Hallitusohjelman asuntopoliittiset linjaukset (1) Soiaalinen asuntotuotanto

27.5.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Valtion tukemien asuntojen omistajien yleishyödyllisyysvaateesta luovutaan uuden tuotannon osalta.

En pidä tästä lainkaan. Asuntopulaa on vain kasvukeskuksissa ja oikeammin Helsingissä. Asuntopula nostaa hintoja ja haaskalle tulijoita riittää. Sosiaalinen asuntotuotanto tuottaa jo nyt omalle pääomalle mahtavan koron. Oma esitykseni on, että jos tähän mennään, Helsinki luovuttaa näitä tontteja vain omistamalleen ATT:lle. Sinänsä sellainen välimuoto, joka menisi säännellyn vuokran ja markkinavuokran väliin, olisi hyvästä – keskituloistenkin on voitava asua – mutta tästä voitto kuuluu yhteiskunnalle, ei rahanahneille keinottelijoille, jotka eivät osallistu rakentamisen edellytyksenä olevan infrastruktuurin kustannuksiin.

 Vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi luodaan uusi kymmenen vuoden välimalli, joka on avoin kaikille tukiehdot täyttäville ja niihin sitoutuneille toteuttajille.

Nämä eivät niin yleishyödylliset yhtiöt sanoivat, että voisivat rakentaa Helsinkiin 20 000 vuokra-asuntoa, jos saisivat haluamansa tontit haluamaansa hintaan. Kuka hyvänsä tekee mitä tahansa, jos saa Jätkäsaaresta rantatontin ilmaiseksi. Asunto kannattaa pitää vaikka kymmenen vuotta tyhjänä, jos sen saa sen jälkeen myydä vapaasti markkinahintaan. Viittaan edelliseen. Ei pidä mennä takaisin käytäntöön, jossa kunnan maaomaisuus jaetaan poliittisten voimasuhteiden mukaan sopiville tahoille. Tälle vaihtoehtona ovat vain tarjouskilpailut.

Helsingin ulkopuolella, jossa havitellut voitot jäisivät kohtuullisemmiksi, tätä mallia voi toki soveltaa. Helsingin kannattaa ottaa haviteltu voitto itselleen.

 ARA:n vuokra-asuntojen asukasvalintoja kehitetään paremman kohtaannon saavuttamiseksi liittämällä asukasvalinnan sosiaaliseen tarveharkintaan tulorajat. Asukkaan tulot tarkistetaan ARA-asuntoon muuton ja asunnon vaihdon yhteydessä sekä uusissa sopimuksissa 5 vuoden välein. Siirtymäaika asunnosta on 2 vuotta. ARA-asuntojen asukasvalinnasta voidaan poiketa tapauksissa, joissa julkinen tuki ei johda epä- terveeseen asukaskilpailuun yksityisten vuokra-asuntomarkkinoiden kanssa.

 

Tässä leivotaan kaikkien kannustinloukkujen äitiä, jos rangaistuksena töihin menemisestä on lähes tuhannen euron vuokrankorotus, kun säännellystä vuokrasta joutuu siirtymään markkinavuokriin. Samalla taataan, että lopulta noihin taloihin jäävät vain työttömät.

Ongelma sinänsä on olemassa. Pitäisi olla niin, että ARA-vuokra olisi lähempänä markkinavuokraa ja siitä annettaisiin sosiaalisin perustein alennusta. Toisin sanoen vuokra vaihtelisi tulojen mukaan. Kun tulot nousevat, vuokra nousee, mutta ei hyppäyksenomaisesti tuhannelle eurolla, jos tuloraja ylittyy eurolla.

Kuntien välisissä suhteissa tervehdin sinänsä tyydytyksellä sitä, että alkujakoon palautetaan tulorajat, koska jotkut kunnat fuskaavat ottamalla asuntoihin hyvätuloisia.

Olemassa olevan ARA:n asuntokannan käyttö- ja luovutusrajoituksista joustetaan, mikäli vapautuva pää- oma käytetään asuntotuotantoon tai asuntokannan korjaamiseen. Selvitetään, missä määrin ARA-vuokra- asuntotarjontaa voidaan toteuttaa hankkimalla vuokra-asuntoja vapaarahoitteisesta asuntotuotannosta. Erityisryhmien ARA-investointiavustusta jatketaan uusin rajauksin.

 

Hyvä!

Pitäisi olla mahdollista luoda käytäntö, jossa vuokralla asuva voisi (ainakin tulorajan ylittämisestä johtuvan häädön sattuessa) ostaa asunnon itselleen. Kuka voi tästä naputtaa, jos samalla rahalla hankittaisiin uusi vuokra-asunto.

Oikeastaan ei pitäisi olla erillisiä köyhien kerrostaloja, vaan vuokra-asunnot pitäisi ostaa ihan tavallisista taloista.

Kommentit

24 Vastausta artikkeliin “Hallitusohjelman asuntopoliittiset linjaukset (1) Soiaalinen asuntotuotanto”

  1. K-Veikko kirjoitti 27.5.2015 kello 17:54

    > yleishyödyllisyysvaateesta luovutaan uuden
    > tuotannon osalta

    Tuo olisi pitänyt toteuttaa jo vuosikymmeniä sitten. Toimeenpano edellyttää kuitenkin myös tukirakennuttamisen avaamista kilpailulle. Aidosti.

    Moni varakas henkilö olisi valmis eläketuvakseen ja perinnöksi lapsilleen valmis sijoittamaan isonkin summan omaa pääomaa, jotta voisi sitten [30] vuoden päästä tulla kokonaisen kerrostalon omistajaksi. Ja vieläpä vuokralaisten maksamana! (Tosin kilpailutilanne käytännössä estää talon maksattamisen vuokralaisilla.) Kunta valitsisi vuokralaiset tuon [30] vuoden ajan, joten kunnallisia vuokra-asuntoja saadaan nopeasti markkinoille moninkertainen määrä verrattuna tilanteeseen, että rakennuttajat valittaisiin poliittisin perustein kuten tähän asti.

    Tällä tavalla, yksityisen pääoman tukemana, nyt yhteen asuntoon käytettävillä tukieuroilla saadaan nopeassa tahdissa rakennettua kaksi tai kolme asuntoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  2. Jouko Tuomisto kirjoitti 27.5.2015 kello 18:34

    “Tässä leivotaan kaikkien kannustinloukkujen äitiä, jos rangaistuksena töihin menemisestä on lähes tuhannen euron vuokrankorotus, kun säännellystä vuokrasta joutuu siirtymään markkinavuokriin. Samalla taataan, että lopulta noihin taloihin jäävät vain työttömät.”

    Eikö näissä tuissa vähitellen voisi päästä portaittaisista edunmenetyksistä liukuvaan asteikkoon. Joka ainoassa läppärissä on käyränsovitusohjelma, niin että ei soveltamisen nyt pitäisi kovin vaikeaa olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.5.2015 kello 22:26

    Tuissa on mahdollista päästä liukuvaan asteikkoon, mutta jos tuki annetaan puoli-ilmaisen asunnon muodossa ja sen menettää kerralla, jos erehtyy ansaitsemaan euron liikaa, menetys voi sen ylimääräisen euron takia olla jopa satatuhatta euroa.Minä en pidä tätä erillistä köyhille tarkoitettua asuntokantaa subventiomuotona lainkaan järkevänä juuri tämän takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. ft maailmalta kirjoitti 27.5.2015 kello 22:15

    Miksi asumista pitäisi erikseen tukea asumistuen ja sossun lisäksi? En tiennyt, että tuettuja asuntoja edes on olemassa. Oletin, että kaikki toimijat toimivat samoilla markkinoilla ja kuntien etu olisi ollut lähinnä se, että voitosta ei mene veroa.

    Se, että oman asunnon maksajia halutaan jatkuvasti rahastaa enemmän näyttää aika kummalta, jos kerran vuokra asumista kerran tuetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.5.2015 kello 22:18

    Omaa asumista tuetaan selvästi enemmän kuin vuokralla asumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. peksu kirjoitti 27.5.2015 kello 22:52

    Osmo Soininvaara:
    Omaa asumista tuetaan selvästi enemmän kuin vuokralla asumista.

    Eli omaa asumista pitäsi kutsua sosiaaliseksi valtion tukemaksi asuntotuotannoksi, etenkin huomioiden että se on verotonta vuokra-asumiseen verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  7. ft maailmalta kirjoitti 28.5.2015 kello 7:04

    Osmo Soininvaara:
    Omaa asumista tuetaan selvästi enemmän kuin vuokralla asumista.

    Se on kumma juttu, että todellisessa maailmassa ihmiset muuttavat omasta vuokralle, koska silloin saa tukia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.5.2015 kello 8:47

    Vuokr5as-asumista tuoteen vain vähäbaraisten kohdalla, omistusasumista kaikkien kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Grejus kirjoitti 28.5.2015 kello 7:45

    “Kun tulot nousevat, vuokra nousee, mutta ei hyppäyksenomaisesti tuhannelle eurolla, jos tuloraja ylittyy eurolla.”

    Helsingissä nuo ARA-rajoitukset eivät vain voi toimia. 90’000 kaupungin vuokra-asukkaan tulojen määräaikainen tarkistus aiheuttaa valtavasti byrokratiaa.

    Lisäksi asunnoissa asuu tällä hetkellä paljon pienituloisia palkansaajia, mm. kaupungin työntekijöitä. Asumistuen saajia on vain pieni osa. Jos jatkossa asuntoihin pitää saada 50% tuettuja asujia, mihin nämä pienituloiset sen jälkeen asutetaan? Nurmijärvelle? Asumis- ja toimeentulotuen saajia tuskin on vaikeaa löytää tilalle, mutta ei tee hyvää Helsingille missään mielessä. Alueiden segregaatio, hajautunut yhdyskuntarakenne ja pendelöinti, työvoiman tarjonta.

    Vaikuttaa mahdottoman huonolta Helsingin kannalta. Jos Helsinki haluaa pitää päätökset asukasvalinnoista itsellään, kannattaa ATT:n alkaa rakentaa vuokratalonsa ilman ARAa. Sehän on tällä hetkellä aivan yhtä edullista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.5.2015 kello 8:50

    Tulojen tarkistaminen nyt ei paljon byrokratiaa aiheuta. Verotiedot ajetaan yhteen vuokralla olevien sotu-tietojen kanssa ja listataan ne, jotka ovat maksaneet liikaa veroja. Mutta seuraukset tuopsta operaatiosta ovat kyllä pahat. Tullaan näkemään sitä, että otetaan joulukuu palkattomaksi vapaaksi, että saa pysyä kotonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Syltty kirjoitti 28.5.2015 kello 10:03

    Osmo Soininvaara:Tullaan näkemään sitä, että otetaan joulukuu palkattomaksi vapaaksi, että saa pysyä kotonaan.

    Tuo onnistuu ainoastaan kohtuullisen hyvätuloisilla eli niillä, jotka voivat neuvotella työnantajan kanssa tuollaisen diilin. Suurin osa työnantajista ei varmasti hyväksy tuollaisia vapauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.5.2015 kello 11:14

    Jos ihminen tulorajojen ylityttyä eurolla menettää ikuisiksi ajoiksi asunnon, joka on vaikka 500 € halvempi kuin vastaava asunto vapailla markkinoilla, tulee tästä kohtalaisen iso lasku. Seuraavan 30 vuoden aikana tämä maksaa 180 000 euroa. Uskoisin, että suurin osa työnantajista suostuu maksamaan joulukuun palkan eurolla alennettuna. Tällaiset säännöt osoittavat, kuinka typerää on tukea pienituloisia siten, että rakennetaan erilliset pienituloisille varatut asunnot, kun sen voisi toteuttaa vuokraa porrastamalla liukuvasti tai yksinkertaisesti asumistuella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Samuli Saarelma kirjoitti 28.5.2015 kello 11:03

    Osmo Soininvaara:
    Omaa asumista tuetaan selvästi enemmän kuin vuokralla asumista.

    Niin, olisi syytä lopettaa sekä asuntolainan korkotuki että asumistuki.

    Ei tarvitsisi mitään kikkailua tukirajoilla yms., jos koko sosiaalinen asuntotuotanto lopetettaisiin ja korvattaisiin se perustulolla, jolla kannustinloukut katoavat kertaiskusta ja samalla päästään eroon siitä, että tukiviranomaisten pitää kytätä tuensaajien toisen tuloja. Tähän kyttäykseen on jo yksi toimiva viranomainen, verottaja. Yhdistämällä sosiaalituki verosysteemiin, kuten perustulossa tehdään, voidaan kaikkein helpoiten varmistua siitä, että a) kukaan ei jää väliinputoajaksi ja b) kannustinloukkuja ei synny.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  14. Pekka V kirjoitti 28.5.2015 kello 16:30

    Osmo Soininvaara:
    Tulojen tarkistaminen nyt ei paljon byrokratiaa aiheuta. Verotiedot ajetaan yhteen vuokralla olevien sotu-tietojen kanssa ja listataan ne, jotka ovat maksaneet liikaa veroja. Mutta seuraukset tuopsta operaatiosta ovat kyllä pahat. Tullaan näkemään sitä, että otetaan joulukuu palkattomaksi vapaaksi, että saa pysyä kotonaan.

    Oletan, että tarkistamisen tulee olla tasapuolisuuden vuoksi monimutkaisempi. Tulot pitäisi laskea kulutusyksikköä kohti, eli isolla perheellä voi olla suuremmat tulot kuin lapsettomalla parilla, koska käytettävissä oleva tulo jää pienemmäksi. Asukkaat saataneen väestörekisteristä. Mikä taas aiheuttaa sen, että parikymppisiä lapsia asuu kotona aina tarkistusajankohdan yli ja vasta sen jälkeen päästään muuttamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  15. K-Veikko kirjoitti 28.5.2015 kello 20:47

    > Oikeastaan ei pitäisi olla erillisiä köyhien
    > kerrostaloja, vaan vuokra-asunnot pitäisi ostaa
    > ihan tavallisista taloista.

    Täsmälleen. Onko kolossirakentamisen syynä se, että kunnan toimialaan ei kuulu asuntosijoittaminen. – On pitänyt keksiä sijoitustoiminnalle ulkoinen muoto, joka tekee kunnallisesta sijoitustoiminnasta laillista.

    http://kveikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17447-kunnallinen-asuntotuotanto

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.5.2015 kello 20:55

    Ei kunnallisessa sijoittamisessa ole mitään laitonta. Helsingillä on, tai oikeastaan oli, Asuntohankinta Oy, joka osti asuntoja vuokrattavaksi sieltä täältä, pitkälti yli 3000 asuntoa. Sen toiminta on nyt pantu jostain syystä jäihin. Toiminta käynnistyi vihrteiden ja kokoomuksen sopiumuksella, kun emme olleet innostuneita rakentamaan Vuosaareen 60 % sosiaalista asuntotuotantoa, mitä demarit esittivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Tapio kirjoitti 28.5.2015 kello 22:12

    Osmo Soininvaara:
    Tuissa on mahdollista päästä liukuvaan asteikkoon, mutta jos tuki annetaan puoli-ilmaisen asunnon muodossa ja sen menettää kerralla, jos erehtyy ansaitsemaan euron liikaa, menetys voi sen ylimääräisen euron takia olla jopa satatuhatta euroa.Minä en pidä tätä erillistä köyhille tarkoitettua asuntokantaa subventiomuotona lainkaan järkevänä juuri tämän takia.

    Ehkä parempi ilmaus olisi “pienituloinen”.

    Entisessä elämässäni puheilleni tuli jokseenkin joka vuosi työntekijöitä ja nimenomaan hyviä nuoria työntekijöitä, jotka antoivat vähän vaivautuneina ymmärtää, etteivät he nyt tänä vuonna tarvitse palkankorotusta.

    Myöhemmin he sitten hyväksyivät asiaan kuuluneet sopimus- ja henkilökohtaiset korotukset. Elämäntilanne oli muuttunut.

    Itse tukijärjestelyistä olen OS:n kanssa samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.5.2015 kello 23:42

    Käytin köäyhää pienituloisen sijasta jotta se kuulostaisi siltä, miltä sen oli tarkoitus kuulostaa; että erilliset rakennukset luovat kaiken muun lisäksi stigmaa, kun Pikku-Kalle kertoo koulussa, missä hän asuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. teekkari kirjoitti 29.5.2015 kello 8:41

    K-Veikko: Täsmälleen. Onko kolossirakentamisen syynä se, että kunnan toimialaan ei kuulu asuntosijoittaminen. – On pitänyt keksiä sijoitustoiminnalle ulkoinen muoto, joka tekee kunnallisesta sijoitustoiminnasta laillista.

    Oma osansa on sillä, että riittävän suuren vuokra-asuntojen omistajan ei ole mitään järkeä omistaa osakehuoneistoja sieltä täältä, koska yhtiöjärjestykset tekevät omaisuuden järkevästä hoitamisesta mahdotonta.

    Jos vuokra-asuminen olisi myös keski- ja hyvätuloiselle järkevä asumismuoto (eli verokohtelu ei olisi voimakkaasti omistusasumista suosivaa), niin silloin tukea saavien ja markkinahintaa maksavien ihmisten sekoittaminen olisi huomattavasti helpompaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  20. Syltty kirjoitti 29.5.2015 kello 9:50

    Osmo Soininvaara: tulee tästä kohtalaisen iso lasku. Seuraavan 30 vuoden aikana tämä maksaa 180 000 euroa.

    kääntäen, on siis ihan jees, että veronmmaksajat tukevat joitakin onnekkaita tavallisia työssäkäyviä ihmisiä tuollaisella 180 000 euron potilla, kun taas toisille lankeaa vain maksajan rooli.

    Ymmärrän tulorajaproblematiikan, mutta eihän siinä nyt ole mitään järkeä että joka kuudes helsinkiläinen asuu kunnan vuokra-asunnossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  21. Tuomas kivelä kirjoitti 29.5.2015 kello 10:52

    Kerroit, että vaarana on, että palattaisiin käytäntöön, jossa tontit luovutetaan poliittisten valtasuhteiden mukaan. Kun nyt kumminkin vastasin noin kolmrkymmentä vuotta asuntotonttien varausten valmistelusta Helsingissä, en tunnista lainkaan tuota legendaa. Minun aikanani tontteja ei varattu poliittisten voimasuhteiden mukaan. Rakennusliikkeille ei tontteja varattu lainkaan. Rakennuttajille varattiintontteja toteutuneiden tulosten mukaan. Att:lle asunto-ohjelman mukaan segrekaatiota välttäen. Hoasille ja nuorisoasunnoille vähän tavoitteiden ylikin. Kilpailutusta lisättiin vuosi vuodelta. Varsinkin laatukilpailuita. Uskoisin, että seuraajani jatkavat samalla linjalla vaikka olen jo kolme vuotta ollut eläkkeellä. Terveisiä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.5.2015 kello 11:25

    Tuomas Kivelä.
    Helsingissä ovat käytännöt olleet aina vähän siistimpiä kuin Espoossa, jossa 1970-luvulla tapahtui paljon sellaista, josta nyt saisi allon jalkaansa. (jotyain sitä tiedän minäkin.) Kuitenkin, eikö aika tarkkaa tasapuolisuutta noudatettu Hakan (sd) ja Saton (kok) välillä? Olihan molemmilla edustajansa kaupunkisuunnittelulautakunnassa, toinen puheenjohtajana ja toinen varapuiheenjohtajana. Harrastuksestako nämä kallispalkkaiset miehet lautakunnassa aikaansa tärväsivät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Samuli Saarelma kirjoitti 29.5.2015 kello 12:22

    Osmo Soininvaara:
    Jos ihminen tulorajojen ylityttyä eurolla menettää ikuisiksi ajoiksi asunnon, joka on vaikka 500 € halvempi kuin vastaava asunto vapailla markkinoilla, tulee tästä kohtalaisen iso lasku. Seuraavan 30 vuoden aikana tämä maksaa 180 000 euroa. Uskoisin, että suurin osa työnantajista suostuu maksamaan joulukuun palkan eurolla alennettuna. Tällaiset säännöt osoittavat, kuinka typerää on tukea pienituloisia siten, että rakennetaan erilliset pienituloisille varatut asunnot, kun sen voisi toteuttaa vuokraa porrastamalla liukuvasti tai yksinkertaisesti asumistuella.

    Eivätkö nämä säännöt ennemminkin osoita sen, että on järjetöntä tukea töissäkäyvien asumista verottamalla rahaa toisilta töissäkäyviltä, mahdollisesti ihan yhtä paljon tienaavilta? Jos ollaan sitä mieltä, että pienituloisten tulotasoa pitää nostaa painottamalla veroja suurituloisille, niin kiristetään sitten progressiota, mutta mikä järki on sitoa tämä touhu asumiseen, joka vain johtaa siihen, että ihmiset kikkailevat asumisellaan sen sijaan, että yksinkertaisesti sopeuttaisivat asumismenonsa tuloihinsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  24. Tuomas kivelä kirjoitti 29.5.2015 kello 22:33

    Ei Hakalle (rakennusliike) varattu kolmeenkymmeneen vuoteen yhtään tonttia. Muilekkaan rakennusliikkeille ei tontteja varattu kuin poikkeustapauksissa (koerakentaminen, lamatilanne jolloin mikään ei tahtonut lähteä rakenteille). Satolle (rakennuttaja) varattiin säännöllisesti tontteja kuten muillekin rakennuttajille Hitas-tuotantoon ja ARA-vuokratuotatoon(niin kauan kun Sato sitäkin teki) joku vapaarahoitteinen omistus- ja vuokrakohdekin taisi Satolla olla. Kaupungin oman rakennuttaja Att:n osuus tuotannosta kaupungin maalla oli 42 %, joten muut rakennuttajat hoitivat loput 58 % eli Sato, Hoas, YH, Nuorisoasunnot, TA, S-asunnot jne. Mitään poliittista kytkentää en koskaan havainnut ja esitykseni menivät aina sellaisenaan läpi päätöksenteossa. Urbaanit legendat kähmimisestä vaan elävät…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus