Fennovoiman muiden osakkaiden riski kasvaa

Fen­novoiman uusi suuromis­ta­ja Migrid Solar­na on ilmi­selvä bul­vaani, mut­ta täl­laiset jär­jeste­lyt anta­mat­ta mah­dol­lisu­u­den olla julkises­ti tajua­mat­ta asiaa.

Onko sil­lä väliä? Migrid Solar­nan kanssakaan Rosatom ei saa enem­mistöase­maa Fennovoimassa.

Ongel­ma on taloudelli­nen ja kos­kee muiden osakkaiden riske­jä. En ole lukenut Fen­novoiman yhtiöjärjestys­tä, mut­ta tietääk­seni se on Mankala-yhtiö. Näi­den yhtiöi­den osakkaiden ris­ki ei rajoitu niiden yhtiöön sijoit­ta­maan pääo­maan. Omis­ta­vat sitoutu­vat osta­maan yhtiön tuot­ta­maa sähköä omakus­tan­nush­in­taan osakkuuk­sien­sa suh­teessa. Tähän sisäl­tyy paljon suurem­pi ris­ki. Samas­ta syys­tä varsi­nainen sijoi­tus yhtiöön on riskitön, olet­taen, että yhtiökump­pan­it selviävät velvoit­teis­taan. Se ei tosin tuo­ta mitään eikä voi tuot­taa, kos­ka Mankala-yhtiö ei voi tehdä voittoa.

Migrid Solar­na sitoutuu osta­maan Fen­novoiman sähköä 106 megawat­tia. Sähkön se saa myy­dä mihin halu­aa ja pystyy. Siir­toka­p­a­siteet­ti rajoit­taa myymistä vaikka­pa Italiaan.

Rosaton on luvan­nut, että osakku­ussähkön hin­ta pysyy ensim­mäiset 12 vuot­ta 50 eurossa megawat­ti­tun­nil­ta. Sen jälkeis­es­tä sähkön hin­nas­ta ei luva­ta mitään. Joka tapauk­ses­sa Migrid Solar­na on sitoutunut mak­samaan osu­ud­estaan siis noin 45 miljoon­aa euroa vuodessa. Yhtiön osakepääo­ma on 26 000 euroa.

Me emme tiedä, paljonko sähkön hin­ta on Fen­novoiman laitok­sen käyn­nistyessä. Jos se on vaikka­pa 60 euroa, Migrid Solar­na on tehnyt lois­tokau­pat. Sen 26 000 euron osakepääo­ma­lle tulee hyvää tuot­toa liki kymme­nen miljoon­aa. Yleinen käsi­tys sähkö­markki­noil­la kuitenkin on, että sähkön hin­ta pysyy suun­nilleen nykyisel­lä. Sik­si Fen­novoimaan on ollut niin vaikea saa­da yksi­ty­isiä omistajia.

(Olen aiem­mis­sa kir­joituk­ses­sa arvostel­lut ener­giapoli­ti­ikkaa, joka perus­tuu melkein kaikkien sähkön­tuotan­to­muo­to­jen sub­ven­toin­ti­in, mikä pitää markki­nahin­nan alhaal­la. Kansalais­ten mak­samil­la veroil­la olisi järkeväm­pää tukea vaik­ka perusk­oulua kuin sub­ven­toi­da sähkön tuotantoa.)

Olet­takaamme, että laitok­sen käyn­nistyessä sähkön pörssi­hin­ta on 35 euroa. Migrid Solar­nan osakepääo­ma on syö­ty viidessä tun­nis­sa. Se ei pysty lunas­ta­maan lupaus­taan ostaa sähköä omakus­tan­nushin­nal­la. Jonkun muista osakkaista on sekin sähkö ostet­ta­va. En tiedä, miten Fen­novoiman yhtiöjärjestys on kir­joitet­tu sen tilanteen var­al­ta, ettei joku osakkaista selviä velvoit­teis­taan, mut­ta toiv­ot­tavasti ajatuk­sel­la. Kyl­lä tässä muiden osakkaiden riskit kasvavat.

Kun kir­joitin, että tämä on ilmi­selvä bul­vaani, ajat­telin lähin­nä sitä, miten täl­lainen mikroyri­tys pystyy han­kki­maan täl­laiseen han­kkeeseen markki­noil­ta sato­ja miljoo­nia lainaa ilman, että joku isom­pi sen lainan takaa.

84 vastausta artikkeliin “Fennovoiman muiden osakkaiden riski kasvaa”

  1. Uusi omis­ta­ja tekee konkurssin heti, kun lupa on myön­net­ty. Siitä ei paljoa kulu­ja synny.

  2. Kos­ka FV sijait­see Suomes­sa, voi siinä tuote­tun sähkön myy­dä vain Suomeen. Markki­nahin­to­jen ohjaa­mana sähkö voi sit­ten vir­ra­ta muualle.

    1. Fen­novoiman osakkaat omis­ta­vat sähkön osakku­u­den­sa suh­teessa ja saa­vat myy­dä sen oma­l­la päätök­sel­lään mihin halu­a­vat, jos se siir­toka­p­a­siteetin val­lites­sa on mah­dol­lista. Siinä ei ole mitään suomalaisuuskriteeriä.

  3. hesarin jutun perus­teel­la omapääo­ma kokon­aisu­udessaan olisi 26 000 euroa ja osakepääo­ma vajaa 3000 euroa.

  4. Täl­lä pelataan aikaa, For­tum tulee mukaan osta­mal­la pois aiem­pi­en omis­ta­jien osuudet.

  5. Jos Rehn pitää tätä nyt uskot­ta­vana omis­ta­jana, ja ei huo­maa tosi­a­sioiden muut­tuneen taas For­tu­min lähdön jäl­keen, niin sit­ten on aika selvää kuin­ka kor­rup­toitunut koko han­ke on, ja samaa voi sanoa sit­ten koko maas­ta. Yököt­tävää paskaa, että Suo­mi on tässä tilanteessa että asi­aa pitää edes miet­tiä. Vaalit voidaan lopettaa.

  6. Osmo: “Kun kir­joitin, että tämä on ilmi­selvä bul­vaani, ajat­telin lähin­nä sitä, miten täl­lainen mikroyri­tys pystyy han­kki­maan täl­laiseen han­kkeeseen markki­noil­ta sato­ja miljoo­nia lainaa ilman, että joku isom­pi sen lainan takaa.”

    Bul­vaani se nyt vält­tämät­tä ei ole, mut­ta selvää on, että taustal­la on jotakin — mut­ta mitä?

  7. Jos kyse on bul­vaanista, pitäisi selvit­tää kenen bul­vaanista. Ehkä Fen­novoiman, jon­ka liike­toimin­nalle tietysti on val­ta­va uhka, että tarvit­tavia pääo­mia ei saa kerät­tyä eduskun­nan vaa­timusten mukaises­ti eli EU:sta. Sehän tarkoit­taisi fir­man loppua.

  8. Käsit­tämätön ellei sit­ten aivan pähkähul­lu han­ke, pelkästään jo rahoi­tus huo­juvil­la kantimilla. 

    Ihmette­len kyl­lä niitä kun­tia + suo­ma­laisia ener­giay­htiöitä, jot­ka lähtevät “piik­ki on auki” ‑han­kkeeseen mukaan. Kuka kum­ma siel­lä on tehnyt kan­nat­tavu­us­laskel­mat ja riskianalyysit?

  9. Erit­täin rikkaiden venäläis­ten liikemiesten ei vält­tämät­tä tarvitse han­kkia markki­noil­ta lainaa, kos­ka rahaa voi siirtää uhkapelil­lä. Uhkape­liv­oitot mak­se­taan aina käteisellä.

    Menette jon­nekin verot­tomaan paikkaan, pelaat­te miljoon­al­la eurol­la jostakin 300:n ker­toimel­la (tilas­toti­eteil­i­jä voi kek­siä kohteen, jos­sa tämä olisi kohtu­ullista) ja sat­utte voit­ta­maan. Sit­ten teil­lä on lail­lis­es­ti saadut 300 miljoon­aa, jot­ka voi sijoit­taa vaikka­pa ener­giantuotan­toon Suomessa.

    Jos tapah­tu­makulku ei kuitenkaan ole aivan aito, siel­lä on taustal­la sopimuk­sia, sidon­naisuuk­sia ja sank­tioi­ta. Rikkaat venäläiset liikemiehet, jot­ka omis­ta­vat ja jär­jestelevät yri­tyk­siä EU:saa, asu­vat Sveit­sis­sä ja ajel­e­vat Lam­borgh­ineil­la Mona­cos­sa, eivät vält­tämät­tä ole otol­lisimpia yhtiökump­panei­ta suo­ma­laisille kun­tapäät­täjille taik­ka eri­tyisen sovel­tuvia hallinnoimaan Suomen kansal­lista energiahuoltoa.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Fen­novoiman osakkaat omis­ta­vat sähkön osakku­u­den­sa suh­teessa ja saa­vat myy­dä sen oma­l­la päätök­sel­lään mihin halu­a­vat, jos se siir­toka­p­a­siteetin val­lites­sa on mah­dol­lista. Siinä ei ole mitään suomalaisuuskriteeriä.

    Olet väärässä. Siir­to­jo­hdot on kokon­aan annet­tu markki­nae­htoiselle siir­rolle, eikä fyy­sistä Suomes­sa tuotet­tua sähköä voi myy­dä muualle kuin hin­ta-alue Suomeen. Finanssi­selvitet­täviä sopimuk­sia voi toki tehdä muuallekin, myös ilman että osal­lis­tuu fyy­siseen sähkökaup­paan mitenkään.

    Yksit­täi­nen yri­tys ei voi vara­ta siir­toka­p­a­siteet­tia omaan käyttöönsä.

    Google: elec­tric­i­ty mar­ket coupling

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Fen­novoiman osakkaat omis­ta­vat sähkön osakku­u­den­sa suh­teessa ja saa­vat myy­dä sen oma­l­la päätök­sel­lään mihin halu­a­vat, jos se siir­toka­p­a­siteetin val­lites­sa on mah­dol­lista. Siinä ei ole mitään suomalaisuuskriteeriä.

    Koskas muuten sitä hal­paa Saha­ran hvdc-lin­jaa pitkin tule­vaa auringosähköä saadaan Suomeen?

  12. No tämäkin hukkuu siihen, että tehdään ydin­voimaan miten tahansa, niin vihreät huut­vat sut­ta. Ei jak­sa okein edes lukea perustelu­ja kun ne on yleen­sä sitä itseänsä.

    Ai mik­si For­tum tulisi tähän? Jos vaik­ka sähkön hin­ta kään­tyy kasvu­un niin se on hyvä liiketoimi. 

    Ja ei ole mitään perustel­tua syytä olet­taa että sähkönku­lu­tus kään­ty­isi lasku­un, mut­ta on syitä olet­taa että pohjo­is­mainen sähkön­tar­jon­ta las­kee. Ei se hin­nan­nousu kovinkaan epä­to­den­näköiseltä tunnu

  13. Aus­tri­an: Täl­lä pelataan aikaa, For­tum tulee mukaan osta­mal­la pois aiem­pi­en omis­ta­jien osuudet.

    Toden­näköis­es­ti tästä on kysymys eli odotel­laan, että Putin pistää asi­at eli For­tu­min kau­pat järjestyk­seen Venäjällä

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si For­tum tulisi mukaan han­kkeeseen, jon­ka toteu­tu­mi­nen on For­tu­mi­nen etu­jen vastaista?

    For­tu­mil­la on intresse­jä Venäjän vesivoimaan, sil­loin kan­nat­taa pela­ta Suomes­sa ydinvoimalla

  15. Osmo, For­tum halu­aa sen vesivoiman ja ain­oa keino on sub­ven­toi­da jotenkin Rosatomin pyrkimyk­siä. Venäjäl­lä talout­ta ja poli­ti­ikkaa on vaikea erottaa.

    1. For­tum oli tulos­sa vesivoimako­plauk­sel­la pelas­ta­maan Fen­novoiman, mut­ta se juna taisi men­nä jo, kos­ka eilen jäte­tyssä hake­muk­ses­sa ei ollut For­tu­mia. Täy­tyy rikkoa jotain uut­ta kohtaa pelin­sään­nöis­sä, että For­tum ylipään­sä voisi enää tul­la mukaan. Mut­ta voi tietysti käy­deä niin, että tämä kroa­t­ialainen fir­ma ei kel­paa, kos­ka sen 3000 euron osakepääo­ma on taloudel­lis­es­ti aika heikko poh­ja. Sil­loin hal­li­tus voikin hyväksyä jälki-ilmoittautuneita.

  16. Haetaanko täl­lä bul­vaanil­la ken­ties jollekin taholle ener­giait­senäisyyt­tä? Kun myymässä on osakas, jon­ka on pakko ostaa tuo sähkö, kukaan, eikä ainakaan mikään suo­ma­lainen ener­giay­htiö, tule kyse­lemään mihin tuo­ta sähköä oikein käytetään.

  17. Maansa myyneitä — kenelle? _ ves­san­pönt­tö­tavaraa koko han­ke ja ikuinen vaara Suomelle.

  18. Onko maansa rahalle myyneet Pyhäjo­ki, Oulun­seu­tu, Perämeri ja Län­si-Suo­mi seu­raa­va „, herkut­telua Han­hikiv­en Fen­novoiman kaut­ta mah­dol­liseen val­tiopetok­sen suun­taan, mikäli Pyhäjo­ki aset­tau­tuu oikeasti peit­el­lyk­si vier­aan­val­lan ydi­nase­tukiko­hdak­si … sil­lä tiesit­tekö, että kyse on samal­la alueen luovu­tuk­ses­ta, ydin­voimala­ki voi syr­jäyt­tää maamme lait ? ? ?

  19. Rosatomille han­ke on tärkeä.
    Sinän­sä outoa, ettei Putin hoi­tanut For­tu­min koskivoimakaup­po­ja kun­toon, täl­lä siihen syn­tynee lisäaikaa. 

    Suomes­sa ei oikein uskalleta myön­tää kuin­ka iso osa Venäjän, Suomen ja län­nen suhtei­ta tämäkin han­ke on. Sik­si poli­itikot vas­taa­vat linjauksesta.
    http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/energiapolitiikan-professori-venaja-tekee-suomelle-poliittisen-testin/701079/

    No, asial­lis­es­ti riit­tää kun­han fir­ma on EU:ssa ja omis­tus voi toki olla mis­sä vain. 10 vuodessa omis­tus voinee vai­h­tua, jos rahoit­ta­ja löy­tyy. Itse mietin mik­si niitä maakaup­po­ja ei voisi tehdä samaan tapaan?

  20. Meinaatko Osmo oikeasti että Suomes­sa voisi pistää ydin­voimalan rahoi­tus­sotkuista huoli­mat­ta rak­en­teille ilmoit­ta­mal­la että Niemisen Pena hoitaa kyl­lä puut­tuvat mil­jardit omas­ta pus­sista, vaik­ka kaik­ki tietävät, ettei Penal­la ole rahaa kuin juuri riit­tävästi kos­supul­loon? Ja mei­dänkö piti olla tiukkana kreikkalaisille?

  21. Fen­novoima käyt­ti “bul­vaa­nia” saadak­seen noin kak­si viikkoa lisäaikaa (jos tutkimuk­set sen ver­ran TEMiltä kestää, kuten Hesari oli tietäv­inään). Jos tämä oli jutun juoni, ainakin Pekkari­nen on jo sanonut YLElle, että talous­valiokun­nan näke­myk­sen mukaan sään­töjä on rikot­tu ja se saat­taa olla han­kkeen loppu. 

    Tästähän voi kehit­tyä vielä pitkä ja jän­nä draama.

  22. Suurin ris­ki ei ole taloudelli­nen vaan tur­val­lisu­us­poli­it­ti­nen. Oli­vat omis­tus­suh­teet pros­ent­teina mitä tahansa, niin lop­putu­los on, että venäjän ener­giain­fraan oleel­lis­es­ti kuu­lu­va laitos (jon­ka rak­en­tamiseen on investoitu sato­ja miljoo­nia venäläistä rahaa) sijait­sisi suomen maaperäl­lä. Tämä on tarvit­taes­sa putinille juuri sopi­va tekosyy lähteä “puo­lus­ta­maan venäjän etu­ja ja investoin­te­ja”. Tästä on julkises­ti puhut­tu ihmeen vähän. 

    Toinen seik­ka tietysti on se, että venäjän sikail­lessa pitkin Ukrainaa ja mui­ta naa­puri­val­to­ja antaa suo­mi maail­malle aivan käsit­tämät­tömän sig­naalin lähtemäl­lä venäjän kanssa yhteiseen ydin­voimala­hankkeeseen… Kas kun ei saman tien tun­nuste­ta krim­iä venäjän osak­si ja ote­ta ruplaa maksuvälineeksi.

  23. Vesivoimako­plauk­sen piti olla For­tu­mille hyvä diili, ainakin muu­ta­ma arvosta­mani kir­joit­ta­ja näki asian näin. Pitäisi näkyä osakekurssis­sa, mut­ta ei ainakaan tänään. Ennus­tan, että For­tu­mil­la on yhä mah­dol­lisuuk­sia mukaan.

    Migrid Solana on tietenkin bul­vaani. Siitä nyt ei ole epäilystäkään.

  24. Nyt kan­nataa Fen­novoiman työn­tek­i­jöi­den alkaa päivit­tämään CV:tä sil­lä kovin mon­taa viikkoa työ­paik­ka ei tule ole­maan pystyssä.
    Toki fik­suim­mat läh­tivät jo Eonin vanavedessä.

    Oli huvit­tavaa kat­so tele­vi­sios­ta kun ydi­nusko­vainen prof­fa vaku­ut­ti että 60% suomiomis­tus­ta tuli “kroa­t­ien” avul­la pystyyn ja voimala rakennetaan.

    BIG FAIL, Valiokin irtaan­tui ja bul­vaan­i­tutk­in­ta on jo saanut venäläiset esiin.

    Lisäk­si Keskus­tan Van­hanen, Pekkari­nen ja Rehn sai­vat nyt elämän­sä tilaisu­u­den kaataa type­rä ydin­voima­hanke, joka kaa­tui jo ajat sit­ten omaan näppäryyteensä.

    Man­agere­ina häärii siel­lä pari vuot­ta työelämässä olleet hel­man­heilut­ta­jat ja omis­tus­po­h­ja on seka­va, ei niilä voimil­la raken­neta tuon mit­takaa­van voimalaa 10 vuotta…

  25. Kan­nat­taa muis­taa, että For­tum on tehnyt huo­mat­ta­vat investoin­nit Venäjälle. Ja nämä investoin­nit ovat “Putinin val­tapi­iris­sä”. Tieteenkin Venäjä käyt­tää koko tätä laa­jaa kuvio­ta hyväkseen. 

    Ei siis kyse ole vain For­tu­min vesivoiman ja Fen­novoiman kytken­nästä. Kyse on myös siitä, halu­aako Suomen hal­li­tus “pelas­taa” For­tu­min mil­jardit, jot­ka on suurim­mak­si osak­si kerät­ty suo­ma­laisil­ta sähkön käyttäjiltä.

  26. Nyt ei ole kyse vain siitä, onko Fen­novoima­hanke hyvä tai huono. Toden­näköis­es­ti han­ke on taloudel­lis­es­ti huono omistajille.

    Ei myöskään ole kyse siitä, onko koti­mainen omis­tus riit­tävä vai ei.

    Nyt on kysymys siitä, halu­aako Suo­mi kehit­tää taloudel­lista yhteistyötä Venäjän kanssa. Eli kyse on Suomen taloud­es­ta ja työ­paikoista laa­jasti, ei pelkästään Fen­novoiman osalta.

    Lisäk­si han­ke tietenkin kytkey­tyy poli­it­tiseen tilanteeseen. Joten ei tämän asian ratkaisu hal­li­tuk­ses­sa mikään help­po läpi­meno­jut­tu ole.

  27. > Olet­takaamme, että laitok­sen käynnistyessä
    > sähkön pörssi­hin­ta on 35 euroa

    Tuol­laises­sa tilanteessa on turha mure­htia Migrid Solar­nan raho­jen perään. Miten käy sille 60%:lle pääo­mas­ta, joka on suo­ma­laises­sa omis­tuk­ses­sa? Kuin­ka mon­ta min­u­ut­tia näi­den rahat riittävät.

    Mut­ta ei huol­ta huomis­es­ta. Suo­ma­laiset insti­tuu­tiot voivat luot­taa siihen, että val­tio kyl­lä tulee väli­in ja pelas­taa ne. Ovatko nuo pelas­tus­toimet sit­ten sel­l­aisia, että hin­tasään­nöste­ly (laki ydin­sähkön taku­uhin­nas­ta) tai val­tion suo­ra tuki ei koidukaan Migrid Solar­nan tai Rosatomin hyväksi?

  28. Stadin Paroni:Tämä on tarvit­taes­sa putinille juuri sopi­va tekosyy lähteä “puo­lus­ta­maan venäjän etu­ja ja investoin­te­ja”. Tästä on julkises­ti puhut­tu ihmeen vähän. 

    On ihan täyt­tä hai­hat­telua kuvitel­la, että Venäjä tarvit­sisi jonkun oikean syyn, jos se päät­tää tehdä jotain tuol­laista. Venäjän masi­noin­tikoneis­to on niin tehokas, että se kyke­nee aina keit­tämään rajaval­tio­ta vas­taan sopi­van tekosyyn. Eiköhän Krim­in val­taus käy hyväk­si esimerkik­si siitä ettei se tarvitse mitään todel­lista syytä val­loi­tus­so­dalle vaan voi tarpeen mukaan kek­siä sellaisen.

    Ihan vas­taavasti on täyt­tä type­r­yyt­tä kuvitel­la, että käper­tymäl­lä pienek­si voimme suo­jau­tua Venäjän toim­il­ta. Se ei todel­lakaan onnis­tu, me olemme etulin­jas­sa. enäjähän har­joit­telee Ahve­nan­maan ja Got­lannin val­taus­ta ja Tukhol­man ydinpommittamista. 

    Ts. venäläi­nen ydin­voimalaitos tääl­lä ei muu­ta asi­aa kumpaankaan suun­taan. Sen rak­en­t­a­mi­nen ja sitä kaut­ta saavutet­ta­vat muka “luot­ta­muk­sel­liset” suh­teet eivät suo­jaa meitä sen enem­pää kuin voimalaitok­sen rak­en­ta­mat­ta jät­tämi­nen suo­jaa tekosyi­den poistuessa. 

    Laitok­sen rak­en­t­a­mi­nen syven­tää Venäjän ja Suomen taloudel­lista yhteistyötä, mikä on tur­val­lisu­us­poli­it­ti­nen ongel­ma. Lähin­nä ihmette­len, että moni taho joiden mukaan Venäjän kanssa kan­nat­taa har­ras­taa ehdot­tomasti pitkälle menevää taloudel­lista yhteistyötä, on nyt yhtäkkiä sitä mieltä että yksi y‑voimala onkin kaamea asia (tosin tämä ei koske Vihre­itä, kos­ka he eivät kan­na­ta taloudel­lis­ten sitei­den solmimista nykyisenkaltaiseen Venäjään).

  29. Aus­tri­an:
    Täl­lä pelataan aikaa, For­tum tulee mukaan osta­mal­la pois aiem­pi­en omis­ta­jien osuudet.

    Juuri näin, enkä moiti yhtään. Enem­män ihmette­len aikara­jan ehdot­to­muut­ta kun For­tu­min suun­nitel­ma oli kaikkien tiedos­sa. Ehkä tarkoi­tus on kor­va­ta päästötön ydin­voima kepu­laisel­la uusi­u­tu­val­la = turpeel­la? — Viher­vasem­mis­ton tun­teikas ydin­voimavas­taisu­us on jok­seenkin säälittävää.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    For­tum oli tulos­sa vesivoimako­plauk­sel­la pelas­ta­maan Fen­novoiman, mut­ta se juna taisi men­nä jo, kos­ka eilen jäte­tyssä hake­muk­ses­sa ei ollut For­tu­mia. Täy­tyy rikkoa jotain uut­ta kohtaa pelin­sään­nöis­sä, että For­tum ylipään­sä voisi enää tul­la mukaan. Mut­ta voi tietysti käy­dä niin, että tämä kroa­t­ialainen fir­ma ei kel­paa, kos­ka sen 3000 euron osakepääo­ma on taloudel­lis­es­ti aika heikko poh­ja. Sil­loin hal­li­tus voikin hyväksyä jälki-ilmoittautuneita. 

    Hallinto­lain mukaan hake­muk­sia saa täy­den­tää — tosin se lie­nee eduskun­nan peri­aatepäätök­sen vastaista.

  31. For­tu­min tilanne on vähän päässyt pois medi­an tutkas­ta. Jos Kar­jalan vesivoimaloiden ost­a­mi­nen ei onnis­tu, se on paha takaisku.

    Vesivoiman omis­t­a­mi­nen on aina eri­no­maisen järkevää. For­tum on suun­nan­nut co2-vapaaseen ja uusi­u­tu­vaan ener­giaan ainakin imagollisesti.

    Mil­jar­di-investoin­nit Uralil­la sähökön­tuotan­toon taas ovat viimein sekä valmi­ita että tuot­tavia. Jos niihin tuot­toi­hin liitt­tyy iso­ja uusia poli­it­tisia riske­jä, For­tu­mil­la on edessä ongelmia vaik­ka nyt kas­sas­sa onkin rahaa.

  32. Kyl­lä minä veikkaisin että sähkön hin­ta laitok­sen käyn­nistyessä on lähempänä 60 euroa per megawat­ti­tun­ti kuin 35 euroa. Sähkön hin­ta on 2000-luvun ajan nous­sut keskimäärin noin 10e kymme­nessä vuodessa ja kyl­lä minä veikkaisin että se jatkuu täl­lä ural­la jatkossakin.

  33. Sep­po S:
    ‘snip’
    Ei siis kyse ole vain For­tu­min vesivoiman ja Fen­novoiman kytken­nästä. Kyse on myös siitä, halu­aako Suomen hal­li­tus “pelas­taa” For­tu­min mil­jardit, jot­ka on suurim­mak­si osak­si kerät­ty suo­ma­laisil­ta sähkön käyttäjiltä. 

    Tämä on erit­täin mie­lenki­in­toinen kysymys — tun­tien Venäjän ‘yri­tysil­mas­ton’.

  34. Puki­nos­rokak iskee jälleen:

    1975

    Tur­val­lista ydin­sähköä Neu­vos­toli­itos­ta. — Ima­tran voima

    2015

    Tur­val­lista ydin­sähköä Kroa­t­i­as­ta. — Fennovoima

  35. Aus­tri­an:
    Osmo, For­tum halu­aa sen vesivoiman ja ain­oa keino on sub­ven­toi­da jotenkin Rosatomin pyrkimyk­siä. Venäjäl­lä talout­ta ja poli­ti­ikkaa on vaikea erottaa.

    No tuos­sa on esitet­ty että For­tu­min intres­si Venäjäl­lä vaatii For­tu­mia edesaut­ta­maan Rosatomin intressien toteu­tu­mista Suomessa. 

    For­tum on val­tios­ta riip­puma­ton yksi­tyi­nen toim­i­ja, Rosatom ei.
    For­tum ei edus­ta eikä palvele Suomen val­tion intresse­jä, kun taas Rosatomin etua on mah­do­ton erot­taa Venäjän val­tion etunäkökohdista.

    Tässä tapauk­ses­sa Venäjän edus­ta Suomessa.

    For­tu­min yksi­tyi­nen oma etu siis vaatii Rosatomin eli Venäjän edun edis­tämistä Suomes­sa, Suomen val­tion edus­ta piittaamatta?

    Niinkö?

  36. Sep­po S:
    Nyt ei ole kyse vain siitä, onko Fen­novoima­hanke hyvä tai huono. Toden­näköis­es­ti han­ke on taloudel­lis­es­ti huono omistajille.

    Ei myöskään ole kyse siitä, onko koti­mainen omis­tus riit­tävä vai ei.

    Nyt on kysymys siitä, halu­aako Suo­mi kehit­tää taloudel­lista yhteistyötä Venäjän kanssa. Eli kyse on Suomen taloud­es­ta ja työ­paikoista laa­jasti, ei pelkästään Fen­novoiman osalta.

    Lisäk­si han­ke tietenkin kytkey­tyy poli­it­tiseen tilanteeseen. Joten ei tämän asian ratkaisu hal­li­tuk­ses­sa mikään help­po läpi­meno­jut­tu ole.

    Mitä “taloudel­lisen yhteis­toim­i­nan kehit­tämistä” taloudeltaan huono han­ke on? 

    Suomen talous ja työ­paikat eivät huonoil­la han­kkeil­la lisään­ny, eikä ole Venäjän asia mure­htia niitä.
    Fen­novoima-han­kkeelta puut­tuu oikeu­tus, ellei se ole sekä koti­mainen ( pysyvästi Suomen omas­sa määräys­val­las­sa) että taloudel­lis­es­ti mielekäs. 

    Se, että Rosatom halu­aa tänne ja että For­tum halu­aa jotakin Venäjäl­lä, ovat asi­aaku­u­lumat­to­mia sivuseikkoja.
    Sivu­seikko­jen käyt­tämi­nen taloudel­lis­es­ti ja ulko- sekä tur­val­lisu­us­poli­it­tis­es­ti jär­jet­tömän han­kkeen markki­noimises­sa äänestäjille on äänestäjien törkeää harhaanjohtamista. 

    Kansan­val­las­sa maan edun arvioin­ti kuu­luu viimekädessä äänestäjille, joil­la sik­si on oikeus tarvit­tavaan oikeaan tietoon.

