Helsingin seudun väestönkasvu jatkuu nopeana

Väestörek­isterikeskuk­sen mukaan Helsin­gin seudun yhteen­las­ket­tu väk­iluku kasvoi ensim­mäisen vuosipuoliskon aikana 9598 hen­gel­lä. Täl­lä vauhdil­la viime­vuoti­nen ennä­tys (18945) näyt­täisi kaatu­van. Koko maan asukasluku kasvoi samana aikana 6257 hen­gel­lä, eli muun maan asukasluku yhteen­las­ket­tuna pieneni 3341 hengellä.

Helsin­gin (4065) ja Espoon (2304) kasvu­vauhti on hie­man laan­tunut ja Van­taa piristynyt (1663). Kehäradan vaiku­tus alkaa näkyä? Kehyskun­nis­sakin on taas vähän eloa. Niiden yhteen­las­ket­tu osu­us väestönkasvus­ta oli 17,4 %, mikä jää kuitenkin kauas kymme­nen vuo­den takaises­ta, jol­loin se oli puo­let. Kasvu­vauh­ti­aan ovat kiihdyt­täneet. Jär­ven­pää (410), Kirkkon­um­mi (324) Nur­mi­järvi (296), Tuusu­la (258) ja Sipoo (177). Seudun kun­nista ain­oana Kau­ni­as­ten asukasluku las­ki, tasan sadal­la hengellä.

 

58 vastausta artikkeliin “Helsingin seudun väestönkasvu jatkuu nopeana”

  1. Ana­ly­y­sis­sä on vähän ver­tailu­a­janko­hdas­ta johtu­vaa tilastoharhaa. 

    Kehyskun­tien väestönkasvu pain­ot­tuu alku­vuodelle ja toisaal­ta Helsin­gin ja Espoon kasvu pain­ot­tuu lop­pu­vuodelle. Syynä lie­nee mm. uusien opiske­li­joiden saa­pumi­nen ydinkun­ti­in ja sitäkin voimakkaam­min hei­dän lähtön­sä kehyskunnista.

    Tästä johtuen alku­vuo­den 2015 tieto­jen ver­tailu koko vuo­teen 2014 saa Helsin­gin ja Espoon kasvunopeu­den näyt­tämään pienen­tyneeltä ja vas­taavasti kehyskun­tien kasvunopeu­den näyt­tämään suurentuneelta. 

    Tilas­tokeskuk­sen 2013 ja 2014 väestöti­eto­jen perus­teel­la Helsin­gin, Espoon ja Van­taan vuo­tuis­es­ta väestönkasvus­ta 50% on tul­lut alku­vuodes­ta ja 50% lop­pu­vuodes­ta. Vas­taavasti kehyskun­tien kohdal­la 70% vuo­tuis­es­ta kasvus­ta tulee alku­vuodes­ta ja 30% lop­pu­vuodes­ta. Kehyskun­tien luvus­sa otet­tu huomioon Jär­ven­pää, Ker­a­va, Kirkkon­um­mi, Mäntsälä, Nur­mi­järvi, Por­nainen, Sipoo, Tuusu­la ja Vihti. 

    Konkreet­tisemp­ina numeroina esimerkik­si Tuusu­lan väk­iluku kasvoi viime vuon­na alku­vuon­na 54 ja lop­pu­vuon­na 25 hlöä. Nur­mi­järvel­lä alku­vuo­den 2014 väestönkasvu oli 314 ja lop­pu­vuo­den 104 hlöä.

  2. Jos­sakin vai­heessa Kirkkon­u­memn asukasluku lisään­tyi vuosit­tain 500 jopa tunah­hel­la hen­gel­lä. Kun muuitn paikakun­nalle 1980m tääl­lä oli 20.000 asukas­ta. Nym 35 vuo­den jälken 38.000.

    Käsit­tääk­seni lisäyson nykyään lähin­nä syn­tyneisyy­den tulos. En ole tark­istanut asiaa.

  3. Tässä on sem­moinen kon­sen­susksen aihe. Vaik­ka olen neukku-mamu ja peruskon­ser­vati­ivi ja muka taka­pa­juinen, kos­ka olen syn­tynyt ja kas­vanut neukku­las­sa ja pet­tynyt noi­hin tasa-arvo-mantroi­hin, joi­ta meille oli aina pakkosyötet­ty. Ja kyl­lä ymmär­rän, että kaikkein tasa-arvoisim­mas­sakin yhteiskun­nas­sa jokin on aina tasa-arvoisem­pi kuin toinen, olisi vaik­ka puolueässä tai rahaoli­gark­ki tai vaik­ka krim­i­naali­auk­tori­teet­ti. Tämän takia olen liit­tynyt v. 2007 tai 2008 Perus­suo­ma­laisi­in. Kuitenkin. Aina olen ymmärtänyt ja puoltanut Tei­dän Her­ra Soin­in­vaara kaupung­in­raken­nus- ja ‑asun­topoli­ti­ikkaa. Anteek­si kielivirheit­täni. Pitää rak­en­taa Helsinki­in lisää noi­ta asun­to­ja, vaikken ole mikään demari. Se ei kuor­mi­ta ympäristöä niin paljon, jos asun­toalueet ja palve­lut olisi keskitet­ty tehokkaasti samoi­hin kaupungi­nosakeskuk­si­in, ja että jos kaupun­ki näyt­täisi tosi metropo­lial­ta kuin vaik­ka Tokio, Ham­puri, Osa­ka, Newyork tai Pietari! Puol­lan Teitä myös monis­sa muis­sa talouteen liit­tyvis­sä kysymyk­sis­sä, vaik­ka perusar­vois­samme ja suh­tau­tu­mises­samme ain­ut­laa­tuiseen suo­ma­laiseen kult­tuuri­in ja suomen kieleen on mah­dol­lisia ero­ja. Minä en tajua edes, mik­si nuo puoltaa noi­ta har­va-asut­tu­ja pakkoau­toilu­aluei­ta. En kaik­ista olisi autoil­i­joi­ta. Joil­lakin on esim. visuo­mo­toorisia häir­iöitä, joiden takia ei tule autokuskik­si koskaan.

  4. Kun väestö kasvun lisäk­si muut­taa, tuo se ongelmia kun­tarak­en­teelle. Aikaisem­min kun­taraken­net­ta, tai alun­perin seu­rakun­taraken­net­ta, muutet­ti­in jous­tavasti. Nyt ollaan jämähdet­ty ole­mas­sa ole­vi­in rajoi­hin ja korkein­taan yhdis­tel­lään kun­tia. Ei kyetä jous­tavasti ohjaa­maan raken­net­ta tehokkuusmaksimiin.

    Kun tiede­tään, että kun­ta on tehokkaim­mil­laan jos­sain 10 000 — 40 000 asukkaan välil­lä, niin isot säästöt saadaan, kun Helsin­gin tapaiset mam­mu­tit pure­taan. Pikkukun­tien yhdis­te­lyl­lä saataisi­in korkein­taan pikkusäässtöjä, jos turhan henkilökun­nan voisi erot­taa saman tien. Nyt ei saa­da edes niitä.

    1. Onko nyt oikeasti niin, että kaupunkisu­u­nit­telu ja erikois­sairaan­hoito tai lukio verkon suun­nit­telu on parhaim­mil­laan 10 000 — 40 000 hene­gen yksiköis­sä? Mihin näin kum­mallisen väit­teen perustat?

  5. Kuu­luuko erikois­sairaan­hoito kun­nille? Muual­la se kuu­luu yliopis­toille. Lukio- ja oppik­oulu­verkkoa varten tuo on aivan riit­tävä väestöpo­h­ja. Samoin van­hus­ten­hoitoa varten, kun­han tavoite­ta­so on realistinen.

    Pienemät yksiköt tuo­vat päätök­sen­teon lähem­mäs kun­ta­laista ja yksiköitä on helpom­pi johtaa. Ket­terämpiä kun­tia, eikä raha ole kasvo­ton­ta, vaan jos teet vir­ka- tai luot­ta­mus­miehenä type­r­än päätök­sen, tulee palaute välittömsäti.

    Jokainen vähänkin organ­isaa­tio­teo­ri­aa ymmärtävä ei voi muu­ta kuin nau­raa tai itkeä kat­sel­lessaan Helsin­gin tarpee­ton­ta ja teho­ton­ta byrokra­ti­aa. Byrokra­tia on on hyvä asia, mut­ta tarpee­ton byrokra­tia on tuh­laus­ta eikä joh­da mihinkään. Helsin­ki on liian kallis meille veronmaksajille.

  6. Onko laskelmia siitä kuin­ka pitkään tuo muu­tos näkyy kansan­taloudessa tap­pi­ona — ts jos väkeä muut­taa, nykyi­nen infra ei pysy perässä vaan toisaal­la syn­tyy tap­pi­o­ta ja toisaal­la tarvi­taan investoin­te­ja, mitkä eivät suo­raan muu­tu tulok­sek­si ja aiheut­taa taas julk­isten talouden velkaa.

    Eli mis­sä vai­heessa tuo muut­toli­ike alkaa kään­tyä posi­ti­ivisek­si tai sen odote­taan kään­tyvän posi­ti­ivisek­si siinä mielessä että val­tion talous saataisi­in taas tolpilleen?

    Sinän­sä kaupunkisu­un­nit­telus­sa var­maan on yhden­tekevää mikä on sopi­va “kun­takoko” — Helsin­gin ongel­mat ovat täysin eri­laisia ja paikallisia — tietenkin vaik­ka lukion ped­a­gogi­ik­ka tai ter­vey­den­hoidon peru­sop­pi on samaa kaikkial­la, erot syn­tyvät siitä paljonko rahaa on käytössä ja onko ole­mas­sa jotain yht­enäistä näke­mys­tä etenemisestä.

    Pien­ten kun­tayk­siköi­den etu­na voisi nähdä täm­möisen ekol­o­gisen diver­si­teetin mah­dol­lis­ta­ma kehit­tymi­nen. Esimerkik­si Helsin­ki voitaisi­in ajatel­la 500.000 asukkaan sijaan vaikka­pa kymme­nenä 50.000 asukkaan keskit­tymänä — tai pienem­pänäkin. Hallinto voitaisi­in jakaa use­ampi­in osi­in siten, että tietyt henkilöt vas­taa­vat oman alueen toimin­nas­ta. Yhden ter­veyskeskuk­sen sijaan on usei­ta jne. Demokraat­tis­es­ti ajatel­tuna tämä tarkoit­taisi, että ne ihmiset jot­ka sijait­se­vat lähel­lä omaa ter­veysase­maansa voisi­vat vaikut­taa tämän ase­man palvelui­hin, mut­ta eivät välit­tömästi muiden asemien palveluihin. 

    Kuitenkin, jos nähdään että demokra­tia ei pysty vaikut­ta­maan sen koomin ter­veyspalvelui­hin kuin lukioiden opetuk­sen laatu­un, kun­takool­la ei liene sen isom­min merk­i­tys­tä — ain­os­taan virkamiehillä on. Jos kuitenkin usko­taan, että ihmiset voivat kehit­tää paikallis­es­ti parem­pia tapo­ja toimia, täl­löin taas on mah­dol­lista kehit­tää uusia toim­inta­malle­ja paikallis­es­ti ja soveltaa näitä toimivia malle­ja muual­la. Parem­man mallin kehit­täjän ei täl­löin tarvitse olla virkamies, hän voi olla yhtä hyvin lääkäri, opet­ta­ja kuin rakennusmieskin.

    Tämähän on siis se syy mik­si markki­na­t­alous lop­ul­ta pär­jäsi kom­mu­nis­mille — vapaa kil­pailu. Ei ole mitään syytä sille mik­si suuri yksikkö ei voisi toimia näin, mut­ta se vaatisi kuitenkin jonkin­laista hallinnol­lista autono­mi­aa eri aluei­den välillä.

  7. Miten tämä turmi­olli­nen keskit­tymiske­hi­tys saataisi­in pysäytet­tyä ? Suuret yksiköt vaa­ti­vat raskaan hallinnon, on päällil­löä pääl­likön jälkeen. 

    Kun­nan­tuvil­la pääl­liköi­den päät koli­se­vat yhteen…

    1. Se epäon­nis­tui ja tehtävien siir­to suurpi­ireille on käytän­nössä perut­tu. Kävi esimerkik­si niin, että yhdessä suurpi­iris­sä ter­veyskeskuk­si­in oli val­ta­vat jonot ja toises­sa ei laink­jaan, eikä resursse­ja pystyt­ty siirtämään. Saati­in vain hallintoon yksi por­ras enemmän.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki kokeili palve­lu­tuotan­non siirtämistä seit­semään suurpi­iri­in, mut­ta se epäon­nis­tui täysin. 

    Ongel­ma on se Helsin­ki. Helsin­gin pitää olla se metropoli­hallinto, joka lin­jaisi motare­i­ta ja pyörit­täisi raideli­iken­net­tä. Muus­sa ei tarvi­ta Helsinkiä.

  9. En saanut ihan samo­ja luku­ja px-webistä, mut­ta sinnepäin:
    http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vamuu/010_vamuu_tau_102.px/?rxid=813243c3-51e7-4b3e-b50d-5e6cec574c39

    1. Luon­nolli­nen väestönlisäys
    2. Kun­tien väli­nen nettomuutto
    3. Nettomaahanmuutto
    4. Väestönlisäys

    2015
    Espoo
    .….…923…616…280…1819
    Helsinki
    .….…828..2124…975…3927
    Hyvinkää
    .….…-20.…86.…25.….91
    Järvenpää
    .….…126…248.…45.…419
    Kauniainen
    .….…-13..-115.…5.…-123
    Kerava
    .….….56…-125.…63.…-6
    Kirkkonummi
    .….…91.…160.…27.…278
    Mäntsälä
    .….…11.…17.….8.…..36
    Nurmijärvi
    .….…126…187.…11.…324
    Pornainen
    .….…14.…-5.….-2.….7
    Sipoo
    .….…12.…154.…12.…178
    Tuusula
    .….…58.…115.…34.…207
    Vantaa
    .……539.…508…487.…1534
    Vihti
    .….…49.….2.….4.…..55

    Helsin­gin seu­tu yhteensä
    .…..2800..3972…1974.…8746

    Muu maa yhtensä
    .….-2114.–3972…2498…-3588

    Koko maa yhteensä
    .……686.….0…4472.…5158

  10. Kehära­ta on hyvä paikallis­ra­ta van­taalaisille, jos halu­taan hake­mal­la hakea hyviä puolia.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Se epäon­nis­tui ja tehtävien siir­to suurpi­ireille on käytän­nössä perut­tu. Kävi esimerkik­si niin, että yhdessä suurpi­iris­sä ter­veyskeskuk­si­in oli val­ta­vat jonot ja toises­sa ei laink­jaan, eikä resursse­ja pystyt­ty siirtämään. Saati­in vain hallintoon yksi por­ras enemmän.

    Ehkä pitäisi seu­raavak­si kokeil­la niitä pienem­piä yksiköitä, eikä siis tuol­laisia mam­mut­ti­maisia hier­arkkisia koneistoja. 🙂

  12. Markku af Heurlin:
    …Nym 35 vuo­den jälken 38.000…

    Koh­ta Kirkkon­um­mel­lakin ale­taan miet­tiä suurpi­ire­jä tms. hölmöä ja kunnna hallintoon tulee tarpeet­to­mia kiemuroi­ta. Kavere­i­ta muut­ti 80- ja 90-luvuil­la Espoos­ta Kirkkon­um­melle juuri sen takia, että kaik­ki toi­mi! Kirkkon­um­men pitäisi juuri nyt jakaan­tua kahdek­si kun­naksi, niin hom­ma toimisi jatkossakin.

    Epäilen, että Kirkkon­um­men käy kuten on käynyt Helsin­gin ja Espoon. Tehdään entistä jäykem­pi byrokra­tia ratkaise­maan ongelmia, joi­ta ei olisi, jos kun­ta olisi pienem­pi. Minne ihmiset muut­ta­vat seu­raavak­si, etsimään timivia kun­nal­lisia palveluita?

  13. Ris­to Pel­to­la:
    Kehära­ta on hyvä paikallis­ra­ta van­taalaisille, jos halu­taan hake­mal­la hakea hyviä puolia.

    Ajelin kesäretkenä kehäradan tänään. Mil­jar­di täysin hukkaan? Hyvin vähän matkus­ta­jia ja ne vähät menos­sa lento­ken­tälle tai asun­tomes­suille. Lento­kent­täratana täy­delli­nen fiasko ver­rat­tuna mui­hin uusi­in euroop­pal­isi­in junay­hteyk­si­in. Asun­tomes­sut päät­tyvät koh­ta, joten nekin matkus­ta­jat jäävät pois.

    Oleel­lista on saa­da junat kulke­maan lentoase­mal­ta suo­raan Helsinki­in. Pasi­lan pysähdyk­sen voi vielä jotenkin perustel­la, mut­ta Tikkuri­la on jo täysin tarpee­ton ja lisää vain laukku­varkauk­sia. Tämä on täy­delli­nen kus***s van­taalaisil­ta. Mak­sat­ti­vat hyvin vähän liiken­nöi­dyn poikit­taisy­hteyten­sä val­takun­nal­lise­na tarpeena.

    1. Kehäradan var­relle tulee kym­meniä tuhan­sia asukkai­ta. Ne eivät ole siel­lä vielä, kos­ka asun­toaluet­ta ei voi rak­en­taa niin, ettei sinne pääse pari­in vuoteen.

  14. Dimi:
    Mis­täköhän muuten johtuu väestörek­isterikeskuk­sen ja tilas­tokeskuk­sen asukasluku­jen huima ero? Esim. Helsin­gin asukasluku on Vrk:n mukaan 626305 kesäku­un lopus­sa, 624642 tilas­tokeskuk­sen mukaan. Kumpi on luotettavampi?

    Tilas­tokeskus laatii viral­liset väestöti­las­tot ja hei­dän ennakkoti­eton­sakin ovat “oikeampia” kuin VRK:n. Perussyy tähän on se, että VRK:n rek­isteri­in päivit­tyy syn­tyneitä, kuollei­ta ja muut­to­ja vielä esim. 30.6. ‑tilanteen jäl­keenkin edeltävältä vuosineljän­nek­seltä jot­ka pitää huomioi­da. Näitä päiv­i­tyk­siä odote­taan ennakkotiedois­sa kak­si viikkoa ja vuo­den­vai­h­teen viral­lisen tilas­ton laadin­nas­sa kuukausi. Tiedot kuolleista ja esim. ulko­maille muut­taneista päivit­tyvät yleen­sä hitaam­min kuin syn­tyneet ja kun­taan muut­ta­neet, joten rek­isteripoikkileikkaus on useim­miten suurempi.
    Lisäk­si TK tekee muis­takin syistä kor­jauk­sia tilastoonsa

  15. anomuu­mi:
    Vas­taavasti kehyskun­tien kohdal­la 70% vuo­tuis­es­ta kasvus­ta tulee alku­vuodes­ta ja 30% lop­pu­vuodes­ta. Kehyskun­tien luvus­sa otet­tu huomioon Jär­ven­pää, Ker­a­va, Kirkkon­um­mi, Mäntsälä, Nur­mi­järvi, Por­nainen, Sipoo, Tuusu­la ja Vihti. 

    Kehyskun­tien (Hyvinkää, Jär­ven­pää, Kau­ni­ainen, Ker­a­va, Kirkkon­um­mi, Mäntsälä, Nur­mi­järvi, Por­nainen, Sipoo, Tuusu­la, Vihti) väestön­lisäys 2010–2014 puolivuosittain:

    vuosi alku loppu %
    2010: 1485 1331 53/47
    2011: 1334 1190 53/47
    2012: 1604 867 66/34
    2013: 1764 1190 60/40
    2014: 1636 797 67/33

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Kehäradan var­relle tulee kym­meniä tuhan­sia asukkai­ta. Ne eivät ole siel­lä vielä, kos­ka asun­toaluet­ta ei voi rak­en­taa niin, ettei sinne pääse pari­in vuoteen. 

    Ja minä kun olin siinä luu­los­sa että asun­toaluei­ta on raken­net­tu enenkin ilman omia kehäratoja.

    Mut­ta kun ei voi, niin ei vaan voi.

  17. Kreikas­sa köy­hät pak­enevat jo halvem­pi­in olo­suhteisi­in Ateenas­ta maaseudulle. Meil­lä Suomes­sa ei olla kehi­tyk­sessä vielä niin pitkällä.

    Suomes­sa mak­se­taan korkei­ta asum­is- ja toimeen­tu­lo­tukia, jot­ka ruokki­vat kaupungis­tu­mista. Tuet samal­la nos­ta­vat asumiskus­tan­nuk­sia ja tarvet­ta nos­taa tukia. Kiin­teistösi­joit­ta­jat vuol­e­vat kul­taa. Kierre jatkuu ellei kamelin selkä katkea.

    Suomes­sa myös maaseudul­la on vielä suh­teel­lisen korkea kus­tan­nus­ta­so, mut­ta kehi­tys menee kohti halvem­paa asum­ista kylien tyh­jen­tyessä ja kiin­teistö­jen arvo­jen pudotes­sa. Kehi­tys kiihtyy, jos tuk­i­ta­so­ja pienennetään.

  18. Paljonko tuli­joista on pako­laisia ja elin­ta­son nousun eli hyvän sosi­aali­avun toivos­sa tule­via työt­tömiä maa­han­muut­ta­jia? Kasvu aiheut­taa entistä suurem­pia ongelmia, jos hei­dän määrä on iso. Asia jos­ta ei tun­nu saa­van puhua, mut­ta jos­ta pitäisi puhua – kiihkot­ta molem­mis­sa ääripäis­sä ja siinä välissä.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Kehäradan var­relle tulee kym­meniä tuhan­sia asukkai­ta. Ne eivät ole siel­lä vielä, kos­ka asun­toaluet­ta ei voi rak­en­taa niin, ettei sinne pääse pari­in vuoteen. 

    Meil­lä on selvästi liikaa rahaa! Raken­netaan rata ja sit­ten tehdään asun­not, kun kaikkial­la muual­la Län­si-Euroopas­sa on jo pitkän aikaa sit­ten todet­tu raskaan radan rak­en­tamisen ole­van kan­nat­tam­a­ton­ta ja uusia kaupunke­ja peruste­taan ole­mas­sa ole­van ratain­fran varteen.

    Paikko­ja mihin kan­nat­taa tehdä uusia pikkukaupunke­ja on vaik­ka mil­lä mitoin rantaradan ja Por­voon radan var­rel­la. Päära­ta on ongel­malli­nen ja varsinkin oiko­ra­ta, jos­sa vas­toin kaikkia kaupunkisu­un­nit­telun peri­aat­tei­ta motari ja rata tehti­in samaan käytävään.

    1. Mis­sähän maail­mas­sa Kalle oikein elää? Esimerkik­si Tukhol­mas­sa ja Kööpen­ham­i­nas­sa raken­netaan raskas­ta raidet­ta oikein urakalla, kos­ka kaupun­git kas­va­vat vauhdilla.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Kehäradan var­relle tulee kym­meniä tuhan­sia asukkai­ta. Ne eivät ole siel­lä vielä, kos­ka asun­toaluet­ta ei voi rak­en­taa niin, ettei sinne pääse pari­in vuoteen.

    Kuitenkin Kru­unuvuoren­ran­nas­sa voi?

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Aikana jol­loin reaa­liko­rko on negati­ivi­nen, kaikkia investoin­te­ja kan­nat­taa aikaistaa. 

    Sit­ten pitäis vielä osa­ta erot­taa investoin­nit hukkainvestoinneista.

    Kehäradan matkus­ta­jamääriä ei var­masti kan­na­ta arvioi­da heinäku­un perus­teel­la, alle kuukausi radan ava­jais­päivästä. Lento­ken­tän bus­siy­htey­de­tkään eivät vielä ole lop­ullises­sa kuo­sis­saan kun käyn­ti rautatiease­mal­ta ter­mi­naalin on vielä rak­en­teil­la. Se on toki selvää, että radan ja asemien mitoi­tus on massiivinen.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Kehäradan var­relle tulee kym­meniä tuhan­sia asukkai­ta. Ne eivät ole siel­lä vielä, kos­ka asun­toaluet­ta ei voi rak­en­taa niin, ettei sinne pääse pari­in vuoteen. 

    Yksi­tyis­es­ti kus­tan­net­tu liikku­mi­nen (tie,ajokortti,eka kesäau­to,…) vai­h­tuu yhteis­es­ti kus­tan­net­tuun (kehära­ta, veturi, mak­su­jär­jestelmä v.I, mak­su­jär­jestelmä v.II, ratau­ud­is­tus, vaunu-uud­is­tus, ajojärjestelmäuudistus,asemauudistus v.II,…). Kehi­tys kehit­tyy ja ennen­pitkää myös kangis­tuu eli aikatauluis­tuu? Tule­vaisu­u­den eli­it­tiä on aikatauluvapaus?

  23. Helsin­gin seudun väestönkasvu jatkuu nopeana

    Onko vireil­lä jotain suun­nitelmia, miten Suomen ja Helsin­gin seudun väestönkasvua saisi hillittyä?

  24. Kalle: Koh­ta Kirkkon­um­mel­lakin ale­taan miet­tiä suurpi­ire­jä tms. hölmöä ja kunnna hallintoon tulee tarpeet­to­mia kiemuroi­ta. Kavere­i­ta muut­ti 80- ja 90-luvuil­la Espoos­ta Kirkkon­um­melle juuri sen takia, että kaik­ki toi­mi! Kirkkon­um­men pitäisi juuri nyt jakaan­tua kahdek­si kun­naksi, niin hom­ma toimisi jatkossakin.

    Epäilen, että Kirkkon­um­men käy kuten on käynyt Helsin­gin ja Espoon. Tehdään entistä jäykem­pi byrokra­tia ratkaise­maan ongelmia, joi­ta ei olisi, jos kun­ta olisi pienem­pi. Minne ihmiset muut­ta­vat seu­raavak­si, etsimään timivia kun­nal­lisia palveluita?

    Tai­dat­pa olla oike­as­sa. Tosin puo­let kirkkon­u­memn poli­itikoista halua aku­nan liit­tyvän suureen ja mah­tavaanE­spooseen ja toinen puoli tehdä Knummes­ta, Siun­tiosat ja Inkoos­ta yhden 50.000 asukkaan kunnan.

    Itse luen Koester­lin Kepler-elämäk­er­taa, ja totean että ver­rat­tuna 30-vuo­tisen ajan Kes­ki-Euroop­paan ongel­mamme ovat aika pieniä.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­sähän maail­mas­sa Kalle oikein elää? Esimerkik­si Tukhol­mas­sa ja Kööpen­ham­i­nas­sa raken­netaan raskas­ta raidet­ta oikein urakalla, kos­ka kaupun­git kas­va­vat vauhdilla. 

    Tukhol­ma yhdis­telee ole­mas­sa ole­via lähi­ju­nal­in­jo­jaan. Köpistä en tunne.

    Muu­tamia iso­ja metro­hankkei­ta on ole­mas­sa ole­val­la kaupunkialueel­la. Rooma on hyvä esimerk­ki. Siel­lä metro jäi Mus­solin­il­ta pahasti kesken ja rak­en­t­a­mi­nen on sen jäl­keen ollut verkkaista. Lisäk­si tehdään suurnopeusju­nille uusia lin­jauk­sia sekä Euroopas­sa, USA:ssa että Aasi­as­sa. Kevyt­tä raideli­iken­net­tä sen sijaan tehdään mm. Ran­skas­sa run­saasti sekä Pari­i­sis­sa että pienem­mis­sä kaupungeissa.

    Samoil­la arvo­tuk­sil­la Helsingis­sä olisi tehty Töölön metro ennen Län­simetroa ja Espoon raideli­iken­ner­atkaisuk­si olisi valit­tu raiti­otie, jota samal­la rahal­la olisi saatu paljon kaatavam­min. Uusia kaupunke­ja raken­net­taisi­in ole­mas­sa ole­van raskaan ratain­fran varaan Por­voon ja Salon suun­ti­in, eikä edes kuviteltaisi metron rak­en­temista keskelle ei mitään Sipool­ta varaste­tu­ille alueille. Me vain ymmär­rämme kokon­aisu­u­den tääl­lä Suomes­sa paljon parem­min kuin yksikään muu Aasi­as­sa, USA:ssa tai muual­la Euroopassa.

  26. Kalle: Ajelin kesäretkenä kehäradan tänään. Mil­jar­di täysin hukkaan? Hyvin vähän matkus­ta­jia ja ne vähät menos­sa lento­ken­tälle tai asuntomessuille.

    Täl­lä het­kel­lä Suomes­sa on loma-aika, itse ajat­te­len, että kehäradan tyyp­piset ratkaisut on lähin­nä suun­nat­tu työ­matkatarpei­ta varten, eli ei ole tarvet­ta men­nä aina ensin kohti keskus­taa ja sit­ten keskus­tas­ta jon­nekin, vaan voi ottaa hie­man lyhem­män reitin.

    Ainakin oma käsi­tyk­seni on, että suuret työ­paikat eivät tänä päivänä valt­tämät­tä syn­ny kaupunkien keskus­toi­hin — tun­tu­isi oudol­ta että vaikka­pa Nokia rak­en­taisi aivan Helsin­gin keskus­taan uuden toimip­is­teen, yleen­sä tämä toimip­iste sijoite­taan logis­ti­ik­ka- ja kus­tan­nussy­istä jon­nekin hie­man sivum­malle, eikä kukaan oikeasti edes halu­aisi näitä rumia pääkont­tor­e­i­ta pilaa­maan keskus­tan his­to­ri­al­lista miljöötä.

    Itse pidän loogisim­pana täm­möistä “sip­uli­tyyp­pistä” kehit­tymistä, eli on ole­mas­sa kehiä, joiden sisälle rak­en­tuu saman­tyyp­pistä toim­intaa, esim. Kehä I on kulku­väyläin­fra jon­ka var­relle rak­en­tuu tietyn­laista elinkeino­toim­intaa. Tänä päivänä niitä rato­ja kul­je­taan ben­sakoneil­la mut­ta joku päivä niitä kul­je­taan trendikkäästi sähköau­toil­la — se pitäisi pitää mielessä myös liikennesuunnittelussa.

    Jostain syys­tä “suuri” ei ole muodis­sa nyt Suomes­sa — yrit­tämistä pide­tään trendikkäänä mut­ta Suo­mi tarvit­see myös suuria yri­tyk­siä. Kun tehdään kaupun­ki-infraa pitäisi miet­tiä vaikka­pa että miten Helsin­gin seudulle voitaisi­in siirtää vaikka­pa joku Pon­ssen tapainen yri­tys, mikäli esim. Vieremä ei pysty kas­va­maan yri­tyk­sen koon mukana. Toinen vai­h­toe­hto nimit­täin on, että koko yri­tys myy­dään ulko­maille ja lop­ul­ta tuotan­to siir­tyy sen mukana pois. Suuret yri­tyk­set tarvit­se­vat tilaa ja logis­ti­ikkaa ympärilleen, esimerkik­si Googlen Ham­i­nan palvelukeskus — tai jos ajatel­laan USA:n piilaak­soa, se ei syn­tynyt New Yorki­in tai Los Ange­le­si­in, vaan San Joseen. Suomes­sa vain ei toden­näköis­es­ti syn­ny täm­möisiä gen­er­al­is­tisia yri­tyk­siä, vaan jonkun tietyn erikoisosaamisalueen yri­tyk­siä — “hid­den cham­pi­ons” tyyp­pisiä. Nämä tarvit­se­vat kuitenkin ympärilleen myös klus­terin, jota ne ruokki­vat. Esimerkik­si Pon­ssa on syn­tynyt Suomeen met­sä­te­ol­lisu­u­den vuoksi.

    Helsin­ki on aika lähel­lä San Josen kokolu­okkaa, joten mah­dol­lisuuk­sia tietyn klus­terin kehit­tymisille on. Globaal­isti täl­lä het­kel­lä nähdään, että Helsin­ki on yksi kiin­nos­tavimpia paikko­ja vaikka­pa peliyri­tyk­sen perus­tamiseen — ja tämä siis Niklas Zennström muis­taak­seni Busi­ness Insid­er ‑lehdessä — muu­tos on tapah­tunut muu­ta­mas­sa vuodessa, mut­ta sitä on pohjustet­tu pitkään eri­laisil­la mes­suil­la, kuten Assem­bly ‑mes­sut, jot­ka ovat kerän­neet tietyn osa-alueen har­ras­ta­jia kil­paile­maan tietokonei­den ohjel­moin­nis­sa sekä pelaamises­sa. Tässä on vähän saman­lainen “klus­teri” kuin Pon­s­sel­la met­sä­te­ol­lisu­udessa — pelaa­jat ja pelien tek­i­jät ovat olleet lähel­lä toisiaan.

    Osmo nos­ti esille matkailun, mut­ta jos Suo­mi halu­aa men­estyä tai halu­amme kehit­tää jotain men­estyvää, pitäisi pohtia sitä mis­sä meil­lä on sekä kulut­ta­jia että tuot­ta­jia samas­sa pis­teessä — esim. ikäih­mis­ten palve­lut on yksi sel­l­ainen tek­i­jä. Ikäih­mis­ten palve­lut ehkä kuu­lostaa van­hanaikaiselta, mut­ta se voi tarkoit­taa vaikka­pa ikäih­misille valmis­tet­tu­ja ker­to­muk­sia tai vir­tu­aal­i­matko­ja 3D / 2D välineil­lä tai kehit­tyneem­piä oma­toimisia ter­veysteste­jä, kun­toilu­vä­lineitä tai mui­ta vas­taavia palvelui­ta — tai vai­ika­pa palvelukon­septe­ja ihan tavanomaisil­la aloil­la, mut­ta jot­ka on tuot­teis­tet­tu pitkälle ja siten edullisia toteut­taa ja ottaa käyttöön.

  27. Juho Laatu: Onko vireil­lä jotain suun­nitelmia, miten Suomen ja Helsin­gin seudun väestönkasvua saisi hillittyä? 

    Mik­si sitä pitäisi hillitä? Suo­mi tarvit­see veture­i­ta ja jos poli­itikot siir­ty­i­sivät rajoit­tavas­ta ja ohjaavas­ta ajat­te­lu­tavas­ta mah­dol­lisuuk­sia luo­vaan ajat­te­lu­ta­paan, niin kaik­ki toimisi parem­min. Tämä kos­kee niin Helsinkiä kuin alueel­lisia keskuk­sia Turkua, Tam­peretta ja Oulua. Sama toimii pienem­mässä mit­takaavas­sa pienis­sä maakuntakeskuksissa.

    Mallies­imerk­ki, miten asi­aa ei kan­na­ta hoitaa, on maakun­tamit­takaavas­sa Poh­jan­maa. Maakun­ta hajot­taa voimavaro­jaan kah­teen keskuk­seen Vaasaan ja Seinäjoelle, joten mitään ei saa­da oikein aikaisek­si. Seinäjoes­ta ei koskaan tule keskus­ta, se on vain risteys, mut­ta poli­ti­ikalla viedään voimavaro­ja Vaasasta.

  28. Markku af Heurlin: Tai­dat­pa olla oike­as­sa. Tosin puo­let kirkkon­u­memn poli­itikoista halua aku­nan liit­tyvän suureen ja mah­tavaanE­spooseen ja toinen puoli tehdä Knummes­ta, Siun­tiosat ja Inkoos­ta yhden 50.000 asukkaan kunnan… 

    Kum­mas­sakaan suun­nitel­mas­sa ei ole mitään järkeä. Entisenä espoolaise­na voin sanoa, ettei Espoo toi­mi. Teo­ri­as­sa se ei voi toimia kun­nol­la ja käytän­tö on vielä hunom­pi. Aivan liian mon­imutkainen organ­isaa­tio ja päätök­sen­teko aivan liian kaukana kuntalaisesta.

    Ain­oa fik­su liike kirkkon­um­me­laisille on lait­taa lusikat jakoon ja irrot­taa pohjoiset alueet Veikkolan kun­naksi. Kaik­ki asukkaat voit­ta­vat ja organ­isaa­tio sekä sen tavoit­teet selkeytyvät.

  29. Piilaak­so on mis­sä on kos­ka Stan­ford. Ja sikäläi­nen työssäkäyn­tialue on 7,5 miljoo­nan asukkaan Bay Area eikä pelkkä San Jose tai edes San­ta Claran piirikunta.

  30. Kalle: Mik­si sitä pitäisi hillitä?

    Kos­ka OS on vihreä, ja vihreät yleen­sä halu­a­vat suo­jel­la maa­pal­loa vähen­tämäl­lä esim. kasvi­huonepäästöjä ja rajoit­ta­mal­la väestönkasvua, ajat­telin että näi­den luulisi kuu­lu­van OS:nkin agen­dalle. Ei siis kas­vatet­taisi elin­ta­soa ja omaa kulu­tus­ta luon­non kus­tan­nuk­sel­la, tilanteessa jos­sa luon­non kestokyvyn pelätään jo loppuvan.

    Suo­mi tarvit­see veture­i­ta ja jos poli­itikot siir­ty­i­sivät rajoit­tavas­ta ja ohjaavas­ta ajat­te­lu­tavas­ta mah­dol­lisuuk­sia luo­vaan ajat­te­lu­ta­paan, niin kaik­ki toimisi parem­min. Tämä kos­kee niin Helsinkiä kuin alueel­lisia keskuk­sia Turkua, Tam­peretta ja Oulua. Sama toimii pienem­mässä mit­takaavas­sa pienis­sä maakuntakeskuksissa.

    Jees, asi­aa. Mut­ta ei tietenkään ote­ta uut­ta kasvua ja elin­ta­soa luon­toa tuhoa­mal­la. Rajoituk­si­akin siis tarvi­taan jois­sain kohdis­sa, mm. kasvi­huonekaa­supäästöis­sä ja väestön kasvus­sa. Luon­non ja ihmisen kannal­ta har­mit­tomil­la aloil­la mainit­se­maasi tyyliä, mah­dol­lisuuk­sien luon­tia, kan­nat­taa tukea.

    Mallies­imerk­ki, miten asi­aa ei kan­na­ta hoitaa, on maakun­tamit­takaavas­sa Poh­jan­maa. Maakun­ta hajot­taa voimavaro­jaan kah­teen keskuk­seen Vaasaan ja Seinäjoelle, joten mitään ei saa­da oikein aikaisek­si. Seinäjoes­ta ei koskaan tule keskus­ta, se on vain risteys, mut­ta poli­ti­ikalla viedään voimavaro­ja Vaasasta.

    Ainakin Senäjo­ki on hyvin vireä. En usko koon mak­si­moimisen tarpeel­lisu­u­teen. Isom­pi yleen­sä päi­hit­tää käden­vään­nössä pienem­män naa­purin­sa, mut­ta ei se onnel­lisu­ut­ta silti luo. Helsin­ki on Suomen suurin, mut­ta en silti ihaile sitä sen koon vuok­si. Ei Helsingistä New Yorkia saa, vaik­ka kuin­ka yrit­täisi lihot­taa. Eikä edes Tukhol­maa tai Pietaria. Nätimpi pohjoisen hel­menä. Turha tiivistämi­nen ja puis­to­jen ja muiden per­in­testen kohtei­den hävit­tämi­nen pudot­taa kaupun­gin arvoa ainakin min­un silmissäni.

  31. Helsin­gin pitäisi itsenäistyä kaupunki­val­tiok­si, ja ava­ta rajat maa­han­muu­tolle. Maail­mas­sa on yli 190 val­tio­ta, jos­ta houkutel­la uusia asukkaita.

    Muu-Suo­mi rajoit­taa Helsin­gin kasvua.

    Uudek­si pääkaupungik­si Muu-Suomelle voisi ehdot­taa Kemi­järveä ja eduskun­ta voisi kokoon­tua Väyry­sen jalas­mökil­lä. Istun­to­jen välis­sä nau­tit­taisi­in pet­tuleipää kahvinko­rvikkeen kera. Läm­min­henk­i­nen turi­na sahatavaran maail­man­markki­nahin­nas­ta täyt­täisi pihan.

    Lapin maakun­nan soisi myös itsenäistyvän, kuten Ruotsin Lapin, Nor­jan Finn­markin ja Venäjän Kuolan.

    Kansal­lis­val­tiot kuol­e­vat täl­lä vuo­sisadal­la ja kaupunki­val­tiot otta­vat vallan.

  32. Juho Laatu:
    Ainakin Senäjo­ki on hyvin vireä. 

    Seinäjo­ki on raa­mat­tuvyöhyk­keen pystyynkuol­lut keskuspitäjä.

  33. Tero Tolo­nen:
    …Itse pidän loogisim­pana täm­möistä “sip­uli­tyyp­pistä” kehit­tymistä, eli on ole­mas­sa kehiä, joiden sisälle rak­en­tuu saman­tyyp­pistä toimintaa… 

    Noin sen pitäisi juuri tapah­tua. Onnis­tunut kehi­tys vaatii kaavoituk­selta pitkäjän­teisyyt­tä, mikä puut­tuu Helsingistä. Kyp­symi­nen tapah­tuu vai­heit­tain: pien­talo­ja, toim­i­ti­laa, ker­rostalo­ja ja tämän takia jo kaavoitet­taes­sa pien­taloaaluei­ta, pitää ottaa huomioon tule­vat ker­rostalot. Jos osaami­nen ei riitä muuhun, kan­nat­taa tehdä vajaat 100 m x 200 m ruu­tua. Se kel­paa niin pien­taloko­rt­te­lik­si, toim­i­ti­lalle kuin kerrostaloillekkin.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Se epäon­nis­tui ja tehtävien siir­to suurpi­ireille on käytän­nössä perut­tu. Kävi esimerkik­si niin, että yhdessä suurpi­iris­sä ter­veyskeskuk­si­in oli val­ta­vat jonot ja toises­sa ei laink­jaan, eikä resursse­ja pystyt­ty siirtämään. Saati­in vain hallintoon yksi por­ras enemmän.

    Miten niin ei kyet­ty ? YT-pystyyn ja resurssit tasaukseen. 

    Jos ei suos­tu uuteen asema­paikkaan niin kat­so­taan irtisanoutuneeksi.

    Koko Helsin­ki kuu­luu yhteen ja samaan työssäkäyn­tialueeseen, joten päälle tulee vielä karenssi

    Tun­tuu oudol­ta, että vihreät ja kokoomus eivät uskalla käyt­tää työn­jo­hto­val­taa julk­i­sis­sa organsaa­tiois­sa, mut­ta ovat mielel­lään neu­vo­mas­sa ja toteut­ta­mas­sa samaa asi­aa yksi­tyisel­lä ilman mitään armoa

  35. Väestö ei liiku nyt työn perässä kos­ka työ­paikko­jen määrä ei kas­va vaan vähenee.

    Se jar­rut­taa muut­toa kaik­il­ta ilman­su­un­nil­ta kohti pääkaupunkisetua

    Yksi suuri ongel­ma on asun­to­jen hin­nan eriytyminen
    Niin­pä väli­ra­ha syr­jäseudun ja pääkaupunkiseudun asun­non välil­lä on iian suuri, että eri­tyiseti iäkkään on mah­dos­ton lähteä muuttamaan

    Ja osta­ji­akin on niin vähän, että myyn­tikään ei ole var­maa mil­lään hinnalla

    Seu­tuk­in­ti­in ei enää muute­ta, kos­ka työa­jat ovat muut­tuneet jous­ta­mat­tomim­mik­si ja työa­jan sanelee työ­nan­ta­ja yksipuolis­es­ti ja niin­pä esim las­ten tuominen/vieminen päiväkoti­in on vaikeu­tunut, kos­ka päiväkoti ei jousta

    Niin­pä on lyhen­net­tävä työ­matkaa ja asut­ta­va ahtaam­min ja epäviihtyisästi

    http://www.hs.fi/kaupunki/a1437791552756?jako=1789511c79ae600757e6e451b9e11888&ref=fb-share

  36. Juho Laatu: …Eikä edes Tukhol­maa tai Pietaria. Nätimpi pohjoisen hel­menä. Turha tiivistämi­nen ja puis­to­jen ja muiden per­in­testen kohtei­den hävit­tämi­nen pudot­taa kaupun­gin arvoa ainakin min­un silmissäni. 

    Ilman reipas­ta tiivistys­tä Pääkaupunkiseu­tu jatkaa hajoamista, mitä se on tehnyt koko sodan jälkeisen ajan. Ei syn­ny palvelui­ta, mut­ta paljon turhaa liiken­net­tä. Pahim­mil­laan pääosa alueesta slummiutuu.

    Kaupun­ki kehit­tyy aina johonkin suun­taan. Se joko kehit­tyy tai kui­h­tuu. Aja­tus siitä, että nyt olisi saavutet­tu jotain, joka voitaisi­in säilöä ja naut­tia tule­vaisu­udessa toimi­vana kaupunkiym­päristönä on valitet­tavasti mahdoton. 

    Toki yksit­täisiä, hyviä raken­nuk­sia sen jäl­keen, kun on saavutet­tu viiden, kuu­den ker­roksen kyp­sä umpiko­rt­teli, kan­nat­taa käyt­tää aika pitkäänkin. Helsin­ki on kuitenkin niin nuori, että eduskun­tat­aloa luku­un otta­mat­ta, kaik­ki suo­jelta­va löy­tyy kort­telin sisäl­lä Senaatintorista.

  37. Lau­ri Kumpu­lainen: Seinäjo­ki on raa­mat­tuvyöhyk­keen pystyynkuol­lut keskuspitäjä. 

    Seinäjo­ki on rautatieristeys, eikä siitä koskaan muu­ta tule. Poh­jan­maan henk­i­nen, hallinnolli­nen ja taloudelli­nen keskus on Vaasa.

  38. Liian van­ha:
    Väestö ei liiku nyt työn perässä kos­ka työ­paikko­jen määrä ei kas­va vaan vähenee.

    Se jar­rut­taa muut­toa kaik­il­ta ilman­su­un­nil­ta kohti pääkaupunkisetua

    Pääkaupunkiseudun muut­tovoit­to Helsin­gin seudun ulkop­uolis­es­ta Suomes­ta on kas­vanut tasais­es­ti vuodes­ta 2010 alka­en (+3600) vuo­teen 2014 (+6200), vaik­ka työl­lisyys on heiken­tynyt myös tääl­lä. Johtunee siitä, että muual­la Suomes­sa työl­lisyyske­hi­tys on vielä heikom­mal­la tolalla.

  39. Anna R:
    Piilaak­so on mis­sä on kos­ka Stan­ford. Ja sikäläi­nen työssäkäyn­tialue on 7,5 miljoo­nan asukkaan Bay Area eikä pelkkä San Jose tai edes San­ta Claran piirikunta. 

    No onhan se isom­pi kuin Helsin­gin 1,5 miljoon­aa ja Stan­ford on tun­netumpi kuin Otanie­mi, mut­ta var­maan alku­vai­heessa isoin tek­i­jä kuitenkin oli se kuin­ka paljon ympäristössä on rahaa ja asi­akkai­ta — ilman puo­lus­tusvoimien tai NASA:n kiin­nos­tus­ta tai jenkkien talout­ta tuskin men­estyviä mikro­pros­es­sorien tekemiseen keskit­tyviä yri­tyk­siä olisi syn­tynyt juuri niin paljon Jenkkei­hin. Ensim­mäiset tietokoneet lask­i­vat ammusten rato­ja, ensim­mäi­nen mikro­pros­es­sori kaiketi tehti­in F‑14 hävit­täjäkoneeseen ja Inter­netin perus­pro­tokol­latkin syn­tyivät soti­lasvi­estin­nän tarpeisiin.

  40. Pekka Vuori: Pääkaupunkiseudun muut­tovoit­to Helsin­gin seudun ulkop­uolis­es­ta Suomes­ta on kas­vanut tasais­es­ti vuodes­ta 2010 alka­en (+3600) vuo­teen 2014 (+6200), vaik­ka työl­lisyys on heiken­tynyt myös tääl­lä. Johtunee siitä, että muual­la Suomes­sa työl­lisyyske­hi­tys on vielä heikom­mal­la tolalla.

    Mis­tä tuol­laiset luvut nap­p­a­sit? Helsin­gin seu­tu on saanut muut­tovoit­toa muual­ta Suomes­ta tilas­tok­seskuk­sen mukaan näin:
    2010 1666
    2011 2707
    2012 3587
    2013 4303
    2014 4958
    Tasaista kasvua kyl­lä, joka johtunee pitkit­tyneestä lamas­ta. Ja olisiko ansiosi­don­nais­ten päät­tymisel­lä oma vaiku­tuk­sen­sa. Tuo­ta­han on sit­ten tulkit­tu niin, että ihmiset halu­a­vat asua juuri Helsin­gin seudulla.

  41. “kaik­ki suo­jelta­va löy­tyy kort­telin sisäl­lä Senaatintorista.” 

    No san­o­taan nyt tähän, että onneks IHAN kaik­ki ei sen­tään oo noin saatanan pihal­la kuin sä. 

    Tosin niin­no­joo. Vallilan viher­hip­stereille (ja Kivekkään Otsolle) olis tietysti ihan hyvä kor­vatil­lik­ka, jos ne kaik­ki iänikuiset puuhu­us­sit sun muut Elt­sun van­hat mata­lat kiv­i­talot räjäytet­täis huut­san hel­vetti­in ja pan­tais suur­ta & mah­tavaa betonilootaa tilalle xD

  42. Kalle: Tukhol­ma yhdis­telee ole­mas­sa ole­via lähi­ju­nal­in­jo­jaan. Köpistä en tunne.

    Kööpen­ham­i­nan keskus­tan keskeisem­mät aukiot ovat juuri nyt yhtä val­tavaa metrotyö­maa­ta. Sinne raken­netaan koko kaupun­gin kiertävä ympyrämetro poikki­ak­se­lei­neen ja louhit­taval­la kiv­el­lä täytetään val­ta­va alue mer­estä uudelle asuinalueelle yhden metro­haaran päässä. Suosit­te­len lämpimästi tutus­tu­maan kaupunki­in, jos­sa lisäk­si pyöräi­lyn ase­ma merkit­tävänä liikku­mis­muo­tona on itsestäänselvyys.

    Täkäläi­nen kehära­ta on ydinkeskus­taan suun­nitel­lun pis­aran yläpuoli, joka avaa seudun liiken­teelle aivan uudet kehi­tys­mah­dol­lisu­udet. Kun­han liityn­täli­ikenne käyn­nistyy, ase­mat saadaan valmi­ik­si ja ihmiset ja työ­paikat alka­vat muut­ta­maan sen var­relle, on suo­sio taat­tu. Ja kau­pan­päälle saadaan suurelle joukolle pääkaupunkiseu­tu­laisia nopea ja metro­maisen tiheästi kulke­va vai­h­do­ton yhteys lentoase­malle. Raidein­vestoin­te­ja ei tehdä vuo­den tai parin perspektiivillä.

  43. JY: Mis­tä tuol­laiset luvut nappasit? 

    Kom­ment­ti­ni oli vas­taus väit­teeseen, että nykyi­nen työl­lisyys­ti­lanne “jar­rut­taa muut­toa pääkaupunkiseudulle kaik­ista ilman­su­un­nista”. (Läh­teenä aluesarjat.fi ‑sivus­to, jos­sa on Tilas­tokeskuk­ses­ta tilat­tua tilas­toaineis­toa seudun kun­tien tarpeisi­in räätälöi­tynä). Sik­si esit­tämäni luvut koske­vat pääkaupunkiseudun (4 kun­taa) saa­maa muut­tovoit­toa Helsin­gin seudun (yht. 14 kun­taa) ulkop­uolelta. Täl­lainen muut­to on vah­vasti työmarkkinaperäistä.
    Lisäk­si Työvoimatutkimuk­sen mukaan muun Suomen työ­paikko­jen määrä on kehit­tynyt suh­teel­lis­es­ti heikom­min kuin Helsin­gin seudul­la viime vuosina.

  44. Kalle: Ilman reipas­ta tiivistys­tä Pääkaupunkiseu­tu jatkaa hajoamista, mitä se on tehnyt koko sodan jälkeisen ajan. Ei syn­ny palvelui­ta, mut­ta paljon turhaa liiken­net­tä. Pahim­mil­laan pääosa alueesta slummiutuu.

    Ole­tat näköjään keskit­tämisen ole­van parem­pi ratkaisu kuin ihmis­ten tähän asti vapail­la markki­noil­la val­it­se­ma malli, jos­sa osa heistä on aset­tunut kehyskun­ti­in. Nykyisessä mallis­sa uusia palvelui­ta on syn­tynyt eri­tyis­es­ti uusi­in palvelukeskuk­si­in esim. Kehätei­den var­teen. Autois­tu­mista on siis tapah­tunut. Palve­lut eivät ole kadon­neet min­nekään. Varsi­naista slum­mi­u­tu­mista ei Helsingis­sä tai­da olla.

    Kaupun­ki kehit­tyy aina johonkin suun­taan. Se joko kehit­tyy tai kui­h­tuu. Aja­tus siitä, että nyt olisi saavutet­tu jotain, joka voitaisi­in säilöä ja naut­tia tule­vaisu­udessa toimi­vana kaupunkiym­päristönä on valitet­tavasti mahdoton. 

    Tuo ei kai liity tiivistämiseen. Joku alue kehit­tyy tiivistymäl­lä, toinen hajau­tu­mal­la. Joku kas­vaen, toinen entisen kokoisena.

    Toki yksit­täisiä, hyviä raken­nuk­sia sen jäl­keen, kun on saavutet­tu viiden, kuu­den ker­roksen kyp­sä umpiko­rt­teli, kan­nat­taa käyt­tää aika pitkäänkin. Helsin­ki on kuitenkin niin nuori, että eduskun­tat­aloa luku­un otta­mat­ta, kaik­ki suo­jelta­va löy­tyy kort­telin sisäl­lä Senaatintorista.

    Olen eri mieltä. Näytät olet­ta­van kaiken tiet­tyä ikää nuorem­man ole­van suo­jelukelvo­ton­ta, ja myös tekevän kaikesta uud­is­ta­mal­la entistä nuorem­paa eli suo­jelukelvo­ton­ta. Minus­ta Helsingis­sä on paljonkin hyvää ja säi­lytet­tävää, sekä tiivistä että harvaa.

  45. Juho Laatu: Ole­tat näköjään keskit­tämisen ole­van parem­pi ratkaisu kuin ihmis­ten tähän asti vapail­la markki­noil­la val­it­se­ma malli, jos­sa osa heistä on aset­tunut kehyskuntiin… 

    Ei, en usko kaikkien halu­a­van asua keskus­tas­sa, mut­ta sitä keskus­taakin pitäisi tehdä. Samoin tiivi­iden pien­taloaluei­den syn­tymistä rato­jen var­teen kan­nat­taa tukea, kos­ka ne taas tuke­vat Helsinkiä alueen keskus­taa­ja­mana. Niiden ihmis­ten asum­ista, jot­ka halu­a­vat asua haja-asu­tusalueel­la, ei saa myöskään pidä sään­nel­lä niin tarkkaan, kuin nyt tehdään. 

    Helsin­gin pitää kas­vaa kaupunk­i­na, mikä tarkoit­taa kuusi ker­rosta, kat­to­lappeet 45° kul­mas­sa ja umpiko­rt­teli. Sen on mon­es­sa paikas­sa todet­tu tuot­ta­van tehokas­ta ja mielyt­tävää ympäristöä. Jot­ta Helsin­ki kas­vaisi, pitää kaavoituk­sen olla riit­tävän kaukonäköistä. Jos ole­tamme, että kaupun­ki levit­täy­tyy joskus Hert­toniemeen, Haa­gaan tai Munkkivuoreen, pitää kaa­vat muut­taa aivan toisen laisik­si jo nyt. 

    Muual­la Euroopas­sa esikaupunke­ja raken­netaan ole­mas­sa ole­van raskaan radan var­teen. Motar­it vede­tään yli viiden kilo­metrin päähän radas­ta, jot­ta uudet kaupun­git ovat riit­tävän rauhal­lisia ja viihty­isiä. Kaupun­git erote­taan emokun­nas­ta, jot­ta niihin syn­tyy palve­lut. Eli tehdään kun­tau­ud­is­tuk­sia tarpeen mukaan. Tavitekoko jos­sain 10 000 — 40 000 asukkaan välil­lä. Suomes­sa Lah­den oiko­ra­ta vedet­ti­in motarin kanssa samaan, joten pysäkeille ei voi rak­en­taa mitenkään järke­viä taa­jamia. Ehkä tämä oli tarkoitus?

    Kaikkein käsit­tämät­tömintä ovat talo­jen koon rajauk­set haja-asu­tusalueel­la. Miten joku voi luul­la, että poli­itikko tai virkamies tietäisi parem­min, minkälainen talo Vir­tasen on raken­net­ta­va. Tilaa tääl­lä Suomes­sa on, joten pin­ta-alara­joituk­set ovat tyyp­il­listä tarpee­ton­ta sääntelyä.

  46. Juho Laatu: …Näytät olet­ta­van kaiken tiet­tyä ikää nuorem­man ole­van suo­jelukelvo­ton­ta, ja myös tekevän kaikesta uud­is­ta­mal­la entistä nuorem­paa eli suo­jelukelvo­ton­ta. Minus­ta Helsingis­sä on paljonkin hyvää ja säi­lytet­tävää, sekä tiivistä että harvaa.

    Helsingis­sä on hyvin vähän mitään, mitä kan­nat­taisi suo­jel­la. Eduskun­tat­a­lo ja Senaat­in­torin miljöö ehkä. Helsingis­sä on Taka-Töölöstä etelään paljon tiilirunk­oisia raken­nuk­sia, jot­ka ovat pitkäikäisiä ja tehokkai­ta. Niitä ei kan­na­ta purkaa, mut­ta en oikein näe myöskään syytä suo­jel­la niitä.

    Mut­ta se, ettei jotain Makkarat­aloa voi purkaa, on lähin­nä type­r­ää. Talosta sen sijaan sai purkaa talon ain­oan nerokkaan asian, eli parkkipaikat. Sehän teki talosta ain­ut­laa­tuisen, mikä sinän­sä ei kyl­lä minus­ta riitä suojeluperusteeksi.

    Nimekäs arkkite­hti ei myöskäään voi olla syy suo­jelu­un. Esimerkik­si Aal­to on tehnyt var­masti onnis­tunei­ta raken­nuk­sia, mut­ta kyl­lä hänen kynästään on läht­enyt luokat­toman huonoakin jälkeä. Nimi ei voi olla siis suo­jelun peruste.

  47. Kalle: Ei, en usko kaikkien halu­a­van asua keskus­tas­sa, mut­ta sitä keskus­taakin pitäisi tehdä.

    Suomes­sa on var­masti joitain ihmisiä, jot­ka halu­aisi­vat asua nyky­isiä kaupunkikeskus­to­ja tiiviimmin/ahtaammin. Hei­dän mie­lenki­in­ton­sa var­masti kohdis­tuu myös Helsinki­in, kos­ka se on suurin kaupunkimme. Toiv­ot­tavasti saa­vat mitä halu­a­vat, mut­ta toiv­ot­tavasti pros­es­sis­sa ei tuho­ta nyky­istä, mon­en mielestä viihty­isää Helsinkiä liikaa.

    Samoin tiivi­iden pien­taloaluei­den syn­tymistä rato­jen var­teen kan­nat­taa tukea, kos­ka ne taas tuke­vat Helsinkiä alueen keskustaajamana.

    Tuo ei kuu­losta järkevältä. Mik­si joidenkin pitäisi tiivistäy­tyä omako­tialuel­la tukeak­seen tois­t­en unel­maa asua suurkaupun­gin vielä tiivi­im­mässä keskus­tas­sa? Nyt taisi lip­sah­taa jo vähän jon­nekin suurhelsinkiläisyy­den puolelle. Suurhelsinkiläisyyskin voi olla joillekin arvo, mut­ta ei laite­ta ainakaan väljän esikaupun­gin tietois­es­ti valin­nei­ta kär­simään siitä.

    Niiden ihmis­ten asum­ista, jot­ka halu­a­vat asua haja-asu­tusalueel­la, ei saa myöskään pidä sään­nel­lä niin tarkkaan, kuin nyt tehdään. 

    Makua­sia säädel­läänkö liikaa vai liian vähän.

    Helsin­gin pitää kas­vaa kaupunk­i­na, mikä tarkoit­taa kuusi ker­rosta, kat­to­lappeet 45° kul­mas­sa ja umpiko­rt­teli. Sen on mon­es­sa paikas­sa todet­tu tuot­ta­van tehokas­ta ja mielyt­tävää ympäristöä.

    Mis­sä on todettu?

    Jot­ta Helsin­ki kas­vaisi, pitää kaavoituk­sen olla riit­tävän kaukonäköistä. Jos ole­tamme, että kaupun­ki levit­täy­tyy joskus Hert­toniemeen, Haa­gaan tai Munkkivuoreen, pitää kaa­vat muut­taa aivan toisen laisik­si jo nyt. 

    En näe mitään sel­l­aista suur­ta levit­täy­tymis­tarvet­ta, joka pakot­taisi tuhoa­maan van­haa toimi­vaa kaupunkia alta. Ymmär­rän että sin­ua levit­täy­tymi­nen voisi kiin­nos­taa, mut­ta minään yleisenä tavoit­teena tuo­ta ei voi pitää (kaik­ki kun­nanisät halu­a­vat kas­vat­taa luo­mus­taan, mutta…).

    Muual­la Euroopas­sa esikaupunke­ja raken­netaan ole­mas­sa ole­van raskaan radan var­teen. Motar­it vede­tään yli viiden kilo­metrin päähän radas­ta, jot­ta uudet kaupun­git ovat riit­tävän rauhal­lisia ja viihty­isiä. Kaupun­git erote­taan emokun­nas­ta, jot­ta niihin syn­tyy palve­lut. Eli tehdään kun­tau­ud­is­tuk­sia tarpeen mukaan. Tavitekoko jos­sain 10 000 – 40 000 asukkaan välil­lä. Suomes­sa Lah­den oiko­ra­ta vedet­ti­in motarin kanssa samaan, joten pysäkeille ei voi rak­en­taa mitenkään järke­viä taa­jamia. Ehkä tämä oli tarkoitus?

    Toiselle opti­mikoko voisi olla 3000. Joku voisi pitää väkimäärän kasvua ja luon­non betonoimista ja asfal­toimista ei-toiv­ot­tuina ilmiöinä. Ehkä tarvi­taan myös joku täy­teen pakat­tu city siel­lä viihtyville, ja elämyk­senä muille.

    Jos päälka­upunkiseu­tua halu­taan kas­vat­taa, ja rak­en­taa joukkoli­iken­net­tä vahvo­jen runk­olin­jo­jen varaan, Helsin­gin niemi­maa kan­nat­taisi ehkä uno­htaa liiken­teen sol­muko­htana pitkän tähtäi­men kehi­tys­su­un­nitelmis­sa maanti­eteel­lisen han­kaluuten­sa vuoksi.

    Kaikkein käsit­tämät­tömintä ovat talo­jen koon rajauk­set haja-asu­tusalueel­la. Miten joku voi luul­la, että poli­itikko tai virkamies tietäisi parem­min, minkälainen talo Vir­tasen on raken­net­ta­va. Tilaa tääl­lä Suomes­sa on, joten pin­ta-alara­joituk­set ovat tyyp­il­listä tarpee­ton­ta sääntelyä.

    Haja-asu­tusalueil­la väljyys ulkona ja sisäl­lä on tosi­aan yksi merkit­tävä etu, eikä sata lisäneliötä talon koos­sa ketään juuri haittaa.

  48. Kalle: Helsingis­sä on hyvin vähän mitään, mitä kan­nat­taisi suo­jel­la. Eduskun­tat­a­lo ja Senaat­in­torin miljöö ehkä. Helsingis­sä on Taka-Töölöstä etelään paljon tiilirunk­oisia raken­nuk­sia, jot­ka ovat pitkäikäisiä ja tehokkai­ta. Niitä ei kan­na­ta purkaa, mut­ta en oikein näe myöskään syytä suo­jel­la niitä.

    Asi­aa voi läh­estyä myös kysymäl­lä, mis­sä Helsin­ki on niin huonos­ti suun­nitel­tu ja raken­net­tu, että alue kan­nat­taisi var­tavas­ten purkaa. Jos raken­nusvim­ma iskee päälle, voisi ajatel­la rak­en­tamista jon­nekin sel­l­aisi­in paikkoi­hin, mis­sä van­haa ja mon­elle rakas­ta pure­taan mah­dol­lisim­man vähän. Täl­laisia paikko­ja voisi­vat olla Helsin­gin lähel­lä raideli­iken­neasemien kan­net ja teol­lisu­udelta vapau­tuneet ton­tit. Muual­la tarvi­taan hävit­tämiselle jotain lisäperusteita.

    Mut­ta se, ettei jotain Makkarat­aloa voi purkaa, on lähin­nä type­r­ää. Talosta sen sijaan sai purkaa talon ain­oan nerokkaan asian, eli parkkipaikat. Sehän teki talosta ain­ut­laa­tuisen, mikä sinän­sä ei kyl­lä minus­ta riitä suojeluperusteeksi.

    Nimekäs arkkite­hti ei myöskäään voi olla syy suo­jelu­un. Esimerkik­si Aal­to on tehnyt var­masti onnis­tunei­ta raken­nuk­sia, mut­ta kyl­lä hänen kynästään on läht­enyt luokat­toman huonoakin jälkeä. Nimi ei voi olla siis suo­jelun peruste.

    Pisäisi pohtia myös syitä purkamiselle eikä vain syitä suo­jelulle. Jos ei ole eri­ty­isiä syitä, voisi säi­lyt­tää van­haakin. Sel­l­aisia paikko­ja, jois­sa ihmis­ten mielestä on hävitet­ty jotain arvokas­ta on paljon. Sel­l­aisia paikko­ja jois­sa uud­is­tuotan­toa ihail­laan enem­män kuin van­haa on aika vähän. Usein kai rak­en­t­a­mi­nen tapah­tuu jonkin kasvu­vim­man pakot­ta­mana, ilman sen suurem­paa pitkäjän­teistä suun­nit­telua, keskus­puis­tos­ta palo­ja naker­taen, aina kul­lois­t­enkin poli­itikko­jen ja gryn­derei­den het­kel­lis­ten tarpei­den mukaan, ja tietenkin yleisen naa­purei­den välisen kil­pailun tai paikallispa­tri­o­tismin vuok­si (esim. jonkin “suurhelsinkiläisyy­den” tapaisen ajat­telun vuok­si). Edis­tys­tä vai sairautta?

Vastaa käyttäjälle Pekkka Vuori Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.