Freiburg – Strasbourg

Freiburg Stasbourg Freiburgi­in olisi ollut hyvä tutus­tua teo­reet­tisem­minkin. Joku toinen olisi min­un ase­mas­sani ottanut yhteyt­tä paikallisi­in vihreisi­in ja pyytänyt esit­te­lyä, mut­ta toisaal­ta minä olen loma­l­la. Auto­ton ydinkeskus­ta näyt­ti kuitenkin men­estyk­seltä, maanan­ta­iaamupäivänä väkeä oli kuin pipoa.

(Mikä tämä tekstimahdollisuus on?)
Freibur­gin keskus­ta oli yksi suuri olohuone

Ajat­telin, että suun­nistaak­seen kohti Reiniä ei tarvitse kart­taa. Sen kun menee län­teen. Yleen­sä tämä onnis­tuu, mut­ta nyt päädyin umpiku­jaan. Lop­ul­ta yhytin kohdekaupunki­i­ni johta­van, hyvän ja asfal­toidun pyöräre­itin, jos­sa ei edes ollut paljonkaan turhia mutkia.

P1000715
Joka puolelle pysäköidyt fil­lar­it ovat alka­neet myös ärsyttää.

Reinin rantaa meni pääpyöräre­it­ti mut­ta se oli taas hiekkapo­h­jainen ja jopa välil­lä upot­ta­va, mut­ta en nyt viitsinyt takaisinkaan kään­tyä. Viisi­toista kilo­metriä siinä meni, kunnes pääsin sil­lan yli Ran­skan puolelle.

P1000717
Tätä oli aika tyl­sä polkea. Mallia on otet­tu kuu­luisas­ta Tona­van pyöräti­estä, jota pitkin pääsee Mustalle merelle, mut­ta jotain tästä puuttuu.

Ran­skan puolel­la meni hieno asfal­toitu, piikkisuo­ra pyörätie suo­raan Stas­bourgi­in pitkin kana­van­ran­taa, joka yhdisti Reinin ja Rhone-joen. Sitä ajoin 47 km, kunnes olin per­il­lä. Asfalt­ti on eri­no­maista ja polkem­i­nen sik­si jou­tu­isaa. Välil­lä tosin puun juuret oli­vat otta­neet mit­taa asfaltista ja asfalt­ti oli viisaam­pana väistänyt. Täy­det pis­teet kaikesta muus­ta pait­si vai­htele­vu­ud­es­ta. Sitä oli kyl­lä yritet­ty kohen­taa sil­lä, että puo­lessa välis­sä pyörätie vai­h­toi vähäk­si aikaa kana­van itäpuolelle. Sil­to­jen ali­tusten kohdal­la tarkastet­ti­in, vieläkö etupyörä kääntyi.

P1000718
Tätä jatkui täl­laise­na 47 km. Oli kuitenkin paljon kivem­pi polkea kuin upot­tavaa hiekkaa Reinin patovallilla

Poljin suun­nilleen samal­la tehol­la kuin sitä Reinin hiekkapo­h­jaista tietä, mut­ta nopeus on 40 % korkeampi. Päivä tyy­nessä pil­viputaises­sa säässä ja käytän­nössä ilman yhtään ylämäkeä. Sik­si 105 km meni aika hel­posti. Tarkoi­tus on pitää Stras­bour­gis­sa vapaapäivä, pestä pyykkiä, ostaa seu­raa­va kart­ta ja vähän kirjoitella.

 

P1000720
Vil­jasato on valmistunut.

(Kuvat näkyvät suuremp­ina niitäklikkaamalla)

6 vastausta artikkeliin “Freiburg – Strasbourg”

  1. “Tätä oli aika tyl­sä polkea. Mallia on otet­tu kuu­luisas­ta Tona­van pyöräti­estä, jota pitkin pääsee Mustalle merelle, mut­ta jotain tästä puuttuu.”

    Alka­ako sak­salais­ten lomakausi vas­ta eloku­us­sa? Ehkäpä sil­loin on tuol­la pyörätiel­lä mui­ta kulk­i­joi­ta ja väkeä enemmän. 

    Joki­var­ren val­oku­vaa kat­sot­tuani olen ihan samaa mieltä: tyl­sä. Ainakin kevyen liiken­teen väylät (pyörätei­neen) välil­lä Laut­tasaari-Wes­t­end, ja Pikku Huopalahti-Munkkinie­mi-Otanie­mi voit­ta­vat maisemil­laan (veden yli) tuon näkymän mielestäni ylivoimais­es­ti, men­nen tullen! 

    Mis­säpäin Rein-jokea ovat ne kuu­luisat lin­nat? Onko yhtäkään vielä näkynyt? Entä jok­ili­ikenne, onko siitä havain­to­ja? Se taitaa kor­va­ta sen­tään aika mon­ta rekkaa …

  2. Kat­soin kuvaa käve­lykeskus­tas­ta. Siel­lä on skä raito­vaunuli­iken­net­tä että ainakin yksi paket­ti­au­to huoltoliikennettä.

    Näis­sä kävelyalueisa on paik­l­laan teit­tu epädogmaattisuus.

  3. Markku af Heurlin:
    Kat­soin kuvaa käve­lykeskus­tas­ta. Siel­lä on skä raito­vaunuli­iken­net­tä että ainakin yksi paket­ti­au­to huoltoliikennettä.

    Näis­sä kävelyalueisa on paik­l­laan teit­tu epädogmaattisuus.

    Kun tarkem­min kat­se­len, niin tuo paket­ti­au­to näyt­täisi Mer­sun Uni­mogilta. Saat­taa hyvinkin olla liiken­nelaitok­sen huoltoau­to vai­htei­ta tai niiden ohjausjär­jestelmiä huolta­mas­sa tms.

    Ja sit­ten taas raitio­vaunut tuo­vat fil­larei­den ohel­la tuonne käve­lykeskus­taan ne ihmismassat.

  4. “Mis­säpäin Rein-jokea ovat ne kuu­luisat linnat?”

    Lin­nat ovat pohjoisem­pana välil­lä Bin­gen — Koblenz. Täl­lä pätkäl­lä myös kuu­luisat viinialueet.

  5. Tuol­laisia met­sässä kulke­via fil­lar­iteitä toivoisi Suomeenkin. Kun ajat­telee tun­net­ta fil­laroi­da met­säre­it­tiä vs. moot­tori­tien vierus­taa niin ero on posi­ti­ivi­su­u­den puoles­ta noille met­säre­it­eille tai jär­ven­rantare­it­eille Suomen oloissa.

Vastaa käyttäjälle Buffetti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.