Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (5): korkean osaamisen strategiasta luovuttava

Raportissa todetaan aivan oikein, että pitkälle menevä erikoistuminen edellyttää suuria työssäkäyntialueita. Lisäksi todetaan, että kapea-alaiseen erikoistumiseen liittyy suuria riskejä, mikä on nähty vaikkapa Oulussa ja Salossa Nokian matkapuhelinten nousun ja tuhon aikoina.

Ratkaisuksi esitetään, että ei pidä erikoistua niin voimakkaasti. Korkeaan osaamiseen perustuva strategia on lisäksi eriarvoistava. Esimerkkinä epävarmuudesta käytetään Espoon ja Vantaan elinkeinorakennetta. Tavisten Vantaalla esimerkiksi toimitilojen käyttöaste heilahtelee paljon vähemmän kuin Espoossa.

Minäkin olen kirjoittanut paljon siitä, että korkean osaamisen ammattien ylikorostaminen on aika elitistinen ratkaisu. Kirjoitin joskus, että ne jotka tähtäävät yksipuolisesti korkeaan osaamiseen unohtavat, että puolet suomalaisista on keskimääräistä tyhmempiä. Tämän tautologisen tosiasian mainitseminen sai jotkut niin raivoihinsa, että vaativat väitteen tueksi lähdeviittausta.

Joskus 1980-luvulla kehittelin ajatusta talouden jakamisesta kovaan ja pehmeään sektoriin, jotta tavisten elämää ei pakotettaisi liian kilpailulliseksi vain sen takia, että korkean osaamisen eliitti elää maailmassa, johon kilpailu luonnostaan kuuluu. Eero Paloheimo esitti seepramallin, jossa taloudessa on mustat ja valkoiset raidat. Ymmärtääkseni tämä malli tarkoitti suunnilleen samaa.

Jotain tällaista pitäisi edelleen tehdä, mutta on todella huono ajatus ryhtyä aktiivisesti estämään korkean osaamisen kasautumista estämällä kasvukeskusten asuntotuotanto ja verottamalla menestyvät alueet vähemmän menestyviksi. Maailmantaloudesta kasvava osa kuulu voittaja vie kaiken -lohkoon. Toiseksi parhaalle ei siis jää mitään. Ajatus Suomen keskittymisestä tavistuotantoon merkitsisi dramaattista elintason laskua. Vantaa on paljon köyhempi kuin Espoo ja olisi vielä köyhempi, jos Espoo ja Helsinki olisivat elinkeinorakenteeltaan kuin Vantaa. Raportissa myönnetään, että esitys merkitsisi kasvusta tinkimistä, mutta ei varmaankaan oivalleta, kuinka dramaattiseen elintason laskuun johtaisi, jos Suomi ilman omaa osaamista jäisi tytäryhtiötaloudeksi, joka kilpailee suoraan Kiinan ja vaikka Ukrainan kanssa.

Havainto korkean osaamisen ammattien epävarmuudesta pitää paikkansa. Mutta eikö siitä oikea johtopäätös ole, että tällaiset riskielinkeinot tulee keskittää suurilla paikkakunnille? Jos Salon työpaikat olivat olleen Helsingissä tai vaikka Turussa, Nokian alasajo ei olisi merkinnyt samanlaista katastrofia. Nyt raportissa esitetään päinvastaista, osaamisen hajauttamista.

Korkean osaamisen ammatit keskittyvät vaalituloksista riippumatta väistämättä suuriin keskuksiin. Muihin kaupunkeihin ja maaseudulle jää tavismaisempia elinkeinoja. Niiden edellytyksiä on parannettava, mutta ei kieltämällä korkean osaamisen ja korkean tuottavuuden elinkeinot sekä niiden sijoittuminen kasvukeskuksiin.

 

Kommentit

54 Vastausta artikkeliin “Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (5): korkean osaamisen strategiasta luovuttava”

  1. Raimo K kirjoitti 12.5.2015 kello 21:11

    Osmo: “Kirjoitin joskus, että ne jotka tähtäävät yksipuolisesti korkeaan osaamiseen unohtavat, että puolet suomalaisista on keskimääräistä tyhmempiä. Tämän tautologisen tosiasian mainitseminen sai jotkut niin raivoihinsa, että vaativat väitteen tueksi lähdeviittausta.”

    Kyllä se vaatisi lähdeviittauksen – mutta tarkoittanet kuitenkin mediaania.
    Tyhmyyden jakautumisesta ei taida olla tutkimuksia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2015 kello 22:25

    Mitään muuta keskilukua ei ole käytettävissä kuin mediaani, koska mittari toimii korkeintaan järjestysasteikolla. Keski-arvo vaatisi ilmiötä, joka on mitattavissa intervalliasteikolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Tompelo kirjoitti 12.5.2015 kello 21:30

    Jos Helsinkikin osoittautuu liian pieneksi (ja kylmäksi, pimeäksi ja tylsäksi) ja luova luokka häippäsee Berliiniin, Lontooseen, Piilaaksoon, Hong Kongiin ja muihin oikeasti isoihin kaupunkeihin, mitäs nämä tavikset tänne jäävät tekemään? Olisihan se kiva, että olisi edes niitä tytäryhtiöitä.

    Globalisaatio ja erityisesti EU yhdistettynä digitalisaatioon ja suihkulentokoneisiin on maailmanhistoriallisesti radikaalisti uusi tilanne. Ei ole mitään takeita, että Suomen talous pärjää tai että Helsingillä on tulevaisuus talouden veturina. Ehkäpä todennäköisempää on, että Suomi ajautuu syrjäseuduksi, jossa talous taantuu tai kasvaa vain vaivoin lähinnä teollisuuden, kaivostoiminnan ja matkailun varassa vielä vuosikymmenten kuluttua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  4. Jyrki Patomäki kirjoitti 12.5.2015 kello 22:00

    “…on todella huono ajatus ryhtyä aktiivisesti estämään korkean osaamisen kasautumista…”

    Tosiaankin kun jotain hyvää on tullakaeen, sen pitää antaa tulla eikä yrittää ohjata jonnekin, mihin sen tapaista on suunniteltu. Eihän Äänekosken uudenlaista sellutehdastakaan ohjata valtiovallan toimesta juuri Äänekoskelle, vaan se aikoo sinne, missä tehtaan suunnittelijoiden mukaan on paras paikka. Päin vastoin on parempi, että tehdashanke esittää valtiolle päin, mitkä tiet ja radat pitäisi tehdasta varten kunnostaa.

    Onkohan kuitenkaan näin, että “Korkean osaamisen ammatit keskittyvät vaalituloksista riippumatta väistämättä suuriin keskuksiin. Muihin kaupunkeihin ja maaseudulle jää tavismaisempia elinkeinoja.”

    Kilpailukyvyn perustahan on nimen omaa työntekijöiden korvaaminen uusien menetelmien ja raaka-aineiden, uudenlaisten koneiden, tehokkaamman energiankäytön ja energiantuotannon, koulutetumman työvoiman, pitemmälle viedyn automaation, uuden ajattelun ja muiden innovaatioiden avulla. Siksi tulevaisuudessa saattaakin käydä monen menestyshankkeen kohdalla, ettei tarvitakaan ympärille väkeä paljon, vaan tarvitaan vain jonkun verran tietynlaista väkeä. Eihän Kalifornian Piilaaksonkaan vetovoima perustunut taajaman kokoon. Ei meillä Salokaan koollaan houkutellut silloin, kun se oli vetovoimainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  5. R.Silfverberg kirjoitti 12.5.2015 kello 22:25

    Niin se menee. Hirvaskoski peräänkuulutti Hesarissa että pitäisi panostaa vain valmistavaan ja raaka-aineitamme hyödyntävään teollisuustuotantoon ja pysäyttää työperäinen maahanmuutto koska robotit vievät kuitenkin työt.
    Mutta eikö juuri valmistavasta työstä ole työpaikat kadonneet juuri robottien takia?

    Raaka-aineissa Suomi häviää kehitysmaille ja sellaisille alueille kuten Siperia ja Alaska. Talvivaaran kaivoksen mahalasku on selvä osoitus siitä että raaka-aineita hyödyntävä teollisuutemme ei tule toimeen läheskään aina ilman että yhteiskunta tukee sitä.

    Mitä sitten jäisi? mistä saisimme uuden Nokian? Clean-tech kuulostaa kivalta, siitä vaan Pohjanmaan lakeudet tuottamaan suodattimia tai aurinkopaneleja, mutta mitä arvoa ne loppujen lopuksi tuottavat, jos ne eivät ole suoraan kuluttajille tarkoitettuja tuotteita vaan se viimeinen välikäsi joka hyödyntää niitä tuotteita käärii rahat?

    Ellei jo ole, niin suomalaisten koululaisten historian oppikirjoihin pitäisi lisätä luku “Nokia-Saaga”sta, että ymmärtäisivät jotain millaisia mahdollisuuksia vahingossa syntynyt tuote josta tulee haluttu ympäri maailman, voi saada aikaan, ja mitä tapahtuu kun mahdollisuudet menetetään.

    Nokian kännyköiden haluttavuus ei perustunut insinööriosaamiseen koska monet niiden malleista olivat suorastaan surkeita, vaan brändiin. Asialla olivat taitavat mainosmiehet ja naiset jotka tekivät kännyköistä jotain sellaista jota jokaisella vain pitää olla.

    Yhdessä asiassa annan periksi, Suomen hajanaisuus saattoi jollain tavalla vaikuttaa kännyköiden syntyyn, koska joka paikkaan ei kannattanut vetää lankapuhelinverkkoa ja langatonta NMT-verkkoa rakennettiin siksi kokeilumielessä nimenomaan ensin Suomeen ja Ruotsiin. Myös se että suomalaiset joutuivat pitkien etäisyyksien takia viettämään aikaansa keskimäärin muunmaalaisia enemmän autossa oli yksi syy “autopuhelinverkon” kehittämiselle. Jossain Saksassa tai Hollannissa millekään tällaiselle ei ollut sosiaalista tarvetta 70-luvulla.

    Nokian suuurin ongelma oli että se ei saanut jalansijaa USA:ssa koska liittovaltio määräsi omia standardeja verkoilleen jotka poikkesivat muusta maailmasta, jonka kehittämiseen Nokialla ei riittänyt rahkeita, ja USA näin suojeli omia valmistajiaan. Sitten ei niiden tarvinnut muuta kuin pyyhkiä pöytä puhtaaksi. Tällaisesta ketkuilusta pitäisi ottaa opiksi kanssa.

    Suomella on mahdollisuus menestyä sellaisilla aloilla jotka muut eivät ole keksineet vielä. Ongelma on siinä että se “keksiminen” ei onnnistu ellei ole ihmisiä ympärillä, tai jos porukka ympärillä on liian sisäänpäinlämpiävää. Eli että fiksujen ideoiden synnyttämiseksi tarvitaan kyllä muuta kuin vain kapakoita Punavuoreeen tai pohjalaisia 10 lapsen perheenisiä joka ehtivät nukkua 3 tuntia työpäiviensä välissä.

    Sama pätee politiikkaan. Itse en vaipunut täydelliseen shokkiin kun kuulin mitkä puolueet muodostavat hallituksen. Vaikka hallituspohjaa on haukuttu arkkikonservatiiviksi niin mun käsittääkseni herrat Sipilä, Soini ja Stubb edustavat niin eri maailmoja että heidän on pakko saada aikaan jotain. Toista mahdollisuutta ei tule.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  6. diodi kirjoitti 12.5.2015 kello 23:16

    Tälle Keskustan strategialle pitäisi keksiä oivaltava nimi, jonka kaikki muistavat ja joka sitoo sen historialliseen kontekstiin.

    Oma ehdotukseni:

    Keskustan suuri harppaus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  7. maiju kirjoitti 12.5.2015 kello 23:32

    Tuskinpa se Einstein siellä patenttitoimistossa nautti keskittämisellä luodusta luovasta ilmapiiristä; kyllä todelliset neronleimaukset on yksilölaji ja niitä tulee myös takapajulassa jossa leppoistamalla luovuus kukkii. Osmolla tuo suurkaupunkien ihannointi on mennyt jo uskonnon puolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.5.2015 kello 8:28

    Einstein näyttää oleilleen Münchenissä, Milanossa, Zürichissä ja Bernissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Liian vanha kirjoitti 12.5.2015 kello 23:35

    “Minäkin olen kirjoittanut paljon siitä, että korkean osaamisen ammattien ylikorostaminen on aika elitistinen ratkaisu. Kirjoitin joskus, että ne jotka tähtäävät yksipuolisesti korkeaan osaamiseen unohtavat, että puolet suomalaisista on keskimääräistä tyhmempiä. Tämän tautologisen tosiasian mainitseminen sai jotkut niin raivoihinsa, että vaativat väitteen tueksi lähdeviittausta.”

    Näinhän se on, mutta erot ovat kuitenkin aika pieniä ja todella lahjakkaat ja idiootit edustavat vain n 4 % väestöstä

    Ei mitään tuontantoa voi rakentaa huippujen varaan, ei 2 % paljoa saada aikaiseksi etenkin kun 98 % on ulkopuolella kaiken.Kenelle tuo 2 % tekisi mitään ?

    Niinpä tuonattonsuunnittelija suunnittelee prosesseja niin, että 98 % selviää töistä.

    Eikä älykkyys ratkaise juuri mitään, ihmisen muut ominaisuudet merkitsevät enemmän.
    Ja ennen kaikkea kokemukset, työssä voi kehittyä hyväksi ilman, että on huippulahjakas.

    Lahjakkuuden puutetta voi korvata harjaantumisella ja muita ominaisuuksia kehittämällä

    Tuntuu oudolta, että tällainen tuotannonsuunnittelun perusasia on tuntematon Suomen eliitille ??

    Se näkyy myös yritysjohtajien ainaisessa valituksessa sopivan työvoiman löytämisen vaikeudesta.

    Jotenkin on alkanut tuntua, että yliopistot syytävät ulos elämästä vieraantuneita idiootteja, jotka kykenevät vain pistämään 1000 hevon-p peräkkäin .

    Yksikään oppilaitos ei kykene tekemään kenetäkään täysin almista, kyllä yrityksen on muokattava ja koulutettava uusi työntekijä sopivaksi.

    Nykyään osaamista on muunnettava koko ajan, ei kerran koulussa opitulla eläkkeelle päästä

    Minullakin koulutes vanheni viidessä vuodessa ja uran aikan ehdin opetella 6-7-teknologiaa.

    Mutta ei vanha oppi käyttökelvotonta ollut, osan vanhasta saattoi hyödyntää ja vanha muodsti hyvän pohjan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  10. Liian vanha kirjoitti 12.5.2015 kello 23:45

    R.Silfverberg: Yhdessä asiassa annan periksi, Suomen hajanaisuus saattoi jollain tavalla vaikuttaa kännyköiden syntyyn, koska joka paikkaan ei kannattanut vetää lankapuhelinverkkoa ja langatonta NMT-verkkoa rakennettiin siksi kokeilumielessä nimenomaan ensin Suomeen ja Ruotsiin.

    Paperiteollisuus synnytti Nokian ja matkapuhelinverkot.

    Metsäteollisuus tarvitsí radioverkkoja, yhteyksiä tarvittiin metsäkoneisiin ja puutavara-autoihin.

    Lankaverkon kattavuus saavutti jo 80-luvun alkupuolella koko maan ja niinpä savujen laskenta syrjäseuduilla antoi puhelintiheydeksi 100 %.

    Pisin lankalinja kulki Kilpisjärveltä Munnikurkkioon, vähän vajaa 100 km.

    Ei Suomi ja Ruotsi ollut asialla yksin,USA:ssa ja Kanadassa kehiteltiin vastaavia verkkoja, mutta ne eivät laajentuneet yleisiksi verkoiksi, koska ne haluttiin pitää suljetun ryhmän verkkoina.

    Ensimmäinen radioverkko oli käsivälitteinen ARP-verkko, joka käynnistyi 70-luvun alussa, mutta sitä myytiin alusta lähtien suurelle yleisölle ja se oli ratkaiseva etu USA/Kanadaan tai muihin maihin nähden

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  11. tuen maksaja kirjoitti 12.5.2015 kello 23:59

    Osmo Soininvaara:
    Mitään muuta keskilukua ei ole käytettävissä kuin mediaani, koska mittari toimii korkeintaan järjestysasteikolla. Keski-arvo vaatisi ilmiötä, joka on mitattavissa intervalliasteikolla.

    Eikös tämä keskustelu käyty joskus aikaisemmin? Miten löydät mediaanin, jos 2 miljoonaa suomalaista on äo sadan kohdalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.5.2015 kello 8:31

    Vaikka mittaaminen olisi vaikeata, väite on silti tautologinen tosiasia. Seuraa mediaanin määritelmästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Lauri Kumpulainen kirjoitti 13.5.2015 kello 0:46

    Mitä jos antaisitte suoraan lentoliput lahjakkaille nuorille?

    Ei teitä täällä tarvita.

    Täällä syödään pettuleipää ja palvotaan kekkosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  14. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 13.5.2015 kello 1:47

    No nyt alkaa Osmo jälleen kirjoittaa vaihteeksi ihan asiaa. Korkea aika ottaa kantaa asiaan, joka on todella tärkeä. Naulan kantaan!

    Me tarvitsemme hyviä ideoita ja niihin liittyen ihan omaa, korkeaa ja monipuolista osaamista, jotta kykenemme kehittämään tuottamaan ideoiden avulla jotakin uutta. Jotakin sellaista, missä on jotakin vaikeaa, mitä kaikki eivät osaa tehdä, jota eivät kaikki edes välttämättä ymmärrä, mutta jonka kaikki haluavat.

    Pellolla voivat siemenet, tasaisesti levitettyinä, tuottaa kyllä oivallisen sadon. Jokaisen maa- ja metsämiehen luulisi silti tietävän, että tylsällä viikatteella on pellollakin paha niittää viljaa, eikä tylsällä kirveellä puita kaadetuksi juuri saa. Kumpaankin tarvitaan riittävää terävyyttä, mitä ilman Suomikaan ei pärjää.

    Vilja on bulkkituote, ja se on aika halpaa. Nykyisin kirveetkin ovat suhteellisesti ottaen aika halpoja. Mistä saamme Suomelle uudet “keihäänkärkituotteet” ja -ideat, joiden valmiiksi tuotteiksi sekä brändiksi ja tulovirraksi saattaminen voi olla hyvinkin vaativan kehitystyön tulos?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  15. Poth1ue1 kirjoitti 13.5.2015 kello 1:59

    No, voi vain kuvitella, että minne esim. Tekesin “täysin kilpailut, aluepolitiikasta vapaat” rahat jatkossa entistä enemmän suuntautuvat kepuloisten ja persujen heilutellessa tahtipuikkoa. Samalla kun vähän vielä kiristetään “solidaarisuusveroruuvia” ja pannaan kaikki kehitys pk-seudulla täysin umpijäihin, niin kylläpä espoolaisella insinöörillä onkin syytä hymyyn.

    Nalle varoitteli, ettei maallamme olisi varaa hukata parhaita osaajia ulkomaille älyttömän verotuksen vuoksi. Syytä tällaisiin varoituksiin lieneekin, koska esim. viimeksi kun yllekirjoittanutta ulkomaille houkuteltiin, niin sai huomata, että vaikkapa Yhdistyneissä kuningaskunnissa samasta nimellispalkasta jäisi käteen 10% enemmän – ja kaupan päällisiksi ostovoimakin taitaisi olla samaiset 10% muhkeampi.

    Vähän pahalta näyttää, että nykyinen asunnonvaihtosuunnitelma muuttuu muuttamiseksi vuokralle viimeistelemään käden ulottuvilla olevia uraetappeja – ja sen jälkeen odottelemaan/hakemaan sopivaa paikkaa jostain ei-impivaaralaisesta ei-tasapäistävästä ei-perslävestä.

    Eipä tällainenkaan mahdollinen “mielenosoitus” tietysti haittaa agraari-fasisteja ja kansallis-persu-sosialisteja – päin vastoin – helpompihan sitä on rakentaa omaa pohjois-korean -mallista impivaaraa, kun taas yksi liberaali ateisti tajuaa karistaa impivaaran tomut punteistaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  16. max kirjoitti 13.5.2015 kello 7:32

    Kaupungin itsetarkoituksellisessa kasvattamisessa on ripaus kaikkivoipaisuuden eli omnipotentin sisäistä ristiriitaisuutta. Mehän olemme juurikin oppineet yhteistyöhön ja työnjakoon. Kaupungin kasvattaminen on samalla sekä “että mikä tahansa ala menestyisi” ja “että edes jokin ala menestyisi”. Tämä ei tietenkään tarkoita, että mikä tahansa isoa pienempi menestyisi. Vaan, että isous ei takaa mitään ehkä juuri tuon ristiriidan vuoksi.

    Kannattaako kaupunginkin pohtia jokaisen kasvattamisidean kohdalla ensin pitäisikö tämä toiminto ulkoistaa muualle? Tallinnaan? Tampereelle? Pietariin? Yhteistyö yli kaikkivoipaisuuden tavoittelun?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  17. Jaassu kirjoitti 13.5.2015 kello 7:51

    Useissa rotujen ja maiden välisissä älykkyystutkimuksissa on kylläkin todettu Suomalaisten olevan keskimääräistä älykkäämpiä, se tarkoittaa että väittämäsi puolen Suomalaisista olevan keskimääräistä vähemmän älykkäitä ei pidä paikkaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  18. jokeri kirjoitti 13.5.2015 kello 7:55

    Älkää huoliko, kyllä meillä korkea osaaminen katoaa.Nythän tilanne on se, että julkisen sektorin varmoille aloille on muodostettu käytännössä yhtä hyvät palkat kuin epävarmalle yksityiselle. “Naisen euro”-kampanja vie tuon kuilun vielä pienemmäksi. Päälle vielä progressio.

    Edellä mainitusta johtuen tekniikan alalle ei ole enää 2000-luvulla hakeutunut lahjakasta väkeä. Ei Suomi pärjää epäsosiaalisilla C:n kirjoittajilla.Kokoomushan ajoi tasa-arvotupon, mutta Soininvaara oli kirjoittanut siitä jo vuosia aiemmin ollen idean todellinen pioneeri. Toisaalta oikeat osaajat(matematiikan/titen tohtori tasoa) voi saada USA:ssa satojen tonnien vuositulon ja näitä terävimpiä kärkiä on Suomesta lähtenytkin kiihtyvämmällä tahdilla pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  19. jokeri kirjoitti 13.5.2015 kello 8:40

    yritin muuten etsiä vanhaa keskustelua tältä blogilta vuodelta 2009. Siinä Soininvaara väitti, että tilastot eivät tue miesten epävarmempia työsuhteita, koska naisilla on pätkätyösuhteita ja näin ollen miesten epävarmemmat työsuhteet eivät olisi peruste paremapaan palkkaan.

    Nyt Soininvaara kirjoittaa päinvastaisa, että miehillä onkin suurempi irtisanomisuhka. Eikö vihreiden pitänyt olla edelleä eikä puoli vuosikymmentä muitaq jäljessä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.5.2015 kello 8:50

    En tässä postauksessa kyllä kirjotitanut mitään miesten suuremmasta irtisanomisuhasta. Siinä ei edes esiinny sanoja mies tai nainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Syltty kirjoitti 13.5.2015 kello 8:41

    max:
    Kaupungin itsetarkoituksellisessa kasvattamisessa on ripaus kaikkivoipaisuuden eli omnipotentin sisäistä ristiriitaisuutta.

    Ja mitään omnipotenttiako ei ole siinä, että valtiollinen gosplan laskee parhaimat väestöntiheydet ja määrittelee, miten tuotanto ja työpaikat tulee hajauttaa juuri optimaalisen onnellisuuden saavuttamiseksi? Siis ei edes optimaalisen tuotannon, vaan onnellisuuden!

    Sillä sitähän se kepun ryhmä esittää!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  22. Lauri Ojala kirjoitti 13.5.2015 kello 8:49

    No huh huh! Keskustalle tuntuu olevan vaikea myöntää että kehitys on kaikkien etu samoin kuin näköjään sille tyhmemmälle puolikkaalle, että 1/2=1/2 🙂

    Samaan ajatusharhaan tuntuu kyllä lankeavan kovin moni muukin ay-liike etunenässä. Itse en ole koskaan ymmärtänyt esimerkiksi sitä, että (Suomen sisäisten) elintasoerojen pienentäminen olisi itseisarvoisesti tavoiteltava asia, kun ensisijaisesti pitäisi kai pyrkiä huono-osaisten aseman parantamiseen. On syytä huomata, että kyse ei todellakaan ole edes siitä, että sama asia sanottaisiin eri sanoin, sillä hyväosaisempien paremmista tuloista hyötyvät välillisesti kaikki muutkin. Tahallisten ja tahattomien väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon vielä erikseen sekin, että hyvinvointierojen lisäämistä ei itsessään saa tavoitellla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  23. jokeri kirjoitti 13.5.2015 kello 9:00

    Mutta “KAupungistumista onnopeutettava”:ssa kijroitat:

    “Juha Heikkinen
    Kritisoitte paperissanne liiallista riskinottoa, kun vakaista ammateista siirrytäåän kapea-alaisiin osaamisammatteihin. Eikö tä’llaisen hyvin tuulisen alan keskittäminen Salon kokoiseen kaupunkiin ollut riskinottoa suurimmillaan. Jos jokin ala on epävarma, senhän juuri pitäisi olla suuressa kaupungissa. Jos Salon työpaikat olsivat olleet Turussa, työntekijöiden mahdollisuudet työllistyä uudestaan olisivat olleet paljon paremmat pääkaupunkiseudusta nyt puhumattakaan. Mikä olisi ollut tapa yhteiskunnan pitää huolta Nokian työpaikoista Salossa?”

    Minä ainakin ymmärrän, että tarkoitat tuossa miesvaltaista it-alaa epävarmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.5.2015 kello 11:01

    Kyllä siellä Salon tehtailla oli aika paljon naisia töissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Jyrki Patomäki kirjoitti 13.5.2015 kello 9:36

    Suomen vienti ei vedä. Rohkenen kuitenkin veikata, että pienen Hyvinkään asukasta kohden laskettu osuus viennistämme olisi suurempi kuin Helsingin. Siellähän on iso osa Kone Oy:n tuotantoa. Hyvinkää ei ole ainoa pieni paikka, jolla on suuri merkitys viennille ja viennin kehittelylle. Samaan sarjaan taitaa kuulua Teuvo Hakkaraisen saha Viitasaarella kuten myös Mayersin telakka niin Saksassa kuin Suomessakin.

    Helsingissä sen sijaan työllistävät ainakin suhteessa enemmän monenlaiset virastot ja palvelut. Ne ovat tärkein työllistäjä ja ne maksetaan pääosin vientituloilla. Ne on varmasti järkevää sijoittaa suuriin taajamiin, ne tarvitsevat lähellä toisiaan. Ne ovat sinänsä tarpeellisia, sillä ilman niitä ei tulla toimeen. Se on toinen kysymys, miten niitä pitäisi kehittää. Turhaa byrokratiaa pitää karsia, mutta toisaalta Talvivaaran katastrofi taisi johtua byrokratian “puutteesta”: lupaehtoihin olisi tarvittu enemmän selvityksiä.

    Luulenpa, että tarvitaan uutta rajanmäärittelyä maallemme tuloa tuottavan ja tuloja kuluttavan työnteon välille, jotta ajattelua ja päätöksentekoa osataan oikein ohjata. Kun korjaamo huoltaa Koneen insinöörin työautoa, se on osa konsernin tuotantoa, mutta kun sama korjaamo huoltaa vapaa-ajan autoa, se on varallisuutta kuluttavaa palvelua.

    Valtaosa työpaikoista on palvelualoilla ja lopulta aika harvat työt tuovat vientituloja, vaikka jotkut työt tosi paljon. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset katsotaan kai palvelualoihin, mutta niissä kehitetään sellaista uutta, mikä parantaa työn tuottavuutta, kun sitä sovelletaan tuotantoon ja myös palveluihin. Tämä on kilpailukyvyn parantamisen edellytys ja vain riittävä sellainen voi nostaa maamme talouden edes muiden Euroopan maiden tasalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  26. Syltty kirjoitti 13.5.2015 kello 10:16

    ”Analyysi osoittaa, että Suomessa harjoitetaan hajauttavaa, ei keskittävää politiikkaa. Siis aivan päinvastoin kuin julkisessa keskustelussa joskus väitetään”, toteaa VATT:in erikoistutkija Tuukka Saarimaa.

    http://www.vatt.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/kuntien-valtionosuusjarjestelma-jarruttaa-kaupungistumista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  27. åke kirjoitti 13.5.2015 kello 10:44

    OS: Korkean osaamisen ammatit keskittyvät vaalituloksista riippumatta väistämättä suuriin keskuksiin.

    Eikö kirjoituksessa mainitut Salo ja Oulu ole esimerkkejä juuri päinvastaisesta? Entä teräksen valmistus joka on Suomessa keskittynyt Tornioon, raaheen ja imatralle. Entä atomivoimalan ajaminen? Ei sekään tapahdu missään isossa kauapungissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  28. Syltty kirjoitti 13.5.2015 kello 10:58

    åke:
    OS: Korkean osaamisen ammatit keskittyvät vaalituloksista riippumatta väistämättä suuriin keskuksiin.

    Eikö kirjoituksessa mainitut Salo ja Oulu ole esimerkkejä juuri päinvastaisesta? Entä teräksen valmistus joka on Suomessa keskittynyt Tornioon, raaheen ja imatralle. Entä atomivoimalan ajaminen? Ei sekään tapahdu missään isossa kauapungissa.

    Oulu on kyllä ainakin minun kirjoissa “suuri kasvukeskus”. Atomivoimalaitoksia ei saa rakentaa kuin korpeen. Jos paikka olisi vapaavalintainen, ne eivät varmaan olisi ihan siellä missä nyt on. Tornion terästehdas on taas aikoinaan perustettu puhtaasti aluepoliittisin perustein sekin.

    Ja kaikki nuo on rakennettu paljon ennen 90-lukua, aikana jolloin ei ollut nykyistä määrää asiantuntijatöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  29. jokeri kirjoitti 13.5.2015 kello 11:07

    meneekö nyt vähän saivarteluksi:) Eikö ylipäätään irtisanomisaallot ja rakennemuutokset ole osuneet miesvaltaisiin aloihin :O)

    Vai väitätkö muuta täysin rehellisesti, jos katsotaan vaikka edellistä 15 vuotta:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. jokeri kirjoitti 13.5.2015 kello 11:09

    åke:
    OS: Korkean osaamisen ammatit keskittyvät vaalituloksista riippumatta väistämättä suuriin keskuksiin.

    Eikö kirjoituksessa mainitut Salo ja Oulu ole esimerkkejä juuri päinvastaisesta? Entä teräksen valmistus joka on Suomessa keskittynyt Tornioon, raaheen ja imatralle. Entä atomivoimalan ajaminen? Ei sekään tapahdu missään isossa kauapungissa.

    Oulu ei ole suuri keskus, ei edes Helsinki maailman mittakaavassa. Onko edes Helsingissä tällä hetkellä sellaista lahjakkuuskeskittymää, että se olisi maailman mitassa kilpailukykyinen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. R.Silfverberg kirjoitti 13.5.2015 kello 11:18

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä siellä Salon tehtailla oli aika paljon naisia töissä.

    Salon erikoisuus oli se että naiset jotka olivat tehtaalla valmistamassa puhelimia olivat ylikoulutettujan siihen, he olivat Salon suunittelukonttorin insinöörien vaimoja joilla oli usein akateeminen tai ammattikorkeakolututkinto joltain kokonaan toiselta alalta.

    Joissakin tapauksissa Salossa työskentelevien ininöörien perheet asuivat Turussa, eli työmatkaa tuli siis yli 50 km.

    Nokian Salon laitosten alasajo ajoi siis kokoknaisia perheitä työttömiksi.

    Salon kaltaisista yhden työnantajan kaupungeista pitäisi päästä eroon. En tiedä miten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. Syltty kirjoitti 13.5.2015 kello 11:44

    Jyrki Patomäki:Samaan sarjaan taitaa kuulua Teuvo Hakkaraisen saha Viitasaarella kuten myös Mayersin telakka niin Saksassa kuin Suomessakin.

    Meyerin telakka sijaitsee niinkin pienessä kaupungissa kuin Turussa, polkupyörämatkan päässä ydinkeskustasta!

    En nyt oikein ymmärrä tätä selittelyä. Jos kaikenlainen taloudellinen toimeliaisuus toimii paremmin muualla kuin kasvukeskuksissa, niin miksi ihmeessä meidän tulee olla huolissamme ei-kasvukesusten taloudesta? Kaiken järjen mukaan yritykset hakeutuvat sinne, missä niiden on parasta olla, eikä sitä niille tarvitse erikseen ketoa! Eikä ainakaan valtion pidä mennä kertomaan firmoille sitä, missä niiden olisi parasta sijaita!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  33. Tapio kirjoitti 13.5.2015 kello 12:01

    OS: “Havainto korkean osaamisen ammattien epävarmuudesta pitää paikkansa. Mutta eikä siitä oikea johtopäätös ole, että tällaiset riskielinkeinot tulee keskittää suurilla paikkakunnille? Jos Salon työpaikat olivat olleen Helsingissä tai vaikka Turussa, Nokian alasajo ei olisi merkinnyt samanlaista katastrofia. Nyt raportissa esitetään päinvastaista, osaamisen hajauttamista.”

    Täsmälleen. Kepun työryhmältä käsittämättömän löysää ajattelua.

    Itse asiassa korkean osaamisen ammatit eivät ole epävarmoja, jos osaamisesta pidetään huolta. Työpaikan vaihtaminen saattaa tosin vaatia myös asuinpaikan vaihtamista.

    No, ei kaiken korkean osaamisen tarvitse keskittyä suuriin kaupunkeihin. Esimerkiksi Pietarsaaren ympäristössä on maailmanluokan huvivenevalmistusta ja huoltoa, mutta sekin on osaamiskeskittymä ja sen taustalla on noin 400 vuoden “teollinen” veneenrakennuskokemus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  34. Tapio kirjoitti 13.5.2015 kello 12:38

    Osmo Soininvaara: Kyllä siellä Salon tehtailla oli aika paljon naisia töissä.

    Suurin osa naisista oli töissa automaattisilla tuotantolinjoilla eikä niitä töitä oikein voi pitää korkean osaamisen töinä.

    Automaattisten tuotantolinjojen suunnittelu sen sijaan on sitä.

    Syltty: Tornion terästehdas on taas aikoinaan perustettu puhtaasti aluepoliittisin perustein sekin.

    Ei nyt ihan, sillä Kemin lähellä on suuri kromimalmio ja -kaivos ja Tornion Röytässä oli valmiina ferrokromisulatto, minkä lisäksi läheisellä Kemijoella jauhettiin sähköä Etelä-Suomeen. Näiden seurauksena Tornion terästehtaalla on tietty absoluuttinen kilpailuetu ja olisi ollut ihan älytöntä rakentaa se Poriin, jonne Outokummun johto sitä aluksi kaavaili.

    No, voidaan se absoluuttinen kilpailuetukin näköjään tumpeloida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  35. MikkoM kirjoitti 13.5.2015 kello 12:43

    “pienen Hyvinkään asukasta kohden laskettu osuus viennistämme olisi suurempi kuin Helsingin”. Uskallan epäillä. Mainitun Kone Oyj:n 47.000 työntekijästä 2.000 toimii Suomessa. Heistä valtaosa pääkonttorissa Espoossa ja tuotekehityksessä. Veikkaan että Kone ei ole edes Hyvinkään alueen suurin vientiyritys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  36. Anomax kirjoitti 13.5.2015 kello 12:56

    Raimo K:
    Osmo: “Kirjoitin joskus, että ne jotka tähtäävät yksipuolisesti korkeaan osaamiseen unohtavat, että puolet suomalaisista on keskimääräistä tyhmempiä. Tämän tautologisen tosiasian mainitseminen sai jotkut niin raivoihinsa, että vaativat väitteen tueksi lähdeviittausta.”

    Kyllä se vaatisi lähdeviittauksen – mutta tarkoittanet kuitenkin mediaania.
    Tyhmyyden jakautumisesta ei taida olla tutkimuksia?

    Tästä ollaan puhuttu jo aikaisemminkin. Itse asiassa keskiarvoa älykkäämpiä on todennäköisesti hieman enemmän kuin puolet, koska katastrofaaliset vammat aiheuttavat piikin (teoreettisen) jakauman vasempaan reunaan. Vastaavia nerovammoja tai nerogeenejä ei ole oikeassa reunassa.

    Eli jos haluamme useampien lapsien olevan keskimääräistä älykkäämpiä, kannattaa heille jakaa pesäpallomailat ja käskeä heidät hitaimpien kavereidensa kimppuun.

    Intervalliasteikko voidaan määritellä keskihajonnan avulla, kun oletetaan jakauma. Normaalijakauma on keskeisen raja-arvolauseen mukaan järkevä oletus. Se käy myös arjen kokemukseen: normivirtasia on hyvin paljon, vonneumanneja hyvin vähän. Ihmiset eivät ole helmiä narussa, on oltava joku mitta jolla järjestys syntyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.5.2015 kello 14:47

    Jos intervalliasteikko tehdään normaalijakauman avulla, päädymmekin siihen, että keskiarvo ja mediaani ovat sama asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. diodi kirjoitti 13.5.2015 kello 13:30

    Lauri Ojala:

    Itse en ole koskaan ymmärtänyt esimerkiksi sitä, että (Suomen sisäisten) elintasoerojen pienentäminen olisi itseisarvoisesti tavoiteltava asia, kun ensisijaisesti pitäisi kai pyrkiä huono-osaisten aseman parantamiseen.

    Suomen Pankki: Tuloerojen kaventaminen voi olla tie kasvuun “Tuloerot ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet suurimmassa osassa kehittyneitä maita. IMF:n ja OECD:n tuoreiden empiiristen tutkimusten mukaan aiempaa suuremmat tuloerot voivat hidastaa talouskasvua.”

    OECD: Trends in Income Inequality and its Impact on Economic Growth

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. sunimh kirjoitti 13.5.2015 kello 17:12

    Poth1ue1:
    Eipä tällainenkaan mahdollinen “mielenosoitus” tietysti haittaa agraari-fasisteja ja kansallis-persu-sosialisteja – päin vastoin – helpompihan sitä on rakentaa omaa pohjois-korean -mallista impivaaraa, kun taas yksi liberaali ateisti tajuaa karistaa impivaaran tomut punteistaan…

    No taitaa kyllä olla vähän muut kuin persut (lue: SDP/Kesk/KOK/Vihr) olleet vastuussa kansallis-sosialistisen vero-Suomemme rakentamisesta, mutta persujen vikahan tämäkin jotenkin tietysti on. On ne kieroja.

    Siellähän nytkin ovat liberaaliateistien suosikkipuolueiden PJ:t Arhinmäestä Niinistöön taas valittelemassa miten kyllä nyt hyvinvointivaltiota murennetaan ja heikoimmilta leikataan, mutta niin vain oli varaa laittaa haisemaan viimeiset 20+ vuotta, kukin vuorollaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  40. Mikko H kirjoitti 13.5.2015 kello 17:24

    Takavuosina Saloa käytettiin esimerkkinä siitä, että innovaatiot ja haitek-menestys tulevatkin maaseudun pikkukaupungeista eikä Helsinkiä tarvita mihinkään. Nyt kuulemme, että osaamiseen ei olisi pitänyt panostaa ainakaan Salossa, kun pienelle kävi huonosti. Varminta olisi tietysti viljellä perunaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  41. Tapio kirjoitti 13.5.2015 kello 17:53

    jokeri: Oulu ei ole suuri keskus, ei edes Helsinki maailman mittakaavassa. Onko edes Helsingissä tällä hetkellä sellaista lahjakkuuskeskittymää, että se olisi maailman mitassa kilpailukykyinen?

    Riippuu täysin siitä, mitä tavoitellaan. Ei Helsingissä eikä muualla Suomessa kannata tavoitella johtajuutta aloilla, jotka vaativat suuria investointeja ja/tai ovat kypsiä, ellei nyt satu olemaan jo nyt merkittävä peluri a.o. alalla. Valmet on hyvä esimerkki tällaisesta yrityksestä.

    Johtavilla osaamiskeskittymillä on usein takanaan pitkä historia alalla ja/tai voimakas julkinen satsaus. Oulu on edelleen maailmanluokan osaamiskeskus siviilitietoliikenteessä, m.l. RF-tekniikka.

    Pienen maan ja sen yritysten kannattaisi hakea nousevia nish-aloja, t.s. aloja, joille kaikki eivät ole heti ryntäämässä. Esim. suomalainen tuulimyllyteollisuus, esim WinWind, epäonnistui paljolti sen takia, että todella kuumalle alalle tultiin aivan liian myöhään. Tuulimyllyjen osia ja osakokonaisuuksiahan täällä valmistetaan ja valmistettiin jo ennen tuota yritystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  42. Juho Laatu kirjoitti 13.5.2015 kello 18:34

    Raportissa todetaan aivan oikein, että pitkälle menevä erikoistuminen edellyttää suuria työssäkäyntialueita.

    Heti ensimmäinen lause väärin. Pitkälle menevä erikoistuminen vaatii kai tyypillisesti suurta potentiaalisten asiakkaiden määrää, koska kutakin erikoistunutta palvelua käyttävät vain jotkut harvat.

    Iisalmessa voi rakentaa Genelecin kaiuttimia koko maailmalle. Asiakkaat ovat ympäri maailmaa. Paikkakunnan koolla ei ole tässä juuri meritystä. Genelecin toiminnan kannalta Iisalmi ja Helsinki ovat molemmat sekä riittävän suuria, että tuppukyliä maapallon mittakaavaan verrattuna. Iiisalmessa tarvitaan pieni joukko asiantuntijoita, ei suurta työssäkäyntialuetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  43. Juho Laatu kirjoitti 13.5.2015 kello 19:11

    Korkean osaamisen ammatit keskittyvät vaalituloksista riippumatta väistämättä suuriin keskuksiin. Muihin kaupunkeihin ja maaseudulle jää tavismaisempia elinkeinoja. Niiden edellytyksiä on parannettava, mutta ei kieltämällä korkean osaamisen ja korkean tuottavuuden elinkeinot ja niiden sijoittuminen kasvukeskuksiin.

    Kaikella toiminnalla on taipumus keskittyä ja monopolisoitua. Ensimmäisenä keskittyy hallinto ja sen mukana paljon muutakin. Mutta korkean osaamisen ammateja voi olla aivan vapaasti myös muuallakin.

    Kuten totesit, korkean osaamisen ammateissa on usein suurempia riskejä kuin perusduuneissa. Näitä riskejä voi kyllä ottaa kaikkialla. Isojen konkurssien osuessa paikkakunnalle insinööri voi joutua vaihtamaan asuinkuntaansa, mutta se kai ei ole ongelma, jos insinööri tuntee hankkeen edut ja riskit.

    Näköjään ehdotat, että korkean osaamisen ammatteja ei pitäisi sijoittaa maaseudulle. Rohkenen olla eri mieltä. Ei ole tarvetta ohjata korkean osaamisen ammatteja vain suuriin kaupunkeihin.

    Katselin juuri telkkarista teollisen vallankumouksen alkuajoista kertovaa dokumenttia. Dokumentin väite oli, että Englanti menestyi, kun koko maa pääsi tiestön ja kanavien kehityttyä kukoistamaan (esimerkkinä juuri nyt Firkarsin hankintalistalla oleva Wedgewood). Ranska hävisi kisan, koska keskitti, ohjasi liikaa, ja laittoi kaikki munat yhteen koriin.

    Muista myös, että yleensä valtiot pyrkivät estämään monopolisoitumista, hyvistä syistä. Yksipuolistuminen ja liika keskittyminen on aina haittatekijä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  44. Janne kirjoitti 13.5.2015 kello 23:51

    “Keskimääräinen” tarkoittaa maallikolle eri asiaa kuin mediaani. Se on intervalli mediaanin ympärillä. Se voisi olla esimerkiksi mediaani ± keskihajonta. Tällöin normaalijakautuneessa tapauksessa “keskimääräisiä” ihmisiä on noin 68% populaatiosta ja keskimääräistä tyhmempiä on noin 16%. Vastaavasti keskimääräistä fiksumpia on samat noin 16%. Aika hurjaa, jos sitä oikein ajattelee.

    Tässäkin tapauksessa kuva kertoo asian aika hyvin:
    http://en.wikipedia.org/wiki/File:IQ_distribution.svg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. Risto Koivunen kirjoitti 14.5.2015 kello 14:52

    Juho Laatu:
    Kuten totesit, korkean osaamisen ammateissa on usein suurempia riskejä kuin perusduuneissa. Näitä riskejä voi kyllä ottaa kaikkialla. Isojen konkurssien osuessa paikkakunnalle insinööri voi joutua vaihtamaan asuinkuntaansa, mutta se kai ei ole ongelma, jos insinööri tuntee hankkeen edut ja riskit.

    Käytännössä tuota asuinkunnan vaihtoa saattaa hankaloittaa pari asiaa:

    1.) Asunnon myyminen vanhalta asuinseudulta, mielellään järkevään hintaan – paikallinen konkurssiaalto tuskin kauheasti nostaa kysyntää. Ja jos haluaa ostaa asunnon uudelta paikkakunnalta, niin valtio muistaa varainsiirtoverolla. Vuokralla asuvalla ei tietysti ole tätä ongelmaa.

    2.) Koulutusta vastaavan työpaikan löytäminen puolisolta uudelta paikkakunnalta. Siis olettaen, että on puoliso, ja tällä on koulutus ja työpaikka nykyiseltä asuinseudulta.

    3.) Sosiaaliset kontaktit, niin omat kuin mahdollisen puolison ja mahdollisten lasten. Siis jos on tullut sosiaalisia kontakteja paikkakunnalle luoneeksi.

    Eli järjestely sopii varmaan ihan hyvin epäsosiaaliselle, vuokralla asuvalle sinkku-insinöörille, joka ei ole sitoutunut asuinpaikkakuntaan. Tällaista henkilöä ei kuitenkaan taideta kaikissa poliittisissa piireissä pitää ihanteellisena kansalaisena?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  46. Juho Laatu kirjoitti 14.5.2015 kello 18:01

    Risto Koivunen: Käytännössä tuota asuinkunnan vaihtoa saattaa hankaloittaa pari asiaa:

    1.) Asunnon myyminen vanhalta asuinseudulta, mielellään järkevään hintaan – paikallinen konkurssiaalto tuskin kauheasti nostaa kysyntää. Ja jos haluaa ostaa asunnon uudelta paikkakunnalta, niin valtio muistaa varainsiirtoverolla. Vuokralla asuvalla ei tietysti ole tätä ongelmaa.

    Asunnon voi joutua myymään reilustikin halvemmalla kuin sen osti. Mutta insinööri on tietoinen tästä riskistä. Koska insinööri sai asunnon pikkukaupungista paljon isoa kaupunkia halvemmalla, keikka saattoi kuitenkin olla kannattava asumiskustannustenkin osalta.

    2.) Koulutusta vastaavan työpaikan löytäminen puolisolta uudelta paikkakunnalta. Siis olettaen, että on puoliso, ja tällä on koulutus ja työpaikka nykyiseltä asuinseudulta.

    Tuo on yleinen ongelma, jos jommalla kummalla puolisolla on hyvin erikoistunut koulutus. Jos insinöörin vaimon ammatti on sairaanhoitaja, insinööri, ekonomi, metallimies tai joku muu kohtuullisen yleispätevä ammatti, työpaikka kyllä järjestynee.

    Suuren kaupungin etu on siinä, että jos ehdottomasti ei halua muuttaa, vastaavan työpaikan saa helpommin samalta paikkaunnalta. Jos hyväksyy muuttamisen, tavallisten ammattien tapauksessa asiat järjestynevät. Jos ei muu auta, voi muuttaa pääkaupunkiseudulle hetkeksi, kunnes taas löytää jonkun itselle sopivamman paikan.

    3.) Sosiaaliset kontaktit, niin omat kuin mahdollisen puolison ja mahdollisten lasten. Siis jos on tullut sosiaalisia kontakteja paikkakunnalle luoneeksi.

    Sosiaaliset kontaktit ovat usein kasvupaikkakunnalla. Ehkä moni haluaa siksi pois koulutuspaikkakunnalta.

    Etäisyyttä voi mitata tunteina. Maaseudulla sadan kilometrin päässä olevaan mummolaan voi päästä lähes tunnissa. Parin tunnin ympyrällä peittää jo aika ison palan eteläistä Suomea. Ja netti on tietenkin lyhentänyt etäisyyksiä omalla tavallaan.

    Eli järjestely sopii varmaan ihan hyvin epäsosiaaliselle, vuokralla asuvalle sinkku-insinöörille, joka ei ole sitoutunut asuinpaikkakuntaan. Tällaista henkilöä ei kuitenkaan taideta kaikissa poliittisissa piireissä pitää ihanteellisena kansalaisena?

    Kepulaisia voi ehkä luonnehtia asuinpaikkakuntaan sitoutuneiksi, perhekeskeisiksi, ei-sinkuiksi. Jotenkin he ovat onnistuneet asuttamaan ja pysymäänkin ympäri Suomea. Ei näytä siltä, että suurkaupunkiasumisen edut olisivat välttämättömiä näissä asioissa.

    Mainitsemasi asiat olivat sellaisia, jotka ainakin joskus toimivat hyvin isoissa keskuksissa, mutta ilmeisesti eivät kuitenkaan niin merkittäviä, että ohjaisivat merkittäväti sijoittautumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  47. Tapio kirjoitti 15.5.2015 kello 18:59

    OS:”Raportissa myönnetään, että esitys merkitsisi kasvusta tinkimistä, mutta ei varmaankaan oivalleta, kuinka dramaattiseen elintason laskuun johtaisi, jos Suomi ilman omaa osaamista jäisi tytäryhtiötaloudeksi, joka kilpailee suoraan Kiinan ja vaikka Ukrainan kanssa.”

    Haluan nostaa tämän “kissan” pöydälle, sillä tämä on se raportin kaikista pahin virhearviointi. Kaupunki/maaseutu-väittely on tämän rinnalla sivuseikka.

    Kepulaiset luulevat näköjään vieläkin, että jos tuote ei mene kaupaksi, lisätään tukiaisia niin paljon että menee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  48. Tero Tolonen kirjoitti 16.5.2015 kello 7:05

    Tuo puolet suomalaisista ei kyllä päde, keskiarvo ja lukumäärä eivät ole sama asia. Väestön koulutusjakauma, ikäjakauma ovat kaikki vinoja. Vanhusten suhteellinen osuus kaavaa, miesten koulutustaso laskee, matematiikan lukijoiden määrä ja laatu heikkenevät. Työttömyyskin vaikuttaa. Esimerkki: jos 99 ihmistä on keskimääräisen älykäs, mutta yhteisöön tulee yksi einstein, tällöin 99% on keskimääräistä tyhmempiä. Pitää siis olettaa että älykkyys olisi jotenkin tietyllä tavalla jakautunut. Ja tämä oletus on epätarkka, koska väestö on jo ikänsäkin puolesta epätasa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. Tero Tolonen kirjoitti 16.5.2015 kello 12:00

    Mutta jos jätetään saivartelut, niin vaikea nähdä miten Suomi pärjää ilman korkean osaamisen kehittämistä, paperikoneet ja laivat eivät valmistu ilman osaamista, kansan tärkein potentiaali on sen osaamispääoma tai tieto. Talojen sijaan pitäisi investoida siihen että suomeen saadaan pysyvää tietotaitoa. Tai ainakaan itse en ole kuullut kenestäkään, joka ei olisi ottanut työtä vastaan, koska asuntoa ei löytynyt. Sen sijaan järkevää on kuten OS esitti, poistaa esteitä jotka ovat byrokratian seurausta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  50. Syltty kirjoitti 16.5.2015 kello 13:20

    Kyllä täällä taas selitellään mustaa valkoiseksi.

    Meillä on toimipisteitä “ympäri Suomea”. Jotkut ovat yliopistopaikkakunnalla, toiset eivät.

    Jos tarvitaan vaikkapa teoreettista laskijaa (joka on muuten aika pitkälle erikoistunut ammattilainen, tuntihinta alkaen +50% tavalliseen insinöörin verrattuna), niin kyllä niitä on erittäin vaikeata saada paikkakunnilla, joissa ole edes AMK:ta.

    Keskuspaikkakunnalla, jossa on sopivaa koulutusta tarjoava AMK on jo vähän helpompaa, paitsi että AMK-insinöörit eivät tyypillisesti ole kovinkaan kummoisia laskijoita.

    Mutta parhaat laskijat löytyvät vain ja ainoastaan niistä kauppungeista, joissa sattuu olemaan teknillinen yliopisto. Niitä lötyy semmoisista tuppukylistä kuin pks, Tampere, Lappeenranta ja Oulu.

    Jos haluaa perustaa vaikkapa laskentaosaston, niin sen voi suunnilleen unohtaa, jos ei suostu toimimaan kasvukeskuksissa.

    Tämä on ihan käsittämätöntä että kaikenmaailman maallikot tulevat esimerkiksi minulle kertomaan, että pitkälle koulutettuja asiantuntijotia on helppo palkata jonnekin korpeen, kun omassa työssäni olen havainnut, että niitä sattuu löytymään enemmän yliopistopaikkakunnilta ja vähemmmän korvesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  51. Syltty kirjoitti 16.5.2015 kello 13:22

    Tero Tolonen: Pitää siis olettaa että älykkyys olisi jotenkin tietyllä tavalla jakautunut.

    Eiköhän gaussin käyrä ole aika hyvä alkuarvaus koska älykkyyteen varmasti vaikuttaa moni toisistaan riippumaton asia. Ja pikaisella googlauksella tämä arvaus osui oikeaan.

    https://www.google.fi/search?q=intelligence+distribution&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=cBpXVdmKG8iksgHH84PwBQ&ved=0CB4QsAQ&biw=1671&bih=922

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  52. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 17.5.2015 kello 0:07

    Kaiken tämän keskustelun jälkeen on hyvä todeta, että raportissa ei esitetä korkeasta arvonlisästä luopumista. Siinä hyvin maltillisin painotuksin esitetään, että Suomen tuotantorakennetta ei pidä suunnata liian yksipuolisesti siihen.

    Varmaankin äimistely jatkuu, mutta millään tavalla rationaalia argumentointiahan tämä ei näytä olevan.

    Vai onko Osmo raportin luettuasi järkeä puhua kasvukeskusten asuntotuotannon “estämisestä” taikka muuhun kuin korkean arvonlisän tuotantoon “keskittymisestä”?

    Sellaistako paperissa esitetään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.5.2015 kello 9:11

    Rapoertin luettuani minulla on tunne, että siinä esitetään kasvukeskuksten kasvun rajoittamista estämällä ja hidastamnalla asuntotuotantoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Syltty kirjoitti 17.5.2015 kello 10:07

    Tyypillistä kepulaista ensin ehottaa jotain ja sitten kylmästi kieltää, mitä tuli sanottua.

    Esimerkeiksi kelpaavat keskiolut ja maakuntavero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

Jätä vastaus