Teollisuuskaupungista cityksi

Jo tuhan­sia vuosia sit­ten kaup­pi­aat ja käsi­työläiset muo­dos­ti­vat suuria kaupunke­ja. Työn­jako ja erikois­tu­mi­nen loi­vat niis­sä ylel­lisyyt­tä, johon ympäröiväl­lä maaseudul­la ei ole yllet­ty. Vau­raus syn­tyi kasautu­mise­duista – siitä, että pienel­lä alueel­la oli paljon eri alo­jen osaa­jia, joiden taidot täy­den­sivät toisi­aan ja jot­ka muo­dos­ti­vat toisilleen asiakaskunnan.

Teol­lisu­uskaupun­git oli­vat luon­teeltaan eri­laisia. Tehdas on riip­pu­vainen kaupungista vain työvoimare­serv­inä mut­ta ei vuorovaiku­tuskent­tänä. Tehtaan kannal­ta kasautu­mise­dut eivät ole järin suuria. Sik­si tehtai­ta nousi maaseudulle ja kaupun­ki muo­dos­tui tehtaan ympärille.

Teol­lisu­uskaupun­ki on pulas­sa, jos tehdas katoaa. Vaik­ka suurin osa asukkaista ei olekaan ollut tehtaan palveluk­ses­sa, he ovat myyneet palvelu­ja tehtaan työläisille – ja tietysti toisilleen.

Jälki­te­olli­nen kaupun­ki, city, merk­it­see palu­u­ta vuorovaiku­tuskaupunki­in. Tehtaan paikan rahan tuo­jana ovat otta­neet luo­van luokan elinkeinot. Ne ovat riip­pu­vaisia ympäröivästä kaupungista ja toi­sis­taan. Kasautu­mise­dut ovat merkit­täviä eikä kaupun­gin kan­nat­tavalle koolle näytä ole­van ylära­jaa. Kaikkial­la maail­mas­sa on meneil­lään val­ta­va muut­to suuri­in kaupunkeihin.

Teol­lisu­uskaupun­gin muun­tu­mi­nen cityk­si ei ole aivan yksinker­taista. New Yorkin kohdal­la se on men­nyt lois­tavasti, vaik­ka aluk­si olikin vaikeaa. Detroitis­sa muu­tos on epäon­nis­tunut ehkä peruuttamattomasti.

Suomes­sa Helsin­ki ympäristöi­neen on onnis­tunut muu­tok­ses­sa teol­lisu­uskaupungista cityk­si. Raskas teol­lisu­us on käytän­nössä lop­punut, mut­ta osaamisam­matit ovat kor­van­neet menete­tyt työ­paikat enem­män kuin kokon­aan. Ehdot­tomi­in onnis­tu­ji­in kuu­luu myös Tam­pere, vaik­ka muu­tos onkin vielä pahasti kesken. Siitä ker­too korkea läh­es kah­denkym­men pros­entin työt­tömyys. Tehtaas­ta ei niin vain siir­ry­tä toimistoon.

= = = =

Tehdas­te­ol­lisu­us työl­listäjänä hiipuu väistämät­tä. Teol­lisu­usautomaa­tio mitä ilmeisim­min kiihtyy. Vaik­ka tehdas säi­ly­isi, työ­paikat eivät säily.

Teol­lisu­uskaupunkien kohtalon kysymys on, pystyvätkö ne muun­tu­maan cityik­si. Toisil­la on siihen parem­mat lähtöko­h­dat kuin toisil­la. Yliopis­tos­ta on val­tavasti hyö­tyä, kos­ka osaamisam­mat­tien kan­nat­taa keräy­tyä yliopis­to­jen ja tutkimus­laitosten läheisyy­teen. Päätök­sen­te­ol­la ja her­raon­nel­la on suur­ta vaiku­tus­ta. Hyvä her­raon­ni nos­ti New Yorkin tuhon tieltä kukois­tuk­seen ja huono her­raon­ni ainakin joudut­ti Detroitin rappiota.

Pekka Ket­tunen johti näke­myk­sel­lis­es­ti ja voimakas­tah­tois­es­ti Jyväskylää teol­lisu­uskaupungista kohti cityä ja tehden tilaa korkean osaamisen työ­paikoille. Tämä merk­it­si kun­nal­listaloudel­lista riskinot­toa. On aikaista sanoa, miten uhkapeli päät­tyy. Omil­taan Ket­tunen ei ainakaan saanut tukea. Demari­val­tu­ute­tut syyt­tivät hän­tä väärien työ­paikko­jen tuomis­es­ta kaupunki­in. Jyväskylää olisi pitänyt kehit­tää teol­lisu­uskaupunk­i­na. Se nyt ainakin olisi ollut hiipu­van tuhon tie. Ket­tunen palkit­ti­in potkuil­la vuon­na 2004.

Muu­tok­sen alka­es­sa Turul­la oli käsis­sään todel­la parhaat kor­tit Helsin­gin jäl­keen, mut­ta jotenkin se on onnis­tunut pelaa­maan ne huonos­ti. Kil­pailus­ta Tam­pereen ja Turun välil­lä ei kan­na­ta enää puhua.

= = =

Kan­sain­välisessä kir­jal­lisu­udessa val­lit­se­vana käsi­tyk­senä on, että tule­vaisu­us on Helsinkiäkin suurem­pi­en kaupunkien. Onko meil­lä tule­vaisu­udessa Suomes­sa vain yksi men­estyvä kaupun­ki, vai onko pienem­mil­lä suo­ma­laisil­la kaupungeil­la elin­mah­dol­lisuuk­sia? On pakko olla, kos­ka meil­lä ei ole varaa menet­tää kaupunkei­hin investoitu­ja pääomia.

Kasautu­mishyödyis­sä on kyse laa­jo­jen työ­markki­noiden hyödy­istä ja vuorovaikutteisuudesta.

Mitä erikois­tuneem­mat ovat työ­markki­nat sitä enem­män on hyö­tyä isos­ta työssäkäyn­tialueesta. Sekä yri­tyk­sil­lä että työn­tek­i­jöil­lä on mis­tä vali­ta, joten molem­pi­en ase­ma on turvatumpi.

Fimean räpiköivä siir­tymi­nen Helsingistä Kuo­pi­oon on tör­män­nyt Kuo­pi­on työ­markki­noiden pienu­u­teen ja yksipuolisu­u­teen. Puolisoille ei löy­dy osaamista vas­taavaa työtä. Osa on myös halu­ton luop­umaan Helsin­gin urbaaneista palveluista.

Pienem­mät kaupun­git men­estyvät parem­min, jos ne verkos­toitu­vat keskenään. Sveit­sis­sä ajatel­laan maan kaupunke­ja yht­enä kaupunk­i­na, jon­ka osat on sidot­tu toisi­in­sa nopeil­la ja tiheään kulkevil­la junilla.

Suomes­sa on vain 20 väestöltään kas­vavaa kaupunkiseu­tua. Por­voo­ta ja Loh­jaa luku­un otta­mat­ta ne ovat rautatiepaikkakun­tia. Kuo­pi­o­ta olisi ehkä aut­tanut enem­män, jos Fimean siir­toon käyte­tyt rahat olisi käytet­ty ratay­htey­den nopeuttamiseen.

Vuorovaikut­teisu­us on eri asia kuin iso työssäkäyn­tialue. Vuorovaikut­teisu­us jopa kär­sii kaupun­gin koon kas­vaes­sa ainakin, jos asun­tomarkki­nat eivät toi­mi. Hyvä keskus­ta ja käve­ly-ympäristö ovat avainase­mas­sa. Moot­toritei­den ruuhkissa ja Pris­man parkkiken­til­lä ei hedelmäl­lisiä jut­tutuokio­ta syn­ny. Tarvi­taan käve­lykatu­ja, mukavia tore­ja ja ratikoi­ta. Jyväskylän paras investoin­ti on ollut toimi­va käve­lykatu. Valitet­tavasti pari ostosparati­isia ehdit­ti­in rak­en­taa kaupun­gin ulkop­uolelle kaupun­gin elin­voimaa näivettämään.

Pienen kaupun­gin etu on tai voisi olla kaiken olen­naisen keskit­tymi­nen kävelyetäisyydelle.

Kaupungeis­sa tarvi­taan nyt hyviä päättäjiä.

Elinympäristön miel­lyt­tävyy­del­lä on val­ta­va merk­i­tys kaupunkien tule­vaisu­udelle, kos­ka uudet yri­tyk­set peruste­taan sinne, mis­sä yrit­täjä per­hei­neen halu­aa asua.

Muka­vat kaupun­git menestyvät.

= = = =

(Kir­joi­tus on julka­istu Suomen kuvale­hdessä Näkökulma-artikkelina)

 

 

 

132 vastausta artikkeliin “Teollisuuskaupungista cityksi”

  1. Osmo Soin­in­vaara:
    “Elinympäristön miel­lyt­tävyy­del­lä on val­ta­va merk­i­tys kaupunkien tulevaisuudelle”

    Samaa mieltä ylläol­ev­as­ta, mut­ta ruu­tukaavakaupun­gin autu­ullisu­ud­es­ta en ole vaku­ut­tunut. Itse tykkään siitä, kun koti­parvek­keelta kaupungis­sa näkyy paljon vihreää, pui­ta: https://farm3.staticflickr.com/2911/14325760181_389f1ba79c_b.jpg

    Ruu­tukaavafanaatikko­jen mielestä kuvan näkymä on var­maankin epäkaupunkia, jon­ka tehokku­us on aivan alim­i­toitet­tua, mut­ta itseäni eivät kiehdo näkymät, jois­sa ikku­nas­ta näkyy vain vastapäisen talon seinä.

  2. NY:ssa on kuitenkin paikoitellen nykyäänkin suuria toim­i­ti­lakeskit­tymiä. Asu­tus, kaup­pa ja toim­i­ti­lat ovat sulas­sa sovus­sa. Eivätkä läh­eskään kaik­ki toim­i­ti­lat ole siis­tiä valkokaulusduunia. 

    Ain­oa suuri näkyvä muu­tos, joka on täl­lä het­kel­lä menos­sa, on telak­ka-aluei­den muut­ta­mi­nen muuhun käyt­töön. Käsit­tääk­seni sitäkään ei tehdä kaupunkive­tois­es­ti, vaan kaupun­ki vain luo mahdollisuuksia.

    Helsin­gin ongel­ma on, että pyritään erot­tele­maan toimin­not väk­isin, tehdään se liian har­vaan rak­en­taen ja kaavoituk­selta puut­tuu yht­enäisyys. Tässä vai­heessa pitäisi koko Kehä I:n sisäpuoli olla jo kaavoitet­tu kaupunki­mais­es­ti. Nyt kaupunkikaa­va lop­puu Töölöön ja sekin on jo pohjoisosil­taan aika hajanainen.

  3. Soin­in­vaara kir­joit­taa: “Tehtaan paikan rahan tuo­jana ovat otta­neet luo­van luokan elinkeinot. Ne ovat riip­pu­vaisia ympäröivästä kaupungista ja toi­sis­taan. Kasautu­mise­dut ovat merkit­täviä eikä kaupun­gin kan­nat­tavalle koolle näytä ole­van ylärajaa.”

    Olen tästä eri mieltä ja samaa mieltä. Ver­non Hen­der­son on tiivistänyt kaupunkikoko riip­pu­vu­u­den seuraavasti:

    (1) cities are lim­it­ed in size with inverted‑U shape real income per capi­ta curves against city sizes and (2) in an urban hier­ar­chy the share of man­u­fac­tur­ing declines as city size increases.

    Suurin osa kaupungeista maail­mal­la on jäänyt merkit­tävästi alle 2–3 miljoo­nan kokoon eivätkä enää kas­va. On jokunen määrä suurkaupunke­ja, jois­sa väestökoko on huo­mat­tavasti isom­pi, mut­ta jois­sa korkeampi tuot­tavu­us perus­tuu kokon­aan seg­re­gaa­tioon (Tokio, New York, Lon­too, Pari­isi, etc), ei kasautu­mise­tu­un, tai jois­sa tuot­tavu­ut­ta ei ole saatu nostettua.

  4. Muinais­ten kaupunkien ylel­lisyys muo­dos­tui lähin­nä palatsin ja temp­pelin ylel­lisyy­destä. Varat ylel­lisyy­den han­kkimiseen verotettiin/ryöstettiin pääelinkeinon har­ras­ta­jil­ta eli vil­jeli­jöiltä tai sotaretk­iltä. Käsi­työläis­ten ja kaup­pi­aiden tehtävä oli valmis­taa ja han­kkia ylel­lisyyt­tä ruhti­naille ja papeille. He oli­vat usein orjia. Val­taa poten­ti­aalis­es­ti uhkaa­vat rikkau­den kasaumat tuhot­ti­in. Kai siel­lä joku kasautu­mishyö­dyn poika­nen jos­sain saat­toi vilah­taa myös. (Käsi­työläis­ten ja kaup­pi­aiden kaupunke­ja alkoi tietääk­seni muo­dos­tua vas­ta keski­aikaiseen Ital­i­aan ja Itämeren rannoille.)

    Voi tosi­aan olla, että Helsin­ki on ollut menos­sa muinais­ten kaupunkien suun­taan jo pari sataa vuot­ta. Ruhti­naan käskyl­lä peruste­tus­ta kaupungista tulee ruhti­naan käskyl­lä pääkaupun­ki, johon ale­taan kerätä ylel­lisyyt­tä verovaroil­la (mon­u­men­taali­rak­en­tamista, kaik­ki keskeiset val­ti­ol­liset insti­tuu­tiot). Yksi­tyi­nen var­al­lisu­us (pankit, aatelis­ton asun­not jne.) seu­raa­vat val­lan­pitäjiä. Pari sataa vuot­ta myöhem­min Helsinki­in, tuolle aiem­min läh­es auti­olle niemelle, on keskitet­ty niin paljon, että muu maa alkaa näyt­tää pääkaupun­gin asukkaista taka­pa­juiselta maaseudul­ta — pait­si Turku, joka on ilmeis­es­ti savusumun ver­hoa­ma teol­lisu­uskaupun­ki, jos­sa työt­tömät duu­nar­it laahus­ta­vat rääsyis­sään roskik­sia tonkien. 🙂

  5. Soin­in­vaara kir­joit­taa: “Tehdas­te­ol­lisu­us työl­listäjänä hiipuu väistämät­tä. Teol­lisu­usautomaa­tio mitä ilmeisim­min kiihtyy. Vaik­ka tehdas säi­ly­isi, työ­paikat eivät säily.”

    Brook­ings Insti­tuten tam­mikuisen Glob­al MetroMon­i­tor raportin mukaan nimeno­maan teol­lisu­us­met­ro­pol­it ovat men­estyneet 2008 velka­kri­isin jäl­keen niin työl­lisyy­den kuin tuot­tavu­u­den kasvus­sa. “Cityik­si” kut­sumasi palvelumet­ro­pol­it ovat hiipuneet ja niiden tuot­tavu­us ja/tai työl­lisyys on ollut jatku­vas­sa laskus­sa. Kolme neljä­sosaa nopeim­min kas­vav­ista metropoleista oli kehit­tyvis­sä mais­sa ja 83 % hitaim­min kas­vav­ista oli Län­si-Euroopas­sa ja Pohjois-Amerikas­sa: “Met­ro­pol­i­tan areas spe­cial­iz­ing in com­modi­ties reg­is­tered the high­est rates of GDP per capi­ta and employ­ment growth in 2014. Util­i­ties, trade and tourism, and man­u­fac­tur­ing spe­cial­iza­tions were also asso­ci­at­ed with high­er growth rates. By con­trast, metro areas with high con­cen­tra­tions of busi­ness, finan­cial, and pro­fes­sion­al ser­vices grew more slowly.

    MetroMon­i­tor ver­taili 300 suur­in­ta metropo­lia työl­lisyy­den ja tuot­tavu­u­den kehi­tyk­sen suh­teen. Tässä rankingis­sa Helsin­ki oli sijal­la 282.

    Eipä tuos­ta Helsingistä oikein ole esimerkik­si muulle Suomelle.

  6. Nyt men­nään Soin­in­vaaran päät­telyssä met­sään oikein kun­nol­la, suuret kaupunki­rak­en­teet eivät luo taloudel­lista menestystä.

    Jos yri­tyk­set ja val­tio sijoit­taisi­vat toim­into­jaan laa­jem­malle alueelle, niin huo­mat­taisi­inkin että suuret kaupun­git oli­si­vat hirveitä slum­me­ja. Ja mon­et niistä ovat.

    Suuret kaupun­git pär­jäävät vain sen vuok­si että ne saa­vat val­tion ja yri­tys­ten pääkont­tor­e­i­ta sekä muiden globaalien toim­it­si­joiden organ­isaa­tioi­ta, osa näistä halu­aa omista syistään keskit­tää ne suurem­pi­en kaupunkien alueelle, syitä siihen on lähin­nä val­tion suuret panos­tuk­set alueen infraan(lentokentät, liiken­ney­htey­det jne.) sekä sik­si että muutkin keskit­tävät sinne. 

    Jos maas­sa toimi­vat yri­tyk­set ryhtyvät joukol­la keskit­tämään toim­into­ja yhteen kaupunki­in niin näkyy­hän se kaupun­gin taloudel­lise­na kasvu­na mut­ta syy siihen on nimeno­maan lukuis­ten taloudel­lis­ten toim­into­jen keskit­tämi­nen, eikä se että suures­ta kaupunki­rak­en­teesta olisi hyötyjä.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Kos­ka kaik­ki eivät mah­du ratikkakaupunki­in, on vain hyvä, että joku asuu mielel­lään lähiössä.

    Kyl­lä, mut­ta lähiöi­den pitää olla tasoltaan euroop­palaisia tai amerikkalisia, ei neu­vos­toli­it­to­laisia. Suomen neukkukuu­ti­olähiöt eivät ole sil­lä tasol­la, jol­la lähiöa­sumisen pitää olla. Niis­sä ei ole palvelui­ta, ei liiken­ney­hteyk­siä mut­ta ihmiset on ahdet­tu kerrostaloihin.

    Oike­as­sa euroop­palaises­sa lähiössä 10 000 ihmistä asuu omakoti- ja riv­i­talois­sa, radan var­res­sa ja ase­mal­la on kaik­ki tarvit­ta­vat palve­lut alak­oulus­ta apteekki­in ja pubi­in, uno­hta­mat­ta elin­tarvike­li­ikeitä ja kun­nan­taloa. Lähin motari on noin 5 — 10 km päässä. Se ei häir­itse, mut­ta sinne pääsee nopeasti.

    Lisäk­si Osmo on paljon ihmisiä, jot­ka arvosta­vat haja-asu­tusalueel­la asum­ista. Siinä on omat hyvät puolensa.

    Lähiörak­en­tamista ei Suomes­sa osa­ta. Vain täy­delli­nen idioot­ti lin­jaa radan ja motarin samaan käytävään, kuten Lah­den oiko­radan ja moot­tori­tien kanssa tehti­in. En ole koskaan ymmärtänyt, kenen älyn­väläys tuo oli. Nyt esimerkik­si Haara­jo­ki jakaan­tuu kah­tia, pääosan ollessa motarin itäpuolel­la, mut­ta ase­ma on motarin län­sipuolel­la. Mis­sä tahansa maas­sa, jos­sa ymmär­retään kaavoituk­sen alkeet, radan ja motarin väli olisi 5 — 10 km, Haara­jo­ki olisi itsenäi­nen kun­ta ja sen keskus­ta palveluineen olisi asemalla.

  8. Tämähän haiskah­taa ihan Mat­ti Van­hasen hal­li­tusten aikaisil­ta ajatuk­sil­ta, joista onnek­si on jo luovut­tu. Eikö Richard Flori­da ja luo­va luok­ka / luo­vat kaupun­git globaalin inno­vaa­tio­talouden vetureina ollutkaan jo pois muodista? Täl­lä het­kel­lä län­si­maat pyrkivät tuo­maan teol­lista tuotan­toa takaisin ihan jo pelkästään työt­tömyy­den kus­tan­nusten vuoksi.

  9. “Jälki­te­olli­nen kaupun­ki, city, merk­it­see palu­u­ta vuorovaikutuskaupunkiin.”

    Hajanaisia ajatelmia seuraa…

    Osa vuorovaiku­tuskaupun­gin elin­voimas­ta tulee jonkin­lais­es­ta kytkök­ses­tä teol­lisu­uskaupunki­in. Tuol­la kytkök­selle on eri­laisia reunae­hto­ja. Kieli ja kulttuuri?

    Jokin kun­ta­muo­to hyö­tyy luot­toekspan­sios­ta enem­män kuin toiset? Luot­toekspan­sio ennus­taa epä­vakaam­paa talout­ta lyhyel­lä aikavälil­lä. Pitkäl­lä aikavälil­lä ei ole osoitet­tu että olisi kuitenkaan haitalli­nen, tod.näk. päinvastoin.

    Yliopis­ton ja keskus­sairaalan sijain­ti ovat suuria men­estys­tek­i­jöitä, eivät toki takaa­jia, voisiko ajatel­la ulkois­tuskult­tuurin mukaises­ti, että täl­laiset seudut ulkois­taisi­vat muualle joitakin toim­into­ja. Vai onko hyvä, että kaupun­git pyrkivät tekemään kaiken itse jos vain suinkin siihen kykenevät? Onko se itseis­ar­vo? Omnipo­tentin tavoittelu.

    Pikkukaupungeille näen kak­si eline­htoa, juurikin Osmon mainit­se­ma yhteistyö ja verkos­toi­tu­mi­nen sekä toise­na luon­tai­sista vetovoi­matek­i­jöistä huole­htimi­nen. Suurkaupungeis­sa ei ole kaikkia har­ras­tus­mah­dol­lisuuk­sia eikä luon­toar­vo­ja. Aina tulee ole­maan ihmisiä joil­la on eri­laiset arvos­tuk­set. Pikkukaupungeis­sa on kuitenkin ilmeinen vaara todel­liseen pudo­tus­peli­in kos­ka ne ovat run­saushyödyke. Se on markki­na- (ja seka-) taloudessa anomalia.

  10. Jaas­su: Suuret kaupun­git pär­jäävät vain sen vuok­si että ne saa­vat val­tion ja yri­tys­ten pääkont­tor­e­i­ta sekä muiden globaalien toim­it­si­joiden organ­isaa­tioi­ta, osa näistä halu­aa omista syistään keskit­tää ne suurem­pi­en kaupunkien alueelle, syitä siihen on lähin­nä val­tion suuret panos­tuk­set alueen infraan(lentokentät, liiken­ney­htey­det jne.) sekä sik­si että muutkin keskit­tävät sinne. 

    Käyp­pä tämä teesiluet­telosi läpi ver­taile­mal­la teese­jäsi USA:n todellisuuteen.

  11. His­to­ri­al­lis­es­ti kaupun­git oli­vat hallinnos­ta seu­ran­neen kulu­tuk­sen keskit­tymiä. Aris­tokra­tia keräsi verot tai vuokrat ympäristön maanvil­jeli­jöiltä ja kulut­ti tämän yli­jäämän käsi­työläis­ten ja kaup­pi­aiden hyödykkeisiin.

    Täl­laisen hallinnol­lisen kulu­tuskeskit­tymän ole­mas­saolon mah­dol­lis­taa yli­jäämää tuot­ta­va vähem­män keskit­tynyt maaseutu.

  12. juk­ka heikki­nen: Olen tästä eri mieltä ja samaa mieltä. Ver­non Hen­der­son on tiivistänyt kaupunkikoko riip­pu­vu­u­den seuraavasti:

    (1) cities are lim­it­ed in size with inverted‑U shape real income per capi­ta curves against city sizes and (2) in an urban hier­ar­chy the share of man­u­fac­tur­ing declines as city size increases.

    Kak­si kommenttia:

    Koh­ta 1: Mitä tekemistä suurkaupunki­laisen tulo per capi­ta ‑suh­teel­la on muun maan hyvinvointiin?

    Koh­ta 2: Trivialiteetti.

  13. Elinkeino­jen monipuolisu­us luo kaupun­gin vau­rau­den. Hallinnon läs­näo­lo tuo jatku­vu­ut­ta. Sata­mat, kadut ja rautati­et ovat vält­tämät­tömiä jatku­vu­u­den kannal­ta. Kaup­pa ja kau­pan esteet vaikut­ta­vat kaupunkei­hin. Turku on jäänyt sisä­maan vangik­si. Viipuria voi vain muis­tel­la. Helsin­ki on tsaarien luo­mus ja Tam­pere itsenäi­nen kukka­nen eläen työn varassa.

  14. Jouni Mar­tikainen:
    … Itse tykkään siitä, kun koti­parvek­keelta kaupungis­sa näkyy paljon vihreää, puita… 

    Peri­aat­teessa noin, mut­ta kaikial­la muual­la Euroopas­sa tuo toteutetaan omakoti­taloina ja rivareina. Vain Neu­vos­toli­itossa ja siihen jotenkin kytkök­sis­sä olleis­sa maisa on raken­net­tu kerrostalolähiöitä.

  15. juk­ka heikki­nen:

    Suurin osa kaupungeista maail­mal­la on jäänyt merkit­tävästi alle 2–3 miljoo­nan kokoon eivätkä enää kas­va. On jokunen määrä suurkaupunke­ja, jois­sa väestökoko on huo­mat­tavasti isom­pi, mut­ta jois­sa korkeampi tuot­tavu­us perus­tuu kokon­aan seg­re­gaa­tioon (Tokio, New York, Lon­too, Pari­isi, etc), ei kasautu­mise­tu­un, tai jois­sa tuot­tavu­ut­ta ei ole saatu nostettua.

    Uno­h­da ne län­si­maat, kat­so Aasi­aan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan…

    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_cities_proper_by_population

    Tässä lis­tas­sa on 86 kaupunkia, joista kaik­ki on yli 3 miljoo­nan asukkaan kaupunke­ja ja val­taosa näistä kas­vaa. Todel­li­nen lista yli 3 miljoo­nan asukkaan kaupungeista käsit­tää taa­tusti yli 100 kaupunkia, kos­ka lait­to­mia siir­to­laisia ei näis­sä luvuis­sa ole.

    Kaupungeis­sa on vas­ta reilut 50 pros­ent­tia ihmiskun­nas­ta ja muut­toli­ike maal­ta kaupunki­in on hyvin voimakas.

    Yli 3 miljoo­nan asukkaan kaupunkien lukumäärä kas­vaa vuodes­ta toiseen ainakin 2040-luvulle saak­ka, jol­loin väestönkasvun olete­taan taittuvan.

    Vuon­na 2010 maail­mas­sa oli yli 400 kap­palet­ta miljoo­nan asukkaan kaupunkia, 78 yli 3 miljoo­nan asukkaan kaupunkia. 

    Muu­tos vuodes­ta 2010 vuo­teen 2014 on dra­maat­ti­nen. Esimerkik­si Sang­hain väk­iluku on kas­vanut melkein 10 miljoon­al­la tuona aikana.

    Kun jatke­taan tätä kasvua 7 mil­jardille ihmiselle, niin 3 miljoo­nan asukkaan kaupunke­ja on vuon­na 2040 ~200. Kaupungis­tu­misas­teen ennuste­taan nou­se­van 80–90 pros­ent­ti­in 2040-luvulle tul­taes­sa koko ihmiskun­nan mittakaavassa.

    Saa aikamoisia alki­o­lais­saar­naa­jia olla, että tämä kehi­tyskulku pysähtyy…

    1. Teol­lisu­us­mais­sa kaupun­git eivät kas­va yhtä paljon, kos­ka maaseudun liikaväestö on jo tyh­jen­net­ty eikä väk­iluku san­ot­tavasti kas­va syn­tyvyy­den kaut­ta. Muut­to suuri­in kaupunkei­hin tapah­tuu pienistä kaupungeista ja se on hitaam­paa. Kun kaupun­gin koko kas­vaa, sen kan­nat­taa syn­nyt­tää tytärkaupunke­ja. ON maku asia, las­ke­taanko ne eril­lisik­si kaupungeik­si. Yhdys­val­tain Itäran­nikko on yhtä kaupunkia.

  16. Oi jospa OIKO­ra­ta olisi toteutet­tu KOKO itä­su­un­taa ajatellen:
    Suomen 2.vanhin kaupunki,Porvoo,rataverkkoon liit­täen, suo­raan Kou­volaan, jon­ka kaut­ta myös Pietarin, Joen­su­un ja Kuo­pi­onkin yhteys olisi nopeampi kuin tänään.
    Lah­den kaut­ta kaavail­tu (nyt torso)yhteys via Heino­la Kuo­pi­oon tois­taisek­si vain Lah­den etu…Kenties vielä joskus?!

  17. Tor­b­jorn Ukko­nen:
    muodista? Täl­lä het­kel­lä län­si­maat pyrkivät tuo­maan teol­lista tuotan­toa takaisin ihan jo pelkästään työt­tömyy­den kus­tan­nusten vuoksi. 

    Pitääkö suh­teel­lisen edun peri­aate heit­tää romukop­paan. Oman aikansa lapse­na. Aikana jolloin: 

    -Työt­tömyys oli lähel­lä NAIRU:a.
    ‑Sen tuot­tavim­mankin tuot­teen tuot­tavu­us oli vain mur­to-osa nykyisistä.
    ‑Toisaal­ta koko tuot­ta­mat­toman työn käsitet­tä ei ollut vielä edes keksitty.
    -“Kaik­ki” oli­vat vain raa­ka-ainek­sien tuottajia.
    ‑Sota oli “vain” poli­ti­ikan jatke.
    ‑Ihmisoikeudet oli­vat vas­ta agen­dal­la ja käsi­tys ihmis­ar­vos­ta jalostumassa.

  18. “Onko meil­lä tule­vaisu­udessa Suomes­sa vain yksi men­estyvä kaupun­ki, vai onko pienem­mil­lä suo­ma­laisil­la kaupungeil­la elinmahdollisuuksia?”

    Koko Suomen tule­vaisu­u­den kannal­ta tätäkin painavampi kysymys on se, onko meil­lä tule­vaisu­udessa yhtään kan­sain­välisessä kil­pailus­sa men­estyvää kaupunkia? Kysymys voi vaikut­taa tässä het­kessä yliampu­val­ta, mut­ta asia on syytä pitää mielessä käsitel­lessä Helsin­gin kasvu­un ja elin­voimaisu­u­teen vaikut­tavia tekijöitä.

    Kun se keskisu­uren kaupun­gin keskus­ta ja vetovoima on jo näivetet­ty ohi­tustien­var­ren kaup­pakeskusten ym. myötä­vaiku­tuk­sel­la, on tilan­net­ta hur­jan vaikeaa enää kor­ja­ta. Vas­taavasti siinä vai­heessa kun ensim­mäiset merk­it Helsin­gin elin­voimaisu­u­den hiipumis­es­ta tule­vat esi­in, on peli jo pitkälti menetet­ty, koko Suomen osalta.

  19. Sil­loin kun alet­ti­in puhua etä­työstä ja tietoverkoista ja vir­tu­aal­i­todel­lisu­ud­es­ta, Suomen piti olla onnela kos­ka tääl­lä olisi mah­dol­lista asua Kuusamossa lam­men ran­nal­la, tehdä työt kotoa käsin Helsinki­in tai Tokioon ja naut­tia sit­ten illal­la vaik­ka mosko­valais­es­ta balet­tiesi­tyk­ses­tä lasit silmil­lä ennen rantasaunaa ja iltauin­tia. Nyt jopa Vihrei­den edus­ta­ja maalailee kuvaa tule­vaisu­ud­es­ta sidot­tuna alati kas­vavaan ja tiivistyvään metropoli­in pahimpi­en sci­fi-dysto­pi­oiden tapaan. Mitähän se on sit­ten kun vähem­män luon­toar­vo­ja kun­nioit­ta­vat puolueet pää­sevät suun­nit­tele­maan omaa tule­vaisu­u­den ihan­ney­hteiskun­taansa. Ei kuu­losta hyvältä.

  20. Tapio: Kak­si kommenttia:
    Koh­ta 1: Mitä tekemistä suurkaupunki­laisen tulo per capi­ta ‑suh­teel­la on muun maan hyvinvointiin? 

    Tulo per capi­ta seu­raa tuot­tavu­us per cap­i­taa. Jos jälkim­mäi­nen sakkaa, ei ole mieltä, että suuri osa talousalueen väestöstä pakkau­tuu heikon kasvun alueelle. Tässä yhtey­dessä ja vas­tauk­se­na myös kom­ment­ti­isi koskien nim­imerk­ki Jaas­sun tek­stiä, lue Yhdys­val­tain alueen TFP tutkimuk­ses­ta B R Doma­zlicky W L Weber, Deter­mi­nants of Total Fac­tor Productivity,
    Tech­no­log­i­cal Change, and Efficiency
    Dif­fer­en­tials Among States, 1977–86;

    …Results from the study indi­cate that policies
    to attract man­u­fac­tur­ing indus­tries and pri­vate cap­i­tal will increase TFP growth, pri­mar­i­ly by increas­ing tech­no­log­i­cal change. States with low­er lev­els of pro­duc­tion effi­cien­cy can move clos­er to their pro­duc­tion fron­tiers by improv­ing the qual­i­ty of the labor force (edu­ca­tion, for exam­ple), attract­ing pri­vate cap­i­tal and, in the case of states with very large met­ro­pol­i­tan areas, By encour­ag­ing the decen­tral­iza­tion of eco­nom­ic activity.

    Tässä TFP tutkimuk­ses­sa ei edes huomioitu maan hin­taa eikä seg­re­gaa­tion (sort­ing) osu­ut­ta. Tuoreem­mis­sa tutkimuk­sis­sa niiden huomioin­ti on luhis­tanut suurten palvelumetropolien agglom­er­aa­tioe­dut olemattomiin.

  21. Ihan hyviä point­te­ja, mut­ta tuo jyväskylän kaupung­in­jo­hta­jaa ei kyl­lä moitit­tu “citylin­jauk­ses­ta”, siihen oli­vat omatkin tääl­lä tyy­tyväisiä. Ongel­ma omien kanssa oli se että hän halusi myy­dä kaupun­gin omaisu­ut­ta ali­hin­taan ja käyt­täy­tyi käsit­tämät­tömän huonos­ti, syyk­si pal­jas­tui myöhem­min unet­to­muus ja burnout, vaka­va sel­l­ainen. Tämä johti eroon. Valitet­tavasti Noki­akln lähti. Mut­ta syy­hän on “demarien”. Huhhuh.

  22. Eikös Loh­jal­la ja Por­voos­sakin ole rautatiease­mat? Mik­sei niitä ja ole­mas­saol­e­vaa osa­ta hyö­dyn­tää, tai kehit­tää edelleen fik­sum­min toimivaksi? 

    Mielestäni olisi järkevää, jos maini­tu­illekin paikkakun­nille saataisi­in nyky­istä suju­vam­mat ja nopeam­mat yhtey­det. Ei kuitenkaan niin, että toim­i­taan enti­saiko­jen postibussin tavoin, jokaikiselle “maito­lai­turille” pysähtyen. Tuol­la taval­la saadaan aikaan vain äärim­mäisen hidas­ta matkan­tekoa ja tehot­to­muut­ta. Aluekeskusten välis­ten matko­jen tulee tapah­tua nopeasti!

    Postibus­si­mainen meno hidas­taa liikaa mm. raitio­vaunu­jenkin matkan­tekoa, kuten Helsin­gin tai pääkaupunkiseudun tiety­il­lä lin­joil­la punai­sis­sa liiken­neval­ois­sa paljon sei­so­maan joutu­van bussin, joka turhan usein heti seu­raavak­si joutuu pysähtymään pysäkille, pää­tyäk­seen heti sen jäl­keen taas liiken­neval­oi­hin sei­so­maan. Tuol­lainen on aivan järjetöntä! 

    Liiken­nejär­jestelmässä pitää olla use­ampia hier­arkioi­ta, eikä pitkän­matkan liiken­nevä­li­neen, esim.junan tai kaukoli­iken­teen bussin tule joutua pysähtelemään liian usein. Jot­ta riit­tävä palve­lu­ta­so kuitenkin saavute­taan, tarvi­taan myös sup­peampia aluei­ta palvele­via lähiliikennevälineitä.

    1. Por­vooseen ja Loh­jalle pitäisi vielä men­nä rata, sit­ten voisi men­nä juni­akin. Hyvinkää — Loh­ja ‑yhtey­del­lä tuskun on paljon käyt­täjiä. Por­vooseen juna teo­ri­as­sa voi men­nä, mut­ta nopeusra­joi­tus taitaisi olla jotain 30 km/h.

  23. Jouni Mar­tikainen:
    … Itse tykkään siitä, kun koti­parvek­keelta kaupungis­sa näkyy paljon vihreää, puita… 

    Kalle: Peri­aat­teessa noin, mut­ta kaikial­la muual­la Euroopas­sa tuo toteutetaan omakoti­taloina ja rivareina. Vain Neu­vos­toli­itossa ja siihen jotenkin kytkök­sis­sä olleis­sa maisa on raken­net­tu kerrostalolähiöitä.

    Ai hit­si! Olenko men­nyt pitämään väärälais­es­ta asumis­es­ta? Päästääköhän NATOonkaan, kun maas­ta löy­tyy näin neukkuhenkisiä? Linkkaan tähän vielä kuvan parvekenäkymästä uud­estaan: https://farm3.staticflickr.com/2911/14325760181_389f1ba79c_b.jpg

    Itse olen arvostanut ker­rostaloa­sumisen vai­vat­to­muut­ta. Eli kom­men­tis­sani oli mielestäni hyvää myös se, että kyse on parvekenäkymästä.

    Kalle: Kyl­lä, mut­ta lähiöi­den pitää olla tasoltaan euroop­palaisia tai amerikkalisia, ei neu­vos­toli­it­to­laisia. Suomen neukkukuu­ti­olähiöt eivät ole sil­lä tasol­la, jol­la lähiöa­sumisen pitää olla. Niis­sä ei ole palvelui­ta, ei liiken­ney­hteyk­siä mut­ta ihmiset on ahdet­tu kerrostaloihin.

    Kuvan parvek­keelta on 70 m lähim­pään kahvi­laan. Siis ihan sel­l­aiseen oikeaan kahvi­laan. Pit­se­ri­aan 50 m. Se tosin on ihan vaan sel­l­ainen tavallinen.

    Lähim­pään varsi­naiseen rav­in­to­laan onkin jo 70 m. Sen tyylisu­un­ta on klo 04:ään asti auki­ol­e­va. En ole käynyt siel­lä nykyisen kon­septin aikana ker­taakaan, mut­ta jos innos­taisi, niin kahdelta iltapäiväl­lä aukeaisi.

    Ruokar­avin­to­laan onkin jo 250 m, toiseen 270 m. Kumpikaan ei kyl­lä ole ihan lähel­lä Miche­lin­tähteä, mut­ta täl­lainen lähiö­tavis onkin tyy­tynyt vähään.

    Palvelui­ta ei siis tosi­aan ole. Suu­tari, eläin­lääkäri­ase­ma, kirkko, fys­ioter­apia, kun­tos­ali, hau­taus­toimis­to, pari etnistä kaup­paa, polkupyöräli­ike, lelukaup­pa, kiin­teistön­välit­täjä, pari pesu­laa ja jotain muu­ta pien­tä on toki vähän lähin­tä ruokar­avin­to­laa lähempänä.

    Ja kyl­lä tääl­lä lähiössä liiken­ney­htey­de­tkin ovat onnettomat.

    Aika paljon tuleekin käytet­tyä henkilöau­toa. Luo­jan kiitos edes se on tääl­lä kehä I:n ulkop­uolises­sa lähiöhel­vetis­sä vielä jotenkuten mah­dol­lista. Työ­matkaa varten olen pudot­tau­tunut autol­lani kehä I:lle ja siitä edelleen motarille.

    Lähim­mälle bus­sipysäkille olisikin 120 m ja rautatiease­man lähili­iken­nelai­turille 400 m. Keskivi­ikkona käyti­in RSO:n kon­ser­tis­sa musi­ikki­talos­sa. Men­ti­in junal­la. Reit­tiop­paan mukainen aika oli 32 min ovelta ovelle julk­isil­la ja kävellen.

    Niin että kyl­lä tääl­lä neukkulähiössä onkin inhot­tavaa elää. Anteek­si, että olin aluk­si väärää mieltä.

  24. Jaas­su: Suuret kaupun­git pär­jäävät vain sen vuok­si että ne saa­vat val­tion ja yri­tys­ten pääkont­tor­e­i­ta sekä muiden globaalien toim­it­si­joiden organ­isaa­tioi­ta, osa näistä halu­aa omista syistään keskit­tää ne suurem­pi­en kaupunkien alueelle, syitä siihen on lähin­nä val­tion suuret panos­tuk­set alueen infraan(lentokentät, liiken­ney­htey­det jne.) sekä sik­si että muutkin keskit­tävät sinne. 

    Maaseu­tukun­nat pär­jäävät vain sen vuok­si, että niiden alueelta sat­tuu löy­tymään min­er­aale­ja, met­sää tai maat­alouskäyt­töön sovel­tuvaa maata.

    Osa yri­tyk­sistä halu­aa omista syistään keskit­tää tehtaansa met­sien keskelle ja syitä siihen on lähin­nä val­tion suuret panos­tuk­set infraan (malmi­ra­dat, liiken­ney­htey­det, met­säau­toti­et jne) sekä sik­si, että siel­lä on muu­takin vas­taavaa toimintaa.

    ————————

    Niin. No mietitään­pä nyt taas hieman. 

    Mitähän järkeä olisi sijoit­taa kaivos (pääkont­tori) alueelle, jos­sa ei ole malmia (asiantun­ti­joi­ta)? Ja jos jos­sakin on kaivos (pääkont­tori) niin siihen viereen saat­taa olla viisas­ta sijoit­taa vaikka­pa rikas­ta­mo (asiana­jo­toimis­to) tai ehkä tehdas (rav­in­to­la), joka käyt­tää kyseistä hyödykettä.

  25. Aus­tri­an:Täl­laisen hallinnol­lisen kulu­tuskeskit­tymän ole­mas­saolon mah­dol­lis­taa yli­jäämää tuot­ta­va vähem­män keskit­tynyt maaseutu. 

    Tuo pitää paikkansa vielä tänäkin päivänä, pait­si että ei tarvitse olla edes keskit­tymä, vaan kyse­hän on siitä että ruoan­tuot­ta­jien pitää saadaa niin paljon yli­jäämää aikaisek­si, että voidaan ylläpitää ei-ruoan­tuot­ta­jia. Sinän­sä on yhden­tekevää, asu­vatko ne ei-ruoan­tuot­ta­jat kaupungeis­sa vai eivät. Ihan samal­la taval­la se maalaiskylän pap­pi tai par­turi syö, kuin pääkaupun­gin kar­di­naali tai ministerikin.

    Minkä tahansa keskit­tymän, tai tarkem­min siis ammat­tiryh­mien, jot­ka eivät työsken­tele ruoan­tuotan­nos­sa, ole­mas­saolon mah­dol­lis­taa vain ruoan­tuot­ta­jien aikaansaa­ma ylijäämä.

    Ruokaa taas taas ei voi tuot­taa kaupungeis­sa, kos­ka se vaatii niin paljon maa-alaa.

  26. Men­estyviä kaupunkiseu­tu­ja näyt­täisi yhdis­tävän se, että ne ovat riit­tävän suuria alueel­lisia keskus­to­ja JA niistä löy­tyy teknilli­nen yliopis­to. Tam­pereeseen ver­rat­tuna Lappeen­ran­ta on liian pieni ja Turus­ta on puut­tunut riit­tävän laa­ja tekni­nen pöhinä syn­nyt­tämään yrityksiä.

    Päivän hesaris­sa Luu­la­ja hehkut­taa Face­bookin datakeskus­ta ja posi­ti­ivista kier­ret­tä. Ham­i­nan datakeskus valit­taa lähin­nä työn­tek­i­jäpu­laa kasvun esteenä. Val­tion olisi minus­ta kan­nat­tanut lait­taa vaik­ka 100 miljoon­aa euroa siihen että Googlen datakeskus olisi saatu Turku­un, Oulu­un tai edes Lappeenrantaan.

  27. Lau­ri Kumpu­lainen: Tässä lis­tas­sa on 86 kaupunkia, joista kaik­ki on yli 3 miljoo­nan asukkaan kaupunke­ja ja val­taosa näistä kas­vaa. Vuon­na 2010 maail­mas­sa oli yli 400 kap­palet­ta miljoo­nan asukkaan kaupunkia, 78 yli 3 miljoo­nan asukkaan kaupunkia. 

    Kuten totesin teol­lisu­us­met­ro­pol­it ovat kehi­tys­mais­sa men­estyneet. Mut­ta Ver­non Hen­der­son toteaa julka­is­us­saan Cities and Devel­op­ment kehi­tyk­ses­tö 1960 — 2000 (jos­sa asia on myös kuvana):

    The rel­a­tive size dis­tri­b­u­tion of cities—the share of cities which are rel­a­tive­ly large ver­sus small— with­in large coun­tries and across coun­tries has remained rock stable.

    Vaik­ka siis suurten metropolien määrä kas­vaisikin, kas­vaa myös pien­ten kaupunkien määrä. Kyse on Zipfin laista ja Pare­to jakaumasta.

  28. juk­ka heikki­nen: Tulo per capi­ta seu­raa tuot­tavu­us per cap­i­taa. Jos jälkim­mäi­nen sakkaa, ei ole mieltä, että suuri osa talousalueen väestöstä pakkau­tuu heikon kasvun alueelle. Tässä yhtey­dessä ja vas­tauk­se­na myös kom­ment­ti­isi koskien nim­imerk­ki Jaas­sun tek­stiä, lue Yhdys­val­tain alueen TFP tutkimuk­ses­ta B R Doma­zlicky W L Weber, Deter­mi­nants of Total Fac­tor Productivity,
    Tech­no­log­i­cal Change, and Efficiency
    Dif­fer­en­tials Among States, 1977–86;

    …Results from the study indi­cate that policies
    to attract man­u­fac­tur­ing indus­tries and pri­vate cap­i­tal will increase TFP growth, pri­mar­i­ly by increas­ing tech­no­log­i­cal change. States with low­er lev­els of pro­duc­tion effi­cien­cy can move clos­er to their pro­duc­tion fron­tiers by improv­ing the qual­i­ty of the labor force (edu­ca­tion, for exam­ple), attract­ing pri­vate cap­i­tal and, in the case of states with very large met­ro­pol­i­tan areas, By encour­ag­ing the decen­tral­iza­tion of eco­nom­ic activity.

    Tässä TFP tutkimuk­ses­sa ei edes huomioitu maan hin­taa eikä seg­re­gaa­tion (sort­ing) osu­ut­ta. Tuoreem­mis­sa tutkimuk­sis­sa niiden huomioin­ti on luhis­tanut suurten palvelumetropolien agglom­er­aa­tioe­dut olemattomiin.

    Aivan samaa mieltä. Kysymys on vain siitä, että onko Helsin­gin seu­tu tässä mielessä jo suuri palvelumetropoli.

    Yri­tyk­set osaa­vat kohta­laisen hyvin opti­moi­da sijoit­tumisen­sa. Jos nykyi­nen sijain­tipaik­ka käy niille liian kalli­ik­si paikan tar­joami­in etu­i­hin näh­den, ne muut­ta­vat tai ainakin laa­jen­ta­vat muualle. Näin on tapah­tunut Helsingis­säkin ainakin viimeisen 50 vuo­den ajan. 

    Helsin­gin seudun kasvun keinotekoinen rajoit­tamiseen sisäl­tyy Suomen kannal­ta melkoisia riske­jä, sil­lä yri­tyk­sil­lä on nyt enem­män sijoit­tumis­vai­h­toe­to­ja vaikka­pa heti lah­den takana. 

    Myön­nän, että tarkaste­len asi­aa pelkästään tuotan­nol­lisen (tavara- ja/tai palve­lu­tuotan­to) toimin­nan näkökulmasta.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Teol­lisu­us­mais­sa kaupun­git eivät kas­va yhtä paljon, kos­ka maaseudun liikaväestö on jo tyh­jen­net­ty eikä väk­iluku san­ot­tavasti kas­va syn­tyvyy­den kautta. 

    Tämä ei selitä kehit­tynei­den maid­en palvelumetropolien hitaam­paa tuot­tavu­u­den kasvua kehit­tyvien maid­en teol­lisu­us­metropolei­hin näh­den, kos­ka kyse on tuot­tavu­ud­es­ta asukas­ta kohden. Teol­lisu­us­met­ro­pol­it hyö­dyn­tävät mit­takaavae­tu­ja (myös resurssi­etu­ja) sijain­nin ja vähäisem­män asukasti­hey­den ansios­ta. Kehit­tynei­den maid­en palvelumet­ro­pol­it kär­sivät kasautu­mishaitoista liial­lisen tiiveyten­sä takia.

  30. juk­ka heikki­nen: Kehit­tynei­den maid­en palvelumet­ro­pol­it kär­sivät kasautu­mishaitoista liial­lisen tiiveyten­sä takia.

    Jos nyt vielä ker­toisit, mitä nämä kasautu­mishai­tat ovat, niin voitaisi­in arvioi­da vähän parem­min mitä asialle pitäisi tehdä.

  31. Soin­in­vaara kir­joit­taa: “Teol­lisu­uskaupun­gin muun­tu­mi­nen cityk­si ei ole aivan yksinker­taista. New Yorkin kohdal­la se on men­nyt lois­tavasti, vaik­ka aluk­si olikin vaikeaa.”

    New York on maail­man finanssikeskus ja siten huono esimerk­ki, kos­ka on jär­jetön­tä yrit­tää kopi­oi­da mallia kaikille. Man­hat­tanil­la on pank­ki-ja sijoi­tus­toimin­nas­sa 12 %, arvopa­pe­rien­väl­i­tyk­sessä 25 %, laki- ja tili­palveluis­sa 7.5 %, ja main­on­nas­sa 15 % USA:n työl­li­sistä vas­taav­il­la toimialoilla. 

    Tämäkö on sitä “lois­tavaa menoa”? En mal­ta olla mainit­se­mat­ta Barack Oba­man äsket­täisessä puheessaan tekemää totea­mus­ta, että USA:n 25 suuri­palkkaisin­ta hedge johta­jaa ansait­si­vat enem­män kuin kaik­ki USA:n 158000 päiväkoti­hoita­jaa yhteen­sä. Näi­den bro­ke­rien keski­t­u­lo oli viime vuon­na noin 400 miljoon­aa dol­lar­ia. Näitä kansan­talouden loisia en halua Helsinki­in tuot­tavu­ut­ta nos­ta­maan. Jos kuitenkin halu­a­vat tul­la, Hotel Kata­janok­ka voidaan palaut­taa heitä varten alku­peräiseen käyttöön.

  32. TL:
    Men­estyviä kaupunkiseu­tu­ja näyt­täisi yhdis­tävän se, että ne ovat riit­tävän suuria alueel­lisia keskus­to­ja JA niistä löy­tyy teknilli­nen yliopis­to. Tam­pereeseen ver­rat­tuna Lappeen­ran­ta on liian pieni ja Turus­ta on puut­tunut riit­tävän laa­ja tekni­nen pöhinä syn­nyt­tämään yrityksiä.

    Päivän hesaris­sa Luu­la­ja hehkut­taa Face­bookin datakeskus­ta ja posi­ti­ivista kier­ret­tä. Ham­i­nan datakeskus valit­taa lähin­nä työn­tek­i­jäpu­laa kasvun esteenä. Val­tion olisi minus­ta kan­nat­tanut lait­taa vaik­ka 100 miljoon­aa euroa siihen että Googlen datakeskus olisi saatu Turku­un, Oulu­un tai edes Lappeenrantaan. 

    Datakeskus on teol­lisu­uskaupun­gin ilmiö. Aikaan ja paikkaan sidot­tua läs­näoloa, mut­ta ei vuorovaiku­tus­läs­näoloa kuten Osmo sen City-kaupun­gin omi­naisuute­na määrit­telee. Tarve sijai­ta parhaim­man osaamisen luona ei ole kri­it­ti­nen men­estys­tek­i­jä. Datakeskuk­sen elot­tomat tarpeet domi­noi­vat vrt. paperite­hdas tai vesivoimala.

    Onko datakeskus juurikin aikamme sel­l­ainen tuotan­non­ala joka muu­toin kaikkivoipaisu­u­teen pyrkivän suurkaupun­gin kan­nat­taakin ulkoistaa.

  33. Sylt­ty,

    toki näin on mut­ta sil­loin kaupun­git eivät olleet myöskään tuotan­non keskit­tymiä. Hyödyk­keet tuoti­in kaupunki­in siel­lä kulutettaviksi.

    Suuri kaupun­ki on toki merk­ki edis­tyk­ses­tä kos­ka ain­oas­taan tuot­tavu­u­den nousu mah­dol­lis­taa sel­l­aisen ole­mas­saolon. Tai vai­h­toe­htois­es­ti erit­täin laa­ja ympäröivän seudun taloudel­lis­nen hyväksikäyttö.

  34. Use­al­la kom­men­toi­jal­la tun­tuu ole­van vaikeuk­sia ymmärtää kaup­pa­paikan (sel­l­ais­ten joi­hin on aiko­jen saatossa syn­tynyt kaupunke­ja) käsitet­tä, tai kau­pan ylipään­sä. Kaup­pa­han ei siis ole hyödykkei­den nol­la­sum­maista vaihtamista. 

    Tosin voi olla, että tämä ymmärtämät­tömyys on suo­ma­lainen ilmiö. Jos käy Tallinnas­sa ja koet­taa aboimin silmin kat­soa kaupunkia ja sen satavuo­tista his­to­ri­aa, on help­po ymmärtää kuin­ka Tallinna on kau­pal­la raken­net­tu kauan ennen kuin Suomes­sa oli ensim­mäisiä yritelmiä kaupungeik­si ja kaup­pa­paikoik­si — Suo­mi on raken­net­tu hallinnoimal­la, maa­ta ja met­sää hoitamalla.

    Toinen point­ti on tämä — Kuin­ka moni tai kuin­ka suuri osa Euroopan kri­isiy­tyneestä taloud­es­ta on kri­isiy­tynyt tulon­si­ir­to­jen myötä? Nimeno­mais­es­ti haja-asu­tusalueille suun­nat­tu­jen tulon­si­ir­to­jen tähden?

  35. juk­ka heikki­nen: Kuten totesin teol­lisu­us­met­ro­pol­it ovat kehi­tys­mais­sa men­estyneet. Mut­ta Ver­non Hen­der­son toteaa julka­is­us­saan Cities and Devel­op­ment kehi­tyk­ses­tö 1960 – 2000 (jos­sa asia on myös kuvana):

    The rel­a­tive size dis­tri­b­u­tion of cities—the share of cities which are rel­a­tive­ly large ver­sus small— with­in large coun­tries and across coun­tries has remained rock stable.

    Vaik­ka siis suurten metropolien määrä kas­vaisikin, kas­vaa myös pien­ten kaupunkien määrä. Kyse on Zipfin laista ja Pare­to jakaumasta.

    Hei J. Heikkinen.
    Jotenkin on has­sua, että käyt­tämäl­lä yhtä tai kah­ta julka­istua (lisäk­si artikke­lit julka­istu suht. huonos­sa lehdessä) teet pitkälle meneviä johtopäätök­siä. Mik­si et puhu niistä julka­isu­ista jot­ka puhu­vat että kaupungis­tu­mi­nen on erit­täin hyvä asia tuot­tavu­u­den kehityksen/innovaatioiden kannal­ta? Kir­jal­lisu­ut­ta on paljon.(!)

    Hyvä paik­ka olisi aloit­taa esim. lukemalla
    Fuji­tan ja Thissen kir­ja: Eco­nom­ics of agglom­er­a­tion: Cities, indus­tri­al loca­tion, and globalization
    ja luke­mal­la artikkelei­ta kuten:
    ‑The Pro­duc­tiv­i­ty Advan­tages of Large Cities: Dis­tin­guish­ing Agglom­er­a­tion From Firm Selec­tion (Econo­met­ri­ca)
    ‑Macro­eco­nom­ic Impli­ca­tions of Agglom­er­a­tion (Econo­met­ri­ca)
    ‑Why Do Cities Mat­ter? Local Growth and Aggre­gate Growth (NBER,Hsieh&Moretti)

    Toki löy­tyy myös tuor­e­i­ta tutkimuk­sia jois­sa puhutaan että mik­si kaupungis­tu­mi­nen on paikoin hidas­tunut, mut­ta aina pitää muis­taa tutkimuk­sien kon­tek­sti. (Esimerkik­si The Eco­nom­ic Per­for­mance of Euro­pean Cities and City Regions: Myths and Realities).

    Muutenkin tun­tuu, että use­at kom­men­toi­jat eivät tajua, että kuin­ka paljon olemme jäl­jessä urban­isaa­tios­sa muu­ta Euroop­paa. Tämä saat­taisi tarkoit­taa, että tuot­tavu­ushyö­tyjä voitaisi­in saavut­taa helposti..

  36. Hes­su: Muutenkin tun­tuu, että use­at kom­men­toi­jat eivät tajua, että kuin­ka paljon olemme jäl­jessä urban­isaa­tios­sa muu­ta Euroop­paa. Tämä saat­taisi tarkoit­taa, että tuot­tavu­ushyö­tyjä voitaisi­in saavut­taa helposti.. 

    Jäl­jessä kyl­lä. Edel­lä kuitenkin Sak­saa, Sveit­siä, Itä­val­taa ja Ital­i­aa + siitä itään sekä Irlan­tia ja Por­tu­galia. kts. Wikipedia Urban­i­sa­tion-degree. Se voi olla harhaan­jo­htavaa, mut­ta pitäisi kyl­lä 100 % kutin­sa sen ark­i­jär­jen perus­teel­la että juurikin Suomes­sa käytän­nössä kukaan ei enää asu haja-asu­tusalueil­la. Fantastista!

    Suomes­sa voi olla se poikkeus, että pikkukaupun­git ovat harv­inaisen iäkkäitä ja täten luon­nol­lis­es­ti on suuria alueel­lisia tulon­si­ir­to­ja jot­ka eivät ole maanti­eteeseen perus­tu­via vaan elinkeino­his­to­ri­aan ja etenkin hevosten kor­vaamiseen fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la. Mikä toki on ollut lyhyt­näköistä mut­ta hem­metin älykästä ja mukavaa, vähähikistä.

  37. Has­sua että joku kom­men­toi­ja mainit­si Helsin­gin kasvun keinotekois­es­ta rajoit­tamis­es­ta kun aluet­ta on keinotekois­es­ti kas­vatet­tu vuosikym­me­nien ajan.

    Ehdotan seu­raavaa viedään kaik­ki val­tion rahoit­ta­mat toimin­not pois Helsingistä ja kat­so­taan miten men­estyvä metropolimme olisi ilman niitä.

    Siir­retään lisäk­si Suomen ulko­maan­len­to­jen pää­len­to­kent­tä Lah­teen ja Sata­ma vaikka­pa takaisin Haminaan.

    Useim­mat kom­men­toi­jat jot­ka puhu­vat kaupungis­tu­misen eduista taitaisi­vat vas­ta sit­ten ymmärtää että metropolimme ei kykenisi elät­tämään edes itseään.

    1. Ham­i­naan ei tarvitse viedä sata­maa, siel­lä ymmärtääk­seni on sel­l­ainen, Eikä Helsin­ki kiel­lä mitenkään Ham­i­naa laa­jen­ta­mas­ta sitä. Ain­oa­ta lento­kent­tään­sä Helsin­ki on yrit­tänyt häätää, mut­ta kukaan ei halua sitä riesak­seen. Nyt siitä on onnek­si sito­vasti sovit­tu ja val­tio on luop­unut vuokraoikeud­es­ta ja myynyt kiinteistöt.

  38. O.S. kir­joit­ti: “Vau­raus syn­tyi kasautu­mise­duista – siitä, että pienel­lä alueel­la oli paljon eri alo­jen osaa­jia, joiden taidot täy­den­sivät toisi­aan ja jot­ka muo­dos­ti­vat toisilleen asiakaskunnan.”

    Asi­akaskun­nan tulee olla riit­tävän suuri, mieluiten kasvava! 

    Tuo pätee eri­tyis­es­ti asiantun­ti­ja-ammat­tien edus­ta­ji­in (sekä inno­vaa­tioi­ta tekevän ns. luo­van luokkaan), ja hei­dän fir­mo­jen ja työ­nan­ta­jien osalta. Mitä monipuolisem­paa osaamista tarvi­taan, sitä helpom­paa hei­dän tar­joamien­sa palvelu­jen käyt­tö tai palkkaami­nen, sekä kil­pailut­ta­mi­nen on. Näin on, jos kyseessä on riit­tävän suuri kaupun­ki. Luot­ta­mus syn­tyy paljolti mm. ‘face-to-face’-kohtaamisissa. Net­ti ei sitä koskaan kokon­aan korvanne.

    Vas­taavasti, jos fir­ma menee nurin, on uuden työ­paikan löy­tymi­nen helpom­paa, jos niitä on paikkakun­nal­la use­ampia kuin yksi (, se nurin mennyt).

    En silti ihan kaikkea teol­lisu­ut­ta lähtisi väheksymään Helsingis­säkään. Tuot­teet, lait­teet ja tavarat eivät ole ikuisia, kos­ka ne a) kulu­vat, b) kehit­tyvät usein tehokkaam­mik­si, c) saat­ta­vat joskus rikkoutua myös kor­jauskelvot­tomik­si. Tuoteke­hi­tys, suun­nit­telu, valmis­tus, myyn­ti sekä ns. after-sales-ser­vice muo­dosta­vat tiimin, jon­ka jäsen­ten välil­lä pitää
    infor­maa­tion kulkea ongelmit­ta. Jos noista osista jokin puut­tuu, menetetään hel­posti kehi­tyskykyä ja kilpailuetua.

    O.S. kir­joit­ti: “Teol­lisu­uskaupun­ki on pulas­sa, jos tehdas katoaa. Vaik­ka suurin osa asukkaista ei olekaan ollut tehtaan palveluk­ses­sa, he ovat myyneet palvelu­ja tehtaan työläisille – ja tietysti toisilleen.”

    Pitänee paikkansa hyvinkin suures­sa määrin. Vai­h­toe­htoisia työ­paikko­ja pitää olla, kaik­ki ei saa olla yhden ison työ­nan­ta­jan varassa.

    O.S. kir­joit­ti: “Pienen kaupun­gin etu on tai voisi olla kaiken olen­naisen keskit­tymi­nen kävelyetäisyydelle.”

    Tuos­ta voisi ehkä jät­tää pois sanan “pienen”, ja käyt­tää käve­lyetäisyy­den rin­nal­la esim. alle vartin — enim­mil­lään noin puolen tun­nin mat­ka-aikaa. Nopeaa liikku­mista varten tarvi­taan isos­sa kaupungis­sa tehokas liiken­nejär­jestelmä, joka tuo­hon (tai edes sen lähelle) pystyy. Ilmaista se ei tietenkään ole, mut­ta ne mak­sa­vat, jot­ka eivät halua liiken­nevä­lineis­sä aikaansa liikaa käyt­tää. Harmis­tu­mi­nen saat­taa myös joskus syödä luovu­ut­ta, vaik­ka päin­vas­taisi­akin esimerkke­jä voi löytyä.

    Liiken­nejär­jestelmä ei saa olla mikään ‘kaik­ki mah­dol­liset maito­lai­tu­rit ja mutkat kolu­a­va postibus­si’, tai ennen pysäkkiä ja heti sen jäl­keen punaisi­in liiken­neval­oi­hin pysähtymään joutu­va, ja seisoes­saan matkus­ta­jien­sa aikaa täysin turhaan kulut­ta­va julki­nen liiken­nevä­line. Se ei ole nopea eikä tehokas!

    O.S. kir­joit­ti: “Elinympäristön miel­lyt­tävyy­del­lä on val­ta­va merk­i­tys kaupunkien tule­vaisu­udelle, kos­ka uudet yri­tyk­set peruste­taan sinne, mis­sä yrit­täjä per­hei­neen halu­aa asua.”

    Tämä pitää taa­tusti paikkansa. 

    Kat­selin tänään Eiraa ja Kaivopuis­toa jälleen ker­ran paikan pääl­lä, omin silmin, enkä voi kuin ihme­tel­lä, mik­sei tuol­laisia, inhimil­liseen mit­takaavaan raken­net­tu­ja, moni-ilmeisiä, mut­ta kau­ni­ita kaupungi­nosia enää osa­ta rak­en­taa? Ain­oa mitä nykyään osa­taan, taitaa nyky­isin olla rahas­tamisen taito, liitet­tynä tyl­sän näköisi­in tai rumi­in, uusi­in alueisi­in ja rakennuksiin! 

    Minne on kadon­nut kaupunkisu­un­nit­telijoiden ja arkkite­htien ammat­ti­taito? Vievätkö rahoit­ta­jat heitä nyky­isin kuin päs­siä narussa? 

    “Muka­vat kaupun­git menestyvät.”
    Juuri tuos­ta syys­tä en voi varauk­set­tomasti kan­nat­taa tiivistäjien ja ‘lisää beto­nia kaupunkiin’-poppoon ajatuksia. 

    Osaako esimerkik­si joku tiivistäjä tai Osmokaan ker­toa, miten vaikka­pa Eiraan saisi noin 40–64% lisäa­sukas­ta tiivistämäl­lä, siten että alue säi­ly­isi edelleen muka­vana alueen NYKYISILLE asukkaille ja hei­dän naa­pureilleen, sekä sat­un­naisille kulk­i­joille, jol­laisia minä sil­lä suun­nal­la tänään kolmel­la eri ris­teily­laival­la tullei­den tur­istien ohel­la edustin? 

    (64% = 100% x 400 000 lisäasukasta/ 624 427 asukasta)

  39. Kiin­nos­tavin­ta on ollut kuul­la eri­laisia keskus­tan hajau­tus­poli­ti­ikkaa tuke­via perustelui­ta, jot­ka ovat aika haetun oloisia. Sama tunne tuli, kun ruotsin koulu­tuk­sen pakol­lisu­ut­ta ihan kaikille kaikkial­la puo­lus­telti­in. — Preusteluil­la ei niin väliä, kun on tavoite tiedos­sa. Se on toki todel­la huonoa politiikkaa.

    Toiv­ot­tavasti ihmiset käyvät muual­lakin kuin alue­sairaalas­sa kat­so­mas­sa maail­maa. Muu­ta­ma päivä Ruot­sis­sa voisi ava­ta mieltä, kun ker­ran ruot­si­akin osataan.

    Tukholö­ma, Göte­borg, Malmö — siinä talouden keskit­tymät ja vetu­rit monel­la tapaa. Sak­sas­sa on Berli­inin lisäk­si use­ampi men­estyvä keskus.

    Ymmär­rys paranisi heti kun oival­letaan, ettei Seinäjoen va Vaasan väli­nen kisa ole kiin oleel­lista vaan miten Helsin­ki ja pääkaupunkiseu­tu pär­jää Tukhol­malle, Kööpen­ham­i­nalle, Tallinnalle ja Berli­inille, siis onko ero repeämässä liian suureksi.

    Tämän pitäisi herätel­lä todel­la paljon päättäjiä!

    Maaseudulle se merki­tisi eri­la­sia plavelui­ta, kutsu/tilaustaksi jär­jestelmät älyli­iken­teen sovel­luksi­na, perus­ta­son koulu­tuk­sen etäop­pimi­nen ja tavar­avir­to­jen hoit­a­mi­nen net­tikaup­po­jen kaut­ta. Se tarkoit­taa kovin eri­laista maaseu­tua, jos­sa on todel­la paljon nyky­istä vähem­män asukkai­ta, jot­ka toimi­vat maa- ja met­sä­taloudessa nyky­istä ammat­ti­maisem­min ja isom­mi­il­la yksiköil­lä. Matkailuelinkeino voi toimia myös jois­sakin paikois­sa, jos mitään näkem­sien arvoista luon­toa jätetään jäl­jelle. Keskus­tan polit­ti­ikkaa on lähin­nä haitallista tälle tapah­tu­mas­sa ole­valle muutokselle.

    Pohjoises­sa kysymys ei ole Inari vai Kit­tilä vaan onko koko Lapil­la vetovoimaa tur­is­mis­sa ver­rat­tuna Skot­lanti­in, Islanti­in tai Nor­jaan.. Jostain syys­tä Keskus­ta on kovin huonos­ti arvostanut matkailun tuo­mia euroja.

    Yhden ison piipun kaupun­git, monokaupun­git, ovat ongelmis­sa. Syyt sen yhden tehtaan tulon kun katoa­vat ja tekem­i­nen menee ervoketjun ja markki­noiden mukana suo­tu­isam­paan paikkaan. 

    Suur-Kou­volas­sa on ainek­sia muuhunkin, silti muu­tos ottaa koville.Salon seu­tu ymmär­si myös tehdä kun­tali­itok­sen, etu­na on nopea yhteys käyt­tämään Turun tai Helsin­gin palve­lu­tar­jon­taa. Ilman kun­tarken­teen uud­is­tus­ta kyyti olisi vieläkin kylmempää.

  40. Hes­su: Hei J. Heikkinen.
    Jotenkin on has­sua, että käyt­tämäl­lä yhtä tai kah­ta julka­istua (lisäk­si artikke­lit julka­istu suht. huonos­sa lehdessä) teet pitkälle meneviä johtopäätök­siä. Mik­si et puhu niistä julka­isu­ista jot­ka puhu­vat että kaupungis­tu­mi­nen on erit­täin hyvä asia tuot­tavu­u­den kehityksen/innovaatioiden kannal­ta? Kir­jal­lisu­ut­ta on paljon.(!) 

    Juurikin näin. Heikkisen viestit sisältävät hirvit­tävän sekalaista sitaat­ti­salaat­tia, jos­sa on min­un silmi­i­ni poimit­tu yksit­täisiä kap­palei­ta sieltä täältä, ilman aja­tus­ta siitä, miten ne mah­dol­lis­es­ti pitäisi liit­tää laa­jem­paan asiayhteyteen.

  41. Sakke:
    Eikös Loh­jal­la ja Por­voos­sakin ole rautatiease­mat? Mik­sei niitä ja ole­mas­saol­e­vaa osa­ta hyö­dyn­tää, tai kehit­tää edelleen fik­sum­min toimivaksi? … 

    Henkilöli­ikenne ei ole VR:lle kovin kan­nat­tavaa ja se ajaa mielum­min noil­la yksir­aiteisil­la radoil­la tavara­ju­nia päivisin, jol­loin henkilöstökus­tanuk­set ovat pienem­mät kuin yöli­iken­teessä. Eli toisin sanoen radat ovat tyhjän­pant­ti­na nykyään öisin. Osa ongel­mas­ta on syr­jäseu­tu­jen liiken­teen kom­pen­soimi­nen etelän tuloil­la, kuten Osmo on usein todennut.

    Vas­taavia yksir­aiteisia ratao­suuk­sia on myös muual­la Etelä-Suomes­sa, joil­la voidaan ajaa kan­nat­tavaa taa­ja­mali­iken­net­tä, jos tavar­ali­ikenne aje­taan öisin. Ainakin Turku — Uuiskaupun­ki ja Lahti — Hol­lo­la ovat tuol­laisia. Por­voos­sa muuten joudu­taan rak­en­ta­maan nyt puret­tu radan lop­pu­o­su­us uud­estaan, kun henkilöli­ikenne aloitetaan.

    Osana ongel­maa on bus­sili­iken­teen lin­jas­ton väärä rooli. Niis­sä mais­sa, jois­sa on toimi­va lähili­ikenne, bus­sit hoita­vat ennen kaikkea syöttöä.

  42. Lau­ri Kumpu­lainen: Saa aikamoisia alki­o­lais­saar­naa­jia olla, että tämä kehi­tyskulku pysähtyy…

    Eivät ihmiset osaa itse pysäyt­tää. Tau­d­i­nai­heut­ta­jat hoita­vat sen puolen, kuten niin mon­ta ker­taa aikaisemminkin.

  43. Mau­r­izio:

    …Mut­ta ei se mitään, kos­ka Münchenistanin kansa­tasaval­ta­han _on_ kyl­lä aina ollut tun­net­tu eri­tyisen lähei­sistä suhteis­taan Neuvostoliittoon. 

    Poikkeuk­sia löy­tyy Ran­skas­ta, jos­sa ker­rostalolähiöitä on raken­net­tu lait­tomille maahanmuuttajille. 

    Kat­sop­pa sak­sankieli­sistä lähteistä, niin Isman­ing ei siinä mielessä ole lähiö, kuin joku Kon­tu­la tai Jakomä­ki. Kyseessä on van­ha kaupun­ki, joka on laa­jen­tunut. Muu­ta­ma ker­rosta­lo keskus­tas­sa ja sit­ten omakoti- ja rivitaloja.

    Sinän­sä esimerkkisi on mie­lenki­in­toinen. Se on oleel­lis­es­ti tiivi­impi kuin suo­ma­laiset lähiöt. Siinä on kaupunki­mainen kaa­va, keskel­lä ase­maraken­nus ja Isman­ing on oma kun­tayk­sikkön­sä. Eli kyseessä on sak­salainen pikkukaupun­ki, joka sat­tuu ole­maan Mynchenin työs­sakäyn­tialueel­la. Kar­jaa­ta voisi ver­ra­ta siihen, jos kehi­tys Kar­jaal­la olisi ollut vähän toisenlaista.

  44. TL:

    Päivän hesaris­sa Luu­la­ja hehkut­taa Face­bookin datakeskus­ta ja posi­ti­ivista kier­ret­tä. Ham­i­nan datakeskus valit­taa lähin­nä työn­tek­i­jäpu­laa kasvun esteenä. Val­tion olisi minus­ta kan­nat­tanut lait­taa vaik­ka 100 miljoon­aa euroa siihen että Googlen datakeskus olisi saatu Turku­un, Oulu­un tai edes Lappeenrantaan.

    Ham­i­nal­la oli muu­ta­ma ylivoimainen etu, joi­ta olisi ollut vaikea tasoit­taa edes riihikuiv­al­la val­tion rahal­la: paljon tyhjää avaraa tilaa, valmis infra jäähdysve­den kierolle ja järeä teol­lisu­us­lu­okan sähköliittymä.

    Jälkim­mäisen suh­teen luin juuri häm­mästystyk­seni, että Suomessa(kin) iso­jen datakeskusten sähköli­it­tymien (>100MW) rak­en­tamises­sa vuosi voi olla hyvin lyhyt aika ja sik­si kaik­ki tyh­jen­tyneet (paperi)teollisuuskiinteistöt ovat aikamoi­ses­sa etu­lyön­ti­ase­mas­sa vrt. aivan puh­taal­ta pyödältä raken­net­tavi­in laitoksiin.

  45. Hes­su: The Pro­duc­tiv­i­ty Advan­tages of Large Cities: Dis­tin­guish­ing Agglom­er­a­tion From Firm Selection 

    On hyvä, että tuot esille tutkimuk­sia, jot­ka tuke­vat kasautu­mise­tu­jen esi­in­tymistä (osan niistä tun­sinkin). Ongel­mana näis­sä on se, että tuot­tavu­ut­ta on pääasi­as­sa tutkit­tu vain työ- ja pääoma­panok­sen suh­teen. Kasautu­mise­tu­ja on kun­nol­la vas­ta 2000-luvul­la ryhdyt­ty tutki­maan yhdessä hait­to­jen (kus­tan­nuk­set kuten työti­lan hin­ta) kanssa tuotan­non­tek­i­jöi­den kokon­ais­tuot­tavu­udelle alueit­tain. Ja etu­i­hin kuten tiedon siir­tymiseen ja vuorovaiku­tuk­seen on vas­ta viime aikoina osat­tu liit­tää niiden kus­tan­nuk­set. Syynä lie­nee se, että kus­tan­nusti­etoa on kyet­ty vas­ta viime aikoina kun­nol­lis­es­ti tilas­toimaan alueittain.

    En kykene tässä vas­tauk­ses­sa kom­men­toimaan vielä kuin tuo­ta Combesin pape­ria Ran­skan talousalueelta. Hän pyrkii ain­oas­taan erot­ta­maan ns “firm selec­tion” efek­tin agglom­er­aa­tioe­duista eikä tarkastele kasautu­mishait­to­ja samas­sa yhtey­dessä. Hän huomioi jälkim­mäisiä eril­lisessä “Sup­ple­men­tary mate­r­i­al” julka­is­us­sa, mut­ta tyy­tyy vain osoit­ta­maan, että “firm selec­tion” efek­tin ero­tuk­seen se ei vaiku­ta. Combes on jo aiem­min julka­is­us­saan Spa­tial wage dis­par­i­ties: Sort­ing mat­ters! näyt­tänyt, että Ran­skas­sa korkean ja mata­lan tuot­tavu­u­den seg­re­gaa­tio (yri­tyk­set ja osaa­jat) sen sijaan on merkit­tävä selit­täjä tuot­tavu­u­den kasvulle (siis työ­panok­sen ja pääoma­panok­sen suh­teen ain­oas­taan) tiheäm­min asu­tu­il­la alueil­la. Olen näil­lä Soin­in­vaaran keskustelu­sivuil­la pain­ot­tanut seg­re­gaa­tion vaiku­tus­ta, joka ei ole kasautu­mise­t­ua, ja Combesin tutkimuk­set tuke­vat väit­teitäni. “Firm selec­tion” efek­tiä en ole kom­men­toin­ut eikä se nyt olekaan oleellinen.

    1. Kus­tan­nuk­set työn hin­nas­ta­han johtu­vat siitä, että tuo­tavam­mil­la alueil­la ei asu tarpeek­si ihmisiä ja iksi niistä kil­pail­laan. Jos toim­inta olisi tuot­tavam­paa muual­la, jos­sa vielä palkatkin ovat alem­pia,. tier­tysti yrit­täjä siirtäisi toim­intansa sinne. Argu­men­toit itseäsi vastaan.
      Mut­ta tie4tysti on niin, että kun kasautus­mise­dut nos­ta­vat tuot­tavu­ut­ta ja sik­si sekä työvoiman, maan että aus­nto­jen hin­taa, sel­l­aisen toimin­nan, joka ei hyödy kasautu­mise­duista, kan­nat­taa siir­tyä pois. Sokerite­hdas Helsingistä, sata­ma HJätkäsaares­ta ja niin edlleen.

  46. OS: “sik­si sekä työvoiman, maan että aus­nto­jen hin­taa, sel­l­aisen toimin­nan, joka ei hyödy kasautu­mise­duista, kan­nat­taa siir­tyä pois. Sokerite­hdas Helsingistä, sata­ma HJätkäsaares­ta ja niin edlleen.”

    Ihmette­len taas ker­ran tätä litur­giaa. Helsin­gin päät­täjät selit­televät joka paikas­sa, miten hienoa on, kun saati­in sata­ma pois asun­to­jen tieltä Jätkäsaaresta. 

    Eihän se sieltä mihinkään ole läht­enyt. Rahtili­iken­net­tä kyl­lä pois­tet­ti­in, mut­ta Helsin­gin Sata­ma yrit­tää koko ajan rai­vokkaasti kas­vat­taa Län­sisa­ta­maa tulo­jen lisäämisek­si ja saa samal­la aikaisek­si mah­ta­vat liiken­neon­gel­mat. Siel­lä ne rekat edelleen tukki­vat tiet, ja sen lisäk­si riesana on tolku­ton ja päät­tymätön bussien let­ka plus vielä kaik­ki henkilöautot.

  47. Helsin­ki hyö­tyy hallinnosta

    Helsin­ki on valat­va paperi­ethas, joka syytää eri­laista byrokraat­tista turhu­ut­ta ympäriinsä

    Ja tästä paper­in­tuotan­nos­ta mak­se­taan huimia palkko­ja vaik­ka tuo­tok­sen lisäar­vo on negatiivinen

  48. juk­ka heikki­nen: On hyvä, että tuot esille tutkimuk­sia, jot­ka tuke­vat kasautu­mise­tu­jen esi­in­tymistä (osan niistä tun­sinkin). Ongel­mana näis­sä on se, että tuot­tavu­ut­ta on pääasi­as­sa tutkit­tu vain työ- ja pääoma­panok­sen suh­teen. Kasautu­mise­tu­ja on kun­nol­la vas­ta 2000-luvul­la ryhdyt­ty tutki­maan yhdessä hait­to­jen (kus­tan­nuk­set kuten työti­lan hin­ta) kanssa tuotan­non­tek­i­jöi­den kokon­ais­tuot­tavu­udelle alueittain. 

    Alue­talousti­eteen perus­teo­ri­akin tun­nus­taa (yliopis­ton ensim­mäisen vuo­den kurssi), että alueel­lis­es­ta kasautu­mis­es­ta seu­rautuu negati­ivisia ulkoishait­to­ja. Yleen­sä täl­löin käytetään esimerkkeinä suuria Aasialaisia/Afrikkalaisia kaupunke­ja. Syy tähän on se että negati­ivisien ulkois­vaiku­tuk­sien arvioidaan ole­van sitä suurem­pia kuin mitä huonom­pi ko. maan insti­tuu­tioiden taso on. 

    Onkin käsit­tääksi­ni todel­la yllät­tävää väit­tää, että Suomes­sa — mis­sä asu­taan edelleen erit­täin har­vak­seltaan — keskit­tymisen negati­iviset ulkoishyödyt ylit­tävät posi­ti­iviset suo­rat ja epä­suo­rat hyödyt. Suomel­la kun sat­tuu ole­van varsin toimi­vat instituutiot(mitä nyt jotain ongel­maa kun­tien toiminnassa). 

    Itseasi­as­sa en ymmär­rä mitä tarkoi­tat taloudel­lisen keskit­tymisen negati­ivisil­la vaiku­tuk­sil­la Suomes­sa? Voisitko selit­tää ja ehkä antaa pari viitet­tä? (mielel­lään tilas­tol­lisia tutkimuk­sia, ei mielipidekirjoituksia). 

    Yri­tys­ten valikoi­tu­mis­es­ta alueit­tain: Niin siis kuin­ka “korkeampi työti­lan hin­ta” on alueel­lisen kasautu­misen negati­ivi­nen tule­ma? En ymmär­rä täm­möistä väitet­tä? Mikä olisi “vai­h­toe­htoinen ulot­tuvu­us” yri­tys­ten työtilo­jen hinnoille? 

    Ja niin, olen kotoisin maal­ta, mut­ta yritän lukea ja ajatella.

  49. Jaas­su:
    Has­sua että joku kom­men­toi­ja mainit­si Helsin­gin kasvun keinotekois­es­ta rajoit­tamis­es­ta kun aluet­ta on keinotekois­es­ti kas­vatet­tu vuosikym­me­nien ajan.

    Ehdotan seu­raavaa viedään kaik­ki val­tion rahoit­ta­mat toimin­not pois Helsingistä ja kat­so­taan miten men­estyvä metropolimme olisi ilman niitä.

    Siir­retään lisäk­si Suomen ulko­maan­len­to­jen pää­len­to­kent­tä Lah­teen ja Sata­ma vaikka­pa takaisin Haminaan. 

    Onko tuos­sa nyt ole­tuk­se­na, että Helsin­ki-Van­taan lento­ken­tän kasvu joh­tu­isi keinotekoi­sista toimista, eikä siitä että riit­tävän mon­et matkus­ta­jat ja lentoy­htiöt oikeasti halu­a­vat lentää sitä kaut­ta? Mak­sa­vat lisäk­si lento­ken­tän käytöstä.

    Finnairia voi tietysti yrit­tää käskyt­tää val­tion omis­ta­jao­h­jaus-poli­ti­ikan rajois­sa. Mut­ta ulko­maiset lentoy­htiöt päät­tävät ihan itse, mille Suomen lento­ken­tille lentävät — jos ylipäätän­sä lentävät.

    Vas­taavasti yksi­tyiset laivay­htiöt voivat vali­ta vapaasti, seilaa­vatko Hang­on, Helsin­gin vai Ham­i­nan sata­man kaut­ta. Helsin­gin Sata­ma on muuten Helsin­gin kaupun­gin omis­tuk­ses­sa, eikä val­tion (toisin kuin Helsin­ki-Van­taan lento­kent­tä). Ja satam­a­toim­into­ja Helsingis­sä on ollut eri muodois­saan 1500-luvul­ta lähtien.

    TL;DR: lentokoneet ja lai­vat kulke­vat lähtöko­htais­es­ti niille kentille/satamiin, jois­sa niille on riit­tävästi kysyntää.

  50. Kalle: Peri­aat­teessa noin, mut­ta kaikial­la muual­la Euroopas­sa tuo toteutetaan omakoti­taloina ja rivareina. Vain Neu­vos­toli­itossa ja siihen jotenkin kytkök­sis­sä olleis­sa maisa on raken­net­tu kerrostalolähiöitä. 

    Jos Euroopas­sa toisen maail­man­so­dan jälkeisenä aikana on ollut jokin yksit­täi­nen maa, joka tun­netaan nimeno­maan ker­rostalolähiö­pain­ot­teis­es­ta asumis­es­ta, niin se on kyl­läkin sil­loinen ja nykyi­nen Nato-maa Ranska.

    Kukaan, joka lainkaan tun­tee Ran­skaa, voi tuskin väit­tää, ettei siel­lä olisi ker­rostalolähiöitä. Mut­ta havain­toes­imerkke­jä löy­tyy tarvit­taes­sa hel­posti esimerkik­si Googlen kuva­haus­ta haku­sanal­la ban­lieue tai grand ensem­ble.

    Eikä siinä kaik­ki. Ker­rostalolähiöt tuli­vat myös Neu­vos­toli­it­toon nimeno­maan Ran­skas­ta eikä toisin päin. Ele­ment­ti­talo­jen laa­jamit­tainen lev­iämi­nen Itä-Euroop­paan sai alkun­sa siitä, kun Neu­vos­toli­it­to osti vuon­na 1959 ran­skalaiselta Ray­mond Camus et Com­pag­nie ‑yhtiöltä 380 talote­hdas­ta. Niiden valmis­ta­mat talot eivät ole neu­vos­toli­it­to­lais­peräistä arkkite­htu­uria sen enem­pää kuin ital­ialais­es­ta Fiatista tekee neu­vos­toli­it­to­laisen auton se, että sitä valmis­tet­ti­in Neu­vos­toli­itossa nimel­lä Lada.

  51. Liian van­ha:
    Helsin­ki hyö­tyy hallinnosta

    Helsin­ki on valat­va paperi­ethas, joka syytää eri­laista byrokraat­tista turhu­ut­ta ympäriinsä

    Ja tästä paper­in­tuotan­nos­ta mak­se­taan huimia palkko­ja vaik­ka tuo­tok­sen lisäar­vo on negatiivinen

    Itsenäisil­lä mail­la on yleen­sä pääkaupun­ki jos­sa tapah­tuu mm täl­laisia asioi­ta, mon­en muun asian lisäksi. 

    Jos Helsin­ki ei olisi Suomen pääkaupun­ki niin se olisi joku muu, var­maan Turku. Tai sit­ten Suomel­la ei ole omaa pääkaupunkia vaan siinä ase­mas­sa toimisi Tukhol­ma, Mosko­va, Tallinna, Berli­i­ni, Brys­sel, Lon­too tai Wash­ing­ton. Mikä niistä olisi mieluisin? Olet­taen että niis­sä ei saisi hoidet­tua mitään asi­aa suomen kielel­lä saatik­ka kukaan mak­saisi kansalais­ten matko­ja sinne hoita­maan asioitaan. 

    Mainitkaa edes yksi kansal­lis­val­tio maail­mas­sa jos­sa ei ole pääkaupunkia jos­sa istuu byrokraat­te­ja hoita­mas­sa kansalais­ten asioita?

  52. juk­ka heikki­nen:
    Soin­in­vaara kir­joit­taa: “Teol­lisu­uskaupun­gin muun­tu­mi­nen cityk­si ei ole aivan yksinker­taista. New Yorkin kohdal­la se on men­nyt lois­tavasti, vaik­ka aluk­si olikin vaikeaa.”

    New York on maail­man finanssikeskus ja siten huono esimerk­ki, kos­ka on jär­jetön­tä yrit­tää kopi­oi­da mallia kaikille. Man­hat­tanil­la on pank­ki-ja sijoi­tus­toimin­nas­sa 12 %, arvopa­pe­rien­väl­i­tyk­sessä 25 %, laki- ja tili­palveluis­sa 7.5 %, ja main­on­nas­sa 15 % USA:n työl­li­sistä vas­taav­il­la toimialoilla. 

    Taval­laan sekä Soin­in­vaara että sinä olette väärässä. New York ei ole ollut mikään merkit­tävä teol­lisu­uskaupun­ki koskaan eikä sen rooli Amerikan man­tereen finanssikeskuk­se­na ole sen ain­oa rooli. 

    New York on ennenkaikkea mod­ernin kult­tuurin ja taiteen pääkaupunki.

  53. Ei tämä otsikon aja­tus ihan väärää ajat­telua ole. Ruot­sis­sakin on jois­sain kaupungeis­sa nähty että yliopis­to ja keskus­sairaala voivat tuo­da vau­raut­ta ja kasvua kaupungille toisel­la taval­la kuin van­hat ja kuo­li­aak­si kil­pail­lut teol­lisu­u­de­nalat, jois­sa tuotan­to vielä siir­tyy halpis­mai­hin ja Ruotsin tehtaat suljetaan.

    Mut­ta yksi asia alku­peräisessä artikke­lis­sa silti on pielessä. Mis­tä tämä city kehit­tää maalle vien­ti­t­u­lot? Suomen kaltainen voimakkaasti vien­nistä riip­pu­va talous köy­htyy ilman vien­ti­t­u­lo­ja. Ja vien­ti­t­u­lot taas Suomes­sa edelleen tule­vat näiltä pie­niltä teol­lisu­u­s­paikkakun­nil­ta, ei citys­tä. Ei ainakaan jos vien­ti­t­u­lot kir­jataan sinne mis­sä ne tavarat on tuotet­tu eikä pääkont­torin sijantikaupunkiinö

    1. Yksi peliy­htiö näyt­tää tuo­van vien­ti­t­u­lo­ja enem­män kuin iso sel­l­ute­hdas. Aikanaan Espos­sa sijait­se­va Nokia toi ihan mukavasti tujlo­ja Suomeen. Arvon­lisäytk­ses­tä kän­nyköi­den valmis­tus tuot­ti niitä aika vähän, suun­nit­telu ja globaalin yhtiön haqllinto sitä enemmän. 

  54. Tom­mi U,

    neukuil­la ei ainakaan ollut not invent­ed here — ongel­maa, joka usein on organ­isaa­tioiden synti… 🙂

  55. “Ker­rostalolähiöt tuli­vat myös Neu­vos­toli­it­toon nimeno­maan Ran­skas­ta eikä toisin päin. Ele­ment­ti­talo­jen laa­jamit­tainen lev­iämi­nen Itä-Euroop­paan sai alkun­sa siitä, kun Neu­vos­toli­it­to osti vuon­na 1959 ran­skalaiselta Ray­mond Camus et Com­pag­nie ‑yhtiöltä 380 talotehdasta.”

    Ele­ment­ti­talo­jen raken­nustekni­ik­ka Neu­vos­toli­it­toon tuli tosi­aan Ran­skas­ta ja arkkite­htu­uri Suomes­ta ja Ruot­sista. (Eli aivan väärin­päin otti­vat vaikut­teen­sa) Kan­nat­taa joskus käy­dä kat­so­mas­sa miten ran­skik­sien kylmäsil­lat tulee esi­in ikkunoiden yläre­unois­sa ja saumoissa tuol­la Siper­ian oloissa.

  56. Poth1ue1: Ham­i­nal­la oli muu­ta­ma ylivoimainen etu, joi­ta olisi ollut vaikea tasoit­taa edes riihikuiv­al­la val­tion rahal­la: paljon tyhjää avaraa tilaa, valmis infra jäähdysve­den kierolle ja järeä teol­lisu­us­lu­okan sähköliittymä 

    En tiedä mitä Mäntsälässä oli valmi­ina yan­dex­ille, mut­ta se ei var­maan ketään kiin­nos­ta. Kyse on tässä suuren amerikkalaisen men­estyjän läs­näolosta ja imagos­ta. Ruot­salaiset näköjään senkin osasi­vat hyö­dyn­tää. Lisäk­si siel­lä Luu­la­jas­sa on teknisen yliopis­ton ohel­la muitakin kone­sale­ja ja paikallisia innovaatioita:

    http://www.datacenterknowledge.com/archives/2014/02/06/bitcoin-miners-building-10-megawatt-data-center-sweden/

    Teen löy­hästi näi­hin liit­tyviä asioi­ta ja vien­ti­tuot­tei­ta työk­seni. Suo­mi on ollut vuosia kehi­tyk­ses­tä jäl­jessä Ruot­sia. Nyt tun­tuu että moni muukin Euroopan maa on menos­sa kovaa ohi IT-alal­la. Suomes­sa edelleen itketään Noki­aa ja toiv­otaan amerikkalaisia ali­hank­in­takont­tor­e­i­ta joka pikkukylään teet­tämään hal­val­la ruti­ini­hom­mia, joi­ta ei 2–3x suurem­mil­la palkoil­la viit­sitä län­si­mais­sa teettää.

  57. Ris­to Koivunen: Onko tuos­sa nyt ole­tuk­se­na, että Helsin­ki-Van­taan lento­ken­tän kasvu joh­tu­isi keinotekoi­sista toimista, eikä siitä että riit­tävän mon­et matkus­ta­jat ja lentoy­htiöt oikeasti halu­a­vat lentää sitä kaut­ta? Mak­sa­vat lisäk­si lento­ken­tän käytöstä.

    TL;DR: lentokoneet ja lai­vat kulke­vat lähtöko­htais­es­ti niille kentille/satamiin, jois­sa niille on riit­tävästi kysyntää. 

    Väärin meni. Ole­tuk­se­na on se että jos suomen ulko­maan­len­not hoidet­taisi­in Lah­den kaut­ta, aikaa myöten Lahdestä tulisi suomen talouden keskus, täl­lais­ten toim­into­jen läs­näo­lo syn­nyt­tää tarpei­ta muille palveluil­la ja syn­tyy itseään ruokki­va kehä joka aikaa myöten kas­vat­taisi Lahdes­ta suomen talouden keskuk­sen, bisnes siir­tyy lähem­mäs aluet­ta joka tar­joaa sille mitä ne tarvitsevat.

    Tuot­teet kulki­vat aikaisem­min suju­vasti mm. Kotkan ja Ham­i­nan satamien kaut­ta vuosikym­me­nien ajan, ja vuosaaren sata­malle ei ollut todel­lista tarvet­ta, mut­ta helsin­ki ilmeis­es­ti halu­aa kah­mia kaik­ki talouden toimin­not itselleen.

  58. pelot­taa Suomen puoles­ta. Soin­in­vaar­alaiset halu­si­vat viime vuosikymmenel­lä tehdä yksi­tyis­es­tä sek­torista ja tekni­ikan alas­ta mah­dol­lisim­man vähän houkut­tel­e­van. Juk­ka Heikkiäiset taas halu­a­vat pakot­taa ihmiset maalle. Ei ole hyvä suun­ta tämä ollenkaan.

  59. Hes­su: Itseasi­as­sa en ymmär­rä mitä tarkoi­tat taloudel­lisen keskit­tymisen negati­ivisil­la vaiku­tuk­sil­la Suomes­sa? Voisitko selit­tää ja ehkä antaa pari viitet­tä? (mielel­lään tilas­tol­lisia tutkimuk­sia, ei mielipidekirjoituksia). 

    Helsin­ki ei ole har­vaan asut­tu keskus­tas­ta läh­tien ver­rat­tuna tyyp­pikaupunki­in län­si­mais­sa (vrt Rot­ter­dam). Kasautu­mishait­to­jen osu­ut­ta tuotan­non­tek­i­jöi­den kokon­ais­tuot­tavu­udelle (TFP) tulisikin tutkia Helsingille, sen seudulle ja Uudelle­maalle, mihin esimerkik­si HY valitet­tavasti ei ole oikein ryhtynyt. 

    Helsingis­sä kuten muual­lakin kasautu­mishait­to­ja ovat kallis työti­la, elinku­lut, infor­maa­tiovir­ran kallis­tu­mi­nen, sekä ruuhkau­tu­mi­nen rajoit­taen ja kallis­taen investoin­te­ja ja nos­taen työ­panok­sen hin­taa (S. Somer­pa­lo, Saavutet­tavu­u­den mit­tar­it, Liikenne- ja viestin­tämin­is­ter­iön julka­isu­ja 13/2006). Maa­han­muut­to ja väestönkasvu itsessään ovat latis­ta­neet työl­lisyyt­tä ja lisän­neet julk­isia kustannuksia.

    Kasautu­mi­nen on johtanut endo­geenis­es­ti rahoitus‑, kiinteistö‑, vuokraus- ja liike-elämää palvel­e­van toimin­nan kasvu­un, jos­sa työn tuot­tavu­us on pienen­tynyt 2000-luvul­la, kun keskimäärin kasvu on ollut ‑0,4 pros­ent­tia vuodessa. Myös Muut palve­lut-toimi­alan keskikasvu 2000-luvul­la on ollut mui­ta toimi­alo­ja huo­mat­tavasti vähäisem­pää 0,5 pros­entin keskikasvul­la (J. Käpylä et al. Tuot­tavu­u­den kehit­tämi­nen Suomes­sa, 2009, Työsuojelurahasto)

    Rattso & Stokken tutkimus “Migra­tion and dynam­ic agglom­er­a­tion economies; Time series evi­dence from Nor­way” ei osoi­ta agglom­er­aa­tioe­tu­ja Nor­jan kaupungis­tu­mis­es­ta (viit­teitä vas­taavas­ta on ruot­salai­sis­sa tutkimuk­sis­sa Ruot­sista). Vah­va sig­naali, että pitäisi tehdä vas­taa­va tutkimus Suomeen kun­nille. C. Antonel­li et al. tutkimuk­ses­saan Pro­duc­tiv­i­ty growth and pecu­niary knowl­edge exter­nal­i­ties: An empir­i­cal analy­sis of agglom­er­a­tion economies in Euro­pean regions on osoit­tanut, että infor­maa­tion kallis­tu­mi­nen on tehnyt tyhjäk­si vas­taa­van kasautu­mise­dun kyseis­ten toimi­alo­jen TFP:n kannal­ta Euroopan kehit­tyneim­mil­lä alueil­la kuten Suomes­sa. Enem­mänkin olisi lis­ta­ta, mut­ta rajataan tähän. 

    Hes­su: Yri­tys­ten valikoi­tu­mis­es­ta alueit­tain: Niin siis kuin­ka “korkeampi työti­lan hin­ta” on alueel­lisen kasautu­misen negati­ivi­nen tule­ma? En ymmär­rä täm­möistä väitet­tä? Mikä olisi “vai­h­toe­htoinen ulot­tuvu­us” yri­tys­ten työtilo­jen hinnoille? 

    TFP:ssä input­te­ja ovat inputit tuotan­toon kuten työ­panos ja pääoma­panos. Maan hin­ta ja väl­i­tuot­tei­den hin­nat ovat muun muas­sa sel­l­aisia ja ne vähen­tävät kasautu­mise­duille jäävää tuot­tavu­u­den osaa. Se kos­kee kaikkia toimi­alo­ja, niin seg­re­gaa­tios­sa voit­tavia kuin häviäjiä. Kasautues­sa maan hin­ta nousee ja se kallis­taa työti­lan hin­taa. Toimi­alo­jen on kuris­tet­ta­va työti­laa, mikä myös rajaa investoin­timah­dol­lisuuk­sia. Huo­maa tässä, että tarkaste­len kan­nat­tavu­ut­ta ja tuot­tavu­ut­ta samas­sa yhtey­dessä. Työtilavuokrat toki näkyvät kansan­taloudessa bkt:ssa joidenkin saam­i­na vuokrat­u­loina. En käsit­tänyt, mitä tarkoitit “vai­h­toe­htoisel­la ulottuvuudella”.

  60. Ns. lähio­rak­en­tamista tehti­in 60–70-luvuilla vähän joka­puolel­la Euroop­paa. Ero Suomen ja jotakuinkin kaikkien muiden maid­en välil­lä on se, että Suomen kaupunkialuei­den kokon­ais­raken­nuskan­nas­ta poikkeuk­sel­lisen suuri osa raken­net­ti­in noina vuosi­na. Myöhäi­nen kaupun­gin­s­tu­mi­nen johti siihen, että “Suo­mi kaupungis­tui lähiöistymäl­lä eikä urban­isoitunut per­in­teisessä mielessä” (muistin­varainen sitaat­ti Johan­na Han­kosen väitöskirjasta). 

    Luulen että tämä ero on yksi tek­i­jä, joka osaltaan han­kaloit­taa “kaupunki­maisu­ud­es­ta” keskustelua Suomes­sa. Ihmis­ten mieliku­vis­sa kaupunki­maisu­us kytkey­tyy liian vah­vasti korkeaan rak­en­tamiseen eikä tiiviyteen.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Aikanaan Espos­sa sijait­se­va Nokia toi ihan mukavasti tujlo­ja Suomeen.

    Nokian suu­ru­u­den aikoina kaik­ki suurim­mat tuoteke­hi­tysyk­siköt sijait­si­vat yliopis­tokaupungeis­sä kuten Oulu, pk-seu­tu, Jyväskylä.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Kus­tan­nuk­set työn hin­nas­ta­han johtu­vat siitä, että tuo­tavam­mil­la alueil­la ei asu tarpeek­si ihmisiä ja iksi niistä kil­pail­laan. Jos toim­inta olisi tuot­tavam­paa muual­la, jos­sa vielä palkatkin ovat alem­pia,. tier­tysti yrit­täjä siirtäisi toim­intansa sinne. Argu­men­toit itseäsi vastaan.
    Mut­ta tie4tysti on niin, että kun kasautus­mise­dut nos­ta­vat tuot­tavu­ut­ta ja sik­si sekä työvoiman, maan että aus­nto­jen hin­taa, sel­l­aisen toimin­nan, joka ei hyödy kasautu­mise­duista, kan­nat­taa siir­tyä pois. Sokerite­hdas Helsingistä, sata­ma HJätkäsaares­ta ja niin edlleen.

    Kas­va­van väestön palkkak­il­pailun ohel­la myös kas­va­van yri­tysjoukon kil­pailu väestä kas­vaa samas­sa suhteessa.

    Työkus­tan­nuk­set nou­se­vat kasautu­misen aiheut­ta­mas­ta alueel­lisen hin­tata­son nousus­ta ja ajan kallis­tu­mis­es­ta, joka johtaa korkeampi­in palkkavaa­timuk­si­in. Työn tuot­tavu­u­den nousu itsessään myös vetää tuotan­non­tek­i­jöi­den kus­tan­nuk­sia ylös.

    Kas­vav­ista tuotan­tokus­tan­nuk­sista kär­sivät kaik­ki toimi­alat. Seg­re­gaa­tio kalli­isi­in osaa­ji­in ei ole ratkaisu, kos­ka eniten työl­listävä bulk­ki toimi­alas­to (hoita­jat, myyjät, kul­jet­ta­jat, etc) on vält­tämätön eikä voi siir­tyä minnekään.

    1. Juk­ka heikke­nee. Mik­si mure­hdi­ta kasautu­mishaitoista? Jos ne ovat todel­lisia, sil­loin­han yri­tyk­set pyrk­i­sivät vält­tämään iso­ja kaupunke­ja ja meni­sivät muualle. Jos eivät, teo­ri­asi on väärä.

  63. Hes­su: Macro­eco­nom­ic Impli­ca­tions of Agglom­er­a­tion (Econo­met­ri­ca)

    Lai­tan tähän viit­teeseesi liit­tyen kom­mentin NEP-DGE blo­gista kyseiseen paperi­in, joka ehkä on riit­tävä kom­ment­ti omas­takin puolestani aiem­pi­en vas­tauk­sieni ohella:

    This paper fits in a new line of research that tries to under­stand cities and agglom­er­a­tion effects using dynam­ic gen­er­al equi­lib­ri­um mod­els. The basis here is the good old Lucas-Prescott island mod­el, the mod­el is used to study the impact of agglom­er­a­tion on prices (land, labor, goods). Would this explain why Tokyo and New York City are so expensive?

  64. Hes­su: Why Do Cities Mat­ter? Local Growth and Aggre­gate Growth (NBER,Hsieh&Moretti)

    Tässä työssä tuot­tavu­ut­ta tutkit­ti­in USA:n hal­ki 220 kaupun­gin palkkadis­per­sion kaut­ta yhdessä työn­tek­i­jöi­den kaupunki­in muut­tamisen koke­man hyv­in­voin­nin (esimerkik­si asumisen kalleu­den vaiku­tus palkkoi­hin) kanssa. Tuot­tavu­us para­metrisoiti­in kuitenkin Rosen Roback mallil­la vain työ­panok­sen ja kap­i­taali­panok­sen suh­teen. Mui­ta tuotan­non­tek­i­jöi­den kus­tan­nuk­sia ei huomioitu TFP:ssä eli varsi­naisia toimi­alo­jen kan­nat­tavu­u­den kannal­ta olen­naisia kasautu­mishait­to­ja kalli­in työvoiman ja kap­i­taalin ohel­la ei tutkit­tu. Seg­re­gaa­tion osu­ut­ta ei myöskään huomioitu.

    Vaik­ka Rosen Roback tuot­tavu­us nousisikin työ­panok­sen suh­teen kasautu­mas­sa, se ei ker­ro onko kokon­ais­tuot­tavu­us kaikkine tuotan­non­tek­i­jöi­neen kasvanut.

  65. TL: En tiedä mitä Mäntsälässä oli valmi­ina yan­dex­ille, mut­ta se ei var­maan ketään kiinnosta. 

    Muis­taak­seni joku kan­taverkon kytkin- tai muun­ta­moase­ma, jos­ta oli help­po rak­en­taa riit­tävän jykevä sähköli­it­tymä kone­salille — ja tietysti luokkaa nol­la nim­byä valit­ta­mas­sa uud­es­ta sähkölinjasta.

    Teen löy­hästi näi­hin liit­tyviä asioi­ta ja vien­ti­tuot­tei­ta työk­seni. Suo­mi on ollut vuosia kehi­tyk­ses­tä jäl­jessä Ruot­sia. Nyt tun­tuu että moni muukin Euroopan maa on menos­sa kovaa ohi IT-alal­la. Suomes­sa edelleen itketään Noki­aa ja toiv­otaan amerikkalaisia ali­hank­in­takont­tor­e­i­ta joka pikkukylään teet­tämään hal­val­la ruti­ini­hom­mia, joi­ta ei 2–3x suurem­mil­la palkoil­la viit­sitä län­si­mais­sa teettää.

    Mjooo… ehkä Suomes­sa pitäisi pikkuhil­jaa ruve­ta miet­timään, että onko järkevä val­jas­taa yliopis­tot ja tutkimus­laitok­set (suur)yritysten ilmaisik­si tuoteke­hi­tysosas­toik­si — vai toisiko uusien radikaalien ideoiden vapaampi kehit­te­ly parem­paa tulosta.

  66. Työn­jako ja erikois­tu­mi­nen loi­vat niis­sä ylel­lisyyt­tä, johon ympäröiväl­lä maaseudul­la ei ole ylletty.

    Suur­ta var­al­lisu­ut­ta ja ylel­lisyyt­tä ker­tyi monis­sa yhteisöis­sä muu­tamille maaseudun maan­omis­ta­jille tai feodaaliherroille.

    Vau­raus syn­tyi kasautu­mise­duista – siitä, että pienel­lä alueel­la oli paljon eri alo­jen osaa­jia, joiden taidot täy­den­sivät toisi­aan ja jot­ka muo­dos­ti­vat toisilleen asiakaskunnan.

    Kaupunkien syn­nyssä maaseudun maat­alous- ja käsi­työ­tuot­tei­den kaup­pa taisi olla aika keskeistä. Toiselta toiselle kaup­paami­nen kaupun­gin sisäl­lä ei tuo vielä ruokaa pöytään. Ole­tan siis, että kapunkien sisäi­nen talous kasvoi merkit­täväk­si vas­ta maaseu­tusi­don­naisen kau­pankäyn­nin ja tuot­tei­ta paikas­ta toiseen välit­tävän kau­pankäyn­nin jälkeen.

    Fimean räpiköivä siir­tymi­nen Helsingistä Kuo­pi­oon on tör­män­nyt Kuo­pi­on työ­markki­noiden pienu­u­teen ja yksipuolisuuteen.

    “Pakkosi­ir­to” taisi olla keskeisem­pi syy ongelmi­in. Jos Fimea olisi ollut Kuo­pios­sa aina, ongelmia ei var­maankaan olisi ollut.

    Valitet­tavasti pari ostosparati­isia ehdit­ti­in rak­en­taa kaupun­gin ulkop­uolelle kaupun­gin elin­voimaa näivettämään.

    Valitet­tavasti nykyään rahan liiket­tä mit­taa­mal­la määritel­ty elin­voima keskit­tyy vah­vasti juuri automar­ket­tei­hin. Suomen kun­nista suurim­mas­sa osas­sa kaup­pa on siir­tynyt juuri niihin.

    Per­in­tei­sis­sä kivikaupungeis­sa tilanne on toinen, sil­lä niiden ydinkeskus­tas­sa on paljon houkut­timia, jot­ka eivät katoa, ja toisaal­ta sinne ei voi rak­en­taa aito­ja automar­ket­te­ja (parkki­hal­lit vähän kor­vaa­vat). Eikä tietenkään aina halu­takaan. Moni keskikaupunki­lainen halu­aa asioi­da kaupois­sa ilman autoa.

    Nur­mi­järveläisiä ja van­taalaisia ei saa enää Helsin­gin keskus­tan päivit­täisas­i­akkaik­si, vaan siel­lä kil­pa käy­dään paikallis­ten keskus­to­jen ja automar­ket­tien välil­lä. Automar­ketit taita­vat useim­miten voittaa.

    Helsin­gin kan­takaupungis­sa tehokkain asi­akkait­ten mie­lenki­in­toa säi­lyt­tävä strate­gia on kai paran­taa asioin­nin help­pout­ta (joukkoli­iken­ney­hteyk­siä, käve­lykatu­ja, eril­lis­ten kaup­po­jen yhdis­tämistä ostoskeskuk­sik­si, käve­ly­tun­nelei­ta ja sil­to­ja, aukoioloaiko­ja). Tuol­la kaupunki­mallil­la on oma kan­nat­ta­jakun­tansa. Kan­nat­taa erikois­tua siihen hyvään, mitä muil­la ei ole tarjota.

    Pienen kaupun­gin etu on tai voisi olla kaiken olen­naisen keskit­tymi­nen kävelyetäisyydelle.

    Kyl­lä. Tosin näin rohkea­ta pijjukaupunkia Suomes­sa ei tai­da olla — ei tule ainakaan mieleen. Jyväskylää pienem­mät taita­vat läh­es kaik­ki olla automar­ket­til­in­joil­la. Tam­pereel­lakin mietiskel­lään, miten Hämeenkatu pidet­täisi­in kilpailukykyisenä.

    Yksi suuri ongel­ma on se, että enää töis­sä ei käy­dä omas­sa kaupungis­sa, vaan ympäri seu­tua. Auto vie automar­ket­tei­hin. Pitkil­lä joukkoli­iken­nematkoil­lakaan har­va viit­sii isoa kas­sia raa­ha­ta. Joukkoli­iken­nesol­mu­jen mar­ketit lienevät heille toimivin ratkaisu.

    Kan­nat­taisin kyl­lä tuol­laista käve­lykeskus­takokeilua. Mut­ta kuka uskaltaa, ja mis­sä saadaan kasaan kri­it­ti­nen mas­sa? Itse asi­as­sa Helsin­gin keskus­ta saat­taa olla ain­oa Suomen kohde, jos­sa kri­it­ti­nen mas­sa var­masti riittää.

    Helsin­gin kohdal­la voi ajatel­la kah­ta vai­h­toe­htoista kehi­tys­su­un­taa. Nykyi­nen malli näyt­tää tähtäävän mak­si­maaliseen liiken­teeseen Helsin­gin keskus­tan ja pääkaupunkiseudun lai­ta-aluei­den välille niin, että koko seu­tu kävisi mah­dol­lisim­man paljon töis­sä kivikeskus­tas­sa ja käyt­täisi mah­dol­lisim­man paljon sen palveluita.

    Vai­h­toe­htoinen malli (“pienen kaupun­gin kaiken oleel­lisen sisältävä käve­lyetäisyys­malli”) olisi sel­l­ainen, jos­sa pen­delöin­tili­iken­teen korostamis­es­ta siir­ryt­täisi­in enem­män keskus­tan paikallisu­u­teen. Osa toimis­toista kaavoitet­taisi­in asun­noik­si. Autoilun ja pen­delöin­nin tarve vähenisi. Ihmisiä olisi keskus­tan palveluis­sa entistä enem­män ja kodi­no­maisem­min, kun ihmiset eivät olisi enää keskus­tas­sa “vain töis­sä”. Helsin­gin keskus­tan vetovoima lisään­ty­isi sen ain­ut­laa­tuisen luon­teen vuoksi.

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Kos­ka kaik­ki eivät mah­du ratikkakaupunki­in, on vain hyvä, että joku asuu mielel­lään lähiössä.

    Ratikkakaupunke­ja voi rak­en­taa lisää siinä mis­sä lähiöitäkin. Jos kysyn­tää on, niin var­maankin raken­netaankin, ja sit­ten kaik­ki halukkaat mahtuvat.

    Pitäisi tarkastel­la vähän syväl­lisem­min, mik­si ratki­iakaupunke­ja ei raken­neta. Var­maankin moni pitäisi niistä. Mut­ta talouden lait ilmeis­es­ti aja­vat toiseen suun­taan, eli lähiöi­hin ja automarketteihin.

    Kysymys kuu­luu siis: mik­si ratikkakaupunke­ja ei enää raken­neta, ja mik­si lähiöt ja automar­ketit ovat suosi­tu­in rak­en­tamistapa? (muual­lakin kuin Helsingissä)

  68. Osmo Soin­in­vaara: Kos­ka kaik­ki eivät mah­du ratikkakaupunki­in, on vain hyvä, että joku asuu mielel­lään lähiössä. 

    Voisitko ystäväl­lis­es­ti muis­taa tämän mielip­i­teesi seu­raavas­sa tiivistämisjulistuksessasi?

  69. Osmo Soin­in­vaara: Yksi peliy­htiö näyt­tää tuo­van vien­ti­t­u­lo­ja enem­män kuin iso sel­l­ute­hdas. Aikanaan Espos­sa sijait­se­va Nokia toi ihan mukavasti tujlo­ja Suomeen. Arvon­lisäytk­ses­tä kän­nyköi­den valmis­tus tuot­ti niitä aika vähän, suun­nit­telu ja globaalin yhtiön haqllinto sitä enemmän. 

    Vaan tuot­taako peliy­htiö mitään muu­ta? Sel­l­ute­hdas tuot­taa työ­paikko­ja ja ympärilleen tuoteke­hi­tys­tä ja tutkimusta.

  70. Osmo Soin­in­vaara: Vau­raus syn­tyi kasautu­mise­duista – siitä, että pienel­lä alueel­la oli paljon eri alo­jen osaa­jia, joiden taidot täy­den­sivät toisi­aan ja jot­ka muo­dos­ti­vat toisilleen asiakaskunnan.

    Suurin ongel­ma jälki­te­ol­liseen palveluy­hteiskun­taan siir­tymisessä Suomen vero­tus­tasaval­las­sa: miten se oikein toimii, että kympin tai kak­si tun­nis­sa net­tona tien­aa­vat ihmiset myyvät toisilleen palvelua, joka mak­saa 50–100 euroa per tunti?

    Eihän se toi­mi kovin hyvin. Osaat Osmo var­masti laskea kuin­ka paljon val­tio ottaa 50 euroa tun­ti asi­akkaalle mak­savas­ta palvelus­ta. Onko se osu­us mielestäsi kohtuullinen?

  71. j‑lu: Suurin ongel­ma jälki­te­ol­liseen palveluy­hteiskun­taan siir­tymisessä Suomen vero­tus­tasaval­las­sa: miten se oikein toimii, että kympin tai kak­si tun­nis­sa net­tona tien­aa­vat ihmiset myyvät toisilleen palvelua, joka mak­saa 50–100 euroa per tunti?

    Eihän se toi­mi kovin hyvin. Osaat Osmo var­masti laskea kuin­ka paljon val­tio ottaa 50 euroa tun­ti asi­akkaalle mak­savas­ta palvelus­ta. Onko se osu­us mielestäsi kohtuullinen? 

    Eikä se ole pelkästään palveluk­set. Onhan se myös teol­lisu­us ja tuot­teet. Ei olisi lainkaan has­sumpaa elää Suomes­sa jos­sa yhden elämän voisi hel­posti hukut­taa uppou­tu­mal­la helsin­ki-metropolin olutlajikkeisiin.

    Helsin­gin merk­i­tys­tä pikkukaupunki­laisellekaan ei pidä väheksyä. Helsingillä on merkit­tävä vaiku­tus kult­tuuri­in ja kult­tuuri-ilmas­toon. Nähdäk­seni se pakot­taa Suomea pelkäl­lä ole­mas­saolol­laan ja voimal­laan. Ja hyvään suun­taan, lop­ul­ta. Halusin lisätä.

  72. “Vuo­den 2005 lopus­sa Helsingis­sä oli 373 000 työ­paikkaa, joista noin 118 500 oli julkisen sek­torin työpaikkoja.”

    Tämä on lain­aus Wikipedi­as­ta, mut­ta var­maan lähel­lä oikeaa.Ainakin oikeampi kuin nykyi­nen, kun ulkois­tusten kaut­ta on saatu väkimäärä näen­näis­es­ti vähen­emään julkisel­la sektorilla.

    Ja jos mukaan las­ke­taan val­tion ja kun­nan avus­tuk­sil­la toimi­vat organ­isaa­tiot niin luku vain nousee

    Eli Helsin­gin työ­paikoista 40 % luokkaa on julkisen sek­torin työpaikkoja

    Kun suuri osa on korkeak­ouluet­tu­ja ja voivat hyvä-veli-sys­tee­mis­sä määritel­lä itselle korkei­ta palkko­ja. Näin saadaan näyt­tämään , että tuot­tavu­us kasaan­tuu cityyn

    Mut­ta onko se todellista ??

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Yksi peliy­htiö näyt­tää tuo­van vien­ti­t­u­lo­ja enem­män kuin iso sel­l­ute­hdas. Aikanaan Espos­sa sijait­se­va Nokia toi ihan mukavasti tujlo­ja Suomeen. Arvon­lisäytk­ses­tä kän­nyköi­den valmis­tus tuot­ti niitä aika vähän, suun­nit­telu ja globaalin yhtiön haqllinto sitä enemmän. 

    Sel­l­ute­htaat toimi­vat vuosikym­meniä, yleen­sä voitol­lis­es­ti. Kemi­jär­ven sulkem­i­nen nyt vain oli tyh­mää ja koneet tuot­ta­vat nyt kanadalaista hyv­in­voin­tia. Peliy­htiöt hmmm… ei ole Rovios­ta hirveästi viime aikoina kuulunut.

  74. tuen mak­sa­ja: Peliy­htiöt hmmm… ei ole Rovios­ta hirveästi viime aikoina kuulunut.

    Suomes­sa on muitakin peliy­htiöitä, kuten esimerkik­si Super­cell, jon­ka liike­vai­h­to vuon­na 2014 oli 1,5 mil­jar­dia ja liike­tu­los reilut 0,5 mil­jar­dia. Osinko­ja 7 euroa per osake.

    Tam­pere­lainen peliy­htiö Colos­sal Order onnis­tui saa­maan pelin­sä pelialus­ta Steamin lada­tu­im­mak­si pelik­si (125 miljoon­aa käyt­täjää). Peliä on jo myy­ty miljoo­nia kopi­oi­ta ja kyseessä ei ole mobi­ilipeli, joten sitä voidaan pitää hur­jana tulok­se­na. En tiedä mil­lainen sopimus heil­lä on julka­isi­jan kanssa, mut­ta kyl­lä sieltä vähän tulostakin pitäisi tulla.

    Yksi peliy­htiö peit­tosi esimerkik­si koko turkisalan.

  75. åke:
    Mut­ta yksi asia alku­peräisessä artikke­lis­sa silti on pielessä. Mis­tä tämä city kehit­tää maalle vien­ti­t­u­lot? Suomen kaltainen voimakkaasti vien­nistä riip­pu­va talous köy­htyy ilman vien­ti­t­u­lo­ja. Ja vien­ti­t­u­lot taas Suomes­sa edelleen tule­vat näiltä pie­niltä teol­lisu­u­s­paikkakun­nil­ta, ei citys­tä. Ei ainakaan jos vien­ti­t­u­lot kir­jataan sinne mis­sä ne tavarat on tuotet­tu eikä pääkont­torin sijantikaupunkiinö

    Ei vien­ti ole pelkästään tavaroi­ta. Suomen palvelu­vi­en­nin arvo oli viime vuon­na 23 mil­jar­dia euroa ja siinä on var­masti kasvunkin varaa. (Tiedän myös, että palvelu­vi­en­tiä on muual­takin kuin kaupungeista.)

  76. Liian van­ha:
    Eli Helsin­gin työ­paikoista 40 % luokkaa on julkisen sek­torin työpaikkoja

    Kun suuri osa on korkeak­ouluet­tu­ja ja voivat hyvä-veli-sys­tee­mis­sä määritel­lä itselle korkei­ta palkko­ja. Näin saadaan näyt­tämään , että tuot­tavu­us kasaan­tuu cityyn

    Tilas­tokeskuk­sen tilas­tos­ta “Alueel­la työssäkäyvät (työ­paikat) muut­tu­ji­na Alue, Työ­nan­ta­jasek­tori, Sukupuoli ja Vuosi” voi hel­posti laskeskel­la esim. yksi­tyisen sek­torin työ­paikko­jen osu­u­den val­it­se­mal­la “Alueel­la työssäkäyvät yhteen­sä” ja “Yksi­tyi­nen sektori”.

    Vuodelle 2012 saa täl­laiset luvut yksi­tyisen sek­torin työ­paikko­jen osuudesta:

    Espoo 68%
    Helsin­ki 63%
    Van­taa 69%

    Kuo­pio 53%
    Lahti 60%
    Oulu 57%
    Rovanie­mi 48%

    Joo’o… eikös jokun Lah­denkin pitänyt olla joku oikein teol­lisu­uskeskit­tymä ja Oulun taas teknoyri­tyk­siä pur­sua­va Suomen piilaakso?

  77. juk­ka heikki­nen: Helsin­ki ei ole har­vaan asut­tu keskus­tas­ta läh­tien ver­rat­tuna tyyp­pikaupunki­in län­si­mais­sa (vrt Rot­ter­dam). Kasautu­mishait­to­jen osu­ut­ta tuotan­non­tek­i­jöi­den kokon­ais­tuot­tavu­udelle (TFP) tulisikin tutkia Helsingille, sen seudulle ja Uudelle­maalle, mihin esimerkik­si HY valitet­tavasti ei ole oikein ryhtynyt. 

    Helsingis­sä kuten muual­lakin kasautu­mishait­to­ja ovat kallis työti­la, elinku­lut, infor­maa­tiovir­ran kallis­tu­mi­nen, sekä ruuhkau­tu­mi­nen rajoit­taen ja kallis­taen investoin­te­ja ja nos­taen työ­panok­sen hin­taa (S. Somer­pa­lo, Saavutet­tavu­u­den mit­tar­it, Liikenne- ja viestin­tämin­is­ter­iön julka­isu­ja 13/2006). Maa­han­muut­to ja väestönkasvu itsessään ovat latis­ta­neet työl­lisyyt­tä ja lisän­neet julk­isia kustannuksia.

    Kasautu­mi­nen on johtanut endo­geenis­es­ti rahoitus‑, kiinteistö‑, vuokraus- ja liike-elämää palvel­e­van toimin­nan kasvu­un, jos­sa työn tuot­tavu­us on pienen­tynyt 2000-luvul­la, kun keskimäärin kasvu on ollut ‑0,4 pros­ent­tia vuodessa. Myös Muut palve­lut-toimi­alan keskikasvu 2000-luvul­la on ollut mui­ta toimi­alo­ja huo­mat­tavasti vähäisem­pää 0,5 pros­entin keskikasvul­la (J. Käpylä et al. Tuot­tavu­u­den kehit­tämi­nen Suomes­sa, 2009, Työsuojelurahasto)

    Rattso & Stokken tutkimus “Migra­tion and dynam­ic agglom­er­a­tion economies; Time series evi­dence from Nor­way” ei osoi­ta agglom­er­aa­tioe­tu­ja Nor­jan kaupungis­tu­mis­es­ta (viit­teitä vas­taavas­ta on ruot­salai­sis­sa tutkimuk­sis­sa Ruot­sista). Vah­va sig­naali, että pitäisi tehdä vas­taa­va tutkimus Suomeen kun­nille. C. Antonel­li et al. tutkimuk­ses­saan Pro­duc­tiv­i­ty growth and pecu­niary knowl­edge exter­nal­i­ties: An empir­i­cal analy­sis of agglom­er­a­tion economies in Euro­pean regions on osoit­tanut, että infor­maa­tion kallis­tu­mi­nen on tehnyt tyhjäk­si vas­taa­van kasautu­mise­dun kyseis­ten toimi­alo­jen TFP:n kannal­ta Euroopan kehit­tyneim­mil­lä alueil­la kuten Suomes­sa. Enem­mänkin olisi lis­ta­ta, mut­ta rajataan tähän. 

    TFP:ssä input­te­ja ovat inputit tuotan­toon kuten työ­panos ja pääoma­panos. Maan hin­ta ja väl­i­tuot­tei­den hin­nat ovat muun muas­sa sel­l­aisia ja ne vähen­tävät kasautu­mise­duille jäävää tuot­tavu­u­den osaa. Se kos­kee kaikkia toimi­alo­ja, niin seg­re­gaa­tios­sa voit­tavia kuin häviäjiä.Kasautuessa maan hin­ta nousee ja se kallis­taa työti­lan hin­taa. Toimi­alo­jen on kuris­tet­ta­va työti­laa, mikä myös rajaa investoin­timah­dol­lisuuk­sia. Huo­maa tässä, että tarkaste­len kan­nat­tavu­ut­ta ja tuot­tavu­ut­ta samas­sa yhtey­dessä. Työtilavuokrat toki näkyvät kansan­taloudessa bkt:ssa joidenkin saam­i­na vuokrat­u­loina. En käsit­tänyt, mitä tarkoitit “vai­h­toe­htoisel­la ulottuvuudella”.

    Sanoin: Itseasi­as­sa en ymmär­rä mitä tarkoi­tat taloudel­lisen keskit­tymisen negati­ivisil­la vaiku­tuk­sil­la Suomes­sa? Voisitko selit­tää ja ehkä antaa pari viitet­tä? (mielel­lään tilas­tol­lisia tutkimuk­sia, ei mielipidekirjoituksia). 

    Jus­si Heikkinen:
    Helsin­ki ei ole har­vaan asut­tu keskus­tas­ta läh­tien ver­rat­tuna tyyp­pikaupunki­in län­si­mais­sa (vrt Rot­ter­dam). Kasautu­mishait­to­jen osu­ut­ta tuotan­non­tek­i­jöi­den kokon­ais­tuot­tavu­udelle (TFP) tulisikin tutkia Helsingille, sen seudulle ja Uudelle­maalle, mihin esimerkik­si HY valitet­tavasti ei ole oikein ryhtynyt.

    Vastaus#1: Esim. Rot­ter­damin ja Helsin­gin ver­taamises­sa ei ole mielestäni mitään mieltä, kun ajat­telee suo­ma­laisia etäisyyk­siä. Siis mis­tä olet päätel­lyt (todis­tei­ta?) että väestön keskit­tymis­es­tä Helsinki­in ja sen kehyskun­ti­in on ollut merkit­täviä negati­ivisia vaiku­tuk­sia? Ainakin kun kat­soo Suomen eri aluei­den kehi­tys­tä viimeisen 20 vuo­den ajal­ta niin Uudel­la­maal­la menee tosi hyvin kaikil­la mittareilla.

    Vastaus#2: TFP ana­lyysi ei ole mikään ”ihmemenetelmä” suun­taan tai toiseen. Se on erit­täin karkea menetelmä – ja tot­ta kuten itse san­ot – sen tulok­set riip­pu mitä laite­taan yhtälöön. 

    Jus­si Heikkinen:
    Helsingis­sä kuten muual­lakin kasautu­mishait­to­ja ovat kallis työti­la, elinku­lut, infor­maa­tiovir­ran kallis­tu­mi­nen, sekä ruuhkau­tu­mi­nen rajoit­taen ja kallis­taen investoin­te­ja ja nos­taen työ­panok­sen hin­taa (S. Somer­pa­lo, Saavutet­tavu­u­den mit­tar­it, Liikenne- ja viestin­tämin­is­ter­iön julka­isu­ja 13/2006). Maa­han­muut­to ja väestönkasvu itsessään ovat latis­ta­neet työl­lisyyt­tä ja lisän­neet julk­isia kustannuksia.

    Vastaus1: Tämä kom­ment­ti sai min­ut suuresti ihmettelemään että eläm­mekö samas­sa maail­mas­sa. Ilmeis­es­ti kyse on jonkin­lais­es­ta ajatuk­sel­lis­es­ta ris­tiri­idas­ta (aika suuri sellainen). 

    Vastaus2: Mikäli jonkin tuotteen/palvelun hin­ta nousee alueel­lisen aggle­mer­aa­tion myötä, niin ei minus­ta voi­da sanoa että näin on kos­ka tapah­tuu keskittymistä. 

    Kysymys 1: Voisiko olla että esimerkik­si työn hin­ta nousee kos­ka Suomes­sa ei ole tarpeek­si ihmisiä Helsin­gin pendelöintialueella?

    Kysymys 2: Voisiko olla että esimerkik­si asuntojen/kiinteistöjen hin­ta on korkeal­la kos­ka Suomes­sa ei osa­ta kaavoit­taa tarpeek­si niille alueille mihin fir­mat halu­aisi­vat sijoittua?

    Kysymys 3: Kuin­ka on mah­dol­lista että ”maa­han­muut­to ja väestönkasvu itsessään ovat latis­ta­neet työl­lisyyt­tä ja lisän­neet julk­isia kus­tan­nuk­sia”??? Eikös tämä nyt ole jo aika väärin san­ot­tu oli sit­ten kysyn­tä- tai tar­jon­ta­puolen miehiä??? Huh huh.

    Kysymys 4: Mik­si viit­taat liiken­nevi­ras­ton kon­sul­til­ta tilaa­maan raport­ti­in etkä mihinkään oikeaan tieteel­liseen julkaisuun?(tämä taitaa olla opin­näyte­työ eli gradu tai vastaava?)

    Kysymys 5: Olet kopi­oin­ut vain yhden pienen osan raportista (sen ain­oan osan mis­sä puhutaan mitään neg.vaikutuksista). Eikös rapor­tis­sa puhuta sivukau­pal­la keskit­tymisen posi­ti­ivi­sista vaikutuksista?

    Jus­si Heikkinen:
    Kasautu­mi­nen on johtanut endo­geenis­es­ti rahoitus‑, kiinteistö‑, vuokraus- ja liike-elämää palvel­e­van toimin­nan kasvu­un, jos­sa työn tuot­tavu­us on pienen­tynyt 2000-luvul­la, kun keskimäärin kasvu on ollut ‑0,4 pros­ent­tia vuodessa. Myös Muut palve­lut-toimi­alan keskikasvu 2000-luvul­la on ollut mui­ta toimi­alo­ja huo­mat­tavasti vähäisem­pää 0,5 pros­entin keskikasvul­la (J. Käpylä et al. Tuot­tavu­u­den kehit­tämi­nen Suomes­sa, 2009, Työsuojelurahasto)

    Vastaus1: Niin siis olet kopi­oin­ut hienon lauseen ko. raportista lisäten lauseen alku­un oman kom­mentin (ved­itkö tämän ihan omas­ta hatus­ta?). Mitä yrität täl­lä selväl­lä vääristelyllä?

    Alku­peräi­nen kap­pale on:
    ”Työn tuot­tavu­u­den kasvu Rahoitus‑, kiinteistö‑, vuokraus- ja liike-elämää palvel­e­va toim­inta toimi­alal­la (J+K) sekä Muut palve­lut (L‑P) ‑toimi­alal­la on ollut vuosien 1970 ja 2006 välisenä aikana vähäistä, kun työn tuot­tavu­us on kas­vanut 1,4 ker­taisek­si. Rahoitus‑, kiinteistö‑, vuokraus- ja liike-elämää palvel­e­van toimin­nan työn tuot­tavu­us on pienen­tynyt 2000-luvul­la, kun keskimäärin kasvu on ollut ‑0,4 pros­ent­tia vuodessa. Myös Muut palve­lut toimi­alan keskikasvu 2000-luvul­la on ollut mui­ta toimi­alo­ja huo­mat­tavasti vähäisem­pää 0,5 pros­entin keskikasvul­la.( J. Käpylä et al. Tuot­tavu­u­den kehit­tämi­nen Suomes­sa, 2009, s.19).”

    Kysymys1: Kai tajusit että yllä olevas­sa lain­auk­ses­sa puhutaan koko maan tasosta? 

    Kysymys2: Voitko kuvitel­la mikä tuott­tavu­u­den kehi­tys olisi ollut mikäli Helsin­gin aluet­ta ei olisi otet­tu mukaan laskelmiin?

    Kysymys3: Mik­si poim­it tarkoituk­sen mukaises­ti irton­aisia lau­sei­ta, niin että ne palvel­e­vat omia tavoitteitasi?

    Jus­si Heikkinen:
    Rattso & Stokken tutkimus “Migra­tion and dynam­ic agglom­er­a­tion economies; Time series evi­dence from Nor­way” ei osoi­ta agglom­er­aa­tioe­tu­ja Nor­jan kaupungis­tu­mis­es­ta (viit­teitä vas­taavas­ta on ruot­salai­sis­sa tutkimuk­sis­sa Ruot­sista). Vah­va sig­naali, että pitäisi tehdä vas­taa­va tutkimus Suomeen kunnille. 

    Vas­taus: Niin Nor­jas­sa voisin kuvitel­lakin näin Öljyn takia, mut­ta onko sin­ul­la mui­ta viit­teitä? Ko. paperi on julkaise­ma­ton työ­pa­peri (ilmeis­es­ti kos­ka kukaan ei usko sen tulok­si­in). Lähdekritiikkiä!

    Jus­si Heikkinen:
    C. Antonel­li et al. tutkimuk­ses­saan Pro­duc­tiv­i­ty growth and pecu­niary knowl­edge exter­nal­i­ties: An empir­i­cal analy­sis of agglom­er­a­tion economies in Euro­pean regions on osoit­tanut, että infor­maa­tion kallis­tu­mi­nen on tehnyt tyhjäk­si vas­taa­van kasautu­mise­dun kyseis­ten toimi­alo­jen TFP:n kannal­ta-Euroopan kehit­tyneim­mil­lä alueil­la kuten Suomes­sa. Enem­mänkin olisi lis­ta­ta, mut­ta rajataan tähän. 

    Vas­taus: Ei min­un luke­mas­sa paperis­sa puhuta mitään Suomes­ta? Ja ana­lyysi on tehty Euroopan tasol­la käyt­täen eri­maid­en van­hal­la NUTS2 tasol­la (5kpl Suomes­sa) ja erit­täin karkeaa kor­re­laa­tio­ta kuvaavaa menetelmää. Ja jos luin paperin äkkiseltään oikein niin eikö voitaisi myös sanoa juuri päin vas­toin kuin yllä väi­tit? Ei ole todel­lakaan vaku­ut­tavaa. Ainakin ne min­un viit­teet oli parem­pia. Lisää viit­teitä kiitos! 

    Jus­si Heikkinen:
    TFP:ssä input­te­ja ovat inputit tuotan­toon kuten työ­panos ja pääoma­panos. Maan hin­ta ja väl­i­tuot­tei­den hin­nat ovat muun muas­sa sel­l­aisia ja ne vähen­tävät kasautu­mise­duille jäävää tuot­tavu­u­den osaa. Se kos­kee kaikkia toimi­alo­ja, niin seg­re­gaa­tios­sa voit­tavia kuin häviäjiä. Kasautues­sa maan hin­ta nousee ja se kallis­taa työti­lan hin­taa. Toimi­alo­jen on kuris­tet­ta­va työti­laa, mikä myös rajaa investoin­timah­dol­lisuuk­sia. Huo­maa tässä, että tarkaste­len kan­nat­tavu­ut­ta ja tuot­tavu­ut­ta samas­sa yhtey­dessä. Työtilavuokrat toki näkyvät kansan­taloudessa bkt:ssa joidenkin saam­i­na vuokrat­u­loina. En käsit­tänyt, mitä tarkoitit “vai­h­toe­htoisel­la ulottuvuudella”.

    Vastaus1: En saa tek­stistäsi mitään selvää.
    Vastaus2: Työti­lan kallis­tu­mi­nen ei ole suoraan
    keskit­tymisen negati­ivi­nen ulkoisvaikutus. 

    Vastaus3: Kan­nat­tavu­us ei ole tuottavuus!!!!!

    Vastaus4: Mikä olisi vai­h­toe­htoinen ulot­tuvu­us eli niin san­ot­tu kon­trafak­tu­aali? Eli pyritään rajoit­ta­maan asunto/toimistotilan rak­en­tamista pk-seudulle? Tämäkö lask­isi hintoja?

    Kom­ment­ti: alan ehkä pikkuhil­jaa ymmärtää, että mitä tarkoi­tat ” infor­maa­tiovir­ran kallis­tu­misel­la”. Huoh.

    1. Ylipään­sä ei pidä sekoit­taa yri­tys­ten kan­nat­tavu­ut­ta ja tuot­tavu­ut­ta. Vaik­ka tuot­tavu­u­den nousu menisikin palkkoi­hin eikä yri­tys­ten voit­toi­hin, se on silti tuot­tavu­u­den nousua. Tämän keskusta­laisen ajat­te­lu­ta­van mukaan koko Suomen sadan vuo­den talouskasvu on ollut suurim­mal­ta osalta turhaa, kos­ka se onkin nos­tanut palkko­ja eikä voittoja.

  78. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Yksi peliy­htiö peit­tosi esimerkik­si koko turkisalan. 

    Super­cellil­lä on töis­sä 150 ihmistä, turk­isalal­la 20000. Vero­tu­lo­ja Super­cell voi tuot­taa enem­män kuin turkisala.

    Viide­pe­li­maail­mas­sa isot jyräävät, kos­ka main­os­t­a­mi­nen vie rahaa. Supe­cel­lkin käyt­ti main­os­tamiseen 400milj.€. Hyö­type­lien kehi­tys ja käyt­töli­it­tymien pelil­listämi­nen tullee tule­vaisu­udessa ole­maan tärkeämpi työl­lisyy­den kannalta.

  79. Lau­ri Kumpu­lainen: Suomes­sa on muitakin peliy­htiöitä, kuten esimerkik­si Super­cell, jon­ka liike­vai­h­to vuon­na 2014 oli 1,5 mil­jar­dia ja liike­tu­los reilut 0,5 mil­jar­dia. Osinko­ja 7 euroa per osake.

    Tam­pere­lainen peliy­htiö Colos­sal Order onnis­tui saa­maan pelin­sä pelialus­ta Steamin lada­tu­im­mak­si pelik­si (125 miljoon­aa käyt­täjää). Peliä on jo myy­ty miljoo­nia kopi­oi­ta ja kyseessä ei ole mobi­ilipeli, joten sitä voidaan pitää hur­jana tulok­se­na. En tiedä mil­lainen sopimus heil­lä on julka­isi­jan kanssa, mut­ta kyl­lä sieltä vähän tulostakin pitäisi tulla.

    Yksi peliy­htiö peit­tosi esimerkik­si koko turkisalan. 

    Isois­sa kaupungeis­sa on usein paljon houku­tuk­sia, niin hyviä kuin myöskin paheik­si mainit­tu­ja. (On niitä toki muual­lakin, mut­ta ei ehkä yhtä tiheässä!) Inter­net ja peliala on tuonut osan paheista jokaisen ulot­tuville. Miten paljon koukut­tavu­ut­ta löy­tyy pelialan mital­in kään­töpuolelta? Yksinker­tais­taen voisi ajatel­la, että mitä koukut­tavampi peli, sen tuot­toisampi se myös on. 

    Mah­dol­liset ongel­mat liit­tynevät pelaamises­sa ainakin ajan ja rahan käytön allokoin­ti­in yksilöko­htais­es­ti. Mis­sä mah­taa men­nä niiden osalta sopi­va (yksilöko­htainen?) raja, jota ei pitäisi ylit­tää? Han­kalak­si asian tekee var­maankin se, että niitä, jot­ka jäävät koukku­un pahasti, lie­nee suh­teel­lis­es­ti ottaen vain aika pieni osa väestöstä. Ongel­man ole­mas­saoloa se ei kuitenkaan poista.

    Rahoit­taako kukaan (TEKES?) pelialaan liit­tyvien, vähän ikävän­puoleis­tenkin asioiden tutkimusta?

  80. Osmo Soin­in­vaara: Mik­si mure­hdi­ta kasautu­mishaitoista? Jos ne ovat todel­lisia, sil­loin­han yri­tyk­set pyrk­i­sivät vält­tämään iso­ja kaupunke­ja ja meni­sivät muualle. Jos eivät, teo­ri­asi on väärä. 

    Tutk­i­tusti kasautu­mishait­to­jen takia TFP ale­nee ja toimi­alo­jen kus­tan­nuk­set kas­va­vat. Elinkeino­jen ja asukkaiden tiivistymiselle kohti keskus­taa onkin opti­m­i­jyrkkyys ja opti­maa­li­nen mak­si­mi tiíveys, jon­ka takia useim­mat kaupun­git jäävät pieniksi tai kehit­tyvät laa­jem­mik­si. Gun­nar Myrdalin alueel­lisen epä­tas­apain­on malli selit­tää oma­l­ta osaltaan ja sovel­tuvin osin, miten tiivey­den opti­mi kuitenkin toisi­naan ylit­tyy. Seg­re­gaa­tion jatku­mi­nen tuot­tavu­us­pyra­midin huip­ul­la selit­tää osan. Suuret gdp:n tuot­ta­jat kuten tukku- ja vähit­täiskaup­pa, sosi­aali- ja ter­veyshuolto, koulu­tus, kiin­teistö- ja vuokraus­toim­inta, kul­je­tus ja osin viestin­tä ovat siel­lä mis­sä ihmiset eivätkä voi pois­tua, jol­loin toim­intaym­päristön ja kus­tan­nusten nousua kor­jataan työl­lisyy­den ja palvelun tason kus­tan­nuk­sel­la (vrt. HUS). Ihmiset taas pyrkivät sinne, mis­sä on elinkeino­ja. Kyseessä on noidanke­hä, jos­sa yksilö tai yri­tys ei näe kokon­aisu­ut­ta ja kyke­nee toim­i­maan oman etun­sa mukaises­ti vain rajoite­tusti sekä toimii kokon­aise­dun vas­tais­es­ti, kun tiivistymistä opti­min yli tietois­es­ti edis­tetään julk­isval­lan proak­ti­ivisil­la asuttamispäätöksillä.

    Yri­tyk­set usein suun­nit­tel­e­vat sijoit­tumis­strate­giansa odot­tei­den ja usko­musten sekä pääo­main­tressien mukaises­ti, eivät het­kel­lis­ten ja ver­taile­vien TFP indikaa­tioiden perus­teel­la. Ennuste 250000 uud­es­ta asukkaas­ta Helsinki­in voi arkkitehti‑, akusti­ik­ka- tai tak­si­fir­malle merk­itä riskipe­rusteista sijoit­tumis­päätöstä Helsinki­in, jos­sa kil­pailun ja kasautu­mishait­to­jen takia jäämi­nen Jyväskylään tai Joen­su­uhun olisi sit­tenkin ollut tuot­tavampi vaihtoehto.

  81. Suo­mi on alueel­lis­es­ti suuri maa, jos­sa on voimakkai­ta paikallisiden­ti­teet­te­jä. Poh­jalaise­na karpaasi­na min­ua ei kiin­nos­ta pääkaupunkiseuduk­si kutis­te­tun tai keskite­tyn Suomen men­estys globaalis­sa talouskil­pailus­sa. Mik­si kiin­nos­taisi — onko “Suo­mi” tai “suo­ma­laisu­us” itseisarvo?

    Min­ua kiin­nos­taa kotiseu­tu­ni Kes­ki-Poh­jan­maa, sen talous, luon­to ja kult­tuuri. Jo nyt olen usein kuin vieras kodis­sani, kun Helsinki­in keskitet­ty kult­tuurielämä syytää tele­vi­sios­ta yksipuolisen post­mod­ernistista tuubaansa. Kasautusmishyötyjä?

  82. Osmo Soin­in­vaara:
    Ylipään­sä ei pidä sekoit­taa yri­tys­ten kan­nat­tavu­ut­ta ja tuot­tavu­ut­ta. Vaik­ka tuot­tavu­u­den nousu menisikin palkkoi­hin eikä yri­tys­ten voit­toi­hin, se on silti tuot­tavu­u­den nousua. Tämän keskusta­laisen ajat­te­lu­ta­van mukaan koko Suomen sadan vuo­den talouskasvu on ollut suurim­mal­ta osalta turhaa, kos­ka se onkin nos­tanut palkko­ja eikä voittoja. 

    Tätä sekoi­tus­ta ei kukaan ole tehnyt. Palkko­jen ja muun yri­tys­ten toim­intaym­päristön hin­nan nousun päivit­te­ly kan­nat­tavu­u­den ja kil­pailukyvyn osalta, joka on kai enne­minkin kokoomus­laista ajat­te­lu­ta­paa, on toki aiheel­lista ja eräs moti­ivi TFP lasken­nalle. Jos toisaal­ta kokon­ais­tuot­tavu­us (meni sit­ten palkkoi­hin, investoin­tei­hin etc ) ei Helsingis­sä kas­va kuten muual­la Helsin­gin tiivistymis­es­tä johtuen, on alue­poli­ti­ikas­sa vikaa.

  83. Don Don:
    Suo­mi on alueel­lis­es­ti suuri maa, jos­sa on voimakkai­ta paikallisiden­ti­teet­te­jä. Poh­jalaise­na karpaasi­na min­ua ei kiin­nos­ta pääkaupunkiseuduk­si kutis­te­tun tai keskite­tyn Suomen men­estys globaalis­sa talouskil­pailus­sa. Mik­si kiin­nos­taisi – onko “Suo­mi” tai “suo­ma­laisu­us” itseisarvo?

    Min­ua kiin­nos­taa kotiseu­tu­ni Kes­ki-Poh­jan­maa, sen talous, luon­to ja kult­tuuri. Jo nyt olen usein kuin vieras kodis­sani, kun Helsinki­in keskitet­ty kult­tuurielämä syytää tele­vi­sios­ta yksipuolisen post­mod­ernistista tuubaansa. Kasautusmishyötyjä?

    Maail­mas­sa on tuhan­sia kanavia, val­itse sieltä omasi. Ehkäpä TV7 sopisi sinulle?

  84. Mä en allekir­joi­ta että kasautu­mishait­to­ja Helsin­gin (+naa­purei­den) kaltais­es­ta n 1 miljooo­nan asukkaan pääkaupungista olisi muu­ta kuin liiken­testä aiheutu­vat, mut­ta nekin ovat ehkäistätävis­sä. Muut hai­tat ovat sit­ten kaupungis­tu­mis­vas­tus­ta­jan omas­sa pääkopas­sa. Mut­ta hyö­tyjä on sit­ten vaik­ka huru mycket.

    Suomes­sa on vapaae­htoista muut­taa pois syn­nynseuduil­taan. Mut­ta jos töitä tai koulu­tau­tu­mis­mah­dol­lisuuk­sia ei ole, niin vai­h­toe­htona on elää kokon­aan töitä vail­la esim van­hempi­en­sa rahoil­la tai yrit­tää elät­tää itsen­sä jonkin­laise­na yrit­täjänä tai luontaistaloudesta. 

    Nyky­isin hehkute­taan yrit­täjyy­den merk­i­tys­tä. Se on ihan hyvä asia että ihmiset yrit­tävät, ainakin jos­sain vai­heessa elämään­sä, mut­ta jos “yrit­täjyys” olisi Suomes­sa pakol­lista, niin meil­lä olisi hyvin pär­jäävien lisäk­si helkkaristi paljon enem­män heikosti pär­jääviä konkurssin par­taal­la ole­via yrit­täjiä. Sik­si on paras että osa väestöstä työl­listää itsen­sä iso­jen työ­nan­ta­jien palveluk­ses­sa, jot­ka gen­eroi­vat töitä suurelle joukolle eikä tarvitse ottaa riske­jä siitä että hom­ma menee pieleen. 

    Yrit­täjähenkiset ovat sitä mieltä että hei­dän vas­tako­htansa ovat “byrokraatit”. Eli virkamiehet kaupungeis­sa jot­ka eivät hei­dän mielesstään tee mitään. Fak­ta on että he valvo­vat että ihmiset nou­dat­ta­vat lake­ja. Että yrit­täjä mak­saa palkkaa työn­tek­i­jöilleen eikä pidä heitä orji­na esim, tai että yrit­täjä nou­dat­taa nopeusra­joituk­sia kun ajaa autoa. Ris­tiri­itaisuuk­sia syn­tyy sik­si että jär­jeste­tyn demokraat­tisen yhteiskun­nan edut ja joidenkin yksit­täis­ten kansalais­ten edut eivät aina ole samat, mut­ta niil­lä sään­nöil­lä mennään. 

    Joka tapauk­ses­sa muut­toli­iket­tä on kaupunkei­hin päin, yleen­sä ensim­mäisenä lähtevät ne nuoret jort­ka koke­vat että hei­dän enem­män kir­javi­isauteen perus­tu­vaa osaamis­taan ja työ­taito­jaan ei pienel­lä paikkakun­nil­la arvoste­ta. Tämä joukko on nais­val­tainen, ja sik­si pie­nille paikkakun­nille syn­tyy yli­jäämämi­esten joukko joka joutuu elämään osan parhaista vuo­sis­taan ilman nais­puolista kump­pa­nia. Jos­sain vai­heessa osa niistäkin miehistä läh­tee kaupunkei­hin, siinä vai­heessa kun on han­kit­tu sel­l­ainen koulu­tus ja var­al­lisu­us että pär­jää siellä. 

    Se joka kek­sii ratkaisun sille mik­si nuoret naiset muut­ta­vat kaupunkei­hin, on keksinyt ratkaisun koko ongel­maan. Onko Keskus­tan talous­maanti­eteel­lisen työryh­män tavoite että elämi­nen kaupungis­sa tehdään niin hel­vetil­lisek­si että naiset eivät muut­taisi niihin? Tai säätää joku Sharia-laki estämään nais­ten koulut­tau­tu­mista, että suurin osa heistä jäisi emän­tä- ja piika­hom­mi­i­in maatiloille ja maaseudun pikkuyrityksiin? 

    Helsin­ki on ennen vuot­ta 1990 itsenäistynei­den Euroop­palais­ten val­tioiden pienin pääkaupun­ki jos ihan pien­impiä lil­liput­ti­val­tioi­ta ei las­ke­ta luuku­un. Keskusta­lais­ten huoli että Helsin­ki kas­vaa liian suurek­si on silkkaa liioittelua.

  85. Hes­su: Vastaus#1: Esim. Rot­ter­damin ja Helsin­gin ver­taamises­sa ei ole mielestäni mitään mieltä, kun ajat­telee suo­ma­laisia etäisyyk­siä. Ainakin kun kat­soo Suomen eri aluei­den kehi­tys­tä viimeisen 20 vuo­den ajal­ta niin Uudel­la­maal­la menee tosi hyvin kaikil­la mittareilla. 

    Hol­lan­nin talousalueen kasautu­mishait­to­jen TFP tutkimuk­ses­ta olen jo antanut viit­teen M. Rizov et al., Is there a lim­it to agglom­er­a­tion? Evi­dence from pro­duc­tiv­i­ty of Dutch firms. Kasautu­mishai­tat alka­vat näkyä ja domi­noi­da siel­lä rel­e­van­til­la asukasti­hey­del­lä ver­rat­tuna Helsin­gin kaupunki­taa­ja­maan tai pääkaupunkiseu­tu­un. On turhaa väit­tää, että käytet­ty alue­jaot­telu tai koko Hol­lan­nin tiivi­impi keskimääräi­nen asukasti­heys estäisi sovelta­mas­ta tulosta indikati­ivis­es­ti Helsinki­in, joka voisi kor­va­ta Rot­ter­damin, ja siitä laa­jem­malle alueelle Helsin­gin seutukunnassa. 

    Suosit­te­len Helsin­gin tarkastelua vuodes­ta 2000, jos­ta alka­en annoin tuot­tavu­u­den ja työl­lisyysas­teen sekä työ­paikko­jen määrien per asukas kehi­tyk­sen Helsingille, sen seu­tukun­nalle ja koko maalle aiem­min tääl­lä toises­sa keskustelus­sa tuke­maan sanomaani. Poikkeuk­selli­nen taloutemme rom­ah­dus­piste ei ole hyvä vertailukohta.

    Hes­su:
    Kysymys 1: Voisiko olla että esimerkik­si työn hin­ta nousee kos­ka Suomes­sa ei ole tarpeek­si ihmisiä Helsin­gin pendelöintialueella?

    Kysymys 2: Voisiko olla että esimerkik­si asuntojen/kiinteistöjen hin­ta on korkeal­la kos­ka Suomes­sa ei osa­ta kaavoit­taa tarpeek­si niille alueille mihin fir­mat halu­aisi­vat sijoittua?

    Kysymys 3: Kuin­ka on mah­dol­lista että ”maa­han­muut­to ja väestönkasvu itsessään ovat latis­ta­neet työl­lisyyt­tä ja lisän­neet julk­isia kus­tan­nuk­sia”??? Eikös tämä nyt ole jo aika väärin san­ot­tu oli sit­ten kysyn­tä- tai tar­jon­ta­puolen miehiä??? Huh huh. 

    Vas­tauk­seni 1; Kasautu­mises­sa työn hin­ta nousee alueen hin­tata­son ja ruuhkan kas­vaes­sa. Kausali­teet­ti on mainit­tu yleen­sä kaikissa agglom­er­aa­tion julka­isu­is­sa. “On the dis­ec­on­o­my side, Unit­ed Nations data (UNCHS) sug­gests that, typ­i­cal­ly around the world, mov­ing from a city of 250,000 to one of 2.5 mil­lion is asso­ci­at­ed empir­i­cal­ly with a 80% increase in com­mut­ing times and hous­ing rental prices” (Hen­der­son, 2002). Jut­telin helsinkiläisen tak­si­fir­man pomon kanssa. Kul­jet­ta­jia olisi tun­gok­seen, mut­ta kan­nat­tavalle toimin­nalle sopi­val­la pal­ka­lla ei juuri hänen mukaansa, kos­ka kallis asum­i­nen alueel­la nos­taa palkkapyyntöjä.

    Vas­tauk­seni 2: Kasautu­mi­nen nos­taa geneeris­es­ti ja tutk­i­tusti maan, asun­to­jen ja kiin­teistö­jen hin­taa. Tämäkin kausali­teet­ti maini­taan jär­jestään agglom­er­aa­tiokir­jal­lisu­udessa. Rak­en­t­a­mi­nen olisi ratkaisu, jos kasautu­mi­nen lakkaisi tai raken­net­taisi­in kysyn­tää enem­män. Kuten Oikarainenkin tote­si, vapail­la markki­noil­la tar­jon­nan kasvu ei hin­tata­son noustes­sa ole niin suuri, etteivät hin­nat nousisi edelleen (kaavoituk­ses­ta riip­pumat­ta; oma kom­ment­ti­ni). Jos proak­ti­ivis­es­ti halu­taan kasaut­taa (vaik­ka kaavoit­ta­mal­la), tar­jon­ta luo lisää kysyn­tää (lisää väkeä ja lisää ekonomisen aktivi­teetin tiheyt­tä) ja ora­van­pyörä hin­to­jen nousulle ja palkko­jen nousulle on valmis (olen kuvan­nut tämän päät­te­lyketjun jo aikaisem­min tääl­lä toises­sa keskusteluketjussa). 

    Vas­tauk­seni 3: Tiedät itsekin, että siir­to­lais­ten työl­listymi­nen ja työl­lisyysaste on kan­taväestöä heikom­pi useista syistä. Siir­to­lais­ten työu­rat jäävät lyhyem­mik­si kuin kan­taväestöl­lä (Peller­vo tutkii parhail­laan kuin­ka paljon), mut­ta he jäävät eläk­keelle ja hoidet­taviksi Suomeen ja rasit­ta­vat siten julkisen sek­torin kestävyyt­tä. Helsin­gin kaupun­gin väestönkasvus­ta on vuo­den 2000 jäl­keen 60 % ollut siirtolaisuutta.

    Hes­su:
    Kysymys 4: Mik­si viit­taat liiken­nevi­ras­ton kon­sul­til­ta tilaa­maan raport­ti­in etkä mihinkään oikeaan tieteel­liseen julkaisuun?(tämä taitaa olla opin­näyte­työ eli gradu tai vastaava?). 

    Kysymys 5: Kai tajusit että Työ­suo­jelu­ra­has­ton raportin lain­auk­ses­sa puhutaan koko maan tasosta? 

    Vas­tauk­seni 4; Lue sit­ten J.V Hen­der­son, “Cities and Devel­op­ment”, 2010 tai X.-P. Zheng, ” Deter­mi­nants of agglom­er­a­tion economies and dis­ec­onomies: empir­i­cal evi­dence from Tokyo”, 2001; Agglom­er­aa­tio­hait­to­ja on luetel­tu jär­jestään kaikissa agglom­er­aa­tiopa­pereis­sa ja olen tain­nut lis­ta­ta niitä tääl­lä keskusteluketjuis­sa jo toistakymmentä.

    Vas­tauk­seni 5; Helsin­gin seudun ja suurimpi­en muiden kaupunkikeskit­tymien tuot­tavu­u­den kehi­tys Käpylän mainit­semil­la tuotan­non­alueil­la domi­noi koko maan vas­taavia. Tark­istele vaik­ka tilas­tokeskuk­sen aluetil­in­pidon tiedoista.

    Huom: kun käytän suo­raa viit­taus­ta muual­la san­ot­tuun tek­sti­in, käytän lain­aus­merkke­jä keskustelu­pal­stoil­la. Muu­toin viit­tauk­seni on vain jotain tiet­tyä tarkoi­tus­ta varten, kuten nyt noi­hin huonoi­hin Helsin­gin kehityslukuarvoihin. 

    Hes­su:
    Kysymys 1: Niin Nor­jas­sa voisin kuvitel­lakin näin Öljyn takia, mut­ta onko sin­ul­la mui­ta viit­teitä? Ko. paperi on julkaise­ma­ton työ­pa­peri (ilmeis­es­ti kos­ka kukaan ei usko sen tulok­si­in). Lähdekritiikkiä!

    Kysymys 2: Ei min­un luke­mas­sa paperis­sa puhuta mitään Suomes­ta? Ja ana­lyysi on tehty Euroopan tasol­la käyt­täen eri­maid­en van­hal­la NUTS2 tasol­la (5kpl Suomes­sa) ja erit­täin karkeaa kor­re­laa­tio­ta kuvaavaa menetelmää. 

    Kysymys 3: Mikä olisi vai­h­toe­htoinen ulot­tuvu­us eli niin san­ot­tu kon­trafak­tu­aali? Eli pyritään rajoit­ta­maan asunto/toimistotilan rak­en­tamista pk-seudulle? Tämäkö lask­isi hintoja?

    Kysymys 4: alan ehkä pikkuhil­jaa ymmärtää, että mitä tarkoi­tat ” infor­maa­tiovir­ran kallis­tu­misel­la”. Huoh. 

    Vas­tauk­seni 1: Tark­istin Ratt­son ja Stokken työn metodin ja sen matemaat­tisen taus­tan, enkä havain­nut virhet­tä. Annoin ylem­pänä M. Rizov et al TFP tutkimus­pa­perin Hol­lan­nin talousalueelta, johon voit myös tutus­tua agglom­er­aa­tio­hait­to­jen dom­i­nanssin osalta. Mus­ta öljy sen koom­min kuin kalaöljy ei ole oleelli­nen näis­sä töis­sä agglom­er­aa­tioe­tu­jen kompensoitumisessa.

    Vas­tauk­seni 2: Antonellin paperis­sa tutkit­ti­in kasautu­mises­sa syn­tyvän lisätiedon (inno­vaa­tioak­tivi­teet­tien), jota tänään esimerkik­si Helsin­gin Sanomien pääkir­joi­tus taas ker­ran hehkut­taa, kokon­ais­vaiku­tus­ta tuot­tavu­u­teen. Karkea tai ei, annetus­sa taulukossa
    Suomen osalta (luok­ka 2) TFP tältä osin oli negatiivinen.

    Vas­tauk­seni 3: Jos rak­en­tamista rajoite­taan kasautu­misalueel­la, väestönkasvu ja ekonomisen aktivi­teetin lisäys ohjau­tuu muualle ja alueen asun­tokysyn­tää jää nos­ta­maan paine asum­isväljyy­teen ja mah­dolli­nen korkean ja mata­lan tuot­tavu­u­den seg­re­gaa­tion eten­e­m­i­nen. Edelli­nen on etenkin lisä­tar­jon­nan luo­maa ja jälkim­mäi­nen jää siten pääasial­lisek­si. Hin­tata­son nousun hidas­tu­misen voi osoit­taa täl­laises­sa tapauk­ses­sa simuloimalla.

    Vas­tauk­sení 4; Oman työu­rani aikana en havain­nut mitään etua tiedon siir­tymisessä tutkimus­pro­jek­tien ja ryh­mien vetäjänä siitä, että Otaniemeen oli keskit­tynyt paljon osaa­jia. Jos olet ollut tutkimus­maail­mas­sa, tiedät, että tärkein tieto on ulko­mail­la, kir­jois­sa, artikkeleis­sa ja inter­netis­sä ja kan­sain­väli­sis­sä kon­fer­ens­seis­sa, eikä se Helsinkiä tiivistämäl­lä tule lähem­mäk­si. Sitä pait­si Otaniemessäkin tutk­i­joiden spe­si­aalialat ovat samankin käytävän sisäl­lä niin eri­laiset, etteivät ne hyödytä toisi­aan, vaik­ka kuin­ka tör­mäiltäisi­in käytävil­lä tai louna­s­paikois­sa. Tuoreessa Helsin­gin kaupun­gin tutkimuk­ses­sa Viikin työssäkäyn­tialueel­la fir­moil­la ei ollut tois­t­en­sa kanssa mitään tekemistä (sijoit­tumi­nen oli sat­tuman varaista). Voin kyl­lä ymmärtää viihdealan ja sanomale­htimi­esten toimi­alo­ja. Siel­lä tiedon lähile­viämi­nen lisän­nee tuot­tavu­ut­ta. Mut­ta rahoi­tusalal­la tämä jut­tu alkaa olla jo enem­mänkin klisee. Yleen­sä tutkit­tu seik­ka on työn­tek­i­jän siir­tymi­nen työ­paikas­ta toiseen ja tiedon siir­tymi­nen tätä kaut­ta. Tämäkin on kovin toimi­alako­htainen eikä juuri ole oleelli­nen tuot­tavu­ut­ta nou­se­va tek­i­jä kaupunki­taa­ja­man sisäl­lä. Rekry­toin­nit ulko­mail­ta ovat joskus hyödyl­lisiä osaamisammateissa.

    1. Jos kasautu­mi­nen lisää kiin­teistö­jen arvoa ja mnos­taa palkko­ja, se taityaa sil­loin merk­itä, että on kasautu­mishyö­tyjä eikä ‑hait­to­ja.
      Mut­ta mik­si ihmeessä ver­taan Helsinkiä Rot­ter­dami­in, joka on elinkeino­rakeb­teeltaan aivan toisen­lainen. Ver­taa Ams­ter­dami­in. Kasautu­mishyödyt eivät koske teol­lisu­ut­ta eivätkä sata­maa, vaan jälki­te­ol­lisia ammatteja.

  86. Mat­ti Van­hasen “asun­topoli­it­ti­nen työryh­mä” sor­vaa parhail­laan sitä, että miten voidaan kas­vat­taa asun­torak­en­tamista kasvukeskusten ulkopuolella.

    Siis, halu­taan rak­en­taa lisää tyhjiä asun­to­ja alueille, jois­sa edes ole­mas­saol­e­vat asun­not eivät kiin­nos­ta ketään ja ovat läh­es arvottomia.

    Kuvit­teleeko kepu­laiset ihan oikeasti, että jos raken­netaan Utsjoelle 10 000 asun­toa, niin sit­ten Utsjoelle muut­taa 10 000 ihmistä?

    Miten idioot­te­ja ihmis­ten täy­tyy olla, että suos­tu­vat edes keskustele­maan asun­to­tuotan­non lisäämis­es­tä _kasvukeskusten ulkopuolella_?

  87. juk­ka heikki­nen:Vas­tauk­seni 1; Kasautu­mises­sa työn hin­ta nousee alueen hin­tata­son ja ruuhkan kasvaessa. 

    Jos esit­tämäsi pitäisi paikkansa, niin ker­rop­pa minkä ihmeen takia maakun­tien tehokkaam­mat fir­mat halvempine työn­tek­i­jöi­neen eivät yksinker­tais­es­ti kil­paile ruuhkau­tu­misen ja palkkakus­tanusten kanssa tais­tele­vien pk-seudun fir­mo­ja suohon?

    Miten on mah­dol­lista, että kalli­im­mal­la kulu­rak­en­teel­la ja tehot­tomam­min toimi­vat yri­tyk­set pär­jäävät ollenkaan? Mik­sei asiantun­ti­jatyö karkaa maakuntiin?

  88. Lau­ri Kumpu­lainen: Miten idioot­te­ja ihmis­ten täy­tyy olla, että suos­tu­vat edes keskustele­maan asun­to­tuotan­non lisäämis­es­tä _kasvukeskusten ulkopuolella_?

    Van­hanen, muis­taak­seni, kan­nat­ti rak­en­tamista nur­mi­järvi­in, ei utsjoki­in. Kehyskun­tien ulkosyr­jäl­lä ole­van savipel­lon hin­ta saat­taa koho­ta kum­masti, jos saadaan suun­nat­tua kasvu sinne eikä Helsinki­in. Että kyl­lä tästäkin ver­sios­ta olisi hyö­tyä, jollekulle.

  89. Sylt­ty: Jos esit­tämäsi pitäisi paikkansa, niin ker­rop­pa minkä ihmeen takia maakun­tien tehokkaam­mat fir­mat halvempine työn­tek­i­jöi­neen eivät yksinker­tais­es­ti kil­paile ruuhkau­tu­misen ja palkkakus­tanusten kanssa tais­tele­vien pk-seudun fir­mo­ja suohon?

    Miten on mah­dol­lista, että kalli­im­mal­la kulu­rak­en­teel­la ja tehot­tomam­min toimi­vat yri­tyk­set pär­jäävät ollenkaan? Mik­sei asiantun­ti­jatyö karkaa maakuntiin?

    Vas­tasin tähän kysymyk­seen yllä (tänään klo 8.34 kir­jat­ul­la) yleisel­lä tasolla.

  90. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kasautu­mi­nen lisää kiin­teistö­jen arvoa ja mnos­taa palkko­ja, se taityaa sil­loin merk­itä, että on kasautu­mishyö­tyjä eikä ‑hait­to­ja.
    Mut­ta mik­si ihmeessä ver­taan Helsinkiä Rot­ter­dami­in, joka on elinkeino­rakeb­teeltaan aivan toisen­lainen. Ver­taa Ams­ter­dami­in. Kasautu­mishyödyt eivät koske teol­lisu­ut­ta eivätkä sata­maa, vaan jälki­te­ol­lisia ammatteja. 

    Kasautu­mistalout­ta voi tutkia tuotan­non­tek­i­jöi­den kokon­ais­tuot­tavu­ud­es­ta A vaik­ka muo­dos­sa A=O/LK, jos­sa O on tuo­tos, ja L on työ­panos ja K pääoma­panos. Voit tutkia A:n log­a­r­it­min muu­tok­sista, onko O kas­vanut panok­si­in näh­den enem­män vai vähem­män kaupun­gin tiivistyessä (kuu­luisa työ super­lin­eaaris­es­ta havain­nos­ta kaupunkien koon suh­teen on Bet­ten­courtin ja West­in Natures­sa julkaise­ma “A uni­fied the­o­ry of urban liv­ing”, jota minä nyt olen oikeas­t­aan kri­ti­soin­ut epäsuorasti). 

    Tuot­tavu­u­den super- tai supra­lin­eaarisu­us voi aiheutua myös muista syistä kuin kasautu­mistaloud­es­ta (esimerkik­si teknolo­gian kehi­tyk­ses­tä tai huonoista ilmoista), mut­ta kasautu­mis­vaiku­tus sisäl­tyy joka tapauk­ses­sa joko negati­ivise­na tai posi­ti­ivise­na suureeseen A. On oleel­lista, minkä input suurei­den suh­teen A edel­lä kir­joite­taan (ei siis pelkästään L ja K), jot­ta saamme kaik­ista kasautu­mis­vaiku­tuk­sista tietoa. Input suureis­sa pitäisi siis olla mon­i­naisia mit­takaavavaiku­tuk­sia markki­napo­ten­ti­aal­ista työ­markki­noi­hin ja tiedon saan­ti­in ja ruuhk­ista pois­saoloi­hin ja työti­lan ahtau­teen, jot­ta ymmär­rämme kasautu­mista. Yksi tapa on lisätä kaik­ki tai tärkeim­mät kasautu­mishai­tat inputeik­si ja kat­soa, jääkö super­lin­eaarisu­ut­ta jäl­jelle lainkaan, jol­loin tiede­tään, että kaik­ki kasautu­mise­tu on kom­pen­soitunut haitoilla.

    Ja vas­tauk­se­na kysymyk­seesi, siel­lä pitää olla inputti­na myös kasautu­mis­es­ta aiheutu­van hin­tata­son nousun aiheut­ta­ma kohon­nut työ­palkkakus­tan­nus ja työti­lan vuokrakus­tan­nus, kos­ka nekin sit­ten vähen­tävät tuot­tavu­u­den super­lin­eaarisu­ut­ta. Jos tuot­tavu­u­den nousu tai arvon­lisäyk­sen muu­tos muu­toin siir­tyy työ­palkkaan tai vuokraan ilman eri­ty­istä yhteyt­tä kasautu­miseen, niin sil­loin niiden lisäämi­nen inputeik­si ei ole oleellista.

    On sama, mitä osaa korkean asukasti­hey­den alueesta Helsin­ki kuvitel­laan osak­si Hol­lan­nin tutkimuk­ses­sa. Pääa­sia on se, että asukasti­hey­det ja niiden spa­ti­aa­li­nen hajon­ta keskuk­ses­ta ovat suu­ru­us­lu­okas­sa saman tyyp­piset kuin keskimäärin tutkimuk­ses­sa jos­sain alueessa.

  91. Hes­su: ”Työn tuot­tavu­u­den kasvu Rahoitus‑, kiinteistö‑, vuokraus- ja liike-elämää palvel­e­va toim­inta toimi­alal­la (J+K) sekä Muut palve­lut (L‑P) ‑toimi­alal­la on ollut vuosien 1970 ja 2006 välisenä aikana vähäistä, kun työn tuot­tavu­us on kas­vanut 1,4 ker­taisek­si. Rahoitus‑, kiinteistö‑, vuokraus- ja liike-elämää palvel­e­van toimin­nan työn tuot­tavu­us on pienen­tynyt 2000-luvul­la, kun keskimäärin kasvu on ollut ‑0,4 pros­ent­tia vuodessa. Myös Muut palve­lut toimi­alan keskikasvu 2000-luvul­la on ollut mui­ta toimi­alo­ja huo­mat­tavasti vähäisem­pää 0,5 pros­entin keskikasvul­la.( J. Käpylä et al. Tuot­tavu­u­den kehit­tämi­nen Suomes­sa, 2009, s.19).”

    Kysymys1: Kai tajusit että yllä olevas­sa lain­auk­ses­sa puhutaan koko maan tasosta? 

    Kävin laske­mas­sa Tilas­tokeskuk­sen aluetil­in­pidos­ta Helsin­gin seu­tukun­nan arvon­lisäyk­set per työläi­nen kyseisille toimi­aloille 2000–2012. Seu­raavas­sa luvut (M€/työläinen)

    Rahoi­tus ja vakuutus
    2000: 0.09
    2012 0.108

    Kiin­teistöt, ammatill­i­nen, tieteelli­nen ja teknilli­nen toiminta
    2000: 0.06
    2012: 0.073

    Asun­to­jen vuokraus ja hallinta
    2000: 1.52
    2012: 1.77

    Nämä ovat käypi­in hin­toi­hin, joten hin­tain­dek­sil­lä kor­jat­tuna reaal­imuu­tok­sista tulee nähtävästi negati­ivisia kuten Käpylän antamista koko Suomen luvuista. Lausumani oli siten oikea.

    Ver­tailun vuok­si ns. suuris­sa gdp toimi­alois­sa (edel­lä kiin­teistö­toim­inta etc on myös suuri) suh­teelli­nen kasvu on isompi:

    Tukku- ja vähittäiskauppa
    2000: 0.051
    2012: 0.076

    Ter­veys ja sosiaalipalvelut
    2000: 0.03
    2012: 0.045

  92. juk­ka heikki­nen: Vas­tasin tähän kysymyk­seen yllä (tänään klo 8.34 kir­jat­ul­la) yleisel­lä tasolla.

    Ei se kyl­lä ollut mikään vas­taus. Mik­si suurin osa yri­tyk­sistä ei löhde kallikl­ta alueelta? On se ihme hom­maa, kjn fir­mat eivät voi pois­tua vaikka­pa 100 tai 200 km johonkin suun­taan, kun ne kum­minkin voivat hel­postikin siirtää toim­into­ja Viroon, Puo­laan tai jopa Inti­aan ja Kiinaan saakka.

    Toisin sanoen seli­tyk­sesi, ettei ne nyt vaan voi, on ihan tuules­ta temmarru.

  93. Poth1ue1: Rovanie­mi 48%
    Joo’o… eikös jokun Lah­denkin pitänyt olla joku oikein teol­lisu­uskeskit­tymä ja Oulun taas teknoyri­tyk­siä pur­sua­va Suomen piilaakso?

    Taitaa olla jotain outoa tilas­tossa esim Rovani­men kohdal­la se antaa kun­nan työn­tek­i­jöi­den määräk­si yli 7000 henkeä.Rovaniemen kaupun­gin sivuil­ta näkee, että Rovaniemen kaupun­gin henkilöstön määrä on n 3200 .Vaik­ka mukaan las­ke­taaan yhtiöt niin henkilökun­naksi jää 3500 eli puo­let Tilas­tokeskuk­sen luvusta ????

  94. juk­ka heikki­nen: Hol­lan­nin talousalueen kasautu­mishait­to­jen TFP tutkimuk­ses­ta olen jo antanut viit­teen M. Rizov et al., Is there a lim­it to agglom­er­a­tion? Evi­dence from pro­duc­tiv­i­ty of Dutch firms. Kasautu­mishai­tat alka­vat näkyä ja domi­noi­da siel­lä rel­e­van­til­la asukasti­hey­del­lä ver­rat­tuna Helsin­gin kaupunki­taa­ja­maan tai pääkaupunkiseu­tu­un. On turhaa väit­tää, että käytet­ty alue­jaot­telu tai koko Hol­lan­nin tiivi­impi keskimääräi­nen asukasti­heys estäisi sovelta­mas­ta tulosta indikati­ivis­es­ti Helsinki­in, joka voisi kor­va­ta Rot­ter­damin, ja siitä laa­jem­malle alueelle Helsin­gin seutukunnassa. 

    Suosit­te­len Helsin­gin tarkastelua vuodes­ta 2000, jos­ta alka­en annoin tuot­tavu­u­den ja työl­lisyysas­teen sekä työ­paikko­jen määrien per asukas kehi­tyk­sen Helsingille, sen seu­tukun­nalle ja koko maalle aiem­min tääl­lä toises­sa keskustelus­sa tuke­maan sanomaani. Poikkeuk­selli­nen taloutemme rom­ah­dus­piste ei ole hyvä vertailukohta.

    Vas­tauk­seni 1; Kasautu­mises­sa työn hin­ta nousee alueen hin­tata­son ja ruuhkan kas­vaes­sa. Kausali­teet­ti on mainit­tu yleen­sä kaikissa agglom­er­aa­tion julka­isu­is­sa. “On the dis­ec­on­o­my side, Unit­ed Nations data (UNCHS) sug­gests that, typ­i­cal­ly around the world, mov­ing from a city of 250,000 to one of 2.5 mil­lion is asso­ci­at­ed empir­i­cal­ly with a 80% increase in com­mut­ing times and hous­ing rental prices” (Hen­der­son, 2002). Jut­telin helsinkiläisen tak­si­fir­man pomon kanssa. Kul­jet­ta­jia olisi tun­gok­seen, mut­ta kan­nat­tavalle toimin­nalle sopi­val­la pal­ka­lla ei juuri hänen mukaansa, kos­ka kallis asum­i­nen alueel­la nos­taa palkkapyyntöjä.

    Vas­tauk­seni 2: Kasautu­mi­nen nos­taa geneeris­es­ti ja tutk­i­tusti maan, asun­to­jen ja kiin­teistö­jen hin­taa. Tämäkin kausali­teet­ti maini­taan jär­jestään agglom­er­aa­tiokir­jal­lisu­udessa. Rak­en­t­a­mi­nen olisi ratkaisu, jos kasautu­mi­nen lakkaisi tai raken­net­taisi­in kysyn­tää enem­män. Kuten Oikarainenkin tote­si, vapail­la markki­noil­la tar­jon­nan kasvu ei hin­tata­son noustes­sa ole niin suuri, etteivät hin­nat nousisi edelleen (kaavoituk­ses­ta riip­pumat­ta; oma kom­ment­ti­ni). Jos proak­ti­ivis­es­ti halu­taan kasaut­taa (vaik­ka kaavoit­ta­mal­la), tar­jon­ta luo lisää kysyn­tää (lisää väkeä ja lisää ekonomisen aktivi­teetin tiheyt­tä) ja ora­van­pyörä hin­to­jen nousulle ja palkko­jen nousulle on valmis (olen kuvan­nut tämän päät­te­lyketjun jo aikaisem­min tääl­lä toises­sa keskusteluketjussa). 

    Vas­tauk­seni 3: Tiedät itsekin, että siir­to­lais­ten työl­listymi­nen ja työl­lisyysaste on kan­taväestöä heikom­pi useista syistä. Siir­to­lais­ten työu­rat jäävät lyhyem­mik­si kuin kan­taväestöl­lä (Peller­vo tutkii parhail­laan kuin­ka paljon), mut­ta he jäävät eläk­keelle ja hoidet­taviksi Suomeen ja rasit­ta­vat siten julkisen sek­torin kestävyyt­tä. Helsin­gin kaupun­gin väestönkasvus­ta on vuo­den 2000 jäl­keen 60 % ollut siirtolaisuutta.

    Vas­tauk­seni 4; Lue sit­ten J.V Hen­der­son, “Cities and Devel­op­ment”, 2010 tai X.-P. Zheng, ” Deter­mi­nants of agglom­er­a­tion economies and dis­ec­onomies: empir­i­cal evi­dence from Tokyo”, 2001; Agglom­er­aa­tio­hait­to­ja on luetel­tu jär­jestään kaikissa agglom­er­aa­tiopa­pereis­sa ja olen tain­nut lis­ta­ta niitä tääl­lä keskusteluketjuis­sa jo toistakymmentä.

    Vas­tauk­seni 5; Helsin­gin seudun ja suurimpi­en muiden kaupunkikeskit­tymien tuot­tavu­u­den kehi­tys Käpylän mainit­semil­la tuotan­non­alueil­la domi­noi koko maan vas­taavia. Tark­istele vaik­ka tilas­tokeskuk­sen aluetil­in­pidon tiedoista.

    Huom: kun käytän suo­raa viit­taus­ta muual­la san­ot­tuun tek­sti­in, käytän lain­aus­merkke­jä keskustelu­pal­stoil­la. Muu­toin viit­tauk­seni on vain jotain tiet­tyä tarkoi­tus­ta varten, kuten nyt noi­hin huonoi­hin Helsin­gin kehityslukuarvoihin. 

    Vas­tauk­seni 1: Tark­istin Ratt­son ja Stokken työn metodin ja sen matemaat­tisen taus­tan, enkä havain­nut virhet­tä. Annoin ylem­pänä M. Rizov et al TFP tutkimus­pa­perin Hol­lan­nin talousalueelta, johon voit myös tutus­tua agglom­er­aa­tio­hait­to­jen dom­i­nanssin osalta. Mus­ta öljy sen koom­min kuin kalaöljy ei ole oleelli­nen näis­sä töis­sä agglom­er­aa­tioe­tu­jen kompensoitumisessa.

    Vas­tauk­seni 2: Antonellin paperis­sa tutkit­ti­in kasautu­mises­sa syn­tyvän lisätiedon (inno­vaa­tioak­tivi­teet­tien), jota tänään esimerkik­si Helsin­gin Sanomien pääkir­joi­tus taas ker­ran hehkut­taa, kokon­ais­vaiku­tus­ta tuot­tavu­u­teen. Karkea tai ei, annetus­sa taulukossa
    Suomen osalta (luok­ka 2) TFP tältä osin oli negatiivinen.

    Vas­tauk­seni 3: Jos rak­en­tamista rajoite­taan kasautu­misalueel­la, väestönkasvu ja ekonomisen aktivi­teetin lisäys ohjau­tuu muualle ja alueen asun­tokysyn­tää jää nos­ta­maan paine asum­isväljyy­teen ja mah­dolli­nen korkean ja mata­lan tuot­tavu­u­den seg­re­gaa­tion eten­e­m­i­nen. Edelli­nen on etenkin lisä­tar­jon­nan luo­maa ja jälkim­mäi­nen jää siten pääasial­lisek­si. Hin­tata­son nousun hidas­tu­misen voi osoit­taa täl­laises­sa tapauk­ses­sa simuloimalla.

    Vas­tauk­sení 4; Oman työu­rani aikana en havain­nut mitään etua tiedon siir­tymisessä tutkimus­pro­jek­tien ja ryh­mien vetäjänä siitä, että Otaniemeen oli keskit­tynyt paljon osaa­jia. Jos olet ollut tutkimus­maail­mas­sa, tiedät, että tärkein tieto on ulko­mail­la, kir­jois­sa, artikkeleis­sa ja inter­netis­sä ja kan­sain­väli­sis­sä kon­fer­ens­seis­sa, eikä se Helsinkiä tiivistämäl­lä tule lähem­mäk­si. Sitä pait­si Otaniemessäkin tutk­i­joiden spe­si­aalialat ovat samankin käytävän sisäl­lä niin eri­laiset, etteivät ne hyödytä toisi­aan, vaik­ka kuin­ka tör­mäiltäisi­in käytävil­lä tai louna­s­paikois­sa. Tuoreessa Helsin­gin kaupun­gin tutkimuk­ses­sa Viikin työssäkäyn­tialueel­la fir­moil­la ei ollut tois­t­en­sa kanssa mitään tekemistä (sijoit­tumi­nen oli sat­tuman varaista). Voin kyl­lä ymmärtää viihdealan ja sanomale­htimi­esten toimi­alo­ja. Siel­lä tiedon lähile­viämi­nen lisän­nee tuot­tavu­ut­ta. Mut­ta rahoi­tusalal­la tämä jut­tu alkaa olla jo enem­mänkin klisee. Yleen­sä tutkit­tu seik­ka on työn­tek­i­jän siir­tymi­nen työ­paikas­ta toiseen ja tiedon siir­tymi­nen tätä kaut­ta. Tämäkin on kovin toimi­alako­htainen eikä juuri ole oleelli­nen tuot­tavu­ut­ta nou­se­va tek­i­jä kaupunki­taa­ja­man sisäl­lä. Rekry­toin­nit ulko­mail­ta ovat joskus hyödyl­lisiä osaamisammateissa.

    Pari kom­ment­tia:
    1. Kor­re­laa­tio ei ole todiste kausali­teetistä eli syy-seuraussuhteesta.Kun TFP papereis­sa (jot­ka olet luetel­lut aikaisem­min) puhutaan muut­tu­jien välis­es­tä yhtey­destä (“rela­tion­ship” tai “asso­ci­a­tion between vari­ables” englan­niksi) niin puhutaan muut­tu­jien välis­es­tä kor­re­laa­tios­ta. Täl­löin ei voi sanoa että mitään tarkkaa syy-seuraus-suhteesta.Tähän pystytän hyvin harvoin.

    2. Jos yhdis­tät mielessäsi maa­han­muu­ton ongel­mat, väestön kasvun ja agglom­er­aa­tion negati­ivi­su­u­den pk-seudul­la niin anna men­nä vaan. Voit kir­joit­taa aiheesta vaik­ka nokkealan pam­fletin, jos­sa ehdo­tat väestön siir­ret­tämistä maakun­ti­in. Muista myös erotel­la tarkkaan eri väestönryhmät.

    3.Hyvä että tark­istit Ratt­son ja Stokken työn henkilöko­htais­es­ti. Itse tein saman ja päädyin päin­vas­taiseen lop­putule­maan. Ken tietää kuka on oikeassa…

    4.Antonellin paperi (Pro­duc­tiv­i­ty Growth and Pecu­niary Knowl­edge Externalities:An Empirical
    Analy­sis of Agglom­er­a­tion Economies in Euro­pean Regions, Eco­nom­ic geog­ra­phy, 2010) menee samaan kat­e­go­ri­aan, eli olen kanssasi eri mieltä.Paperissahan esitel­lään teo­reet­ti­nen malli ja sitä seu­raa­va empi­iri­nen osu­us ei ole kovin kun­ni­an­hi­moinen (kos­ka se ei ole paperin pääasia).
    Min­un luke­mas­sa ver­sios­sa (jour­nalin sivuil­ta) ei ole mitään taulukkoa jos­sa olisi Suo­mi jotenkin eritel­tynä. En edes tiedä kuin­ka se voisi olla mah­dol­lista kun N (“oto­skoko”) on niin pieni. Ja vielä ker­ran tämä paperi näyt­tää kor­re­laa­tion, ei muuta.

    5. Minä kun en pääse jut­tele­maan tak­simi­esten kanssa niin en osaa sanoa muu­ta kuin että jos pk-seudul­la olisi vähem­män pop­u­laa, niin eikös kyy­dit­täviäkin olisi vähem­män? En vain ymmär­rä sin­un logi­ikkaa kun se menee juuri vas­toin omaani.

    6. Ymmär­ränkö nyt var­masti oikein…Ehdotat siis että rak­en­tamista pitäisi rajoit­taa alueil­la jois­sa tapah­tuu kasautu­mista? (kuten pk-seudul­la) Ja uskot että tämä lop­ul­ta lask­isi asuntojen/kiinteistöjen/palkkojen hin­to­ja ja samal­la tuot­tavu­us kas­vaisi Suomes­sa nopeam­min kun päästäisi­in eroon keskit­tymisen negati­ivi­sista vaiku­tuk­sista? Yrit­täisitkö vielä ker­taalleen selit­tää yksinker­tais­es­ti että kuin­ka se menee? Minne siirtäisit väistöä pk-seudulta?

    Lopuk­si, ethän puhu asioista kuin ne ovat itses­tään selviä. Itse olen oppin­ut että mitä enem­män opin, niin sitä kri­it­tisem­mäk­si tulen. Voisitko mitenkään nähdä, että olisi mah­dol­lista jos olisitkin väärässä? Esim. että mikäli pk-seudulle raken­net­taisi­in paljon lisää asun­to­ja niin se olisi pos. asia kokon­ais­tuot­tavu­u­den kannal­ta? (ja hyvinvoinnin)

  95. JY: Super­cellil­lä on töis­sä 150 ihmistä, turk­isalal­la 20000. Vero­tu­lo­ja Super­cell voi tuot­taa enem­män kuin turkisala.

    Turk­isalan luvut 20000 työl­lis­es­tä on ihan fuu­laa, saman­lainen kuin telak­ka-alan työl­listämis­lu­vut. Siinä on las­ket­tu kaik­ki vähänkin alal­ta töitä saa­vat mm. koko rehute­ol­lisu­us ja sille kalas­ta­vat. Todel­li­nen luku on 2950 henkilöä. ((Lähde: PTT / Turkissalan kokon­aistaloudelli­nen merk­i­tys. Julka­istu Turk­istalous-lehdessä 7/2013)

  96. Liian van­ha: Taitaa olla jotain outoa tilas­tossa esim Rovani­men kohdal­la se antaa kun­nan työn­tek­i­jöi­den määräk­si yli 7000 henkeä.Rovaniemen kaupun­gin sivuil­ta näkee, että Rovaniemen kaupun­gin henkilöstön määrä on n 3200 .Vaik­ka mukaan las­ke­taaan yhtiöt niin henkilökun­naksi jää 3500 eli puo­let Tilas­tokeskuk­sen luvusta ????

    Entäs kun­tay­htymät? Keskus­sairaalas­ta pärähtää jo joku 1600 naa­maa lisää ja sit­ten vielä pitäisi laskea mukaan mm. amit­su, amk jne.

  97. Sel­l­ainen hait­ta Helsin­gin seudun kasautu­mis­es­ta syn­tyy, että eri alueille ja toim­i­joille kehit­tyy varaa nim­by­i­lyyn. Jos esim. kaupungi­nosat jou­tu­isi­vat kil­paile­maan keskenään ja rahoit­ta­maan omaa toim­intaansa, tont­ti­tar­jon­taan voisi syn­tyä uuden­laista dynami­ikkaa. O.S. on main­in­nut esimerkkinä Tal­in golfken­tän, jon­ka halti­ja voisi mielel­lään rak­en­taa sinne talo­ja, jos saisi kaavoitushyö­dyn itselleen… Keskusjo­htoinen ja mah­dol­lisim­man suuri kiin­teistökun­ta voi olla hyvä laa­jem­man maankäytön ja liiken­teen suun­nit­telus­sa, mut­ta enem­män raken­nu­soikeut­ta ja halvem­pia tont­te­ja voitaisi­in saa­da, jos olisi enem­män kilpailua.

  98. juk­ka heikki­nen: Yleen­sä tutkit­tu seik­ka on työn­tek­i­jän siir­tymi­nen työ­paikas­ta toiseen ja tiedon siir­tymi­nen tätä kaut­ta. Tämäkin on kovin toimi­alako­htainen eikä juuri ole oleelli­nen tuot­tavu­ut­ta nou­se­va tek­i­jä kaupunki­taa­ja­man sisällä.

    Jos väit­teesi on tot­ta, niin minkä takia yri­tyk­set, tutkimus­laitok­set, jopa yliopis­tot käyt­tävät paljon vaivaa ja rahaa osaa­jien rekry­toin­ti­in myös Suomes­ta? Täl­lainen rekry­toin­ti on paljon helpom­paa iso­jen kaupunkiseu­tu­jen sisäl­lä, jol­loin puoli­son ei tarvitse vai­h­taa työpaikkaa.

    Rekry­toin­ti ei ole ain­oa keino hyö­dyn­tää tois­t­en osaamista. Sitä voi myös yksinker­tais­es­ti ostaa, jos sitä on tar­jol­la. Helsin­gin seudun eri­tyi­nen etu on, että siel­lä on hyvin monipuo­li­nen ja run­sas kau­palli­nen osaamis­tar­jon­ta, esim. korkeak­oulu­ja, tutkimusyk­sikköjä, laki‑, patentti‑,konsultti‑, suunnittelu‑, main­os- jne. toimistoja.

  99. Kaupunkien päät­täjiä pitää tukea val­tion tahol­ta niin, että yliopis­to- ja korkeak­oulu­verkko­ja ei har­ven­neta. Jokaisen kaupunkialueen olisi löy­det­tävä omat vahvu­usalueen­sa ja keski­tyt­tävä niihin ja tukea uusien korkean osaamisen työ­paikko­jen syn­tyä. Yhteistyö muiden kaupunkien kanssa tietysti suo­tavaa ja inter­netin avul­la myös help­poa ja mah­dol­lista. Suomen megakaupun­ki voidaan syn­nyt­tää netissä.

  100. Sylt­ty: Ei se kyl­lä ollut mikään vas­taus. Mik­si suurin osa yri­tyk­sistä ei löhde kallikl­ta alueelta? On se ihme hom­maa, kjn fir­mat eivät voi pois­tua vaikka­pa 100 tai 200 km johonkin suun­taan, kun ne kum­minkin voivat hel­postikin siirtää toim­into­ja Viroon, Puo­laan tai jopa Inti­aan ja Kiinaan saakka. 

    Lis­taa­mani seli­tyk­set 1) alueelli­nen epä­tas­apain­on malli, 2) seg­re­gaa­tio, ja 3) asi­akaspin­toi­hin kiin­nit­tymi­nen ovat kyl­lä rel­e­vant­te­ja vas­tauk­sia kysymyk­seesi, kun niitä aikansa pohtii. Ehkä on kuitenkin syytä lisätä, että Helsingis­sä usei­den yri­tys­ten osal­la on ongel­mana tuot­tavu­u­den kasvun hiipumi­nen tai jopa muut­tumi­nen negati­ivisek­si. Tuot­tavu­us voi olla kuitenkin yhä suurem­pi kuin muual­la, jon­ka takia ne eivät tois­taisek­si näe siir­tymistä aiheel­lisek­si. Tai, jos ollaan kan­nat­tavu­u­den rajoil­la, liik­keen strate­gia uskoo kas­vavaan markki­nao­su­u­teen kaupun­gin suun­nitel­lessa kasvua. Markki­napo­ten­ti­aalin arvioiden ohel­la harvem­min huomioidaan kasautu­mishait­to­jen merk­i­tys­tä. Monil­la toimi­aloil­la myös liik­keen siirtämi­nen on niin iso ja riskaa­beli päätös, että siihen ei ryhdytä edes konkurssin häämöttäessä.

    Ja julki­nen taloushan pysyy asi­akaspin­nas­sa aina.

  101. juk­ka heikki­nen: Kyseessä on noidanke­hä, jos­sa yksilö tai yri­tys ei näe kokon­aisu­ut­ta ja kyke­nee toim­i­maan oman etun­sa mukaises­ti vain rajoite­tusti sekä toimii kokon­aise­dun vas­tais­es­ti, kun tiivistymistä opti­min yli tietois­es­ti edis­tetään julk­isval­lan proak­ti­ivisil­la asuttamispäätöksillä.

    Yri­tyk­set usein suun­nit­tel­e­vat sijoit­tumis­strate­giansa odot­tei­den ja usko­musten sekä pääo­main­tressien mukaises­ti, eivät het­kel­lis­ten ja ver­taile­vien TFP indikaa­tioiden perus­teel­la. Ennuste 250000 uud­es­ta asukkaas­ta Helsinki­in voi arkkitehti‑, akusti­ik­ka- tai tak­si­fir­malle merk­itä riskipe­rusteista sijoit­tumis­päätöstä Helsinki­in, jos­sa kil­pailun ja kasautu­mishait­to­jen takia jäämi­nen Jyväskylään tai Joen­su­uhun olisi sit­tenkin ollut tuot­tavampi vaihtoehto. 

    Yri­tys­ten strate­gises­sa suun­nit­telus­sa kyl­lä osa­taan olla käsi pulssil­la ja ennakoi­da sitä, mihin suun­taan ihmiset kerään­tyvät ja markki­nat kehit­tyvät tule­vaisu­udessa. Se, minkä edessä yri­tyk­set ovat suo­jat­tomampia, ovat ide­ol­o­giset täyskään­nök­set poli­ti­ikas­sa. Nyt kun meil­lä on yksi täysin ja toinen melkein kaupunki­vas­tainen puole hal­li­tuk­ses­sa, niin täy­tyy toivoa, etteivät ne voimien­sa tun­nos­sa saa tehtyä mitään hätiköi­tyä. Heikki­nenkin näyt­tää ajat­tel­e­van, että yri­tysstrate­gial­la on joku ylära­ja, jon­ka yläpuolelle kallispalkkaisten johta­jien kyvyt eivät enää ulo­tu, vaan niitä pitää aut­taa suo­ri­u­tu­maan omista tehtävistään.

    Mitä mah­ta­vat olla nämä ‘julk­isval­lan proak­ti­iviset asut­tamis­päätök­set’? (Vas­taavaa kysyin jo aikaisem­min). Pitäisikö asun­to­jen kaavoit­ta­mi­nen lopet­taa, kun asukasti­heys ylit­tää x as/km2?

  102. Tapio: Jos väit­teesi on tot­ta, niin minkä takia yri­tyk­set, tutkimus­laitok­set, jopa yliopis­tot käyt­tävät paljon vaivaa ja rahaa osaa­jien rekry­toin­ti­in myös Suomes­ta? Täl­lainen rekry­toin­ti on paljon helpom­paa iso­jen kaupunkiseu­tu­jen sisäl­lä, jol­loin puoli­son ei tarvitse vai­h­taa työpaikkaa.

    Rekry­toin­ti ei ole ain­oa keino hyö­dyn­tää tois­t­en osaamista. Sitä voi myös yksinker­tais­es­ti ostaa, jos sitä on tar­jol­la. Helsin­gin seudun eri­tyi­nen etu on, että siel­lä on hyvin monipuo­li­nen ja run­sas kau­palli­nen osaamis­tar­jon­ta, esim. korkeak­oulu­ja, tutkimusyk­sikköjä, laki‑, patentti‑,konsultti‑, suunnittelu‑, main­os- jne. toimistoja.

    Useim­miten työhön koulute­taan kuin saadaan rekry­toin­nil­la yri­tyk­selle aiem­min tun­tem­aton­ta koke­mus­ta. Toimi­alako­htais­ta­han tämä toki kuitenkin (vrt viihde; teat­ter­it, eloku­vat etc) on. Helsin­gin suuril­la gdp toimi­aloil­la kuten tukku- ja vähit­täiskau­pas­sa, ter­veys- ja sosi­aali­palveluis­sa, viestin­nässä ja kiin­teistö­palveluis­sa ja kul­je­tuk­ses­sa ei kil­pail­i­joil­la kaupun­gin sisäl­lä nykypäivänä voi olla enää sel­l­aisia tuot­tavu­u­teen merkit­tävästi vaikut­tavia osaamiskom­po­nent­te­ja, että työ­paikan vai­h­dot lisäi­sivät kollek­ti­ivis­es­ti yri­tys­ten tuot­tavu­ut­ta. Tuot­tavu­usideat tule­vat ja haetaan yleen­sä ulko­mail­ta, tuoteke­hi­tyk­sessä ja tutkimuk­ses­sa eri­tyis­es­ti ja sitä enem­män, mitä erikois­tuneem­pi ala on. 

    Osaamisen ost­a­mi­nen liit­tyy sit­ten enem­mänkin erikois­tu­misen kasautu­mise­tu­un, jota tietysti kaupungis­tu­mi­nen edis­tää. Toisaal­ta kom­ment­ti­ni liit­tyi Antonellin paperi­in, jos­sa osoitet­ti­in ettei tiivistämisen edis­tämä ostet­tu osaami­nen kehit­tyneil­lä Euroopan alueil­la kuten Suomes­sa lisää tuot­tavu­ut­ta rahas­sa (vrt. patentit).

  103. Hes­su: 6. Ymmär­ränkö nyt var­masti oikein…Ehdotat siis että rak­en­tamista pitäisi rajoit­taa alueil­la jois­sa tapah­tuu kasautu­mista? (kuten pk-seudul­la) Ja uskot että tämä lop­ul­ta lask­isi asuntojen/kiinteistöjen/palkkojen hin­to­ja ja samal­la tuot­tavu­us kas­vaisi Suomes­sa nopeam­min kun päästäisi­in eroon keskit­tymisen negati­ivi­sista vaiku­tuk­sista? Yrit­täisitkö vielä ker­taalleen selit­tää yksinker­tais­es­ti että kuin­ka se menee? Minne siirtäisit väistöä pk-seudulta? 

    Kasautu­misen eten­e­mistä tulisi rajoit­taa alueil­la, jois­sa tuotan­non­tek­i­jöi­den kokon­ais­tuot­tavu­u­den lasken­ta osoit­taa tuot­tavu­u­den kasvun hiipumista tiivistämisen seu­rauk­se­na harvem­min asut­tuun talousalueeseen näh­den. Kasautu­misen rajoit­tamiselle on vält­tämätön­tä, että yleiskaa­va ei tiivistä huo­mat­tavien uud­is­raken­nusaluei­den suunnitelmilla. 

    Suuret gdp toimi­alat (tukku- ja vähit­täiskaup­pa, ter­veys- ja sosi­aali­palve­lut, viestin­tä, kul­je­tus, koulu­tus etc) seu­raa­vat asi­akaspin­taa, joten asukas- ja elinkeinoti­heys aset­tunevat opti­maaliseen spa­ti­aaliseen profi­ili­in CBD alueelta ulospäin kokon­ais­tuot­tavu­u­den kasvun kannalta.

    Kasautu­misen rajoit­ta­mi­nen ei estä vält­tämät­tä seg­re­gaa­tion jatku­mista, joka voi johtaa CBD (cen­tral busi­ness dis­trict) keskuk­sen edelleen kallistumiseen.

    Korkeaa tuot­tavu­ut­ta on aiheel­lista ohja­ta ulos CBD:stä alue­poli­ti­ikalla havait­tavi­in kasvualueisi­in. Väestöä ei siir­retä, se siir­tyy, jos on siir­tyäk­seen. Anek­dootik­si asi­aan liit­tyen: S. Ke on tutkimuk­ses­saan “The path­ways from indus­tri­al agglom­er­a­tion to TFP growth — the expe­ri­ence of chi­nese cities for 2001–2010” antanut seu­raa­vat alue­poli­it­tiset ohjeis­tuk­set Kiinalle

    “Impor­tant pol­i­cy impli­ca­tions are derived from the empir­i­cal find­ings. Small­er cities should devel­op an indus­tri­al base that pass­es a crit­i­cal mass. Larg­er cities should con­tin­ue to direct new devel­op­ment and relo­cate exist­ing firms to planned, less con­gest­ed indus­tri­al dis­tricts. Provin­cial and sub-provin­cial lev­el cities should spe­cial­ize and diver­si­fy in advanced pro­duc­er ser­vices and head­quar­ters economies, rather than manufacturing.”

  104. Kalle: Nyt kaupunkikaa­va lop­puu Töölöön ja sekin on jo pohjoisosil­taan aika hajanainen.

    Yksinker­tais­tet­tu “vain umpiko­rt­telia Helsinki­in” ‑agen­da ei uskalla sanoa sitä, että toimi­va kan­takaupun­gin laa­jen­t­a­mi­nen edel­lyt­täisi Taka-Töölön, Vallilan ja Kumpu­lan avoko­rt­telei­den merkit­tävää täy­den­nys­rak­en­tamista. Kauem­pana ollaan yhä kaukana keskus­tas­ta ja sen palveluista, muual­la lähi­a­sukaspo­h­ja ei silti riitä kan­takaupunki­maisi­in palveluihin.

  105. juk­ka heikki­nen: Useim­miten työhön koulute­taan kuin saadaan rekry­toin­nil­la yri­tyk­selle aiem­min tun­tem­aton­ta kokemusta. 

    Nyt en ymmär­rä yhtään. 

    Jos yri­tyk­sen hallitus/johto halu­aa han­kkia aiem­min tun­tem­aton­ta koke­mus­ta yri­tyk­seen, se tapah­tuu nimeno­maan joko osta­mal­la a.o. palvelu ulkop­uolelta (joka on ruti­i­ni johdon päätös) tai rekry­toimal­la kokon­ainen tarvit­ta­va tii­mi esimerkik­si osta­mal­la halu­tun alan yritys. 

    Yksi pääsky­nen ei kesää tee, ja koulu­tus on aivan liian hidas tie.

    Yksilö­jen rekry­toin­nit tapah­tu­vat nimeno­maan enem­män tai vähem­män käyn­nis­sä ole­vi­in han­kkeisi­in ja busineksiin. 

    Kiitok­sia mie­lenki­in­toi­sista artikke­livi­it­teistä, itse ehdot­taisin sin­ulle tutus­tu­mista esim. knowl­edge spillover-tutkimuk­seen. Min­un osaltani tässäpä tämä.

  106. juk­ka heikki­nen: Suuret gdp toimi­alat (tukku- ja vähit­täiskaup­pa, ter­veys- ja sosi­aali­palve­lut, viestin­tä, kul­je­tus, koulu­tus etc) seu­raa­vat asi­akaspin­taa, joten asukas- ja elinkeinoti­heys aset­tunevat opti­maaliseen spa­ti­aaliseen profi­ili­in CBD alueelta ulospäin kokon­ais­tuot­tavu­u­den kasvun kannalta.

    En nyt vielä lope­ta, kun luin tämän kommenttisi.

    Ehkä alan ymmärtää näkökul­maasi, mut­ta se perus­tuu vääri­in pre­mis­sei­hin ja mittareihin.

    Suo­mi tarvit­see joko vien­tiä tai jatku­vaa ulko­maista sijoi­tusvir­taa rahoit­taak­seen asukkait­ten­sa nykyisen tasoista hyvinvoinnitia. 

    Syn­nyt­tävätkö nuo mainit­se­masi Helsin­gin suuret GDP-toimi­alat tuo­ta tarvit­tua vien­tiä tai jatku­vaa sijoi­tusvir­taa, vai ovatko ne enem­mänkin niiden mah­dol­lis­ta­jia ja mahdollistamia?

    Sin­un korosta­masi toimi­alat eivät ole Suomen vau­rau­den veture­i­ta, ja asikaspin­taa on myös Suomen ulkopuolella.

  107. Tapio:Suo­mi tarvit­see joko vien­tiä tai jatku­vaa ulko­maista sijoi­tusvir­taa rahoit­taak­seen asukkait­ten­sa nykyisen tasoista hyv­in­voin­ni­tia. Sin­un korosta­masi toimi­alat eivät ole Suomen vau­rau­den veture­i­ta, ja asikaspin­taa on myös Suomen ulkopuolella. 

    Vien­ti on tärkeä kuten san­ot. Esille nos­tamil­lani toimi­aloil­la halusin vain kuva­ta pop­u­laa­tion ja eniten gdp:tä teke­vien toimi­alo­jen sijoit­tumisen keskinäis­ri­ip­pu­vu­ut­ta kaupunkikeskuk­ses­ta läh­tien vasti­neek­si provosoivalle kysymyk­selle, mik­si yri­tyk­siä sit­ten on Helsingis­sä, kun kasautu­mishai­tat ovat siellä.

    Vien­tiyri­tys­ten ja sen osien (myyn­ti, tuotanto)sijoittuminen on oma kysymyk­sen­sä. Käsit­tääk­seni val­taosa vien­ti­tuotan­nos­ta ja myös myyn­ti­työstä tehdään Helsin­gin ulkopuolella.

  108. juk­ka heikki­nen:Käsit­tääk­seni val­taosa vien­ti­tuotan­nos­ta ja myös myyn­ti­työstä tehdään Helsin­gin ulkopuolella.

    90% ihmi­sistä asuu Helsin­gin ulkopuolella. 

    Mielestäni ei ole kohtu­u­ton­ta odot­taa, että 90% osu­us väestöstä saa aikaan vien­tiä ja tekee ehkäpä jopa vientimarkkinointia.

  109. juk­ka heikki­nen:
    Vien­tiyri­tys­ten ja sen osien (myyn­ti, tuotanto)sijoittuminen on oma kysymyk­sen­sä. Käsit­tääk­seni val­taosa vien­ti­tuotan­nos­ta ja myös myyn­ti­työstä tehdään Helsin­gin ulkopuolella. 

    Jos ajatel­laan Van­han Tes­ta­mentin mukaan eli vien­ti on vain valmis­ta­va teol­lisu­us, niin var­maan on niin, mut­ta tieto­työstä suurin osa tehdään suurim­mis­sa kaupungeissamme.

    Kan­sain­väliset korkean teknolo­gian suuryri­tyk­set halavat toimia nimeno­maan pääkaupunkiseudul­la kos­ka siel­lä on eniten hei­dän osaamis­tarpeitaan vas­taa­va työvoimaa tar­jol­la ja parhaim­mat liiken­ney­htey­det, on Suomen ain­oa kun­nolli­nen kan­sain­vä­line lento­kent­tä esim. Lisäk­si vapaa-ajan har­ras­tusten puit­teil­taan pk-seu­tu vas­taa eniten mui­ta maail­man metropole­ja oli sit­ten kasautu­mishait­to­ja tai ei.

    Olin erääl­lä kurssi­la jota veti englan­ti­lais­syn­tyi­nen nainen jol­la on kon­sult­ti­fir­ma joka toimii käytän­nössä koko maail­mas­sa. Hän ker­toi asuneen­sa töi­den vuok­si muu­ta­man kuukau­den Kajaanis­sa. Muut työ­tover­it siel­lä eivät kut­suneet hän­tä ker­taakaan vapaa-aikaa viet­tämään, eikä Kajaanis­sa ollut paikko­ja jois­sa tava­ta mui­ta ihmisiä työa­jan ulkop­uolel­la. Nykyään ei ole kun­nol­lista rav­in­to­laa edes, tai sit­ten se joka on, on “kiel­let­ty yli 30-vuo­ti­ail­ta”. Houkut­tele nyt kan­sain­välis­ten suury­htiöi­den työn­tek­i­jöitä sinne, tai ne tule­vat vain jos heille make­taan enem­män palkkaa. 

    Kyse on lähin­nä sopeu­tu­mis­es­ta. Mä myön­nän että kaik­ki suo­ma­laiset eivät halua asua Helsingis­sä mut­ta toisaal­ta Helsingis­sä tai pk-seudul­la on paljon ihmisiä jot­ka eivät halu­aisi asua mis­sään muual­la Suomes­sa. Kun menet kehäkol­mosen ulkop­uolelle menet eri maail­maan. Siel­lä on eri­laiset säään­nöt jon­ka mukaan pitää elää, eikä net­ti tai muut viestin­tävehkeet lieven­nä niitä tosi­a­sioi­ta. Ihmi­nen joka on syn­tynyt maal­la viihtyy parem­min maal­la kuin kaupunki­lainen, niin se vaan on.

    Sekin väite jol­la maaseudun väki yrit­tää todis­taa maaseudun parem­muusud­es­ta että helsinkiläiset aja­vat joka viikon­lop­pu maalle, ei pidä paikkansa läh­eskään jokaisen kohdal­la. Se kos­kee enim­mäk­seen ns suuria ikälu­okkia jot­ka ovat mut­ta­neet maal­ta. Helsin­ki ei tyh­jene nyky­isin heinäku­us­sakaan, vaan porukkaa on kuin pipoo, enem­mänkin nuorem­mas­ta päästä, ja ulko­maalaisia. Lisäk­si helsinkiläisiä kesävierai­ta on aina maaseudul­la kat­sot­tu vähän vinoon, eivät osaa käyt­täy­tyä jne, ja moti­vaa­tio sam­muu jo muu­ta­man viete­tyn kesän jäl­keen. Paljon helpom­pi kuin ruve­ta rak­en­taa jotain mökkiä itselleen on nyky­isin lähteä kesälomien ajak­si esim ulkomaille.

  110. JY: Super­cellil­lä on töis­sä 150 ihmistä, turk­isalal­la 20000.

    Krtek: Turk­isalan luvut 20000 työl­lis­es­tä on ihan fuu­laa, saman­lainen kuin telak­ka-alan työl­listämis­lu­vut. Siinä on las­ket­tu kaik­ki vähänkin alal­ta töitä saa­vat mm. koko rehute­ol­lisu­us ja sille kalas­ta­vat. Todel­li­nen luku on 2950 henkilöä. 

    Käsit­täk­seni tähän nyt jää silti vielä 2800 työtön­tä, mikä ei ole kauhean posi­ti­ivi­nen asia. Mak­saako Super­cell vero­ja sen edestä, että tuo reikä tulee täytet­tyä — puhu­mat­takaan siitä, että työt­tömänä on aika ikävä olla eikä eläkekään kartu?

  111. Itse väitän, että alku­peräisen kap­paleen aja­tus on oikea, jos kaupungis­sa on vah­va pankki­laitos ja pörssi. Täl­löin kaupun­ki houkut­telee rahaa ja sijoit­ta­jia. Ja täl­löin fir­man kan­nat­taa sijai­ta kaupunigssa lähel­lä rahoit­ta­jia ja sijoittjia.

    Jos taas kaupungis­sa on lähin­na pesu­loi­ta ja vas­taavia palvelu­ja, niin fir­malle on ihan yhden­tekevää sijai­ta jos­sain maaseudulla. 

    Siis: kaupun­gin tar­joamien palvelu­jen laatu ratkaisee. Ja tässä suh­teessa on kyseenalaista kut­sua Hlesinkiä palvelu cityk­si. Ainakaan men­estyk­sekkääk­si sel­l­aisek­si. Esim. Tukhol­ma on pörssin, pankkien ja tur­is­min suh­teen selvästi edel­lä Helsinkiä.

  112. åke:
    Siis: kaupun­gin tar­joamien palvelu­jen laatu ratkaisee. Ja tässä suh­teessa on kyseenalaista kut­sua Hlesinkiä palvelu cityk­si. Ainakaan men­estyk­sekkääk­si sel­l­aisek­si. Esim. Tukhol­ma on pörssin, pankkien ja tur­is­min suh­teen selvästi edel­lä Helsinkiä. 

    No mitä pitäisi sit­ten tehdä? Antaa pääomien kara­ta vaan täältä ja antaa Suomen luisua banaani­val­tiok­si vai annetaanko Helsin­gin edes jol­lain taval­la yrit­tää paran­taa palvelu­jen laat­ua? Kaik­ki ehdo­tuk­set on tähän assti tyr­mät­ty: Pis­ara-rata, Guggen­heim museo, pilvenpiirtäjähotellit.…
    Nau­ret­tavin­ta on etä USA:n suurlähet­tiläskin on alka­nut jakaa ohjeista mil­laisen Helsin­gin Kaop­pa­torin pitäsi olla!

    Sen minä sanon että sit­ten kun Suo­mi ON köy­hä niin ei maaseudun aatelisil­lakaan mene eri­tyisen hyvin. Ruosteiset leikku­upuimu­rit ja Motot kel­paa­vat vain Boli­deni­in raaka-aineeksi.

  113. Maa­pal­lol­la ei ole vien­tiä. Miten maail­man­talous voi toimia?

  114. Jos suo­ma­laiset oli­si­vat oikeasti vii­sai­ta, niin suo­ma­laiset rak­en­taisi­vat pääkaupun­gin Ahvenanmaalle. 

    1500 neliök­ilo­metriä pin­ta-alaa suurkaupungille ja Tukhol­maan lyhyt mat­ka. Meren ali voisi rak­en­taa junay­htey­den, joka olisi puo­let HKI-Tallinna yhtey­destä. Huoltor­e­it­ti etelään olisi avoin­na melko­lail­la aina riip­pumat­ta jää­talves­ta. Ilmas­to olisi lämpimämpi kuin Helsingissä.

    Ahve­nan­maan pin­ta-alaa voisi hel­posti kas­vat­taa patoa­mal­la ja täyt­tämäl­lä lahtia.

    Saaris­tomeri tar­joaisi upeat virk­istys­mah­dol­lisu­udet, ilman autorallia.

    Ahve­nan­maa on muuten harv­inaisen tehot­tomas­sa käytössä.

    Uuden kaupun­gin rak­en­tamista voisi rahoit­taa esimerkik­si myymäl­lä maa-aluei­ta muu-Suomes­ta kiinalaisille.

    Kaupun­gin kan­sain­välisen lento­ken­tän voisi rak­en­taa Föglöön, johon raken­net­taisi­in salmen alitse nopea junay­hteys. Sopi­vasti sijoit­ta­mal­la saisi 4 km pitk­iä kiitora­to­ja pari kolme, tule­vaisu­u­den lentokonei­ta ajatellen.

    Noh, ahve­nan­maalaisetkin ovat aika nim­by sakkia, joten tuskin­pa Ahve­nan­maan asukaslu­vus­sa tapah­tuu kum­mem­pia muutoksia.

    Sijain­ti olisi kyl­lä edulli­nen mon­es­ta näkökul­mas­ta tarkasteltuna.

    Suo­ma­laisen eläkeläisen kan­nat­taisi muuten harki­ta eläkepäiviä Maarianhaminassa. 😉

  115. Guggen­heimin tyr­mäys jol­lain päivähoito-argu­men­til­la vai mikä se oli on kyl­lä harv­inaisen hyvä esimerk­ki omaan jalka­an ampumisesta.

    Olen näh­nyt Bil­baos­sa sen Guggen­heim-museon. Tur­is­tit tykkää katel­la sel­l­aista. Kyl­lä Helsinkikin ansait­sisi jotain mikä jää mieleen.

  116. Tehtaat nousi­vat sinne minne ne nousi­vat sik­si kos­ka ne tarvit­si­vat toim­intansa pyörit­tämisek­si käyt­tövoimaa. Yleen­sä tämä tarkoit­ti koskia.

    Vesiy­htey­den vuok­si myös sekä raaka­ma­te­ri­aalin että jalosteen kul­je­tus oli edullisem­paa aikana jol­loin ei ollut sen enem­pää kun­nol­lisia teitä joi­ta rekko­jen edeltäjät eli hevoskär­ryt ajurei­neen oli­si­vat edes voineet hyödyntää.

    Eli tehtaat nousi­vat sinne minne niiden oli tarkoituk­sen­mukaistakin nous­ta. Työvä­ki tuli sit­ten perässä, ja jos ei itse ymmärtänyt tul­la, niin sit­ten tuotiin.

    ***

    Sveitsin tien pitäisi olla Suomenkin tie.

    Se nyt vaan on tyh­mää tuh­la­ta jo ole­mas­sa ole­vaa infraa ja valmista — tai pienel­lä lisä­panos­tuk­sel­la valmista — kaupunkirakennetta.

    Välille HKI-TRE ja HKI-TKU pitäisi duu­na­ta supernopea (~30min) maglev ‑junay­hteys (välipysäk­it Hämeen­lin­nas­sa ja Salos­sa tai Loh­jal­la). Teräs­be­toni­tolp­paa vaan motar­ille pystyyn, ei asi­as­ta tarvit­sisi sen vaikeam­paa tehdä.

    Lisäk­si pitäisi luo­da pikaratikkaverkos­to aina Ham­i­nas­ta Pori­in asti ran­nikkokaupunke­ja myötäillen. Sit­ten x‑määrä pis­toraitei­ta tälle pääre­it­ille. Näin aluksi.

    Tämä jo hillit­sisi PK-seudun asun­to­jen hin­to­jen kallis­tu­mista mukavasti.

    Toki vieläkin parem­pi olisi myös ajaa määräti­etois­es­ti Talsingin/Hellinnan syntymistä.

    Raskaan raideli­iken­teen viem­i­nen tun­neli­in voi osoit­tau­tua ylim­i­toite­tuk­si tarpeek­si. Puu, paperi ym. puu­jalosteet, mal­mi sekä raskaat koneet kulke­vat kät­systi meriteitse kuten tähänkin asti.

    Eli saat­taisi olla paljon parem­paa rahan käyt­tö duu­na­ta oikeasti nopea (~15min) maglev ‑junay­hteys myös Suomen­lah­den ali.

    Van­hakaupunki­han Helsingiltä puuttuikin. 🙂

    PS. Por­vooseen­han menee junara­ta. Emme vain halua sitä käyt­tää (kuten emme mon­taa muu­takaan lin­jaa). Tok­i­han siinä olisi paljonkin järkeä nykyi­nen ratay­hteys oikaista, mut­ta pikaratikkalin­jaus hoitaisi tämänkin asian pois päiväjärjestyk­ses­tä. Myös Loh­ja olisi varsin help­po muut­taa junan­ratakaupungik­si, rantara­ta pitää vain oikaista — jos­ta suun­nitel­mat ovatkin jo valmiina.

    ***

    Yhdyn Jyväskylän kehumiseen.

    Heil­lä luul­tavasti ain­oa käve­lykatu joka oikeasti toimii siten kuin sen pitäisi. Ja var­maankin juuri sik­si, että on ain­oa sel­l­ainen lajis­saan ko. kaupungis­sa. Toki myös sik­si, että Jyväskylä on ain­oa suo­ma­lainen kaupun­ki jota voi aidosti haukkua opiskelijakaupungiksi.

    Jyväskylä on häm­men­tävän monel­la taval­la kuin pienem­pi ver­sio Tam­pereesta, eli oikein mainio paik­ka asua vaik­ka pysyvästikin.

    Keskus­tas­sa asumisen vetovoima hyp­pää mon­ta pykälää eteen­päin kun Tou­ru­joen kupeessa sijain­nut enti­nen tehdasalue muut­tuu uusien kaupunki­lais­ten kodeik­si. Sama trans­for­maa­tio tois­tunee keskus­tan tun­tu­mas­sa sijait­se­van yhä toimin­nas­sa ole­van tehdasalueen kohdalla.

    Vielä kun löy­ty­isi rahoi­tus­malli jol­la junan­ra­ta ja motar­i­hirviö saataisi­in kuop­paan ja päälle helevetisti asun­to­ja, niin ei mon­taa mukavam­paa mes­taa Suomen­maas­ta löy­dy. Näin väitän.

    Noi kaupun­gin raja­mail­la sijait­se­vat laatikko­mar­ketit ovat toki esteet­tis­es­ti epämiel­lyt­täviä paikko­ja ja toimin­nal­lis­es­ti niin epäkaupunkia kuin olla voi, mut­ta en silti ole ihan var­ma, että olisiko käve­lykadun pari isom­paa kaup­paa oikeasti kyen­nyt ruokki­maan 100K jyväskyläläistä. Ehkä, ehkä ei.

    Ja saa­han noi aina lanat­tua ja tehdä viksummin.

    ***

    Itse uskon, että Detroitin kohtalona on aivan jotain muu­ta kuin haa­mukaupungik­si jäämi­nen. Cleve­landin uusi tulem­i­nen on rohkai­se­va esimerk­ki amerikkalais­ten kaupunkien — ja amerikkalaisen elämän ylipään­sä — dynaamisu­ud­es­ta. Se nousu ei vaan tapah­du hetkessä.

    Detroit­il­la on joki ja järvi omas­ta takaa, ja kolmes­sa var­tis­sa Ann Arborin vetovoimainen yliopis­tokaupun­ki. 40 min­uutis­sa voi lentää Tra­verse Cityyn ja uppoutua totaalis­es­ti Michi­ganin met­ti­in sekä Michi­ganin ja Huronin lop­pumat­tomi­in rantoi­hin hiekkaran­toi­neen ja dyynei­neen sekä söpöi­nen pikkuky­li­neen paikallisherkkuineen.

    Ja valmis­ta­vathan ne fordin ja kump­panei­den perkeleet vieläkin Detroitis­sa niitä auto­ja ja auto­jen osia. Kyl­lä mä näk­isin, että tule­vaisu­udessakin duu­naa­vat pirsse­jä — vaik­ka sit­ten sähköisiä ja robo­t­i­soitu­ja sellaisia.

    Yksin Fordin museoalue on ain­ut­laa­tu­inen maail­mankin mit­takaavas­sa. Motown­in kotimuseo­ta uno­hta­mat­ta. Näis­sä van­hois­sa teol­lisu­uskaupungeis­sa on luo­tu ja luo­daan edelleenkin ihan oman­laista musiikkia.

    Joten ei, emmä jak­saisi olla hirveän huolestunut D‑townin tulevaisuudessa.

    Kaupun­ki joutuu skaalau­tu­maan totut­tua pienem­mäk­si, mut­ta sehän on vain posi­ti­ivi­nen jut­tu. Se voi — ja sen pitää — tar­jo­ta jengille jotain mitä New York, San Fran­cis­co, LA sekä etelän huimaa vauh­tia nou­se­vat suurkaupun­git eivät voi tar­jo­ta. Kuten nyt vaik­ka neljä vuodenaikaa.

    Maini­tuis­sa Kali­forn­ian kaupungeis­sa har­val­la on varaa asua keskus­tas­sa, ja jälkim­mäi­sis­sä kaupungeis­sa puolestaan ei voi elää ilman, että joka paik­ka — plus oma auto — olisi tehokkaasti ilmastoitu.

    Ja vet­tähän nois­sa kaikissa kaupungeis­sa ei pian saa käyt­tää enää kukaan mihinkään muuhun kuin juomiseen.

    Col­orado­jo­ki ja sen patoal­taat tule­vat kuiv­u­maan. Jok­i­han ei enää käytän­nössä edes laske Mek­sikon­lah­teen kun far­marin pitää saa­da vil­jel­lä mitä tahansa autiomaas­sa — sekä yhä use­am­man ihmisen asua autiomaas­sa jos­sa ilman teknolo­giaa ei olisi kenenkään mah­dol­lista asua. Muu­ta­man inti­aanin toki sekä tough-as-nail cow­boyn joka syö aami­aisek­si koural­lisen rautanaulo­ja. Hip­ster­it kuoli­si­vat noil­la lati­tyy­deil­lä alta nanosekunnin.

    ***

    Muka­vat kaupun­git men­estyvät, toki, mut­ta mukavu­us on suh­teelli­nen käsite. Ja jos nois­sa kaupungeis­sa ei ole työ­paikko­ja ja kohtu­ullista asum­ista jokaiselle tyyp­ille ja lom­pakolle niin ei ne kovin kauaa ole enää mukavia paikko­ja asua… 

    Esim. Man­hat­tanin “rosoisu­us” on lähin­nä harhaa, muis­to men­neisyy­destä. Siel­lä ei asu mui­ta kuin hyvä­tu­loisia kes­ki-ikäisiä valkoisia. Siel­lä ei asu lap­sia eikä van­huk­sia. Minkälainen kaupun­ki sel­l­ainen on jos­sa asuu vain rikkai­ta — ja rikkai­ta turisteja?

    Yksi dig­gaa tiivi­istä tornikaupungista (New York), toinen helsinkimäis­es­tä pien­su­urkaupungista joka on keskel­lä usko­mat­toman hienoa luon­toa , ja kol­mas taas saat­taisi dig­gail­la ihan pirusti asua kylämäisessä yhteisössä — kuten Kel­lokoskel­la — jos­ta on kuitenkin hyvät yhtey­det sivilisaatioon.

    Viimek­si maini­tus­takin pääsee fil­lar­il­la var­tis­sa junan kyyti­in, jos­sa voi puoli tun­tia syven­tyä vaikka­pa hyvään kir­jaan, ja suun­na­ta siitä sit­ten kävellen esim. Musi­ikki­taloon, Oop­per­aan tai Keskus­takir­jas­toon. Tai jon­nekin keskus­tan sadoista kaupoista, rafloista ja kapakoista. Yök­si ennät­tää vielä takaisin lan­delle koisi­maan ja heräämään lin­nun laulun viserrykseen. 😉

    Tai jos halu­aisikin asua lan­de­mais­es­ti, mut­ta kuitenkin kehä ykkösen sisäpuolel­la, niin sekin onnis­tuu. Esim. Pirkkolan/Maunulan Keskus­puis­toon rajau­tu­vas­ta puu­taloidyl­listä voi kävel­lä muu­ta­ma sata metriä jok­eribussin — tule­vaisu­udessa ratikan — pysäkille, jos­ta pääsee 5 min­uutis­sa Huopalah­teen, jos­ta alle 10 min­saa keskus­taan — tai vain 5 min­saa tule­van Kes­ki-Pasi­lan työ­paikkakeskit­tymään. Lisäk­si himas­ta suo­ra poikit­tainen yhteys sekä Viikin että Otaniemen kam­puk­sille. Väit­täisin, että aika har­va Helsingis­sä asu­va on logis­tis­es­ti yhtä hyvin connected.

  117. Mä en ymmär­rä tätä teol­lisu­u­den vas­taista perusviret­tä kir­joituk­ses­sa. Siinäkin tapauk­ses­sa, että teol­lisu­u­den suo­ra merk­i­tys työl­listäjänä piene­nee, tämä ei tarkoi­ta sitä, ettei sitä tarvit­taisi. Tämän näköalat­to­muu­den takia koko Euroop­pa on joutunut stag­naa­tion kouri­in. Hyvä, että tuli keskustelus­sa paljon poikkipuolista tälle vihreälle defaitismille, joka myös viisas­telu­na tun­netaan. USAs­sa teol­lisu­us on palaa­mas­sa takaisin Kiinas­ta liuskekaa­su­val­lanku­mouk­sen myötä, eikä tämä tapah­du mis­sään tup­pukylis­sä vaan cityissä.

    juk­ka heikki­nen: teol­lis

  118. Seu­rataan Sveitsin esimerkkiä: Esim. Man­hat­tanin “rosoisu­us” on lähin­nä harhaa, muis­to men­neisyy­destä. Siel­lä ei asu mui­ta kuin hyvä­tu­loisia kes­ki-ikäisiä valkoisia. Siel­lä ei asu lap­sia eikä van­huk­sia. Minkälainen kaupun­ki sel­l­ainen on jos­sa asuu vain rikkai­ta – ja rikkai­ta turisteja?

    Man­hat­tan on eri asia kuin Upper East Side: (Wikipedi­as­ta:) kes­ki-ikäisiä (45–64) on 22,6%, valkoisia 54,36 %, englan­tia puhuu äidinkie­lenä 60%, köy­hyys­ra­jan ala­puolel­la 20%, keski­t­u­lo $47,030 / talous, lap­siper­heitä 17,1%.

  119. R.Silfverberg: Taval­laan sekä Soin­in­vaara että sinä olette väärässä. New York ei ole ollut mikään merkit­tävä teol­lisu­uskaupun­ki koskaan eikä sen rooli Amerikan man­tereen finanssikeskuk­se­na ole sen ain­oa rooli. 

    New York on ennenkaikkea mod­ernin kult­tuurin ja taiteen pääkaupunki.

    New York oli aikoinaan myös merkit­tävä teol­lisu­uskaupun­ki (mm. tek­ti­ili­te­ol­lisu­ut­ta). Ja tietenkin sata­makupun­ki. (kts. esim. On the Water­front, Alas­ton satama)

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.