  37. Sep­po S:
    Kan­nat­taa muis­taa, että For­tum on tehnyt huo­mat­ta­vat investoin­nit Venäjälle. Ja nämä investoin­nit ovat “Putinin val­tapi­iris­sä”. Tieteenkin Venäjä käyt­tää koko tätä laa­jaa kuvio­ta hyväkseen. 

    Ei siis kyse ole vain For­tu­min vesivoiman ja Fen­novoiman kytken­nästä. Kyse on myös siitä, halu­aako Suomen hal­li­tus “pelas­taa” For­tu­min mil­jardit, jot­ka on suurim­mak­si osak­si kerät­ty suo­ma­laisil­ta sähkön käyttäjiltä.

    Suomen hal­li­tuk­sen velvol­lisu­us on huole­htia Suomen kansan ja val­tion edus­ta ja tur­val­lisu­ud­es­ta. Yksi­tyisen yhtiön etu ei voi men­nä maan edun edelle mis­sään olois­sa eikä mil­lään perus­teel­la. Tur­val­lisu­ut­ta ei voi ostaa eikä sitä ole lupa vaaran­taa rahan takia.

  38. elgeru­ush:
    Nyt kan­nataa Fen­novoiman työn­tek­i­jöi­den alkaa päivit­tämään CV:tä sil­lä kovin mon­taa viikkoa työ­paik­ka ei tule ole­maan pystyssä.
    Toki fik­suim­mat läh­tivät jo Eonin vanavedessä.

    Oli huvit­tavaa kat­so tele­vi­sios­ta kun ydi­nusko­vainen prof­fa vaku­ut­ti että 60% suomiomis­tus­ta tuli “kroa­t­ien” avul­la pystyyn ja voimala rakennetaan.

    BIG FAIL, Valiokin irtaan­tui ja bul­vaan­i­tutk­in­ta on jo saanut venäläiset esiin.

    Lisäk­si Keskus­tan Van­hanen, Pekkari­nen ja Rehn sai­vat nyt elämän­sä tilaisu­u­den kaataa type­rä ydin­voima­hanke, joka kaa­tui jo ajat sit­ten omaan näppäryyteensä.

    Man­agere­ina häärii siel­lä pari vuot­ta työelämässä olleet hel­man­heilut­ta­jat ja omis­tus­po­h­ja on seka­va, ei niilä voimil­la raken­neta tuon mit­takaa­van voimalaa 10 vuotta…

    Rehn­hän oli aivan tyy­tyväi­nen Fen­novoiman “Kroatia”-selityksiin.
    On tämä usko­mat­tom­inta aikoihin -
    Ilmeis­es­ti tässä täy­tyy itse kunkin aktivoitua varmis­ta­maan, ettei tätä hul­lu­tus­ta toteuteta.

  39. teekkari:
    Meinaatko Osmo oikeasti että Suomes­sa voisi pistää ydin­voimalan rahoi­tus­sotkuista huoli­mat­ta rak­en­teille ilmoit­ta­mal­la että Niemisen Pena hoitaa kyl­lä puut­tuvat mil­jardit omas­ta pus­sista, vaik­ka kaik­ki tietävät, ettei Penal­la ole rahaa kuin juuri riit­tävästi kos­supul­loon? Ja mei­dänkö piti olla tiukkana kreikkalaisille?

    Samaa kysyn minä.
    Mik­si Osmo pohdiskelet tätä han­ket­ta kuin kyseessä olisi jotenkin todes­ta otet­ta­vat aikomukset?

  40. veikko­nen:
    Jos Rehn pitää tätä nyt uskot­ta­vana omis­ta­jana, ja ei huo­maa tosi­a­sioiden muut­tuneen taas For­tu­min lähdön jäl­keen, niin sit­ten on aika selvää kuin­ka kor­rup­toitunut koko han­ke on, ja samaa voi sanoa sit­ten koko maas­ta. Yököt­tävää paskaa, että Suo­mi on tässä tilanteessa että asi­aa pitää edes miet­tiä. Vaalit voidaan lopettaa.

    uusin otsikko tämän yön Ilta-Sanomis­sa: “Rosatom löysi For­tu­mille kor­vaa­jan viime het­kel­lä”. Ne “kroaatit, siis.
    Joten yököt­tävää paskaa on, tosiaan.
    Ei kuitenkaan lopete­ta vaale­ja vaan aktivoidu­taan. Mei­dän ei todel­lakaan pidä eikä ole pakko sal­lia tällaista.

  41. Sylt­ty: On ihan täyt­tä hai­hat­telua kuvitel­la, että Venäjä tarvit­sisi jonkun oikean syyn, jos se päät­tää tehdä jotain tuol­laista. Venäjän masi­noin­tikoneis­to on niin tehokas, että se kyke­nee aina keit­tämään rajaval­tio­ta vas­taan sopi­van tekosyyn. Eiköhän Krim­in val­taus käy hyväk­si esimerkik­si siitä ettei se tarvitse mitään todel­lista syytä val­loi­tus­so­dalle vaan voi tarpeen mukaan kek­siä sellaisen.

    Ihan vas­taavasti on täyt­tä type­r­yyt­tä kuvitel­la, että käper­tymäl­lä pienek­si voimme suo­jau­tua Venäjän toim­il­ta. Se ei todel­lakaan onnis­tu, me olemme etulin­jas­sa. enäjähän­har­joit­telee Ahve­nan­maan ja Got­lannin val­taus­ta ja Tukhol­man ydinpommittamista. 

    Ts. venäläi­nen ydin­voimalaitos tääl­lä ei muu­ta asi­aa kumpaankaan suun­taan. Sen rak­en­t­a­mi­nen ja sitä kaut­ta saavutet­ta­vat muka “luot­ta­muk­sel­liset” suh­teet eivät suo­jaa meitä sen enem­pää kuin voimalaitok­sen rak­en­ta­mat­ta jät­tämi­nen suo­jaa tekosyi­den poistuessa. 

    Laitok­sen rak­en­t­a­mi­nen syven­tää Venäjän ja Suomen taloudel­lista yhteistyötä, mikä on tur­val­lisu­us­poli­it­ti­nen ongel­ma. Lähin­nä ihmette­len, että moni taho joiden mukaan Venäjän kanssa kan­nat­taa har­ras­taa ehdot­tomasti pitkälle menevää taloudel­lista yhteistyötä, on nyt yhtäkkiä sitä mieltä että yksi y‑voimala onkin kaamea asia (tosin tämä ei koske Vihre­itä, kos­ka he eivät kan­na­ta taloudel­lis­ten sitei­den solmimista nykyisenkaltaiseen Venäjään).

    Aina voi argu­men­toi­da ettei yksi naula arkus­sa enää vaiku­ta kumpaankaan suun­taan mitään lait­toi sen tai ei, mut­ta mielestäni on selvää että “all oth­er things being equal” on parem­pi jos Suomen maaperäl­lä ei ole Venäjän osa-omis­ta­maa, venäläisel­lä teknolo­gial­la toimi­vaa ja Venäjälle sähköä tuot­tavaa ydinvoimalaa. 

    Suo­mi sijait­see monel­lakin akselil­la idän ja län­nen välil­lä, ja tästä syys­tä usein kuulee väitet­tävän että “tas­apain­oilemme” näi­den välil­lä. Yksit­täis­ten teko­jen tai asioiden tasol­la mitään tas­apain­oti­laa ei kuitenkaan ole, vaan atom­isi­na tarkastel­tuna kaik­ki tekomme nojaa­vat joka itään tai län­teen. Yhteinen ydin­voimala­hanke (varsinkin Suomen alueel­la) on mielestäni sel­l­ainen, joka kas­vat­taa voimakkaasti, pitkäaikaises­ti ja peru­ut­ta­mat­tomasti nojaamme idän­su­un­taan. Mielestäni täl­läisen pain­o­tuk­sen tekem­i­nen tämän het­kisessä tilanteessa on aivan järjetöntä. 

    Venäjän val­tion pro­pa­gan­dakoneis­tolle tämä han­ke olisi todel­li­nen lot­tovoit­to, mut­ta Suomen ei pidä vapaae­htois­es­ti men­nä työn­tämään itseään yhtään nyky­istä syvem­mälle Venäjän valtapiiriin. 

    Jos et usko min­ua niin usko edes Pet Shop Boyseja:
    “Go west, life is peace­ful there…”

  42. H.H.:
    ‘snip’
    For­tum on val­tios­ta riip­puma­ton yksi­tyi­nen toim­i­ja, Rosatom ei.
    For­tum ei edus­ta eikä palvele Suomen val­tion intresse­jä, kun taas Rosatomin etua on mah­do­ton erot­taa Venäjän val­tion etunäkökohdista.
    ‘snip’

    For­tum on val­tion omis­ta­jao­h­jauk­sen piiris­sä, joten riip­puu päämin­is­ter­istä ja hal­li­tuk­ses­ta, ohjataanko vai ei.
    Tosin Venäjälle tehty­jen investoin­tien osalta juna meni vuosia sitten.

    1. For­tum on pörssiy­htiö, jota yksi omis­ta­ja ei voi ohja­ta omien etu­jen­sa mukaan, vaik­ka olisi enem­mistöase­mas­sa. Ohjaus­mah­dol­lisu­ud­es­ta luovut­ti­in, kun yhtiö lis­tat­ti­in pörssiin.

  43. Stadin Paroni: Jos et usko min­ua niin usko edes Pet Shop Boyseja:
    “Go west, life is peace­ful there…”

    Kyynikko sanoisi, että Län­si käy sotansa muual­la (merten takana). Päivän Hesari ker­too, että britit valmis­tau­tu­vat sotaan Syyr­i­as­sa. Aiem­pi­en vas­taavien neron­leimausten (Irak, Libya) poh­jal­ta epäilen, että meitäkin kai­vataan koh­ta jaka­maan sitä pako­lais­taakkaa, joka saadaan, kun tuho­taan vit­tumainen, mut­ta stabi­ili hal­li­tus ja kor­vataan se kaoot­tisel­la terrorilla.

  44. Venäjäl­lä syt­tyy sisäl­lis­so­ta ennen vuot­ta 2020. Kansal­lis­mieli­nen uho ei riitä talouden rom­ah­taes­sa. Jemenin kap­inal­lis­ten tukem­i­nen Iranin kaut­ta ei riitä nos­ta­maan öljyn­hin­taa riittävästi.

    Miten käy Rosatomin mah­dol­lisuuk­sien sijoit­taa Fen­novoimaan, kun Venäjäl­lä alkaa sekasorto?

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    For­tum oli tulos­sa vesivoimako­plauk­sel­la pelas­ta­maan Fen­novoiman, mut­ta se juna taisi men­nä jo, kos­ka eilen jäte­tyssä hake­muk­ses­sa ei ollut For­tu­mia. Täy­tyy rikkoa jotain uut­ta kohtaa pelin­sään­nöis­sä, että For­tum ylipään­sä voisi enää tul­la mukaan. Mut­ta voi tietysti käy­deä niin, että tämä kroa­t­ialainen fir­ma ei kel­paa, kos­ka sen 3000 euron osakepääo­ma on taloudel­lis­es­ti aika heikko poh­ja. Sil­loin hal­li­tus voikin hyväksyä jälki-ilmoittautuneita.

  46. Ei tähän peli­in pääse jäl­ki-ilmoit­telul­la. Val­tioneu­vos­ton peri­aatepäätös 18.9.2014, jon­ka eduskun­ta siu­nasi 5.12.2014, vaatii, että selkeä enem­mistö yhtiön tosi­asial­lis­es­ta omis­tuk­ses­ta on olta­va koti­maisil­la toimijoilla.
    Koti­maisi­in toim­i­joi­hin lue­taan kaik­ki EU- ja EFTA-mais­sa asuvat/sijaitsevat tapauk­set romani­ra­han­pyytäjistä maanpakolaisoligarkkeihin.
    Oleel­lista on kuitenkin huo­ma­ta em. peri­aatepäätök­sen lisäe­hto, jon­ka mukaan omis­tu­solot on doku­men­toita­va “rak­en­tamis­lu­van hakemiseen mennessä”.
    Sik­si For­tu­min mukaan­tu­lo koskisi vain vielä vapaa­ta 2,25 pros­ent­tia ja ken­ties Kestran, Valion ja Kuo­pi­on sitoumusten lunastamista.
    Käytän­nössä ehto­jen täyt­tymi­nen edel­lyt­tää Migritin hyväksymistä tai koko han­kkeen hautaamista.
    Taipuisin jälkim­mäisen vai­h­toe­hdon kannalle.

  47. Suo­ma­lais­ten tulisi irtau­tua myös venäläi­sistä fos­si­il­i­sista polt­toaineista. Esimerkik­si kaa­sua voitaisi­in käyt­tää paljon ja se kul­kee kätevästi laivoilla.

    Venäjä on osoit­tanut, ettei se ole luotet­ta­va kauppakumppani. 

    Suomen täy­tyy seisoa yhdessä rin­ta­mas­sa Euroopan ja Yhdys­val­to­jen kanssa.

  48. Tähän asti on tul­lut ajatel­tua, että ydin­voimala on niin hyvä jut­tu, ettei hait­taa vaik­ka se olisi venäläi­nen. Nyt alkaa tun­tua siltä, että parem­pi pan­na koko hake nurin — ja vielä kau­pan päälle kek­siä lakikiemuroi­ta, joiden avul­la voitaisi­in pakkol­u­nas­taa kaik­ki venäläi­somis­tuk­ses­sa ole­vat maat tai ainakin saat­taa ko. maakau­pat pätemättömiksi.

    Jaa mik­sikö: IL: Duumas­sa väläytetään talous­pakot­tei­ta Suomea vastaan

    Kyl­lä näi­den viimeaikaisten kään­tei­den jäl­keen kepu­lois­t­en myöhäis-K-lin­jalais­ten ja muiden YYA-hai­hat­telijoiden on ihan turha tul­la selit­tämään “Suomen eri­ty­isas­e­mas­ta” tai mis­tään muus­ta BS:stä Venäjän suh­teen. Oikeast­i­han vai­h­toe­hto­ja on tasan kak­si — joko koite­taan olla itsenäisiä tai sit­ten las­ke­taan suo­si­ol­la housut nilkkoi­hin ja kum­maru­taan syvään, että Vladimirin on help­po käväistä astu­mas­sa meidät.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    For­tum on pörssiy­htiö, jota yksi omis­ta­ja ei voi ohja­ta omien etu­jen­sa mukaan, vaik­ka olisi enem­mistöase­mas­sa. Ohjaus­mah­dol­lisu­ud­es­ta luovut­ti­in, kun yhtiö lis­tat­ti­in pörssiin. 

    Eipä ole sel­l­aista sään­nöstä, johon moinen perus­tu­isi. Pörssiy­htiössäkin tehdään enemmistöpäätöksiä.
    Ohjaus­mah­dol­lisuuk­sista luopui sil­loinen omis­ta­jao­h­jaus­min­is­teri Jyri Häkämies — ja hänen ide­olo­giansa kyl­lä tiedetään.

    1. Pörssiy­htiön hal­li­tus ei saa ajaa yhden osakkaan, ei edes enem­mistöosakkaan etua muiden omis­ta­jien etua (=osak­keen hinta/yhtiön tuot­to) vastaan.

  50. Hauki­nen:
    ‘snip’
    Oleel­lista on kuitenkin huo­ma­ta em. peri­aatepäätök­sen lisäe­hto, jon­ka mukaan omis­tu­solot on doku­men­toita­va “rak­en­tamis­lu­van hakemiseen mennessä”.
    ‘snip’

    Lisäe­hto on hallinto­lain vastainen.
    Hallinto­la­ki 22§ 3. mom: “Asiano­sainen voi myös omas­ta aloit­teestaan täy­den­tää hake­mus­taan tai muu­ta asian käsit­te­lyä varten toimit­ta­maansa asi­akir­jaa sekä toimit­taa käsit­te­lyn kulues­sa vira­nomaiselle asian ratkaisemisen kannal­ta tarpeel­lisia asi­akir­jo­ja.” Siis “käsit­te­lyn kuluessa”.

    Osakkaiden löytämisen vaikeus osoit­taa, että han­ke ei ole liike­taloudel­lis­es­ti järkevä, joten keskeinen kysymys on: onko siinä yleen­säkään mitään järkeä.

  51. Tätä koko ongel­maa ei olisi ole­mas­sakaan, mikäli lupa olisi aikoinaan annet­tu myös For­tu­mille. Tai mikäli lupae­hdot eivät ohjaa epä­tarkoituk­sen­mukaisen kokolu­okan voimalaitoksiin.

    Poli­tikoin­ti voit­ti ja lupa jätet­ti­in myön­tämät­tä vahvim­malle hak­i­jalle ja myön­net­ti­in alun­perin kaikkein hutjakkaimmalle.

  52. Ener­gian osalta Venäjä / Neu­vos­toli­it­to on ollut eri­no­maisen luotet­ta­va osa­puoli. Epä­vakaas­sa tilanteessa on hyvä muis­taa sekin mikä toimii.
    (Vas­taavasti Lähi-Idässä vesi on aina neu­votel­tu, se on liian tärkeää arvaa­mat­toman sotimisen syyksi. ) 

    For­tum toki toi­mi fik­susti. Kor­tit kat­sot­ti­in. Ilmeis­es­ti Kar­jalan vesivoima jää val­ti­ol­liseen omis­tuk­seen ja OL3 osu­us on For­tu­mille jo iso pot­ti lisää tuotan­toa. Lisään­tynyt siir­toka­p­a­siteet­ti Ruot­si­in ja Nor­jaan myös paran­tanut tas­apain­oa siel­lä ole­vaan omaanuotantoon. 

    Jos Fen­novoima ja Rosatomin län­sis­er­ti­fioin­ti kaatu­vat, mitä sit­ten on luvas­sa? Se on poli­itikolle yhtä paha kuin Kreikan vaal­i­t­u­los, epä­var­muus kasvaisi. 

    Veikkaus: Olli Rehn hyväksyy Fen­novoiman omis­ta­jat. Sit­ten ollaan opti­mis­te­ja 2015 vuo­den osalta.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Pörssiy­htiön hal­li­tus ei saa ajaa yhden osakkaan, ei edes enem­mistöosakkaan etua muiden omis­ta­jien etua (=osak­keen hinta/yhtiön tuot­to) vastaan. 

    Mis­sähän niin on päätetty?

    Lain mukaan yhtiön on kyl­lä kohdelta­va tasa-arvois­es­ti osakkaitaan, mut­ta ei se tuo­ta tarkoi­ta, vaan sitä, että päätös­val­ta jakau­tuu osakkei­den mukaan ja osinko samoin — ts. osinkoa ei saa jakaa esim. vain yhdelle osakkaalle — pait­si jos yhtiöjärjestyk­sessä on toisin.

    Ja Suomes­sa­han on tapana jakaa osak­keet eri sar­joi­hin niin, että van­ho­jen omis­ta­jien osake­sar­ja antaa esim. 100-ker­taisen päätös­val­lan ja yleen­sä myös moninker­taisen osin­gon. Niin että se siitä, kenen etua yhtiössä ajetaan!

    Hal­li­tuk­sen velvol­lisu­us on ajaa yhtiön etua — ja se taas määräy­tyy edel­lä tode­tun mukaan, päätök­set yhtiökok­ouk­ses­sa ovat enem­mistöpäätök­siä, mitään vähem­mistön suo­jaa lais­sa ei ole.

  54. Raimo K: Lisäe­hto on hallinto­lain vastainen.
    Hallinto­la­ki 22§ 3. mom: “Asiano­sainen voi myös omas­ta aloit­teestaan täy­den­tää hake­mus­taan tai muu­ta asian käsit­te­lyä varten toimit­ta­maansa asi­akir­jaa sekä toimit­taa käsit­te­lyn kulues­sa vira­nomaiselle asian ratkaisemisen kannal­ta tarpeel­lisia asi­akir­jo­ja.” Siis “käsit­te­lyn kuluessa”.

    Osakkaiden löytämisen vaikeus osoit­taa, että han­ke ei ole liike­taloudel­lis­es­ti järkevä, joten keskeinen kysymys on: onko siinä yleen­säkään mitään järkeä.

    En nyt jak­sa alkaa hiuskam­mal­la käymään läpi, mut­ta tietääk­seni ydin­voimalan rak­en­tamiseen, käyt­töön ja sen sel­l­aiseen sovel­letaan alus­ta lop­pu­un ydinen­er­gialakia. Luvas­ta päät­tää val­tioneu­vos­to, eikä sen päätök­ses­tä var­maankaan voi valit­taa. Ydinen­er­gia­hom­mat ovat poli­ti­ikkaa. Hallinto­lain voi unohtaa.

    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870990

  55. Sha­keem: En nyt jak­sa alkaa hiuskam­mal­la käymään läpi, mut­ta tietääk­seni ydin­voimalan rak­en­tamiseen, käyt­töön ja sen sel­l­aiseen sovel­letaan alus­ta lop­pu­un ydinen­er­gialakia. Luvas­ta päät­tää val­tioneu­vos­to, eikä sen päätök­ses­tä var­maankaan voi valit­taa. Ydinen­er­gia­hom­mat ovat poli­ti­ikkaa. Hallinto­lain voi unohtaa.

    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870990

    Peri­aatepäätök­seen ei saa hakea muu­tos­ta (kuten ei valmis­telu­un yleen­säkään) valit­ta­mal­la, mut­ta varsi­naiseen rak­en­tamis­päätök­seen saa — ja hallinto­lain mukaan.

    Se, mitä järkeä siinä olisi, kos­ka päätös todel­lakin tulee ole­maan poli­it­ti­nen, vas­taus lie­nee melko selvä, mut­ta kuten todet­tua, eipä siinä tai­da muutenkaan olla järkeä, kos­ka liike­taloudelli­nen kan­nat­tavu­us lie­nee muiden kuin Rosatomin osalta epävarma.

  56. Ydin­voiman peri­aate­farssi on äärim­mäi­nen esimerk­ki surkeas­ta ja läpeen­sä poli­ti­soituneesta hallinnos­ta. Tapa, jol­la ydin­voimarak­en­tamista kon­trol­loidaan on suo­ras­taan kuvot­ta­va, eikä todel­lakaan palvele yhteiskun­nan parasta.

    Sen seu­rauk­se­na olk­ilu­o­to 3 aiheut­ti olk­ilu­o­to 4:n kar­i­u­tu­misen. Sen seu­rauk­se­na meil­lä on Fen­novoima, jos­ta on niin ikään muo­dos­tu­mas­sa farssi. Kepu­lais­ten kun­tien unel­ma “sam­mos­ta”, joka on samaa sar­jaa Tal­vi­vaaran kanssa.

    Tilanne on vielä pelastet­tavis­sa siten, että peri­aate­fars­seista luovu­taan ja lupia saa lähet­tämäl­lä hake­muk­sen. Vain ja ain­oas­taan näin voidaan nähdä, että onko Suomes­sa markki­noi­ta ydinen­er­gialle vai ei.

    Väitän, että For­tum tek­isi välit­tömästi hake­muk­sen Lovi­isan reak­tor­ei­den kor­vaamis­es­ta, jos For­tum voisi saa­da luvat kahdelle reaktorille.

    Nykyi­nen täysin absur­di menet­te­ly aiheut­taa sen, että kak­si sopi­van kokoista reak­to­ria pitäisi kor­va­ta Lovi­isas­sa yhdel­lä jättireaktorilla.

    Olen itse harkin­nut kansalaisa­loit­teen tekemistä, jos­sa vaa­dit­taisi­in ydinen­er­gialain muut­tamista edel­lä mainit­tui­hin kohti­in liittyen. 

    En tosin koe hal­lit­se­vani lain kir­jain­ta niin, että kykenisin valmis­tele­maan uskot­ta­van ja pätevän esi­tyk­sen kor­vaavak­si laiksi.

    Mitä tulee reak­tor­ei­den lukumäärään, niin sil­lä ei ole juurikaan merk­i­tys­tä ker­tyvän ydin­jät­teen määrään. Pienem­mät reak­torit ovat tur­val­lisem­pia, kos­ka niiden tekni­ik­ka on yksinkertaisempaa.

    Se on kylmä totu­us, että sähkön­tuotan­nos­sa ydin­voimas­ta ei voi­da luop­ua vielä vuosikym­meni­in Suomes­sa. Ydin­voimaa ei voi vas­tus­taa ilmas­ton­muu­tok­sel­la, kos­ka ydin­voima EI tuo­ta kasvihuonepäästöjä.

    Jos jotain nykyiseltä hal­li­tuk­selta voisi toivoa, niin se olisi ydinlu­pa­hake­musten vapaut­ta­mi­nen. Se voisi jopa onnis­tua, jos Sip­ilä ja Soi­ni saisi­vat omat joukkon­sa ruo­tu­un äänestyk­seen. Kokoomuk­selle äänestys olisi luul­tavasti hyvin kivuton.

    Oppo­si­tio esit­täisi vasta­lauseen­sa, mut­ta eivät kuitenkaan voisi esi­tys­tä uud­es­ta ydinen­er­gialaista kaataa. Sil­lä, ettei ydinen­er­gialain muut­ta­mi­nen ole merkit­ty hal­li­tu­so­hjel­maan, on täysin merkityksetöntä.

    Sähkön­tuotan­to on mod­ernin yhteiskun­nan tärkeimpiä kivi­jalko­ja. Sen täy­tyy toimia 24/7/365, ilman katkok­sia. Ilmas­ton­muu­tok­sen edetessä tulemme kohtaa­maan myös kovia pakkastalvia, kos­ka pakkastal­vetkin tule­vat koven­tu­maan, kuten muutkin ääripäät. Olemme nyt 2000-luvul­la näh­neet muu­ta­man todel­la kovan pakkastal­ven, yhden erit­täin vetisen kesän ja mon­ta hellekesää. Nämä ääri-ilmiöt aset­ta­vat omat haas­teen­sa sähköntuotannolle.

    Olen sitä mieltä, että Fen­novoiman han­ke pitäisi kuopa­ta. Uud­is­taa ydinen­er­giala­ki, ja aloit­taa puh­taal­ta pöy­dältä Suomen sähkön­tuotan­non uudistaminen.

    Tämähän tarkoit­taisi sitä, että Fen­novoima voisi uusia hake­muk­sen­sa sit­ten ydinen­er­gialain uud­is­tuk­sen jäl­keen. Fen­novoima voisi siis silti rak­en­taa ydin­voimalan Han­hikiv­elle, jos vain saisi tarpeek­si sijoit­ta­jia. Se voisi onnis­tua helpom­min, jos ei tarvit­sisi rak­en­taa yli 1000 MW:n reaktoria.

    Eikä tämä vaikut­taisi mil­lään muo­toa bioen­er­gian lisäämiseen, kos­ka ei bioen­er­gial­la koskaan voi­da tuot­taa Suomen sähköen­er­giaa sat­apros­ent­tis­es­ti. Bioen­er­giaa lisätään läm­mön­tuotan­nos­sa, ja yhteis­tuotan­to­laitok­sis­sa, mut­tei sähköntuotannossa.

    Ydinen­er­giala­ki uusiksi!

  57. Raimo K:Lain mukaan yhtiön on kyl­lä kohdelta­va tasa-arvois­es­ti osakkaitaan, mut­ta ei se tuo­ta tarkoita

    Kyl­lä se tarkoit­taa [ettei saa suosia yhtä osakas­ta, vaan täy­tyy ajaa sekä fir­man että kaikkien osakkaiden etuja].

    Lue vaik­ka osakeyhtiölaki.

    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624

    5 §
    Toimin­nan tarkoitus

    Yhtiön toimin­nan tarkoituk­se­na on tuot­taa voit­toa osak­keen­o­mis­ta­jille, jollei yhtiöjärjestyk­sessä määrätä toisin.

    —————–

    Toimin­nan tarkoi­tus on siis tuot­taa voit­toa, ei esimerkik­si paran­taa Suomen val­tion työl­lisyyt­tä, tulout­taa val­tion kas­saan vero­ja tai jotain muu­ta vastaavaa.

    ——————-

    7 §
    Yhdenvertaisuus

    Kaik­ki osak­keet tuot­ta­vat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyk­sessä määrätä toisin. Yhtiökok­ous, hal­li­tus, toim­i­tusjo­hta­ja tai hallintoneu­vos­to ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimen­piteeseen, joka on
    omi­aan tuot­ta­maan osak­keen­o­mis­ta­jalle tai muulle ***epäoikeutet­tua*** ***etua*** ***yhtiön*** tai toisen ***osak­keen­o­mis­ta­jan*** ***kus­tan­nuk­sel­la***.

    —————————

    Tuo­ta selvem­min ei voi­da enää sanoa, että yksit­täiset osakkaat eivät saa käyt­tää fir­maa omien etu­jen­sa ajamiseen samal­la kun muiden osakkaiden etu­ja pol­je­taan, ei vaik­ka omis­taisi 99% firmasta.

    8 §
    Johdon tehtävä

    Yhtiön johdon on huolel­lis­es­ti toimien edis­tet­tävä yhtiön etua.

    —————————

    Yhtiön etu ei var­masti ole jonkun yksit­täisen osakkaan tai val­tion, kun­nan tms. etu.

    Nämä pykälät ovat ole­mas­sa juuri sik­si, ettei joku yksit­täi­nen suurosakas käyt­täisi yhtiötä hyväk­seen muiden osak­keen­o­mis­ta­jien kustannuksella.

    Jot­ta se tulee selväk­si, 6 luvus­sa on vielä 2§, jos­sa yksiselit­teis­sti kiel­letään hal­li­tus­ta toim­i­mas­ta joidenkin osak­keen­o­mis­ta­jien etu­jen vastaisesti:

    2 §
    Hal­li­tuk­sen yleiset tehtävät

    Hal­li­tus tai hal­li­tuk­sen jäsen ei saa nou­dat­taa yhtiökok­ouk­sen, hallintoneu­vos­ton tai hal­li­tuk­sen tekemää päätöstä, joka on tämän lain tai yhtiöjärjestyk­sen vas­taise­na pätemätön.

  58. Sha­keem: En nyt jak­sa alkaa hiuskam­mal­la käymään läpi, mut­ta tietääk­seni ydin­voimalan rak­en­tamiseen, käyt­töön ja sen sel­l­aiseen sovel­letaan alus­ta lop­pu­un ydinen­er­gialakia. Luvas­ta päät­tää val­tioneu­vos­to, eikä sen päätök­ses­tä var­maankaan voi valit­taa. Ydinen­er­gia­hom­mat ovat poli­ti­ikkaa. Hallinto­lain voi unohtaa.

    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870990

    Ydinen­er­gialain 75 ja 75a§:ssä on sään­nök­set muu­tok­sen­haus­ta — nou­date­taan hallintolainkäyttölakia.

  59. Sylt­ty: Kyl­lä se tarkoit­taa [ettei saa suosia yhtä osakas­ta, vaan täy­tyy ajaa sekä fir­man että kaikkien osakkaiden etuja].
    ‘snip’

    7 §
    Yhdenvertaisuus

    Kaik­ki osak­keet tuot­ta­vat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyk­sessä määrätä toisin. Yhtiökok­ous, hal­li­tus, toim­i­tusjo­hta­ja tai hallintoneu­vos­to ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimen­piteeseen, joka on
    omi­aan tuot­ta­maan osak­keen­o­mis­ta­jalle tai muulle ***epäoikeutet­tua*** ***etua*** ***yhtiön*** tai toisen ***osak­keen­o­mis­ta­jan*** ***kus­tan­nuk­sel­la***.
    —————————

    Tuo­ta selvem­min ei voi­da enää sanoa, että yksit­täiset osakkaat eivät saa käyt­tää fir­maa omien etu­jen­sa ajamiseen samal­la kun muiden osakkaiden etu­ja pol­je­taan, ei vaik­ka omis­taisi 99% firmasta.
    ‘snip’

    Lakia on luet­tu — ja siteer­a­sit aivan oikea­ta kohtaa, mut­ta lue­tun ymmärtämi­nen on jäänyt vähem­mälle. Tärkeä koh­ta on juuri tuo “jollei yhtiöjärjestyk­sessä määrätä toisin” — siinä kun hyvin usein määrätään.

    Ja niin se vaan on, että se 1% omis­ta­ja saa tyy­tyä 99%:n tekemi­in päätök­si­in, sil­lä ne enem­mistöpäätök­set eivät ole epäoikeutet­tu­ja — ja yleen­sä on niin, että sil­lä 1%:lla ei ole edes läh­eskään 1%:a päätösvallasta.

    1. For­tu­min yhtiöjärjestyk­sessä ei ole kohtaa, jon­ka mukaan sen tulee toimin­nas­saan ottaa huomioon val­tion tah­to, vaik­ka se heiken­täisi tulosta. Jos olisi, sitä ei olisi hyväksyt­ty pörssiin.

  60. Sha­keem: En nyt jak­sa alkaa hiuskam­mal­la käymään läpi, mut­ta tietääk­seni ydin­voimalan rak­en­tamiseen, käyt­töön ja sen sel­l­aiseen sovel­letaan alus­ta lop­pu­un ydinen­er­gialakia. Luvas­ta päät­tää val­tioneu­vos­to, eikä sen päätök­ses­tä var­maankaan voi valit­taa. Ydinen­er­gia­hom­mat ovat poli­ti­ikkaa. Hallinto­lain voi unohtaa.

    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870990

    Muu­tok­sen­haus­ta on säädet­ty ydinen­er­gialain 75§ ja 75a§ eli valit­taa kyl­lä voi.

  61. Suomea vain pide­tään naa­puris­sa ehkä sem­moi­se­na hyödyl­lisenä hölmönä, ensin luvataan For­tu­mille jotain usko­ma­ton­ta, jot­ta saadaan asia eten­päin, sit­ten vede­tään mat­to alta ja vai­hde­taan kaverin fir­ma tilalle — tämän jäl­keen kep­piä ja porkkanaa.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    For­tu­min yhtiöjärjestyk­sessä ei ole kohtaa, jon­ka mukaan sen tulee toimin­nas­saan ottaa huomioon val­tion tah­to, vaik­ka se heiken­täisi tulosta. Jos olisi, sitä ei olisi hyväksyt­ty pörssiin.

    For­tu­min hal­li­tus ja johto ottaa taa­tusti huomioon pääomis­ta­jan eli val­tion intres­sit, myös poli­it­tiset intres­sit. Ennen iso­ja päätök­siä asioista keskustel­laan pääomis­ta­jan edus­ta­jien kanssa ja pääomis­ta­jan edus­ta­jat istu­vat For­tu­min hal­li­tuk­ses­sa ohjaa­mas­sa toim­intaa pääomis­ta­jan halu­a­maan suun­taan. Jos For­tu­min johto toimisi val­tion intressien vas­tais­es­ti, niin johto olisi enti­nen alta aikayksikön.

    Fem­ma vetoa, että Fen­novoiman han­ke kaatuu. Jatkona For­tum saa luvan kahdelle uudelle yksikölle Lovi­isaan ja laitok­set toimit­taa Rosatom. Helsinki­in vede­tään kaukoläm­pöput­ki, niin lop­puu se hiilen polt­ta­mi­nen. Ja kaik­ki tämä val­tion ener­giapoli­it­tises­sa ohjauksessa.

  63. OS:” En ole lukenut Fen­novoiman yhtiöjärjestys­tä, mut­ta tietääk­seni se on Mankala-yhtiö. Näi­den yhtiöi­den osakkaiden ris­ki ei rajoitu niiden yhtiöön sijoit­ta­maan pääo­maan. Omis­ta­vat sitoutu­vat osta­maan yhtiön tuot­ta­maa sähköä omakus­tan­nush­in­taan osakkuuk­sien­sa suh­teessa. Tähän sisäl­tyy paljon suurem­pi riski.”

    En tunne Mankala-yhtiöi­den yhtiöjärjestys­tä, mut­ta jos asia on kuten OS ker­too, kan­nat­taisi lukea nimeno­maan Voimaosakey­htiö SF:n yhtiöjärjestys, sil­lä Fen­novoiman sivul­ta kopi­oitu tek­sti on:

    “Fen­novoiman omis­ta­vat suo­ma­lainen Voimaosakey­htiö SF ja Rosatomin tytäry­htiö RAOS Voima Oy.” 

    Jos Fen­novoima on per­in­teinen Mankala-yhtiö, sil­lä on siis vain kak­si osakas­ta, Rosatom ja Voimay­htiö SF. Voimay­htiö SF kan­taa kollek­ti­ivis­es­ti omis­ta­jien­sa riskit ja toki myös voitot.

    Suo­ma­lais­ten vira­nomais­ten kon­trol­loimaan Rosatomin tekni­ikkaan voi kohtu­ullis­es­ti luot­taa, mut­ta Fen­nivoiman omis­usjär­jeste­ly on farssi.

    Jos For­tum ei saa halu­a­maansa eikä tule Fen­novoiman osakkak­si, han­ke pitää kuopata.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    For­tu­min yhtiöjärjestyk­sessä ei ole kohtaa, jon­ka mukaan sen tulee toimin­nas­saan ottaa huomioon val­tion tah­to, vaik­ka se heiken­täisi tulosta. Jos olisi, sitä ei olisi hyväksyt­ty pörssiin. 

    No eihän sel­l­aista itses­tään­selvyyt­tä tietenkään mihinkään yhtiöjärjestyk­seen tarvitse kir­ja­ta. Enem­mistöpäätök­sil­lä yhtiöitä johde­taan — lain mukaan.

    1. Raimo. Yleinen tulk­in­ta For­tu­min kohdal­la on, ettei val­tio pysty ohjeis­ta­maan sitä taval­la, joka on yhtiön tulok­sen kannal­ta vahin­gol­lista. Voit tark­istaa asian mis­tä hyvän­sä ja saat saman vastauksen.

  65. Kat­sokaa netistä tapaus Finnlines, Grimal­di Group ja eräs suo­ma­lainen eläkey­htiö. Siitä näkee seu­rauk­set kun vähem­mistöomis­ta­ja syyt­tää yhtiön hallintoa yhden osakkaan suosimisesta.

  66. Ilman muu­ta OYL edel­lyt­tää yhtiön eikä yksit­täisen osakkaan edun mukaista toim­imista. Eikö ole säädet­ty bähem­mistön suo­jas­ta? Koko OYL on alus­ta lop­pu­un juuri vähem­mistön suo­jaa, eli norme­ja sen suo­jak­si että raho­jaan uskaltaa lait­taa yhteiseen pot­ti­in poikimaan.

  67. Ihan turhaa tääl­lä nyt taas mus­sute­taan päivän­selvästä asiasta.

    Osakey­htiölais­sa, jota Suomen val­tios­sa nou­date­taan, lukee että osakey­htiön johdon pitää toimia yhtiön kaikkien osakkaiden etu­jen mukaises­ti. Siinä ei edelleenkään lue, että sen pitäisi toimia val­tion etu­jen mukaises­ti muiden osakkaan­omis­ta­jien etu­jen vastaisesti.

    Suomen val­tio­jo­hdon intres­seis­sä voisi olla, mikäli pain­otet­taisi­in vain taloudel­lisia seikko­ja, että For­tum osal­lis­tu­isi Fen­novoimaan pelas­taen koko pro­jek­tin, vaik­ka ei saisi yhtään vesivoimaa Venäjältä. Tähän diili­in lähtem­i­nen ei var­masti olisi For­tu­mille etu, kos­ka vai­h­toe­htona on kum­minkin hakea omaa lupaa, etenkin kun vaikut­taisi siltä että Vapaavuori siivosi pöy­dältä TVO:n luvan juuri tämän vuoksi.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Raimo. Yleinen tulk­in­ta For­tu­min kohdal­la on, ettei val­tio pysty ohjeis­ta­maan sitä taval­la, joka on yhtiön tulok­sen kannal­ta vahin­gol­lista. Voit tark­istaa asian mis­tä hyvän­sä ja saat saman vastauksen. 

    Enpä olekaan sanonut mitään tulok­ses­ta… mut­ta jos tääl­lä esite­tyt tulkin­nat oli­si­vat oikein, eihän val­tio mitään omis­ta­jao­h­jausyk­sikköä tarvitsisi.
    Kum­ma, kun omis­ta­jan omis­tu­soikeut­ta rajoite­taan vain, jos omis­ta­ja on val­tio. Tosin yksi­ty­i­sis­sä yri­tyk­sis­sä omis­ta­jat käyt­tävät oikeut­taan julk­isu­udelta suo­jas­sa (pait­si Nokian kyseessä ollen — ja 2012 yhtiökok­ous onkin mallies­imerk­ki väite­tys­tä vähem­mistön suo­jas­ta eli siitä, että sitä ei ole).

  69. Tapio:
    ‘snip’
    En tunne Mankala-yhtiöi­den yhtiöjärjestys­tä, mut­ta jos asia on kuten OS ker­too, kan­nat­taisi lukea nimeno­maan Voimaosakey­htiö SF:n yhtiöjärjestys, sil­lä Fen­novoiman sivul­ta kopi­oitu tek­sti on:

    “Fen­novoiman omis­ta­vat suo­ma­lainen Voimaosakey­htiö SF ja Rosatomin tytäry­htiö RAOS Voima Oy.”
    ‘snip’

    Mie­lenki­in­toinen tieto! Ja mil­lähän osuuk­sil­la? Onko­han tämä juuri se asia, joka halu­taan salata?

  70. Raimo K: Enpä olekaan sanonut mitään tulok­ses­ta… mut­ta jos tääl­lä esite­tyt tulkin­nat oli­si­vat oikein, eihän val­tio mitään omis­ta­jao­h­jausyk­sikköä tarvitsisi.

    Mik­sei? Kyl­lähän omis­ta­ja voi hoitaa fir­mo­jaan, vaik­ka ei olisikaan käyt­tämässä niitä omien etu­jen­sa ajamiseen muiden omis­ta­jien etu­jen vas­tais­es­ti. Johan senkin takia kan­nat­taa olla hereil­lä, ettei kukaan muu omis­ta­ja tee noin.

    Omis­ta­jao­h­jausyk­sikkö ohjaa kyl­lä myös val­tion 100%:sti omis­tamia fir­mo­ja. Niis­sä val­tio saa tehdä mitä halu­aa ja käyt­tää niitä kuten haluaa.

    “uomen val­tio omis­taa osakkei­ta kaikki­aan yli viidessäkymme­nessä merkit­tävässä yhtiössä. Näistä noin kak­si kol­ma­sosaa on kau­pal­lis­es­ti toimivia val­tioen­em­mistöisiä yhtiöitä tai val­tion osakku­usy­htiöitä, joista jälkim­mäi­sis­sä val­tio on vähem­mistöomis­ta­jana. Muut yhtiöt ovat ns. eri­ty­is­te­htäväy­htiöitä, joil­la on joko tiet­ty val­tion niille osoit­ta­ma tehtävä tai jokin sel­l­ainen eriva­paus, jon­ka vuok­si ne eivät toi­mi kil­pailullises­sa ympäristössä.

    Val­tio-omis­ta­jan tavoit­teena kau­pal­lis­es­ti toimivis­sa yhtiöis­sä on kul­loinkin parhaan taloudel­lisen kokon­ais­tu­lok­sen saavut­ta­mi­nen. Tätä arvioidaan kan­nat­tavu­u­den ja omis­ta­ja-arvon pitkäjän­teisen kasvun perusteella.

    Myös val­tion eri­ty­is­te­htäviä toteut­tavis­sa yhtiöis­sä yleis­tavoit­teena on, että toim­inta on kan­nat­tavaa. Näis­sä yhtiöis­sä val­tion omis­ta­japoli­it­tiset tavoit­teet perus­tu­vat mah­dol­lisim­man hyvään yhteiskun­nal­liseen ja taloudel­liseen kokon­ais­tu­lok­seen, jota arvioidaan ensisi­jais­es­ti sen perus­teel­la, miten ja minkälaisil­la kus­tan­nuk­sil­la yhtiö täyt­tää yhteiskun­nal­lisen palvelutehtävänsä.”

    http://vnk.fi/omo/omistajapolitiikka-ja-ohjaus1

  71. Sylt­ty: Mik­sei? Kyl­lähän omis­ta­ja voi hoitaa fir­mo­jaan, vaik­ka ei olisikaan käyt­tämässä niitä omien etu­jen­sa ajamiseen muiden omis­ta­jien etu­jen vas­tais­es­ti. Johan senkin takia kan­nat­taa olla hereil­lä, ettei kukaan muu omis­ta­ja tee noin.
    ‘snip’

    Ja mikähän se “muiden omis­ta­jien etu­jen vas­tais­es­ti” olisi?

    Jos nyt pysytään tässä For­tu­min mah­dol­lises­sa osal­lis­tu­mises­sa Han­hikiv­en ydin­voimalaan, niin olisiko osal­lis­tu­mi­nen vai osal­lis­tu­mat­ta jät­tämi­nen “muiden omis­ta­jien etu­jen vas­tais­es­ti” tehty päätös — ja mis­tä sen tietää?
    Ja mitä siitä sitten?

    1. Aika har­vas­sa ovat ne yksi­tyiset, voiton­tavoit­telu mielessään Han­hikiveen investoi­jat. For­tu­min kannal­ta tämä on vielä huonom­pi han­ke, kos­ka se on kil­pail­i­jan han­ka ja kos­ka se las­kee sähkön pörssi­hin­taa, kun For­tu­mil­la on halu­ja nos­taa sitä.

  72. Sylt­ty: Mik­sei? Kyl­lähän omis­ta­ja voi hoitaa firmojaan
    ‘snip’

    Miten niin “hoitaa”?
    Tääl­lä esitet­ty­jen tulk­in­to­jen (kyl­lä, sin­unkin) mukaan fir­mat ‘hoita­vat’ itse itsen­sä eli fir­man hal­li­tus hoitaa… eikä omis­ta­ja saa puut­tua — siis jos omis­ta­ja on valtio.

  73. Kos­ka Fen­novoimaan meno on For­tu­mille huono han­ke, niin For­tu­min oma ydin­voima­hanke olisi yhtiölle vieläkin huonompi.

    Toisaal­ta tämä viit­taa sihen, että Venäjältä For­tum yrit­tää kalastel­la todel­la suuria etu­ja vastapain­ok­si sille, että yhtiö pelas­taa Fen­novoiman. Ja tietenkin täl­lais­ten etu­jen jär­jestämi­nen For­tu­mille on venäläisille hankalaa.

    For­tu­min pyytämien vastapain­o­jen suu­ru­ut­ta lisäävät vielä Venäjäl­lä toim­imisen maariskit. 

    Joten var­maankin ollaan lähel­lä tilan­net­ta, että myös Rosatomin kan­nat­taa harki­ta koko han­kkeesta luop­umista. Rosatom voi kuitenkin vaiku­tuskanavien­sa kaut­ta yrit­tää pain­os­taa For­tu­mia keven­tämään kovia vaatimuksiaan.

    Jos Fen­novoima han­ke kaatuu, niin toden­näköis­es­ti se laite­taan Venäjäl­lä suurelta osin For­tu­min piikki­in, mikä ei ole hyväk­si yhtiölle.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika har­vas­sa ovat ne yksi­tyiset, voiton­tavoit­telu mielessään Han­hikiveen investoi­jat. For­tu­min kannal­ta tämä on vielä huonom­pi han­ke, kos­ka se on kil­pail­i­jan han­ke ja kos­ka se las­kee sähkön pörssi­hin­taa, kun For­tu­mil­la on halu­ja nos­taa sitä. 

    Eihän se ole kil­pail­i­jan han­ke, jos For­tum läh­tee mukaan, vaan kump­panin ja oma han­ke… mut­ta toki yhä enem­män näyt­tää siltä, että han­ke ei ole liike­taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va. Siitähän tuo investoi­jien puute kertoo.

    For­tu­min mah­dol­liseen intres­si­in tietysti vaikut­taa se, mitä Lovi­isas­sa tulee tapahtumaan.

  75. “Rosaton on luvan­nut, että osakku­ussähkön hin­ta pysyy ensim­mäiset 12 vuot­ta 50 eurossa megawattitunnilta”

    Täl­laista lupaus­ta ei ymmärtääk­seni edes Rosatom, tai ylipäätään kukaan muukaan, voi antaa. Ei vaik­ka jätet­täisi­in rak­en­tamis­vai­heen (suuret!) taloudel­liset riskit kokon­aan otta­mat­ta huomioon. Suomes­sa kun ei ole tapana har­ras­taa nk. luo­vaa kir­jan­pitoa, jota täl­lainen hin­talu­paus edellyttää.

  76. Sep­po S: Jos Fen­novoima han­ke kaatuu, niin toden­näköis­es­ti se laite­taan Venäjäl­lä suurelta osin For­tu­min piikki­in, mikä ei ole hyväk­si yhtiölle.

    Tuskin. For­tum on pelan­nut lois­tavasti ja sil­lä on nyt täysi käsi kourassaan.

    Jos For­tum saa havit­tele­mansa vesivoimalat, se menee mukaan Fen­novoimaan, ja Rosatom saa halu­a­mansa referenssin.

    Ilman For­tu­mia Fen­novoiman han­ke toden­näköis­es­ti kuopataan, niin ilmeinen bul­vaani tuo karoaat­tiy­htiö on. Täl­löin For­tum pistää välit­tömästi sisään hake­muk­sen Lovi­isa I ja II:n kor­vaavas­ta voimalas­ta ja vih­jailee Rosatomille, että se tulee ole­maan mukana tarjouskilpailussa.

Vastaa käyttäjälle Kaino Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.