Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.5.2015

20.5.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Kaikki asiat hyväksyttiin sellaisenaan esityksen mukaan yksimielisesti. Pari huomautusta:

Lauttasaaren suuri päiväkoti

On arvosteltu sitä, että tehdään näin suuri päiväkoti, lapsia pari sataa. Minäkin tätä vähän ihmettelin, koska olin joskus antibioottiresistanssia koskevassa konsensuskokouksessa. Isot päiväkodit ovat melkoisia infektiogeneraattoreita. Seuraa helposti korvatulehduskierre.  Kyse on tilan ja toiminnan suunnittelusta niin, etteivät päiväkotiryhmät joudu liiaksi tekemisiin keskenään. Tämä ei kuitenkaan ole kaupunkisuunnittelulautakunnan asia. Me kaavoitamme sitä, mitä hallintokunnat tilaavat.

Kun nyt tuli puhe otiitista, se on tauti, jossa homeopaattinen lääkintä näyttää toimivan paremmin kuin koululääketiede. Se johtuu siitä, että jos korvatulehdusta ei hoideta lainkaan, bakteeriin syntyy luonnollinen vastustuskyky, mutta jos se nujerretaan antibiootilla, sama pöpö iskee pian uudestaan.

Budjetti- ja toimintasuunnitelma

Tähän liittyi mielenkiintoinen asia. Virasto esitti raamin mukaista budjettia, joka merkitsee, että voimavarat vähän vähenevät. Kaavoitustavoitteeksi esitettiin 5500 asuntoa, mikä merkitsee 10 %:n lisäystä siihen tasoon, joka oli kaksi vuotta sitten. Tuottavuus siis nousee 10 %. Tämä 5500 on kuitenkin pienempi kuin se 6250 asuntoa, joka on sovittu MAL-sopimuksessa. Tätä perusteltiin sillä, että 25 %:n tuottavuuden nousu on liikaa ja se voi uhata kaavoituksen laatua.

Meidän on tehtävä budjettiesitys raamin mukaan, mutta kaupunginhallituksen soisin nostavan viraston resursseja ja palauttavan kaavoitustavoitteen 6250:een.

Tosin kepulaiset ovat luvanneet rikkoa tuon sopimuksen.

Kommentit

35 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.5.2015”

  1. Ville kirjoitti 21.5.2015 kello 0:19

    Toivoisin, että et käyttäisi termiä homeopatia kun tarkoitat placeboa. Turha antaa homeopatialle yhtään uskottavuutta mainitsemalla se positiivisessa kontekstissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.5.2015 kello 0:24

    Tekstistä kyllä kävi ilmi, että pidin homeopaattista hoitoa plsebohoitona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 21.5.2015 kello 7:42

    “Me kaavoitamme sitä, mitä hallintokunnat tilaavat.”

    Tehdäänkö näin myös silloin, jos esityksen perusteet ovat virheelliset, tai niistä on jätetty olennaisia asioita/tietoja kertomatta, kuten mm. iso sanomalehti (HS/20.5.2015/s. A18) oli havainnut ja kyseisestä yli 200 paikan päiväkotiasiasta myös uutisoinut?

    Itälahdenkadun, Melkonkadun, Vattuniemenkadun, Veneentekijäntien eteläosien tiiviin asutuksen suunnalta tuskin harvaa poikkeusta lukuunottamatta, tuohon päiväkotiin lapsia tuodaan, muutoin kuin autoilla.

    Nyt hyväksytyn suunnitelman perusteella voi jo nyt ennakoida, että Isokaari ja mm. sen bussiliikenne tulee ruuhkautumaan pahasti juuri siihen aikaan, jolloin ihmisillä on kiire töihin. Oliko tuo mielestäsi järkevä päätös, jota ei olisi voinut parantaa, esim. jonkin lisähuomautuksen avulla?

    Eikö olisi vielä mahdollista esim. pudottaa tuon suunnitelman päiväkodin kapasiteetti vaikkapa puoleen ja muuttaa osa (puolet?) rakennuksesta vaikkapa lähialueen vanhusten palvelupisteeksi, lounasmahdollisuuksineen? Lähialueelta voidaan olettaa saavuttavan tuolle paikalle vielä jalan, mutta kun etäisyyttä alkaa olla reilusti yli kuudensadan metrin, yli kilometrin, vienee auto helposti voiton.

    Tuollaisesta muutoksesta (osa vanhusten palvelupisteeksi) olisi nähdäkseni vain hyötyä, kun autoliikenne aamuruuhkan ja iltapäiväruuhkan aikaan vähenisi ja saataisiin silti synergiahyötyä, kun sama isompi keittiö voisi palvella sekä nuoria että vanhoja.

    Eikö kaupungin kaavoituksessa pitäisi ottaa huomioon kaupungin hyvä toimivuus kaikkien ikäryhmien etu, sen sijaan, että tässäkin, lapsiin liittyvässä asiassa, painaa vain (megaautomarkettien kaltaisen esimerkin mukainen) “suurtuotannon” kyseenalainen etu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  4. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 21.5.2015 kello 7:50

    Tarkennus edelliseen kirjoitukseeni:

    Kyseenalaistan ‘suurtuotannon edun’ kirjoituksessani siis tässä rajatussa tapauksessa, kun kyse on lasten päivähoidosta, ja (lapsen mittapuun mukaan) varsin kaukana kotoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  5. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 21.5.2015 kello 8:33

    Ottaen huomioon nyt tehdyn, järkyttävän ison päiväkotisuunnitelman hyväksymispäätöksen, sekä Osmon mainostaman pamfletin otsikon (Seuraavat 400 000 …), ja katsoo sen jälkeen karttaa Länsi-Lauttasaaren osalta, alkaa huoli kasvaa, ei vain tuon yhden viherkäytävän, vaan myös sen yhdistämien ulkoilu- ja virkistusalueiden osalta, vaan myös toistaiseksi viihtyisien asuinalueiden lähistöllä, ao. päiväkodin sijoituspaikan lähiympäristössä!

    Kaupunki saattaa näin, ikäänkuin vaivihkaa, aina vain päätös kerrallaan (metroasema yhtäälle, jättimäinen päiväkoti toisaalle, …), rakentaa riittävät perusteet, – niin, mille?

    Oma veikkaukseni on, että tässä on kyse tiivistämishaittojen levittämisestä alueille, jonne ne eivät kuulu, sekä lisäperusteiden luomisesta uusille tiivistämispyrkimyksille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  6. Vattuniemestä kirjoitti 21.5.2015 kello 9:39

    Löytyykö koordinaatiota? Päiväkodin sijainti näyttää olevan yhden bussilinjan varrella. Vattuniemestä ei pääse sinne ilman vaihtoa. Miten lauttasaaren sisäinen ja liityntäliikenne on ottanut huomioon julkisilla kulkemisen? Ymmärtääkseni liintyntäliikenteen kilpailutusvalmistelut ovat käynnistyneet?
    Mikä kaupungin instanssi ajattelee kokonaisuuksia ja kenties vielä vahtii niiden järjellisyyttä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.5.2015 kello 9:59

    Lapsiperheiden vanhemmat eivät yleensä ole rollattoreilla kulkevia vanhuksia. Voi sitä nyt kilometrin kävellä. Tosin sellainen voi pahentaa kestävyysvajetta, koska ei kuole riittävän aikaisin elintasosairauksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Markku af Heurlin kirjoitti 21.5.2015 kello 10:32

    Osmo Soininvaara:
    Lapsiperheiden vanhemmat eivät yleensä ole rollattoreilla kulkevia vanhuksia. Voi sitä nyt kilometrin kävellä. Tosin sellainen voi pahentaa kestävyysvajetta, koska ei kuole riittävän aikaisin elintasosairauksiin.

    Kilometrin kävely on ihan paikallaan. Mutta teepä se hitaasti kulkevien lasten kanssa joka päivä, siis myös sateisina päivinä. Ja kiitrekin voi joskus osua kohdalle…

    lateni leikkitoverin äiti vei lapsensa kerran viikossa 2 km matkan kävellen musiikkileikkikouluun ja takaisin saman matka. Antoi reippautta ja sitkeyttä. Mutta tekisikö sitä joka päivä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  9. Markku af Heurlin kirjoitti 21.5.2015 kello 10:50

    Ville:
    Toivoisin, että et käyttäisi termiä homeopatia kun tarkoitat placeboa. Turha antaa homeopatialle yhtään uskottavuutta mainitsemalla se positiivisessa kontekstissa.

    Ottamatta kantaa homoepatian oikeellisuuteen niin totean, että Espanjasa sitä käytetään yleisenä ja lääketieteelliseti hyväksyttynä hoitomuotona.

    Äskettäin edesmennyt Kirkkonummen kunnaneläinlääkäri Johan Karlsson käytti homeopatiaa eläinten allergioiden hoidossa. Häneen ei kyllä mikään huuhaa uponnut, ja hänelä oli kaikkiin vaivoihin yleislääkitys, jota käytettiin täysion epähomeopaattisian annoksina. Ja särkylääkettä sivuvaikutuksiin.

    Ise muuten käyn säännöllisesti vyöhyketerapiassa. Haittaa siiä ei ole ja se hyöty, että ainakin istun tunnin paikoillani ja voin jäkyttää murheistani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  10. ViK kirjoitti 21.5.2015 kello 11:34

    Osmo Soininvaara:
    Tekstistä kyllä kävi ilmi, että pidin homeopaattista hoitoa plasebohoitona.

    Kävi ilmi juu, mutta eipä olisi yllätys jos sinua kohta jossakin uskomushoitojen markkinoinnin yhteydessä siteerataan ilman sitä selventävää lausetta: “O.S.: korvatulehduksissa homeopaattinen lääkintä näyttää toimivan paremmin kuin koululääketiede.” tms.

    Kuten totesit, korvatulehdusta ei yleensä kannattaisi hoitaa antibiootilla vaan antaa sen parantua itsestään. Tästä ei seuraa, että sitä kannattaisi “hoitaa” homeopatialla. Homeopaattisen lääkinnän ja sen, että ei hoideta lainkaan, välinen ero kun on se, että ensinmainitussa potilas tai potilaan vanhemmat maksavat rahaa homeopaatille. Mustaherukkamehu olisi paljon halvempi ja vähintään yhtä tehokas plasebo-rohto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  11. Jouko Tuomisto kirjoitti 21.5.2015 kello 11:59

    Päiväkodit pitäisi rakentaa työpaikkojen yhteyteen, niin turhat matkat vähenisivät ja koko olisi useimmiten järkevä. Mitä matkoihin tulee, itse kuljin kansakouluun 2,5 km ja pidin matkaa melko lyhyenä. Pisin koulukaverin kävelymatka oli 7 km. Mitä homeopatiaan tulee, se on nimenomaan plaseboa, ja Hahneman kehitti sen kyllästyttyään 1700-luvun koululääketieteen suoneniskuihin, ulostus- ja oksetuslääkkeisiin, jotka olivat selvästi vaarallisia. Teoria Similia similibus curantur oli tosin väärä ja kiniinin kuumetta aiheuttava vaikutus tiedetään nyt sivuvaikutukseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  12. Jalankulkija kirjoitti 21.5.2015 kello 12:07

    Markku af Heurlin: Ottamatta kantaa homoepatian oikeellisuuteen niin totean, että Espanjasa sitä käytetään yleisenä ja lääketieteelliseti hyväksyttynä hoitomuotona.

    Äskettäin edesmennyt Kirkkonummen kunnaneläinlääkäri Johan Karlsson käytti homeopatiaa eläinten allergioiden hoidossa. Häneen ei kyllä mikään huuhaa uponnut, ja hänelä oli kaikkiin vaivoihin yleislääkitys, jota käytettiin täysion epähomeopaattisian annoksina. Ja särkylääkettä sivuvaikutuksiin.

    Ja ihan vain tiedoksi: homeopatia on aivan tavallinen, jo pitkään käytössä ollut ja täysin hyväksytty hoitomuoto useissa Keski-Euroopan maissa (esim. Saksassa, Itävallassa, Ranskassa ja Tshekissä). Siellä homeopaattisia valmisteita on myynnissä joka apteekissa, ja lääkärit määräävät niitä kaikenikäisille, myös lapsille (ja eläimille). Sitkeä homeopatia-fobia on pitkälti kotimaista kotikutoista kantaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. -J kirjoitti 21.5.2015 kello 13:03

    Markku af Heurlin: Ottamatta kantaa homoepatian oikeellisuuteen niin totean, että Espanjasa sitä käytetään yleisenä ja lääketieteelliseti hyväksyttynä hoitomuotona.

    Ja Jenkeissä halutaan kreationismia opettaa tieteenä, mutta ei se tee siitä yhtään sen tieteellisesti uskottavampaa – tai toimivampaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  14. anomuumi kirjoitti 21.5.2015 kello 14:29

    “Tämä 5500 on kuitenkin pienempi kuin se 6250 asuntoa, joka on sovittu MAL-sopimuksessa. Tätä perusteltiin sillä, että 25 %:n tuottavuuden nousu on liikaa ja se voi uhata kaavoituksen laatua.

    Meidän on tehtävä budjettiesitys raamin mukaan, mutta kaupunginhallituksen soisin nostavan viraston resursseja ja palauttavan kaavoitustavoitteen 6250:een.”

    Tavoitetta tulisi nostaa ilman muuta, vähintään 6250:een, mieluummin pikimmiten 10 000:een kroonisen kaavoitusvajeen korjaamiseksi. Kasvavan kaupungin kaavoitustavoitteen vähentäminen kaavoitusresurssien säästämiseksi jos jokin olisi malliesimerkki väärästä paikasta säästämisestä.

    Lisäksi kaavoituksen ohjauksessa tulisi entistä voimakkaammin painottaa uuden rakennusoikeuden sijoittumista kaupunkirakenteellisesti edullisiin paikkoihin (vrt. KARVIn vyöhykkeet kertoimineen).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. Kepa kirjoitti 21.5.2015 kello 16:09

    Osmo Soininvaara:
    Lapsiperheiden vanhemmat eivät yleensä ole rollattoreilla kulkevia vanhuksia. Voi sitä nyt kilometrin kävellä. Tosin sellainen voi pahentaa kestävyysvajetta, koska ei kuole riittävän aikaisin elintasosairauksiin.

    Kilometrin matka on yllättävän pitkä, jos mukana kulkee itse kävelevä 3-5-vuotias. Puhun nyt kokemuksesta, sillä kuljetin aikoinaan itse kävellen (vuorotellen mieheni kanssa) monta vuotta päivähoitoon ensin yhtä, sitten kahta ja lopuksi kolmea lasta 1-1,5 km:n päähän (matka vaihteli hoitajan kulloisenkin asuinpaikan mukaan).
    Käytännössä kilometrin yhdensuuntaiseen matkaan piti varata aina aikaa vähintään puoli tuntia. Erityisen hankalaa tämä oli aamulla, kun ensin piti herätä, tehdä aamutoimet, huolehtia kolmen lapsen pukemisesta, kulkea tuo matka ja kaiken päätteeksi ehtiä vielä ajoissa töihin. Toiseen suuntaan homma sujui helpommin, kun kotiin ei ollut vastaavaa kiirettä ja lapsetkin olivat päivähoitopaikassa valmiina ulkovaatteissa. Uskallan kyllä väittää, että 90 % perheistä valitsee vastaavassa tilanteessa auton, jos perheellä on sellainen käytössään. Auto ei pelkästään nopeuta itse matkaa 20-25 minuutilla, vaan se myös helpottaa aamupukemista, kun lapsia ei tarvitse varustaa kylmän ja sateen varalta yhtä hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.5.2015 kello 16:55

    Olisit hankkinut niille lapsillesi Fillarin siinä vaiheessa, kun kasvoivat ulos rattaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kepa kirjoitti 21.5.2015 kello 17:08

    Osmo Soininvaara:
    Olisit hankkinut niille lapsillesi Fillarin siinä vaiheessa, kun kasvoivat ulos rattaista.

    Kyllä meillä lapsilla oli fillarit, mutta eivät ne käytännössä toimineet mäkisellä hoitomatkalla silloin, kun mukana oli useampi kuin yksi lapsi (nuorimman kanssa kyllä käytin tätä sitten, kun kaksi vanhempaa oli jo koulussa). Kokeilepa itse työntää yhtä lasta rattaissa ja samalla auttaa kahta muuta jyrkässä ylä- tai alamäessä. Jos taas 4-vuotias taluttaa fillaria, niin matka sujuu vielä hitaammin kuin kävellen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  18. Kalle kirjoitti 21.5.2015 kello 20:03

    Osmo Soininvaara:
    …Tätä perusteltiin sillä, että 25 %:n tuottavuuden nousu on liikaa ja se voi uhata kaavoituksen laatua…

    Osmo, ei kai kukaan ihan tosissaan ole päästänyt tuollaista suustaan? 😀 😀 😀 Mitä laatua uhataan? Siis uhataan olemassa olevaa huonoa laatu??? Sehän voisi olla hyväkin asia, jos sitten saataisiin hyvää laatua.

    Kaavoitus on Helsingissä näpertelyä, jolla ei ole tavoitetta. Puuhastellaan asioita, jotka itse asiassa pahimmillaan kuuluvat tontin omistajille. Väitän, että kaavoitus voidaan hoitaa puolet pienemmillä resursseilla paremmin, koska pienemmillä resursseilla kaavoittajalle ei jää aikaa sekoilla sille kuulumattomien asioiden kanssa.

    Käsittääkseni syytä ei voi kaataa pelkästään virkamiesten niskaan, vaan osasyyllisiä ovat luottamusmiehet. Öljysataman alue on tyyppiesimerkki, miten asioita ei saa tehdä. Jokaiselle poliittiselle ryhmittymälle oma kortteli, eikä alueesta muodostu kokonaisuutta.

    Laittakaa lautakunnassa tiukempia aikavaatimuksia, suurempia alueita ja kieltäkää pääosan kaavamerkinnöistä käyttö. Saatte varmasti parempaa jälkeä kuin nykyinen kaavoituslaatu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  19. Kalle kirjoitti 21.5.2015 kello 20:07

    Osmo Soininvaara:
    …Voi sitä nyt kilometrin kävellä. Tosin sellainen voi pahentaa kestävyysvajetta, koska ei kuole riittävän aikaisin elintasosairauksiin.

    Komppaan. Kansanedustaja Lasse Virenin fiksuin ehdotus oli koulukyytien supistaminen. Sillä olisi enemmän positiivisia vaikutuksia kuin satsauksilla nykymuotoiseen koululiikuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  20. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 22.5.2015 kello 8:10

    Osmo Soininvaara:
    Lapsiperheiden vanhemmat eivät yleensä ole rollattoreilla kulkevia vanhuksia. Voi sitä nyt kilometrin kävellä. Tosin sellainen voi pahentaa kestävyysvajetta, koska ei kuole riittävän aikaisin elintasosairauksiin.

    Postinumeron 00160 kohdalta löytyi seuraavat neljä Helsingin päiväkotia:
    – Päiväkoti Katajanokka,
    – Päiväkoti Luotsi,
    – Päiväkoti Masto sekä
    – Daghemmet Skatan.

    Lähteen “Helsinki alueittain” mukaan oli 1.1.2014 ikäluokassa 0-6 vuotta edustajia Vironniemen peruspiirissä yhteensä 765 lasta.

    Tuossa Vironniemen peruspiirissä on mukana Katajannokka, Kruununhaka sekä Kluuvi, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä oli tuolloin kaikkiaan 12 218. Katajannokan (4454 asukasta) osuus tästä on 36,45%.

    Edelleen saman tietolähteen mukaan oli Vironniemellä lapsia päiväkotihoidossa kokoalueen kymmenessä päiväkodissa 366 (tieto ilmeisesti tosin vuodelta 2012). Jos lapset jakautuvat ko. alueella samassa suhteessa kuin asukkaat, saadaan 0-6 vuotiaiden lasten määräksi Katajannokalla noin 133. Jaettuna tasan edellisiin päiväkoteihin saadaan lasten määräksi per päiväkoti keskimäärin noin 33.

    Nyt lienee siis aihetta kysyä Lauttasaaren tulevan, uuden päiväkodin osalta, onko siitä tarkoitus tehdä peräti kuusi, seitsemän vai kahdeksan kertaa niin suuri kuin päiväkodit keskimäärin Helsingissä?

    Jos tällaista “keskittämis- ja tiivistämisetua” (???) kaivataan Helsinkiin, voisi kai terveellisen liikunnan nimissä myös ehdottaa, että kaikki Vironniemen päiväkodit keskitettäisiin esim. Kalasatamaan tai peräti Pasilaan, jonne hoitohenkilökunta pääsisi kätevästi Megaluokan päiväkotiin aamujunilla vaikka Kouvolasta.

    Reipas kävely rannalla parantaisi varmaankin aika mojovalla tavalla myös kasvavien helsinkiläislasten ja vanhempiensa terveyttä, myös siellä Vironniemen suunnalla!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.5.2015 kello 9:51

    Pikkuisen rohkeita jakaumaoletuksia Katajanokan Hitas-alueen ja Kruununhaan kesken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Risto kirjoitti 22.5.2015 kello 9:54

    Elintasosairauksista esitetyistä mielipiteistä ja niiden oikeellisuuksista riippumatta, niistä jotka menevät töihin omalla autolla (lienee selvä enemmistö töissäkäyvistä Lauttasaaressa), kukaan ei tuo bussila tuohon lapsiaan ja se kävelymatka, jonka he (4 kertaa päivässä. 2 kertaa lasten kanssa, 2 kertaa ilman) ovat valmiita tekemään, on useimmilla hyvin lyhyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.5.2015 kello 12:36

    En usko, että lauttasaarelaisten enemmistö menisi töihin autolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Jouni Martikainen kirjoitti 22.5.2015 kello 10:43

    Kalle: Komppaan. Kansanedustaja Lasse Virenin fiksuin ehdotus oli koulukyytien supistaminen. Sillä olisi enemmän positiivisia vaikutuksia kuin satsauksilla nykymuotoiseen koululiikuntaan.

    Paitsi, että nykyisin siitä ei niinkään seuraisi sitä, että koululaiset liikkuisivat lihasvoimin koulumatkansa, vaan se, että vanhemmat kuljettaisivat lapsensa omilla autoillaan kouluun. Itse en sitä paheksu, mutta totean.

    Eli kokemusteni mukaan vanhempien suorittaman kuljetusautoilun liikennejärjestelyt ovat kohtuullisen merkittävä pohdittava asia koulujen yhteydessä. Tämä kokemus on toki tiheän joukkoliikenneverkoston ulkopuolelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  25. Sakke kirjoitti 22.5.2015 kello 19:54

    Osmo Soininvaara:
    Pikkuisen rohkeita jakaumaoletuksia Katajanokan Hitas-alueen ja Kruununhaan kesken.

    En malta olla kommentoimatta Osmon vastausta “Kivikaupungin kasvatille”:

    Jos jaetaan koko Vironniemen 0-6 vuotiaiden päiväkotihoidossa olevien lasten määrä, eli 366 lasta, alueen kymmenen päiväkodin kesken. Jakolaskulla saadaan silloin keskimääräiseksi luvuksi per päiväkoti noin 37 lasta. Tuohan on edelleenkin vain murto-osa Isokaaren varrelle suunnitellusta.

    Tuore Lauttasaari -lehti (22.5.2015), jonka äsken näin, kertoi Isokaaren jättipäiväkodin lapsiluvuksi 224, eli kyseessä on silloin yli kuusinkertainen määrä suhteessa Vironniemen päiväkotien keskiarvoon. Miksi tuo ero on todellakin näin ihmeteltävän suuri, kuusinkertainen? Se ei ole vähän, vaan paljon, ja siksi minäkin ihmettelen sitä paljon!

    Yleensä kai kaupungeissa on sitä tiiviimpää, mitä lähempänä keskustaa ollaan. Nyt ollaan kuitenkin aika kaukana kaupungin keskustasta ja siksi herääkin kysymys, ellei tuossa megaluokan päiväkodin mitoituksessa ole sattunut paha virhe (onkohan tuo viran puolesta tehtynä ehkä peräti virkavirhe?), haluaako joku kenties pöhöttää myös Lauttasaaren väkiluvun ennen pitkää peräti kuusinkertaiseksi?

    Onkohan nyt kyseessä samankaltainen ‘sexdubbel’-mania, -huuma tai kiima, joka kevään myötä on ehkä iskenyt jälleen kaupunkisuunnittelun virkamiehiin, tai viraston johtoon ja/tai ohjaukseen, kuin nähdäkseni saattoi olla kyseessä silloin, kun Koivusaaren suunnittelun lähtökohdista (lue: asukasluvun haarukasta) aikoinaan joku päätti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.5.2015 kello 10:01

    Se on selvää, että Lauttasaaren päiväkoti on todella suuri, paljon suurempi kuin mitä kaupungissa keskimäärin on. Tätä me saatoimme kuitenki lautakunnassa vain ihmetellä. Päiväkodeista päättää kokonaan toinen lautakunta, emmekä me voi mennä mestaroimaan sen päätöksiä. Tekstissä sanoin, että itse suosin päiväkoteja kerrostalojen alakerrassa. Silloin ne voivat olla pienempiä ja ne voidaan muuttaa asunnoiksi, jos lasten määrä vähenee.
    En tunne asiaa kunnolla, mutta valtiolta näyttää tulleen sitova normi, joka säätelee lapsi-hoitajasuhteen maksimin joka minuutilla. Tämä pakottaa erittäin isoihin päiväkoteihin, koska aina hoitajakin voi sairastua. Mutta tämä on toisen käden tietoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Jouni Martikainen kirjoitti 23.5.2015 kello 11:41

    Osmo Soininvaara:
    Se on selvää, että Lauttasaaren päiväkoti on todella suuri, paljon suurempi kuin mitä kaupungissa keskimäärin on. Tätä me saatoimme kuitenki lautakunnassa vain ihmetellä.

    Suuri päiväkoti voidaan toteuttaa monella tavalla. Teoreettinen esimerkki, jossa en ota huomioon mahdollisia kaavan rajoitteita massoittelulle ja järkeviä pihojen & tilojen suuntaamisia: Ristin muotoinen päiväkoti, jossa kussakin sakarassa on 25 % lapsipaikoista ja jokaisen sakaran oikealla puolella on kyseisen sakaran leikkipiha. Kunkin sakaran päässä on sille sakaralle tarkoitettu oma sisäänkäynti.

    Tulos: muksujen ja vanhempien kannalta 200 mukulan päiväkoti onkin käytännössä 50 lapsen päiväkoti. Hallinnollisesti, henkilökunnan tilojen osalta, talotekniikallisesti, henkilökunnan käytön jne osalta se on kuitenkin 200 muksun päiväkoti, jossa saavutetaan mittakaavaetuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  28. Ville kirjoitti 23.5.2015 kello 13:10

    Onko ison päiväkodin mittakaavaedusta jotain laskelmia? Nyt kai jo tehdään sote-puolella niin, että työvuoroissa on “ylimääräisiä” hoitajia, jotka menevät sinne, missä sijaisia tarvitaan, ja näin voidaan ratkaista sijaisongelma ilman palveluiden keskittämistä suuriin yksiköihin. Yleisemminkin palveluiden logiikka pitäisi olla, että palvelu menee lähelle asiakasta eikä toisin päin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. Sakke kirjoitti 23.5.2015 kello 14:49

    Jouni Martikainen: Suuri päiväkoti voidaan toteuttaa monella tavalla. Teoreettinen esimerkki, jossa en ota huomioon mahdollisia kaavan rajoitteita massoittelulle ja järkeviä pihojen & tilojensuuntaamisia: Ristin muotoinen päiväkoti, jossa kussakin sakarassa on 25 % lapsipaikoista ja jokaisen sakaran oikealla puolella on kyseisen sakaran leikkipiha. Kunkin sakaran päässä on sille sakaralle tarkoitettu oma sisäänkäynti.

    Tulos: muksujen ja vanhempien kannalta 200 mukulan päiväkoti onkin käytännössä 50 lapsen päiväkoti. Hallinnollisesti, henkilökunnan tilojen osalta, talotekniikallisesti, henkilökunnan käytön jne osalta se on kuitenkin 200 muksun päiväkoti, jossa saavutetaan mittakaavaetuja.

    “… , jossa saavutetaan mittakaavaetuja.”

    Hei, haloo! Entäpä ne mittakaavahaitat?

    Tulivatko ne haitat kenellekään edes mieleen? Jos tuijotetaan ainoastaan etuja, voivat haitat jäädä kokonaan näkemättä. Eikö sitten kannattaisi keskittää saman tien kaikki Helsingin tai pääkaupunkiseudun lapset yhteen ja samaan, vielä isompaan Giga- tai Teraluokan päiväkotiin Pasilaan???

    Yksi tai pari hoitajaa siirtyy paljon kevyemmin joskus päiväkodista toiseen, kuin 50, 100 tai pari sataa lasta saattajineen joka päivä.

    Muistaakseni Katajaharjuntien päässä taisi olla aikoinaan, viimeisessä asuintalossa kadun länsipuolella, myös sellainen pohjakerrokseen sijoitettu pieni päiväkoti, jollaiseen Osmokin kai edellä viittasi. En kuitenkaan tiedä, onko sitä siellä enää.

    Päiväkodit, jos mikä, on mielestäni juuri sellainen kaupungin ASUKKAIDEN tarvitsema PALVELU, joka on syytä hajauttaa asuinalueille, jotta PÄIVITTÄISET matkat ja kulkuaika esim. kodin ja päiväkodin välillä eivät muodostuisi liian pitkiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  30. Markku af Heurlin kirjoitti 23.5.2015 kello 14:56

    Jouni Martikainen: Suuri päiväkoti voidaan toteuttaa monella tavalla. Teoreettinen esimerkki, jossa en ota huomioon mahdollisia kaavan rajoitteita massoittelulle ja järkeviä pihojen & tilojensuuntaamisia: Ristin muotoinen päiväkoti, jossa kussakin sakarassa on 25 % lapsipaikoista ja jokaisen sakaran oikealla puolella on kyseisen sakaran leikkipiha. Kunkin sakaran päässä on sille sakaralle tarkoitettu oma sisäänkäynti.

    Tulos: muksujen ja vanhempien kannalta 200 mukulan päiväkoti onkin käytännössä 50 lapsen päiväkoti. Hallinnollisesti, henkilökunnan tilojen osalta, talotekniikallisesti, henkilökunnan käytön jne osalta se on kuitenkin 200 muksun päiväkoti, jossa saavutetaan mittakaavaetuja.

    Tähän voisi lisätä, että mittakaavaetu ei aina suosi suuria yksiköitä. On myös pienen skaalan etu, varisnkin ns. näkymättämissä kustannuksissa.- Suuuressa päiväkodissa esim. vanhempien kuljetusmatkat muodostuvat pidemmiksi. Ja information kulku takkuilee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  31. Sakke kirjoitti 23.5.2015 kello 15:12

    Jouni Martikainen: Suuri päiväkoti voidaan toteuttaa monella tavalla. Teoreettinen esimerkki, jossa en ota huomioon mahdollisia kaavan rajoitteita massoittelulle ja järkeviä pihojen & tilojensuuntaamisia: Ristin muotoinen päiväkoti, jossa kussakin sakarassa on 25 % lapsipaikoista ja jokaisen sakaran oikealla puolella on kyseisen sakaran leikkipiha. Kunkin sakaran päässä on sille sakaralle tarkoitettu oma sisäänkäynti.

    Suunnitelmien mukaan tuo Isokaarelle kaavailtu päiväkoti ei suinkaan kuvaamasi kaltaiselta “ristikirkolta” vaikuta.
    Ovatko päättäjät jo ristineet tuon päiväkodin osalta kätensä (ja rukoilevat, että ongelmia ei tule, tai että ainakin ehtivät muihin hommiin ennen niiden ilmenemistä!), vai ainoastaanko levittelevät käsiään ja kohauttelevat olkapäitään?

    Suunnitteluvaiheessa on virheet usein kaikkein helpointa korjata!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  32. Jouni Martikainen kirjoitti 23.5.2015 kello 19:36

    Sakke:päiväkoti ei suinkaan kuvaamasi kaltaiselta “ristikirkolta” vaikuta

    Kuten yritin ilmeisen epäonnistuneesti kuvata: “teoreettinen esimerkki”. Eli demonstratio siitä, ettei hallinollisesti 200 lapsen päiväkoti välttämättä tarkoita sitä, etteikö se voisi olla jaettu pienempiin, lasten ja heidän vahempiensa kannalta käytännössä murto-osan kokoisilta vaikuttaviin palasiin.

    Markku af Heurlin:
    Suuuressa päiväkodissa esim. vanhempien kuljetusmatkat muodostuvat pidemmiksi.

    Varmasti totta. Varhaiskasvatuksen budjettia ne eivät rasita, toisin kuin pienistä yksiköistä aiheutuvat lisäkustannukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  33. Sakke kirjoitti 23.5.2015 kello 23:09

    Osmo Soininvaara:
    Se on selvää, että Lauttasaaren päiväkoti on todella suuri, paljon suurempi kuin mitä kaupungissa keskimäärin on. Tätä me saatoimme kuitenki lautakunnassa vain ihmetellä. Päiväkodeista päättää kokonaan toinen lautakunta, emmekä me voi mennä mestaroimaan sen päätöksiä. Tekstissä sanoin, että itse suosin päiväkoteja kerrostalojen alakerrassa. Silloin ne voivat olla pienempiä ja ne voidaan muuttaa asunnoiksi, jos lasten määrä vähenee.
    En tunne asiaa kunnolla, mutta valtiolta näyttää tulleen sitova normi, joka säätelee lapsi-hoitajasuhteen maksimin joka minuutilla. Tämä pakottaa erittäin isoihin päiväkoteihin, koska aina hoitajakin voi sairastua. Mutta tämä on toisen käden tietoa.

    Onkos tuollainen minuuttitason normi juuri sitä turhantarkkaa säätelyä, jossa ei nähdä metsää puilta?

    No, jos ja kun tuollaisen jättipäiväkodin alta lähimetsikön puut kaadetaan, niin eipä siellä enää sen jälkeen taideta nähdä kumpiakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  34. Kannatan, kannatan kirjoitti 25.5.2015 kello 9:35

    Kalle: Komppaan. Kansanedustaja Lasse Virenin fiksuin ehdotus oli koulukyytien supistaminen. Sillä olisi enemmän positiivisia vaikutuksia kuin satsauksilla nykymuotoiseen koululiikuntaan.

    Minäkin komppaan.

    Kannatat Kalle sitten varmaan myös polttoaineveron nostamista, tietulleja ja teiden downgreidausta – ellet peräti purkamista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  35. Aivan oikein kirjoitti 25.5.2015 kello 9:37

    Jouni Martikainen: että vanhemmat kuljettaisivat lapsensa omilla autoillaan kouluun. Itse en sitä paheksu, mutta totean.

    Juuri näin se menisi. Ja itse jopa osaisin tuota vähän paheksuakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus