkä edes saa­da sav­isil­ta pel­loil­ta korjattua…

  89. Seit­temän vuat­ta sitte sää kirjootit:
    http://www.soininvaara.fi/2008/07/08/mika-nostaa-oljyn-hintaa/
    että öljyn hin­ta nousee kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­dan takia, elikkäs siis öljy­huip­pu on saavutet­tu ja niin päin pois. Siis sitä alarmismia.

    Nyt puhutaan
    http://www.uusisuomi.fi/raha/96255-venaja-joutuu-kohta-uusiin-paniikkiratkaisuihin-olisi-erittain-vakavaa
    että öljyn hin­ta rom­maa tuonne kympin pin­taan. Kun sää ennustit niin pahasti pieleen, niin ny ois tosi kiva kuul­la, mitä ajat­telet asi­as­ta täl­lä hetkellä.

    Onko mah­dol­lista että Vihrei­den johdol­la tehdyt ener­giapoli­it­tiset ratkaisut ovat olleet täysin pielessä, vai minkälaista itsekri­ti­ikkiä sää harrastat?

  90. Kehot­taisin seu­raa­maan, mitä esimerkik­si jäätiköil­lä tapah­tuu (ympäri maa­pal­lon). Ne lienevät aika hyvä, inte­groi­va läm­pömit­tari, vaik­ka niistä jokainen vain paikallis­es­ti toimii.

    Sat­u­in jokin aika sit­ten luke­maan Erik Holl­nagelin kir­joituk­sen (“The chang­ing nature of risk”, v. 2008), jos­sa hän esit­ti esimerk­it (1) hel­posti ymmär­ret­tävästä ja (2) vaikeasti ymmär­ret­tävästä riskistä. Edel­listä, eli hel­posti ymmär­ret­tävää riskiä (1) kuvaa­maan hän oli valin­nut tupakoin­nin ja syövän, kun taas jälkim­mäistä riskiä (2) edusti Ilmas­ton lämpeneminen. 

    Mikä on (tai voi olla) asian (tupakoin­ti) seu­raus­vaiku­tus (keuhkosyöpä) on siis help­po ymmärtää ryh­män (1) tapauk­ses­sa. Tässä ryh­mässä on myös help­po ymmärtää, että (tuo) seu­raus­vaiku­tus on haitalli­nen. Vaiku­tus­mekanis­mi tun­netaan ryh­mässä (1) myös hyvin (kiitos jo 1950-luvul­la, ja sen jäl­keen tehty­jen tutkimusten). Tämän ryh­män (1) osalta on yleen­sä myös kaikille varsin selkeää, ja val­lit­see yksimielisyys siitä, mitä on tehtävä, jot­ta ne ikävät seu­rauk­set voidaan välttää.

    Toisen ryh­män (2) tapauk­ses­sa, on paljon asian hah­mot­tamista ja ymmärtämistä mutk­istavia, eli hait­taavia tek­i­jöitä. Mekanis­mi itse voita­neen kuitenkin kat­soa teh­dyn perustal­taan tun­netuk­si sen­tään jo noin 120 vuot­ta sit­ten. Itse vaiku­tus (ja seu­ran­nais­vaiku­tuk­set) on jo han­kalampi asia, ja minkä kokon­aisu­u­den osalta esite­tyt arviot poikke­vat toi­sis­taan. Asi­aan liit­tyviä ilmen­e­mis­muo­to­ja voi olla monia, myös maanti­eteel­lis­es­ti eri tavoin jakautuen, jol­loin voi ollakin jo sit­ten han­kalampi arvioi­da, ennus­taa ja mikä ehkä tärkein­tä, ymmärtää, mihin kaik­keen ja mil­lä aikataul­ul­la tuo vaikut­taa.. Vielä han­kalam­mak­si asian tekee se, että kaik­ki eivät edes kat­so mah­dol­lisia muu­tok­sia ilmiön joh­dos­ta haitallisik­si, vaan jopa päin­vas­taista mieltä voi yksi jos toinenkin olla. Myös vaiku­tuskeinoista ao. riski­in, ja niiden hyödyl­lisyy­destä tarpeel­lisu­ud­es­ta ollaan näköjään paljolti eri mieltä.

    Jos ryh­mään 1 kuu­lu­van riskin tapauk­ses­sa on osan ihmi­sistä kaikesta huoli­mat­ta vaikea sisäistää asi­aa ja muut­taa omaa toim­intat­a­paansa ja jät­tää riskiä lisäävä käyt­täy­tymi­nen (pitää se vähäisenä tai vähen­tää sitä), ei ole ehkä lainkaan kum­mallista, mikäli vas­taavaa tapah­tuu myös ryh­mään 2 kuu­lu­van riskin osalta. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa­han on kaiken lisäk­si usein myös mukana jonkun taloudelli­nen etu ja toisen haitta.

    Holl­nagelin koti­sivul­la on seu­raa­va, ehkä tähän ilmas­ton­muu­toskeskustelu­unkin sopi­va, osu­va sitaatti:
    “The chief motive of all human actions is the desire to avoid anx­i­ety.” Ibn Hazm (994‑1064)

    Yhtä voi ahdis­taa eniten aja­tus ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja sen seu­raus­vaiku­tuk­sista, toista saat­taa taasen koetel­la enem­män se, mis­tä kaikesta voi ilmiön tor­ju­misek­si tai seu­raus­vaiku­tuk­sil­ta suo­jau­tu­misek­si ehkä joutua luop­umaan. Uskon­to voi tuo­da jollekulle lohtua, mut­ta se ei ehkä liene paras lääke, ellei se sit­ten anna hyviä vinkke­jä siitä, miten akti­ivisem­pi toimeen tart­tumi­nen voi tuo­ta ahdis­tus­ta lieven­tää. Oliko näin asian­lai­ta myös arkkia aikoinaan rak­en­ta­maan ryhtyneen Nooan tapauk­ses­sa? Jos itse asialle, eli veden­paisumuk­selle ei ole mitään tehtävis­sä, voi ainakin yrit­tää pelas­taa, mitä pelastet­tavis­sa on. Tarpeet­to­mia riske­jä ei pitäisi silti ottaa, tääl­lä Helsingissäkään.

    Helsin­gin vaaku­nas­sa on vene kel­lumas­sa “vet­ten pääl­lä”, vaan ei “maa­ta näkyvis­sä”. Onko tuo meille muis­tu­tus siitä, että veneitä saate­taan tääl­lä joskus tarvi­ta enem­män kuin mitä mon­et asuinaluei­den kaavoitus­ta ran­noillemme aja­vat vielä arvaavatkaan …

  91. Sep­po Korp­poo:
    Tuos­sa edel­lä Juho kir­joit­taa ihan loogis­es­ti ja ymmär­ret­tävästi, pait­si tästä:

    Huoli­mat­ta siitä, että parhaat tiedemiehet ovat jo vuosikau­sia tutki­neet näitä, tiedämme vielä aivan liian vähän seu­raav­ista tekijöistä: 

    Vulka­a­ni­nen toim­inta maal­la ja merel­lä, aerosolien (mukaan lukien vesi­höyryn) ja metaanin vaikututukset.

    Jos sin­ul­la Juho on aikaa syväl­lisem­min pere­htyä näi­hin, toden­näköis­es­ti viisaana miehenä muu­tat mielipiteesi.

    Hyvä olisi, jos löy­ty­isi aikaa noi­hinkin, mut­ta valitet­tavasti tuskin kuitenkaan kovin syväl­liseen pere­htymiseen. Luulen että yksikään tiedemies ei hal­litse koko IPCC:n kat­ta­maa alaa, vaan kaik­ki joutu­vat luot­ta­maan siihen, että kollee­gat ovat varmis­ta­neet myös heille itselleen tun­tem­at­tomis­sa kul­mauk­sis­sa, että mitään humpuukia ei väitetä, ja että esite­tyt tulok­set ovat (kom­po­nent­tien vai­htele­vista epä­var­muuk­sista huoli­mat­ta) siel­läkin hyvin perusteltuja.

    Asen­teeni on sel­l­ainen, että luotan siihen, että tiedey­hteisö on tehnyt (sille tavanomaisen) sys­temaat­tista työtä. Näin minä voin luot­taa IPCC:n kon­sen­sus­tu­lok­si­in samal­la tasol­la kuin luotan muidenkin tieteenalo­jen tulok­si­in. Pitäisi siis olla jotain näytöä vilunkipelistä, ennen kuin uskon vulka­anisen toimin­nan ja muiden viitat­tu­jen alo­jen romut­ta­van IPCC:n tulok­sia. Pelkkä ongelmien mon­imukaisu­us ja mallinnuk­sen vaikeus ei vielä riitä syyksi.

    Jos näin ei käy, tutkip­pa vielä lisäk­si viimeisiä tulok­sia auringon säteilysyk­leistä ja syväl­lä kulke­vista merivirroista.

    Auringon ja maan väli­in tule­vista avaru­us-pölyp­il­vistä on vaikea edes kesustel­la, koska­pa niistä emme tiedä juuri muu­ta kuin sen, että niitä esi­in­tyy: Noin 25 % huonepölystä on avaru­ud­es­ta peräisin….

    Ok. Mut­ta kaipaisin tosi­aan ensin jotain selvem­piä viit­teitä heikkoi­hin kohti­in. Jos sel­l­aisia on, ole­tan jonkun tiedemies­ryh­män pal­jas­ta­van ne. Eri­laiset kiel­teis­es­ti IPCC:n tulok­si­in suh­tau­tu­vat tahot ovat esit­täneet erinäisiä epäi­lyjä yhdes­ta ja tois­es­takin suun­nas­ta, mut­ta ne eivät ole johta­neet tiedey­hteisössä johtopäätösten muut­tamiseen. Min­un täy­tyy olet­taa, ettei ole ollut syytä muut­taa, kos­ka luotan siihen, että tiedey­hteisössä myös tämän het­ken kon­sen­suk­sen vas­taiset mielip­i­teet saa­vat riit­tävän huomion osakseen.

    Kan­nat­taa pitää mielessä sekin, että ilmas­tom­a­lleis­sa matemaat­tiset kaa­vat pan­naan hyrräämään miljoo­nia kier­roksia. Sil­loin pienikin ker­toimen tuu­naus voi heit­tää koko tulok­sen perseelleen…

    Aivan. Mut­ta sama kos­kee esim. sääen­nustei­ta. Niis­sä ennus­ta­va lasken­ta ja simu­loin­ti on todel­la mas­si­ivista, ja kuitenkin saamme melko luotet­tavia sääen­nustei­ta joka päivä. Epä­var­muuk­sien ympäristöstäkin voi siis kerätä aika luotet­tavia tulok­sia. Tiedemiehet ovat var­masti otta­neet nuo epä­var­muustek­i­jät huomioon niis­sä laskelmis­sa, joi­hin IPCC viittaa.

    Tästä tulee mieleen se van­ha kaaos­teo­ria, jon­ka mukaan Tokios­sa per­ho­sen siip­i­en räpyt­te­ly aiheut­taa yllät­tävän hir­mumyrskyn vaikka­pa Juhon kotipihassa…

    Näin voi käy­dä. Toisaal­ta huo­mat­ta­va hiilid­iok­sidin määrän kas­vat­ta­mi­nen ei ehkä voi johtaa muuhun kuin läm­pöti­lan nousu­un. Jotkin tulok­set ovat kaoot­tisia, joskus kon­ver­goi­vat yhteen suun­taan sat­un­nai­sista para­me­treista huolimatta.

    Tässäpä Juholle ja kaikille muillekin kon­sen­sus-usko­vaisille kesämiettimistä!

    Sep­po Korppoo

    En pidä itseäni kon­sen­sus-usko­vaise­na, vaan vain tieteen tulok­si­in ole­tusar­vois­es­ti luot­tavais­es­ti suh­tau­tu­vana henkilönä. “Tieteen kon­sen­sus” on itse asi­as­sa sama asia kuin “tieteelli­nen totu­us”. En usko tieteel­liseen totu­u­teenkaan, vaan pidän luon­te­vana, että tiede kehit­tyy / kor­jaa tulok­si­aan jatku­vasti parem­mik­si. Nykyi­nen käsi­tys voi siis olla hel­posti vajavainen tai joskus jopa väärä. Mut­ta jos vah­va kon­sen­sus on, sitä kan­nat­taa pitää “totuute­na” kunnes toisin todis­te­taan (vaik­ka tuo totu­us olisi epämiellyttäväkin).

    Juho

  92. Tak­sikus­ki:

    Onko mah­dol­lista että Vihrei­den johdol­la tehdyt ener­giapoli­it­tiset ratkaisut ovat olleet täysin pielessä, vai minkälaista itsekri­ti­ikkiä sää harrastat?

    Puut­tumat­ta itse kysymyk­seen pieni väli­huo­mau­tus: mis­tä ihmeestä syn­tyy tuo tässäkin blo­gis­sa ajoit­tain ilmenevä näke­mys, että Vihreät oli­si­vat jotenkin määräävässä ase­mas­sa Suomen ener­giapoli­ti­ikas­ta päätettäessä?

    Puolueel­la on aina ollut alle 10 % eduskun­nan päätösvoimas­ta. Niin­pä näi­den kir­joit­ta­jien näke­mys Vihrei­den vaiku­tus­val­las­ta taitaa enem­mänkin hei­jastel­la hei­dän omia huo­li­aan ja pelko­jaan kuin mitään todellista.

    Kun kat­soo Suomes­sa toteutet­tua ener­giapoli­ti­ikkaa niin epäilemät­tä olisi ollut parem­pi jos Vihreät todel­la oli­si­vat johta­neet energiapolitiikkaa…

  93. K.K.: Kehot­taisin seu­raa­maan, mitä esimerkik­si jäätiköil­lä tapah­tuu (ympäri maa­pal­lon). Ne lienevät aika hyvä, inte­groi­va läm­pömit­tari, vaik­ka niistä jokainen vain paikallis­es­ti toimii.

    Hyvä huomio. Ehkä vielä täs­mäl­lisem­pää olisi kut­sua jäätiköitä inte­groiviksi muu­tosmittareik­si, sil­lä läm­pöti­lan lisäk­si myös sademäärät ja sateen laji niihin vaikuttavat.

  94. K.K.:
    Kehot­taisin seu­raa­maan, mitä esimerkik­si jäätiköil­lä tapah­tuu (ympäri maa­pal­lon). Ne lienevät aika hyvä, inte­groi­va läm­pömit­tari, vaik­ka niistä jokainen vain paikallis­es­ti toimii.

    Sat­u­in jokin aika sit­ten luke­maan Erik Holl­nagelin kir­joituk­sen (“The chang­ing nature of risk”, v. 2008), jos­sa hän esit­ti esimerk­it (1) hel­posti ymmär­ret­tävästä ja (2) vaikeasti ymmär­ret­tävästä riskistä. Edel­listä, eli hel­posti ymmär­ret­tävää riskiä (1) kuvaa­maan hän oli valin­nut tupakoin­nin ja syövän, kun taas jälkim­mäistä riskiä (2) edusti Ilmas­ton lämpeneminen. 

    Mikä on (tai voi olla) asian (tupakoin­ti) seu­raus­vaiku­tus (keuhkosyöpä) on siis help­po ymmärtää ryh­män (1) tapauk­ses­sa. Tässä ryh­mässä on myös help­po ymmärtää, että (tuo) seu­raus­vaiku­tus on haitalli­nen. Vaiku­tus­mekanis­mi tun­netaan ryh­mässä (1) myös hyvin (kiitos jo 1950-luvul­la, ja sen jäl­keen tehty­jen tutkimusten). Tämän ryh­män (1) osalta on yleen­sä myös kaikille varsin selkeää, ja val­lit­see yksimielisyys siitä, mitä on tehtävä, jot­ta ne ikävät seu­rauk­set voidaan välttää.

    Toisen ryh­män (2) tapauk­ses­sa, on paljon asian hah­mot­tamista ja ymmärtämistä mutk­istavia, eli hait­taavia tek­i­jöitä. Mekanis­mi itse voita­neen kuitenkin kat­soa teh­dyn perustal­taan tun­netuk­si sen­tään jo noin 120 vuot­ta sit­ten. Itse vaiku­tus (ja seu­ran­nais­vaiku­tuk­set) on jo han­kalampi asia, ja minkä kokon­aisu­u­den osalta esite­tyt arviot poikke­vat toi­sis­taan. Asi­aan liit­tyviä ilmen­e­mis­muo­to­ja voi olla monia, myös maanti­eteel­lis­es­ti eri tavoin jakautuen, jol­loin voi ollakin jo sit­ten han­kalampi arvioi­da, ennus­taa ja mikä ehkä tärkein­tä, ymmärtää, mihin kaik­keen ja mil­lä aikataul­ul­la tuo vaikut­taa.. Vielä han­kalam­mak­si asian tekee se, että kaik­ki eivät edes kat­so mah­dol­lisia muu­tok­sia ilmiön joh­dos­ta haitallisik­si, vaan jopa päin­vas­taista mieltä voi yksi jos toinenkin olla. Myös vaiku­tuskeinoista ao. riski­in, ja niiden hyödyl­lisyy­destä tarpeel­lisu­ud­es­ta ollaan näköjään paljolti eri mieltä.

    Jos ryh­mään 1 kuu­lu­van riskin tapauk­ses­sa on osan ihmi­sistä kaikesta huoli­mat­ta vaikea sisäistää asi­aa ja muut­taa omaa toim­intat­a­paansa ja jät­tää riskiä lisäävä käyt­täy­tymi­nen (pitää se vähäisenä tai vähen­tää sitä), ei ole ehkä lainkaan kum­mallista, mikäli vas­taavaa tapah­tuu myös ryh­mään 2 kuu­lu­van riskin osalta. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa­han on kaiken lisäk­si usein myös mukana jonkun taloudelli­nen etu ja toisen haitta.

    Holl­nagelin koti­sivul­la on seu­raa­va, ehkä tähän ilmas­ton­muu­toskeskustelu­unkin sopi­va, osu­va sitaatti:
    “The chief motive of all human actions is the desire to avoid anx­i­ety.” Ibn Hazm (994‑1064)

    Yhtä voi ahdis­taa eniten aja­tus ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja sen seu­raus­vaiku­tuk­sista, toista saat­taa taasen koetel­la enem­män se, mis­tä kaikesta voi ilmiön tor­ju­misek­si tai seu­raus­vaiku­tuk­sil­ta suo­jau­tu­misek­si ehkä joutua luop­umaan. Uskon­to voi tuo­da jollekulle lohtua, mut­ta se ei ehkä liene paras lääke, ellei se sit­ten anna hyviä vinkke­jä siitä, miten akti­ivisem­pi toimeen tart­tumi­nen voi tuo­ta ahdis­tus­ta lieven­tää. Oliko näin asian­lai­ta myös arkkia aikoinaan rak­en­ta­maan ryhtyneen Nooan tapauk­ses­sa? Jos itse asialle, eli veden­paisumuk­selle ei ole mitään tehtävis­sä, voi ainakin yrit­tää pelas­taa, mitä pelastet­tavis­sa on. Tarpeet­to­mia riske­jä ei pitäisi silti ottaa, tääl­lä Helsingissäkään.

    Helsin­gin vaaku­nas­sa on vene kel­lumas­sa “vet­ten pääl­lä”, vaan ei “maa­ta näkyvis­sä”. Onko tuo meille muis­tu­tus siitä, että veneitä saate­taan tääl­lä joskus tarvi­ta enem­män kuin mitä mon­et asuinaluei­den kaavoitus­ta ran­noillemme aja­vat vielä arvaavatkaan …

    Ihan OK . Juuri tämä kehi­tyk­sen hitaus ja ris­tiri­itaisu­us hidas­taa toimeen tart­tumista. Helsin­gin kohdal­la tietääk­seni maan kohoami­nen on suurem­pi kuin meren­pin­nan nousu. Ja jäätikötkään eivät ihan kaikkial­la pienene. Antark­tik­sen jääpeite taisi olla ennä­tys­laa­ja äsket­täin ja Saha­ran eteläpuolisel­la alueel­la sateet ovat lisään­tyneet (“Green­ing of Sahara”). samoin ei voi­da olet­taa, että köy­hä kehi­tys­maan ihmi­nen kok­isi ilmas­ton­muu­tos­ta suurim­pana ongelmana.

  95. Mil­loin se ilmas­ton­läm­pen­e­m­i­nen oikein näkyy tääl­lä koti­maas­sa, kaiken­maail­man käyriä esitetään mut­ta todel­lisu­us on muuta.
    Odot­te­len innol­la ainakin viiden asteen keskiläm­pöti­lan nousua, niin säästäisi huo­mat­tavasti asun­non läm­mi­tyskus­tan­nuk­sis­sa ja säästy­isi energiaa.

  96. Pekka T.: Puut­tumat­ta itse kysymyk­seen pieni väli­huo­mau­tus: mis­tä ihmeestä syn­tyy tuo tässäkin blo­gis­sa ajoit­tain ilmenevä näke­mys, että Vihreät oli­si­vat jotenkin määräävässä ase­mas­sa Suomen ener­giapoli­ti­ikas­ta päätettäessä?

    No siis kaik­ki puolueet kil­paa kosi­vat Vihrei­den esit­tämiä lin­jauk­sia kier­rä­tyk­ses­tä, uusi­u­tu­vas­ta ener­giankäytöstä ja hiilidioksidista.

    Vai väitätkö että nuo teemat eivät ole nousseet merkit­täviksi nimeno­maan Vihrei­den takia?

  97. Tak­sikus­ki: No siis kaik­ki puolueet kil­paa kosi­vat Vihrei­den esit­tämiä lin­jauk­sia kier­rä­tyk­ses­tä, uusi­u­tu­vas­ta ener­giankäytöstä ja hiilidioksidista.

    Vai väitätkö että nuo teemat eivät ole nousseet merkit­täviksi nimeno­maan Vihrei­den takia?

    Ole­tan, että muut puolueet eivät ole kosi­neet eivätkä kosi Vihre­itä (mik­si ne kosi­si­vat pien­tä puoluet­ta?), vaan ne ovat otta­neet nuo teemat ohjel­maansa, kos­ka ovat toden­neet ne järkeviksi.

    Vihreät ovat epäilemät­tä tuoneet teemat keskustelu­un, mut­ta he eivät olisi ikinä saa­neet niitä edis­tet­tyä, elleivät suuret puolueet olisi hyväksyneet ajatuk­sia oikeiksi. 

    Tämä kai juuri on avoimen yhteiskun­nan voima. Joku osa­puoli nos­taa keskustelu­un uusia ajatuk­sia ja hyviä tavoit­tei­ta ja parhaat niistä lähtevät lentoon kun riit­tävän moni niitä kannattaa. 

    Jos Vihreil­lä oikeasti olisi esite­tyn kaltainen val­ta päät­tää, ole­tan että näitä asioi­ta olisi viety yhteiskun­nas­samme vielä paljon pitemmällekin.

  98. Jaas­su:
    Mil­loin se ilmas­ton­läm­pen­e­m­i­nen oikein näkyy tääl­lä koti­maas­sa, kaiken­maail­man käyriä esitetään mut­ta todel­lisu­us on muuta.
    Odot­te­len innol­la ainakin viiden asteen keskiläm­pöti­lan nousua, niin säästäisi huo­mat­tavasti asun­non läm­mi­tyskus­tan­nuk­sis­sa ja säästy­isi energiaa.

    Näin suur­ta läm­pöti­lan­mu­tu­osat saat odot­taa.- Pari aste­tat koko maa­pal­lol­la vain vaikut­taa hujrasti.

    Meil­lä on ogle­man kevään aikaistu­mi­nen, joka mm. vaikut­taa muut­tolin­tu­jen ruuansaantiin.

    Lämåen­em­mi­nen lusää kasvi­taute­ja… Hyvn ongel­malli­nen palapeli.

    Ja puhun vain vaiku­tuk­sista Suomessa.

  99. Suomen peit­ti jää parikym­men­tä tuhat­ta vuot­ta sit­ten. Ilmas­to läm­peni ja jää suli, kunnes ilmas­to jälleen kyl­meni. Tästä ovat muis­tona Salpausselät. 

    Ilmas­to on siis vai­hdel­lut paljon. Mikä olisi oikea läm­pöti­la? Jääkau­den aikainen vai dinosaurusten aikainen?

    Kiina ja Intia kär­sivät ilmeis­es­ti paljon ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Mik­si Kiina ei ole huolis­saan, kun se aikoo vain lisätä omia päästöjään?

    Olet­teko muuten miet­ti­neet, miten käy, jos pal­jas­tuukin, että IPCC on väärässä ja olemme tehneet val­tavia virheinvestointeja?

  100. Coun­try­boy: Ihan OK . Juuri tämä kehi­tyk­sen hitaus ja ris­tiri­itaisu­us hidas­taa toimeen tart­tumista. Helsin­gin kohdal­la tietääk­seni maan kohoami­nen on suurem­pi kuin meren­pin­nan nousu. Ja jäätikötkään eivät ihan kaikkial­la pienene. Antark­tik­sen jääpeite taisi olla ennä­tys­laa­ja äsket­täin ja Saha­ran eteläpuolisel­la alueel­la sateet ovat lisään­tyneet (“Green­ing of Sahara”). samoin ei voi­da olet­taa, että köy­hä kehi­tys­maan ihmi­nen kok­isi ilmas­ton­muu­tos­ta suurim­pana ongelmana. 

    Antark­tik­sen osalta luin jostain, että sen län­siosan jäätiköi­den sulami­nen nos­taisi meren­pin­taa noin 3.3 m. (Tarkoititko muuten kas­va­neel­la jääpeit­teel­lä sitä ohuem­paa jäätä meren yllä, jon­ka laa­ju­us (siis pin­ta-ala, vaan ei niinkään mas­sa) vai­htelee paljon vuo­de­na­joit­tain, vai sitä man­ner­jäätikköjäätä, joka myös meren ylle ajau­tuu, ja jos­ta jäävuo­ri­akin syntyy?) 

    Jos siir­rymme oma­lle pal­lon­puoliskollemme, on Grön­lan­nin osalta kir­joitet­tu, että sen jäätiköi­den sulami­nen kokon­aan saisi aikaan meren­pin­nan kohoamisen 6.5 metril­lä. (Ks: “www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2013–12-23/Yllättävä-löytö-ilmastonmuutoksen-sulattama-vesi-varastoituu-Grönlannin-jäätikön-sisälle-3316960.html”) Jäätiköi­den sisälle varas­toitunei­den ves­imäärien kar­toi­tus ja arvioin­ti, sekä mah­dol­lisen, mereen purkau­tu­misen riskin arvioin­ti pitää jät­tää asiantun­ti­joiden tehtäväk­si. Oma näke­myk­seni on kuitenkin se, että mikäli tuolta(kin) vapau­tuu yllät­täen val­tavia ves­imääriä ovat niiden vaiku­tuk­set paljon voimakkaampia, ja nopeampia kuin osaamme arvatakaan. (Islannis­sa­han jo näin ker­ran tapah­tui, tosin tuol­loin oli kyseessä paljon pienem­män ves­imäärän purkau­tu­mis­es­ta ulos jäätiköstä.)

    Alanko­maid­en asukkaista ilmeis­es­ti kak­si kol­ma­sosaa asuu meren­pin­nan ala­puolel­la. Nykyisen Bangladeshin alueelle v. 1970 mar­rasku­us­sa eden­nyt eri­tyisen voimakas syk­loni sai aikaan tul­van, jon­ka seu­rauk­se­na hukkui ihmisiä siel­lä ehkä jopa usei­ta sato­ja tuhan­sia. En tiedä oliko siel­lä suurem­pana ongel­mana jok­ien val­uma-alueen kas­vanut ves­imäärä Gan­gesin suis­tossa, vai meren­pin­nan samanaikainen nousu sinne.

    New Yorkin metron pysäyt­ti v. 2012 hir­mumyrsky, hur­rikaani Sandy. Sen vaiku­tus oli väli­aikainen, vain muu­tamia päiviä. Jäätiköistä osin nopeastikin mereen vapau­tu­va makean veden määrä saa sen sijaan aikaan paljon pitem­piaikaisia, osin sykäyk­sit­täin eteneviä, kumu­lati­ivis­es­ti kas­vavia vaikutuksia. 

    Maan pin­nan kohoami­nen Suomes­sa lie­nee mil­lime­trien (ja/tai niiden osien) luokkaa aikayk­sikössä ja se tapah­tunee hitaasti. Ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­set voivat olla paljon nopeampia, dynaamisem­pia ja paljon rajumpia kuin mitä moni osaa ehkä edes pelätä, vaik­ka ehkä Tan­s­ka ja sen sal­met jonkin ver­ran nopeimpia heilahtelu­ja meil­lä vaimentavat. 

    En lähde kadulle mukanani kylt­ti, jos­sa lukee: “maail­man­lop­pu tulee!”, kos­ka siitä ei liene hyö­tyä, mut­ta ole­tan, että pikkuhil­jaa myös kaavoit­ta­jat ja päät­täjät Helsingis­sä alka­vat miet­tiä mah­dol­lisia ske­naar­i­oi­ta, ja sitä, kan­nat­taako tääl­lä edelleenkin suun­nitel­la lisää asu­tus­ta ja eri­tyis­es­ti isom­paa infraa rantavi­ivalle tai sen tun­tu­maan. Ihmiset ehkä ehtivät alta pois, mut­ta infra­struk­tu­uri voi jäädä veden alle. (Pitäisikö alkaa rak­en­taa kel­lu­via kaupunke­ja, tai kaupungi­nosia? Ei ihme, että sak­salaiset osti­vat Turun telakan.)

    Miten Helsin­ki (, Suo­mi tai EU) varautuu tilanteeseen, jos­sa jäätiköi­den vesipurkauk­set saa­vat aikaan sen, että meren­pin­ta nousee esimerkik­si v. 2025 nykyis­es­tä kolmel­la metril­lä, ja v. 2035 jo kuudel­la metril­lä (tai peräti 6–9 metril­lä, kuten jos­sakin aika äsket­täin arvioiti­in)? Ris­ki on kaikkia alavia ranta-aluei­ta koske­va. Ei ole syytä olla huolis­saan, tai menet­tää yöu­nia, mut­ta hark­it­se­va ottaa erlaiset mah­dol­lisu­udet huomioon niihin varautumalla.

    Tuol­lais­ten muu­tosten aikataulua, ei kukaan (ei siis todel­lakaan kukaan!) osanne vielä aivan var­masti ennus­taa. (Jos osaa, se liene vain sat­tuman oikku.) Ehkä ne pahim­mat ske­naar­i­ot eivät vielä omana eli­naikanamme tapah­du, mut­ta onko tuokaan varmaa? 

    Hiilid­iok­sidipäästö­jen määrää vähen­tämäl­lä, jos sil­lä voidaan ker­ran asi­aan ja riskin pienen­tämiseen vaikut­taa, voi myös jokainen ihmiskun­nan jäsen kan­taa oman, pienen mut­ta yhteis­es­ti ison, kor­ten­sa kekoon. Vain yhdessä toimien voimme saa­da ne isoim­mat asi­at aikaan.

  101. GIS­STemp ei ole ain­oa aikasar­ja alem­man tro­pos­fäärin keskiläm­pöti­las­ta. Pitäisi ottaa huomioon kaik­ki mit­tauk­set, kuten näis­sä prof. Hum­lu­min kat­sauk­sis­sa: http://www.climate4you.com/GlobalTemperatures.htm#Recent glob­al air tem­per­a­ture change, an overview

    Jos satel­li­it­timit­tauk­set osoit­taisi­vat lisää läm­pen­e­mistä ja pin­tamit­tauk­set tauon jatku­mista, niin me jakaisimme näitä linkke­jä var­maankin toisin päin. Mut­ta siis tas­apain­on vuoksi: 

    http://wattsupwiththat.com/2015/08/06/the-pause-draws-blood-a-new-record-pause-length-no-warming-for-18-years-7-months/

    Ja mikä tärkein­tä: “the Pause – – is far less impor­tant than the grow­ing diver­gence between the pre­dic­tions of the gen­er­al-cir­cu­la­tion mod­els and observed reality.”

  102. Niin, ihmi­nen eläi­menä har­ras­taa ennus­tamista ja oike­as­saoloa. Se erot­taa sen muista eläimistä…
    Olen lukenut Osmon lokia pikkasen sillee, että mis­sä men­nään. Nyt en tiedä enkä väl­itä. Kaik­ki etsii omaa etu­aan ja oikeassaoloaan.

  103. Viime aikoina on julka­istu parikin tieteel­listä artikke­lia, joiden mukaan ilmas­ton läm­pen­e­misen tahdis­sa ei ole 1970-luvun alun jäl­keen nähty sel­l­aisia muu­tok­sia, jot­ka eivät mah­tu­isi vuo­tuisen sat­un­nais­vai­htelun piiriin.
    http://blog.hotwhopper.com/2015/08/icymi-theres-no-stopping-rise-in.html

    Sikäli alku­peräisen blo­gin “näyt­ti hidas­tu­van” ja “on kiihtynyt” voita­neen tulki­ta niin, että niis­sä havain­noidaan lyhyen aikavälin muutoksia.

    Yhtä kaik­ki, 2014 oli jälleen mit­taushis­to­ri­an lämpimin vuosi, ja 2015:sta on kovaa vauh­tia tulos­sa vielä lämpimämpi.

  104. Tak­sikus­ki: No siis kaik­ki puolueet kil­paa kosi­vat Vihrei­den esit­tämiä lin­jauk­sia kier­rä­tyk­ses­tä, uusi­u­tu­vas­ta ener­giankäytöstä ja hiilidioksidista.

    Vai väitätkö että nuo teemat eivät ole nousseet merkit­täviksi nimeno­maan Vihrei­den takia?

    Asi­at voivat nous­ta merkit­täviksi ihan senkin takia, että ne ovat tärkeitä.

  105. Ydin­voimalaitok­sen sähkön­tuotan­non hyö­ty­suhde on tyyp­il­lis­es­ti n. 24–28%.

    Fis­sio voimalaitok­sis­sa polt­toaineena tyyp­il­lis­es­ti käytetään uraa­nia. 72–76% uraanin sisältämästä ener­gias­ta menee hukkaan, joko voimalaitok­sen omakäyt­tösähkönä tai hukkanaläm­pönä, suurim­mak­si osak­si lauh­teek­si jäähdytettäessä.

    ONKO KUKAAN KOSKAAN MIETTINYT, MITEN PALJON URAANI LÄMMITTÄÄ ILMASTOA? Yli­jäämä läm­pö pumpataan joku ilmake­hään vapautet­tavaan vesi­höyryyn tai vesistöi­hin, jot­ka läm­penevät (ja näin ennen pitkää myös höyrystyvät enem­män). Myös vesi­höyry on kasvi­huonekaa­su, eikä Uraanista vapau­tu­va ener­gia kier­ra samaan tapaan luon­nonkier­toku­lus­sa, kuin esim. fos­i­il­i­sista polt­toaineista vapau­tu­va ener­gia tekee fotosynteesisssa. 

    ONKO YDINVOIMAN TUOMA SUURIN UHKA ILMASTOLLE JA IHMISLLE JUURI TÄMÄ ENERGIATEHOTTUMUUS EIKÄ SUINKAAN POLTTOAINEEN MUODOSTAMA RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY? 

    Kuin­ka suuri tämä uhka onkaan? 400 ydin­voimalaa läm­mit­tää maa­pal­lon vesistöjä täl­läkin het­kel­lä. Mihin se hukkaläm­mök­si muo­dos­tunut ener­gia siir­tyy maa­pal­lol­ta? Entä vesi­höyry­mas­sat tro­pos­fääris­sä, joka on myös kasvi­huone kaa­su siinä mis­sä hiilidioksidikin!

    1. ONKO KUKAAN KOSKAAN MIETTINYT, MITEN PALJON URAANI LÄMMITTÄÄ ILMASTOA? Yli­jäämä läm­pö pumpataan joku ilmake­hään vapautet­tavaan vesi­höyryyn tai vesistöi­hin, jot­ka läm­penevät (ja näin ennen pitkää myös höyrystyvät enemmän)

      Ihmiskun­nan tuo­ta­ma ener­gia on aivan mitätön­tä maa­han kohdis­tu­vaan auringon säteilyyn ver­rat­tuna. Sik­si merk­i­tys­tä on lähin­nä vain sil­lä, kuin­ka paljon ilmake­hä onnis­tuu kasvi­huonekaa­su­jen avul­la van­git­se­maan tuos­ta säteilyte­hos­ta maa­pal­loa lämmittämään.
      .

Vastaa käyttäjälle Syltty Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.