Tyhjien asuntojen todellisuus selvitettävä

28.6.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Helsingin Sanomat julkaisi taas kerran tiedon, jonka mukaan Helsingissä on 30 000 tyhjää asuntoa. Ei pitäisi käyttää harhaanjohtavaa termiä, sillä vaikka itse tekstistä kävi ilmi, että tyhjiltä asunnoista vain osa on tyhjiä, tieto 30 000 ”tyhjästä” asunnosta jää itämään ihmisten päähän. Useimmat lukevat vain otsikot. Tyhjällä asunnolla tarkoitetaan siis asuntoa, joissa kukaan ei asu vakituisesti. Helsinki on Suomen kunnista se, jossa ”tyhjiä” asuntoja on suhteessa vähiten.

Asunto on ilman vakinaista asukasta kun

  • Se on myytävänä tai remontoitavana ennen uutta asukasta. Jos tämä välivaihe kestää vaikkapa vain kolme kuukautta, tulee tästä herkästi kymmenen tuhatta tyhjää asuntoa.
  • Asunto on tyhjänä putkiremontin takia (omanikin on juuri nyt)
  • Asunto on kakkosasuntona. Monella maakuntien liikemiehellä on pieni asunto Helsingissä, koska se tulee halvemmaksi kuin yöpyä yhtenään hotellissa. Lähipiiristäni tunnen kaksi tällaista tapausta.
  • Erityisesti Eiranrannassa on paljon luksusasuntoja, joiden haltijat ovat ulkomailla asuvia rikkaita. Rikkailla suomalaisilla jääkiekkoilijoilla ja autonkuljettajilla on myös usein kakkosasunto Helsingissä
  • Monella yrityksellä on yrityksen sisäisessä hotellikäytössä oleva asunto Helsingissä.
  • Asunnossa asuu vaikkapa virolainen rakennusmies, jonka vakituinen osoite on Tallinnassa. Helsingissä on todella paljon virolaisia työntekijöitä, joiden vakituinen osoite on Tallinnassa. (Verotus) Vain osa matkustaa päivittäin Tallinnaan.
  • Asukas on ”vanhainkodissa” eikä suku pane asuntoa vuokralle, koska ei saa tavaroita mahtumaan mihinkään ja koska asunnon vuokraamisessa ei ole mitään taloudellista järkeä, koska vuokra konfiskoidaan (85 %) hoitomaksuun.
  • Asukas on kuollut ja perikunnalla menee asunnon tyhjentämiseen kuukausikaupalla aikaa, koska siinä on hommaa.
  • Vakituinen asukas on vuoden työkeikalla vaikka Brysselissä, eikä halua (huonekalut) vuokrata asuntoa vuodeksi. Silloin tällöin tulee kuitenkin käytyä Suomessa ja lisäksi vuokraamiseen liittyy aina riski, jota ei lyhytaikaisessa vuokraamisessa oikein kannata kantaa.

Kun tämä tieto tyhjistä asunnoista tupsahtaa aina silloin tällöin julkisuuteen, olisi oikeastaan hyvä, jos joku selvittäisi, miksi asuntoja on tyhjillään. Olisihan se hyvä, jos olisi keinoja saada oikeasti tyhjillään olevia asuntoja vuokratuiksi. Se, että pitkäaikaishoidon maksuasetuksella estetään laitoshoidossa olevien asuntojen vuokraaminen, on tietysti lainsäätäjän virhe.

Yksityiset kotitaloudet ovat haluttomia vuokraamaan asuntoa lyhyeksi ajaksi, koska pelkäävät vuokraamiseen liittyviä riskejä. Vuokralainen ei maksa vuokraa, panee kaiken paskaksi tai ei suostu muuttamaan määräaikaisen sopimuksen umpeuduttua. Olivat pelot aiheellisia tai aiheettomia, ne kuitenkin muodostavat todellisen esteen. Kaupunki välivuokraajana voisi hälventää näitä esteitä ja onhan meillä olemassa Vuokraturva, joka takaa ainakin sen vuokran maksun.

Kommentit

38 Vastausta artikkeliin “Tyhjien asuntojen todellisuus selvitettävä”

  1. Pirjo Hiidenmaa kirjoitti 28.6.2015 kello 14:02

    Asunto voi olla tyhjänä myös niin, että on yhdistetty yksiö viereiseen isompaan asuntoon. Asukkaat ovat kirjoilla siinä isommassa, eikä pienemmässä asu rekisterien mukaan ketään. Vanhoissa taloissa tällaisia yhdistämisiä on useita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  2. Make kirjoitti 28.6.2015 kello 14:07

    Tilanne ilmeisesti vain pahenee. Jos ei ole pakko myydä, niin viisaampi pitää vaikka tyhjänä ja odotella parempia aikoja.

    Asuntojen hintakehitys ei ole myöskään tukenut myyntiä. Jos sopivaan aikaan osti, niin tyhjänä/vähällä käytöllä on kannattanut pitää vuosikymmeniä. Vielä on jäänyt kannattavan puolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  3. Kalle kirjoitti 28.6.2015 kello 14:26

    Osa tuosta 30 000 asunnosta saataisiin ehkä muuhun käyttöön, kun vuokrasopimuksiin liittyvää lainsäädäntöä vähän kohtuullistettaisiin vuokranantajan kannalta. Vuokralaisen turva on mennyt överiksi, mikä jähmettää turhaan markkinoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  4. Petri kirjoitti 28.6.2015 kello 15:26

    Miksi pysyvään laitoshoitoon joutunut vanhus laittaisi asunnon vuokralle? Eikö vanhuksen kannattaisi vaan myydä asunto ja ottaa verovapaa myyntivoitto itselle. Nämä sitten vaikka sijoitusvakuutukseen tai osingot uudelleen sijoittaviin indeksirahastoihin, jos haluaa varat jättää perikunnalle. Tällöin perikuntakaan ei joutuisi missään vaiheessa maksamaan veroa arvonnoususta, pelkästään perintöveron jos oikein olen ymmärtänyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  5. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 28.6.2015 kello 15:56

    Unohtuiko listalta vankilassa tai katkaisuhoidossa olevat, tahi vuokraisäntää/perintätoimiston iskuryhmää paossa olevat asukkaat?

    Voi tosiaan olla aika monta hyvääkin syytä sille, miksi Helsingissä ja ehkä muuallakin on asuntoja tyhjillään.

    Olisiko kunnollisten vuokra-asuntojen tarvitsijoiden kannalta haitallista se, jos huonosti käyttäytyvien (esim. vuokransa maksamatta jättävien tai yhtiön yhteisiä sisä- ja ulkotiloja roskaavien/tärvelevien ja muita asukkaita enemmän tai vähemmän häiritsevien) vuokralaisten irtisanominen ja häätö olisi nykyistä nopeampaa, tehokkaampaa ja yksinkertaisempaa?

    Kun oman taloyhtiömme erästä vastaremontoitua asuntoa vuokrattiin (vuoden sisällä tästä päivästä) uudelleen, ei kyseiseen yksiöön, varsin hyvällä paikalla Helsingissä, yllättäen löytynytkään kuin yksi kunnollinen ehdokas. Vain yksi! Kukapa olisi uskonut?

    No, oli tietysti hyvä, että löytyi edes yksi sopiva ehdokas, joka täytti ehdot (maksuhäiriöttömyys) ja siihen asuntoon saattoi vuokrasopimuksen teon jälkeen muuttaa. “Asuntopula” helpottui edes yhdellä. Sitä vain jäin ihmettelemään, missä mahtoi tuolloin luurata se paljon puhuttu kova tunku vuokra-asuntoihin pääkaupunkiseudulla?

    Tapauksen jälkeen jäi ainakin minua askarruttamaan, onko ns. huutava pula vuokra-asunnoista täällä Helsingissä (ja pääkaupunkiseudulla) edes todellinen? Vuokra-asuntopulan todelliset “kasvot” ja taustat olisi todellakin hyvä selvittää!

    Tuo yksittäinen tapaus yllä kertoo kyllä mielestäni jotakin vuokra-asuntomarkkinoiden nykyisestä riskistä. Kannattaako asuntoa antaa vuokralle, jos ei siitä korvikkeeksi muuta saa, kuin korkeintaan häiriöitä?

    Tarvitaanko häiriötapauksia paljonkin lisää Helsinkiin? Kuka sellaisia tänne riesaksi vielä lisää kaipaa? Asuntojen omistajat eivät ainakaan? Firmatko, joilla on asuntoja? Vai olisiko halukkain heitä tänne ottamaan kasvottomampi omistaja, eli kaupunki? Mielestäni Helsinki ei lisähäiriöitä kaipaa.

    Jossain toki pitää kaikkien asua, mutta jos vuokra-asunnoista on Helsingin asuntomarkkinoilla pulaa, voisi tilannetta helpottaa esimerkiksi riskin paremmalla hallinnalla, myös asunnon omistajan osalta, esimerkiksi irtisanomisajan lyhentämisellä (tai edes tasapuolistamisella vuokralaisen ja omistajan osalta) sekä suoralla kytkennällä vuokraennakkoon, ja esimerkiksi rajoituksilla alivuokralaisten tai “epämääräisten alivuokralaisten” ottamisen/majoittamisen suhteen.

    Tuoton ja siihen liittyvän riskin välillä on syytä olla jonkinlainen tasapaino. Jos riski on suuri, vaikuttanee se osaltaan (suoraan ja/tai epäsuorasti) jopa vuokra-asuntojen hintatasoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  6. ft maailmalta kirjoitti 28.6.2015 kello 16:12

    Hoasin solut on vissiin aika lailla tyhjillään. Ainakin yksi tuttavani oli Helsingissä opiskelemassa ja muita solussa asujia ei opintojensa aikana nähnyt. Helsinkiläiset asuvat vanhempiensa luona ja nostavat tuet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  7. Ville kirjoitti 28.6.2015 kello 16:18

    Lisäksi on
    – kalliita uudisasuntoja / ullakkoasuntoja tms. joiden myynti kestää vuosikausia
    – perikunta riitelee vuosikausia ja talo on tyhjänä (esim. Armfeltintie 13)
    – julkinen tms. taho ei pidä kiirettä tehdä mitään tyhjälle talolle (esim. Neitsytpolku 1)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  8. Anna-Liisa kirjoitti 28.6.2015 kello 17:57

    Ode kirjoitti laitosvanhuksen tyhjästä asunnosta:

    asunnon vuokraamisessa ei ole mitään taloudellista järkeä, koska vuokra konfiskoidaan (85 %) hoitomaksuun.

    Tämä on himppa härski näkemys. Olen iloinen veronmaksaja ja haluan yhteiskunnan pitävän huolta kansalaisistaan, mutta sitä en ymmärrä että miksi vanhuksen ei tarvitsisi maksaa hoidostaan sen verran kuin hyvin pystyy. Tyhjästä asunnosta saatava vuokratulo näyttää ainakin äkkiä vilkaisten rahalta, joka vain kertyy laitoksessa asuvan vanhuksen tilille. Ei varmaan ole kovin yleistä että vanhuksella tuossa vaiheessa olisi lainaa, jonka lyhennyksiä ja korkoja varten tuloja tarvittaisiin.

    Ne vuokranantajan riskit ovat oikeat ja todelliset ja suuret. Saimme sen tuta omakohtaisesti sen yhden kerran kun vuokrasimme jälkikasvua varten ostetun yksiön ennen hänen sinne muuttamistaan. Onneksi ei sen jälkeen ole ollut asuntoja vuokrattavaksi asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  9. Tutkija Punavuoresta kirjoitti 28.6.2015 kello 18:54

    Seuraavatkin syyt voivat olla “tyhjien” asuntojen – eli asuntojen, joissa ketään ei asu kirjoilla – takana:
    – Autovakuutuksessa voi säästää jopa satasia vuodessa, jos siirtää kirjansa maaseutupaikkakunnalle Helsingin sijaan. Tosiasiassa koti voi edelleen sijaita Helsingissä.
    – Opiskelijat, joiden vanhemmat asuvat Helsingissä tai lähialueilla. Vuokra-asunto saattaa vaihtua tiuhaan: kirjojen siirtämisessä aina kulloiseenkin asuntoon ei ole kunnon insentiiviä. Kun kirjat ovat vanhempien asunnolla, tulee (vähäinen) viranomaisposti talteen eikä tipahda viimeistä edellisen kämpän postiluukkuun. Lisäksi jotkin pankki- ja vakuutuskonsernit suosivat “perhekokonaisuuksia”: kun samassa osoitteessa kirjoillaoleva perhe keskittää asioinnin samaan pankkiin, säästää helposti palvelumaksujen verran kuukaudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  10. Joakim kirjoitti 28.6.2015 kello 18:56

    Kalle:
    Vuokralaisen turva on mennyt överiksi, mikä jähmettää turhaan markkinoita.

    Vuokralaisen turva on ongelma myös siksi että yksi narkkari voi terrorisoida koko taloyhtiötä kössimällä kaiken ja piikittämällä kellarissa. Vaikka kaveri on jäänyt rysän päältä kiinni, ei mitään voi tehdä kun kukaan ei uskalla todistaa. Terv. kokemusta on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  11. tpyyluoma kirjoitti 28.6.2015 kello 19:20

    Olennainen asia mikä pitäisi myös aina sanoa on että Helsingissä on (ulkomuistista) 330 000 asuntoa, jotta voi suhteuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  12. peksu kirjoitti 28.6.2015 kello 19:26

    Eteläisessä Helsingissä on tosiaan todella vähän asuntoja täysin tyhjänä. Ammattini takia kierrän asunto-osakeyhtiöiden asunnoissa, myös kokonaisia taloja siten että käyn kaikissa asunnoissa. Täysin tyhjiä asuntoja on arvioni mukaan joka kahdeskymmenes tai vähemmän, osassa näistä on kenkien suojia eteisessä joka viittaa asunnon myynnissä oloon, monessa tyhjässä asunnossa on myös käynnissä remontointi.

    Yllättävän paljon eteläisessä Helsingissä on tosiaan asuntoja joissa on huonekalut sisällä, mutta näkee että niissä ei asuta vakituisesti tai asutan vain osan aikaa vuodesta. Paljonko niitä ulkomailla eläkepäiviään viettäviä on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  13. Kalle kirjoitti 28.6.2015 kello 19:50

    Joakim: Vuokralaisen turva on ongelma myös siksi että yksi narkkari voi terrorisoida koko taloyhtiötä kössimällä kaiken ja piikittämällä kellarissa. Vaikka kaveri on jäänyt rysän päältä kiinni, ei mitään voi tehdä kun kukaan ei uskalla todistaa. Terv. kokemusta on.

    Tämä on ihan tyypillistä uutta suomalaista lainsäädäntöä, jolla on periaatteessa ollut ihan hyvä tarkoitus, mutta seuraukset ihan muuta. Olen muutaman ystävän kautta kuullut kaikenlaisia taustoja. Osa on ministeriöiden heikkoa valmistelua ja osa Eduskunnan töräyksiä. Eduskuntaan on ehkä vaikeampi vaikuttaa, joten pitäisi kyetä parantamaan ministeriöiden valmistelun laatua.

    Laatuun taas pääsee kiinni vain palkkaamalla nykyistä parempia virkamiehiä. Parempia virkamiehiä taas saa vain paremmalla palkalla tai muilla eduilla. Tullaan jälleen julkisen sektorin liian pieneen palkkahaitariin ja työehtoihin. Ongelmat ovat mitä ilmeisimmin kasautuneet STM:ön ja YM:ön, joihin hakeudutaan parantamaan maailmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  14. Pekka Vuori kirjoitti 28.6.2015 kello 23:41

    Valitettavasti artikkelin otsikoksi todellakin nostettiin tyhjät asunnot, vaikka mukana ovat myös tilapäisesti asutut, yhteensä 28 000 vuonna 2013. Helsingissä asuu 13000 asukasta tilapäisesti, eli jos he asuisivat jokainen yksin, melkein puolet “tyhjistä” asunnoista selittyisi tällä.
    Mielestäni toinen merkittävä tyhjiä asuntoja tuottava ilmiö on muuttaminen. Vuosittain 100000 helsinkiläistä aikuista muuttaa asunnostaan. Vaikka kaikki eivät jätä asuntoa tyhjäksi, mm. erotilanteissa, niin esim. kotoa muuttavien lasten osuus muuttajista on vain viitisen prosenttia. Tiedämme hyvin, että muuttoon liittyy usein kitkaa ja asunto voi olla kuukausiakin tyhjänä asunnonvaihtotilanteessa. Siten pienten asuntojen kantakaupungissa asuntoja on vuodenvaihteen tilastoissa paljon tyhjänä.
    Moni muukin täällä jo esitetty syy, kuten laitoshoidossa olevat vanhukset, ulkomailla oleskelu, ulkomaalaiset työporukat ym. kuuluvat pääkaupunkiseudun elämänmenoon.
    Asian tutkinta vaatisi asuntokannan käytön pitkittäisseurantaa, mikä voidaan toki tehdä. Se selvittäisi kuinka paljon asuntoja on pitkäaikaisesti tyhjänä, mutta syyt tähän onkin huomattavasti vaikeampi tutkia. Hypoteesini kuitenkin on, että tähän ilmiöön pureutuvilla lain tai muiden käytäntöjen muutoksilla tuskin kovin suurta määrää asuntoja ilmaantuisi asuntomarkkinoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  15. minä taas kirjoitti 29.6.2015 kello 9:09

    Kalle: Ongelmat ovat mitä ilmeisimmin kasautuneet STM:ön ja YM:ön, joihin hakeudutaan parantamaan maailmaa.

    Ja sitten hurjimmat VM:n toimijat tekevät työnsä vain ideologiansa pakottamina? Talouspapiston noviisiosastoko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  16. Raimo K kirjoitti 29.6.2015 kello 10:21

    Kalle: Tämä on ihan tyypillistä uutta suomalaista lainsäädäntöä, jolla on periaatteessa ollut ihan hyvä tarkoitus, mutta seuraukset ihan muuta. Olen muutaman ystävän kautta kuullut kaikenlaisia taustoja. Osa on ministeriöiden heikkoa valmistelua ja osa Eduskunnan töräyksiä. Eduskuntaan on ehkä vaikeampi vaikuttaa, joten pitäisi kyetä parantamaan ministeriöiden valmistelun laatua.

    Laatuun taas pääsee kiinni vain palkkaamalla nykyistä parempia virkamiehiä. Parempia virkamiehiä taas saa vain paremmalla palkalla tai muilla eduilla. Tullaan jälleen julkisen sektorin liian pieneen palkkahaitariin ja työehtoihin. Ongelmat ovat mitä ilmeisimmin kasautuneet STM:ön ja YM:ön, joihin hakeudutaan parantamaan maailmaa.

    Sellaista lainsäädäntöä, jonka mukaan tuomio annettaisiin ilman selvää näyttöä, ei ole eikä tule.
    Vaikka minkälaisia virkamiehiä palkattaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  17. Raimo K kirjoitti 29.6.2015 kello 10:24

    Joakim:
    ‘snip’
    Vaikka kaveri on jäänyt rysän päältä kiinni, ei mitään voi tehdä kun kukaan ei uskalla todistaa. Terv. kokemusta on.

    Vaikenemisen laki omerta toimii siis myös Helsingissä, ei pelkästään Sisiliassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  18. anonilli kirjoitti 29.6.2015 kello 11:58

    Joakim: yksi narkkari voi terrorisoida koko taloyhtiötä kössimällä kaiken ja piikittämällä kellarissa. Vaikka kaveri on jäänyt rysän päältä kiinni, ei mitään voi tehdä kun kukaan ei uskalla todistaa.

    Asunto yhtiön hallintaan ja sälli pihalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  19. Vuokralainen kirjoitti 29.6.2015 kello 12:55

    “Ei-tyhjistä” puolestaan suuri osa on tyhjiä, jotta tuet juoksisivat. Opiskelijat tai työttömät asuvat käytännössä kumppanin luona, mutta Kela maksaa 300 % vuokrasta tukina, joten asuntoa ei voi vapauttaa tarvitsevalle. Kaikelle markkinahinta ja tuet riippumattomiksi elämänvalinnoista, niin asuntoja käytettäisiin vain tarvittava määrä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  20. K-Veikko kirjoitti 29.6.2015 kello 14:17

    > Asunto on ilman vakinaista asukasta kun

    Aika hyvä luettelo. Lähes kaikki esimerkit kuitenkin kertovat asunnon olevan tyhjä tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Listasta puuttuivat kokonaan asunnot, jotka ovat oikeasti tyhjiä, mutta on tilastoihin merkitty asutuiksi. Esimerkiksi:

    Vakituinen asukas asuu puolisonsa luona, mutta ilmoittaa asuvansa yksin saadakseen sosiaalitukia. – Tosin näistäkin moni vuokraa asuntoaan pimeillä markkinoilla, jolloin asunto saattaa oikeasti ollakin asuttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. Kuntalainen kirjoitti 29.6.2015 kello 17:44

    Mutta osaako kukaan sanoa syytä siihen, miksi Santahaminassa 40% asunnoista on tyhjillään? Varmaankin Suomenlinna menee tähän samaan.

    Vääristääkö armeijan kirjaustavat jotenkin asiaa?

    Eli onkohan niin, että jos lasketaan kaikki rakenteelliset syyt, asuntoja on vain marginaalisesti tyhjillään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Kalle kirjoitti 30.6.2015 kello 0:48

    Raimo K: Sellaista lainsäädäntöä, jonka mukaan tuomio annettaisiin ilman selvää näyttöä, ei ole eikä tule.
    Vaikka minkälaisia virkamiehiä palkattaisiin.

    Ei tässä ollut kyse tuomiosta, vaan vuokranantajan mahdolisuudesta antaa kenkää nistille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  23. Pekka Vuori kirjoitti 30.6.2015 kello 11:17

    Edelleen korostan, että tästä ilmiöstä on varsin vähän tietoa, ja kun Helsingin Sanomat uutisoi kaupungissa olevan 30 000 tyhjää asuntoa, tämä johtaa lukijan ajatukset rankasti harhaan. Pelkästään tuo tilapäinen, yli 13 000 asukkaan asuminen on Väestörekisteriin kirjattua virallista asumista ja esim. monet ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatut opiskelija-asuntotalot näkyvät “tyhjinä”. Tämän lisäksi tulee vielä muuta tilapäistä asumista kakkosasunnoissa. Tyhjät asunnot ovat valtaosin virta, jossa asunnot ovat vuorotellen asuinkäytössä ja toisinaan taas tyhjiä. Jokainen voi tämän asian todeta lähiympäristöstään.

    Varmasti on myös aidosti tyhjiä asuntoja, joiden omistajilla ei ole tarvetta laittaa niitä vuokralle. Näiden selville saaminen onkin varsinaista salapoliisityötä. Ja sen jälkeen se tärkein kysymys: Mitä sitten?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  24. Tiedemies kirjoitti 30.6.2015 kello 14:00

    Anna-Liisa: Tämä on himppa härski näkemys. Olen iloinen veronmaksaja ja haluan yhteiskunnan pitävän huolta kansalaisistaan, mutta sitä en ymmärrä että miksi vanhuksen ei tarvitsisi maksaa hoidostaan sen verran kuin hyvin pystyy.

    Ei kai ongelma ole moraalinen vaan käytännöllinen. Miksi laittaa asuntoa vuokralle, jos vuokraamisen kustannukset ylittävät siitä saatavat hyödyt? Jos omistaa asunnon, josta saisi 1000 euroa vuokraa, mutta tästä jää käteen 150 euroa, joka sekin täytyy käytännössä varata vuokralaisen tekemien tuhojen korjaamiseen, niin on paljon helpompaa ja usein halvempaa pitää asuntoa tyhjillään kunnes asukas kuolee ja tavarat jaetaan ja asunto myydään.

    Isoäitini asui vanhoilla päivillään vuokralla, kunnes muutti hiljattain palvelutaloon. Onneksi asui vuokralla, koska jos asunto olisi ollut oma, ei sitä kukaan olisi tyhjentänyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  25. Irja kirjoitti 30.6.2015 kello 15:24

    Osmo Soininvaaralla on pitkä lista järkevistä mahdollisista syistä asuntojen tyhjillään oloon, mutta sekin tulee muistaa, että monia asuntoja pidetään vain sijoitus- tai rahanpesukohteina, joissa arvonnousu on varmempi kuin muissa osakkeissa, pankkitalletuksista puhumattakaan. Hyödyllistä olisi todellakin selvittää miten kyseiset tilastot on laadittu. Luotettavuusarvioinnissa tulee muistaa myös se, etteivät vastaajat läheskään aina halua kertoa totuutta.
    Syy aiheen kiinnostavuuteen on siinä, että kaupungissamme vallitsee huutava asuntopula ja kohtuuton asumisen hinnoittelu. Ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan AHA-kansalaisaktiivisuutta, joka ilmenee nyt osoitteessa http://www.facebook.com/pages/Asumisen-hinta-alas/84437882545

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  26. Petteri kirjoitti 2.7.2015 kello 11:10

    Selvitys olisi todellakin syytä tehdä, tässä minun valistunut arvaukseni, miten nuo 30000 tyhjää asuntoa voisivat jakautua (Helsingissä on muuten todennäköisesti Suomen kunnista eniten vapaa-ajanasuntoja, mutta ne eivät sellaisiksi tilastoidu):

    Suomessa asuvien suomalaisten vapaa-ajan asunnot 5000
    Ulkomailla asuvien suomalaisten asunnot 4000
    Muualla Suomessa asuvien ja Helsingissä työssäkäyvien kakkosasunnot 5000
    Yritysten omistamat tilapäismajoitukseen käytettävät asunnot 2000
    Ulkomaalaisten vapaa-ajan asunnot 1000
    Tilapäisvuokrattavat asunnot (Airbnb, Forenom jne) (viikko tai kuukausi) 4000
    Myynnissä tai vuokrattavana lyhytaikaisesti(1-4 kk) tyhjillään 2000
    Myytävät uudiskohteet 1000
    Asukas laitoshoidossa 1500
    Remontissa, ei asukasta 1500
    Muut 3000

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  27. Oikeistodemari kirjoitti 4.7.2015 kello 1:55

    “Rikkailla suomalaisilla jääkiekkoilijoilla ja autonkuljettajilla on myös usein kakkosasunto Helsingissä”

    No tämähän selvittää kaiken. Kun mukaan lasketaan vielä rikkaiden kansanedustajien kakkosasunnot, niin ongelmavyyhti on selvitetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  28. Shakeem kirjoitti 5.7.2015 kello 9:47

    Kalle: Asuntojen hintakehitys ei ole myöskään tukenut myyntiä. Jos sopivaan aikaan osti, niin tyhjänä/vähällä käytöllä on kannattanut pitää vuosikymmeniä. Vielä on jäänyt kannattavan puolelle.

    Näitä heittoja olisi hyvä täsmentää välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  29. Shakeem kirjoitti 5.7.2015 kello 9:48

    Kalle: Kalle

    Kalle: Osa tuosta 30 000 asunnosta saataisiin ehkä muuhun käyttöön, kun vuokrasopimuksiin liittyvää lainsäädäntöä vähän kohtuullistettaisiin vuokranantajan kannalta. Vuokralaisen turva on mennyt överiksi, mikä jähmettää turhaan markkinoita.

    Anteeksi, tätä piti lainata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  30. Pekka Vuori kirjoitti 6.7.2015 kello 9:11

    Petteri:
    Selvitys olisi todellakin syytä tehdä, tässä minun valistunut arvaukseni, miten nuo 30000 tyhjää asuntoa voisivat jakautua …

    Pikainen tsekkaus paljasti, että rekisterin mukaan tyhjiä kaupugin vuokra-asuntoja oli vuodenvaihteessa 1700 noin 47000:sta. Eli tästä voisi päätellä, että tämä vajaa neljä prosenttia muodostaa asunnonvaihtojen ja remonttien takia perusvarauman vuokra-asuntokannassa. Jos tätä prosenttia käytetään koko asuntokantaan, saadaan 12000 tyhjää asuntoa. Mikäli tähän lisätään väestörekisterin Helsingissä tilapäisesti asuvat asukkaat 13000, summaksi tulisi jo 25000 asuntoa (tosin varauksella, että emme tiedä kuinka moni tilapäisistä asuu samassa asunnossa ja onko kaupungin tyhjissä vuokra-asunnoissa kunnassa tilapäisesti asuvia asukkaita).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  31. Ville K kirjoitti 8.7.2015 kello 15:31

    ft maailmalta: Hoasin solut on vissiin aika lailla tyhjillään. Ainakin yksi tuttavani oli Helsingissä opiskelemassa ja muita solussa asujia ei opintojensa aikana nähnyt. Helsinkiläiset asuvat vanhempiensa luona ja nostavat tuet?

    Jos opiskelija asuu vanhempansa luona, Kelan tuet jäävät kyllä nostamatta. Asumislisään ei ole oikeutta ja opintoraha maksetaan alennettuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  32. Samuli Saarelma kirjoitti 8.7.2015 kello 16:51

    Make: Asuntojen hintakehitys ei ole myöskään tukenut myyntiä. Jos sopivaan aikaan osti, niin tyhjänä/vähällä käytöllä on kannattanut pitää vuosikymmeniä. Vielä on jäänyt kannattavan puolelle.

    Tästä näkisin mielelläni jotain faktaa. Siis otat kai huomioon sen, että asunnoista pitää jatkuvasti maksaa hoitovastiketta ja sen päälle niihin tulee koko ajan koko taloyhtiötä koskevia korjauksia, jotka maksavat rahaa.

    Lisäksi tietenkään vaihtoehtona ei ole rahan pitäminen patjan alla, vaan johonkin muuhun sijoittaminen.

    Ja lopuksi asuntokauppaan liittyy kustannuksia (asunnonvälittäjä, varainsiirtovero), joita ei liity moneen muuhun sijoittamiseen.

    Mutta näkisin siis mielelläni sen tutkimuksen, jossa osoitetaan asuntosijoittamisen olevan riskitasoonsa nähden kannattavaa jopa silloin, kun asunnossa ei pidetä vuokralaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  33. Samuli Saarelma kirjoitti 8.7.2015 kello 16:55

    Kivikaupungin kasvatti: Kun oman taloyhtiömme erästä vastaremontoitua asuntoa vuokrattiin (vuoden sisällä tästä päivästä) uudelleen, ei kyseiseen yksiöön, varsin hyvällä paikalla Helsingissä, yllättäen löytynytkään kuin yksi kunnollinen ehdokas. Vain yksi! Kukapa olisi uskonut?

    No, riippuu tietenkin ihan siitä, millä hinnalla sitä asuntoa vuokrattiin. Päätellen siitä, että siihen löytyi yksi halukas, asunnon vuokrataso oli valittu täsmälleen oikein markkinoiden suhteen. Jos halukkaita olisi ollut vaikka 20, tämä olisi kertonut siitä, että asunto oli hinnoiteltu selvästi markkinahinnan alle.

    En siis oikein ymmärrä, mitä tämän esimerkin sinusta piti osoittaa asuntomarkkinoista. Ainakaan ilman, että kerrot, mikä oli vuokrahinta, juttusi perusteella on mahdotonta sanoa mitään sen suhteen, onko Helsingissä vuokra-asuntopula vai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  34. kommentti kirjoitti 9.7.2015 kello 23:54

    Minun käsittääkseni 30 000 määrä lienee vieläpä ALIMITOITETTU. Se sisältää vain ne asunnot, jotka eivät ole vakituisesti asuttuja väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan. Monet sellaisetkin asunnot ovat tyhjänä, joissa asunto on kirjattu vakituisesti asutuksi. Eivät kaikki asu siellä, missä ovat kirjoilla. Paitsi, että jo pelkästä kesämökkeilystä, ulkomaan- ja kotimaanmatkoista aiheutuu paljon tyhjäkäyntiä asuntoihin, sitä aiheutuu myös siitä, että oikeasti muutetaan johonkin muualle.

    Yksi osa tosiasiassa tyhjiä asuntoja ovat myös opiskelija-asumiseen liittyvät yksityiskohdat. Enkä tarkoita vain kesäaikaa, jolloin monet opiskelija-asunnot ovat tosiasiassa tyhjillään ja asukkaat kesätöissä muualla Suomessa. Opintotukijärjestelmä myös esimerkiksi kannustaa kotona asuvia opiskelijoita vuokraamaan tyhjän asunnon, jotta saa paremmat opintotuet (tuki soluasunnossa asuvalle on yli 500 euroa kuussa, ja kotona asuva 17-19 -vuotias saa opintotukea nykyisin kai 62,06 euroa kuussa. Noin 450 euron erotuksella maksaa kevyesti soluasunnon kulut. Jos soluasunto maksaa esim. 250 euroa kuussa, vuokraamalla tyhjän soluasunnon kotona asuva opiskelija tienaa 140 euroa kuussa. Tuo menetelmä on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, mutta yhä edelleen kotona asuvien opintotuki on olemattomalla tasolla, mikä kannustaa tyhjien opiskelija-asuntojen vuokraamiseen ja osaltaan aiheuttaa aivan turhaa asuntopulaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  35. Tapio kirjoitti 10.7.2015 kello 17:20

    Ville K: Jos opiskelija asuu vanhempansa luona, Kelan tuet jäävät kyllä nostamatta. Asumislisään ei ole oikeutta ja opintoraha maksetaan alennettuna.

    Kuka todellisen asumispaikan tarkistaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  36. Tapio kirjoitti 10.7.2015 kello 17:34

    OS:”Yksityiset kotitaloudet ovat haluttomia vuokraamaan asuntoa lyhyeksi ajaksi, koska pelkäävät vuokraamiseen liittyviä riskejä.

    Kaupunki välivuokraajana voisi hälventää näitä esteitä…”

    Nimenomaan tämä vaikuttaisi, sillä vaara, että vuokralainen turmelee asuntoa ja/tai sen kodinkoneita, on todellinen.

    “Harrastelija” vuokranantaja, esim ulkomaankomennuksella oleva tai kakkosasuntoaan vuokraava, haluaa pitää asunnon itselleen kelpaavassa kunnossa. Luonnollinen kuluminen toki hyväksytään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  37. Ville K kirjoitti 11.7.2015 kello 12:37

    Tapio: Kuka todellisen asumispaikan tarkistaa?

    Ok, taisin ymmärtää väärin. Tarkoitettiin siis sitä että, opiskelija asuu nimellisesti soluasunnossa, vaikka oikeasti enemmän tai vähemmän vanhempansa luona. Jos opintotukihakemuksen ja väestörekisterin tietojen välillä ei ole ristiriitaa, ei tätä taideta sen kummemmin tutkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  38. Pekka Vuori kirjoitti 14.7.2015 kello 21:55

    Valitettavasti tuo Hesarin toimittajan väärin ymmärtämään tilastoon tukeutuva artikkeli “30 000 tyhjää asuntoa” hyppää nyt vastaan joka nurkan takaa. Viimeksi 14.7. viestintäyrittäjä Jouko Marttila varoittaa asuntosijoittamisesta myös Helsingissä, jossa on jo 30 000 asuntoa “tyhjillään”. Hesarissa hänen varoitustaan perusteltiin “30 000 myymättömällä asunnolla”. Eli nyt alkaa konkretisoitua ne uhat, joita pelättiin, kun datan avaamisesta kaikkien käyttöön keskusteltiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus