Hallituksen asuntopoliittiset linjaukset (3) Tonttitarjonta ja rakentamisen hinta

27.5.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan rakentamismahdollisuuksien helpottamiseksi: lyhennetään päätösprosessia muun ohella valitusmenettelyjä muuttamalla, helpotetaan haja-asutusalueiden rakentamista muun muassa suunnittelutarvealuesäännöstöä lieventämällä, siirretään päätösvaltaa poikkeamistilanteissa ELY-keskuksilta kunnille ja yhdistetään hankekaavoitus ja YVA-menettely.

Voisiko valitusten käsittelyajoille laittaa jonkin määräajan? Miten voi mennä vuosi sen toteamiseen, ettei valittajalla ole valitusoikeutta? Jarrutusvalitukset loppuisivat, jos ilmiselvissä tapauksissa päätös tulisi viikossa.

Ensin piti murehtia tyhjilleen jääviä asuntoja haja-asutusalueilla ja sitten mietitään, miten haja-asutusalueille voisi rakentaa lisää.

Kunnat tehkööt kuten haluavat, kunhan vastaavat itse seurauksista eivätkä tule mankumaan rahaa koulukuljetuksiin ja vanhusten kotihoidon kohtuuttomiin kustannuksiin, paikallisteihin ja muuhun sellaiseen, mitä haja-asutus merkitsee. Joka päättää, se maksaa.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjausvaltaa selvennetään kuntien maankäyttövallan ja -vastuun lisäämiseksi. ELY-keskusten rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa muutetaan konsultoivaksi. ELY-keskusten valitusoikeutta kaavapäätöksistä rajoitetaan. Maakuntakaavojen ja kuntien yhteisten yleiskaavojen vahvistusmenettelystä ympäristöministeriössä luovutaan. Rantarakentamisen poikkeamispäätökset siirretään kokonaisuudessaan kuntiin.

ELY-keskusten valitusoikeus on herättänyt kunnissa raivoa, koska valitusmahdollisuutta on käytetty aika heppoisin perustein, mutta nyt voidaan joutua ojasta allikkoon. Miksi kunnat ylipäänsä vaivautuisivat katsomaan, mitä rakennuslaissa lukee, jos ilmiselvästi laittomista päätöksistä ei saisi valittaa?

Joittenkin kuntien päätöksentekotavat ovat sellaisia, että päätösvallan siirtäminen kuntiin peruuttamattomasti voi johtaa Suomen putoamiseen monta pykälää vähiten korruptoituneiden maiden luettelossa.

Viranomaiskäsittelylle asetetaan kaavoitusprosessissa, mukaan lukien YVA, sitovat käsittelyajat.

Hyvä!

Ruotsissa on myös tuomioistumilla, ainakin markkinatuomioistuimella, sitovat käsittelyajat, jotka ovat murto-osa Suomen käsittelyajoista. (Päätös tultava kuukaudessa valituksesta.)

Kaikissa rakentamis- ja ympäristöasioissa siirrytään menettelyyn, jossa valitusoikeus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää ensin valitusluvan saamista. Valituslupapäätöksen saamiselle asetetaan sitova määräaika. Maankäyttö- ja rakennuslupapäätösten valitustapausten oikeudenkäyntimaksuja korotetaan. Selvitetään siirtyminen kaavoitusasioissa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen.

Joku juridisen koulutuksen saanut voi arvioida sitä, mitä siirtyminen yhteen tasoon oikeudenkäynnissä tarkoittaa. Korkeimpaan oikeuteen tarvitaan valituslupa, mutta sitä ennen on ollut käräjäoikeuden ja hovioikeuden käsittely. Ymmärrän kyllä, mistä tarpeesta tämä ajatus kumpuaa.

Kuntien tulee kaavoituksella ja tonttien luovutuksella edistää tehokasta kilpailua asuntorakentamisessa kaavoittamalla tontteja riittävästi erilaisille rakennustyypeille (pientalot, rivitalot, kerrostalot, pienkerros- talot).

Jos Helsinki tarjoaisi rakennettavaksi vaikka viisinkertaisen määrän tontteja, ne kaikki myös rakennettaisiin eikä siis olisi kaavoitettu riittävästi. Jokainen uusi asukas merkitsisi noin 30 000 euron investointikuluja, 30 000 uutta asukasta maksaisi miljardin. Kaupungin talous ei tätä kestäisi.

Asuntotuotannossa täysin esteettömiksi asunnoiksi edellytetään rakentamaan vain tietty osuus uudiskohteen asunnoista.

Olennaista on, mitä tarkoittaa täysin. Tässä on ollut ylilyöntejä, mutta asuntokannasta on nyt niin pieni osuus esteettömiä, että uudisrakentamisessa niitä pitäisi olla aika paljon. Vanhusten kun pitäisi kuitenkin voida asua kotonaan. Jokaista pientä yksiötä ei kuitenkaan ehkä pitäisi vaatia esteettömäksi, koska se vie kohtuuttoman paljon tilaa.

Korjausrakentamisen helpottamiseksi luodaan alueellisten poikkeuslupien menetelmä.

Meillä päin puhutaan poikkeamisluvista. Eikö tällainen muka ole olemassa? Esimerkiksi ullakkorakentamisessa?

Sujuvoitetaan asunto-osakeyhtiön päätöksentekoa peruskorjaus-, esteettömyys- ja täydennysrakentamisessa.

Tärkeintä olisi päästä yksimielisyysvaatimuksista esimerkiksi, jos peruskorjaamisen sijasta pidetään järkevämpänä purkaa vanha ja rakentaa tilalle kolme uutta.

Rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia ja täydennysrakentamista sujuvoitetaan ottamalla käyttöön kevennetty kaavamenettely.

Meillä nämä eivät aina mene lautakuntaa pidemmälle. Miten sitä siitä vielä kevennetään?

 Edistetään rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista toimisto- ja liiketiloista asunnoiksi. Rakennuksen korjaaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen tai perusparantaminen ei laukaise uudisrakentamistasoisia velvoitteita esimerkiksi esteettömyys- ja äänieristysvaatimusten osalta. Energiatehokkuusvaatimusten osal- ta energiatehokkuusdirektiivin mukaisessa sääntelyssä on hyödynnettävä kaikki direktiivin sallimat joustot ja poikkeusmahdollisuudet. Kaupan laatuluokituksesta kaavoituksessa luovutaan. Suuryksikkösääntelyä kevennetään keskustatoimintojen alueella.

Ei tässä ole ongelmana äänieritys enkä näe hyväksi tehdä mitään energiasyöppöjä harakanpesiä. Todellinen ongelma on pysäköinti. Jos talon alle pitää laittaa pysäköintipaikkoja a’ 50 000 €/kpl yksi sataa kerrosneliötä kohden, nostaa tämä asuinneliön hintaa 600 eurolla.

Pitäisi määritellä, mitä tarkoitetaan keskustatoimintojen alueella, sillä yrittihän Sipoo kaavoittaa sellaisen keskelle ei mitään. Vaikkapa edes 10 000 asukasta tai työpaikkaa kilometrin säteellä?

Se, ettei tehtäisi eroa tilaa vievän kaupan ja jättimäisen ruokakaupan välillä avaa tien peltomarketeille. Vaarallinen kohta, mutta jos kepulandiassa halutaan tuhota kaupunkien elinvoimaisuus tappamalla niiden keskustat, mitä me täällä punavihreässä kuplassa olemme heitä neuvomaan. Tällä taataan se, ettei Suomessa kohta ole muita menestyviä kaupunkeja kuin Helsinki.

 Kaavoitus- ja rakennussuojelulainsäädäntöä muutetaan siten, että suojelulla ei estetä asuinrakennusten esteettömyyden poistamista, esimerkiksi hissien jälkiasentamista.

Hmm. Kuka kepulaisista asuu Kruununhaassa?

Rakentamismahdollisuuksia haja-asutusalueilla lisätään mm. siten, että yleiskaava voisi nykyistä laajemmin toimia rakentamisen perusteena. Vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyvään asuinkäyttöön joustavoitetaan.

Jos minä muutan asumaan pysyvästi kalastusmajaani ulkoluodolla, on vähän kohtuutonta vaatia minulta kuntaa kuljettamaan lapset kelirikkoaikana helikopterille kouluun. Eikö kompromissina voisi olla kahdenlaisia asuntoja, sellaisia, joilla on täydet oikeudet ja sellaiset, joilla on kesämökin oikeudet, vaikka niissä asutaan pysyvästi. Jälkimmäisissä ei olisi oikeutta koulukuljetuksiin, kotipalveluihin eikä lumenauraukseen kunnan piikkiin. Olisihan se parempi kuin kieltää vakituinen asuminen kokonaan. Jos minä rakennan itselleni asunnon ulkoluodolle, on vähän kohtuutonta vaatia kuntaa kuljettamaan lapset kelirikkoaikana helikopterille kouluun.

 Maankäyttö- ja rakennuslakiin luodaan edellytykset nykyistä selvästi laajemmille mahdollisuuksille pieni- muotoiseen piharakentamiseen ja erilaisten toimenpiteiden kuten aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen toteuttamiseksi ilmoitusmenettelyllä.

Hyvä!

Tosin kaupunkimaisilla alueilla (e>2) maalämpöpumpun on kyllä jo naapurisuhteiden vuoksi oltava luvanvarainen, koska maa jäätyisi, mutta se on kai selvä kaikille.

 Edellä päätettyjen lisäksi käynnistetään kärkihankkeena valtion ja kuntien rakentamisen normitalkoot muiden kustannusten ja byrokratian keventämiseksi, esimerkiksi väestönsuojien ja pysäköintipaikkojen rakentamisen osalta.

Huraa!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit

47 Vastausta artikkeliin “Hallituksen asuntopoliittiset linjaukset (3) Tonttitarjonta ja rakentamisen hinta”

  1. KariS kirjoitti 27.5.2015 kello 19:00

    Taas väärin sammutettu!

    Miksei noita parannuksia tehty viime vaalikaudella, niin olisi sammiutettu oikein?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  2. vtapio kirjoitti 27.5.2015 kello 19:09

    “Selvitetään siirtyminen kaavoitusasioissa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen.”

    Tämä on dynamiittia! Valitusoikeuden omaavien henkilöiden piiri kaventuisi radikaalisti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  3. Mikko H kirjoitti 27.5.2015 kello 20:15

    Vaarallinen kohta, mutta jos kepulandiassa halutaan tuhota kaupunkien elinvoimaisuus tappamalla niiden keskustat

    Ne on kyllä jo tapettu eräitä aikoja sitten K- ja S-joukkueiden johdolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  4. Kalle kirjoitti 27.5.2015 kello 20:44

    Nuo normitalkoot kun näkisi! Valitettavasti minulta on mennyt usko normien purkamiseen.

    Siinä olet oikeassa, että kuntien kaavoitusmonopoli on ongelma. Samalla kun poistetaan valituslupa, mikä on hyvä asia, pitää puuttua myös kuntein monopoliin, joka mahdollistaa väärinkäytökset.

    Itse en usko tuohon 30 000 € kustannuksiin uudesta asukkaasta. Kysehän on pelkän infran rakentamisesta ja sekin vain johonkin määriteltyyn rajapintaa. Sitäpaitsi liittymämaksut kaiketi kattavat infran rakentamisesta aiheutuvat kulut, vai onko ne laskettu väärin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.5.2015 kello 22:22

    Uusia asukkaita varten pitää rakentaa tiet, ratikkaverkko, koulut, sairaalat, terveyskeskuset päiväkodit, kirjastot sähköverkko, kaukolämpö ja vaikka mitä.
    Uuden asukkaan hinnan voi laskea ottamalla jonkin keskikokoisen kaupungin ja katsoa, kuinka paljon sillä on taseessaan kunnan omistamaa infraa infraa ja rakennuskantaa ja jakaa se asukasluvulla. Tästä tulee tosin alaestimaatti, koska kunnat eivät pidä taseitaan jälleenhankintahinnoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. ft maailmalta kirjoitti 27.5.2015 kello 22:24

    “Miksi kunnat ylipäänsä vaivautuisivat katsomaan, mitä rakennuslaissa lukee, jos ilmiselvästi laittomista päätöksistä ei saisi valittaa?”

    Eli mikä muuttuu?

    Kunta tekee mitä kunnan huvittaa tehdä. Sain itse esimerkiksi erittäin kummallisen pysäköintisakon. Valtin asiasta, vaikka ajattelin sen olevan turhaa. Kunta vastasi erikoisella tavalla. He olivat ottaneet kuvan todisteeksi tapahtuneesta.

    Olin hieman ihmeissäni tästä kuvasta. Se osoitti selkeästi, että mitään virhettä ei ollut tapahtunut. Laitoin kuvan hallinto-oikeudelle ja kirjoitin siihen, että se on muuten pysäköinninvalvonnan ottama kuva eikä minun lavastama. Päätös tuli, kuten oletettavaa ja kaupunki tuomittiin maksamaan.

    Mutta kaupunki ei maksa. Ei maksa, vaikka mikä olisi. Useamman kerran yritin periä, mutta mitään mahdollisuutta saada rahoja ei ole. Hieman ärsytti maksaa seuraava parkkisakko, kun edellisestäkään ei ole saanut rahoja, mutta kunta länttää kahdessa viikossa summan tuplaksi ja perii sen kolminkertaisena väkisin, jos ei maksa. Ja toisinpäin mitään korotuksia tai korkoa ei tietenkään koskaan voi edes vaatia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  7. Bryssel kirjoitti 27.5.2015 kello 22:48

    Olen samaa mieltä, että tällä peltomarkettipolitiikalla luodaan Helsingin viihtyvyyttä, niin irvokkaalta kuin se kuulostaakin. Se pitäisi kääntää vihreäksi eduksi. Pitäisi siis avoimesti ylistää tällaista politiikkaa. Ja miksikö? Ode sen totesi: se tuhoaa maaseudun elinkeinoelämän. Mutta on toinenkin syy ja se on uuden pääministerin ajama digitalisaatio. Digitalisaatiota kehittämällä me pian vihdoin ostamme ruokamme internetistä ja näistä automarketeista tulee pelkkiä logistiikkakeskuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  8. JTS kirjoitti 27.5.2015 kello 23:31

    kun sote-lääni maksaa hoidon ja matkat, kunta hajauttaa ikäihmiset mökeille… Kotisairaanhoito autoilee enemmän kuin hoitaa.
    Suoraan Kepun linjauksia. ei oikein tunneta todellisuutta.

    valitusprosessi estäminen on outoa kun ensikikään ei asukkaita tai ketään kuulla tai jos kuullaan ei piitata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  9. JTS kirjoitti 27.5.2015 kello 23:37

    luvassa ideaparkkeja vihtiin ja muihin sopimattomiin paikkoihin. Aika kivasti tuhoaa liikennepolitiikan ja keskustat kunnista. Jatkokäyttö kirpputoreina, kun väestö vähenee ja ostovoima pienenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  10. JTS kirjoitti 27.5.2015 kello 23:44

    kunnan päättäjien kanssa on syytä olla kaveri ja puolueen uskollinen jäsen: rnatakaavaa saa sitten suhteilla. Nopein saa rakentaa. Aiemmin jotain kohtuuttomuuksia ja ihan omavltaisuuksia saatiin suitsittua, ei enää jatkossa.

    Aiemmin yritettiin suojella luontoarvoja sisältäviä paikkoja, jatkossa vain nykyisiä valtion omistamia soita ja metsiä. Ehkä sellainen käsite kuin luontoarvo ei oiken mene jakeluun.

    Paljon on kaikkea pienellä påräntillä olevaa ujutettuna mukaan. Ei ole kyse säästöstä vaan sellaista sanoisinko POLITIIKASTA, jota todella halutaan ajaa.

    Osalla entisen Kokoomuksen linjalla olleista lienee ihmettelemistä. Katsokaapa muuten vielä ohjelman digi-strategia. Ei ihme, että Viro ajaa ohi ja Ruotsi meni jo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  11. JY kirjoitti 28.5.2015 kello 6:15

    “Ensin piti murehtia tyhjilleen jääviä asuntoja haja-asutusalueilla ja sitten mietitään, miten haja-asutusalueille voisi rakentaa lisää.”

    Haja-asutusalueita on erilaisia. Ei esim. Uudenmaan haja-asutusalue ole näivettymässä. Se on herättänyt kiukkua, että näivettämiseen ELY-keskukset ovat pyrkineet. Ja se kiukuttaa maalaisvihreitä siinä kun muudenkin puolueiden maalaisia ja varmaan monia kaupunkilaisiakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  12. antti kirjoitti 28.5.2015 kello 9:43

    Eikös ollut nimenomaan ELY jonka mielestä Östersundomin puolen tusinaa peltopyytä ja ruisrääkkää estävät muutaman kymmenentuhannen asunnon rakentamisen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  13. Volmertti kirjoitti 28.5.2015 kello 9:59

    Myös haja-asutusalueiden kehittäminen tulee olla mahdollista. Tarvittaisiinkin jonkinlainen kompromissi siitä kuinka paljon ja minkälaista rakentamista haja-asutusalueelle tehdään. Itsekin maalla asuvana yrittäjänä en kaipaa keskelle peltoa rakennettavia taloja, joista käydään Helsingissä töissä. Kylien kehittäminen tulee olla kuitenkin mahdollista ja rakentamisen tulisi olla nykyistä helpompaa niille, joille maaseutu on luonnollinen asuinpaikka esim. työn kautta.

    Soininvaaran mukaanhan kaikki haluavat asua kaupungissa eli silloin ei pitäisi olla ongelmaa siitä, että hajarakentaminen karkaa käsistä. Tälloin ei ole kohtuuton kustannus yhteiskunnalle, osan palvelujen tuottaminen on kalliimpaa kuin toisten. Tätä kompensoi myös se, että maalla on palveluja muutenkin vähemmän.

    Monelle kylälle olisi tärkeää saada lisää lapsiperheitä, jotta kyläkoulut (tutkitusti hyviä oppimisympäristöjä) voidaan säilyttää ja näin välttää kalliita kuljetuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.5.2015 kello 11:10

    Ongelma ovat nämä ikääntyvät ihmiset, jotka haluavat muuttaa kesämökilleen. Se on ihan OK, mutta valitettavasti tuolle kesämökille astuu samalla kaikki ne oikeudet, jotka ovat myhös taajamassa. Esimerkiksi oikeus saada kotisairaanhoitoa neljä kertaa päivässä ja lasten koulukuljetukset. Tämä paketti pitäisi purkaa niin, että kesämökillä saa asua halutessaan ympäri vuoden, mutta kunnan velvollisuudet pysyvät yhtä ohuina kuin ne ovat kesämökin osalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Määkin pyöräilen kirjoitti 28.5.2015 kello 10:03

    Minä en ymmärrä näitä puheita, että jos joku muuttaa hevonkuuseen, niin kunnan on pakko järjestää muka koulukuljetukset, viemäröinti, asvaltoitu tie ja sen kunnossapito.

    Mikäli näin on, niin olisikohan lakimuutoksen paikka? Jos joku asuu hevonkuusessa, niin se on hänen oma valintansa ja vastaa itse kaikista siitä syntyvistä vaikeuksista samalla kun toki saa nauttia eduistakin. Siinä olisi todellakin normitalkoiden paikka. Tämä maa on niin täynnä täysin älyttömiä lakeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  16. Sammontakoja kirjoitti 28.5.2015 kello 10:06

    Offtopic

    Sivuiltasi tulee virheilmoitus: “Resource Limit Is Reached. The website is temporarily unable to service your request as it exceeded resource limit. Please try again later.” Tätä paukahtanut silloin tällöin noin puolen vuoden ajan. Pitäisköhän jotain tehdä asialle.

    Piti lähettää meiliin, mutta en ollut varma saako vielä kiinni Yhteystiedot-linkin takaa löytyvästä osoitteesta “osmo.soininvaara (miukumauku) eduskunta.fi”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.5.2015 kello 11:15

    Sivuiltasi tulee virheilmoitus: “Resource Limit Is Reached. The website is temporarily unable to service your request as it exceeded resource limit.

    Blogi on ollut taas liian suosittu. Ongelma kestää yleensä vain muutamia kymmeniä sekunteja. Olisi aikamoinen homma vaihtaa palvelun tarjoajaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. JK kirjoitti 28.5.2015 kello 10:39

    Mikko H: Ne on kyllä jo tapettu eräitä aikoja sitten K- ja S-joukkueiden johdolla.

    Tätähän sopii käydä havainnoimassa vaikka Forssassa, missä aiemmin kohtalaisen elävä torin seutu on nykyään täysin kuollut, kiitos kaupungin (?) itälaidalle rakennettujen jättimarkettien.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  19. Elmo Allén kirjoitti 28.5.2015 kello 10:56

    Edellä päätettyjen lisäksi käynnistetään kärkihankkeena valtion ja kuntien rakentamisen normitalkoot muiden kustannusten ja byrokratian keventämiseksi, esimerkiksi väestönsuojien ja pysäköintipaikkojen rakentamisen osalta.

    Pysäköintinormeista toisaalta ei nytkään päätetä laissa. Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo ainoastaan, että kaavoitetut autopaikat on rakennettava samalla kuin asunnotkin, muttei sano mitään siitä, kuinka paljon niitä pitäisi kaavaan laittaa. Miten siis hallitus voi asiaan vaikuttaa muuten kuin toteamalla kunnille, että kannattaisi ehkä harkita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.5.2015 kello 11:18

    Myös tuo samanaikaisuus on ongelma. Se estää markkinaehtoistamasta pysäköintiä niin, että varataan tontti pysäköintitalolle, jota korotetaan sitä mukaa kuin maksuhalukasta kysyntää ilmenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Anssi V kirjoitti 28.5.2015 kello 11:12

    Osmo Soininvaara: Se, ettei tehtäisi eroa tilaa vievän kaupan ja jättimäisen ruokakaupan välillä avaa tien peltomarketeille. Vaarallinen kohta, mutta jos kepulandiassa halutaan tuhota kaupunkien elinvoimaisuus tappamalla niiden keskustat

    Eihän peltomarketit keskustoja tapa kuin ainoastaan siinä tapauksessa, että ihmiset asioivat mieluummin peltomarketeissa kuin keskustassa. Markkinavoimat ja vapaa kilpailu näyttävät kelpaavan Osmolle vain silloin, kun ne ajavat asioita Osmon haluamaan suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  22. Syltty kirjoitti 28.5.2015 kello 11:56

    Volmertti:Monelle kylälle olisi tärkeää saada lisää lapsiperheitä, jotta kyläkoulut (tutkitusti hyviä oppimisympäristöjä) voidaan säilyttää ja näin välttää kalliita kuljetuksia.

    Suomen Kuvalehdessä oli juuri pari viikkoa sitten juttu siitä, kuinka unelmat ja todellisuus eivät oikein kohtaa, jos menee muuttamaan haja-asutusalueelle.

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kiista-tyttaren-koulukyydista-perhe-suistui-ahdinkoon/

    http://kiitospaivasta.blogspot.fi/2015/05/virtaa-kyliin-taman-viikon-suomen.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  23. antti kirjoitti 28.5.2015 kello 12:21

    Anssi V: Eihän peltomarketit keskustoja tapa kuin ainoastaan siinä tapauksessa, että ihmiset asioivat mieluummin peltomarketeissa kuin keskustassa.

    Taikka siinä että ABC-myymäläkahvila valtatien varressa on auki 24/7 mutta keskustan kauppojen ja kahviloiden aukioloaikoja vahditaan minuutilleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  24. Volmertti kirjoitti 28.5.2015 kello 13:11

    Syltty: Suomen Kuvalehdessä oli juuri pari viikkoa sitten juttu siitä, kuinka unelmat ja todellisuus eivät oikein kohtaa, jos menee muuttamaan haja-asutusalueelle.

    En oikein ymmärrä mitä tällä tarkoitat, mutta Suomi on varmasti täynnä surullisia tarinoita. Joillekin ei sovi kaupunki, toisille ei taas maaseutu. Itse olen asunnut niin kaupungissa kuin maaseudulla ja Suomessa ja ulkomailla. Olisi tärkeää tunnistaa eri alueiden vahvuudet ja kehittää kestäviä asumismuotoja niin kaupungissa kuin haja-asutusalueella. Tämä ei tarkoita haja-alueiden osalta sitä, että sinne voisi rakentaa ihan miten vain, mutta ainakin Uudellamaalla nykyiseen tilanteeseen kaivattaisiin selkeytystä. Nyt on ollut tilanteita, joissa rakennuslupa on evätty yritystoimintaa suunnittelevilta tahoilta, joiden toiminta sopisi haja-alueille.

    Koko keskustelu on hyvin mustavalkoista. On vain keskusta-asuminen vs. haja-asuminen kymmenien kilometrien päässä palveluista. Ainakin Etelä-Suomessa todellisuus on kuitenkin jotain muuta.

    Ainakin poliittisten toimijoiden olisi hyvä sanoa suoraan, jos kannattavat haja-asutusalueille täydellistä rakentamiskietoa ja maaseudun vähittäistä näivettämistä. Toivon ja uskon, että suurin osa Suomalaisista kannattaa vielä elävää maaseutua. Vastakkainasettelun mukaan tulisikin keskittyä eri asumismuotojen kestävään kehittämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  25. LSL 65§ kirjoitti 28.5.2015 kello 13:15

    antti:
    Eikös ollut nimenomaan ELY jonka mielestä Östersundomin puolen tusinaa peltopyytä ja ruisrääkkää estävät muutaman kymmenentuhannen asunnon rakentamisen?

    ELY-keskus toimi lupaviranomaisena, ja koska virallinen Natura-arviointi arvioi Östersundomin kaavan aiheuttavan merkittävää haittaa suojeluarvoille, oli ELY:n täysin yksiselitteisesti oltava kaavaa vastaan. Heidän kätensä on täysin sidotut.

    Suomessa kai pitäisi olla tapana, että valvojaviranomaiset tottelevat lakia. Näköjään tätä ollaan nyt sitten muuttamassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  26. Syltty kirjoitti 28.5.2015 kello 13:31

    antti: Taikka siinä että ABC-myymäläkahvila valtatien varressa on auki 24/7 mutta keskustan kauppojen ja kahviloiden aukioloaikoja vahditaan minuutilleen.

    No tähän on tulossa muutosta, sillä hallitusohjelmassa lukee että kaupan aukioloaikoja vapautetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  27. Syltty kirjoitti 28.5.2015 kello 13:39

    Volmertti:Koko keskustelu on hyvin mustavalkoista. On vain keskusta-asuminen vs. haja-asuminen kymmenien kilometrien päässä palveluista.

    Ei ole kyse kymmenistä kilometreistä, on ihan huuhaata väittää että kyse olisi siitä.

    Aikuisille on ihan sama olipa matkaa 3, 5 tai 10 km, se menee autolla. Mutta lapset taas ei. Lapsillekin on ihan sama onko kouluun matkaa 3 vai 30 km, jos pitää kävellä se kolme kilometriä joko noutopaikalle tai sitten kouluun saakka, sillä asukkaat eivät yleensä halua, että alakouluikäiset lapset tarpovat surkeata tietä pitkin kolme-neljä km, olipa sen päässä koulu tai noutopaikka.

    Tästä on ainakin omassa kunnassani isot riidat, kun 1,5k päässä koulusta alkaa haja-asutusalue eli huono tie. Kyse kun ei ole absoluuttisesta matkasta, vaan tiestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  28. TimoT kirjoitti 28.5.2015 kello 16:11

    OS: “Jälkimmäisissä ei olisi oikeutta koulukuljetuksiin, kotipalveluihin eikä lumenauraukseen kunnan piikkiin.”

    Nämä ilmeisesti kaikki menevät Kruunuhaassa kunnan pikkiin, mutta eivät koulukuljetuksia lukuunottamatta todellisella maaseutualueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.5.2015 kello 17:16

    Missä ne vanhukset maaseutualueilla hoidetaan, ellei kotona?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Risto Koivunen kirjoitti 28.5.2015 kello 18:03

    Mikko H: Ne on kyllä jo tapettu eräitä aikoja sitten K- ja S-joukkueiden johdolla.

    Päivän Helsingin Sanomissa oli muuten taloussivuilla artikkeli K-ryhmän uudesta strategiasta, jossa painopiste on lähikauppojen lisäämisellä. Sen sijaan uusia K-Citymarketteja ei ole enää tarkoitus rakentaa.

    Samassa artikkelissa haastateltiin lyhyesti myös S-ryhmän edustajaa, jonka mukaan uusia Prismojakaan ei tulla enää rakentamaan kovin montaa kappaletta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  31. Tapio kirjoitti 28.5.2015 kello 18:11

    TimoT:
    OS:“Jälkimmäisissä ei olisi oikeutta koulukuljetuksiin, kotipalveluihin eikä lumenauraukseen kunnan piikkiin.”

    Nämä ilmeisesti kaikki menevät Kruunuhaassa kunnan pikkiin, mutta eivät koulukuljetuksia lukuunottamatta todellisella maaseutualueella.

    Monissa paikoissa kunta osallistuu yksityisteiden aurauskustannuksiin ja kotipalvelut ovat koko lailla subventoidut. Jos palvelujen tarvitsijoita asuisi ympäri korpea, työntekijöiltä menisi kohtuuton osa työajasta matkantekoon. Työntekijöitä tarvittaisiin lisää, joten kalliiksi kävisi kunnalle.

    Osmo Soininvaara: Tämä paketti pitäisi purkaa niin, että kesämökillä saa asua halutessaan ympäri vuoden, mutta kunnan velvollisuudet pysyvät yhtä ohuina kuin ne ovat kesämökin osalta.

    Olisi hyvin yksinkertainen keino, ja kaikki osapuolet olisivat tytyväisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  32. Shakeem kirjoitti 28.5.2015 kello 19:30

    Hallintotuomioistuimilla ei ole mitään tekemistä käräjä- ja hovioikeuksien, eli ns. yleisten ja oikeiden tuomioistuimien kanssa.

    Hallitusohjelmassa siis halutaan tuoda valituskiellot myös hallintotuomioistuimien puolelle. Lähestymistapa on otettu jo yleisten tuomioistuimien puolella käyttöön, koska halutaan estää ihmisten oikeus valittaa asiastaan. Asiaa valmistelevat virkamiehet ja poliitikot näkevät asian niin, että ihmiset jotenkin turhaan valittavat asiassaan.

    Ennen valituskieltoja hallintoasioiden puolella yritettiin säästää perustamalla erilaisia lautakuntia ja ties mitä juristien cv:n kaunistelu -kokoonpanoja, jonne asianosaisen pitää valittaa ennen varsinaiseen tuomioistuimeen valittamista. Ajatuksena oli, että näin ihmiset eivät valita tuomioistuimeen, koska hänhän saa ratkaisun asiaansa lautakuntamenettelyssä.

    Näitä kaikkia lautakuntia tms. yhdisti kuitenkin yksi ja sama ongelma. Hallitus ei ole koskaan valmis resurssoimaan mitään yksittäistä valitusinstassia kunnolla. Jos perustaa lautakunnan, joka antaa yhdellä rivillä perusteltuja “lautakunta katsoo, että -päätöksiä”, niin silloin asianosainen ei saa oikeutta. Hänen asiansa ei tule koskaan asianmukaisesti ja kunnolla perustelemalla käsitellyksi, jotta asianosainen ymmärtäisi, miksi asia on ratkaistu niin kuin se on. Tämä mahdollistaa myös mielivallan. Tällainen lautakunta on myös hukkaan heitettyä rahaa, joka voitaisiin käyttää itse tuomioistuinkäsittelyn resurssointiin.

    Nyt kun ihmiset eivät hyvästä syystä olleetkaan valmiit tyytymään näihin lautakuntien höpön löpön päätöksiin, he valittavat niistä. Lopputuloksena on, ettei tuomioistuimeen menevien juttujen määrä vähentynyt. Väliin syntyi vain yksi ruuhkautunut instanssi lisää. Siksi on otettu käyttöön uusi lähestymistapa, eli yksinkertaisesti kielletään oikeusturvan kulmakivi, eli oikeus valittaa asiassaan kokonaan. Tätä ollaan tietääkseni laajentamassa myös yleisten tuomioistuimien puolella entisestään, vaikka edellistä valituskiellon laajennusta on hädin tuskin ajettu sisään ja kokemukset ovat ainakin useiden asianosaisten puolella huonoja jo nyt.

    Yleisen tuomioistuimen puolella aliresurssoidut käräjäoikeudet, eli ne kaikkein tärkeimmät tuomioistuimet natisevat liitoksissaan juttumäärien kanssa. Asioita ratkotaan puolihuolimattomasti sarjatulella yhdellä tuomarilla, kun samaan aikaan arvon hovioikeudenneuvokset ratkovat juttuja kolmen tuomarin kokoonpanossa.

    Jos ihmisten oikeusturva halutaan turvata, tarvitaan edes yksi kunnolla resurssoitu instanssi, joka voi katsoa jutun läpi kunnolla ja kirjoittaa siihen myös kunnolla perustellun päätöksen. Näin valituskieltojen aiheuttamien ns. “oikeusmurhien” määrä jää edes joten kuten hyväksyttävälle tasolle. Nykyinen lähestymistapa sen sijaan maksimoi ne. Eli resursseja pois niistä ylemmistä tuomioistuimista ja ohjataan ne käräjäoikeuksiin tai hallinto-oikeuksiin. Näihin kunnon resurssit ja kaikki höpön löpön lautakunnat pois. Vakuutusoikeus voidaan lakkauttaa kokonaan ja yhdistää vakuutusoikeuden käsittelemät asiat käräjä- ja hovioikeuksiin. Vakuutusoikeus antaa niin surkeasti perusteltuja päätöksiä muutenkin, että asia ei voi paljon huonommaksi enää muuttua. Työtuomioistuin voidaan myös lakkauttaa ja siirtää vastaava kokoonpano ilman vakituista puheenjohtajaa yleisiin tuomioistuimiin normaalien käräjätuomarien käsiteltäväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  33. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 28.5.2015 kello 20:21

    ft maailmalta:
    “Miksi kunnat ylipäänsä vaivautuisivat katsomaan, mitä rakennuslaissa lukee, jos ilmiselvästi laittomista päätöksistä ei saisi valittaa?”

    Eli mikä muuttuu?

    Kunta tekee mitä kunnan huvittaa tehdä. Sain itse esimerkiksi erittäin kummallisen pysäköintisakon. Valtin asiasta, vaikka ajattelin sen olevan turhaa. Kunta vastasi erikoisella tavalla. He olivat ottaneet kuvan todisteeksi tapahtuneesta.

    Olin hieman ihmeissäni tästä kuvasta. Se osoitti selkeästi, että mitään virhettä ei ollut tapahtunut. Laitoin kuvan hallinto-oikeudelle ja kirjoitin siihen, että se on muuten pysäköinninvalvonnan ottama kuva eikä minun lavastama. Päätös tuli, kuten oletettavaa ja kaupunki tuomittiin maksamaan.

    Mutta kaupunki ei maksa. Ei maksa, vaikka mikä olisi. Useamman kerran yritin periä, mutta mitään mahdollisuutta saada rahoja ei ole. Hieman ärsytti maksaa seuraava parkkisakko, kun edellisestäkään ei ole saanut rahoja, mutta kunta länttää kahdessa viikossa summan tuplaksi ja perii sen kolminkertaisena väkisin, jos ei maksa. Ja toisinpäin mitään korotuksia tai korkoa ei tietenkään koskaan voi edes vaatia.

    Hae kunta ulosottoon. Hallinto-oikeuden päätös on ulosottoperuste, joten vouti ulosmittaa kunnan tililtä rahasi. Ulosottokaari ei sisällä määräyksiä siitä, ettei julkisyhteisöä voisi hakea ulosottoon vastaajaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  34. JTS kirjoitti 28.5.2015 kello 21:32

    Östersundomista ja vähän muistakin

    EU:ssa Natura-alueiden toimii menettely, jossa käydään vaihtokauppaa luontoarvoilla.

    Jos Östersundomin tai Kruunuvuoren selän silta vähentää suojeltuja luontoarvoja, hyötyjä hankkii vastaavat luontoarvot suojelualueeksi muualta. Tällöin sille muodostuu hinta ja markkinamekanismi toimii. Joskus korvaavaa aluetta on mahdoton hankkia, joskus se onnistuu kohtuukuluilla.

    Mahdollisuuksia olisi, jos olisi luottamusta ja välineitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. JY kirjoitti 28.5.2015 kello 23:23

    Tapio: Jos palvelujen tarvitsijoita asuisi ympäri korpea, työntekijöiltä menisi kohtuuton osa työajasta matkantekoon.

    Turha tehdä kärpäsestä härkästä. Niistä vanhuksista, jotka tarvitsevat kotiapua, äveriäimmät muuttavat kirkonkylään (=urbanisaatio) omaan kaksioon, vähemmän äveriäät ja huonompi kuntoiset kunnan palvelutaloon. Yli 80 vuotiaista moni pärjää kotona ilman mitään kotiapuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  36. Vesa kirjoitti 29.5.2015 kello 10:15

    Kokonaisuutena hallitusohjelman ehdotukset asuntotuotantoon liittyen ovat erinomaisia jos vaan toteutuvat käytännössä. Valitettavasti puoluepolitikointi tulee viivyttämään ja sotkemaan uudistuksia. Olisihan oppositiossa istuville puolueille katastrofi, jos uusi hallitus todellakin saisi aikaan suuren muutoksen parempaan.

    Toivon, että oppositiossa ajatellaan Suomen parasta eikä seuraavia vaaleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  37. Määkin pyöräilen kirjoitti 29.5.2015 kello 10:20

    Syltty: Ei ole kyse kymmenistä kilometreistä, on ihan huuhaata väittää että kyse olisi siitä.

    Aikuisille on ihan sama olipa matkaa 3, 5 tai 10 km, se menee autolla. Mutta lapset taas ei. Lapsillekin on ihan sama onko kouluun matkaa 3 vai 30 km, jos pitää kävellä se kolme kilometriä joko noutopaikalle tai sitten kouluun saakka, sillä asukkaat eivät yleensä halua, että alakouluikäiset lapset tarpovat surkeata tietä pitkin kolme-neljä km, olipa sen päässä koulu tai noutopaikka.

    Tästä on ainakin omassa kunnassani isot riidat, kun 1,5k päässä koulusta alkaa haja-asutusalue eli huono tie. Kyse kun ei ole absoluuttisesta matkasta, vaan tiestä.

    On se vaan kumma juttu, kun itse kävelin kouluun muksuna viisi kilsaa ja vähän myöhemmin sitten pyöräiltiin. Eikä kenellekään tullut edes mieleen, että se olisi kohtuutonta. Sellaisia vanhempia olisi pidetty seinähulluina, jotka olisivat vaatineet jotain koulukuljetusta. Ja se tie oli kyllä sellainen, että nykyään kun sitä matkaa katsoo, niin hirvittää. Ihme ettei kukaan jäänyt auton alle, siinä kun ei ollut mitään pyörätietä, vaan käfveltiin siinä tien reunassa.
    Ehkäpä autoilijat siihen aikaan osasivat varoa kun tiesivät tien laitojen olevan täynnä ala-astelaisia naperoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  38. Syltty kirjoitti 29.5.2015 kello 12:19

    Määkin pyöräilen: On se vaan kumma juttu, kun itse kävelin kouluun muksuna viisi kilsaa

    Sun pitäisi pitää nämä palopiuheet sinne peräkylille muuttaville.

    Ehkäpä autoilijat siihen aikaan osasivat varoa kun tiesivät tien laitojen olevan täynnä ala-astelaisia naperoita.

    No eipä sitä ennen lasten turvallisuudesta välitetty ihan silleen kuin nykyään. Lapsia kuoli wanhaan hywään aikaan 60-70luvulla kaikenlaisissa tapaturmissa yms. ulkomuistista noin 3-4x se määrä mitä nykyään.

    http://www.stat.fi/til/ksyyt/2010/ksyyt_2010_2011-12-16_kat_007_fi.html

    1–14-vuotiaiden lasten kuolleisuus on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana enemmän kuin puolittunut: lapsikuolemia oli 197 vuonna 1989 ja 92 vuonna 2010. Tämä vastaa noin 11:tä kuolemaa 100 000 henkeä kohden. 1–14-vuotiaiden kuolleisuuden väheneminen johtuu pääasiassa tapaturmakuolleisuuden vähenemisestä.

    http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo94496.pdf

    Tapaturmakuolleisuus 1 kk – 3 v per 100 000
    1970: 32
    1995: 10

    (oletan että vanhempien lasten osalta tilasto on samansorttinen)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  39. Tapio kirjoitti 29.5.2015 kello 18:09

    JY: Turha tehdä kärpäsestä härkästä. Niistä vanhuksista, jotka tarvitsevat kotiapua, äveriäimmät muuttavat kirkonkylään (=urbanisaatio) omaan kaksioon, vähemmän äveriäät ja huonompi kuntoiset kunnan palvelutaloon. Yli 80 vuotiaista moni pärjää kotona ilman mitään kotiapuja.

    Kunnan kanta-asukkaat toimivat juuri näin.

    Tuossa kesämökkeihin muutossa on kuitenkin enemmän kysymys kohtuullisen terveiden kaupunkilaisten eläkeläisten ja lähes eläkeikäisten romanttisesta haikailusta takaisin maalle järven rannalle. Jos he joutuvat uuden kotikunnan vastuulle, heidän asumisaikainen nettohyöty kunnalle saattaa mennä pahasti miinukselle varsinkin, jos he korpijärven rantaan asettuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. Liian vanha kirjoitti 29.5.2015 kello 22:11

    Osmo Soininvaara:
    Missä ne vanhukset maaseutualueilla hoidetaan, ellei kotona?

    Vanhainkodeissa tai nykyään palvelutaloissa, jotka ovat virallistettuja ryöstötaloja.

    Kotihoito on nykyään vanhusten heitteillejättöä.

    Mummoni eli pienessä mökissä maaseudulla ja hänellä kävi kotiavustaja kolme kertaa viikossa , siivosi, pesi pyykin , laittoi ruuat ja latasi lääkkeet lokerikkoon.Kotiavustajalla oli aikaa lähes koko päivä ja sama tuttu hoitaja seurusteli mummon kanssa Tämä siis 90-luvun laman aikaan

    Kun mummoni ilmoitti, ettei jaksa enää asua mökissä niin hän pääsi vanhainkotiin oitis ja eli siellä vielä kolme vuotta, 90-vuotisjuhlat jäivät juhlimatta

    Tänä päivänä hänet hoidettaiisin mökkiin, hoitaja kävisi kolme kertaa päivässä 10 minuuttia pyörähtämässä.

    Se on heitteleillejättöä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  41. Liian vanha kirjoitti 29.5.2015 kello 22:22

    Syltty: No tähän on tulossa muutosta, sillä hallitusohjelmassa lukee että kaupan aukioloaikoja vapautetaan.

    Ei se tarkoita, että kaupat olisivat yhtään pidempään auki.

    Lähinnä liikennepaikoille syntyisi 24/7 auki olevia palveluja sillä asiakasvairrat eivät kasva.
    Niiden hajaantuminen johtaa vain kulujen kasvuun, tosin palkkakulut ovat pieni erä

    Sen sijaan yhteiskunnan kuut kasvavat, sillä tarvitaan myös 24/ aukiolevia päiväkoteja .

    Ja terveydenhoitokulut kasvavat, sillä vuorotyön lisääntyminen lisää sairastuvuutta

    Ja todellisia hyötyjiä ovat S-ryhmä ja K-kauppa ja ehkä Lidl , sillä ne kykenevät pitämään 24/7 palvelua

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  42. Jussi Airaksinen kirjoitti 30.5.2015 kello 9:17

    “Voisiko valitusten käsittelyajoille laittaa jonkin määräajan? Miten voi mennä vuosi sen toteamiseen, ettei valittajalla ole valitusoikeutta? ”

    Jos asiaa ei ehdittäisi käsitellä riittävän huolellisesti määräajassa, kaava tai lupa pitäisi hylätä. Eihän tuomioistuin voi alkaa lainvastaisia kaavoja ja lupia hyväksymään sen vuoksi, että asiaa ei ehditty selvittää. Yleensä mitä vaikeampi juttu on, sitä enemmän sen tutkiminen vie aikaa.

    “ELY-keskusten valitusoikeus on herättänyt kunnissa raivoa, koska valitusmahdollisuutta on käytetty aika heppoisin perustein, mutta nyt voidaan joutua ojasta allikkoon.”

    Kun katsoo, kuinka suuri osa ELY-keskusten valituksista johtaa päätösten muuttumiseen, herää jopa ajatus, että käyttävätkö nämä valitusoikeuttaan liian varovaisesti.

    “Viranomaiskäsittelylle asetetaan kaavoitusprosessissa, mukaan lukien YVA, sitovat käsittelyajat.”

    Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että laissa vaaditaan myös perustamaan kaavat ja luvat riitäviin selvityksiin. Asiassa on kaksi vaihtoehtoa:

    1) luovutaan siitä, että kaavan tai luvan vaikutukset ja toteuttamistavat tulee selvittää riittävissä määrin; tai
    2) jos asiaa ei ehditä selvittää määräajassa, niin sitten lupa- tai kaavaratkaisu on automaattisesti kielteinen.

    “Joku juridisen koulutuksen saanut voi arvioida sitä, mitä siirtyminen yhteen tasoon oikeudenkäynnissä tarkoittaa. Korkeimpaan oikeuteen tarvitaan valituslupa, mutta sitä ennen on ollut käräjäoikeuden ja hovioikeuden käsittely. Ymmärrän kyllä, mistä tarpeesta tämä ajatus kumpuaa.”

    Voi siitä jotain hyötyä saada, mutta ei se valitusluvan tutkiminen eroa paljon itse pääasiaratkaisun tutkimisesta ajankäytön kannalta, sillä kaikkiin valitusperusteisiin tulee joka tapauksessa perehtyä. Lisäksi, toisin kuin siviilipuolellla, korkeimman hallinto-oikeuden kuuluu tutkia viran puolesta myös sellaiset lainvastaisuudet päätöksessä, johon kukaan osapuoli ei ole ymmärtänyt vedota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  43. peksu kirjoitti 30.5.2015 kello 11:33

    Liian vanha:

    Lähinnä liikennepaikoille syntyisi 24/7 auki olevia palvelujasillä asiakasvairrat eivät kasva.
    Ja todellisia hyötyjiä ovat -ryhmä ja K-kauppa ja ehkä Lidl , sillä ne kykenevät pitämään 24/7 palvelua

    Kauppojen aukiolorajoitukset eivät ole tähänkään asti koskeneet kauppoja joiden yhteydessä on bensanmyyntiä.

    S-ryhmän ABC:t ja Nesteoil/K-marketit siis saavat nyt kilpailijoita, myös paikkoihin joissa kaava ei mahdollista bensanmyyntiä, eli asutuskeskuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.5.2015 kello 12:10

    Kauppojen aukiolorajoitukset eivät koske alle 400 neliön kauppoja. Kohtyalaisen isokin kauppa saa siis olla auki koska vain. Tässä meitä vastapäätä Sturenkadulla on kaksikin kauppaa auki joka päivä klo 23:een. En juurikaan käytä bensa-asmien yhteydessä olevia myymälöitä, joten en tiedä, kuinka isoja ne yleensä ovat, mutta vaikea on uskoa, että kovin moni on yli 400 neliön kokoisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. peksu kirjoitti 30.5.2015 kello 13:09

    Osmo Soininvaara:
    Kauppojen aukiolorajoitukset eivät koske alle 400 neliön kauppoja. Kohtyalaisen isokin kauppa saa siis olla auki koska vain. Tässä meitä vastapäätä Sturenkadulla on kaksikin kauppaa auki joka päivä klo 23:een. En juurikaan käytä bensa-asmien yhteydessä olevia myymälöitä, joten en tiedä, kuinka isoja ne yleensä ovat, mutta vaikea on uskoa, että kovin moni on yli 400 neliön kokoisia.

    Rajat ovat elintarvikekaupassa alle 100m2 vapaasti auki ja alle 400m2 muuten vapaasti mutta juhlapyhinä rajoitus (ellei bensa-asemaa), molemmat Sturenkadun 400m2 kaupat ovat siis juhlapyhien toisena pyhäpäivänä auki max 4h. Haja-asutusalueitahan rajoitukset eivät juhlapyhänsääntöä lukuunottamatta koske, ellei kysymys ole “suuryksiköstä”.

    Ongelma on että tuo 2009 säädetty nykyinen laki on monimutkainen, ihmeellisiä rajoituksia mm. sunnuntaina myytävän tavaran arvosta riippuu saako sitä myydä sunnuntaina. Esimerkiksi autokauppa voi olla sunnuntaina auki mutta kirjakauppa tai se Sturenkadun divari eivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  46. TimoT kirjoitti 30.5.2015 kello 17:45

    Osmo Soininvaara:
    Missä ne vanhukset maaseutualueilla hoidetaan, ellei kotona?

    Kunta järjestää ainakin meillä heille asunnon keskustaajamasta siinä vaiheessa, kun he aivät enää pärjää ilman kotiapua. Kotiapu ei aja kylille. Menettelyn lainmukaisuudesta en osaa sanoa, mutta kai järjenkin käyttö on sallittua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  47. Xeptikko kirjoitti 2.6.2015 kello 13:41

    “uskon, että suurin osa Suomalaisista kannattaa vielä elävää maaseutua.” muttei alue- ja maataloustuilla tekohengitettyä maaseutua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus