Jäähyväiset eduskunnalle (2): Talouskehitys

Hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa 2011 oli vaikeuk­sia sopia talouske­hi­tyk­ses­tä, kos­ka kokoomus ei halun­nut liikaa velka­an­tu­mista eivätkä demar­it liian kovia leikkauk­sia. Ongel­ma ratkaisti­in paran­tele­mal­la ohjel­man poh­jana ole­via talousen­nustei­ta. Yleen­sä käytetään VM:n ennustet­ta, mut­ta hal­li­tus­neu­vot­teli­jat tekivät kokon­aan omansa.

Sovit­ti­in myös, että jos talouske­hi­tys on ennakoitua parem­pi, nousukaut­ta joudute­taan alen­ta­mal­la vero­ja ja lisäämäl­lä meno­ja ja jos talous sakkaa, lamaa syven­netään vas­taavasti. Suomes­sa talous­poli­ti­ik­ka on usein myötäsyk­listä – eri­tyis­es­ti kokoomus on saanut tuhoa aikaa yliku­umen­ta­mal­la suh­dan­tei­ta aivan väärin ajoite­tu­il­la veronalen­nuk­sil­la. Har­voin täl­laista kuitenkaan pan­naan paperille.

Suomes­sa pitäisi tehdä nousukausi mah­dol­lisek­si lisäämäl­lä työn tar­jon­taa, vaik­ka se suur­työt­tömyy­den olois­sa tun­tuukin kum­malliselta. Ruot­si lisäsi työn tar­jon­taa roimasti eikä se nos­tanut työt­tömyyspros­ent­tia vaan ter­ve­hdyt­ti talout­ta. Ran­s­ka taas osoit­ti päin­vas­taisen. Vähen­tämäl­lä työn tar­jon­taa työaikaa lyhen­tämäl­lä ei työt­tömyyt­tä saatu vähen­netyk­si lainkaan. Käytän kir­jas­sa paljon sivu­ja perustel­lak­seni työn tar­jon­nan lisäämisen vält­tämät­tömyy­den. Edullisin tapa lisätä työn tar­jon­taa on pois­taa kan­nustin­loukku­ja ja kuntout­taa työttömiä.

Ruotsin työ­markki­napoli­ti­ik­ka oli Suomen mit­ta­pu­un mukaan oikeis­to­laista, mut­ta sen ansios­ta siel­lä on voitu har­joit­taa paljon vasem­mis­to­laisem­paa hyv­in­voin­tipoli­ti­ikkaa. Meil­lä taas tehdään erit­täin oikeis­to­laisia säästöjä, kos­ka mata­lan työl­lisyy­den vuok­si rahat eivät riitä.

Joitain rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia sen­tään saati­in aikaan. Työt­tömyys­tur­vaan tuli 300 euron etuoikeutet­tu tulo, mikä ymmär­ret­täväl­lä suomel­la tarkoit­taa, että niin paljon saa kuukaudessa ansai­ta ilman että työttömyys­ päivära­ha piene­nee. Sama etuoikeutet­tu tulo päätet­ti­in lait­taa myös ansio­tu­lo­jen osalta asum­is­tu­keen. Ensimmäi­ set koke­muk­set työt­tömyys­tur­van suo­jao­su­ud­es­ta on jo saatu. Työt­tömien­haluhakeu­tu­ati­lapäistöi­hi­non­selvästi kas­vanut niin, että uud­is­tus tulee julkiselletaloudelletodennäköisestiplusmerkkiseksi.

Jos­sain vai­heessa Jut­ta Urpi­lainen ilmeis­es­ti oival­si, ettei talouden­pito voi jatkua näin. Tämä heräämi­nen vei häneltä puolueen puheenjohtajuuden.

Kun puolueet eivät voineet luot­taa toisi­in­sa, oudois­sa olo­suhteis­sa syn­tyneestä hal­li­tu­so­hjel­mas­ta tuli pyhä kir­ja, jota yli­t­ulkit­ti­in. Sen seu­rauk­se­na talous meni pikku­tarkasti saivarteluk­si eikä mitään voitu liikut­taa. Syn­tyi myös kum­malli­nen lap­sil­isäpäätös, lap­sil­isää leikat­ti­in (säästö), mut­ta osa leikkauk­ses­ta palautet­ti­in vero­tuk­sen lap­sivähen­nyk­sen kaut­ta (veron alennus).

Hal­li­tuk­sen toimeen­pane­mista ”säästöistä” suurin osa oli silkkaa filunkia. Kun­tien tehtäviä piti kar­sia mil­jardil­la eurol­la. Tuo mil­jar­di otet­ti­in kyl­lä kun­tien val­tiono­suuk­sista, mut­ta tehtäviä ei kar­sit­tu vaan lisättiin.

Hal­li­tuk­sen saa­mat­to­muu­den jäljiltä maan talous oli vaa­likau­den päät­tyessä huo­mat­tavasti huonom­mas­sa jamas­sa kuin sen alkaessa.

Jotain pitäisi tehdä työ­markki­noil­la. Kak­si maa­ta Euroopas­sa on onnis­tunut, Sak­sa ja Ruot­si. En pidä Sak­san mini­job-jär­jestelmästä, mut­ta parem­pi sekin on kuin tämä mei­dän hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan hitaan näivet­tämisen politiikka.

Tässä me olemme tärkeän valin­nan edessä. Huonoin vai­h­toe­hto on, ettemme tee taaskaan mitään.

= = =

(Jot­ka ovat luke­neen kir­jan tietävät, ettei tämä refer­aat­ti vas­taa kir­jan sisältöä. Talous­luku on niin pitkä ja polveil­e­va, ettei sen lyhen­tämi­nen ole oikein mahdollista)

33 vastausta artikkeliin “Jäähyväiset eduskunnalle (2): Talouskehitys”

  1. Yksi olen­nainen asia on se, että tulo­ra­ja pitäisi työt­tömil­lä nos­taa samaan tasoon, kuin se on opiskelijoilla.

    Opiske­li­ja voi huo­let­ta ottaa use­am­mankin nol­la­sopimuk­sen ja tehdä töitä yri­tyk­sessä, jos­ta nyt joskus sat­tuu vuoron saa­maan. Lisäk­si, jos vuoroa ei tule, niin maail­ma ei sit­ten kaadu siihen.

    Työtön ei voi näin tehdä. Työtön­tä odot­taa jär­jetön byrokra­tiarul­janssi, joka on kaiken kukku­rak­si hyödytön.

    Miten voi olla mah­dol­lista, että opiske­li­joiden sosi­aal­i­tur­vaa valvotaan ker­ran vuodessa, mut­ta työt­tömiä valvotaan ker­ran kuukaudessa? Miten voi olla mah­dol­lista, ettei työt­tömille voi tehdä samaa tark­istus­ta ker­ran vuoteen?

    Kun ker­ran opiske­li­joil­ta voidaan pyytää korko­jen kera turhaan mak­set­tu opin­to­tu­ki, niin miten ihmeessä työt­tömiltä ei voi­da sit­ten per­iä takaisin turhaan mak­set­ty työ­markki­natu­ki? Tämä täysin absurdia!

    Jär­jestelmän toimes­ta työt­tömiä estetään surut­ta tart­tumas­ta jokaiseen mah­dol­liseen työtilanteeseen.

    Tehdään­päs nk. mak­si­maa­li­nen kuse­tus. Olete­taan, että on 1.1. ja työtön nos­taa työ­markki­natukea ja pääsee töi­hin. Hän nos­taa työ­markki­natukea vuo­den ja samal­la on töis­sä. Työ­markki­natu­ki tark­iste­taan seu­raa­vana vuon­na 1.1. ja havaitaan, että piru vie, tämä kaver­i­han on nos­tanut turhaan 12 kuukaut­ta tukia. Lasku perään. Vahinko on mak­simis­saan alle 5000 euroa. Jos kyseinen kaveri on ollut töis­sä, niin hän kyl­lä kyke­nee mak­samaan sen osis­sa korko­jen kera takaisin.

    Tämä on arkipäivää opiske­li­joille. Ker­ran vuodessa tark­iste­taan, että paljonko on opin­topis­teitä ker­tynyt. Tuki mak­se­taan automaat­tis­es­ti ilman kyse­ly­itä, vaik­ka tek­isit töitä opiskelun ohes­sa. Mut­ta, sit­ten ker­ran vuodessa tark­iste­taan, että onko pis­teitä tul­lut ja onko tul­lut tehtyä yli­t­u­lo­ra­jan töitä.

    On täysin käsit­tämätön­tä, että tätä opiske­li­joil­la toimi­vaa jär­jestelmää ei ole käytössä työttömillä!

    Opiske­li­jan tulo­ra­ja on 660 euroa kuukaudessa, joka olisi aivan hyväksyt­tävä tulo­ra­ja työttömille. 

    Jos nyt vielä saataisi­in mallik­si tämä:

    työ­markki­natu­ki = van­ha työ­markki­natu­ki + sos­su­tu­ki + asumistuki,

    niin jär­jestelmä alka­isi olla jo todel­la hyvä.

    Sil­lä opiske­li­joil­la opin­to­tu­ki sisältää lainan­takauk­sen, opin­tora­han ja asumislisän. 

    Nyky­maail­mas­sa ymmär­retään, että yri­tyk­sien ei kan­na­ta pitää työvoimaa pelaa­mas­sa kort­tia, vaan työvoimaa kut­su­taan töi­hin sen mukaan mitä töitä on. 

    On paljon keikkalu­on­teista työtä, joka sopisi työt­tömälle, parem­man puut­teessa. Korostan, parem­man puutteessa!

    Eli työ­markki­nat­uen sovit­telukäytän­nöstä pitäisi luop­ua täysin turhana. Ker­ran vuo­teen sama infor­maa­tio saadaan sähköis­es­ti verottajalta.

    http://www.kela.fi/maara_tyomarkkinatuki-omat-tulot-vaikuttavat

    Yri­tyk­set palkkaa­vat vak­i­tu­ista työvoimaa, kun on siihen tarve. 

    Jos jotain työte­htävää voi tehdä esimerkik­si 5 min­uutin pere­hdy­tyk­sel­lä, niin mik­si ihmeessä siihen palkat­taisi­in vak­i­tuisek­si joku, kun aina on kuitenkin saatavil­la joku siihen tehtävään?

    Ennen perus­tu­loa pitäisi kokeil­la sitä, että nykyisen jär­jestelmän aivopierut korjattaisiin.

  2. Min­ulle jäi Urpi­lais­es­ta kuva, ettei kansak­oulun matikalla hal­li­ta val­tion talout­ta. Siinä vai­heessa kun olisi pitänyt leika­ta rajusti sosi­aali- ja ter­veys­menoista, hän vain puuhasteli. Nyt mak­samme hänen hölmöilyjään.

  3. Kalle:
    Min­ulle jäi Urpi­lais­es­ta kuva, ettei kansak­oulun matikalla hal­li­ta val­tion talout­ta. Siinä vai­heessa kun olisi pitänyt leika­ta rajusti sosi­aali- ja ter­veys­menoista, hän vain puuhasteli. Nyt mak­samme hänen hölmöilyjään.

    Kallelle ja muille saman­mielisille kotiekon­o­mis­teille taas pari kysymystä:

    1) Mikä on sel­l­ainen itse hyö­dyn­tämäsi, yhteisin varoin — siis veroin ja verolu­on­teisin mak­suin — kus­tan­net­tu palvelu tai toim­into, jos­ta olet valmis luop­umaan, jot­ta vero­ja voitaisi­in “leika­ta”?

    2) Mikä olisi näin saa­masi net­to­hyö­ty, kun jou­tu­isit mak­samaan saman toimin­non tai palvelun kokon­aan itse?

    Urpi­lainen on muuten käynyt perusk­oulun eikä kansak­oulua. Mah­dol­lis­es­ti hän on myös saanut oppia “uut­ta matem­ati­ikkaa” kansak­oulun lasken­non sijaan.

  4. Ongel­ma ratkaisti­in paran­tele­mal­la ohjel­man poh­jana ole­via talousen­nustei­ta. Yleen­sä käytetään VM:n ennustet­ta, mut­ta hal­li­tus­neu­vot­teli­jat tekivät kokon­aan omansa.

    En muista miten tämä kir­jas­sa ilmais­taan (saan kir­jan uudelleen luet­tavak­si täl­lä viikol­la), mut­ta tämä muo­toilu sijoit­taa Suomen tasan samaan kat­e­go­ri­aan Kreikan kanssa. Päät­täjät hui­jaa­vat talouden tilan.

    Ree-vita­mi­i­ni kysyy, mikä olisi edus­ta luop­umis­es­ta luop­u­jalle koitu­va net­to­hyö­ty. Eikö kyseessä ole juuri päin­vas­tainen tavoite? Että ihmiset voisi­vat tul­la toimeen ilman jotakin etua? 

    Se net­to­hyö­ty olisi se, että perus­tarpeet kyet­täisi­in hiukan kauem­min tyy­dyt­tämään kun jostakin luovu­taan. Esimerkik­si vuorot­telu­va­paan väit­tämi­nen perus­tarpeek­si olisi aika, hm, paksua.

    1. Se ennus­teen paran­t­a­mi­nen meni niin, että kun hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa sovit­ti­in talout­ta elvyt­tävistä toimista, ajatelti­in, että tämän seu­rauk­se­na talous elpyy ja ennustet­ta paran­nelti­in. Se tehti­in ihan poli­itikkovoimin. Ongel­mana oli, että jos sovi­tut toimet (joi­ta ei toteutet­tu) todel­la oli­si­vat vaikut­ta­neet, ne oli­si­vat vaikut­ta­neet joka tapauk­ses­sa vas­ta vuosien kuluttua.

  5. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Yksi olen­nainen asia on se, että tulo­ra­ja pitäisi työt­tömil­lä nos­taa samaan tasoon, kuin se on opiskelijoilla.
    .…
    Ennen perus­tu­loa pitäisi kokeil­la sitä, että nykyisen jär­jestelmän aivopierut korjattaisiin.

    Sosi­aa­li­nen paine yksinker­tais­taa sys­teemiä alkaa tosi­aan olla kova. Kuinka­han kauan demokraat­tis­es­ti(!) val­i­tut päät­täjämme jul­likoi­vat vas­taan. Jotain piru­a­han ne hyö­tyvät monimutkaisuudesta.

  6. 2) Net­to hyö­ty saadaan kun ihmisen joutuu itse mak­samaan palvelus­ta joutuu hän parem­min hark­it­se­maan tarvi­taanko moista palvelua oikeasti

    Ilmaiselle hyödyk­keelle on raja­ton kysyn­tä ja sik­si on pakko lait­taa jokin kan­nuste sinne palvelun kuluttajallekin.

  7. Osmo: “Sovit­ti­in myös, että jos talouske­hi­tys on ennakoitua parem­pi, nousukaut­ta joudute­taan alen­ta­mal­la vero­ja ja lisäämäl­lä meno­ja ja jos talous sakkaa, lamaa syven­netään vastaavasti.”

    Täl­laista Suomen ns. talous­poli­ti­ik­ka on ollut “aina” ja tuloskin on ollut sama.

  8. Tulo­ra­ja pitäisi olla työt­tömil­lä ja opiske­li­joil­la sama: sitä ei pitäisi olla. Myös tuen määrä pitäisi olla sama.

  9. Raimo K:
    Osmo: “Sovit­ti­in myös, että jos talouske­hi­tys on ennakoitua parem­pi, nousukaut­ta joudute­taan alen­ta­mal­la vero­ja ja lisäämäl­lä meno­ja ja jos talous sakkaa, lamaa syven­netään vastaavasti.”

    Täl­laista Suomen ns. talous­poli­ti­ik­ka on ollut “aina” ja tuloskin on ollut sama.

    Kun Kokoomus ajaa vero­jen alen­tamista kaikissa mah­dol­li­sis­sa suh­dan­neti­lanteis­sa ja SDP vas­tus­taa vero­jen alen­tamista kaikissa mah­dol­li­sis­sa suh­dan­neti­lanteis­sa, niin tuo on vain sopi­va kom­pro­mis­si. Alen­netaan vero­ja sil­loin, kun näyt­täisi ole­van varaa 😉

  10. Ree-vita­mi­iniä purk­ista:
    2) Mikä olisi näin saa­masi net­to­hyö­ty, kun jou­tu­isit mak­samaan saman toimin­non tai palvelun kokon­aan itse? 

    10% sak­ista aiheut­taa 80% sote-menoista. 

    On päivän­selvää että kun rahat uppoa­vat pääosin sairaisi­in ja työt­tömi­in, niin suurin osa yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la työssäkäyvistä ei mitenkään voisi joutua maksumieheksi. 

    Eurot eivät siitä lisään­ny, jos ne pyöräytetään julkisen sek­torin kautta.

  11. Kuule­man mukaan SAK ei hyväksy ammat­tik­oulun muut­tamista kak­sivuo­tisek­si, kos­ka se ei mah­dol­lista opiskelun jatkamista korkeak­oulus­sa. Miten täl­lä asen­teel­la voidaan tehdä päätök­siä yht­enäis­es­tä työt­tömyys­tur­vas­ta, työn ja sosi­aal­i­tur­van yhdis­tämis­es­tä, kansalais­palka­s­ta, paikallis­es­ta sopimis­es­ta jne? Ruotsin malli on yhteistyö työl­lisyy­den paran­tamisek­si, Sak­sa lisäsi siihen myös kepin.
    Jatku­mo, jos­ta pide­tään kiin­ni, tuot­taa ihmeel­lisiä yhdis­telmiä. Ran­skan työväen­li­ike halu­aa säi­lyt­tää ”entisen” tilanteen. Ran­skan ääri­oikeis­to halu­aa säi­lyt­tää Ran­skan. Nämä kak­si ovat jo osit­tain löytäneet toisen­sa, vaik­ka eivät näyt­täy­dykään yhdessä. Saa nähdä, miten Suomen työväen­li­ike liit­toutuu valtataistelussa?

  12. Ree-vita­mi­iniä purk­ista: Kallelle ja muille saman­mielisille kotiekon­o­mis­teille taas pari kysymystä:

    1) Mikä on sel­l­ainen itse hyö­dyn­tämäsi, yhteisin varoin – siis veroin ja verolu­on­teisin mak­suin – kus­tan­net­tu palvelu tai toim­into, jos­ta olet valmis luop­umaan, jot­ta vero­ja voitaisi­in “leika­ta”?

    2) Mikä olisi näin saa­masi net­to­hyö­ty, kun jou­tu­isit mak­samaan saman toimin­non tai palvelun kokon­aan itse?

    Tämä on helppo.

    1) maat­aloustuet

    2) 4 mil­jardin veroalen­nuk­sen jyvitet­ty osuus

  13. Sylt­ty: On päivän­selvää että kun rahat uppoa­vat pääosin sairaisi­in ja työt­tömi­in, niin suurin osa yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la työssäkäyvistä ei mitenkään voisi joutua maksumieheksi. 

    Meinaat olla sairas­ta­mat­ta lop­puikäsi ja kuol­la ter­veenä suo­ril­ta jaloilta?

  14. Eero Kär­ki:
    Kuule­man mukaan SAK ei hyväksy ammat­tik­oulun muut­tamista kak­sivuo­tisek­si, kos­ka se ei mah­dol­lista opiskelun jatkamista korkeakoulussa. 

    Tuo olisikin varsin kum­malli­nen sään­tö mod­erni­in maail­maan. Taso­hyp­pe­lypelien logi­ikkaa ei vält­tämät­tä kan­na­ta tuo­da yhteiskun­taan. On viisaam­paa antaa ovien olla auki ja pis­temäis­es­ti tarkastel­laan osaamista, kyvykkyyt­tä, lah­jakku­ut­ta ja moti­vaa­tio­ta ja ne ratkai­se­vat kuka kul­lakin kier­roksel­la pääsee jatkoon? Sivu­juon­teena tuo “vaatisi” romut­ta­maan eri­laiset työelämän ikälisäjär­jestelmät jos­sa lusi­mal­la saa ansiota.

  15. Työn tar­jon­taa koske­va osu­us pitää lukea, mut­ta Hel­met-kir­jas­tossa tekeleel­lä on pitkä varausjono.

    Pitäisi kaiketi tutkia sitä, minkä ehto­jen val­lites­sa työn tar­jon­nan lisäämi­nen edis­tää työl­lisyyt­tä ja minkä val­lites­sa ei. 

    Muinaises­sa Egyp­tis­sä työn tar­jon­nan lisäämi­nen edisti raken­nusalaa ja ekol­o­gis­es­ti kestävän raken­nuskan­nan tuot­tamista. Nyky-Egyp­tis­sä työt­tömyys kas­vaa ja 70,8 työt­tömistä oli vuon­na 2013 nuo­ria, joi­ta siis on paljon tar­jol­la väestönkasvun vuoksi:

    ”The report also men­tioned that youth con­sti­tutes 70.8% of the total unem­ployed, with around 10.6% aged between 15 and 19, and 20.9% rang­ing between 25 and 29 years old. The major­i­ty of the unem­ployed youth were found in the 20 to 24 year-old tranche, of which 39.3% were jobless.”
    (“Unem­ploy­ment rates reach 13.4% in 3Q 2013, Dai­ly News Egypt, Novem­ber 17, 2013.)

    Työl­lisyyspoli­ti­ikkaan liit­tyen arvostet­tu lain­säätäjä on par­la­men­taarisen uransa viimeisenä tekona/lakina hyväksynyt Lain työl­listymistä edis­tävästä moni­alais­es­ta yhteis­palvelus­ta (1369/2014, Annet­tu Helsingis­sä 30 päivänä jouluku­u­ta 2014), joka tuli voimaan 2015 alus­ta. Laki­in sisältyy

    ”3 § Kartoitusjakso
    Kar­toi­tus­jak­son aikana työ- ja elinkeino­toimis­to, kun­ta ja Kansaneläke­laitos selvit­tävät yhdessä työt­tömän kanssa tämän ammatil­lisen osaamisen sekä työl­listymiseen vaikut­ta­van sosi­aalisen tilanteen, ter­vey­den­ti­lan ja työ- ja toim­intakyvyn. Kar­toi­tus­jak­soon sisäl­tyy ohjaus­ta, jon­ka tavoit­teena on motivoi­da ja sitout­taa työtön työl­listymisen kannal­ta tarkoituk­sen­mukaisi­in palvelui­hin.” (Fin­lex)

    Mikähän se on tässä lain­säätäjän tarkoi­tus ja oma mie­len­ti­la? Laki vaatii tähän pros­es­si­in joutuvil­ta ”ammatil­lisen osaamisen sekä työl­listymiseen vaikut­ta­van sosi­aalisen tilanteen” etc. selvit­tämistä absolu­ut­tis­es­ti, uni­ver­sal­is­tis­es­ti eikä suh­teessa johonkin ammat­ti­in jol­lakin alueel­la. Eri­laiset vähem­mistöt eivät voi eivätkä halua täl­laisia selvi­tyk­siä ja todis­telu­ja uskot­tavasti esit­tää, jol­loin tulok­se­na on pait­si työt­tömyys myös etuuk­sien menetys.

  16. anon­il­li: Meinaat olla sairas­ta­mat­ta lop­puikäsi ja kuol­la ter­veenä suo­ril­ta jaloilta?

    Eikö ole ilmi­selvää että jos van­huk­sen hoitoku­lui­hin ulos­mi­tataan talo, niin niitä hoitoku­lu­ja ei sil­loin nuoret ja ter­veet maksa?

    En ymmär­rä sitä logi­ikkaa, jol­la perus­teel­la ter­veet & työssäkäyvät joutu­vatkin mak­sum­iehek­si, jos men­nään siihen että käyt­täjä mak­saa. Monis­tuuko rahat kun ne pyöräytetään julkisen kautta?

  17. Eero Kär­ki:
    Kuule­man mukaan SAK ei hyväksy ammat­tik­oulun muut­tamista kak­sivuo­tisek­si, kos­ka se ei mah­dol­lista opiskelun jatkamista korkeakoulussa. 

    En ymmär­rä miten tälainen koulu­tus­poli­it­ti­nen asia edes teo­ri­as­sa kuu­luu SAK:lle.

    Mitäpä jos hal­li­tus vaik­ka välil­lä vähän hallitsisi?

  18. Xyzzy ja sylt­ty: vas­takaa kysymyk­si­in ja jatke­taan sitten.

    Vesa ilmeis­es­ti saa maat­alous­tukea. Info­pläjäys: sitä pitää erik­seen hakea joka vuosi. Mikä on saa­masi net­to­hyö­ty, jos ensi vuon­na et hae maataloustukea?

  19. Sylt­ty:
    ‘snip’
    En ymmär­rä sitä logi­ikkaa, jol­la perus­teel­la ter­veet & työssäkäyvät joutu­vatkin mak­sum­iehek­si, jos men­nään siihen että käyt­täjä mak­saa. Monis­tuuko rahat kun ne pyöräytetään julkisen kautta? 

    Eipä se olekaan logiikkaa.
    Logi­ik­ka on se, että kenenkään ei ole pakko men­nä julkisen sek­torin hoidettavaksi.
    Jos ja kun sin­ul­la on muu vai­h­toe­hto käytet­tävis­säsi, siitä vaan ja teet raho­je­si kanssa mitä lystäät!

  20. Ree-vita­mi­i­ni tivaa edelleen eduista ja tuista luop­u­jil­ta, mikä olisi hei­dän net­to­hyö­tyn­sä luopumisesta.

    Ree-vita­mi­inin olisi syytä ker­toa, mikä on hänen ajatuk­sen­juok­sun­sa siinä oksy­moron­is­sa, että luop­umisen tarkoituk­se­na olisi tuo­da net­to­hyö­tyä luop­u­jalle itselleen. 

    Net­to­hyö­ty on tietenkin luop­umis­es­ta seu­raa­va yhteinen hyvä.

  21. Raimo K: Eipä se olekaan logiikkaa.
    Logi­ik­ka on se, että kenenkään ei ole pakko men­nä julkisen sek­torin hoidettavaksi.
    Jos ja kun sin­ul­la on muu vai­h­toe­hto käytet­tävis­säsi, siitä vaan ja teet raho­je­si kanssa mitä lystäät!

    Tuos­sa nyt on vieläkin vähem­män logiikkaa. 

    Mik­si menisin mihinkään, jos olen jo oikeutet­tu läh­es ilmaiseen hoitoon?
    Vaki­ologi­ik­ka näis­sä keskusteluissa:

    “Pitäisi men­nä enem­män asi­akas maksaa-systeemiin”
    “Käytätkö julk­isia palveluita?”
    “No en”
    “Rikas ter­ve sika, help­po­han se on vaa­tia kun ei tarvitse!!!11. Epä­sol­i­daari­nenkin olet ja ahdas­mieli­nen, var­maan kier­rät verojakin!”

    “Pitäisi men­nä enem­män asi­akas maksaa-systeemiin”
    “Käytätkö julk­isia palveluita?”
    “Kyl­lä käytän”
    “Rikas sairas sika, lope­ta ensin palvelu­iden käyt­tämi­nen, ennenkuin vaa­dit mitään!!11 Epä­sol­i­daari­nenkin olet ja ahdas­mieli­nen, var­maan kier­rät verojakin!”

  22. Sylt­ty: Eikö ole ilmi­selvää että jos van­huk­sen hoitoku­lui­hin ulos­mi­tataan talo, niin niitä hoitoku­lu­ja ei sil­loin nuoret ja ter­veet maksa?

    En ymmär­rä sitä logi­ikkaa, jol­la perus­teel­la ter­veet & työssäkäyvät joutu­vatkin mak­sum­iehek­si, jos men­nään siihen että käyt­täjä mak­saa. Monis­tuuko rahat kun ne pyöräytetään julkisen kautta?

    Mielestäni täl­lai­sis­sa kuka mak­saa pohdin­nois­sa uno­htuu mon­esti ihan yksinker­tainen peri­aate. Annan pari esimerkkiä, joista ensim­mäi­nen toiv­ot­tavasti kuvaa tarpeek­si selvästi sen yksinker­taisen periaatteen.

    Henkilö A kävelee kadul­la. Henkilö B kävelee vas­taan ja tem­paisee A:lta nyrkil­lä ham­paat sisään. Kenen pitää mak­saa tekar­it / ham­masim­plan­tit? Min­un mielestäni B:n.

    Henkilö C asuu alueel­la D eikä tupakoi. C saa keuhko­sairau­den. Tiede­tään (pros­en­tit hatus­ta vetäistyjä esimerkke­jä), että alueel­la D keuhko­sairauk­sista 10% aiheutuu läheisen polt­to­laitok­sen hiukkaspäästöistä, 55% tupakoin­nista ja 30% liiken­teen pien­hiukkaspäästöistä. 5% pros­entin osalta ei tiede­tä tarkkaan mis­tä ne aiheutu­vat. Kenen pitää mak­saa henkilö C:n keuhko­sairau­den hoito? Mil­lainen mekanis­mi sairau­den hoita­mis­es­ta aiheutu­vien kulu­jen kat­tamiseen olisi oikeu­den­mukainen? Tämä on mielestäni aika han­kala kysymys mut­ta siitä olen var­ma, että oikeu­den­mukaista ei olisi se, että henkilö C:n omaisu­us ulos­mi­tat­taisi­in hoitoku­lu­jen kattamiseksi.

  23. Esite:Henkilö C asuu alueel­la D eikä tupakoi.

    Mil­lainen mekanis­mi sairau­den hoita­mis­es­ta aiheutu­vien kulu­jen kat­tamiseen olisi oikeudenmukainen?

    Tästä huoli­mat­ta en vaan mitenkään ymmär­rä, miten tilanne jos­sa C mak­saa itse oman hoiton­sa, aiheut­taa samal­la sen että henkilöi­den A, B, D, ja E rahat kulu­vat ihan samal­la taval­la kyseiseen hoitoon kuin veropo­h­jaises­sa systeemissä. 

    Ei kulu. On päivän­selvää että jos aiheut­ta­ja mak­saa, ter­veet ja työssäkäyvät voit­ta­vat ja sairaat ja työssä käymät­tömät häviävät, kos­ka ter­veet ja työssäkäyvät mak­sa­vat kaikkien kulut. Silti näis­sä keskusteluis­sa täysin tavanomais­es­ti esitetään, että jos men­nään enem­män aiheut­ta­ja mak­saa suun­taan, niin ter­veet ja työssäkäyvät mak­sa­vat yhtä paljon kuin ennenkin. 

    Eihän se nyt ainakaan elon laskuopil­la ole mahdollista.

  24. Siis keskustelu jumit­tuu siihen, että tuleeko ter­veille ja työssäkäyville mitään hyö­tyä eikä ikinä päästä edes niin pitkälle, että edes päästäisi­in pykälää pidem­mälle, miet­timään niitä asioi­ta joi­ta esität.

  25. Anna-Liisa:
    Ree-vita­mi­i­ni tivaa edelleen eduista ja tuista luop­u­jil­ta, mikä olisi hei­dän net­to­hyö­tyn­sä luopumisesta.

    Ree-vita­mi­inin olisi syytä ker­toa, mikä on hänen ajatuk­sen­juok­sun­sa siinä oksy­moron­is­sa, että luop­umisen tarkoituk­se­na olisi tuo­da net­to­hyö­tyä luop­u­jalle itselleen. 

    Net­to­hyö­ty on tietenkin luop­umis­es­ta seu­raa­va yhteinen hyvä.

    Jospa luk­isit ne kysymyk­set uud­estaan. Tai oikeas­t­aan se on yksi kysymys jaet­tuna kah­teen osaan.

    Laite­taan vielä kidut­ta­ja-Pullisen malli­in suo­laa ja deodor­ant­tia haavoihin: julki­nen palvelu on aina vähin­tään liikevoit­to­pros­entin halvem­pi kuin ns. yksi­tyi­nen (mitä yksi­ty­istä on verovaroil­la mak­se­tus­sa ns. yksi­tyisessä palvelutoiminnossa?)

  26. Ree-vita­mi­iniä purk­ista:Laite­taan vielä kidut­ta­ja-Pullisen malli­in suo­laa ja deodor­ant­tia haavoihin: julki­nen palvelu on aina vähin­tään liikevoit­to­pros­entin halvem­pi kuin ns. yksityinen

    Tois­taisek­si tun­tem­at­tomas­ta syys­tä val­tion & kun­tien monop­o­lifir­mo­jen liikevoit­to­pros­en­tit tup­paa­vat ole­maan sel­l­aisia, joista nor­maalis­sa liike­toimin­nas­sa voi vain unek­sia. Esimerkik­si Veikkaus Oy ja useim­m­mat velilaitokset.

  27. Sylt­ty: Tuos­sa nyt on vieläkin vähem­män logiikkaa. 

    Mik­si menisin mihinkään, jos olen jo oikeutet­tu läh­es ilmaiseen hoitoon?
    ‘snip’

    Jos hoito onkin nyt mielestäsi läh­es ilmaista, mik­si sit­ten puhut ulos­mit­tauk­ses­ta hoitokus­tan­nusten kattamisessa?

    Ja mis­sähän mah­dat olla ‘oikeutet­tu’ läh­es ilmaiseen hoitoon?
    Sel­l­aista ei ole, kysymys on siitä kuka mak­saa — ja minä vero­mak­sa­jana en halua mak­saa sin­un hoitoasi, jos sin­ul­la on varaa mak­saa se itse.

  28. Raimo K: Jos hoito onkin nyt mielestäsi läh­es ilmaista, mik­si sit­ten puhut ulos­mit­tauk­ses­ta hoitokus­tan­nusten kattamisessa?

    On nyky­het­ki, sit­ten on men­nyt aika ja vielä sem­moinen asia kuin tulevaisuuskin. 

    Ja mis­sähän mah­dat olla ‘oikeutet­tu’ läh­es ilmaiseen hoitoon?

    Viimek­si kun kävin ter­veyskeskuk­ses­sa, niin se mak­soi vähem­män mitä hiusteni leikkuu, vaik­ka vaivasin sekä sairaan­hoita­jaa että lääkäriä. Kyl­lä se minus­ta on sil­loin “läh­es ilmaista” jos AMK-koulute­tun ja yliopis­tok­oulute­tun ammat­ti­laisen saa paljon halvem­mal­la kuin yhden ammattikoululaisen.

    Sel­l­aista ei ole, kysymys on siitä kuka mak­saa – ja minä vero­mak­sa­jana en halua mak­saa sin­un hoitoasi, jos sin­ul­la on varaa mak­saa se itse.

    Minä olen jo viimeiset 15 v ollut istä mieltä, että käyt­täjän on syytä mak­saa. On hienoa jos demar­ileiris­sä ollaan tästä ihan samaa mieltä. Yleen­sä siel­lä puolel­la aitaa ollaan ajatel­tu, että veron­mak­sajien täy­tyy kus­tan­taa ja hol­ho­ta kaikkia ihmisiä kehdos­ta hautaan. 

    Ehkäpä kaikkien aiko­jen surkein vaal­i­t­u­los on kuin onkin saanut jonkin­laista uudelleenarvioin­tia aikaisek­si? Toivon näin.

  29. Sylt­ty: Tois­taisek­si tun­tem­at­tomas­ta syys­tä val­tion & kun­tien monop­o­lifir­mo­jen liikevoit­to­pros­en­tit tup­paa­vat ole­maan sel­l­aisia, joista nor­maalis­sa liike­toimin­nas­sa voi vain unek­sia. Esimerkik­si Veikkaus Oy ja useim­m­mat velilaitokset. 

    Syy ei ole mitenkään tun­tem­aton, vaan sisäl­tyy jo väit­teeseesi: monopoli.

    Tosin kun­tien vesi- ja viemä­ri­mo­nop­o­lit ovat yri­tys­ten kri­teereil­lä mitat­tuna läh­es tap­pi­ol­lisia — esim. voit­to suh­teessa sijoitet­tuun pääomaan.

  30. Sylt­ty:
    ‘snip’
    Minä olen jo viimeiset 15 v ollut istä mieltä, että käyt­täjän on syytä mak­saa. On hienoa jos demar­ileiris­sä ollaan tästä ihan samaa mieltä. Yleen­sä siel­lä puolel­la aitaa ollaan ajatel­tu, että veron­mak­sajien täy­tyy kus­tan­taa ja hol­ho­ta kaikkia ihmisiä kehdos­ta hautaan.
    ‘snip’

    Voi olla, mut­ta siihen rahat eivät riitä, jostakin sitä on tul­ta­va lisää.
    Ja yksi­tyisen ter­veyssek­torin kasvu osoit­taa, että asi­akkaan taskus­ta sitä löytyy.

  31. Laite­taan vielä kidut­ta­ja-Pullisen malli­in suo­laa ja deodor­ant­tia haavoihin: julki­nen palvelu on aina vähin­tään liikevoit­to­pros­entin halvem­pi kuin ns. yksi­tyi­nen (mitä yksi­ty­istä on verovaroil­la mak­se­tus­sa ns. yksi­tyisessä palvelutoiminnossa?)

    Julki­nen hukkaa tuon etun­sa mon­in­ver­roin paljon raskaam­mal­la hallinnol­la ja byrokra­tial­la. Jos näin kär­jistäen yksi­tyisel­lä puolel­la riit­tää yksi johta­ja, mut­ta julkisel­la täy­tyy vas­taavas­sa paikas­sa olla vähin­tään johtokunta.

  32. Raimo K: Voi olla, mut­ta siihen rahat eivät riitä, jostakin sitä on tul­ta­va lisää.
    Ja yksi­tyisen ter­veyssek­torin kasvu osoit­taa, että asi­akkaan taskus­ta sitä löytyy.

    Tulee mm. min­un taskus­tani ja kulut tun­tu­vat raskaana. Syynä on yksinker­tais­es­ti, että julkiselta en saa hoitoa. Selkä­vaivoihin saa julkiselta ain­oas­taan jump­pao­hjeet ja keho­tuk­sen tul­la uud­estaan, jos vai­vat kovin pahenee.
    No, pääsin minä sen­tään julkisen puolen leikkausjonoon, kun itse omil­la rahoil­lani sain han­kit­tua konkreet­tisen diag­noosin yksi­tyiseltä puolelta. 

    Joku tässä ihmetteli sitäkin, että on ostet­tu pirun kalli­it mag­neet­tiku­vaus­lait­teet, mut­ta sit­ten ei ole varaa käyt­tää niitä. Kuvit­telisi että niitä käytetään 24/7, kun sel­l­aiset on ker­ran han­kit­tu. Mut­ta niin vaan poti­lai­ta laite­taan rönt­genku­vi­in, joil­la ei tee käytän­nössä yhtään mitään. Niil­lä näkee korkein­taan, jos selkä on poikki.

Vastaa käyttäjälle Syltty Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.