Minun on vaikea ymmärtää niitä viivotinennustajia, jotka vielä vähän aikaa sitten ennustivat, että Kiinan talouskasvu jatkua 10 %:n vauhtia tästä iäisyyteen. Pitäisi erottaa toisistaan S‑käyrä ja eksponentiaalinen kasvu.
Kiinan kasvulla on kaksi päälähdettä, joista kumpikaan ei voi jatkua eksponentiaalisesti:
- Muualla kehitetyn teknologian käyttöönotto. Tämä loppuu, kun teknologia on otettu käyttöön. Niin se loppui Japanissakin.
- Muutto tehottomasti maataloudesta tehokkaaseen tuotantoon kaupungeissa. Tämä nyt ainakaan ei voi jatkua eksponentiaalisesti kasvaen.
Ennusteeni on, että 2020-luvulla Kiinan talouskasvu jää jonnekin neljän prosentin tienoille ja 2030-luvulla selvästi senkin alle.
Ennusteesi on aika tarkkaan linjassa The Conference Boardin arvion kanssa: The Long Soft Fall in Chinese Growth [pdf]
Toisaalta pitää muistaa, että vaikka kasvuvauhti hidastuu, se ei ole pysähtymässä.
1. Kiinaan täytyy vielä rakentaa urbaania infrastruktuuria noin 200 miljoonalle ihmiselle. Siinä riittää urakkaa.
2. Kiinan talouden siirtyminen teollisuudesta palveluihin on vielä edessä. Kiinan kotimaan markkinoilla on valtavasti tilaa kasvaa.
3. Kiinan eri alueet kehittyvät eri nopeuksilla. Kiinan sisälle mahtuu Saksan kaltainen korkean teknologian ja hyvinvoinnin talousjätti joka kilpailee esim. EU:n kanssa korkealla jalostusasteella.
Näin se varmasti on ja ennuste vaikuttaa uskottavalta. Silti on hyvä muistaa, että jo noillakin kasvuluvuilla Kiina, valtava maa, muuttaa maailman talous- ja muutakin tasapainoa aivan ratkaisevasti.
Toinen mikä tunnutaan unohtavan aktiivisesti ennusteista on ihan normaali kriisi. Niitä tulee ennemmin tai myöhemmin. Tyynenmeren ympärillä on valitettavan hyvät edellytykset suureen aseelliseen konfliktiin käytetyllä ennustevälillä vuoteen 2030.
“Kiinan kasvulla on kaksi päälähdettä, joista kumpikaan ei voi jatkua eksponentiaalisesti:
# Muualla kehitetyn teknologian käyttöönotto. Tämä loppuu, kun teknologia on otettu käyttöön. Niin se loppui Japanissakin.”
Meidän Suomessa pitäisi jatkaa Suomessa kehitettävän uuden teknologian kehittämistä, eikä ehkä leikata ainakaan liikaa opetuksesta ja tutkimuksesta, jotka lienevät sille edellytys. Voisimme ehkä myös ottaa kehitettäväksemme edelleen/paremmaksi/pidemmälle jotakin sellaista, josta joku muu on jo kalliit ensi vaiheen oppirahat/kehityskulut maksanut.
Näinhän kävi Suomessakin. Kerrna yhdesä puheenvuoross akasvunkaudella (4 % tms) Niitmao totesi, että kasvu ei ole koskana ollu näin pientä dosnajälkeisniä vuosina. Ja että kasvu ei koskaan ole ollut näin suurta sodanjälkeisienä vuosina.
Edellisessä tapauksessa kyseessä oli proentuaalinen jälkimmäisessä absoluuttine kasvu.
Olettakaamme , että Kiinan talous kasvaa vielä seuraavat 10 vuotta 10 % vuodessa ja sitten jämähtää 4 %:iin. Absoluuttinen aksvu on edellen sma kuin tänäkin vuonna.
Eri asia, voiko kasvu jatkua näinkään pitkälle?
Hinnalla ei suomalainen kuulemma pysty kilpailemaan, mutta onko silloin kysymyksessä sekundarihkama, jolloin kiinalaiset lapset ovat ylivertaisen halpoja työntekijöitä?
Suomen ehdottomat kilpailuedut ovat a)laatu ja b)toimitusvarmuus. Näitä pitäisi enemmän hyödyntää myyntityössä. Jokainen voi tykönään tehdä tilauksen kiinalaisesta verkkokaupasta ja jäädä odottamaan. Joskus tulee yllätyksiä, tai itseasiassa aina. Koskaan ei voi tietää, mitä saa ja koska. Rihkaman tai teollisuuden valmistuskoneen toimittamisessa ei ole muuta kuin mittasuhde-ero. Tilaamalla kiinalaisen sähkömoottorin voi odottaa, että urakka kusee. Störmperitä tilattaessa taas tietää mitä saa ja koska.
Muistakaa tämä: laatu ja toimitusvarmuus!
Kiinan kasvu tulee aivan varmasti hyytymään. Kysymys onkin lähinnä siitä, koska tämän tapahtuu. Itse ennustaisin jopa Oden ennustetta nopeampaa Kiinan kasvun hyytymistä.
Paitsi että Kiinan kasvu hyytyy, Kiinaa odottaa todellinen eläkepommi. Suomen “eläkepommi” on lähinnä papatti verrattuna Kiinan “ydin-eläkepommiin”.
Kiinan demografia on huono jo 2020-luvulla, kiitos yhden lapsen politiikan. Pudottaa yksistään kasvua roimasti.
Muualla kehitetyn tekniikan käyttöönottoon vetoaminen antaa asiasta kuitenkin hieman väärän kuvan. Kiina on onnistunut muuntautumaan maailman tehtaaksi ja tämä antaa luonnollisen pohjan tuotekehitykseen ja tietotaidon kasvattamiseen. Kun tehdas on vieressä eikä toisella puolella maailmaa, kehityssyklin saa tarvittaessa aika nopeaksi ja tutkimuksestakin aika käytännönläheistä. Tätä ei pidä unohtaa.