Tulorajojen tarkistaminen ARA-asuntoihin?

29.5.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Hallitusohjelman mukaan ARA-asuntoihin on tulossa tulorajat ja vieläpä niin, että ne tarkistetaan määräajoin. Jos tulot ovat kasvaneet liikaa, tuloksena on häätö. Kuulostaa sinänsä oikeudenmukaiselta, että yhteiskunta ei tue alennetulla vuokralla hyvätuloisia, jotka nuorina ovat onnistuneet saamaan vuokra-asunnon sen hetkisiin mataliin tuloihinsa vedoten – siis esimerkiksi ”köyhä” lääketiedettä opiskeleva opiskelijapariskunta.

Tämä kuulostaa hyvältä, mutta tähän sisältyy raskas kannustinloukku. Helsingin kaupungin asunnoissa vuokrataso on keskimäärin 6 €/neliö halvempi kuin koko kaupungin vuokrataso keskimäärin, mutta hyvillä asuinalueilla erotus voi olla jopa 15 €/neliö.[1]

Mitään ongelmaa ei ole, jos tulotaso ylittyy reilusti, tuhansilla euroilla, koska niin arvokas tuo vuokraoikeus ei ole, että sen säilyttämiseksi luopuu tuhansista euroista kuussa. Ongelma syntyy, kun raja ylittyy vähän, mikä on tietysti paljon yleisempi tilanne.

Jos tulorajat tehdään, ne on julkistettava ja rajan on oltava kiinteä. Voi periaatteessa syntyä tilanne, jossa vuositulojen meneminen eurolla yli rajan merkitsee satojen eurojen kuukausittaisen edun menettämisen loppu elämäkseen. Menetys voi olla rahassa mitattuna hyvinkin satatuhatta euroa. Tarkistuspisteen lähestyessä kannattaa alkaa suunnitella tulojaan ja pyytää vaikka työajan tilapäistä lyhentämistä.  omalla kustannuksellaan.

Voidaan tietysti päättää, että häätöä ei tule, jos tulot ylittyvät eurolla, mutta tulee, jos ne ylittyvät vaikkapa 500 eurolla. Tämä ei muuta mitään. Raja on edelleen kiinteä, tosin 500 euroa korkeammalla: Jos tämän uuden kiinteän rajan ylittää eurolla, muutto on edessä.

Kyse ei ole vain taloudellisen edun menettämisestä. Asunnolla on ihmisille muutakin arvoa: tutut naapurit, lasten koulu ja niin edelleen.

Ongelman alkujuuri on siinä, että pienituloisten asumista tuetaan rakentamalla pienituloisille erillisiä pienituloisten taloja. Tämä on paitsi leimaavaa – lapset voivat olla koulussa toisiaan kohtaan todella julmia – myös erittäin kömpelöä.

Yhteiskunnan ei pitäisi rakentaa vuokra-asuntoja, joiden vuokrataso on niin roimasti alle markkinavuokran kuin se nyt Helsingissä on. Olkoot nämä vuokrat mieluummin lähellä sitä, mitä vakuutusyhtiöt ottavat vuokra-asunnoistaan; vähän alle markkinavuokran. Pienituloisille tämä on liikaa, mutta tuettakoon heidän asumistaan näissä kiinteävuokraisissa asunnoissa asumistuella tai vuokran alennuksella. (Kun vuokra on kiinteä, asumistuki ei nosta sitä ylöspäin.)Kun tulot nousevat, asumistuki pienenee tai alennettu vuokra nouseeliukuen, ei hyppäyksenomaisesti. Sillä vältettäisiin automaattisiin häätöihin liittyvät ongelmat eikä osoitteesta pystyisi päättelemään perheen tulotasoa. Asuntoihin voitaisiin alun perin valita ihmisiä eri tulotasoilta. Segregaatio on paha asia sekä kaupunginosien tasolla että talon tasolla.

[1] Essi Eerola ja Tuukka Saarimaa. Vuokrataso Helsingin ARA-asuntokannassa. VATT tutkimukset 175. 2013

Kommentit

63 Vastausta artikkeliin “Tulorajojen tarkistaminen ARA-asuntoihin?”

  1. Rogue kirjoitti 29.5.2015 kello 12:19

    Miten se tarkistus käytännössä toteutetaan? Katsotaanko tulot edellisestä palkkatodistuksesta, edellisen vuoden verotettavista tuloista vai pidemmältä aikaväliltä?

    Jos tulot katsotaan edellisestä palkkatodistuksesta, on monissa tapauksissa äärimmäisen helppoa järjestää asiansa siten, etteivät tarkistusajankohtaa edeltävän todistuksen tulot ylitä tulorajaa. Esim. pariskunnasta suurempituloinen voi väliaikaisesti mennä kirjoille muualle, palkkaa ja työsopimusta pystyy sumplimaan työnantajan kanssa jne.

    Jos tulot katsotaan pidemmältä aikaväliltä, seuraa tilanteita joissa esim. aidosti työtön joudutaan heittämään asunnosta ulos, koska on tienannut edellisenä/edellisinä vuosina liikaa. Tai joudutaan heittämään juuri eronnut yksinhuoltaja ulos, koska ex-puoliso tienasi edellisenä vuonna liikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  2. Ville kirjoitti 29.5.2015 kello 12:53

    Tuloraja on kömpelö ratkaisu. Parempi olisi, että vuokra nousee, kun maksukyky paranee. Tämän voi toteuttaa alennuksilla nimellisvuokriin tai suorilla tuilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  3. Eero Kärki kirjoitti 29.5.2015 kello 13:02

    Tulorajat sisäänottoon, tietyn rajan jälkeen (tulojen kasvaessa) nostetaan vuokraa pikkuhiljaa. Korotuksen pitää olla maltillinen, koska tulonsaaja katsoo kokonaisuutta. Ratkaisu on niin yksinkertainen, että oletan se olevan laissa kielletty. Eli samasta asunnosta maksetaan vuokraa tulojen mukaan. Jotta järjestelmä toimisi, niin kaikkien pitäisi haluta muuttaa alueelle. Muutama reunaehto ja ”poliittinen log -laskentakäyrä”, niin Sipilä ratkaisu on valmis.
    Kun maalta tullaan Helsinkiin, niin näyttää että kaupunki on rakennettu miljonääreille (näin silloin kun et ole asunto-osakkeen vaihtaja). Enemmistö Helsingin työpaikoista syntyy kuitenkin matalapalkka-aloille, joten on Helsingin etu rakentaa vuokrataloja (yhdessä tätä työvoimaa käyttävien yritysten kanssa?).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  4. Johannes Korpijaakko kirjoitti 29.5.2015 kello 13:07

    Tuettu vuokra on aina markkinahäiriö, joka aiheuttaa ongelmia. Täydellistä ratkaisua tuskin on. Kuitenkin mielestäni jatkuva liukuma aiheuttaa pahemman tuloloukun, kuin kerta tarkistus 5 vuoden välein. Jos tarkastelu jakso on tarpeeksi pitkä, kuten vaikka 3 vuotta. Aika harva 3 vuotta taktikoi tulojaan asunnon takia. Lisäksi voi uutta vuokra asuntoa hakea jos tulotaso on niin pieni että siihen on oikeutettu, selkeät rajat siinäkin on, mutta ei niistä näytetä valitettavan. Täysin epäreilu nykyinen järjestelmä on niitä kohtaan, jotka istuvat jonossa, kun enemmän tienaavat asuvat heille suunnitelluissa vuokra-asunnoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  5. Ville kirjoitti 29.5.2015 kello 13:21

    Jos halutaan, että kunnalla on asuntoja tarjottavana niille, joiden on vaikea saada asuntoa yksityisiltä vuokranantajilta, nimellisvuokra voisi olla jopa markkinavuokraa korkeampi – alennusta saisi tarvittaessa sosiaalisin tai taloudellisin perusteluin – näin asuntoja myös vapautuisi tarvitseville.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  6. Matti Kinnunen kirjoitti 29.5.2015 kello 13:47

    Tämä hallitusohjelman kohta on hyvä esimerkki ei-strategisesta ajattelusta. On havaittu ongelma ja heti rynnätty ensimmäisen mieleentulevan ratkaisun kimppuun.

    Olisi pitänyt pikemminkin kirjata ongelma ja ratkaisun reunaehdot (ei “ghettoja”, ei uusia kannustusluokkuja, koska niitä muualla ohjelmassa mm. perustulolla pyritään purkamaan). Sitten olisi voitu hallituskauden alkuvaiheessa funtsia hieman tarkemmin.

    Ei näin huonolla ajattelulla voi johtaa edes IT-yritystä, valtiosta nyt puhumattakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  7. Tiedemies kirjoitti 29.5.2015 kello 13:50

    Miksi pitää tukea? En ymmärrä, miksi täytyy haalia maksukyvyttömiä ihmisiä alueille joissa heillä ei ole varaa asua, julkisilla rahoilla?

    Vaihtoehtoiskustannushan on tässä aivan mielipuolisen suuri!! Ei tässä ole mitään puhettakaan järkevästä cost-benefit- analyysistä! Jos markkinavuokran ja tuetun vuokran ero on 15 euroa neliömetriltä, niin miten ihmeessä voidaan perustella sosiaalinen hyöty joka siitä on?

    Laske piruuttasi: Tuo hintaero on suoraan kustannus, joka jyvittyy isolta osalta veronmaksajille, osin myös sitten muille. Jos asunnon koko on vaikka 50 neliömetriä, niin tuossa on implisiittistä asumistukea 750 euroa kuussa!!

    Onko sen ihmisen asumisesta oikeasti 750 euroa sosiaalista hyötyä? Väitän että siitä ei ole likipitäenkään tuota hyötyä edes sille ihmiselle itselleen, koska jos sille ihmiselle annettaisiin 750 euroa kuussa käteen ja perittäisiin markkinavuokraa, niin se muuttaisi halvempaan kämppään ja pistäisi ison osan siitä kulutukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 82

  8. theta kirjoitti 29.5.2015 kello 14:20

    Kannustinloukku ja ghettoutuminen on ratkaistavissa olemia ongelmia. Mielestäni huomio kiinnittyy väärään asiaan.

    Varsinainen ongelma on edelleen se, että tuettua asumista tarjotaan suuressa määrin ihmisille, jotka eivät sitä todellisuudessa tarvitsisi. Hyvätuloiset kaupungin vuokra-asukkaat eivät ole välttämättä pahin epäkohta; arava- ja asumisoikeusasunnot on käytännössä rajattu kokonaan kaikkein köyhimmiltä pois!

    Tämän hyväksyminen on poliittisesti todella vaikeata, koska saavutettuihin etuihin ei mielellään puututa. Toinen ongelma tietysti on yleisesti nihkeä suhtautuminen köyhiin.

    Toivoisin, että asuntopoliittista keskustelua käytäisiin joskus ihan oikeasti ideologisella tasolla, eikä vain piilouduttaisi teknisten yksityiskohtien taakse. Kenen asumista halutaan tukea ja millä perustein? Mitä vastaa Vihreät tähän? Toteutusta pitäisi miettiä vasta tämän jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  9. Anonyymi kirjoitti 29.5.2015 kello 14:40

    Tiedemies:
    Miksi pitää tukea? En ymmärrä, miksi täytyy haalia maksukyvyttömiä ihmisiä alueille joissa heillä ei ole varaa asua, julkisilla rahoilla?

    Vaihtoehtoiskustannushan on tässä aivan mielipuolisen suuri!! Ei tässä ole mitään puhettakaan järkevästä cost-benefit- analyysistä! Jos markkinavuokran ja tuetun vuokran ero on 15 euroa neliömetriltä, niin miten ihmeessä voidaan perustella sosiaalinen hyöty joka siitä on?

    Laske piruuttasi: Tuo hintaero on suoraan kustannus, joka jyvittyy isolta osalta veronmaksajille, osin myös sitten muille. Jos asunnon koko on vaikka 50 neliömetriä, niin tuossa on implisiittistä asumistukea 750 euroa kuussa!!

    Onko sen ihmisen asumisesta oikeasti 750 euroa sosiaalista hyötyä? Väitän että siitä ei ole likipitäenkään tuota hyötyä edes sille ihmiselle itselleen, koska jos sille ihmiselle annettaisiin 750 euroa kuussa käteen ja perittäisiin markkinavuokraa, niin se muuttaisi halvempaan kämppään ja pistäisi ison osan siitä kulutukseen.

    Osmon kirjoituksista olen ymmärtänyt että päällimmäinen syy sosiaalituettuun asumiseen on segregaation ehkäiseminen. Pitkällä aikavälillä paha segregoituminen ehkä voikin aiheuttaa suurta sosiaalista haittaa, joten ehkä tässä touhussa joku idea on. Siitä kyllä ei liene epäselvyyttä että ARA-asunnot tulorajoineen tai ilman ovat suunnilleen maailman kömpelöin ratkaisu ongelmaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  10. R.Silfverberg kirjoitti 29.5.2015 kello 14:48

    Tulorajan sijaan pitäisi olla omaisuusraja, esim kuten asumisoikeusasuntoihin on. Eli ei saa olla omaisuutta niin paljon että sillä voi maksaa puolet siitä mitä maksaa saman kokoinen ja tyyppinen asunto samalla alueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. Jorma Nordlin kirjoitti 29.5.2015 kello 15:03

    Helsingin kaupungin asuntojen jako, pitäisi saada paljon läpinäkyvämmäksi. Kaupungin asuntoja on jaettu kyseenalaisin perustein. Niitä on saanut jopa asuntoja hallinnoineen yhtiön työntekijöiden omaisia.

    ARA on aika tehoton valvoja, valvoo vain yksittäisten ilmoitusten perusteella.

    Myös itse asunnonjaosta päättäminen on hieman huvittava prosessi. Ensin yhtiöt ovat jakaneet kaupungin asunnot asukkaille ja tämän jälkeen vasta käytännössä asia tulee poliittisten päättäjien päätettäväksi, kun jo asukkaat asuvat asunnoissaan. No, eipä siinä auta muu kuin lyödä nuija pöytään ja toimia kumileimasimena. Eihän nyt jälkikäteen kannata ketään poiskaan häätää.

    Siis käytännössä päätöksenteko onkin valunnut asuntoja hallinnoiville yhtiöille.

    Sinänsä ton logiikan käsittääkin, siellä missä on mahdollisuus saada huomattavaa rahallista hyötyä on myös väärinkäytöksiäkin. Tällainen rahallinen hyöty on halvempi vuokra.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  12. Jorma Nordlin kirjoitti 29.5.2015 kello 15:08

    Ei väestöltään näin pienessä maassa, jossa kartelleilla on pitkät perinteet voi mitenkään vuokra-asuntomarkkinoilla kilpailu toimia. Aina tulee tapahtumaan niin, että suuret toimijat ovat markkinoilla ja heikon kilpailun takia vuokrat ovat “pilvissä”. Tästä syystä ollaan tilanteessa, jossa kaupunki joutuu pitämään omien kämppien vuokratasoa matalana.

    Toisaalta olisi mielenkiintoista, jos kaupungin kämppien vuokrat olisivat markkinahintaisia. Se jos mikä loisi paineita kohtuullistaa markkinoilla vuokria, koska siitähän nousisi aika moinen äläkkä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. tpyyluoma kirjoitti 29.5.2015 kello 15:18

    En nyt oikein ymmärrä tätä sinun ratkaisuehdotusta: Siis kun Pena asuu kaupungin vuokra-asunnossa, joka on esim. 300€/kk halvempi kuin markkinahinta niin tässä hallituksen mallissa, joka on toki täysi susi, hänellä on käytännössä 300€/kk sakko tulojen noususta. Jos taas tehdään niin että hänellä on markkinahintainen asunto ja siihen 300€/kk tuki, niin tilanne on täysin sama.

    Minun ratkaisuehdotus: Ei tehdä yhtään mitään. Ensinnäkin se on parempi kuin tarjotut vaihtoehdot. Toiseksi, ARA ei edelleenkään suoranaisesti maksa mitään, tarkalleen ottaen se tuottaa toistasataa miljoonaa voittoa vuodessa. Vaikka sen hyötyjen jakautuminen ei ole optimaalista esimerkiksi oikeudenmukaisuusnäkökulmasta, niin ei se nyt täyttä lottoakaan ole, eikä siitä suoranaisesti kukaan kärsi.

    Ilmeinen vasta-argumentti, esim. Tiedemies yllä, on että kustannus on markkinavuokran ja omakustannevuokran ero. Tämä implikoi että kaupunki voisi rakentaa markkinaehtoisia asuntoja ja tehdä niillä bisnestä. Näin ei vaan tulla tekemään, koska ei ole poliittisesti mahdollista että kaupunki kilpailisi suoraan yksityisten yritysten kanssa, jokseenkin samoista syitä kuin Suomen Pankkiin ei voi liittyä henkilöasiakkaaksi ja lainata rahaa viitekorolla. Käytännössä tämä vaatimus olisi paskaksi ja palamaan, eli tarkoittais ARAn lopettamista. Ei siinä nyt ole mitään järkeä että viedään köyhältä kohtuuhintainen asunto, koska toisella köyhällä ei ole sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.5.2015 kello 15:28

    Kaupunki tukee aravuokrataloja olennaisesti alemmalla tontinvuokralla ja antamalla käyttöön helpoimmin rakennettavat tontit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. ilkka kirjoitti 29.5.2015 kello 15:42

    “Helsingin kaupungin asunnoissa vuokrataso on keskimäärin 6 €/neliö halvempi kuin koko kaupungin vuokrataso keskimäärin, mutta HYVILLÄ asuinalueilla erotus voi olla jopa 15 €/neliö.”

    Eivätkö kaikki alueet ole hyviä? Ovatko jotkut alueet sitten “huonoja”?

    Eivätkö tällaiset varomattomat sanavalinnat merkittävien luottamusmiesten taholta juuri luo sitä alueiden eriarvoistumista?!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  16. tpyyluoma kirjoitti 29.5.2015 kello 15:58

    Kaupunki tukee aravuokrataloja olennaisesti alemmalla tontinvuokralla ja antamalla käyttöön helpoimmin rakennettavat tontit.

    Sen tontinvuokranalennuksen vaikutus on suuruusluokkaa euroa kuussa vuokraan, ja se pitäisi lopettaa. Vaikka kaupunki antaisin tontin ilmaiseksi, mitä se ei tee, niin tuon vaikutus olisi noi 3€/m2/kk (*) Ei tuo 15€/m2/kk ero markkinahintaan millään muotoa tuolla selity

    *) 1000€/kem2 maanhinta eli ~1200€/asm2, 3% vuokra = 36/€/asm2/v = 3€/asm2/kk.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.5.2015 kello 16:02

    Lasket alennuksen hallinnollisesta hinnasta etkä markkinahinnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Oikeistodemari kirjoitti 29.5.2015 kello 16:04

    Tiedemies:
    Miksi pitää tukea? En ymmärrä, miksi täytyy haalia maksukyvyttömiä ihmisiä alueille joissa heillä ei ole varaa asua, julkisilla rahoilla?

    Tiedemies varmaan siivoaa vastaisuudessa itse työpaikkansa vessan, jos pienipalkkaisten palvelutyötä ei ole enää saatavilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  19. tpyyluoma kirjoitti 29.5.2015 kello 16:34

    Lasket alennuksen hallinnollisesta hinnasta etkä markkinahinnasta.

    Hallinnollinen hinta on keskimäärin 700€/kem2. Ei se markkinahinta Helsingissä keskimäärin nyt niin paljoa suurempi ole, se vähä mitä noita on liikkunut ihan vapailla markkinoilal niin ollaan tuossa tonnin hujakoilla. Pointtina joka tapauksessa se että ei tuon vaikutus vuokraan ole kovin merkittävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  20. Markku Tahvanainen kirjoitti 29.5.2015 kello 16:38

    Tulisi luopua omistajien seinien (varallisuuden) rakentamisen tuesta ja maksaa tuet suoraan tukea tarvitseville asukkaille asumistukien kautta. Ara-asuntojen vuokrat voisivat olla nykyistä lähempänä markkina vuokria. Tämä voisi myös lisätä kiinnostusta Ara-tuotantoa kohtaan, jos muut ehdot ovat myös kunnossa.

    Esitetty tulostamista on todellakin merkittävän tuloloukun rakentamista. Etenkin kun ongelma olisi muutoinkin hoidettavissa ja koskee lähinnä vain pääkaupunkiseutua. Kun hallitus haluaa purkaa normeja, niin se lisää asumisen byrokratiaa huomattavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. Tuomas kivelä kirjoitti 29.5.2015 kello 17:07

    Vuokraesimerkissä ob kovin väärät arvot. Maan hinta on ARA-kannassa uudemmissa sopimuksissa jossain 500 euron hujakoilla asuntoneliölle. Vuotuinen vuokra on neljä prosenttia eli 1,7 euroa neliöltä kuukaidessa. Vanhemmissa sopimuksissa vuokrat ovat pienempiä. Kaupunki kuitenkin tasaa tonttien vuokrat. Keskimäärin vuokrat eivät taida olla juuri euroa enempää neliöltä kuukaudessa. Vuokrissa on 20 % alennus niin kauan kuin on valtion lainaa tai korkotukea.

    Asuntotuotantolain mukaan vuokrat on määritelty omakustannusperiaatteella eli lakia muuttamatta ei korkeampia vuokria asunnoista saa periä. Kaupungin asuntojen alhaiset vuokrat johtuvat suuresta vanhasta kannasta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. JTS kirjoitti 29.5.2015 kello 17:35

    Jos ei ole asuntoja pienituloisille, niin palkat nousevat. EK ilahtunee, kun todetaan että pääkaupunkiseudun sairaanhoitajien palkkaa on nostettava 750 e/kk kun sosiaalinen asuntotuotanto ja työsuhde-edut lopetetaan.

    Toki asunnon kustannustaso oman pääoman tuotto 3 v kirkon tasoa on ihan jotain muuta pienempää kuin kaupallinen vuokra-asuntomarkkinoiden hintataso. Menettääkö kaupunki jotain on näkökulmakysymys.

    Köyhiäkään ei liene oikein häätää muualle vaikka Kihniössä asunnot ovat halvempia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  23. Vesa kirjoitti 29.5.2015 kello 18:44

    Tiedemies:
    Miksi pitää tukea? En ymmärrä, miksi täytyy haalia maksukyvyttömiä ihmisiä alueille joissa heillä ei ole varaa asua, julkisilla rahoilla?

    Juuri näin, Tavoitteena tulee olla, että asumistukia eri muodoissa ei tarvita lainkaan. Toistan vielä. Tavoitteena tulee olla, että asumistukia ei tarvita lainkaan.

    Runsaasti lisää asuntorakentamista, halvempia asuntoja (tingitään varustelusta, pois parkkipaikat, väestönsuojat, esteettömyys…), pienempiä asuntoja (keskikokovaatimus roskikseen) jnejne.

    Kaikkein typerintä verovarojen väärin käyttöä asumisessa on sellaisten asukkaiden tukeminen jotka eivät tukea tarvitse. Käyttäen Osmon 6 €/m2 alennusta markkinavuokriin verrattuna jää kaupungilta 200 miljoonaa JOKA VUOSI saamatta vuokratuloja, asuntoja kun on 59.000 kpl. Miksi esimerkiksi eläkeläisiä asutetaan Heka Oy:n keskusta-asuntoihin? Miten tämä palvelee kaupungin palvelutoimintojen hoitamista ja työvoiman saantia?

    Asumistuilla on merkittävä passivoiva vaikutus. Miksi ponnistella (opiskelussa, työelämässä) kun parhaimmillaan keskusta-asunnon merinäköalalla saa tuet huomioituna melkein ilmaiseksi? Yksilölle rationaalista toimintaa on keskittyä etujen maksimointiin, mutta tämä on yksi keskeinen syy maamme talouden surkeaan jamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  24. ft maailmalta kirjoitti 29.5.2015 kello 19:40

    Tiedemies:
    Miksi pitää tukea? En ymmärrä, miksi täytyy haalia maksukyvyttömiä ihmisiä alueille joissa heillä ei ole varaa asua, julkisilla rahoilla?

    Vaihtoehtoiskustannushan on tässä aivan mielipuolisen suuri!! Ei tässä ole mitään puhettakaan järkevästä cost-benefit- analyysistä! Jos markkinavuokran ja tuetun vuokran ero on 15 euroa neliömetriltä, niin miten ihmeessä voidaan perustella sosiaalinen hyöty joka siitä on?

    Laske piruuttasi: Tuo hintaero on suoraan kustannus, joka jyvittyy isolta osalta veronmaksajille, osin myös sitten muille. Jos asunnon koko on vaikka 50 neliömetriä, niin tuossa on implisiittistä asumistukea 750 euroa kuussa!!

    Onko sen ihmisen asumisesta oikeasti 750 euroa sosiaalista hyötyä? Väitän että siitä ei ole likipitäenkään tuota hyötyä edes sille ihmiselle itselleen, koska jos sille ihmiselle annettaisiin 750 euroa kuussa käteen ja perittäisiin markkinavuokraa, niin se muuttaisi halvempaan kämppään ja pistäisi ison osan siitä kulutukseen.

    Suurimmassa osassa suomea markkinavuokra ja tuettu vuokra on samat. Samoilla markkinoilla toimitaan. Koko tukikuvio keskittyy pks:lle ja ehkä suurimpiin kasvukeskuksiin. Meillä muualla ei ole edes ajateltu, että kunnan ja vaikka vvo:n asunnoissa olisi jotain tukia mukana, sillä hintaeroa ei ole. Tuettu asuminenkin mielletään sossun / päihdehuollon järkkäämäksi majoitukseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  25. ft maailmalta kirjoitti 29.5.2015 kello 19:46

    tpyyluoma: Käytännössä tämä vaatimus olisi paskaksi ja palamaan, eli tarkoittais ARAn lopettamista. Ei siinä nyt ole mitään järkeä että viedään köyhältä kohtuuhintainen asunto, koska toisella köyhällä ei ole sitä.

    Voisiko ajatella, että aran lopettaminen ei tarkottaisi sitä, että asunnot laitetaan paskaksi vaan ja palamaan, vaan että ainoastaan ara lopetettaisiin ja asunnot jäisivät? Ei ne tyhjiksi jäisi markkinahintaankaan ja markkinahinta muodostuisi kyllä jonnekkin sille välille. Asumista voidaan tukea asumistuella ja opintotuen asumislisällä tai sossusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  26. Tapio kirjoitti 29.5.2015 kello 20:06

    OS: Yhteiskunnan ei pitäisi rakentaa vuokra-asuntoja, joiden vuokrataso on niin roimasti alle markkinavuokran kuin se nyt Helsingissä on. Olkoot nämä vuokrat mieluummin lähellä sitä, mitä vakuutusyhtiöt ottavat vuokra-asunnoistaan; vähän alle markkinavuokran. Pienituloisille tämä on liikaa, mutta tuettakoon heidän asumistaan näissä kiinteävuokraisissa asunnoissa asumistuella tai vuokran alennuksella. (Kun vuokra on kiinteä, asumistuki ei nosta sitä ylöspäin.)

    Yksinkertainen ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu useisiin subventoidun asumisen aiheuttamiin ongelmiin.

    En tiedä, monissako kaupungeissa ja kunnissa vakuutusyhtiöiden rahoittamia vuokrataloja on, mutta referenssivuora varmaan löytyisi jostain paikallisesta vuokraindekseistä. Voittajia ja häviäjiä olisi, mutteivät ne suurta kuvaa muuttaisi.

    Toivon, että blogi-isäntä esittää tällaisia (vanhojakin) kannustinloukkujen purkamisideoita. Insinööritkin niitä ymmärtävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  27. anomuumi kirjoitti 29.5.2015 kello 21:32

    Anonyymi: Osmon kirjoituksista olen ymmärtänyt että päällimmäinen syy sosiaalituettuun asumiseen on segregaation ehkäiseminen.

    Segregaatiota voi estää muillakin tavoin, ihan markkinaehtoisestikin esim. normitusta väljentämällä. Keskeistä on asunnon edullisuus: keskeisesti sijaitsevilta, hyviltä paikoilta tulisi löytyä myös edullisia asuntoja. Miten markkinahintaisesti saadaan tuotettua edullisempia asuntoja hyville paikoille?

    Tästä päästään asuntojen hinnanmuodostukseen. Asunnon hinta on se, mitä joku on korkeimmillaan siitä valmis maksamaan. Eli pitäisi pystyä rakentamaan kalliimpien asuntojen joukkoon sellaisia, joista ollaan valmiita maksamaan vähemmän, koskee sekä vuokra- että omistusasuntoja.

    Merkittävin yksittäinen ja varsin ilmeinen ratkaisu on sallia vapaasti kaikenkokoisten asuntojen rakentaminen eikä suosia suuria asuntoja pienten kustannuksella. Pienemmät asunnot ovat edullisempia, jolloin pienempituloisillakin on niihin varaa, tämä koskee myös pienempituloisia lapsiperheitä. Ilmeinen etu on se, että tämä on markkinaehtoisesti täysin mahdollista. Kannattaa mieluummin rakentaa kaksi 50 neliön asuntoa, joiden vuokra on 1000€ + 1000€ kuin yksi 100 neliön asunto, jonka vuokra on 1700€.

    Vai pitäisikö ryhtyä rajoittamaan myös Fiatien myyntiä, sillä kyllähän lapsiperhe farmarivolvon tarvitsee?

    Toinen vaihtoehto on laskea asunnoille asetettavia minimivaatimuksia. Vaatimuksista luopumisen tulee olla sellaista, että se mahdollistaa kokonaan uusien asuntojen rakentamisen verrattuna nykytilanteeseen. Sillä kukapa tekisi tarkoituksella sellaisia asuntoja joista ollaan valmiita maksamaan vähemmän, jos saman rakennusoikeuden voi käyttää sellaisiin asuntoihin, joista ollaan valmiita maksamaan enemmän. Yksi esimerkki olisi esim. sallia asuntojen rakentaminen paikkaan, johon ei kohdistu suoraa auringonvaloa (mikä kai on nykyisin kielletty) – tämä mahdollistaa asuntojen rakentamisen sellaisiin paikkoihin, joihin niitä ei muuten rakennettaisi lainkaan.

    Tätä voi tietysti kauhistella ja sanoa ettei ikinä muuttaisi tuollaiseen asuntoon, mutta jos ihminen maksaa mieluummin 700€ vuokraa keskustayksiöstä ilman suoraa auringonvaloa kuin valoisasta ja parvekkeellisesta asunnosta Espoonlahdessa, niin onko hän väärässä? Onko inhimillistä kieltää suoraa auringonvaloa saamattoman yksiön rakentaminen Kalliossa ja siten todellisuudessa pakottaa ihminen sinne Espoonlahteen tai Kouvolaan, jos hän asuisi mieluummin samalla rahalla siinä auringonvalottomassa yksiössä hyvällä sijainnilla?

    Vai pitäisikö kieltää sellaisten autojen myynti, joissa ei ole pysäköintikameraa, sillä kyllä minä ainakin haluan sellaisen auton jossa se on, ja onhan se nyt ylipäätään hyvä olla?

    Nämä periaatteet toteutuvat joillakin vanhoilla alueilla – esim. kantakaupungista löytyy hyvin pieniä asuntoja, asuntoja joihin ei tule suoraa auringonvaloa ja esim. meluisilla paikoilla olevia asuntoja. Näiden asuntojen hinta/vuokra on pienempi, jolloin kalliille alueelle pääsee verrattaen pienemmilläkin tuloilla. Muistan joitakin vuosia taaksepäin uutisen, jossa kolmekymppinen nainen kertoi olevansa erittäin tyytyväinen 20 neliön suihkuttomaan yksiöönsä Kampissa, vuokra oli noin 400€. “Normaali” 20m2 yksiö Kampissa on vuokraltaan ~800€.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  28. anomuumi kirjoitti 29.5.2015 kello 21:35

    ilkka:
    “Helsingin kaupungin asunnoissa vuokrataso on keskimäärin 6 €/neliö halvempi kuin koko kaupungin vuokrataso keskimäärin, mutta HYVILLÄ asuinalueilla erotus voi olla jopa 15 €/neliö.”

    Eivätkö kaikki alueet ole hyviä? Ovatko jotkut alueet sitten “huonoja”?

    Hyvällä tarkoitettaneen tässä yhteydessä suosittua aluetta, sellaista, jolla asunnot ovat verraten kalliita. “Suosittu” olisi kieltämättä varmaankin parempi sanavalinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. Liian vanha kirjoitti 29.5.2015 kello 22:00

    Anonyymi: Osmon kirjoituksista olen ymmärtänyt että päällimmäinen syy sosiaalituettuun asumiseen on segregaation ehkäiseminen. Pitkällä aikavälillä paha segregoituminen ehkä voikin aiheuttaa suurta sosiaalista haittaa, joten ehkä tässä touhussa joku idea on.

    Segregaation ehkäisy on enemmän silmänlumetta , sillä kaupungin vuokra-asunnt keksittyvät muutamalle alueelle

    Eteläisessä suurpiirissä on kaupungin omistamista vuokraasunnoista yksi prosentti – Itäisessä suurpiirissä 27 prosenttia

    Eniten kaupungin vuokratalojen asuntoja Maunulassa,Länsi-Herttoniemessä, Kontulassa ja Jakomäessä.

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/11_06_10_tilasto_16_vihavainen.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  30. Krtek kirjoitti 30.5.2015 kello 0:06

    Yhtä tärkeää olisi tarkistaa, että vuokralainen todella asuu asunnossa. Viime vuonna kävin kolmessa Helsingin kaupungin vuokra-asunnossa, jotka “joku” oli vuokrannut eteenpäin (sallitusti) pimeästi (kielletysti). Tässä tulee vuokralaiselle vielä tuplatuki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  31. tiedemies kirjoitti 30.5.2015 kello 7:52

    Jos segregoituminen on ongelma, niin osaako joku kvantifioida sitä? Onko segregoitumisen ongelma vähäisempi silloin, jos on näitä ARA-asuntoja siellä kalliimmilla paikoilla, ja jos on, niin minkä verran? Saadaanko segregoitumisen haittoja vähennettyä tuollaisilla summilla enemmän kuin saataisiin käyttämällä sama raha ja antamalla markkinoiden määrätä segregaatio?

    Jne.

    Ideologinen valinta, jossa segregaation estäminen saa maksaa kuinka paljon tahansa, on aivan puupäinen. Tulorajojen vahtaaminen entisestään korostaa tätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  32. karvinen kirjoitti 30.5.2015 kello 15:33

    On tehotonta ja epäoikeudenmukaista että jotkut saavat tuetun asunnon ja jotkut eivät. Mukana ongelmat tulorajoista, asukkaiden valinnasta ja niin edelleen.

    Parempi olisi antaa markkinoiden hoitaa hinnanmuodostus ja tukea kaikkia matalatuloisia suoraan jos se katsotaan tarpeelliseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  33. uusi kasvo täällä kirjoitti 30.5.2015 kello 16:04

    Ottamatta kantaa tähän Ara-keskusteluun sen kummemmin, niin haluavatko kunnat ja kaupungit edes vuokra-asuntoja omille kulmilleen?

    Tästä oli jokin kannanottokin julkisuudessa.
    Se näet tuo sosiaalista painetta ja taloudellista haittaa kuntien/ kaupunkien taseeseen.

    Tätähän ei kukaan poliitikko sano ääneen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  34. vARAton kirjoitti 30.5.2015 kello 19:31

    Jos voi hävitä 100 000€ eurolla, niin eikö samoin voi voittaa eurolla se 100 000€?
    Onko se sitten oikein?
    Niin ja eikö vahavaraiset yleensä ole vähävaraisia aina, heillä on jokin rajoite, joka estää tienaamassa?
    Kuka hyvän koulun käynyt edes kehtaa muuttaa vähävaraisille tarkoitettuun asuntoon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. Kalle kirjoitti 30.5.2015 kello 20:15

    Jännää, kuin luovasti ihmiset keksivä matemaattisia malleja ongelmaan, jonka voi poistaa lopettamalla kalliin ARA-järjestelmän ja myymällä tarpeettomat asunnot vapaille markkinoille.

    Miksi rakennetaan tietoisesti ongelma, jota lähdetään sitten ratkaisemaan monimutkaisesti? Eikö ole älykkäämpää poistaa koko ongelma? Kaikki asumisen tuet tunnetusti valuvat hintoihin, joten lopulta asukas maksaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  36. Risto Koivunen kirjoitti 30.5.2015 kello 20:42

    vARAton:
    Niin ja eikö vahavaraiset yleensä ole vähävaraisia aina, heillä on jokin rajoite, joka estää tienaamassa?

    Odella taisi olla vähän aikaa sitten jossakin esimerkkinä lääketiedettä opiskeleva nuoripari, jolla opiskeluaikaiset tulot voivat olla suhteellisen vaatimattomat, mutta joiden tulotilanne todennäköisesti paranee valmistumisen jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  37. Kalle kirjoitti 30.5.2015 kello 20:58

    Oikeistodemari: Tiedemies varmaan siivoaa vastaisuudessa itse työpaikkansa vessan, jos pienipalkkaisten palvelutyötä ei ole enää saatavilla.

    Suomessa oli toimiva työsuhdeasuntojärjestelmä, joka vastasi juuri tuohon tarpeeseen. Sekin onnistuttiin sössimään, koska olemme perikateellisia.

    En ymmärrä, enkä voi hyväksyä sosiaalista asuntotuotantoa nykyisellä tavalla toteutettuna, mutta jos kaupunki tarvitsee kouluun siivoojan tai neuvolaan kätilön, se voi hyvin tarjota kohtuuhintaista asumista lähellä työpaikkaa. Silloin rahat oikeasti kohdistuvat kuntalaisten palveluihin.

    Sosiaalituet, kuten asuminen kunnan asunnossa ilman että se olisi työsuhde-etu, pitää saada läpinäkyvämmäksi. Kerrotaanhan kaikki maataloustukien saajat ja euromäärätkin, niin miksi sosiaalituet eivät ole julkisia? Kun tuet julkaistaan häviävät epäilyt väärinkäytöksistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  38. köyhiltä ei riistetä! kirjoitti 30.5.2015 kello 21:44

    Miksi poliitikot ja media eivät ota aktiivisesti esille eläkkeensaajan asumistuen saajien siirtämistä yleisen asumistuen piiriin? Se tarkoittaa vammaiselle takuueläkeläiskaverilleni joko yli sadan euron lisälaskua tai muuttamista alle 410 euron asuntoon. Mielestäni Sipilän hallitus leikkaa todella epäinhimillisesti kaikkein heikoimmilta suomalaisilta. =(

    Siihen nähden ARA-asuntojen väliinputoajat ovat upporikkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  39. Kalle kirjoitti 31.5.2015 kello 12:37

    ilkka:

    …Eivätkö kaikki alueet ole hyviä? Ovatko jotkut alueet sitten “huonoja”?…

    Kerron suuren salaisuuden! Hyvien ja huonojen alueiden lisäksi meillä on hyvin huonoja. Lähinnä naivia laukoa tuollaista.

    Helsingissä ongelmat keskittyvät 60- ja 70-luvun lähiöihin, koska ei ole nähtävissä ansaintalogiikkaa, jolla ne voitaisiin korjata. Ne on kaavoitettu tavalla, joka on käytännössä käyttökelvoton ja rakennettu erittäin huonosti. Yhdistelmä on huono. Ruotsissa vastaavia on purettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  40. Austrian kirjoitti 31.5.2015 kello 12:39

    Kalle,

    asuntoedun verotusarvoja on aika reippaasti nostettu. Tämähän johtui niistä kohu-uutisista, joissa johtajat hyötyivät tuhansia euroja kuussa edun markkina-arvon ja verotusarvon erotuksen vuoksi.

    Tuon vuoksi pienipalkkaisilta kunnan ja seurakunnan sekä sairaalan työntekijöiltä piti viedä pois arvokas etu! 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  41. Eetu kirjoitti 31.5.2015 kello 13:02

    “Ongelman alkujuuri on siinä, että pienituloisten asumista tuetaan rakentamalla pienituloisille erillisiä pienituloisten taloja. Tämä on paitsi leimaavaa – lapset voivat olla koulussa toisiaan kohtaan todella julmia – myös erittäin kömpelöä.”

    Lapset osaavat olla leimaavia monista syistä. Tuleeko mieleen muita viimeaikoina julkisuudessa esitettyjä kiusaamissyitä?

    Köyhimmät erottuu myös köyhien joukosta, huonomaineisempia taloja on myös esim. kaupungin vuokrataloissa. Ennakkoluuloja on kaikilla, pitääkö niitä vahvistaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  42. Olli Saarinen kirjoitti 31.5.2015 kello 17:29

    Lanseerasin aikoinaan Hesarin mielipiteessä käsitteen mikrosegregaatio. Kaupunki on pyrkinyt vähentämään segregaatiota kaavoittamalla kortteleihin vuorotellen omistus- ja vuokra-asuntoja erilaisista ihmeellisistä välimuodoista puhumattakaan. Kuitenkin segregaatio portaiden välillä säilyy, kun asukkaat valikoituvat yhtiöihin eri perustein.

    Asia tuli mieleeni, kun tutustuin ykköskehän varrelle rakennettuihin identtisiin taloyhtiöihin, joissa molemmissa oli kymmenkunta rappua. Toisessa raput loistivat siisteyttään, toisessa, kaupungin vuokrayhtiössä, ne olivat nuhjuisemmat. Varmaankin lapset tiesivät, kumman yhtiön hiekkalaatikolla leikkivät. Ehkä tämä onkin ollut demaripoliitikkojen tavoite: luokkatunne ei unohdu.

    Molemmat taloyhtiöt olisi voitu rakentaa omistusasunnoiksi, joista kaupunki olisi varannut asuntoja vuokra-asuntotarpeeseensa. Jos asukas kaipaa tukea yleisen asumistuen lisäksi, sitä kaupunki voi maksaa kaupungin asumistukena niillä varoilla jotka kertyvät tontin myynnistä ja säästyvät tontin hinnanalennuksista. Oikeastaan kaupungin ei edes tarvitse omistaa asuntoja, sillä sijoittajia kyllä löytyy. Asukkaita tuetaan jos on tarpeen.

    Asuntoja ei kannata tukea, sillä asuntojen tuki valuu niitä rakentaville ja ylläpitäville organisaatioille. Asuntojen tuki on syytä rajata opiskelija- erityis- ja palveluasuntoihin jotka eivät vinouta markkinoita. Asunto-osakeyhtiö on hallinnoltaan toimiva ja erilliset erityisrahoitusmuodotkin voitaneen turhina unohtaa tai räätälöidä asuntokohtaisiksi jolloin kokonaismarkkina ei segmentoidu haitallisesti.

    Kaavoittajan valinnoilla on merkitystä. Meillä on ylitarjontaa toimistoista kun kaavoittaja on tahtonut varautua elinkeinoelämän tarpeisiin ja sijoittajat ovat sitten toimistoja rakentaneet. Miksei sama toimi asunnoissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  43. Ville kirjoitti 31.5.2015 kello 20:11

    Segragaation yhteydessä puhutaan kriittisestä massasta: kun esim. koulussa on tietty määrä maahanmuttajaoppilaita, kantasuomalaiset alkavat muuttaa pois alueelta. Johtuuko tämä siitä, että he ovat rasisteja vai siitä, että oppimistulokset huononevat. Jos syynä on oppimistulosten huononeminen, kaupunkisuunnittelun sijaan voitaisiin miettiä, onko opetuksen järjestämisessä kenties parantamisen varaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. Countryboy kirjoitti 31.5.2015 kello 20:25

    köyhiltä ei riistetä!:
    Miksi poliitikot ja media eivät ota aktiivisesti esille eläkkeensaajan asumistuen saajien siirtämistä yleisen asumistuen piiriin?Se tarkoittaa vammaiselle takuueläkeläiskaverilleni joko yli sadan euron lisälaskua tai muuttamista alle 410 euron asuntoon. Mielestäni Sipilän hallitus leikkaa todella epäinhimillisesti kaikkein heikoimmilta suomalaisilta. =(

    Siihen nähden ARA-asuntojen väliinputoajat ovat upporikkaita.

    Eikö hallitus juuri luvannut nostaa takuueläkettä, joka muuten on Suomessa kyllä tosi alhainen.

    Muuten ole kyllä sitä mieltä, että näitä ARA rajoja on syytä tarkistaa. Ei se asuinalueen vaihtaminen voi niin kauhea asia olla kun monet joutuvat muuttamaan Pohjois-Suomesta pk-seudulle. En ole huomannut kenenkään sirkuttelevan tätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  45. Kalle kirjoitti 1.6.2015 kello 0:46

    Austrian:
    Kalle,

    asuntoedun verotusarvoja on aika reippaasti nostettu. Tämähän johtui niistä kohu-uutisista, joissa johtajat hyötyivät tuhansia euroja kuussa edun markkina-arvon ja verotusarvon erotuksen vuoksi.

    Tuon vuoksi pienipalkkaisilta kunnan ja seurakunnan sekä sairaalan työntekijöiltä piti viedä pois arvokas etu!

    Juuri noin! Kun veropolitiikkaa tehdään puhtaasta kateudesta, päädytään täysin kelvottomiin ratkaisuihin! Pitäisi olla edes hitunen järkeä suunniteltaessa verotusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  46. Kalle kirjoitti 1.6.2015 kello 0:49

    Markku Tahvanainen:
    Tulisi luopua omistajien seinien (varallisuuden) rakentamisen tuesta ja maksaa tuet suoraan tukea tarvitseville asukkaille asumistukien kautta…

    Kun tiedämme kaikkien asumistukien valuvan suoraan hintoihin, niin miten ihmeessä pystyt perustelemaan tuon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.6.2015 kello 9:05

    Me emme tiedä kaikkien asumistukien valuvan hintoihin. Sehän osoittaisi tarjonnan täydellistä jäykkyyttä. Silloinhan myös kaikki palkankorotukset valuisivat asuntojen hintoihin. Empiria kuitenkin osoittaa, että palkankorotuksista on jäänyt käteen muutakin kuin asumiskulujjen nousu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Syltty kirjoitti 1.6.2015 kello 9:32

    Kaiken järjen mukaan asumistuki vaikuttaa suoraan myös asuntojen laatuun. Jos hinta on aina sama, kilpaillaan ainoastaan laadulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  49. Samuli Saarelma kirjoitti 1.6.2015 kello 11:19

    Oikeistodemari: Tiedemies varmaan siivoaa vastaisuudessa itse työpaikkansa vessan, jos pienipalkkaisten palvelutyötä ei ole enää saatavilla.

    Siis tarkoitatko, että on oikeudenmukaista se, että ne veronmaksajat, jotka siivoavat itse työpaikkansa vessan (esim. siksi, että tekevät kotoa etätyötä) pannaan subventoimaan niitä veronmaksajia, jotka haluavat, että sen työn tekee joku matalapalkkainen siivooja?

    Tuostahan nimittäin on kyse silloin, kun palkat pidetään jollain alueella keinotekoisesti alhaalla sillä keinolla, että siellä asuvien matalapalkkaisten asumista tuetaan. Jos ei tuettaisi, joko kyseisen työn tekeminen loppuisi tai sitä haluavat joutuisivat maksamaan siitä oikean markkinahinnan.

    Ja asumisen tukeminen on muutenkin typerää siinä mielessä, että se kannustaa kuluttamaan juuri asumiseen enemmän kuin ihminen oikeasti tekisi, jos itse saisi päättää rahankäytöstä, kuten tiedemiehen esimerkki osoitti.

    Eli siis asumista tukemalla yhdet veronmaksajat tukevat yksiä työnantajia pitämään palkat markkinahintaa alempana ja tämä kaikki toteutetaan vielä kaiken lisäksi tehottomasti (tehokkaampaa olisi esim. se, että sama summa annettaisiin suoraan matalapalkka-alojen työnantajille verokevennyksinä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  50. Samuli Saarelma kirjoitti 1.6.2015 kello 11:36

    Osmo Soininvaara:
    Me emme tiedä kaikkien asumistukien valuvan hintoihin. Sehän osoittaisi tarjonnan täydellistä jäykkyyttä. Silloinhan myös kaikki palkankorotukset valuisivat asuntojen hintoihin. Empiria kuitenkin osoittaa, että palkankorotuksista on jäänyt käteen muutakin kuin asumiskulujjen nousu.

    Palkankorotuksia voi käyttää miljoonaan muuhunkin asiaan kuin asumiseen. Asumistukea voi käyttää vain yhteen asiaan, oman asumisensa parantamiseen.

    Kumpi siis valuu todennäköisemmin asuntojen hintoihin sitä kautta, että lisää kysyntää asuntomarkkinoilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.6.2015 kello 12:38

    Samuli. Olet asumistuen vaikutuksista jokseenkin väärässä. Jos asumikstuella on hyväksytty maksimivuokra, joka on niin matala, että kaikki helsinkiläikset vuyokra-asunnot yltävät siihen. Jos asumistuken korvaustasoa nostetaan nostamatta tuota maksimivuokraa, lisäraha ei mene asumiseen (se on pitänyt maksaa tähänkin asti). Sitä voi käyttää asumistason parantamiseren, mutta sen voi käyttää mihin muuhun hyvänsä. Tilille tulee ebnemmän rahaa, eikä se poikkea lainkaan siitä, että on saanut palkan korotuksen.
    Toimeentulotuen osalta tilanne on toinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Samuli Saarelma kirjoitti 1.6.2015 kello 13:53

    Osmo Soininvaara:
    Samuli. Olet asumistuen vaikutuksista jokseenkin väärässä. Jos asumikstuella on hyväksytty maksimivuokra, joka on niin matala, että kaikki helsinkiläikset vuyokra-asunnot yltävät siihen. Jos asumistuken korvaustasoa nostetaan nostamatta tuota maksimivuokraa, lisäraha ei mene asumiseen (se on pitänyt maksaa tähänkin asti). Sitä voi käyttää asumistason parantamiseren, mutta sen voi käyttää mihin muuhun hyvänsä. Tilille tulee ebnemmän rahaa, eikä se poikkea lainkaan siitä, että on saanut palkan korotuksen.
    Toimeentulotuen osalta tilanne on toinen.

    Mielikuvituksen puutetta. Katsot tilannetta vain siltä kannalta, että ainoa vaihtoehto ihmisellä on se, että asuu yksin vuokra-asunnossa. Kyllä, tässä tilanteessa tosiaan maksimivuokra leikkaa sitä, miten asumistuen poistaminen vaikuttaisi asuntojen vuokriin.

    Mutta tämä ei suinkaan ole ainoa tapa asua. Ihmisten yhteisasumista leikkaa juuri se, että kaikki tukitoimet on mitoitettu yksinasujalle. Jos muutat jonkun kanssa yhteen, et säästä sitä koko vuokraasi, vaan vain sen asumistuen päälle menevän osan. Sama juttu soluasumisen suhteen.

    Ja tämän lisäksi menet pieleen siinäkin, että katsot asiaa vain Helsingin kannalta. Palkankorotuksen voi käyttää vaikkapa siihen, että hankkii junalipun ja muuttaa asumaan kauemmas Helsingistä ja säästää siten asumisessaan. Asumistuen korotuksella ei tätä vaihtoehtoa ole, vaan se on ehdollista siihen, että asuu siinä kalliissa helsinkiläisessä asunnossa. Jos muuttaa kauemmas alueelle, jossa ei olla maksimivuokrissa, mutta maksetaan enemmän töissäkäynnistä, menettää siinä käteenjääviä tulojaan.

    Edelleenkin kierrät kuin kissa kuumaa puuroa vastaamatta siihen, miksi pienituloisille ihmisille kaadettava raha pitää sitoa siihen, että he kuluttavat sen yksin yksiössä asumiseen. Mikä tässä on se yhteiskunnallinen hyöty verrattuna siihen, että yleisesti tuettaisiin pienituloisia välittämättä siitä, miten he rahansa haluavat käyttää?

    Syltty vastasi jossain, että näin tekemällä elämä voi tulla liian helpoksi niille, joita ei työnteko kiinnosta, mutta käsittääkseni tämä ongelma pätee jo nytkin, koska heillä toimeentulotuki sitten kattaa 100%:sti sen asumisen teki sen miten tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  53. Xeptikko kirjoitti 1.6.2015 kello 17:05

    Asumistuista valuu asuntojen hintoihin 145 %, koska ne saavat ihmiset asumaan liian väljästi ja keskeisemmillä paikoilla kuin he haluaisivat, ellei se olisi tuen ehto. Palkasta valuu paljon alle 100 %, koska rahoillaan ihmiset ostavat vain niin vähän ja niin halpoja neliöitä kuin suinkin on järkevää. Se valuminen on hyvästä. Tietysti pitäisi myös kaavoittaa paljon enemmän rakennusoikeutta ja purkaa normeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.6.2015 kello 20:56

    Tiedätkö lainkaan, miten asumistuki määräytyy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. ft maailmalta kirjoitti 1.6.2015 kello 22:00

    “Sama juttu soluasumisen suhteen”

    Solussa saa erittäin suurella todennäköisyydellä “samalla rahalla reilusti enemmän”.

    Itse deittasin aikoinaan yhtä Hesalaistabopiskelijaa, joka oli asunut pitkään yksin asunnossa, josta oli solun vuokrannut. Muut Hesalaiset ottivat solun tukien vuoksi ja asuivat vanhempiensa kanssa. Veikkasivat, että alle puolessa soluista asutaan ja loppuja vuokrataan vain tukien vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  56. Samuli Saarelma kirjoitti 2.6.2015 kello 10:40

    ft maailmalta:
    “Sama juttu soluasumisen suhteen”

    Solussa saa erittäin suurella todennäköisyydellä “samalla rahalla reilusti enemmän”.

    Itse deittasin aikoinaan yhtä Hesalaistabopiskelijaa, joka oli asunut pitkään yksin asunnossa, josta oli solun vuokrannut. Muut Hesalaiset ottivat solun tukien vuoksi ja asuivat vanhempiensa kanssa. Veikkasivat, että alle puolessa soluista asutaan ja loppuja vuokrataan vain tukien vuoksi.

    Johtunee siitä, mikä täällä jo mainittiin, eli asumistuen maksimiin on mahdollista päästä hieman huonompitasoisellakin asumisella.

    En tiedä, mikä on tilanne nykyisin, mutta käsittääkseni aiemmin soluasumista rasitti aiemmin se, että jos saman postiluukun takana asui kahta eri sukupuolta olevia, heidän oletettiin automaattisesti olevan avopari ja sitä kautta parempituloisemman elättävän huonompituloista. Nyt kun homoliitot ovat tasa-arvoisia heteroliittoihin nähden, tätä oletusta ei varmaan voi käyttää. En tiedä, onko ajatus nyt sitten, että jos saman postiluukun takana asuu kaksi tai useampi ihmistä, niin kaikkien tukien suhteen heitä käsitellään sitten aina yhtenä taloutena. Tämä olisi minusta aika väärin soluasujia kohtaan.

    Toisaalta jos näin ei tehdä, tavalliset avoparit alkavat kikkailemaan niin, että ilmoittavatkin olevansa vain solukavereita maksimoidakseen tukensa.

    Jälleen kerran koko vyyhti johtuu vain ja ainoastaan siitä, että käytetään asumistukea (ja toimeentulotukea) sen sijaan, että käytettäisiin henkilökohtaista perustuloa, jossa tällaisella kikkailulla ei voi saavuttaa mitään, vaan systeemi ennemminkin kannustaa ihmisiä asumaan yhdessä (mikä käsittääkseni on kansanterveyden kannalta hyvä asia verrattuna yksinasumiseen), koska siten säästää asumismenoissa ja se säästö kilahtaa täysmääräisenä omaan taskuun.

    Perustulosysteemissä ihmisillä ei olisi mitään insentiivejä ilmoittaa viranomaisille väärää talousyksikön kokoa, joten se helpottaisi kunnan ja valtion virkamiestenkin työtä siltä osin, että saataisiin kerättyä tietoa siitä, missä kukin kansalainen asuu ja kenen kanssa jakaa taloutensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  57. Kalle kirjoitti 2.6.2015 kello 20:27

    Osmo Soininvaara:
    Me emme tiedä kaikkien asumistukien valuvan hintoihin…

    Kyllä tuosta on ollut täälläkin tutkimuslinkkejä. Olikoha vielä Osmo sinun linkittämänäsi? Yhden muistan hyvin, siinä todettiin että asumisen tuista 98% valuu hintoihin. Itse olettaisin tuon 2% olevan mittausvirhettä, mutta jos se olisi todellista tukea, niin pidän hyötysuhdetta silti huonona. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  58. hukkaan meni kirjoitti 2.6.2015 kello 22:45

    Kalle: se voi hyvin tarjota kohtuuhintaista asumista lähellä työpaikkaa

    Toisaalta, erityisesti heikommin palkatuilla aloilla, jos asuntokin on sidottu työpaikkaan, huonosti palkattu olisi entistä alisteisemmassa neuvotteluasemassa työnantajaan, kun potkut tai työpaikan vaihto voi merkitä koko arjen järjestämistä uusiksi (oman, puolison ja lasten) pakkomuuton jälkeen (siirtymäajasta riippumatta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  59. max kirjoitti 3.6.2015 kello 10:05

    Samuli Saarelma: systeemi ennemminkin kannustaa ihmisiä asumaan yhdessä…, koska siten säästää asumismenoissa ja se säästö kilahtaa täysmääräisenä omaan taskuun.

    Yhteiskunnan tulisi vahvistaa tuota motiivia. Vaikka se tarkoittaisi että asuminen tuotteena ja hyödykkeenä arkipäiväistyisi. Jotakin muuta tulisi tilalle. Ehkä jotain jolla on ylikansallista vaihtokelpoista arvoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  60. Kalle kirjoitti 3.6.2015 kello 20:25

    hukkaan meni: Toisaalta, erityisesti heikommin palkatuilla aloilla, jos asuntokin on sidottu työpaikkaan…

    Entä sitten? Eikö mielestäsi sekä työntekijälle, työnantajalle että yhteiskunnalle ole oleellista saada ihmiset töihin? Kaikki voittavat! Logiikkasi tai arvomaailmasi pettää aika pahasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  61. Fidel kirjoitti 4.6.2015 kello 8:25

    hukkaan meni: Toisaalta, erityisesti heikommin palkatuilla aloilla, jos asuntokin on sidottu työpaikkaan, huonosti palkattu olisi entistä alisteisemmassa neuvotteluasemassa työnantajaan, kun potkut tai työpaikan vaihto voi merkitä koko arjen järjestämistä uusiksi (oman, puolison ja lasten) pakkomuuton jälkeen (siirtymäajasta riippumatta).

    Tässäpä villi idea: huokeaa työsuhdeasuntoa ei olekaan pakko ottaa vastaan jos ei tahdo..?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  62. kittin kirjoitti 7.6.2015 kello 19:47

    Sanoisin, että ongelma ei ole liian edullinen vuokra-asunto jota käyttää väärä ihminen, vaan että varallisuus valuu asumiseen eikä sijoittamiseen. Kotitalouksilla ei ole muuta varallisuutta kuin se asunto.

    Pullonkaula voi olla, että kaupungit eivät voi äkillisesti muuttaa maankäytön politiikkaa ja niukkuuden hinnoittelua, koska hintojen lasku olisi asuntovarallisuuden keskittyneessa taloudessa katastrofi. PK-seutu ei pääse tiivistymäänkään näin, koska aina löytyy rajaseutu, jonne ei ole julkisia ja jonne on “helpompaa” ja halvempaa rakentaa. Tonttimaan niukka tarjonta on luultavasti tietoinen päätös.

    Toisekseen mitä nyt ehdotetaan tehtäväksi 5 vuoden välein tulee käytännössä lisäämään työtä, valvontaa ja kuluja näennäisesti oikeudenmukaisemman lopputuloksen saavuttamiseksi. Tilanne kertoo pikemminkin siitä, että keskiluokan täytyy olla hieman epätoivoista pyrkiessään kaupungille vuokralle ja että markkinahinnat eivät huokuta. Markkinahinnat houkuttavat varmasti uudestaan, kun sitä halpaa vaihtoehtoa ei löydy, mutta se ei tarkoita että asuntomarkkinoilla kaikki olisi kunnossa.

    Mikäli aravajärjestelmä ajetaan alas täysin, niin matala- ja siinä rajalla kitkuttelevien keskipalkkaisten palkkoja on vuokrien ohella pakko nostaa sille markkinatasolle. Tai vastaavasti nämä joutuvat laskemaan elintasoaan. Luultavin vaihtoehto, että tässä ei säästetä kuluissa, vaan luodaan joku uusi, kallis ja byrokraattinen kompensaatiosysteemi, jossa riittää väliinputoajia. Luokkaa tuon vuokratason nostaminen ja laskeminen sitä mukaa kun tienailee.

    Käytännössä myös yksityiset VVO ja SATO ovat valtion tukemaa sosiaalista asumista. Vaikka kyseessä olisi arava-asunto, niin vuokra on huomattavasti korkeampi kuin kaupungilla. Homman pointti tuntuu olevan noilla yrityksillä kyniä valtiolta tuet kahdesti. Ensin kun rakennetaan vuokra-asunto, sitten toisen kerran nousevien asumistukien muodossa ja kolmannen kerran kun asunnoista peritään pk-seudulla joka tapauksessa markkinavuokra. Oma veikkaukseni on, että tuo lypsäminen on yksi tekijä mikä yleisesti hilaa vuokrien markkinahintoja ylöspäin. Olisi saattanut tulla halvemmaksi olla myöntämättä tukia VVO:lle ja SATO:lle.

    Itse en näe järkeä korottaa asumistukea, vaikka maksimivuokra josta tuki lasketaan pysyisi samana. Ongelma ei ole oikeastaan kaikista köyhimpien asema vuokra-asuntomarkkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. toke kirjoitti 16.6.2015 kello 2:09

    Tiedemies: Miksi pitää tukea? En ymmärrä, miksi täytyy haalia maksukyvyttömiä ihmisiä alueille joissa heillä ei ole varaa asua, julkisilla rahoilla?

    Joku vois kaapia pk-seudun asuntomarkkinoiden historiaa hieman analyyttisellä otteella.
    Asumisen hinta on noussut markkinaepätasapainon takia. Näin on ollut vasta kohta 40 vuotta muutamaa romahdusta lukuunottamatta. Vika on siis markkinoissa. Miksi poliittista valtaa omaavalle asuntoja omistavalle ja vuokraavalle luokalle sopii erittäin hyvin vastaanottaa tulonsiirtoa julkisista varoista asumistuen muodossa? Jos julkista asuntotuotantoa ei olisi ajettu alas ja yksityistetty (sato/vvo), niin ongelma olisi huomattavasti pienempi. Sitten puhutaan jostaan markkinahäiriköstä, vaikka ite markkinat ovat olleet häiriössä jo iät ja ajat…
    http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/06/13/sosiaalisen-asuntotuotannon-voitot-suuremmat-kuin-supercellin/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus