Miksi sosiaalista asuntotuotantoa ei ota syntyäkseen

Kun­nat ovat peräti huono­ja rak­en­ta­maan sosi­aal­ista vuokra-asun­to­tuotan­toa. Jotenkin tont­te­ja ei koskaan löy­dy. Tähän on ole­mas­sa hyvin yksinker­tainen seli­tys ja asi­aan on hyvin yksinker­tainen ratkaisu.

Sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ei syn­ny, kos­ka sel­l­ainen on kun­nan kannal­ta erit­täin epäit­sekästä. Kyse ei ole niinkään kil­pailus­ta hyvistä veron­mak­sajista vaan pyrkimyk­sistä vält­tää kalli­ita asukkaita.

Oulus­sa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan 10 % asukkaista aiheut­taa 81 % sote-menoista. Kun ver­taa Helsin­gin ja Oulun asu­jaimis­toa, voisi arva­ta, että tilanne on Helsingis­sä vielä vinompi.

Sosi­aalises­sa asun­to­tuotan­nos­sa tulee etusi­ja antaa – tai ainakin tulisi antaa — hädä­nalaisim­mille. Sik­si niihin tulee suh­teessa väestöön paljon mie­len­ter­veyskuntoutu­jia ja las­ten­suo­je­lu­ta­pauk­sia. Jos ei ole tule, asun­not on jaet­tu väärin.

Sanoin pitäisi, sil­lä VM:n virkamiehet ovat valit­ta­neet, että pääkaupunkiseudul­lakin eräät kun­nat, jot­ka ker­sku­vat täyt­tävän­sä ara-osu­u­den nor­mit, val­it­se­vat niihin hyvä­tu­loisia juuri, jot­ta eivät jou­tu­isi mak­samaan huono-osais­ten kuluja.

Helsin­ki voisi selvitä omas­ta osu­ud­estaan anta­mal­la tont­te­ja VVO:lle. VVO vuokraa myös ARA-asun­not markki­nahin­taan. Sosi­aalisek­si ja pykäliä nou­dat­tavak­si se saa tämän rahas­tuk­sen naamioimal­la asian niin, että se mak­saa vuokrat­alo­jen­sa tap­pi­oi­ta muut­to­tap­pioalueil­la. Helsin­gin luvut kau­nis­tu­isi­vat, mut­ta yhtään köy­hää ei saisi asun­toa. (Sinän­sä kaupun­ki voisi rak­en­taa itse ara-tuotan­non päälle näitä VVO-hin­taisia aus­nto­ja ja pitää voitot itse, mut­ta tämä onkin toisen postauk­sen asia.)

Miten tähän sit­ten pitäisi vas­ta­ta? Yksinker­tais­es­ti jaka­mal­la sote-menot seudun kun­tien kesken tasan. Sil­loin niitä ei pääse pakoon häätämäl­lä huono-osaiset naapurikuntiin.

Myös vero­tu­lo­jen tasausjär­jestelmää voisi kor­ja­ta suun­taan, joka palk­it­sisi enem­män kun­nas­sa asu­vista vähä­tu­loi­sista tai tulottomista.

Tämän vuo­den alus­ta vero­tu­lo­jen tasausjä’r­jestelmä on muut­tunut taas vähän entistä mon­imutkaisem­mak­si. Se menee suun­nilleen näin:

Vero­tu­lo­jen tasausjär­jestelmässä mak­savia kun­tia on noin 60 ja lop­ut 270 ovat saavia kuntia.

Näille 270 kun­nalle tulo­tonkin asukas on kelpo tulon­lähde, kos­ka hän lisää kun­nan saa­maa tasaus­ta. Jokainen tulo­tonkin asukas lisää kun­nan saamia vero­tu­lo­ja noin 2800 €:lla /vuosi. Kos­kee myös syn­tynyt­tä lasta.

Noiden mak­savien 60 kun­nan osalta tilanne on toinen. Niiden tasaus­mak­su piene­nee noin 1200 €:lla asukas­ta kohden riip­puen jonkin ver­ran kun­nan tulotasosta.

Tämä jär­jestelmä on juuri muutet­tu, mut­ta oikeas­t­aan se pitäisi muut­taa uud­estaan niin, että tasauk­ses­sa jokaises­ta asukkaas­ta taat­taisi­in kun­nalle vaik­ka tuo muidenkin kun­tien saa­ma 2800 €, jol­loin vas­taavasti suu­rit­u­lois­t­en mak­samia vero­ja tasat­taisi­in enem­män vaik­ka suh­teel­lisen voimakkaal­la leikkuril­la jos­sain 50 000 euron vuosi­t­u­lo­jen kohdalla.

Tämä on ratkaistavis­sa, mut­ta siitä tulisi aika mon­imutkaista. Sik­si olisi paljon yksinker­taisem­paa yksinker­tais­es­ti vain koo­ta kun­nal­lisvero metropolin tasol­la ja jakaa kun­tien käyt­töön niiden asukaslu­vun suh­teessa. Lop­puisi turha kil­pailu ja sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa alka­isi syn­tyä, kun kun­ta saisi tulo­ja kaik­ista kun­ta­lai­sista yhtä paljon.

Kil­pailu on hyvä asia, mut­ta kil­pailu kun­nan asukkai­ta valikoimal­la rin­nas­tuu dopingiin.

 

48 vastausta artikkeliin “Miksi sosiaalista asuntotuotantoa ei ota syntyäkseen”

  1. Mik­si pitää olla sosi­aal­ista asuntotuotantoa?

    Jos kum­minkin raken­netaan sama määrä asun­to­ja, niihin mah­tuu ihan yhtä mon­ta asukas­ta, jaet­ti­in­pa ne arval­la tai markki­nae­htoiseti. Itseasi­as­sa arval­la jaka­mal­la niihin mah­tuu toden­näköis­es­ti vähem­män, kos­ka jos joutuu mak­samaan markki­nahin­nan, toden­näköis­es­ti vähän opti­moi neliöi­den määrää.

  2. Päivän, taik­ka eilisen, hesarin mukaan sosi­aalisen asun­to­tuotan­non vuokria vahdi­taan haukkana niin että 40 vuo­den aikana saa nipin napin seinät pysymään pystyssä. Sään­te­lyä pois niin alka mökke­jäkin nous­ta. Ja toisek­seen, jos se 10% aiheut­taa ne 80% sosi­aalipuolen kuluista, ei se osu­us mik­sikään muut­tuisi jos kaupun­gin vuokra-asun­noisa asu­isi 10%, 20% tai vaik­ka 30% kaupun­gin asukkaista?

    1. Tarkoi­tus on työn­tää ne naa­purikun­taan. Sik­si on paha asia, että kaupun­git jakau­tu­vat useik­si kun­niksi toisin kuin ennen, jol­loin kaupun­ki koos­t­ui yhdestä kun­nas­ta ja jos kaupun­ki laa­jeni rajo­jen­sa yli, kaupunkia laajennettiin.

  3. Ali­hin­noitel­tu asun­to on pahempaa tuh­laus­ta kuin asum­is­tu­ki ja asum­is­tu­ki on pahempaa tuh­laus­ta kuin perus­tu­lo. Markki­nahin­ta kaikelle.

  4. Aivan pirun mon­imutkaista, eikö olisi helpom­paa vain lakkaut­taa kun­nat? Mitä niil­lä muutenkaan tekee, varsinkaan kun Suomes­sa on asukkai­ta vain yhden suurkaupun­gin verran.

  5. Xep­tikko:
    Ali­hin­noitel­tu asun­to on pahempaa tuh­laus­ta kuin asum­is­tu­ki ja asum­is­tu­ki on pahempaa tuh­laus­ta kuin perus­tu­lo. Markki­nahin­ta kaikelle. 

    Perus­tu­lol­la on muuten aav­is­tuk­sen intu­ition vas­taista kan­na­tus­ta. Jos on uskomi­nen Aja­tus­pa­ja e2 :n tutkimus­ta. Tyyp­il­lisin kan­nat­ta­ja on vähä­tu­loinen, pääkaupunkiseu­tu­lainen, vihre­itä tai vasem­mis­toli­it­toa kan­nat­ta­va kotiäi­ti- tai isä ja/tai opiske­li­ja(?). Intu­itio sanoisi, että he oli­si­vat asum­is­tuk­i­jär­jestelmän romut­tamisen suurimpia häviäjiä?

    Kon­tek­sti: Kan­natan perus­tu­loa. Siir­tymä­vai­heel­la varustet­tuna uskon, että Suo­mi olisi oikeasti parem­pi paik­ka juuri ja myös edel­lä­maini­tu­ille ryhmille.

  6. Onko Osmol­la tarkoi­tus hamu­ta Helsinki­in kaik­ki kyn­nelle kykenevät sosi­aal­i­ta­pauk­set ja köy­hät taiteil­i­jat vain sik­si että he halu­a­vat asua stadis­sa. Suomelle taitaisi olla edullisem­paa majoit­taa hei­dät vaik­ka Karjaalle.

  7. “Sosi­aalises­sa asun­to­tuotan­nos­sa tulee etusi­ja antaa – tai ainakin tulisi antaa – hädä­nalaisim­mille. Sik­si niihin tulee suh­teessa väestöön paljon mie­len­ter­veyskuntoutu­jia ja las­ten­suo­je­lu­ta­pauk­sia. Jos ei ole tule, asun­not on jaet­tu väärin.”

    Asun­to­jen oikein jakami­nen ei riitä, kun niitä pitäisi myös irti­sanoa oikein. Tai edes korot­taa vuokraa tulo­jen kas­vaes­sa, tietenkin niin, että mar­gin­aaliv­ero on kohtu­ulli­nen. Har­va jäisi asumaan kaupun­gin vuokrakämp­pi­in, jos jou­tu­isi mak­samaan siitä saman (tai vaik­ka enem­mänkin) mitä vapail­la markkinoilla.

    Jostain syys­tä tulo­ra­jat kuitenkin herät­tävät aivan val­tavaa peri­aat­teel­lista vas­tus­tus­ta. Tekni­sistä yksi­tyisko­hdista voi väitel­lä, mut­ta luulisi ole­van selvää, ettei tuet­tua asum­ista pidä tar­jo­ta kenellekkään, joka ei sitä oikeasti tarvitse. Ghet­tou­tu­misenkin voi ratkaista vaik­ka lait­ta­mal­la osan asun­noista vapaille markki­noille, ja vält­telemäl­lä kokon­ais­ten vuokrat­aloaluei­den rakentamista.

  8. Mie­lenki­in­toinen tapaus tämä VVO. Uusin osavu­osikat­saus (2015 ensim­mäi­nen kvar­taali) kertoo:
    “Korkein hallinto-oikeus ratkaisi VVO Vuokra-asun­not Oy:n yleishyödyl­lisyy­den peru­ut­tamista koske­neen hallintori­idan VVO-kon­sernin eduksi.”

    Ja:
    “Liike­vai­h­to oli 90,9 miljoon­aa euroa.”
    “Tulos ennen vero­ja oli 60,4 miljoon­aa euroa.”
    “Käyvän arvon muu­tos tulok­ses­sa oli 26,0 miljoon­aa euroa”

    VVO teki siis 91 M€ liike­vai­h­dol­la 34 M€ tulok­sen. Miten kenenkään kan­nat­taa asua vuokral­la? No niiden, joil­la ei ole kykyä oman asun­non han­k­in­taan, vaik­ka se tulisikin todel­lisu­udessa halvem­mak­si. No miten sit­ten voi olla varaa kalli­iseen vuokra-asun­toon? No siten, että veron­mak­sa­jat anta­vat asum­is­tukea. Ja VVO kiit­tää ja pokkaa.

  9. Epäilen, että pääkaupunkiseudun kun­nal­lis­es­ta vuokra-asun­to­tuotan­nos­ta suurin osa annetaan asum­istue­tulle väestönos­alle. Maakun­nista etelään töi­hin pyrkivät jäävät nuole­maan näppejään.

    Vuokra-sun­to­jen luovu­tus 18-vuo­ti­aille on lopetet­ta­va. Jos saa asun­non ja sen päälle asum­is- ja toimeen­tu­lotuen, ei opiskelu ja työssäkäyn­ti kiinnosta.

  10. mai­ju:
    Onko Osmol­la tarkoi­tus hamu­ta Helsinki­in kaik­ki kyn­nelle kykenevät sosi­aal­i­ta­pauk­set ja köy­hät taiteil­i­jat vain sik­si että he halu­a­vat asua stadis­sa. Suomelle taitaisi olla edullisem­paa majoit­taa hei­dät vaik­ka Karjaalle. 

    Miten ajat­telit pakko­ma­joit­taa ihmisiä Kar­jaalle? Jos sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to keskitetään met­sään kukaan ei halua asua siel­lä ja tulok­se­na on tyhjiä asun­to­ja lan­del­la ja kodit­to­mia ihmisiä Helsingissä.

  11. Jo Eläkeläi­nen:

    Vuokra-sun­to­jen luovu­tus 18-vuo­ti­aille on lopetet­ta­va. Jos saa asun­non ja sen päälle asum­is- ja toimeen­tu­lotuen, ei opiskelu ja työssäkäyn­ti kiinnosta.

    Täl­lä het­kel­lä mak­se­tu­ista van­hu­useläkkeistä on rahas­toitu ennakkoon noin 20 pros­ent­tia. Muut kerätään palkkaku­luista ja niide sivuku­luista ja ovat ansais­tem­aton­ta sosiaaliturvaa. 

    Nuorten puoles­ta ehdotankin että kaik­ki yli taku­ueläk­keen menevät eläk­keet leikataan noin 80% (vain rahas­toitu osa eläkkeistä mak­se­taan). Täl­löin työssäkäyn­ti alkaa kin­nos­ta­maan nuo­ria sukupo­livia ja kaik­ki kyn­nelle kykenevät eläkeläiset alka­vat etsiä töitä.

  12. Miten tässä olet määritel­lyt “kun­nan kannal­ta”. Kun­ta koos­t­uu asukkaistaan ja asukkaiden välil­lä on var­maan kovastikin erim­ielisyyt­tä vaikka­pa siitä, miten paljon kun­nan raho­ja pitäisi käyt­tää sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon. Ne, jot­ka kysei­sistä asun­noista pää­sevät naut­ti­maan, taku­ul­la kan­nat­ta­vat sitä, mut­ta muut eivät var­maan niinkään. 

    Sit­ten toinen jut­tu on se, että kenelle ne kun­tien sosi­aalisen asun­to­tuotan­non asun­not menevät. Minus­ta tääl­läkin on mainit­tu, että kun­tien asun­nois­sa asuu pitkälti työssäkäyviä ihmisiä ja kun­ta jopa halu­aa tätä (kai seg­re­gaa­tion min­i­moimisek­si), mut­ta minus­takin ne olisi järkev­in­tä vara­ta vain hädä­nalaisim­mille, joiden asumisen kun­ta mak­saa toimeen­tu­lo­tuke­na joka tapauk­ses­sa, vaik­ka he asu­isi­vat yksi­ty­i­sis­sä asunnoissakin. 

    Sinäl­lään­hän asun­noista, joiden vuokrata­so on kun­nan sub­ven­toima (eli siis alle markki­nahin­nan) eivät täysin tulot­tomat hyödy lainkaan, kos­ka heil­lä toimeen­tu­lo­tu­ki mak­saa kaiken muutenkin. Sen sijaan palkkaa saa­vat hyö­tyvät, minkä vuok­si on ymmär­ret­tävää, että heil­lä on paljon kovem­pi hinku päästä sinne (tai olla lähtemät­tä pois, jos joskus ovat saa­neet jalan oven väli­in). Tämän porukan asut­tamista kun­nan vuokra-asun­toi­hin ei ole juuri järkeä, jos tarkoituk­se­na on aut­taa kaikkein hädä­nalaisimpia. Ennem­minkin se vain aset­taa itsen­sä elät­tämään kykeneviä ihmisiä eri­ar­voiseen ase­maan sen mukaan, ovatko he päässeet kun­nan vuokra-asun­toon vai eivät.

  13. Tämä on ratkaistavis­sa, mut­ta siitä tulisi aika mon­imutkaista. Sik­si olisi paljon yksinker­taisem­paa yksinker­tais­es­ti vain koo­ta kun­nal­lisvero metropolin tasol­la ja jakaa kun­tien käyt­töön niiden asukaslu­vun suh­teessa. Lop­puisi turha kil­pailu ja sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa alka­isi syn­tyä, kun kun­ta saisi tulo­ja kaik­ista kun­ta­lai­sista yhtä paljon.

    Tota, miten sinä ajat­telit että tuo vero­pros­ent­ti päätetään? Kun tässä käy äkkiseltään niin, että vero­tu­loista päät­tää joku jos­sain ja menoista taas kun­nat toisaal­la, eli kun­nat osoit­taa sormel­la sitä jot­ian jos­sain (maakun­taval­tu­us­tolle) että rahat ei riitä, kun palve­lut ei toimi.

  14. Sylt­ty:
    Mik­si pitää olla sosi­aal­ista asuntotuotantoa?

    Kos­ka mata­la­palk­ka-alo­jen toim­i­jat eivät voisi muuten mak­saa niin alhaista palkkaa. Nykyi­nen palkkata­so perus­tuu siihen, että työn­tek­i­jän äip­pä ja iskä osal­lis­tuu kau­pan alan kus­tan­nuk­si­in majoit­ta­mal­la hei­dän työn­tek­i­jän­sä ilmaisek­si tai hal­val­la taik­ka vai­h­toe­htois­es­ti kun­ta hoitaa kau­pan alan työn­tek­i­jöille hal­vat asunnot.

    Ilman sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa alim­mat vuokrata­sot nousisivat.

  15. mai­ju:
    Onko Osmol­la tarkoi­tus hamu­ta Helsinki­in kaik­ki kyn­nelle kykenevät sosi­aal­i­ta­pauk­set ja köy­hät taiteil­i­jat vain sik­si että he halu­a­vat asua stadis­sa. Suomelle taitaisi olla edullisem­paa majoit­taa hei­dät vaik­ka Karjaalle. 

    Miten olisi aiheeseen liit­tyvä kil­pailu­tus kaikkien Suomen maakun­tien kesken? 

    Mik­si ihmeessä kaikkien sosi­aali­at­a­pausten pitäisi asua kaikkein kalleim­mal­la seudul­la, ja vielä Helsin­gin veron­mak­sajien piikki­in? Tuos­sa ei ole nähdäk­seni mitään järkeä! Hekö muka ain­oas­taan äänestävät Osmoa, hei nyt herätys!

  16. Ole kuvan­nut esimerkin, tai itse asi­as­sa parikin, hyvää tarkoit­tavas­ta jär­jestelmästä, joka kään­tyy itseään vastaan. 

    Ensin­näkin sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to ei ole kenenkään kannal­ta hyvä asia. Se on yksi markki­nahäir­iöistä, jot­ka nos­ta­vat kaikkien asumisku­lu­ja. Pääosin sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to pitää ajaa alas, eikä se mis­sään nimessä kuu­lu kun­nan toimi­alaan. Eihän kun­ta mak­sa sosi­aal­isia autojakaan!

    Vam­mais­ten asum­i­nen on oikeas­t­aan ain­oa pieni yksi­tyisko­h­ta, joka saat­taisi olla kun­nalle kuu­lu­vaa toim­intaa. Mut­ta esimerkik­si päi­hderi­ip­pu­vais­ten hoit­a­mi­nen tois­tu­vasti siihen kun­toon, että he voivat taas uudelleen retkah­taa, ei ole kenenkään etu, ei edes päihderiippuvaisen.

    Joku kysyy var­maan koh­ta, mis­tä saadaan sit­ten kasvukeskusten mata­la­palk­ka-alo­jen työn­tek­i­jät. Intres­si­hän on työ­nan­ta­jan, ei kun­nan pl. kun­nan tarvit­se­mat mata­la­palkkatyön­tek­i­jät. Suomes­sa oli hyvin toimi­va työ­suhdea­sun­to­jär­jestelmä monil­la aloil­la. Se tuhot­ti­in ammat­ti­taidot­tomasti tehdy­il­lä veroratkaisuil­la. Niidenkin taustal­la oli puh­das sairas kateus, eikä ymmär­ret­ty, että eniten kär­sivät pien­i­t­u­loiset. Ratkaisu on siis vero­tuk­seen oikaiseminen.

    Toisek­si kun­tien väliset tasauk­set ovat kyseenalaisia. Ne kan­nus­ta­vat hoita­maan asioi­ta huonos­ti, juuri kuten kuv­a­sit. Jos kun­ta hoitaa asiansa hyvin, sitä pitää kan­nus­taa. Jos taasen huonos­ti, pitää lop­utkin tuet ottaa pois.

  17. QTC:
    Mie­lenki­in­toinen tapaus tämä VVO. Uusin osavu­osikat­saus (2015 ensim­mäi­nen kvar­taali) kertoo:
    “Korkein hallinto-oikeus ratkaisi VVO Vuokra-asun­not Oy:n yleishyödyl­lisyy­den peru­ut­tamista koske­neen hallintori­idan VVO-kon­sernin eduksi.”

    Ja:
    “Liike­vai­h­to oli 90,9 miljoon­aa euroa.”
    “Tulos ennen vero­ja oli 60,4 miljoon­aa euroa.”
    “Käyvän arvon muu­tos tulok­ses­sa oli 26,0 miljoon­aa euroa”

    VVO teki siis 91 M€ liike­vai­h­dol­la 34 M€ tulok­sen. Miten kenenkään kan­nat­taa asua vuokral­la? No niiden, joil­la ei ole kykyä oman asun­non han­k­in­taan, vaik­ka se tulisikin todel­lisu­udessa halvem­mak­si. No miten sit­ten voi olla varaa kalli­iseen vuokra-asun­toon? No siten, että veron­mak­sa­jat anta­vat asum­is­tukea. Ja VVO kiit­tää ja pokkaa.

    Ei se kovin huonos­ti muil­lakaan mene

    http://www.sato.fi/fi/sijoittajille/konsernin-tunnusluvut

  18. Reiluin­ta kai olisi, että niin menot ja tulot, sekä myöskin edut sekä hai­tat, jaet­taisi­in TASAN maamme kaikkien kaupunkien ja kun­tien kesken. 

    Olisiko sil­loin oikea peri­aate tasoit­taa ns. “sosi­aal­i­ta­pausten” lukumäärä maas­samme alueit­tain, siis samas­sa suh­teessa niiden aluei­den pin­ta-alaan? Nyky­isin taitaa Helsin­ki joutua kan­ta­maan tuos­ta joukos­ta suurim­man taakan ja vas­tu­un, mm. kaikkine ympäristöhait­toi­neen. Ne ovat juuri niitä tiivistymisen aiheut­tamia haittoja.

  19. mai­ju:
    Onko Osmol­la tarkoi­tus hamu­ta Helsinki­in kaik­ki kyn­nelle kykenevät sosi­aal­i­ta­pauk­set ja köy­hät taiteil­i­jat vain sik­si että he halu­a­vat asua stadis­sa. Suomelle taitaisi olla edullisem­paa majoit­taa hei­dät vaik­ka Karjaalle.

    Onko köy­hillä mielestäsi minkään­laisia ihmisoikeuksia?

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    …Sik­si on paha asia, että kaupun­git jakau­tu­vat useik­si kun­niksi toisin kuin ennen, jol­loin kaupun­ki koos­t­ui yhdestä kun­nas­ta ja jos kaupun­ki laa­jeni rajo­jen­sa yli, kaupunkia laajennettiin.

    Ker­ro tuo briteille, ran­skalaisille tai ruot­salaisille. 🙂 Lon­too, Pari­isi ja Tukhol­ma muo­dos­tu­vat useista kunnista.

    Ongel­ma on, että tuemme kun­tia = ihmisiä, jot­ka hoita­vat asiansa huonos­ti. Ter­ve kil­pailu kun­tien välil­lä on hyvä asia ja sitä kan­nat­taa tukea pienen­tämäl­lä vero­tu­lo­jen tasausta.

    1. Jos kat­soo kun­nan velvoit­tai­ta Suomes­sa ja Ruot­sis­sa, Tukhol­ma muo­dos­tuu yhdestä kun­nas­ta, lans­dtinget. Sen ohel­la on myös “kun­tia”, joiden tehtävi­in kuu­luu jotain sel­l­aista, jota meil­lä kut­su­taan kun­nanosa­hallinnok­si. Sama kos­kee Lon­too­ta ja Pari­isia. Meil­lä kun­nan pääte­htävä on ter­vey­den­huol­lon jär­jestämi­nen. Nois­sa molem­mis­sa se on lähin­nä val­tion vas­tu­ul­la, joten Englan­nis­sa kun­nan koko on koko maa.

  21. Lau­ri Kumpu­lainen: Onko köy­hillä mielestäsi minkään­laisia ihmisoikeuksia?

    Ei kai köy­häl­lä ole oikeut­ta vali­ta asun­toaan, vaik­ka ihmisoikeudet onkin. Työt­tömäl­läkin on velvoite ottaa työtä vas­taan n. 100–150 kilo­metrin säteeltä, niin mik­sei sit­ten asun­not­toma­l­la asun­non ottovelvoitetta.

  22. mai­ju:
    Onko Osmol­la tarkoi­tus hamu­ta Helsinki­in kaik­ki kyn­nelle kykenevät sosi­aal­i­ta­pauk­set ja köy­hät taiteil­i­jat vain sik­si että he halu­a­vat asua stadis­sa. Suomelle taitaisi olla edullisem­paa majoit­taa hei­dät vaik­ka Karjaalle.

    Minus­takin blogin­pitäjä tahat­tomasti tai tahal­laan sekoit­taa sosi­aal­i­ta­pauk­set ja mata­la­palk­ka-alo­jen työntekijät. 

    Ja ennenkuin kukaan ehtii sanoa sitä ääneen, minus­ta nämä ovat eri ihmisiä.

    1. Onko Osmol­la tarkoi­tus hamu­ta Helsinki­in kaik­ki kyn­nelle kykenevät sosi­aal­i­ta­pauk­set ja köy­hät taiteil­i­jat vain sik­si että he halu­a­vat asua stadis­sa. Suomelle taitaisi olla edullisem­paa majoit­taa hei­dät vaik­ka Karjaalle.

      Minus­takin blogin­pitäjä tahat­tomasti tai tahal­laan sekoit­taa sosi­aal­i­ta­pauk­set ja mata­la­palk­ka-alo­jen työntekijät.

      Ja ennenkuin kukaan ehtii sanoa sitä ääneen, minus­ta nämä ovat eri ihmisiä.

      Väite3 sosi­aal­i­ta­pausten haal­imis­es­ta ei ollut kyl­lä min­un vaan kom­men­taat­tor­ei­den. Olen aika hyvin tietoinen siitä, miten asukkaat kaupun­gin vuokrat­aloi­hin val­i­taan. Niis­sä asuu 20 % helsinkiläi­sistä, joten enem­mistö on kyl­lä työssä käyviä taval­lisia ihmisiä.

  23. Lau­ri Kumpu­lainen: Onko köy­hillä mielestäsi minkään­laisia ihmisoikeuksia? 

    Jos ihmisoikeudek­si määritel­lään oikeus elää halu­a­mal­laan alueel­la, niin että lap­sillekin riit­tää omat huoneet, eipä niitä ole Helsingis­sä kaikil­la keski­t­u­loisil­lakaan. Asukkaal­la on taloudelli­nen intres­si pitää asumisku­lun­sa toimeen­tu­lotuen nor­mi­ta­son ala­puolel­la — jos hänel­lä on sen ver­ran tulo­ja, ettei toimeen­tu­lo­tukea saa.

    Sit­ten Helsin­gin asun­to­tuotan­toon lit­tyy sel­l­ainenkin aspek­ti, että tilas­tokeskuk­sen mukaan Helsin­gin suomea ja ruot­sia puhu­va asu­jaimis­to kasvoi 2000->2014 noin 12 500 hen­gel­lä (mukaan lukien ex-sipoolaiset). Mui­ta kieliä puhu­va 53 000 hen­gel­lä. Mikä lie­nee suhdeluku sosi­aalisel­la puolella?

  24. Osmo Soin­in­vaara: Väite3 sosi­aal­i­ta­pausten haal­imis­es­ta ei ollut kyl­lä min­un vaan kom­men­taat­tor­ei­den. Olen aika hyvin tietoinen siitä, miten asukkaat kaupun­gin vuokrat­aloi­hin val­i­taan. Niis­sä asuu 20 % helsinkiläi­sistä, joten enem­mistö on kyl­lä työssä käyviä taval­lisia ihmisiä. 

    No, mik­si sit­ten viit­taat “hädä­nalaisimpi­in”, jos todel­lisu­udessa hei­dän merk­i­tyk­sen­sä sosi­aalisen asun­to­tuotan­non kannal­ta on täysin mitätön ja todel­lisu­udessa “sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to” tarkoit­taa sitä, että jol­lain mys­tisil­lä kri­teereil­lä kaade­taan kun­nan rahaa (=sub­ven­toitua asum­ista) joillekin työssäkäyville kun­ta­laisille ja tämä rahoite­taan sil­lä, että joil­tain toisil­ta työssäkäyviltä kun­ta­laisil­ta verote­taan touhun kustannukset. 

    Jos nyt joku voisi vih­doin selit­tää, mikä tolkku tässä on. Ymmär­rän sen, että niiden ihmis­ten asut­ta­mi­nen, jon­ka kun­ta joutuu joka tapauk­ses­sa mak­samaan (nämä kuu­luisat “hädä­nalaisim­mat”) voi kun­nan kannal­ta olla järkevää asut­taa kun­nan omi­in asun­toi­hin sen sijaan, että mak­se­taan yksi­ty­isille vuokranan­ta­jille, kos­ka täl­löin pystyy itse vaikut­ta­maan siihen, mitä tar­jo­taan, mut­ta sen perustelu puut­tuu edelleen, mik­si taval­lisille työssäkäyville pitäisi kaupun­gin järkätä sub­ven­toitu­ja asuntoja. 

    Joku perusteli tätä sil­lä, että muuten mata­la­palkkatöi­hin ei saa­da tek­i­jöitä. No, sit­ten ei saa­da. Se on niiden työ­nan­ta­jien ongel­ma. Jos hei­dän tar­joa­mansa työn lisäar­vo ei ole niin suuri, että se kat­taa elämisen vaik­ka Helsinigis­sä, niin sel­l­aista työtä ei sit­ten ole järkeä Helsingis­sä tehdä. Tai siis ainakaan sen työn tekemisel­lä ei ole järkeä houkutel­la ihmisiä muut­ta­maan Helsinki­in ja rahoit­taa tämä sil­lä, että tehdään niistä töistä, joiden tekem­i­nen on kan­nat­tavaa, verot­ta­mal­la kannattamatonta.

  25. tpyy­lu­o­ma: Tota, miten sinä ajat­telit että tuo vero­pros­ent­ti päätetään? Kun tässä käy äkkiseltään niin, että vero­tu­loista päät­tää joku jos­sain ja menoista taas kun­nat toisaal­la, eli kun­nat osoit­taa sormel­la sitä jot­ian jos­sain (maakun­taval­tu­us­tolle) että rahat ei riitä, kun palve­lut ei toimi.

    Erit­täin hyvin san­ot­tu. Poli­it­tises­sa päätök­sen­teossa on aina paras­ta se, että sama taho päät­tää vero­tuk­ses­ta ja verora­ho­jen käytöstä. Jos tahot ovat eri, niin sil­lä vero­tuk­ses­ta päät­täväl­lä on aina insen­ti­ivi saa­da painet­tua vero­ja alaspäin, ja taas niitä käyt­tävil­lä saa­da verora­ho­jen kulu­tus­ta ylöspäin. 

    Kun asi­as­ta päätetään samal­la tasol­la, joutu­vat päät­täjät pane­maan pun­tari­in verokevennykset/korotukset ja palvelu­jen paran­tamisen ja huonon­tamisen. Lisäk­si täl­lä tavoin toimit­taes­sa kaik­ki pelaami­nen raha­jaon pelisään­nöil­lä (vaik­ka nuo OS:n mainit­se­mat 2800€ per tulo­ton) jää pois, kun toim­i­jat eivät opti­moi toim­intaansa niiden pelisään­tö­jen por­saan­reikien mak­si­moimisek­si (jol­la ei ole mitään poli­it­tista hin­taa), vaan kaik­ki kulu­tuk­sen lisäämi­nen pitää kat­taa vero­jen koro­tuk­sil­la tai toisaal­ta kaik­ki meno­jen vähen­nyk­set, jot­ka saadaan tehtyä, voidaan antaa suo­raan kansalaisille verokeven­nyksinä tai rahankäyt­tönä johonkin muuhun. 

    Eli siis joko asi­as­ta X pitää päät­tää val­tion tasol­la, jol­loin automaat­tis­es­ti tapah­tuu alueelli­nen tulo­jen ja meno­jen tasoit­tumi­nen, tai sit­ten kun­nille pitää antaa autono­mia päät­tää asi­as­ta X, mut­ta myös sit­ten oikeus kerätä verot sen kattamiseksi.

  26. Lau­ri Kumpu­lainen: Onko köy­hillä mielestäsi minkään­laisia ihmisoikeuksia?

    Onko ihmisoikeus todel­la niin laa­ja, että se kat­taa sen, että saa asua halu­a­mal­laan paikalla halu­a­man­laises­sa asun­nos­sa? Toteu­tuuko tämä juuri kel­lään yhteiskun­nan kaikkein rikkaimpia lukuunottamatta?

  27. Min­ul­la on ihan lähipi­iris­sä tuore tapaus, jos­sa työtön 56v otti “asumuseron”, kos­ka nyt sos­su mak­saa hänelle rahaa ja kaupunki­a­sun­non. Eikä hän saa enää ikinä töitä kuitenkaan. Työssä käyvä puoliso esti aiem­min kaiken tuen saamisen. Puoliso jäi siis yksin maaseudulle omakoti­taloon. Mut­ta käytän­nössä nuo asu­vat nyt yhdessä kaupunki­a­sun­nos­sa, jon­ka sos­su maksaa.

    Tiedän muitakin tuol­laisia tapauk­sia, kun ei saa rahaa puoli­son tulo­jen takia, kan­nat­taa ero­ta ja ottaa ilmainen kämp­pä yhteiskunnalta.

  28. Kalle: Ker­ro tuo briteille, ran­skalaisille tai ruot­salaisille. Lon­too, Pari­isi ja Tukhol­ma muo­dos­tu­vat useista kunnista.

    Ruot­sis­sa on välis­sä maakäräjähallinto, joka mak­saa sotekulut.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    …joten Englan­nis­sa kun­nan koko on koko maa. 

    Iso-Bri­tann­ian osalta olet oike­as­sa ja siel­lä julki­nen ter­vey­den­hoito on tun­netusti yksi koko Euroopan huono­laa­tu­isim­mista. Suuria yksiköitä ei ole mah­dol­lista saa­da toim­i­maan, vaik­ka ne paper­il­la näyt­tävät hyvältä.

  30. Samuli Saarel­ma: Erit­täin hyvin san­ot­tu. Poli­it­tises­sa päätök­sen­teossa on aina paras­ta se, että sama taho päät­tää vero­tuk­ses­ta ja verora­ho­jen käytöstä. Jos tahot ovat eri, niin sil­lä vero­tuk­ses­ta päät­täväl­lä on aina insen­ti­ivi saa­da painet­tua vero­ja alaspäin, ja taas niitä käyt­tävil­lä saa­da verora­ho­jen kulu­tus­ta ylöspäin.

    Juuri näin!

    Samuli Saarel­ma: Eli siis joko asi­as­ta X pitää päät­tää val­tion tasol­la, jol­loin automaat­tis­es­ti tapah­tuu alueelli­nen tulo­jen ja meno­jen tasoit­tumi­nen, tai sit­ten kun­nille pitää antaa autono­mia päät­tää asi­as­ta X, mut­ta myös sit­ten oikeus kerätä verot sen kattamiseksi.

    Mut­ta tämä ei ole opti­mi­ratkaisu, sil­lä päätök­sen­teko pitää organ­isoi­da niin, että se tapah­tuu oikeal­la tasol­la. Ei ole mitään järkeä siinä, että sama val­tu­us­to päät­tää sekä kun­nan leikkikent­tien että sairaaloiden sijoit­tamis­es­ta, koos­ta ja varustetasosta.

    Kun­tay­htymil­lä on omat tun­netut ongel­mansa ja suurkun­nil­la niitä vas­ta olisikin, kos­ka leikkiken­tät, sairaalat ja sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to. Val­tion ja kun­tien väli­in on järkevää rak­en­taa joku nimeämätön vaali- ja veropi­iri, jon­ka val­tu­us­to käsit­telee ja päät­tää vain “iso­ja” (san­o­taan vaik­ka yli 1000 k€:n) asioita.

    No, voidaan­han ne nimetä kun­tay­htymik­si, mut­ta niiden val­tu­us­to pitää vali­ta suo­ril­la vaaleilla.

  31. Kalle: Iso-Bri­tann­ian osalta olet oike­as­sa ja siel­lä julki­nen ter­vey­den­hoito on tun­netusti yksi koko Euroopan huonolaatuisimmista.

    Päin vas­toin, Iso-Bri­tan­ni­as­sa on ollut yksi koko Euroopan parhaim­man laa­tu­i­sista terveydenhoitojärjestelmistä;)

  32. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to on yksi monista esimerkeistä, jois­sa alun­perin hyvää tarkoit­ta­va päätös muut­tuu ajan kulues­sa hyväk­sikäyt­töjär­jestelmäk­si, sosi­aal­is­ten etu­jen lypsyksi.

    Helsin­gin kaupun­ki omis­taa 50.000 asun­toa!!! Tässä mas­sas­sa on rahaa kiin­ni noin 10 mil­jar­dia euroa. Tuot­to on huono.

    Sys­teemin hyväk­sikäyt­tö on tiet­ty se, että ker­ran kaupun­gin asun­non saanut ei pääsään­töis­es­ti tule koskaan siir­tymään omis­tus- tai vapaiden markki­noiden vuokra-asun­toon kos­ka asum­i­nen kaupun­gin hyyryläisenä on niin hal­paa ja usein sijain­ti on lois­ta­va. Siis vaik­ka tulota­so olisi nous­sut vaik­ka min­is­ter­i­ta­solle!!!. Asun­toa kyl­lä vai­hde­taan jonot­ta­mal­la, mut­ta kaupun­gin asun­nos­ta toiseen, isom­paan, parem­paan, mer­inäköalaan jne.

    Mik­si mon­en mielestä niin upea poli­it­ti­nen sys­teemimme ei saa edes näin yksinker­taista välistäve­toa estetyksi ???

    Ehdo­tus: Helsin­gin kaupun­ki myyköön puo­let asun­nois­taan ja myyn­nit kohdis­tukoot niihin, jot­ka eivät ole oikeasti kaupun­gin tuke­man asun­non tarpeessa.

  33. Samuli Saarel­ma: Onko ihmisoikeus todel­la niin laa­ja, että se kat­taa sen, että saa asua halu­a­mal­laan paikalla halu­a­man­laises­sa asun­nos­sa? Toteu­tuuko tämä juuri kel­lään yhteiskun­nan kaikkein rikkaimpia lukuunottamatta?

    Suomen lain mukaan saat vali­ta asuinkun­tasi vapaasti.

  34. Lau­ri Kumpu­lainen: Suomen lain mukaan saat vali­ta asuinkun­tasi vapaasti. 

    Niin ja mitä sit­ten? Ymmär­rätkö negati­ivisen vapau­den, että saat muut­taa mihin kun­taan halu­at, ja posi­ti­ivisen vapau­den, että jonkun muun pitää mak­saa muut­tosi kus­tan­nuk­set, välisen eron? 

    Suomen lain mukaan sin­ul­la on esim. oikeus han­kkia Fer­rari autok­sesi. Suomen lain mukaan et voi kuitenkaan velvoit­taa veron­mak­sajia han­kki­maan sin­ulle Ferraria.

  35. Poh­jan akka: Lon­too, Pari­isi ja Tukhol­ma muo­dos­tu­vat useista kunnista.

    Suur-Pari­isi muo­dos­tuu, mut­ta varsi­nainen Pari­isin kaupun­ki on yksi kun­ta, jos­sa on reilut 2 miljoon­aa asukas­ta. Ran­skan vähäväk­isim­mässä edelleen asu­tus­sa kun­nas­sa on yksi vak­i­tu­inen asukas: http://fr.wikipedia.org/wiki/Rochefourchat
    Epäil­isin, ettei kun­nal­la ole ihan samo­ja velvoit­tei­ta kuin meillä.

  36. Samuli Saarel­ma: …Suomen lain mukaan sin­ul­la on esim. oikeus han­kkia Fer­rari autok­sesi. Suomen lain mukaan et voi kuitenkaan velvoit­taa veron­mak­sajia han­kki­maan sin­ulle Ferraria. 

    Tuos­sa on rauta­lan­gas­ta asian ydin. Helsingis­sä se tarkoit­taa myös sitä, että sosi­aalipum­mit vievät asun­to­ja tarvit­taval­ta työvoimalta.

  37. Samuli Saarel­ma:
    Suomen lain mukaan sin­ul­la on esim. oikeus han­kkia Fer­rari autok­sesi. Suomen lain mukaan et voi kuitenkaan velvoit­taa veron­mak­sajia han­kki­maan sin­ulle Ferraria.

    Lait muut­tuvat. 70 vuot­ta sit­ten oikeus han­kkia Fer­rari ei tain­nut olla itse­selvyys. Nykypäivänä veron­mak­sajien rahat voivat rahoit­taa Fer­rarin ostoa eri­lais­ten tukien kaut­ta. Mon­et tukien saa­jat katso­vat, että veron­mak­sajil­la on velvol­lisu­us mak­saa niitä 😉

  38. Kun viime vuo­den huhtiku­us­sa tehti­in esi­tys uud­es­ta asum­istues­ta ja mar­rasku­us­sa se hyväksyt­ti­in, niin oliko keskustelua siitä, että mak­sim­i­tukea pudotet­ti­in n. 10%?
    Eniten­hän tämä vaikut­taa helsinkiläisi­in tuen saajiin?

    1. Tuo­hon mak­sim­i­tu­keen päästäk­seen piti asua täs­mälleen oikean kokoises­sa ja oikean ikäisessä asun­nos­sa. Nyt tuki pan­ti­in riip­pu­vaisek­si vain kokon­aisvuokras­ta, jol­loin sai itse vali­ta, asuuko vähän väl­jem­min vähän syr­jem­mässä vain ahtaasti keskem­mäl­lä. ASu­urel­la osal­la hyelsinkiläi­sistä asum­istuen mak­si­mi myös njousi hei­dän asumas­saan asunnossa.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­hon mak­sim­i­tu­keen päästäk­seen piti asua täs­mälleen oikean kokoises­sa ja oikean ikäisessä asun­nos­sa. Nyt tuki pan­ti­in riip­pu­vaisek­si vain kokon­aisvuokras­ta, jol­loin sai itse vali­ta, asuuko vähän väl­jem­min vähän syr­jem­mässä vain ahtaasti keskem­mäl­lä. ASu­urel­la osal­la hyelsinkiläi­sistä asum­istuen mak­si­mi myös njousi hei­dän asumas­saan asunnossa.

    Tuo on toki askel oikeaan suun­taan, mut­ta pal­jas­taa toisaal­ta jälleen ker­ran koko asum­is­tuk­isys­teemin moraalisen kestämät­tömyy­den. Jokainen saa vali­ta sen, miten mak­si­moi asum­istuken­sa, mut­ta mikä jär­ki tässä oikein on? Mitä hyö­tyä yhteiskun­nalle on siitä, että ihmiset pan­naan mak­si­moimaan tuo asumiseen kulutet­ta­va raha muun kulu­tuk­sen kustannuksella? 

    Men­nään nyt vaikka­pa ääries­imerkki­in. San­o­taan, että joku halu­aisi tin­kiä asum­is­mukavu­ud­estaan (siis tyy­ty­isi pienem­pään asun­toon ja syr­jem­pänä), mut­ta toisaal­ta halu­aisi men­nä mak­sullisille kurs­seille koulut­taak­seen itseään, jot­ta voisi siir­tyä parem­min palkat­tuun työhön siitä, mitä nyky­isin tekee. Onko yhteiskun­nalle todel­lakin hyödyk­si se, että täl­laisen henkilön asumisen viimeisiäkin euro­ja sub­ven­toidaan, mut­ta ei sitä kurs­seil­la käymistä? 

    Jälleen ker­ran, mik­sei siir­ry­tä perus­tu­loon, jos­sa ihmiset itse päät­tävät, mitä kulu­tus­ta pitävät itselleen tärkeim­pänä sen sijaan, että ylhäältä sanel­laan, että asumiseen pitää kulut­taa näin paljon tai jos ei kulu­ta, niin tukea vähennetään?

  40. Samuli Saarel­ma:
    Osmo Soin­in­vaara:
    Jälleen ker­ran, mik­sei siir­ry­tä perus­tu­loon, jos­sa ihmiset itse päät­tävät, mitä kulu­tus­ta pitävät itselleen tärkeim­pänä sen sijaan, että ylhäältä sanel­laan, että asumiseen pitää kulut­taa näin paljon tai jos ei kulu­ta, niin tukea vähennetään?

    Ei se perus­tu­lo ole ihan niin help­poa kuin voisi ajatel­la. Se vaatii ihan var­masti jonkin­laisen aktivoin­ti­hom­man niitä varten, joiden mielestä perus­tu­lol­la voi ottaa ren­nos­ti. Meil­lä kun ei ole nykyisel­lään siihen varnaa.

    Tai sit­ten sen perus­tu­lon pitää olla niin pieni, että tarvi­taan vielä toimeen­tu­lo­tu­ki tms. jol­loin menee vähän koko tulon idea.

  41. Sosi­aa­li­nen insinööröin­ti on vaikeaa. Hallinnol­lispo­h­jaisen “jae­taan ihmiset kaikille tasan” — ajatuk­sen oheen toivoisin kovaakin kil­pailua sisäl­löl­lisitä ratkaisu­ista sit­tenkin varsin pienen, elämän­sä kanssa ongelmis­sa ole­van väestönosan tilanteen kohtentamiseksi.

  42. Kalle: Tuos­sa on rauta­lan­gas­ta asian ydin. Helsingis­sä se tarkoit­taa myös sitä, että sosi­aalipum­mit vievät asun­to­ja tarvit­taval­ta työvoimalta.

    Ettekö te ymmär­rä, että se sos­supum­mi voi olla vaik­ka kain­u­us­ta Helsinki­in työn perässä muut­ta­va työtön?

    Se on nimit­täin harv­inaisen vaikea­ta ottaa työ vas­taan ilman asun­toa, jos ei ole ketään, kenenkä luona asustel­la siihen saak­ka, että saa asunnon.

    Pankista ei heru 2–3 kk vuokravakuuk­sia, eikä sos­sus­takaan. Siis pitäisi ensin olla töis­sä niin kauan, että voi vuokra­ta asunnon.

    Jos olet per­sauki­nen työtön maakun­nas­ta, niin ei kan­na­ta lähteä Helsinki­in töi­hin, ellei ole säästössä vuokravaku­ut­ta tai tietoa asuinpaikasta.

    Olisin kyl­lä hil­jaa sos­supum­meista, kos­ka tänä päivänä tässä maas­sa ei taa­tusti ole var­mo­ja työ­paikko­ja kenelläkään.

    Kyl­lä se hymy hyy­tyy viimeistään siinä vai­heessa, kun ansiosi­don­nainen loppuu.

  43. Sylt­ty: Ei se perus­tu­lo ole ihan niin help­poa kuin voisi ajatel­la. Se vaatii ihan var­masti jonkin­laisen aktivoin­ti­hom­man niitä varten, joiden mielestä perus­tu­lol­la voi ottaa ren­nos­ti. Meil­lä kun ei ole nykyisel­lään siihen varnaa. 

    Mikä “aktivoin­ti­hom­ma” nykysys­teemi­in liit­tyy? Oleel­lista perus­tu­los­sa on se, että siinä lähtö­ta­so on alem­pi, mut­ta siitä ylöspäin pon­nist­a­mi­nen omin toimin on helpom­paa kuin nykysysteemissä. 

    Tai sit­ten sen perus­tu­lon pitää olla niin pieni, että tarvi­taan vielä toimeen­tu­lo­tu­ki tms. jol­loin menee vähän koko tulon idea. 

    Jopa tarve­hark­in­tainen toimeen­tu­lo­tu­ki olisi toden­näköis­es­ti fik­sumpi lisäys perus­tu­loon kuin asumiseen sidot­tu asumistuki.

  44. Samuli Saarel­ma: Mikä “aktivoin­ti­hom­ma” nykysys­teemi­in liittyy?

    No ainakin höpön­löpön-kursse­ja ja tempputyöllistämistä.

    Oleel­lista perus­tu­los­sa on se, että siinä lähtö­ta­so on alem­pi, mut­ta siitä ylöspäin pon­nist­a­mi­nen omin toimin on helpom­paa kuin nykysysteemissä.

    Juu, ymmär­rän. Epäilen vain, että tämä on käytän­nössä vaikea jär­jestää, kos­ka jos perus­tu­lon pitää kat­taa myös asumiskus­tan­nuk­set, se on hel­posti niin korkea että jos ei ole asus­mikus­tan­nuk­sia (18 vuo­tias asuu esim. kotona), niin rahaa alka­akin jäämään vähän liikaa.

    Jopa tarve­hark­in­tainen toimeen­tu­lo­tu­ki olisi toden­näköis­es­ti fik­sumpi lisäys perus­tu­loon kuin asumiseen sidot­tu asumistuki.

    Luul­tavasti näin.

    Silti vähän epäilen, että tääl­lä Suomes­sa perus­tu­lo säädet­täisi­in niin ylös, että tarvit­taisi­in vapaa-ajan varastamista.

    “Kuten Århusin yliopiston
    pro­fes­sori Tor­ben Ander­sen on nasev­asti ja
    iro­nis­es­ti muo­toil­lut: emme voi ottaa työttömältä
    raho­ja pois, mut­ta voimme varas­taa hänen
    vapaa-aikansa.”

    http://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CDIQFjAC&url=http%3A%2F%2Fojs.tsv.fi%2Findex.php%2Ftt%2Farticle%2Fdownload%2F41563%2F10656&ei=xStoVdGeNMetswHQnIHwBQ&usg=AFQjCNGnNj56AzDp4oNHlmYJ_MeNq7AuAg&bvm=bv.93990622,d.bGg

    Lisää aiheesta:
    https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104433/URN_ISBN_978-952–245-888–9.pdf

Vastaa käyttäjälle max Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.