Jäähyväiset eduskunnalle (3) Kunta- ja soteuudistus

26.5.2015 · Aihe: Kuntajako, Tulevaisuuden kunta, _ 

Useampi henkilö on pyytänyt minulta, että tällä blogilla voitaisiin keskustellla kirjastani Jäähyväiset eduskunnalle. Palastelen keskustelun kirjan lukujen mukaan kirjoittaen lyhyen referaatin luvun keskeisestä sisällöstä. Kunnolla tähän keskusteluun voivat tietysti osallistua vain ne, jotka ovat kirjan lukeneet, mutta myyntimäärien periusteella heitäkin on riittävästi. Kirjaa voi yrittää lainata kirjastosta, vaikka ainakin Helsingissä jono on pitkä. Kirjakaupoista saa ja voi sen tilata myös tämän sivistun kautta, ohjeet oikeassa palkissa. Joku varmaankin pyytää taas minua julkaisemaan kirjan netissä, mutta se ei ole oikein sopusoinussa kustannussopimukseni kanssa.

Olin hallitusneuvotteluissa 2011 vihreiden puolesta vastuussa työryhmästä, joka käsitteli kuntauudistusta. Olimme tuossa työryhmässä yksimielisiä siitä, että tarvitaan suuri kuntauudistus kaupunkiseuduilla. Kaupunkien kehitys vaarantuu, kun maankäyttöä osaoptimoidaan paloittain ja kun kunnat sen sijaan, että yrittäisivät tehostaa omaa toimintaansa, keskittyvät valikoimaan asukkaikseen terveitä ja hyvätuloisia. Pienet vähäväkiset haja-asutusalueiden kunnat eivät olleet ongelma kuin korkeintaan itselleen.

Toinen työryhmä keskittyi sote-asioihin. Se esitti sote-piireihin perustuvaa järjestelmää, me taas esitimme vastuukuntamallia. Jos suuri kuntauudistus toteutuu, lähes kaikissa maakunnissa asukkaiden selvä enemmistö asuu maakunnan keskuskaupungissa. Näissä oloissa olisi luontevaa, että keskuskaupunki vastaisi myös sotesta vastuukuntamallin mukaan. Muutkin kunnat saisivat lähettää edustajansa sotesta vastaavaan lautakuntaan, joten luottamusmieshallinnon osalta piirimalli ja vastuukuntamalli olisivat hyvin lähellä toisiaan. Ero on virkaorganisaatiossa. Sote-piirissä ei ole ketään virkamiestä ylilääkärin yläpuolella katsomassa, mitä kaikkea rahaa tämä haluaa käyttää. Sairaanhoitopiirien alati kasvavat budjetit ovat konkreettinen esimerkki tästä ongelmasta.

Kaikesta me emme olleet yksimielisiä. Sosialidemokraatit halusivat ratkaista pääkaupunkiseudun ongelmat kunta­liitosten sijasta metropolihallinnolla. Tämä jumiutti neuvottelut pahasti. Kokoomuksen marssijärjestys oli toteuttaa ensin suuria kuntaliitoksia ja sitten ehkä järjestää jäljelle jäävien kuntien kesken metropolihallintoa. Ko­ koomusta edusti neuvotteluissa peräti kaksi helsinkiläistä.

Metropolihallinto ei tarkoita vielä mitään, jos ei täsmen­netä, mitä tuon termin sisälle kuuluu. Aivan olennaista on, missä on verotusoikeus: kuntien vai metropolihallin­ non tasolla. Yritin esittää, että kierretään kiista kirjoitta­ malla tuo termi auki; ties vaikka lopulta oltaisiin asiasta samaa mieltä. Vihreillähän oli myös myönteinen kan­ta metropolihallintoon, mutta vaikutti siltä, että mei­dän mallissamme metropolihallinto olisi huomattavasti vahvempi kuin ainakin joidenkin demareiden ajatuksis­sa. Vanha metropolihallinto verotusoikeuksineen ei juu­ri eroa kuntaliitoksista ja kunnanosahallinnosta. Demarit eivät kuitenkaan halunneet avata metropolihallintoa hal­litusohjelmassa. Puolue oli ilmeisesti päässyt sisäisesti yksimielisyyteen ratkaisun nimestä, mutta ei sen sisällös­tä. Demarien tarve varjella puolueensa eheyttä koitui lo­ pultakoko kuntauudistuksen kohtaloksi.

= = =

Kuntauudistus kaatui alkumetreillä, kun demarit ilmoittivat, että kaikkien kuntaliitosten tulee olla vapaaehtoisia. Jokainen ymmärtää, ettei sellainen voi toimia, jos on tarkoitus vähentää asukkaiden valikoinnista johtuvaa kuntien eriarvoisuutta. Miksi Kauniainen nyt esimerkiksi suostuisi vapaaehtoisesti mihinkään kuntaliitokseen?

On kyllä kovin kummallinen tilanne, että kokoomus on valmis panemaan suuria kaupunkeja ympäröivän re­publikaanivyöhykkeen kuriin, vaikka ne ovat puolueen kannatuksen ydinalueita, mutta demarit ryhtyvät puolus­tamaan kermankuorijakuntia.

Kun kuntauudistus kaatui, meni pohja myös vastuukuntamallilta. Siitä ei kuitenkaan osattu luopua ennen kuin perustuslakivaliokunta tulkitsi sen perustuslain vastaiseksi. Sen jälkeen soteen esitettiin Juha Sipilän johdossa viiden miljoonapiirin ja 19 maakunnan mallia, mutta sekin kaatui perustuslakivaliokunnassa peräti kaksi kertaa.

(Sinänsä perustuslakijuristit vetävät kuntien kohdalla nyt niin tiukkaa linjaa, että kunnasta on tulossa täysin toimimaton osa hyvinvointivaltiota, jolle ei kannata antaa oikeastaan mitään tehtäviä. Erikoista, että sivistystoimen osalta hyväksytään tiukka valtion ohjaus, mutta terveydenhuollon osalta ei hyväksytä mitään ohjausta.)

Olen ollut pitkään sitä mieltä, että ainakin terveydenhuolto pitäisi siirtää kunnilta maakuntien vastuulle, kuten se on Ruotsissa. Suorat vaalit ja verotusoikeus.

= = =

Kaupunkien eheyttäminen kuntauudistuksella siis kaatui, mutta ongelma ei poistunut mihinkään. Suomi elää nopean kaupungistumisen vaihetta. Pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavat ratkaisut tehdään nyt. Siksi olisi kiire saada kaupunkien kuntarakenne tai kaupunkiseutujen päätöksenteko kuntoon.

Kunnilla on kaupungissa kaksi aivan erilaista tehtävää: palvelukunta ja kiinteistökunta. Edellinen huolehtii kunnallisista palveluista, eikä niiden osalta ole mitään tarvetta kasvattaa kuntakokoa kasvavilla kaupunkiseuduilla. Olennaista on tehdä kuntaliitokset kiinteistökuntaa ajatellen, jotta maankäytön suunnittelu, elinkeinopolitiikka, asuntopolitiikka, liikenne ja muut kiinteistökunnan tehtävät voitaisiin hoitaa järkevästi ilman osa-optimoinnista seuraavia ongelmia.

En tiedä, onko uusi hallituspohja otollinen tekemään tätä urakkaa.

 

Kommentit

28 Vastausta artikkeliin “Jäähyväiset eduskunnalle (3) Kunta- ja soteuudistus”

  1. Raimo K kirjoitti 26.5.2015 kello 18:13

    Osmo: “Olen ollut pitkään sitä mieltä, että ainakin terveydenhuolto pitäisi siirtää kunnilta maakuntien vastuulle, kuten se on Ruotsissa. Suorat vaalit ja verotusoikeus.”

    Maakuntamallia pukkaa – eikä se ainakaan nykyistä huonompi ole.

    Ei se myöskään mikään radikaali uudistus ole, sehän on vain hallintomalli. Ja Etelä-Suomessa puolet terveydenhuollosta on jo nyt ulkopuolella, siis yksityisellä sektorilla – ja osuus kasvaa.

    Toivottavasti sosiaalisektori jää mallin ulkopuolelle, sillä synergia on olematon, mutta sekasotkun mahdollisuus suuri – eikä sellaista mallia liene missään muualla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.5.2015 kello 20:28

    Ei ole Etelä-Suopmessa puolet terveydenhuollosta julkisen sektorin ulkopuolella. Puolet hyvin vähäisestä osasta, perusterveydenhoidosta on. Erikoissairaanhoito on melkein kokonaan julkisella sektorilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. JTS kirjoitti 26.5.2015 kello 18:36

    19 sote-maakuntaa on aivan liikaa, vastaavasti 5 liian vähän.
    realistinen ja toimiva määrä on luokkaa 10 ja Ahvenanmaa.

    Pari sairaanhoitopiiriä on jo valmiiksi heikossa hapessa eikä kaikkia tauteja voi hoitaa 19 paikassa ilman tolkutonta tuhlausta.

    Sote-maakuntien pitäisi olla pohja myös kaikelle muulle alueelliselle toiminnalle: ELY, pelastuslaitos, poliisi, hätäkeskus ja ties mille aluejaolle, joka tarvitsee AVI aluetta pienempää kokonaisuutta. Mielellään vaalipiiri olisi samalla sote-lääni, jolloin vaikka alueen kansanedustajat olisivat se suoraan valittava demokraattinen elin.

    Kansalaisen näkökulmasta jokseenkin kaikki ratkaisut olisivat oleet parempia kuin nykytilanne. Vaihtoehtoja oli liikaa ja jokaista poystyi vatustamaan liian tehokkaasti: valtaa menettää aina joku, teenkin olematonta valtaa.

    Kokeiluista ei otettu opiksi. Vaiheittain ei voinut edetä ja eri alueilla ei voinut olla eri mallia. Väedtön määrän muutoksiin ei voinut valmistautua. Kunnalle paras veronmaksaja on aluesairaala työpaikkoineen, kiinteistöineen ja palveluineen – kukapa sellaisesta luopuisi, kun muut maksavat.

    Kiva perustuslaki. Kunnallinen itsemääräämisoikeus varmaan antaa mahdollisuuden omaan valuuttaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  4. erkki niini kirjoitti 26.5.2015 kello 20:39

    Helsinki on kyllä Suomen veturi, nimittäin infaatioveturi. Asuminen on kallista, ruoka on kallista, kovin monet tarvitsevat sosiaalitukia. Kaupungin vauraus perustuu julkisilla varoilla (vero- tai laina-) eläviin virkamiehiin. Niin ja myös kivihiilen polttamiseen.
    Valitan että Helsingin linja on mielestäni tuhoisa, naapurikaupungit toimivat paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  5. Raimo K kirjoitti 26.5.2015 kello 21:00

    Osmo Soininvaara:
    Ei ole Etelä-Suopmessa puolet terveydenhuollosta julkisen sektorin ulkopuolella. Puolet hyvin vähäisestä osasta, perusterveydenhoidosta on. Erikoissairaanhoito on melkein kokonaan julkisella sektorilla.

    Sanotaan sitten, että lähes puolet – Espoo 48%.
    Ja perusterveydenhoito (ml. työterveys) on se missä massat liikkuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.5.2015 kello 22:25

    Rahassa mitattuna erikoissairaanhoito on kyllä enemmistö. Harva sitä yksityiseen sudänleikkaukseen menee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Raimo K kirjoitti 26.5.2015 kello 21:02

    JTS:
    ‘snip’
    Kunnalle paras veronmaksaja on aluesairaala työpaikkoineen, kiinteistöineen ja palveluineen – kukapa sellaisesta luopuisi, kun muut maksavat.
    ‘snip’

    Siis olisi, mutta kun muut eivät maksa – ja verotkin menevät ympäri maakuntaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  8. Harri Haanpää kirjoitti 26.5.2015 kello 21:06

    Lopputulos on kovin murheellinen.

    Kaikki uudistukset kaatuivat. Kunnat on väsytetty lausuntopyynnöillä lausuntopyyntöjen perään. Aloittava hallitus ehkä saa runnottua sote-uudistuksen läpi tai sitten ei, mutta ei siinä kunnilla paljon ole sanomista. Talouskäyrät osoittavat tasapainotusohjelmista huolimatta kaakkoon. Keväällä 2021 tarvitaan paljon selvitysmiehiä, kun kunnat eivät saa alijäämiään katettua ja pääsevät selvittämään ministeriön kanssa, miten palvelut järjestetään.

    Kuka hullu ensi kuntavaaleissa enää haluaa valtuutetuksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  9. Pekka Pietilä kirjoitti 26.5.2015 kello 21:15

    En yhdy valittajien kuoroon kas, kun yksilö hoituu yksilönja ja yksilö voidaan siirtää sinne, missä hän hoituu,. Kun lomilla asun mökillä Kirkkonummella saan siellä tarvittavan ehkäisevän hoidon esim. jäykkäkouristusrokotteen ja palvelu toimii, sitten tulen Helsinkiin ja vaihdan asuntoa, kuluu vuosi ennenkuin onnistun löytämään uuden kulmakunnan terveyskeskuksesta omalääkärin, jonka kautta voi sitten tehdä yritteitä tervydelle välttämättömien palveluiden löydäntään. Ongelma on asuntokeinottelussa ja liian nopeassa muutoksessa Helsingin seudulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  10. Jo Eläkeläinen kirjoitti 26.5.2015 kello 21:18

    Jatkovalmisteluun sote-uudistus menee Sipilänkin hallitukselta. Hallinto ja rahoitus integroidaan mutta mikä lisäarvo saadaan palvelujen tasolla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  11. Kalle kirjoitti 26.5.2015 kello 23:51

    Tarvitaan kuntauudistus, mutta logiikkasi pettää perusteissa. Tiedetään, etteivät isot yksiköt ole tehokkaita, joten kaikkein suurimmat säästöt saadaan pilkkomalla liian suuret kaupungit. Toimivat metropolt, ympäri maailmaa, muodostuvat useista kaupungeista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.5.2015 kello 10:01

    En tiedä toimivaa metropolia, jossa liikennettä, kaavoitusta ja muutra sellaista suunitellaan silmät ummessa naapurin suunnitelmiin vilkuilematta. Niissä kaikissa kiinteistökunta koostuu koko metropolista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Syltty kirjoitti 27.5.2015 kello 8:43

    Osmo Soininvaara:
    Rahassa mitattuna erikoissairaanhoito on kyllä enemmistö. Harva sitä yksityiseen sudänleikkaukseen menee.

    Onkin hupaisaa aina välillä seurata, kuinka demarit ovat laittamassa terveydenhuollon rahoitusta kuntoon poistamalla yksityisen puolen kela-korvaukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  14. antti kirjoitti 27.5.2015 kello 10:34

    Kalle: Toimivat metropolt, ympäri maailmaa, muodostuvat useista kaupungeista.

    Otetaan esimerkki toimivasta metropolista; Espoo ja Helsinki ovat nyt eri linjoilla pyöräteiden kanttikivien suhteen. Espoo rakentaa maginot-linjan tasoiset kiviesteet risteyksiin, Helsingin ainakin pitäisi rakentaa pyörätiet ilman kanttikiviä. Miten tämä nyt on oikein toimiva ratkaisu? Eikös tässä vain toisessa kaupungissa toimita ‘oikein’, mitä sitten pitääkin ‘oikeana’ ratkaisuna?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. Raimo K kirjoitti 27.5.2015 kello 11:33

    Osmo Soininvaara:
    Rahassa mitattuna erikoissairaanhoito on kyllä enemmistö. Harva sitä yksityiseen sudänleikkaukseen menee.

    Nykyisin tosiaan aika harva, mutta ei siitä kovin kauaa aikaa ole, kun yksityiset kilpailivat myös ohitusleikkauksista.

    Mistähän se 48 prosentin markkinaosuus mahtaa sitten tulla?
    Eri alueita ja toimialoja kattavia kokonaislaskelmia en ole nähnyt pitkiin aikoihin, ilmeisesti niitä ei haluta tehdä/julkistaa.

    Varsinais-Suomessa yksityisen hoito- ja hoiva-alan volyymi oli jo vuosia sitten yli 1 miljardi euroa eli selvästi enemmän kuin erikoissairaanhoidon budjetti. Kun julkista perusterveydenhoitoa meilläpäin sentään on, yksityisten markkinaosuus ei ole 50% – vielä – mutta lähestyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  16. Raimo K kirjoitti 27.5.2015 kello 11:35

    Syltty: Onkin hupaisaa aina välillä seurata, kuinka demarit ovat laittamassa terveydenhuollon rahoitusta kuntoon poistamalla yksityisen puolen kela-korvaukset.

    Niinpä.
    Se olisi kyllä (pieni) askel oikeaan suuntaan.
    Ja sopisi varmaan markkinataloususkovaisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  17. eggo kirjoitti 27.5.2015 kello 11:38

    Raimo K: Ja perusterveydenhoito (ml. työterveys) on se missä massat liikkuvat.

    Niin liikkuvat ja suurelta osin myös turhaan. Turhaa on toki myös erikoissairaanhoidossa. Suomen terveydenhuollosta säästäisi parhaiten karsimalla terveyshyötyä tuottamatonta toimintaa. Esimerkiksi polvi- ja olkapääleikkauksia, rajahyödyltään marginaalisia preventiohoitoja ja kontrolleja, työterveyshuollon määräaikaistarkistuksia jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. Xeptikko kirjoitti 27.5.2015 kello 12:55

    Hyvä, että Helsinki ja Espoo saavat tehdä pyörätiet eri tavoin. Me pyöräilijät ja muut saavat kokemuksia molemmista, ja nähdään, miten hyvin mikin toimii. Jos olisi vain yksi kunta, sen toimiessa huonosti ei olisi kilpailua eikä vertailukohtia, erilaisia ratkaisuja, joista parhaiksi osoittautuvat vähitellen leviävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  19. Xeptikko kirjoitti 27.5.2015 kello 12:56

    Tarvitaan perustuslakituomio-istuin. Eduskunnalla ei saisi olla tuomiovaltaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  20. Raimo K kirjoitti 27.5.2015 kello 13:15

    eggo: Niin liikkuvat ja suurelta osin myös turhaan. Turhaa on toki myös erikoissairaanhoidossa. Suomen terveydenhuollosta säästäisi parhaiten karsimalla terveyshyötyä tuottamatonta toimintaa. Esimerkiksi polvi- ja olkapääleikkauksia, rajahyödyltään marginaalisia preventiohoitoja ja kontrolleja, työterveyshuollon määräaikaistarkistuksia jne.

    Miksi sellaisesta pitäisi säästää, joista käyttäjät ovat halukkaita maksamaan?

    Paljonko turhaa olisit valmis karsimaan ruokakaupoista, kun tunnut niin kovin hyvin tietävän, mitä ihmisten pitäisi haluta?

    Kokonaan toinen asia on se, mitä yhteiskunnan tulisi kustantaa, mutta asioita ei saisi sekoittaa.
    Esim. työterveyshuolto on työnantajalle hyödyllistä, mutta yhteiskunnan ei tarvitse osallistua sen kustannuksiin – tai ehkä vain lakisääteisen osan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. juristikansanedustajien eläkevirka kirjoitti 27.5.2015 kello 13:38

    Xeptikko:
    Tarvitaan perustuslakituomio-istuin. Eduskunnalla ei saisi olla tuomiovaltaa.

    Miten perustuslakituomioistuimeen valittaisiin tuomarit ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  22. vtapio kirjoitti 27.5.2015 kello 18:41

    juristikansanedustajien eläkevirka: Miten perustuslakituomioistuimeen valittaisiin tuomarit ?

    Tuomareiksi valittaisiin tietysti ne samat professorit, joiden asiantuntijamielipiteeseen perustuslakivaliokunnan tulkinnat perustuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.5.2015 kello 22:24

    Perustuslakituomioistuimen tuomarien valinnassa noudatettaisiin tasapuolisuutta:
    1/3 kansallisseurojen ehdottamia
    1/6 folktingetin ehdottamia
    1/6 kauppakamarin ehdottamia
    1/6 ratorijärjestön ehdottamia
    1/6 vapaamuurariloosien ehdottamia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Kalle kirjoitti 27.5.2015 kello 21:22

    Osmo Soininvaara:
    En tiedä toimivaa metropolia, jossa liikennettä, kaavoitusta ja muutra sellaista suunitellaan silmät ummessa naapurin suunnitelmiin vilkuilematta. Niissä kaikissa kiinteistökunta koostuu koko metropolista.

    Vain moottoritiet, raskas raideliikenne, lentokentät, jne, jotka ovat yleiskaava tasoista ohjausta, vaativat alueellista suunnittelua. Sitä varten normaali ratkaisu on, että metropolialue erotetaan lääninhallinnosta omaksi kokonaisuudekseen. Tosin Lontoo selvisi ilman tuollaista vuosikymmeniä, kun Rautarouva kypsähti kaupungin rahantuhlaukseen. Kaupungit saavat hoitaa kiinteistöt ja palvelut, jolloin syntyy ihan tervettä kilpailua.

    Kun katselee Helsingin rahankäyttöä veronmaksajana, olen vähän samoilla linjoilla. Minun kannaltani on parempi, ettei ole noin isoa organisaatiota keksimässä rahalle mitä hienompia käyttökohteita. Ne ovat minun rahojani, mikä niiltä käyttäjiltä tuntuu unohtuvan. Pienissä kunnissa ei tuollaista unohdusta pääse käymään, koska hölmön päätöksen tehnyttä virkamiestä tai poliitikkoa voi moittia suoraan kadulla. Kaikki tuntevat ja palaute on välitöntä.

    Valtion aluehallinto on meillä kieltämättä sekaisin kuin seinäkello, joten voi olla, ettei tekijää löytyisi. Kuulin hyviä tarinoita, miten nykyiseen jouduttiin. Yksi poliitikko, joka ei ymmärtänyt hallinnosta mitään, sekoitti koko pakan. Valtion aluehallintosekoilua korjatessa, on hyvä tehdä metropolihallinto hyvin rajatuin tehtävin ja ilman verotusoikeutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  25. eggo kirjoitti 27.5.2015 kello 21:54

    Raimo K: Miksi sellaisesta pitäisi säästää, joista käyttäjät ovat halukkaita maksamaan?

    Paljonko turhaa olisit valmis karsimaan ruokakaupoista, kun tunnut niin kovin hyvin tietävän, mitä ihmisten pitäisi haluta?

    Kokonaan toinen asia on se, mitä yhteiskunnan tulisi kustantaa, mutta asioita ei saisi sekoittaa.
    Esim. työterveyshuolto on työnantajalle hyödyllistä, mutta yhteiskunnan ei tarvitse osallistua sen kustannuksiin – tai ehkä vain lakisääteisen osan.

    Puhuin nyt julkisrahoitteisesta toiminnasta. Siellä se rahapula on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  26. Liian vanha kirjoitti 28.5.2015 kello 0:14

    Kuntauudistus tuli torpattua jo hallitusneuvotteluissa.

    Tavoitteena on lisätä kuntien itsenäisyyttä, joten ainakaan tietoyhteiskunta ja digitalisaatio etene.

    Pänvastoin, julkisista tietojärjestelmistä tulee entistä suurempi stku, jota pari-kilme sukupolvea joutuu selvittämään.

    Kun 350 kuntaa miinoittaa tietojärjestelmiä niin, että ne ovat varmasti yhteensopimattomia ja jokaiselle on tehty oma tietojärjestelmäarkkitehtuuri niin yhteensopimattomuus on taattu

    Ja Tiedolle ja muille toimijoille voidaan syytää rahaa niin paljon kuin kassasta löytyy

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. Raimo K kirjoitti 28.5.2015 kello 10:10

    eggo: Puhuin nyt julkisrahoitteisesta toiminnasta. Siellä se rahapula on.

    Siellähän se rahapula on ja pysyy – maakuntamallista tms. täysin riippumatta.
    Kaksi vaihtoehtoa on: 1) asiakasmaksujen roima korotus tai 2) vakuutuspohjainen järjestelmä.

    Nykymalli ja myös maakuntamalli ovat julkisen sektorin hallintomalleja ja vain johtavat (kuten jo nähtävissä on) yksityisen sektorin markkinaosuuden hallitsemattomaan kasvuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  28. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 28.5.2015 kello 20:11

    Osmo Soininvaara:
    Perustuslakituomioistuimen tuomarien valinnassa noudatettaisiin tasapuolisuutta:
    1/3 kansallisseurojen ehdottamia
    1/6 folktingetin ehdottamia
    1/6 kauppakamarin ehdottamia
    1/6 ratorijärjestön ehdottamia
    1/6 vapaamuurariloosien ehdottamia.

    Minä en olisi uskonut sinua noin idealistiseksi, Osmo. Tuohan kuulostaa paljon demokraattisemmalta kuin nykyinen KKO:n nimitysprosessi, jossa ehdottajana ja nimittäjänä on KKO itse. 🙂

    Vakavammin ottaen uskoisin, että rotarien ja vapaamuurarien kolmannekseen tulisivat jaolle myös Zonta-naiset. Näin ollen rotarien, zontien ja vapaamuurareiden osuudeksi tulisi yhdeksännes kullekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus