Asuntoja kasvukeskuksiin ja yritteliäisyyttä

Sip­ilän hal­li­tuk­sen säästöaikeet kauhis­tut­ta­vat suo­ma­laisia, myös min­ua. Niin huonoon jamaan maamme talous on men­nyt, että tuos­sa haarukas­sa säästö­tarve valitet­tavasti liikkuu. Taloutemme ei enää kan­na­ta sel­l­aista hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, johon olemme tot­tuneet ja joi­hin pohjo­is­maisil­la serkuil­lamme on varaa.

Poli­itikot käyt­tävät eniten val­taa sil­loin, kun joutu­vat tekemään ikäviä päätök­siä. He päät­tävät, mis­tä luovu­taan ja mis­tä pide­tään kiin­ni. Oppo­si­tion ei pitäisi väärin säästämis­es­tä motkot­taa. Oppo­si­tiop­uolueet oli­vat kaik­ki edel­lisessä hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta eivät halun­neet tätä val­taa käyttää.

Bio­taloud­estako pelastaja?

Suomen talous pitäisi saa­da nousu­un, tai koh­ta tehdään lisää ikäviä päätök­siä. Mis­tä saisimme uusia työpaikkoja?

Bio­taloud­es­ta toiv­otaan pelas­ta­jaa. Sil­lä tarkoite­taan lähin­nä met­sis­sämme kas­va­van puun laa­ja-alaisem­paa ja fik­sumpaa käyt­töä. Lisää sel­l­ute­htai­ta, puupo­h­jaista polt­toainet­ta sekä auton tankki­in että voimalaitok­si­in. Jotkut näkevät puus­ta valmis­te­tu­ille tek­sti­ilikuiduille val­ta­van tule­vaisu­u­den, sil­lä vesip­u­la uhkaa puuvil­lan tuotan­toa eri puo­lil­la maailmaa.

Uudet puu­ta jalosta­vat tehtaat eivät paljon työl­listä. Äänekosken jät­timäi­nen bio­tuotete­hdas työl­listää samat 160 henkeä kuin paikalla nyt ole­va van­hempi ja pienem­pi sel­l­ute­hdas. Työ­paikat tule­vat puun kor­ju­useen. Met­sure­i­ta on Suomes­sa nyt alle kymme­nen tuhat­ta. Puun kor­ju­useen voi tul­la tuhan­sia, mut­ta ei kym­meniä tuhan­sia työ­paikko­ja lisää.

Met­sien kasvu ylit­tää selvästi puun kau­pal­lisen käytön. Tästä huoli­mat­ta puun myyn­ti voi lisään­tyä vain noin viiden­nek­sen, ellei siir­ry­tä jonkin­laiseen puun pakkomyyn­ti­in. Met­sä­te­ol­lisu­us on jo protestoin­ut Helsin­gin suun­nitelmia siir­tyä puun polt­tamiseen voimalaitoksissaan.

Moni haaveilee puun kysyn­nän tuo­van maaseudulle tulo­ja nou­sev­ina kan­to­hin­toina. Sel­l­un ja paperin valmis­tus siir­tyy vikkelästi muualle, jos raa­ka-aine kallis­tuu. Tule­vaisu­u­den lupauksi­na pidet­tyjä tek­sti­ilikuitu­ja voi tehdä myös euka­lyp­tuk­ses­ta. Jos Helsin­gin ener­gia vai­h­taa kivi­hi­ilen hak­keeseen, sen on kil­pailutet­ta­va polt­toaine­hank­in­nat kan­sain­välis­es­ti. Suo­ma­laisen puun hin­ta ei voi koho­ta kovin paljon ellei puus­ta tule pulaa maail­man­laa­juis­es­ti, mitä me tietysti kaik­ki toivomme.

Bio­talous voi tuo­da merkit­tävää piristys­tä haja-asu­tusalueille, mut­ta koko maan tilan­net­ta se ei muu­ta dramaattisesti.

Vien­ti­te­ol­lisu­us työl­listää eliittiä 

Suomen vien­nin on perus­tut­ta­va korkeaan osaamiseen ja sik­si vien­tialoista on tulos­sa elit­is­tisiä jot­ka työl­listävät lähin­nä erit­täin osaavaa väkeä. Ääries­imerk­ki tästä ovat men­estyneet pelialan yri­tyk­set. Ihanteel­lista olisi, jos voisimme men­estyä aloil­la, joiden töitä kuka tahansa voi oppia tekemään. Sel­l­aista työtä voi kuitenkin todel­la tehdä kuka tahansa. Heitä on hal­van työvoiman mais­sa miljarditolkulla.

Aiem­min suo­ma­lainen tehdastyöläi­nen naut­ti suo­ma­lais­ten insinöörien osaamis­es­ta. Suo­ma­laiset tehtaat tuot­ti­vat paljon parem­paa ja tehokkaam­min kuin hal­patuon­ti­maid­en alkeel­liset tehtaat. Sik­si vähän koulute­tuis­sa ammateis­sakin voiti­in mak­saa yli kym­menker­taisia palkko­ja vasikka­pa Kiinaan ver­rat­tuna. Nyt osaami­nen on irronnut koti­maas­ta. Suo­ma­lainen insinööri voi myy­dä osaamisen­sa mihin maa­han hyvän­sä. Muiden teol­lisu­us­maid­en insinöörit tekevät niin joka tapauk­ses­sa. Vien­tialoil­la suo­ma­lainen työläi­nen on suo­ras­sa kil­pailus­sa kiinalais­ten, roma­nialais­ten ja viet­nami­lais­ten työläis­ten kanssa. Vien­ti­te­ol­lisu­ud­es­ta on tulos­sa elit­is­tistä toimintaa.

Han­kala asia, sil­lä suurin osa suo­ma­lai­sista kuu­luu siihen taval­lis­ten ihmis­ten joukkoon, jol­la ei ole eri­tyise­tu­ja suh­teessa hal­van työvoiman maid­en työntekijöihin.

Palve­lut tärkein työllistäjä 

Vaik­ka merkan­tilisti­nen talous­teo­ria kumot­ti­in kak­si sataa vuot­ta sit­ten, moni ajat­telee edelleen, että oikea­ta työtä on vien­ti­te­ol­lisu­us, joka tuo maa­han rahaa. Tämän suun­nan isku­lauseena on, ettemme rikas­tu pesemäl­lä tois­temme paito­ja. Talousti­eteil­i­jät huo­maut­ta­vat tähän iro­nis­es­ti, että tuon mukaan maail­man­talous ei voisi toimia lainkaan, kos­ka maa­pal­lol­ta ei viedä mitään minnekään.

Vien­tiä tarvi­taan, jot­ta voidaan mak­saa tuon­ti, mut­ta pääos­altaan suo­ma­lainen elin­ta­so ja työl­lisyys perus­tu­vat kotimarkkinoihin.

Piz­zan saa paljon halvem­mal­la Nairo­bis­sa kuin Kuo­pios­sa, kos­ka piz­zan pais­ta­jalle ei mak­se­ta Nairo­bis­sa juuri mitään. Tämä ei kuitenkaan vaaran­na piz­zan­pais­ta­jan työ­paikkaa Kuo­pios­sa, jos asi­akkaal­la sat­tuu ole­maan nälkä Kuopiossa.

Taval­lisille ihmisille on yhä vähem­män tilaa vien­ti­te­ol­lisu­udessa, mut­ta rajat­tomasti tilaa paikalli­sis­sa palveluis­sa. Palve­lut eivät tuo vien­ti­t­u­lo­ja kuin tur­is­min kaut­ta, mut­ta ne nos­ta­vat mei­dän kaikkien elintasoa.

Palvelu­ala on Suomes­sa alike­hit­tynyt­tä, kos­ka meil­lä ei ole tapana käyt­tää palvelu­ja, kos­ka yrit­täjyys ei ole Suomes­sa voimis­saan ja palvelu­ala on pienyri­tys­ten maail­maa ja kos­ka meil­lä on vähän oikeista kaupunke­ja, jois­sa palve­lut ja asi­akkaat ovat lähel­lä toisiaan.

Yrit­teliäisyyt­tä ja kaupungistumista

Työl­lisyy­den paran­tamisek­si on edis­tet­tävä yrit­telijäisyyt­tä ja nopeutet­ta­va kaupungis­tu­mista. Nuoris­sa on onnek­si paljon enem­män yri­tyshenkeä kuin virkamiehik­si koulute­tuis­sa van­hem­mis­sa ikäluokissa.

Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen kasvukeskuk­si­in olisi nyt paras­ta elvy­tys­tä. Korkean osaamisen vien­tiyri­tyk­set edel­lyt­tävät toimivia kaupunke­ja, jois­sa ideat lev­iävät. Rak­en­teelli­nen muu­tos tavaroista palvelui­hin toimii lähin­nä vain kaupungeissa.

Hyväl­lä kaupungilla on vilkas ja toimi­va keskus­ta. Moni kaupun­ki on tuhon­nut elin­voimaansa rak­en­ta­mal­la ostosparati­ise­ja kaupun­gin ulkop­uolelle näivet­täen näin keskustaansa.

Kuo­pi­on panos­tuk­set osin maanalaiseen maail­maan torin ympäristössä on oikean suun­tainen aja­tus. Viiden vuo­den kulut­tua näemme, toimi­iko se.

 

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

103 vastausta artikkeliin “Asuntoja kasvukeskuksiin ja yritteliäisyyttä”

  1. Osmo: “Palvelu­ala on Suomes­sa alike­hit­tynyt­tä, kos­ka meil­lä ei ole tapana käyt­tää palvelu­ja, kos­ka yrit­täjyys ei ole Suomes­sa voimis­saan ja palvelu­ala on pienyri­tys­ten maailmaa”.

    Tämän ver­ran voin yhtyä tähän ajatuk­seen, mut­ta en loppuosaan.

    Kyl­lä kai perussyy palvelu­jen käyt­tämät­tömyy­teen on ollut niiden kalleus (verot!) ver­rat­tuna alhaiseen elin­ta­soon. Vaik­ka elin­ta­so on nous­sut, palvelu­jen käyt­tö on lisään­tynyt paljon hitaam­min, kos­ka meil­lä itse tekemisen kult­tuuri on säilynyt.

  2. Osmo: “Suomen talous pitäisi saa­da nousu­un, tai koh­ta tehdään lisää ikäviä päätök­siä. Mis­tä saisimme uusia työpaikkoja?”

    Kum­malli­nen usko­mus on se, että hal­li­tus jotenkin loisi työ­paikko­ja ja silti ajatel­laan, että ne työ­paikat syn­ty­i­sivät yksi­tyiselle sektorille.

    Yri­tyk­set (eri­tyis­es­ti suuret) tekevät ennä­tysvoit­to­ja, mut­ta eivät investoi vaan jaka­vat osinko­ja. Nyt yhteiskun­ta­sopimuk­sel­la pyritään niitä osinko­ja vielä kas­vat­ta­maan, mut­ta EK ja Yrit­täjät kan­nan­otoil­laan luo­vat vain investoin­tikiel­teistä ilmapiiriä.

    Todel­li­nen yhteiskun­ta­sopimus olisi (tietysti) sel­l­ainen, jos­sa työ­nan­ta­japuoli sitou­tu­isi investoin­tei­hin ja työl­listämiseen, mut­ta sel­l­aista ei ole näköpi­iris­sä. Vai onko?

  3. Ode kir­joit­taa:

    Poli­itikot käyt­tävät eniten val­taa sil­loin, kun joutu­vat tekemään ikäviä päätök­siä. He päät­tävät, mis­tä luovu­taan ja mis­tä pide­tään kiin­ni. Oppo­si­tion ei pitäisi väärin säästämis­es­tä motkot­taa. Oppo­si­tiop­uolueet oli­vat kaik­ki edel­lisessä hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta eivät halun­neet tätä val­taa käyttää.

    Kaikki­han tämän tietävät, mut­ta Oden sanomana se tun­tuu painavalta.

    Jotkut näkevät puus­ta valmis­te­tu­ille tek­sti­ilikuiduille val­ta­van tule­vaisu­u­den, sil­lä vesip­u­la uhkaa puuvil­lan tuotan­toa eri puo­lil­la maailmaa.

    Tek­sti­ilikuidut kat­ta­vat suuria teol­lisu­u­de­nalo­ja, joi­ta en osaa ajatel­la. Ajat­te­len siis pien­esti: viskoosi!!! Min­ul­la on ollut muu­ta­ma viskoosi­vaate, ja ne ovat olleet käytössä ihanan pehmeitä ihol­la ja vielä help­po­hoitoisi­akin. Eivät kutis­tuneet eivätkä venyneet, sil­i­sivät hel­posti höyryraudalla.

    No nyt sit­ten seu­raakin seu­raa­va kymysys: jos olete­taan että oma puu riit­tää kaik­keen mitä siitä olisi mah­dol­lista tehdä, onko mah­dol­lista saa­da viskoos­in­tuotan­to Suomes­sa kil­pailukykyisek­si muil­la mail­la tuotet­tu­jen kankaiden kanssa? Kuten Ode toteaa:

    Tule­vaisu­u­den lupauksi­na pidet­tyjä tek­sti­ilikuitu­ja voi tehdä myös eukalyptuksesta.

    Hal­li­tuk­sen yri­tyk­siä ja talousvi­i­saiden lausun­to­ja seu­rates­sa tämä kysymys nousee koko katas­trofin per­im­mäisek­si asi­ak­si, jos­ta kaik­ki riip­puu. Ihan kaik­ki. Kaik­ki, hyvät ja parhaatkin konkreet­tiset ehdo­tuk­set tun­tu­vat pysähtyvän tähän kuin seinään.

    Blo­gi-isän­tä jatkaa:

    Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen kasvukeskuk­si­in olisi nyt paras­ta elvytystä.

    Kuten kaik­ki investoin­tielvy­tyk­set, jot­ka joka tapauk­ses­sa on pakko tehdä! Tei­den, sil­to­jen, rautatei­den, julk­isten raken­nusten peruskorjaukset.

    (Ode: se on yrit­teliäisyys ilman jiitä)

  4. “Piz­zan saa paljon halvem­mal­la Nairo­bis­sa kuin Kuopiossa”

    Ei muuten saa. Tai no. En tiedä, mitä piz­za mak­saa kalakukkokaupungissa.

    Nairo­bis­sa “hin­nat alka­en” malli voi olla halvem­pi, mitä suomes­sa, mut­ta jos ver­rataan yhtään vas­taavia tuot­tei­ta, niin suomes­sa on aina halvem­mat piz­zat. Hin­nat alka­en malli on suo­ma­laisit­tain nol­lal­la täyt­teel­lä, sisältäen tomaat­tikastik­keen ja juuston.

    Jos joku läh­tee kaiva­maan pizze­ri­ahin­nas­to­ja Nairo­bista, niin huo­mau­tan, että ihan taval­lista on, että piz­zan halka­isia on noin 20 cm. Eli ver­ratkaa niitä jät­tikoko­ja. Jät­tikoko on esim. yhdessä “hyvässä” pizze­ri­as­sa 33 cm, saako suomes­ta mitään niin pientä? 

    Ken­ian ja Suomen palkko­jen ver­taami­nen tilin­auho­ja kat­so­ma­l­la on mah­do­ton­ta. Jos ajat­te­len omia kollee­go­jani Keni­as­sa, niin mon­es­sa asi­as­sa elin­ta­so näyt­täy­tyy heil­lä huo­mat­tavasti omaani korkeam­pana. Sama tois­in­päin. Paper­il­la oma palkkani on moninkertainen. 

    Keni­as­sa mon­et hin­nat ovat nyt tip­puneet. Esim. Maran hotellin hin­ta ulko­mail­ta jär­jestet­tynä on noin puo­let siitä, mitä se oli muu­ta­ma vuosi sit­ten. Tipu­tus­ta 500 -> 250 euroon / yö. Keni­as­sa yön tuonne saa jär­jestet­tyä muu­tamil­la kympeillä. 

    Lentoy­htiö kun mak­soi asumiseni ja ruokailu­ni Nairo­bi­laises­sa hotel­lis­sa, niin huoneen hin­taa en tiedä, mut­ta ruokailu laskut piti kui­tata ja ne tekivät tässä hotel­lis­sa 170 euroa / vrk.

  5. “Palvelu­ala on Suomes­sa alike­hit­tynyt­tä, kos­ka meil­lä ei ole tapana käyt­tää palvelu­ja, kos­ka yrit­täjyys ei ole Suomes­sa voimis­saan ja palvelu­ala on pienyri­tys­ten maail­maa ja kos­ka meil­lä on vähän oikeista kaupunke­ja, jois­sa palve­lut ja asi­akkaat ovat lähel­lä toisiaan.”

    Tääl­lä ei käytetä palvelui­ta, kos­ka siihen ei ole kenel­läkään varaa. Kak­si saman ver­ran tien­aavaa ammat­ti­laista kun vai­h­taa työpäivän päit­täin menee kului­hin noin (40 euroa x 16 tun­tia) 640 euroa. Molem­mat joutu­vat tekemään lop­pu­vi­ikon töitä rahot­taak­seen tämän vai­h­tokau­pan. Miten on mah­dol­lista, että muu­rarin ei ole varaa palkata kirvesmi­estä ja päinvastoin?

    Tääl­lä verote­taan palvelu­iden kulu­tus­ta erit­täin voimakkaasti. Tämä yhdeis­tet­tynä siihen, että meil­lä on liian pieni har­maa talous saa aikaan sen, että köy­hiä ollaan.

  6. Kun viimek­si oli suuri lama 90-luvl­la, katuku­vaan ilmestyi kengänki­il­lot­ta­jia. Nyt ei ole näkynyt — var­maan sik­si, että kiiltävät kengät eivät ole tarpeellisia. 

    Mut­ta mis­sä ovat kaik­ki muut kat­uelinkeino­jen har­joit­ta­jat? Kun Suo­mi liit­tyi EU:iin, piti nimit­täin katukaup­pa lail­lis­taa. Näin ainakin tulk­it­sen, kos­ka liikku­vaa kaup­paa koske­va säädös kumot­ti­in 1995. 

    Jotain tässä mät­tää. Mik­si vihan­nek­sia, mar­jo­ja ja hedelmiä myy­dään vain tor­eil­la? Mik­si min­ulle tyrkytetään jotain Amnestyä mut­ta ei musi­ikkisoit­timia tai aurinko­lase­ja toisin kuin muual­la? Mik­si uimaran­nal­la ei kukaan kiertele kaup­paa­mas­sa var­vas­tossu­ja ja jätskiä.

    Voiko vira­nomainen sit­tenkin kieltää kau­pan julkisel­la paikalla vaik­ka laki ei niin teekään? Evi­ra toki valvoo elin­tarvikkei­den ja alko­holin myyn­tiä mut­ta kun ei mitään muutakaan …

  7. “Mis­tä saisimme uusia työpaikkoja?”

    Eikö hal­li­tus nyt var­ta vas­ten päät­tänyt vähen­tää työ­paikko­ja teet­tämäl­lä nykyiset työt aiem­paa pienem­mäl­lä porukalla?

  8. Ei niitä asun­to­ja kan­na­ta kasvukeskuk­si­in tehdä jos asukkaiden vuokrat joudu­taan mak­samaan yhteis­es­tä kas­sas­ta. Parem­pi on antaa hei­dän rak­en­taa har­ti­a­pankil­la Nur­mi­järvelle oma asun­to vaik­ka vero­ja kiertäen, vähen­netään byrokra­ti­aa. Ei vaa­di­ta vas­taavia mestare­i­ta, kään­net­tyä arvon­lisävero­tus­ta, tilaa­javas­tu­u­ta, poikkeuslu­paa, aloi­tuskok­ous­ta, lop­pukok­ous­ta, kat­sel­mus­ta, naa­purin kuulemista tässä vas­ta alkua.

  9. Espoon kaupun­gin tietokon­erötök­set(?) ja päiväko­tien värili­itu­jen puolit­ta­mi­nen säästösy­istä ovat saman idi­o­tismin kak­si puol­ta. Tarvi­taan jonkin­lainen kulttuuri‑, ajat­telu­muu­tos ja säästö­pakko on tässä oiva asia.
    Viime kesänä yövyin pienessä ran­skalaises­sa kylässä, jos­sa oli puolen kilo­metrin mit­tainen asval­toitu pääkatu, jon­ka var­rel­la oli lihakaup­pias, ruokakaup­pa, leipuri, posti ja pari kahvi­laa. Suo­mi 60 ‑luvul­la? Julkisen val­lan sään­te­ly ja pääo­makus­tan­nuk­set estävät palvelu­alo­jen kehit­tymisen mas­so­jen työl­listäjäk­si tai sit­ten tulo­ero­jen pitää kas­vaa reippaasti.

  10. ”Mis­tä saisimme uusia työ­paikko­ja? Palve­lut tärkein työl­listäjä… Taval­lisille ihmisille on yhä vähem­män tilaa vien­ti­te­ol­lisu­udessa, mut­ta rajat­tomasti tilaa paikalli­sis­sa palveluissa”

    Tot­ta. Niiden poli­itikko­jen kiis­te­ly, joiden moti­ivi on oman kan­nat­ta­jakun­nan etu­jen puo­lus­tamien, peit­tää näkemästä yksinker­taisia perusasioi­ta, kuten sen mis­tä työ­paikat vääjäämät­tä katoa­vat ja mihin niitä ylipään­sä voi syn­tyä. Met­säkoneen kul­jet­ta­ja valmis­taa päivässä saman määrän puu­tavaraa kuin 50-luvun met­sä­työmies koko tal­ven aikana. Kun koneet kor­va­si­vat alku­tuotan­non työn­tek­i­jöitä, tilalle syn­tyi uusia työ­paikko­ja teol­lisu­u­teen ja palvelui­hin. Nykyään myös teol­lisu­u­den työ­paikat vähenevät, vaik­ka tulisi voimakas noususuh­danne. Palve­lu­tarve ei lopu.

    ”Vien­tiä tarvi­taan, jot­ta voidaan mak­saa tuon­ti, mut­ta pääos­altaan suo­ma­lainen elin­ta­so ja työl­lisyys perus­tu­vat koti­markki­noi­hin… emme rikas­tu pesemäl­lä tois­temme paitoja.”

    Väitän silti, että pääosan suo­ma­lais­ten elin­ta­sos­ta kus­tan­taa vien­ti­te­ol­lisu­us (ja yhä enem­män myös lainara­ha, mikä ei voi jatkua). Vien­ti­t­u­lot jakau­tu­vat yhteiskun­tamme eri lohkoille ylläpitämäl­lä palvelui­ta, joista muo­dos­tuu suuri osa työl­lisyy­destä ja koti­markki­noista. Kun vien­ti vetää, palve­lutkin lisään­tyvät. Vas­ta kun palve­lut elpyvät, vas­ta sit­ten BKT-tilas­tot ilmoit­ta­vat talouskasvua.

    Toden­näköisim­min rikas­tuu se, joka investoi menetelmään, minkä avul­la työn­tek­i­jää kohden pestään enem­män paito­ja — ja paidan­pe­si­jöitä saa lop­putilin. Myös yhteiskun­ta rikas­tuu, kun palveluis­sakin inno­vaa­tiot kor­vaa­vat työn­tek­i­jöitä ja työtek­i­jöitä liike­nee uusi­in palveluihin.

    Men­estyk­semme kannal­ta tärkein­tä tek­i­jää, työn tuot­tavu­ut­ta, paran­netaan inno­vaa­tioil­la, joil­la pystytään työn­tek­i­jää kohden valmis­ta­maan use­ampia tai arvokkaampia tuot­tei­ta. Lop­ul­ta vain inno­vaa­tioiden avul­la voi kil­pailukyky paran­tua. Tuot­tavu­u­den kohot­tamiseen houkut­telee ennen kaikkea palkkata­son nousu; se on ennenkin toimin­ut kehi­tyk­sen moot­to­ri­na. Sen sijaan työn­tekoa lisäämäl­lä ja työvoimakus­tan­nuk­sia alen­ta­mal­la työn tuot­tavu­us parhaim­mil­laan palaa johonkin aikaisem­paan, mut­ta eihän se joh­da kasvu­un. Sil­loin kil­pailukyky las­kee niihin yri­tyk­si­in ja mai­hin näh­den, jot­ka panos­ta­vat mielu­um­min uusi­in innovaatioihin.

    Mis­tä siis rahat työl­listävi­in palvelui­hin? Palve­lut on kus­tan­net­ta­va val­taosin vien­ti­te­ol­lisu­utemme inno­vaa­tioil­la han­kkimil­la voitoil­la, joiden pitää jakau­tua kaikkialle yhteiskun­taan. Se on sit­tenkin real­is­tisin tie, kun­han se oivallettaisiin.

  11. Raimo K:n kom­ment­ti 14.6.2015 kel­lo 9:47 on niin olen­nainen oival­lus, että sitä toivoisin levitet­tävän medi­as­sa. Link­ki vie suo­raan ao. kommenttiin.

    Todel­li­nen yhteiskun­ta­sopimus olisi (tietysti) sel­l­ainen, jos­sa työ­nan­ta­japuoli sitou­tu­isi investoin­tei­hin ja työl­listämiseen, mut­ta sel­l­aista ei ole näköpi­iris­sä. Vai onko?

    Luen per­sua­jat­telijoiden uuni­tuoret­ta raa­mat­tua Mitä mieltä Suomes­sa saa olla. Timo Vihavainen kir­joit­taa s. 50 juuri samas­ta asi­as­ta kuin Raimo K:

    Julkises­sa sanas­sa ei juuri ole pahek­sut­tu kvar­taal­i­talouden ulkois­ta­jasankare­i­ta, jot­ka tyh­jen­tävät kokon­aisia maakun­tia työ­paikoista saadak­seen fir­mansa osak­keen­o­mis­ta­jille korkeam­man voit­to­pros­entin. Kaik­ki kap­i­tal­is­tit eivät kuitenkaan ole saman­laisia eikä hei­dän tarvitse olla. Joil­lakin kuu­luu tavoit­teisi­in muu­takin kuin voiton maksimointi.

    Vihavainen jatkaa sit­ten taval­la, joka sopi aikaan ennen glob­al­isaa­tio­ta: “Mikään ei pako­ta sijoit­ta­maan rahaa sinne, mis­sä se poikii nopeim­min. On täysin luval­lista ja mah­dol­lista tyy­tyä kohtu­ulliseen voit­toon tai jopa nol­lat­u­lok­seen sil­lä perus­teel­la, että siten saavute­taan mui­ta etu­ja. Niitä voivat olla koti­mainen työl­lisyys, osaamisen säi­lyt­tämi­nen, eri­laiset tasa-arvoisu­u­den ja oikeu­den­mukaisu­u­den tavoit­teet ja muut kansalaishyveen hedelmät.

    Luval­lista ja mah­dol­lista se var­masti olisi, mut­ta kuka näin uskoo käyvän? Pääo­ma katoaa Suomes­ta nopeasti muille maille, jos tätä alet­taisi­in vaa­tia. Sen sijaan media voisi ryhtyä luo­maan kansakun­nalle uskon­toa pk-yri­tys­ten kan­nus­tamis­es­ta, mis­tä Odekin puhuu. Palvelu­iden ostamis­es­ta voidaan tehdä kansalaishyve.

    Tätä varten val­jaste­taan media, työ­paikat, koulut ja kun­tien vira­nomaiset suh­tau­tu­maan asi­aan samoin ja yht­enevin asen­tein. Se edel­lyt­tää koulu­tu­so­hjelmia, paikallis­ta­son päät­täjien julk­ista tukea, somen hyväk­sikäyt­töä laajalti.

    Yhtä help­poa asen­nemuokkaus ei enää ole kuin aikana ennen inter­netiä, mut­ta kyl­lä sil­lä jotakin voitaisi­in aikaansaa­da. Ajat­te­lu­ta­van muu­tos on jo vaikut­tanut min­un muu­tami­in han­k­in­toi­hi­ni: olen nimeno­maan tästä syys­tä himp­pasen kalli­im­mal­la teet­tänyt tarvit­se­mani tuot­teen paikallisel­la tek­i­jäl­lä verkos­ta valmi­in tilaamisen sijaan.

  12. Raimo K kir­joiti edel­lä: “Todel­li­nen yhteiskun­ta­sopimus olisi (tietysti) sel­l­ainen, jos­sa työ­nan­ta­japuoli sitou­tu­isi investoin­tei­hin ja työl­listämiseen, mut­ta sel­l­aista ei ole näköpi­iris­sä. Vai onko?”

    Mil­loinka­han kaikille valke­nee se, ettei työ­nan­ta­jan tarvitse vält­tämät­tä sitoutua mihinkään?

    Täl­lainen aja­tus perus­tuu siihen väärinkäsi­tyk­seen, että työ­nan­ta­ja on jotenkin jumis­sa Suomen pykälä- ja verohelvetissä.

    Näin­hän ei tietenkään ole asian­lai­ta, sil­lä työ­nan­ta­ja voi hel­postikin investoi­da ja työl­listää jos­sakin edullisem­mas­sa maassa.

    Use­assakin suuryri­tyk­sessä työsken­neenä tiedän, että nämä yri­tyk­set hylkä­sivät Suomen jo yli kak­sikym­men­tä vuot­ta sitten.

    Sen jäl­keen kehi­tyskyky­isim­mät pk-yri­tyk­set alkoi­vat seu­ra­ta perässä.

    Huono­jen työ­markki­noiden joh­dos­ta nyt­tem­min on alka­nut myös päte­vimpi­en nuorten maastalähtö.

    Samaan aikaan tämä kil­pailukyvytön maa on investoin­ti­boiko­tis­sa ja puoli miljoon­aa työhaluista ja ‑kyky­istä on työttömänä.

    Tart­tis kai tehdä jotakin?

    Esimerkik­si:
    — Ris­ki-yrit­täjän kak­sois-vero­tus pois
    — Työl­listämiskyn­nys alas
    — Työl­listäville investoin­nelle verohelpotuksia
    — Kaamea pykälävi­idakkomme rai­vat­ta­va heti
    — Ylisu­uri julki­nen sek­tori skaalat­ta­va talouden kan­tokyvyn mukaiseksi
    — Lakkosakot sel­l­aisik­si, että ne kat­ta­vat niistä aiheutuneet tappiot

    Lie­nee turha toi­vo, että mitään näistä toteutetaan?

    Sit­ten onkin edessä Kreikan tie ja EU/IMF-taloushol­hous…

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lainen opti­misti ja vienti-yrittäjä

  13. Kaupungis­tu­misen nopeut­ta­mi­nen voisi toimia, jos se tehtäisi­in ei-Helsin­ki pain­ot­teis­es­ti. Helsin­gin ylisu­uri koko aiheut­taa jo nyt jatku­vasti ongelmia asukkaiden palveluis­sa. Kaupunkien ulkop­uo­li­nen rak­en­t­a­mi­nen niin asumisen kuin työ­paikko­jen osalta tulee keskit­tää radan­var­si­in. Näin voidaan hyö­dyn­tää jo ole­mas­sa ole­vaa joukkoli­iken­nere­sus­sia ja jatkoke­hit­tää sitä. Raideli­iken­teen kil­pailut­ta­mi­nen astu­isi kuvaa jos­sain vaiheessa.

  14. Peliala voi edus­taa “korkeahkoa osaamista”, mut­ta ääries­imerk­ki se lie­nee vain fir­man myyn­ti­hin­nan ja bis­nek­sen tuo­ton osalta. Monis­tet­taes­sa sama tuote mas­soille, tuotan­tokus­tan­nuk­sil­taan liki ilmaisek­si, voi tuot­to per panos toki kas­vaa huikeasti, jos/kun saa sen myy­tyä kym­me­nille tai sadoille tuhansille/miljoonille, ehkei nyt kuitenkaan ihan mil­jardeille asiakkaille. 

    No, omaa osaamista tuol­lainenkin tietysti vaatii, mut­ta onko se “korkeaa” osaamista, riip­puu tietysti siitä mitä maail­mas­sa kukin korkealle arvostaa. Jos saisi myy­tyä veteen sekoitet­tua ja kui­v­at­tua koivu­tuhkaa, eli potaskaa, pienis­sä, sievis­sä nyyteis­sä huip­puko­vaan hin­taan, isol­la kat­teel­la miljoonille, ja koukutet­tua hei­dät vielä osta­maan niitä tois­tu­vasti, onko tuo nyt sit­ten sitä ns. “korkeaa” osaamista, jos sitä potaskaa ei heistä kukaan oikeasti tarvitse? 

    Mik­siköhän muuten muinaises­sa maail­mas­sa kaup­pi­ail­la ja varkail­la oli sama jumala?

  15. Yksi asia, mitä suomes­sa huonos­ti ymmär­retään ja joka on hukas­sa on suo­ma­laisu­us. Tääl­lä ei san­o­ta, että meil­lä Suomes­sa tai me Suo­ma­laiset. Kukaan ei enää näe tätä maa­ta maana, jos­sa kan­nat­taisi tehdä mitään yhdessä.

    Se on todel­la surullista. Tääl­lä kil­pail­laan ja käytetään kyynär­päitä. Kukaan ei halua mui­ta töi­hin, sil­lä muu voi olla se joka vie oman työ­paikan. Ja kos­ka halu­amme pitää sen 15 — 20 % porukas­ta töi­den ulkop­uolel­la, niin nuoret perkeleet omak­su­vat roolin­sa ja syr­jäy­tyvät ihan niinkuin niiden olete­taan tekevän. Ne perkeleet kun tietävät, että kaikkia ei halu­ta töi­hin, niin ne käyt­täy­tyvät sen mukaan.

    Muis­sa pohjo­is­mais­sa halu­taan kaik­ki mukaan yhteiskun­taan. Meil­lä hyvin pien­estä pitäen osalle porukkaa annetaan selkeä ura­put­ki. Koulun jäl­keen pääset yhteiskun­nan rahoil­la juo­maan keskikal­jaa ja polt­ta­maan pil­veä ker­rostalokak­sioon. Kukaan ei halua teitä. Miten täl­läi­nen maa voi koskaan nous­ta jaloilleen?

  16. Muuten hyvä teo­ria tuo koti­markki­na­teo­ria, mut siinä on vaan yksi heikkous. Mitä enem­män kulute­taan, sen enem­män rahaa val­uu ulos, kos­ka meiltä ei vaan löy­dy öljyä, eikä mon­ta muu­ta raa­ka-ainet­ta, joi­ta tarvi­taan tuot­teisi­in joi­ta me tarvi­taan. Ja oste­taan­han sitä valmi­ita tuot­teitakin ulko­mail­ta. Jos me ei myy­dä vas­taavaa määrää vähin­tään ulos, tarvi­taan velkaa, jos pide­tään ihmisille nykyi­nen palve­lu­ta­so. Ja niin se vaan menee, että vel­ka kas­vaa vääjäämät­tä ja joskus se on mak­set­ta­va. Ei näytä ruusu­iselta tuo Kreikan malli, jos­sa eletään velak­si ja koete­taan jät­tää velat mak­samat­ta. Mitä enem­pi velkaa, sen kauem­min kestää kur­ju­us, kun velan­mak­su leikkaa mah­dol­lisia, tule­via vientituloja.

  17. “palvelu­ala on pienyri­tys­ten maailmaa” 

    Nyt lyö kyl­lä ihan tyhjää..
    Mites kaup­paketjut, ympäristön­huoltopalve­lut (esim. Lassila&Tikanoja)?

  18. Rauno Halme: Kaupungis­tu­misen nopeut­ta­mi­nen voisi toimia, jos se tehtäisi­in ei-Helsin­ki pain­ot­teis­es­ti. Helsin­gin ylisu­uri koko aiheut­taa jo nyt jatku­vasti ongelmia asukkaiden palveluis­sa. Kaupunkien ulkop­uo­li­nen rak­en­t­a­mi­nen niin asumisen kuin työ­paikko­jen osalta tulee keskit­tää radanvarsiin. 

    Riip­puu vähän radan­var­sista. Ei esimerkis­ki Jär­ven­pää käytän­nössä ole samaa markki­na-aluet­ta palveluil­la kuin Töölö, Mankkaas­ta tai Vuosaares­ta puhu­mat­takaan. Skaalae­dut palveluis­sa toteu­tuu vaan sel­l­ai­sis­sa paikois­sa jos­sa on paljon ihmisiä eli asi­akkai­ta, sen takia niitä automar­ket­te­jakin tehdään, mut­ta niiden saavutet­tavu­us on heikko kos­ka suurin osa väestä on pitkän matkan takana. Ja ihan sama kos­kee radanvarsia.

  19. Poli­itikot käyt­tävät eniten val­taa sil­loin, kun joutu­vat tekemään ikäviä päätök­siä. He päät­tävät, mis­tä luovu­taan ja mis­tä pide­tään kiin­ni. Oppo­si­tion ei pitäisi väärin säästämis­es­tä motkot­taa. Oppo­si­tiop­uolueet oli­vat kaik­ki edel­lisessä hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta eivät halun­neet tätä val­taa käyttää.

    Muuten hyvässä kir­joituk­ses­sa tämä on ihan käsit­tämätön koh­ta. Kun tässä on kolme eri asi­aa: pitääkö leika­ta, kuin­ka paljon, mis­tä ja mis­tä ei. Tässä maas­sa on jotain pahasti vial­la jos ei puolueet, eli hal­li­tus ja oppo­si­tio, ole eri mieltä edes tuos­ta vii­imestä, kos­ka se että on eri intressse­jä on vähän niin kuin edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian idea.

  20. Maat­alouden tuot­ta­ma ruo­ka ja luon­non­va­ro­jemme jalostus ja myyn­ti lienevät ne kul­makivet, joiden varas­sa elan­tomme on. Het­kit­täin joku peli tai inno­vaa­tion vien­ti voi tuo­da roposia pus­si­imme, mut­ta näitä aineet­to­mia päivän­per­ho­ja ei voi syödä.
    Tamän toimeen­tu­lon perus­tan rak­en­taa noin 10 %
    Suomen työtäteke­vistä; lisäk­si tarvi­taan tietysti
    opettajia,lääkäreitä,pappeja,rakentajia,siivoojia toinen 10 %. Lop­ut suo­ma­laiset voisi­jat tosi­aankin pestä tois­t­en­sa paito­ja (tai mielum­min hieroa toisiaan).
    Olisiko tul­lut aika rohkeasti sanoa, että vahvoja,mutta hitai­ta miehiä ei enää nyky­maail­mas­sa kai­va­ta, että näp­pärät tyt­tösten kädet ilman tietoteknistä osaamista ovat muut­tuneet tarpeettomiksi.Suurin osa per­in­tei­sistä töistä on kadon­nut ja yhä harvem­pi tekee mielekästä työtä.Silti Suo­mi on rikkaampi kuin milloikaan,ja valitet­tavasti myös kulke­mas­sa kohti umpiperää.
    Voisimme aloit­taa “säästötalkoot” siitä, ettei Suomeen enää rah­dat­taisi tarpee­ton­ta rihka­maa ja
    huono­laa­tu­ista tarvekalua:Jos tuot­teelle annat­taisi­in 20v. takuu ALV. voisi olla nol­la, pää­tyen por­raste­tusti täy­teen veroon romu­tuot­teen hin­nas­ta. Jokainen pis­ara koti­maista sinap­in­siemendieseliä tai työhevo­nen on aarre. Suo­mi on met­sien maa, mut­ta en voi ostaa koti­maista moottorisahaa.
    Ilman verosank­tioitakin jokainen voisi muut­taa kulutustottumuksiaan.Voisiko huoneläm­pö olla pari astet­ta alem­pi, pitääkö kän­nykkä uusia puolivuosittain?
    Mon­tako lentomatkaa etelän lomako­hteeseen on
    rit­tävä määrä vuodessa ? Mon­tako autoa yhdelle ruokakun­nalle on tarpeen? Jne.
    Minä lait­taisin jo toiselle autolle raip­paveron, ja pari ulko­maan­len­toa elämässä
    saisi riit­tää. Maa­pal­lokin kiittäisi.

  21. “Vien­tiä tarvi­taan, jot­ta voidaan mak­saa tuon­ti, mut­ta pääos­altaan suo­ma­lainen elin­ta­so ja työl­lisyys perus­tu­vat kotimarkkinoihin.”

    Niin­pä. Ja sik­si on älyt­tömän viisas­ta tyre­hdyt­tää koti­markki­noiden kysyn­tää palka­nalen­nus­puheil­la ja leikkaa­mal­la pienituloisilta.

  22. Hieno kir­joi­tus. Ongel­mat löy­det­ti­in taitavasti, mut­ta mis­sä ovat ne ratkaisut. Kyseinen kaver­i­han on human­isti ja kuten tiedämme human­is­tit eivät ratkaise ongelmia he tekevät niitä.

  23. Korkeaa osaamista lie­nee sel­l­ainen taval­lista jonkin ver­ran tai paljon vaikeampi osaami­nen ja hyödylli­nen taito, mitä ei ole kovin help­po tai ainakaan nopea saavut­taa ja omak­sua. Esim. laat­ua ei tai­da syn­tyä keltä hyvän­sä “kol­men markan” suu­tar­il­ta tai räätäliltäkään.

    Ongel­mana on sekun­damarkki­nat, jos iso osa kansas­ta ostaa harhaan johdet­tuina kulut­ta­ji­na vain hal­paa sut­ta, joka syö markki­nat kun­non tuot­teil­ta ja niiden osaav­il­ta valmistajilta/ tuot­ta­jil­ta. Ei tuol­lainen kan­na­ta. Lop­ul­ta on viimek­si­mainit­tu­jen lyötävä lap­pu tehtaan por­tille, minkä jäl­keen ei kestäviä, laadukkai­ta tuot­tei­ta saa enää mistään.

  24. Hyvä kir­joi­tus! Hal­li­tuk­sen toimil­la saadaan ehkä val­tion ja julkisen sek­torin talous tasapainoon. 

    Jos vien­ti halu­taan jälleen primus moot­torik­si, niin sil­loin pitää saa­da takaisin oma rahapoli­ti­ik­ka tai rahali­it­to Ruotsin kanssa, joka olisi sivistynyt ja neu­traali tapa ero­ta eurosta ja perus­taa opti­maa­li­nen yhteinen valuutta.

    Kun jatku­vasti seu­raa Ruotsin talouden porskut­tamista, niin voi tode­ta miten se perus­tuu nimeno­maan palvelui­hin ja ostovoimaan. 

    Suomes­sa ollaan jälleen leikkaa­mas­sa eläkkeistä vaik­ka pot­ti on jo 180 mil­jari­da. Ruot­sis­sa eläkeläis­ten vero­tus­ta keven­netään. Suomes­sa rav­in­toloiden toim­intaa on vaikeutet­tu — Ruot­sis­sa helpote­taan… ym. ym.

    Sum­ma sum­marum Suomen talous tukah­tuu — Ruotsin talous kasvaa.

  25. Olen ymmärtänyt, että yhteiskun­ta­sopimuk­set ovat tarpeel­lisia sen takia, että yhteiskun­nan sisäi­nen koheesio on hyödyt­tänyt kaikkia osa­puo­lia. Jos ja kun ryh­mien väliset riip­pu­vu­us­suh­teet häviävät, tulee sil­lä ole­maan kauaskan­toisia vaiku­tuk­sia. Mihin esimerkik­si peli- tai suun­nit­telu­fir­ma tarvit­see ns. duunare­i­ta. Jotain syn­er­giae­tu­ja kuitenkin hyv­in­voin­ti­val­tios­ta ilmeis­es­ti on.

    Olisi myös mie­lenki­in­toista, jos päte­vim­mät poli­itikot voisi­vat vai­h­taa maa­ta. Nythän esimerkik­si poli­itikko­ja ei voi maa­han tuo­da vaan vain poli­it­tisia ideoita.

  26. Sakke: Peliala voi edus­taa “korkeahkoa osaamista”, mut­ta ääries­imerk­ki se lie­nee vain fir­man myyn­ti­hin­nan ja bis­nek­sen tuo­ton osalta. Monis­tet­taes­sa sama tuote mas­soille, tuotan­tokus­tan­nuk­sil­taan liki ilmaisek­si, voi tuot­to per panos toki kas­vaa huikeasti, jos/kun saa sen myy­tyä kym­me­nille tai sadoille tuhansille/miljoonille, ehkei nyt kuitenkaan ihan mil­jardeille asiakkaille. 

    Teollisella/sähköisellä monistamisel­la tuotan­tokus­tan­nuk­set laske­vat, mut­ta kulut­ta­jil­la on kuitenkin vain tiet­ty määrä rahaa, jol­la ostaa tuot­tei­ta. Vaik­ka tuotan­to­hin­ta läh­esty­isi nol­laa, tuot­teista ei silti mak­se­ta kokon­aisuute­na enem­pää, eli yksikköhin­ta ja tuot­tavu­us las­kee jos­sain vai­heessa, jos tarkoi­tus on kas­vaa. Suomes­sa (tai mis­sään muual­lakaan) voi olla vain yksi maail­man men­estynein pelifirma.

  27. “Han­kala asia, sil­lä suurin osa suo­ma­lai­sista kuu­luu siihen taval­lis­ten ihmis­ten joukkoon, jol­la ei ole eri­tyise­tu­ja suh­teessa hal­van työvoiman maid­en työntekijöihin.”

    Eikös se ole hyvin yksinker­tainen asia: palkko­jen tulee jous­taa alaspäin. Jos työt­tömyy­den lisäk­si olisi mui­ta vai­h­toe­hto­ja, ne oli­si­vat jo real­isoituneet. Ja jos niitä ilmenisi myöhem­min, ne real­isoi­tu­isi­vat silloinkin.

  28. Aja­tus siitä, että hyvä­palkkaisten palkko­ja leikat­taisi­in tässä tilanteessa, on lähin­nä idioot­ti­mainen. Se on yhtä idioot­ti­mainen kuin aja­tus siitä, että hyvä­palkkaisia verotet­taisi­in enemmän.

    Jos aiomme selvitä, pitää hyvä­palkkaisten kulut­taa sekä palvelui­ta että tavaroi­ta ja pyörit­tää talout­ta. Jos tien­aat kun­nol­la: siivoatko itse, kuin­ka usein käyt ulkona syömässä, kos­ka viimek­si uusit keit­tiösi, jne? 

    Aikuis­ten oikeasti kateus ei nyt auta, vaan talous on laitet­ta­va pyörimään. Rahan ohjaami­nen val­tion kaut­ta on äärim­mäisen teho­ton­ta. Val­tion kaut­ta pitää lait­taa vain se, mikä on ehdot­toman vält­tämätön­tä, kuten tur­val­lisu­us ja infra.

  29. Bio­taloud­estako pelastaja?

    Toiv­ot­tavasti ei. Se mihin nykyään viitataan näis­sä yhteyk­sis­sä “bio”-etuliitteellä on pääsään­töis­es­ti mehu­jen puris­tamista Suomen luon­nos­ta entistä kovem­min ottein. En mielel­läni tuhoaisi luon­toa täysin tilapäisen hyö­dyn vuok­si eli yhdestä mata­la­suh­dan­teesta toipumisen helpottamiseksi.

    Vien­ti­te­ol­lisu­us työl­listää eliittiä

    Työl­listää paljon taviksi­akin, esimerkik­si kaiken­lai­sis­sa erikois­tuneis­sa ja uut­ta tekni­ikkaa hyö­dyn­tävis­sä konepa­jois­sa. Vaik­ka peliala onkin paljolti muu­tamien neropat­tien pyörit­tämää bisnestä, on myös paljon poten­ti­aal­ista tekemistä, joka työl­listää neropat­tien lisäk­si moninker­taisen määrän taviksia.

    Palve­lut tärkein työllistäjä

    Sori, mut­ta kuu­lun siihen joukkoon, jon­ka mielestä tois­temme paito­jen pesu ei riit kansan­talouden perus­tak­si. Se peli­fir­man kaveri saa itselleen kyl­lä mukavasti lisää koodau­saikaa, kun peset­tää pai­tansa toisil­la. Näin pelin tuot­tamista rahoista osa kulkeu­tuu paidan pesi­jöille. Mut­ta pelin­tek­i­jää tarvit­ti­in luo­maan ensin jotain merkit­täväm­pää lisäar­voa. Paidan pesun kaltaiset yksinker­taiset pave­lut voivat olla tehokas­ta tehtävien jakoa ja erikois­tu­mista, mut­ta eivät yhteiskun­nan moot­tor­e­i­ta (muuten kiinalaiset keskit­ty­i­sivät pian pelkästään paito­jen pesu­un ja jät­täi­sivät teol­lisu­u­den ikäväm­pänä alana kokon­aan pois).

    Yrit­teliäisyyt­tä ja kaupungistumista

    Yrit­teliäisyys on aina hyväk­si. Kaupungis­tu­misen tarvet­ta perustelit ideoiden lev­iämisel­lä. Tähän riit­tävät muu­ta­mat yliopis­tot. Kaikkea kansaa kaupunkei­hin ei täl­lai­sista sys­tä tarvitse kerätä. Inter­net varmis­taa sen, että muual­lakin tietoa saa ja yhteyk­sis­sä voi olla nykyään val­lan hyvin. Meni vähän liikaa Helsin­ki-patri­oo­tismin puolelle.

  30. “Palve­lut eivät tuo vien­ti­t­u­lo­ja kuin tur­is­min kaut­ta, mut­ta ne nos­ta­vat mei­dän kaikkien elintasoa.”

    Eikö esim insinööri­toimis­ton suun­nit­telu­palvelu­iden myymi­nen ulko­maisille asi­akkaille ole vien­tiä? Pöyryn, Out­otecin, Tiedon ja muiden palvelu­vi­en­ti ei ole mitään nap­pikaup­paa vaan tuo merkit­tävästi lisää vau­raut­ta Suomeen ja aut­taa pitämään vai­h­to­taset­ta tas­apain­os­sa, jot­ta myös ne paidape­si­jät saisi­vat iphonensa.

    Palve­lut voisi­vat olla nyky­istä paljon suurem­mas­sa roolis­sa sekä koti­maises­sa kau­pas­sa että ulkomaanviennissä.

  31. Suo­ma­laisil­la yri­tyk­sil­lä menee nyt keskimäärin kohtu­ullisen hyvin. Konkurssit eivät ole iso uhka. Ongel­mana on se, että har­va yri­tys kas­vaa ja työl­listää lisää. Päin­vas­toin, use­at paran­ta­vat kan­nat­tavu­ut­taan supis­ta­mal­la tai tehosta­mal­la toimintojaan. 

    Yrit­täjyy­den kaut­ta saadaan kasvua hie­man parem­mak­si. Lop­ul­ta työt­tömyys joudu­taan kuitenkin aja­maan alas pakot­ta­mal­la työt­tömät raata­maan pieni­palkkaisi­in töi­hin. Kil­pailu “hyvistä” työ­paikoista kiihtyy. Yrit­täjyy­den ohel­la opiskelu ja itsen­sä kehit­tämi­nen alka­vat taas kiin­nos­taa monia. Kepit ja porkkanat tule­vat hol­houk­sen ja tulon­si­ir­to­jen tilalle.

    Jos Suomen palkkata­so ale­nee suh­teessa kil­pail­i­ja­mai­hin, niin aika har­va yri­tys läh­tee sit­tenkään kas­va­maan Suomes­sa. Palkko­jen alen­nus menee pääosin yri­tys­ten omis­ta­jien pus­si­in ja yri­tysjo­hta­jien bonuk­si­in. Eri­ar­voisu­us kas­vaa ja osinko­jen kaut­ta val­uu entistä enem­män rahaa ulko­maisille sijoittajille.

    Globaalin kil­pailun vuok­si edessä on tulo­ero­jen kasvu ja hyv­in­voin­ti­val­tion osit­tainen purkami­nen kaikkine ikävine seurauksineen.

    Bio­taloud­es­ta ei ole Suomen pelas­ta­jak­si, mut­ta pien­tä helpo­tus­ta se tuo, jos viisaasti toim­i­taan. Myös met­sän­o­mis­ta­jat tulisi lait­taa kan­ta­maan taakkaa, mut­ta sitä tuskin tapah­tuu MTK:n talu­tus­nuo­ras­sa ole­van Sip­ilän hal­li­tuk­sen aikana. 

    Kun hakku­ut lisään­tyvät, ryhdytään entistä enem­män puu­ta kaata­maan ojite­tu­il­ta turve­mail­ta. Puiden haidu­tus vähe­nee ja samal­la ojien kaut­ta vir­taa entistä enem­män tavaraa vesistöi­hin. Puun tuotan­nos­ta tulee toden­näköis­es­ti paljon suurem­pi vesistö­jen pilaa­ja kuin ener­giaturpeen tuotannosta.

    Jos turpeen käyt­tö aje­taan alas, Suomeen tuskin syn­tyy merkit­tävää liiken­teen puupo­h­jais­ten biopolt­toainei­den tuotan­toa. Ilman turvet­ta hakku­utäh­teet polte­taan mak­soi mitä mak­soi ja autois­sa käytetään brasil­ialaisia biopolttoaineita.

    Pitämäl­lä turve kuviois­sa mukana, hakkutähtei­den hin­tata­so voidaan pitää kohtu­ullisel­la tasol­la ja turpeen varas­toitavu­u­den avul­la kau­si­vai­htelui­ta voidaan tasa­ta. Jos hak­keen hin­ta läh­tee nouse­maan, niin voimalaitok­set lisäävät turpeen polt­toa kat­tilois­saan. Kun puu­raa­ka-aineen hin­ta pysyy kohtu­ullisel­la tasol­la myös puupo­h­jaisia biopolt­toainei­ta voidaan valmis­taa Suomessa.

    Toiv­ot­tavasti Helsin­ki vih­doin tulee järki­in­sä ener­gia-asiois­sa. Kun lap­sil­isät ovat leikkausuhan alla, ei ole mitään järkeä siir­tyä isoil­la panos­tuk­sil­la nopeasti kivi­hi­ilestä puun käyt­töön. Val­tion tulot kivi­hi­ilen valmis­teveroista lask­i­si­vat. Ratkaisu toden­näköis­es­ti johtaisi pel­let­tien tuon­ti­in Kanadasta.

    Päästökau­pan vuok­si ilmas­to ei hyö­ty­isi Helsin­gin nopeasti kas­vavas­ta puunkäytöstä mitään. Puo­lalaiset kiit­täi­sivät ja polt­taisi­vat kivi­hi­iltä helsinkiläis­tenkin edestä. Mut­ta toki Hanasaari pitää silti vapaut­taa jol­lakin aikavälil­lä asunnoille.

  32. Val­tio voisi ostaa kaupungeille suo­ma­laisen met­sän raa­ka-aineista print­at­tu­ja taloja.

    Tulisi osaamista ja asuntoja.

  33. Jyr­ki Patomä­ki:

    Toden­näköisim­min rikas­tuu se, joka investoi menetelmään, minkä avul­la työn­tek­i­jää kohden pestään enem­män paito­ja – ja paidan­pe­si­jöitä saa lop­putilin. Myös yhteiskun­ta rikas­tuu, kun palveluis­sakin inno­vaa­tiot kor­vaa­vat työn­tek­i­jöitä ja työtek­i­jöitä liike­nee uusi­in palveluihin.

    Puolek­si oikein. Oikea inno­vaa­tio on sel­l­ainen jon­ka ansios­ta ei esim paito­ja tai vat­tei­ta tarvitse pestä ollenkaan. Men­estyk­sen avain on sil­lä oka kek­sii keinon jol­la ihmiset vält­tävät ikävät koti­taloustyöt (ja on silti ekol­o­gis­es­ti ja eet­tis­es­ti oikeu­den­mukainen). Eli “itsen­sä pese­vistä vaat­teista” olisi kysyn­tää ja ihmiset ympäri maail­man oli­si­vat valmi­it mak­samaan niistä.

  34. Taas men­nään samal­la sol­i­daarisel­la euromääräisel­lä ja pääosin vielä var­maankin yleisko­ro­tuslin­jal­la ja lopuk­si työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sut nousevat. 

    Voi, voi, huonos­ti koulutet­tu­jen työt­tömien tilanne ei parane ei sit­ten yhtään, kun kus­tan­nus­vaiku­tus on 1500 euron palkkalu­okas­sa +1,5%. Suh­teelli­nen kil­pailukyky palkka­haitarin alapäässä ei siis parane yhtään, toden­näköis­es­ti heikkenee.

  35. Ihmiset, ja jopa poli­it­ti­nen ja taloudelli­nen eli­it­ti, ajat­tel­e­vat talouden ole­van ämpäri johon tulee uut­ta rahaa vain ulko­mail­ta kan­ta­mal­la. Ei taju­ta rahaa syn­tyvän lainanan­non yhtey­dessä. Ei olisi työ­paikka­pu­laa niin kovasti, jos tuo raha pysy­isi liik­keel­lä palvelu­ja osta­mal­la, mut­ta tuo on sit­ten van­hem­man väen paris­sa uusavut­to­muut­ta ja todel­li­nen talous on ton­ne­ja sata­maan tyyp­pistä, vaik­ka se ei ketään enää lisää työl­listä. Jos­ta pääsee sit­ten siihen, että Suomes­sa talous- ja poli­it­ti­nen eli­it­ti on liian van­haa tajua­maan maail­man muut­tuneen ja tehtaan pyörivän pienel­lä porukalla vuorokau­den ympäri jos on kysyn­tää, eikä sadan tun­nin lisäämisel­lä ole vaiku­tus­ta tuotan­toon, vaan vain siihen että tehdas voi vähen­tää porukkaa valvo­mas­ta koneita.

  36. “Met­sure­i­ta on Suomes­sa nyt alle kymme­nen tuhat­ta. Puun kor­ju­useen voi tul­la tuhan­sia, mut­ta ei kym­meniä tuhan­sia työ­paikko­ja lisää.” 

    Met­suri on nykyään ammat­tin­imike jon­ka lukumäärä ei edes kor­reloi kor­jat­ta­van kokon­ais­pu­umäärän kanssa.

    ” Tästä huoli­mat­ta puun myyn­ti voi lisään­tyä vain noin viidenneksen”

    Noin var­maa tietoa ei voi löy­tyä kuin jonkin edun­valvon­taryh­män materiaalista.

    “Moni haaveilee puun kysyn­nän tuo­van maaseudulle tulo­ja nou­sev­ina kantohintoina.”

    Kan­tora­hat­u­loista suurin osa pää­tyy kyl­läkin kaupungis­sa asuville metsätilanomistajille.

    “Bio­talous voi tuo­da merkit­tävää piristys­tä haja-asu­tusalueille, mut­ta koko maan tilan­net­ta se ei muu­ta dramaattisesti.”

    Voihan lisään­tyvän risunkul­je­tus­rekko­jen ja konelavet­tien liikku­misen haja-asu­tusaluei­den kyläteil­lä väit­tää tuo­van “piristys­tä”. Enim­mäk­seen konekuskit, met­sän­o­mis­ta­jat ja varsinkin bio­jalosta­mot sijait­se­vat Suomen pikkukaupungeissa.

  37. Aivoitus:
    “Palve­lut eivät tuo vien­ti­t­u­lo­ja kuin tur­is­min kaut­ta, mut­ta ne nos­ta­vat mei­dän kaikkien elintasoa.”

    Eikö esim insinööri­toimis­ton suun­nit­telu­palvelu­iden myymi­nen ulko­maisille asi­akkaille ole vien­tiä? Pöyryn, Out­otecin, Tiedon ja muiden palvelu­vi­en­ti ei ole mitään nap­pikaup­paa vaan tuo merkit­tävästi lisää vau­raut­ta Suomeen ja aut­taa pitämään vai­h­to­taset­ta tas­apain­os­sa, jot­ta myös ne paidape­si­jät saisivatiphonensa.

    Palve­lut voisi­vat olla nyky­istä paljon suurem­mas­sa roolis­sa sekä koti­maises­sa kau­pas­sa että ulkomaanviennissä.

    Aivan oikein. Palveluli­ike­toim­inta on melkoinen vien­ti­t­u­lo­jen tuo­ja. Meil­lä se tukeu­tuu pääosin teol­liseen vien­ti­in. Esimerkkinä vaikka­pa Koneen hiss­in­huoltopalve­lut. Ja se ei todel­lakaan ole mitään pienyri­tys­val­taista toimintaa. 

    Toisaal­ta, mei­dän palve­lu­tuon­timme on selvästi palvelu­vi­en­tiä suurem­pi. Palvelu­iden osalta mak­su­tase on vah­vasti negati­ivi­nen. Täl­läkään sek­to­ril­la pienyri­tyk­set eivät juuri loista. Itse asi­as­sa suuret kan­sain­väliset palveluyri­tyk­set ovat syöneet koti­maisia palveluyri­tyk­siä esimerkik­si ter­vey­den­huol­lon, ympäristöhuol­lon tai julkisen liiken­teen alueil­la. Tuos­sa kisas­sa pienyri­tyk­set ovat pär­jän­neet huonosti.

    Kuvitel­ma siitä, että Suomen hyv­in­voin­nin nousu voitaisi­in rak­en­taa pienyri­tys­val­taisen palvelusek­torin varaan on yksinker­tais­es­ti harhaa. Yksi syy tähän on vero­tus. Jos minä palkkaan muu­rarin, niin siitä 100 euron sum­mas­ta jon­ka min­un työ­nan­ta­jani min­un työstäni mak­saa, sen muu­rarin tilille pää­tyy suun­nilleen 20 sent­tiä. Lop­ut menevät veroi­hin ja verolu­on­teisi­in mak­sui­hin. On selvää, että näil­lä sään­nöil­lä pelat­taes­sa palvelui­ta oste­taan vain kun pakko.

    1. Olen näköjään kir­joit­tanut epä­tarkasti. “Palveluil­la” tarkoitin koti­talouk­sia palvele­via yksi­ty­isiä palvelu­ja. B to B palve­lut ovat tietysti suuri poten­ti­aa­li­nen vientituote.

  38. Kalle: Aja­tus siitä, että hyvä­palkkaisten palkko­ja leikat­taisi­in tässä tilanteessa, on lähin­nä idioot­ti­mainen. Se on yhtä idioot­ti­mainen kuin aja­tus siitä, että hyvä­palkkaisia verotet­taisi­in enemmän.

    En ole tätä ymmärtänyt alkuunkaan.

    Olen hie­man keskimääräistä hyvä­palkkaisem­pi, keski­t­u­loinen kuitenkin. Työsken­te­len ulko­maalais­ten kanssa korkeaa osaamista vaa­ti­van tuoteke­hi­tyk­sen paris­sa. Tuot­teet viedään ulkomaille.

    Kuin­ka Suo­mi pelas­tu­isi sil­lä, että lasken palkkaani? Tuote mak­saisi ulko­maalaiselle osta­jalle mar­gin­aalis­es­ti vähem­män, tai työ­nan­ta­ja säästäisi jokusen euron tulos­mar­gin­aalis­saan, ja se ero­tus pää­tyy amerikkalaisille eläkerahastoille.

    Tiedän kyl­lä ulko­maalais­ten ali­hankki­joiden hin­tata­son, kun niiden kanssa olen vuosikaudet työsken­nel­lyt. Nyt olen tänä vuon­na huo­man­nut että entiset Nokia-vetoiset ali­hankki­jat jois­sain “hal­pa­mais­sa” alka­neet petra­ta osaamises­sa ja hin­nas­sa. Jos vielä 2010 koulutin ali­hankki­joi­ta, ja sain 5x parem­paa palkkaa, nyt tun­tuu että ali­hankki­jat “hal­pa­mais­sa” menevät lujaa ohi ja saan enää 1.5x parem­paa palkkaa, toki työ­nan­ta­jakus­tan­nuksi­neen olen vielä 2x kalliimpi. 

    Ehkäpä 5 vuo­den päästä työsken­te­len ulko­mail­la ja dele­goin hom­mia Suomeen, tänne kylmään ja syr­jäiseen ali­hank­in­ta-reser­vaat­ti­in, jos­sa halu­taan kil­pail­la alhaisel­la työ­tun­nin hinnalla.

  39. Eero Kär­ki: Viime kesänä yövyin pienessä ran­skalaises­sa kylässä, jos­sa oli puolen kilo­metrin mit­tainen asval­toitu pääkatu, jon­ka var­rel­la oli lihakaup­pias, ruokakaup­pa, leipuri, posti ja pari kahvi­laa. Suo­mi 60 ‑luvul­la?

    Ran­skas­sa onkin yli 36 000 kun­taa. Tuo puolen kilo­metrin pääkadun kyläkin oli toden­näköis­es­ti itsenäi­nen kunta.

    Toisin kuin Suomes­sa, Ran­skas­sa paikalliset kepu­laiset ovat jostain syys­tä tyy­tyväisiä kun­tien suureen lukumäärään sinän­sä. Useimpi­en julk­isten palvelu­jen jär­jestämis­vas­tuu on ihan muual­la, mut­ta se ei ollenkaan hait­taa heitä. Niin­pä ne selvää rahaa säästävät (ja esim. kulut­tamiseen vapaut­ta­vat) syn­er­giae­dut, joi­hin kun­tau­ud­is­tuk­sil­la haaveil­laan Suomes­sa päästävän, on saavutet­tu jo ilman mitään kuntauudistusta.

    Tämä on nyt vähän suo­ravi­ivainen kom­ment­ti, mut­ta aina ihail­taes­sa tiet­tyä nimet­tyä ulko­maa­ta kan­nat­taa kat­soa, mikä muu siel­lä on toisel­la taval­la kuin ihailun kohteena ole­va ilmiö.

  40. Työn­tek­i­jöi­den palkko­jen pitäisi alen­tua ja asiantun­ti­joiden nous­ta että kil­pailukyvyn ja kan­nus­timien osalta saisimme hom­mat toimimaan. 

    Ylem­pänä toim­i­henkilönä v*** työn­tek­i­jöi­den jatku­va palkkapotin kup­paus, ne tulot tule­vat osaamis­es­ta talouteen eikä työn­tek­i­jäkuleil­la ole sen kanssa mitään tekemistä.

  41. Hyväl­lä kaupungilla on vilkas ja toimi­va keskus­ta. Moni kaupun­ki on tuhon­nut elin­voimaansa rak­en­ta­mal­la ostosparati­ise­ja kaupun­gin ulkop­uolelle näivet­täen näin keskustaansa.

    Tätä roskaa pitää sit­ten jokaiseen kir­joituk­seen ämpätä. 

    Kaup­pakeskuk­set ovat juuri sitä mitä halu­taan, mutt ailmeis­es­ti ihmis­ten äänestämi­nen rahoil­laan ei tässä nyt kel­paakaan, vaan pitää saa­da palve­lut han­kalaan liiken­nesump­pu­un hallinnol­lisin toimin, ja tietysti vielä ripotellen ympäri­in­sä pien­inä yksiköinä tar­joten huonoa palvelua ja valikoimaa. 

    Kap­pakeskuk­set ovat juuri niitä kohtaami­s­paikko­ja ja piaz­zo­ja, siel­lä voi jopa nautiskel­la sitä kaf­fia ympärivuo­den “kadul­la”.

  42. Suo­ma­laiset pitäisi saa­da osta­maan palvelui­ta paljon enem­män, täl­löin raha kiertäisi nopeam­min ja veroki­ilaa olisi mah­dol­lista pienen­tää huo­mat­tavasti. Työn tuot­tavu­us kas­vaisi ja ostovoima paranisi (korkeam­mat palkat/alemmat verot/hintojen lasku).
    Asi­as­sa on vain muna vai kana ‑ongel­ma: jos palvelui­ta ei oste­ta enem­män, ei voi­da laskea vero­ja ja jos vero­ja ei las­ke­ta, palvelui­ta ei oste­ta enem­pää… Tässä olisi yhteiskun­ta­sopimuk­sen paikka 😉

  43. “Kuin­ka Suo­mi pelas­tu­isi sil­lä, että lasken palkkaani?”

    Tan­skan mäkkäri mak­saa keskimäärin 21 euroa tun­nis­sa, suomen jotain 12–13 tun­nis­sa. Sum­mat ulko­muis­tista ja kän­nykäl­lä en ala tarkas­ta­maan faktoja.

    Mitä luulet, kumpi on maas­saan parem­pi veron­mak­sa­ja omas­sa maas­saan ja kumpi tilit­tää enem­män jenkkeihin?

  44. Aus­tri­an:
    Työn­tek­i­jöi­den palkko­jen pitäisi alen­tua ja asiantun­ti­joiden nous­ta että kil­pailukyvyn ja kan­nus­timien osalta saisimme hom­mat toimimaan. 

    Ylem­pänä toim­i­henkilönä v*** työn­tek­i­jöi­den jatku­va palkkapotin kup­paus, ne tulot tule­vat osaamis­es­ta talouteen eikä työn­tek­i­jäkuleil­la ole sen kanssa mitään tekemistä.

  45. hup­sis: Kap­pakeskuk­set ovat juuri niitä kohtaami­s­paikko­ja ja piaz­zo­ja, siel­lä voi jopa nautiskel­la sitä kaf­fia ympärivuo­den “kadul­la”.

    Juuri näin, mut­ta on erikoinen aja­tus siirtää kohtaami­s­paikat kaupun­gin ulkop­uolelle. Kaup­pakeskuk­sen luon­te­va paik­ka on kaupun­gin keskel­lä liiken­teen solmukohdassa.

    Piaz­za on Suomen lev­eysasteil­lakin ihan toimi­va kon­sep­ti sisätiloi­hin sijoitettuna.

    Mitä rahal­la äänestämiseen tulee, asun­to­jen hin­noista päätellen mon­et prefer­oi­vat keskus­ta-asum­ista siel­lä mis­sä keskus­ta on elävä. Sys­teemin heikkout­ta on ettei keskus­ta-asum­ista saa­da raken­net­tua lisää.

  46. Eräs Suomelle tyyp­illi­nen piirre on ns. sek­toritutkimus­laitosten suuri koko suh­teessa maan asukasluku­un. Esim.

    Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    “Met­sure­i­ta on Suomes­sa nyt alle kymme­nen tuhat­ta. Puun kor­ju­useen voi tul­la tuhan­sia, mut­ta ei kym­meniä tuhan­sia työ­paikko­ja lisää.” 

    Met­suri on nykyään ammat­tin­imike jon­ka lukumäärä ei edes kor­reloi kor­jat­ta­van kokon­ais­pu­umäärän kanssa.

    ” Tästä huoli­mat­ta puun myyn­ti voi lisään­tyä vain noin viidenneksen”

    Noin var­maa tietoa ei voi löy­tyä kuin jonkin edun­valvon­taryh­män materiaalista.

    “Moni haaveilee puun kysyn­nän tuo­van maaseudulle tulo­ja nou­sev­ina kantohintoina.”

    Kan­tora­hat­u­loista suurin osa pää­tyy kyl­läkin kaupungis­sa asuville metsätilanomistajille.

    “Bio­talous voi tuo­da merkit­tävää piristys­tä haja-asu­tusalueille, mut­ta koko maan tilan­net­ta se ei muu­ta dramaattisesti.”

    Voihan lisään­tyvän risunkul­je­tus­rekko­jen ja konelavet­tien liikku­misen haja-asu­tusaluei­den kyläteil­lä väit­tää tuo­van “piristys­tä”. Enim­mäk­seen konekuskit, met­sän­o­mis­ta­jat ja varsinkin bio­jalosta­mot sijait­se­vat Suomen pikkukaupungeissa.

    Bio­talous on nyt hie­man laa­jem­pi asia kuin tässä edel­lä on käsitet­ty. Se on paljolti kemi­an teol­lisu­ut­ta, joka muuten on Suomen laa­jin vien­ti­t­u­lo­ja tuo­va sek­tori (noin 25%). Biopolt­toainei­ta tuot­ta­vat mm. St1, Neste, UPM ja For­tum. Toki työ­paikko­ja ei tule vält­tämät­tä tule paljoa, kuten pros­es­si­te­ol­lisu­u­teen yleen­sä. Lähin­nä estetään niiden häviämistä Suomes­ta. Äänekos­ki työl­listänee koko ketjus­sa noin 2500 henkeä.

    Myös ener­gianäkökul­ma on tärkeä. Esim. Äänekosken sellutehtaan/biojalostamon las­ke­taan tuot­ta­van 4 TWh ener­giaa, eli noin puo­let yhden ydin­voimalan tuotan­nos­ta. Tämä nos­ta­nee noin 2% Suomen uusi­u­tu­van ener­gian osu­ut­ta. Sel­l­ute­hdas siis tuot­taa enem­män ener­giaa kuin käyttää.

    1. Äänekos­ki työl­listänee koko ketjus­sa noin 2500 henkeä.

      Tuo luku on kyl­lä aika pro­pa­gan­dis­ti­nen. Siinä olete­taan, että met­sien hakku­ut lisään­tyvät koko Äänekosken sel­l­ute­htaan vaa­ti­man puumäärän ver­ran, eikä mitään syr­jäyt­tävää vaiku­tus­ta olisi. Kuitenkin van­ha tehdeas sul­je­taan uuden tieltä ja kai sekin jotain puu­ta käyt­ti. Voisi olet­taa, että puu­ta kul­kee Suomen rajo­jen yli tehtaan avaamisen jäl­keen eri määrä kuin nyt. Helen ainakin arvioi saa­vansa puu­ta mah­dol­liseen uuteen ener­gia­ratkaisu­un­sa toden­näköis­es­ti ulko­mail­ta halvem­mal­la kuin koti­maas­ta, jol­loin sen on han­k­in­ta­lain mukaan poltet­ta­va puu myös ulko­mail­ta ostettava.

  47. Palvelu­iden vähyy­den syy ei minus­ta ole mikään kult­tuuri-ilmiö, vaan korkeal­la vero­tuk­sel­la luo­tu olo­suhde. Aika har­va tien­aa niin paljon, että olisi varaa mak­saa palvelus­ta tarpeek­si, että palvelun tuot­ta­jakin sil­lä näin korkean kus­tan­nus­ta­son maas­sa eläisi. Niin­pä meil­lä korkeasti koulute­tut ihmiset tekevät omat ruokansa, siivoa­vat kämp­pän­sä ja jos­sain vai­heessa elämään­sä rak­en­ta­vat vuo­den taloa.

    Täl­läkin lie­nee vaiku­tus­ta kil­pailukykyyn ver­rates­sa mai­hin, jois­sa samal­la tai pienem­mäl­lä työ­nan­ta­jan työvoimakus­tan­nuk­sel­la aka­teem­i­nen työn­tek­i­jä ostaa nämä vai­vat­ta palveluina. Ener­giaa jää enem­män erikoisosaamisalueen tekemiseen.

  48. Ei se mitään pro­pa­gan­daa ole. Äänekos­ki työl­listää koko ketju­na noin 1000 täl­lä het­kel­lä. Uusi tehdas nos­taisi sen tasoon 2500. Täl­löin on oletet­tu met­sien käytön lisään­tyvän jonkin ver­ran. Varaa siihen on, mut­tei kyl­lä moni­in uusi­in sel­l­ute­htaisi­in. Tehdas toteutetaan yksi­tyisel­lä rahal­la, eikä siihen paljoa val­tion tukea tarvi­ta. Tiet täy­tyy pitää kun­nos­sa joka tapauksessa.

    Suomen ener­gia omavaraisu­us on vain noin 30% ja ener­giaa tuo­daan 8 mil­jardin euron edestä. Tuo sum­ma on suurem­pi kuin val­tion tuloveron tuotto.On järkevää pyrk­iä nos­ta­maan sitä edes 50% tasolle. Siinä suh­teessa tämä nykyi­nen hal­li­tus näyt­tää ole­van edeltäjiään tarmokkaampi. Myös kivi­hi­ilen käytön lopet­ta­mi­nen 2020-luvul­la on hyvä asia. Joutu­u­pa siinä Helsinkikin miet­timään ener­gialähteitään hal­van kivi­hi­ilen sijaan.

    1. Paljonko vai­h­to­tase para­nee siitä, jos Helen tuo hal­van kivi­hi­ilebn sijas­ta ulko­mail­ta kallista haket­ta tai pellettiä?

  49. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta ja palvelusy­hteiskun­ta sulke­vat toisen­sa pois. Vah­va palvelusek­tori vaatii pien­tä byrokra­ti­aa, kevyt­tä vero­tus­ta ja suuria tulo­ero­ja. Siis sel­l­aista yhteiskun­taraken­net­ta, joka oli val­lal­la ennen van­haan ja on yhä siel­lä mis­sä palvelusek­tori toimii turboahdettuna.

  50. Niin uno­h­tui vielä mainit­se­mat­ta Äänekosken uuden tehtaan/jalostamon rak­en­tamiseen liit­tyvä työl­listävä vaiku­tus. Se lie­nee ainakin 1000 htv. Lisäk­si tehtaan lait­teis­tot ja suun­nit­telu tulee pääosin Suomes­ta, toisin kuin monis­sa han­kkeis­sa. Meil­lä on alan osaamista, kuten Val­met, Met­so, Pöyry yms.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Paljonko vai­h­to­tase para­nee siitä, jos Helen tuo hal­van kivi­hi­ilebn sijas­ta ulko­mail­ta kallista haket­ta tai pellettiä?

    Entäpä sitäkin kalli­impia tuulimyl­lyjä tai vielä 10x kalli­impia aurinkovoimaloita? 

    Nyt seis hössö­tys ja rahan tuhlaus.
    1. Ener­gia pitää tuot­taa tehokkaasti
    2. Ener­giasek­tori on päästökau­pan piiris­sä, sieltä ei siis tule lisäpäästöjä, kos­ka päästöt määräy­tyvät kiin­tiöi­den mukaan.
    3. Kohdas­ta 2 seu­raa, että hiilestä markki­nae­htois­es­ti pois siir­tymi­nen on ihan yhtä hyvä ilmas­toteko kuin siir­tymi­nen hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä. Hallinnolli­nen päätös on vain kalliimpi.

  52. Mik­si Helenin pitää tuo­da kaik­ki ulko­mail­ta ? Kum­malli­nen paik­ka tuo Helsin­ki on. Tukhol­mal­la on jopa oma pel­let­tite­hdas Pohjois-Ruot­sis­sa, tosin sekin tuo oli­ivipuris­tusjätet­tä etelästä !
    Helsin­ki voisi polt­taa enem­män orgaanista jätet­tä, mitä siel­lä muo­dos­tuu run­saasti. Samoin läm­pöpump­pu­ja voitaisi­in käyt­tää nyky­istä enem­män. Ei pelkkään puuhun pidäkään tukeu­tua ! Käykää opin­tomatkalla Tukhol­mas­sa. Siel­lä suuri osa bus­seis­takin näyt­ti toimi­van jol­lakin uusi­u­tu­val­la polttoaineella.

    Kun näitä puun riit­tävyyk­siä arvioidaan, tulee muis­taa, että Suomes­sa on sul­jet­tu 2000-luvul­la ainakin kolme sel­l­ute­hdas­ta (Kemi­järvi, Kask­i­nen, Valkeakos­ki). Näin jälkikä­teen var­maan ainakin osin virhe. Mut­ta nyt näkymät ovat parem­mat. On huo­mat­ta­va, että Suomen met­sien kasvu ja met­sä­varan­not ovat kas­va­neet viime vuosi­na olen­nais­es­ti. Ja tämä tren­di näyt­tää jatku­van ilmas­ton muu­tok­sen myötä.

    1. Luulen, että Hele­nil­la on eniten läm­pöpump­pute­hoa Suomes­sa. Me emme kuitenkaan haaskaa näin syn­tyvää kylmyyt­tä aja­mal­la sitä maa­han, vaan jäähdyt­tämäl­lä sil­lä talo­ja ja esimerkik­si tietokone­halle­ja. Piuhdis­tet­tua, mereen ajet­tavaa jätevetää tosin jäähdytetään läm­pöpumpul­la, vaik­ka näin syn­tyvä kylmyys meneekin haasku­ulle. Maaläm­pö kauköläm­pöverkon äärel­lä lisää pri­maariener­gian kulu­tus­ta, joten sitä ei oikein voi suositella.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Paljonko vai­h­to­tase para­nee siitä, jos Helen tuo hal­van kivi­hi­ilebn sijas­ta ulko­mail­ta kallista haket­ta tai pellettiä?

    Pää­point­ti kivi­hi­ilen kor­vaamisel­la bio­ma­te­ri­aalil­la on co2 päästö­jen alen­tamistalkoiden ulot­ta­mi­nen myös helsinki­in. Sama se, vaik­ka poltet­ta­va tuo­daan Kanadas­ta, kun­han ei tuo­da Suomen luon­toon mäntyan­keroista tai muu­ta ei-toivottavaa.

    Kun hak­keen­polton logis­tisen mah­dot­to­muu­den höpöa­jatuk­ses­ta on päästy yli, niin luo­daan mieliku­vaa “Helsin­ki elät­tää muun Suomen” ja bio­talous on juoni haja-asu­tusaluei­den elättämiseksi.

    Ehkä kaik­ki Helsin­gin kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la on Oden mielestä haja-asu­tus­Suomea. Bio­mas­sa kas­vaa haja-asu­tusalueil­la. Omis­tus, työvoima ja bisnes bio­taloudessa tapah­tuu kuitenkin kaupungeissa.

    1. Helen joutuu kil­pailöut­ta­maan hak­keen. Täl­löin ratkaisee hin­ta Vuosaa­reen (sata­ma) toimitet­tuna. Logis­ti­ik­ka on ulko­mais­ten toimit­ta­jien puolel­la. Helen ei saa suosia koti­maista, vaik­ka halu­aisi. Helsin­gin ener­gia on kyl­lä vähen­tänyt hiilid­iok­sidipäästöjään tuotet­tua ener­giayk­sikköä kohden enem­män kuin juuri mikään muu yhtiö. Mik­si ette puhu mitään Sisä-Suomen turpeen­tuprut­ta­jista, jot­ka ovat paljon kivi­hi­iltäkin (jopa rusko­hi­iltä) pahempia hiilid­iok­sidin päästäjiä.

  54. Met­sä­talouden siivun bio­taloudessa toiv­otaan tuo­van työtä kehit­tyvien kaupunkien ulkop­uoliseen Suomeen. Liike­taloudel­lisin peri­aat­tein toimi­va Helen ostaa hak­keen­sa Kanadas­ta Suomen sijaan jos sen sieltä halvem­mal­la saa.

    Tohma­jär­ven kan­nat­taa Helsin­gin sijaan suosia paikallista haket­ta, kos­ka ainakin osa hak­keen toim­i­tus­ketjus­ta mak­saa veron­sa Tohmajärvelle.

    Stub­bin min­is­ter­iön kan­nat­taisi tehdä suo­ma­lainen hake kanadalaista edullisem­mak­si myös Hele­nille, kos­ka näin luo­taisi­in työmah­dol­lisuuk­sia Suomeen.

    Ener­gia­pu­us­ta ei käytän­nössä muo­dos­tu met­sän­o­mis­ta­jalle juuri lainkaan myyn­ti­t­u­loa (kan­tora­haa). Hak­keen kus­tan­nuk­set syn­tyvät hakku­u­työstä ja kul­je­tuk­sista. Met­sän­o­mis­ta­ja hyö­tyy saat­u­aan met­sän­sä hoidettua.

    Tek­isi mieli katkaista väärinkäsi­tys, jon­ka mukaan met­sän­o­mis­ta­jat asu­vat vain maaseudul­la ja bio­talous on maaseudun tukemista. Met­sän­o­mis­tusti­las­to­jen mukaista olisi sanoa bio­talouden ole­van palka­nsaa­jien, kaupunki­lais­ten, eläkeläis­ten ja perikun­tien tukemista. Suurin met­sän­o­mis­ta­jien keskit­tymä on pääkaupunkiseu­tu. Met­säverotkaan eivät hyödytä syr­jäisen met­sän sijain­tikun­taa, vaan ohjau­tu­vat val­tion isoon kirstuun.

    .

    1. Tohmäjärvi ei voi ostaa haket­ta koti­maas­ta saadak­seen siitä vero­tu­lo­ja. Se on kil­pailutet­ta­va ja ostet­ta­va kil­pailun voit­ta­jal­ta. Kos­kee tietysti myös Heleniä. Voi kuitenkin olla, että Tohmäjärvel­lä paikalli­nen puu voit­taa logis­ti­sista syistä, mut­ta tuskin Vuosaaren sata­maan toimitettuna.

  55. Mikko:
    Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta ja palvelusy­hteiskun­ta sulke­vat toisen­sa pois. Vah­va palvelusek­tori vaatii pien­tä byrokra­ti­aa, kevyt­tä vero­tus­ta ja suuria tulo­ero­ja. Siis sel­l­aista yhteiskun­taraken­net­ta, joka oli val­lal­la ennen van­haan ja on yhä siel­lä mis­sä palvelusek­tori toimii turboahdettuna.

    Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta­han on nimeno­maan palveluy­hteiskun­ta, palve­lut vain rahoite­taan pääosin verovaroin. Yksi­ty­is­ten yri­tys­tenkin toimin­nas­ta yhä suurem­pi osa on palvelu­iden tuot­tamista. Ero van­haan yhteiskun­tarak­en­teeseen on siinä, että palvelui­ta tar­joa­vat yhä suurem­mat ja harvem­mat yritykset.

  56. Ener­giatuotan­nos­sa kun­ta ei voi kil­pailu­tussään­nösten vuok­si vali­ta oman kun­tat­alouten­sa kannal­ta edullis­in­ta polt­toainet­ta vaan kun­tali­ike­laitok­sen liike­taloudel­lisen laskel­man mukaan edullisin vaihtoehto.

    Sote-tuotan­nos­sa pyritään kil­pailu­lain­säädän­nöstä huoli­mat­ta luo­maan sys­tee­mi, jos­sa kun­ta (tai isom­pi jär­jestäjä) ei saa kil­pailut­taa, vaan on valit­ta­va julkisen monop­o­lin tar­joa­ma vaihtoehto.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Helen joutuu kil­pailöut­ta­maan hak­keen. Täl­löin ratkaisee hin­ta Vuosaa­reen (sata­ma) toimitet­tuna. Logis­ti­ik­ka on ulko­mais­ten toimit­ta­jien puolel­la. Helen ei saa suosia koti­maista, vaik­ka haluaisi.

    Jos te (Helsin­gin poli­it­tiset päät­täjät) ehdot­tomasti halu­at­te koti­maisel­la hak­keel­la tuotet­tua, niin se on mah­dol­lista han­k­in­ta­lain­säädän­töä rikkomatta:

    “julk­i­sista han­k­in­noista annetun lain (han­k­in­ta­la­ki, 348/2007) soveltamisalaan eivät kuu­lu ener­giahuol­lon alaan kuu­lu­vien toim­i­joiden han­k­in­nat, vaan ne kuu­lu­vat vesi- ja ener­giahuol­lon, liiken­teen ja posti­palvelu­jen alal­la toimivien yksiköi­den han­k­in­nas­ta annetun lain (eri­ty­isa­lo­jen han­k­in­ta­la­ki, 349/2007) soveltamisalaan.

    Eri­ty­isa­lo­jen han­k­in­ta­lain 6 §:n 6 momentin mukaan eri­ty­isa­lo­jen han­k­in­ta­lakia ei kuitenkaan sovel­leta ener­giahuoltoon liit­tyvään ener­gian tai sen tuot­tamista varten tarvit­ta­van polt­toaineen hankkimiseen.” 

    Lähde: http://finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2011/201103280

    Mihin voin lähet­tää kon­sult­ti­laskun? Vaik­ka 0,01% han­k­in­to­jen arvos­ta riit­tää main­iosti. En ole ahne.

    Moraalis­es­ti vähän kyl­lä kir­paisee tämän ker­tomi­nen, kun peri­aat­teessa vas­tus­tan protektionismia.

  58. Jos Helenin hak­keen sat­tuisi toimit­ta­maan UPM, voitol­lisen hakeväl­i­tyk­sen yhteisövero­tuo­toista naut­tii Helsin­gin kaupunki.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Helen joutuu kil­pailöut­ta­maan hak­keen. Täl­löin ratkaisee hin­ta Vuosaa­reen (sata­ma) toimitet­tuna. Logis­ti­ik­ka on ulko­mais­ten toimit­ta­jien puolel­la. Helen ei saa suosia koti­maista, vaik­ka halu­aisi. Helsin­gin ener­gia on kyl­lä vähen­tänyt hiilid­iok­sidipäästöjään tuotet­tua ener­giayk­sikköä kohden enem­män kuin juuri mikään muu yhtiö. Mik­si ette puhu mitään Sisä-Suomen turpeen­tuprut­ta­jista, jot­ka ovat paljon kivi­hi­iltäkin (jopa rusko­hi­iltä) pahempia hiilid­iok­sidin päästäjiä.

    Eipähän tuo kil­pailu­tus­pakko näytäkään pitävän paikkaansa. ks. Mar­tikaisen kom­ment­ti ja link­ki Edilexi­in. Helsin­ki ei todel­lakaan ole mikään mallies­imerk­ki, kun tuot­taa ener­gias­taan 90 % maakaa­sul­la ja kivi­hi­ilel­lä. Ja kumpikin tuo­daan Venäjältä, vaik­ka Putinia kauhis­tel­laan aina ydin­voiman yhteydessä.

    Mitä sisä-Suomeen tulee, käykää kat­so­mas­sa mallia vaik­ka KSS Ener­gial­ta. Se tuot­taa 70% uusi­u­tuvil­la lähteil­lä. Ja moni laitos sisä-Suome­sa käyt­tää pelkästään haketta.

    Primääriener­gia ja CO2-päästöt/en­er­giayk­sikkö ei ole sama asia. Läm­pöpumput toimi­vat sähköl­lä, mut­ta ovat kyl­lä nykyisel­lään parem­pia kuin kivi­hi­ilel­lä tuotet­tu ener­gia. Samal­la voi vapau­tua kaupun­gin monop­o­li­hin­noit­telus­ta. Ihmisil­lä tulisi olla oikeus vali­ta energiamuotonsa.

    Turpeen ja kivi­hi­ilen ver­tailus­sa on huomioita­va tarkastelu­ai­ka. Pitkäl­lä tähtäimel­lä 50–100 vuot­ta se voit­taa kyl­lä kivi­hi­ilen (IVL/Ruotsi). Lisäk­si on muis­tet­ta­va, että kivi­hi­ili on koko ketjus­sa ylivoimais­es­ti ter­vey­del­lä vaar­al­lisin polt­toaine (kai­vok­sis­sa kuolee yli 2000 vuodessa).

    1. Kaik­ki sähkönku­lu­tus pyörit­tää viimeistä käyn­nis­sä ole­vaa voimalaa ja suurim­man osan ajas­ta ja jok­seenkin koko läm­mi­tyskau­den tuo viimeinen voimala on kivi­hi­ililauhde­voimala jos­sain päin Pohjo­is­mai­ta. Kun siir­toy­htey­det Euroop­paan vahvis­tu­vat, viimeinen voimala on melkein aina kivi- tai ruskohi8iltä käyt­tävä lauhde­voimala jos­sain päin Euroop­paa. Olen kir­joit­tanut tästä jo vuon­na 2008.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaik­ki sähkönku­lu­tus pyörit­tää viimeistä käyn­nis­sä ole­vaa voimalaa ja suurim­man osan ajas­ta ja jok­seenkin koko läm­mi­tyskau­den tuo viimeinen voimala on kivi­hi­ililauhde­voimala jos­sain päin Pohjo­is­mai­ta. Kun siir­toy­htey­det Euroop­paan vahvis­tu­vat, viimeinen voimala on melkein aina kivi- tai ruskohi8iltä käyt­tävä lauhde­voimala jos­sain päin Euroop­paa. Olen kir­joit­tanut tästä jo vuon­na 2008.

    Ei kai se hait­taa vaik­ka se olisi mikä belse­bu­u­bi tai muu hel­vetin kone jos se on kuin pis­ara mer­essä. (En ota sinäl­lään kan­taa onko se sitä.) Hait­taako ihmiskun­taa tosi­aan jos muu­ta­mat viimeiset mohikaan­it vielä(kin) tupakoivat.

    1. max
      Et näköjään ymmärtänyt, että sähkön kulu­tus pitää noi­ta lauhde­voimaloi­ta käyn­nis­sä, joten sen sähkönku­lu­tuk­sen aiheut­ta­ma päästö on noiden lauhde­voimaloiden päästön suu­ru­inen. Jos maaläm­mön takia sähkön kulu­tus lisään­tyy 100 MW, se ei tuo sataa megawat­tia lisää vesivoimaa tai tuulivoimaa, vaan vesi- ja tuulivoimalat ovat käyn­nis­sä joka tapauksessa.Lauhdevimaa tulee lisää 100 MW ja sik­si tuo maalämp­mön käyt­tämä sähkö aiheut­taa lauhde­voimalan ver­ran päästöjä.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    max
    Et näköjään ymmärtänyt, että sähkön kulu­tus pitää noi­ta lauhde­voimaloi­ta käyn­nis­sä, joten sen sähkönku­lu­tuk­sen aiheut­ta­ma päästö on noiden lauhde­voimaloiden päästön suu­ru­inen. Jos maaläm­mön takia sähkön kulu­tus lisään­tyy 100 MW, se ei tuo sataa megawat­tia lisää vesivoimaa tai tuulivoimaa, vaan vesi- ja tuulivoimalat ovat käyn­nis­sä joka tapauksessa.Lauhdevimaa tulee lisää 100 MW ja sik­si tuo maalämp­mön käyt­tämä sähkö aiheut­taa lauhde­voimalan ver­ran päästöjä. 

    Ymmärsin kyl­lä tämän. Tarkoit­taako se kään­teis­es­ti sitä, että yhteis­tuotan­non alueel­la kan­nat­taa nos­taa huoneen­läm­pöä jot­ta voidaan sulkea hel­vetin kone. Mikä olisi yhteis­tuotan­non alueel­la moti­ivi vähen­tää ener­giankäyt­töä. Pitääkö (keinotekois­es­ti) lauhke­as­sa ilmas­tossa kek­siä ener­gianku­lu­tusko­htei­ta jot­ta saisi moti­ivin nos­taa tuotan­to­laitok­sen hyötysuhdetta. 

    En vain tiedä mitä ajatel­la ener­giapoli­ti­ikas­ta suurel­la maanti­eteel­lisel­lä alueel­la. Peili­in kat­somisen paik­ka, Jag vet 🙂

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    max
    Et näköjään ymmärtänyt, että sähkön kulu­tus pitää noi­ta lauhde­voimaloi­ta käyn­nis­sä, joten sen sähkönku­lu­tuk­sen aiheut­ta­ma päästö on noiden lauhde­voimaloiden päästön suu­ru­inen. Jos maaläm­mön takia sähkön kulu­tus lisään­tyy 100 MW, se ei tuo sataa megawat­tia lisää vesivoimaa tai tuulivoimaa, vaan vesi- ja tuulivoimalat ovat käyn­nis­sä joka tapauksessa.Lauhdevimaa tulee lisää 100 MW ja sik­si tuo maalämp­mön käyt­tämä sähkö aiheut­taa lauhde­voimalan ver­ran päästöjä.

    No ei todel­la mene suo­ravi­ivais­es­ti näin. Eri­laiset läm­pöpumput kor­vaa­vat usein suo­raa sähköläm­mi­tys­tä ja lauhde­voima on muutenkin vähenevä tren­di. Hiililauhde­voimaloi­ta on sul­jet­tu viime vuosi­na mm. Kotkas­sa ja Inkoos­sa. Sama tren­di on koko markki­na-alueel­la Pohjo­is­mais­sa. Maaläm­pö vähen­tää sähkön kulu­tus­ta noin 70% ja ilmaläm­pöpump­pukin nyky­isin noin 40%. Näin ainakin min­ul­la. Mon­et riv­i­talot ovat siir­tyneet maaläm­pöön. Ilmaläm­pöpump­pu­ja on Suomes­sa nyky­isin käytössä sato­ja tuhansia.

    Poli­ti­ikalla voidaan vaikut­taa siihen, että hiili- ja maakaa­su­lauhdet­ta sul­je­taan lisää. Sitä voidaan kor­va­ta vaik­ka puul­la toimivil­la var­avoimaloil­la. Kieltämät­tä hiili olisi halvin vaihtoehto.

    1. Sähkö­markki­nat ovat vähin­tään pohjo­is­maisia ja ovat laa­jen­e­mas­sa euroopan­laa­juisik­si, joten väite, että lauhde­voima olisi katoavaa kansan­perin­net­tä on aika opti­misti­nen. Läm­pöpump­pu on tietysti paljon parem­pi kujin sähköläm­mi­tys tai taloko­htainen öljyläm­mi­tys, mut­ta huonom­pi kuin sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­toon perus­tu­va kaukoläm­pö. Läm­pöpumput kan­nat­ta­vat kaukoläm­pöalueel­lakin, jos syn­tyvä kylmyys käytetään hyväk­si eikä haaska­ta aja­mal­la sitä mereen, maa­han tai harakoille.

  63. Osmo Soin­in­vaara: Jos maaläm­mön takia sähkön kulu­tus lisään­tyy 100 MW, se ei tuo sataa megawat­tia lisää vesivoimaa tai tuulivoimaa, vaan vesi- ja tuulivoimalat ovat käyn­nis­sä joka tapauksessa.Lauhdevimaa tulee lisää 100 MW ja sik­si tuo maalämp­mön käyt­tämä sähkö aiheut­taa lauhde­voimalan ver­ran päästöjä.

    Suomen ener­giapoli­ti­ik­ka ei käsit­tääk­seni ole viime aikoina perus­tunut lauhde­voiman lisärak­en­tamiseen. Kun kulu­tus­tarpeen on arvioitu kas­va­van, eniten tuo­ta arvioitua kulu­tus­tarvet­ta on viime vuosikym­meninä käsit­tääk­seni kui­tat­tu ydinvoimalla.

    Eikö täl­lä perus­teel­la voisi ajatel­la että se voima, mitä lisään­tyvän sähkön kulu­tuk­sen (ml. maaläm­pö) ajatel­laan kulut­ta­van (samaa sähköähän uudet ja van­hat käyt­täjät kulut­ta­vat, mut­ta mieliku­vat sal­lit­takoon) on aika suurelta osin ydinvoimaa?

    1. Kysymys ei ole lauhde­voiman lisärak­en­tamis­es­ta eikä Suomes­ta vaan siitä, että lauhde­voimaloi­ta on ja ne ovat suuren osan ajas­ta seisok­sis­sa. Kun sähkön käyt­tö lisään­tyy, ain­oa muo­to voimaloi­ta, joi­ta on käyn­nis­tet­tävis­sä, ovat lauhde­voimalat. Ei vält­tämät­tä Suomessa.

  64. Mankala-yhtiöt ovat jo kovasti suun­nit­tele­mas­sa tai toteut­ta­mas­sa lauhde­laitosten sulkemisia.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysymys ei ole lauhde­voiman lisärak­en­tamis­es­ta eikä Suomes­ta vaan siitä, että lauhde­voimaloi­ta on ja ne ovat suuren osan ajas­ta seisok­sis­sa. Kun sähkön käyt­tö lisään­tyy, ain­oa muo­to voimaloi­ta, joi­ta on käyn­nis­tet­tävis­sä, ovat lauhde­voimalat. Ei vält­tämät­tä Suomessa.

    Tämä näkökul­masi­han pätee niikin, että jokainen ekosähköä tilan­nut, kym­meniäkin vuosia samaa aurinko‑, tuuli‑, vesi- tai hiililäm­mön oheis­tuotan­tosähköä ostanut tilaa­ja käyt­tää lauhdesähköä kytkiessään pölyn­imurin­sa päälle.

    Val­it­sit tarkasteltavak­sesi mallin, jos­sa kiin­nitetään huomio­ta siihen, miten lisäsähköä tuote­taan, jos kulu­tus het­kel­lis­es­ti lisään­tyy. Edel­lisessä postauk­ses­sani puhuin mallista, jos­sa sähkön kulu­tuk­sen nousua tarkastel­laan vuosikymme­nen per­spek­ti­ivil­lä (mikä siis viit­taa vahvim­min ydin­sähkön käyt­töön). Molem­mat mallit ovat toimivia.

    Jos tarkkailee tilan­net­ta, mitä tapah­tuu, kun ostaa kau­pas­ta uuden tehokkaan pölyn­imurin ja miet­tii sitä, mitä vir­takatkaisi­jaa kään­net­täessä tapah­tuu, pitää käyt­tää sin­un malliasi. Ja tilanne on sama sekä ekosähkön osta­jalle, Helenin asi­akkaille että muille — hiilid­iok­sidia pöl­lähtää ilmaan. Min­un malli­ni toimii, kun miet­tii mitä vaiku­tuk­sia on sil­lä, että ihmiset siir­tyvät vuosikymme­nen aikana enem­män läm­pöpump­pu­jen tai tehokkaiden pölyn­imurei­den käyt­töön. Ei pöl­lähtänyt hiilid­iok­sidia vaan säteilyä suojakuoreen.

    Mikä muuten johtopäätök­seni pitäisi olla, jos mietiske­len sitä hiilid­iok­sidipöläys­tä, jon­ka osta­mani ekosähkön lisäkäyt­tö maalam­mön pump­paamiseen (tai pölyn­imurin käynistämi­nen Helsingis­sä) aiheuttaa?

    1. Ydin­voimalan rak­en­t­a­mi­nen näyt­tää kestävän ainakin 16 vuot­ta siitä kun on saanut luvan ja yli 20 vuot­ta siitä, kun on käyn­nistänyt pro­jek­tin. , joten vähän pidem­pään pitää sitä läm­pöpump­pua käyt­tää, ennen kuin se muut­tuu ydinkäyt­töisek­si. Mut­ta Juho Laatu on oike­as­sa. Pitkäl­lä aikavälil­lä kaik­ki sähköön perus­tu­va läm­mi­tys käyt­tää ydinsähköä.
      On sankar­il­lista mak­saa yli­hin­taa uusi­u­tu­vas­ta ener­gias­ta, kos­ka näin tukee sen laa­jen­tamista, mut­ta sitäkin pitää käyt­tää säästeliäästi samas­ta syys­tä. Vesisähkön ostamises­sa ei ole mitään sankar­il­lista, kos­ka sitä ei tule lisää. Silkkaa viherpesua.

  66. Tässä vielä yksinker­tais­ta­va tiivis­telmä noista (yhden tun­nin ja vuosikymme­nen) lämpöpumppulaskentakaavoista.

    Jos aion käyt­tää läm­pöpump­puani tun­nin, käytän lauhdesähköä. Jos aion käyt­tää läm­pöpump­puani kymme­nen vuot­ta, käytän ydinsähköä.

  67. OS:“Kun siir­toy­htey­det Euroop­paan vahvis­tu­vat, viimeinen voimala on melkein aina kivi- tai ruskohi8iltä käyt­tävä lauhde­voimala jos­sain päin Euroop­paa. Olen kir­joit­tanut tästä jo vuon­na 2008.”

    Klikkasin linkkiä ja oli­pa jän­nä kir­joi­tus tuo “Maaläm­pö vai kaukoläm­pö” — hie­man siinä oli kyl­lä sem­moista torikaup­pi­aan meininkiä kun 1000kwh läm­mi­tyk­sen tuot­ta­mi­nen polt­ta­mal­la 1780kwh kivhi­iltä aiheut­tikin kivi­hi­ilen polt­toa vain 340 kWh edestä — oli ihan pakko alkaa laskea tuo­ta itsekin.

    Kir­joituk­sen kova ydin oli mielestäni siinä, että jos meil­lä on 1000kwh edestä kivi­hi­iltä, niin se kan­nat­taa kaataa ehdot­tomasti voimalaan, joka tuot­taa siitä 90% ener­giaa eikä 42% ener­giaa. Se on var­maan selvä asia, olet­taen että ener­gia voidaan täysimääräis­es­ti jos­sain hyödyntää.

    Jän­näk­si hom­ma meni tuos­sa Osmon alku­peräisessä vas­ta kun kivi­hiltä olikin 1785 kwh edestä, täl­löin ajatelti­in että kun koko talo lämp­isi, niin tuo yli­jäämäsähkö aiheut­taankin sen että melkein koko kivi­hi­ilenku­lu­tus voitaisi­in kuo­let­taa pois “ener­giasäästöil­lä”, eli kivi­hi­iltä kuluikin vain 340kwh, kun vähen­netään siitä muual­la välit­tömästi tapah­tu­va kivi­hi­ilenku­lu­tuk­sen vähen­e­m­i­nen toisaal­la, jon­ka mekanis­mi jäi vähän auki. Ja tätä lukua ver­rati­in tuo­hon maaläm­mön per­in­teisel­lä kivi­hi­ilivoimal­l­la tuote­tun sähkön kivi­hi­ilenku­lu­tuk­seen, mikä sai kyl­lä aiv­ot men­emään solmuun.

    Kyl­lähän tuo­ta kaukoläm­pövoimalas­ta ylitse jäävää sähköä voisi edelleen käyt­tää siihen maaläm­pöpump­pu­un, eli tuol­la noin 1800kwh kaukoläm­pövoimalaan syötetyl­lä hiilel­lä saisi lämpiämään pait­si sen yhden kaukoläm­pö­talon myös yli­jäämäsähköl­lä jopa mil­tei kak­si maaläm­pö­taloa! Tältä poh­jal­ta ajatel­tuna siis jokaista kaukoläm­pö­taloa kohden kan­nat­taisi rak­en­taa aina 1–2 maalämpötaloa.

    Jos asian koit­taisi laskea uud­estaan hie­man eri taval­la, niin että ote­taan lähtöko­hdak­si 1785kwh kivi­hi­iltä joka on pakko käyt­tää yhden esimerkki­talon läm­mit­tämiseen ja lop­ut menee johonkin muuhun kuin asun­to­jen läm­mi­tyk­seen — esim. teollisuuteen.

    Jos tehdään läm­möt kaukoläm­pö­talolle sähköä jää ylitse 607kwh. Per­in­teisel­lä hiilivoimal­l­la + maaläm­möl­lä hiiltä menee asun­non läm­mi­tyk­seen 794kwh ja jäl­jelle jää yli 991kwh hiiltä, jos­ta sähköä syn­tyy, 416kwh — kaukoläm­pövoimalan avul­la siis tuos­ta kasas­ta tulisi läm­möt + 607kwh sähköä ja vain sähköä tuot­taval­la kivi­hi­ilivoimalal­la + maaläm­pöpumpul­la läm­möt + 416kwh sähköä.

    Tämän laskel­man siis kaukoläm­pövoimalaan syötet­ty kivi­hi­ili todel­lakin voit­taa suh­teel­la 607 / 416, — eli tuo on var­maan oikeampi “pahin mah­dolli­nen” suhdeluku kuin 794 / 340, mikä oli Osmon alku­peräisessä laskel­mas­sa — kor­jatkaa jos meni väärin, mut­ta ei se tietenkään kumoa maaläm­mön ener­giate­hokku­ut­ta ja mah­dol­lisu­ut­ta hyö­dyn­tää myös kaukoläm­möstä yli­jäävää sähköä maaläm­mön kanssa.

    Jos taas tarkoi­tus on tuot­taa vain sähköä, eikä lainkaan kaukoläm­pöä, niin täl­löin tietenkin 42% hyö­ty­suh­teel­la toimi­va voimala voit­taa aina 34& hyö­ty­suh­teen voimalan.

    1. Ter4o Tolo­nen.
      Ajat­te­lu­ta­pasi on läh­tee siitä, että olisi ole­mas­sa sul­jet­tu sähköverkko, jol­la ei olisi vaiku­tuk­sia mihinkään, mitä tapah­tuu tuon verkon ulkop­uolel­la. Mis­sä täl­lainen maail­ma sijait­see? Min­un lasku­ta­pani taas on tarkoitet­tu maail­maan, jos­sa toim­i­taan yleisessä, mon­en maan yhteisessä sähköverkos­sa. Sil­loin kaukoläm­pövoimalan tuot­ta­ma sähkö kor­vaa suurim­man osan ajas­ta kivi­hi­ililauhdet­ta ja jos joku käyt­tää sitä maaläm­pöpumpun pyörit­tämiseen, se kor­vaa kivi­hi­ililauhdet­ta vähän vähem­män. Maaläm­pö on eri­no­mainen, kun sil­lä kor­vataan suo­raa sähköläm­mi­tys­tä ja oikein hyvä myös, jos sil­lä kor­vataan taloko­htaista öljyläm­mi­tys­tä, mut­ta kaukoläm­pöalueil­la se on huono. Tilanne muut­tuu toisek­si, jos päästötön­tä sähköä on niin paljon, ettei mis­sään poäin Euroop­paa ennää ole fos­si­ilis­ten energfi­alähtei­den polt­too perus­tuyvia voimalaitok­sia. Siihän kulunee viuelä tovi.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    mut­ta sitäkin pitää käyt­tää säästeliäästi samas­ta syys­tä. Vesisähkön ostamises­sa ei ole mitään sankar­il­lista, kos­ka sitä ei tule lisää. Silkkaa viherpesua. 

    Sankar­il­lisu­ud­es­ta tiedä. Mut­ta eikö kaikille kuu­lu fair share vesivoimas­takin. Ja ne jot­ka muut­ta­vat enem­män tai vähem­män fos­si­il­isil­la tuote­tun kaukoläm­mön läm­pöön luop­u­vat tästä nautin­taoikeud­estaan enem­män tai vähem­män vapaae­htois­es­ti. Vai miten tämä menee. Juhan­nuskin tulossa.

  69. Kysymys on hie­man ohi otsikon, mut­ta kysyn silti, kun aihe alkoi kiinnostaa:
    Paljonko ben­saa palaa ja hiilid­iok­sidia syn­tyy For­mu­la 1 ‑kisas­irkuk­sen myötä/takia vuodessa? 

    Paljoltako väl­tyt­täisi­in, jos nykyiset F1-luokan kil­pa-autot kor­vat­taisi­in polkuautoilla? 

    Edel­liset luvut on helpom­pi hah­mot­taa, jos ne voi suh­teut­taa johonkin tutumpaan, joten kysyn myös:
    Paljonko hiilid­iok­sidia tuot­taa (nyky­isin) keskimäärin yhden helsinkiläiskodin vuo­tu­inen lämmitys?

    1. For­mu­lak­isat aiheut­ta­vat varovais­es­ti arvioiden vähin­tään miljoo­nan ton­nin hiilid­iok­sidipäästöt. Tästä ylivoimainen enem­mistö syn­tyy kat­so­jien matkus­tamis­es­ta kisapaikalle. Kiso­jen muut­ta­mi­nen polkuau­tok­isoik­si vähen­täisi tästä matkus­tamis­es­ta aiheutu­vaa päästöä huomattavasti.

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    For­mu­lak­isat aiheut­ta­vat varovais­es­ti arvioiden vähin­tään miljoo­nan ton­nin hiilid­iok­sidipäästöt. Tästä ylivoimainen enem­mistö syn­tyy kat­so­jien matkus­tamis­es­ta kisapaikalle. Kiso­jen muut­ta­mi­nen polkuau­tok­isoik­si vähen­täisi tästä matkus­tamis­es­ta aiheutu­vaa päästöä huomattavasti. 

    Polkuau­tok­iso­ja F1-radoil­la voisi olla ehkä ihan yhtä jän­nit­tävää seu­ra­ta kuin nyky­isiäkin, ellei peräti jän­nem­pää, mut­ta olisiko sit­ten tuon lisäk­si mah­dol­lista edel­lyt­tää, että paikalle tule­vat kat­so­jat saa­puisi­vat paikalle vain pol­jet­tavil­la tai sähkökäyt­töisil­lä ajopeleil­lä, junil­la, jalan, raitio­vaunuil­la tai purjealuksilla? 

    Jos tuon ansios­ta pää­sylip­pu­jen hin­ta (kil­paradan var­teen) esimerkik­si puolit­tuisi, se voisi ehkä jo kan­nat­taa. (Mat­ka-ajat kil­pailu­paikoille taitaisi­vat kyl­lä kas­vaa jonkin verran!) 

    Kuka saisi Eccle­sto­nen tun­temaan vas­tu­un­sa, ja myy idean hänelle tai kan­sain­välisille ja/tai kansal­lisille päättäjille?

  71. OS: “Min­un lasku­ta­pani taas on tarkoitet­tu maail­maan, jos­sa toim­i­taan yleisessä, mon­en maan yhteisessä sähköverkos­sa. Sil­loin kaukoläm­pövoimalan tuot­ta­ma sähkö kor­vaa suurim­man osan ajas­ta kivihiililauhdetta ”

    Mis­tä voidaan sanoa, mitä ener­gia­muo­toa se kor­vaa — jos mitään? Tämä yhteys jäi epä­selväk­si ja sitä voi olla vähän vaikea toden­taa. Voihan olla että se kivi­hi­ilestä saata­va edulli­nen sähkö kor­vaa myös jotain uusi­u­tu­vaa energiamuotoa.

    Ja kuten totesin tuos­sa itsekin, kyl­lähän se jos todel­la halu­taan ja on pakkokin polt­taa kivi­hi­iltä, se on järkevää polt­taa täl­löin 90% kuin 42% hyö­ty­suh­teel­la ja jos kivi­hi­ili on todel­la ain­oa hyvä kaupunkien ener­gia­muo­to, se on täl­löin jopa ympäristöys­täväl­listä, mut­ta toisaal­ta jos raken­netaan asun­to niin tietenkin voidaan vielä päät­tää halu­aanko sen läm­mit­tämi­nen tehdä kivi­hi­ilel­lä vai jol­lain muul­la vapaaval­in­taisel­la ener­gia­muodol­la. Kaupungeis­sa var­maan järkevää on vali­ta kaukoläm­pö, koskaverkos­to on ole­mas­sa, mut­ta onko kivi­hi­ili sen tuot­tamiseen todel­la ain­oa vai­h­toe­hto? Toden­näköis­es­ti se on ainakin edullisin.

    Käsit­tääk­seni nois­sa esimerkeis­sä et antanut kaukoläm­mölle muu­ta ener­giavai­h­toe­htoa kuin kivi­hi­ilen, joten voita­neen olet­taa että kaukoläm­pö on sama kuin läm­mitet­täisi­in 100% kivi­hi­ilel­lä, vaik­ka se ei teo­ri­as­sa olisikaan pakollista.

    Tätä kaukoläm­mön kivi­hi­ilen­polt­toa ei kuitenkaan voi­da kor­va­ta toisel­la kaukoläm­mön kivi­hi­ilen­poltol­la, kos­ka asun­not kuitenkin pitää talvel­lä läm­mit­tää — eli se ylimääräi­nen sähkö ei auta tähän nimeno­maiseen kivi­hi­il­i­jalan­jäl­keen: Helsin­gin kaukoläm­mön kivi­hi­ilen­polt­to ei kumoa Espoon kaukoläm­mön kivi­hi­ilen­polt­toa, kos­ka nämä talot eivät hyväksy sähköä vaan
    tarvit­se­vat sitä läm­pöä, jota syn­tyy kivihiilestä.

    Toisaal­ta taas kos­ka kaik­ki syn­tyvä sähkö ei tehdä kivi­hi­ilel­lä, ei voi­da myöskään mielestäni laskea että kaukoläm­möl­lä kor­vat­ta­va sähkö syr­jäyt­täisi vain kivi­hi­ilen­tuotan­toa — kyl­lä se kor­vaa täl­löin myös mui­ta ener­giantuotan­to­muo­to­ja. Eli jos markki­noille pukkaa hal­paa kivi­hi­il­isähköä, niin kaip­pa sitä halu­taan ennem­min kuin vaikka­pa vähän kallimpaa uusiutuvaa.

    Mikäli joku rak­en­taa talon, joka toimii sähköl­lä — vaikka­pa maaläm­möl­lä, tämä talo voi hyö­dyn­tää mitä tahansa sähkön tuotan­to­muo­toa — ole­tuk­sesi oli tuos­sa laskel­mas­sa että se on aina kivi­hi­ili, mut­ta onhan niitä kai muitakin tapo­ja tuot­taa sähköä ole­mas­sa, eli siis maaläm­mölle las­ket­ta­va kivi­hi­ilen “jalan­jäl­ki” pitäisi suh­teut­taa tietenkin koko sähkön­tuotan­toon “ener­giaspek­tri­in” jos­sa on enem­män ja vähem­män vihre­itä sävyjä, jot­ta saataisi­in vähän oikeampi kuva — se oli tuos­sa laskel­mas­sa tietenkin vielä vialla.

    Jos tule­vaisu­udessa sähkön­tuotan­non ener­giate­hokku­us kas­vaa ympäristöys­täväl­lis­ten ener­gia­muo­to­jen osalta — kuten on suun­taus ollut — raken­nusten läm­mi­tyk­sen sit­o­mi­nen vain kivi­hi­ileen tun­tu­isi ikävältä ide­al­ta, kos­ka kus­tan­nus vai­h­taa kaukoläm­möstä johonkin toiseen ener­gia­muo­toon on täl­löin ole­mas­sa. Mut­ta kuten sanoit, tähän on ehkä vielä matkaa ja var­masti kaupunkien sisäisessä bud­je­toin­nis­sa ei nykyisel­lä infral­la muu­ta järkevää vai­h­toe­htoa ole olemassa. 

    Vai onko? Tuos­sa alku­peräisessä ketjus­sa oli jotain kom­ment­tia siitä että Ruot­sis­sa olisi suosit­tu maaläm­pöä jopa ker­rostalois­sa, läysin täm­mäöisen linkin mm.

    http://www.teeparannus.fi/parhaatkaytannot/ratkaisuja/uudetlammitysratkaisut/maalampo/

    Kun tuol­la kaukoläm­mön yli­jäämäsähköl­lä siis läm­mit­täisi 1 kaukoläm­pö­talon “hin­nal­la” melkein 2 maaläm­pö­taloa, tuo voisi olla ihan mie­lenki­in­toinen vai­h­toe­hto — tietenkään tästä eivät tykkää ne joiden elan­to tulee kivi­hi­ilen­polt­tamis­es­ta, kos­ka sen sijaan että poltet­taisi­in se 3 x 1785kwh kivi­hi­iltä riit­täisikin 1 x 1785kwh samalle määrälle asun­to­ja ja tämä tietenkin myös vähen­täisi kaupun­gin saamia vero­tu­lo­ja sähköntuotannosta.

    Tuo Nokian jut­tuhan päättyi:

    Yksi osa­puoli ei kuitenkaan muu­tok­ses­ta ilah­tunut: enti­nen kaukoläm­mön­toimit­ta­ja menet­ti alueen suurim­man asi­akkaan keskeltä kaukolämpöverkkoa.

    Pio­neer­it tietenkin kohtaa­vat aina jotain ongelmia, joten var­maan aikaista sanoa miten tuo tari­na päättyy,mutta kiin­nos­ta­va kokeilu joka tapauk­ses­sa. Ja kuten sanoin, nuo kak­si eivät sul­je toisi­aan pois, kos­ka kaukoläm­pövoimala tuot­taa myös sähköä, mitä voidaan hyö­dyn­tää myös maalämmössä.

    1. Sähkö­markki­noil­la on tiet­ty ajo­järjestys. Halvim­mat (mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä) voimalat ovat pääl­lä jok­seenkin koko ajan. Kun sähkön kulu­tus piene­nee, voimaloi­ta sam­mute­taan alka­en kalleim­mas­ta päästä. Noin 70 % ajas­ta noi­ta kalleimpia voimaloi­ta ovat kivi­hi­ililauhde­voimalat (tai maakaa­su­lauhde, riip­puu polt­toainei­den hin­nas­ta) Sik­si ei voi ajatel­la, että kaukoläm­mön yli­jäämäsähkö läm­mit­täisi juuri maalam­pö­talo­ja. Ei sitä ole mitenkään kor­vamerkit­ty mihinkään.

  72. Tero Tolo­nen:
    Tätä kaukoläm­mön kivi­hi­ilen­polt­toa ei kuitenkaan voi­da kor­va­ta toisel­la kaukoläm­mön kivi­hi­ilen­poltol­la, kos­ka asun­not kuitenkin pitää talvel­lä läm­mit­tää – eli se ylimääräi­nen sähkö ei auta tähän nimeno­maiseen kivi­hi­il­i­jalan­jäl­keen: Helsin­gin kaukoläm­mön kivi­hi­ilen­polt­to ei kumoa Espoon kaukoläm­mön kivi­hi­ilen­polt­toa, kos­ka nämä talot eivät hyväksy sähköä vaan
    tarvit­se­vat sitä läm­pöä, jota syn­tyy kivihiilestä.

    Toisaal­ta taas kos­ka kaik­ki syn­tyvä sähkö ei tehdä kivi­hi­ilel­lä, ei voi­da myöskään mielestäni laskea että kaukoläm­möl­lä kor­vat­ta­va sähkö syr­jäyt­täisi vain kivi­hi­ilen­tuotan­toa – kyl­lä se kor­vaa täl­löin myös mui­ta ener­giantuotan­to­muo­to­ja. Eli jos markki­noille pukkaa hal­paa kivi­hi­il­isähköä, niin kaip­pa sitä halu­taan ennem­min kuin vaikka­pa vähän kallimpaa uusiutuvaa.

    Jos tule­vaisu­udessa sähkön­tuotan­non ener­giate­hokku­us kas­vaa ympäristöys­täväl­lis­ten ener­gia­muo­to­jen osalta – kuten on suun­taus ollut – raken­nusten läm­mi­tyk­sen sit­o­mi­nen vain kivi­hi­ileen tun­tu­isi ikävältä ide­al­ta, kos­ka kus­tan­nus vai­h­taa kaukoläm­möstä johonkin toiseen ener­gia­muo­toon on täl­löin ole­mas­sa. Mut­ta kuten sanoit, tähän on ehkä vielä matkaa ja var­masti kaupunkien sisäisessä bud­je­toin­nis­sa ei nykyisel­lä infral­la muu­ta järkevää vai­h­toe­htoa ole olemassa. 

    Teknolo­gia ei ole/ollut vielä valmis Suomen kaupungis­tu­miseen. Venäjä, Kanada/Alaska, Nor­ja, Islanti pohjoisi­na kump­paneinamme tekevät mitä huvit­taa paikallis­ten resurssien­sa turvin. Heitä voidaan vain valistaa.

    Suomen väestö­maanti­eteen pitäisi vas­ta­ta paikallisia uusi­u­tu­via ja fair-sharea ekol­o­gis­es­ta sähköstä? Ei enem­pää eikä vähempää.

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Sähkö­markki­noil­la on tiet­ty ajo­järjestys. Halvim­mat (mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä) voimalat ovat pääl­lä jok­seenkin koko ajan. Kun sähkön kulu­tus piene­nee, voimaloi­ta sam­mute­taan alka­en kalleim­mas­ta päästä. Noin 70 % ajas­ta noi­ta kalleimpia voimaloi­ta ovat kivi­hi­ililauhde­voimalat (tai maakaa­su­lauhde, riip­puu polt­toainei­den hin­nas­ta) Sik­si ei voi ajatel­la, että kaukoläm­mön yli­jäämäsähkö läm­mit­täisi juuri maalam­pö­talo­ja. Ei sitä ole mitenkään kor­vamerkit­ty mihinkään. 

    Kiitos sel­ven­nyk­ses­tä — nyt men­nään alueelle jos­ta itsel­lä ei ole tarpeek­si koke­mus­ta jot­ta pysty­isin sanomaan miten palaset oikeasti liikkuvat.

    Vähän aiheeseen liit­tyvää yleistä filosofi­aa — tekoä­lyn kurs­seil­la opin käytän­nössä, että teorieet­tis­es­ti mon­imutkai­sis­sa asiois­sa, kuten peleis­sä, yksinker­taisil­la sään­nöil­lä pääsee usein paljon parem­paan tulok­seen kuin mon­imutkaisil­la laskelmil­la — nämä sään­nöt voivat olla vaikka­pa kort­in­pelaa­jien tukkireis­suil­la oppimia käytän­nön koke­muk­sen kaut­ta opit­tu­ja niksejä.

    Luul­tavasti siis ne ihmiset, jot­ka päivästä toiseen ovat noi­ta voimaloiden mittare­i­ta seu­ran­neet ymmärtävät nuo syy-seu­raus­suh­teet parhait­en, kos­ka ovat riit­tävän mon­ta ker­taa näh­neet mitä tapah­tuu kun mit­tarin viis­ari kään­tyy ja luulen että Osmon osaami­nen on enem­män täältä peräisin kuin omani.

  74. hup­sis:

    …Kaup­pakeskuk­set ovat juuri sitä mitä halu­taan, mutt ailmeis­es­ti ihmis­ten äänestämi­nen rahoil­laan ei tässä nyt kelpaakaan… 

    Ker­ro tuo pari­isi­laisille, new york­i­laisille tai lon­toolaisille. Helsin­gin kaupungis­tu­mi­nen on estet­ty hallinnol­lis­es­ti 30-luvun jäl­keen, mikä on luonut otol­liset edel­ly­tyk­set kaupun­gin kui­h­tu­miselle ja kau­pan siir­tymiselle kehäteille. Täl­lä menol­la Helsin­gin keskus­ta slummiutuu.

  75. Kalle: Ker­ro tuo pari­isi­laisille, new york­i­laisille tai lon­toolaisille. Helsin­gin kaupungis­tu­mi­nen on estet­ty hallinnol­lis­es­ti 30-luvun jäl­keen, mikä on luonut otol­liset edel­ly­tyk­set kaupun­gin kui­h­tu­miselle ja kau­pan siir­tymiselle kehäteille. 

    Kolme ensin mainit­tua kaupunkia ovat kymme­nen ker­talu­okas­sa suurem­pia kaupunke­ja kuin Helsin­ki. Kaik­ki analo­gia niistä ei vält­tämät­tä istu Helsinki­in. Ehkä ei kaup­pakeskusten osaltakaan.

  76. Jouni Mar­tikainen: Kolme ensin mainit­tua kaupunkia ovat kymme­nen ker­talu­okas­sa suurem­pia kaupunke­ja kuin Helsin­ki. Kaik­ki analo­gia niistä ei vält­tämät­tä istu Helsinki­in. Ehkä ei kaup­pakeskusten osaltakaan. 

    No entäs sit­ten Etelä- ja Kes­ki-Euroop­palaiset pikkukaupun­git? Läh­es poikkeuk­set­ta niiden kesku­s­tat ovat elinvoimaisia

  77. Kyl­lä ne isot tek­i­jät, jot­ka uhkaa­vat Helsin­gin keskus­taa ovat sään­te­ly ja sika­maisen huono kaavoitus. Kaupun­gin ei ole annet­tu kas­vaa ja kaik­ki on pyrit­ty viimeis­telemään estämäl­lä asiakaspaikoitus. 

    USA:sta on kuitenkin hyviä esimerkke­jä siitä, miten huonokin tilanne on voitu kor­ja­ta kohtuu lyhyessä ajas­sa. Kolme kikkaa aut­taa: raitiot­tie + ainakin ensim­mäi­nen ker­ros toim­i­ti­lak­si + asukkaiden autot talo­jen alle pois asi­akkaiden tieltä, on oll­lut tep­sivä lääke. Kun kierre parem­paan saadaan aikaisek­si, se jatkuu. Nyt Helsin­ki on muut­tumas­sa ensin asun­tovoit­toisek­si ja sit­ten slummiutumassa.

  78. hup­sis:
    Hyväl­lä kaupungilla on vilkas ja toimi­va keskus­ta. Moni kaupun­ki on tuhon­nut elin­voimaansa rak­en­ta­mal­la ostosparati­ise­ja kaupun­gin ulkopuolelle

    Kaup­pakeskuk­set ovat juuri sitä mitä halu­taan, mutt ailmeis­es­ti ihmis­ten äänestämi­nen rahoil­laan ei tässä nyt kel­paakaan, vaan pitää saa­da palve­lut han­kalaan liiken­nesump­pu­un hallinnol­lisin toimin, ja tietysti vielä ripotellen ympäri­in­sä pien­inä yksiköinä tar­joten huonoa palvelua ja valikoimaa. 

    Kap­pakeskuk­set ovat juuri niitä kohtaami­s­paikko­ja ja piaz­zo­ja, siel­lä voi jopa nautiskel­la sitä kaf­fia ympärivuo­den “kadul­la”.

    Kyl­lä kaup­pakeskuk­set ovat aika kaukana toimi­vas­ta keskus­tas­ta. Eikä vähiten idyllin osalta. Aika har­va tekee loma­matkapäätök­sen “kos­ka siel­lä on viehät­tävä kaup­pakeskus”. Toimi­va ja hyvin suun­nitel­tu keskus­ta vetää tur­is­te­ja, liike-elämää, asukkai­ta. Se on ikuinen. Ostar­it sijait­se­vat laita­mil­la ja slum­mi­u­tu­vat 40 vuo­den välein. Aarkkite­htu­uril­taan ne ovat yhtä mie­lenki­in­toisia, kuin lento­kent­täter­mi­naalit tai varastohallit.

  79. Kalle:
    Kyl­lä ne isot tek­i­jät, jot­ka uhkaa­vat Helsin­gin keskus­taa ovat sään­te­ly ja sika­maisen huono kaavoitus. Kaupun­gin ei ole annet­tu kas­vaa ja kaik­ki on pyrit­ty viimeis­telemään estämäl­lä asiakaspaikoitus. 

    USA:sta on kuitenkin hyviä esimerkke­jä siitä, miten huonokin tilanne on voitu kor­ja­ta kohtuu lyhyessä ajas­sa. Kolme kikkaa aut­taa: raitiot­tie + ainakin ensim­mäi­nen ker­ros toim­i­ti­lak­si + asukkaiden autot talo­jen alle pois asi­akkaiden tieltä, on oll­lut tep­sivä lääke. Kun kierre parem­paan saadaan aikaisek­si, se jatkuu. Nyt Helsin­ki on muut­tumas­sa ensin asun­tovoit­toisek­si ja sit­ten slummiutumassa. 

    Tuos­sa viimek­si maini­tus­sa on mah­dol­lista tehdä iso ja paha virhe, jos kaupunki­in tulee ja/tai mah­tuu asumaan liikaa työt­tömiä ja joutoväkeä (jo ole­mas­saole­vien lisäk­si) suh­teessa haus­sa ole­vien työ­paikko­jen määrään. Asun­to­ja ei pidä olla liikaa suh­teessa työ­paikko­jen määrään, kos­ka kaupun­ki vetää joutoväkeä (uni­ver­saal­isti) jostain syys­tä kuin magneetti.

  80. Sakke: …Asun­to­ja ei pidä olla liikaa suh­teessa työ­paikko­jen määrään, kos­ka kaupun­ki vetää joutoväkeä (uni­ver­saal­isti) jostain syys­tä kuin magneetti. 

    Eli yhteiskun­nas­sa pitää työtätekevälle olla mah­dol­lisu­us parem­paan elin­ta­soon kuin sosi­aalipum­mil­la. Tuos­sa saat­taa olla oppimista Suomessa.

  81. Kalle: Eli yhteiskun­nas­sa pitää työtätekevälle olla mah­dol­lisu­us parem­paan elin­ta­soon kuin sosi­aalipum­mil­la. Tuos­sa saat­taa olla oppimista Suomessa. 

    Nimeno­maan näin. 

    Muuten alkaa niin toimeen­tu­lomme, hyv­in­voin­timme ja yhteiskun­tamme Suomes­sa ennen pitkää luhis­tua. Kuka kum­ma meille kaikille sitä perus­tu­loa halu­aisi ihan tyhjästä mak­saa? Jokaisen pitäisi edes jotain tehdä elan­ton­sa eteen, mut­ta sille joka tekee enem­män kuu­luu tuos­ta hyvästä myös vas­taavasti enemmän. 

    Emme elä mis­sään parati­i­sis­sa, eikä nykyti­la itses­tään saman­laise­na jatku, kun ympäril­lämme ja maail­mal­la hyörii koko ajan “loisia ja saal­is­ta­jia”, jot­ka pyrkivät nap­paa­maan käsistämme aiem­mankin työmme hedelmät. Kil­pailu on kovaa ja aina vain pahe­nee. Heikoim­mat (ja tyh­mim­mät) sor­tuu elon tiel­lä, se on evoluu­tion armo­ton laki! 

    Työ on ihmiselle paras­ta ajan­vi­etet­tä, varsinkin jos se on hyödyl­listä ja tärkeää. (Pahus, kun juuri nyt pitää olla loma­l­la!) Ei pidä myöskään uno­htaa, että ves­satkin kaipaa­vat aika ajoin siivoo­jaa. Joka perus­tu­loa (tai rahaa sos­sus­ta) itselleen kaipaa, voi aloit­taa sen ansait­semisen vaikka­pa vain katu- tai ves­sa­har­jaa käyttämällä. 

    Jos ei katuhar­ja tai ves­sa­har­ja pysy kaikil­la kädessä, voisi sel­l­aisille jouti­laille joku perus­taa vaik­ka pieniä fil­lari-/voimaloi­ta, jois­sa sitä perus­tu­loa tien­ataan tuote­tun sähkön määrän ja markki­nahin­nan mukaan. Niis­sä voisi lada­ta myös vaik­ka kän­nykän akku­ja, jos asi­akkaat vain malt­ta­vat akun lataamiseen tarvit­ta­van ajan odot­taa ja palvelun kus­tan­nus ei ole este.

  82. “Tuos­sa saat­taa olla oppimista Suomessa.” 

    No kyl­lä siinä jumalau­ta on oppimista aika hel­vetisti tääl­lä. Par­don my french.

  83. Eero Kär­ki:
    … tai sit­ten tulo­ero­jen pitää kas­vaa reippaasti.

    Ei reip­paasti, mut­ta kohtu­ulliset tulo­erot tarvi­taan toimi­vas­sa yhteiskun­nas­sa. Sekä koulu­tuk­sen, omis­tamisen ja yrit­tämisen on kan­natet­ta­va että työn­teon on kan­natet­ta­va lorvimista enem­män. Suomes­sa on sekä liian pro­gres­si­ivi­nen vero­tus että liian korkea pitkäaikainen sosiaaliturva.

    Selkeitä paran­nuk­sia on toiv­ot­tavasti tulos­sa tähän. Toisaal­ta on toiv­ot­tavaa, ettei muu­tok­ses­sa men­nä överik­si ja USA:n malli­in. Sekään ei ole hyvä.

Vastaa käyttäjälle Sakke Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.