Hallituksen asuntopoliittiset linjaukset (3) Tonttitarjonta ja rakentamisen hinta

Maankäyt­tö- ja raken­nus­lakia uud­is­te­taan rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sien helpot­tamisek­si: lyhen­netään päätöspros­es­sia muun ohel­la val­i­tus­menet­te­lyjä muut­ta­mal­la, helpote­taan haja-asu­tusaluei­den rak­en­tamista muun muas­sa suun­nit­te­lu­tarvealuesään­nöstöä lieven­tämäl­lä, siir­retään päätös­val­taa poikkeamisti­lanteis­sa ELY-keskuk­sil­ta kun­nille ja yhdis­tetään han­kekaavoitus ja YVA-menettely.

Voisiko val­i­tusten käsit­telya­joille lait­taa jonkin määräa­jan? Miten voi men­nä vuosi sen toteamiseen, ettei valit­ta­jal­la ole val­i­tu­soikeut­ta? Jar­ru­tus­val­i­tuk­set lop­puisi­vat, jos ilmi­selvis­sä tapauk­sis­sa päätös tulisi viikossa.

Ensin piti mure­htia tyhjilleen jääviä asun­to­ja haja-asu­tusalueil­la ja sit­ten mietitään, miten haja-asu­tusalueille voisi rak­en­taa lisää.

Kun­nat tehkööt kuten halu­a­vat, kun­han vas­taa­vat itse seu­rauk­sista eivätkä tule manku­maan rahaa koulukul­je­tuk­si­in ja van­hus­ten koti­hoidon kohtu­ut­tomi­in kus­tan­nuk­si­in, paikallis­tei­hin ja muuhun sel­l­aiseen, mitä haja-asu­tus merk­it­see. Joka päät­tää, se maksaa.

Val­takun­nal­lis­ten aluei­denkäyt­tö­tavoit­tei­den ohjaus­val­taa sel­ven­netään kun­tien maankäyt­tö­val­lan ja ‑vas­tu­un lisäämisek­si. ELY-keskusten rooli kaavoitus- ja rak­en­tamisas­iois­sa muute­taan kon­sul­toivak­si. ELY-keskusten val­i­tu­soikeut­ta kaavapäätök­sistä rajoite­taan. Maakun­takaavo­jen ja kun­tien yhteis­ten yleiskaavo­jen vahvis­tus­menet­telystä ympäristömin­is­ter­iössä luovu­taan. Rantarak­en­tamisen poikkeamis­päätök­set siir­retään kokon­aisu­udessaan kuntiin.

ELY-keskusten val­i­tu­soikeus on herät­tänyt kun­nis­sa raivoa, kos­ka val­i­tus­mah­dol­lisu­ut­ta on käytet­ty aika hep­poisin perustein, mut­ta nyt voidaan joutua ojas­ta allikkoon. Mik­si kun­nat ylipään­sä vaivau­tu­isi­vat kat­so­maan, mitä raken­nus­lais­sa lukee, jos ilmi­selvästi lait­tomista päätök­sistä ei saisi valittaa?

Joit­tenkin kun­tien päätök­sen­teko­ta­vat ovat sel­l­aisia, että päätös­val­lan siirtämi­nen kun­ti­in peru­ut­ta­mat­tomasti voi johtaa Suomen putoamiseen mon­ta pykälää vähiten kor­rup­toitunei­den maid­en luettelossa.

Vira­nomaiskäsit­te­lylle asete­taan kaavoitus­pros­es­sis­sa, mukaan lukien YVA, sito­vat käsittelyajat.

Hyvä!

Ruot­sis­sa on myös tuomiois­tu­mil­la, ainakin markki­natuomiois­tu­imel­la, sito­vat käsit­telya­jat, jot­ka ovat mur­to-osa Suomen käsit­telya­joista. (Päätös tul­ta­va kuukaudessa valituksesta.)

Kaikissa rak­en­tamis- ja ympäristöa­siois­sa siir­ry­tään menet­te­lyyn, jos­sa val­i­tu­soikeus Korkeim­paan hallinto-oikeu­teen edel­lyt­tää ensin val­i­tus­lu­van saamista. Val­i­tuslu­pa­päätök­sen saamiselle asete­taan sito­va määräai­ka. Maankäyt­tö- ja raken­nuslu­pa­päätösten val­i­tustapausten oikeu­denkäyn­ti­mak­su­ja korote­taan. Selvitetään siir­tymi­nen kaavoitusasiois­sa kun­nal­lis­val­i­tuk­ses­ta hallintovalitukseen.

Joku juridis­en koulu­tuk­sen saanut voi arvioi­da sitä, mitä siir­tymi­nen yhteen tasoon oikeu­denkäyn­nis­sä tarkoit­taa. Korkeim­paan oikeu­teen tarvi­taan val­i­tuslu­pa, mut­ta sitä ennen on ollut käräjäoikeu­den ja hov­ioikeu­den käsit­te­ly. Ymmär­rän kyl­lä, mis­tä tarpeesta tämä aja­tus kumpuaa.

Kun­tien tulee kaavoituk­sel­la ja tont­tien luovu­tuk­sel­la edis­tää tehokas­ta kil­pailua asun­torak­en­tamises­sa kaavoit­ta­mal­la tont­te­ja riit­tävästi eri­laisille raken­nustyypeille (pien­talot, riv­i­talot, ker­rostalot, pienker­ros- talot).

Jos Helsin­ki tar­joaisi raken­net­tavak­si vaik­ka viisinker­taisen määrän tont­te­ja, ne kaik­ki myös raken­net­taisi­in eikä siis olisi kaavoitet­tu riit­tävästi. Jokainen uusi asukas merk­it­sisi noin 30 000 euron investoin­tiku­lu­ja, 30 000 uut­ta asukas­ta mak­saisi mil­jardin. Kaupun­gin talous ei tätä kestäisi.

Asun­to­tuotan­nos­sa täysin esteet­tömik­si asun­noik­si edel­lytetään rak­en­ta­maan vain tiet­ty osu­us uud­isko­hteen asunnoista.

Olen­naista on, mitä tarkoit­taa täysin. Tässä on ollut ylilyön­te­jä, mut­ta asun­tokan­nas­ta on nyt niin pieni osu­us esteet­tömiä, että uud­is­rak­en­tamises­sa niitä pitäisi olla aika paljon. Van­hus­ten kun pitäisi kuitenkin voi­da asua koton­aan. Jokaista pien­tä yksiötä ei kuitenkaan ehkä pitäisi vaa­tia esteet­tömäk­si, kos­ka se vie kohtu­ut­toman paljon tilaa.

Kor­jaus­rak­en­tamisen helpot­tamisek­si luo­daan alueel­lis­ten poikkeuslupi­en menetelmä.

Meil­lä päin puhutaan poikkeamis­lu­vista. Eikö täl­lainen muka ole ole­mas­sa? Esimerkik­si ullakkorakentamisessa?

Suju­voite­taan asun­to-osakey­htiön päätök­sen­tekoa peruskorjaus‑, esteet­tömyys- ja täydennysrakentamisessa.

Tärkein­tä olisi päästä yksimielisyys­vaa­timuk­sista esimerkik­si, jos perusko­r­jaamisen sijas­ta pide­tään järkeväm­pänä purkaa van­ha ja rak­en­taa tilalle kolme uutta.

Raken­nusten käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tok­sia ja täy­den­nys­rak­en­tamista suju­voite­taan otta­mal­la käyt­töön keven­net­ty kaavamenettely.

Meil­lä nämä eivät aina mene lau­takun­taa pidem­mälle. Miten sitä siitä vielä kevennetään?

 Edis­tetään raken­nusten käyt­tö­tarkoituk­sen muut­tamista toimis­to- ja liiketiloista asun­noik­si. Raken­nuk­sen kor­jaami­nen, käyt­tö­tarkoituk­sen muut­ta­mi­nen tai perus­paran­t­a­mi­nen ei laukaise uud­is­rak­en­tamis­ta­soisia velvoit­tei­ta esimerkik­si esteet­tömyys- ja äänieristys­vaa­timusten osalta. Ener­giate­hokku­us­vaa­timusten osal- ta ener­giate­hokku­us­di­rek­ti­ivin mukaises­sa sään­telyssä on hyö­dyn­net­tävä kaik­ki direk­ti­ivin sal­li­mat jous­tot ja poikkeusmah­dol­lisu­udet. Kau­pan laat­u­lu­ok­i­tuk­ses­ta kaavoituk­ses­sa luovu­taan. Suuryk­sikkösään­te­lyä keven­netään keskus­ta­toim­into­jen alueella.

Ei tässä ole ongel­mana äänier­i­tys enkä näe hyväk­si tehdä mitään ener­giasyöp­pöjä harakan­pe­siä. Todel­li­nen ongel­ma on pysäköin­ti. Jos talon alle pitää lait­taa pysäköin­tipaikko­ja a’ 50 000 €/kpl yksi sataa ker­rosneliötä kohden, nos­taa tämä asuin­neliön hin­taa 600 eurolla.

Pitäisi määritel­lä, mitä tarkoite­taan keskus­ta­toim­into­jen alueel­la, sil­lä yrit­ti­hän Sipoo kaavoit­taa sel­l­aisen keskelle ei mitään. Vaikka­pa edes 10 000 asukas­ta tai työ­paikkaa kilo­metrin säteellä?

Se, ettei tehtäisi eroa tilaa vievän kau­pan ja jät­timäisen ruokakau­pan välil­lä avaa tien pel­tomar­keteille. Vaar­alli­nen koh­ta, mut­ta jos kepu­lan­di­as­sa halu­taan tuho­ta kaupunkien elin­voimaisu­us tap­pa­mal­la niiden kesku­s­tat, mitä me tääl­lä punav­ihreässä kuplas­sa olemme heitä neu­vo­maan. Täl­lä taataan se, ettei Suomes­sa koh­ta ole mui­ta men­estyviä kaupunke­ja kuin Helsinki.

 Kaavoitus- ja raken­nus­suo­jelu­lain­säädän­töä muute­taan siten, että suo­jelul­la ei estetä asuin­raken­nusten esteet­tömyy­den pois­tamista, esimerkik­si hissien jälkiasentamista.

Hmm. Kuka kepu­lai­sista asuu Kruununhaassa?

Rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sia haja-asu­tusalueil­la lisätään mm. siten, että yleiskaa­va voisi nyky­istä laa­jem­min toimia rak­en­tamisen perus­teena. Vapaa-ajan asun­to­jen muut­tamista pysyvään asuinkäyt­töön joustavoitetaan.

Jos minä muu­tan asumaan pysyvästi kalas­tus­ma­jaani ulkolu­odol­la, on vähän kohtu­u­ton­ta vaa­tia min­ul­ta kun­taa kul­jet­ta­maan lapset kelirikkoaikana helikopter­ille koulu­un. Eikö kom­pro­missi­na voisi olla kah­den­laisia asun­to­ja, sel­l­aisia, joil­la on täy­det oikeudet ja sel­l­aiset, joil­la on kesämökin oikeudet, vaik­ka niis­sä asu­taan pysyvästi. Jälkim­mäi­sis­sä ei olisi oikeut­ta koulukul­je­tuk­si­in, koti­palvelui­hin eikä lume­nau­rauk­seen kun­nan piikki­in. Olisi­han se parem­pi kuin kieltää vak­i­tu­inen asum­i­nen kokon­aan. Jos minä raken­nan itsel­leni asun­non ulkolu­odolle, on vähän kohtu­u­ton­ta vaa­tia kun­taa kul­jet­ta­maan lapset kelirikkoaikana helikopter­ille kouluun.

 Maankäyt­tö- ja raken­nus­laki­in luo­daan edel­ly­tyk­set nyky­istä selvästi laa­jem­mille mah­dol­lisuuk­sille pieni- muo­toiseen piharak­en­tamiseen ja eri­lais­ten toimen­pitei­den kuten aurinkopa­neel­ien ja maaläm­pöpump­pu­jen toteut­tamisek­si ilmoitusmenettelyllä.

Hyvä!

Tosin kaupunki­maisil­la alueil­la (e>2) maaläm­pöpumpun on kyl­lä jo naa­purisuhtei­den vuok­si olta­va luvan­varainen, kos­ka maa jää­ty­isi, mut­ta se on kai selvä kaikille.

 Edel­lä päätet­ty­jen lisäk­si käyn­nis­tetään kärk­i­hankkeena val­tion ja kun­tien rak­en­tamisen nor­mitalkoot muiden kus­tan­nusten ja byrokra­t­ian keven­tämisek­si, esimerkik­si väestön­suo­jien ja pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamisen osalta.

Huraa!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

47 vastausta artikkeliin “Hallituksen asuntopoliittiset linjaukset (3) Tonttitarjonta ja rakentamisen hinta”

  1. Taas väärin sammutettu! 

    Mik­sei noi­ta paran­nuk­sia tehty viime vaa­likaudel­la, niin olisi sam­mi­utet­tu oikein?

  2. “Selvitetään siir­tymi­nen kaavoitusasiois­sa kun­nal­lis­val­i­tuk­ses­ta hallintovalitukseen.”

    Tämä on dynami­it­tia! Val­i­tu­soikeu­den omaavien henkilöi­den piiri kaven­tu­isi radikaalisti.

  3. Vaar­alli­nen koh­ta, mut­ta jos kepu­lan­di­as­sa halu­taan tuho­ta kaupunkien elin­voimaisu­us tap­pa­mal­la niiden keskustat

    Ne on kyl­lä jo tapet­tu eräitä aiko­ja sit­ten K- ja S‑joukkueiden johdolla.

  4. Nuo nor­mitalkoot kun näk­isi! Valitet­tavasti min­ul­ta on men­nyt usko normien purkamiseen.

    Siinä olet oike­as­sa, että kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li on ongel­ma. Samal­la kun pois­te­taan val­i­tuslu­pa, mikä on hyvä asia, pitää puut­tua myös kun­tein monop­o­li­in, joka mah­dol­lis­taa väärinkäytökset.

    Itse en usko tuo­hon 30 000 € kus­tan­nuk­si­in uud­es­ta asukkaas­ta. Kyse­hän on pelkän infran rak­en­tamis­es­ta ja sekin vain johonkin määritel­tyyn rajap­in­taa. Sitä­pait­si liit­tymä­mak­sut kaiketi kat­ta­vat infran rak­en­tamis­es­ta aiheutu­vat kulut, vai onko ne las­ket­tu väärin?

    1. Uusia asukkai­ta varten pitää rak­en­taa tiet, ratikkaverkko, koulut, sairaalat, ter­veyskeskuset päiväkodit, kir­jas­tot sähköverkko, kaukoläm­pö ja vaik­ka mitä.
      Uuden asukkaan hin­nan voi laskea otta­mal­la jonkin keskikokoisen kaupun­gin ja kat­soa, kuin­ka paljon sil­lä on taseessaan kun­nan omis­ta­maa infraa infraa ja raken­nuskan­taa ja jakaa se asukaslu­vul­la. Tästä tulee tosin alaes­ti­maat­ti, kos­ka kun­nat eivät pidä taseitaan jälleenhankintahinnoissa.

  5. “Mik­si kun­nat ylipään­sä vaivau­tu­isi­vat kat­so­maan, mitä raken­nus­lais­sa lukee, jos ilmi­selvästi lait­tomista päätök­sistä ei saisi valittaa?”

    Eli mikä muuttuu?

    Kun­ta tekee mitä kun­nan huvit­taa tehdä. Sain itse esimerkik­si erit­täin kum­mallisen pysäköin­ti­sakon. Valtin asi­as­ta, vaik­ka ajat­telin sen ole­van turhaa. Kun­ta vas­tasi erikoisel­la taval­la. He oli­vat otta­neet kuvan todis­teek­si tapahtuneesta. 

    Olin hie­man ihmeis­säni tästä kuvas­ta. Se osoit­ti selkeästi, että mitään virhet­tä ei ollut tapah­tunut. Laitoin kuvan hallinto-oikeudelle ja kir­joitin siihen, että se on muuten pysäköin­nin­valvon­nan otta­ma kuva eikä min­un lavas­ta­ma. Päätös tuli, kuten oletet­tavaa ja kaupun­ki tuomit­ti­in maksamaan.

    Mut­ta kaupun­ki ei mak­sa. Ei mak­sa, vaik­ka mikä olisi. Use­am­man ker­ran yritin per­iä, mut­ta mitään mah­dol­lisu­ut­ta saa­da raho­ja ei ole. Hie­man ärsyt­ti mak­saa seu­raa­va parkkisakko, kun edel­lis­es­täkään ei ole saanut raho­ja, mut­ta kun­ta länt­tää kahdessa viikos­sa sum­man tuplak­si ja perii sen kolminker­taise­na väk­isin, jos ei mak­sa. Ja tois­in­päin mitään koro­tuk­sia tai korkoa ei tietenkään koskaan voi edes vaatia.

  6. Olen samaa mieltä, että täl­lä pel­tomar­ket­tipoli­ti­ikalla luo­daan Helsin­gin viihtyvyyt­tä, niin irvokkaal­ta kuin se kuu­lostaakin. Se pitäisi kään­tää vihreäk­si eduk­si. Pitäisi siis avoimesti ylistää täl­laista poli­ti­ikkaa. Ja mik­sikö? Ode sen tote­si: se tuhoaa maaseudun elinkei­noelämän. Mut­ta on toinenkin syy ja se on uuden päämin­is­terin aja­ma dig­i­tal­isaa­tio. Dig­i­tal­isaa­tio­ta kehit­tämäl­lä me pian vih­doin ostamme ruokamme inter­netistä ja näistä automar­keteista tulee pelkkiä logistiikkakeskuksia.

  7. kun sote-lääni mak­saa hoidon ja matkat, kun­ta hajaut­taa ikäih­miset mökeille… Koti­sairaan­hoito autoilee enem­män kuin hoitaa.
    Suo­raan Kepun lin­jauk­sia. ei oikein tun­neta todellisuutta.

    val­i­tus­pros­es­si estämi­nen on outoa kun ensikikään ei asukkai­ta tai ketään kuul­la tai jos kuul­laan ei piitata.

  8. luvas­sa idea­parkke­ja vihti­in ja mui­hin sopi­mat­tomi­in paikkoi­hin. Aika kivasti tuhoaa liiken­nepoli­ti­ikan ja kesku­s­tat kun­nista. Jatkokäyt­tö kirp­putor­eina, kun väestö vähe­nee ja ostovoima pienenee.

  9. kun­nan päät­täjien kanssa on syytä olla kaveri ja puolueen uskolli­nen jäsen: rnatakaavaa saa sit­ten suhteil­la. Nopein saa rak­en­taa. Aiem­min jotain kohtu­ut­to­muuk­sia ja ihan omavl­taisuuk­sia saati­in suit­sit­tua, ei enää jatkossa.

    Aiem­min yritet­ti­in suo­jel­la luon­toar­vo­ja sisältäviä paikko­ja, jatkos­sa vain nyky­isiä val­tion omis­tamia soi­ta ja met­siä. Ehkä sel­l­ainen käsite kuin luon­toar­vo ei oiken mene jakeluun.

    Paljon on kaikkea pienel­lä pårän­til­lä ole­vaa ujutet­tuna mukaan. Ei ole kyse säästöstä vaan sel­l­aista sanois­inko POLITIIKASTA, jota todel­la halu­taan ajaa. 

    Osal­la entisen Kokoomuk­sen lin­jal­la olleista lie­nee ihmettelemistä. Kat­sokaa­pa muuten vielä ohjel­man digi-strate­gia. Ei ihme, että Viro ajaa ohi ja Ruot­si meni jo.

  10. “Ensin piti mure­htia tyhjilleen jääviä asun­to­ja haja-asu­tusalueil­la ja sit­ten mietitään, miten haja-asu­tusalueille voisi rak­en­taa lisää.”

    Haja-asu­tusaluei­ta on eri­laisia. Ei esim. Uuden­maan haja-asu­tusalue ole näivet­tymässä. Se on herät­tänyt kiukkua, että näivet­tämiseen ELY-keskuk­set ovat pyrki­neet. Ja se kiukut­taa maalaisvihre­itä siinä kun muu­denkin puoluei­den maalaisia ja var­maan monia kaupunkilaisiakin.

  11. Eikös ollut nimeno­maan ELY jon­ka mielestä Öster­sun­domin puolen tusi­naa pel­topy­ytä ja ruis­rääkkää estävät muu­ta­man kymme­nen­tuhan­nen asun­non rakentamisen?

  12. Myös haja-asu­tusaluei­den kehit­tämi­nen tulee olla mah­dol­lista. Tarvit­taisi­inkin jonkin­lainen kom­pro­mis­si siitä kuin­ka paljon ja minkälaista rak­en­tamista haja-asu­tusalueelle tehdään. Itsekin maal­la asu­vana yrit­täjänä en kaipaa keskelle pel­toa raken­net­tavia talo­ja, joista käy­dään Helsingis­sä töis­sä. Kylien kehit­tämi­nen tulee olla kuitenkin mah­dol­lista ja rak­en­tamisen tulisi olla nyky­istä helpom­paa niille, joille maaseu­tu on luon­nolli­nen asuin­paik­ka esim. työn kautta. 

    Soin­in­vaaran mukaan­han kaik­ki halu­a­vat asua kaupungis­sa eli sil­loin ei pitäisi olla ongel­maa siitä, että hajarak­en­t­a­mi­nen karkaa käsistä. Täl­loin ei ole kohtu­u­ton kus­tan­nus yhteiskun­nalle, osan palvelu­jen tuot­ta­mi­nen on kalli­im­paa kuin tois­t­en. Tätä kom­pen­soi myös se, että maal­la on palvelu­ja muutenkin vähemmän. 

    Mon­elle kylälle olisi tärkeää saa­da lisää lap­siper­heitä, jot­ta kyläk­oulut (tutk­i­tusti hyviä oppimisym­päristöjä) voidaan säi­lyt­tää ja näin vält­tää kalli­ita kuljetuksia.

    1. Ongel­ma ovat nämä ikään­tyvät ihmiset, jot­ka halu­a­vat muut­taa kesämökilleen. Se on ihan OK, mut­ta valitet­tavasti tuolle kesämökille astuu samal­la kaik­ki ne oikeudet, jot­ka ovat myhös taa­ja­mas­sa. Esimerkik­si oikeus saa­da koti­sairaan­hoitoa neljä ker­taa päivässä ja las­ten koulukul­je­tuk­set. Tämä paket­ti pitäisi purkaa niin, että kesämökil­lä saa asua halutes­saan ympäri vuo­den, mut­ta kun­nan velvol­lisu­udet pysyvät yhtä ohuina kuin ne ovat kesämökin osalta.

  13. Minä en ymmär­rä näitä puhei­ta, että jos joku muut­taa hevonku­useen, niin kun­nan on pakko jär­jestää muka koulukul­je­tuk­set, viemäröin­ti, asval­toitu tie ja sen kunnossapito.

    Mikäli näin on, niin olisiko­han lakimuu­tok­sen paik­ka? Jos joku asuu hevonku­uses­sa, niin se on hänen oma val­in­tansa ja vas­taa itse kaik­ista siitä syn­tyvistä vaikeuk­sista samal­la kun toki saa naut­tia eduis­takin. Siinä olisi todel­lakin nor­mitalkoiden paik­ka. Tämä maa on niin täyn­nä täysin älyt­tömiä lakeja.

  14. Offtopic

    Sivuil­tasi tulee virheil­moi­tus: “Resource Lim­it Is Reached. The web­site is tem­porar­i­ly unable to ser­vice your request as it exceed­ed resource lim­it. Please try again lat­er.” Tätä paukah­tanut sil­loin täl­löin noin puolen vuo­den ajan. Pitäisköhän jotain tehdä asialle.

    Piti lähet­tää meili­in, mut­ta en ollut var­ma saako vielä kiin­ni Yhteystiedot-linkin takaa löy­tyvästä osoit­teesta “osmo.soininvaara (miuku­mauku) eduskunta.fi”.

    1. Sivuil­tasi tulee virheil­moi­tus: “Resource Lim­it Is Reached. The web­site is tem­porar­i­ly unable to ser­vice your request as it exceed­ed resource limit. 

      Blo­gi on ollut taas liian suosit­tu. Ongel­ma kestää yleen­sä vain muu­tamia kym­meniä sekun­te­ja. Olisi aikamoinen hom­ma vai­h­taa palvelun tarjoajaa.

  15. Mikko H: Ne on kyl­lä jo tapet­tu eräitä aiko­ja sit­ten K- ja S‑joukkueiden johdolla.

    Tätähän sopii käy­dä havain­noimas­sa vaik­ka Forssas­sa, mis­sä aiem­min kohta­laisen elävä torin seu­tu on nykyään täysin kuol­lut, kiitos kaupun­gin (?) itälaidalle raken­net­tu­jen jättimarkettien.

  16. Edel­lä päätet­ty­jen lisäk­si käyn­nis­tetään kärk­i­hankkeena val­tion ja kun­tien rak­en­tamisen nor­mitalkoot muiden kus­tan­nusten ja byrokra­t­ian keven­tämisek­si, esimerkik­si väestön­suo­jien ja pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamisen osalta.

    Pysäköinti­normeista toisaal­ta ei nytkään päätetä lais­sa. Maankäyt­tö- ja raken­nus­la­ki sanoo ain­oas­taan, että kaavoite­tut autopaikat on raken­net­ta­va samal­la kuin asun­notkin, mut­tei sano mitään siitä, kuin­ka paljon niitä pitäisi kaavaan lait­taa. Miten siis hal­li­tus voi asi­aan vaikut­taa muuten kuin totea­mal­la kun­nille, että kan­nat­taisi ehkä harkita?

    1. Myös tuo samanaikaisu­us on ongel­ma. Se estää markki­nae­htois­ta­mas­ta pysäköin­tiä niin, että varataan tont­ti pysäköin­ti­talolle, jota korote­taan sitä mukaa kuin mak­suhalukas­ta kysyn­tää ilmenee.

  17. Osmo Soin­in­vaara: Se, ettei tehtäisi eroa tilaa vievän kau­pan ja jät­timäisen ruokakau­pan välil­lä avaa tien pel­tomar­keteille. Vaar­alli­nen koh­ta, mut­ta jos kepu­lan­di­as­sa halu­taan tuho­ta kaupunkien elin­voimaisu­us tap­pa­mal­la niiden keskustat

    Eihän pel­tomar­ketit keskus­to­ja tapa kuin ain­oas­taan siinä tapauk­ses­sa, että ihmiset asioi­vat mielu­um­min pel­tomar­keteis­sa kuin keskus­tas­sa. Markki­navoimat ja vapaa kil­pailu näyt­tävät kel­paa­van Osmolle vain sil­loin, kun ne aja­vat asioi­ta Osmon halu­a­maan suuntaan.

  18. Volmert­ti:Mon­elle kylälle olisi tärkeää saa­da lisää lap­siper­heitä, jot­ta kyläk­oulut (tutk­i­tusti hyviä oppimisym­päristöjä) voidaan säi­lyt­tää ja näin vält­tää kalli­ita kuljetuksia.

    Suomen Kuvale­hdessä oli juuri pari viikkoa sit­ten jut­tu siitä, kuin­ka unel­mat ja todel­lisu­us eivät oikein kohtaa, jos menee muut­ta­maan haja-asutusalueelle.

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kiista-tyttaren-koulukyydista-perhe-suistui-ahdinkoon/

    http://kiitospaivasta.blogspot.fi/2015/05/virtaa-kyliin-taman-viikon-suomen.html

  19. Anssi V: Eihän pel­tomar­ketit keskus­to­ja tapa kuin ain­oas­taan siinä tapauk­ses­sa, että ihmiset asioi­vat mielu­um­min pel­tomar­keteis­sa kuin keskustassa.

    Taik­ka siinä että ABC-myymäläkahvi­la val­ta­tien var­res­sa on auki 24/7 mut­ta keskus­tan kaup­po­jen ja kahviloiden auki­oloaiko­ja vahdi­taan minuutilleen.

  20. Sylt­ty: Suomen Kuvale­hdessä oli juuri pari viikkoa sit­ten jut­tu siitä, kuin­ka unel­mat ja todel­lisu­us eivät oikein kohtaa, jos menee muut­ta­maan haja-asutusalueelle.

    En oikein ymmär­rä mitä täl­lä tarkoi­tat, mut­ta Suo­mi on var­masti täyn­nä surullisia tari­noi­ta. Joillekin ei sovi kaupun­ki, toisille ei taas maaseu­tu. Itse olen asun­nut niin kaupungis­sa kuin maaseudul­la ja Suomes­sa ja ulko­mail­la. Olisi tärkeää tun­nistaa eri aluei­den vahvu­udet ja kehit­tää kestäviä asum­is­muo­to­ja niin kaupungis­sa kuin haja-asu­tusalueel­la. Tämä ei tarkoi­ta haja-aluei­den osalta sitä, että sinne voisi rak­en­taa ihan miten vain, mut­ta ainakin Uudel­la­maal­la nykyiseen tilanteeseen kai­vat­taisi­in selkey­tys­tä. Nyt on ollut tilantei­ta, jois­sa raken­nuslu­pa on evät­ty yri­tys­toim­intaa suun­nit­televil­ta tahoil­ta, joiden toim­inta sopisi haja-alueille. 

    Koko keskustelu on hyvin mus­tavalkoista. On vain keskus­ta-asum­i­nen vs. haja-asum­i­nen kym­me­nien kilo­me­trien päässä palveluista. Ainakin Etelä-Suomes­sa todel­lisu­us on kuitenkin jotain muuta.

    Ainakin poli­it­tis­ten toim­i­joiden olisi hyvä sanoa suo­raan, jos kan­nat­ta­vat haja-asu­tusalueille täy­del­listä rak­en­tamiski­etoa ja maaseudun vähit­täistä näivet­tämistä. Toivon ja uskon, että suurin osa Suo­ma­lai­sista kan­nat­taa vielä elävää maaseu­tua. Vas­takkainaset­telun mukaan tulisikin keskit­tyä eri asum­is­muo­to­jen kestävään kehittämiseen.

  21. antti:
    Eikös ollut nimeno­maan ELY jon­ka mielestä Öster­sun­domin puolen tusi­naa pel­topy­ytä ja ruis­rääkkää estävät muu­ta­man kymme­nen­tuhan­nen asun­non rakentamisen?

    ELY-keskus toi­mi lupavi­ra­nomaise­na, ja kos­ka viralli­nen Natu­ra-arvioin­ti arvioi Öster­sun­domin kaa­van aiheut­ta­van merkit­tävää hait­taa suo­jelu­ar­voille, oli ELY:n täysin yksiselit­teis­es­ti olta­va kaavaa vas­taan. Hei­dän käten­sä on täysin sidotut.

    Suomes­sa kai pitäisi olla tapana, että valvo­javi­ra­nomaiset tot­tel­e­vat lakia. Näköjään tätä ollaan nyt sit­ten muuttamassa.

  22. antti: Taik­ka siinä että ABC-myymäläkahvi­la val­ta­tien var­res­sa on auki 24/7 mut­ta keskus­tan kaup­po­jen ja kahviloiden auki­oloaiko­ja vahdi­taan minuutilleen.

    No tähän on tulos­sa muu­tos­ta, sil­lä hal­li­tu­so­hjel­mas­sa lukee että kau­pan auki­oloaiko­ja vapautetaan.

  23. Volmert­ti:Koko keskustelu on hyvin mus­tavalkoista. On vain keskus­ta-asum­i­nen vs. haja-asum­i­nen kym­me­nien kilo­me­trien päässä palveluista. 

    Ei ole kyse kym­menistä kilo­me­treistä, on ihan huuhaa­ta väit­tää että kyse olisi siitä. 

    Aikuisille on ihan sama oli­pa matkaa 3, 5 tai 10 km, se menee autol­la. Mut­ta lapset taas ei. Lap­sillekin on ihan sama onko koulu­un matkaa 3 vai 30 km, jos pitää kävel­lä se kolme kilo­metriä joko noutopaikalle tai sit­ten koulu­un saak­ka, sil­lä asukkaat eivät yleen­sä halua, että alak­ouluikäiset lapset tar­po­vat surkea­ta tietä pitkin kolme-neljä km, oli­pa sen päässä koulu tai noutopaikka. 

    Tästä on ainakin omas­sa kun­nas­sani isot riidat, kun 1,5k päässä koulus­ta alkaa haja-asu­tusalue eli huono tie. Kyse kun ei ole absolu­ut­tis­es­ta matkas­ta, vaan tiestä.

  24. OS: “Jälkim­mäi­sis­sä ei olisi oikeut­ta koulukul­je­tuk­si­in, koti­palvelui­hin eikä lume­nau­rauk­seen kun­nan piikkiin.”

    Nämä ilmeis­es­ti kaik­ki menevät Kru­unuhaas­sa kun­nan pikki­in, mut­ta eivät koulukul­je­tuk­sia luku­unot­ta­mat­ta todel­lisel­la maaseutualueella.

  25. Mikko H: Ne on kyl­lä jo tapet­tu eräitä aiko­ja sit­ten K- ja S‑joukkueiden johdolla. 

    Päivän Helsin­gin Sanomis­sa oli muuten talous­sivuil­la artikke­li K‑ryhmän uud­es­ta strate­gias­ta, jos­sa pain­opiste on lähikaup­po­jen lisäämisel­lä. Sen sijaan uusia K‑Citymarketteja ei ole enää tarkoi­tus rakentaa.

    Samas­sa artikke­lis­sa haas­tatelti­in lyhyesti myös S‑ryhmän edus­ta­jaa, jon­ka mukaan uusia Pris­mo­jakaan ei tul­la enää rak­en­ta­maan kovin mon­taa kappaletta.

  26. Tim­oT:
    OS:“Jälkimmäisissä ei olisi oikeut­ta koulukul­je­tuk­si­in, koti­palvelui­hin eikä lume­nau­rauk­seen kun­nan piikkiin.”

    Nämä ilmeis­es­ti kaik­ki menevät Kru­unuhaas­sa kun­nan pikki­in, mut­ta eivät koulukul­je­tuk­sia luku­unot­ta­mat­ta todel­lisel­la maaseutualueella.

    Monis­sa paikois­sa kun­ta osal­lis­tuu yksi­ty­is­tei­den aurauskus­tan­nuk­si­in ja koti­palve­lut ovat koko lail­la sub­ven­toidut. Jos palvelu­jen tarvit­si­joi­ta asu­isi ympäri kor­pea, työn­tek­i­jöiltä menisi kohtu­u­ton osa työa­jas­ta matkan­tekoon. Työn­tek­i­jöitä tarvit­taisi­in lisää, joten kalli­ik­si kävisi kunnalle.

    Osmo Soin­in­vaara: Tämä paket­ti pitäisi purkaa niin, että kesämökil­lä saa asua halutes­saan ympäri vuo­den, mut­ta kun­nan velvol­lisu­udet pysyvät yhtä ohuina kuin ne ovat kesämökin osalta.

    Olisi hyvin yksinker­tainen keino, ja kaik­ki osa­puo­let oli­si­vat tytyväisiä.

  27. Hallinto­tuomiois­tu­imil­la ei ole mitään tekemistä käräjä- ja hov­ioikeuk­sien, eli ns. yleis­ten ja oikei­den tuomiois­tu­imien kanssa. 

    Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa siis halu­taan tuo­da val­i­tuskiel­lot myös hallinto­tuomiois­tu­imien puolelle. Läh­estymistapa on otet­tu jo yleis­ten tuomiois­tu­imien puolel­la käyt­töön, kos­ka halu­taan estää ihmis­ten oikeus valit­taa asi­as­taan. Asi­aa valmis­tel­e­vat virkamiehet ja poli­itikot näkevät asian niin, että ihmiset jotenkin turhaan valit­ta­vat asiassaan. 

    Ennen val­i­tuskiel­to­ja hallintoa­sioiden puolel­la yritet­ti­in säästää perus­ta­mal­la eri­laisia lau­takun­tia ja ties mitä juristien cv:n kau­nis­telu ‑kokoon­pano­ja, jonne asiano­saisen pitää valit­taa ennen varsi­naiseen tuomiois­tu­imeen valit­tamista. Ajatuk­se­na oli, että näin ihmiset eivät vali­ta tuomiois­tu­imeen, kos­ka hän­hän saa ratkaisun asi­aansa lautakuntamenettelyssä.

    Näitä kaikkia lau­takun­tia tms. yhdisti kuitenkin yksi ja sama ongel­ma. Hal­li­tus ei ole koskaan valmis resurssoimaan mitään yksit­täistä val­i­tusin­stas­sia kun­nol­la. Jos perus­taa lau­takun­nan, joka antaa yhdel­lä riv­il­lä perustel­tu­ja “lau­takun­ta kat­soo, että ‑päätök­siä”, niin sil­loin asiano­sainen ei saa oikeut­ta. Hänen asiansa ei tule koskaan asian­mukaises­ti ja kun­nol­la perustele­mal­la käsitel­lyk­si, jot­ta asiano­sainen ymmärtäisi, mik­si asia on ratkaistu niin kuin se on. Tämä mah­dol­lis­taa myös mieli­v­al­lan. Täl­lainen lau­takun­ta on myös hukkaan heit­et­tyä rahaa, joka voitaisi­in käyt­tää itse tuomiois­tuinkäsit­te­lyn resurssointiin.

    Nyt kun ihmiset eivät hyvästä syys­tä olleetkaan valmi­it tyy­tymään näi­hin lau­takun­tien höpön löpön päätök­si­in, he valit­ta­vat niistä. Lop­putu­lok­se­na on, ettei tuomiois­tu­imeen menevien jut­tu­jen määrä vähen­tynyt. Väli­in syn­tyi vain yksi ruuhkau­tunut instanssi lisää. Sik­si on otet­tu käyt­töön uusi läh­estymistapa, eli yksinker­tais­es­ti kiel­letään oikeustur­van kul­makivi, eli oikeus valit­taa asi­as­saan kokon­aan. Tätä ollaan tietääk­seni laa­jen­ta­mas­sa myös yleis­ten tuomiois­tu­imien puolel­la entis­es­tään, vaik­ka edel­listä val­i­tuskiel­lon laa­jen­nus­ta on hädin tuskin ajet­tu sisään ja koke­muk­set ovat ainakin usei­den asiano­sais­ten puolel­la huono­ja jo nyt.

    Yleisen tuomiois­tu­imen puolel­la aliresurssoidut käräjäoikeudet, eli ne kaikkein tärkeim­mät tuomiois­tuimet nati­se­vat liitok­sis­saan jut­tumäärien kanssa. Asioi­ta ratko­taan puoli­huoli­mat­tomasti sar­jat­ulel­la yhdel­lä tuo­mar­il­la, kun samaan aikaan arvon hov­ioikeu­den­neu­vok­set ratko­vat jut­tu­ja kol­men tuo­marin kokoonpanossa. 

    Jos ihmis­ten oikeustur­va halu­taan tur­va­ta, tarvi­taan edes yksi kun­nol­la resurssoitu instanssi, joka voi kat­soa jutun läpi kun­nol­la ja kir­joit­taa siihen myös kun­nol­la perustel­lun päätök­sen. Näin val­i­tuskiel­to­jen aiheut­tamien ns. “oikeusmurhien” määrä jää edes joten kuten hyväksyt­tävälle tasolle. Nykyi­nen läh­estymistapa sen sijaan mak­si­moi ne. Eli resursse­ja pois niistä ylem­mistä tuomiois­tu­imista ja ohjataan ne käräjäoikeuk­si­in tai hallinto-oikeuk­si­in. Näi­hin kun­non resurssit ja kaik­ki höpön löpön lau­takun­nat pois. Vaku­u­tu­soikeus voidaan lakkaut­taa kokon­aan ja yhdis­tää vaku­u­tu­soikeu­den käsit­telemät asi­at käräjä- ja hov­ioikeuk­si­in. Vaku­u­tu­soikeus antaa niin surkeasti perustel­tu­ja päätök­siä muutenkin, että asia ei voi paljon huonom­mak­si enää muut­tua. Työ­tuomiois­tu­in voidaan myös lakkaut­taa ja siirtää vas­taa­va kokoon­pano ilman vak­i­tu­ista puheen­jo­hta­jaa yleisi­in tuomiois­tu­imi­in nor­maalien käräjä­tuo­marien käsiteltäväksi.

  28. ft maail­mal­ta:
    “Mik­si kun­nat ylipään­sä vaivau­tu­isi­vat kat­so­maan, mitä raken­nus­lais­sa lukee, jos ilmi­selvästi lait­tomista päätök­sistä ei saisi valittaa?”

    Eli mikä muuttuu?

    Kun­ta tekee mitä kun­nan huvit­taa tehdä. Sain itse esimerkik­si erit­täin kum­mallisen pysäköin­ti­sakon. Valtin asi­as­ta, vaik­ka ajat­telin sen ole­van turhaa. Kun­ta vas­tasi erikoisel­la taval­la. He oli­vat otta­neet kuvan todis­teek­si tapahtuneesta. 

    Olin hie­man ihmeis­säni tästä kuvas­ta. Se osoit­ti selkeästi, että mitään virhet­tä ei ollut tapah­tunut. Laitoin kuvan hallinto-oikeudelle ja kir­joitin siihen, että se on muuten pysäköin­nin­valvon­nan otta­ma kuva eikä min­un lavas­ta­ma. Päätös tuli, kuten oletet­tavaa ja kaupun­ki tuomit­ti­in maksamaan.

    Mut­ta kaupun­ki ei mak­sa. Ei mak­sa, vaik­ka mikä olisi. Use­am­man ker­ran yritin per­iä, mut­ta mitään mah­dol­lisu­ut­ta saa­da raho­ja ei ole. Hie­man ärsyt­ti mak­saa seu­raa­va parkkisakko, kun edel­lis­es­täkään ei ole saanut raho­ja, mut­ta kun­ta länt­tää kahdessa viikos­sa sum­man tuplak­si ja perii sen kolminker­taise­na väk­isin, jos ei mak­sa. Ja tois­in­päin mitään koro­tuk­sia tai korkoa ei tietenkään koskaan voi edes vaatia.

    Hae kun­ta ulosot­toon. Hallinto-oikeu­den päätös on ulosot­tope­ruste, joten vouti ulos­mit­taa kun­nan tililtä rahasi. Ulosot­tokaari ei sisäl­lä määräyk­siä siitä, ettei julk­isy­hteisöä voisi hakea ulosot­toon vastaajaksi.

  29. Öster­sun­domista ja vähän muistakin

    EU:ssa Natu­ra-aluei­den toimii menet­te­ly, jos­sa käy­dään vai­h­tokaup­paa luontoarvoilla.

    Jos Öster­sun­domin tai Kru­unuvuoren selän sil­ta vähen­tää suo­jel­tu­ja luon­toar­vo­ja, hyö­tyjä han­kkii vas­taa­vat luon­toar­vot suo­jelu­alueek­si muual­ta. Täl­löin sille muo­dos­tuu hin­ta ja markki­namekanis­mi toimii. Joskus kor­vaavaa aluet­ta on mah­do­ton han­kkia, joskus se onnis­tuu kohtuukuluilla.

    Mah­dol­lisuuk­sia olisi, jos olisi luot­ta­mus­ta ja välineitä.

  30. Tapio: Jos palvelu­jen tarvit­si­joi­ta asu­isi ympäri kor­pea, työn­tek­i­jöiltä menisi kohtu­u­ton osa työa­jas­ta matkantekoon.

    Turha tehdä kär­päs­es­tä härkästä. Niistä van­huk­sista, jot­ka tarvit­se­vat koti­a­pua, äver­iäim­mät muut­ta­vat kirkonkylään (=urban­isaa­tio) omaan kak­sioon, vähem­män äver­iäät ja huonom­pi kun­toiset kun­nan palve­lu­taloon. Yli 80 vuo­ti­aista moni pär­jää kotona ilman mitään kotiapuja.

  31. Kokon­aisuute­na hal­li­tu­so­hjel­man ehdo­tuk­set asun­to­tuotan­toon liit­tyen ovat eri­no­maisia jos vaan toteu­tu­vat käytän­nössä. Valitet­tavasti puolue­poli­tikoin­ti tulee viivyt­tämään ja sotke­maan uud­is­tuk­sia. Olisi­han oppo­si­tios­sa istuville puolueille katas­trofi, jos uusi hal­li­tus todel­lakin saisi aikaan suuren muu­tok­sen parempaan.

    Toivon, että oppo­si­tios­sa ajatel­laan Suomen paras­ta eikä seu­raavia vaaleja.

  32. Sylt­ty: Ei ole kyse kym­menistä kilo­me­treistä, on ihan huuhaa­ta väit­tää että kyse olisi siitä. 

    Aikuisille on ihan sama oli­pa matkaa 3, 5 tai 10 km, se menee autol­la. Mut­ta lapset taas ei. Lap­sillekin on ihan sama onko koulu­un matkaa 3 vai 30 km, jos pitää kävel­lä se kolme kilo­metriä joko noutopaikalle tai sit­ten koulu­un saak­ka, sil­lä asukkaat eivät yleen­sä halua, että alak­ouluikäiset lapset tar­po­vat surkea­ta tietä pitkin kolme-neljä km, oli­pa sen päässä koulu tai noutopaikka. 

    Tästä on ainakin omas­sa kun­nas­sani isot riidat, kun 1,5k päässä koulus­ta alkaa haja-asu­tusalue eli huono tie. Kyse kun ei ole absolu­ut­tis­es­ta matkas­ta, vaan tiestä. 

    On se vaan kum­ma jut­tu, kun itse kävelin koulu­un muk­suna viisi kil­saa ja vähän myöhem­min sit­ten pyöräilti­in. Eikä kenellekään tul­lut edes mieleen, että se olisi kohtu­u­ton­ta. Sel­l­aisia van­hempia olisi pidet­ty seinähul­luina, jot­ka oli­si­vat vaati­neet jotain koulukul­je­tus­ta. Ja se tie oli kyl­lä sel­l­ainen, että nykyään kun sitä matkaa kat­soo, niin hirvit­tää. Ihme ettei kukaan jäänyt auton alle, siinä kun ei ollut mitään pyöräti­etä, vaan käfvelti­in siinä tien reunassa.
    Ehkäpä autoil­i­jat siihen aikaan osasi­vat varoa kun tiesivät tien laito­jen ole­van täyn­nä ala-aste­laisia naperoita.

  33. Määkin pyöräilen: On se vaan kum­ma jut­tu, kun itse kävelin koulu­un muk­suna viisi kilsaa

    Sun pitäisi pitää nämä palop­i­uheet sinne peräkylille muuttaville. 

    Ehkäpä autoil­i­jat siihen aikaan osasi­vat varoa kun tiesivät tien laito­jen ole­van täyn­nä ala-aste­laisia naperoita.

    No eipä sitä ennen las­ten tur­val­lisu­ud­es­ta välitet­ty ihan silleen kuin nykyään. Lap­sia kuoli wan­haan hywään aikaan 60–70luvulla kaiken­lai­sis­sa tap­atur­mis­sa yms. ulko­muis­tista noin 3–4x se määrä mitä nykyään.

    http://www.stat.fi/til/ksyyt/2010/ksyyt_2010_2011-12–16_kat_007_fi.html

    1–14-vuotiaiden las­ten kuolleisu­us on viimeis­ten parinkymme­nen vuo­den aikana enem­män kuin puolit­tunut: lap­sikuolemia oli 197 vuon­na 1989 ja 92 vuon­na 2010. Tämä vas­taa noin 11:tä kuole­maa 100 000 henkeä kohden. 1–14-vuotiaiden kuolleisu­u­den vähen­e­m­i­nen johtuu pääasi­as­sa tap­atur­makuolleisu­u­den vähenemisestä.

    http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo94496.pdf

    Tap­atur­makuolleisu­us 1 kk — 3 v per 100 000
    1970: 32
    1995: 10

    (ole­tan että van­hempi­en las­ten osalta tilas­to on samansorttinen)

  34. JY: Turha tehdä kär­päs­es­tä härkästä. Niistä van­huk­sista, jot­ka tarvit­se­vat koti­a­pua, äver­iäim­mät muut­ta­vat kirkonkylään (=urban­isaa­tio) omaan kak­sioon, vähem­män äver­iäät ja huonom­pi kun­toiset kun­nan palve­lu­taloon. Yli 80 vuo­ti­aista moni pär­jää kotona ilman mitään kotiapuja.

    Kun­nan kan­ta-asukkaat toimi­vat juuri näin. 

    Tuos­sa kesämökkei­hin muu­tossa on kuitenkin enem­män kysymys kohtu­ullisen ter­vei­den kaupunki­lais­ten eläkeläis­ten ja läh­es eläkeikäis­ten romant­tis­es­ta haikailus­ta takaisin maalle jär­ven ran­nalle. Jos he joutu­vat uuden kotikun­nan vas­tu­ulle, hei­dän asum­i­saikainen net­to­hyö­ty kun­nalle saat­taa men­nä pahasti miinuk­selle varsinkin, jos he kor­pi­jär­ven rantaan asettuvat.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­sä ne van­huk­set maaseu­tu­alueil­la hoide­taan, ellei kotona?

    Van­hainkodeis­sa tai nykyään palve­lu­talois­sa, jot­ka ovat viral­lis­tet­tu­ja ryöstötaloja.

    Koti­hoito on nykyään van­hus­ten heitteillejättöä.

    Mum­moni eli pienessä mökissä maaseudul­la ja hänel­lä kävi koti­avus­ta­ja kolme ker­taa viikos­sa , siivosi, pesi pyykin , lait­toi ruu­at ja latasi lääk­keet lokerikkoon.Kotiavustajalla oli aikaa läh­es koko päivä ja sama tut­tu hoita­ja seu­rusteli mum­mon kanssa Tämä siis 90-luvun laman aikaan

    Kun mum­moni ilmoit­ti, ettei jak­sa enää asua mökissä niin hän pääsi van­hainkoti­in oitis ja eli siel­lä vielä kolme vuot­ta, 90-vuo­tisjuh­lat jäivät juhlimatta

    Tänä päivänä hänet hoidet­tai­isin mökki­in, hoita­ja kävisi kolme ker­taa päivässä 10 min­u­ut­tia pyörähtämässä. 

    Se on heitteleillejättöä

  36. Sylt­ty: No tähän on tulos­sa muu­tos­ta, sil­lä hal­li­tu­so­hjel­mas­sa lukee että kau­pan auki­oloaiko­ja vapautetaan.

    Ei se tarkoi­ta, että kau­pat oli­si­vat yhtään pidem­pään auki.

    Lähin­nä liiken­nepaikoille syn­ty­isi 24/7 auki ole­via palvelu­ja sil­lä asi­akas­vair­rat eivät kasva.
    Niiden hajaan­tu­mi­nen johtaa vain kulu­jen kasvu­un, tosin palkkaku­lut ovat pieni erä

    Sen sijaan yhteiskun­nan kuut kas­va­vat, sil­lä tarvi­taan myös 24/ auki­ole­via päiväkoteja .

    Ja ter­vey­den­hoitoku­lut kas­va­vat, sil­lä vuorotyön lisään­tymi­nen lisää sairastuvuutta

    Ja todel­lisia hyö­tyjiä ovat S‑ryhmä ja K‑kauppa ja ehkä Lidl , sil­lä ne kykenevät pitämään 24/7 palvelua

  37. “Voisiko val­i­tusten käsit­telya­joille lait­taa jonkin määräa­jan? Miten voi men­nä vuosi sen toteamiseen, ettei valit­ta­jal­la ole valitusoikeutta? ”

    Jos asi­aa ei ehdit­täisi käsitel­lä riit­tävän huolel­lis­es­ti määräa­jas­sa, kaa­va tai lupa pitäisi hylätä. Eihän tuomiois­tu­in voi alkaa lain­vas­taisia kaavo­ja ja lupia hyväksymään sen vuok­si, että asi­aa ei ehdit­ty selvit­tää. Yleen­sä mitä vaikeampi jut­tu on, sitä enem­män sen tutkimi­nen vie aikaa.

    “ELY-keskusten val­i­tu­soikeus on herät­tänyt kun­nis­sa raivoa, kos­ka val­i­tus­mah­dol­lisu­ut­ta on käytet­ty aika hep­poisin perustein, mut­ta nyt voidaan joutua ojas­ta allikkoon.”

    Kun kat­soo, kuin­ka suuri osa ELY-keskusten val­i­tuk­sista johtaa päätösten muut­tumiseen, herää jopa aja­tus, että käyt­tävätkö nämä val­i­tu­soikeut­taan liian varovaisesti.

    “Vira­nomaiskäsit­te­lylle asete­taan kaavoitus­pros­es­sis­sa, mukaan lukien YVA, sito­vat käsittelyajat.”

    Tämä on ris­tiri­idas­sa sen kanssa, että lais­sa vaa­di­taan myös perus­ta­maan kaa­vat ja luvat riitävi­in selvi­tyk­si­in. Asi­as­sa on kak­si vaihtoehtoa:

    1) luovu­taan siitä, että kaa­van tai luvan vaiku­tuk­set ja toteut­tamis­ta­vat tulee selvit­tää riit­tävis­sä määrin; tai
    2) jos asi­aa ei ehditä selvit­tää määräa­jas­sa, niin sit­ten lupa- tai kaavaratkaisu on automaat­tis­es­ti kielteinen.

    “Joku juridis­en koulu­tuk­sen saanut voi arvioi­da sitä, mitä siir­tymi­nen yhteen tasoon oikeu­denkäyn­nis­sä tarkoit­taa. Korkeim­paan oikeu­teen tarvi­taan val­i­tuslu­pa, mut­ta sitä ennen on ollut käräjäoikeu­den ja hov­ioikeu­den käsit­te­ly. Ymmär­rän kyl­lä, mis­tä tarpeesta tämä aja­tus kumpuaa.”

    Voi siitä jotain hyö­tyä saa­da, mut­ta ei se val­i­tus­lu­van tutkimi­nen eroa paljon itse pääasiaratkaisun tutkimis­es­ta ajankäytön kannal­ta, sil­lä kaikki­in val­i­tus­pe­rusteisi­in tulee joka tapauk­ses­sa pere­htyä. Lisäk­si, toisin kuin sivi­ilipuolel­l­la, korkeim­man hallinto-oikeu­den kuu­luu tutkia viran puoles­ta myös sel­l­aiset lain­vas­taisu­udet päätök­sessä, johon kukaan osa­puoli ei ole ymmärtänyt vedota.

  38. Liian van­ha:

    Lähin­nä liiken­nepaikoille syn­ty­isi 24/7 auki ole­via palvelu­jasil­lä asi­akas­vair­rat eivät kasva.
    Ja todel­lisia hyö­tyjiä ovat ‑ryh­mä ja K‑kauppa ja ehkä Lidl , sil­lä ne kykenevät pitämään 24/7 palvelua

    Kaup­po­jen auki­olorajoituk­set eivät ole tähänkään asti koske­neet kaup­po­ja joiden yhtey­dessä on bensanmyyntiä. 

    S‑ryhmän ABC:t ja Nesteoil/K‑marketit siis saa­vat nyt kil­pail­i­joi­ta, myös paikkoi­hin jois­sa kaa­va ei mah­dol­lista ben­san­myyn­tiä, eli asutuskeskuksiin.

    1. Kaup­po­jen auki­olorajoituk­set eivät koske alle 400 neliön kaup­po­ja. Kohtyalaisen isokin kaup­pa saa siis olla auki kos­ka vain. Tässä meitä vastapäätä Sturenkadul­la on kak­sikin kaup­paa auki joka päivä klo 23:een. En juurikaan käytä ben­sa-asmien yhtey­dessä ole­via myymälöitä, joten en tiedä, kuin­ka iso­ja ne yleen­sä ovat, mut­ta vaikea on uskoa, että kovin moni on yli 400 neliön kokoisia.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaup­po­jen auki­olorajoituk­set eivät koske alle 400 neliön kaup­po­ja. Kohtyalaisen isokin kaup­pa saa siis olla auki kos­ka vain. Tässä meitä vastapäätä Sturenkadul­la on kak­sikin kaup­paa auki joka päivä klo 23:een. En juurikaan käytä ben­sa-asmien yhtey­dessä ole­via myymälöitä, joten en tiedä, kuin­ka iso­ja ne yleen­sä ovat, mut­ta vaikea on uskoa, että kovin moni on yli 400 neliön kokoisia.

    Rajat ovat elin­tarvikekau­pas­sa alle 100 m² vapaasti auki ja alle 400 m² muuten vapaasti mut­ta juh­lapy­hinä rajoi­tus (ellei ben­sa-ase­maa), molem­mat Sturenkadun 400 m² kau­pat ovat siis juh­lapy­hien toise­na pyhäpäivänä auki max 4h. Haja-asu­tusalueita­han rajoituk­set eivät juh­lapy­hän­sään­töä luku­unot­ta­mat­ta koske, ellei kysymys ole “suuryk­siköstä”.

    Ongel­ma on että tuo 2009 säädet­ty nykyi­nen laki on mon­imutkainen, ihmeel­lisiä rajoituk­sia mm. sun­nun­taina myytävän tavaran arvos­ta riip­puu saako sitä myy­dä sun­nun­taina. Esimerkik­si autokaup­pa voi olla sun­nun­taina auki mut­ta kir­jakaup­pa tai se Sturenkadun divari eivät.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­sä ne van­huk­set maaseu­tu­alueil­la hoide­taan, ellei kotona?

    Kun­ta jär­jestää ainakin meil­lä heille asun­non keskus­taa­ja­mas­ta siinä vai­heessa, kun he aivät enää pär­jää ilman koti­a­pua. Koti­a­pu ei aja kylille. Menet­te­lyn lain­mukaisu­ud­es­ta en osaa sanoa, mut­ta kai jär­jenkin käyt­tö on sallittua.

  41. “uskon, että suurin osa Suo­ma­lai­sista kan­nat­taa vielä elävää maaseu­tua.” mut­tei alue- ja maat­alous­tu­il­la teko­hen­gitet­tyä maaseutua.

Vastaa käyttäjälle Volmertti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.