Terveisiä Smolnaan (1/2) Kuuden miljardin sopeutus

VM on laskenut, että julkisen talouden sopeu­tus­tarve on noin kuusi mil­jar­dia euroa. Tämä on noin kolme pros­ent­tia brut­tokansan­tuot­teesta. Työl­lisyytemme lep­ää vien­nin hiipumisen takia koti­maisen kysyn­nän varas­sa. Jos kysyn­nästä pois­tet­taisi­in heti ensiku­un alus­sa kuusi mil­jar­dia, ajaisimme kansan­talouden syvään lamaan, eikä julki­nen talous kohen­tu­isi lainkaan.

Vaik­ka sopeu­tus on vält­tämätön, sitä ei voi siis toteut­taa ker­ral­la. Ura, joka tähtää julkisen talouden ali­jäämän mak­si­maaliseen paran­tamiseen, ei ole mak­si­maal­is­ten leikkausten tie. Sopeu­tus on osat­ta­va ajoit­taa järkevästi. Leikkauk­set pitäisi toteut­taa nousukau­den aikana. Olisi hyvä kek­siä sel­l­aisia meno­jen leikkauk­sia ja vero­jen koro­tuk­sia, jot­ka voitaisi­in pan­na toimeen lyhyel­lä varoi­tusa­jal­la, kun suh­dan­tei­den parane­m­i­nen antaa siihen tilaa. Verop­uolel­la arvon­lisäveroa on mah­dol­lista korot­taa parin kuukau­den varoi­tusa­jal­la. Meno­jen osalta tämä on vaikeampaa.

Pieni vih­je menoleikkausten ajoituk­seen: jos aikaistat­te julk­isia investoin­te­ja, kokon­aiskysyn­tää ajatellen voidaan menoleikkauk­sia toteut­taa nopeam­min. Jos kyse on vält­tämät­tömästä investoin­nista, joka on joka tapauk­ses­sa tehtävä muu­ta­man vuo­den sisäl­lä, aikaist­a­mi­nen ei mak­sa mitään. Itse asi­as­sa aikaist­a­mi­nen säästää rahaa, kun val­tio yhä (tois­taisek­si) saa lainaa negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la. Kymme­nen vuo­den lainan korko on muis­taak­seni 0,7 % ja EKP on luvan­nut meille kah­den pros­entin inflaation.

Kuusi mil­jar­dia on paljon rahaa. Se on sata­nen kuus­sa jokaiselta suo­ma­laiselta, lapset mukaan luet­tuna. Lapset on hyvä laskea mukaan, kos­ka eivät hekään säätöiltä säästy. Jos se tehtäisi­in kun­tien ja val­tion työvoimaa vähen­tämäl­lä, väkeä pitäisi pan­na pihalle noin satatuhat­ta. Se on aivan mah­do­ton määrä. Tätä ei olisi mah­dol­lista tehdä kajoa­mat­ta koului­hin, päiväkotei­hin ja ter­vey­den­huoltoon, kos­ka pääosa työvoimas­ta on niis­sä. Siitä tulisi karmea­ta jälkeä.

Hal­li­tus­ta muo­dosta­vat puolueet ovat pyhästi luvan­neet, ettei vero­ja kuitenkaan korote­ta. Tässä tulee esi­in tulk­in­ta. Lap­sil­isien leikkaami­nen on menoleikkaus, mut­ta koti­talousvähen­nyk­sen pienen­tämi­nen on muodol­lis­es­ti veron koro­tus. Tämä saivartelu sai viime vaa­likaudel­la aikaan hölmöy­den, kun lap­sil­isiä leikat­ti­in, mut­ta osa leikkauk­ses­ta palautet­ti­in siirtämäl­lä lap­sil­isästä osa vero­tu­keen. Jos lap­sil­isät mak­set­taisi­in meil­lä niin kuin monis­sa muis­sa mais­sa vero­tuke­na eikä suo­rana tulon­si­ir­tona, niitä ei voisi leika­ta (veronko­ro­tus), mut­ta nyt tul­laan leikkaamaan.

Rin­nas­takaa menot ja verotuet toisi­in­sa, niin saat­te aikaan järkeväm­pää poli­ti­ikkaa. Edelleen, vero­tuk­sen haitallisu­ut­ta ei mita­ta keskimääräisel­lä veroas­t­eel­la vaan mar­gin­aaliv­erol­la ja verokiilalla.

Kun kun­tien työvoimas­ta ei voi vähen­tää sataatuhat­ta, lop­ut on tehtävä tulon­si­ir­roista. Siitäkin tulee itkua ja ham­mas­ten kiristys, kos­ka ei meil­lä turhia tulon­si­ir­to­ja niin paljon ole. Maat­aloustuen leikkauk­set tule­vat tuskin kyseeseen, vaik­ka mikään ei saisi olla pyhää.

Ennus­tan tosin, että suuri osa sopeu­tuk­ses­ta tehdään vero­ja korot­ta­mal­la: val­tio leikkaa kun­tien val­tiono­suuk­sia, mut­ta ei saa kar­si­tuk­si kun­tien tehtäviä, joten kun­tien on pakko nos­taa vero­ja. Pelkään pahoin, että isot leikkauk­set kohdis­tu­vat kehi­tysy­hteistyöhön. Jos näin teette, tutkikaa tarkoin raho­jen vaikut­tavu­ut­ta. Vaikut­tavim­mas­ta rahankäytöstä ei pidä leikata.

Opin­totuen osalta kat­sokaa, että ne leikkauk­set eivät vaaran­na sivistys­tä. Laina­muo­toinen opin­to­tu­ki on parem­pi kuin ei mitään. Kaik­ista tärkein­tä kuitenkin on, että opetuk­seen on varaa.

Lainan takaisin­mak­sun voi sitoa tuloke­hi­tyk­seen. Ulko­maille muut­tavien osalta tarvi­taan vähän luovu­ut­ta. Älkää vahtiko opiske­li­joiden palkkat­u­lo­ja vaan vahtikaa opin­to­jen edistymistä.

Ei ole mitään tapaa sopeut­taa kuudel­la mil­jardil­la niin, että se ei sat­tuisi. Sen siitä saa, kun ei toteu­ta rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia. Edel­lis­ten kausien saa­mat­to­muud­es­ta koituu nyt iso tus­ka. Nykyisen oppo­si­tion pitäisi ilkku­misen sijas­ta miet­tiä, mitä jäi viime kaudel­la tekemät­tä. Suo­mi uhkaa pudo­ta lop­ullis­es­ti pohjo­is­mais­es­ta perheestä.

Vaik­ka nyt ollaankin jo pahasti myöhässä, leikkaus­tarvet­ta voi lievit­tää tekemäl­lä työn tar­jon­taa lisääviä rak­en­teel­lisia muu­tok­sia. Mei­dän ongel­mamme on työl­lisyysaste, joka on liian mata­la rahoit­ta­maan hyv­in­voin­ti­val­tio­ta. On päätet­tävä, luovu­taanko hyv­in­voin­ti­val­tios­ta vai luovu­taanko sel­l­ai­sista työelämän mukavuuk­sista, jot­ka paina­vat työl­lisyysastet­ta alas. Tästä seu­raavas­sa viestissä.

 

81 vastausta artikkeliin “Terveisiä Smolnaan (1/2) Kuuden miljardin sopeutus”

  1. Laskeskelti­in tuos­sa, että kansane­dus­ta­jan pal­ka­llakaan ei kaverin men­nä töi­hin, vaan hänen on kan­nat­tavam­paa olla ansiosi­don­naisel­la. Työhalu­ja kaver­il­la olisi. Mitä itse tek­isitte tilanteessa?

    Rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia siis todel­la kaivattaisiin.

  2. Per­sut ovat olleet valmi­ita jopa lisäämään kansal­lisia tukia. Kokoomuk­ses­sa on vah­va ja uskolli­nen vau­rait­ten vil­jeli­jöi­den kan­nat­ta­jakun­ta. Kepus­ta ei tarvit­sisi edes maini­ta, että rahan kup­paami­nen kaupungeista vil­jeli­jöille, puu­tarhureille, har­ras­ta­jille yms. on keskeinen ide­ologi­nen tavoite. 

    Joten ain­oa toi­vo on, että oppo­si­tion pelko saa hal­li­tuk­sen edes vähän näön vuok­si kar­si­maan tukia. Toki pitävät var­masti huol­ta, että vil­jeli­jäper­heet jatkos­sakin tien­aa­vat rutkasti enem­män kuin kaupunki­lais­per­heet, jot­ta ei tarvitse met­sää tai tont­te­ja myy­dä, kun uusi maas­turi alkaa houkuttaa.

    Mut­ta kyl­lä täy­tyy sanoa, että on toi sopeu­tus­tarve hir­muinen! Sehän on jopa suurem­pi kuin maat­aloustuet — tosin vain, jos ei las­ke­ta tuhot­tua luon­toa mukaan kustannuksiin.

  3. Väitätkö tosis­sasi, että nuo 500000 työtön­tä eivät ole työ­markki­noiden käytettävissä ?

    Mik­siköhän meil­lä on 500000 opiske­li­jaa vaik­ka voisi­vat olla töis­sä ja ansai­ta tuhan­sia euro­ja enem­män kuus­sa ? He menet­tävät jopa 100000 euroa , mtta silti he opeskel­e­vat vuosia ?

  4. Make:
    Laskeskelti­in tuos­sa, että kansane­dus­ta­jan pal­ka­llakaan ei kaverin men­nä töi­hin, vaan hänen on kan­nat­tavam­paa olla ansiosi­don­naisel­la. Työhalu­ja kaver­il­la olisi. Mitä itse tek­isitte tilanteessa? 

    Menisin töi­hin. Työ ja sen mukana tule­vat sosi­aaliset suh­teen, mielekkyys, tarkoituk­sen tun­tu ovat tärkem­piä ja tuo­vat enem­män onnea elämään kuin muu­ta­man satasen ja ton­nin rahat.

  5. Make:
    Laskeskelti­in tuos­sa, että kansane­dus­ta­jan pal­ka­llakaan ei kaverin men­nä töi­hin, vaan hänen on kan­nat­tavam­paa olla ansiosi­don­naisel­la. Työhalu­ja kaver­il­la olisi. Mitä itse tek­isitte tilanteessa?

    Rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia siis todel­la kaivattaisiin.

    Kala­jut­tu­ja, kaverisi on pitänyt ansai­ta 25000 euroa kuus­sa, jot­ta päivära­ha olisi lähel­lä kansane­dus­ta­jan palkkiota

  6. Liian van­ha:
    Väitätkö tosis­sasi, että nuo 500000 työtön­tä eivät ole työ­markki­noiden käytettävissä ?

    Työt­tömiä on, mut­ta työ­markki­noille sopivia on vain 60–80 tuhatta.

  7. Minus­ta pitäisi enem­mänkin miet­tiä miten kansalaiset saa pysymään pois­sa sos­sun luukul­ta tai eläk­keeltä tai sairausko­r­vauk­sil­ta ja opin­tora­hoil­ta. Ei niiden tarvitse olla töis­sä, kun­han kus­tan­ta­vat vapaansa itse. Se tääl­lä käsitel­ty sosi­aal­i­tili olisi asi­aan ratkaisu.

  8. Ansiosi­don­naises­sa on käsit­tääk­seni kat­to. Otse tien­asin 5500 kk. Ansiosi­don­nainen noin 2300. Eli jotain rajaa noille jutuille

  9. Kuu­den mil­jardin sopeu­tus ei auta pitkään kun van­hu­us­menot (eläk­keet, ter­vey­den­hoito, muut sosi­aal­i­menot) kas­va­vat yli mil­jardil­la vuodessa. 

    Voitaisi­inko jäädyt­tää van­hu­us­menot suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen ja siirtää taku­ueläk­keen ylit­tävistä eläkkeistä rahaa van­hus­ten ter­vey­den­hoitoon ja sosi­aal­i­menoi­hin? Näin suuret ikälu­okat saisi­vat kan­taa suurem­man osan aiheut­tamis­taan kustannuksista. 

    (Ei. eläkkeitä ei ole ansait­tu työn­te­ol­la vaan ne ovat läh­es täysin sosi­aal­i­tur­vaa. rahas­toista mak­se­taan vain muu­ta­mal­la mil­jardil­la eläkkeitä vuodessa)

  10. Osmo kir­joit­ti: “Opin­totuen osalta: kat­sokaa, että ne leikkauk­set eivät vaaran­na sivistys­tä. Laina­muo­toinen opin­to­tu­ki on parem­pi kuin ei mitään. Kaik­ista tärkein­tä kuitenkin on, että opetuk­seen on varaa.
    Lainan takaisin­mak­sun voi sitoa tuloke­hi­tyk­seen. Ulko­maille muut­tavien osalta tarvi­taan vähän luovu­ut­ta. Älkää vahtiko opiske­li­joiden palkkat­u­lo­ja vaan vahtikaa opin­to­jen edistymistä.”

    Opiskelun mak­sut­to­muus on elinkaaren yli de fac­to tulon­si­ir­to köy­hem­miltä rikkaam­mille, kos­ka sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on suh­teel­lisen pien­tä. Voi kuitenkin argu­men­toi­da, että kaikkien mah­dol­lisu­us opiskelu­un on arvokas asia. Täl­löin voisi ajatel­la, että val­tion ei tarvitse (ainakaan täysimääräis­es­ti) rahoit­taa opiskelua, kun­han se kan­taa opiskelun riskin. Lain­o­jen takaisin­mak­sun sit­o­mi­nen tuloi­hin olisi siihen hyvä keino.

  11. Eikö tässä olen­naista ole myös se olem­meko taan­tu­mas­sa, jota seu­raa nousukausi, vai olem­meko alka­neen pitkän laskun alkume­treil­lä. Jälkim­mäisessä vai­h­toe­hdos­sa viisas päät­täjä ei voi odotel­la sopeu­tu­misen aloittamista.

  12. Syr­jäy­tyneitä nuo­ria oli v. 2012 51000 (Eva). THL:n arviot riip­puen määrit­telystä ovat 14000–100000.Varhaisnuorena syr­jäy­tynyt aiheut­taa yhteiskun­nalle 1000 000 € kustannukset. 

    Jos näistä 10 % voidaan pelas­taa, kan­nat­taa siihen savot­taan sat­sa­ta 5 mil­jar­dia ja vielä päästään voiton puolelle.

    Kauhuku­va on kehi­tys entistä heikom­paan suun­taan. Työl­lisyys ainakin lisään­tyy poliiseilla,oikeudenkäyntien asiana­ja­jil­la, ter­vey­den­hoi­dos­sa, koulunkäyn­ti­avus­ta­jil­la ja palokunnillakin.

    Mak­samme vuosit­tais­es­ta ilki­val­lanteosta mil­jardin. Sekin tietysti työl­listää mukavasti ikku­nanko­r­jaa­jia ja vartiointiliikkeitä.

    Näi­hin kuitenkin rahaa aina löytyy.

  13. Liian van­ha: Kala­jut­tu­ja, kaverisi on pitänyt ansai­ta 25000 euroa kuus­sa, jot­ta päivära­ha olisi lähel­lä kansane­dus­ta­jan palkkiota 

    Nämä “kala­ju­tut” on sikäli help­po­ja, kun ne voi kuka tahansa itse tark­istaa Excelillä. 

    Tässä on las­ket­tu “kestävyys­va­je” — kumu­lati­ivi­nen net­to jäl­jel­lä ole­valle eli­na­jalle, ei siis pelkkää ansiosi­don­naista. Eli­nai­ka arvioitu suvun “per­imästä”. Eläkeu­ud­is­tus on myös huomioitu. Itse asi­as­sa se oli viimeinen niit­ti. Van­hal­la sys­teemil­lä tilanne olisi ehkä toinen.

    Toki kaverin verotiedot löy­tyvät netistä, mut­ta kaukana tuos­ta esit­tämästäsi. Pienem­mil­lä verotet­tavil­la tuloil­la töistä poisjään­nin “kan­nat­tavu­us” itse asi­as­sa para­nee. Esit­tämäl­läsi tulota­sol­la se ei ilmeis­es­ti enää olisi “kan­nat­tavaa”.

    Raken­neu­ud­is­tuk­sia siis kaivataan.

    Toden­näköis­es­ti kaveri käy tekemään vapaae­htoistyötä — jos laki sallii.

  14. Lau­ri Kumpu­lainen: Työt­tömiä on, mut­ta työ­markki­noille sopivia on vain 60–80 tuhatta.

    Löy­tyykö asi­aan mitään muu­ta fak­taa kuin hevos­mi­esten tieto­toimis­ton uutinen?

    Eikä se maa­han­muut­tokaan mikään autu­aak­si tekevä ratkaisu ole, maa­han­muut­ta­jien työt­tömyys on kolminker­tainen kan­taväestöön verrattuna.Jopa Helsingis­sä, jos­sa main­os­te­taan, että maa­han­muut­ta­jia tarvi­taan ns p‑duuneihin, ne kun eivät kel­paa kantasuomalaisille.

    Työt­tömien maa­han­muut­ta­jien määrästä voisi päätel­lä, että eivät ne p‑duunit kel­paa senkään ver­taa ulkomaalaiselle.

    Ja mikä on ratkaisu ‚viedäänkö nuo 440000 tallin taakse ? 

    Tuol­lainen joukko syr­jäytet­tynä yhteiskun­nas­ta johtaa enem­min tai myöhem­min ter­ror­is­mi­in ja kapinaan

  15. Ei neljässä vuodessa toteuteta kuu­den mil­jardin ssäästöjä julk­isi­in menoi­hin. Kun­tasek­to­ril­ta ei löy­dy edes mil­jardin säästöjä eikä val­tion menois­takaan yli kol­men mil­jardin säästöjä.

    Päätök­set säästöistä voidaan toki tehdä jo toukoku­un aikana EU:n komis­sion mieliksi.

    Kevyt­mieli­nen velka­an­tu­mi­nen tulee tien­sä päätök­seen ehkä ensi vaa­likaudel­la. Sitä ennen saa päämin­is­teri Sip­ilä pyöritel­lä jotain uut­ta säästökakkaraansa ja ihme­tel­lä, mik­si tämä ei ole synkronissa.

    60-luvul­ta olen poli­ti­ikkaa seu­ran­nut mut­ta luot­ta­mus poli­itikkoi­hin meni vas­ta Kataisen hal­li­tuk­sen aikana.

  16. Liian van­ha: Kun kun­tien työvoimas­ta ei voi vähen­tää sataatuhat­ta, lop­ut on tehtävä tulon­si­ir­roista. Siitäkin tulee itku ja ham­mas­ten kiristys, kos­ka ei meil­lä turhia tulon­si­ir­to­ja niin paljon ole. Maat­aloustuen leikkauk­set tule­vat tuskin kyseeseen, vaik­ka mikään ei saisi olla pyhää. 

    No, sel­l­aista palkkaa saanei­ta on kyl­lä myös pois­potkit­tuina nykyään. Ei var­maan mas­soit­tain, mut­ta on. Suu­ru­us­lu­okkaa kymp­pi­ton­nin aiem­min tien­an­nei­ta pospotkit­tu­ja sit­ten alka­akin olla jo mas­soit­tain. Jos sit­ten sat­tuu niin (eri­tyis­es­ti jos­sain haja-asu­tuk­ses­sa), että niille nyt sit­ten tar­jol­la olisi varastopääl­likön tai muun vas­taa­van tason paikko­ja kol­men­ton­nin +- lik­sal­la, niin ei var­maan paljon tosi­aan huvita.

  17. Liian van­ha: Kala­jut­tu­ja, kaverisi on pitänyt ansai­ta 25000 euroa kuus­sa, jot­ta päivära­ha olisi lähel­lä kansane­dus­ta­jan palkkiota

    Piti kom­men­toi­da tätä. Kävi käpy lain­auk­ses­sa. Ote­taan­pa uudelleen. 

    No, sel­l­aista palkkaa saanei­ta on kyl­lä myös pois­potkit­tuina nykyään. Ei var­maan mas­soit­tain, mut­ta on. Suu­ru­us­lu­okkaa kymp­pi­ton­nin aiem­min tien­an­nei­ta pospotkit­tu­ja sit­ten alka­akin olla jo mas­soit­tain. Jos sit­ten sat­tuu niin (eri­tyis­es­ti jos­sain haja-asu­tuk­ses­sa), että niille nyt sit­ten tar­jol­la olisi varastopääl­likön tai muun vas­taa­van tason paikko­ja kol­men­ton­nin +- lik­sal­la, niin ei var­maan paljon tosi­aan huvita.

  18. Pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä erit­täin tärkeässä ase­mas­sa on sote-uud­is­tus — ja esil­lä ole­vis­sa malleis­sa on kysymys vain hallinnon uud­is­tuk­ses­ta — peanuts. Se ei vaiku­ta kus­tan­nuk­si­in (ainakaan laskevasti).

    Tarpeel­lista olisi rahoituk­sen siirtämi­nen uusi­in pui­hin, vaikka­pa vakuutuspohjaisesti.
    Tämä olisi tärkeä uud­is­tus, sil­lä ter­vey­den­huolto on jo vauhdil­la siir­tymässä yksi­tyisen sek­torin hoidettavaksi.
    Ja turha jeesustel­la, sel­l­aisia pääo­mia, että se saataisi­in takaisin julkisen sek­torin monop­o­lik­si ei yksinker­tais­es­ti ole olemassa.

    1. Vaku­u­tus­po­h­jaisen jär­jestelmän hyviä puo­lia on, että jonot katoa­vat ja hoitoa saa aina, kos­ka tuot­ta­jat voivat lisätä kap­a­siteet­ti­aan kysyn­tää vas­taavasti. Hirveän kalli­ik­si se tulee, Jos jostain löy­tyy tuol­laiset ylimääräiset viisi mil­jar­dia, tuo­ta voisi harki­ta, mut­ta nyt piti vähen­tää meno­ja kuudel­la miljardilla.

  19. “Jos se tehtäisi­in kun­tien ja val­tion työvoimaa vähen­tämäl­lä, väkeä pitäisi pan­na pihalle noin satatuhat­ta. Se on aivan mah­do­ton määrä. Tätä ei olisi mah­dol­lista tehdä kajoa­mat­ta koului­hin päiväkotei­hin ja ter­vey­den­huoltoon, kos­ka pääosa työvoimas­ta on niis­sä. Siitä tulisi karmea­ta jälkeä.”

    Mielenkiintoista.kun kat­soo Kun­tali­itin sivuil­ta niin ter­vy­den­hoito­henkilöstöä , siis suorit­tavaa henkilöstöä on n 120000 henkeä.

    Sosi­aalialan henkilöstöä 40000 

    Ja opet­ta­jia 65000

    Päivähoita­jia 60000

    Eli yhteen­sä 285000

    Teknistä henkilökun­ta on 25000

    Kun kun­nil­la oli henkilöstöä 440000 niin väli­in jää 130000 henkeä

    Eli kyl­lä ne 100000 henkeä voidaan vähen­tää ilman, että perus­palvelui­hin tarvit­see koskea

  20. Nyt menee isot ja pienet asi­at sulois­es­ti sekaisin. Yli 70 % yhteisku­nan menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja, joten vain niihin tehdy­il­lä rajuiul­la leikkauk­sil­la voidaan pelas­taa Suo­mi. Itse leikkaisin niistä vielä enem­män, kos­ka se mah­dol­lis­taisi veroas­t­een laskun ja siten pienem­mäl­lä pal­ka­lla pär­jäisi Suomes­sa parem­min. Korkea veroaste rokot­taa pahiten juuri pienituloisia!

  21. julkises­sa taloudessa olisi otet­ta­va huomioon myös eläke­jär­jestelmä eikä vain tui­jotet­ta­va val­tion bud­jet­tia. eläke­jär­jestelmä toimii suo­ril­la rahan­si­ir­roil­la tulevil­ta sukupolvil­ta van­hoille sukupolville.

    ihan vain pitkäaikaisen talouden kestävyy­den kannal­ta ja tule­vien sukupolvien nimis­sä sopeu­tuk­sia pitää kohden­taa eläkeläis­ten etuuk­si­in. mm työeläke­jär­jestelmä ja pri­or­isoin­tia terveydenhuoltoon.

    pahoin pelkään että trio-sss hal­li­tus kohden­taa mah­dol­liset leikkauk­set ja veronko­ro­tuk­set tule­vi­in sukupolvi­in eikä van­hoi­hin sukupolvi­in eläkeläis äänestäjien pelos­sa. suo­mi alkaa muut­tumaan ns gerontokratiaksi(vanhukset määrää) jos­sa on ide­olo­gia jos­sa tehdään melkein orjatöitä vain rahoit­taak­seen eläkeläis­ten hulp­peaa elämää.

  22. Lau­ri Kumpu­lainen: Työt­tömiä on, mut­ta työ­markki­noille sopivia on vain 60–80 tuhatt

    Hiukan ihme­tyt­tää tuo arvio. Mitä nuo muut sadat tuhan­net työt­tömät sit­ten oli­si­vat? Pitäisikö hei­dät siinä tapauk­ses­sa kat­e­gorisoi­da työkyvyt­tömik­si? Lau­ri Kumpu­lainen please kerro!

  23. Make: Nämä “kala­ju­tut” on sikäli help­po­ja, kun ne voi kuka tahansa itse tark­istaa Excelillä. 

    Kun tekee itse kaa­van ja uno­htaa kuplansa ulkop­uolisen maail­man, tuo­han on ihan tot­ta tei­dän muu­ta­man kohdal­la pait­si todel­lista ansiosi­don­nais­tansa. Toki, jos on töis­sä julkisel­la, niin hyvä kun pan­taisi­in raken­neu­ud­is­tuk­sen uhriksi.

  24. Hyvä aja­tus, aikaiste­taan julk­isia investoin­te­ja, sit­ten perutaan ne.

  25. dio­di:
    ter­vey­den­hoitoon ja sosi­aal­i­menoi­hin? Näin suuret ikälu­okat saisi­vat kan­taa suurem­man osan aiheut­tamis­taan kustannuksista. 

    Tätä mieltä olen myös. Ratkaisu sisältää sukupol­vet ylit­tävää tas­apain­oa. Ja sal­lii täy­del­lis­es­ti ikälu­okkien kas­vamisen ja supis­tu­misen. Mod­ernissa yhteiskun­nas­sa nuori elät­tää van­hus­ta ei tarkoi­ta enää mitään. Sen sijaan vauras elät­tää köy­hää voi vielä jois­sakin tilanteis­sa olla merkityksellistä.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaku­u­tus­po­h­jaisen jär­jestelmän hyviä puo­lia on, että jonot katoa­vat ja hoitoa saa aina, kos­ka tuot­ta­jat voivat lisätä kap­a­siteet­ti­aan kysyn­tää vas­taavasti. Hirveän kalli­ik­si se tulee, Jos jostain löy­tyy tuol­laiset ylimääräiset viisi mil­jar­dia, tuo­ta voisi harki­ta, mut­ta nyt piti vähen­tää meno­ja kuudel­la miljardilla. 

    Vaku­u­tus­po­h­jaises­sa jär­jestelmässä tarvit­ta­vat mil­jardit löy­tyvät tietysti vaku­ute­tu­il­ta. Tämä taas vähen­tää val­tion ja kun­tien meno­ja vas­taavasti (tai jopa enemmän).

    Yksi­tyisen ter­veyssek­torin kova kasvu osoit­taa, että kansalaiset ovat valmi­ita mak­samaan, jos saa­vat palvelua.

    Ja heitän­pä vas­takysymyk­sen: mis­tä löy­tyvät ne mil­jardit, joil­la nykyiset ter­veyskeskuk­set saadaan toimiviksi esim. pääkaupunkiseudulla?
    Kun säästää pitää, tilanne vain huononee!

  27. Ei tässä lop­pua näy niin kauan kun ollaan eurossa. Suo­ma­laiset tuhoa­vat yhteiskun­tansa Sak­san vai­h­to­taseen yli­jäämän kasvattamiseksi.

  28. Kalle:
    Nyt menee isot ja pienet asi­at sulois­es­ti sekaisin. Yli 70 % yhteisku­nan menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja, joten vain niihin tehdy­il­lä rajuiul­la leikkauk­sil­la voidaan 

    Tuo on var­maan jotain 80/20 man­age­ment­tiä. Minus­ta se johtaa harhaan ja ylläpitää alati sakeu­tu­vaa ja poh­jaan­palavaa puuroa. Jospa onkin niin, että puut­tumi­nen tuo­hon < 30 % uud­is­taa ja raikas­taa maa­ta. Vaikka­pa nyt jo klas­sisen pop­ulisti­nen(?) kansane­dus­ta­jien määrän supis­t­a­mi­nen 100 henkilöön. Gen­eroi leikkauk­sia myös muuhun henkilöstöön ja kului­hin. Peruste­len, EU-hallinto ja kun­tasek­torin paisu­vat vastuut.

  29. Kalle:
    Nyt menee isot ja pienet asi­at sulois­es­ti sekaisin. Yli 70 % yhteisku­nan menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja, joten vain niihin tehdy­il­lä rajuiul­la leikkauk­sil­la voidaan pelas­taa Suomi. 

    Molem­mis­sa on leikat­tavaa ja paljon. Ensin pitäisi saa­da pois­tet­tua lisähait­taa aiheut­ta­vat pakol­liset työt ja tämän jäl­keen turha pakolli­nen työ. Seu­raavak­si pitäisi sal­lia säästöä tuo­va ei-pakolli­nen työ.

  30. Rak­en­teel­liset uud­is­tuk­set ja työvoiman lisäys kaiketi ovat ain­oa mah­dol­lisu­us. Kukaan ei ole nos­tanut kissaa pöy­dälle ja puhunut julkisen sek­torin saneer­auk­ses­ta. Nos­ta­mal­la julkisen sek­torin työai­ka muiden palka­nsaa­jien tasolle saamme lisää työvoimaa eläk­keelle siir­tyvien paikkaamiseen ja tekemäl­lä tarpeel­liset kun­tali­itosratkaistut ja lopet­ta­mal­la ter­vey­den­huol­lon tehot­to­muus ja resurssien päällekkäisyys saamme aikaan julkisel­la puolel­la tuot­tavu­uskasvun. Yksi­tyisel­lä puolel­la puolestaan palkka­malt­ti ja jous­tot hoita­vat asian jos ja kun investoin­nit lähtevät maail­mal­la liik­keelle. Selviö kaiketi on myös se, että julki­nen sek­tori ei voi olla palkka­jo­hta­ja. Mut­ta nämä asi­at ovat poli­it­tis­es­ti vaikei­ta kun kaikkien puoluei­den äänestäjistä val­taosa naut­tii julkisen sek­torin “koske­mat­to­muud­es­ta”.

  31. Taku­ueläk­keen ylit­tävän eläk­keen val­tion mak­su­o­su­ud­es­ta 25% pois, palka­nsaa­jan medi­aan­i­t­u­lon ylit­tävästä osas­ta 80% pois. 

    Ansiosi­don­naisen kestos­ta 50% pois, mut­ta samal­la karenssit pois. Sil­lä säästää ainakin kol­ma­sosan kus­tan­nuk­sista. Asum­is­tu­ki jäi­hin, 10% höylä niin, että 10 vuo­den päästä ei ole asum­is­tukea lainkaan. 

    Jokaisen min­is­ter­iön hallinnos­ta pois 25% juus­to­höyläl­lä. Jos joudu­taan irti­sanomaan hallinnos­ta, niin velvoite että irti­san­omis­ten pitää pudot­taa keskimääräistä palkkakus­tan­nus­ta per henkilö, eli kova­palkkaisimpia pitää irti­sanoa enem­män. Jokaiselle joka tekee oman työn­sä tarpeet­tomak­si ja irti­sanoutuu, kahdek­san kuukau­den palk­ka käteen, no ques­tions asked.

  32. Liian van­ha:
    “Jos se tehtäisi­in kun­tien ja val­tion työvoimaa vähen­tämäl­lä, väkeä pitäisi pan­na pihalle noin satatuhat­ta. Se on aivan mah­do­ton määrä. Tätä ei olisi mah­dol­lista tehdä kajoa­mat­ta koului­hin päiväkotei­hin ja ter­vey­den­huoltoon, kos­ka pääosa työvoimas­ta on niis­sä. Siitä tulisi karmea­ta jälkeä.”

    Mielenkiintoista.kun kat­soo Kun­tali­itin sivuil­ta niin ter­vy­den­hoito­henkilöstöä , siis suorit­tavaa henkilöstöä on n 120000 henkeä.

    Sosi­aalialan henkilöstöä 40000 

    Ja opet­ta­jia 65000

    Päivähoita­jia 60000

    Eli yhteen­sä 285000

    Teknistä henkilökun­ta on 25000

    Kun kun­nil­la oli henkilöstöä 440000 niin väli­in jää 130000 henkeä

    Eli kyl­lä ne 100000 henkeä voidaan vähen­tää ilman, että perus­palvelui­hin tarvit­see koskea 

    Tuo kokolu­ok­ka sopisi sosi­aal­i­huol­lon laitospalvelui­hin, 124 399 henkilöä, ilmeis­es­ti siis kohdis­taisit vähen­nyk­set näihin?

    Sosi­aali- ja ter­veyspalveluis­sa työsken­telee yhteen­sä 257 468 henkilöä (THL 2013).

  33. mikko v: Hiukan ihme­tyt­tää tuo arvio. Mitä nuo muut sadat tuhan­net työt­tömät sit­ten oli­si­vat? Pitäisikö hei­dät siinä tapauk­ses­sa kat­e­gorisoi­da työkyvyttömiksi? 

    Työn tuot­tavu­us ts. lop­putu­lok­sen arvo pitäisi olla vähin­tään työvoimakus­tan­nuk­sen suu­ru­inen. Muuten työ­nan­ta­ja ei pestaa.

    Sim­ple.

    Kaikissa yhteiskun­nis­sa osa aikuisväestöstä on sinän­sä ter­veitä, mut­ta kuitenkin niin rupua, että heitä ei kai­va­ta työ­mail­la. Edes kom­mu­nis­tidik­tatu­u­rit eivät ilmoi­ta sadan pros­entin työl­lisyysastei­ta, vaik­ka val­tio takaa kaikille duunin ja toisaal­ta sen vas­taan­ot­tamiseen “kan­nuste­taan” aseel­la uhaten…

  34. Lau­ri Kumpu­lainen: Työt­tömiä on, mut­ta työ­markki­noille sopivia on vain 60–80 tuhatta. 

    Tehostamisen nimis­sä esimerkik­si val­ti­ol­ta on kaik­ki yksinker­taiset työte­htävät lopetet­tu. Eivät ne työt ole pääosin kuitenkaan mihinkään hävin­neet. Nyt korkeako­lute­tut tekevät koval­la pal­ka­lla samaa, mitä aikaisem­min teki joku kansak­oulupo­h­jal­ta. Kaiken lisäk­si heil­lä menee siihen aikaa tolkut­tomasti, kun eivät tee sitä jatkuvasti.

    Osa syynä tuo­hon on var­maan se, että varsinkin val­ti­ol­la, mut­ta myös kun­nil­la palkka­haitari meni liian kapeak­si. Palkkausjär­jestelän myller­ryk­sessä oli liian help­poa nos­taa alimpia palkko­ja. Kikkailti­in mm. tekemäl­lä mitä ihmeel­lisem­piä vaa­tivu­us­mittare­i­ta suori­tus­portaalle, joil­la kyet­ti­in perustele­maan asioita.

    Kai se on kan­nat­tavam­paa yhteiskun­nal­l­lis­es­ti pitää ihmi­nen työt­tömänä kuin tekemässä pienel­lä pal­ka­lla jotain yksinker­taista hom­maa. Minä vain en ymmär­rä tätä.

  35. “Olisi hyvä kek­siä sel­l­aisia meno­jen leikkauk­sia ja vero­jen koro­tuk­sia, jot­ka voitaisi­in pan­na toimeen lyhyel­lä varoi­tusa­jal­la kun suh­dan­tei­den parane­m­i­nen antaa siihen tilaa.”

    Val­tio tarvit­see kuu­den mil­jardin säästöt. Voitaisi­inko aloit­taa Pis­araradas­ta, sieltä saisi jo miljardin.

  36. dio­di:
    Kuu­den mil­jardin sopeu­tus ei auta pitkään kun van­hu­us­menot (eläk­keet, ter­vey­den­hoito, muut sosi­aal­i­menot) kas­va­vat yli mil­jardil­la vuodessa. 

    Voitaisi­inko jäädyt­tää van­hu­us­menot suh­teessa brut­tokansan­tuot­teeseen ja siirtää taku­ueläk­keen ylit­tävistä eläkkeistä rahaa van­hus­ten ter­vey­den­hoitoon ja sosi­aal­i­menoi­hin? Näin suuret ikälu­okat saisi­vat kan­taa suurem­man osan aiheut­tamis­taan kustannuksista. 

    (Ei. eläkkeitä ei ole ansait­tu työn­te­ol­la vaan ne ovat läh­es täysin sosi­aal­i­tur­vaa. rahas­toista mak­se­taan vain muu­ta­mal­la mil­jardil­la eläkkeitä vuodessa)

    Tuo­ta väitet­tähän sitä ali­tuiseen tois­tel­laan. Vähän aikaa sit­ten näin laskel­man, jon­ka mukaan henkilö joka on ollut töis­sä yhtä­jak­sois­es­ti 40 vuot­ta ja jää nyt eläk­keelle, on ansain­nut eläk­keen­sä suun­nilleen 85 vuo­den ikään asti. Tämä laskel­ma perus­tui ole­tu­keen, että eläke­mak­su­jen reaal­i­tuot­to olisi 3 % vuodessa (varsin kohtu­ulli­nen) mak­sut käyt­täy­ty­i­sivät kuten yksi­tyi­nen eläketili, eli mak­suille ker­ty­isi korkoa korolle. Ja tämähän on se oikea lasku­ta­pa. Tämän mukaan siis suuret ikälu­okat ovat työeläk­keen­sä mak­sa­neet ja ansainneet.

  37. Ihme­tyt­tää viher­vasem­mis­ton usko julkisen sek­torin tulon­si­ir­toi­hin ja sen ker­roin­vaiku­tuk­seen. Kyseessähän on ikili­ikku­ja, joka velka­ra­hal­la ylläpitää elin­ta­soa, johon ei ole varaa. Keynes ei olisi key­ne­siläi­nen tänään.

  38. Vaku­u­tus­pe­rusteises­sa jär­jestelmässä tuotan­toyk­siköt lienevät teknis­es­ti julkisen organ­isaa­tion pyörit­tämiä tehokkaampia. Niil­lä on toki kan­nustin tuot­taa ylilaat­ua, jota ulkop­uolisen rahoit­ta­jan eli vaku­u­tusy­htiön on vaikea suitsia.

    Toisaal­ta eikö myös peruskun­ta — sairaan­hoitopi­ir­inä toimi­va kun­tay­htymä kuvio vas­taa myös tätä asetelmaa?

  39. Ihmiset ei huo­maa kun viime hal­li­tuskaudel­la KAIKKI Verovähen­nyk­set pienen­net­ti­in!? Yks kymp­pi sieltä täältä…

  40. Raimo K: Ja heitän­pä vas­takysymyk­sen: mis­tä löy­tyvät ne mil­jardit, joil­la nykyiset ter­veyskeskuk­set saadaan toimiviksi esim. pääkaupunkiseudulla?
    Kun säästää pitää, tilanne vain huononee!

    Ei Ter­vyskek­su­ta ole aiko­muskaan saa­da kuntoon.Jos terkkaris­sa olisi hyvä palve­lu­ta­so niin kaik­ki tunki­si­vat terkkareihin

    Niin­pä poli­itikot ovat päät­täneet , että tarkkaris­sa on olta­va huono palve­lu­ta­so ja max-määrä asi­akkai­ta on karkotet­ta­va yksityiselle.

    Espoo paran­si kelovo­ton­ta palve­lu­ta­soaan, mut­ta kun se nousi liikaa niin henkilökun­taa vähen­net­ti­in oitis

    Ja jos eivät älyä lähteä niin annetaan vieläkin huonom­paa hoitoa

    Ei tarvitse olla suuri nero, kun arvaa mitkä puolueet tuo­ta ajavat

  41. Raimo K: Tuo kokolu­ok­ka sopisi sosi­aal­i­huol­lon laitospalvelui­hin, 124 399 henkilöä, ilmeis­es­ti siis kohdis­taisit vähen­nyk­set näihin?

    Sosi­aali- ja ter­veyspalveluis­sa työsken­telee yhteen­sä 257 468 henkilöä (THL 2013).

    Nämä ovat kun­tatyö­nan­ta­jien antamia lukuja.Mukana ovat vain väl­itön suori­tushenkilöstö ja esimiehistöä , joil­la on joku suori­tus­ta­son nimike/koulutus

    Tuskin­pa se atk-tuk­i­henkilö tai toimis­tosi­heeri on hoitohenkilökuntaa

    Luku­jen ero kuvaa avus­ta­van henkilöstön määrää.

    Jos yksi­tyisel­lä edes tj ei tarvitse omaa sih­teer­iä tai edes huonet­ta niin mik­si julkisella ?

  42. tiedemies: Taku­ueläk­keen ylit­tävän eläk­keen val­tion mak­su­o­su­ud­es­ta 25% pois, palka­nsaa­jan medi­aan­i­t­u­lon ylit­tävästä osas­ta 80% pois.
    Ansiosi­don­naisen kestos­ta 50% pois, mut­ta samal­la karenssit pois. Sil­lä säästää ainakin kol­ma­sosan kus­tan­nuk­sista. Asum­is­tu­ki jäi­hin, 10% höylä niin, että 10 vuo­den päästä ei ole asum­is­tukea lainkaan.

    Tuo eläk­keen­leikkaus koskisi vain val­tion virkamiehiä. Val­tio mak­saa vain kansan-taku­ueläk­keen ja val­tion virkami­esten eläkkeet.

    Yksi­tyisen sek­torin eläkket maks­vat käytäsnnössä yksi­tyisen sek­torin työnantajat/työntekijät

    Parem­pi jut­tu olisi tas­ta julkisen sek­torin lomat yksi­tyisen tasolle, säästö olisi tuo 1 mil­jar­di eli sama kuin 100 tun­nin lisäys yleiseen työaikaan..

    Ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van mak­sa­vat yksi­tyisen sek­torin työnantajat/työntekijät.

    Perus­tur­va tulee val­ti­ol­ta, mut­ta se tulee vaik­ka ansio­tur­vaa leikataan.

    Ja ansiosi­don­naisen leikkaus kohdis­tuu suo­raan kaikkein heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vi­in eli +50-vuo­ti­aisi­in ja työ­markki­nakelpoisu­u­den menet­täneisi­in, joil­la on takana pitkä työura

    Se leikkaa myös ehidän eläket­tään, joten 50–60-luvulla syn­tyneitä ollaan syök­semässä osi­aaliseen katas­trofi­in .Pikä työt­tömyys pakot­taa myymään asun­not, autot, kesämök­it etc.

    Sos­sun luukul­ta ei rahaa saa ennen kuin kaik­ki omaisu­us on hävitet­ty eikä perus­tur­va riitä kuin juuri ja juuri hengis­sä pysymiseen

    Ja työt­tömyys­tur­van siir­to lyhy­i­hin työt­tömyys­jak­soi­hin tukee niitä jot­ka ovat hyvässä työmarkkina-asemassa

    Eli oikeis­to ajaa tässäkin hyväo­sais­ten asi­aa. Kol­men ‑puolen vuo­den loman voi pitää hyväl­lä kor­vauk­sel­la eikä työ­markki­na-ase­makaan ehdi vaarantua.Mutta siinä ajas­sa ehtii käy­dä Balil­la kalastele­mas­sa eikä työkkäri reagoi mitenkään

  43. Esite: Suu­ru­us­lu­okkaa kymp­pi­ton­nin aiem­min tien­an­nei­ta pospotkit­tu­ja sit­ten alka­akin olla jo massoittain.

    Kaipaisin lähdet­tä tai määritelmää sanalle massa.

  44. mikko v: Mitä nuo muut sadat tuhan­net työt­tömät sit­ten oli­si­vat? Pitäisikö hei­dät siinä tapauk­ses­sa kat­e­gorisoi­da työkyvyttömiksi?

    Niin kauan kuin mata­latuot­tosi­in ja vähem­män osaamista vaa­tivi­in töi­hin löy­tyy ter­vet­tä, fik­sua ja koulutet­tua porukkaa, ne vähem­män ter­veet, fik­sut ja koulute­tut eivät kelpaa.

  45. Liian van­ha: Nämä ovat kun­tatyö­nan­ta­jien antamia lukuja.Mukana ovat vain väl­itön suori­tushenkilöstö ja esimiehistöä , joil­la on joku suori­tus­ta­son nimike/koulutus

    Tuskin­pa se atk-tuk­i­henkilö tai toimis­tosi­heeri on hoitohenkilökuntaa

    Luku­jen ero kuvaa avus­ta­van henkilöstön määrää.

    Jos yksi­tyisel­lä edes tj ei tarvitse omaa sih­teer­iä tai edes huonet­ta niin mik­si julkisella? 

    Kuka­han kun­tatyö­nan­ta­ja on sin­ulle luvut antanut?

    On aivan selvää, että avus­tavis­sa tehtävis­sä ei mis­sään kun­tasek­to­ril­la ole 130.000 henkilöä.
    Lukusi saat­ta­vat sinän­sä olla oikei­ta, mut­ta jokin suuri ryh­mä puuttuu.
    Tuo sosi­aali- ja ter­veyspalveluis­sa työsken­tele­vien määrä 257 468 henkilöä löy­tyy THL:n sivuilta.

  46. Se leikkaa myös ehidän eläket­tään, joten 50–60-luvulla syn­tyneitä ollaan syök­semässä osi­aaliseen katas­trofi­in .Pikä työt­tömyys pakot­taa myymään asun­not, autot, kesämök­it etc.

    Sos­sun luukul­ta ei rahaa saa ennen kuin kaik­ki omaisu­us on hävitet­ty eikä perus­tur­va riitä kuin juuri ja juuri hengis­sä pysymiseen

    Jos oma var­al­lisu­us ei riitä kesämökkien jne. ylläpi­toon ei val­tion niitä pidä verovaroin tukea. Ansiosi­don­nainen rahoite­taan noin puo­let veroil­la ja puo­let pakol­lisil­la verolu­on­teisil­la tyel maksuilla.

    Jos jostain työt­tömien tuista on pakko leika­ta tehtäköön se niiltä joil­la on omaisu­ut­ta eikä juuri ja juuri ja juuri perus­tur­van varas­sa hengis­sä pysyviltä.

  47. Liian van­ha: Ja ansiosi­don­naisen leikkaus kohdis­tuu suo­raan kaikkein heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vi­in eli +50-vuo­ti­aisi­in ja työ­markki­nakelpoisu­u­den menet­täneisi­in, joil­la on takana pitkä työura 

    Koetan muo­toil­la mah­dol­lisim­man hien­o­varais­es­ti. Hyvässä jär­jestelmässä nuo henkilöt oli­si­vat parhaim­mas­sa ase­mas­sa ja lähel­lä taloudel­lista riip­pumat­to­muut­ta ison sijoi­tus­salkun pääl­lä. Asia ei toki ole noin jos A) yleinen ilmas­to on sijoi­tuskiel­teinen kuten Suomes­sa vielä 70-luvul­la (mut­ta ei kai sen­tään enää) B) kaik­ki eurot plus yksi euroa menevät kodin seini­in kos­ka vierus­toveri, sinän­sä tarpeettomasti.

  48. ceterum censeoTämä laskel­ma perus­tui ole­tu­keen, että eläke­mak­su­jen reaal­i­tuot­to olisi 3 % vuodessa (varsin kohtu­ulli­nen) mak­sut käyt­täy­ty­i­sivät kuten yksi­tyi­nen eläketili, eli mak­suille ker­ty­isi korkoa korolle. Ja tämähän on se oikea lasku­ta­pa. Tämän mukaan siis suuret ikälu­okat ovat työeläk­keen­sä mak­sa­neet ja ansainneet. 

    Reaal­i­tuo­ton laskem­i­nen verolu­on­teisille mak­suille ei ole mitenkään järkevää. Eläke­mak­sut eivät juuri tuot­ta­neet, vaan ne käytet­ti­in sil­lois­t­en aikaisem­pi­in työeläkkeisi­in. Mikä on men­nyt ja käytet­ty ei palaa. Samal­la lail­la voitaisi­in laskea korko ruuan arvon­lisäverolle ja väit­tää että ruo­ka pitäisi olla ilmaista tästä lähtien. 

    Työeläk­er­a­has­tois­sa on noin 173 mil­jar­dia eikä se riitä alkuunkaan.

  49. Aus­tri­an:
    Vaku­u­tus­pe­rusteises­sa jär­jestelmässä tuotan­toyk­siköt lienevät teknis­es­ti julkisen organ­isaa­tion pyörit­tämiä tehokkaampia. Niil­lä on toki kan­nustin tuot­taa ylilaat­ua, jota ulkop­uolisen rahoit­ta­jan eli vaku­u­tusy­htiön on vaikea suitsia.

    Toisaal­ta eikö myös peruskun­ta – sairaan­hoitopi­ir­inä toimi­va kun­tay­htymä kuvio vas­taa myös tätä asetelmaa? 

    Sak­sas­sa esim. ter­vey­den­hoito menee läh­es puo­lik­si yksi­tyisen ja julkisen jär­jestämän kesken, eikä eroa juuri ole. 

    Effects of Own­er­ship on Hos­pi­tal Effi­cien­cy in Ger­many http://www.business-research.org/2009/2/03management/2170/tiemann-schreyoegg-ownership.pdf

    The results show that pub­lic hos­pi­tals per­formed sig­nif­i­cant­ly bet­ter than their pri­vate for-prof­it and non-prof­it co unter­parts. In addi­tion, we found a sig­nif­i­cant pos­i­tive asso­ci­a­tion between hos­pi­tal size and effi­cien­cy, and that com­pet­i­tive pres­sure had a sig­nif­i­cant neg­a­tive impact on hos­pi­tal efficiency 

    Prof­it effi­cien­cy and own­er­ship of Ger­man hospitals.
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21456049

    This paper inves­ti­gates the cost and prof­it effi­cien­cy of Ger­man hos­pi­tals and their vari­a­tion with own­er­ship type. It is moti­vat­ed by the empir­i­cal find­ing that pri­vate (for-prof­it) hos­pi­tals — hav­ing been shown to be less cost effi­cient in the past — on aver­age earn high­er prof­its than pub­lic hos­pi­tals. We con­duct a Sto­chas­tic Fron­tier Analy­sis on a mul­ti­fac­eted admin­is­tra­tive Ger­man data set com­bined with the bal­ance sheets of 541 hos­pi­tals of the years 2002–2006. The results show no sig­nif­i­cant dif­fer­ences in cost effi­cien­cy but high­er prof­it effi­cien­cy of pri­vate than of pub­licly owned hospitals. 

  50. Kysymys Osmolle: Näytät selvästi ole­van leikkaa­jien kan­nal­la talous­poli­ti­ikas­sa. Kuin­ka var­mak­si kuvail­isit kan­taasi, että oike­as­sa ovat leikkaa­jat eivätkä elvyttäjät?

    1. Näytät selvästi ole­van leikkaa­jien kan­nal­la talous­poli­ti­ikas­sa. Kuin­ka var­mak­si kuvail­isit kan­taasi, että oike­as­sa ovat leikkaa­jat eivätkä elvyttäjät?

      Kan­natan elvyt­tämistö Krug­manin hengessä, mut­ta pieni Suo­mi (1%/EU) ei voi elvyt­tää yksin. Koko Euroopan pitäisi elvyt­tä koordi­noidusti, mut­ta me suo­ma­laisethan olemme vas­tus­ta­neet talous­poli­ti­ikan koordinointia (:-) .
      Sak­sas­sa pitäisi nos­taa palkko­ja ja aika paljon.

  51. dio­di: Sak­sas­sa esim. ter­vey­den­hoito menee läh­es puo­lik­si yksi­tyisen ja julkisen jär­jestämän kesken, eikä eroa juuri ole.
    ‘snip’

    Erit­täin mie­lenki­in­toinen paperi!

    “The results show no sig­nif­i­cant dif­fer­ences in cost effi­cien­cy but high­er prof­it effi­cien­cy of pri­vate than of pub­licly owned hos­pi­tals.” Tämä selvä: yksi­tyiset sairaalat tuot­ta­vat enem­män voit­toa kuin julkises­sa omis­tuk­ses­sa ole­vat — jot­ka eivät tavoit­tele voittoa.

    Toinen kiin­toisa havain­to on se, että yli 1000 sairaan­si­jan sairaalois­sa tehokku­us laskee.

    Ja kol­mas seik­ka on, että Sak­sas­sa sairaalat itse eivät suun­nit­tele raken­nus­tarpeitaan, vaan osaval­tiot ja alueet (coun­ty) — tämä puut­tuu Suomesta!!!

  52. dio­di: Reaal­i­tuo­ton laskem­i­nen verolu­on­teisille mak­suille ei ole mitenkään järkevää. Eläke­mak­sut eivät juuri tuot­ta­neet, vaan ne käytet­ti­in sil­lois­t­en aikaisem­pi­in työeläkkeisiin.
    ‘snip’
    Työeläk­er­a­has­tois­sa on noin 173 mil­jar­dia eikä se riitä alkuunkaan. 

    Sen­pä takia onkin syytä edel­lyt­tää reaal­i­tuot­toa sijoituksille.

  53. Dio­di,

    tuo prof­it effi­cien­cy on var­maan sitä ylilaadun aiheut­ta­maa hin­tata­son eroa tuotan­toyk­siköi­den tuot­tamien suorit­tei­den välillä.

  54. Jos julkisen sek­torin keskimääräiset lomat ja työ­jat kor­jat­taisi­in samalle tasolle kuin keskimäärin yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, voisi sieltä melkein 50 000 työn­tek­i­jää vähen­tää ilman että julkiselle sek­to­rille tehdyt työ­tun­nit väheni­sivät. (5.5% vähem­män työpäiviä, 6% lyhyem­mät työa­jat ker­taa tuo 440 000 = 47000). Tuol­la pää­sisi jo melkein puoleen väli­in säästö­tavoitet­ta. Sopi­vasti valikoiden lihav­im­mat syöt­tö­por­saat teu­raalle (eniten palkkaa, pisim­mät lomat/vapaat, lyhim­mät työa­jat, huonoin tuot­tavu­us) pää­sisi ehkä ylikin puolen­välin säästötavoitettta.

    Vielä kivu­li­aampi leikkaus on edessä, jos diag­noosi onkin väärä ja nyt ei olekaan kyseessä ohimenevä suh­danne. Alamä­ki on alka­nut ja se näyt­tää vain jyrkkenevän. Parem­pi amputoi­da vaik­ka koko jal­ka, jos infek­tio meinaa muuten tap­paa koko kehon.

  55. tiedemies:
    Taku­ueläk­keen ylit­tävän eläk­keen val­tion mak­su­o­su­ud­es­ta 25% pois, palka­nsaa­jan medi­aan­i­t­u­lon ylit­tävästä osas­ta 80% pois. 

    Ansiosi­don­naisen kestos­ta 50% pois, mut­ta samal­la karenssit pois. Sil­lä säästää ainakin kol­ma­sosan kus­tan­nuk­sista. Asum­is­tu­ki jäi­hin, 10% höylä niin, että 10 vuo­den päästä ei ole asum­is­tukea lainkaan. 

    Jokaisen min­is­ter­iön hallinnos­ta pois 25% juus­to­höyläl­lä. Jos joudu­taan irti­sanomaan hallinnos­ta, niin velvoite että irti­san­omis­ten pitää pudot­taa keskimääräistä palkkakus­tan­nus­ta per henkilö, eli kova­palkkaisimpia pitää irti­sanoa enem­män. Jokaiselle joka tekee oman työn­sä tarpeet­tomak­si ja irti­sanoutuu, kahdek­san kuukau­den palk­ka käteen, no ques­tions asked.

    Minä yksi­ty­istäisin ansiosi­don­naiset etu­udet (sekä työt­tömyys- että eläke-) kokonaan. 

    Ter­vey­den­huol­lon, koulu­tuk­sen ja perus­tur­van kus­tan­nuk­sista voidaan kon­ser­vati­ivis­es­tikin arvioiden hei­va­ta vähin­tään 30% julkisen sek­torin taset­ta pullis­ta­mas­ta suo­raan ihmis­ten itsen­sä mak­samak­si jonkin­laisen sosi­aal­i­til­i­jär­jestelmän kaut­ta. Tuo 30% siis ennen minkään­laisia dynaamisia vaiku­tuk­sia ter­veem­piä kan­nustei­ta tar­joavas­ta järjestelmästä.

    Kun vielä kau­pan päälle pois­te­taan turhan­päiväiset verovähen­nyk­set (esim. asun­to­lainan korkovähen­nys ja yri­tys­ten velan korko­jen vähen­nysoikeus) ja korote­taan kiin­teistävero ja per­in­tövero­tus asial­liselle tasolle, niin voidaankin sopeu­tus­tarpeen sijaan alkaa keskustele­maan suo­ma­laisen tulovero­tuk­sen (palkkatulo‑, pääo­mat­u­lo- ja yhteisövero) ja työ­nan­ta­jien sivuku­lu­jen laskemis­es­ta kan­sain­välis­es­ti hyvinkin kil­pailukykyiselle tasolle.

  56. Mil­jardin euron säästöt:
    Val­tio tarvit­see kuu­den mil­jardin säästöt. Voitaisi­inko aloit­taa Pis­araradas­ta, sieltä saisi jo miljardin. 

    Tuos­sa on tain­nut jäädä huomioimat­ta muu­ta­ma asia:

    1.) Tuo arvioitu kuu­den mil­jardin säästö­tarve on käsit­tääk­seni julkiselle sek­to­rille, eli val­tio ja kun­nat yhteen­sä. Ihan kaikkea ei siis olla nip­simässä suo­raan val­tion budjetista.

    2.) Kyseessä ei ole mikään ker­talu­on­toinen säästöhanke, vaan tavoit­teena on alen­taa vuo­tu­isia meno­ja nykyti­lanteesta tuol­la kuudel­la mil­jardil­la per vuosi.

    3.) Pis­araradan arvioitu mil­jardin euron kus­tan­nus on ker­talu­on­toinen, ei pysyvä vuo­tu­inen kus­tan­nus. Sen pois­tamisel­la ei siis saavute­ta pysyvää vuo­tu­ista mil­jardin euron säästöä.

    4.) Itse asi­as­sa Pis­araradan rak­en­tamis­es­ta ei ole vielä edes tehty päätöstä, jol­la siihen oltaisi­in sidot­tu tuo mil­jar­di euroa.

    Pis­araradan suun­nit­telus­ta aiheutuu kyl­lä täl­lä het­kel­lä jonkin ver­ran meno­ja Liiken­nevi­ras­tolle (ja mah­dol­lis­es­ti Helsin­gin kaupunkisuunnitteluvirastolle).

  57. Tie kurjuuteen on päällystetty hyvillä aikomuksilla. sanoo:

    “Pelkään pahoin, että isot leikkauk­set kohdis­tu­vat kehi­tysy­hteistyöhön. Jos näin teette, tutkikaa tarkoin raho­jen vaikut­tavu­ut­ta. Vaikut­tavim­mas­ta rahankäytöstä ei pidä leikata.”

    Lie­nee triv­i­aalia, että pääosin kehi­tys­maillekin net­to­haitallis­es­ta kehi­tysavus­ta leikkaami­nen kuroisi bud­jet­ti­va­jet­ta umpeen tehokkaam­min kuin mikään muu leikkaus, sil­lä se vähen­täisi vai­h­to­taseen ali­jäämää paran­taen koti­maista kulu­tus­ta. Täten mil­jardin leikkaus kehi­tys­a­pu­un vas­taisi hyödy­iltään vähin­täänkin use­am­man mil­jardin leikkauk­sia koti­maan meno­eri­in. Kuten esi­tit, koti­maa­han kohdis­te­tut mil­jardileikkauk­set saat­taisi­vat olla val­tion­talouden kannal­ta jopa net­to­haitallisia kulu­tus­ta hyydyttäessään.

    Tehokkain kehi­tys­a­pu pyrk­isi rajoit­ta­maan Afrikan val­tavaa väestöräjähdys­tä (2100 jopa 4 mil­jar­dia), joka nykylin­jal­la vääjäämät­tä johtaa hirvit­tävi­in inhimil­lisi­in ja ympäristöon­gelmi­in. Jopa ilmas­ton­muu­tos on siihen näh­den itik­ka. Nykyi­nen, vääri­in olet­ta­muk­si­in poh­jau­tu­va kehi­tysy­hteistyö­malli näyt­tää vain pahen­ta­van ongel­maa kyseisel­lä man­tereel­la. Afrikas­sa elin­ta­son nos­t­a­mi­nen ei tun­nu rajoit­ta­van syn­tyvyyt­tä län­si­maiseen tyyli­in, vaan kiihdyt­tää sitä, kos­ka nais­ten työssäkäyn­ti­aste ei kult­tuuri­sista ja elinkeino­rak­en­teisi­in liit­tyvistä syistä nouse riittävästi.

    http://www.hs.fi/sunnuntai/a1391232886832

  58. tik­tak: Työn tuot­tavu­us ts. lop­putu­lok­sen arvo pitäisi olla vähin­tään työvoimakus­tan­nuk­sen suu­ru­inen. Muuten työ­nan­ta­ja ei pestaa.

    Sim­ple.

    Kaikissa yhteiskun­nis­sa osa aikuisväestöstä on sinän­sä ter­veitä, mut­ta kuitenkin niin rupua, että heitä ei kai­va­ta työ­mail­la. Edes kom­mu­nis­tidik­tatu­u­rit eivät ilmoi­ta sadan pros­entin työl­lisyysastei­ta, vaik­ka val­tio takaa kaikille duunin ja toisaal­ta sen vas­taan­ot­tamiseen “kan­nuste­taan” aseel­la uhaten…

    Olen niin van­ha, että muis­tan ajat 1973/74. Tuol­loin työl­lisyys­ti­lanne oli niin hyvä, että työt­tömyys painui noin 30 tuhanteen. San­ot­ti­in, että töi­hin otet­ti­in laita­puolen kulkijoitakin.

    Tuon ajan koke­musten mukaan taipuisi kuitenkin siihen suun­taan, että kysyn­näl­lä ja sen myötä työvoiman kysyn­näl­lä saat­taisi kuitenkin olla osu­ut­ta työl­listymiseen. Tuon ajan työt­tömyy­den kovaan ytimeen saat­toi olla syynä jo pelkäst­tään vapaan työvoiman väärä maanti­eteelli­nen sijain­ti vapaisi­in työ­paikkoi­hin nähden.

  59. Aus­tri­an:
    Diodi,

    tuo prof­it effi­cien­cy on var­maan sitä ylilaadun aiheut­ta­maa hin­tata­son eroa tuotan­toyk­siköi­den tuot­tamien suorit­tei­den välillä. 

    Paperis­sa laat­uerot on kyl­lä otet­tu huomioon eli siitä ei ole kysymys. Yksi­tyiset tuot­ta­vat ylilaat­ua ja voittoa.

  60. Jari S.:
    Kysymys Osmolle: Näytät selvästi ole­van leikkaa­jien kan­nal­la talous­poli­ti­ikas­sa. Kuin­ka var­mak­si kuvail­isit kan­taasi, että oike­as­sa ovat leikkaa­jat eivätkä elvyttäjät? 

    Elvytet­ty on nyt noin 7 vuot­ta (ainakin) — vai mis­tä luulet ali­jäämän syntyneen?

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Sak­sas­sa pitäisi nos­taa palkko­ja ja aika paljon. 

    Mut­ta kun Sak­sas­sakin on työmarkki­nat. Ei ole sel­l­aista instanssia, joka se voisi määrätä. Absur­di aja­tus siis!

  62. Ris­to Koivunen:

    Itse asi­as­sa Pis­araradan rak­en­tamis­es­ta ei ole vielä edes tehty päätöstä, jol­la siihen oltaisi­in sidot­tu tuo mil­jar­di euroa. 

    Juuri sen takia tuo mil­jar­di on vielä mah­dol­lista säästää.

  63. Masen­tavaa on huo­ma­ta, etta Suomikin on jo muut­tunut noin saalit­tavak­si yhteiskun­naksi. Onnek­si paasin siita eroon.

    t. Mikko

  64. tcrown: Minä yksi­ty­istäisin ansiosi­don­naiset etu­udet (sekä työt­tömyys- että eläke-) kokonaan.

    Ter­vey­den­huol­lon, koulu­tuk­sen ja perus­tur­van kus­tan­nuk­sista voidaan kon­ser­vati­ivis­es­tikin arvioiden hei­va­ta vähin­tään 30% julkisen sek­torin taset­ta pullis­ta­mas­ta suo­raan ihmis­ten itsen­sä mak­samak­si jonkin­laisen sosi­aal­i­til­i­jär­jestelmän kaut­ta. Tuo 30% siis ennen minkään­laisia dynaamisia vaiku­tuk­sia ter­veem­piä kan­nustei­ta tar­joavas­ta järjestelmästä.

    Kun vielä kau­pan päälle pois­te­taan turhan­päiväiset verovähen­nyk­set (esim. asun­to­lainan korkovähen­nys ja yri­tys­ten velan korko­jen vähen­nysoikeus) ja korote­taan kiin­teistävero ja per­in­tövero­tus asial­liselle tasolle, niin voidaankin sopeu­tus­tarpeen sijaan alkaa keskustele­maan suo­ma­laisen tulovero­tuk­sen (palkkatulo‑, pääo­mat­u­lo- ja yhteisövero) ja työ­nan­ta­jien sivuku­lu­jen laskemis­es­ta kan­sain­välis­es­ti hyvinkin kil­pailukykyiselle tasolle.

  65. mikko v: Olen niin van­ha, että muis­tan ajat 1973/74. Tuol­loin työl­lisyys­ti­lanne oli niin hyvä, että työt­tömyys painui noin 30 tuhanteen. San­ot­ti­in, että töi­hin otet­ti­in laita­puolen kulkijoitakin.

    Tuon ajan koke­musten mukaan taipuisi kuitenkin siihen suun­taan, että kysyn­näl­lä ja sen myötä työvoiman kysyn­näl­lä saat­taisi kuitenkin olla osu­ut­ta työl­listymiseen. Tuon ajan työt­tömyy­den kovaan ytimeen saat­toi olla syynä jo pelkäst­tään vapaan työvoiman väärä maanti­eteelli­nen sijain­ti vapaisi­in työ­paikkoi­hin nähden. 

    Osaatko arvioi­da mikä oli ulko­maisen kysyn­nän pain­oar­vo ver­rat­tuna siihen tosi­asi­aan, että noina aikoina Suomea raken­net­ti­in? Väestö ei kai kas­vanut. Koko Suo­mi on silti pens­selöi­ty 70-luvun kodeil­la ja vapaa-ajan asunnoilla.

    Mitä pitäisi tapah­tua, että tuol­lainen buu­mi tois­tu­isi meil­lä? Ote­taan vaik­ka pääo­ma annet­tuna. Mitä voisi tapah­tua? Siinä on jotain samaa kuin kos­mises­sa inflaa­tios­sa, kasvua ja elin­ta­son nousua joka ei ole totu­tuis­sa rajoissa.

    Tuol­laista kaut­ta­han eletään paraikaa var­masti paljolti Aasi­as­sa. Sik­si sinne kan­nat­taa sijoit­taa. Se on erään­lainen aikakone heille joi­ta har­mit­taa ettei ollut mukana Suomen vaurastuessa.

  66. Tom­mi Uschanov: Bud­jet­ti­au­tomati­ikas­ta?

    Joo, mut­ta kyl­lähän Van­hasen hal­li­tus tärskäyt­ti (muis­taak­seni) kah­den mil­jardin veronalen­nusen suh­dannnepoli­it­tis­es­ti täysin nappiin.

  67. Raimo K: Elvytet­ty on nyt noin 7 vuot­ta (ainakin) – vai mis­tä luulet ali­jäämän syntyneen? 

    Tom­mi Uschanov: Bud­jet­ti­au­tomati­ikas­ta?

    Ehkä… mut­ta eivät ne rahat ole val­tion kas­saan jääneet, vaan niitä on levitet­ty kansantalouteen.

    Elvy­tyk­sel­lä tarkoitet­ta­neen lisära­hoi­tus­ta johonkin hyödyl­liseen, mut­ta eivätkö nuo käyte­tyt rahatkin ole men­neet johonkin hyödylliseen?

  68. Raimo K: Elvy­tyk­sel­lä tarkoitet­ta­neen lisära­hoi­tus­ta johonkin hyödylliseen,

    Eikö jo se Key­nesin klassi­nen kuopankaivu­ues­imerk­ki — jol­la elvy­tyk­sen ideaa usein vielä nykyäänkin havain­nol­lis­te­taan — osoi­ta, ettei asia ole näin?

  69. max: Osaatko arvioi­da mikä oli ulko­maisen kysyn­nän pain­oar­vo ver­rat­tuna siihen tosi­asi­aan, että noina aikoina Suomea raken­net­ti­in? Väestö ei kai kas­vanut. Koko Suo­mi on silti pens­selöi­ty 70-luvun kodeil­la ja vapaa-ajan asunnoilla.

    Mitä pitäisi tapah­tua, että tuol­lainen buu­mi tois­tu­isi meil­lä? Ote­taan vaik­ka pääo­ma annet­tuna. Mitä voisi tapah­tua? Siinä on jotain samaa kuin kos­mises­sa inflaa­tios­sa, kasvua ja elin­ta­son nousua joka ei ole totu­tuis­sa rajoissa.

    Tuol­laista kaut­ta­han eletään paraikaa var­masti paljolti Aasi­as­sa. Sik­si sinne kan­nat­taa sijoit­taa. Se on erään­lainen aikakone heille joi­ta har­mit­taa ettei ollut mukana Suomen vaurastuessa.

    Noin ulko­muis­tista luulisin, että vien­tikin olisi tuol­loin sujunut. Vuon­na 1967 toteutet­ti­in suuri deval­vaa­tio ja 60-luvun lop­un vuodet inflaa­tio oli siitä huoli­mat­ta mata­la. Vien­ti­te­ol­lisu­u­den deval­vaa­tio­hyö­tyä ei ehkä ollut vielä tuol­loin kokon­aan syö­ty. Öljyn hin­takin nousi noi­hin aikoi­hin voimakkaasti ja lisään­tynyt tuon­ti piti bilat­er­aa­likau­pas­sa tas­apain­ot­taa vien­nin lisäyk­sel­lä. Näin ulko­muis­tista arvioitu­na vien­nil­läkin saat­toi men­nä hyvin.

    Tuos­ta Suomen rak­en­tamis­es­ta. Nyt saat­taisi olla hyvä aika toteut­taa tarpeel­lisia infra­hankkei­ta. Muu­tamia syitä:
    1) Paljon vapaa­ta työvoimaa,
    2) mate­ri­aali halpaa,
    3) korko­ta­so matalalla,
    4)säästäminen vain siirtää hanketta,ei poista tarvet­ta => kor­jausvel­ka kasvaa.

  70. Tom­mi Uschanov: Eikö jo se Key­nesin klassi­nen kuopankaivu­ues­imerk­ki – jol­la elvy­tyk­sen ideaa usein vielä nykyäänkin havain­nol­lis­te­taan – osoi­ta, ettei asia ole näin?

    Kuop­pi­en kaivamis­es­ta min­ul­la ei ole mitään tietoa.
    Key­nesin idea oli, että mata­la­suh­dan­net­ta tasoite­taan anta­mal­la (velka)rahaa kulu­tuk­seen — ja näin­hän on tapahtunut.
    Toki voidaan elvyt­tää enem­män, mut­ta onko siitä hyötyä?

  71. Ja juuri Kim­mo Tiilikainen (kesk) sanoi TV:ssä, että velka­an­tu­mi­nen pysäytetään vuon­na 2021 — tämähän alkaa vaikut­taa tutulta 😉

  72. Raimo K: Key­nesin idea oli, että mata­la­suh­dan­net­ta tasoite­taan anta­mal­la (velka)rahaa kulu­tuk­seen – ja näin­hän on tapahtunut.
    Toki voidaan elvyt­tää enem­män, mut­ta onko siitä hyötyä? 

    Vieläkö olet sitä mieltä, että ei-tasoit­ta­va kulu­tus on elvy­tys­tä? Sitä yleisen määritelmän vas­taista määritelmää olet nimit­täin mon­ta ker­taa tarjonnut.

  73. Ei aav­is­tus­takaan (tietenkään!), mis­tä uusi hal­li­tus aikoo leika­ta. Mut­ta se on vuorisen var­maa, että jos leikkaa­vat mitään työssäkäyvien ter­vei­den ihmis­ten etu­ja, vaik­ka sit­ten sel­l­aisen luk­suse­dun kuin vuorot­telu­va­paa, ammat­ti­jär­jestöt uhkaa­vat ajaa maan täy­teen seka­sor­toon ja siten kiristävät etun­sa ennalleen. Isopaljot tietenkin saa­vat pitää etun­sa. Jäl­jelle jäävät köy­hät, syr­jäy­tyneet, sairaat, vähäväkiset… Kuten aina.

  74. Sopeut­ta­mi­nen näyt­tää hauskalta käytännössä. 

    Kat­soin juuri yhtä opin­totuen per­im­isas­i­aa. Hyvin selvä jut­tu. Valmis­tu­misen jäl­keen töi­hin ja sitä ennen nos­tet­tu tukea. Tuen nos­ton aikaan ei tulo­ja. Kaik­ki osa­puo­let on sitä mieltä, että asia on men­nyt oikein. 

    Selvi­tys tehty 2013. Pos­titet­tu per­in­täkir­je. Tehty val­i­tus ja toimitet­tu vaa­di­tut todis­tuk­set. Vaa­di­tut asi­akir­jat ovat olleet sitä, mitä on pyy­det­ty, mut­ta on pyy­det­ty vääriä. Uusi per­in­täpäätös totea­muk­sel­la, että väärät asi­akir­jat. Uudessa perin­nässä vaa­di­taan taas vääriä asi­akir­jo­ja. Selvys Kelal­ta, pitää toimit­taa väärät, kos­ka jos toimit­taa oikeat niin ne eivät ole sitä mitä on pyy­det­ty ja ne on siten väärät. Eli vai­h­toe­htona ain­oas­taan toimit­taa väärät asi­akir­jat. Uusi päätös, per­itään. Kelalle ei voi valit­taa, menee lau­takun­taan. Lau­takun­nan päätös on var­maan lop­ulli­nen? Oikeu­teen tuol­laista ei var­maan saa ja vaik­ka saisi olisi ris­ki liian suuri.

    Voin lyödä Osmon kanssa 100 euroa vetoa, että täysin selvässä tapauk­ses­sa tul­laan oikein mak­set­tu opin­to­tu­ki per­imään takaisin viimeistä sent­tiä myö­den, eikä valit­ta­mi­nen auta. Jos halu­at, niin lai­tan asi­aan liit­tyvät asi­akir­jat postis­sa. Ne on hauskaa luet­tavaa ja kos­ka kyse ei ole niin suurista sum­mista, niin ne naurattaa.

  75. Hauskasti Sip­iläl­lä ja Orpol­la oli molem­mil­la sama summa. 

    En muista miten Sip­ilä pär­jäsi. Orpo on nyt ensim­mäisenä vuon­na vetänyt 12,4 mil­jar­dia puheis­taan ohitse

Vastaa käyttäjälle tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.