Ilmaston lämpeneminen on taas kiihtynyt

26.7.2015 · Aihe: Ilmastopolitiikka 

lämpeneminen

Ilmaston lämpeneminen näytti toiveita herättävästi hidastuvan 2000-luvulla. Jokin, jota ei tiedetty, näytti antavan ihmiskunnalle lisää aikaa. Viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana lämpeneminen on taas kiihtynyt. Toive lisäajasta näyttää rauenneen.

El Nino on vasta käynnistymässä ja siitä ennustetaan voimakasta, joten vuoden kuluttua käyrä on todennäköisesti yhä korkeammalla.

[LISÄYS 31.7.2015: ] Lähdeaineisoon pääsee tästä.

Kommentit

112 Vastausta artikkeliin “Ilmaston lämpeneminen on taas kiihtynyt”

  1. Jouni Martikainen kirjoitti 26.7.2015 kello 18:59

    Paras selviytymisstragia on muutokseen varautuminen, koska muutoksen torjuminen ei tule onnistumaan. Ei kai kukaan ole vakavissaan uskonut, että ihmiskunta kollektiivisena kokonaisuutena kykenisi kasvihuonekaasujen päästöjen osalta suunnitelmatalouteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  2. Juho Laatu kirjoitti 26.7.2015 kello 19:17

    Tuohon käyrään kuluu satunnainen vaihtelu (kuten kuvasta näkyy), joten pieniä yllättäviä ylä- ja alamäkiä siinä kuuluukin olla. Fossiilisen hiilen poltto ilmakehään jatkuu maapallolla jokseenkin entiseen malliin, minkä perusteella voi arvella, että ilmaston muutoskin jatkuu pääsääntöisesti aiempaan suuntaan.

    Ehkä olisi hyvä jo tehdä jotain muutoksia. Vihreät voisivat olla aloitteellisia. Tuulimyllyjen tuotantotuet ja vastaavat eivät riitä, vaan jotain hieman konkreettisempia ehdotuksia ja toteutuksia kaivattaisiin. Onnistuuko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  3. jokeri kirjoitti 26.7.2015 kello 20:01

    No nyt on myöhäistä toimia? Pitäisikö tässä tiedemiesten sitten suunnitella kivuton eutanasia ihmiskunnalle, vai soditaanko viimeiseen mieheen asti loppuun 6 metriä korkeammalla merenpinnalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  4. Hesalainen kirjoitti 26.7.2015 kello 20:10

    Ihan ei osu aiheeseen, mutta melkein!
    Taitaa palvelin kärsiä (tuuli)sähkön puutteesta?
    Vai miksiköhän tulee tämmöistä:

    Resource Limit Is Reached
    The website is temporarily unable to service your request as it exceeded resource limit. Please try again later.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  5. Pekka T. kirjoitti 26.7.2015 kello 20:42

    Huolestuttavalta näyttää. Ja silti uskovaiset – kutsuisinko heitä vaikka ilmanstonmuutoksen vastustamishysteerikoiksi – eivät tosiasioita hyväksy. He ottavat tilastosta itselleen sopivamman aikavälin ja kyseenalaistavat sitten tämän päivänselvän ilmiön.

    Kuinka paljon ihminen pystyy itseään huijaamaan uskonsa nimissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  6. jokeri kirjoitti 26.7.2015 kello 21:11

    Ihan mielenkiitoistamuuten, sattui silmiini Paloheimon video, missä hän puhui Saharan metsittämisprojektista, joka ei ollut kohtuuttoman kallis projekti. Onkohan tuo projetki pelkkää teoriaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  7. jokeri kirjoitti 26.7.2015 kello 21:12

    Hinta tuolla projektilla oli selvästi pienempi kuin esim. armeijoiden varustamiseen käytetty rahamäärä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  8. Joo joo kirjoitti 26.7.2015 kello 21:47

    Jouni Martikainen:
    Paras selviytymisstragia on muutokseen varautuminen, koska muutoksen torjuminen ei tule onnistumaan. Ei kai kukaan ole vakavissaan uskonut, että ihmiskunta kollektiivisena kokonaisuutena kykenisi kasvihuonekaasujen päästöjen osalta suunnitelmatalouteen?

    Juurikin näin. Valitettavasti emme pysty taaskaan pelastamaan maailmaa, voimme ainoastaan sössiä oman tilanteemme haaskaamalla niukat resurssimme maailman tuuliin.
    Mutta toisaalta, tuo ilmastohype vaikuttaa vahvasti dramatisoidulta enkä näe että pahimmassa vaihtoehdossakaan joku viiden asteen lämpeneminen vielä tekisi Suomesta helteiden takia asumiskelvottoman edes kesällä, talvesta puhumattakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  9. Herbert Havu kirjoitti 26.7.2015 kello 22:38

    Miten El Nino vaikuttaa maapallon keskilämpö? Eikö se vain jää lämpöä eri tavalla alueiden välillä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.7.2015 kello 10:52

    El Ninolla on selitetty lämpötilan suuret vaihtelut. Kuvasta päätellen näyttää vaikuttavan. Mekanismia en tunne. Lämmön haihtuminen avaruuteen muuttuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. teekkari kirjoitti 27.7.2015 kello 0:04

    Joo joo: Mutta toisaalta, tuo ilmastohype vaikuttaa vahvasti dramatisoidulta enkä näe että pahimmassa vaihtoehdossakaan joku viiden asteen lämpeneminen vielä tekisi Suomesta helteiden takia asumiskelvottoman edes kesällä, talvesta puhumattakaan.

    Ilmastonmuutoksen ongelma ei ole se, että Suomi muuttuisi asuinkelvottomaksi. Jos Suomi olisi kaikesta muusta maailmasta irrallinen saari, ilmastonmuutos saattaisi olla meidän kannaltamme jopa hyvä asia.

    Ilmastonmuutoksen ongelma on ne kolme miljardia aasialaista, joiden riisipellot ovat vaarassa tulvien ja kuivuuden vuoksi. Ilmastonmuutoksen ongelma on ne pari miljardia afrikkalaista, joiden jo ennestää kuivat viljelyalueet uhkaavat autioitua kokonaan. Ilmastonmuutoksen ongelma on Pohjois-Amerikan vilja-aitan kuivuminen kokoon. Ilmastonmuutoksen ongelma on arvaamattomat vaikutukset arktisten merialueiden ravinteisiin ja sitä kautta koko valtamerien ekosysteemeihin.

    Ilmastonmuutoksen suurin ongelma ei ole edes ekologinen; kyllä maapallo evoluution turvin selviää tästäkin helposti, no problem. Muutama miljoona vuosi siinä ehkä menee, mutta lopulta uudet syntyneet ekolokerot on täytetty uusilla elukoilla. Suurin ongelma on taloudellinen. Jos neljä miljardia ihmistä jää ilman ruokaa ja juomavettä, se on myös meille suomalaisille niin saatanan kallista, että jostain tuulivoiman syöttötariffista ei ole mitään järkeä puhua samassa yhteydessä.

    Ei niillä elämän epäonnistujilla (jääkarhut yms.) niin väliä, mutta kun ilmastonmuutos käy kukkarolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 46

  12. Syltty kirjoitti 27.7.2015 kello 8:49

    Fukushiman jälkeen oli aivan selvää, ettei asialle enää mitään mahdeta.

    Kaksi suurinta ympäristökatastrofia ovat olleet Tsernobyl ja Fukushima, mutta eivät välittömien vaikutustensa takia, vaan välillisten. Nuo munaukset katisivat siivet järkevältä CO2-vähennyspolitiikalta.

    Lopputulos on sama kuin yrittäisi suihkukoneella kuuhun: suunta on aluksi ihan oikea, mutta perille asti ei pääse vaikka minkä tekisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 37

  13. Tommi Uschanov kirjoitti 27.7.2015 kello 10:14

    Joo joo: enkä näe että pahimmassa vaihtoehdossakaan joku viiden asteen lämpeneminen vielä tekisi Suomesta helteiden takia asumiskelvottoman edes kesällä, talvesta puhumattakaan.

    Päivän pieni tietoisku: Kaikki maailman ihmiset eivät asu Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 43

  14. K-Veikko kirjoitti 27.7.2015 kello 10:39

    Ilmasto muuttuu ja on muuttunut syklisesti niin kauan kuin mihin tutkimustiedolla on ylletty ja väitän, että sama jatkui jo sitä ennen. Maapallon keskilämpötila on kuitenkin käytännössä vakio. Jos yksi paikka lämpenee, toinen jäähtyy. On silkkaa tyhmyyttä tai poliittista tarkoituksenmukaisuutta tuijottaa vain ilman lämpötilaan.

    Kun jäätikkö kasvaa, niin ilma lämpenee. Tuo ilma siirtyy toiseen paikkaan maapallolla ja siellä on havaittavissa ilmaston lämpeneminen. Kun valtameren pohjassa oleva tulivuori purkautuu, ympärillä oleva vesi lämpenee ja virtausten mukana siirtyy toiseen paikkaan. Jne!

    http://www.bbc.com/news/science-environment-33594654

    Ihmiskunnan kannalta pahinta tässä ilmastonmuutos-touhussa on resurssien allokointi: Sen sijaan, että varautuisimme tulevaisuuteen, jossa on merkittävästi erilainen ilmasto, kohdennamme älylliset resurssit kirjoittamaan sanoja paperille. Nuo sanat paperilla, julistuksissa, lakikirjoissa, jne, sitten ikään kuin muuttavat tapahtumassa olevan tosiasian. Että meidän, kansalaisten, ei tarvitse tehdä mitään.

    – Vuosikymmeniä puhuimme ilmaston muutoksesta, mutta tapahtunut muutos lopulta yllätti meidät kaikki!
    – Ikään kuin sokea johtajiemme totteleminen vapauttaisi suuren enemmistön omasta vastuustaan tulevaisuuden suhteen.

    Miksi muuten kaikki planeetat lämpenevät yhtä aikaa. Ihmisen toiminnan seurauksenako? Häh.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  15. R. V. kirjoitti 27.7.2015 kello 11:12

    Muum muassa täältä löytyy maan keskimääräinen lämpötila pidemmältä ajalta:

    http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2060710/The-Earths-temperature-risen-1C-1950s-claims-new-study.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  16. Harri Haanpää kirjoitti 27.7.2015 kello 11:27

    Osmo Soininvaara:
    El Ninolla on selitetty lämpötilan suuret vaihtelut. Kuvasta päätellen näyttää vaikuttavan. Mekanismia en tunne. Lämmön haihtuminen avaruuteen muuttuu?

    El Niñon aikaan Tyynenmeren pintavedet lämpenevät, jolloin ilmakin lämpenee. Enemmänkin kyse on lämmön varautumisesta valtamereen ja vapautumisesta sieltä.

    http://tieku.fi/luonto/el-nino-saailmion-synty

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  17. Tero Tolonen kirjoitti 27.7.2015 kello 11:43

    teekkari: ilmastonmuutos saattaisi olla meidän kannaltamme jopa hyvä asia

    Suomihan on suurinpiirtein Alaskan, Grönlannin eteläosien ja Siperian korkeudella – meillä on jo nyt jossain määrin poikkeuksellinen ilmasto ja en ole ihan varma siitä että sen muuttuminen olisi väistämättä positiiviseen suuntaan.

    http://yle.fi/uutiset/tutkimus_gronlannin_sulaminen_hidastanut_golfvirtaa_jopa_viidenneksen/7887015

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  18. tuen maksaja kirjoitti 27.7.2015 kello 12:00

    Tommi Uschanov: Päivän pieni tietoisku: Kaikki maailman ihmiset eivät asu Suomessa.

    No shit Sherlock!

    Fakta nyt vain on, että nykyisin elävät keski-ikäset ja Osmon kaltaiset vanhukset eivät joudu kärsimään mistään merkittävistä muutoksista. Eli mitä sitten vaikka ilmasto muuttuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  19. Tapio kirjoitti 27.7.2015 kello 12:21

    K-Veikko: Tuo ilma siirtyy toiseen paikkaan maapallolla ja siellä on havaittavissa ilmaston lämpeneminen. Kun valtameren pohjassa oleva tulivuori purkautuu, ympärillä oleva vesi lämpenee ja virtausten mukana siirtyy toiseen paikkaan. Jne!

    Totta. Tämän takia on paljon perustellumpaa puhua ilmastomuutoksesta kuin ilmaston lämpenemisestä. Nyt ihmisiä asuu todella paljon alueilla, joiden ilmasto on ollut satoja, jopa tuhansia vuosia suotuisa elintarviketuotannolle.

    Ilmastomuutos tuskin parantaa noiden seutujen elintarviketuotannon mahdollisuuksia, päinvastoin. Ihmiset joutuvat lähtemään nälkää pakoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  20. Lauri Kumpulainen kirjoitti 27.7.2015 kello 13:35

    Poltetaan metsät, kuivatetaan suot, padotaan joet ja pelastetaan maailma ydinsaastetuholta 100 000 vuoden kuluttua! Eiku..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  21. Jalmari J kirjoitti 27.7.2015 kello 14:24

    Missä fillariretken loput jutut? Niitä lukisi mieluummin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.7.2015 kello 16:47

    Viimneisessä jutussa varmaankin sanotaan, että sairastuin. Tulin junalla Müncheniin, kiertelin sunnuntaina Müncheniä, poljin kentälle ja lensin takaisin, Jonkinlainen yhteenveto matkasta on tulossa, kunhan kertyneiltä töiltä ehdin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. antti kirjoitti 27.7.2015 kello 14:26

    Tero Tolonen: Suomihan on suurinpiirtein Alaskan, Grönlannin eteläosien ja Siperian korkeudella – meillä on jo nyt jossain määrin poikkeuksellinen ilmasto ja en ole ihan varma siitä että sen muuttuminen olisi väistämättä positiiviseen suuntaan.

    Heh, päivän piristys! Ajatella, Kortejärven pohjamutien paksuuksista mallinnetaan Golf virran voimakkuudet viime vuosituhannelle. Ei haittaa vaikka järvi saostui maanviljelystä 1800 luvulta alkaen ja saastui jätevesistä 1900 luvulla, ilmastotieteilijät surutta mallittavat mutakerroksien paksuuksista milloin maapallon lämpötilahistoriaa, milloin golf virran voimakkuutta viime vuosituhannelle. Vain mielikuvitus on rajana mitä kaikkea mudasta saa kaivettua kun vähän yrittää!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  24. Countryboy kirjoitti 27.7.2015 kello 14:55

    Mistä artikkelin käyrä on peräisin ? Miksi se alkaa vasta vuodesta 1982 eikä 1950 tai aikaisemmista vuosista. Sinänsä käyrä ei mielestäni osoita lämpenemisen kiihtymistä tarkastellulla aikavälillä ja lämpötilan nousu noin 0,4 C vastaa suurin piirtein UAH:n satelliittimittauksissa todettu nykyistä trendiä (noin plus 0,14 C/10 vuotta).

    El Ninon ei käsittääkseni pitäisi nostaa maapallon keskilämpötilaa, jos mittauspisteet olisivat tasaisesti jakautuneita maapallolla ? Näinhän ei kuitenkaan ole, vaan niitä on erityisesti mantereilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  25. Joo joo kirjoitti 27.7.2015 kello 15:01

    teekkari: Ilmastonmuutoksen ongelma ei ole se, että Suomi muuttuisi asuinkelvottomaksi. Jos Suomi olisi kaikesta muusta maailmasta irrallinen saari, ilmastonmuutos saattaisi olla meidän kannaltamme jopa hyvä asia.

    Sangen tiiviissä kommentissaan T.Uschanov ilmeisesti varioi samaa teemaa, mahdollisen lämpenemisen aiheuttamia maailmanlaajuisia ongelmia jotka vaikuttaisivat myös Suomeen.
    Ensiksikin, vaikka me sulkisimme kaikki ydinvoimalat ja palaisimme hevoskärryjen ja pärevalon aikaan, niin maailma ei siltikään pelastuisi, koska meidän osuutemme maailman päästöistä on niin surkean mitätön.
    Toiseksi, jos olette seuranneet EU:n riitelyä 40 000 pakolaisen aiheuttamasta taakanjaosta, niin kuinka voitte ajatellakaan miljoonien ilmastopakolaisten vastaanottamista ilman että Euroopassa syntyy erittäin kriittisiä liikkeitä ja puolueita.
    Kolmanneksi, kehitysmaiden hallitsematon väestönkasvu pitää huolen siitä että puutteessa eläviä ja siihen kuolevia lasketaan miljoonissa ilman ilmastonmuutostakin.
    Näistä syistä on parasta että pysymme hereillä ja rohkeasti kansamme parasta ajatellen varaudumme mahd. ilmastonmuutoksen mahd. seurauksiin. Nälkä-ynnä muiden pakolaisten apu pitää kohdistaa lähtöalueille sen sijaan että houkuttelemme ihmisiä vaaralliselle matkalle joka rikastuttaa enemmän yksittäisiä ihmiskauppiaita kuin Eurooppalaisia yhteiskuntia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  26. Seppo Korppoo kirjoitti 27.7.2015 kello 15:07

    OS esittämästä “hienosta” käppyrästä käy taas kerran ilmi, että ilmastomme näyttäisi lämpenevän.

    Tähän minulla on muutama kommentti:

    1) Maan ilmakehän lämpötila on aina ollut muutoksessa johonkin suuntaan. Vasta se olisi uutinen, jos lämpötila olisi pysynyt vakiona.

    2) Ihminen on sellainen eläin, että se väkisin haluaa kaikille ilmiöille jonkin ymmärrettävän selityksen, sillä epävarmuutta on vaikea kestää.

    Varsinkin isompi muutos koetaan sietämättömän vaaralliseksi ja se aiheuttaakin monessa eksistentiaalista hätää.
    Käytännössä siitä seuraa vimmattu “oikean vastauksen” etsintä, turvattomuuden tunne oman elämän hallinnassa sekä suojan ja hyväksymisen haku omasta heimoyhteisöstä.

    3) Jos fysiikan lait eivät jollekin ilmiölle voi varmaa oikeata vastausta antaa, silloin hätä vaan kasvaa; ankkurointi todellisuuteen muuttuu irrelevantiksi, siirrytään pseudotieteen ja taikauskon alueelle. Näin avautuu kaikenkarvaisille poppamiehille manipuloinnin mahdollisuus.
    Näin on nyt käynyt tässä ilmasto-asiassa.

    4) Nykyiset ilmasto-poppamiehet ovat heimo-yhteisönsä arvostettuja jäseniä, sillä he osaavat käyttää yliluonnollisia menetelmiä.
    He pystyvät nimittäin keskustelemaan IPCC- jumalien kanssa ja voivat näin estää maailmanlopun, joka johtuu CO2-paholaisen riivaamista ihmisistä. Tämän paholaisen poistamiseksi poppamiehet järjestävät heimolle sadetansseja ja erilaisia selkään-taputus-rituaaleja.

    5) Maan ilmasto on niin käsittämättömän monimutkainen systeemi, että sitä ei valitettavasti voi fysiikan laeilla luotettavasti selittää, saati sitten mallittaa.
    Siinä vaikuttavat niin monet, vielä tuntemattomatkin tekijät ja niiden ristikkäisvaikutukset, että nerokkaimmatkaan ihmisaivot tai mahtavimmatkaan tietokoneet eivät vielä pysty ilmastosysteemin koodia murtamaan.

    Todellisessa, vakavasti otettavassa tiede-yhteisössä tästä vallitsee konsensus.

    Muutamia esimerkkejä:

    – Säätä ei pystytä luotettavasti ennustaan muutamaan päivää pidemmälle, vaikka ilmaston mittaukset / havainnot tapahtuvat melkeinpä reaaliajassa ja valtavaan datamäärään perustuvissa sääennusteissa käytetään parhaita mallituksia ja maailman suurimpia tietokoneita.

    – CO2 on heikko kasvihuonekaasu, jos sitä verrataan esimerkiksi esihöyryyn tai metaaniin. Pelkästään näiden kahden vaikutusmekanismit ovat kuitenkin niin monimutkaisia, että niitä ei riittävästi ymmärretä tai pystytä luotettavasti mittaamaan / mallintamaan.

    – Huolimatta päinvastaisista välitteistä, lämpötilan mittaukset ilmakehästä ovat varsin vajavaisia. Meretkin sitovat lämpöä tuhat kertaa enemmän kuin ilmakehä, mutta niiden lämpötiloista merivirroista on vain vähän tai ei ollenkaan pitkä-aikaista mittaus-dataa.

    – Auringon maahan osuva lämpöteho on keskimäärin 170 000 TW ja ihmisen tuottama kokonaisteho on vain mitätön 13 TW. Tiedetään, että auringon säteilyteho vaihtelee monella eri tavalla ja näinollen on selvää, että auringonsäteilyn pienelläkin muutoksella on keskeinen vaikutus ilmakehän lämpötilaan.

    – Ei kunnolla tunneta sellaisiakaan tärkeitä tekijöitä kuten jääkausien syntymistä, varsinkaan vedenalaista vulkaanista toimintaa ja avaruudesta tulevia vaikutuksia, kuten meteoriitteja, hiukkas- / pölylmiöitä, jne.

    6) Katsoo asiaa mistä näkökulmasta tahansa, Suomi ei voi tehdä ilmaston muutokselle mitään.
    Sen sijaan maamme talous on nyt niin heikossa tilassa, että sen korjaamiseen pitäisi nyt suunnata kaikki resurssit.

    Olisi järkyttävää jos suomalaiset menettävät suhteellisuuden tajunsa niin, että ilmasto-poppamiehet pääsevät pöllimään vähät rahamme.

    Sitten Suomen ilmasto-poppamiehet törsäävät rahat CO2-pirun karkotus-rituaaleihin ja saavat kaipaamiaan selkääntaputuksia taikausko-kuplassa eläviltä kansainvälisiltä pää-poppamiehiltä.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, joka kestää epävarmuutta ja eikä tykkää poppamiehistä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  27. TL kirjoitti 27.7.2015 kello 15:17

    Tommi Uschanov: Päivän pieni tietoisku: Kaikki maailman ihmiset eivät asu Suomessa.

    No mitä tehdään täällä Suomessa, jos Afrikassa syntyy laajoja nälänhätiä, sotia ja kymmeniä miljoonia ruumiita? Kun on ensin synnytetty tilanne piittaamattomasti ja kestämättömällä väestönkasvulla ja fossiileja polttamalla?

    Onko edes mitään realistisesti tehtävissä?

    Tai on, mutta jos vastaisin tuohon rehellisen mielipiteeni, vaikuttaisi Olli Immonenkin kiltiltä partiopojalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  28. Joo joo kirjoitti 27.7.2015 kello 15:24

    Herbert Havu:
    Miten El Nino vaikuttaa maapallon keskilämpö? Eikö se vain jää lämpöä eri tavalla alueiden välillä?

    El Nino on sitä kun pasaatituulet ajavat Tyynenmeren lämmintä pintavettä Etelä-amerikan rannikolta länteen ja tilalle virtaa kylmää vettä syvemmältä. Kun pasaatituulet laantuvat, niin merivesi E-Amerikan rannikolla lämpiää.
    Ilmastonmuutoslaisten ajatus on luuloni mukaan sellainen että ilmastonlämpenemisen johdosta lämmintä merivettä on entistä enemmän ja pasaatit pakkaavat sitä länteen paksummaksi kerrokseksi ja näin “ylimääräinen” lämpö painuu piiloon Tyynenmeren länsiosiin.
    Näin siis hatusta vedettynä. Ilmiö sinänsä on sangen monimutkainen ilma-ja merivirtoineen josta syystä arvatenkin blogi-isäntäkään ei sitä ehtinyt tänne mallintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  29. Lauri Kumpulainen kirjoitti 27.7.2015 kello 17:19

    tuen maksaja: No shit Sherlock!

    Fakta nyt vain on, että nykyisin elävät keski-ikäset ja Osmon kaltaiset vanhukset eivät joudu kärsimään mistään merkittävistä muutoksista. Eli mitä sitten vaikka ilmasto muuttuu?

    Entäs lapset ja lasten lapset? On jumalauta itsekäs asenne!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  30. Lauri Kumpulainen kirjoitti 27.7.2015 kello 17:26

    Sen sijaan, että kehittäisimme uuden tavan tuottaa energiaa, ruokaa ja kulutushyödykkeitä, natsit ehdottavat ihmisten teurastamista.

    Niin, ihan kantasuomalaiset, valkoihoiset, “aidot suomalaiset”, ja päälle vielä tokaisevat, että “nehän elävät ihan keskiajalla”.

    Nämä ovat niitä päiviä, jolloin häpeän sanoa olevani suomalainen..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. Pekka T. kirjoitti 27.7.2015 kello 19:01

    Seppo Korppoo:

    Nykyiset ilmasto-poppamiehet ovat heimo-yhteisönsä arvostettuja jäseniä, sillä he osaavat käyttää yliluonnollisia menetelmiä.
    He pystyvät nimittäin keskustelemaan IPCC- jumalien kanssa ja voivat näin estää maailmanlopun, joka johtuu CO2-paholaisen riivaamista ihmisistä. Tämän paholaisen poistamiseksi poppamiehet järjestävät heimolle sadetansseja ja erilaisia selkään-taputus-rituaaleja.

    Todellisessa, vakavasti otettavassa tiede-yhteisössä tästä vallitsee konsensus.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, joka kestää epävarmuutta ja eikä tykkää poppamiehistä

    Todellisessa, vakavasti otettavassa tiedeyhteisössä vallitsee -muutamaa poppaukkoa lukuun ottamatta – konsensus siitä, että ihmisen aiheuttama kasvihuoneilmiö on tosiasia. Sen yksityiskohdissa on toki epävarmuutta, paljonkin, mutta silti johtopäätös antaa jo tällaisenaan aihetta vakavaan huolestumiseen.

    On selvää, kuten tässäkin keskustelussa on tuotu esille, että pieni Suomi ei yksin pysty paljon asiaan vaikuttamaan. Silti pienen Suomen, jonka osuus ilmiössä lienee kokoaan suurempi, pitäisi ehdottomasti yhdessä muun maailman kanssa pikaisesti ruveta tekemään asialle jotain.

    Jaksaa aina ällistyttää, miten me pienet ihmiset emme osaa nostaa katsettamme omasta pienestä elämästämme ja näe, miten pieniä asioita ovat jopa nämä tämänhetkiset taloudellisesti vaikeat ajat verrattuna tällaisiin ilmastonmuutoksen kaltaisiin megatrendeihin. Sehän kun ei ole edes ainoa ihmiskunnan iso ongelma, vaan mukaan huolestumislistalle pitäisi ottaa ihmiskunnan liikakasvu, erilaiset saastumiset ja resurssien riittämättömyys, elinympäristöjen lopullinen tuhoutuminen jne.

    Ei ole kivaa. Sen sijaan, että pohtisimme itse ongelmaa ja sen ratkaisemista, koettavat tämän maailman seppo korppoot ja muut poppaukot hämärtää kokonaiskuvaa ja jopa kyseenalaistaa näitä olennaisia ilmiöitä.

    On selvää, että jotain tarttis tehrä. Mutta jotta se tekeminen olisi järkevää ja kohdistuisi oikein, kannattaisi ensin hyväksyä tosiasiat tosiasioina eikä vain pyrkiä kyseenalaistamaan niitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  32. Juho Laatu kirjoitti 27.7.2015 kello 19:18

    Hei haloo. Kauhesati valitetaan etttei mitään voi tehdä – tai ei ehkä haluta tehdä mitään, mikä vähentäisi omia kulutustottumuksia. Alan tiedemiehillä on selvä konsensus siitä, että ihmisen toimet näyttävät selvästi aiheuttavan ilmaston lämpiämistä / kasvihuoneilmiön. Denialistejakin on, mutta vain pieni joukko, joten tiedeyhteisön selvän enemmistön mielipide tulee nähdä ämän hetken ttieteellisenä totuutena. Haluatteko kieltää tiedeyhteisön tulokset, jotta ei vain tarvitsisi tehdä ikäviä päätöksiä?

    Tilanteen korjaaminen on teknisessä mielessä erittäin helppoa. Lopeteaan vain fossiilien polttaminen, niin keskeisin ongelma on hoidettu. Tuollaisen päätöksen tekeminen on tietenkin poliittisesti hankalaa. Jopa vihreiden vaatimukset näyttävät olevan riittämättömiä tilanteen korjaamiseksi, ja osin myös jalat ilmassa -mallia. Mutta siitä, että poliitikot näyttävät olevan jokseenkin toivottomia tapauksia, ei voi johtaa sitä, että mitään ei kanattaisi tai voisi tehdä.

    Kai järkevä tyyli ja tapa reagoida olisi yrittää lopettaa ilmaston pilaaminen, ja sen lisäksi myös valmistautua siihen, että hölmöyksissään ihminen voi viivästyttää korjaustomia liikaa. Jos ilmasto ehtii muuttua dramaattisesti, tilanteeseen pitää sitten sopeutua. Mitä aikaisemmin teemme vaadittuja korjausliikkeitä, sitä pienemmiksi vahingot jäävä. Tämä siis olettaen, että luotamme tieteeseen ja sen tuloksiin edes himpun verran.

    Mielenkiintoista että näinkin vihreällä palstalla ilmastomuutoksen kieltäminen tai korjaustoimenpiteiden kieltäminen on näin yleistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  33. teekkari kirjoitti 27.7.2015 kello 20:54

    Countryboy: Mistä artikkelin käyrä on peräisin ?

    Se on se ihan sama käyrä, jolla pari-kolme vuotta sitten todistettiin ilmastonmuutoksen pysähtyneen. Ei nyt ruveta muuttamaan mielipiteitä havaintojen todistusvoimasta, kun niistä ei enää voikkaa vetää juuri sellaisia johtopäätöksiä kuin haluaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  34. Tapio kirjoitti 27.7.2015 kello 22:06

    Seppo Korppoo: 3) Jos fysiikan lait eivät jollekin ilmiölle voi varmaa oikeata vastausta antaa, silloin hätä vaan kasvaa; ankkurointi todellisuuteen muuttuu irrelevantiksi, siirrytään pseudotieteen ja taikauskon alueelle. Näin avautuu kaikenkarvaisille poppamiehille manipuloinnin mahdollisuus.
    Näin on nyt käynyt tässä ilmasto-asiassa.

    Kyllä tässä tapauksessa juuri ne fysiikan lait antavat yleispätevän vastauksen. Ns. kasvihuoneilmiö on jo 1800-luvulla laboratoriossa tieteellisesti toteennäytetty tosiasia. Ei ole pienintäkään syytä epäillä, etteikö sama pätisi kohtalaisen suljetussa järjestelmässä, jota Maapalloksi kutsutaan.

    Yksityikohdista, t.s. mitä missäkin tapahtuu on erimielisyyttä. Oma filosofiani on, että jos onkapannua lämmitetään enemmän kuin höyryä otetaan ulos, jotain uutta tapahtuu. Hankaluutena on, ettei Maapallolla ei ole varoventtiiliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  35. Kalle kirjoitti 27.7.2015 kello 22:39

    Ihan nätti graafi, mutta tuolla ei ole mitään tekemistä ilmastomuutoksen kanssa. Jos graafissa olisi edes viimeiset 100 000 vuotta, voitaisiin ehkä vetää jotain johtopäätöksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  36. Tompelo kirjoitti 27.7.2015 kello 22:55

    Onko ilmaston lämpeneminen hyvä vai huono asia? Voisi ajatella, että lämmin planeetta on erityisesti rutiköyhien kannalta parempi, koska ruokaa kasvaa enemmän. Toisaalta jossain Bangladeshissä ei paljon lohduta, että Siperiassa vilja kasvaa, kun sinne ei pääse. Ja jos ilmasto tarpeeksi lämpenee Bangladesh on merenpohjaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  37. MrrKAT kirjoitti 27.7.2015 kello 23:01

    “13. päivänä myöhään illalla puhkesi voimakas lumituisku, joka kesti klo 8:ään seuraavan 14.päivän aamuun ja peitti kaiken näkyvyyden, mutta antoi viholliselle tilaisuuden saattaa loppuun patterin rakentamisen.” – majuri Grotenfeltin raportti 17.6.1808 Savonlinnan läheltä Joroisista. /Lappalainen et al : Suomen sodan historia 1808-1809 s. 105/

    Muistaako kukaan nykyään kokeneensa lumituiskua kesäkuussa ja noin etelässä Suomea ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  38. Harri Haanpää kirjoitti 28.7.2015 kello 9:42

    Tompelo:
    Onko ilmaston lämpeneminen hyvä vai huono asia? Voisi ajatella, että lämmin planeetta on erityisesti rutiköyhien kannalta parempi, koska ruokaa kasvaa enemmän.

    Itse asiassa ilmaston lämpenemisen arvioidaan haittaavan viljantuotantoa, kun maapallon lämpimät alueet käyvät liiankin lämpimiksi. Joillakin alueilla vaikutus tosin voi olla positiivinenkin.

    Valtamerten lämpeneminen ja happamoituminen taas saattaa pahemman kerran sekoittaa meriekosysteemit ja haitata kalastusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  39. max kirjoitti 28.7.2015 kello 10:17

    Vertaismaailma kykenee tänään(kin) demonstroimaan näkyvästi olemassaoloaan. Pitäisikö vertaismaailman (tämän ohella) myös kompensoida kulutustaan jotenkin. Suuryritykset eivät sitä tule tekemään. Ne pelaavat ennen, tänään ja tulevaisuudessa samoilla max talouskasvun säännöillä (ei nimimerkki vaan maksiimi). Tuottavuus ja teknologia vain hiukan taittavat pääsäännön ulkoisvaikutuksia.

    Vertaismaailma ei sensijaan enää tunnusta talouskasvua kaikin keinoin. Se on siis valmis maksamaan erilaisia hintoja. Minkälaista hintaa se voisi maksaa kulutuksestaan?

    Realistisimpana kai erilaiset metsitysprojektit? Onko realismia koettaa vihertää pohjoista Afrikkaa, Lähi-itää ja muita uutiskuvienkin perusteella hätkähdyttävän karuja seutuja (millä siellä oikein eletään?)?

    Onko vertaismaailma riittävän globaali vai vain länsimainen harha joka ei edes kotiseudullaan pystytä enää yhtään puuta?

    (Tarkoitan nyt sitä, että tosiasiallisesti tapahtuisi jotain.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  40. TL kirjoitti 28.7.2015 kello 10:39

    Lauri Kumpulainen:
    Sen sijaan, että kehittäisimme uuden tavan tuottaa energiaa, ruokaa ja kulutushyödykkeitä, natsit ehdottavat ihmisten teurastamista.

    No oletetaan että kehitämme jonkinlaista science fiction teknologiaa, esimerkiksi merialueet täyteen kelluvia aurinkopaneelifarmeja, jotka tuottavat merilevästä ja planktonista ravintoa ja puhdasta vettä ihmisille. Tai jos ryhdymme pinnoittamaan saharaa aurinkopaneeleilla, joiden alapuolisille kasvihuoneille pumpataan ja puhdistetaan merestä puhdasta vettä: http://saharaforestproject.com/

    Pystymme elättämään 5 miljardia ihmistä enemmän. Maapallon väkiluku olisi tuon jälkeen 15 miljardia, mutta sotien ja kriisien määrä olisi vähintään ennallaan, todennäköisesti kolminkertainen.

    Olen ollut ainakin viimeiset 20 vuotta sitä mieltä että maapallolla on liikaa ihmisiä. Ja jos tuosta ajattelee tarkemmin, olen sitä mieltä että maapallolla on liikaa kouluttamattomia, fanaattisia ihmisiä. Tuosta seuraa kriisejä. Jos “autamme” lisäämällä kouluttamattomien ja fanaattisten ihmisten määrää, se on bensan kantamista liekkeihin.

    Eli on yksinkertaisia taloudellisia ja demokraattisia faktoja, jotka rajoittavat sitä, kuinka pystymme “auttamaan”. Jos olisin Harry Potter, en muuta tekisikään kuin lentäisin ympäri maailmaa auttamassa ihmisiä taikasauvallani. Mutta kun elän reaalimaailmassa, näen että kaikenlainen “auttaminen” on enimmäkseen kosmeettista. Ja näen tulevaisuudessakin lähinnä sotia ja ruumiita, teimme mitä tahansa.

    Toisaalta historia opettaa, että kehitys vaatii aina sotia ja ruumiita. Ihmiset tuntuvat olevan sellaisia. Mitä natseihin tulee, lupaan jatkossakin puolustaa kaikkia kulttuureja ja vähemmistöjä kaikkia mahdollisia hyökkäyksiä vastaan.

    Tästä Immosesta ja Suomen Sisun agendasta minulle tulee mieleen ensimmäisenä Putinin Yhtenäinen Venäjä ja Nashi-nuoret. Venäjä on varoittava ja pelottava esimerkki siitä mihin tuollainen kansallismielisyys johtaa.

    Kansallismielisyys nousee helposti kun kansakunta kokee olevansa uhattuna. Venäjä on kokenut olevansa uhattuna. Moni Suomessa ja Ruotsissa kokee olevansa uhattuna. Teidän punavihreiden sopulien olisi hyvä pohtia tuota asiaa muutenkin, sensijaan että tuohdutte ja räjäytätte tunteenne yhden huonon facebook-päivityksen takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  41. TL kirjoitti 28.7.2015 kello 12:35

    Juho Laatu:
    Mielenkiintoista että näinkin vihreällä palstalla ilmastomuutoksen kieltäminen tai korjaustoimenpiteiden kieltäminen on näin yleistä.

    Eikö Fennovoiman ydinvoimala olekaan hyvä korjaustoimenpide? Sillä voisi korvata aika paljon Venäjältä ostettavaa öljyä. Vai onko Venäjän öljy ja hiili ekologisempaa? Entä Venäjältä ostettava puu? Entä puhutaanko ihmisoikeuksista vai ollaanko vain hiljaa ettei puukauppa Venäjältä tyrehdy.

    Uskon että ilmasto lämpenee. Haluaisin muuttaa rajusti yhteiskuntia, verottaa fossiilisia rajusti yms.

    Mutta jos muutetaan hieman painotuksia, törmätäänkin heti tilastollisiin ja humanistisiin ristiriitoihin. Ja kovin on hiljaista niiden käsittelyn suhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  42. Maurizio kirjoitti 28.7.2015 kello 14:30

    “Muistaako kukaan nykyään kokeneensa lumituiskua kesäkuussa ja noin etelässä Suomea?”

    No ei aivan, mutta viime vuoden kesäkuun puolivälissä (13.06.2014 jollen muista päivää väärin) tuli Helsingissä räntää. Tiedän, koska olin silloin, kuten edelleenkin, ulkohommissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. Lauri Kumpulainen kirjoitti 28.7.2015 kello 16:53

    TL, suomalaiset lisääntyivät vielä 1950-luvulla 100 000 lapsen vuosivauhtia. 1900-luvun alussa kuusi, seitsemän tai kahdeksan lasta ei ollut mikään tavattomuus. Nälkääkin nähtiin vielä 1950-luvulla.

    Ei ole kovin montaa sataa vuotta, kun hämäläiset ja savolaiset kansanmurhasivat toisiaan. Miehet tapettiin, pojat otettiin orjiksi, naiset ja tytöt raiskattiin ja vauvat seivästettiin. Niin, ihan suomalaiset; hämäläiset ja savolaiset, toisiaan teurastamassa.

    Näistä sekopäisistä hulluista on kuitenkin muovautunut nykyiset suomalaiset, jotka juoppoja lukuunottamatta ovat melko vaarantonta sakkia ja lisääntyvät jopa niin vähän, että heidän lukumäärä laskee.

    Mietippä sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  44. Juho Laatu kirjoitti 28.7.2015 kello 17:28

    TL: Eikö Fennovoiman ydinvoimala olekaan hyvä korjaustoimenpide?

    Puhumme ilmastomuutoksen ehkäisemisestä, joten pitää todeta, että keskeisin toimi on fossiilipäästöjen lopettaminen. Ydinvoiman käyttö ei sinänsä auta tässä tavoitteessa pätkääkään. Ydinvoima voi kyllä auttaa niin, että kun ensin vähennetään fossiilisten polttoa, ydinvoima oi tuoda tilalle niitä korvaavaa energiaa. Pelkkä ydinvoiman lisääminen voi siis tarkoittaa joko fossiilien polton korvaamista, tai yhtä hyvin yhtä uutta tapaa kuluttaa luonnon resursseja, ja uusia ongelmia entisten päälle. Pitää siis tehdä ensisijaisesti päätöksiä fossiilien polttamisen lopettamisesta, ei ydinvoiman, tuulivoiman, aurinkovoiman tai muun (ehkä vähemmän haitallisen, mutta haitallisen kuitenkin) toiminnan lisäämisestä.

    Sillä voisi korvata aika paljon Venäjältä ostettavaa öljyä. Vai onko Venäjän öljy ja hiili ekologisempaa? Entä Venäjältä ostettava puu? Entä puhutaanko ihmisoikeuksista vai ollaanko vain hiljaa ettei puukauppa Venäjältä tyrehdy.

    Puhutaan edelleen ilmastovaikutuksista. Venäjän öljy ja hiili ovat fossiilisia, ja siten yhtä haitallisia kuin muutkin fossiiliset.

    Puun käytön lisäämiseen suhtaudun myös varauksella, vaikka siinä olevan hiilen poltto ei tuokaan uutta hiiltä ekosysteemin kiertoon, sillä ihminen rasittaa jo luontoa muutenkin aivan tarpeeksi paljon. Ei siis lisää kuormaa luonnolle tätäkään kautta, jos voimme sen estää.

    Ihmisoikeuksista pitää puhua, mutta ne ovat tietenkin eri asia kuin tämä ilmastokysymys.

    Uskon että ilmasto lämpenee. Haluaisin muuttaa rajusti yhteiskuntia, verottaa fossiilisia rajusti yms.

    Fossiilisten verottaminen tai muu käytön rajoittaminen on suoraviivainen ja järkevä lähtökohta, jolle nykyistä mallia järkevämpää tulevaisuutta voi rakentaa. Valitettavasti olemme tällä hetkellä aika pahasti toimimattoman päästökaupan vankina, mikä mahdollistaa meille onglemien lakaisemisen maton alle ja piiloutumisen josssain kaukaisessa tulevaisuudessa ehkä tehtävien todellisten päästövähennysten taakse.

    Mutta jos muutetaan hieman painotuksia, törmätäänkin heti tilastollisiin ja humanistisiin ristiriitoihin. Ja kovin on hiljaista niiden käsittelyn suhteen.

    En tiedä mihin kaikkiin ristiriitoihin viittaat. Ongelmia on lukuisia. Keskeisin on mielestäni se, että tähän asti ihmiskunta on kuluttanut luonnon resursseja jokseenkin surutta ja vappaasti, mutta nyt on aika havahtua siihen, että ihmisten kyvyt ja voimavarat ovat kasvaneet niin suuriksi, että tuollainen vapaan kulutuksen toimintatapa ei enää käy. Yhteiskunnan toimintatapoja ja vakiintuneita ajattelu- ja käytöstapoja tulee siis muuttaa. Tämä on aina kivuliasta. Samoin on kivuliasta luopua “saavutetuista eduista”, eli tottumuksesta kuluttaa luontoa enemmän kuin se kestää (tulevien sukupolvien kustannuksella).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  45. Pekka T. kirjoitti 28.7.2015 kello 18:42

    Kalle:
    Ihan nätti graafi, mutta tuolla ei ole mitään tekemistä ilmastomuutoksen kanssa. Jos graafissa olisi edes viimeiset 100 000 vuotta, voitaisiin ehkä vetää jotain johtopäätöksiä.

    Tämä on tyypilinen kommentti, jonka tarkoitus lienee vain tukahduttaa keskustelu ja asian pohtiminen.

    Kalle tarkoittanee, että ilmastonmuutoksen arvioimiseksi tarvitaan riittävän pitkä aikajänne kaikkien luonnollisten vaihteluiden eliminoimiseksi. Tämä on tietysti puhdasta hölynpölyä.

    Kukaan ei kiistä sitä, etteikö ilmasto vaihtelisi ilman ihmisenkin myötävaikutusta. Ongelma, josta puhumme, on ihmisen viime vuosisatoina ja -kymmeninä aiheuttama tavattoman nopea lämpötilan nousu. Kuinka suuri on ihmisen vaikutus, mitä siitä seuraa ja mitä sille pitäisi tehdä – nämä ovat niitä kysymyksiä, joita meidän pitäisi pohtia. Niistä voidaan tietää tavattoman paljon, vaikkei tietysti kaikkea, ilman pitkiä aikajänteitäkin. Tiedeyhteisön valtaosa on tästä yksimielinen.

    Vaan turhahan näitä tosiasioita lienee uskovaisille selittää. Eiköhän vain Kallekin taas seuraavassa keskustelussa toteane tyytyväisenä tämän saman kommenttinsa, ettei vain tarvitsisi ikävästä asiasta keskustella…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  46. Pekka T. kirjoitti 28.7.2015 kello 19:10

    TL:
    Olen ollut ainakin viimeiset 20 vuotta sitä mieltä että maapallolla on liikaa ihmisiä. Ja jos tuosta ajattelee tarkemmin, olen sitä mieltä että maapallolla on liikaa kouluttamattomia, fanaattisia ihmisiä. Tuosta seuraa kriisejä. Jos “autamme” lisäämällä kouluttamattomien ja fanaattisten ihmisten määrää, se on bensan kantamista liekkeihin.

    Mitä natseihin tulee, lupaan jatkossakin puolustaa kaikkia kulttuureja ja vähemmistöjä kaikkia mahdollisia hyökkäyksiä vastaan.

    Olen samaa mieltä (paitsi kirjoituksen lopun vähän helposta punavihreitä sopuleita koskevasta heitosta, jota en tähän ilennyt edes ottaa mukaan).

    Ihmiskunnan yksilömäärä maapallolla tuntuu olevan jonkinlainen tabu, josta ei saa oikein keskustella edes fiksummissa piireissä. Kuitenkin se on perussyy lähes kaikkiin ihmiskunnan ongelmiin. Ainakin kaikki nämä suuret perusongelmat, kuten ilmastonmuutos, resurssien loppuminen, saastuminen jne., olisivat paljon helpompi hoitaa, jos meitä olisi vähemmän.

    Jopa monet fiksut keskustelijat tuntuvat panostavan ajatteluvoimansa siihen miten saisimme maapallon pelastettua ihmismäärän kasvusta huolimatta. Ja laskevat, että ehkä maapallo kestäisi, jos kasvun saisi taittumaan 2050-luvulla, vaikka ympäristö vaikertaa jo nyt. Megaongelman edessä annetaan periksi.

    Entäpä jos saisimme väestömäärän ratkaisevasti vähenemään? Voisimme kaikki kuluttaa enemmän, siis tehdä hyvää, samalla ympäristön rasituksella. Tärkeää tietysti olisi, että ihmismäärän vähentäminen tehtäisiin mahdollisimman humaanisti. TL:n tavoin olen kaikesta huolimatta valmis puolustamaan kaikkia kulttuureja ja vähemmistöjä.

    Mahdotontako? Hyvää yötä, maapallo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  47. anonilli kirjoitti 28.7.2015 kello 22:24

    Pekka T.: Todellisessa, vakavasti otettavassa tiedeyhteisössä vallitsee -muutamaa poppaukkoa lukuun ottamatta

    Eivät ole poppaukkoja, vaan ammattimaisia paskanpuhujia, joista ainakin jotkut ovat aiemmin tupakkayhtiöiden palkkaamina kiistäneet tupakan ja syövän olevan missään yhteudessä toisiinsa. Tyyppejä, jotka sopivasta rahasta kiistävät veden hengittämisen aiheuttavan hukkumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  48. K. Uokka kirjoitti 29.7.2015 kello 9:59

    Juho Laatu: Puhumme ilmastomuutoksen ehkäisemisestä, joten pitää todeta, että keskeisin toimi on fossiilipäästöjen lopettaminen. Ydinvoiman käyttö ei sinänsä auta tässä tavoitteessa pätkääkään.

    Ranskassa se kuitenkin toimi.

    Ja kun se toimi, ja se ei kelpaa keinoksi, niin ilmeisesti tapa ratkaista ongelma on tärkeempi kuin itse ongelman ratkaiseminen. On se politiikka hienoa.

    Mitä sanoitkaan aikasemmin?

    Hei haloo. Kauhesati valitetaan etttei mitään voi tehdä – tai ei ehkä haluta tehdä mitään

    No nyt tätäkään ei sitten voi tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  49. teekkari kirjoitti 29.7.2015 kello 11:32

    Pekka T.: Entäpä jos saisimme väestömäärän ratkaisevasti vähenemään?

    Ja miten tämä noin niinkuin käytännössä toteutettaisiin? Edes saksalaiset legendaarisella tehokkuudellaan eivät onnistuneet tappamaan “kuin” kymmenisen miljoonaa ihmistä. Sillä ei ollut mitään merkitystä globaaliin väestönkasvuun.

    Kaikki tiedostavat, että ilmastonmuutosta olisi helvetin paljon helpompi torjua, jos ihmisiä olisi vain pari miljardia ja kaikilla olisi jo valmiiksi länsimainen elintaso (eli ei olisi samanaikaista painetta kasvattaa neljän miljardin ihmisen elintasoa nollasta ylemmäs). Mutta kun ei ole, niin ei ole mitään järkeä käyttää aikaa tällaisten mahdottomien skenaarioiden pohtimiseen. Yhtä hyvin voisi miettiä miten kiva olisi jos Aurinkoa voisi vain käydä säätämässä vähän pienemmälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  50. Janne Sinkkonen kirjoitti 29.7.2015 kello 11:39

    Noin vuonna 1985 luin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksesta New Scientist -lehdestä. Ilmekehän CO2 oli tuolloin n. 345ppm, nyt se on n. 400ppm. Globaalisti lämpötila on samassa ajassa noussut puoli astetta, Suomessa ehkä n. 1–1.5 astetta.

    Ja jankkaus sen kun jatkuu. Onko syytä olettaa että se loppuu kun lämpötila on noussut asteen? Kaksi astetta? Neljä astetta?

    Ehdotuksia mielekkäämmiksi keskustelunaiheiksi:

    – Ilmastonmuutoksen psykologia. Todellisuuskäsitykset ja tieteellisen tiedon hahmottamisen mekanismit, ja miten niihin voidaan yksilöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla vaikuttaa.

    – Poliittinen populismi ja ilmastonmuutos. Konservatismi ja ilmastonmuutos. Uskonto ja ilmastonmuutos (vrt. Paavin kannanotot). Kun jo nyt Facebookissa kansanedustajan sivuilla ehdotetaan kuopan kaivamista vihreille ja niskalaukausta, miten lie tilanne 20 tai 50 vuoden kuluttua? Jatkaako ilmastonmuutoskeskustelu politisoitumistaan?

    – Mitä Pohjois-Atlantilla tapahtuu, ja tarvitseeko meidän välittää siitä: http://www.realclimate.org/index.php/archives/2015/03/whats-going-on-in-the-north-atlantic/ . Entä Arktinen jää ja paikallinen ilmastomme? Tuleva (lähes) ennätysmäinen El Nino on myös mielenkiintoinen, joskaan ei ehkä Suomen kannalta.

    – Kannattaneeko Hansenin ym. uutta paperia merenpinnan mahdollisesta nopeasta noususta, 3–6 m tällä vuosisadalla, ottaa vakavasti? http://www.washingtonpost.com/news/energy-environment/wp/2015/07/23/controversial-sea-level-rise-paper-is-now-published-online/

    – Fossil fuel divestment -liike: http://e360.yale.edu/feature/why_the_fossil_fuel_divestment_movement_may_ultimately_win/2898/

    – Mitä Pariisissa tapahtuu joulukuussa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  51. Syltty kirjoitti 29.7.2015 kello 12:26

    K. Uokka: Ranskassa se kuitenkin toimi.

    Jep.

    On se hassua kun yhdellä keinolla muutama maa sai ihan vahingossa CO2-päästöt kovempaan laskuun kuin Saksa energiewendellään, niin vain kylmästi todetaan ettei mitään tapahtunut.

    Kulutuksen vähentäminen ei ole mikään keino, ei ainakaan demokratiassa (koskaan kuullut termiä “jytky”?). Ja diktaattoreillakin on yleensä muita prioriteetteja kuin CO2-päästöjen minimointi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  52. TL kirjoitti 29.7.2015 kello 12:59

    Lauri Kumpulainen:
    Mietippä sitä.

    Olen toki miettinyt vuosikausia, ja tullut siihen tulokseen että on olisi aika mahdotonta siirtyä aikakoneella 1700-luvun isoviha-Suomeen selittämään kuinka 2000-luvun demokratiassa on hyvä elää. Että ottakaa Lalli ja Rannanjärvi tuosta huussi, kaivo, aapinen ja viljasäkki ja kumbayah vaan kaikille ja halataan piirissä. Kirveestä tulisi päähän.

    Tuollainen tilanne on monin paikoin Afrikassa tai esim. Afganistanissa, jossa n. 15% kansasta osaa lukea ja loput elävät taikauskoisessa heimokulttuurissa sotaherrojen armoilla. Heidän pitää itse kyetä nousemaan sieltä, ja se kestää 100-500 vuotta.

    Mutta ihan sama mitä mietin tai mietit, jotain tulee kutenkin tapahtumaan. Olen ollut pessimisti maapallon tilanteen suhteen, mutta viimeiset 5 vuotta ovat olleet kehityksessä jopa pessimistisempiä kuin olen ennakoinut.

    Maailmassa on nyt aika monta kytevää ruutitynnyriä. Olen aika vakuuttunut että tulen näkemään elinaikanani 3. maailmansodan, tai ainakin sellaisen konfliktin jossa kuolee yli 100 miljoonaa ihmistä.

    Ja maailma on sen jälkeen taas täysin erilainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  53. Lauri Kumpulainen kirjoitti 29.7.2015 kello 14:31

    Jos viime talvi olisi ollut pakkastalvi, ja tämä kesä tälläinen ja ensi talvi olisi kova pakkastalvi, niin Suomessa poltettaisin kivihiiltä kautta maan.

    Sadannan lisääntyminen on erittäin huolestuttavaa. En ole unohtanut kesää 2012, ja tästä näyttää tulevan samanlainen. Tässä on parin päivän sisään mennyt useita “maakuntasateita” Suomen ylitse, joita normaalisti saadaan aivan muuna vuodenaikana.

    Juuri tälläkin hetkellä Kainuun ja Itä-Suomen turvesuot nauttivat 20-30 mm vuorokausisateesta. Heinäkuu on normaalisti kuivimpia kuukausia.

    Leudot talvet ja märät kesät tarkoittavat suuria ongelmia puunkorjuulle ja puukuljetuksille.

    “Biotalous” on hätää kärsimässä ilmastonmuutoksen edetessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  54. Vesa kirjoitti 29.7.2015 kello 14:34

    Pekka T.:
    Entäpä jos saisimme väestömäärän ratkaisevasti vähenemään? Voisimme kaikki kuluttaa enemmän, siis tehdä hyvää, samalla ympäristön rasituksella. Tärkeää tietysti olisi, että ihmismäärän vähentäminen tehtäisiin mahdollisimman humaanisti. TL:n tavoin olen kaikesta huolimatta valmis puolustamaan kaikkia kulttuureja ja vähemmistöjä.

    Väestömäärän alentamisessa taidetaan olla lähellä Pentti Linkolan ajatusmaailmaa. Aletaan olemaan ongelman ytimessä.

    Toki pienempi väestökin osaa tuhlata liikaa energiaa ja luonnonvaroja, eli yksinomaisena toimena syntyvyyden säännöstely tuskin riittäisi.

    Väestönkasvun rajoittaminen maapallon kantokyvyn mukaiseksi on paperilla helppo ongelma. Kiinassa yhden lapsen politiikka on jo toimivaksi todettu. Länsimaissa varaa taitaisi olla kahden lapsen tekemiseen per pariskunta, Afrikassa ja useissa Aasian maissa yksi lapsi per pariskunta ja sitten sterilisaatio.

    Eikö YK:n, valtioiden, kansalaisjärjestöjen, poliittisten puolueiden ym. olisi vihdoinkin syytä ottaa asia agendalleen? Kehitysmaissa suuri väestönosa on juuri tullut tai tulossa lisääntymisikään, eli nyt olisi korkea aika toimia.

    Ennustetun väestönkasvun aiheuttamat ongelmat tulevat näkymään paljon nopeammin arkipäivässämme kuin ilmastonmuutoksen ongelmat. Nälänhädät, pakolaisvirrat, tautiepidemiat, sisällissodat ovat jo nyt arkipäivää Afrikassa ja tilanne tulee näillä näkymin vain pahenemaan. Ja Afrikan ainoa pakosuunta on Eurooppa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  55. Juho Laatu kirjoitti 29.7.2015 kello 15:17

    K. Uokka: Ranskassa se kuitenkin toimi.

    Ranskassa toimii, mutta ydinvoiman lisääminen ei ole se, mikä auttaa, vaan fossiilisten vähentäminen. Suomessa tällaiset perusasiat usein unohdetaan, kun vaaditaan vain esim. tukiaisia tuulivoimalle, asettamatta mitään vaatimuksia fossiilipäästöjen vähentämiselle. Ranskassa kaiketi tehtiin aikanaan linjavalinta, joka koski sekä ydinvoimaa että hiiltä.

    Ja kun se toimi, ja se ei kelpaa keinoksi, niin ilmeisesti tapa ratkaista ongelma on tärkeempi kuin itse ongelman ratkaiseminen. On se politiikka hienoa.

    Mitä sanoitkaan aikasemmin?

    En tiedä mitä tuohon edeltävään kommenttiin liittyvää.

    No nyt tätäkään ei sitten voi tehdä.

    Kuten jo totesin, tekeminen (ilmaston suojeleminen) olisi erittäin helppoa, jos vain olisi halua tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  56. Kalle kirjoitti 29.7.2015 kello 19:35

    Pekka T.: Tämä on tyypilinen kommentti, jonka tarkoitus lienee vain tukahduttaa keskustelu ja asian pohtiminen…

    Kalle tarkoittaa sitä, ettei tuolla käppyrällä ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. Ns ilmastotieteilijöiden jutuilla on hyvin vähän tekemistä tällä hetkellä todellisuuden kanssa. Ennemmin kannattaa kuunnella vaikka geologeja, joilla on parempi käsitys asiasta.

    Minusta asiaa kannattaa tutkia, koska ilmastonmuutos on eittämättä olemassa oleva ilmiö ja se vaikuttaa vahvasti ihmiseen. Kolme keskeistä asiaa on syytä selvittää:
    – ilmastonmuutoksen syyt
    – ilmastonmuutoksen nopeus ja
    – ilmastonmuutoksen suunta.

    Yhdestäkään noista perusasioista ei ole minkäänlaista käsitystä tällä hetkellä. Sata vuotta eteenpäin, niin olemme viisaampia, kunhan tutkimukseen satsataan resursseja. resursseiksi lasken myös pätevät, ennakkoluulottomat tutkijat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  57. Seppo Korppoo kirjoitti 29.7.2015 kello 20:01

    Tässä ketjussa on tullut esiin ajatus siitä, että koska IPCCn ilmastomallit perustuvat fysiikan lakeihin, mallien ennusteet olisivat tästä syystä automaattisesti erittäin luotettavia.

    Jotta tästä tärkeästä asiasta voitaisiin asiallisesti debatioda, haastankin nyt lukijat perehtymään tähän asiaan vähän syvällisemmin.

    Koskapa aikaisemmin olen ollut vääntämässä erilaisia fysiikan lakeihin perustuvia malleja tiedän, että tällaiset mallit voivat vain simuloida reaalimaailmaa.

    Niihin sisältyy aina virhemarginaaleja ja ne voivat olla jopa lähtökohdiltaan ja rakenteeltaan vajavaisia.

    Hyvänä lähtökohtana pitäisin tutustumista IPCCn viimeiseen raporttiin, eli IPCC’s Fifth Assessment Report, joka löytyy osoitteesta: https://www.ipcc.ch/report/ar5/

    Varsin kiinnostava on raportin osa Climate Change 2013 / The Physical Science Basis / Part 9. Climate Model Development and Tuning

    IPCCn ilmastomalliin ei kuulu vain yhtä mallia, vaan niitä on yhteensä yli 50.

    Kunkin mallin rakennetta ja kertoimia tuunataan koko ajan siten, että mallit paremmin vastaisivat reaalimaailmasta saatavaa, yhä kasvavaa datavirtaa.

    Joitakin poimintoja em. kohdasta:

    The Atmosphere–Ocean General Circulation Models, Earth System Models and Regional Climate Models evaluated here are based on fundamental laws of nature (e.g., energy, mass and momentum conservation)…

    With very few exceptions (Mauritsen et al., 2012; Hourdin et al., 2013) modelling centres do not routinely describe in detail how they tune their models. Therefore the complete list of observational constraints toward which a particular model is tuned is generally not available. …

    However, it is clear that tuning involves trade-offs; this keeps the number of constraints that can be used small and usually focuses on global mean measures related to budgets of energy, mass and momentum. It has been shown for at least one model that the tuning process does not necessarily lead to a single, unique set of parameters for a given model, but that different combinations of parameters can yield equally plausible models (Mauritsen et al., 2012)….

    The requirement for model tuning raises the question of whether climate models are reliable for future climate projections. Models are not tuned to match a particular future; they are tuned to reproduce a small subset of global mean observationally based constraints. What emerges is that the models that plausibly reproduce the past, universally display significant warming under increasing green- house gas concentrations, consistent with our physical understanding…

    Viimeistä 15 vuotta koskien mallit ovat ennustaneet selvästi liian suuria lämpötilan nousuja verrattuja reaalimaailmasta mitattuihin. Tästä syystä IPCCN mallien ennustuskykyä on alettu epäillä ja hakea niistä virheitä.

    Tästä raportin kohta “Model Response Error” sanoo seuraavaa:

    The discrepancy between simulated and observed GMST trends during 1998–2012 could be explained in part by a tendency for some CMIP5 models to simulate stronger warming in response to increases in greenhouse gas (GHG) concentration than is consistent with observations …

    Another possible source of model error is the poor representation of water vapour in the upper atmosphere (Section 9.4.1.2). It has been suggested that a reduction in stratospheric water vapour after 2000 caused a reduction in downward longwave radiation and hence a surface-cooling contribution (Solomon et al., 2010), possibly missed by the models…

    The forcing trend reduction is primarily due to a negative forcing trend from both volcanic eruptions and the downward phase of the solar cycle. However, there is low confidence in quantifying the role of forcing trend in causing the hiatus, because of uncertainty in the magnitude of the volcanic forcing trend and low confidence in the aerosol forcing trend…

    Kommentit, please?

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, joka tykkää fysiikasta ja oli aikanaan 12. ikäluokkansa fysiikkakilpailussa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  58. Lauri Kumpulainen kirjoitti 29.7.2015 kello 22:52

    Mitään tarvetta väestönkasvun rajoittamiseen ei ole, koska maailmankaikkeudessa kyllä riittää tilaa ihmiselle.

    Nytkin valtaosa maapallon maapinta-alasta on tyhjää ihmisasutuksesta ja kaupunkien ulkopuolinen ala vain entisestään hiljenee.

    Kaupungeista ihmisten virta tulee kulkemaan kiertoradalle ja sieltä muihin aurinkokuntamme osiin.

    Ihmiskunta on lähtenyt Afrikasta, valloittanut kaikki mantereet, eikä taatusti jää tälle planeetalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  59. Janne Sinkkonen kirjoitti 29.7.2015 kello 23:00

    Seppo, mallisimulaatiot tuottavat globaalin lämpötilan aikasarjoja joissa on melkoinen autokorrelaatio, kuten myös havainnoissa. Eli systeemissä on mekanismeja jotka tekevät lämpenemisestä epätasaista. Lähivuosikymmenten aikasarjoista saa siten lämpenemisen voimakkuudelle (eli hiilidioksidiherkkyydelle) huonoja estimaatteja.

    Ymmärtääkseni nyt on alettu ymmärtää tätä enemmän. En tiedä yksityiskohtia, mutta hitaamman ilmakehän lämpenemisen aikana on mittausten mukaan lämmennyt merivesi, hieman syvempää. Nykyinen El Nino korjaa tilannetta, siinähän oleellisesti Tyynen valtameren lämpövarastoa tyhjentyy ilmakehään.

    Vastaavasti jos jäätiköt alkaisivat sulaa mainitun Hansen et al. -paperin vauhdilla, joka ei mitenkään edusta valtavirtakäsitystä vaan ainakin toistaiseksi ajatellaan aika äärimmäiseksi skenaarioksi, ilmakehän lämpötila kääntyisi jopa laskuun.

    Säteilyepätasapaino säilyy siis melko vakiona, mutta energia voi systeemin dynamiikasta riippuen lämmittää tai sulattaa milloin mitäkin eri suhteissa.

    En tunne mallien tuunausta tarkasti, ja olen tuunannut työkseni toisenlaisia malleja ja tiedän dataan ylisovittumisen vaarat. Periaatteessa kokonainen tieteenala voi ylisovittua johonkin dataan, mutta uskon että tämän asian suhteen yritetään olla melko tarkkoja. Ilmastotieteilijät eivät ole sen tyhmempiä kuin muutkaan, ja heidän työtään seurataan paljon muita tarkemmin.

    IPCC:n ennusteisiin sisältyy huomattava epävarmuus. Kaikki on selitetty raporteissa enkä muista ulkoa varmasti, mutta muistaakseni subjektiivinen (bayesilainen) 95% luottamusväli jollekin (CO2 doubling equiplibrium sensitivity?) oli luokkaa 1,5–4,5°.

    Nämä estimaatit eivät perustu pelkkiin malleihin, vaan paleoklimatologiaan ja erilaisiin suorempiin fysikaalisiin tapoihin arvioida herkkyyttä.

    Mutta siis tuossa on huomattava epävarmuus, ja se myönnetään.

    Tällaista on ehkä vähän turha sanoa, mutta olen väsynyt ilmastojankkauksiin ja luulen että moni muukin on. Lopetan keskustelun seuraamisen puhumattakaan siihen osallistumisesta, jos mitään hedelmällisempää ei saada aikaan kuin perinteinen lämpenee/ei-lämpene/1°/4°/vesihöyry/pilvet/Lindzen -“keskustelu”. Eli jos tehdään nyt oletushypoteesi että lämpenee, ja mietitään sen pohjalta. Voidaan sitten erikseen ottaa sellainen keskustelu jossa oletetaan että ei lämpene, ja mietitään millaiseen häpeäpaaluun alarmistit ripustetaan..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  60. Juho Laatu kirjoitti 30.7.2015 kello 0:07

    Seppo Korppoo:
    Tässä ketjussa on tullut esiin ajatus siitä, että koska IPCCn ilmastomallit perustuvat fysiikan lakeihin, mallien ennusteet olisivat tästä syystä automaattisesti erittäin luotettavia.

    IPCC:n ilmastomallit ovat osa tiedeyhteisön normaalia tieteellistä prosessia, joka kehittää meille jatkuvasti uutta tietoa. Tuo sama prosessi tuottaa meille sekä ilmastomalleja, että uusia fysiikan lakeja. Ilmastomallit hyödyntävät joitain fysiikan tuottamia tuloksia ja paljon muutakin tiedeyhteisön aiemmin tuottamaa tietoa.

    Pointtini on tässä siis se, että ilmastomalleja kehitetään tasan saman tieteellisen menetelmän mukaan kuin muitakin tieteen tuloksia (fysiikan lakeja, biologiaa, sosiologiaa). Ilmastomallin ei voi sanoa olevan hyvä siksi, että se perustuu fysiikan lakeihin, vaan perustelut tulee halkea siitä, että mallien kehityksessä on noudatettu tieteellisen menetelmän totuttuja toimintatapoja niin hyvin, että muut tieteilijät voivat luottaa saavutettuihin tuloksiin. Tämä tarkoittaa esim. sitä, että tiedeyhteisö on tarkastellut tuloksia kriittisesti, ja sillä on ollut mahdollisuus osoittaa tutkimuksen ja tulosten mahdolliset heikot kohdat.

    Koskapa aikaisemmin olen ollut vääntämässä erilaisia fysiikan lakeihin perustuvia malleja tiedän, että tällaiset mallit voivat vain simuloida reaalimaailmaa.

    Niihin sisältyy aina virhemarginaaleja ja ne voivat olla jopa lähtökohdiltaan ja rakenteeltaan vajavaisia.

    IPCC:n mallit ovat varsin karkeita siinä mielessä, että niiden perusteella on turha ryhtyä arvailemaan esim. Suomen ensi kesän säätä. Mitatuissa arvoissa ja malleissa on paljon satunnaisuutta, mikä näkyy käyrien satunnaisuutena. Tällaisesta käyrien satunnaisuudesta huolimatta tiedeyhteisö on vakuuttunut siitä, että mallit antavat oikean suuntaisia tuloksia, ja mallien toimivuus vahvistaa sitä käsitystä, että ilmasto lämpenee, ja keskeinen syy muutoksiin on ihmisen toiminta. Kaikista malliin ja ennustamiseen liittyvistä epvarmuuksista ja kohinoista huolimatta jotkut yleiset tulokset katsotaan siis jo selviksi.

    Joka tapauksessa IPCC:n mallit edustavat tiedeyhteisön parasta ymmärrystä siitä, miten ja miksi ilmakehä käyttäytyy niin kuin se käyttäytyy. Tietyt osat malleista ovat vuosien varrella saavuttaneet niin suuren varmuuden, että tiedeyhteisö ei enää kiistää niiden toimivuutta, vaan ne jo tasolla, jota kutsumme tieteelliseksi totuudeksi (= vallitseva selvä konsensus tiedeyhteisössä).

    IPCCn ilmastomalliin ei kuulu vain yhtä mallia, vaan niitä on yhteensä yli 50.

    Mallit ovat monimutkaisa ja tulokset melko yksinkertaisia (esim. ennustus siitä, montako astetta lämpötila nousee kymmenessä vuodessa). Se että tulokset on saavutettu monimutkaisilla malleilla ei heikennä tulosten arvoa. Näin siis silloin, kun parhaiksi havaitut mallit antavat systemaattisesti saman suuntaisia ja käytännön havainnoilla verifioituja tuloksia (monimutkaisuudestaan huolimatta).

    Kunkin mallin rakennetta ja kertoimia tuunataan koko ajan siten, että mallit paremmin vastaisivat reaalimaailmasta saatavaa, yhä kasvavaa datavirtaa.

    Näin tulee menetellä. Malleja parannetaan kaiken aikaa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että niitä paranneltaisiin jonkin tietyn halutun tuloksen mukaisiksi, vaan sitä, että niitä parannellaan vastaamaan paremmin ilmaston todellista käyttäytymistä. Jos parhaat mallit osoittavat ilmaston lämpiävän, ja käytännön havainnot vahvistavat mallien antavan luotettavia tuloksia, noihin tuloksiin on kaikkien järkevä uskoa.

    Viimeistä 15 vuotta koskien mallit ovat ennustaneet selvästi liian suuria lämpötilan nousuja verrattuja reaalimaailmasta mitattuihin. Tästä syystä IPCCN mallien ennustuskykyä on alettu epäillä ja hakea niistä virheitä.

    Mallit eivät ole täydellisiä, ja ne kehittyvät koko ajan. Käsittääkseni luottamus malleihin kuitenkin kasvaa koko ajan, ymmärryksen parantuessa ja mallien parantuessa. Kyse ei siis ole siitä, että olisi havaittu koko rakennelman olevan mätä, vaan siitä, että mallia parannellaan uusien havaintojen ja parantuneen ymmärryksen mukaan.

    Kommentit, please?

    Tuossapa tuli jo joitain. Näkemykseni on siis se, että IPCC:n malli on osa normaalia tiedeyhteisön toimintaa, jossa kaikki tulokset käyvät läpi ankaran kritiikin, ja jossa tulokset tyypillisesti edustavat tiedeyhteisön parasta kertynyttä ymmärrystä. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö tiedeyhteisö toimisi tässä normaalilla tavallaan, koko ajan uutta parempaa tietoa nopeasti tai vähän hitaammin tuottaen.

    Jos ei luota IPCC:n mallien tuloksiin (niihin joiden tiedeyhteisö katsoo jo vakiintuneen), pitää kai olettaa jokin salaliitto IPCC:n sisällä, tai sitten koko tieteellisen menetelmän toimimattomuus. Mitään merkkejä tällaisesta en ole havainnut, normaalia tiedemiesten toimintaa ja debattia vain.

    IPCC:llä on kyllä käsittääkseni ollut pieniä ongelmia siinä, että sen tuloksilla on suuri kysyntä poliittisissa piireissä, ja siksi joissain IPCC:n tulosten ylimmän tason kuvailuissa voi olla jotain poliittista virittelyä / sanamuotoja, jotka katsotaan poliittisesti sopiviksi. En ole seurannut tätä asiaa läheltä, enkä tunne tätä kädenvääntöä tarkasti. Taustalla oleva tieteellinen prosessi on kuitenkin käsittääkseni terve, ja mallit edustavat siis käsittääkseni tiedeyhteisön parasta ymmärrystä asiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  61. Tero Tolonen kirjoitti 30.7.2015 kello 0:45

    Tuo Osmon kuvaaja on aikalailla fysiikan peruskurssitasoinen harjoitustehtävä “piirrä käyrään regressiosuora”

    Olisi aika erikoista, että IPCC:n ilmastomalli pystyisi ennustamaan tulevaisuutta – mikä tahansa muutos, vaikkapa auringon aktiivisuus, tulivuori tai meteori voi muuttaa tuloksia suuntaan tai toiseen.

    Tiedeyhteisön väite yksinkertaistettuna on, että ihmiskunta on keikuttamassa ekologista venettämme ja ekosysteemi ei kestä tätä kauaa. Uhkia on tokia muitakin ja helpoin tapa niiden hillitsemiseen olisi mielestäni pyrkiä tehostamaan ihmiskunnan energiantuotantoa.

    Historia antaa hieman pessimistisen kuvan ihmisen kyvystä ennakoida luonnonkatastrofeja. Muistelen että USA:ssa tarvittiin tilanne, jossa joki syttyi tuleen ennenkuin alettiin pohtia että kemikaalien määrää ympäristössä pitäisi ehkä alkaa rajoittaa. Ympäristönsuojelu on liian vakava asia jätettäväksi vain ympäristönsuojelijoiden harteille, jokaisen tulisi pohtia miten osallistua tähän projektiin, koska ihmiskunta ei pysty näillä näkymin muuttamaan muille planeetoille, jos tämä käy elinkelvottomaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  62. Syltty kirjoitti 30.7.2015 kello 8:21

    Kalle: Kolme keskeistä asiaa on syytä selvittää:
    – ilmastonmuutoksen syyt
    – ilmastonmuutoksen nopeus ja
    – ilmastonmuutoksen suunta.

    Yhdestäkään noista perusasioista ei ole minkäänlaista käsitystä tällä hetkellä.

    Ihan täyttä hevonpaskaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  63. JTS kirjoitti 30.7.2015 kello 9:32

    Tämä on kiinnostavin uusi uutinen aiheesta – ja maailmalla uutisissa. IPCC on kovin varovaisella linjalla liikkeellä. Toisaalta 25 vuoden ajan mallit ovat liikkuneet varsin lähellä toisiaan, joten fysiikan pohja on kunnossa.

    Meren pinnan nousu voi olla todella nopeaa.
    http://m.phys.org/news/2015-07-dire-rapid-climate.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  64. tuen maksaja kirjoitti 30.7.2015 kello 9:39

    teekkari: Ja miten tämä noin niinkuin käytännössä toteutettaisiin? Edes saksalaiset legendaarisella tehokkuudellaan eivät onnistuneet tappamaan “kuin” kymmenisen miljoonaa ihmistä. Sillä ei ollut mitään merkitystä globaaliin väestönkasvuun.

    Tämä tapahtuu esimerkiksi lopettamalla globaalisti antibioottien ja rokotteiden käyttö.

    Jee! Natsikortti!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  65. Pekka T. kirjoitti 30.7.2015 kello 10:00

    Kalle: Kalle tarkoittaa sitä, ettei tuolla käppyrällä ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. Ns ilmastotieteilijöiden jutuilla on hyvin vähän tekemistä tällä hetkellä todellisuuden kanssa. Ennemmin kannattaa kuunnella vaikka geologeja, joilla on parempi käsitys asiasta.

    Minusta asiaa kannattaa tutkia, koska ilmastonmuutos on eittämättä olemassa oleva ilmiö ja se vaikuttaa vahvasti ihmiseen. Kolme keskeistä asiaa on syytä selvittää:
    – ilmastonmuutoksen syyt
    – ilmastonmuutoksen nopeus ja
    – ilmastonmuutoksen suunta.

    Yhdestäkään noista perusasioista ei ole minkäänlaista käsitystä tällä hetkellä. Sata vuotta eteenpäin, niin olemme viisaampia, kunhan tutkimukseen satsataan resursseja. resursseiksi lasken myös pätevät, ennakkoluulottomat tutkijat.

    Kalle kirjoittaa kovin yksioikoisesti: käppyrällä ei ole MITÄÄN tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa, ilmastotieteilijöiden jutuilla on HYVIN VÄHÄN tekemistä todellisuuden kanssa, perusasioista ei ole MINKÄÄNLAISTA käsitystä ja asian selvittämiseksi tarvitaan SATA VUOTTA.

    Jo tällainen jyrkkyys kertoo siitä, että kannanoton takana on enemmän tunnetta kuin tietoa. Siinä sai puolihuolimattomasti tuomion yksi kokonainen tieteenala.

    Yleensähän näiden ilmastonmuutosteoriaa vastustavien uskovaisten vastaväitteet ovat juuri nämä: todennettu lämpötilan muutos ei ole ihmisen aiheuttama, koska lämpötila vaihtelee ilman ihmistäkin, ja tiedämme ilmiöstä niin vähän, että mitään johtopäätöksiä ei voi tehdä.

    Höpsistä. Se, että lämpötila vaihtelee ilman ihmistäkin, ei mitenkään sulje pois sitä vaihtoehtoa, että ihminen olisi viime aikoina ollut suurena osatekijänä lämpötilan muutoksessa, kuten vahvasti näyttääkin. Lisäksi tiedämme ilmiöstä jo varsin paljon, vaikka jokainen järkevä ihminen myöntääkin, että tiedoissamme ja teorioissamme on vielä paljon vajavaisuuksia. Niiden takia on kuitenkin edesvastuutonta kiistää koko teoria.

    Luottaisin tiedemiesten enemmistöön. Kun he kerran katsovat, että olemassa oleva tieto antaa aihetta vakavaan huolestumiseen, en näe mitään syytä kiistää tätä näkemystä.

    Ihmiskunnan kannattaisi siis reagoida tiukasti jo nyt, samalla kun – tietysti – tietoa pitää koko ajan pyrkiä lisäämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  66. Countryboy kirjoitti 30.7.2015 kello 10:12

    Aika paljolti olen samaa mieltä ja myös mallinnusta tehneenä tiedän ongelmat. Yleensä mallinnus liioittelee kun valitaan eri parametrit vähän “worst case” pohjalta. Probabilistiset mallit ovat tässä mielessä parempia, mutta niissäkin ongelmana on eri parametrien puutteellisesti tunnetut jakaumat. Näissä ilmastomalleissa epävarmempia asioita lienevät todella erilaiset oletetut feedback vaikutukset ja vesihöyryn osuus (tärkein sekundäärinen kasvihuonekaasu).

    Itse kyllä tästä huolimatta uskon ilmaston lämpenemiseen, jota on tapahtunut erityisesti 1980-luvun alusta (josta tämä käyrä oli valittu). Mallit ovat kyllä yleensä ennustaneet kiihtyvää lämpenemistä, jota ei ole tapahtunut. Mutta myös luonnolliset ilmastonvaihtelut eivät ole mihinkään kadonneet, vaan voimme mitata lähinnä luonnollisen ja ihmisen aiheuttaman lämpötilan muutoksen summaa.

    Ydinvoimasta ei mielestäni pidä luopua sen riskeistä huolimatta seuraavan 40 vuoden aikana, jollei sitten saada jotain dramaattista kehitystä uusiutuvan energian osalta. Ranskalaisen hiilijalanjälki on vain noin puolet saksalaisen hiilijalanjäljestä johtuen Ranskan paljolti CO2-vapaasta sähkön tuotannosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  67. Pekka T. kirjoitti 30.7.2015 kello 10:17

    teekkari: Ja miten tämä noin niinkuin käytännössä toteutettaisiin? Edes saksalaiset legendaarisella tehokkuudellaan eivät onnistuneet tappamaan “kuin” kymmenisen miljoonaa ihmistä. Sillä ei ollut mitään merkitystä globaaliin väestönkasvuun.

    Kaikki tiedostavat, että ilmastonmuutosta olisi helvetin paljon helpompi torjua, jos ihmisiä olisi vain pari miljardia ja kaikilla olisi jo valmiiksi länsimainen elintaso (eli ei olisi samanaikaista painetta kasvattaa neljän miljardin ihmisen elintasoa nollasta ylemmäs). Mutta kun ei ole, niin ei ole mitään järkeä käyttää aikaa tällaisten mahdottomien skenaarioiden pohtimiseen. Yhtä hyvin voisi miettiä miten kiva olisi jos Aurinkoa voisi vain käydä säätämässä vähän pienemmälle.

    Onpa synkkä näkemys. Siis: ihmisten määrään maapallolla ei voi mitenkään vaikuttaa, joten sitä ei kannata edes miettiä. Johtopäätös: jos ihmiseen on sisäänrakennettu se, että emme pysty mitenkään rajoittamaan lukumääräämme, niin tuhohan siitä tulee.

    Olen pitänyt itseäni joskus vähän pessimismiin taipuvaisena, maailman menoa tässä iässä katsellessa, mutta noin toivoton ei oma näkemykseni sentään ole.

    Se, että keinot ihmispopulaation hallittuun vähentämiseen ovat vähissä, on kuitenkin täyttä totta. Varsinkin, jos minun laillani haemme nimenomaan humaaneja keinoja, ei silmitöntä tappamista, vaikka joku kolmannen maailmansodan kaltainen konsti voisi sinänsä tehokas tapa ollakin.

    Yhdestä se kuitenkin alkaa: tiedoista ja asenteista. Ihan ensimmäisenä askeleena ihmiskunta pitäisi saada ymmärtämään nykyisen väestönkasvun tuhoisuus. Silloin ehkä rupeaisi vähitellen löytymään ymmärrystä jopa lisääntymisen kaltaisen perusoikeuden rajoituksiin. Vai luovutammeko yrittämättä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  68. Pekka T. kirjoitti 30.7.2015 kello 10:28

    Vesa: Väestömäärän alentamisessa taidetaan olla lähellä Pentti Linkolan ajatusmaailmaa. Aletaan olemaan ongelman ytimessä.

    Toki pienempi väestökin osaa tuhlata liikaa energiaa ja luonnonvaroja, eli yksinomaisena toimena syntyvyyden säännöstely tuskin riittäisi.

    Väestönkasvun rajoittaminen maapallon kantokyvyn mukaiseksi on paperilla helppo ongelma.

    Hyvä kirjoitus, vaikka lainasinkin siitä tähän vain osan. On totta, että ei edes väestönkasvun rajoittaminen ole oikotie onneen. Sen lisäksi ihmiskunnan pitäisi ruveta käyttäytymään järkevästi, mikä ei tietysti olekaan ihan pikku vaatimus.

    Liiallinen väestönkasvuhan on vain yksi osatekijä ihmiskunnan ongelmakentässä. Muita ovat esimerkiksi nämä ympäristöön liittyvät asiat (ilmastonmuutos, elinympäristöjen tuhoutuminen, saasteet, resurssien hiipuminen) ja perinteisemmät huolet (sodat ja muut katastrofit).

    On myös totta, että mikään näistä ongelmista ei ole sellainen, etteikö sitä voitaisi ratkaista, mikäli ihmiskunnalla vain olisi siihen riittävä yhteinen tahto. Vaan siinähän se ongelma onkin – onko ihmisellä kykyä viisastua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  69. Lauri Kumpulainen kirjoitti 30.7.2015 kello 12:05

    On se vaan niin läpeensä huvittavaa, että piskuisen “Suomen kansan” edustajat täällä kuvittelevat vähentävänsä “alempi arvoisten” maapallon asukkien lukumäärää.

    Niin, alempiarvoisinahan te pidätte esimerkiksi sitäkin afrikkalaista, joka tällä hetkellä tienaa seitsennumeroista tiliä osakemarkkinoilla ja ajaa urheiluautolla, johon yhdelläkään tämän palstan kommentaattorilla ei ole, eikä tule olemaan varaa.

    Kiinalaisista ei enää puhuta, koska kiinalaiset ovat vaurastuneet ja yksi kiinalainen miljardööri voisi halutessaan ostaa koko Suomen lapin. Kyllä, niin halpaa se maa Lapissa on.

    Aasia ja Afrikka ovat molemmat ohituskaistalla, talla pohjassa ja Eurooppa köröttelee oikealla kaistalla.

    Väestönkasvu taittuu viimeistään 2040-luvulle tultaessa. Olennaista onkin se, että Aasian ja Afrikan taloudet kasvavat joka ikinen vuosi tästä hetkestä alkaen tuonne 2040-luvulle, mutta Euroopan talous ei kasva juuri lainkaan koko tuona aikana. Ei tämä tilanne tästä miksikään muutu tiukalla talouskurilla.

    Talouskasvu Aasiassa ja Afrikassa nostavat toki kulutusta, mutta myös muokkaavat sitä olennaisinta kulutusta: energian ja ruuan kulutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  70. Pekka T. kirjoitti 30.7.2015 kello 12:29

    Seppo Korppoo pyysi kommentteja, joten vielä muutama sana vastauksena hänellekin. Juho Laatu jo ansiokkaasti kirjoittikin siitä, miten tiedeyhteisö toimii.

    Miksi emme siis luottaisi ilmastonmuutosta tutkivaan tiedeyhteisöön, siinä missä mihin tahansa vastaavaan tiedemiesten joukkoon? Turha meidän on joka yksilön erikseen perehtyä jokaiseen väittämään ja vastaväittämään, ellemme sitten ole erityisen kiinnostuneita juuri kyseisestä asiasta.

    Tiedeyhteisö muodostuu toki ihmisistä, jotka ovat välillä erimielisiä ja joskus pikkumaisiakin, keskustelu käy ajoittain kiivaana, virheitä tehdään ja korjataan ja menetelmiä parannetaan. Aina joku tiedeyhteisön jäsen jää erimieliseksi, ainakin hyvin monimutkaisissa kokonaisuuksissa tai sitten joissain yksityiskohdissa,
    mutta lopputuloksena syntyy kuitenkin paras käytettävissä oleva tieto kyseiseltä alalta. Lisäksi se elää ajan mukana kun tieto lisääntyy.

    Jos siis tiedeyhteisön vahvan enemmistön kanta on, että ilmastomallit puutteineenkin kertovat jo todellisen tilanteen riittävällä tarkkuudella, niin miksi emme uskoisi? Parempi kai on ruveta varautumaan jo nyt eikä odottaa että mallit ovat joskus tulevaisuudessa sata prosenttisen täsmällisiä?

    En kaipaa tässä keskustelussa iänikuisia vänkäämisiä moneen kertaan jauhetuista yksityiskohdista, vaan: jos joku ei luota tässä asiassa tiedeyhteisöön niin esittäköön perustelut tälle epäuskolleen. Eikö hän usko tieteeseen ylipäätään, vai olettaako hän että juuri tälle alalle on ajautunut lauma erityisiä toheloita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  71. Seppo Korppoo kirjoitti 30.7.2015 kello 16:08

    Juho Laatu kommentoi tuossa edellä oikein hyvin. Olen hänen kanssaan melkeinpä täysin samaa mieltä.

    Tästä en kuitenkaan ole samaa mieltä Juhon kanssa: “IPCC:llä on kyllä käsittääkseni ollut pieniä ongelmia siinä, että sen tuloksilla on suuri kysyntä poliittisissa piireissä…”

    Mielestäni ongelmat “poliittisissa piireissä” ovat olleet suuria.

    Tiedemiesten tehtävänä on suorittaa tieteellinen työnsä kunnolla ja tuoda tuloksensa sekä tiedeyhteisön, että poliittisten päättäjien arvioitaviksi.

    IPCCn tuhannet tiedemiehet näyttävätkin tehneen oman osansa, eli tieteellisen puolen ihan kunnolla. Tulokset on myöskin esitetty asiallisesti.

    Hyvänä esimerkkinä raportin kohta:

    “The forcing trend reduction is primarily due to a negative forcing trend from both volcanic eruptions and the downward phase of the solar cycle. However, there is low confidence in quantifying the role of forcing trend in causing the hiatus, because of uncertainty in the magnitude of the volcanic forcing trend and low confidence in the aerosol forcing trend…

    Tässä siis “tiedeyhteisö” sanoo, että sillä on ALHAINEN LUOTTAMUS siihen miten oikein vulkaaninen ja aerosolien (Aerosoli on kaasun ja siinä leijuvien kiinteiden tai nestemäisten hiukkasten seos) vaikutus on huomioitu IPCCn ilmastomalleissa.

    Pääongelma onkin siinä miten IPCCn tutkimustulokset on poliittisia päätöksentekijöitä varten koottu yhteen “Summary for Policymakers”- dokumenttiin.

    Tämän dokunetin on nimittäin laatinut IPCCn pieni sisäpiiri-konklaavi, jonka monet “todelliset tiedemiehet” katsovat siirtyneen osittain politikoinnin puolelle.

    Yhteenveto-dokumentissa nimittäin korostetaan ihmisen suurta roolia ilmakehän lämpenemiseen, mutta ei korosteta esim. edellä mainittua, erittäin tärkeätä epäluottamusta vulkaanisen toiminnan ja aerosolien vaikutusten riittämättömään huomioimiseen malleissa ja siitä johtuvia ennusteiden virheitä.

    ”Tiedemaailma” onkin nyt kritisoinut sitä, että poliitikoille on yhteenvedossa syötetty heidän nimissään poliittisesti värittynyttä, virheellisesti tuunattua tietoa…

    Vastuu siitä, että miljardi-päätökset tehdään luotettavien faktojen perusteella on poliitikoilla, ei tiedemiehillä.

    Tässä eivät piimät ja mämmit saisi mennä sekaisin!

    Seppo Korppoo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  72. sunimh kirjoitti 30.7.2015 kello 17:15

    teekkari: Yhtä hyvin voisi miettiä miten kiva olisi jos Aurinkoa voisi vain käydä säätämässä vähän pienemmälle.

    Tuota noin, onkohan kellekään tullut mieleen miettiä, paljonko maksaisi rakentaa “galaktiset aurinkolasit”, joka asennettaisiin vaikka geostationääriselle tms. radalle maan ja auringon väliin suodattamaan auringon säteilyä ja näin kompensoimaan ilmaston lämpenemisen UV-säteilyn ym. aiheuttamia ongelmia. Maapalolle valtavat ray-banit.

    Todennäköisesti joka tapauksessa halvemmaksi kuin antaa poliitikkojen viritellä erinäköisiä veroja ja päästökauppoja, johon puolet maailman saastuttajista ei kuitenkaan osallistu. Kaupan päälle saataisiin avaruusosaamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  73. max kirjoitti 30.7.2015 kello 17:23

    Pekka T.: Hyvä kirjoitus, vaikka lainasinkin siitä tähän vain osan. On totta, että ei edes väestönkasvun rajoittaminen ole oikotie onneen. Sen lisäksi ihmiskunnan pitäisi ruveta käyttäytymään järkevästi, mikä ei tietysti olekaan ihan pikku vaatimus.

    Mikä on muuten konsensus populaation muutoksen suhteen? Olisiko tavoite, että köyhät eivät lisääntyisi jolla ei ole maapallolle minkäänlaista merkitystä vai että Yhdysvallat haihtuisi ilmaan jolloin maapallo olisi pelastettu piiiitkäksi aikaa. Maapallollehan ei esim. Afrikan nälänhätä ole mikään ongelma. Eli viimeinen kulttuuri joka tulee säilyä (tässä kontekstissa) on köyhin Afrikka?

    (Siis jos oikeasti ollaan huolissaan maapallosta eikä juuri meidän elintasostamme.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  74. Maurizio kirjoitti 30.7.2015 kello 17:52

    “erittäin helppoa, jos vain olisi halua tehdä”

    Diiba daaba. Pari esimerkkiä:

    1) Al Gore lentää yksityissuihkarilla ympäri maailmaa sössöttämässä ilmastonmuutoksesta ja omistaa samaan aikaan liudan villoja ja kartanoita, joissa sähköt sun muut uima-allaslämmitykset päällä 24/7 ja päästöt täten useamman afrikkalaiskylän luokkaa – niin ja osa kyseisistä tölleistähän on tietenkin vielä rantatonteilla merenpinnan nousuennusteita uhmaamassa

    2) Hillary ‘tättähäärä’ Clinton lässytti juuri jossain matineassa, kuinka päästöt pannaan poikki jos demokraatit pärjäävät vaaleissa – ja hyppäsi sieltä suoraan bizjettiin singahtaakseen pikana lässyttämään samasta asiasta toisaalle

    3) Ode lensi juuri keskieurooppaan päästäkseen siellä leikkimään hyvää ja pyöräilevää tiedostavaiston edustajaa

    Niin että älähän nyt Juho viitsi. Kun nämä komeljanttarit eivät näköjään edes _itse_ ota omia puheitaan todesta, niin minkä ihmeen takia sitten me muutkaan?

    PS. Mutta kyllähän mä tiedän. Älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon. Siis oikeasti: kuvitteleeko tämä ekonomenklatura _tosiaankin_ tuollaisen menevän läpi?

    PPS. Niin tai sitten laskevat sen varaan, että koska heillä on fyrkendaalia riittävästi vaikka millaiset ekosanktiot laitettaisiin, niin voivat ihan rauhassa jatkaa omaa länsimaista pseudotiedostavaa elämäntapaansa – ja me suuri pesemättömien lauma pysymme sitten kiltisti betonikuutiossa syömässä mitä he määräävät, ja pyöräilemme lomillamme Lapin kautta Ruotsiin. Josta edelleen kysymys: millä ihmeen Gaian rinnakkaistodellisuusplaneetalla tämä jengi elää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  75. Janne Sinkkonen kirjoitti 30.7.2015 kello 18:19

    Pekka T.: On myös totta, että mikään näistä ongelmista ei ole sellainen, etteikö sitä voitaisi ratkaista, mikäli ihmiskunnalla vain olisi siihen riittävä yhteinen tahto. Vaan siinähän se ongelma onkin – onko ihmisellä kykyä viisastua?

    Koska 1000–1500ppm:n maailma ei ole asuttava, päästöjen hillintä ennemmin tai myöhemmin on väistämätöntä. Tahtoa löytyy kun tarpeeksi lämpenee, elleivät ilmasto- tai muut ongelmat rapauta valtiotason organisaatioiden sopimuksellisia kykyjä ja valtaa liikaa.

    Mutta reagointi vasta 2–4 asteen lämpenemisen jälkeen ei tietenkään ole hyvä tie.

    Minusta nyt on selvää liikettä tapahtumassa. Yritykset ja sijoittajat ovat heränneet, auringoenergian halpeneminen ja poliittinen riski alkaa tehdä hiili-investoinneista kyseenalaisia, ja USA ja Kiina edes keskustelevat asiasta.

    Reagointi on kuitenkin hitaampaa kuin olisi optimaalista edes kapean taloudellisesti.

    Jos pitää arvata, nykyisillä herkkyysestimaateilla kahden asteen rajan yli mennään komeasti. Jos on hyvä tuuri (ilmastoherkkyys, politiikka), sitten ei mennä.

    Näen itse suurimmat lähivuosikymmenten ongelmat muualla (maanviljelysolosuhteiden muutokset ja odottamattomat paikallisvaikutukset joko säiden tai pienten tekijöiden yhteisvaikutusten takia), mutta merenpinnasta usein puhutaan. Merenpinnan nousu 3–20 metrillä kuulostaa pahalta, mutta jos kaupunkien siirtämiseen ja muuhun sopeutumiseen on aikaa vuosisatoja tai tuhansia, kyse ei ole katastrofista. Muutaman metrin muutos vuosikymmenten aikana olisi paha juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  76. Tapio kirjoitti 30.7.2015 kello 18:45

    Seppo Korppoo, koska ymmärrät fysiikkaa noin hyvin, miten kumoat väitteeni: “Koska maapallolle kumuloituu lisää (lämpö) energiaa, se aiheuttaa vääjäämättä muutoksia.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  77. tcrown kirjoitti 30.7.2015 kello 23:11

    tuen maksaja: Tämä tapahtuu esimerkiksi lopettamalla globaalisti antibioottien ja rokotteiden käyttö.

    Ei tapahdu. Kun lapsikuolleisuus kasvaa, alkavat ihmiset lisääntymään kuin kanit. Sama pätee jos lapsia tarvitaan eläketurvaksi. Kääntäen, jos syntyvyys halutaan alas, hoidetaan lapsikuolleisuus alas ja laitetaan yhteiskunta sellaiseen malliin että lapset ovat eläkevakuutuksen sijaan merkittävä kustannus. En muista kuulleeni yhdestäkään maasta missä tämä resepti ei olisi toiminut. Jos haluaa pelata varman päälle, niin taataan vielä tytöille tasa-arvoiset koulutus- ja työntekomahdollisuudet. (Yllättävän moni nainen on kiinnostunut viettämään ikävuotensa 18-40 ainakin osittain jotenkin muuten kuin maha pystyssä jos se vain on taloudellisesti mahdollista)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  78. JTS kirjoitti 30.7.2015 kello 23:20

    Toivon mukaan joku lukija on kiinnostunut asiallisista asioista ja perusteluista, muuten tämä lienee toivotonta hommaa.

    Väestönkasvun huuhaan vastapainoksi kannattaa kuunnella ajatuksella tämä Hans Roslingin esitys, joka on tarpeeksi lyhyt. Siinä on suomenkielinen tekstitys ja kokotektikin löytyy (kyllä te pystytte siihen halutessane itse, en neuvo enempää). Siinä on se oleellinen.

    http://www.ted.com/talks/hans_rosling_on_global_population_growth?language=fi

    Ilon pilaamiseksi sanoisin, että Pekka T : häpeä juttujasi ja muiden ajan haaskaamista. Uskonnollien yhteisösi varmaan pitää tuosta tietämättömyyden esittelystä ja millään tiedolla ei tietenkään ole vaikutusta mielipiteisiisi, jotka olet ihan itse keksinyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  79. TL kirjoitti 31.7.2015 kello 9:34

    Lauri Kumpulainen:
    Mitään tarvetta väestönkasvun rajoittamiseen ei ole, koska maailmankaikkeudessa kyllä riittää tilaa ihmiselle.

    Jos mennään scifiaiheisiin, niin paljon tuota ennen tulevat geneettiset bioaseet ja ihmisten geenimanipulaatio eli “rodunjalostus”, sekä tekoälyt ja tekoälyjen ja ihmisaivojen yhdistelmät.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Ethnic_bioweapon

    Enkä nyt ole mikään Natsi 2.0 ja ehdota tuollaisia, totean vain että noita aiheita on tutkittu vuosikymmeniä. Mutta niistä ei tietenkään haluta keskustella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  80. nozick kirjoitti 31.7.2015 kello 10:13

    Mistä lähteestä tuo graafi on peräisin? Satuin katselemaan aiemmin UAH:n satelliittiaikasarjasta piirrettyä kuvajaa ja se näyttää aika erilaiselta, eikä siinä ole nähtävissä oikeastaan minkäänlaista lämpenemistä. NOAA:n aikasarja näyttää sitten aikalailla samalta kuin Soininvaaran kuvaaja. Vai luenko noita graafeja jotenkin väärin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  81. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.7.2015 kello 10:18

    Aineisto on NASA:n julkaisemaa, http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v3/GLB.Ts+dSST.txt. Olen muokannut kuukausisarjat 12 kk:n liukuvaksi keskiarvoksi hävittääkseni vuodenaikavaihtelun. Laitan tämän vielä lähteeksi alkuperäiseen postaukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Markku af Heurlin kirjoitti 31.7.2015 kello 10:46

    Lainaus Jukka Kemppisen eilisen blogilta:

    “Kansikuvan kirja, Pekka Borg – Mari Joutsenvirta ”Maapallo ja me. Luonnonvarat ja kasvun rajat” (Docendo 2015) kuuluu kirjoihin, joita ei lueta. Jos sen saa lahjaksi, se unohdetaan puiston penkille tai kirkon portaille.

    Yritin selittää, miksi näin on, vaikka kysymyksessä on selvästi yksi näiden vuosien tärkeimmistä kirjoista.”

    Ehkä tämän juupas-eipäs keskustelun sijasta olisi paikallaan noudattaa Leninin neuvoa “Opiskelkaa, opiskeltaa ja vielä kerran opiskelkaa!” ja siis lukea tämä teos läpi.

    —–
    Olen kesälukemisena kahlaamasa läpi akotlaintilaisen moraalifilosofi Adam Smithin magnun opusta Kansojen varallisuus. Smith mainitsee usein turhakkeeet, joista tosin käytti nimitystä joutavuus / joutavuudet. (mm. koristelliset nuuskarasiat yms.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  83. Countryboy kirjoitti 31.7.2015 kello 11:13

    Näitä graafejahan on hyvin paljon löydettävissä ilmaston lämpenemisestä. Laitan tähän esim.satelliittimittauksiin liittyvät UAH:n sivut. Niistä saa tosiaan hieman erilaisen kuvan, vaikka niissäkin mittausten trendi on 0,11 C/10 vuotta.

    http://nsstc.uah.edu/climate/

    Lämpimintä on viime aikoina (suurin anomalia) ollut etelä-Euroopassa, Siperiassa ja Kanadan/USA:n länsiosissa. “Kylmintä” (suurin anomalia) taas ollut Pohjoismaissa, Grönlannissa ja myös USA:n kaakkoisosissa (etelä-Kalifornia, Arizona jne).

    Netistä löytyy graafeja, joissa verrattu ilmastomallien ennustuksia ja todellisuutta. Ei oikein mene yhteen, kuten IPCC:kin on todennut. Ilmastoherkkyys hiilidioksidille on pienempi kuin aiemmin oletettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  84. Janne Sinkkonen kirjoitti 31.7.2015 kello 12:08

    nozick: Mistä lähteestä tuo graafi on peräisin? Satuin katselemaan aiemmin UAH:n satelliittiaikasarjasta piirrettyä kuvajaa ja se näyttää aika erilaiselta, eikä siinä ole nähtävissä oikeastaan minkäänlaista lämpenemistä.

    Satuit katselemaan Bob Tisdalen blogia? https://tamino.wordpress.com/2015/07/20/fundamental-differences-between-bob-tisdale-and-reality/

    Ihan samaltahan se UAH ja NASA GISS näyttävät pitemmässä juoksussa, melkein täsmälleen sama trendi ylöspäin. Varianssi on suurempi UAH:ssa ja viimeisimmät kuukaudet puuttuvat.

    Satelliittimittaukset integroivat koko alatroposfääristä, hieman vielä 10km korkeudeltakin. NASA GISS on pintamittauksista interpoloitu ja integroitu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  85. Anna-Liisa kirjoitti 31.7.2015 kello 12:09

    Jäikö pyörämatkakertomuksesi kesken vai olenko hypännyt sen yli? Viimeisin minkä bongasin oli postattu 17.7., etappi Heidelberg – Neckarnuz, ja olit saanut flunssan. Näistä postauksista päätellen hyvin kävi kuitenkin. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  86. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.7.2015 kello 18:43

    Joo, pyöräily päättyi oikeastaan siihen, mutta olen siis kuitenkin hengissä. Jolkinlainen loppåuyhteenvero odottaa vähän kiireettömämpää aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Juho Laatu kirjoitti 31.7.2015 kello 12:21

    Seppo Korppoo: Tästä en kuitenkaan ole samaa mieltä Juhon kanssa: “IPCC:llä on kyllä käsittääkseni ollut pieniä ongelmia siinä, että sen tuloksilla on suuri kysyntä poliittisissa piireissä…”

    Mielestäni ongelmat “poliittisissa piireissä” ovat olleet suuria.

    Tiedemiesten tehtävänä on suorittaa tieteellinen työnsä kunnolla ja tuoda tuloksensa sekä tiedeyhteisön, että poliittisten päättäjien arvioitaviksi.

    Tiedeyhteisön varjelemat tiukat normit keskustelun tarkkuudelle katoavat usein kuin ilmaan heti kun poliitikot, media ja nettikansa ottavat tieteen tulokset käsittelyynsä. Kannattaa siis katsoa, mikä paperi on kirjoitettu tiukasti tieteellisessä hengessä ja mikä poliittisen tai muun retoriikan, liioittelun, kärjistämisen, ymmärtämättömyyden tai provosoinnin hengessä. En pidä IPCC:n ongelmia kovin suurina, vaikka pientä sekaannusta tieteen ja politiikan rajamaaston sanavalinnoissa voikin olla.

    IPCCn tuhannet tiedemiehet näyttävätkin tehneen oman osansa, eli tieteellisen puolen ihan kunnolla. Tulokset on myöskin esitetty asiallisesti.

    Hyvänä esimerkkinä raportin kohta:

    “The forcing trend reduction is primarily due to a negative forcing trend from both volcanic eruptions and the downward phase of the solar cycle. However, there is low confidence in quantifying the role of forcing trend in causing the hiatus, because of uncertainty in the magnitude of the volcanic forcing trend and low confidence in the aerosol forcing trend…

    Tässä siis “tiedeyhteisö” sanoo, että sillä on ALHAINEN LUOTTAMUS siihen miten oikein vulkaaninen ja aerosolien (Aerosoli on kaasun ja siinä leijuvien kiinteiden tai nestemäisten hiukkasten seos) vaikutus on huomioitu IPCCn ilmastomalleissa.

    Ilmeisesti näin (en tunne ko. alueen yksityiskohtia). Epävarmuus joidenkin parametrien suhteen ei toki estä tekemästä varmoja johtopäätöksiä siellä, missä evidenssi antaa siihen aihetta. Ja noita selviä johtopäätöksiäkin papereissa on. Epävarmuustekijöitä on tuolla alalla, kuten tulevaisuuden ennustamisessa yleisestikin satoja, mutta silti tuon väistämättä tulevaisuuden edessä olevan sumun läpi näkyy varmojakin ennusmerkkejä.

    Pääongelma onkin siinä miten IPCCn tutkimustulokset on poliittisia päätöksentekijöitä varten koottu yhteen “Summary for Policymakers”- dokumenttiin.

    Ilmeisesti politiikan / poliitikkojen vaikutus näkyy juuri jossain noilla kohdin. Ongelmaa ei ole, jos lukee kunkin paperin siinä hengessä, missä se on kirjoitettukin. Poliittinen teksti kannattaa siis lukea poliittisten suodattimien läpi, niin jargonin, sovinnaisuudet yms. saa eliminoitua itse asiaviestiä sotkemasta.

    Ja tietenkin, jos haluaa päästä lähelle tieteen viimeisimpiä tuloksia, on mahdollista lukea ne puhtaan tieteelliset paperit, joihin nuo yhteenvedot perustuvat.

    Tämän dokunetin on nimittäin laatinut IPCCn pieni sisäpiiri-konklaavi, jonka monet “todelliset tiedemiehet” katsovat siirtyneen osittain politikoinnin puolelle.

    Käsittääkseni moitteita turhasta poliittisesta kielenkäytöstä on ollut. En usko mihinkään salaliittoon tai suljettuun konklaaviin, jolla olisi jokin erityinen agenda normaalien politiikan kentän läheisyyden asettamien paineiden lisäksi. Tulee ottaa myös huomioon, että poliitikoilla voi helposti olla suurempi tarve vähätellä IPCC:n varoittelevia tuloksia kuin liioitella niitä.

    Yhteenveto-dokumentissa nimittäin korostetaan ihmisen suurta roolia ilmakehän lämpenemiseen, mutta ei korosteta esim. edellä mainittua, erittäin tärkeätä epäluottamusta vulkaanisen toiminnan ja aerosolien vaikutusten riittämättömään huomioimiseen malleissa ja siitä johtuvia ennusteiden virheitä.

    Käsittääkseni tiedeyhteisöllä on konsensus ihmisen toiminnan keskeisestä vaikutuksesta ilmastomuutokseen, eli se ei ole poliitikkojen viritelmä, vaan aito tieteellinen tulos.

    Vulkaanisen toiminnan arvioinnin varmuuden suhdetta loppupäätelmiin en tunne. Oletan että tämän alan (ja muiden alojen) häiriötekijät eivät ole niin suuria, että olisivat vaikuttaneet oleellisesti loppupäätelmiin. (Oletan siis, että tiedeyhteisö toimii tässä normaalilla varsin luotettavalla tavallaan, kun mitään viitteitä vilppiinkään ei ole esitetty.)

    ”Tiedemaailma” onkin nyt kritisoinut sitä, että poliitikoille on yhteenvedossa syötetty heidän nimissäänpoliittisesti värittynyttä, virheellisesti tuunattua tietoa…

    En ole havainnut tuollaista merkittävää kritiikkiä. Luulen että ilmastotieteilijät katsovat IPCC:n olevan pääsääntöisesti oikealla uralla, poliitikoille tarkoitettuine yhteenvetoineen.

    Vastuu siitä, että miljardi-päätökset tehdään luotettavien faktojen perusteella on poliitikoilla, ei tiedemiehillä.

    Tiedemiehet vastatkoot tulosten ja käytettyjen lähteiden/faktojen oikeellisuudesta. Poliitikot vastatkoot tieteen tulosten perusteella tehtävien poliittisten päätösten järkevyydestä. Molemmilla siis oma hyvin määritelty roolinsa. Poliitikkojen mahdollinen halu esittää itselleen mieluisat faktat tieteen konsensuksena pitää torpata heti. Tiedemiehet voivat politikoidakin, kunhan pitävät tieteellisen työnsä ja poliittisen retoriikkansa erillään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  88. Juho Laatu kirjoitti 31.7.2015 kello 12:36

    Maurizio:
    “erittäin helppoa, jos vain olisi halua tehdä”

    Diiba daaba. Pari esimerkkiä:

    1) Al Gore lentää yksityissuihkarilla ympäri maailmaa sössöttämässä ilmastonmuutoksesta ja omistaa samaan aikaan liudan villoja ja kartanoita, joissa sähköt sun muut uima-allaslämmitykset päällä 24/7 ja päästöt täten useamman afrikkalaiskylän luokkaa – niin ja osa kyseisistä tölleistähän on tietenkin vielä rantatonteilla merenpinnan nousuennusteita uhmaamassa

    2) Hillary ‘tättähäärä’ Clinton lässytti juuri jossain matineassa, kuinka päästöt pannaan poikki jos demokraatit pärjäävät vaaleissa – ja hyppäsi sieltä suoraan bizjettiin singahtaakseen pikana lässyttämään samasta asiasta toisaalle

    3) Ode lensi juuri keskieurooppaan päästäkseen siellä leikkimään hyvää ja pyöräilevää tiedostavaiston edustajaa

    Niin että älähän nyt Juho viitsi. Kun nämä komeljanttarit eivät näköjään edes _itse_ ota omia puheitaan todesta, niin minkä ihmeen takia sitten me muutkaan?

    En tainnut ylistää edellä poliitikkojen johdonmukaisuutta, vaan kommentoin jokseenkin päinvastaiseen suuntaan.

    Se että joku (esimerkiksi poliitikot) on hölmö, vastuuton ja ahne ei anna sinulle ja minulle oikeutta olla myös holmöjä, vastuuttomia ja ahneita. Pidetään siis lippu korkealla hyvien asioiden puolesta, eikä luovuteta noin helposti.

    PS. Mutta kyllähän mä tiedän. Älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon. Siis oikeasti: kuvitteleeko tämä ekonomenklatura _tosiaankin_ tuollaisen menevän läpi?

    Kehotan jokaista toimimaan hyviksi katsomiensa asioiden puolesta, sekä sanoin että teoin. Se että poliitikkojen muurista järkevätkään ehdotukset eivät mene helposti läpi voi aiheuttaa monessa tilapäistä toivottomuuden tunnetta. Mutta jos oletamme, että muutoksia kuitenkin tarvitaan, tehty systemaattinen työ palkitaan vähintään niin, että muutos politiikkaan tulee hieman aiemmin kuin siinä vaihtoehdossa, että luopuisimme ajamasta näitä tärkeitä asioita.

    PPS. Niin tai sitten laskevat sen varaan, että koska heillä on fyrkendaalia riittävästi vaikka millaiset ekosanktiot laitettaisiin, niin voivat ihan rauhassa jatkaa omaa länsimaista pseudotiedostavaa elämäntapaansa – ja me suuri pesemättömien lauma pysymme sitten kiltisti betonikuutiossa syömässä mitä he määräävät, ja pyöräilemme lomillamme Lapin kautta Ruotsiin. Josta edelleen kysymys: millä ihmeen Gaian rinnakkaistodellisuusplaneetalla tämä jengi elää?

    Ei keskitytä erilaisissa subjektiivisissa elämäntavoissa pyöriskelyyn, vaan itse asiaan. Ihmisillä on väistämättä erilaisia ajatustapoja, osa sinun tyylisi mukaisia, osa hyvinkin erilaisia. Ehkä olisi fiksua yhdistää kaikkien samaan järkeväksi katsomaansa suuntaan vetävien voimat, niin saisimme aikaiseksi nykyistä enemmän edistystä, eivätkä aika ja energia kuluisi erilaisten egotrippailijoiden keskenäiseen paheksuntaan. Puhutaan siis faktoista ja niden edellyttämistä muutoksista politiikassa (ja yksilöidenkin arjessa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  89. Lauri Kumpulainen kirjoitti 31.7.2015 kello 13:24

    Yli puolet ihmisistä asuu kaupungeissa. Kaupungistuminen jatkuu ja se tarkoittaa muun muuassa sitä, että kun infrastruktuuri kehittyy, niin ruokaa ei enää lämmitetä puulla tai hiilellä, vaan sähköllä tai kaasulla.

    Se tarkoittaa sitä, että ihmiset menevät kouluun ja lapset selviävät hengissä. Ei tarvitse enää lisääntyä kuten suomalaiset ennen vanhaan.

    Kaiken ytimessä on talouskasvu ja kuluttaminen. Ilman talouskasvua ja kuluttamista ei tapahdu muutosta. Ilman näitä kahta kehitysmaat jäävät kehitysmaiksi, polttamaan puuta ja hiiltä, lisääntymään kuten suomalaiset tekivät.

    Saksa tuotti heinäkuussa 78 % energiastaan uusiutuvilla. Kiinassa on nyt iso vaihde päällä ja aivan taatusti niillä rahavirroilla saadaan myös tuloksia. Nimenomaan aurinkovoiman hinta ropisee kovaa vauhtia alas. On isoja pelureita, kuten Saudi-Arabia, jotka tavoittelevat vievänsä aurinkosähköä 2050-luvulla ja heillä on taatusti varaa investointeihin.

    Missä on eniten aurinkovoimaa tarjolla?

    Nykyisissä kehitysmaissa.

    Se ei tarkoita pelkästään aurinkopaneeleja, vaan myös aurinkolämpövoimaloita. Aurinkolämpökeräimiähän voidaan yhdistää myös fossiilia polttoaineita käyttäviin voimaloihin ja siten parantaa hyötysuhdetta.

    Tulevaisuus näyttää jo oikeasti valoisalta, vaikka ilmaston lämpeneminen tuleekin tapahtumaan. Siis, vaikka päästöt saataisiin leikattua, niin lämpeneminen jatkuu vielä.

    Olennaista on kuitenkin se, että ihmiskunta osoittaa jälleen kerran sopeutumiskykynsä.

    Suomessa tosin ollaan vielä järkyttävän änkyröitä ja suoraan sanottuna pelokkaita. Ei uskalleta pistää isoa vaihdetta sisään.

    Suomessa tuhlataan aikaa siihen, että kiistellään mitä energiantuotantomuotoa saisi käyttää ja mitä ei.

    Aivan käsittämättömän absurdia. Siis ajatellaan, että ollaan jossain fantasiapelissä ja jokin jättimegahypersuperdupermonsteri tulee syömään pelin sankaria ja sitten hän käy henkistä taistelua itsensä kanssa kahden aseen välillä, joista kumpaakin pitäisi käyttää.

    Jos tavoite on omavaraisuus ja uusiutuvien käyttäminen, niin sitten vain pitäisi yksinkertaisesti tehdä poliittinen päätös, että näin tehdään.

    Sitten aloitettaisiin työ sen toteuttamiseksi eli ongelmien ratkaisemiseksi.

    Esimerkiksiksi vesivoimaa voidaan Suomessa lisätä vielä tuntuvasti, mutta ongelmana on vaelluskalakantojen lisääntyminen. En pidä tätäkään mahdottomana ratkaista. Jos kerran puroissa voidaan “huijata” kaloja lisääntymään “kutulavalle”, niin miksei isommassa joessa?

    Turvepelleily pitäisi niin ikään ratkaista. Jos oletus on, että haluamme olla omavaraisia, niin sitten pitäisi käyttää sitäkin. Mutta, ne ongelmat, eli turvetuotannon päästöt vesistöön pitäisi ratkaista. Turvetuotannosta poistettu suo voidaan “ennallistaa” sellaiseen kuntoon, että se kelpaa luonnonvaraisille eläimille ja jopa lakalle. Pitää siis hyväksyä, että jotain menetetään, mutta valtaosa suosta palautuu.

    Samoin metsähake. Ongelmana on riista. Miten hyödyntää tehokkaasti metsiä, mutta säilyttää riistakannat elinvoimaisina? Marjathan hyötyvät metsätaloudesta, varsinkin mustikka.

    Aurinkovoimaa voimme lisätä Suomessa vaikka kuinka älyttömästi. Tänäkin vuonna on saatu suunnilleen saman verran aurinkovoimaa, kuin viime vuonna, koska kuukaudet “tasaavat” toisiaan. Tuotto on Keski-Suomessa suunnilleen sama, kuin Pohjois-Saksassa. Maaseudulla on mahdollisuus muuntautua tuottamaan aurinkosähköä, koska heillä on sopivia kohteita, esim navetat ja ennen kaikkea sitä maata.

    Ydinvoimasta ei voida luopua noin vain. Sitä tarvitaan vielä kauan. Se ei ole ongelma, koska ydinvoima EI tuota kasvihuonepäästöjä.

    Nyt täytyy ottaa erityishuomio säähän. Sateinen kesä tarkoittaa ongelmia. Turvetta ei voi nostaa. Metsään ei oikein pääse. Täytyy oppia sopeutumaan uudenlaisiin sääoloihin, jottei energiantuotanto vaarannu.

    Liikennepolttoaineiden kohdalla voidaan ottaa sähkömoottorit käyttöön henkilöautoissa ja raskaskalusto voidaan laittaa kulkemaan biopolttoaineilla tai biokaasulla.

    Suomella ei ole varaa lähteä tukemaan tuulivoimaa Saksan tapaan. Tuulivoimaa voidaan kyllä lisätä, mutta sen täytyy tapahtua markkinaehtoisesti.

    Tutkittua tietoa ja osaamista löytyy Suomesta näiden toteuttamiseen.

    Puuttuu vain se poliittinen tahto.

    Hallituksessa istuu KES, KOK ja PS. Ei ole vihreät vastustamassa kaikkea vasemmiston kanssa.

    Energia kuluu Kreikkapelleilyyn, kun pitäisi hoitaa kotimaan asioita.

    Piti lopettaa “vatulointi”, mutta lomaillaan nyt kuitenkin 3 kuukautta.

    Ottakaa kolme miljardia lainaa markkinoilta ja upottakaa se uusiutuviin ja omavaraiseen energiantuotantoon. Katsotaan mitä tapahtuu. Se suunniteltu 350 miljoonaa ei riitä mihinkään.

    Ei ilmaston lämpeneminen pysähdy Suomen energiantuotannon puhdistumisella, mutta taloudellista toimeliaisuutta se lisäisi Suomessa ja tuontienergiaan suunnattu rahavirta kääntyisi takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  90. Pekka T. kirjoitti 31.7.2015 kello 18:55

    JTS:

    Ilon pilaamiseksi sanoisin, että Pekka T : häpeä juttujasi ja muiden ajan haaskaamista. Uskonnollien yhteisösi varmaan pitää tuosta tietämättömyyden esittelystä ja millään tiedolla ei tietenkään ole vaikutusta mielipiteisiisi, jotka olet ihan itse keksinyt.

    Tällaiset huitaisut tekevät lähinnä surulliseksi. Ei kai moisiin kannattaisi edes vastata, mutta jos nyt kuitenkin tämän kerran.

    En aio hävetä mielipiteitäni, en myöskään sitä että niistä kirjoitan. Enkä varsinkaan sitä, että en ole ymmärtänyt olla nimimerkki JTS:n kanssa samaa mieltä. Mitä ihmettä oli tuo höpötys uskonnollisuudesta? Mistä lähtien keskustelu on ollut huono asia?

    Kukaan ei tiedä, miten väestönkasvu maapallolla tulevaisuudessa etenee. Ennusteet vaihtelevat. Vaikeaksi tilanteen tekee se, että jopa näiden Roslingin kaltaisten optimistien ennustama kehityskulku on haasteellinen.

    Ympäristö yskii jo nyt, nykyisellä ihmismäärällä. Resurssit niukkenevat. Muun luonnon elintila supistuu. Lisäksi Suomi on muiden länsimaiden tavoin elintasossa maailman huippua, joten on kai kovasti oikeudenmukaista että köyhemmät maat saavat nostaa elintasonsa yhtä korkealle, jolloin nämä kaikki ongelmat vain pahenevat. Ja tämä kaikki siis vaikka ihmisten määrä pysyisi nykyisellään.

    Miten käy, jos ihmismäärä nousee nykyisestä, vaikkapa vain optimistisen ennusteen mukaisesti? Entäpä jos se nousee pessimististen ennusteiden mukaisesti?

    Olisin kovin huojentunut, jos joku osaisi asiallisesti perustellen osoittaa huoleni olevan turha.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  91. Seppo Korppoo kirjoitti 31.7.2015 kello 21:17

    Tuossa edellä Juho kirjoittaa ihan loogisesti ja ymmärrettävästi, paitsi tästä:

    Huolimatta siitä, että parhaat tiedemiehet ovat jo vuosikausia tutkineet näitä, tiedämme vielä aivan liian vähän seuraavista tekijöistä:

    Vulkaaninen toiminta maalla ja merellä, aerosolien (mukaan lukien vesihöyryn) ja metaanin vaikututukset.

    Jos sinulla Juho on aikaa syvällisemmin perehtyä näihin, todennäköisesti viisaana miehenä muutat mielipiteesi.

    Jos näin ei käy, tutkippa vielä lisäksi viimeisiä tuloksia auringon säteilysykleistä ja syvällä kulkevista merivirroista.

    Auringon ja maan väliin tulevista avaruus-pölypilvistä on vaikea edes kesustella, koskapa niistä emme tiedä juuri muuta kuin sen, että niitä esiintyy: Noin 25 % huonepölystä on avaruudesta peräisin….

    Kannattaa pitää mielessä sekin, että ilmastomalleissa matemaattiset kaavat pannaan hyrräämään miljoonia kierroksia. Silloin pienikin kertoimen tuunaus voi heittää koko tuloksen perseelleen…

    Tästä tulee mieleen se vanha kaaosteoria, jonka mukaan Tokiossa perhosen siipien räpyttely aiheuttaa yllättävän hirmumyrskyn vaikkapa Juhon kotipihassa…

    Tässäpä Juholle ja kaikille muillekin konsensus-uskovaisille kesämiettimistä!

    Seppo Korppoo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  92. Rolling Heurlin kirjoitti 31.7.2015 kello 21:48

    Lauri Kumpulainen: Saksa tuotti heinäkuussa 78 % energiastaan uusiutuvilla.

    Tämä ei ollut koko heinäkuussa, vaan noin tunnin tai kahden ajan. YLEn otsikko oli rankasti harhaanjohtava. Tämä lainaus lienee siitä uutisesta. Siinä oli onneksi linkki alkuperäiseen.
    Kyseessä oli muuten sähköntuotanto, ei energiantuotanto.
    Saksassa sähköä tuotettiin sinäkin päivänä aähköä eniten ruskohiilellä.
    Kun kansalainen maksaa, voidaan välillä myydä sähköä alle nollan hinnalla. Siis ostaja saa myyjältä saa rahaa sähkön lisäksi,maksaja löytyy kyllä. Se on veronmaksaja.
    Kiina on muuten todennut, että se aikoo tilanteeseen, jossa hiilidioksiidipäästöjen kasvu loppuu vuonna 2030 (tai myöhemmin). Siis siihen saakka kasvaa. Ja siis avainsana on “aikoo”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  93. Ville kirjoitti 31.7.2015 kello 23:22

    Lauri Kumpulainen:
    Leudot talvet ja märät kesät tarkoittavat suuria ongelmia puunkorjuulle ja puukuljetuksille.

    Maanviljelylle tulee myös ongelmia: kun talvet ovat leudompia, tuhoeläimistä on enemmän haittaa, ja märistä kesistä voi seurata huonolaatuinen sato, jota ei ehkä edes saada savisilta pelloilta korjattua…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  94. Taksikuski kirjoitti 1.8.2015 kello 14:59

    Seittemän vuatta sitte sää kirjootit:
    http://www.soininvaara.fi/2008/07/08/mika-nostaa-oljyn-hintaa/
    että öljyn hinta nousee kysynnän ja tarjonnan epäsuhdan takia, elikkäs siis öljyhuippu on saavutettu ja niin päin pois. Siis sitä alarmismia.

    Nyt puhutaan
    http://www.uusisuomi.fi/raha/96255-venaja-joutuu-kohta-uusiin-paniikkiratkaisuihin-olisi-erittain-vakavaa
    että öljyn hinta rommaa tuonne kympin pintaan. Kun sää ennustit niin pahasti pieleen, niin ny ois tosi kiva kuulla, mitä ajattelet asiasta tällä hetkellä.

    Onko mahdollista että Vihreiden johdolla tehdyt energiapoliittiset ratkaisut ovat olleet täysin pielessä, vai minkälaista itsekritiikkiä sää harrastat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  95. K.K. kirjoitti 1.8.2015 kello 16:35

    Kehottaisin seuraamaan, mitä esimerkiksi jäätiköillä tapahtuu (ympäri maapallon). Ne lienevät aika hyvä, integroiva lämpömittari, vaikka niistä jokainen vain paikallisesti toimii.

    Satuin jokin aika sitten lukemaan Erik Hollnagelin kirjoituksen (“The changing nature of risk”, v. 2008), jossa hän esitti esimerkit (1) helposti ymmärrettävästä ja (2) vaikeasti ymmärrettävästä riskistä. Edellistä, eli helposti ymmärrettävää riskiä (1) kuvaamaan hän oli valinnut tupakoinnin ja syövän, kun taas jälkimmäistä riskiä (2) edusti Ilmaston lämpeneminen.

    Mikä on (tai voi olla) asian (tupakointi) seurausvaikutus (keuhkosyöpä) on siis helppo ymmärtää ryhmän (1) tapauksessa. Tässä ryhmässä on myös helppo ymmärtää, että (tuo) seurausvaikutus on haitallinen. Vaikutusmekanismi tunnetaan ryhmässä (1) myös hyvin (kiitos jo 1950-luvulla, ja sen jälkeen tehtyjen tutkimusten). Tämän ryhmän (1) osalta on yleensä myös kaikille varsin selkeää, ja vallitsee yksimielisyys siitä, mitä on tehtävä, jotta ne ikävät seuraukset voidaan välttää.

    Toisen ryhmän (2) tapauksessa, on paljon asian hahmottamista ja ymmärtämistä mutkistavia, eli haittaavia tekijöitä. Mekanismi itse voitaneen kuitenkin katsoa tehdyn perustaltaan tunnetuksi sentään jo noin 120 vuotta sitten. Itse vaikutus (ja seurannaisvaikutukset) on jo hankalampi asia, ja minkä kokonaisuuden osalta esitetyt arviot poikkevat toisistaan. Asiaan liittyviä ilmenemismuotoja voi olla monia, myös maantieteellisesti eri tavoin jakautuen, jolloin voi ollakin jo sitten hankalampi arvioida, ennustaa ja mikä ehkä tärkeintä, ymmärtää, mihin kaikkeen ja millä aikataululla tuo vaikuttaa.. Vielä hankalammaksi asian tekee se, että kaikki eivät edes katso mahdollisia muutoksia ilmiön johdosta haitallisiksi, vaan jopa päinvastaista mieltä voi yksi jos toinenkin olla. Myös vaikutuskeinoista ao. riskiin, ja niiden hyödyllisyydestä tarpeellisuudesta ollaan näköjään paljolti eri mieltä.

    Jos ryhmään 1 kuuluvan riskin tapauksessa on osan ihmisistä kaikesta huolimatta vaikea sisäistää asiaa ja muuttaa omaa toimintatapaansa ja jättää riskiä lisäävä käyttäytyminen (pitää se vähäisenä tai vähentää sitä), ei ole ehkä lainkaan kummallista, mikäli vastaavaa tapahtuu myös ryhmään 2 kuuluvan riskin osalta. Molemmissa tapauksissahan on kaiken lisäksi usein myös mukana jonkun taloudellinen etu ja toisen haitta.

    Hollnagelin kotisivulla on seuraava, ehkä tähän ilmastonmuutoskeskusteluunkin sopiva, osuva sitaatti:
    “The chief motive of all human actions is the desire to avoid anxiety.” Ibn Hazm (994-1064)

    Yhtä voi ahdistaa eniten ajatus ilmastonmuutoksesta ja sen seurausvaikutuksista, toista saattaa taasen koetella enemmän se, mistä kaikesta voi ilmiön torjumiseksi tai seurausvaikutuksilta suojautumiseksi ehkä joutua luopumaan. Uskonto voi tuoda jollekulle lohtua, mutta se ei ehkä liene paras lääke, ellei se sitten anna hyviä vinkkejä siitä, miten aktiivisempi toimeen tarttuminen voi tuota ahdistusta lieventää. Oliko näin asianlaita myös arkkia aikoinaan rakentamaan ryhtyneen Nooan tapauksessa? Jos itse asialle, eli vedenpaisumukselle ei ole mitään tehtävissä, voi ainakin yrittää pelastaa, mitä pelastettavissa on. Tarpeettomia riskejä ei pitäisi silti ottaa, täällä Helsingissäkään.

    Helsingin vaakunassa on vene kellumassa “vetten päällä”, vaan ei “maata näkyvissä”. Onko tuo meille muistutus siitä, että veneitä saatetaan täällä joskus tarvita enemmän kuin mitä monet asuinalueiden kaavoitusta rannoillemme ajavat vielä arvaavatkaan …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  96. Juho Laatu kirjoitti 1.8.2015 kello 21:34

    Seppo Korppoo:
    Tuossa edellä Juho kirjoittaa ihan loogisesti ja ymmärrettävästi, paitsi tästä:

    Huolimatta siitä, että parhaat tiedemiehet ovat jo vuosikausia tutkineet näitä, tiedämme vielä aivan liian vähän seuraavista tekijöistä:

    Vulkaaninen toiminta maalla ja merellä, aerosolien (mukaan lukien vesihöyryn) ja metaanin vaikututukset.

    Jos sinulla Juho on aikaa syvällisemmin perehtyä näihin, todennäköisesti viisaana miehenä muutat mielipiteesi.

    Hyvä olisi, jos löytyisi aikaa noihinkin, mutta valitettavasti tuskin kuitenkaan kovin syvälliseen perehtymiseen. Luulen että yksikään tiedemies ei hallitse koko IPCC:n kattamaa alaa, vaan kaikki joutuvat luottamaan siihen, että kolleegat ovat varmistaneet myös heille itselleen tuntemattomissa kulmauksissa, että mitään humpuukia ei väitetä, ja että esitetyt tulokset ovat (komponenttien vaihtelevista epävarmuuksista huolimatta) sielläkin hyvin perusteltuja.

    Asenteeni on sellainen, että luotan siihen, että tiedeyhteisö on tehnyt (sille tavanomaisen) systemaattista työtä. Näin minä voin luottaa IPCC:n konsensustuloksiin samalla tasolla kuin luotan muidenkin tieteenalojen tuloksiin. Pitäisi siis olla jotain näytöä vilunkipelistä, ennen kuin uskon vulkaanisen toiminnan ja muiden viitattujen alojen romuttavan IPCC:n tuloksia. Pelkkä ongelmien monimukaisuus ja mallinnuksen vaikeus ei vielä riitä syyksi.

    Jos näin ei käy, tutkippa vielä lisäksi viimeisiä tuloksia auringon säteilysykleistä ja syvällä kulkevista merivirroista.

    Auringon ja maan väliin tulevista avaruus-pölypilvistä on vaikea edes kesustella, koskapa niistä emme tiedä juuri muuta kuin sen, että niitä esiintyy: Noin 25 % huonepölystä on avaruudesta peräisin….

    Ok. Mutta kaipaisin tosiaan ensin jotain selvempiä viitteitä heikkoihin kohtiin. Jos sellaisia on, oletan jonkun tiedemiesryhmän paljastavan ne. Erilaiset kielteisesti IPCC:n tuloksiin suhtautuvat tahot ovat esittäneet erinäisiä epäilyjä yhdesta ja toisestakin suunnasta, mutta ne eivät ole johtaneet tiedeyhteisössä johtopäätösten muuttamiseen. Minun täytyy olettaa, ettei ole ollut syytä muuttaa, koska luotan siihen, että tiedeyhteisössä myös tämän hetken konsensuksen vastaiset mielipiteet saavat riittävän huomion osakseen.

    Kannattaa pitää mielessä sekin, että ilmastomalleissa matemaattiset kaavat pannaan hyrräämään miljoonia kierroksia. Silloin pienikin kertoimen tuunaus voi heittää koko tuloksen perseelleen…

    Aivan. Mutta sama koskee esim. sääennusteita. Niissä ennustava laskenta ja simulointi on todella massiivista, ja kuitenkin saamme melko luotettavia sääennusteita joka päivä. Epävarmuuksien ympäristöstäkin voi siis kerätä aika luotettavia tuloksia. Tiedemiehet ovat varmasti ottaneet nuo epävarmuustekijät huomioon niissä laskelmissa, joihin IPCC viittaa.

    Tästä tulee mieleen se vanha kaaosteoria, jonka mukaan Tokiossa perhosen siipien räpyttely aiheuttaa yllättävän hirmumyrskyn vaikkapa Juhon kotipihassa…

    Näin voi käydä. Toisaalta huomattava hiilidioksidin määrän kasvattaminen ei ehkä voi johtaa muuhun kuin lämpötilan nousuun. Jotkin tulokset ovat kaoottisia, joskus konvergoivat yhteen suuntaan satunnaisista parametreista huolimatta.

    Tässäpä Juholle ja kaikille muillekin konsensus-uskovaisille kesämiettimistä!

    Seppo Korppoo

    En pidä itseäni konsensus-uskovaisena, vaan vain tieteen tuloksiin oletusarvoisesti luottavaisesti suhtautuvana henkilönä. “Tieteen konsensus” on itse asiassa sama asia kuin “tieteellinen totuus”. En usko tieteelliseen totuuteenkaan, vaan pidän luontevana, että tiede kehittyy / korjaa tuloksiaan jatkuvasti paremmiksi. Nykyinen käsitys voi siis olla helposti vajavainen tai joskus jopa väärä. Mutta jos vahva konsensus on, sitä kannattaa pitää “totuutena” kunnes toisin todistetaan (vaikka tuo totuus olisi epämiellyttäväkin).

    Juho

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  97. Pekka T. kirjoitti 2.8.2015 kello 10:16

    Taksikuski:

    Onko mahdollista että Vihreiden johdolla tehdyt energiapoliittiset ratkaisut ovat olleet täysin pielessä, vai minkälaista itsekritiikkiä sää harrastat?

    Puuttumatta itse kysymykseen pieni välihuomautus: mistä ihmeestä syntyy tuo tässäkin blogissa ajoittain ilmenevä näkemys, että Vihreät olisivat jotenkin määräävässä asemassa Suomen energiapolitiikasta päätettäessä?

    Puolueella on aina ollut alle 10 % eduskunnan päätösvoimasta. Niinpä näiden kirjoittajien näkemys Vihreiden vaikutusvallasta taitaa enemmänkin heijastella heidän omia huoliaan ja pelkojaan kuin mitään todellista.

    Kun katsoo Suomessa toteutettua energiapolitiikkaa niin epäilemättä olisi ollut parempi jos Vihreät todella olisivat johtaneet energiapolitiikkaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  98. Tapio kirjoitti 2.8.2015 kello 10:18

    K.K.: Kehottaisin seuraamaan, mitä esimerkiksi jäätiköillä tapahtuu (ympäri maapallon). Ne lienevät aika hyvä, integroiva lämpömittari, vaikka niistä jokainen vain paikallisesti toimii.

    Hyvä huomio. Ehkä vielä täsmällisempää olisi kutsua jäätiköitä integroiviksi muutosmittareiksi, sillä lämpötilan lisäksi myös sademäärät ja sateen laji niihin vaikuttavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  99. Countryboy kirjoitti 2.8.2015 kello 10:21

    K.K.:
    Kehottaisin seuraamaan, mitä esimerkiksi jäätiköillä tapahtuu (ympäri maapallon). Ne lienevät aika hyvä, integroiva lämpömittari, vaikka niistä jokainen vain paikallisesti toimii.

    Satuin jokin aika sitten lukemaan Erik Hollnagelin kirjoituksen (“The changing nature of risk”, v. 2008), jossa hän esitti esimerkit (1) helposti ymmärrettävästä ja (2) vaikeasti ymmärrettävästä riskistä. Edellistä, eli helposti ymmärrettävää riskiä (1) kuvaamaan hän oli valinnut tupakoinnin ja syövän, kun taas jälkimmäistä riskiä (2) edusti Ilmaston lämpeneminen.

    Mikä on (tai voi olla) asian (tupakointi) seurausvaikutus (keuhkosyöpä) on siis helppo ymmärtää ryhmän (1) tapauksessa. Tässä ryhmässä on myös helppo ymmärtää, että (tuo) seurausvaikutus on haitallinen. Vaikutusmekanismi tunnetaan ryhmässä (1) myös hyvin (kiitos jo 1950-luvulla, ja sen jälkeen tehtyjen tutkimusten). Tämän ryhmän (1) osalta on yleensä myös kaikille varsin selkeää, ja vallitsee yksimielisyys siitä, mitä on tehtävä, jotta ne ikävät seuraukset voidaan välttää.

    Toisen ryhmän (2) tapauksessa, on paljon asian hahmottamista ja ymmärtämistä mutkistavia, eli haittaavia tekijöitä. Mekanismi itse voitaneen kuitenkin katsoa tehdyn perustaltaan tunnetuksi sentään jo noin 120 vuotta sitten. Itse vaikutus (ja seurannaisvaikutukset) on jo hankalampi asia, ja minkä kokonaisuuden osalta esitetyt arviot poikkevat toisistaan. Asiaan liittyviä ilmenemismuotoja voi olla monia, myös maantieteellisesti eri tavoin jakautuen, jolloin voi ollakin jo sitten hankalampi arvioida, ennustaa ja mikä ehkä tärkeintä, ymmärtää, mihin kaikkeen ja millä aikataululla tuo vaikuttaa.. Vielä hankalammaksi asian tekee se, että kaikki eivät edes katso mahdollisia muutoksia ilmiön johdosta haitallisiksi, vaan jopa päinvastaista mieltä voi yksi jos toinenkin olla. Myös vaikutuskeinoista ao. riskiin, ja niiden hyödyllisyydestä tarpeellisuudesta ollaan näköjään paljolti eri mieltä.

    Jos ryhmään 1 kuuluvan riskin tapauksessa on osan ihmisistä kaikesta huolimatta vaikea sisäistää asiaa ja muuttaa omaa toimintatapaansa ja jättää riskiä lisäävä käyttäytyminen (pitää se vähäisenä tai vähentää sitä), ei ole ehkä lainkaan kummallista, mikäli vastaavaa tapahtuu myös ryhmään 2 kuuluvan riskin osalta. Molemmissa tapauksissahan on kaiken lisäksi usein myös mukana jonkun taloudellinen etu ja toisen haitta.

    Hollnagelin kotisivulla on seuraava, ehkä tähän ilmastonmuutoskeskusteluunkin sopiva, osuva sitaatti:
    “The chief motive of all human actions is the desire to avoid anxiety.” Ibn Hazm (994-1064)

    Yhtä voi ahdistaa eniten ajatus ilmastonmuutoksesta ja sen seurausvaikutuksista, toista saattaa taasen koetella enemmän se, mistä kaikesta voi ilmiön torjumiseksi tai seurausvaikutuksilta suojautumiseksi ehkä joutua luopumaan. Uskonto voi tuoda jollekulle lohtua, mutta se ei ehkä liene paras lääke, ellei se sitten anna hyviä vinkkejä siitä, miten aktiivisempi toimeen tarttuminen voi tuota ahdistusta lieventää. Oliko näin asianlaita myös arkkia aikoinaan rakentamaan ryhtyneen Nooan tapauksessa? Jos itse asialle, eli vedenpaisumukselle ei ole mitään tehtävissä, voi ainakin yrittää pelastaa, mitä pelastettavissa on. Tarpeettomia riskejä ei pitäisi silti ottaa, täällä Helsingissäkään.

    Helsingin vaakunassa on vene kellumassa “vetten päällä”, vaan ei “maata näkyvissä”. Onko tuo meille muistutus siitä, että veneitä saatetaan täällä joskus tarvita enemmän kuin mitä monet asuinalueiden kaavoitusta rannoillemme ajavat vielä arvaavatkaan …

    Ihan OK . Juuri tämä kehityksen hitaus ja ristiriitaisuus hidastaa toimeen tarttumista. Helsingin kohdalla tietääkseni maan kohoaminen on suurempi kuin merenpinnan nousu. Ja jäätikötkään eivät ihan kaikkialla pienene. Antarktiksen jääpeite taisi olla ennätyslaaja äskettäin ja Saharan eteläpuolisella alueella sateet ovat lisääntyneet (“Greening of Sahara”). samoin ei voida olettaa, että köyhä kehitysmaan ihminen kokisi ilmastonmuutosta suurimpana ongelmana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  100. Jaassu kirjoitti 2.8.2015 kello 15:45

    Milloin se ilmastonlämpeneminen oikein näkyy täällä kotimaassa, kaikenmaailman käyriä esitetään mutta todellisuus on muuta.
    Odottelen innolla ainakin viiden asteen keskilämpötilan nousua, niin säästäisi huomattavasti asunnon lämmityskustannuksissa ja säästyisi energiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  101. Taksikuski kirjoitti 2.8.2015 kello 18:04

    Pekka T.: Puuttumatta itse kysymykseen pieni välihuomautus: mistä ihmeestä syntyy tuo tässäkin blogissa ajoittain ilmenevä näkemys, että Vihreät olisivat jotenkin määräävässä asemassa Suomen energiapolitiikasta päätettäessä?

    No siis kaikki puolueet kilpaa kosivat Vihreiden esittämiä linjauksia kierrätyksestä, uusiutuvasta energiankäytöstä ja hiilidioksidista.

    Vai väitätkö että nuo teemat eivät ole nousseet merkittäviksi nimenomaan Vihreiden takia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  102. Pekka T. kirjoitti 2.8.2015 kello 19:29

    Taksikuski: No siis kaikki puolueet kilpaa kosivat Vihreiden esittämiä linjauksia kierrätyksestä, uusiutuvasta energiankäytöstä ja hiilidioksidista.

    Vai väitätkö että nuo teemat eivät ole nousseet merkittäviksi nimenomaan Vihreiden takia?

    Oletan, että muut puolueet eivät ole kosineet eivätkä kosi Vihreitä (miksi ne kosisivat pientä puoluetta?), vaan ne ovat ottaneet nuo teemat ohjelmaansa, koska ovat todenneet ne järkeviksi.

    Vihreät ovat epäilemättä tuoneet teemat keskusteluun, mutta he eivät olisi ikinä saaneet niitä edistettyä, elleivät suuret puolueet olisi hyväksyneet ajatuksia oikeiksi.

    Tämä kai juuri on avoimen yhteiskunnan voima. Joku osapuoli nostaa keskusteluun uusia ajatuksia ja hyviä tavoitteita ja parhaat niistä lähtevät lentoon kun riittävän moni niitä kannattaa.

    Jos Vihreillä oikeasti olisi esitetyn kaltainen valta päättää, oletan että näitä asioita olisi viety yhteiskunnassamme vielä paljon pitemmällekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  103. Markku af Heurlin kirjoitti 2.8.2015 kello 21:44

    Jaassu:
    Milloin se ilmastonlämpeneminen oikein näkyy täällä kotimaassa, kaikenmaailman käyriä esitetään mutta todellisuus on muuta.
    Odottelen innolla ainakin viiden asteen keskilämpötilan nousua, niin säästäisi huomattavasti asunnon lämmityskustannuksissa ja säästyisi energiaa.

    Näin suurta lämpötilanmutuosat saat odottaa.- Pari astetat koko maapallolla vain vaikuttaa hujrasti.

    Meillä on ogleman kevään aikaistuminen, joka mm. vaikuttaa muuttolintujen ruuansaantiin.

    Lämåenemminen lusää kasvitauteja… Hyvn ongelmallinen palapeli.

    Ja puhun vain vaikutuksista Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  104. Kauko kirjoitti 2.8.2015 kello 23:31

    Suomen peitti jää parikymmentä tuhatta vuotta sitten. Ilmasto lämpeni ja jää suli, kunnes ilmasto jälleen kylmeni. Tästä ovat muistona Salpausselät.

    Ilmasto on siis vaihdellut paljon. Mikä olisi oikea lämpötila? Jääkauden aikainen vai dinosaurusten aikainen?

    Kiina ja Intia kärsivät ilmeisesti paljon ilmastonmuutoksesta. Miksi Kiina ei ole huolissaan, kun se aikoo vain lisätä omia päästöjään?

    Oletteko muuten miettineet, miten käy, jos paljastuukin, että IPCC on väärässä ja olemme tehneet valtavia virheinvestointeja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  105. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 3.8.2015 kello 8:24

    Countryboy: Ihan OK . Juuri tämä kehityksen hitaus ja ristiriitaisuus hidastaa toimeen tarttumista. Helsingin kohdalla tietääkseni maan kohoaminen on suurempi kuin merenpinnan nousu. Ja jäätikötkään eivät ihan kaikkialla pienene. Antarktiksen jääpeite taisi olla ennätyslaaja äskettäin ja Saharan eteläpuolisella alueella sateet ovat lisääntyneet (“Greening of Sahara”). samoin ei voida olettaa, että köyhä kehitysmaan ihminen kokisi ilmastonmuutosta suurimpana ongelmana.

    Antarktiksen osalta luin jostain, että sen länsiosan jäätiköiden sulaminen nostaisi merenpintaa noin 3.3 m. (Tarkoititko muuten kasvaneella jääpeitteellä sitä ohuempaa jäätä meren yllä, jonka laajuus (siis pinta-ala, vaan ei niinkään massa) vaihtelee paljon vuodenajoittain, vai sitä mannerjäätikköjäätä, joka myös meren ylle ajautuu, ja josta jäävuoriakin syntyy?)

    Jos siirrymme omalle pallonpuoliskollemme, on Grönlannin osalta kirjoitettu, että sen jäätiköiden sulaminen kokonaan saisi aikaan merenpinnan kohoamisen 6.5 metrillä. (Ks: “www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2013-12-23/Yllättävä-löytö-ilmastonmuutoksen-sulattama-vesi-varastoituu-Grönlannin-jäätikön-sisälle-3316960.html”) Jäätiköiden sisälle varastoituneiden vesimäärien kartoitus ja arviointi, sekä mahdollisen, mereen purkautumisen riskin arviointi pitää jättää asiantuntijoiden tehtäväksi. Oma näkemykseni on kuitenkin se, että mikäli tuolta(kin) vapautuu yllättäen valtavia vesimääriä ovat niiden vaikutukset paljon voimakkaampia, ja nopeampia kuin osaamme arvatakaan. (Islannissahan jo näin kerran tapahtui, tosin tuolloin oli kyseessä paljon pienemmän vesimäärän purkautumisesta ulos jäätiköstä.)

    Alankomaiden asukkaista ilmeisesti kaksi kolmasosaa asuu merenpinnan alapuolella. Nykyisen Bangladeshin alueelle v. 1970 marraskuussa edennyt erityisen voimakas sykloni sai aikaan tulvan, jonka seurauksena hukkui ihmisiä siellä ehkä jopa useita satoja tuhansia. En tiedä oliko siellä suurempana ongelmana jokien valuma-alueen kasvanut vesimäärä Gangesin suistossa, vai merenpinnan samanaikainen nousu sinne.

    New Yorkin metron pysäytti v. 2012 hirmumyrsky, hurrikaani Sandy. Sen vaikutus oli väliaikainen, vain muutamia päiviä. Jäätiköistä osin nopeastikin mereen vapautuva makean veden määrä saa sen sijaan aikaan paljon pitempiaikaisia, osin sykäyksittäin eteneviä, kumulatiivisesti kasvavia vaikutuksia.

    Maan pinnan kohoaminen Suomessa lienee millimetrien (ja/tai niiden osien) luokkaa aikayksikössä ja se tapahtunee hitaasti. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat olla paljon nopeampia, dynaamisempia ja paljon rajumpia kuin mitä moni osaa ehkä edes pelätä, vaikka ehkä Tanska ja sen salmet jonkin verran nopeimpia heilahteluja meillä vaimentavat.

    En lähde kadulle mukanani kyltti, jossa lukee: “maailmanloppu tulee!”, koska siitä ei liene hyötyä, mutta oletan, että pikkuhiljaa myös kaavoittajat ja päättäjät Helsingissä alkavat miettiä mahdollisia skenaarioita, ja sitä, kannattaako täällä edelleenkin suunnitella lisää asutusta ja erityisesti isompaa infraa rantaviivalle tai sen tuntumaan. Ihmiset ehkä ehtivät alta pois, mutta infrastruktuuri voi jäädä veden alle. (Pitäisikö alkaa rakentaa kelluvia kaupunkeja, tai kaupunginosia? Ei ihme, että saksalaiset ostivat Turun telakan.)

    Miten Helsinki (, Suomi tai EU) varautuu tilanteeseen, jossa jäätiköiden vesipurkaukset saavat aikaan sen, että merenpinta nousee esimerkiksi v. 2025 nykyisestä kolmella metrillä, ja v. 2035 jo kuudella metrillä (tai peräti 6-9 metrillä, kuten jossakin aika äskettäin arvioitiin)? Riski on kaikkia alavia ranta-alueita koskeva. Ei ole syytä olla huolissaan, tai menettää yöunia, mutta harkitseva ottaa erlaiset mahdollisuudet huomioon niihin varautumalla.

    Tuollaisten muutosten aikataulua, ei kukaan (ei siis todellakaan kukaan!) osanne vielä aivan varmasti ennustaa. (Jos osaa, se liene vain sattuman oikku.) Ehkä ne pahimmat skenaariot eivät vielä omana elinaikanamme tapahdu, mutta onko tuokaan varmaa?

    Hiilidioksidipäästöjen määrää vähentämällä, jos sillä voidaan kerran asiaan ja riskin pienentämiseen vaikuttaa, voi myös jokainen ihmiskunnan jäsen kantaa oman, pienen mutta yhteisesti ison, kortensa kekoon. Vain yhdessä toimien voimme saada ne isoimmat asiat aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  106. Matti Virtanen kirjoitti 7.8.2015 kello 17:11

    GISSTemp ei ole ainoa aikasarja alemman troposfäärin keskilämpötilasta. Pitäisi ottaa huomioon kaikki mittaukset, kuten näissä prof. Humlumin katsauksissa: http://www.climate4you.com/GlobalTemperatures.htm#Recent global air temperature change, an overview

    Jos satelliittimittaukset osoittaisivat lisää lämpenemistä ja pintamittaukset tauon jatkumista, niin me jakaisimme näitä linkkejä varmaankin toisin päin. Mutta siis tasapainon vuoksi:

    http://wattsupwiththat.com/2015/08/06/the-pause-draws-blood-a-new-record-pause-length-no-warming-for-18-years-7-months/

    Ja mikä tärkeintä: “the Pause – – is far less important than the growing divergence between the predictions of the general-circulation models and observed reality.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  107. kalle jokinen kirjoitti 8.8.2015 kello 21:04

    Niin, ihminen eläimenä harrastaa ennustamista ja oikeassaoloa. Se erottaa sen muista eläimistä…
    Olen lukenut Osmon lokia pikkasen sillee, että missä mennään. Nyt en tiedä enkä välitä. Kaikki etsii omaa etuaan ja oikeassaoloaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  108. Harri Haanpää kirjoitti 9.8.2015 kello 9:25

    Viime aikoina on julkaistu parikin tieteellistä artikkelia, joiden mukaan ilmaston lämpenemisen tahdissa ei ole 1970-luvun alun jälkeen nähty sellaisia muutoksia, jotka eivät mahtuisi vuotuisen satunnaisvaihtelun piiriin.
    http://blog.hotwhopper.com/2015/08/icymi-theres-no-stopping-rise-in.html

    Sikäli alkuperäisen blogin “näytti hidastuvan” ja “on kiihtynyt” voitaneen tulkita niin, että niissä havainnoidaan lyhyen aikavälin muutoksia.

    Yhtä kaikki, 2014 oli jälleen mittaushistorian lämpimin vuosi, ja 2015:sta on kovaa vauhtia tulossa vielä lämpimämpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  109. hupsis kirjoitti 11.8.2015 kello 10:46

    Mistä tuo aikasarja on peräisin? Miten sitä on filtteröity ja “korjattu” ?

    Ainakin RSS satelliittiaikasarjan mukaan lämpeneminen on ollut ja on edelleen tauolla kohta 19 vuotta.

    Tuolta voi jokainen käydä plottailemassa

    http://data.remss.com/msu/monthly_time_series/RSS_Monthly_MSU_AMSU_Channel_TLT_Anomalies_Land_and_Ocean_v03_3.txt

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  110. anonilli kirjoitti 11.8.2015 kello 16:38

    Taksikuski: No siis kaikki puolueet kilpaa kosivat Vihreiden esittämiä linjauksia kierrätyksestä, uusiutuvasta energiankäytöstä ja hiilidioksidista.

    Vai väitätkö että nuo teemat eivät ole nousseet merkittäviksi nimenomaan Vihreiden takia?

    Asiat voivat nousta merkittäviksi ihan senkin takia, että ne ovat tärkeitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  111. Pena joka mietti asiaa kysyy kirjoitti 27.12.2015 kello 22:04

    Ydinvoimalaitoksen sähköntuotannon hyötysuhde on tyypillisesti n. 24-28%.

    Fissio voimalaitoksissa polttoaineena tyypillisesti käytetään uraania. 72-76% uraanin sisältämästä energiasta menee hukkaan, joko voimalaitoksen omakäyttösähkönä tai hukkanalämpönä, suurimmaksi osaksi lauhteeksi jäähdytettäessä.

    ONKO KUKAAN KOSKAAN MIETTINYT, MITEN PALJON URAANI LÄMMITTÄÄ ILMASTOA? Ylijäämä lämpö pumpataan joku ilmakehään vapautettavaan vesihöyryyn tai vesistöihin, jotka lämpenevät (ja näin ennen pitkää myös höyrystyvät enemmän). Myös vesihöyry on kasvihuonekaasu, eikä Uraanista vapautuva energia kierra samaan tapaan luonnonkiertokulussa, kuin esim. fosiilisista polttoaineista vapautuva energia tekee fotosynteesisssa.

    ONKO YDINVOIMAN TUOMA SUURIN UHKA ILMASTOLLE JA IHMISLLE JUURI TÄMÄ ENERGIATEHOTTUMUUS EIKÄ SUINKAAN POLTTOAINEEN MUODOSTAMA RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY?

    Kuinka suuri tämä uhka onkaan? 400 ydinvoimalaa lämmittää maapallon vesistöjä tälläkin hetkellä. Mihin se hukkalämmöksi muodostunut energia siirtyy maapallolta? Entä vesihöyrymassat troposfäärissä, joka on myös kasvihuone kaasu siinä missä hiilidioksidikin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  112. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.12.2015 kello 10:39

    ONKO KUKAAN KOSKAAN MIETTINYT, MITEN PALJON URAANI LÄMMITTÄÄ ILMASTOA? Ylijäämä lämpö pumpataan joku ilmakehään vapautettavaan vesihöyryyn tai vesistöihin, jotka lämpenevät (ja näin ennen pitkää myös höyrystyvät enemmän)

    Ihmiskunnan tuotama energia on aivan mitätöntä maahan kohdistuvaan auringon säteilyyn verrattuna. Siksi merkitystä on lähinnä vain sillä, kuinka paljon ilmakehä onnistuu kasvihuonekaasujen avulla vangitsemaan tuosta säteilytehosta maapalloa lämmittämään.
    .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus