Helen rakentaa Suomen suurimman aurinkovoimalan, varaa oma aurinkopaneelisi!

Helen Oy rak­en­taa Suomen suurim­man aurinkovoimalan Kivikon hiih­top­utken katolle. Voimalan tehok­si tulee 800 kW. Näin Hele­nil­lä on kak­sois johto aurinkovoimalois­sa. Tois­taisek­si suurin aurinkovoimala on Suvi­lahdessa, teholtaan 340 kW.

Jos halu­at vara­ta Kivikon voimalas­ta oman paneel­isi, se käy tästä. Yhden paneel­in teho on 285 W ja sen tuo­taa sähköä vuodessa vuodessa noin 240 kWh. Paneel­it vuokrataan hin­taan 4,40 €/kk ja niiden tuot­to hyvitetään sähkölaskussa.Siksi niitä vuokrataan vain Helenin sähköasiakkaille.

Suvi­lah­den voimala varat­ti­in lop­pu­un kahdessa päivässä. Kivikos­ta on varat­tu jo 40 %, joten kan­nat­taa toimia nopeasti.

31 vastausta artikkeliin “Helen rakentaa Suomen suurimman aurinkovoimalan, varaa oma aurinkopaneelisi!”

  1. Estääkö aurinkoen­er­gian ost­a­mi­nen nimikkopa­neel­ista sähkön kil­pailu­tuk­sen? Eli onko aurinkovoimalan paneel­in varauk­ses­sa ehtona, että vuokraa­jan täy­tyy ostaa Hele­niltä kaik­ki sähkönsä?

  2. Nyt rak­sut­taa tyhjää. Siis mikä idea tuos­sa paneel­in varaamises­sa on? Mikä hyöty?

  3. Kaler­vo Kum­ma:
    Nyt rak­sut­taa tyhjää. Siis mikä idea tuos­sa paneel­in varaamises­sa on? Mikä hyöty?

    Hyvä mieli, kos­ka vuokra vuodessa on 61,4 e kn paneel­in tuot­ta­man sähkön hin­ta noin 24 e.

  4. Tuo on sähkön mikro­tuotan­toa, jos­sa Helen liisaa lait­teet kulut­ta­jille ja vas­taa niiden kun­nos­ta. Ei siis tarvitse lait­taa rahaa kiin­ni investoin­ti­in laitteisiin. 

    Toisaal­ta mikro­tuotan­to, jota ei kulute­ta tuotan­topis­teessä, on vähän abstrak­ti asia ver­rat­tuna esimerkik­si mökil­lä ole­vaan laitteistoon.

  5. Suvi­lah­den kohdal­la Helen main­os­ti, että saat paneel­in sähkön lyhen­tämät­tömänä käyt­töösi. Väite oli väärä, sil­lä pan­elin ‘omis­ta­ja’ myy tuote­tun sähkön tukkuhin­nal­la Hele­nille ja ostaa uut­ta sähköä vähit­täishin­nal­la. – Nyt käyt­töe­hto­ja ei näköjään pääse repostele­maan ilmoit­tau­tu­mat­ta (alus­tavasti) mukaan.

    Idea siis olisi, että jos halu­at tuot­taa itselle­si sähköä aurinkopa­neelil­la, voit vuokra­ta sel­l­aisen sähköy­htiöltä. (Ker­rostaloa­sukkaan on muuten han­kala asen­taa omaa paneel­ia.) Yhtiön sivuku­lut tekevät vaan hom­man heikosti kannattavaksi.

  6. Sylt­ty: Hyvä mieli, kos­ka vuokra vuodessa on 61,4 e kn paneel­in tuot­ta­man sähkön hin­ta noin 24 e.

    Tuo­hon on las­ket­tu jo siir­to­hin­ta ja verot mukaan. Tuote­tun sähköen­er­gian hin­ta taitaa olla luokkaa 13€.

  7. Moni var­maan ajat­telee tekevän­sä eko­teon varaa­mal­la paneele­ja. Ympäristön kannal­ta inten­tiot ovat saman­teke­viä, hiilid­iok­sidi­ton­nit merkitsevät. 

    Olete­taan, että Kivikon voimala tehdään edullis­es­ti; kilo­watin investoin­tikus­tan­nus olisi 1500e (asi­akas mak­saa kilo­watin tehos­ta reilusti enem­män, vuodessa 160e). Täl­lä kilo­watil­la voimala tuot­taa oman lupauk­sen­sa mukaan 810 kWh sähköä ja vähen­tää siten hiilid­iok­sidipäästöjä 200g omi­nais­päästöil­lä v 810*0,2kg= 162 kg vuodessa.

    Entä jos Helen olisi investoin­ut saman rahan ekol­o­gisem­paan ydin­voimaan. 1500 eurol­la saa ydin­voi­mate­hoa 270 W, joka tuot­taa sähköen­er­giaa vuodessa 0,27*365*24*0,95= 2 250 kWh. Hiilid­iok­sidipäästöt väheni­sivät 450 kg/vuosi eli kolminker­tais­es­ti ver­rat­tuna aurinkosähköön.

    Entä jos itse ostaisi 160 eurol­la päästöoikeuk­sia markki­noil­ta ja mitätöisi ne? Oikeuk­sia saisi 160/7= 23 ton­nia eli 23 000 kg. Eli vai­h­toe­htois­si­joi­tus vähen­täisi CO2-päästöjä yli 140-ker­tais­es­ti ver­rat­tuna aurinkopaneeleihin!

    Toinen päästöver­taus. Ihan liian vähälle uuti­soin­nille on jäänyt, että Suomen sähkön­tuotan­non hiilid­iok­sidipäästöt ovat laske­neet alle puoleen kymme­nessä vuodessa. Absolu­ut­tise­na määränä se tarkoit­taa noin 12 miljoo­nan ton­nin vuo­tu­ista vähen­nys­tä. Jos päästövähen­nys olisi tehty tekemäl­lä Kivikon kaltaisia voimaloi­ta, niin niitä olisi pitänyt pystyt­tää yli kak­sikym­men­tä joka päivä kymme­nen vuo­den ajan! 

    Ja sit­ten vielä koko­suh­teu­tus­ta. Täl­läi­nen voimala tuot­taa sähköä noin kymme­ne­sosan yhden 3 MW:n tuulivoimalan tuotan­nos­ta, kuten ain­oas­sa suh­teut­tavas­sa Ylen uutises­sa oikein las­ket­ti­in. Uuden OL3:n kor­vaa­jak­si tarvit­taisi­in noin 20 000 täl­laista voimalaa.

    Täl­laisen han­kkeen suurin ongel­ma on, että sil­lä on täysin mar­gin­aa­li­nen vaiku­tus ympäristöön, mut­ta paneel­ien varaamisel­la joku voi kuvitel­la lunas­ta­vansa “ympäristö­taiva­s­paikan”.

    1. Entä jos Helen olisi investoin­ut saman rahan ekol­o­gisem­paan ydin­voimaan. 1500 eurol­la saa ydin­voi­mate­hoa 270 W, joka tuot­taa sähköen­er­giaa vuodessa 0,27*365*24*0,95= 2 250 kWh. Hiilid­iok­sidipäästöt väheni­sivät 450 kg/vuosi eli kolminker­tais­es­ti ver­rat­tuna aurinkosähköön.

      Masa, oletko tietoinen, että Helen investoi tytäry­htiön­sä kaut­ta ydin­voimaan? Omista TVO:sta Mankalan kaut­ta suo­raan 8,5 % ja joidenkin muiden osakkukjsien kaut­ta vähän lisää.

  8. 800 kW on 0,8 MW. Ymmärsinkö oikein: Vuosaaren voimalaitosten yhteis­te­ho (sähkö + läm­pö) on 1200 MW.

    Kyl­lähän pienikin apu on tarpeen-.

  9. JY: Tuo­hon on las­ket­tu jo siir­to­hin­ta ja verot mukaan. Tuote­tun sähköen­er­gian hin­ta taitaa olla luokkaa 13€.

    Joo, tot­ta. Lisäk­si sähkön hin­ta läm­mi­tyskau­den ulkop­uolel­la ei ole 50 e/MWh kuin het­kit­täin. Joten arvaisin tuotan­non arvok­si 10 e.

    Min­ul­la oli aja­tusvirhe, kos­ka tuo­ta ilmoit­ta­maani “sähkön nyrkki­hin­taa” voi käyt­tää jos pistää paneel­it oma­lle katolle, mut­ta eiväthän nämä ole oma­l­la katol­la! Nythän pitää mak­saa edelleenkin sähkön­si­ir­rosta ja verot myös.

    Vois­in­pa kuvitel­la Osmon ilmoit­tamista luku­jen perus­teel­la, että innokkai­ta löy­tyy tarpeek­si ja voimalaitok­ses­ta tulee kan­nat­ta­va. Täl­lainen bis­nes­malli tietenkin toimii niin kauan, kun tuotet­ta­vat määrät ovat hyvin pieniä. 

    Jos raken­netaan 1000 MW voimala, voi ollakin jo vähän vaikea­ta löytää tarpeek­si vuokraa­jia. Ja sil­loin voi se vähäi­nen säästökin kär­siä, kun voimalaitos ajaa hin­nat alas parhaim­man tuotan­non aikaan.

  10. Osmo Soin­in­vaara: Masa, oletko tietoinen, että Helen investoi tytäry­htiön­sä kaut­ta ydinvoima

    Kyl­lä olen. Halusin kom­men­til­la näyt­tää, että mei­dän julkiset “söpöys­li­s­tat” ja hiilid­iok­sidin kannal­ta tehokkaat toimet eivät ole yhteneviä. 

    Olen todel­la ihme­tel­lyt, että media ei osaa suh­teut­taa ener­giauutisia. Ja kun kan­sain­väliset laatu-uutis­toimis­totkin sotke­vat tehon ja ener­gian (http://www.bloomberg.com/news/articles/2015–04-14/fossil-fuels-just-lost-the-race-against-renewables), niin täl­laiselta fysi­ikan opet­ta­jal­ta meinaa kyynel vierähtää poskelle. Siis kun ver­taattte teho­ja, niin tehok­er­toimet ovat suu­ru­us­lu­okkaa: aurinko alle 0,1; tuuli alle 0,3, ydin­voima Suomes­sa 0,95.

    Aurinkosähkö on tule­vaisu­u­den tuotan­to­muo­to, mut­ta mei­dän kant­taa käyt­tää siinä perässä­tuli­jan etua. Mik­si? Kos­ka se on edelleen kallis tuotan­to­muo­to, perus­tuu Suomes­sa ulko­maiseen tuon­ti­in ja emme mil­lään pär­jää kehit­tämisen teknolo­giak­il­pailus­sa, alal­la johon täysil­lä panos­ta­vat maail­man suur­val­lat. Meil­lä on met­säbio­mas­saan perus­tu­vaa huip­pu­osaamista (kat­tilavalmis­ta­jat, met­sätähdeosaami­nen, biopolt­toaineet…). Sen edelleen kehit­tämiseen pitäisi lait­taa kaik­ki paukut. Ja siinä helsinkiläisil­lä olisi mah­dol­lista ottaa iso rooli: uusi bio­mas­saan perus­tu­va CHP-voimala hiilen ja kaa­sun polton sijaan.

  11. Masa Korp­pi: Täl­läi­nen voimala tuot­taa sähköä noin kymme­ne­sosan yhden 3 MW:n tuulivoimalan tuotan­nos­ta, kuten ain­oas­sa suh­teut­tavas­sa Ylen uutises­sa oikein laskettiin. 

    Näin var­maan on, mut­ta Helenin aurinkovoimala on reilu diili. Ne jot­ka halu­a­vat aurinkoen­er­giaa mak­sa­vat siitä käyvän hinnan. 

    Tuulivoimalat pyörivät taas verovaroil­la; veron­mak­sa­jat mak­sa­vat ja voitot menevät ties mille bulvaaneille.

  12. Helenin sys­tee­mi lähen­telee hui­jaus­ta. Paneel­it mak­se­taan jo ker­ran kulut­ta­jil­ta kerä­ty­istä ympäristöra­hoista. Niille saadaan tähän päälle val­tion investoin­ti­tu­ki. Sit­ten ne rahaste­taan vielä kol­masti kulut­ta­jil­ta vuokraa­mal­la ne näin. On huo­mat­tavaa, että paneeli ei mis­sään vai­heessa siir­ry edes kulut­ta­jan omistukseen.

  13. Kom­menteis­sa esitetään mie­lenki­in­toisia laskelmia ja vähätel­lään Helenin laitok­sen merk­i­tys­tä ympäristölle.
    Suvi­lah­den voimalas­sa on 1200 paneel­ia ja tässä uudessa 3000. Yhteen­sä enin­tää 4200 talout­ta voi siis saa­da tätä kaut­ta aurinkoen­er­giaa. Pk-seudun kaik­ista talouk­sista tämä on alle 1%.
    Sata täl­laista laitos­ta alka­isi tun­tua jo isom­mis­sakin kokon­aisuuk­sis­sa, vaik­ka yksi paneeli ei kovin suur­ta osaa koti­talouden ener­gias­ta riitäkään tuottamaan.
    Suo­mi on vielä niin täy­del­lisen taka­pa­juinen aurinkoen­er­gian hyö­dyn­täjä, että Helenin avaus on hieno! Jostakin on aloitettava.

  14. Niin kyl­lähän tässä on vähän viher­pe­sun ja hui­jauk­senkin makua Hele­niltä. Mak­sate­taan yli­hin­taa kulut­ta­jil­la. Media ei oikein tajua mit­ta­suhtei­ta. Tämä tuotan­to ei liene juuri pros­ent­tia suurem­pi Helenin tuotan­nos­ta fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la. Mut­ta hyvä näinkin, edes jotain pien­tä tehdään.

    Itse lai­tatin äsket­täin aurinkopa­neel­it taloni katolle. Ei sieltä paljoa tule 10 m² paneeleil­la, mak­si­mi 1500 kWh. Täy­tyy myöhem­min kas­vat­taa paneel­ien alaa. Hyvä puoli on se, että vält­tyy sähkön siir­tomak­suil­ta ja siihen liit­tyviltä veroil­ta. Toiv­ot­tavasti nyt kukaan poli­itikko ei kek­si verot­taa tätä mikrotuotantoa.

    Aurinkosähkön kohdal­la on Suomes­sa eri­tyis­es­ti se ongel­ma, että sitä tulee väärään aikaan vuodes­ta. Talvel­la kun sähkön tarve on suurin, sitä ei tule juuri ollenkaan (mar­raskuu-helmikuu). Kevät on jo sit­ten hyvää aikaa, usein aurinkoista.

  15. Jouko Lampi­la: Sata täl­laista laitos­ta alka­isi tun­tua jo isom­mis­sakin kokonaisuuksissa,

    Satakaan ei oikein näy. Yksi täl­lainen tuot­taa sähköen­er­giaa vuodessa noin 700 MWh, sata 70 000 MWh= 70 GWh = 0,07 TWh. Ver­tailun vuok­si OL3 tulee tuot­ta­maan 14 TWh ja koko Suomen sähkönku­lu­tus on noin 80 TWh vuodessa. Eli sadal­la Kivikol­la saataisi­in aurinkosähkön osu­udek­si 0,09%.

    Antille hin­nas­ta. Yhdel­lä paneelil­la tuote­taan 230kWh vuodessa, jon­ka paneel­in varaa­ja myy Hele­nille hin­nal­la 5snt/kWh*230kWh= 11,5e. Kun hän ostaa sähköä verkos­ta Hele­niltä (olete­taan, että hän saisi juuri tuo­ta kor­vamerkit­tyä itse tuot­ta­maan aurinkosähköä) tuon 230kWh, hän mak­saa siitä siir­toi­neen ja veroi­neen noin 14snt/kWh eli 32,2e. Lisäk­si hän mak­saa kuukausi­mak­sua 12*4,4e=52,8e Yhteen­sä siis yhden paneel­in varaa­va mak­saa tästä 230kWh aurinkosähköstä 52,8+32,2=85 euroa, jos­ta yhtiö palaut­taa takaisin 11.5 euroa. Eli net­tona 73,5 euroa mak­soi tämä 230 kWh:n aurinkosähköerä. Se tarkoit­taa merk­it­si­jälle hin­taa 32 snt/kWh ja on siten täyt­tä hyväntekeväisyyttä. 

    Lopuk­si: sähkö saa ihan kohtu­ut­toman osu­u­den ener­giakeskustelus­sa. Sen osu­us koko ener­gianku­lu­tuk­ses­ta on vain viidennes. Mil­loin keski­tyt­täisi­in tuo­hon 4/5:n?

  16. Tart­tumat­ta ener­giatuotan­non kan­nat­tavu­us- ja kus­tan­nus­laskelmi­in tai ener­gial­la ja tuotan­tovä­lineil­lä kil­paile­vien osa­puolien intres­sei­hin, on Helenin esimerk­ki lois­ta­va avaus mielip­itei­den muokkaa­jana. Pitäisinkin sen merk­i­tys­tä, ei ainakaan tois­taisek­si taloudel­lise­na kysymyk­senä, vaan yksit­täisen sähkönku­lut­ta­jan aktivoimise­na ja sitout­tamise­na hiili­va­paaseen energiatuotantoon.

  17. Coun­try­boy:

    Aurinkosähkön kohdal­la on Suomes­sa eri­tyis­es­ti se ongel­ma, että sitä tulee väärään aikaan vuodes­ta. Talvel­la kun sähkön tarve on suurin, sitä ei tule juuri ollenkaan (mar­raskuu-helmikuu). Kevät on jo sit­ten hyvää aikaa, usein aurinkoista.

    Suomen sähkö­markki­noil­la on mie­lenki­in­toinen ilmiö: Sähkönku­lu­tus vai­htelee vuo­de­na­jan ja kel­lon­a­jan mukaan noin 5–15 gigawatin välil­lä. Kesäöinä vähiten, talvisi­na pakkaspäiv­inä eniten. Mut­ta kesä tai talvi, Suo­mi ostaa jatku­vasti noin kak­si GIGAWATTIA sähköä ulkoa, lähin­nä Ruot­sista ja Norjasta.
    Sähköä oste­taan päiväl­lä enem­män kuin yöl­lä ja tuon kah­den gigawatin ostomäärän voisi main­iosti kor­va­ta yli puoli vuot­ta aurinkoen­er­gial­la, jota saadaan juuri päiväl­lä. 2500 Kivikon laitos­ta lisää ja se olisi siinä!
    Pil­visiä päiviä varten tietysti pitäisi olla jonkin ver­ran säätöen­er­giaa ja säätöte­hoa, mut­ta nopean säätöte­hon teknolo­gia on eden­nyt niin nopein aske­lin, että noiden 2500 laitok­sen valmistues­sa myös säätöon­gel­mat ovat hel­posti hallinnassa.

  18. Kaikkein ekol­o­gisin (lämmitys)energian lähde on lähi­fo­to­syn­teesiener­gia. Mut­ta se ei voi ikinä voit­taa mitään kil­pailu­ja eikä tun­nus­tuk­sia. Se on vähän sama asia kuin olutk­il­pailua ei voisi voit­taa pien­pan­i­mon olut kos­ka sitä ei riitä kaikille.

  19. Jouko Lampi­la: Sähköä oste­taan päiväl­lä enem­män kuin yöl­lä ja tuon kah­den gigawatin ostomäärän voisi main­iosti kor­va­ta yli puoli vuot­ta aurinkoen­er­gial­la, jota saadaan juuri päiväl­lä. 2500 Kivikon laitos­ta lisää ja se olisi siinä! 

    Ajatko takaa vai­h­to­taset­ta. Onko Suomes­sa lait­teis­to­tuotan­toa. Tai mikä niiden koti­maisu­usaste olisi.

  20. Aurinkoen­er­gian ongel­ma on sen tarvit­se­ma pin­ta-alan määrä.

    Aurinkoen­er­gia­ta olisi järkev­in­tä tuot­taa kier­toradal­ta käsin, jos­ta se lähetet­täisi­in mikroaal­loil­la Maas­sa sijait­se­valle vas­taan­ot­toase­malle. Vuo ei olisi vaar­al­lisen voimakas.

    Suomes­sa on vakaa kalliop­erä ja geot­er­mi­nen läm­pö olisi yksi var­teenotet­ta­va vaihtoehto.

    http://yle.fi/uutiset/huima_hanke_espoossa_suomen_syvin_reika_ja_peruskalliosta_kaukolampovoimala/7993030

    ST‑1 raken­nut­taa täl­läistä Espooseen ja olen ihmeis­säni, että miten vähän tämä on saanut julkisuutta. 

    No, tästähän ei voi mak­saa tuki­aisia kepu­laiselle maan­omis­ta­jalle… Voi harmi.

  21. max: Ajatko takaa vai­h­to­taset­ta. Onko Suomes­sa lait­teis­to­tuotan­toa. Tai mikä niiden koti­maisu­usaste olisi.

    Helenin Suvi­lah­den voimalan vai­h­to­su­un­taa­jat ovat tietääk­seni ABB:n valmis­tamia. Niitä tehdään Pitäjän­mäel­lä. Asen­t­a­mi­nen on myös lähi­työtä. Koti­maisu­usaste on tyyp­il­lis­es­ti reilusti yli 50% vaik­ka paneel­it tuli­si­vatkin muual­ta kuin Mikke­listä tai Salosta.

    Foto­syn­teesiener­gia on kaikin puolin suositeltavaa ja hyvää lähiener­giaa. Valitet­tavasti Suomen kaikkien met­sien kaik­ki nykyi­nen kasvu riit­täisi tuskin puoleen Suomen ener­gianku­lu­tuk­ses­ta. Bioen­er­gia vaatii val­ta­van paljon pin­ta-alaa. Aika hyvä resep­ti pitkäl­lä tähä­tyk­sel­lä lie­nee 1/3 aurinkoa, 1/3 tuul­ta ja 1/3 bioen­er­giaa. Tähdätään siihen!

  22. Mat­ti Lep­pä­nen: Meil­lä on met­säbio­mas­saan perus­tu­vaa huip­pu­osaamista (kat­tilavalmis­ta­jat, met­sätähdeosaami­nen, biopolt­toaineet…). Sen edelleen kehit­tämiseen pitäisi lait­taa kaik­ki paukut. Ja siinä helsinkiläisil­lä olisi mah­dol­lista ottaa iso rooli: uusi bio­mas­saan perus­tu­va CHP-voimala hiilen ja kaa­sun polton sijaan. 

    Meiltä löy­tyy myös ydin­voimaosaamista. Kan­nat­taisi lait­taa edes jonkin ver­ran paukku­ja hyötöreak­to­rien tutkimiseen. Jos siitä saisi teol­lisu­u­den pystyyn, häviäi­sivät ener­giahuo­let vähäk­si aikaa.

  23. Met­sähake ei ole puh­das­ta ener­giantuotan­toa näh­nytkään. Märkää tavaraa, jon­ka tuotan­toketju on sata pros­ent­tis­es­ti fos­si­ilis­ten polt­toainei­den varas­sa. Lisäk­si puu ei ole hiilineu­traali polt­toaine, vaan polt­ta­mi­nen kas­vat­taa hiilen määrää ilmakehässä.

    Yhdel­lä 10 gram­man uraan­i­napil­la tuot­taa yhden ker­rostalokak­sion tarvit­se­man vuo­tuisen sähköen­er­gian. Ydin­voimalan tuot­ta­ma läm­pö olisi puh­das­ta kaukoläm­pöä ilman jät­timäistä rekkarallia.

    Helsinki­in pitäisi rak­en­taa ydinvoimala.

  24. anonyy­mi: Meiltä löy­tyy myös ydin­voimaosaamista. Kan­nat­taisi lait­taa edes jonkin ver­ran paukku­ja hyötöreak­to­rien tutkimiseen. Jos siitä saisi teol­lisu­u­den pystyyn, häviäi­sivät ener­giahuo­let vähäk­si aikaa.

    Sen ver­ran kan­nat­taa tutkia, että jotkut har­vat ymmärtävät, mis­sä men­nään. Kau­pal­lisen hyötöreak­torin kehit­tämiseen Suomen rah­keet eivät riitä. 

    Kul­taisel­la 70-luvul­la Suomes­sa toi­mi Finnatom OY. Se sai val­tion tuel­la ja use­an kymme­nen hen­gen organ­isaa­ti­ol­la kehite­tyk­si voimala­henkilöstön tarvit­se­man reak­tori­hal­li­in johta­van ilmalukon, a’la Täh­tien Sota. Lukko oli teknil­lis­es­ti edis­tyk­selli­nen, mut­tei men­nyt kaupaksi.

  25. anonyy­mi!

    En todel­lakaan tarkoi­ta, ettei mei­dän kan­nat­taisi tutkia ja investoi­da lupaavi­in teknolo­gio­hin ja toimialoihin.

    Pitää vain osa­ta erot­taa, mitkä ovat resurssiemme rajois­sa, mitkä eivät (Finnatom Oy), ja mitkä ovat käytän­nössä kyp­siä ja/tai uusien inno­vaa­tioiden uhkaamia(Valco Oy).

    Aka­teemisel­la tutkimuk­sel­la on merkit­tävä rooli teknolo­giak­en­tän ja markki­nan kyp­syy­den arvioinnissa.

  26. Kun jär­ki voit­taa ide­ol­o­gisen humpuukin, niin epäilen, että aurinkopa­neel­in vuokravas­tu­us­ta eroon pääsemisek­si saat­taa joutua mak­samaan vas­taan­ot­ta­jalle 300–500 euroa.

    Vas­tu­ullis­ten poli­itikko­jen ja ener­giay­htiöi­den pitäisi edesaut­taa ilmas­to-ongel­man ratkaisua kaikkein kus­tan­nuste­hokkaim­mil­la ratkaisuil­la globaalisti. 

    Eikö esimerkik­si Afrikas­ta löy­dy kohtei­ta, joiden kaut­ta samal­la rahal­la suo­ma­laiset kulut­ta­jat voisi­vat vähen­tää globaale­ja päästöjä moninkertaisesti? 

    Myös väestönkasvua hillit­sevä han­ke voisi toimia hyvänä ilmastoprojektina.

    Joku voisi miet­tiä suo­ma­laisen päästöjä aiheut­ta­van suopel­lon ostamista ja sen ennal­lis­tamista päästö­taseeltaan parem­mak­si suok­si? Sit­ten kansalle voisi myy­dä tai vuokra­ta vaik­ka tuhan­nesosia ennal­lis­te­tus­ta suos­ta tai suoy­htiöstä. Lisäar­voa voisi tuo­da suon suo­jelu arvokkaak­si luontokohteeksi.

Vastaa käyttäjälle Lauri Kumpulainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.