Miksi ARA-asuntoja on Jätkäsaaressa?

Blo­gin kom­men­toi­jista moni on ihme­tel­lyt, mik­si ARA-asun­to­ja raken­netaan Jätkäsaa­reen, johon monel­la palka­nsaa­jal­la ei ole asun­to­jen kalleu­den vuok­si mitään asiaa.

Asun­to­jen markki­nahin­ta Jätkäsaa­res­sa on pari tuhat­ta euroa neliöltä enem­män kuin tavanomaisil­la helsinkiläisil­lä asuinalueil­la. Yksit­täistä per­hea­sun­toa kohden ero­tus on yli 150 000 €. ARA-asun­to­jen vuokrat Jätkäsaa­res­sa alit­ta­vat markki­navuokrat yli kymmenel­lä eurol­la neliöltä.

Mik­si näitä siis on Jätkäsaa­res­sa? On argu­men­toitu, että köy­häl­läkin on oikeus asua halu­tul­la asuinalueel­la. Tämä argu­ment­ti on häi­lyvä kahdes­ta syystä.

  • Aika pieni osa vuokra-asukkaista kuu­luu niihin onnekkaisi­in, joiden kohdalle täl­lainen lot­tovoit­to osuu. Ei perus­tur­vaakaan kukaan esitetä paran­net­tavak­si niin, että arvotaan pieni lot­tovoit­to joka sadan­nelle perus­tur­vaa saavalle. Eri­tyis­es­ti kukaan ei esitä, että rahat tähän tämä lot­tovoit­to kerätään muiden perus­tur­vaa saavien tukia leikkaa­mal­la. Jätkäsaaren asun­to­jen osalta näin tehdään. Kaupun­ki perii noista ton­teista mui­ta ARA-tont­te­ja selvästi kovem­paa vuokraa ja vaatii rak­en­ta­maan normin mukainen määrä autopaikko­ja yli 50 000 euron hin­taan. Tämä ei koidu Jätkäsaa­res­sa asu­vien mak­set­tavak­si, vaan vuokran tasauk­sen kaut­ta mak­sajik­si pää­sevät kaik­ki Hekan asukkaat.
  • Jos nämä onnekkaat, jot­ka Jätkäsaaren asun­toi­hin pää­sevät, saisi­vat vali­ta asun­non Jätkäsaa­res­sa tai asun­non tavanomaisel­la alueel­la ja asun­to­jen hin­taeron rahana itselleen, aika moni ottaisi vaa­ti­mat­tomam­man osoit­teen ja rahan tilille. Talousti­eteen ter­mein syn­tyy hyv­in­voin­ti­tap­pio, kun hän ei voi valita.

Jos ajat­telemme sosi­aal­ista oikeu­den­mukaisu­ut­ta yksilö­ta­sol­la, ARA-asun­nois­sa Jätkäsaa­res­sa ei ole mitään järkeä.

Mut­ta sit­ten se toinen puoli. Jos vuokra-asun­to­ja ei raken­neta myös kalli­isi­in kaupungi­nosi­in, niitä raken­netaan sitä enem­män halpoi­hin kaupungi­nosi­in. Sosi­aalisen asun­to­tuotan­non keskit­tämis­es­tä omi­in kaupungi­nosi­in­sa on todel­la varoit­tavia esimerkke­jä jo niinkin läheltä kuin Tukhol­mas­ta. Tämän virheen hin­ta on suuri. Se myös hidas­taa merkit­tävästi (näin olete­taan) sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta, mikä tarkoit­taa, että kansakun­ta menet­tää lah­jakku­us­re­serve­jään. Hin­ta on kova, joskaan en tiedä, että kukaan olisi koskaan arvioin­ut sitä rahassa.

Seg­re­gaa­tio­ta kan­nat­taa tor­jua. En kuitenkaan ole var­ma, että tämä tapa on tehokkain mah­dolli­nen. Tarkoi­tan täl­lä nimeno­maan, että en tiedä, sil­lä ainakaan min­un tiedos­sani ei ole yhtään kun­nol­lista tutkimus­ta poli­ti­ikan vaikut­tavu­ud­es­ta. Voi ollam, että huolelli­nen tutkimus osoit­taisi menet­te­lyn hyväk­si. Ei tähän poli­ti­ikkaan kuitenkaan minkään tutk­i­tun tiedon poh­jal­ta ole päädyt­ty vaan intu­iti­ol­la ja poli­it­tisen köy­denve­don tuloksena.

Kaupun­ki käyt­tää kohta­laisen paljon rahaa – luop­uu merkit­täväistä tuloista – kun se ei myy parhai­ta aluei­ta eniten tar­joav­ille vaan jakaa niitä arval­la tai muuten Hitas-asun­toina ja ARA-asun­toina. Onko tämä tehokkain tapa käyt­tää rahaa seg­re­gaa­tion hait­to­jen tutkimiseen, vai olisiko vaiku­tus suurem­pi, jos nuo rahat käytet­täisi­in epä­su­osit­tu­jen asuinaluei­den kohen­tamiseen? Nyt noil­la epä­su­osi­tu­il­la alueil­la asu­vatkin pää­sevät sen sijaan mak­samaan Jätkäsaa­res­sa asu­vien kustannuksia.

Val­ta osa asun­noista on kaiken hin­ta- ja vuokrasään­te­lyn ulkop­uolel­la. Tämän asun­tokan­nan sisäl­lä ei ole keino­ja vaikut­taa sosi­aaliseen valikoin­ti­in. Juuri nyt hyväo­saiset val­taa­vat Kallio­ta ja Vallilaa huono-osaisil­ta asun­to asunnolta.

Paras tapa tor­jua slum­mi­u­tu­mista on pitää huol­ta siitä, ettei fyy­sisiltä omi­naisuuk­sil­taan huono­ja asuinaluei­ta raken­neta. Sik­si seg­re­gaa­tion ehkäisyyn tarkoite­tut rahat kan­nat­taisi ehkä sit­tenkin käyt­tää ei-suosit­tu­jen asuinaluei­den kohentamiseen.

Voi olla, että tasaisen 20 % sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ‑normin sijas­ta voisi olla vai­htelu­väli, esimerkik­si 10 — 30 pros­ent­tia. Demar­it sen­tään esit­tivät joskus Vuosaa­reen 60 pros­ent­tia sosi­aal­ista asuntotuotantoa.

= = =

Jos asun­top­u­la pääkaupunkiseudul­la joskus päät­tyy ja asun­noista muo­dos­tuu yli­tar­jon­taa, joil­lakin alueil­la – yleen­sä syr­jässä sijait­sevil­la – asun­to­jen hin­nat alka­vat läh­estyä nol­laa. Siinä meil­lä on varsi­nainen slum­mi­u­tu­misen ris­ki, joka kos­kee ennen kaikkea ker­rostalo­val­taisia aluei­ta metropo­lialueen reunoilla.

52 vastausta artikkeliin “Miksi ARA-asuntoja on Jätkäsaaressa?”

  1. Kyl­lä sille rikkaalle tekee henkises­ti hyvää nähdä pieni vilaus siitä reaalimaailmasta.

  2. Empi­iris­ten tutkimusten mukaan sosi­aalisen sekoit­tamisen hyödy­istä on hyvin vähän näyt­töä. Tässä tutkimuk­ses­sa http://ftp.iza.org/dp5634.pdf päädytään johtopäätök­seen: “Ulti­mate­ly, the process of cre­at­ing more social­ly mixed neigh­bour­hoods is
    unlike­ly to cre­ate more oppor­tu­ni­ties in life for the orig­i­nal res­i­dents. Social­ly mixing
    neigh­bour­hoods through tenure mix­ing will only change the pop­u­la­tion com­po­si­tion of
    neigh­bour­hoods, increas­ing aver­age incomes because more afflu­ent (and employed)
    res­i­dents will move into the own­er occu­pied hous­ing replac­ing social housing.”
    Helsinkiläi­nen asun­topoli­ti­ik­ka tun­tuu pyrkivän tor­ju­maan rikkau­den keskit­tymistä vaik­ka järkeväm­pää olisi keskit­tyä köy­hyy­den keskit­tymisen ehkäisyyn esim. kaavoit­ta­mal­la pien­talo­ja huono­maineisille asuinalueille.

  3. Olen surulli­nen, kun kohtaan näitä poli­itikko­jen ihmis- ja yhteiskun­takokeilu­ja. Seg­re­gaa­tio­ta tor­ju­taan pane­mal­la köy­hiä rikkaiden sekaan. Van­hem­miten olen kään­tynyt kon­trol­liy­hteiskun­nan puoleen, ihmi­nen ei näet ole oppin­ut mitään.

  4. Mik­si tois­t­en rahoil­la pitäisi saa­da asua mis­sä halu­aa? Korkovähen­nyk­set pois, asum­istuet pois (ainakin kri­tee­rien huo­mat­ta­va tiuken­nus), ARAt pois ja rak­en­tamisen määräyk­set huo­mat­tavasti väljemmiksi.

  5. LOTTO olisi oikeu­den­mukainen tapa jakaa rahaa. Sen voisi hyväksyä. 

    Itsel­läni on omako­htaista koke­mus­ta asun­non hakemis­es­ta. Olin kun­nal­lis­vaaleis­sa ehdol­la ja tulin val­i­tuk­si muu­ta­maan lau­takun­taan vaalien jäl­keen ja yksi näistä oli asun­to­lau­takun­nan varajäsen.

    Noin puoli vuot­ta vaalien jäl­keen lähdin hake­maan kunnal­ta asun­toa. “juu, ei ole. Eikä ihan heti tule. Karmeet jonot. Ei mitään mah­dol­lisu­ut­ta, kan­nat­taa hakea muualta”.

    Seu­raa­vana päivänä joku oli huo­man­nut nimen hake­muk­ses­sa ja puhe­lin soi. En tiedä kuka, enkä itse asi­aan mil­lään taval­la mitään kaut­ta myötä­vaikut­tanut. Henkilöko­htainen esit­te­lykier­ros neljään asun­toon, joista saa vali­ta ja vapaana välittömästi.

    Tämä on se oikea maail­ma, jos­sa elämme.

    [KOSKA TÄSSÄ VIESTISSÄ ESITETTY VÄITE ON AIKA KOVA, MINUN ON PAKKO HUOMAUTTAA, ETTEI NIMIMERKIN TAKANA OLEVAN SÄHKÖPOSTIOSOITTEEN TARKOITTAMA HENKILÖ OLE KOSKAAN OLLUT ASUNTOLAUTAKUNNAN VARAJÄSEN GOOGLEN TUNNISTAMAN HISTORIAN AIKANA/OS]

  6. Mil­laisil­la fyy­sisil­lä omi­naisuuk­sil­la köy­him­mät asuinalueet voisi pelas­taa? Jonkin ker­rostaloalueen on kai olta­va moot­tori­tien kyl­jessä ja kaukana niin keskus­tas­ta kuin meren­ran­nas­ta. Täl­lai­sista lähtöko­hdista raken­netaan esimerkik­si Alp­pikylää. Talot ovat siel­lä kyl­lä hyvän­näköisiä. Mikähän mah­taa olla riit­tävän hyvää?

  7. Nim­imerk­ki broi­leri, voisit keskustel­la toimit­ta­jan kanssa. Toimit­ta­ja voisi ehkä sit­ten nimel­lään ja naa­mal­laan kan­taa vas­tu­u­ta tari­nan uskot­tavu­ud­es­ta ja sinä voisit silti halutes­sasi säi­lyt­tää nimet­tömyyte­si. Pelkkänä nimet­tömänä net­tikeskusteli­jana et tee väit­teistäsi tarpeek­si uskottavia.

  8. Osmo: “Paras tapa tor­jua slum­mi­u­tu­mista on pitää huol­ta siitä, ettei fyy­sisiltä omi­naisuuk­sil­taan huono­ja asuinaluei­ta raken­neta. Sik­si seg­re­gaa­tion ehkäisyyn tarkoite­tut rahat kan­nat­taisi ehkä sit­tenkin käyt­tää ei-suosit­tu­jen asuinaluei­den kohentamiseen.”

    Asun­toalueen fyy­sisi­in omi­naisuuk­si­in vaikut­taa merkit­tävästi sijain­ti ja sijain­nis­sakin se, mil­laisia ihmisiä siel­lä asuu.
    Mil­lä rahal­la siis kohen­taisit eli siirtäisit ei-suosi­tut asuinalueet parem­paan paikkaan?

  9. Turk­ka Louekari:
    Mil­laisil­la fyy­sisil­lä omi­naisuuk­sil­la köy­him­mät asuinalueet voisi pelas­taa? Jonkin ker­rostaloalueen on kai olta­va moot­tori­tien kyl­jessä ja kaukana niin keskus­tas­ta kuin meren­ran­nas­ta. Täl­lai­sista lähtöko­hdista raken­netaan esimerkik­si Alp­pikylää. Talot ovat siel­lä kyl­lä hyvän­näköisiä. Mikähän mah­taa olla riit­tävän hyvää?

    Esim. sijoit­ta­mal­la huono­maineisil­la alueille liikun­ta- ja kult­tuuri­palveui­ta. Uskon Liikun­tamyl­lyn vaikut­ta­neen Myl­ly­puron ima­goon posi­ti­ivis­es­ti. Hyvin varustet­tu kir­jas­to ajaisi myös samaa asiaa.

  10. ARA asun­not on vain yksi markki­nahäir­iö, jon­ka asukkaat mak­sa­vat. Kaik­ki asumisen tuet menevät 100% hin­toi­hin, joten sekä vuokra- että omis­tusasumisen tulem­i­nen on lähin­nä hölmöä. Onnek­si nyt hal­li­tu­so­hjel­mas­sa vih­doin puu­tu­taan korkovähen­nyk­si­in. Kuka uskaltaa puut­tua vuokra-asumisen tuki­in, joka on yhtä vahin­gol­lista kuin korkotuetkin?

    Osmo, esität yhä tosi­asiana, että seg­re­gaa­tio­ta kan­nat­taisi tor­jua, mut­ta kaik­ki min­un tun­te­mani esi­tyk­set asi­as­ta viit­taa­vat päin­vas­taiseen. On erit­täin hyviä esimerkke­jä onnis­tuneesta seg­re­gaa­tios­ta esimerkik­si Kanadas­ta ja Helsingis­säkin asuinaluei­den oma­leimaisu­us takasi aikaisem­min viihty­isämpiä ympäristöjä. On toki esimerkke­jä epäon­nis­tuneestakin seg­re­gaa­tios­ta, mut­ta ne on kaikkial­la ollut help­po hoitaa puskutraktorilla. 

    Hyvä asuinalue on oma­leimainen. Ihmi­nen viihtyy ja tun­tee hyvän asuinalueen omak­seen. Nykyisel­lä sään­te­lyl­lä ei luo­da hyviä asuinalueita.

  11. KKK: Esim. sijoit­ta­mal­la huono­maineisil­la alueille liikun­ta- ja kult­tuuri­palveui­ta. Uskon Liikun­tamyl­lyn vaikut­ta­neen Myl­ly­puron ima­goon posi­ti­ivis­es­ti. Hyvin varustet­tu kir­jas­to ajaisi myös samaa asiaa. 

    Olen samaa mieltä. Liikun­tamyl­ly on hyvä sijoi­tus ja nos­taa alueen tasoa. Ehkä Guggen­heimin voisi rak­en­taa Kontulaan?

  12. Kalle:
    ARA asun­not on vain yksi markki­nahäir­iö, jon­ka asukkaat mak­sa­vat. Kaik­ki asumisen tuet menevät 100% hin­toi­hin, joten sekä vuokra- että omis­tusasumisen tulem­i­nen on lähin­nä hölmöä. Onnek­si nyt hal­li­tu­so­hjel­mas­sa vih­doin puu­tu­taan korkovähen­nyk­si­in. Kuka uskaltaa puut­tua vuokra-asumisen tuki­in, joka on yhtä vahin­gol­lista kuin korkotuetkin?

    Osmo, esität yhä tosi­asiana, että seg­re­gaa­tio­ta kan­nat­taisi tor­jua, mut­ta kaik­ki min­un tun­te­mani esi­tyk­set asi­as­ta viit­taa­vat päin­vas­taiseen. On erit­täin hyviä esimerkke­jä onnis­tuneesta seg­re­gaa­tios­ta esimerkik­si Kanadas­ta ja Helsingis­säkin asuinaluei­den oma­leimaisu­us takasi aikaisem­min viihty­isämpiä ympäristöjä. On toki esimerkke­jä epäon­nis­tuneestakin seg­re­gaa­tios­ta, mut­ta ne on kaikkial­la ollut help­po hoitaa puskutraktorilla. 

    Hyvä asuinalue on oma­leimainen. Ihmi­nen viihtyy ja tun­tee hyvän asuinalueen omak­seen. Nykyisel­lä sään­te­lyl­lä ei luo­da hyviä asuinalueita. 

    Onko­han tässä onnis­tunut vai epäon­nis­tunut (ks. “http://en.wikipedia.org/wiki/Apartment#/media/File:St_James_Town1.jpg”) esimerk­ki seg­re­gaa­tios­ta Kanadassa?

  13. Eikö tuon sosi­aalisen asun­to­tuotan­non osalta olisi syytä vali­ta 0‑taso (tai perus­ta­so, mitä nim­i­tys­tä siitä nyt sit­ten halu­taankaan käyt­tää) jostain ei-halu­tul­ta alueelta, jos­sa kuitenkin on kaik­ki perusasi­at kunnossa. 

    Alueen säi­lymi­nen edes jotenkin siedet­tävänä asuinympäristönä edel­lyt­tää kuitenkin myös 0‑tasolla sitä, että huonon käytök­sen, ilki­val­lan ja ympäristön sotkemisen suh­teen pitää olla ker­takaikki­nen nol­la­tol­er­anssi. Jos joku sään­töjä rikkoo, pitää sank­tioiden olla sen ver­ran ikävät, ettei se ensim­mäi­nen ker­takaan houkuta.

    Jos joku ei viit­si pan­na tikkua ris­ti­in päästäk­seen 0‑tasolta vähän parem­malle ja houkut­tel­e­vam­malle alueelle (esim. 1‑tasolle), niin oma­pa­han on val­in­tansa. Muille sen pitäisi silti olla mah­dol­lista ahkeru­u­den ja opiskelun ja/tai työn­teon avul­la. Kun on moti­ivi pitää ympäristöstä edes sen ver­ran huol­ta ettei riko tai sotke paikko­ja sekä toisaal­ta mah­dol­lisu­us päästä pykälän ver­ran parem­paan, luulisi tuon keinon ja halut­tavu­useron tepsivän.

    Halut­tavu­u­den lisääjänä taso­jen i ja i+1 välil­lä voisi olla esimerkik­si työ­matkaan kulu­van ajan suh­teen etäisyys työ­paikas­ta, sekä meren­ran­nas­ta ja Kaivokadusta.

    Sama peri­aate pitäisi kyl­lä olla sit­ten erot­ta­mas­sa omakus­tan­teista asum­ista näistä sosi­aalis­es­ti tue­tu­ista asun­noista. Kuka kum­ma enää viit­sii itse rahoit­taa asum­is­taan omakus­tan­teis­es­ti (ml. asun­to­lain­oi­tus), jos naa­puri­in voi muut­taa viereen toinen, jolle kaupun­ki mak­saa samat edut ilman asianomaisen pon­nis­telu­ja rahan, ja sen edel­lyt­tämän työn ja osin opiskelunkin muodossa?

  14. “Kyl­lä sille rikkaalle tekee henkises­ti hyvää nähdä pieni vilaus siitä reaalimaailmasta.” 

    Miten niin? Ja mil­lä perus­teel­la keskimääräistä parem­min tien­aavien maail­ma ei ole ‘reaal­i­maail­maa’?

    Yhtä hyvin perustein voisin minäkin sanoa, että kalli­o­laiselle sosi­aalipe­rus­taisen oleskelun ammat­ti­laiselle tek­isi hyvää omako­htais­es­ti kokea edes ker­ran elämässään lisäar­voa heilut­ta­jalleenkin tuot­ta­va lapi­onva­r­si nk. Kela Gold-taika­seinän sijaan — ja näin jopa ker­ma- ja/tai (tarpee­ton ylivi­ivataan) läskiper­seisen pakar­al­i­hak­sen tun­nel­maa jäädyt­tävän kipey­tymisen uhallakin. 

    Eli onhan näitä, mielipiteitä.

  15. O.S. kir­joit­ti:
    “On argu­men­toitu, että köy­häl­läkin on oikeus asua halu­tul­la asuinalueella.”
    ja
    “Paras tapa tor­jua slum­mi­u­tu­mista on pitää huol­ta siitä, ettei fyy­sisiltä omi­naisuuk­sil­taan huono­ja asuinaluei­ta raken­neta. Sik­si seg­re­gaa­tion ehkäisyyn tarkoite­tut rahat kan­nat­taisi ehkä sit­tenkin käyt­tää ei-suosit­tu­jen asuinaluei­den kohentamiseen.”

    Mikä mah­taa olla peruste “köy­hän oikeudelle asua halu­tul­la asuinalueel­la”? Tuo ei ole nähdäk­seni mikään uni­ver­saali ihmisoikeus.

    Asuinalueis­sa on (asun­to­jen) hin­to­jen osalta suuri­akin ero­ja, ja yleen­sä kai halu­tum­mas­ta asun­nos­ta halu­tum­mal­la seudul­la voinee olet­taa halut­ta­van mak­saa vähän enem­män, jot­ta saadaan/tavoitetaan se, mitä lisähin­nan mak­samisel­la on mah­dol­lista saa­da (oli sit­ten kyse mieliku­vas­ta tai jostakin todellisesta). 

    Mik­si yhteiskun­nan veron­mak­sajien tulisi rahoit­taa köy­hien mieli­halu­ja? Eikö perus­tarpeista huole­htimi­nen enää muka riitä?

    Mik­sei kat­to pään päälle, läm­mi­tys, peti, peit­to, ‘perunat ja kau­ra­pu­uro’, kir­jas­to ja urheilukent­tä, ympäristössä, jos­sa on muu­takin kuin pelkkää asfalt­tia, beto­nia ja soraa (sekä likaa, jät­teitä pitkin poikin, töhrit­tyä betonip­in­taa, rikot­tua lasia tms.) riitä. 

    Tarve­harkin­nan (ei pelkän assal­la hen­gailun tarpeen!) perus­teel­la saat­taa myös työn tai työhaun takia olla junalip­pu esim. noin tun­nin juna­matkan päähän Helsin­gin keskus­tan tai Pasi­lan rautatiease­malle ja työ­paikoista olla tarpeen. Köy­hän aika lie­nee hal­paa, ainakin halvem­paa kuin parem­pit­u­loisen, joten sitä lie­nee mah­dol­lista käyt­tää sil­loin enem­män esimerkik­si työmatkoihin.

    Jos palk­ka ei tuol­laisen, nykykäytän­töä ilmeis­es­ti järkeväm­min näköko­hdin perus­teel­la tue­tun asumisen ja pen­delöin­nin jäl­keen elämiseen jollekulle riitä, pitää kysyä, onko asianomaisen työ­suori­tus ja siitä mak­set­ta­va palk­ka (tai eläke) riittävä?

    Kun yhteiskun­nan sote-menot ovat kas­va­neet liian suurik­si, on myös aika tark­istaa, mikä on todel­la tarpeen, mikä ei? Olen vah­vasti sitä mieltä, että yhteiskun­nan tulee luo­da KANNUSTIMIA, ei kannustinloukkuja.

    Kan­nus­timia tarvi­taan moni­in sel­l­aisi­in asioi­hin liit­tyen, jot­ka ovat yhteiskun­nan kannal­ta tarpeen (eli hyväk­si) ja joiden eteen ihmisil­lä on valmi­ut­ta ja halua pon­nis­tel­la. Näitä ovat mm. opiskelu, työn­teko ja yrit­tämi­nen, ja edel­lis­ten lisäk­si ter­veyt­tä ylläpitävä har­ras­tus, joista kalleimpia ei ole tarvet­ta yhteiskun­nan tahol­ta rahoit­taa, ainakaan niin kauan kuin edullisem­piakin on löy­det­tävis­sä use­ampia kor­vaavia vaihtoehtoja.

    Sel­l­ainen yhteiskun­ta, joka luo kan­nustin­loukku­ja tai murentaa poh­jan yhteiskun­nan toimivil­ta kan­nus­tim­il­ta on ennen pitkää ainakin ns. hyv­in­voin­ti­val­tiona tuhoon tuomittu.

  16. Mau­r­izio:
    “Kyl­lä sille rikkaalle tekee henkises­ti hyvää nähdä pieni vilaus siitä reaalimaailmasta.” 

    Miten niin? Ja mil­lä perus­teel­la keskimääräistä parem­min tien­aavien maail­ma ei ole ‘reaal­i­maail­maa’?

    Yhtä hyvin perustein voisin minäkin sanoa, että kalli­o­laiselle sosi­aalipe­rus­taisen oleskelun ammat­ti­laiselle tek­isi hyvää omako­htais­es­ti kokea edes ker­ran elämässään lisäar­voa heilut­ta­jalleenkin tuot­ta­va lapi­onva­r­si nk. Kela Gold-taika­seinän sijaan – ja näin jopa ker­ma- ja/tai (tarpee­ton ylivi­ivataan) läskiper­seisen pakar­al­i­hak­sen tun­nel­maa jäädyt­tävän kipey­tymisen uhallakin. 

    Eli onhan näitä, mielipiteitä.

    Mielestäsi kaik­ki Kelan asi­akkaat ovat läske­jä? Ken­ties ehkä vielä laiskojakin?

    Köy­hille “lop­ulli­nen ratkaisu” kenties?

  17. “Köy­hille “lop­ulli­nen ratkaisu” kenties?” 

    No vaikka­pa ihan yhtä lop­ulli­nen kuin ns. rikkaillekin. Mietipä sitä, ja ajat­tele ennen kaikkea äärim­mäisen huolel­lis­es­ti tuon kom­ment­ti­ni kohdan ‘yhtä hyvin perustein’ merkitysarvoa. 

    PS. Tosin kuten taas nähti­in, niin nuo ajat­teluhom­mat eivät kyl­lä sitä tei­dän vasem­mis­to­lais­ten vahv­in­ta osaamisaluet­ta ole.

  18. “Olen samaa mieltä. Liikun­tamyl­ly on hyvä sijoi­tus ja nos­taa alueen tasoa. Ehkä Guggen­heimin voisi rak­en­taa Kontulaan”

    Alueen tasoa? Mikäs Myl­ly­puron “tasos­sa” on vikana? Tai Kon­tu­lan? Hieno­ja aluei­ta molem­mat. Väki on mon­imuo­toista ja juuri rajap­in­noil­la uuden tekem­i­nen kukkii.
    Minä olisin ennem­min huolestunut esimerkik­si Kulosaaren epä-älyl­lisyy­destä tai Hert­toniemen teen­näisyy­destä. Eiran pikkusievästä poro­por­var­il­lisu­ud­es­ta nyt puhu­mat­takaan. Näil­lä seuduin ei syn­ny mitään.
    Jaa niin — Guggen­heim pelkästään lask­isi Kon­tu­lan tasoa.

  19. Asuinalueen hyvä saavutet­tavu­us (joka nos­taa asuinaluei­den arvoa) on asia, jon­ka jakami­nen tas­a­puolisem­min lisää sosi­aal­ista oikeu­den­mukaisu­ut­ta. Hyvä saavutet­tavu­us mah­dol­lis­taa use­ampia työti­laisuuk­sia ja sosi­aal­ista verkos­toi­tu­mista — tai ainakin sen, että pääsy paikalliseen Kelaan tai sosi­aal­i­toimis­toon onnis­tuu (esim. Bri­tan­ni­as­sa on huo­mat­tu, että huonos­ti saavutet­tavien aluei­den asukkaille on todel­li­nen ongel­ma, että he eivät pääse asioimaan vira­nomais­ten luona hake­mas­sa sosi­aalietuuk­si­aan tai eivät esim. pääse lääkäri­in tai apteekki­in, kun olisi tarvetta).

    Sosi­aaliseen sekoit­tamiseen liit­tyy myös nur­ja puolen­sa. Esim. koulus­sa lapset kyl­lä tietävät, kenel­lä kavereista on kallis äly­puhe­lin, hieno kämp­pä ym. eli jos ollaan huolis­saan siitä, miten lapset suh­tau­tu­vat toisi­in­sa — kiusaa­vat tai kade­hti­vat — olisi oikeas­t­aan parem­pi, että kaver­it oli­si­vat suun­nilleen samas­ta sosioekonomis­es­ta ryh­mästä. Todel­lisu­udessa lapset eivät ehkä ole niin jul­mia tässä suh­teessa kuin aikuiset halu­a­vat ajatel­la — ja täl­löin sosi­aalisen sekoit­tamisen tarpeel­lisu­us (tässä suh­teessa) taas kyseenalais­tuu. Lapset voivat kyl­lä olla jul­mia, mut­ta syyt voivat olla mon­i­naisia tai satunnaisia.

    Ehkä isoin vika sosi­aalisen sekoit­tamisen agen­das­sa on, että se perus­tuu “ongelmien” levit­tämiseen tasais­es­ti, jol­loin ne näyt­tävät katoa­van. Jos pien­i­t­u­loisu­us on ongel­ma, ei se katoa sil­lä, että pien­i­t­u­loinen pääsee asumaan suu­rit­u­lois­t­en keskelle.

  20. “Sosi­aalisen asun­to­tuotan­non keskit­tämis­es­tä omi­in kaupungi­nosi­in­sa on todel­la varoit­tavia esimerkke­jä jo niinkin läheltä kuin Tukholmasta.”

    Onko mah­dol­lista, että ongelmi­in on mui­ta syitä, kuin asun­to­tuotan­non keskit­tämi­nen? Jos sosi­aa­li­nen asum­i­nen olisi jaet­tu tasais­es­ti eri puo­lille Tukhol­maa, mikä takaa, ettei koko Tukhol­mas­ta olisi tul­lut varoit­ta­va esimerkki?

  21. Toimeli­aille ihmisille ARA- ja kaupun­gin vuokra-asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen Jätkäsaa­reen ja vas­taavi­in paikkoi­hin antaa hyviä bis­nes­mah­dol­lisuuk­sia, jos sat­tuvat noi­hin asun­toi­hin pääsemään.

    Pistät vain saa­masi asun­non markki­nata­soiselle vuo­ralle ja muu­tat halvem­paan asun­toon. Lail­lis­es­ti mak­set­tu­jen vero­jenkin jäl­keen jää voittoa. 

    Äkkiä ajatellen tämähän olisi mon­en toim­i­jan etu: Hyvä­tu­loinen saa vuokrakäm­pän halu­a­mal­taan alueelta, vähä­tu­loinen taas lisää tulo­ja, joil­la elämisen tasoaan voi nos­taa, eikä tarvitse tur­vau­tua toimeentulotukeen.

    Jos tuo jär­jeste­ly on laiton tai sopimusten­vas­tainen, palkataan sit­ten liu­ta valvo­jia, eli lisätään yhteiskun­nan menoja.

  22. Kalle:
    Kaik­ki asumisen tuet menevät 100% hin­toi­hin, joten sekä vuokra- että omis­tusasumisen tulem­i­nen on lähin­nä hölmöä. Onnek­si nyt hal­li­tu­so­hjel­mas­sa vih­doin puu­tu­taan korkovähen­nyk­si­in. Kuka uskaltaa puut­tua vuokra-asumisen tuki­in, joka on yhtä vahin­gol­lista kuin korkotuetkin? 

    Toisin kuin korkovähen­nys, vuokra-asukkaiden asum­is­tu­ki ei todel­lakaan mene 100% vuokri­in, edes vapail­la markki­noil­la. Näin olisi vain jos kaik­ki saisi­vat yhtä paljon asumistukea.

    Jos asum­istues­ta luovut­taisi­in, vuokrat eivät vält­tämät­tä tip­puisi lainkaan, mut­ta ainakaan ne eivät tip­puisi koko asum­istuen määrää. Halvimpi­en asun­to­jen vuokralaiset vain vai­h­tu­isi­vat vähän suurem­pit­u­loisi­in, kos­ka kaikkein pien­i­t­u­loisim­mil­la ei olisi niihin enää varaa. Näin siis ainakin Helsingis­sä, jos­sa ei ole kovia vaikeuk­sia löytää asum­is­tukea saam­a­ton­ta vuokralaista.

    Tämän lisäk­si tietysti Helsingis­sä on val­tavasti vuokra-asun­to­ja, joi­hin asum­is­tukea saav­il­la ei ole nytkään varaa. Näi­den kohdal­la tilanne tuskin muut­tuu mik­sikään, kos­ka kysyn­tää riit­tää ja vuokralais­ten mak­sukyky pysyy tismall­een samana.

  23. Sakke:
    Mikä mah­taa olla peruste “köy­hän oikeudelle asua halu­tul­la asuinalueel­la”? Tuo ei ole nähdäk­seni mikään uni­ver­saali ihmisoikeus. 

    Ei tai­da olla sel­l­ais­takaan uni­ver­saalia ihmisoikeut­ta, että rikas saisi asua automaat­tis­es­ti halu­a­mal­laan asuinalueella?

    Raha ei myöskään ole mikään ihmisen hyvyy­den ja pätevyy­den mit­tari, eikä köy­hyys mikään syy vähem­män ihmis­ar­voiseen elämään. Monista kom­menteista voisi kyl­lä luul­la muuta.

  24. Fidel:
    Mik­si tois­t­en rahoil­la pitäisi saa­da asua mis­sä haluaa? .…

    Eikö tuos­sa alku­peräisessä kir­joituk­ses­sa juuri käsitel­lä tätä kysmykstä?

    Anteek­si tämä turha viesti.

  25. Mau­r­izio:
    “Köy­hille “lop­ulli­nen ratkaisu” kenties?” 

    No vaikka­pa ihan yhtä lop­ulli­nen kuin ns. rikkaillekin. Mietipä sitä, ja ajat­tele ennen kaikkea äärim­mäisen huolel­lis­es­ti tuon kom­ment­ti­ni kohdan ‘yhtä hyvin perustein’ merkitysarvoa. 

    PS. Tosin kuten taas nähti­in, niin nuo ajat­teluhom­mat eivät kyl­lä sitä tei­dän vasem­mis­to­lais­ten vahv­in­ta osaamisaluet­ta ole.

    Stub­biloinen sai nip­pa nap­pa A:n lyhyesta matem­ati­ikas­ta. Katainen ei edes kyen­nyt kirjoittamaan.

    Se siitä sekoomuk­sen ‘älyl­lisyy­destä’.

  26. Asun­to­tuotan­non pitäisi juuri tästä syys­tä antaa tapah­tua markki­nae­htois­es­ti siel­lä mis­sä hin­nat ovat kaikkein suurim­mat. Se paran­taa pitkäl­lä aikavälil­lä automaat­tis­es­ti *kaikkien* asuinolo­ja. Mar­gin­aalil­la, jokainen uusi asun­to on laadul­taan paras mahdollinen. 

    Köy­hem­mille alueille voi sit­ten sosi­aal­i­sista syistä suun­na­ta esimerkik­si eri­laisia viihty­isyyt­tä lisääviä korjausavustuksia.

  27. Perseus: Stub­biloinen sai nip­pa nap­pa A:n lyhyesta matem­ati­ikas­ta. Katainen ei edes kyen­nyt kirjoittamaan.

    Se siitä sekoomuk­sen ‘älyl­lisyy­destä’.

    Matem­ati­ikan kir­joituk­setko sen älyl­lisyy­den ratkaisee?

    On se has­sua kun työväen­puoluei­den mielestä työvä­ki on älytön­tä eikä työmies keplaa oikeusministeriksi!

  28. theta: Toisin kuin korkovähen­nys, vuokra-asukkaiden asum­is­tu­ki ei todel­lakaan mene 100% vuokri­in, edes vapail­la markkinoilla. 

    Korkovähennys(kään) ei voi men­nä täysimääräis­es­ti asun­to­jen hin­toisin sel­l­aisil­la alueil­la, jois­sa uud­is­tuotan­to on todel­li­nen mahdollisuus.

  29. theta: Toisin kuin korkovähen­nys, vuokra-asukkaiden asum­is­tu­ki ei todel­lakaan mene 100% vuokri­in, edes vapail­la markki­noil­la. Näin olisi vain jos kaik­ki saisi­vat yhtä paljon asumistukea.
    Jos asum­istues­ta luovut­taisi­in, vuokrat eivät vält­tämät­tä tip­puisi lainkaan, mut­ta ainakaan ne eivät tip­puisi koko asum­istuen määrää. Halvimpi­en asun­to­jen vuokralaiset vain vai­h­tu­isi­vat vähän suurem­pit­u­loisi­in, kos­ka kaikkein pien­i­t­u­loisim­mil­la ei olisi niihin enää varaa. Näin siis ainakin Helsingis­sä, jos­sa ei ole kovia vaikeuk­sia löytää asum­is­tukea saam­a­ton­ta vuokralaista.

    Jot­ta tämä ske­naar­iosi olisi mah­dolli­nen, pitäisi jos­sain siis nyt asua niitä suurem­pit­u­loisia, joil­la asum­istuen lop­pues­sa olisi yhtäkkiä mah­dol­lista pan­na asumiseen lisää rahaa. Jos heitä ei olisi, seu­raus olisi tosi­aan asun­to­jen hin­to­jen (etenkin mata­lahin­tais­ten vuokra-asun­to­jen) hin­to­jen lasku. Tämä pätee etenkin siis asun­to­jen kohdal­la, kos­ka niiden kohdal­la tar­jon­ta ei voi mitenkään vas­ta­ta laske­neeseen kysyn­tään (asun­not ovat jo raken­net­tu­ja ja niiden tyhjänä pitämi­nen on vielä kalli­im­paa omis­ta­jalle kuin aiem­paa alem­paa vuokraa mak­sa­van vuokralaisen ottaminen). 

    theta: Tämän lisäk­si tietysti Helsingis­sä on val­tavasti vuokra-asun­to­ja, joi­hin asum­is­tukea saav­il­la ei ole nytkään varaa. Näi­den kohdal­la tilanne tuskin muut­tuu mik­sikään, kos­ka kysyn­tää riit­tää ja vuokralais­ten mak­sukyky pysyy tismall­een samana.

    Suun­nilleen tot­ta, puh­taasti markki­nahin­tais­ten sub­ven­toimat­tomien asun­to­jen hin­nat tuskin muut­tuisi­vat mihinkään. Jonkin ver­ran toki kysyn­täpuoli voisi laskea sitä kaut­ta, että kos­ka halvim­mat asun­not oli­si­vat hal­ven­tuneet, tulisi entistä houkut­tel­e­vam­mak­si muut­taa halvem­paan ja huonom­paan asun­toon ja käyt­tää säästynyt raha johonkin muuhun kulutukseen.

  30. Onko tästä seg­re­gaa­tioke­hi­tyk­sen taloudel­lis­es­ta ja sosi­aalis­es­ta hin­nas­ta mitään kun­non tutkimuk­sia? “Ei tehdä niin kuin Tukhol­mas­sa” on minus­ta varsin yli­malkainen heit­to, joka ei oikeas­t­aan kvan­tifioi mitenkään sitä, mitä Tukhol­mas­sa on tehty ja miten paljon siitä on ollut hait­taa. Ja ennen kaikkea se ei vas­taa siihen kysymyk­seen, mitä sit­ten pitäisi tehdä ja mitä se sit­ten maksaa. 

    Jotenkin tun­tuu vaikeal­ta uskoa, että ainakaan paras keino seg­re­gaa­tion hait­to­jen min­i­moin­nis­sa olisi se mainit­tu ARA-asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen Jätkäsaa­reen ja sit­ten lot­tokuponkien jakami­nen joillekin (jot­ka, jos nou­dat­ta­vat Tapi­on vinkkiä, ennem­minkin lunas­ta­vat sen kupon­gin arvon itselleen kuin meni­sivät sinne arvokkaaseen asun­toon itse asumaan). 

    Joidenkin ehdot­ta­mat infra­struk­tu­uripro­jetit huonoil­la alueil­la voivat toki paran­taa näi­den tasoa ja siten estää slum­mi­u­tu­misen, mut­ta ne voivat myös johtaa vuokrien nousu­un siel­lä ja slum­mike­hit­tymisen siir­tymisen vain toiseen paikkaan. 

    Mut­ta siis ennen kuin ale­taan yhtään mihinkään pitäisi minus­ta selvit­tää seg­re­gaa­tion sosi­aa­li­nen ja taloudelli­nen hin­ta, ja mielel­lään sen jäl­keen tutkia niitä keino­ja, joil­la on todet­tu empi­iris­es­ti ole­van parhaat mah­dol­lisu­udet sen estämiseen.

  31. Äkkiä ajatellen tämähän olisi mon­en toim­i­jan etu: Hyvä­tu­loinen saa vuokrakäm­pän halu­a­mal­taan alueelta, vähä­tu­loinen taas lisää tulo­ja, joil­la elämisen tasoaan voi nos­taa, eikä tarvitse tur­vau­tua toimeentulotukeen.

    Aha…

    Mitä nyt se epä­suo­ra vuokrien ero­tuk­sen muo­dos­sa saatu epä­suo­ra toimeentulotuki…

  32. Samuli Saarel­ma: Jot­ta tämä ske­naar­iosi olisi mah­dolli­nen, pitäisi jos­sain siis nyt asua niitä suurem­pit­u­loisia, joil­la asum­istuen lop­pues­sa olisi yhtäkkiä mah­dol­lista pan­na asumiseen lisää rahaa. 

    Asum­ista Helsingis­sä ei rajoi­ta pelkästään hin­ta, vaan myös (hal­van) asun­non saan­nin vaikeus. Moni asun­toa Helsingistä hake­va jää ainakin tilapäis­es­ti ilman asun­toa, vaik­ka olisi valmis mak­samaan siitä pyy­det­tyä vuokraa. Vuokra-asun­to­ja ei huu­tokau­pa­ta eniten tar­joavalle, eivätkä vuokran­ta­jat hin­noit­tele asun­toaan niin opti­maalis­es­ti, että sille löy­ty­isi täs­mälleen yksi kiinnostunut.

    En kuitenkaan tarkoi­ta, etteikö hin­nat voisi myös laskea tai hin­to­jen nousu hidas­tua. Se ei vaan ole niin lin­eaarista, että jos asum­is­tukea las­kee tai nos­taa 100 eurol­la, vuokrat las­kee tai nousee 100 eurolla.

  33. theta: Asum­ista Helsingis­sä ei rajoi­ta pelkästään hin­ta, vaan myös (hal­van) asun­non saan­nin vaikeus. Moni asun­toa Helsingistä hake­va jää ainakin tilapäis­es­ti ilman asun­toa, vaik­ka olisi valmis mak­samaan siitä pyy­det­tyä vuokraa. Vuokra-asun­to­ja ei huu­tokau­pa­ta eniten tar­joavalle, eivätkä vuokran­ta­jat hin­noit­tele asun­toaan niin opti­maalis­es­ti, että sille löy­ty­isi täs­mälleen yksi kiinnostunut.

    Voi olla, mut­ta yleis­es­ti ja pidem­mäl­lä aikavälil­lä vapaiden markki­noiden vuokrien on kyl­lä pakko tasaan­tua suun­nilleen sille tasolle, mitä niistä ollaan valmi­ita mak­samaan. Mainit­se­mal­lasi kitkalla ei oikeas­t­aan ole merk­i­tys­tä tämän keskustelta­van asian kannal­ta, kos­ka se pätee ihan riip­pumat­ta siitä, onko sys­tee­mis­sä mukana asum­is­tukea vai ei. 

    theta: En kuitenkaan tarkoi­ta, etteikö hin­nat voisi myös laskea tai hin­to­jen nousu hidas­tua. Se ei vaan ole niin lin­eaarista, että jos asum­is­tukea las­kee tai nos­taa 100 eurol­la, vuokrat las­kee tai nousee 100 eurolla.

    Jos on käytössä mak­simivuokra, johon asti sitä tukea saadaan, niin sit­ten jous­ta­jana hin­nan sijaan on laatu. Mak­simivuokra­han tarkoit­taa sitä, että asun­non laatu tai neliöt johonkin rajaan asti ovat vuokralaiselle paljon kiin­nos­tavampia kuin siitä ylöspäin. Tämä voi johtaa siihen, että investoin­nit, joil­la asun­non halut­tavu­us mak­simivuokras­ta ylöspäin nousee, on vaikeampi saa­da kuo­letet­tua kuin siihen tasoon asti. 

    Tämän taas voisi pahim­mil­laan ajatel­la jopa pahen­ta­van sitä seg­re­gaa­tio­ta, kos­ka vuokranan­ta­jil­la ei olisi eri­ty­istä innokku­ut­ta pitää huol­ta asun­to­jen kun­nos­ta tai asuinalueit­ten halut­tavu­ud­es­ta, kun­han vuokrata­so pysyy sen asum­istuen mak­simivuokran yläpuolel­la, kos­ka vas­ta siitä tasos­ta alaspäin hin­nan lasku tarkoit­taa vuokralaiselle sitä, ettei käteen­jäävä raha lisään­ny vuokran laskun mukana. 

    Jos asum­is­tukipros­ent­ti on hyvinkin suuri, tämä ten­denssi painaa kaikkia asumaan saman­ta­soises­sa asun­nos­sa riip­pumat­ta siitä, miten paljon itse olisi halukas tulois­taan asumiseen kulut­ta­maan. Sen sijaan kiin­teä tulo­jen lisäys (vaik­ka sen 100 euron palkanko­ro­tus) menee toisil­la siihen, että asumisen tasoa paran­netaan, toisil­la siihen, että tehdään jotain muuta.

  34. Markus Vars­ta: Aha…

    Mitä nyt se epä­suo­ra vuokrien ero­tuk­sen muo­dos­sa saatu epä­suo­ra toimeentulotuki…

    Lop­putu­los on kuitenkin kokon­aisu­u­den kannal­ta tehokkaampi kuin tilanteessa, jos­sa se köy­hä pakote­taan asumaan asunnossa. 

    Jos kaupun­ki antaa asun­non köy­hälle, niin köy­hä hyö­tyy. Jos köy­hä vuokraa asun­non eteen­päin rikkaalle, hyö­tyy köy­hä vielä vähän lisää. Lisäk­si siitä hyö­tyy vielä rikaskin, sil­lä kyseessä on vapae­htoinen vai­h­tokaup­pa joka ei tapah­du, ellei jos kumpikin osa­puoli kat­so hyötyvänsä.

    Seg­rekaa­tiokin vähe­nee, kun köy­häl­lä alueel­la asu­val­la köy­häl­lä onkin yhtäkkiä enem­män rahaa käytössään ;))))

  35. anonyy­mi:
    Asi­aan mitenkään liit­tymät­tä: Jip­pii. Onpas hienoa, että ollaan eurossa. 

    Ja aiheen ruod­in­ta jatkuu.

    Tässä on jo jonkun aikaa itsel­läni ollut epäilys että muu­ta­man vuo­den päästä oival­letaan kuin­ka heikko Sak­sa oikeasti on. Epäop­ti­maalisen val­u­ut­ta-alueen tar­joa­ma kainalosau­va on mah­dol­lis­es­ti tuhon­nut täy­del­lis­es­ti sen kil­pailukyvyn minkä Schröderin uud­is­tuk­set sai­vat aikaan. Die Energiewende mak­saa melkois­es­ti, ja nähtäväk­si jää olisiko Sak­sal­la varaa siinäkin hypo­teet­tises­sa tilanteessa että kainalosau­va joskus katoaa. Myöskään ulkopoli­it­tis­es­ti, Ukrainan kri­i­sis­sä Sak­sa ei ole vaku­ut­tanut, niinkuin Wes­ley Clark esi­tyk­sessään vih­jaa kohdas­ta 1:00 eteenpäin.

  36. Sylt­ty: Lop­putu­los on kuitenkin kokon­aisu­u­den kannal­ta tehokkaampi kuin tilanteessa, jos­sa se köy­hä pakote­taan asumaan asunnossa. 

    Jos kaupun­ki antaa asun­non köy­hälle, niin köy­hä hyö­tyy. Jos köy­hä vuokraa asun­non eteen­päin rikkaalle, hyö­tyy köy­hä vielä vähän lisää. Lisäk­si siitä hyö­tyy vielä rikaskin, sil­lä kyseessä on vapae­htoinen vai­h­tokaup­pa joka ei tapah­du, ellei jos kumpikin osa­puoli kat­so hyötyvänsä.

    Seg­rekaa­tiokin vähe­nee, kun köy­häl­lä alueel­la asu­val­la köy­häl­lä onkin yhtäkkiä enem­män rahaa käytössään ;)))) 

    Hieno päät­te­ly ja tästä pääsemme seu­raavaan päät­te­lyketju­un. Olete­taan kak­si köy­hää ja yksi rikas. Alku­ti­lanteessa yksi köy­hä ja rikas asu­vat huonol­la alueel­la ja rikkaal­ta verote­taan rahaa ja annetaan se toiselle köy­hälle, jot­ta hän voi asua rikkaal­la alueel­la sub­ven­toidul­la vuokralla.

    Sekä köy­hälle että rikkaalle on parem­pi vai­h­toe­hto se, että he vai­h­ta­vat keskenään asun­to­ja ja köy­hä saa käteen­sä välisum­man. Toiselle köy­hälle tämä on yhtä hyvä tilanne kuin alku­ti­lakin. Nyt meil­lä on siis rikas rikkaal­la alueel­la ja molem­mat köy­hät köy­häl­lä alueel­la ja toisel­la köy­histä taskus­saan väliraha.

    Jos olete­taan alene­va rajahyö­ty tuloille, saadaan se tulos, että kokon­aisu­u­den kannal­ta saavutet­taisi­in parem­pi tulos, jos köy­hät pan­naan jaka­maan se väli­ra­ha. Nyt tulos on siis se, että köy­hät asu­vat köy­häl­lä alueel­la, rikas rikkaal­la ja rikkaal­ta on siir­ret­ty rahaa köy­hien tasku­un niin, että molem­mat saa­vat sitä euromääräis­es­ti yhtä paljon.

    Eli siis saavutet­ti­in peri­aat­teessa perus­tu­loti­lanne. Esimerk­ki osoit­ti siis, että on opti­maalisem­paa kokon­aisu­u­den kannal­ta se, että rikkaal­ta verotet­ta­va raha annetaan tasais­es­ti köy­hille sen sijaan, että se käytetään siihen, että toinen köy­histä pakote­taan asumaan rikkaal­la alueel­la niin, että hänen vuokraansa subventoidaan.

  37. Gre­jus: Ei tai­da olla sel­l­ais­takaan uni­ver­saalia ihmisoikeut­ta, että rikas saisi asua automaat­tis­es­ti halu­a­mal­laan asuinalueella? 

    No eipä tai­da olla, ellei siel­lä jo asu, tai muu­ta jonkun pois­muut­ta­neen tilalle! 

    Jos sopi­vak­si kat­so­ma­l­taan alueelta ei sitä unelmien kämp­pään­sä saa, pitää tyy­tyä toisek­si parhaaseen vai­h­toe­htoon! Aina­han sitä voi sit­ten muut­taa aluk­si vaik­ka halu­a­mansa asuinalueen viereen. Kun jää sit­ten vähäk­si aikaa odot­tele­maan, voi lop­ul­ta eniten halu­a­mal­taan alueelta löytää sopi­van asun­non. Jos ei pitkään aikaan mieluisaa löy­dä, on joko liian malt­tam­a­ton, tai liian köy­hä suh­teessa kriteereihin. 

    Jos on liian köy­hä, sil­loin ei pidä olla liian kovat kri­teer­it tavoitel­la ‘kuu­ta taivaal­ta’, vaan kan­nat­taa tark­istaa niitä, tai käyt­tää aikansa esimerkik­si opiskelu­un tai muuhun sivistys­tä tai parem­mat tulot tuot­tavaan toimintaan. 

    Minäkin lopetin aikoinaan haaveilut asun­nos­ta Ehren­strömintien var­relta, kun tajusin, että eivät sinne kaik­ki halukkaat kuitenkaan mah­du asumaan. 

    Gre­jus:
    Raha ei myöskään ole mikään ihmisen hyvyy­den ja pätevyy­den mit­tari, eikä köy­hyys mikään syy vähem­män ihmis­ar­voiseen elämään. Monista kom­menteista voisi kyl­lä luul­la muuta. 

    Ei todel­lakaan! “Köy­hä, mut­ta siisti”, oli muis­taak­seni erään Taavet­ti-enonkin kun­nioi­tus­ta herät­tävä tunnuslause.

    Elämä tuon ‘Taavetin’ kaltaisen naa­purin viereisel­lä ton­til­la on usein paljon parem­pi vai­h­toe­hto, kuin esim. Wes­t­endin tai idän Karhusaaren pahimpi­en sikail­i­joiden naa­pu­ri­na. Ihan mukavaa väkeä lie­nee kuitenkin suurin osa kaik­ista suo­ma­lai­sista, ääripäi­den pahimpia öykkäre­itä luku­unot­ta­mat­ta, niin Kehä‑I:n kuin Kehä III:nkin molem­min puolin. 

    Jos jaet­tavaa on vähän, se pitää käyt­tää viisaasti. Ei kai leipäjonois­sakaan lahjoite­ta jonon ensim­mäiselle koko rekka-autollista!

    Asi­as­ta toiseen: Osmol­ta ja muil­takaan en tässä ja nyt mal­ta olla kysymät­tä, pitäisikö Taavet­ti-enon jakaa jälleen ensi syksynä ome­nasa­dostaan erik­seen poim­i­mansa mädät ome­nat tasais­es­ti kel­lar­in­sa kaikki­in laatikoi­hin, jol­loin ne voivat pila­ta koko sadon, vai olisiko ne kuitenkin parem­pi sijoit­taa kokon­aan kauas muista, esim. oheisen ohjeen mukaisesti? 

    (“Hedelmä­varas­to kan­nat­taa tark­istaa sään­nöl­lis­es­ti ja pois­taa pilaan­tuneet ome­nat. Pilaan­tunut hedelmä voi “tar­tut­taa” muut. Se tuot­taa väritön­tä kaa­sua, etyleeniä, joka nopeut­taa hedelmien kyp­symistä ja voi edis­tää niiden pilaan­tu­mista.”, lähde: “http://www.gardena.com/fi/garden-life/garden-magazine/omenasadon-korjaaminen-ja-sailominen/”.)

    Mik­si vas­taa­van peri­aat­teen käyt­tö tuot­taisi ihmis­ten tapauk­ses­sa ns. segregaatio-ongelmia?
    Mitä sanoo sosiaaliväki?

    Ihmis­ten tapauk­ses­sa­han lie­nee useim­miten aina mah­dol­lista paran­taa tapansa, ja tehdä parhaansa aloit­taak­seen itse nousun­sa pitkin sosi­aal­isia ja taloudel­lisia rap­pu­sia ylös niin korkealle kuin vain kyke­nee kapuamaan.

  38. Jatke­taan­pa aja­tusleikke­jä, kun Samulin kanssa ker­ran alku­un päästiin. 

    Ajatel­laan­pa yksinker­taisu­u­den vuok­si, että kaupungis­sa on 900 asun­toa ja että ne ovat kaik­ki prikulleen saman­laisia. Ain­oa ero niiden välil­lä on sijain­ti. Kaupun­gin nurkas­sa sijaitse yksit­täi­nen piste, jos­sa on “kaik­ki” palve­lut. Kaiken kukku­rak­si kaupun­gin asukkaat arvosta­vat vain ja ain­oas­taan mah­dol­lisim­man lyhyt­tä etäisyyt­tä tuos­ta kaiken kat­tavas­ta pis­teestä ja sat­tumal­ta kaik­ki vielä saman verran.

    Asun­not sijait­se­vat yhden täysin suo­ran tien var­rel­la rivis­sä siten, että paras asun­to on kaiken sisältävän pis­teen vier­essä, toisek­si paras asun­to on talon ver­ran kauem­pana ja niin edelleen. Hin­ta tietenkin tot­telee samaa sijain­nista riip­pu­vaa logiikkaa.

    Alku­ti­lanteessa asun­nois­sa asuu 900 ihmistä, rikkain asuu ensim­mäisessä ja köy­hin viimeisessä. Sovi­taan myös, että 300 ensim­mäistä kut­su­taan rikkaiden asun­noik­si, 300 seu­raavaa keski­t­u­lois­t­en ja 300 viimeistä köy­hien asunnoiksi. 

    Mitä tapah­tuu, jos kun­ta onkin päät­tänyt että riv­in kol­mas asun­to onkin sit­ten kun­nan vuokrat­a­lo, joka annetaan arval­la yhdelle 300:sta köyhästä? 

    Keskimääri­nen asum­i­nen ei parane yhtään, kos­ka asun­to­ja on edelleen yhtä mon­ta ja kaik­ki ovat vielä saman­laisia. Kol­man­nen asun­non nykyi­nen asukas joutuukin neljän­teen, neljän­nen viiden­teen ja niin edespäin. Viimeinen rikas asu­ja tipah­taakin keskilu­okan asun­toon ja yksi keskilu­okkainen tipah­taa köy­hälle alueelle. Kaikkien köy­hien, joil­la oli parem­pi asun­to kuin arpaon­nis­ten, asun­to huononee pykäläl­lä. Niille köy­hille, joiden asun­to oli huonom­pi kuin arpaon­nisen, ei tapah­du mitään. Rikkaim­man ja toisek­si rikkaim­man asun­to ei myöskään muu­tu huonommaksi.

    Mitä tapah­tui:
    Yhden ihmisen asum­isti­lanne parani ja ylivoimais­es­ti suurim­man osan asum­isti­lanne taas huononi, riip­puen vähän siitä, keneen köy­histä arpaon­ni osuu. Seg­re­gaa­tio väheni kahdel­la ihmisellä.

  39. Sakke:
    Minäkin lopetin aikoinaan haaveilut asun­nos­ta Ehren­strömintien var­relta, kun tajusin, että eivät sinne kaik­ki halukkaat kuitenkaan mah­du asumaan. 

    En tiä. Onhan toi Kaivari aika ankee 9 kuukaut­ta vuodessa ja han­het paskoo pilalle jäl­jelle jäävät kolme. Ehkä siitä vois osan rakentaa.

    Mut ei sit­ten mitään ARAa tai HEKAa tai Sin­in­auhaa. Sit jou­tu­is kyl häipyy Espooseen.

  40. Sylt­ty, aivan eri­no­mainen esimerk­ki. Nyt jäämme vain odot­ta­maan sosi­aalisen asun­torak­en­tamisen kan­nus­ta­jil­ta sen osoit­tamista, mik­si jälkim­mäi­nen tilanne on parem­pi kuin edelli­nen. En pidätä hengitystäni.

  41. Sylt­ty: Matem­ati­ikan kir­joituk­setko sen älyl­lisyy­den ratkaisee?

    On se has­sua kun työväen­puoluei­den mielestä työvä­ki on älytön­tä eikä työmies keplaa oikeusministeriksi!

    Matemaat­ti­nen osaami­nen ker­too kyl­lä aika hel­vetin paljon ihmisen älyl­li­sistä kyvy­istä. Matem­ati­ikas­sa tutk­i­taan avaruuk­sia, luku­ja, rak­en­tei­ta, muu­tos­ta ja määriä. Siis kaikkea sitä, mihin tör­mää reaalimaailmassa.

    Eikö kokoomuk­ses­ta löy­dy edes yhtä kaup­pati­eteen­mais­te­ria hoita­maan val­tio­varain­min­is­terin pestiä? Aika säälittävää.

  42. Perseus: Matemaat­ti­nen osaami­nen ker­too kyl­lä aika hel­vetin paljon ihmisen älyl­li­sistä kyvyistä. 

    Näin on. Matemaat­tisu­u­den puute ei kuitenkaan ker­ro siitä, etteikö ihmi­nen voisi lois­taa jol­lain toisel­la elämä­nalueel­la. Ei-matemaat­tis­es­ti lah­jakkaas­ta voi tul­la esimerkik­si lois­ta­va säveltäjä tai muusikko, kir­jail­i­ja, kuvataiteil­i­ja tai graafikko, opet­ta­ja tai ter­apeut­ti. Oliko­han Väinö Lin­na matemaat­tis­es­ti lahjakas? 

    Matemaat­tisu­us ei myöskään tarkoi­ta sitä, että ymmärtäisi asioi­ta itses­tään­selvästi parem­min. Loogisel­la päät­te­lykyvyl­lä voi osua pahasti harhaan, kun lähtöo­le­tuk­set ovat väärät, eikä lähtöo­le­tuk­sien tulkin­nas­sa matemaat­tisu­ud­es­ta ole vält­tämät­tä mitään apua.

    Maail­man talousvi­i­saista vähin­tään merkit­täväl­lä osal­la on myös matemaat­tista kyvykkyyt­tä, mut­ta jokainen heistä näyt­tää hori­se­van vähän omi­aan. Tilanteen perustei­den tulkin­nas­sa matemaat­tisu­u­den hyö­ty näyt­tää ole­van vähäinen.

    Olisiko esimerkik­si Nokialle kai­vat­tu jos­sain välis­sä vähem­män insinööriyt­tä ja enem­män ihmis­läheisyyt­tä ja ihmis­ten tarpei­den intu­iti­ivista oival­tamista ja kohtaamista?

  43. :: jos nuo rahat käytet­täisi­in epä­su­osit­tu­jen asuinaluei­den kohentamiseen?

    Ain­oa kohen­net­ta­va asia on sijain­ti, eli (ajalli­nen) etäisyys kan­takaupungista tai työ­paikoista; kohen­t­a­mi­nen mak­saa ehkä Pis­aran(*) vuodessa. Mikä on suu­ru­us­lu­ok­ka, onko ver­tailus­sa mitään mieltä?

    *) tai muu sato­jen miljoonien liikenneprojekti.

  44. Maaseu­tu­lainen: Ei-matemaat­tis­es­ti lah­jakkaas­ta voi tul­la esimerkik­si lois­ta­va säveltäjä tai muusikko, kir­jail­i­ja, kuvataiteil­i­ja tai graafikko, opet­ta­ja tai terapeutti. 

    No ei voi.

    Olisiko esimerkik­si Nokialle kai­vat­tu jos­sain välis­sä vähem­män insinööriyt­tä ja enem­män ihmis­läheisyyt­tä ja ihmis­ten tarpei­den intu­iti­ivista oival­tamista ja kohtaamista?

    No kuule ei. Sinne olisi kai­vat­tu vähem­män man­agere­ja, johta­jia ja päällepäs­märe­itä, ja johdon olisi pitänyt antaa insinöörien tehdä työn­sä ja keskit­tyä kek­simään miten saadaan maail­man teknis­es­ti parhaat puhe­limet myy­tyä. Vika ei ollut insinööreis­sä vaan siinä että siel­lä oli kaiken­laisia “johta­jia” huseeraamassa.

    Jos nyt lähdet­täisi­in siitä, että saataisi­in asi­at ratkot­tua *edes* loogis­es­ti mielekkäästi. Niitä ratkaisu­ja on mon­ta, mut­ta kun ei päästä edes yhteen sel­l­aiseen, vaan “ymmär­retään” ja “ihmis­läheis­es­ti” perustel­laan asioi­ta jois­sa ei ole ker­ras­saan mitään järkeä ja jot­ka ovat enem­män tai vähem­män mah­dot­to­mia. Kuten tämä asun­topoli­ti­ik­ka, joka ei tuo­ta juuri mitään hyö­tyjä kuin muu­tamille “onnekkaille”, ja näillekin suurem­pia hyö­tyjä saataisi­in jos lopetet­taisi­in tämä sirkus ja annet­taisi­in sirkuk­sen pyörit­tämiseen käyte­tyt rahat käteisenä suo­raan näille ihmisille.

  45. hukkaan meni: Ain­oa kohen­net­ta­va asia on sijain­ti, eli (ajalli­nen) etäisyys kan­takaupungista tai työ­paikoista; kohen­t­a­mi­nen mak­saa ehkä Pis­aran(*) vuodessa. Mikä on suu­ru­us­lu­ok­ka, onko ver­tailus­sa mitään mieltä? 

    Kovin helsinkiläi­nen aja­tus­malli, että vain sijain­nil­la suh­teessa toisaalle on merk­i­tys­tä. Toki näin on, kun kyse on met­sälähiöistä. Jos yritet­täisi­in rak­en­taa kaupunkia met­sälähiöi­den sijaan, etäisyys toisaalle menet­täisi merkitystään.

    Jos Espoo on onnis­tunut jos­sain parem­min kuin Helsin­ki, se on aluekeskusten rak­en­t­a­mi­nen. Lep­pä­vaara on paljon halu­tumpi asuin­paik­ka kuin Itäkeskus, vaik­ka sijain­ti suh­teessa Helsin­gin keskus­taan on osa­puilleen sama. Johtuu pitkälti siitä, että Itäkeskus on lähiöi­den reunus­ta­ma asfalt­tikent­tä ja Lep­pä­vaara yrit­tää olla kaupunkia, vaikkei kovin hyvin onnis­tukaan. Pk-seudul­la riit­tää epäon­nis­tu­mi­nenkin, kun muut eivät edes yritä.

  46. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Onko­han tässä onnis­tunut vai epäon­nis­tunut (ks. “http://en.wikipedia.org/wiki/Apartment#/media/File:St_James_Town1.jpg”) esimerk­ki seg­re­gaa­tios­ta Kanadassa?

    Kuvas­tako se pitäisi pystyä päättelemään?
    Logi­ikkana se, että korkeat talot rom­ah­dut­ta­vat elämänlaadun?

  47. Sakke: Osmol­ta ja muil­takaan en tässä ja nyt mal­ta olla kysymät­tä, pitäisikö Taavet­ti-enon jakaa jälleen ensi syksynä ome­nasa­dostaan erik­seen poim­i­mansa mädät ome­nat tasais­es­ti kel­lar­in­sa kaikki­in laatikoi­hin, jol­loin ne voivat pila­ta koko sadon, vai olisiko ne kuitenkin parem­pi sijoit­taa kokon­aan kauas muista, esim. oheisen ohjeen mukaisesti?

    Seg­rekaa­tio­teo­ria toimii juurikin päin­vas­tais­es­ti. Ideana kun on se, että kun mätä ome­na sijoite­taan hyvien laatikkoon, niin mätä muut­tuu hyväk­si. Jos sen sijaan mätä jätetään mätien sekaan, se pysyy mätänä. Tästä kai on jonkin­laista empi­iristä koke­mus­ta kaik­ista maail­man ghetoista.

  48. Sylt­ty: Yhden ihmisen asum­isti­lanne parani ja ylivoimais­es­ti suurim­man osan asum­isti­lanne taas huononi, riip­puen vähän siitä, keneen köy­histä arpaon­ni osuu. Seg­re­gaa­tio väheni kahdel­la ihmisellä.

    Pait­si jos yhden pykälän muu­tos on liian pieni muut­taak­seen mitään. Sil­loin taas kenenkään tilanne ei huonon­tunut, mut­ta yhden tilanne parani.

  49. Gre­jus: Ei tai­da olla sel­l­ais­takaan uni­ver­saalia ihmisoikeut­ta, että rikas saisi asua automaat­tis­es­ti halu­a­mal­laan asuinalueella?

    Tämä uni­ver­saali oikeus täl­lä het­kel­lä taitaa olla län­si­mainen omis­tu­soikeus ja yksi­tyisen omaisu­u­den suo­ja. Jos on varaa asua jos­sain, ei sitä voi­da estääkään. Raha ratkaisee.

    Olen­nainen kysymys tietysti on muo­dos­tuuko alueen “halut­tavu­us” siitä, että muutkin siel­lä asu­vat ovat rikkai­ta. Jos näin, niin tilan­net­ta ei voi yhdyskun­ta­su­un­nit­telul­la muuttaa.

    Jos sen sijaan “halut­tavu­us” syn­tyy jostain muus­ta, niin sil­loin näitä mui­ta asioi­ta on julkisel­la val­lal­la mah­dol­lisu­us muodostaa.

  50. Kalle: Kaik­ki asumisen tuet menevät 100% hin­toi­hin, joten sekä vuokra- että omis­tusasumisen tukem­i­nen on lähin­nä hölmöä.

    Tästä asi­as­ta alkoi tämän vuo­den alus­ta empi­iri­nen kokeilu ainakin Helsin­gin alueel­la, joka “tärkeimpi­en” uutis­ten takia on jäänyt kokon­aan uuti­soimat­ta: Kelan asum­istuen mak­simisum­mia leikat­ti­in noin 10 pin­naa, joka vaikut­taa eniten luon­nol­lis­es­ti helsinkiläisi­in tuen saa­ji­in, jot­ka hin­tata­son takia ovat saa­neet lähin­nä mak­simia ole­via tukia. 2016 on ensim­mäi­nen täysi vuosi, johon tämä his­to­ri­al­lisen suuri tuen rom­ah­dus vaikut­taa. Eli 2017 sit­ten voimme tilas­toista lukea kuin­ka paljon asumisen hin­ta on Helsingis­sä laskenut.

  51. toke: Seg­rekaa­tio­teo­ria toimii juurikin päin­vas­tais­es­ti. Ideana kun on se, että kun mätä ome­na sijoite­taan hyvien laatikkoon, niin mätä muut­tuu hyväk­si. Jos sen sijaan mätä jätetään mätien sekaan, se pysyy mätänä. Tästä kai on jonkin­laista empi­iristä koke­mus­ta kaik­ista maail­man ghetoista. 

    Mätä ei muu­tu hyväk­si muiden mätien joukos­sa, mut­ta mätä ome­na ei myöskään muu­tu hyväk­si, vaik­ka sen lait­taisi hyvien omenoiden joukkoon. Se vain pilaa siel­lä ole­vat hyvät ome­nat ympäriltään.

    Hyvät ome­nat ja jäl­jel­lä ole­va kelvolli­nen osu­us ensim­mäis­es­tä mätänemään alka­neesta ome­nas­ta voidaan ehkä vielä pelas­taa, mut­ta se edel­lyt­tää että tuos­ta pilaan­tu­mas­sa olev­as­ta tai osin jo pilaan­tuneesta ome­nas­ta leikataan se mätä tai koh­ta mädän­tymässä ole­va osa pois. Se on tietääk­seni ain­oa keino. Leikkauk­set voivat aut­taa puitakin men­estymään paremmin.

    Läpimäti­in omeni­in ei tuo leikkaamiskeino enää auta. Niiden oikea sijoi­tu­s­paik­ka taitaa olla vain sel­l­aises­sa bio­jätesäil­iössä, tai ‑laitok­ses­sa, jos­sa toiv­ot­tu pros­es­si on hyvässä hallinnassa.

    Päin­vas­tai­sista tapauk­sista, jos sel­l­aisia ‘mädän-ome­nan-paran­tu­mis-ihmeitä’ jostain löy­tyy, saa toki tuo­da esille, mieluiten riit­tävän tilas­tol­lisen poh­jan nojalla.

Vastaa käyttäjälle Syltty Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.